Tutkain 1/2021 by Tutkain

VA L T I O T I E T E E L L I N E N Y L I O P P I L A S L E H T I

TUTKAIN Helmikuu 2021

HAASTATTELUSSA

Pekka Haavisto

Epätasa-arvo rehottaa huippuurheilussa

#Oikeuttaläheteille

Stigma, vanhentunut laki ja

Suomessa on yhä ala, jolla

maailmanvalloituksen

uuvuttava byrokratia s. 24

naisen euro on kolme senttiä

varjopuoli s. 32

Mielenterveyshoidon esteet

– miksi ihmeessä? s. 16

Woltin

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

Pääkirjoitus

Perustuslakivaliokunta on poliittinen instituutio, vaikka sitä ylläpitävät poliitikot toisin väittäisivätkin

Kuva Kristoffer östman

Valtioneuvosto kuvailee perustuslakivaliokunnan lausuntojen olevan nimenomaan oikeudellisia, ei poliittisia analyysejä. Väite ei liiemmin kestä kriittistä tarkastelua. Jos poliitikot itse laatisivat analyysit, olisi niiden taso varmasti heikko: tämänhetkisen valiokunnan seitsemästätoista jäsenestä kolmella on oikeustieteen koulutus. Poliitikon rooli jää siis vähintäänkin epäselväksi valiokunnassa, jossa hän ei saa olla poliittinen, eikä hänen laillinen-, saatikka perustuslaillinen osaamisensa riitä käsiteltävien asioiden hoitamiseen. Kaikkien onneksi valiokunta kompensoi puutteitaan konsultoimalla asiantuntijoita, vaikkakin kuultavien asiantuntijoiden valitseminen on politiikan harjoittamista jo itsessään. Kansanedustajat voivat halutessaan pyytää perustuslakivaliokuntaa tutkimaan valtioneuvoston jäseniä, osallistua itse tutkintatyöhön, sekä pahimmillaan pitkittää tutkinnan kestoa. Samat henkilöt voivat siis sekä vaatia tutkintaa, että osallistua sen käsittelyyn. Kansanedustajien tuplaroolin kritiikkiin yhtyi hiljattain puhemies Anu Vehviläinen ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Jaakko Oleander-Turja

Päätoimittaja

onelle valtiotieteilijälle tuttu Charles-Louis de Secondat - Baron de La Brède et de Montesquieu, tuttavallisemmin Montesquieu, kirjoitti vuonna 1748 julkaistussa teoksessaan Lakien henki seuraavasti: ‘’Jatkuva kokemuksemme osoittaa, että jokainen mies, jolle on annettu valtaa on kyvykäs sitä väärinkäyttämään ja ulottamaan niin pitkälle kuin voi.’’

Poliitikko on kenties tämän lauseen konkreettisin ilmentymä. Sen huomasi moni muukin kuin Montesquieu, mutta juuri hänen ideansa vallan kolmijako-opista loivat pohjan läntiselle valtiosäännölle. Väitän, että vuonna 2008 perustuslain uudistusta työstänyt Taxellin työryhmä olisi hyötynyt Montesquieun konsultoimisesta. Maamme on ainoa läntinen demokratia, jossa poliitikot harjoittavat perustuslain esivalvontaa parlamentaarisesti. He siis valvovat keskenään, menevätkö lakiehdotukset yhteen perustuslain kanssa. Erikoinen asetelma selkeytyy kenties paremmin, jos sen laittaa eri kontekstiin. Mitä jos markkinaoikeuden tuomiovalta siirrettäisiin tuomioistuimelta asianomaisille yrityksille, jotka voisivat keskenään päättää mikäli ovat toiminnallaan rajoittaneet kilpailua?

Lakiehdotusten oikeudellinen tulkinta jää pitkälti valiokunnan konsultoimille asiantuntijoille, joita poliitikot voivat halutessaan kuunnella. Tai sitten eivät. Sipilän pääministerikaudella perustuslakivaliokunnan oppositioedustajat vastustivat ponnekkaasti hallituksen sote-uudistusta kerta toisensa jälkeen, Marinin aikana valiokunta on puolestaan käyttänyt lukuisia työtunteja yksittäisten edustajien tutkimiseen. Juuri tästä Montesquieu jo vuonna 1748 varoitti. Lukuisissa länsimaissa, joissa ei ole perustuslakituomioistuinta tai -valiokuntaa, käytetään erilaisia asiantuntijaneuvostoja. Ne koostuvat usein pitkän linjan oikeusoppineista, kuten julkisoikeuden professoreista, jotka antavat lausuntoja valmisteilla oleviin lakiehdotuksiin. Lausunnot eivät sido lainsäätäjää, joten ne jäävät asiantuntijoiden kannanotoiksi. Suomen ratkaisuksi ollaan pohdittu perustuslakituomioistuinta, mutta sen kannatus ei ole tähän asti ollut järin suurta. Kompromissi voisi olla muista Pohjoismaista tuttu lainoppineiden neuvosto, joka ottaisi aina kantaa valmisteilla oleviin lakiesityksiin. Nykymallissa perustuslain tulkinta riippuu sitä tulkitsevien kansanedustajien poliittisista intresseistä. Malli ei tee kunniaa itse perustuslaille, oikeusvaltiolle, saatikka vallan kolmijako-opille. Perustuslakivaliokunta on poliittinen instituutio, vaikka sitä ylläpitävät poliitikot toisin väittäisivätkin.

4 TEKIJÄT Päätoimittaja / Jaakko Oleander-Turja Art Director / Hanna Lehmonen Ulkoasu & taitto / Hanna Lehmonen, Maija Karakoski, Milja Raippalinna, Niina Paasovaara, Jaakko Oleander-Turja, Verna Ruokonen Kirjoittajat / Amanda Alvesalo, Anna Perälä, Armas Weselius, Eero Lipponen, Elise Jäämeri, Heta Pirttijärvi, Jaana Ahtiainen, Jaakko Oleander-Turja, Jemina Kulju, Iines Joronen, Nea Rastas, Nina Jokirinne, Pekka Tiainen, Susanna Eloranta, Senja Tertsunen, Vilma Niskanen Kuvaajat / Armas Weselius, Kristoffer Östman Kuvitus / Anni Koikkalainen, Ina Rantanen, Kare Oja, Laura Kenttä, Milja Raippalinna, Oscar Arminen, Verna Ruokonen Paino / Picaset Oy ISSN 0787-0035

YHTEYSTIEDOT Tutkain ottaa ilolla vastaan palautetta ja juttuideoita. Etsimme myös jatkuvasti lisää kirjoittajia, kuvaajia ja kuvittajia. Päätoimittaja / jaakko.oleander-turja@helsinki.fi Email / tutkain@kannunvalajat.fi Web / tutkainlehti.fi

SOSIAALINEN MEDIA Facebook / Tutkain Instagram / @tutkain Twitter / @tutkainlehti Kannen kuva / Valtioneuvoston kanslia

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

s.20

s.9 s.16

s.32

s.28 6

Lyhyesti Klassikot / Gradukeilassa, Tyhmä

kysymys, Porthanian neljä vuodenaikaa,

Sosiologista makeanhimoon perehtyneeksi ravintoneuvojaksi

Haastattelu / Valtsikan alumni Leeni Viio

Organsaatioesittelyssä CISSI Ajankohtaista

Uudistuva suojelupoliisi

Haastattelu / Suojelupoliisin yhteiskunta-

Ulkopolitiikan huipulla tuulee

Epätasa-arvo rehottaa

#Oikeuttaläheteille - Woltin Artikkeli

Artikkeli / Suomessa on yhä ala, jolla naisen euro on kolme senttiä – miksi ihmeessä?

Yksinäisyys ja politiikka

Suoritan, siis olen

Kuka pelkää federalistia?

Stigma, vanhentunut lainsäädäntö ja uuvuttava byrokratia Artikkeli / Mielenterveyshoidon sosiaaliset ja rakenteelliset esteet

kuorista

maailmanvalloituksen varjopuoli

huippu-urheilussa

Simpukoista ja niitä suojaavista Kirja-arvostelu / Margarita - Anni Kytömäki

suhdepäällikkö Saana Nilsson

Haastattelu / Pekka Haavisto

kappaleet Kulttuuri / Arvostelu

Poikkeuksellinen pioneeri ja Pummipalsta

Tutkaimen raati arvioi UMK-

Essee

Kolumni

Pakina / Alvesalolla on asiaa

LYHYESTI

GRADUKEILASSA usliberalismia on jo pitkään pureskeltu ja paloiteltu sessa

akateemi-

keskustelussa.

Tulisiko parrasvaloja siirtää jo uuteen kapitalismin muotoon, valvontakapitalismiin? Helsingin yliopiston alumni Roy

inquiry to the implications of surveillan-

le on leimallista varallisuuden, tiedon

ce capitalism on the future of humanity

ja vallan ennennäkemätön keskitty-

valvontakapitalismin

minen”. Valvontakapitalismi muo-

globaaleista

liikkeistä ja sen mahdollisista vaiku-

dostaa

tuksista ihmiskuntaan. Futurologiaa

jotka erkaannuttavat ihmisiä heidän

sivuava gradu hyödyntää analyysis-

kyvystään

sään Sohail Inayatullahin lan-

Ominaista valvontakapitalismille on

seeraamia tulevaisuudentutkimuksen

myös, että sen määränpää on ma-

menetelmiä.

sinoida uudenlainen kaikenkattava

Sandberg (s. 1995) kirjoittaa vuon-

tiedonhankintakoneistoja, toimia

itseohjautuvasti.

globaali ylivalta, joka perustuu pet-

na 2020 valmistuneessa sosiaalipo-

Gradu käyttää kimmokkeena Shos-

litiikan gradussaan Surveillance Capi-

hana

Zuboffin

talism in The Context of Futurolog y: an

lismia

käsittelevää

käisyydessään

tämättömään varmuuteen tulevasta.

valvontakapitatyötä.

Zuboff

Lyhy-

Miten voisimme reagoida uuden kapi-

määrittelee

talismin muodon tuomiin haasteisiin?

valvontakapitalismin ”kontrolloimat-

Sandberg ehdottaa uusia veropoliit-

tomana kapitalismin mutaationa, jol-

tisia ratkaisuja, valvontakapitalisteja vastustavaa informaatiosodankäyntiä ja kansalaisaktiivisuutta. Graduasioita selvitti Armas Weselius

TYHMÄ KYSYMYS Mites noi sairaanhoitajien liksat?

”palkkakuoppaan”.

Kysyjänä väestötieteen opiskelija Nina Jokirinne

Sairaanhoitajat tekevät vastuullista työtä ja astuvat ihmisen elämään usein silloin, kun ihminen on haavoittuvimmillaan. Sairaanhoitaja kantaa henkilökohtaista vastuuta toisen ihmisen terveydestä, elämästä ja kuolemasta. Suomalaisessa yhteiskunnassa tätä vastuullista työtä ei kuitenkaan arvosteta

ainakaan

palkan

muodossa.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset hoitajat ovat ”palkkakuopassa”. Tutkain

lähti

selvittämään

tilannetta.

Mistä kiikastaa? Asiasta kysyttiin Suomen

tutkainlehti.fi

ammatti naisvaltaisena alana on jäänyt Sote-alan

palkkoja

onkin Rapinojan mukaan hankala korot-

sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammat-

taa yhden ammattiryhmän osalta, koska

tijärjestö Tehyn puheenjohtajalta Mil-

korotukset heijastuvat muihinkin ammat-

lariikka Rytköseltä sekä sosiaali- ja

tiryhmiin. Sairaanhoitajia on myös mää-

terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselta.

rällisesti niin paljon, että palkankorotuk-

Ministeri Pekonen piti kysymystä ilmei-

set tekisivät suuren loven kuntatalouteen.

sesti otsikon mukaisesti niin tyhmänä,

Sote-alalla on lisäksi vaikeaa käyttää työ-

ettei reagoinut yhteydenottoon millään

taistelutoimenpiteitä, koska alalla ollaan

tavoin. Tehystä sen sijaan saatiin vastaus.

tekemisissä ihmisten terveyden kanssa.

Kysymykseen vastasi neuvottelupäällikkö

Vuoden 2007 työtaistelussa saatiin palk-

Riikka Rapinoja.

koja korotettua jonkin verran, mutta

tämä korotus heijastui nopeasti muihinRiikka Rapinojan mukaan arvoilmasto

kin ammattiryhmiin. Vuoden 2020 työeh-

on Suomessa jonkin verran konservatiivi-

tosopimuskierroksella Tehyn tavoitteena

sempi kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi

oli monivuotinen palkkaohjelma. Tämä

Suomen työmarkkinat ovat segregoituneet

tavoite jäi kuitenkin koronan ja valmius-

sukupuolen perusteella. Sairaanhoitajan

lain jalkoihin.

TUTKAIN 1/2021

Porthanian neljä vuodenaikaa Sattuvia sitaatteja ja pohdintoja elämästä yliopiston saniteettitilojen seiniltä. Saniteettitilojen seinät ovat täynnä päiväyksiä puolen vuoden takaa, eikä seiniä ole tarvinnut puhdistaa aikoihin. Tavallisesti tilanne olisi päinvastainen. Kaipaamme kampukselle. Koska olen fuksi, en tiedä, millaista on ravata luentosalien, luokkahuoneiden ja opiskelijatapahtumien välillä. Optimismia on kuitenkin ilmassa. Odotan innolla, mitä syksy tuo tullessaan. ”Ei siellä ollut paljoa mitään, eikä mulla varmaan tonne naisten vessaan oo mitään asiaa.” Vahtimestari kumminkin ehdottaa, että voi päästää minut naisten WC:hen katsomaan oviin kirjoitettuja tekstejä. Ei siellä kuitenkaan ole ketään. Eikä olekaan. Koko Porthanian aula on tyhjä. Ovesta löytyy hymyilyttävä riimittelyketju.

Tunnen olevani simpanssi Tanssittaisko tiputanssi Kuinka kauan voi kestää romanssi Toivottavasti kauan, treenaahan jo häävalssi

WC-antropologiaa harjoitti ja koppeja perusteellisesti syynäsi Armas Weselius

LYHYESTI

P OIKKEUKSELLINEN PIONEERI

PUMMIPALSTA Minne men n ä j a m i tä teh d ä , kun p an k k i ti l i n äy ttä ä tyh j ä l tä ja yh ä j atk uva etäi l y j a o m a n kodin s ei n ät al k avat p u u d u t ta ma an ? Kevätau r i n k o o n tu l ossa, j a Tutk ai n k er ä si tä h ä n m aks u to n ta j a k o ro n ay stävä l -

Ar vo ni men sa a : Pa ula K a ng a s m a a An s i o : M erk i t t ävä t yö elä i nten hyv i nvo i nni n edi st ä mi sek si , y k s i A RG OS A nim a l R es c ue G re e ce r y : n p e r u st aji st a

l istä tek emi s t ä. N ap si tä stä i t sel l es i i n s p i r aati o ta u l k o i l u u n ! T ek sti

T ek sti H eta P irttijärv i K u v itus M ilja R aippalinna

jemina kulju

1 2 3

Milloin ARGOS Animal Rescue Greece ry perustettiin ja mikä on yhdistyksen tarkoitus?

Krunikan kortteleissa - valokuvanäyttely

Helsingin kaupunginmuseon valokuvanäyttely on esillä Kruununhaan sähkökaapeissa! Näyttely on pysyvä ja teoksia löytyy 29 sähkökaapista. Ota koira ja/tai kaveri mukaan (turvavälit muistaen) ja tee kävelykierros kaupunginosan historiaan tutkailemaan kaupunkiympäristön muutosta. Jos et halua metsästää sähkökaappeja sokkona, näyttelykartan löydät kaupunginmuseon nettisivuilta tai voit noutaa sen kaupunginmuseon aulasta!

Luistelemaan!

Helsingistä löytyy 9 tekojääkenttää ja 51 luistelukenttää. Tekojääkentillä luistelu on tänä talvena ensimmäistä kertaa täysin maksutonta! Huomioi kuitenkin, että kentillä voi koronan johdosta olla rajoituksia luistelijoiden määrässä ja pukukoppien käytettävyydessä. Mikäli kevät tulee nopeasti ja jäät ehtivät

Minä ja muutama ystäväni perustimme ARGOS – Animal Rescue Greece ry:n kansainvälisenä kodittomien eläinten päivänä 4.4.2017. Yhdistyksemme tarkoitus on edistää eläinten hyvinvointia ja parempaa kohtelua Kreikassa, erityisesti Kreetalla ja Manner-Kreikassa. Käytännössä toimintamme on keskittynyt avustuskohteiksimme valikoituneiden sikäläisten koiratarhojen ruoka- ja eläinlääkärikuluissa avustamiseen. Tarvittaessa osallistumme varojemme puitteissa myös tarhojen aitausten ynnä muihin korjaus- ja hankkimiskustannuksiin.

Mikä inspiroi yhdistyksen perustamiseen ja miksi kohteeksi valikoitui juuri Kreikka?

sulamaan, myös jäähalleissa on maksuttomia yleisöluisteluaikoja salliessa.

koronarajoitusten

niin

Helsingin taidemuseon omatoimiset veistoskierrokset Miltä kuulostaisi kiertää Toven elämänpolku - reitti elämän kysymyksistä tai nähdä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa puistojen, veistosten, rakennusten ja katujen kautta? HAM on koonnut sivuilleen eri pituisia ja teemaisia veistoskierroksia, jotka sijoittuvat Helsingin kaduille. Reitit on valmiiksi piirretty kartalle, ja jokainen teos ja paikka on myös esitelty. Osoitteessa reitit.hamhelsinki.fi voit valita itsellesi mielenkiintoisen ja sopivan reitin ja nähdä julkisen tilan uudessa valossa.

tutkainlehti.fi

Olimme kaikki lomailleet useita kertoja Kreetalla ja nähneet kodittomien koirien ja kissojen lohduttoman tilanteen samoin kuin sen, miten kurjissa oloissa monia eläimiä siellä pidetään. Pikkuhiljaa meistä itse kukin huomasi viihtyvänsä paremmin koiratarhoilla auttelemassa kuin uima-altailla. Olimme siis jo henkilökohtaisesti tutustuneet ja tukeneet erinäisiä koiratarhoja ennen kuin päätimme yhdessä perustaa yhdistyksen, ja tukikohteeksi valikoituikin luontevasti Kreikka. Varsinainen kipinä perustamiselle oli Kreetalla Lerapetran kaupungin ulkopuolella sijaitseva Takis Shelter, jossa olot ovat varsin mallikelpoiset. Yhdis-

tyksenä uskoimme voivamme – ja olemme myös voineet – auttaa enemmän keräämällä pientä kannatusjäsenmaksua, järjestämällä myyjäisiä (usein yhdessä muiden suomalaisten rescueyhdistysten kanssa) ja nettihuutiksia, joissa myymme yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä lahjoituksina saatuja tuotteita. Kaikki tulot ohjautuvat tuntemiemme ja luotettaviksi toteamiemme avustuskohteiden eläimille.

Miten halukkaat koirien ystävät voivat tukea toimintaa? Jo pelkästään liittymällä Argoksen kannatusjäseneksi saadaan monen nälkäisen katukoiran tai -kissan ruokakuppi täytetyksi tai henki pelastetuksi tarvittavilla rokotuksilla. Aktiivinen toimintamme on vain muutaman vapaaehtoisen varassa, ja sen vuoksi kaikki mahdollinen muu apu olisikin tarpeen: lisäkädet ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Silloin tällöin teemme omakustanteisia matkoja Kreikkaan, ja nämä lomareissumme kuluvat valtaosin koiratarhoilla auttaen. Toimintaamme voi tutustua verkkosivuillamme ja varsinkin Facebook-sivuillamme, joissa ilmoitamme kaikki avustuksemme ja kerromme kuulumisia tarhoilta. Meihin voi olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostitse tai Facebook-messengerin kautta. Tervetuloa mukaan! Yhdessä olemme ARGOS.

Fa ceb o o k : ARG O S An i ma l R escu e G r e e ce

Net t i siv u t : w w w. a r go sr escue. f i

TUTKAIN 1/2021

AJankohtaista

O RG A N ISA ATI OE S I TTE LY S S Ä CISSI

re you international or internationally minded? A social scientist? If yes, then CISSI – the Organisation of International Social Scientists – is for you! CISSI is an organisa-

tion that operates under the Student Union (HYY). We

organise exciting and cultural events to further encourage Finnish and international students to get to know one another, to highlight the most unique parts of Finnish student

missed! We will also be hosting various walking tours of Helsinki as the situation improves to give you the best opportunity to get to know the city as a local, so keep an eye out on our events page. The international side to our organisation goes beyond just those of you that have come to Helsinki to study – we also aim to organise collaborative events with sister organisations in Tallinn

life, and to make living in

this year, and events to the

Helsinki as smooth as pos-

embassies of foreign na-

sible. We are one of many

tions in Finland. Network-

social sciences organisa-

ing

tions, however we are the only ones focused on the

to help our members de-

dents specifically. the

velop during their time in Finland. We will do this by

COVID-19

organising events and talks

circumstances have made

focussed on helping those

organising indoor in-person

events

largely

of you within the social sci-

not

ences f ield f ind potential

possible, we do look to organise

small

career-mapping

we as an organisation look

needs of international stu-

Whilst

and

are important aspects that

employers, and also go over

outdoor

helpful information related

events such as hikes to the

to CVs and the recruitment

beautiful Nuuksio, Luukki

process typical in Finland.

and Sipoonkorpi national parks. This time of year presents a great opportunity to explore Finnish nature in the midst of a snowy winter, enjoying the Finnish cultural food of makkara grilled outside whilst enjoying the relaxing and albeit biting cold! As the summer season draws closer, we will look to how we can arrange similar events that will introduce you to the beautiful beaches, such as Mustikkamaa, that Helsinki has to offer and also provide you many suggestions of others places and events to explore during the summertime. We are hoping that by the

We also love to hear about the type of events our current members would like to see moving forward, so if you have any ideas or suggestions then feel free to send us an email, or a message on Facebook. Membership is open to exchange and permanent students here, so you’re all welcome to come and get involved with us! We at CISSI look forward to meeting and welcoming you all to the organisation!

beginning of the new semester in Autumn that COVID-19 restrictions have eased so there may be the possibility of a Sitsit event! This is a truly Finnish experience not to be

Hamish, Sami, Satu, James, Thibault, and Ilmari

K u va V altioneu voston

kanslia

Ulkopolitiikan huipulla

T ek sti

ne a r astas ja

J a akko O le ander -T urja

uonna 2018 vastikään Vihreiden puheenjohtajaksi valittu Pekka Haavisto antoi Tutkaimelle haastattelun Vihreän puolueen tulevaisuudesta. Sittemmin kansanedustaja Haavistosta tuli ulkoministeri Haavisto; ensin Rinteen, sitten Marinin hallitukseen. Ulkoministerin työtä on varjostanut yli vuoden mittainen perustuslakivaliokunnan suorittama tutkinta, joka koski ministerin toimintaa suomalaisten kotiuttamisessa al-Holin leiriltä. Keskustelimme ulkoministerin kanssa kotiutuksista, perustuslakivaliokunnan tutkinnasta, sekä ulkoministerin tehtävistä laajemmin – painopisteenä Yhdysvallat, Venäjä ja Euroopan unioni.

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

tuulee Julkisessa keskustelussa hallitusta kritisoitiin salailusta

epäselkeästä

viestinnästä. Ministeri peruster i ö n konsulipäällikölle toimintaohjeen suomalaisten kotiuttamisesta, mutta hän kieltäytyi noudattamasta sitä vedoten sen väitettyyn lainvastaisuuteen: ‘’Kävin keskustelua muun muassa virkamiehisKot i u t u s kiistoja

tön kanssa siitä, että miten tämä toimenpide tehtäisiin ja miten tässä edettäisiin. Valitettavasti näissä

Al-Hol on Syyrian koillisosassa

keskusteluissa ei löytynyt yhteistä

sijaitseva kurdien hallinnoima pako-

ratkaisua, ja lokakuussa tulin sel-

laisleiri. Leiri on ollut toiminnassa

laiseen tilanteeseen, jossa nimitin

vuodesta 1991 lähtien, mutta siellä

ulkoministerin

asuvien ihmisten määrä koki mitta-

kokeneen diplomaatin, Jussi Tan-

van kasvun Isisin vastaisen taistelun

nerin.”, ministeri kertoo. Pyrkimys

jälkimainingeissa. Tällä hetkellä lei-

siirtää virkamies toisiin tehtäviin

rillä asuu noin 60 000 ihmistä, jois-

koitui ministerin kompastuskiveksi,

ta yli puolet ovat lapsia. Juuri lapset

sillä vuoden kestäneen tutkinnan

ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin

jälkeen perustuslakivaliokunta to-

kannanotto

kotiuttamisen

tesi kyseisen menettelyn olleen sekä

puolesta kiritti Haavistoa ryhty-

hallinto-, että ulkoasiainhallintolain

mään toimiin tilanteen ratkaisemi-

vastaista. Syytekynnyksen ei katsot-

seksi. Haavisto antoi ulkoministe-

tu asiassa kuitenkaan ylittyneen.

lasten

erityisedustajaksi

lee

salamyhkäisyyttä

tilanteen

arkaluontoisuudella: ‘’Tämä on hankala asia, koska näiden lasten etu ja turvallisuus leirillä edellytti sen, ettei heidän tilanteestaan voitu julkisesti kertoa mitään. Suomalaisten diplomaattien turvallisuus taas vaati sitä, ettemme voineet kertoa ajankohtia Syyrian rajanylityksille

tai

esimerkik-

si kurdihallinnon tapaamisille.’’ Ministeri kertoo olleensa kahden tulen välissä: ‘’Lehdistön ja muiden toimijoiden tiedontarve oli valtava. Huhuja liikkui paljon, ja samalla piti kuitenkin suojata

’’Jos kyseessä olisi ollut kolmekymmentä sinisilmäistä vaaleatukkaista lasta, olisimme olleet pelastamassa heitä samana iltapäivänä.’’ →

”Loppuvaiheessa aloin ajatella, että heiveröisempi ihminen saattaisi tässä vaiheessa alkaa väsyä.’’

sekä lapsia, että virkamiesten toi-

tätä kokonaisuutta.’’

harvinaisesta ilmiöstä: ‘’Jos ajatte-

mintaa.”

lee hallintolain rikkomuksia, niin

Ensimmäiset orpolapset al-Holin

Perustusl akivaliokun-

usein niitä käsittelevät hallinto-

nan syynissä

tuomioistuimet palauttavat asian

leiriltä tuotiin Suomeen joulukuus-

siihen alkutilaan. Tämän tyyppisiä

sa 2019. Kotiutukset jatkuivat ke-

Ministeri

pyrkimykset

asioita hallinnossa silloin tällöin

väällä 2020, kun leiriltä itse paen-

edistää kotiutuksia johtivat joulu-

tapahtuu’’. Vastaus ei suoraan liity

neet perheet saivat Suomelta apua

kuussa 2019 siihen, että kymme-

kysymykseen, mutta mutkat suorik-

rajanylityksessä Turkin puolelle ja

nen oppositiokansanedustajaa teki

si vetäen ero piilee perustuslakiva-

sieltä eteenpäin Suomeen. Tämän

perustuslakivaliokunnalle

muistu-

liokunnan institutionaalisessa luon-

jälkeen Suomi ja Saksa aloittivat

tuksen hänen toiminnastaan. Vuo-

teessa – sillä ei ole tuomiovaltaa.

yhteistyön ihmisten pelastamisek-

den kestäneen tutkinnan jälkeen

Haavisto ei myöskään ole valtakun-

si leireiltä: ‘’Meillä oli joulukuussa

perustuslakivaliokunta totesi, että

nanoikeuden eteen joutumassa, sillä

2020 onnistunut kotiutus kolmelle

ministeri oli toiminut lainvastai-

perustuslakivaliokunnan ja edus-

suomalais-, ja useammalle saksa-

sesti valmistellessaan ulkoministe-

kunnan kanta oli, ettei syytekyn-

laisperheelle. Yli kaksikymmentä

riön konsulipäällikön siirtoa toisiin

nys asiassa ylittynyt. Haavisto itse

lasta on nyt saatu Suomeen tur-

tehtäviin selvittämättä vähemmän

luonnehtii mietintöä kannanotoksi:

vaan’’. Leirillä on tällä hetkellä jäl-

järeiden toimenpiteiden mahdolli-

‘’Tässä on asia, joka ei koskaan tule

jellä kuitenkin yli kymmenen suo-

suutta. Haavisto haluaa kuitenkin

tuomioistuimeen. Siinä mielessä se

malaista lasta huoltajiensa kanssa.

painottaa, ettei lakia rikottu proses-

jää tällaiseksi valiokunnan kannan-

Ministerin puheesta on aistittavissa

sin missään vaiheessa. Suomalaisten

otoksi.’’

pettymystä

kotiutuksista al-Holin leiriltä valio-

turhautuneisuutta:

”Jos kyseessä olisi ollut kolmekym-

Haaviston

kunta ei löytänyt moitittavaa.

mentä sinisilmäistä vaaleatukkaista

Ministeri on ymmärrettävästi varovainen sanoissaan kysyessämme

lasta, olisimme olleet pelastamassa

Ero lainvastaisen toiminnan ja lain

perustuslakivaliokunnan

heitä samana iltapäivänä. Jotkut

rikkomisen välillä on ollut monelle

lisesta politisoitumisesta: ‘’Silloin

lapset ovat tällä hetkellä odottaneet

epäselvä. Haavisto kehottaa kysy-

kun viimeksi perustuslakia uudis-

kohta kaksi vuotta. Ihmisoikeuksien

mään asiaa juristilta, painottaen

tettiin, olin itse mukana uudistus-

näkökulmasta olisi hyvä tarkastella

samalla ettei kyse ole kovinkaan

ta tehneessä Taxellin komiteassa.

tutkainlehti.fi

mahdol-

TUTKAIN 1/2021

’’Itse kysyisin, että onko tämä loppunäytös Trumpin kaudesta, vai kenties alkunäytös jollekin, jota emme vielä tiedä.’’

Perustuslakivaliokunnan ajateltu

olevan

aina

tutuksen tehneet. Voidaan ajatella,

jälkeen jotain vielä paljon merkit-

puoluepolitiikan

etteivät hekään niin neutraaleja ole

tävämpää: symbolisen viillon län-

yläpuolella. Tällä eduskuntakaudel-

kun ovat itse muistutuksen tehneet’’.

simaisen demokratian sydämeen.

la on sattunut muutamakin tapaus,

Haavisto peräänkuuluttaa prosessin

Yhdysvaltojen poliittisen järjestel-

jossa puoluepolitiikka tuntuu olleen

pitkittämismahdollisuuden

uudel-

män vaikutusvalta ei nimittäin ra-

vahvasti mukana.’’ Varovasti sanan-

leentarkastelua:

‘’Loppuvaiheessa

joitu pelkästään maan sisälle, vaan

sa asetteleva ministeri myöntää yh-

aloin ajatella, että heiveröisempi

sitä seurataan laajalti myös maan

deksi ongelmakohdaksi prosessien

ihminen saattaisi tässä vaiheessa

ulkopuolella, muistuttaa Haavis-

pitkittämisen. ‘’Sitä eivät perustus-

alkaa väsyä. Prosessin pitkittämisen

to: ‘’Kyllähän mellakat olivat pe-

lain säätäjät osanneet välttämättä

mahdollisiin poliittisiin tarkoituspe-

lottavia. Yhdysvaltojen vaalit ovat

olettaa’’, myöntää Haavisto: ‘’Oma

riin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää

luonteeltaan esikuvalliset; vaale-

kritiikkini on käsittelyn pituutta

huomiota – käsittelyn tulisi tapah-

ja ja vaalikäytäntöjä kopioidaan

kohtaan – istuvaa ministeriä pide-

tua kohtuullisen aikataulun puit-

muualla maailmassa. Niitä kopioi-

tään vuoden kestävässä prosessissa

teissa.’’

daan Euroopassa, niitä kopioidaan

ilman puhe-, tai kommentointioike-

Latinalaisessa

utta. Sitä varmasti perustuslain sää-

kopioidaan

Amerikassa,

Aasiassa.’’

niitä

Ministeri

täjä ei ole tarkoittanut ministerivas-

Vallanvaihto ja uusi ai-

nostaa esille kiinnostavan miet-

tuukysymyksissä; että tehdään itse

kakausi

teen: ‘’Itse kysyisin, että onko tämä

prosessista niin mahdoton, että sillä

loppunäytös

saadaan ministeri luovuttamaan tai

Donald

kaatumaan.’’

presidenttikausi sai valitettavan lo-

Trumpin

dramaattinen

Trumpin

kaudesta,

vai kenties alkunäytös jollekin, jota emme vielä tiedä.’’

pun, kun kuudes päivä tammikuuPerusmuotoja ja retorisia kysymyk-

ta sekalainen seurakunta Trumpin

Puhuttaessa Suomen ja Yhdys-

siä keskustelun sekaan kylvävä Haa-

tukijoita

Yhdysvaltain

valtojen ulkopoliittisista suhteista

visto pohtii ääneen valiokunnan

kongressitaloon. Mielenosoittajien

ennen ja jälkeen vallanvaihdon

toimintatapoja: ‘’Perustuslakivalio-

ilmeinen pyrkimys oli estää Joe Bi-

nostaa Haavisto ilmastoasiat vah-

kunnan työhönhän osallistui myös

denin vahvistaminen Yhdysvaltain

vasti

näitä muistuttajia [kansanedusta-

seuraavaksi

kauden aikaisia ilmastopoliittisia

jia], jotka olivat alkuperäisen muis-

kat jättivät fyysisen tuhon lisäksi

tunkeutui

presidentiksi.

Mella-

keskiöön.

näkemyseroja

Trumpin

Haavisto

valta-

kuvailee

→

”Yhdysvaltojen vaalit ovat luonteeltaan esikuvalliset; vaaleja ja vaalikäytäntöjä kopioidaan muualla maailmassa. Niitä kopioidaan Euroopassa, niitä kopioidaan Latinalaisessa Amerikassa, niitä kopioidaan Aasiassa.’’

“perustavanlaatuisiksi ristiriidoik-

teaa.

Katse itään

kana Yhdysvallat erosi Pariisin

Tärkeää on muistaa myös kritiikki:

ilmastosopimuksesta ja ympäris-

Venäjän rajanaapurina Suomelle

“Jos Trumpilla oli America f irst,

tösääntelyn purkutalkoot ilmen-

on perinteisesti ollut tärkeää pitää

niin kyllä Bidenilla on Buy Ame-

sivät poliittista ilmapiiriä laajem-

avointa keskusteluyhteyttä myös

rican -ajattelu toiminnan takana.”

maltikin.

Trumpin

Itään. Tuorein esimerkki tästä on

Ilmastodialogi maiden välillä luo

kauden aikana tapahtuneesta yh-

Haaviston

helmikuinen

toivoa, mutta konkreettisia toimia

teistyöstä on jäänyt mieleen eri-

Venäjälle.

Vierailulle

on tuskin Haavistonkaan mielestä

tyisesti Rovaniemellä järjestetty

tehty riittävästi. Presidentti Ba-

korkeita odotuksia, sillä edeltävä-

Arktisen neuvoston kokous, jossa

rack Obaman ilmastotavoitteet

sanaa ilmasto ei saanut mainita.

murenivat kerta toisensa jälkeen

Joe Bidenin johdolla Yhdysvallat

edustusmatkan katsottiin olevan

kongressin vastustukseen tai kan-

on kuitenkin palannut takaisin

lähes täydellinen epäonnistumi-

sainvälisiin kiistoihin. Trump taas

Pariisin ilmastosopimukseen, ja

nen. Haaviston vierailu kuitenkin

sai toimia aikaan – tosin päinvas-

Haavisto uskoo rakentavaan dia-

onnistui lunastamaan odotukset

taiseen suuntaan. Jotkut asiat ei-

logiin ilmastoasioista: “Tässä on

ja suitsutukseen yhtyi myös tasa-

vät taas katso puoluekirjaa, kuten

valtavan suuri ero Trumpin kau-

Yhdysvaltain pyrkimys ylläpitää

vallan presidentti Sauli Niinis-

teen nähden.” Toinen positiivinen

asemaansa maailman talousmah-

muutos näkyy Haaviston mukaan

tina. Ulkoministeri Haavisto olet-

Bidenin Yhdysvaltojen suhteissa

taa Trumpin hallinnon protektio-

länteen. Trumpin hallinto kritisoi

nistisen talouspolitiikan jatkuvan

voimakkaasti läntisiä liittolaisiaan

simme Pietarin suomalaisyhteisöä,

uuden hallinnon myötä: “Kaup-

ja tuki Britannian eroa Euroopan

kansalaisjärjestövaikuttajia,

papolitiikassa ja kauppapoliittisis-

unionista, mutta nyt Yhdysvallat

pungin ja alueen hallinnon edusta-

sa neuvotteluissa Yhdysvallat tu-

näyttää vihreää valoa Washing-

jia, intellektuelleja, sekä poliittisia

lee varmasti jatkossakin pitämään

ton-Bryssel -yhteistyölle: ‘’Tämä

vaikuttajia.’’

omista eduistaan kiinni ja puolus-

on erittäin tärkeää’’, Haavisto to-

tamaan itseään.’’

si”. Viimeisen neljän vuoden ai-

tutkainlehti.fi

Ministerille

vierailu asetettiin

nä viikkona EU:n ulkopolitiikan johtohahmon

Josep

Borrellin

tö. Vierailullaan Haavisto tapasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin lisäksi erinäisiä kansalaisyhteiskunnan vaikuttajia: ”Tapakau-

TUTKAIN 1/2021

”On aina hyvä muistuttaa, että EU olemme me.’’

ulkoministeri-

kulttuuria – kaikenlaista ihmisten

en tapaamisessa olivat luonteel-

välistä kanssakäymistä.’’ Haavisto

taan arkoja: ”Nyt oli esillä monia

näkeekin Suomella olevan asian-

Arvomaailmojen ristiriidat ovat

hankalia asioita: EU:n ja Venäjän

tuntijarooli Venäjään liittyvissä

kuitenkin vain yksi ulottuvuus

tulehtuneet suhteet, Navalnyin

teemoissa,

maidemme

myrkytys kemiallisella aseella ja

temme yleissivistyksessä on mi-

Haavisto korostaa erityisesti kan-

hänen saamansa tuomio, väkival-

nisterin mukaan paljon parannet-

salaisyhteiskunnan tärkeyttä: “Itse

ta rauhanomaisia mielenosoittajia

tavaa : ”Usein Suomen ajatellaan

toivon että kansalaisten aito ja

vastaan ja monet eri ihmisoikeus-

oleva

Venäjä-asiantuntija

läheinen vuorovaikutus rajan yli

kysymykset. Puhuimme myös Ts-

– mutta siinä meilläkin on paljon

taas jatkuu. Minuun ovat aina teh-

hetsenian seksuaali- ja sukupuoli-

petrattavaa. Olisi tärkeää, että

nyt vaikutuksen Pietarin tai Mos-

vähemmistöjen tilanteesta.’’

kaikissa oloissa Venäjän tuntemus

kovan metrossa klassikkokirjoja

meillä olisi hyvää ja kieltäkin luet-

lukevat matkustajat; Dostojevskit,

taisiin kouluissa.’’

Tolstoit, Pushkinit ja Bulgakovit

Keskustelunaiheet

EU:ssa ollaan ajoittain kyseen-

hyvä

vaikkakin

kansalais-

alaistettu Suomen ja Venäjän kes-

totesimme.’’

välisissä

suhteissa.

ovat kovassa kulutuksessa. Ehkä

kinäisiä suhteita ja toivottu, että

Yhteistyöstä huolimatta Haavis-

joku juuri etsii Venäjän sielua lu-

neuvotteluja käytäisiin enemmän

to painottaa Suomen olevan tii-

kiessaan Tolstoin romaanin Anna

unionin tasolla. Haavisto korostaa

vis osa länttä, ja että Suomi ja

Kareninan alkulausetta: ”Kaikki

Suomen erityistä asemaa Venäjän

Euroopan unioni ovat keskenään

onnelliset perheet ovat toistensa

rajanaapurina: ”Suomella on yh-

erottamattomat: ’’On aina hyvä

kaltaisia, jokainen onneton perhe

teistä rajaa Venäjän kanssa 1300

muistuttaa, että EU olemme me.

on onneton omalla tavallaan.”

kilometriä – eli enemmän kuin

Olemme osa läntistä yhteisöä.

kaikilla muilla EU-mailla yhteen-

Tämä Venäjällä myös hyvin tiede-

sä. Meillä on myös paljon käy-

tään. Samoin kuin se, että Suomi

tännönläheisiä asioita, joita hoi-

haluaa säilyttää mahdollisuuden

damme päivittäin: perheenjäseniä

hakea Naton jäsenyyttä, kuten

rajan eri puolilla, liikenneyhteyk-

uudessakin ulko- ja turvallisuus-

siä, kaupan sujuvuutta, matkailua,

poliittisessa

selonteossa

jälleen

Epätasa-arvo rehottaa

huippu-urheilussa Suomessa on yhä ala, jolla naisen euro on kolme senttiä – miksi ihmeessä?

Teksti Vilma Niskanen

Kuvitus Ina Rantanen

uonna 2017 Tilastokes-

eurosta. Jalkapallossa naisen euro oli

kuksen mukaan Suomen

neljä senttiä ja hiihdossa 64 senttiä.

koko

Paitsi että miesten ja naisten välinen

työmarkkinoilla

kaa. Huippu-urheilussa vastaavanlainen asetelma on kuitenkin arkipäivää.

hankaloit-

Urheilussa jylläävät palkkaerot ovat

keskimäärin 84 % miesten ansioista.

taa se naisurheilijoiden urakehitystä.

kuitenkin vain osa alan tasa-arvo-on-

Ylen 12 urheilulajista tekemän sel-

Naisurheilijoiden pienet tai olematto-

gelmaa. Valtakunnallisen liikunta- ja

vityksen (Yle, 10.12.2017) mukaan

mat tulot johtavat siihen, etteivät he

urheiluorganisaatio

suomalaisen

naisten

ansiot

olivat

palkkaero

epäreilu,

Valon

vuonna

huippu-urheilijanaisen

voi keskittyä pelkkään urheiluun vaan

2016 tekemästä Reilu Peli-kyselystä

palkka oli vuonna 2016 keskimäärin

joutuvat työskentelemään tai opiskele-

ilmenee, että pienet lajit, vammais-

kolme prosenttia huippu-urheilijamie-

maan urheilun ohella. Naiset joutuvat

urheilu sekä naisten urheilu jäävät

hen palkasta. Palkkauksen sukupuol-

usein jopa maksamaan huippu-urhei-

mediassa paitsioon. Medianäkyvyys

ten välinen epätasa-arvoisuus kuiten-

lun harjoittamisesta. Palkkatilasto-

on merkittävää eri lajien ja erilaisten

kin vaihtelee eri urheilulajien välillä;

jen valossa miesurheilijat voivat siis

urheilijoiden representaation kannal-

suurimmat palkkaerot löytyvät palloi-

harjoittaa ammattiurheilua huomat-

ta, sillä representaatiot rakentavat

lulajeissa ja pienimmät yksilölajeista.

tavasti naisia helpommin. Tuntuisi

käsitystämme todellisuudesta. Media-

Ylen selvityksen mukaan vuonna 2016

absurdilta, jos naisjuristi joutuisi itse

näkyvyys on kuitenkin myös monien

suomalainen naisjääkiekkoilija tienasi

maksamaan saadakseen tehdä työtään

urheilijoiden elannolle ehdottoman

vain 0,3 senttiä miesjääkiekkoilijan

siinä missä miesjuristi saisi siitä palk-

tärkeää; sponsorit suuntaavat varan-

→

tutkainlehti.fi

”

TUTKAIN 1/2021

Urheilu-uutisointia seuraamalla voisi kuvitella, ettei huippuurheilijoiden joukossa ole naisia juuri lainkaan.

”

Tuntuu absurdilta, jos naisjuristi joutuisi itse maksamaan saadakseen tehdä työtään, siinä missä miesjuristi saisi siitä palkkaa. Huippuurheilussa vastaavanlainen asetelma on kuitenkin arkipäivää.

sa suurta mediahuomiota nauttiville aloille ja urheilijoille. Täten epätasa-arvo medianäkyvyydessä vaikuttaa olennaisesti myös palkkaepätasa-ar-

sa lajikirjo oli myös suppeampaa kuin Kasvaisiko yleisön kiinnostus naisten miehistä uutisoidessa. Kankaanmäki joukkueurheilua kohtaan, jos pelattai-

ei kuitenkaan havainnut tutkielmas- siin sekajoukkueilla, joissa olisi yhtä saan naisurheilun trivialisointia eli paljon naisia ja miehiä? Arvostettai-

von oravanpyörän rattaita pyörittää

toissijaisena esittämistä miesurheili- siinko tällöin myös naispuolisia joukjoiden rinnalla, vaan uutisten tyyli kueurheilijoita nykyistä enemmän yk-

myös kaupallisen median logiikka,

oli sekä naisten että miesten kohdal- silöinä?

jossa uutisaiheisiin vaikuttavat kulut-

la asiakeskeistä ja urheilusuorituksiin

tajien kiinnostus, tottumukset ja ar-

keskittyvää.

voon. Osaltaan urheilun epätasa-ar-

vot. Vallitsevasta huomiotaloudesta huolimatta kaupallisellakin medialla olisi halutessaan valtaa lisätä kuluttajien

tietoisuutta

urheilun

moni-

artikkelin (IS, Esimerkiksi ulkonäön Urheilusanomien kommentointia ei esiintynyt tutki- 12.12.2015) mukaan Suomessa naisten musaineiston uutisissa lainkaan. Ur- kilpaurheilun alku ajoittuu 1800-luheilu-uutisoinnin sukupuolivinoumaa vun loppuun, samoihin aikoihin kuin on tähän mennessä tutkittu Suomessa miestenkin. Olympialaisissakin naiset

ja inklusiivisten representaatioiden

varsin vähän, eikä esimerkiksi väitös- saivat kilpailla ensimmäistä kertaa jo vuonna 1900. Perinteiset ja konserkirjoja ole aiheesta juurikaan tehty.

määrään ja laatuun, kuten Ylen ur-

vatiiviset sukupuoliroolit vaikuttavat

heilutoimitus on osin toiminut. Esi-

Urheilijoiden palkan koko, media- kuitenkin yhä vahvasti yleiseen mielinäkyvyys ja sponsorointi kietoutuvat piteeseen siitä, kuka on arvokas urhei-

muotoisuudesta satsaamalla erilaisten

merkiksi naisten urheilun laajempi ja haimmillaan olla myös askel kohti ny-

lopulta kysymykseen arvostuksesta. lija. Esimerkiksi urheiluhistorioitsija Kuka ansaitsee olla huippu-urheilija? Hannu Eklund kirjoittaa mielipide-

kyistä tasa-arvoisempaa palkkausta.

Kenen urheilu on arvokasta?

kattavampi medianäkyvyys voisi par-

kirjoituksessaan (HS, 16.2.2016), ettei tasa-arvo toimi urheilussa, sillä miehet

Urheilu-uutisointia seuraamalla voisi melkein kuvitella, ettei huippu-urheilijoiden joukossa ole naisia juuri lainkaan. Emmi Kankaanmäen pro gra-

Usein vähäistä kiinnostusta naisur- ovat yksinkertaisesti naisia parempia. heilua kohtaan perustellaan miehiä Eklundin mukaan kyse on evoluutioshuonommalla fyysisellä suoritusky- ta: ”[m]iehet ovat kilpailuhenkisiä, vyllä. Medianäkyvyyden ja palkkauk- naiset perhekeskeisiä”. Eklund myös

toukokuu 2020) mukaan Helsingin Sa-

sen valossa naisten ja miesten välinen korostaa naisten nauttivan enemmän epätasa-arvo näyttäytyy palloilu- ja pehmeistä arvoista kuin ennätyksistä

nomien urheilu-uutisista tammikuus-

joukkuelajeissa suurempana kuin yk- tai kilpailemisesta.

sa 2017 vain 10% koski naisten urhei-

silölajeissa. Usein ajatellaan, ettei esi-

lua tai naisurheilijoita. Kankaanmäen

merkiksi naisten jalkapallo ole yhtä Naisurheilun vähättely linkittyy laalaadukasta kuin miesten, koska nai- jaan yhteiskunnalliseen sukupuolidis-

du -tutkielman (Helsingin yliopisto,

tutkimusaineistossa naisia koskeneista uutisista jopa 92% oli yksilölajeista. Sen sijaan miehistä uutisointi keskittyi joukkuelajeihin; vain 30% uutisista oli yksilölajeista. Naisista uutisoides-

tutkainlehti.fi

set ovat miehiä hitaampia. Sen sijaan kurssiin, jossa naiset on historiallisesti monissa yksilölajeissa kuten hiihdossa nähty miehiä heikompina ja kyvyttöja lumilautailussa naisia ja miehiä ei mämpinä. Vanhanaikaisen näkemykvertailla samalla tavalla keskenään. sen mukaan naiset kuuluvat miehiä

”

TUTKAIN 1/2021

Siinä missä politiikassa on siirrytty tasaarvokehityksessä aimo harppauksin eteenpäin, on urheilumaailma jäänyt eittämättä jälkeen.

vahvemmin yksityisen alueelle kuten Kansainvälisen

olympiakomitean mat urheilijat. Entinen jääkiekkoilija

kotiin ja miehet naisia vahvemmin jul- sääntöjen mukaan transnaisilla on oi- Janne Puhakka puolestaan kertoi kisen alueelle kuten kilpaurheiluun. keus kilpailla naisten sarjoissa, jos tes- syksyllä 2019 ensimmäisenä suomaMyös muilla julkisen aloilla, kuten tosteronitasot ovat tarpeeksi alhaiset. laisena ammattijääkiekkoilijana olepolitiikassa ja yritysmaailmassa sa- Urheilumaailmasta

löytyy

monen- vansa homoseksuaali, mikä herätti

mankaltaiset käsitykset naisista mie- laisia äänenpainoja; jotkut urheilijat laajaa keskustelua siitä, onko seksuaahiä kyvyttömämpinä tai huonompina näkevät transnaisilla olevan liikaa kil- livähemmistöön kuuluminen yhä tabu ovat vaikuttaneet pitkään. Siinä missä pailuetua cisnaisiin verrattuna, toiset urheilumaailmassa. Koska urheilu on politiikassa on siirrytty tasa-arvokehi- pitävät testosteronisääntöä epäreiluna osa yhteiskuntaa, ei ala ole myöskään tyksessä aimo harppauksin eteenpäin, ja kategorisointikäytännettä sukupuo- vapaa esimerkiksi rasistisista rakenon urheilumaailma jäänyt eittämättä livähemmistöjä syrjivänä. Iltalehden teista. Medianäkyvyyden ja palkkajälkeen. Vaikkei naisurheilijoita pidet- uutisessa (IL, 18.4.2020) psykologian erojen valossa näyttää jopa siltä, että täisikään enää suoranaisesti miesur- tohtori Marja Kokkonen kertoo pi- ainakin naisvihamieliset asenteet ovat heilijoita alempiarvoisina, elävät van- tävänsä testosteronisääntöä syrjivänä, urheilumaailamssa

ylikorostuneita

hanaikaiset käsitykset ”heikommasta” ihmisoikeuksia polkevana ja mahdol- muuhun yhteiskuntaan nähden. sukupuolesta sitkeinä niin ihmisten lisesti terveydelle vaarallisena. Kokmielissä kuin mediassa. Onko huip- konen

ehdottaakin,

että

urheilijat Onneksi joitakin askeleita kohti ai-

pu-urheilussa riehuvasta epätasa-ar- voisivat itse valita sarjan, johon osal- empaa vosta vielä edes keskusteltu tarpeeksi? listuvat.

tasa-arvoisempaa

urheilu-

maailmaa on jo otettu. Muun muassa Palloliiton päätös ryhtyä maksamaan

K ilpaurheilussa havaittavissa

epätasa-arvoa

myös

on Kaiken kaikkiaan urheilumaailman naisten ja miesten maajoukkueille

urheilusarjojen tasa-arvo-ongelman eri ulottuvuudet yhtä suuria pisterahoja vuonna 2019

peruspilarissa, dikotomisessa katego- vaikuttavat

merkittävästi

toisiinsa. ja Punainen kortti rasismille -hanke

risoinnissa naisiin ja miehiin. Suku- Diskurssi naisista miehiä “heikom- ovat osa viime vuosien tasa-arvoispuolen moninaisuutta tunnistamatto- pana” sukupuolena vaikuttaa media- tumiskehitystä. Yksittäisistä kehitysman jaottelun syynä ovat toki naisten näkyvyyteen, joka puolestaan ohjaa kuluista huolimatta työnsarkaa on ja miesten erilaiset fyysiset suoritusky- sponsoreiden rahoitusvalintoja. Iso jäljellä paljon. Urheilumaailma tuskin vyt, mutta paljolti kyse on myös ar- osa monen urheilijan tuloista saa- tasa-arvoistuu merkittävästi, jos vasvostuksesta, hyväksymisestä ja jopa daan sponsoreilta. Alan epätasa-arvo tuu kehityksestä jätetään markkinoille ihmisoikeuksista. Muun muassa trans- ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan su- tai ihmisten asenteiden vaivihkaiselle ja muunsukupuolisille kategorisointi- kupuolten välille. Yle uutisoi viime muutokselle. Varmaa on, ettei maaliin käytäntö voi olla halveeraava tai teh- heinäkuussa (Yle, 15.7.2020), etteivät päästä ilman tasa-arvoa edistävää podä huippu-urheilussa menestymisestä vammaisurheilijat mahdotonta.

saa

yleisurheilu- liittista päätöksentekoa.

kilpailuissa lainkaan startti- tai palkintorahaa, toisin kuin vammatto-

Sosiologista makeanhimoon perehtyneeksi ravintoneuvojaksi

K u va R iikka K antinkoski

rittäjä ja sosiologi Leeni Viio kertoo haastattelussa valtsikassa oppimansa osaamisen soveltamisesta diplomiravintoneuvojana. Tieteellinen ajattelu sekä kyky lukea ja eritellä tieteellisiä tutkimuksia ovat osa hänen timanttista ammattitaitoaan.

T eksti E lise J äämer i

Leeni Viio on esikoiskirjansa juuri

kuussa videopuhelun välityksellä.

julkaissut ravitsemusalan asiantuntija, yrittäjä

Viio opiskeli Helsingin Yliopiston valtiotieteellisessä

tiedekunnassa

ja sosiologi. Tammi-

Viio vastaa Zoom- puheluuni ko-

vuosina 2005-2011. Hän muistaa

kuussa julkaistu tietokirja Eroon ma-

toaan Pohjois-Helsingistä. Hän on

selvästi, että hän halusi jatkaa kor-

keanhimosta (Atena, 2021) käsittelee

ilahtunut, että vanhasta opinahjosta

keakouluopintoihin, vaikka epäröi

terveellisiä

halutaan haastatella häntä. Kotona

pääaineen valintaa. ”Minulla oli lu-

vähentämisen kautta. K irjan myö-

on tällä hetkellä aviomies, mut-

kion jälkeen kaksi välivuotta, mut-

tä Viion asiantuntijuus on saanut

ta esikoinen on vielä päiväkodis-

ta oli kuitenkin koko ajan selvää,

uutta näkyvyyttä, mutta elämää

sa. Toisen lapsen syntymä on pian

että haluan korkeakouluopintoihin.

mullistaa myös viimeisille viikoille

käsillä, mutta vielä on hetki aikaa

Tarvitsin pienen tauon, koska en

edennyt onnellinen toinen raskaus.

paneutua töihin ja opiskeluaikojen

tiennyt lukion jälkeen mitä tark-

Tutkain haastatteli Viioa tammi-

muistelemiseen.

kaan ottaen halusin”, Viio aloittaa.

elämäntapoja

tutkainlehti.fi

sokerin

TUTKAIN 1/2021

“Jos kaupallisuutta olisi jollain lailla integroitu opintoihini, niin olisin kyllä hyötynyt siitä, sillä myynnin ja markkinoinnin taitoja tarvitsee monella alalla” Pääaineeksi valikoitui sosiologia,

Monipuolisuus on aina

sillä se vaikutti monipuoliselta tie-

ollut Viion juttu

kyllä hyötynyt siitä, sillä myynnin ja markkinoinnin taitoja tarvitsee monella alalla.”

teenalalta, jota olisi mahdollista yhdistellä monessa eri työtehtäväs-

Viion sivuaineiden valintaa värit-

sä: ”Pohdin aluksi sekä sosiologiaa,

tivät monipuolisuuden ja sovelta-

Tie

että valtio-oppia, mutta päädyin

misen mahdollisuus. ”Minun aika-

vojaksi

siihen, että sosiologia kiinnostaa

nani piti valita yksi pitkä tai kaksi

enemmän. Sosiologia on moniulot-

lyhyttä

teinen tiede ja pääsykokeisiin luki-

kiinnosti alusta lähtien ja johtami-

essa ymmärsin, että sosiologia on

nen oli tuolloin melko uusi oppiai-

se lähestymistapa yhteiskuntaan,

ne. Lisäksi johtamisen monitietei-

mikä minua kiinnostaa.”

syys kiinnosti”, Viio kertoo. ”En

Opiskelijaelämästä Viiolla on läm-

ikimaailmassa ajatellut, että olisin

pimiä muistoja ja hän nautti niistä

valmistuttuani yrittäjä”, Viio huu-

sydämensä kyllyydestä. ”Koin opis-

dahtaa videopuhelussa,

kelijaelämän todella kivaksi ja pidin

”En koskaan, myönnän sen. Ajatte-

valtsikassa opiskelemisesta. Minus-

lin, että ehkä voisin työllistyä kun-

ta oli mukavaa opiskella rauhassa

nalliselle

ennen

myös yksityiselle sektorille, mutta

varsinaiseen

työelämään

sivuainetta.

puolelle,

Valtio-oppi

mahdollisesti

minulla ei ollut mitään unelmatyö-

siirtymistä”, Viio toteaa.

diplomiravintoneu-

Sosiologian opintojen maisterivaiheessa Viioa alkoi kiinnostaa hyvinvoinnin ja onnellisuuden tutkimus: ”Kumpaakaan ei sosiologian laitoksella juuri käsitelty ja minulla oli gradussani kokonaan ohjelman ulkopuolinen ohjaaja. Tein graduni tilastotieteen menetelmillä subjektiivisesta hyvinvoinnista.” Erityisesti Viioa kiinnosti hyvinvoinnissa se, miten yksilö voi itse vaikuttaa omaan

hyvinvointiinsa.

Samaan

aikaan Viiolla oli oman hyvinvoin-

paikkaa tai -organisaatiota.”

tinsa ja terveytensä kanssa haasteita

liseksi opiskelupaikaksi ja moni

Yrittäjyyttä Viio ei juurikaan har-

hyvinvointinsa eteen.

nykyinen

kinnut

ja hän mietti, mitä voisi itse tehdä

Valtsikaa Viio kuvailee yhteisölvaltsikalainen

yhtyy

opintojen

aikana,

mutta

”Tuolloin

aloin ymmärtää paremmin oman hyvinvoinnin,

elämänvalintojen

varmasti näkemykseen opiskelija-

jos sitä olisi tuotu esille enemmän

elämän parhaista puolista: ”Olin

opiskeluvuosina, olisi se saattanut

mukana

kiinnostaa jo aiemmin. ”Toisaalta

tuutorina toisena opiskeluvuonna.

en koe, että minun olisi sitä tarvin-

Hyödynsin paljon yliopistoelämää

nut vielä opiskeluaikana tietää, sil-

ja elin sitä vahvasti. Pidin myös

lä yrittäjyys tuli luonnostaan myö-

liikuntapalveluista sekä erityisesti

hemmin”, Viio toteaa.

vintoneuvojaksi. Syvensin osaamis-

Viio on opetellut yrittäjyyteen tar-

yksilöpalvelu- ja työpajaformaatilla.

opiskelijatoiminnassa

mieleen jääneistä pitkistä ja kiireettömistä

lounastauoista

keskusta-

kampuksella.”

vittavan kaupallisen puolen, myyn-

On harmillista, että kaikki Viion

nin ja markkinoinnin myöhemmin.

mainitsemat opiskelija-elämän osa-

”En aluksi pitänyt myynnistä ja

alueet ovat toistaiseksi joko tauolla

markkinoinnista lainkaan. Nykyisin

tai täydellisesti etänä. Valtsikassa ei

koen, että molemmat ovat todel-

ole saatu juurikaan nauttia lähiyh-

la luonnollinen osa omaa työtäni.

teisöllisyydestä kuluvana lukuvuon-

Jos kaupallisuutta olisi jollain lail-

na.

la integroitu opintoihini, niin olisin

ruokavalion

yhteyttä.

Kärsin

unettomuudesta, vatsavaivoista ja stressistä, joten hyvinvointi nousi kiinnostavaksi oman itseni kautta. Opiskelin ensin hyvinvointi- ja ratani, perustin yrityksen ja tein töitä Sosiaalinen media ei vielä tuolloin ollut osa työtäni”, Viio kertoo. Myynti ja markkinointi olivat Viion mielestä alussa epämiellyttäviä työtehtäviä, mutta ravintovalmentajan ja diplomiravintoneuvojan koulutuksessa lähdetään siitä, että valmistutaan yksityisyrittäjäksi ja las-

→

”Ravitsemusopinnoissa minulle tuli vahva kimmoke, että minä pystyn tähän”

kutetaan omia asiakkaita. Nykyisin Viiolla on kotisivujen lisäksi Instagram-tili kiinteästi osana omaa yrittäjyyttä. Seuraajia on lähes 6 000, ja tilin keskeisenä sisältönä ovat hetket omasta arjesta sekä terveelliset resepti- ja hyvinvointivinkit. Sosiaalisen median myötä Viio on laajentanut osaamistaan tuottamalla sisältöä videoin ja kuvin. Työssään Viio yhdistää elementtejä sekä valtsikan ja ravintoneuvojan opinnoista että sosiaalisessa mediassa oppimistaan taidoista. ”Esiintymis- ja puhetaitoja tarvitaan alalla kun alalla”, Viio painottaa. Nämä taidot ovat erityisen suuressa roolissa, kun viesti pitää kiteyttää kuvassa lyhyeen muotoon. Viio sanoo, että lähellä

valtsikasta

valmistumista

hän mietti, onko hänen osaamisensa pelkästään teoreettista. ”Opiskeluaikanani harjoittelu ei muistaakseni ollut pakollinen. Itselleni oli ehdottoman tärkeää, että menen tekemään harjoittelun, jotta saan kokemusta käytännön työstä. Pääsin harjoittelussani tekemään onnellisuus- ja hyvinvointitutkimukseen liittyviä tehtäviä ja se oli minulle erittäin tärkeä askel. Hyvä harjoittelupaikka on kaiken A ja O”, Viio lisää.

tarkentaa, ja jatkaa: ”En tiedä

Sopivasti haastava yrittäjyys

olisinko ikinä saanut esikoiskir-

”Ravitsemusopinnoissa minulle tuli

olisi ollut näitä taitoja, joita olen

jaani kirjoitettua, jos minulla ei

vahva kimmoke, että minä pystyn tähän. Lähdin yrittäjyyteen järjestelmällisesti mukaan: perustin Facebook-sivut

sähköpostilis-

tan, aloin kirjoittaa uutiskirjettä ja tein yritykselleni omat nettisivut.” Viion silmät tuikkivat ilosta ja innostuksesta hänen muistellessaan alkutaivaltaan yrittäjänä. ”En tiennyt näistä osa-alueista aikaisemmin juurikaan, mutta kun ne tulivat eteeni yrittäjyyteen siirtymisessä, en alkanut empimään uusien haasteiden edessä.” Yrittäjyys ei tuntunut vieraalta tai pelottavalta, vaikka helppoa ei aluksi ollut. Viion selvästi avoin ja uutta pelkäämätön asenne huokuu itsevarmuutta,

mutta

hän

huo-

mauttaa, että myös perheen tuella on ollut oma osansa tarinassa. ”Katsoin mieheni yrittäjyyttä vierestä ja sen kautta uskalsin myös

nut esikoiskirjansa kirjoittamista ylitsepääsemättömäksi prosessiksi, sillä valtsikan opinnoissa tyypillisesti kirjoitetaan paljon lyhyessäkin ajassa. Ravitsemuksessa liikkuu monenlaista tietoa ja on asioita, joita ei välttämättä ole tutkittu, mutta ne esitetään totena. Kyky lukea tutkimuksia ja analysoida lukemaansa on siis todellista ammattitaitoa. ”Ravintoon liittyvissä asioissa pää menee sekaisin ei pelkästään tavallisella kuluttajalla itsellään, vaan myös asiantuntijoilla. Ilman valtsikassa kerryttämääni osaamista minun olisi huomattavasti vaikeampi tehdä nykyistä työtäni.” Kahden varsin erilaisen alan yhdistäminen on yllättänyt. Pohtiessaan asiaa tarkemmin, Viio sanoo huo-

itse lähteä yrittäjäksi.”

manneensa, että uusi osaaminen

”Valtsikalainen osaaminen näkyy

ajatteluun

kertyy edellisen päälle ja vaikuttaa

arkipäiväisissä työtehtävissä; sitä on tieteellinen ajattelu, kyky lukea tutkimuksia ja eritellä niitä, tiedonhankintataidot

itsenäinen

työskentely sekä sitä, että osaa hyödyntää lukemaansa tietoa”, Viio

tutkainlehti.fi

valtsikassa oppinut.” Viio ei koke-

taustalla.

Valtsikasta

saamansa koulutuksen konkreettisen hyödyn Viio on huomannut nykyisessä

ammatissaan

hieman

viiveellä, Viio kertoo miettiessään yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistamista ravitsemuksessa.

TUTKAIN 1/2021

”Itsensä johtamisen taito ja omat arjen rutiinit ovat keskeisiä jaksamisen pilareita opiskelijoiden arjessa”

käytäntö-osuuteen, minkä lisäksi

mistä. ”Kukaan ei tiedä, milloin elä-

nen huolena

siinä pureudutaan yksilön toimin-

mä palaa normaaliksi. Tilanteen pit-

nan taustalla olevaan ajatteluun.

kittyminen lannistaa ja hankaloittaa

Keskustelumme

Juurtuneet ajatusmallit ovat usein

terveellisten elämäntapojen suunnit-

toimintamme taustalla ja emme

telua ja toteuttamista.” Oman kirjan

aina osaa kyseenalaistaa niitä, el-

kirjoittaminen on yhden unelman

lemme tietoisesti pysähdy niiden

toteutuminen. ”Se on omaa laatu-

äärelle.”

aan oleva käyntikortti ja iso askel

Opiskelijoiden jaksami-

siirtyy

opiskeli-

joiden arkeen ja jaksamiseen, sillä opiskelijoiden arki on kokenut suuria mullistuksia kuluneen vuoden aikana. ”Itsensä johtamisen taito ja omat arjen rutiinit ovat keskeisiä jaksamisen pilareita opiskelijoiden arjessa”, Viio huomauttaa ja on selvästi huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta. Tämänhetkinen

maailma

opiske-

luineen on raskasta ja stressaantuneena tekee helposti impulsiivisia valintoja. ”Rutiinit ovat tärkeitä ja ne auttavat jaksamaan ja palkitsevat arjen keskellä. Rutiinien voima perustuu siihen, että se on toimintaa, jota ei tarvitse miettiä niin paljon, vaan se tapahtuu ikään kuin automaattisesti. Tämä voi kuulostaa tylsältä, mutta rutiineista on paljon hyötyä”,

urallani”, Viio kertoo. Sellaiset hyvinvointineuvot, joissa käsketään tekemään tietyllä taval-

”Haluan herättää yhteiskunnallista

la, mutta ei pureuduta ajatteluun

keskustelua väestömme elämänta-

toiminnan taustalla, ovat varsin

voista, ja mihin ne ovat meitä vie-

turhia. ”Hyvinvoinnin ymmärtä-

mässä. Äitinä näen lasten ravitse-

mistä täydentää valtsikassa ker-

muksen haasteen. Lasten ja nuorten

rytetyn yhteiskunnallisen puolen

huomioiminen

ymmärtäminen, esimerkiksi ruo-

tössämme on ensiarvoisen tärkeää”,

kaympäristömme vaikutus. Pelkäs-

Viio painottaa.

tään

koronapandemia

vaikuttaa

valtavasti elintapoihimme”, Viio

Viion perheeseen syntyi toinen lapsi kuu-

toteaa.

si päivää haastattelun jälkeen. Lämpimät onnittelut koko perheelle!

Viio huomauttaa, että asiakkaiden yhteydenotoissa on selvästi nähtävissä pandemian vaikutus:

Viio kertoo.

”Moni asiakkaistani kertoo, että

K irjassaan Eroon makeanhimosta Viio

ja elintavat ovat ihan päin prink-

ovat olleet puoli vuotta etätöissä

lähestyy jaksamisen kokonaisuutta sekä

ravitsemuksen,

ravitsemusympäris-

liikkumisen,

stressin, tunteiden, unen että palautumisen kannalta: ”Kokonaisuuden hallinta on oleellista, ja ymmärrys siitä miten eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Nopeita ratkaisuja ei ole olemassa. K irja on jaettu teoria- ja

kalaa, vaikka ennen pandemiaa he kävivät liikkumassa ja söivät monipuolisesti. Esimerkiksi yliopistoruokalat ovat keskeinen osa opiskelijoiden säännöllistä ruokailua.” Lisäksi

pandemian

epävarmuus

vaikeuttaa hyvien päätösten teke-

mielenterveyshoidon Sosiaaliset ja rakenteelliset esteet – stigma, vanhentunut lainsäädäntö ja uuvuttava byrokratia teksti jaana ahtiainen

kuvitus anni koikkalainen

li puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista jäävät ilman hoitoa. Stigman ja henkisten esteiden lisäksi hoitoon pääsyn esteeksi voi muodostua byrokraattiseen viidakkoon eksyminen tai hoidon riittämätön tarjonta.

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

“yleisten Työtä stigman murtamiseksi on asenteiden ohella tehtävä erityisesti terveydenhuollon työntekijöiden parissa.

iime syksynä julkisen keskustelun valokeilaan nousivat psykoterapia ja mielenterveysongelmat, kun Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtorikos herätti keskustelua tietoturvan

häpeää. Mielenterveysongelmien stigma koskee erityisesti

ohella mielenterveysongelmien stigmasta. Tämän innoit-

nuoria aikuisia, jotka ovat muita ikäluokkia haluttomam-

tamana perustettiin Terapiassa tavataan -liike toimimaan

pia puhumaan mielenterveysongelmistaan ja hakeutumaan

terapiamyönteisemmän yhteiskunnan puolesta. Samoihin

hoitoon.

aikoihin kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi saavutti 50 000 allekirjoitusta ede-

Liikkeen kuluttajapaneeliin vastanneiden mielestä mielen-

ten eduskunnan käsittelyyn. Syksyllä 2019 eduskunnalle

terveyspalveluiden saatavuus nähdään ongelmana. Puolet

luovutettu Terapiatakuu-kansalaisaloite puolestaan on eh-

vastaajista kokee, ettei palveluita ole saatavilla riittävän

tinyt reilun vuoden aikana kerätä runsaasti kannatusta yli

helposti. Paneelin tulokset ovat samalla linjalla Kelan ar-

puoluerajojen, mutta sen käsittelyä on hidastanut hoitota-

vioiden kanssa. Samalla kun Kelan myöntämää kuntoutus-

kuulainsäädännön viivästyminen.

psykoterapiaa saavien määrä kasvaa vuosittain, yli puolet hoitoa tarvitsevista jäävät ilman sitä.

Julkinen keskustelu paljastaa mielenterveyspalveluissa olevan useita ongelmakohtia, jotka kaipaavat uudelleenarvi-

Stigman onkin todettu vähentävän sekä hoitoon hakeutu-

ointia. Mielenterveysongelmiin liittyvän stigman lisäksi hoi-

mista että siihen sitoutumista. Häpeä omaa oireiluaan tai

toa vaikeuttavat rakenteelliset ongelmat, jotka kohdistuvat

sairauttaan kohtaan voi merkittävästi vaikeuttaa hoitoon

muun muassa psykoterapiakoulutuksen ja mielenterveyspal-

hakeutumista, mutta myös hoidon piiriin päässeiden koh-

veluiden saatavuuteen.

dalla stigmalla on hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia.

Kohti terapiamyönteistä yhteiskuntaa

Stigma vaikuttaa negatiivisesti kuntoutumisen onnistumiseen ja lisää oireilua. Myös perus- ja erikoissairaanhoidon työntekijöillä on havaittu olevan stigmatisoivia asenteita

Terapiassa tavataan -liikkeen mukaan stigma hankaloittaa

mielenterveysasiakkaita kohtaan, mikä näkyy muun muas-

psykoterapiaan hakeutumista ja tukahduttaa keskustelua

sa somaattisten oireiden vähättelynä ja epäkunnioittavana

mielenterveysongelmista. Liikkeen tavoitteena onkin työs-

kohteluna.

kennellä sellaisen yhteiskunnan eteen, jossa mielenterveysongelmien hoitamiseen suhtaudutaan arkisesti ja ilman

Mielenterveysmyönteisemmän

yhteiskunnan

saavutta-

miseksi on rakenteellisten ongelmien korjaamisen lisäksi

→

26 keskityttävä mielenterveysongelmien ympärillä vaikuttavaan stigmaan. Työtä stigman murtamiseksi on yleisten asenteiden ohella tehtävä erityisesti terveydenhuollon työntekijöiden parissa.

Kansalaisaloitteet ja hankkeet korjaamassa palveluita Terapiaan pääsyn ja mielenterveysongelmien hoitamisen esteenä ei ole pelkästään stigma, vaan asian taustalla vaikuttaa lainsäädännölliselle ja institutionaaliselle tasolle ulottuvia ongelmia. Sekä Terapiat etulinjaan -hanke että kansalaisaloitteet ovat viime aikoina ansiokkaasti nostaneet esille näitä mielenterveysongelmien hoidon rakenteellisia ongelmia. Näkyvin näistä on ollut hoitoon pääsyn nopeuttamista ja helpottamista tavoitellut Terapiatakuu-kansalaisaloite. Kuluneena syksynä kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi puolestaan tarttui koulutukselliseen epäkohtaan pyrkimällä psykoterapian koulutusohjelman uudistamiseen. Aloite tavoittelee maksuttomuuden myötä tasa-arvoisempaa pääsyä koulutukseen siinä, missä psykoterapeuktiksi kouluttautuminen tällä hetkellä vaatii noin 20 000 – 60 000 euron rahallisen panostuksen. Terapiatakuu-kansalaisaloitteen

esiin

nosta-

maan ongelmakohtaan tarttui viime syksynä Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämishanke, jota rahoitetaan sote-uudistukseen liittyvillä valtionavustuksilla. Hankkeen tarkoituksena on parantaa psykoterapian ja psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä rakentaa perustasolta lähtien pysyvät palvelurakenteet HYKS-erityisvastuualueelle eli Uudellemaalle, Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeeseen. Terapiatakuu toteutuisi tällöin alueilla vuoteen 2022 mennessä. Hanke on tarkoitus toteuttaa myöhemmin koko Suomessa. Mikäli Terapiat etulinjaan -hanke toteutuu suunnitelmien mukaisesti, hoitojen saatavuus ja laatu paranee monilta osin. Hoitoonohjausta pyritään tehostamaan, ja hoitojen vaikuttavuutta, laatua

tutkainlehti.fi

“Turhan byrokratian

ja rakenteellisten ongelmien purkaminen on tärkeä osa hoidon kehittämistä, mutta yksinään se ei riitä.

TUTKAIN 1/2021

ja saatavuutta pyritään seuraamaan laaturekisterillä. Merkittävä kehitys on perusterveyden-

tu ymmärtää niin kansanterveydellisellä kuin

huollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuol-

kansantaloudellisella tasolla. Psykoterapia ei

lon työntekijöiden kouluttaminen käyttämään

voi olla vain taloudellisesti toimeentulevan tai

lyhytterapeuttisia hoitomenetelmiä. Hankkeen

byrokratian kanssa taiteilemisen jaksavan etuoi-

myötä mielenterveyden hoitoa myös kohden-

keus. Aivan kuin psykoterapiakoulutustakaan ei

netaan digitaalisten omahoito-ohjelmien avulla

ole järkevää rajata ainoastaan siitä kymmeniätu-

jokaisen kansalaisen hyödynnettäviksi.

hansia maksaville.

Nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin

Turhan byrokratian ja rakenteellisten ongelmien purkaminen on tärkeä osa hoidon kehittämistä, mutta yksinään se ei riitä. Myös stigman aiheuttamiin ongelmiin ja yksin pärjäämisen eetokseen

Arvioiden mukaan suomalaisista joka toinen

on tartuttava, jotta mahdollisimman moni apua

kärsii elämänsä aikana mielenterveysongelmis-

tarvitseva saisi sitä. Avoin julkinen keskustelu on

ta. Silti vain puolet sairastavista saa tarvitse-

yksi oiva väline stigman murtamiseen.

maansa hoitoa. Perusterveydenhuoltoon hakeutuminen ei takaa psykoterapiaan pääsyä, vaan

Seuraavat vuodet varmasti seurataan Terapiat

matkalle voi asettua monia esteitä, jotka torp-

etulinjaan -hanketta ja toivotaan sen onnistu-

paavat prosessin etenemisen.

mista, sillä mielenterveyspalveluita tarvitsevat eivät kaipaa enää yhtään enempää odottelua ja

Tällä hetkellä kaikilla psykoterapiaa tarvitsevil-

rakenteellisia esteitä saadakseen apua. Mielen-

la ei ole taloudellisia resursseja hakeutua yksi-

terveyshoito kuuluu kaikille maantieteellisestä

tyiseen psykoterapiaan, edes Kelan tukemana.

sijainnista, taloudellisesta tilanteesta ja muista

Kelan korvaamaa psykoterapiaa on kritisoitu

eriarvoistavista tekijöistä riippumatta.

myös siitä, ettei se sovellu kaikille hoitomuodoksi esimerkiksi jopa vuoden pituiseksi venyvän hakuajan takia. Ongelmakohtana on lisäksi nähty aiemman terapiajakson aiheuttama viiden vuoden karenssi. Alueellisen eriarvoisuuden vuoksi psykoterapiaan ei Suomessa pääse esimerkiksi Lapissa yhtä helposti kuin Uudellamaalla, vaikka edeltävällä alueella tarve terapialle on moninkertaisesti suurempi. Psykoterapiaan pääseminen ei ole millään tavalla vaivaton tai selkeä prosessi, vaan vaatii hakijalta aktiivisuutta ja omatoimisuutta, taloudellisista resursseista puhumattakaan. Tämä on kyseenalaistettava vaatimus monen apua tarvitsevan kohdalla, sillä byrokratiaa kanssa taisteleminen esimerkiksi masentuneena voi olla jopa mahdoton tehtävä. On selvää, että mielenterveysopalveluiden tarjonta on murroksessa. Mahdollisimman monille riittävien nopeiden psykososiaalisten hoitojen ja matalan kynnyksen palveluiden hyöty on alet-

U u d i st u va s u o j e lu p o l i i s i H a a s t a t t e l u s s a s u oj e l u p o l i i s i n y h t e i s k u n t a s u h t e i d e n p ä ä l l i k kö Saana Nilsson T eksti S usanna E lor anta

tutkainlehti.fi

K u vat A r m as W eselius

TUTKAIN 1/2021

uojelupoliisi on 2010 -luvulta lähtien tehnyt systemaattista kehitystyötä sisäisten toimintojen ja ulkoisen ilmeen osalta. Uusien tiedustelulakien myötä suojelupoliisilla on käytössään nykyaikaiset keinot terrorismiuhkien torjumiseen sekä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Mahdollisten tiedustelu- ja toimintavaltuuksien ylittäminen kuitenkin aiheuttaa kansalaisissa huolta. Myös Suomen ylin laillisuusvalvoja oikeuskansleri Tuomas Pöysti on julkisesti ilmaissut huolensa suojelupoliisin kaksoisroolista eli siitä, että suojelupoliisi toimii sekä poliisiviranomaisena että tiedustelupalveluna.

Koko kansan suojelupoliisi Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen or-

keää, samoin kuin laajojen kokonaisuuksien ja

ganisaatio, jota johtaa tammikuussa 2021

syys-seuraussuhteiden hahmottamisen taito”,

uudelle viisivuotiskaudelle valittu päällikkö

Nilsson kertoo arvioidessaan koulutuksesta

Antti Pelttari. Suojelupoliisin yhtenä mer-

saamiaan hyötyjä suojelupoliisissa työskente-

kittävimmistä tehtävistä on ennaltaehkäistä

lyn näkökulmasta. Nilssonin ura suojelupolii-

terrorismirikoksia sekä kaikkein vakavimpia

sissa alkoi korkeakouluharjoittelusta vuonna

turvallisuuteen kohdistuvia uhkia tuottamal-

2009 ja sen jälkeen Nilsson on toiminut nuo-

la tiedustelutietoa Suomen valtionjohdon

resta iästään huolimatta monissa vaativissa

päätöksenteon tueksi ulko- ja turvallisuus-

tehtävissä suojelupoliisissa. Tehtäviin on kuu-

politiikassa, sekä viranomaisten toiminnassa

lunut niin strategisen pääanalyytikon tehtävät

kansallisen turvallisuuden suojaamisessa.

kuin kansainvälisen terrorismintorjunnan ja vastavakoiluanalyytikon tehtäviä. Nykyisessä

Tällä hetkellä suojelupoliisissa työskentelee

tehtävässään

noin 500 eri alan ammattilaista, joista puolet

könä Nilsson vastaa ennen kaikkea siitä, että

on koulutukseltaan poliiseja. Suojelupoliisi on

suojelupoliisin tuottama tiedustelutieto päätyy

viime vuosina kirkastanut julkista ilmettään

→

ja avannut rooliaan yhteiskunnallisena toimijana. Suojelupoliisi osallistuu yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja kertoo toiminnastaan niin Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa kuin esimerkiksi Supodi -nimisen podcastin kautta. Ulostulojen takana on usein vuonna 2019

suojelupoliisin

yhteiskuntasuhteiden

päälliköksi nimitetty Saana Nilsson, 37. Nilsson opiskeli poliittista historiaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekun-

yhteiskuntasuhteiden

päällik-

Suojelupoliisin työstä kertomisen merkitys korostuu erityisesti nyt, kun olemme saaneet uuden roolin tiedustelupalveluna.

nassa vuosina 2004-2010. ”Etenkin valmius tarkastella asioita kriittisesti on ollut tär-

”

Suomella on myös kansainvälisiä velvoitteita terrorismin torjunnassa – Suomesta ei saa muodostua turvasatamaa terroristeille.

asiakkaille oikea-aikaisesti. ”Suojelupoliisissa

dustelulait astuivat voimaan kesäkuussa 2019.

yhteiskuntasuhteet ja asiakkuudet tarkoitta-

Tiedustelupalveluna tehtävämme on palvella

vat suhteita yhteiskunnallisiin päättäjiin sen

valtiojohtoa ja viranomaisia ennakoivalla tie-

varmistamiseksi, että suojelupoliisin tuottama

dustelutiedolla, jotta Suomeen kohdistuvia va-

tieto ja raportit kulkevat oikeaan aikaan ja

kavia uhkia voitaisiin ennaltaehkäistä. Turval-

paikkaan”, Nilsson kertoo.

lisuuspalveluna taas työtämme on paljastaa ja estää Suomeen kohdistuvia vakavia rikoksia,

Mihin suojelupoliisin toiminnan läpinäkyvyy-

kuten terrorismia ja vakoilua”, Nilsson kertoo

den lisäämisellä ja uudella ilmeellä sitten täh-

viimeaikaisista muutoksista.

dätään? ”Olemme kehittäneet viestintäämme systemaattisesti jo vuosia. Uudet avaukset sosiaalisessa mediassa liittyvät siihen, että haluamme olla mukana kaikilla foorumeilla,

Laajat valtaoikeudet ja demokratia

joilla käydään keskustelua kansallisesta turval-

Pohdittaessa suojelupoliisin suhdetta demo-

lisuudesta. Sosiaalinen media on ollut meil-

kratiaan Nilsson tuo esiin, että suojelupolii-

le keskeinen tuki rekrytoinnissa, kun olemme

sin työtä on paljastaa ja estää hankkeita ja

pyrkineet tavoittamaan uusia kohdeyleisöjä”,

rikoksia, jotka voivat uhata Suomea tai sen

Nilsson sanoo ja jatkaa: ”Tavoitteemme on

yhteiskuntajärjestystä. ”Demokratian puolus-

kertoa suojelupoliisin työstä aiempaa enem-

taminen on keskeinen tehtävämme ja olemme

män, jotta Suomessa asuvilla ihmisillä olisi

monin tavoin mukana ylläpitämässä demo-

mahdollisimman oikeaa tietoa kansallisen

kratiaa.

turvallisuuden uhkista. On tärkeää, että kan-

esimerkiksi eduskunnan valiokuntien työsken-

salaiset ymmärtävät suojelupoliisin tehtäviä

telyä ja olemme mukana lainsäädäntöhank-

ja toimintaa, sillä toimimme kansalaisten

keissa”, Nilsson kuvailee.

Tuemme

asiantuntemuksellamme

luottamuksen varassa. Suojelupoliisin työstä kertomisen merkitys korostuu erityisesti nyt,

Kysyttäessä minkälaisia tavoitteita ja suun-

kun olemme saaneet uuden roolin tiedustelu-

nitelmia suojelupoliisilla on Nilsson toteaa:

palveluna”.

”Toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja

Uudella roolilla Nilsson viittaa siihen, että

muutos jatkuu edelleen. Olemme kehittä-

suojelupoliisi on kokenut isoja muutoksia

neet toimintaamme, jotta voisimme vastata

2010 -luvulla päällikkö Antti Pelttarin joh-

muuttuneisiin uhkakuviin mahdollisimman

dolla. ”Suojelupoliisista tuli turvallisuuspal-

tehokkaasti.

velun lisäksi myös tiedustelupalvelu, kun tie-

kansallisen turvallisuuden varmistaminen ja

tutkainlehti.fi

Suojelupoliisin

tehtävänä

TUTKAIN 1/2021

Toivon, että tulevaisuuden suojelupoliisi olisi ajassa kiinni oleva organisaatio. Innovatiivinen, avoin ja asiantunteva. Ennen kaikkea tulevien sukupolvien ja nuorten näköinen.

”

ilmiöiden kehityksen ennakointi muuttuvissa

sa kansallisen turvallisuuden suojaaminen

oloissa. Meidän on aina oltava askel edellä”.

ja kansalaisten yksityisyydensuoja ovat ta-

Suojelupoliisin hallinnollista asemaa pohdit-

sapainossa. Kansalaisissa huolta kuitenkin

tiin muutama vuosi sitten, kun suojelupoliisi

aiheuttaa mahdollisten tiedustelu- ja toimin-

siirtyi poliisihallituksen alaisuudesta sisämi-

tavaltuuksien ylittäminen. Myös Suomen

nisteriön ohjaukseen. “Uudistuksen taustalla

ylin laillisuusvalvoja oikeuskansleri Tuomas

oli tarve tehostaa suojelupoliisin yhteistyötä

Pöysti on julkisesti ilmaissut huolensa suoje-

valtiojohdon kanssa. Suojelupoliisi on siis yhä

lupoliisin kaksoisroolista, joka syntyi kun uu-

myös poliisiyksikkö, eikä meillä ole ambitioi-

det tiedustelulait tulivat voimaan 2019. Suo-

ta muuttaa vallitsevaa tilannetta. Ratkaisu

jelupoliisin kaksoisrooli tarkoittaa sitä, että

on osoittautunut toimivaksi ja mahdollistaa

suojelupoliisi toimii sekä poliisiviranomaise-

tiiviin yhteistyön poliisiviranomaisten kans-

na että tiedustelupalveluna. On poikkeuksel-

sa. Omassa työssäni olen eri tehtävissä huo-

lista, että yhteiskunnassa sama organisaatio

mannut käytännössä miten hyvin ja saumat-

voi käyttää sekä poliisilakien että tieduste-

tomasti poliisiviranomaiset sekä suojelupoliisi

lulakien mahdollistamia salaisia tiedonhan-

työskentelevät yhdessä”, Nilsson lisää.

kintakeinoja ja pääsyä erilaisiin salaisiin rekistereihin. ”Meillä ei ole painetta irtautua

Vuoden 2019 vuosikirjassaan suojelupoliisi

poliisista. Suojelupoliisin hallinnollinen ase-

toteaa, että sillä on nyt käytössään toimiva

ma ei ole poikkeuksellinen, jos organisaatio-

ja nykyaikainen tiedustelulainsäädäntö, jos-

ta verrataan muihin vastaaviin Euroopassa”, Nilsson toteaa.

# O i k e u t ta Viime aikoina paljon otsikoissa ollut Wolt on monilla mittareilla varsin menestynyt yritys ja siitä povataan jo tulevaa maailmanvalloittajaa. Samalla julkisessa keskustelussa pinnalle on noussut lähettien sekä alustataloutta hyödyntävien palveluntuottajien asema. Mistä on kyse ja miksi #oikeuttaläheteille?

T eksti I ines J oronen , A nna P eräl ä K u vitus O scar

S enja T ertsunen

ar minen

Foodo-

vertailun sekä tuotteiden kotiovelle

ran lähetit ovat

tilaamisen. Kotiinkuljetuksen hoi-

Helsingin

katu-

taa yrityksen työllistämä lähetti,

arkipäi-

joka toimii yrittäjän asemassa. Ny-

yleistymisen

kyisen työlainsäädännön puitteis-

ja koronatilanteen myötä kyseisten

sa alustatalouden lähetit putoavat

yritysten suosio on kasvanut no-

jonnekin työsuhteen ja yrittäjyyden

peasti. Woltin ja Foodoran toimin-

välimaastoon, mikä herättää kysy-

ta perustuu digitaalisiin alustoihin,

myksiä lähettien oikeuksista ja vas-

joissa tarjonta ja kysyntä eli palve-

tuista. Miten alustatalousyritykset,

lujen tarjoajat ja asiakkaat kohtaa-

kuten Wolt ja Foodora, kohtelevat

vat. Woltin ja Foodoran sovellukset

“työntekijöitään” ja kuinka niiden

kokoavat käyttäjälleen lähellä sijait-

suuret markkinat vaikuttavat työ-

sevat ravintolat, kahvilat ja muut

elämässä jo muutenkin tapahtuvaan

alustaa hyödyntävät liikkeet yhteen

murrokseen?

vää.

oltin

kuvassa

Alustatalouden

paikkaan ja mahdollistavat helpon tutkainlehti.fi

Joustavuus on yksi Woltin ja Foodoran avainsanoista. Työ lähettinä sopii ihmisille, jotka haluavat työskennellä joustavasti päättäen itse omista työajoistaan. Lisäksi Wolt omien sanojensa mukaan kykenee tarjoamaan työtä lähes kenelle tahansa. Woltin omien mielipidemittausten ja kyselyjen mukaan lähetit tuntuvat olevan keskimäärin melko tyytyväisiä työhönsä, ja palveluntuottajat pääsevät paljon suuremmille markkinoille tehdessään yhteistyötä Woltin kanssa. Näistä näkökulmista katsottuna Wolt näyttää melko hyvältä ja ennen kaikkea menestyneeltä yritykseltä. Sillä

TUTKAIN 1/2021

läheteille Woltin maailmanvalloituksen varjopuoli

on toimiva idea ja nopeasti laajen-

joka tunnetaan myös nimellä Jus-

tunut liiketoiminta, siitä on hyötyä

tice4couriers. Sittemmin myös Wol-

kuluttajille sekä ravintoloille ja lä-

tin lähettien keskuuteen levinneen

” Vaatimukset

hetitkin ovat tyytyväisiä. Kuitenkin

kampanjan tarkoituksena on levittää

Woltin ja Foodoran kaltaisten yhti-

tietoisuutta alustatalouden ongelmis-

öiden toiminnalle satelee jatkuvasti

ta sekä parantaa lähettien työoloja

toiminnan parantamisesta harvoin tulevat tyhjästä.

kritiikkiä ulkopuolisilta tahoilta, ja

ja -ehtoja. Kampanjan mukaan mo-

läheteille vaaditaan lisää oikeuksia.

lemmat yritykset välttävät työnan-

Vaatimukset toiminnan parantami-

tajan velvollisuudet käyttämällä toi-

sesta harvoin tulevat tyhjästä. Mikä

meksiantosopimuksia eli asettamalla

Foodoran ja Woltin kaltaisissa alus-

lähetit kevytyrittäjän rooliin. Tästä

tatalousyrityksissä tällä hetkellä mät-

seuraa, että lähetit maksavat työn

tää?

sivukulut eli eläkkeet, varusteet ja mahdolliset vakuutukset itse. Työ-

Syksyllä 2018 Foodoran lähetit aloit-

suhteen puuttuessa lomapäivät jää-

tivat Oikeutta läheteille -kampanjan,

vät kertymättä ja sairaana ollessa tai

→

” Pisteiden perusteella lähetit jaetaan eri “koreihin”, jotka vaikuttavat siihen, missä järjestyksessä he saavat valita itselleen seuraavan viikon työvuorot.

eikä palkalliseen sairauslomaan ole mahdollisuutta. Wolt ja Foodora ovat myös alentaneet lähettiensä palkkioita, eikä läheteillä ole asiassa kovin paljon sananvaltaa. Liikenteen seassa työskentelevien lähettien turvallisuus on aiheuttanut paljon keskustelua ja kritiikkiä.

keikkojen vähentyessä tulot loppuvat kuin seinään. Kampanjan

sivuilla

kerrotaan, kuinka lähetti voidaan myös “irtisanoa”

ilman

syytä ja yritys voi suorittaa

palkkio-

nalennuksia melko vapaalla kädellä. Foodoralla keväällä 2020

työskennellyt

Jaakko Kivekäs omaa Foodorasta

lähinnä

positiivisia

kokemuksia.

Loppukevään aurinkoisessa Helsingissä pyöräily oli ennen kaikkea mukavaa, eikä palkassakaan ollut valittamista. Pyörälähetin pohjapalkka Foodoralla on 7-9 euroa tunnissa viikonpäivästä riippuen, minkä lisäksi

Kampanja ha-

jokaisesta toimituksesta saa 2,2 euroa. On

luaa, että palkkionalennukset perutaan ja

siis realistista saada keskimäärin 11-13 eu-

työvälineistä aiheutuvat kulut korvataan.

ron tuntipalkkaa. Palkasta puhuttaessa täy-

Lisäksi sairas- ja onnettomuustapauksia var-

tyy kuitenkin muistaa Oikeutta läheteille

ten läheteillä tulisi olla oikeus sairauslomaan

-kampanjan esiin tuomat epäkohdat. Yrit-

sekä tapaturmavakuutukseen. Kampanja toi-

täjän asemassa toimivan lähetin työeläke-

voo läheteille myös WC:llä varustettuja tau-

maksut, sosiaaliturvamaksut sekä työväli-

kotiloja, joissa olisi mahdollista odottaa tila-

nekulut jäävät lähetin itsensä maksettaviksi

uksia sekä tarpeen tullen korjata esimerkiksi

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

pyöriä tai syödä eväitä. Varsinkin Suomen talvessa näiden

puute on osoittautunut

sista onkin läpinäkyvä ja ennakoitava vuorojen jako; on ongelmallista, että yrittäjän

ikäväksi erityisesti pyöräläheteille.

asemassa olevien lähettien suorituksia ar-

Wolt mainostaa itseään vastuullisena yri-

eivät ole selviä.

tyksenä, eikä jätä saamaansa kritiikkiä huomiotta. Viime vuonna Wolt hankki tapaturmavakuutuksen läheteilleen Suomessa, Norjassa ja Tanskassa – tämä on askel oikeaan suuntaan. Näiden lisäksi Wolt toimii

kuitenkin

kahdessakymmenessä

muussa maassa, joihin yksikään vakuutus ei ole vielä yltänyt. Wolt on myös ilmoittanut tavoitteekseen parantaa lähettien työoloja ja kasvattaa heidän ansiotasoaan vuosi vuodelta. Lisäksi se kertoo kompensoivansa hiilijalanjälkensä ja tekevänsä hyväntekeväisyyttä esimerkiksi järjestämällä kampanjoita, joissa annetaan ruokaa kodittomille. Foodoran vastaukset lähettien antamaan kritiikkiin ovat puolestaan olleet vaisumpia – Woltiin verrattuna melkein olemattomia. K ivekäs kertoo ymmärtävänsä kritiikin, jota usein kuulee esitettävän Woltia ja Foodoraa kohtaan. Hän nostaa suurimmaksi ongelmaksi Foodoralla käytössä olevan lähettien pisteytysjärjestelmän. Se toimii niin, että lähettejä pisteytetään jatkuvasti muutaman kriteerin pohjalta. Myöhästymisten määrä, tehdyt työtunnit ja viikon-

vioidaan, varsinkin, jos arvioinnin kriteerit

Foodora mainostaa töitään sivutöiksi esimerkiksi opiskelujen oheen, mutta todellisuudessa suurimman osan vuoroista tekevät täyspäiväiset ruokalähetit, jotka tekevät pitkää päivää. Järjestelmä kannustaa tekemään mahdollisimman paljon töitä, vaikka juuri täysipäiväiseksi työksi lähetin hommat eivät K ivekkään mielestä ole hyviä kaikenlaisen turvan puuttumisen vuoksi. Alustatalous luo helpon mahdollisuuden yrittämiseen ja työn tekemiseen mutta herättää kysymyksiä eläkejärjestelmän, työlainsäädännön ja sosiaaliturvan näkökulmista. Esimerkiksi työaikalaki ei koske yrittäjiä, joiksi alustatalous lähetit mieltää.

” Työneuvoston lausunnon mukaan alustatalousyrityksissä toimivien lähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit.

loppuvuorot sekä tehokkuusluku vaikuttavat kaikki siihen, millaisille pisteille lähetti pääsee. Pisteiden perusteella lähetit jaetaan eri “koreihin”, jotka vaikuttavat siihen, missä järjestyksessä he saavat valita itselleen seuraavan viikon työvuorot. Lopulta alimmille koreille jää vain pieniä rippeitä työvuoroista, mikä vaikeuttaa edelleen pisteiden hankintaa. Myös Wolt käyttää algoritmia, joka jakaa lähetit vastaavanlaisiin ryhmiin. Yksi lähettikampanjan vaatimuk-

Lähettien aloittama kampanja ehdottaa työehtoihin liittyviin ongelmiin ratkaisuksi työsopimusta. Kampanja vaatii, että yritysten tulisi mahdollistaa työsopimuksen solmiminen, mikäli lähetti niin haluaa. Näin työn joustavuus säilyisi niillä, jotka haluavat työskennellä lähetteinä osa-aikaisesti, ja täyspäiväisenä lähettinä toimimisesta tulisi

→

turvatumpaa. Kampanjan mukaan työn joustavuus ei automaattisesti kärsisi edes työsuhteessa, esimerkiksi nollatuntisopimuksia käyttäen. Wolt taas itse perustelee toimeksiantosuhdetta sillä, että se mahdollistaa paremman joustavuuden kuin työsuhde ja useamman lähetin työllistämisen. Muutos toisi Woltin mukaan osaltaan taas uusia ongelmia esimerkiksi työsuhteen tyypin ja palkan määrittelemisen kanssa. Lisäksi Woltin mukaan vain pari prosenttia heidän työntekijöistään on työsuhteen kannalla.

massa lähettien tulisi olla suhteessa yritykseen. Muun muassa valtioneuvoston nimittämä työneuvosto on ottanut kantaa asemaan.

Työneuvoston

lausunnon mukaan alustatalousyrityksissä toimivien lähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit, eli heidän tulisi lausunnon perusteella olla työntekijöitä – ei yrittäjiä. Lisäksi nykyinen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan selvittämään esimerkiksi

työlainsäädännön

muutostarpeita

työelämän murroksen takia. Lainsäädäntö ei ole vielä ajan tasalla, sillä digitaalisilla alustoilla toimivat markkinat ovat vielä melko uusi asia. Lähettien vajavaiset oikeudet herättävät pohtimaan alustatalouden ongelmia. Miki Kuusi, yksi Woltin perustajista, on tiivistänyt tilanteen hyvin MTV:n haastattelussa:

tutkainlehti.fi

ei ole hyvä. Tavalla tai toisella pitäisi löytää se tapa yhdistää joustavuus ja vapaus, joka tässä työssä on hyvää, niihin turvaverkkoihin, joita olemme yhteiskuntana rakentaneet.” Wolt on toimillaan kuitenkin osoittanut, että alustatalouden epäkohtia voidaan korjata, ja työmarkkinoille syntyneitä uusia työmuotoja on mahdollista käyttää kaikkien eduksi niin, että parhaimmassa tapauksessa kuluttaja, työntekijä sekä palveluntarjoaja hyötyvät. Toisaalta on todennäköistä, että mikäli alustatalo-

On siis selvää kiistaa siitä, millaisessa ase-

pyörälähettien

“Meidän mielestämme nykyinen tilanne

usyritykset, kuten Wolt ja Foodora eivät itse paranna lähettien työehtoja tarpeeksi nopeasti, sääntely saattaa tapahtua ulkopuolelta yritysten mielipiteistä ja näkemyksistä piittaamatta. Wolt ja lainsäätäjät kilpailevat nyt siitä, kuka kehittää tulevaisuuden lähettien työelämän ohjenuorat.

TUTKAIN 1/2021

KULTTUURI

TutkaiN arvioi UMK-ehdokkaat Kymmenen vuotta täyttävän Uuden Musiikin K ilpailun taso on tänä vuonna korkea. Antti Tuiskun juontamassa f inaalilähetyksessä nähdään kilpailijoina myös suurelle kansalle astetta tuntemattomampia artisteja. K ilpailun f inaali järjestetään 20 helmikuuta; äänestää voi ilmaiseksi Yle-sovelluksen kautta. Tutkaimen arvovaltainen raati kuunteli ja arvosteli kilpailukappaleet. Teflon Brothers ja Pandora -

Danny - Sinä päivänä kun kaikki

I love you

rakastaa mua

I love you on täydellinen korvamato, josta meinin-

Esittelyjä kaipaamattoman Ilkka “Danny” Lip-

Kaikista finaalin kilpailijoista on Blind Channe-

kiä ei puutu. Vaikka Iltalehden UMK-arvostelussa

sasen kappale Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua

lillä suurin mahdollisuus voittaa Euroviisut. Väite

Mari Pudas luonnehti kappaletta jo voittajaksi,

jakaa mielipiteitä. Teos on taiteellinen ja intiimi,

perustuu osittain tilastotietoon: Vuonna 2006 Suo-

todettiin tutkaimen raadissa I love you liian mo-

sekä kertoo pelkistetyllä ja humoristisella tavalla

mi voitti euroviisut Lordin Hard Rock Hallelujah

notoniseksi ja mitäänsanomattomaksi. Kappaleen

kuolemasta. Kappaleen lyriikat kertovat kauniste-

-biisillä, minkä jälkeen paras sijoitus tuli vuonna

nopea biitti ja yksitoikkoiset lyriikat saattavat kyl-

lematta totuuden. Danny laulaa syvällä ja viisau-

2014 Soft Enginen Something Better -rock-kipaleel-

lästyttää, vaikka huumoria ja itseironiaa kappa-

den täyteisellä äänellään omasta kuolemastaan ja

la. Tänä vuonna Yle:n julkaistua Blind Channelin

leen sanoituksista ei puutu.

hautajaisistaan. Hän tekee sen kuitenkin kasuaa-

kilpailubiisin Suomi nousi euroviisuvoiton vedon-

listi, ikään kuin laulaisi arkipäiväisistä asioista.

lyöntitilastoissa sijalta 26 sijalle 7.

Räppiosuus ja sen laskeva melodia saa kuitenkin

Blind Channel - Dark Side

Juuri se tekee kappaleen lyriikoista uniikit. Dark Siden salaisuus piilee pyhässä kolminaisuu-

jalan vipattamaan ja sanat ”I love you” Pandoran hokemana jäävät soimaan päähän vähintäänkin

Kappaleen yksinkertaisuus, mutta myös poikke-

dessa: Biisi miellyttää niin poppia, rockia, kuin

seuraavaksi viikoksi. Kappaleen potentiaalia saat-

uksellisuus näkyy kertosäkeistöjen puuttumises-

heavyäkin kuuntelevia eurooppalaisia. Lisäksi

taisi nostaa näyttävä lavashow. Euroviisuissa kyse

sa. Kerronnallisuus luo tunteen omasta isoisästä

kappale ilmentää Suomen kovaa tasoa laaduk-

on musiikista, mutta myös esiintymisestä. Nähtä-

kertomassa tarinoita. Korona-pandemian aikana

kaan heavy/rock musiikin tuottamisessa. Yhtye ei

väksi jää, kuinka paljon kappaleen energiaa saa-

Danny tuo ihmisille juuri sen, mitä tarvitsemme:

myöskään ole täysin tuulesta temmattu, sillä sen

daan nähdä myös lavalla.

huolettoman tavan katsoa elämää, kuolemaa ja

kappaleilla on miljoonia kuunteluja Spotifyssa ja

synkkiä asioita. Kappaleen salaisuus piilee sen

kuukausittainen kuuntelijamäärä liikkuu 350 000

Voitteko uskoa, että Pandora on jo 50- vuotias?

samaistuttavuudessa - mikään asia ei tuo ihmisiä

kuuntelun paikkeilla.

Eipä itseä haittaisi bilettää Teflon Brothersin

samalla tavalla yhteen kuin kuolema. Dark Side näyttää keskisormea vuodelle 2020 ja

kanssa 50- vuotiaana. Toisten mielestä Dannyn UMK-kappale on pet-

sen synnyttämälle patoutuneelle agressiolle. Ken-

tymys ja tylsä. Euroviisuissa teos tuskin pärjäisi,

ties ‘’Elämä on ihanaa, love, love, love’’-biisien

koska sen suurimmat vahvuudet - sanoitukset ja

välissä räjähtävä violent pop on juuri se, mikä tuo

sanoma - eivät käännettynä pääse oikeuksiinsa

vuoden 2022 Euroviisut takaisin Suomeen.

kansainvälisen yleisön edessä. Biisi koskettaa, mutta ei tempaa mukaansa. Danny aikoo myös pitää lavaesiintymisensä UMK-kilpailussa minimalistisena, mikä saattaa tehdä äänestäjän huomion säilyttämisestä vaikeampaa.

Laura - Play Play on tyypillinen euroviisukappale. Joka vuosi finaaliin pääsee joukko pop-biisejä, joiden olemassaolon unohtaa heti artistin esityksen jälkeen. Virolainen kaunotar laulaa upealla äänellä, mutta itse kappale on pettymys. Play on melko tavanomainen ja mitäänsanomaton. Ensimmäisen säkeistön loppuessa kuulija odottaa räjähtävää ja mukaansatempaavaa kertosäettä, mutta instrumentaatio kuitenkin ennemmin kutistuu kuin eskaloituu. Kappaleesta on vaikea kirjoittaa arviota, sillä se ei ärsytä, eikä innosta. Biisi on ihan okei, siitä ei vaan ole paljoa sanottavaa.

→

38 Ilta - Kelle mä soitan

Oskr - Lie

Aksel - Hurt

Vuonna 2015 Cheekin kappaleella Sillat fee-

Lie - kappaleen ytimessä on koskettava tarina, jon-

Viime vuoden UMK-voittaja Aksel on tehnyt

tannut Ilta osallistuu vuoden UMK:hon herkällä

ka Oskari Ruohonen kertoo vahvalla äänellään.

paluun kappaleella Hurt. Uusi kappale on mo-

suomenkielisellä kappaleella Kelle mä soitan. Kap-

Kappaleen taustalla on kokenut kirjoitustiimi,

nella tapaa samanlainen kuin vuoden 2020 Loo-

pale kertoo yksinäisyydestä ja Ilta tulkitseekin sen

joka on tehnyt pop-biisejä maailman suurimmille

king back, mutta luonteeltaan astetta intiimimpi.

tunteella. Laulaessaan: ‘’Taas mun naapurissa aa-

tähdille, kuten Selena Gomezille ja G-Eazylle.

Mainittakoon, että laadukkaasti tuotetun biisin taustalle seisoo muun muassa Dua Lipalle ja

muun asti nauretaan, ja vaikka huudan kuinka lujaa ei kuule kukaan’’, Illan vahva ja rosoinen ääni

Oskari Ruohosen tyyli on jotain Ed Sheeranin

Rita Oralle kappaleita kirjoittanut Gerard

vangitsee kuulijansa.

ja Anssi Kelan väliltä. Omaperäinen ja sympaat-

O’Connel.

tinen olemus tekee artistista mieleenpainuvan. Lyriikoiltaan kappale ei ole järin ihmeellinen, ja

Matti ja Teppo duon Tepon poika havittelee

Tällä entryllä on kaksi vahvuutta: Akselilla on

melodiaa kuulematta kappaleen sanoitukset huk-

soolouraa jo toistamiseen - tällä kertaa Uuden

kenties kisan paras ääni, joka yhdistettynä me-

kuisivat suomalaisen sad-popin massaan. Erityisen

Musiikin Kilpailun lavalla.

lodisesti ja lyyrisesti aidosti koskettavaan kertosäkeeseen tuo raadille tunteet pintaan. Kerto-

siitä tekee nimenomaan artistin ääni. Plussaa kielivalinnasta, sillä vaikka viisuissa oman maan kie-

Kappaleen lyyriikat ovat pysähdyttävän samaistut-

säkeen stemma luo juuri sen ulottuvuuden, joka

lellä laulaminen on aina riski, tuo kappale suomen

tavat ja rehelliset. Jokainen on joskus valehdellut

nostaa kappaleen kilpailun parhaiden joukkoon.

kielen kauneuden hyvin esiin.

tunteistaan ja esittänyt onnellista. Kappaleesta kuitenkin puuttuu euroviisuvoittajalta vaadittava

Jos viime vuoden finaali näyttää esimerkkiä, tu-

Musiikkivideo on visuaalisesti miellyttävä ja onkin

wow-efekti ja yllätyksellisyys. Lie etenee hitaasti

lee Akselin lavashow olemaan pelkistetty kaikes-

kiinnostavaa nähdä, yhdistyykö siinä esillä olevat

eikä sanomasta huolimatta herättänyt tutkaimen

ta turhasta. Hyvä niin. Akselin upea ääni riittää

elementit lavashow’hun. Tällaiselta kappaleelta

raadissa vahvaa reaktiota.

saamaan kuuntelijan mielenkiinnon hereille, joten mitään päälleliimattua ei tarvita. Savukone

toivoisi hillittyä, mutta tyylikkäästi toteutettua esitystä. Raadilla on UMK:lle yksi suora toive: Älkää

Kiinnostavaa on Oskari Ruohosen artistinimi.

esityksessä tulee kuitenkin olemaan; sen verran

kiltit laittako Illan taakse modernia tanssia, tai

“Oskr” näyttää paperilla kirjoitusvirheeltä. Toi-

UMK jumalat ovat meille paljastaneet.

mitään trapetsitaiteeseen liittyvää. Liian monessa

saalta nimi on ainakin mieleenpainuva ja sopii

UMK-historian lavashow’ssa muuten hieno esitys

hänen persoonallisuuteensa täydellisesti.

on pilattu siitä irrallisella yhden tai kahden ihmisen taustatanssilla.

psst! katso video Tutkaimen sivuilta tutkainlehti.fi

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

Kirja-arvostelu Anni Kytömäen kirjasta Margarita, Gummerus, 2020

Simpukoista ja niitä suojaavista kuorista Mistä on pohjoismainen hyvinvointivaltio tehty? Hyvistä tarkoitusperistä, hakatuista metsistä ja inhimillisestä kärsimyksestä, vihjaa Anni Kytömäki kolmannessa romaanissaan. Margaritassa kytevät kuitenkin myös unelmat vastavuoroisuudesta ja myötätunnosta. Ne saattavat tarttua lukijaan. T ek sti P ekk a T i ainen K u v itus V er na R uokonen

altiovarainministeriön 8.2.2020 julkaisema raportti ”Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökoh-

ihmiskohtaloita yhdistävä metafora aroista olennoista, jotka joutuvat

dat, suunnat ja ratkaisut” on jälleen nostanut pöydälle

hätään ulkoisten voimien kajotessa heitä suojaaviin kuoriin.

suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa aika

ajoittain puntaroidun kysymyksen – kuinka hyvinvointivaltio rahoitetaan? Vallitsevan talousparadigman kanta tähän ongelmaan on yksioikoinen – vastaus on talouskasvu. Vaihtoehtoisissa

Sennin, Mikon ja Antin tapauksessa nämä ulkoiset voimat ilmenevät yhteiskunnan heidän osakseen asettamina vaatimuksina. Hyperemeesistä kärsivä Senni taistelee oman kehonsa itsemääräämisoikeuden puolesta, kun valtio asettaa vauvan,

malleissa olisi luotava kiintiöitä resurs-

tulevan veronmaksajan hengen kuolemanvaarassa ole-

sien ja energian käytölle, lyhennettävä

van äidin edelle. Mikko joutuu rintamalla punnitse-

työaikoja,

laadittava

perustulojärjes-

maan omaa suhdettaan hänet sotaan lähettänyttä

telmiä ja mitä vielä. Valtavirran talous-

isänmaata kohtaan, ja Antin taakkana on kana-

politiikassa tällaisia malleja ei ainakaan

voida jälleenrakentamisen paineita metsien hak-

vielä olla otettu mukaan päätöksentekoon

kuisiin. Ylhäältä tulevat velvollisuudet on asetettu

varteenotettavina vaihtoehtoina, vaan ta-

henkilöhahmojen kannettavaksi kansan hyvinvoin-

louskasvu nähdään yksinoikeutettuna hy-

tia tavoittelevien tarkoitusperien vuoksi, mutta

vinvoinnin realiteettien määrittäjänä.

niiden vaikutukset yksilöiden ja ekosysteemien elämiin ovat tuhoisia.

Kolmannessa romaanissaan Anni Kytömäki ei lähde tutkimaan talouskasvun aikaansaan-

Margaritan kertojaolennot toimivat elämää

noksia, vaan sen materiaalisia alkulähteitä,

resurssinomaisesti käsittelevän kansallis-

ihmisiä ja ekosysteemejä, jotka ovat joutuneet

valtion vastapoolina. Heidän suojakuo-

luopumaan omastaan kasvun mahdollistami-

rensa eivät aseta rajoja ihmisen ja muun

seksi. Hyvinvointiyhteiskunnassa pyritään jul-

luonnon välille, vaan olemassaoloa koetaan

kisten palveluiden avulla antamaan ihmisille

osana kaiken elämän kattavaa biosfääriä.

takaisin siitä, mistä ovat luopuneet, mutta muu

Ihmiset elävät luonnossa ja luonto ihmisessä,

luonto saa harvoin osakseen samanlaista vas-

kuten Kytömäen aiemmissakin romaaneissa,

tavuoroisuutta. Margarita sijoittuu jatkosotaan

Kultarinnassa ja Kivitaskussa. Tämänkaltaista vas-

sekä sen jälkeisiin jälleenrakennuksen vuosiin, ja

tavuoroisuutta on nykykaupunkilaisen usein etsit-

kertoo siitä taakasta, jonka nuo kansalliset pyrkimykset saattoivat yksilöiden – myös muiden kuin ihmisten – niskaan vyöryttää.

tävä kirjoista ja kuvitelmista, mutta kenties se voi tulevaisuudessa levitä vielä todelliseenkin elämään. Tällä hetkellä tuo todellisuus esiintyy antroposentristen talouskasvutavoitteiden valtamerenä,

Margaritassa on kolme tai neljä kertojaa tulkintatavasta riippuen. Ihmisääniä edustavat päähenkilö Senni, joka työskentelee hierojana pienellä paikkakunnalla sijaitsevassa kylpylässä, Mikko, joka palvelee sotamiehenä jatkosodassa, sekä Antti, jonka työ on

mutta joskus, ajoittain, Margaritan kaltaiset myötätunnonjulistukset saattavat inspiroida meitä kuvittelemaan vaihtoehtoisia tapoja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi.

kartoittaa metsiä hakattavaksi. Neljäs kertoja on jokihelmisimpukka, margaritana margaritifera, jonka tuntoja Kytömäki hapuilee lajirajojen yli lyhyin, lyyrisin katkelmin. Simpukka on romaanin läpi kulkeva ja

ESSEE

Yksinäisyys ja politiikka teksti eero lipponen

ihmisten keskellä. Ja itseasiassa vaikeimmat yksinäisyyden hetkemme kärsimme juuri silloin, kun meidän ei pitäisi olla yksinäisiä. Moni meistä on hteiskuntatieteellinen

ana-

katsellut laskuhumalaisena edessä ammottavaa

lyysi näkee yksinäisyydessä

tyhjän lasin pohjatonta pohjaa samaan aikaan,

yleensä suuren pahan. Mil-

kun ympärillämme ihmiset tempautuvat tanssin

loin yksinäisyys kertoo alku-

pyörteisiin, kietovat kätensä toistensa olkapäil-

peräisen ja orgaanisen yhteisöllisyyden hajoa-

le ja sukeltavat suudelmiin. Niin ja totta kai…

misesta, yhteisöllisyyden, jonka yhteiskuntatiede

tämä vielä… rakastettumme valaisee tähtisilmä-

postuloi menetetyn maaseudun idylliin. Milloin

hymyllään jonkun toisen kasvoja.

se on hyökkäys ihmisten hyvinvointia vastaan, ”yksinäisyysepidemia”. Milloin yksinäisyys näh-

Toki monesti kaipaamme epätoivoisesti jotakuta

dään ammottavana tyhjyytenä, joka nielee kan-

toista tai yhteyttä ylipäänsä, kun olemme ihan

sankiihottajien syöttejä kuin musta-aukko.

yksinämme. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Yksin oleminen vailla (huonoa) yksinäisyyttä,

Yksinäisyys ei kuitenkaan ole yksiulotteista eikä

vailla kaivatun yhteyden puutetta, avaa tilan hy-

yksinkertaista. Yksinäisyyden f ilosof ian kirjoit-

välle yksinäisyydelle. Kyse on eräänlaisesta avoi-

taneen Lars Svendenin mukaan yksinäisyyttä

muudesta uusille oivalluksille, taivoille ajatella,

on kahdenlaista: huonoa ja hyvää. Olennaista

aistia ja tuntea. Hyvä yksinäisyys voi olla täynnä

on myös se, että olla yksin ei tarkoita samaa kuin

eteenpäin ajavaa innostusta tai viipyilevää kat-

olla yksinäinen varsinkaan silloin, kun yksinäi-

setta taaksepäin, läpikäydyn ja koetun lempeää

syydellä viitataan sen tavanomaiseen merkityk-

tunnustelua. Eino Leinon sanoin: ”En ma enää

seen, siis huonoon yksinäisyyteen.

aja virvatulta / onpa kädessäni onnen kulta”.

Huonossa yksinäisyydessä on kyse kaivatun yhteyden puutteesta. Sen lisäksi että voimme olla yksinäisiä, kokea kaivatun yhteyden puutetta ollessamme yksin, saatamme olla yksinäisiä myös

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

tunnistavat oman yksinäisyytensä meidän välittämästämme yksinäisyydestä. Tämähän ei kuulosta enää niin kovin yksinäiseltä. *** Saksan kielen sana Erfahrung ilmaisee hyvin, mistä kokemuksessa on kysymys. Erfahrung, Hyvä yksinäisyys on myös vapautta muiden katseelta ja julkisen häikäisevältä valolta. Mutta metsän tummuus mulle tuokaa. On monia asioita, joita ei voida eikä haluta tehdä julkisesti, asioita, jotka voidaan tehdä vain yksityisesti. Monet näistä asioista ovat sellaisia, että ne ovat välttämättömiä itsetuntemuksen syventämiseksi, kuten keskittynyt ajattelu ja tunteiden työstäminen. Tai kirjoittaminen. Lauseen muodostaminen muuttuu mahdottomaksi, jos joku kurkkii olkamme yli. K irjoittaminen on hyvä esimerkki myös siksi, että se on yksinäistä toimintaa, joka tähtää yhteyteen. Laskeudumme kirjoittajan kammioon noustaksemme yhteiseen maailmaan jonkin sellaisen välitettävän kanssa, jota meillä ei ollut en-

kokemus perustuu kulkemiselle, fahren, ja merkitsee läpikäytyä matkaa. Kyse on matkalle, ulkoiselle maailmalle alttiiksi asettumisesta, joka tähtää ulkoisen parempaan tuntemiseen. Mutta matkaaminen implikoi aina myös kotiinpaluuta, takaisin yksityisyyteen vetäytymistä. Ja itseasiassa vasta kotona matkaaja voi ymmärtää, minkä läpi hän on kulkenut. Matkalla ollessa se ei onnistu. Kulkiessamme emme kykene katsomaan matkaamme mistään ulkopuolisesta positiosta, Arkhimedeen pisteestä käsin. Liian upoksissa aistimme ovat kaikessa uudessa. Liian syvällä olemme tapahtumien virrassa. Mutta palattuamme voimme yksityisyytemme rauhassa

→

nen yksinäisyyttä. Vetäydymme yksinäisyyteen, jotta voisimme paremmin olla yhteydessä toisiin yksinäisyyksiin – yksinäisyyksiin, jotka kenties

tarkastella mukanamme tuomia outoja hedelmiä, joita yksinäisyyden pimeys kypsyttää. Kokemuksen karttuminen edellyttää aina siis matkaamisen lisäksi palaamista, ja sellaista hyvää yksinäisyyttä, jossa voi pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan, minkä läpi on kulkenut – kenties vaihtaakseen suuntaa, kun seuraavan kerran lähtee liikkeelle. Vain olemalla yksin läpikäydyn kanssa voi kasvattaa jotakin sellaista, mitä Aristoteles kutsui sanalla fronesis, käytännöllinen järki – poliittinen hyve par excellence. *** Mutta eikö tällainen kokemuksen kanssa kahden oleminen ole varsin uhattuna nykyaikana? Sen sijaan, että olisimme yksin, olemme jatkuvassa yhteydessä toisiin, kokoaikaisessa kytköksessä kyberavaruuteen? Sen sijaan, että viipyisimme kokemuksemme ja tunteemme kanssa kahden, reagoimme kännykän ilmoitusääneen kuin pikajuoksija lähettäjän laukaukseen. Sen sijaan, että kuuntelisimme hiljaisuudessa omantunnon ääntä, hukuttaudumme Tik Tok -videoiden hälyyn. Sen sijaan, että hoitaisimme särkyneen sydämen vihlontaa lukemalla, kirjoittamalla ja ajattelemalla, lievitämme kipua nettiajan banaaleilla

nautinnoilla. Elämä jatkuvassa julkisen valossa – mikä merkitsee nykyään lähinnä älylaitteen sinistä valoa – on täysin pinnallista juuri siksi, että yksityisyyttä ja yksinäisyyttä edellyttävä kokemuksen syventäminen käy mahdottomaksi. Oman merkityksellisen elämänmuodon rakentaminen käy mahdottomaksi, sillä ilman aktiviteetin ja levon, valon ja pimeyden, katseille altistumisen ja niiltä suojautumisen, julkisen ja yksityisen vuorottelua kokemus ei voi kehittyä. Sillä, joka on jatkuvasti yhteydessä toisiin ei voi olla näille toisille mitään välitettävää. Hänen sanansa hohkavat tyhjyyttä, joka on hänen kokemuksensa tyhjyyttä. Kokemuksen köyhyydestä kielii kykenemättömyys kertoa tarinoita. Voimme Walter Benjaminin tapaan kysyä: ”Kuka enää tapaa ihmisiä, jotka kykenevät todella kertomaan jotain?”, ”Kenen mieleen vielä nykyisin juolahtaa sananparsi, kun neuvoa tarvitaan?” *** Kokemuksen köyhyys johtaa myös siihen, ettei

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

meillä ole kykyä politiikkaan siinä mielessä kuin se on perinteisesti ymmärretty – siis erilaisten kokemusten ja elämänmuotojen kohtaamiseen puheen ja toiminnan konf likteissa. Tai siinä mielessä kuin Hannah Arendt politiikan määrittelee tekstissä Was ist Politik: ”Politiikka perustuu ihmisten moneuden tosiasialle.” Varmaankin

Arendtin

kaltaiset

mitkä ovat poliittisen toiminnan mahdollisuudet aikana, jona kokemuksen välittämisestä on tullut

konservatii-

viajattelijat ovat oikeassa: politiikan perustava ihmisten moneus on uhattuna. Onko oma johtopäätökseni nyt sitten jonkinlainen koko yhteiskunnalle suunnattu self help -vinkki tyyliin ”hankkikaa kännyköillenne laatikot, jotta voitte kotona keskittyä muuhun”? Ei, ehei… En usko, että voisimme leikata itseämme irti teknologiasta, joka on kasvanut meihin kiinni. Tuskin se olisi edes mielekästä. Mutta ennen kaikkea minulla ei ole sellaista konservatiivista mielenlaatua, joka saisi minut vaatimaan paluuta autenttiseen elämään ja todelliseen politiikkaan. Mutta siitä huolimatta olisi kaiketi ajateltava,

lähes mahdotonta. Niin sanotun ”hoivakollektiivin” The Care Manifestossa ehdotetaan, että tuleva politiikka pitäisi organisoida perustuen toistemme hoivaamiseen. Hoiva välittämisenä asettuu välinpitämättömyyttä vastaan, care vastustaa carelessnessia, jonka tuhoisuuden korona on paljastanut. Emme ehkä kykene enää välittämään mitään erityistä kokemusta puheessa ja toiminnassa. Sen sijaan uskon, että pystymme yhä välittämään välittämistä, hoivaamaan toisiamme. Hoiva ei välttämättä edellytä edes sanoja, puhetta. Se on ruumiiseemme kehollisena tietona kerrostuneiden välittämisen jälkien eteenpäin välittämistä. Hoivan yhteiskunta ei tietenkään rikastuttaisi köyhtynyttä kokemusta, eikä vapauttaisi meitä hyvälle yksinäisyydelle. Huonon yksinäisyyden vähentämisessä se voisi sen sijaan auttaa.

44 Kolumni

Suoritan, siis olen. T eksti K aisla H uhta

uosi 2020 tuli päätökseen ja samalla se

Valtsika on aina opiskelijoidensa näköinen tiedekunta.

merkkaa myös omalta osaltani erään-

Yliopisto ei kaadu, jos ainejärjestöjen hallitukset tai

laista muutosvaihetta; olen valmistumas-

edarivaalilistat eivät tule täyteen. Tiedekunnassamme

sa valtsikasta kandiksi vuoden vaihteen

puhutaan paljon jaksamisesta, mutta tuntuu, että kult-

tienoilla. Näiden reilun kahden vuoden aikana, olen

tuurimme tukee jotain aivan muuta. On ylpeys, jos pys-

ollut mukana tilaamassa haalareita ja haalarimerkkejä,

tyt suorittamaan paljon ja mahdollisimman monessa eri

järjestämässä ratikkarisseä, ollut osana ainejärjestöto-

paikassa.

imintaa, toiminut opintovastaavana, juontanut yhdet vujut, ollut tuutorina ja siivonnut kerran jos toisenkin Kuppalaa. Viime keväänä korona keskeytti opinnot ja järjestötoiminnan ja huomasin olevani ensimmäistä kertaa elämässäni tyhjän päällä mitä järjestötoimintaan tulee. Ei

”Ahdistus valtasi kehoni. Mitä olen, jos en ole järjestötoimija ja yleinen pöhisijä?”

säännöllisiä kokouksia uudella, ei sitsien keittiövuoroja, ei nakkilistoja. Olin kauhuissani. Ahdistus valtasi kehoni. Mitä olen, jos en ole järjestötoimija ja yleinen pö-

Lähden osaksi ainejärjestön hallitusta taas ensi vuon-

hisijä?

na. Teen sen ilolla sekä tiedostaen omat rajani ja kykyni, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Koronavuosi

Olen saanut valtavasti järjestötoiminnasta ja tutoroin-

opetti minulle, että ainejärjestöt tai CV:n täyttäminen

nista; ystäviä, kokemuksia, kärsivällisyyttä, vastuuta ja

pesteillä ei ole se elämän tärkein asia. Se pakotti minut

oma-aloitteisuutta. Samaan aikaan se on tuonut pako-

( ja varmasti monet muut) pysähtymään ja katsomaan

nomaisen tarpeen suorittaa, aikatauluttaa, arvottaa ja

asioita uudesta perspektiivistä.

osallistua. Tunnistan saman piirteen monissa ystävissäni - järjestötoiminnasta, poliittisesta toiminnasta ja

Tämä ei ole vastalause ainejärjestöjä, osakuntia, toimi-

kaikesta ylimääräisestä pöhinästä on tullut tapa elää ja

kuntia, poliittisia tai yhteiskunnallisia järjestöjä vastaan.

suorittaa.

Tämä on toive siitä, että hyvin rankan vuoden jälkeen,

Koen tämän keskeisenä ongelmana tiedekunnassamme

voisimme olla armollisempia toisillemme. Kunnioittaa

ja epäilen, että en ole yksin. Nostan käteni pystyyn myös

ihmisten tavoitteita ja toiveita ja pyrkiä eroon suoritta-

virheen merkiksi: olen ollut ja olen yhä osa ongelmaa.

misesta ja sitä tukevasta kulttuurista.

Nimeni on varmasti näkynyt aivan liian monessa postauksessa ja tiedostan lisänneeni painetta osallistua, järjestää ja vaikuttaa - vaikkakin pitkään sitä tiedostamatta.

tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

Pakina

Alvesalolla on asiaa Amanda Alvesalo kirjoittaa totisen kevyesti aikamme polttavista aiheista - kansalaiset kuulolle!

Kuka pelkää federalistia? Teksti Amanda Alvesalo Kuvitus Laura Kenttä

uroopan

unionin

liittovaltio.

Sana, joka nostaa kenen tahansa itseään kunnioittavan ja kotimaataan rakastavan kansalaisen

niskavillat pystyyn. Jos unioni meinaa jo nyt

kuin myös ikävällä tavalla koko katastrofaalisten porttiteorioiden kaanonia. Tämä kaanon pitää sisällään kaikki ne dystopiat, jotka saavat polttoaineensa tietämättömyydestä ja katastrof iajattelusta. Yksi asia johtaa välttä-

viedä lakupiipun lapsen suusta, mitä tapah-

mättä toiseen, ja lopulta maailma palaa. Muita

tuisikaan EU:n liittovaltiossa. Brysselin eliitti

hyviä esimerkkejä ajatussuuntauksen kukoistuk-

latelisi sormi pystyssä määräyksiä ympäri val-

sesta ovat muun muassa pölynimurin keksimisen aiheuttamat Skynet-dystopiat,

takuntaa, jonka reunamilla syrjäytetyt presidentit ja pääministerit nostaisivat varhaiseläkettä itku kurkussa. Suomi ja suomalaisuus lakkautettaisiin,

siniristilippu

korvattaisiin sinisellä tähtilipulla ja uudet direktiivit määräisivät

”Todellisuudessa federalismi, kuuluisa f-sana, on laajasti väärinymmärretty termi.”

oikeuslaitokset tuomitsemaan 10 päiväsakkoa yhtä nautittua karjalanpiirakkaa kohden. K irjoittaja kammoksuu edellä mainittua dystopiaa, eikä vain siksi että se on itsessään kamala, vaan myös siksi, että kyseinen ajattelutapa on virheellinen. Se edustaa suomalaisuuteen pohjaavan identiteettini tuhoamista,

kuin myös kannabiksen dekriminalisointiin liittyvä valtakunnallinen keskustelu. Esittämässäni kauhukuvassa liittovaltio mielletään järjestelmäksi, joka pyrkii haalimaan itselleen mahdollisimman paljon päätän-

tävaltaa alueiden kulttuurieroista piittaamatta. Todellisuudessa federalismi, kuuluisa f-sana, on laajasti väärinymmärretty termi. Ajatus federalismista perustuu vallan mielekkääseen hajauttamiseen. Tietyt päätökset on parasta tehdä niinkin matalalla kuin kuntatasolla, mutta toisaalta jotkin asiat on mielekkäämpää hoitaa unionin, ei pienten yhtenäisvaltioiden tasolla.

→

46 Tällä

hetkellä

EU-maiden

muun

muassa

missa käsissä. Federalistin mie-

ja Pohjois-Pohjanmaalla asuvaa

kauppapolitiikka

lestä unionilla olisi potentiaalia

maanviljelijää yhdistää todennä-

on pitkälti unionin sanelemaa,

vaikuttaa enemmän maailmaan

köisesti pitkälti vain suomalai-

mutta federalistin mielestä val-

kuin mitä se nyt tekee, ja tehdä se

suus, mutta se riittää siihen, että

lankäyttöä tulisi keskittää ennen

omien arvojensa mukaisesti. Eu-

voimme asua samassa valtiossa.

kaikkea

roopan unionissa muun muassa

Minua ja italialaista maanvilje-

ulkopolitiikan

saralla.

Entistä yhtenäisempi Eurooppa toimisi tasapainottavana voimana suurvaltojen hallitsemassa maailmassa. Erityisesti K iinan ja Venäjän käsitykset siitä, miten asioita hoidetaan eivät vastaa eurooppalaisia arvoja. Yhdysvallat on Euroopan pitkän linjan liittolainen, mutta se tulee aina olemaan oma erillinen toimijansa, joka halutessaan käyttää valtaa oman etunsa

lijää

”Ilman toistensa tukea Euroopan maat ovat joukko surullisia sätkynukkeja globaalin maailman ennaltaarvaamattomissa käsissä”

tavoitteluun.

yhdistää

eurooppalaisuus.

Miksi emme voisi asua samassa liittovaltiossa? Uskoakseni olemme usein sokeita eurooppalaisuudellemme ja sille, mikä meitä yhdistää. Lisäksi identiteetti on mielestäni vielä hyvin vähäpätöinen tekijä, kun vaakakupissa painaa myös globaali vaikutusvalta. Federalismia saa kritisoida ja kyseenalaistaa, mutta muu on mie-

Suurvaltakamppailussa enemmän

ihmisoikeudet ja ilmastonmuutok-

lestäni liioiteltua. Jos tietää, mistä

sen torjunta otetaan vakavasti.

federalisti oikeasti puhuu, tämän

voimaa on enemmän voimaa.

torahampaat tylppenevät ja radi-

Suomi on osa eurooppalaista liit-

Mitä identiteettiin tulee, liittoval-

kaalius hälvenee huomattavasti.

toumaa, jossa ajetaan eurooppa-

tion tavoite ei olisi olla kansallis-

Jokainen saa muodostaa mielipi-

laisten etuja. Ilman toistensa tu-

valtio. Eurooppalaisuus ei korvaa

teensä vapaasti puolesta tai vas-

kea Euroopan maat ovat joukko

suomalaisuutta, vaan siitä voi-

taan, kunhan määritelmät osuvat

surullisia sätkynukkeja globaalin

taisiin luoda aiempaa vahvempi

kohdilleen ja tiedetään mistä pu-

maailman

rinnakkainen identiteetti. Minua

hutaan.

ennalta-arvaamatto-

K u vitus V er na R uokonen tutkainlehti.fi

TUTKAIN 1/2021

TUTKAINLEHTI.FI