Tutkain 2/2015

Valtiotieteellinen ylioppilaslehti

Tutkain 2/2015

80-VUOTIAS ELISABETH REHN PÄÄSYKOKEET UUDISTUVAT

MITÄ TAPAHTUU VAALIEN JÄLKEEN?

ONNEA VALTSIKA! TIEDEKUNNAN JA KANNUN SEITSEMÄN VUOSIKYMMENTÄ Tutkain 2/2015

3

4

Tutkain 2/2015

PÄÄKIRJOITUS

Vanhuus ei tule yksin Nykyään puhutaan paljon suurista ikäluokista. Ne syntyivät toisen maailmansodan jälkeen, kun syntyvyys oli korkealla monissa Euroopan maissa. Suomessa kärkisijaa historian tuottoisimmista synnytyspäivistä pitää edelleen perjantai 24.8.1945, jolloin syntyi elävänä 495 uutta suomalaista.

Työelämään siirtyessään suuret ikäluokat muodostivat yhteiskunnalle tuottoisan, ennätyssuuren työssä käyvän ikäryhmän. Nyt niitä syytetään lähinnä huoltosuhteen heikkenemisestä ja eläkepommista. Vuonna 1945 syntyivät myös valtiotieteellinen tiedekunta ja Kannunvalajat ry. Tuleeko valtsikavanhuksestakin meille pian pelkkä rasite?

Vanhuus ei tule yksin. Huomiokyky heikkenee sekä toiminta ja reagointi hidastuvat. Sopeutuminen uusiin toimintaympäristöihin hankaloituu: Suomi on nyt erilainen kuin vuoden 1945 agraarivaltio, johon valtiotieteellinen tiedekunta perustettiin kouluttamaan uusia virkamiehiä. Nykymaailmassa julkinen hallinto tulee tuskin ainakaan kasvamaan. Suomessa 70 vuotta täyttäneen ajokortin omistajan tulee uusia korttinsa viiden vuoden välein lääkärintodistuksen kera. Ehkä valtsikassakin olisi syytä alkaa tarkastella tasaisin väliajoin tiedekunnan nykytilaa ja tulevaisuutta? Kannunvalajat on alkanut muutama vuosi sitten ylläpitää säännöllisesti päivitettävää strategiaa, jonka tarkoitus on tukea toiminnan suunnittelua. Myös tiedekunnan tulisi kirkastaa linjaansa tai vähintään selkiyttää sitä ulospäin.

Pitkäikäisyys on toki monin tavoin hieno asia. Se ylläpitää hyväksi todettujen asioiden jatkuvuutta ja luo perinteitä. Haastattelin tätä lehteä varten seitsemää valtsikalaista seitsemältä eri vuosikymmeneltä (s. 10). Samat

vastaukset toistuivat haastateltavasta toiseen. Joka ikinen kertoi juhlimisen kuuluneen oman aikansa opiskelijaelämään ja kiitteli valtsikan opettamaa kriittisyyttä. Saman huomannevat kaikki tulevatkin fuksivuosikerrat, myös tänä syksynä. Tarvittaessa on kuitenkin osattava olla rohkea ja uudistusmielinen: yliopisto ei muutu, sitä muutetaan. 375-vuotiaan suunnasta on herännyt paljon keskustelua muun muassa Vallataan375-vastarintaliikkeen muodossa (s. 21).

”

Miten vastata kansainvälistymisen luomiin paineisiin ja digitalisaatioon, entä työmarkkinoiden suuriin muutoksiin?

Vastuuta ikivanhan instituution uudistamisesta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin opiskelijoiden harteille. Helsingin yliopiston nuorimpiin kuuluvana tiedekuntana valtiotieteellisellä on nyt mahdollisuus osoittaa ajantasaisuutensa ja uudistumiskykynsä. Miten vastata kansainvälistymisen luomiin paineisiin ja digitalisaatioon, entä työmarkkinoiden suuriin muutoksiin? Muutos on ollut valitettavan hidasta. Juhlajuttua varten haastateltu ministeri Jaakko Iloniemi totesi osuvasti, ettei se ole mitään opetusta, kun sata ihmistä kerääntyy saliin ja professori lukee ääneen seuraavan julkaisunsa käsikirjoitusta. Samaa tulee ajatelleeksi usein edelleen, vaikka Iloniemen opiskeluaika sijoittui 1950-luvulle.

Suomessa liian moni suuriin ikäluokkiinkin kuuluva vanhus kokee

yksinäisyyttä. Valtsikan päärakennuksen sijoittumista vanhaan sairaalaan on pidettävä positiivisena enteenä.

Siellä 70-vuotias saa toivottavasti hyvää hoitoa ja pystyy vanhenemaan arvokkaasti. Panostuksia tulevaisuuteen on kuitenkin tehtävä nyt. Vetreäkin vanhus väsyy vikkelästi, jos hänestä ei välitetä tarpeeksi.

Joonas Lehtonen

Tutkain 2/2015

3

TUTKAIN 2/2015 52. vuosikerta Julkaisija

Kannunvalajat ry

Päätoimittaja

Joonas Lehtonen joonas.lehtonen@helsinki.fi

Toimitussihteerit Kristiina Markkanen Nella Kelkka Oona Riitala Saara Mielonen

”

Jotkuthan kutsuivat valtiotieteellistä siihen aikaan housutiedekunnaksi.

– 1960-luvulla valtsikassa opiskellut Katri Hellsten muistelee tiedekunnan miesvoittoista historiaa.

s. 11

Ulkoasu ja taitto Henni Purtonen

Tekijät

Akseli Huhtanen Eva-Linda Lassila Henna Pursiainen Katariina Pietiläinen Leena Kuusisto Reetta Väätäjä Riikka Tähkävuori Säde Karhu Sofia Blanco Sequeiros Veikko Walta Vilma Maukonen

TEKIJÄT

Kansien kuvat Joonas Lehtonen

Ilmoitusmyynti

Pyry Lehtonen pyry.lehtonen@helsinki.fi

Paino

Picaset Oy, Helsinki

Painos 300 kpl

ISSN

0787-0035 (printti)

Nella Kelkka, 23-vuotias viestinnän opiskelija, kirjoittaa ja editoi tekstejä Tutkaimeen. ”Puolivahingossa syntynyt ’juttusarjani’ on ollut hyvä tekosyy päästä kokeilemaan asioita, jotka muuten olisivat jääneet todennäköisesti väliin.

Olen joutunut välillä oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, mikä tekee vain hyvää.”

Vilma Maukonen, 21-vuotias valtio-opin opiskelija, matkusti tutustumaan legendaariseen Keravaan. ”Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen, mikä on pääkaupunkiseudun käsitys ”landesta” jumalan selän takana, ja vastaako tämä kyseinen paikka annettuja odotuksia. Yllätyin positiivisesti siitä, mitä kaikkea löysin, ja seikkailu herätti lisäkysymyksiä siitä mitä kaikkea muuta jännää näihin mystisiin kauempiin radanvarsipysäkkeihin oikein liittyy.”

Palaute

tutkain@kannunvalajat.fi www.kannunvalajat.fi/tutkain Tutkain saa HYY:n järjestölehtitukea.

4

Tutkain 2/2015

Pauliina Alanen, 23-vuotias hallinnon ja organisaatioiden opiskelija, kirjoitti Tutkaimen verkkoon JOO-opintojen ihmeellisestä maailmasta.

“Nykymaailmassa jokainen itseään kunnioittava lehti on myös verkossa: nettiin kirjoittaminen on aikataulultaan painokoneita joustavampaa ja kuvilla on paljon merkitystä.”

SISÄLTÖ

10

23

Kiitos, valtsika!

Tutkain tapasi seitsemän valtsikalaista seltsemältä vuosikymmeneltä.

16 30

Floridalainen tapa auttaa Vapaaehtoistoiminta on amerikkalaisen yhteiskunnan tärkeä kulmakivi.

Vaalien jälkeen Eduskunnan pääsihteeri kertoo, miten kansanedustajien työ lähtee käyntiin.

18

Komediaa vai vakavamielistä vaikuttamista?

Tutkain tarkkaili suomalaisen politiikan tilaa yliopiston vaalipaneelissa.

VAKIOT

27

HYY:n harrastajat Ylioppilaskunta tarjoaa mahdolisuuksia esimerkiksi akateemiseen oluenjuontiin, kinkyilyyn ja marttailuun.

Parempi maailma, oikeudenmukaisempi tulevaisuus Kehitysyhteistyöllä luodaan valoisampi huominen.

32

Legendaarinen Kerava Selvitimme kiinstanalaisen kaupungin todellisen landeusasteen.

21 36

Uudenlaista tieteentekemistä Allegra Lab Helsinki toimii tieteen, taiteen ja tutkimuksen rajapinnassa.

Tutkaimen kirjoituskilpailu Huhtikuisen kisan voittajaruno.

Takakannessa Tutkaimia 50 vuoden varrelta.

3 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 8

Minä, vaikuttaja

20

Kannusta kaikuu

22

Olipa kerran ura

26

Ennen oli kunnollista

31

In English

uusilla sisältöä Tutkaimen a st ai ht ko an aj ä Lisä /tutkain! .kannunvalajat .fi nettisivuilla: www

32 Kulttuuri 36 Lukijoilta 37

Laulukirjojen helmiä

38

Tutkain 40 vuotta sitten Tutkain 2/2015

5

AJANKOHTAISTA

Valtsikan pääsykokeet uudistuvat Osa valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeista järjestetään keväällä 2015 oppiainepareittain. Taustalla on reagointi valtakunnallisen yhteishaun muutoksiin ja paine vähentää hakukohteita.

Teksti: Oona Riitala Kuva: Joonas Lehtonen

6

tatieteilijöitä kiinnostavia aiheita.

Valtiotieteellinen kilpailee parhaisValtsikan uusilla oppiainepareilla on – 300 sivussa asioiden käsittely jää ta hakijoista esimerkiksi Tampereen yhteinen pääsykoekirjallisuus, samat vähän pintapuoliseksi. Tässä mielessä sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman koekysymykset ja sama koetilanteessa jokaiselle aineelle oma pääsykoekirjalkanssa, jossa haetaan yleisesti sosiaajaettava aineisto. Parit ovat poliittinen lisuus olisi parempi, Tiitinen miettii. litieteisiin ja opintosuuntaus valitaan historia ja talous- ja sosiaalihistoria, – Edellinen pääsykoekirja tarjosi vasta myöhemmin. Vastaavia laajempia sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, paljon tietoa Suomen poliittisesta hakukohteita valtsikan nykyiset tutkintaloustiede ja tilastotiede, kehitysmaahistoriasta. tovaatimukset eivät mahdollista, mutta tutkimus ja sosiaali- ja kulttuuriantroLähtötietojen heikentyminen on oppiaineparien myötä mahdollisuukpologia sekä valtio-opin kolme linjaa. herättänyt huolta myös nykyisissä siaan päästä tiedekuntaan voi parantaa Hakija voi pyrkiä yhteen tai kaikkiin opiskelijoissa. Manan ja Kehon hallihakemalla kerralla useampia aloitussaman kokeen oppiaineisiin. tukset julkaisivat kannanoton, jossa paikkoja. Muutokselle nähtiin tarvetta, – Esimerkiksi valtio-opissa pystyi he ihmettelevät päätöstä oppiaineiden koska viime keväänä valtiotieteellisen aiemmin hakemaan yhden linjan yhteisestä valintakokeesta. Vanhanen hakijamäärät laskivat samaan aikaan, viittätoista aloituspaikkaa. Nyt aloituskuitenkin muistuttaa, että pääsykokeen kun ne kasvoivat muissa yhteiskuntapaikkoja on tarjolla kolminkertaisesti, perimmäinen tarkoitus ei ole tarjota tieteellisissä tiedekunnissa. kertoo opintoasiainpäällikkö Mikko peruskurssia vastaavia tietoja, vaan Myös yhteistyötä eri oppiaineiden Vanhanen. välillä halutaan lisätä. Poliittinen hispyrkiä mittaamaan opiskelussa tarvitUudistuksella haluttiin reagoida toria ja talous- ja sosiaalihistoria sekä tavia valmiuksia. valtakunnallisen yhteishaun muutoksosiologia ja yhteiskuntapolitiikka pääLisää muutoksia opiskelijavalintoisiin. Yliopistoihin ja ammattikorkeatyivät jopa samaan valintakoekirjaan, hin on luvassa ensi vuoden aikana. Enkouluihin haetaan nyt samassa haussa.

Göran Therbornin teokseen Maailma. sikertalaisten kiintiöt otetaan käyttöön Hakija voi hakea enintään kuuteen haAloittelijan opas. Tänä keväänä poliittivuoden 2016 yhteishaussa. Lopullisia kukohteeseen ja hänet voidaan hyväkseen historiaan hakevan Tuuli Tiitisen päätöksiä kiintiöiden koosta ei ole vielä syä vain yhteen paikkaan. Priorisointi mielestä se käsittelee laajasti yhteiskun- tehty. on tehtävä jo hakulomakkeella. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

Akvaariotenttiminen helpommaksi

Jos saisit 70 vuotta vanhan kannun, mitä tekisit sillä?

Teksti ja kuvat: Katariina Pietiläinen

_____________________________________ Teksti: Reetta Väätäjä

Tenttiakvaario tekee opiskelusta helppoa! Opiskelijan tarvitsee vain ilmoittautua tenttiin ja suorittaa se varaamanaan ajankohtana kokeelle varatussa tilassa. Tietokoneella kirjoittaminen on nopeaa ja mahdollistaa vastauksen muokkaamisen. Erityistä akvaariotentissä on sen aikataulullinen joustavuus, sillä ilmoittautua voi vaikka samana päivänä. Myös arviointiprosessi on joustavampi, sillä tentaattori voi tarkistaa kokeen tietokoneella eikä korjattavaa tule kerralla niin paljon kuin tiedekuntatenteissä.

Tenttiakvaario kuulostaa täydelliseltä suoritusmuodolta, joka ottaa huomioon niin opiskelijan kuin opettajan tarpeet. Tarjonta on kuitenkin heikko: valtiotieteelliset akvaariotentit ovat olleet lähinnä valtio-opin opiskelijoiden etuoikeus. Tutkintouudistus aiheutti opettajahenkilökunnassa epätietoisuutta, eikä tarjontaa ole juurikaan monipuolistettu uudistuksen jälkeenkään.

Eilen

Tilanteen toivotaan muuttuvan syksyllä, kun itse akvaario uudistuu.

Uusi järjestelmä mahdollistaa monipuolisemman tarjonnan, mutta tenttimekanismi pysyy samankaltaisena kuin ennenkin. Siinä on toimivampi kieliympäristö sekä mahdollisuus kaavojen kirjoittamiseen ja liitetiedostojen lisäämiseen. Lisäksi järjestelmä integroidaan oodiin, joten tentti-ilmoittautuminen helpottuu.

Akvaariota aiemmin käyttänyt opettajahenkilökunta on mielissään uudistuksesta, minkä toivotaan innostavan myös muita opettajia akvaarion käyttöönottoon. Huhujen mukaan käytännöllisessä filosofiassa akvaariosta ollaan jopa niin innostuneita, että kaikki tentit siirrettäisiin akvaarioon.

Juttua varten haastateltiin Anni Rytköstä HY:n Opetusteknologiakeskuksesta.

Samuel Salovuori, käytännöllinen filosofia ”Myisin sen huutokauppakeisarille.”

Salla Rausmaa, sosiologia ”Ottaisin sen arkipäiväiseen käyttöön, jotta se pääsisi esille. Ruokapöydälle tai kukkamaljakoksi.”

Riikka Toivanen, sosiaalityö ”Mulla varmaan on jo sellaisia paraatipaikalla koristeina.”

Tänään Somessa

___________________________________________________________________________________________________ Koonnut: Reetta Väätäjä

”Liikanimi on järein kivi jolla piru voi ihmistä paiskata.”

”’Miten kutsuisimme virolaisia?’

-jutusta tehtiin Julkisen sanan neuvostolle kaikkiaan 16 kantelua. Kaikki käsittelyyn otetut kantelut perustuivat Journalistin ohjeiden kohtaan wihmisarvon kunnioittamisesta.”

”Mitä tällä haettiin? Että virolaisetko ovat tunteneet itsensä ulkopuolisiksi, kun heille ei ole suomen kielessä tarpeeksi hyvää pilkkanimeä, koska kaikilla muillakin on?”

William Hazlitt Esseessään Ilpo Pajunen Yle Uutisissa 9.4.2015 Viestinnän opiskelija Sonja Ulma ”On Nicknames” 1839 Facebookissa 9.4.2015 ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

7

MINÄ, VAIKUTTAJA

Palstalla erilaiset vaikuttajat kertovat, miten ja miksi he päätyivät tekemään sitä mitä tekevät.

Vähättely voimautti paskaa poliitikkoa Kauppatieteitä opiskellut perheenäiti nousi raketin lailla yhdeksi 1900-luvun lopun pidetyimmistä suomalaispolitiikoista – ohi poliittisten broilereiden ja puolueissa vuosikymmeniä ahertaneiden vaikuttajien. Aliarviointi pakotti Elisabeth Rehnin näyttämään, että hän oikeasti pystyy johonkin. ___________________________________________________________________________________________________ Teksti ja kuva: Joonas Lehtonen

jäivät sen sijaan usein täyttymättä. rukkaa, onhan se aika kamalaa. Mitä Vuoden 1994 presidentinvaalien huima jos lääkäreille, juristeille tai poliiseille nousukin tyssäsi lopulta siihen, kun sanottaisiin samoin? suorapuheisesta ja persoonallisesta Rehn on oppinut kestämään vähätnaisesta yritettiin toisella kierroksella telyä sisunsa ja elämänkokemuksensa muovata liian poliitikkomaista. avulla. Kaikille politiikka ei kuitenkaan – Sehän oli täydellinen katastrofi. sovi. Rehn onkin todennut: ”Hyvin nuorena politiikkaan ryhtyneissä ihmet- Myöhemmin olen ohjeistanut useita tuttuja ja tuntemattomia: mitä tahansa telen eniten sitä, miten he osaavat niin teetkin, niin ole aina oma itsesi, Rehn varmasti valita maailmankatsomuksensanoo. sa iässä, jossa eivät vielä tiedä elämästä juuri mitään.”

Nainen Suomesta Aika kovaa puhetta, kun ollaan Monet luulivat Rehnin uran olevan jo tekemässä haastattelua lehteen, jota loppusuoralla, kun hän vuonna 1995 lukevat pääasiassa hyvinkin näkemykjätti eduskunnan. Totuus paljastui selliset nuoret? pian toiseksi: Rehniä vietiin Suomesta Paskat poliitikot – Siitä on etua, että on elänyt EU-parlamenttiin, Balkanin ihmisoiRehn muistelee, että hänen ensimmäitiettyjä kausia ja itse todistanut asioita. keusraportoijaksi, YK:n alipääsihteesen eduskuntavaalikampanjansa alusta Toisaalta tietynlaista kykyä heittäytymiseen löytyy usein juuri nuorilta, riksi, pääsihteerin erityislähettilääksi ”ei mennyt montaa päivää siihen, että ja moniin muihin tehtäviin. Osa niistä Rehn muotoilee lempeän luja tavarailoisesta, hauskasta, pidetystä, sosiaajatkuu edelleen. merkkihymy kasvoillaan. lisesta naisesta olikin tullut tällainen Ihmiset Naton pääsihteeri Javier – Itse olen kiitollinen siitä, että paska poliitikko”.

Solanaa myöten eivät taaskaan säässain kasvattaa lapset ennen valtakun– Politiikkaan lähtiessäsi saat heti telleet sanojaan, kun Rehn nimitettiin nalliseen vaikuttamiseen lähtemistäni. leiman, vaikka et ole ehtinyt tehdä ihmisoikeustyöhönsä entiseen JugoslaMutta ei mitään oikeaa ikää politiikmitään – et hyvää etkä pahaa, Rehn viaan – olihan hän vain ”joku kokemakaan lähtemiselle oikeasti ole. toteaa. ton nainen Suomesta”.

Rehn ei koe politiikan sinänsä – Jos mikä tahansa ammattikunta Kansainvälisellä kentällä Rehnillä saa jatkuvasti kuulla olevansa paskapomuuttaneen häntä. Muiden odotukset ___________________________________________________________________________________________________ Ministeri, alipääsihteeri, erityislähettiläs. Blondi, helmikana, hienostorouva.

Siinä muutamia Elisabeth Rehnin saamia nimityksiä ajalta vuoden 1979 jälkeen, jolloin hän nousi ensimmäistä kertaa eduskuntaan.

Nyt moninkertainen isoisoäiti matkustaa maailmanrauhan perässä ympäri planeettaamme, mutta saa toisinaan edelleen kuulla olevansa lukematon, häikäilemätön ja liian oikeistolainen tollo.

– Oikeastaanhan olen joutunut koko urani ajan todistelemaan jotain joillekin, Rehn aloittaa.

8

Tutkain 2/2015

___________________________________________________________________________________________________ on ollut paljon etua hänen puolustusministeritaustastaan. Suomalaisuus on sekin ylipäänsä usein valttikortti maailmalla.

– Vaikkapa Bosniassa kaikilla mailla oli YK-operaatiossa omat intressinsä. Mutta eihän pienellä Suomella yleensä ole mitään muita intressejä kuin tehdä hyvää työtä, Rehn sanoo.

Hän kokee hyötyneensä myös sukupuolestaan. Nykyiseen johtajuusajatteluun liitetään Rehnin mukaan ominaisuuksia, joita on perinteisesti liitetty nimenomaan naisiin: keskuste-

levuus, tasa-arvoisuus ja tiimityö.

– Mutta silloin kun päätökset tehdään, silloin ollaan yksin, Rehn toteaa.

– Ja toimivathan rikolliset muutenkin paremmin yhdessä kuin poliitikot.

Vaikuttaminen tapahtuu ketjuissa Elisabeth Rehn kertoo vallan merkinneen hänelle sitä, että hän on oikeasti pystynyt tekemäänkin jotakin ja vaikuttamaan asioihin.

– Eihän kukaan saa kaikkea yksin aikaan. Sanoisin, että olen ollut mukana rakentamassa myönteisiä asioita,

hän pohtii.

Juuri muutamia päiviä aikaisemmin nuori mies on Prisman kassalla kiittänyt Rehniä tämän ministerikaudella varuskuntiin hankituista vessan ovista.

– Mitkä sitten ovat suuria saavutuksia ja mitkä pieniä? Usein pienestä kasvaa vähitellen jotain suurta. Sellaisia ketjujahan vaikuttajana täytyy pystyä luomaan, Rehn sanoo.

Rehn täytti huhtikuun alussa 80 vuotta. Joku vanhoista arvostelijoistakin myönsi vihdoin juhlinnan yhteydessä, että vaikkei Rehnistä pitäisikään, täytyy hänen tunnustaa tehneen ”aika paljon kaikenlaista”.

– Kokonaisuuteen voin olla aika tyytyväinen. Mutta olisihan se nyt surkeaa, jos ei 80 vuoden aikana olisi jotain positiivista saanut aikaan, Rehn nauraa.

Kursivoidut lainaukset ovat Elisabeth Rehnin ja Saska Snellmanin kirjasta Kaikki on mahdollista – 90-luvun muistelmat sekä Johanna Vesikallion kirjasta Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä.

FAKTABOKSI Nimi: Elisabeth Rehn Ikä: 80 Asuinpaikka: Kirkkonummi Koulutus: diplomiekonomi; taloustieteen, valtio-opin ja sotatieteiden kunniatohtori Ammatti: ihmisoikeustoimija Innoittaja: Afrikan rohkeat naiset

_____________________________________

Tutkain 2/2015

9

____________________________________________________________________________________________________

Kiitos, valtsika!

Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta ja Kannunvalajat ry. täyttävät tänä vuonna kunnioitettavat 70 vuotta. Tutkain tapasi yhden kiitollisen valtiotieteilijän jokaiselta valtsikan seitsemältä vuosikymmeneltä. ___________________________________________________________________________________________________ Teksti, kuvat ja grafiikka: Joonas Lehtonen

Jaakko Iloniemi, 82 Koulutus: VTM, valtiotieteiden kunniatohtori Pääaine: poliittinen historia Ammatti: diplomaatti

Jo 1950-luvulla verkostoiduttiin

10 10

aiheiden olevan varmasti mielenkiinsa vain vähän. Osa opiskelijoista oli toisia, mutta epäili, onko uudehkolle taistellut sodassa.

Valtiotieteellinen oli nuori tiedekunta, tutkinnolle työmarkkinoilla mitään Suomessa henkinen ilmapiiri oli kun ministeri Jaakko Iloniemi aloitti kysyntää. maan eristäytyneisyyden ja vähäisten poliittisen historian opinnot vuonna Poliittiset aineet nähtiin vielä kansainvälisten kontaktien vuoksi 1953. Lukion historian opettaja totesi 1950-luvulla miehille kuuluvina, joten lähellä sotaa edeltänyttä 1930-lukua.

Iloniemelle valtsikassa opetettavien naispuolisia opiskelijoita oli valtsikas- Oli suuri harvinaisuus, jos joku ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

____________________________________________________________________________________________________ oli matkustanut Tukholmaa pidemmälle, Iloniemi kertoo.

Pääaineensa ohella Iloniemi luki sivuaineina valtio-oppia, kansantaloustiedettä ja sosiologiaa. Kokonaisuutta hän pitää substanssiosaamisensa kannalta merkittävänä.

- Ratkaisevan tärkeää oli kuitenkin se, mitä tehtiin varsinaisten opintojen rinnalla, Iloniemi huomauttaa.

Tällä hän viittaa syntyneisiin verkostoihin: Iloniemi itse loi kontakteja muun muassa Kannunvalajissa sekä HYY:ssä, joissa hän toimi aktiivisesti.

- Nykyään puhutaan rumasti hyvä veli –verkostoista. Minusta ne ovat välttämättömiä. Pelkkä instituutioiden välinen muodollinen kanssakäyminen ei ratkaise vaikeita ongelmia, Iloniemi sanoo.

Iloniemi valmistui valtsikasta vuonna 1957. Opintojen jälkeen ei ollut huolta työllistymisestä: akateeminen työttömyys oli lähellä nollaa. Se oli otollista aikaa myös diplomaattiuran aloittamiselle, kun ulkoasiainhallinto ja julkinen hallinto ylipäänsä kasvoivat Suomessa rajusti. Iloniemen tarinassa loppu on historiaa.

Katri Hell sten Koulutus: V , 71 TT Pääaine: so siaalipoliti ikka Ammatti: d osentti

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus yleistyi 1960-luvulla

joka toimi esimerkiksi tutkimusapuSiitä on hänen mielestään hyötyä laisena Tilastokeskuksen kotitaloustiejoka alalla. dustelussa. Tutkimusta ei kuitenkaan - Usein toivon, että esimerkiksi Valtiotieteelliseen tiedekuntaan haetnähty yhteiskuntatieteissä varsinaisena politiikassa käytettäisiin enemmän tiin ensimmäistä kertaa pääsykokeiurana. Hellstenkin oli suunnitellut sitä tietämystä, jota on valtiotieteellisden kautta vuonna 1962. Yksi sisään työllistyvänsä aivan muualle. tä tutkimusta suorittaneilla, Hellsten päässeistä oli Katri Hellsten. Hän Maisteriksi valmistuttuaan vuonna vinkkaa. muutti monien muiden tavoin muualta 1967 hän päätyi kuitenkin RAY:lle teSuomesta opiskelemaan Helsinkiin, kemään ajalle tyypillistä tulevaisuussel- 1970-luku oli radikaalien sillä nykyisiä maakuntayliopistoja ei vitystä. Samalla lisensiaattiseminaareisvielä ollut olemassa. sa käydessään Hellsten sai kuulla myös Luennoille tunkeutuneet taistolaisValtsikassa kaikki lukivat peruskaikuja opiskelijaradikalismista, joka nuoret ja lahjoituksia sodan runtelekursseja, kuten historiaa, oikeus- ja oli 1960-luvun lopussa huipussaan. malle Pohjois-Vietnamille keränneet liiketaloustiedettä sekä psykologiaa.

Tutkijanura vei Hellstenin menopiskelijat olivat yliopistolla tuttu näky, Pääaineen valinnassa Hellsten päätyi nessään, kun hän alkoi tehdä väitöskun Kauko Laitinen aloitti valtsikassa lopulta sosiaalipolitiikkaan, joka oli kirjaansa sosiaalipolitiikan laitoksella vuonna 1970. harvinainen naisvaltainen aine valtsi1970-luvulla. Myöhemmin hän on Hän opiskeli pääaineenaan yleistä kassa. toiminut myös tutkimusprofessorina valtio-oppia, joka oli tuolloin suo– Jotkuthan kutsuivat valtiotieteelKansaneläkelaitoksen tutkimusosassituimpien pääaineiden joukossa listä siihen aikaan housutiedekunnaksi, tolla. kansantaloustieteen ja sosiaalipoliHellsten muistelee.

- Valtsikasta sain vahvan teoreettitiikan ohella. Yhteiskunta kannusti Koska varsinaista opintotukea ei sen pohjan ja menetelmälliset valmiunuoria nauttimaan opiskelijaelämästä. ollut olemassa, moni teki erilaisia töitä det. Samalla opin ongelmanratkaisua ja Laitinen itse toimi aktiivisesti savolaisopintojen ohessa. Niin myös Hellsten, kysymyksenasettelua, Hellsten kertoo. osakunnassa. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

11 11

_____________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________

) yliopisto Tokion ( 3 y 6 g , n lo e aitin f Socio sori Kauko L TM, Doctor o a, profes ij k t V tu i : s p a p n Koulutu valtio-o taja, Kii : yleinen e-instituutin joh e in a ä ä P ts i: Konfu Ammatt

12 12

sella oli kaupallinen ammattitutkinto.

Lukion oppimäärän hän oli suorittanut vuodessa itse tenttien, minkä vuoksi pakolliset matematiikan opinnot aiheuttivat hänelle valtsikassa paljon päänvaivaa.

Kuten valtaosa opiskelijoista, myös Juvonen teki töitä opiskeluidensa ohessa. Jossain vaiheessa hän päätyi töihin ohjelmatoimistoon ja myöhemmin sen osakkaaksi. Työt alkoivat viedä koko ajan enemmän aikaa. Opinnot saivat jäädä kokonaan aivan niiden loppuvaiheessa.

Ohjelmatoimistoyrittäjänä ja pääpromoottorina työskennellyt Juvonen tunnetaan Suomessa miehenä, joka on tuonut maahamme esiintymään muun muassa Michael Jacksonin, U2:n ja Bruce Springsteenin. Tässä työssä hän on oppinut arvostamaan monia yliopistossa omaksuttuja taitoja: kykyä kyseenalaistaa, analysoida ja lukea systemaattisesti. Suuriin tentteihin valmistautuminen vastaa usein työmäärältään suurta projektia, kuten Madonnan tuomista Suomeen.

Valtsikan opeista Juvoselle tuleekin mieleen erityisesti yksi myöhempään työelämään yleistettävissä oleva periaate.

- Kun niihin massiivisiin tentteihin luki tarpeeksi, niin kaikesta selvisi.

Niin simppeliä se kai yleensäkin on, Juvonen toteaa.

Kriittisyys ja keskustelevuus olivat lähti valmistumisensa jälkeen vuonna jo 1970-luvulla ominaisia yhteiskunta1975 opiskelemaan Kiinaan. Suoritettieteiden opiskelulle. Kuitenkin esimer- tuaan armeijan Suomessa hän siirtyi kiksi kriittisen esseen imperialismista opiskelemaan Tokion yliopistoon, josta kirjoitettuaan Laitinen joutui amerikväitteli myös tohtoriksi. kalaisen opettajan puhutteluun ja sai Laitinen haki alunperin valtsikaan käskyn monipuolistaa lähteitään. saadakseen valmiuksia kansainväliselle - Opettajilla oli omat, vahvat peruralle. Hän kehottaa kuitenkin tarttusoonansa, Laitinen hymyilee. maan rohkeasti myös sattumiin, joista Opiskeluaika muutti Laitisen eläerään myötä hän johtaa nyt Helsingin män suunnan, kun hän lähti opiskeyliopiston alaista Konfutse-instituuttia. lijavaihtoon Yhdysvaltoihin. Laitinen jakoi vaihdossa huoneen japanilaisen 1980-luvulla luotiin rahaa ja rauhaa opiskelijan kanssa ja kiinnostui pian Aasiasta.

Live Nation Finlandin hallituksen - Esimerkiksi sodan jälkeinen Japapuheenjohtaja Risto Juvosen sanoin nin talousihme oli iso juttu vielä siihen 1980-luvulla oli “kova meno päällä”. aikaan, Laitinen kertoo.

Rahaa sai vapaammin ja opiskelijat Helsingissä oli muutamia aasiamarssivat ydinaseita vastaan. laisia vaihto-opiskelijoita: esimerkiksi - Varsinkin 80-luvun loppu oli aika neljä kiinalaista, jotka kulkivat aina vauhdikas, taloudellisessa ja henkisessä yhdessä perinteisissä Mao-asuissaan. mielessä, Juvonen sanoo.

Kiinan kielen opettaminen oli juuri Hän pääsi vuosikymmenen alkanut yliopistolla. Perehtyäkseen puolivälissä valtsikaan opiskelemaan aiheeseen vielä paremmin Laitinen kansantaloustiedettä. Taustalla Juvo____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

____________________________________________________________________________________________________ Joustavuus korostui 1990-luvulla Aiemmin toimittajana ja sairaanhoitajana työskennelleellä Anna-Maija Pakkasella oli vuonna 1989 valtsikaan tullessaan jo kaksi ammatillista tutkintoa taustalla. Kokeneempi opiskelija ei kuitenkaan enää 1990-luvulla ollut mikään harvinaisuus. Valtsikaan ei Pakkasen kokemuksen mukaan myöskään haettu tietty ammatti mielessä, vaan moni kiinnostui hänen tavoin jostakin tietystä tieteestä sinänsä.

1990-luvun ihmisiä Pakkanen kuvaa nykyistä maanläheisemmiksi ja konkreettisemmiksi. Tietoa oli paljon, mutta se oli hallittavampaa esimerkiksi digitalisaation ollessa vasta alkutekijöissään.

- Yliopistolle alkoi silloin tulla tietokoneita. Sähköpostijärjestelmät ja muut olivat ihan Aatamin aikaisia, Pakkanen muistelee.

Hänen opiskeluaikansa venyi monen muun tavoin pitkäksi, sillä hän ehti välissä saada kaksi lasta, tehdä töitä ja asua muualla Suomessa sekä ulkomailla. Pääaineensa ohella Pakkanen opiskeli esimerkiksi sosiologiaa,

Anna-Ma ija Pakka nen, 51 Koulutus: VTM Pääaine: s osiaalipsy kolo Ammatti: perhetoim gia in Erityistas on psykote nan koordinaattor i, rapeutti, y rittäjä

yhteiskuntapolitiikkaa, estetiikkaa, kasvatustieteitä ja kehitysmaatutkimusta.

Myös valtsikan jälkeinen työelämä on vienyt Pakkasta moniin eri suuntiin. Hän perusti yrityksen heti valmistuttuaan ja jatkaa edelleen yrittäjänä päivätöiden ohella. Omien sanojensa mukaan Pakkanen on päässyt jo toteuttamaan valtaosan urallisista ambitioistaan aina viestinnästä ihmissuhdetyöhön.

Valtsikan parhaana antina hän pitääkin sen roolia eräänlaisena mahdollistajana.

– Haluaisin rohkaista nuoria edelleen uskomaan, että akateeminen oppiympäristö mahdollistaa aika paljon Risto Juvonen, 51 kaikenlaista, Pakkanen toteaa.

Koulutus: valt. yo Esimerkillä on toki voimaa: Pääaine: kansan taloustiede Pakkasen tytär opiskelee tällä hetkellä Ammatti: hallitu ksen puheenjoht valtsikassa kolmatta vuotta sosiaalipaja sykologiaa. Äiti ei ainakaan myönnä vaikuttaneensa päätökseen. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

13 13

___________________________________________________________________________________________________

ot (TaY) o, 32 maisteriopinn en Mari Haavist is am ht jo ia M, med Koulutus: VT ntä ti es vi Pääaine: toimittaja V:n politiikan T M : Ammatti

2000-luvulla mentiin talouden uhosta tuhoon

14 14

kenteli yöt Ylen Aamu-tv:ssä. ta. Viestintä oli vuonna 2003 suosituin valtsikan hakukohteista, vaikka – Kuulostaa nyt aika hullulta, mutta 2000-luvun alun yleinen taloudellinen aika näppärästi se sitten lopulta meni, Vanhan viisauden mukaan toimittanousukausi ei erityisemmin viestintähän nauraa. jaksi haluavan ei kannata opiskella alalla näkynytkään.

Työelämätaitojen saralla valtsikan viestintää – eikä ainakaan Helsingissä.

– Median murros oli jo silloin metärkein anti tulevalle toimittajalle oli Mari Haavisto oli kuitenkin päätökdiaseksikäs termi, Haavisto kertoo. kuitenkin yhteiskunnallisen ajattelun sestään hyvin varma, kun hän aloitti Sen huomasi myös arjessa: Haaja kriittisyyden kehittyminen. Haavisto valtsikassa vuonna 2003. visto hankki yliopistoon ensimmäisen kertoo huomanneensa eron erityisesti – Viestinnän opinnot olivat toki kannettavan tietokoneensa, mutta markkinointia silloisessa Kauppakortosi teoreettiset, mutta minusta opiskehänellä ei ollut vielä ensimmäisenä keakoulussa sivuaineena luettuaan. lun kuuluu sellaista ollakin, Haavisto opiskeluvuotenaan kotonaan internePolitiikan toimittajalta vaaditaan myös vahvaa substanssiosaamissanoo. tyhteyttä. ta. Edelleen tänä päivänä Haavisto Hän oli jo ennen opintojensa alkua Haavisto teki täyspäiväisesti lukeekin toisinaan vapaa-ajallaan tehnyt alan töitä esimerkiksi tampetöitä lähes koko opintojensa ajan. valtio-opin ja poliittisen historian nyrelaisessa paikallisradiossa ja Radio Isot mediatalot työllistivät hänet heti kyisiin tutkintovaatimuksiin kuuluvia NRJ:llä, mutta piti yliopistotutkintoa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. kirjoja. ehdottomana tulevaisuuden kannalGradua kirjoittaessaan Haavisto työs___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

____________________________________________________________________________________________________ Huolestunut optimismi leimaa 2010-lukua Teppo Lindforsin toi valtsikaan vuonna 2013 kiinnostus historiaa ja yhteiskuntaa kohtaan. Pääaineenaan hän opiskelee talous- ja sosiaalihistoriaa, jonka valintaan vaikutti vahvasti ympäröivä maailma.

– Talous vaikuttaa niin erottamattomasti eri yhteiskunnan osa-alueiden taustalla, että sen historian tutkiminen on arvokasta, Lindfors toteaa.

Monen muun valtsikalaisen tavoin hän on kiinnostunut media-alasta työympäristönä. Tulevaisuuden suhteen Lindfors sanoo olevansa optimistinen, vaikka työelämä herättääkin ristiriitai-

sia ajatuksia.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa suoraan sanottuna huolestuttaa, hän myöntää.

Vielä muutaman vuoden ajan Lindfors keskittyy kuitenkin täyspainoisesti opintoihinsa. Hän kuuluu selvään vähemmistöön ollessaan nykyopiskelija, joka ei käy opintojen ohella töissä.

Vapaa-aikaa vievät toiminta opiskelijajärjestöissä ja speksin, valtsikan opiskelijateatterin, tekeminen. Joustavat opinnot tukevat aktiivisuutta muualla: joillekin luennoille on voinut osallistua nauhoitetta kotoa käsin katsellen, ja Moodlea ja muita verkkoalustoja hyödynnetään paljon.

Nykyään valtiotieteellinen tie-

dekunta on lievästi naisvaltainen.

Aloittavat opiskelijat ovat suuresta ikähaitarista ja osa myös jo ennestään kouluttautuneita. Esimerkiksi talousja sosiaalihistorian edellisen fuksivuosikerran joukossa on useita maistereita tai valtsikan sisällä pääainetta vaihtaneita.

Lindfors pitää jakaumaa mielekkäänä. Nimenomaan ihmiset ovat hänen mielestään valtsikan ydin.

– Täällä pystyy vastavuoroisesti inspiroimaan toinen toisiaan. Opiskelijoilla on samanlainen maailmankuva, mutta jatkuvasti tapaa ihmisiä, jotka ajattelevat asioista ihan vähän eri tavalla. Se voi muuttaa omaakin ajattelua, hän kiteyttää.

Teppo Lindfo rs, 22 Koulutus: va lt. yo Pääaine: talo us- ja sosiaali historia Ammatti: op iskelija

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

15 15

_________________________________________________________________________

Vaalien jälkeen Vaalien alla on vilskettä, mutta niin on myös niiden jälkeen. Kysyin eduskunnan pääsihteeriltä Seppo Tiitiseltä, mitä silloin tapahtuu.

Teksti ja kuvat: Säde Karhu

16

Vaalien aikaan kuuntelin vaalikeskusvaaleihin, unohtuu helposti, mitä edustajille. Koko järjestelmä perustuu telua jo aamuradiossa. Bussipysäkillä eduskunnassa tapahtuu niiden jälkeen. siihen, että virkakunta on pysyvä, tuijotin ehdokasta jättimäisessä maiSilloin ahkerointi vasta alkaa. Uuden eikä vaihdu poliittisten suhdanteinoksessaan. Myöhemmin kuljin torilla, eduskunnan valinnan jälkeen uusi den mukaan. Näin taataan tehokkaat joka oli täyttynyt puolueiden erivärisisinstituutio on rakennettava toimivaksi. toimintaedellytykset alusta lähtien, tä teltoista. Lounaalla juttelin ystäväni Siinä on apuna 650 henkilön eduskunkertoo tammikuussa eläkkeelle jäävä kanssa vaikeudesta valita sopivaa nan kanslia, joka turvaa edellytykset eduskunnan kanslian päällikkö Seppo ehdokasta ja illalla katsoin vaalipaneesiihen, että eduskunta hoitaa tehtävänTiitinen. lia. Päiväni tuntuivat olevan enemmän sä perustuslain mukaisesti.

Eduskunnan kansliassa valmistautai vähemmän täynnä vaaleja.

– Kaikki täällä virkakunnassa alimdutaan huolellisesti uusien edustajien Kun huomio kiinnittyy yksinomaan masta ylimpään ovat apuna kansansaapumiseen. Viime syksystä lähtien ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

___________________________________________________________________________________________________

myös eduskunnan järjestäytyminen. tuksen kokoonpanosta ja hallitusohjelon valmisteltu uutta perehdyttämisSeuraavana päivänä ovat puhemiehen masta. Tuloksen perusteella presidentti pakettia, jonka on koonnut työryhja kahden varapuhemiehen vaalit. Kespuhemiestä kuultuaan kertoo ehdokmä kanslian eri toimintayksiköiden kiviikkona 29. huhtikuuta tasavallan kaan eduskunnalle. edustajista. presidentti avaa vuoden 2015 valtiopäiKun hallitusneuvottelut ovat päät– He ovat kehittäneet oppaan, joka vät Finlandia-talolla. Samalla viikolla tyneet, tuloksena on valmis hallitusohlyödään jokaiselle uudelle edustajalle alkaa eduskunnan suuri projekti eli jelma. kouraan. Se on ikään kuin aapinen hallituksen muodostamismenettelyt.

– Jos kaikki menee hyvin, sitä odosiitä, mistä mitäkin löytää ja erityisesti – Se tapahtuu eduskunnan ohjauktetaan tiedonantona tänne perjantaiksi mistä avun saa. sessa. Suurimman eduskuntaryhmän 22.5.. Seuraavalla viikolla eduskunta Kansanedustajien perehdyttäminen edustaja kutsuu muiden edustajat keskustelee siitä ja äänestää hallituksen alkaa valtakirjojen luovuttamisesta koolle ja he sopivat, kenen johdolla luottamuksesta. Kun luottamus on 27.4. ja jatkuu koko kevään. Kouluprosessia jatketaan. annettu, se tarkoittaa työlupaa hallitustuksen tehtävänä on antaa valmiudet ohjelman pohjalta, Tiitinen kertoo.

Sen jälkeen presidentti nimittää toimia kansanedustajana. Eduskuntaeduskunnan valitseman pääministerin – Uusi hallitus tarvitsee tietysti talon peruskorjauksen ajan toimitaan vähän aikaa, koska eiväthän esitykset ja muut ministerit pääministerin ehdokaikille uudessa ympäristössä Sibelisynny päivässä. Vaalien jälkeen rakentusten mukaan. us-Akatemiassa. taminen vasta alkaa.

– Valinta alkaa neuvotteluilla halliValtakirjojen luovuttamisesta alkaa ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

17

Parempi maailma, oikeudenmukaisempi tulevaisuus Teksti: Henni Purtonen Kuva: Tatu Blomqvist / Suomen Punainen Risti

Konfliktissa kamera kääntyy kohti inhimillistä hätää. Ympäristön ja ihmisen toiminnan välistä suhdetta tutkinut kuvaaja Tatu Blomqvist löytää aiheensa kehitysyhteistyön maailmasta.

18

____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

___________________________________________________________________________________________________ Huivilla kasvonsa peittänyt pakolaistyttö pesi pyykkiä puron rannassa ilta-auringon kimmeltäessä. Kuivuus ja nälkä raastoivat Pohjois-Afrikan Sahelin alueen asukkaita erityisen voimakkaasti elokuussa 2012. Samaan aikaan alueella kehittyi aseellisia konflikteja, joiden pelossa ihmiset kasaantuivat Mentaon pakolaisleireille.

Timbuktun alueelta Malin tuaregien kanssa Burkina Fasoon paennut tyttö, Fatuma Mint Mohamed, oli yksi heistä. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun kenttäviestintäyksikössä työskentelevä Tatu Blomqvist seurasi tilannetta pakolaisleirillä. Hän halusi ottaa tytöstä valokuvan. Yhteisen kielen tai kulttuurin puuttuessa kontaktipinta, johon tarttua, oli vähäinen.

– Koskaan ei voi tietää, millainen henkilön päivä on ollut. Työ ei saa aiheuttaa pahaa kenellekään. Lisäksi kulttuuri vaikuttaa paljon siihen, miten ihmiset käyttäytyvät tietyissä tilanteissa ja mitkä asiat voivat loukata, Blomqvist kertoo.

Työskennellessään dokumentaarisena valokuvaajana Blomqvistilla on mahdollisuus toimia linkkinä kotimaan ja maailman tapahtumien välissä.

– Dokumentaristina olen silmät ja korvat, joiden kautta suomalainen yleisö hahmottaa maailmaa, Blomqvist kuvailee.

puolesta.

– Tarinankertojan tehtävä on asettua oikeudettomien puolelle.

Akuutti kriisi luo aina tarpeen kertoa tapahtumien taustoista, jotta maailmaa voitaisiin ymmärtää paremmin, Blomqvist pohtii.

Esimerkiksi Somalia on ollut pitkään hauras valtio, jonka historiaan on kirjoitettu monia vaikeuksia.

– Pitäisi puhua enemmän konfliktien taustalla vaikuttavista tekijöistä ja siitä, millä aikavälillä ihmiset voivat vaikuttaa taustaansa. Olosuhteet, joista Somaliassa täytyy lähteä rakentamaan yhteiskuntaa eivät ole helppoja, Blomqvist muistuttaa.

” Tulevaisuudessa yritysten

innovaatiot voivat parantaa työllisyyttä Suomessa ja tuottaa hyötyä kehitysmaissa.

elävät. Siinä on herkkä balanssi, Blomqvist sanoo.

Oikeus kehittyä Kohti globaalia yhteisöllisyyttä Ihmisoikeuksiin, ympäristön suojeluun Kuvatessaan eri puolilla maailmaa ja kehitysyhteistyöhön liittyvät kysyBlomqvist on joutunut haastamaan mykset veivät Blomqvistin mukanaan omia ennakkoluulojaan ja kohtaajo varhain. Dokumentaarisen valokumaan pelkojaan. Kulttuurista, kielestä, vauksen hitaampi työrytmi teki vaikukansalaisuudesta ja maan poliittisesta tuksen nuoreen valokuvaajanalkuun suunnasta huolimatta ihmiset ovat jo ensimmäisellä ulkomaankeikalla. hänen mukaansa melko samanlaisia Reportaasimatkallaan hän kuvasi Suokaikkialla maailmassa. men ruokakaupoista ylijäänen ruuan – Ihmiset kokevat globaalisti samolahjoittamista Itä-Viron Narvan alueen ja tunteita ja työskentelevät samojen köyhille ihmisille. päämäärien eteen. Kaikki unelmoivat – Dokumenttikuvauksessa voi kespitkälti samoista asioista. kittyä yhteen asiaan kerrallaan, havainToimittajat ja dokumentaristit noida ja oppia itse ennen kuin kertoo voivat Blomqvistin mukaan luoda siitä eteenpäin. Oli hienoa, että sain siteitä globaalia yhteisöllisyyttä varten. olla mukana projektin suunnittelusta Yhteiskunnan rakenteita ei muuteta julkaistavien kuvasarjojen valintaan, saati kokonaista infrastruktuuria luoda Blomqvist muistelee. hetkessä. Kansalaisjärjestöjen kautta Ympäristönsuojelukysymyksissä tehtävällä kehitysyhteistyöllä on valtava Blomqvistia kiinnostaa erityisesti ihmerkitys, sillä työtä tehdään järjestön misen ja luonnon välinen suhde. Tämä linkkien ja paikallisten yhteistyötahotarkoittaa ihmisyhteisöjen oikeutta jen kautta. kehittyä ja haluta parempaa elämää Kehitysyhteistyö on työtä sellaisten ilman, että luonnon monimuotoisuus ihmisten kanssa, joiden kehityksestä kärsii. Kuvatessaan kulkukoiria Intiassa puhutaan. Järjestöt ovat vain paikallisBlomqvist innostui paikallisen järjesten ihmisten tukena heidän kehittäesHeikomman puolella tön toiminnasta, johon kuuluu koirien sään omia yhteisöjään. ParhaimmilPitkittyneet konfliktit tai esimerkiksi syntyvyyden sääntely ja rokottaminen laan kehitysyhteistyö toimii kahteen aavikoitumisesta johtuvat maakiistat vesikauhua vastaan. suuntaan. saattavat yhtäkkiä räjähtää täydelli– Kulkukoirat ovat tärkeä osa – Tulevaisuudessa esimerkiksi seksi sisällissodaksi. Sodan seuraukset ihmisyhteisöä, sillä ne pitävät tuholaisuomalaisten yritysten innovaatiot kaikuvat kauas: pakolaisleireillä ei ole sia pois kylistä. Kun koirien määrä ei voivat olla sellaisia, että ne parantakansalaisoikeuksia eikä ihmisillä ole kasvanut järjettömästi, ne olivat turval- vat työllisyyttä Suomessa ja tuottavat mahdollisuutta palata kotimaahansa. lisia ihmisille. Tämä on hieno osoitus, hyötyä kehitysmaissa. Yhteistyö voi Antamalla äänen heille, joilla sitä ei kuinka ympäröivä luonto ja ihmisen mahdollistaa paremman huomisen, ole, voi vaikuttaa paremman huomisen kanssa pitkään evoluutiossa ollut laji Blomqvist uskoo. ____________________________________________________________________________________________________

” Tarinankertojan tehtävä on asettua oikeudettomien puolelle.

Tutkain 2/2015

19

LAINAUS

KANNUSTA KAIKUU

Palstalla Kannunvalajien hallitus kertoo ajankohtaisia kuulumisiaan jäsenistölle.

Hämäriä nuo hallopedit?

Teksti: Henna Pursiainen ja Riikka Tähkävuori Kuva: Joonas Lehtonen

Halloped - hämmentävä kirjainyhdistelmä, jonka merkitystä et ymmärrä?

Mieleesi saattavat tulla hämärät tyypit, joista olet kuullut tarinoita – kukaan vain ei tunnu tietävän, keitä nämä hallopedit oikeastaan ovat tai mitä ne tekevät. Tai sitten tiedät hallopedeistä enemmänkin, mutta kuulemasi ei vakuuta - eihän niillä ole mitään valtaa tai vaikutusta. Pelkkiä kumileimasimia päätöksenteossa. Hallopedpaikat ovat muutenkin vanhojen järjestötoimijoiden loppusijoituskohteita, jonne jäärät päätyvät pätemään ymmärtämättä opiskelijoiden arjesta enää mitään.

Edellä mainitut reaktiot hallopedeistä eli hallinnon opiskelijaedustajista ovat tulleet meille opintosihteereille tutuiksi. On totta, että hallopedit tulevat harvemmin puheeksi valtsikalaisten kahvipöytäkeskusteluissa Unicafessa. Yliopiston hallinnollisten elinten toimintaa on hankala avata yhdellä lauseella, saati tehdä niihin hakemisesta mediaseksikästä. Lisäksi järjestöaktiivit saattavat helpommin kuulla hallopedinä toimimisesta muilta järjestötoimijoilta tai koulutusten ja tapahtumien kautta. Täysin ei voi tyrmätä myöskään väitettä kumileimaisimena olemisesta, sillä hallopedin tehtäviin liittyy paljon myös rutiininomaisia toimia, kuten

20

Tutkain 2/2015

väitöskirjojen ja gradututkielmien arvosanojen hyväksymistä.

Hallopedien rooli on kuitenkin erittäin tärkeä: esille nousee jatkuvasti teemoja, joilla on kauaskantoisia seurauksia opiskelijoille.

Esimerkiksi tiedekuntaneuvoston maaliskuun kokouksessa käsiteltiin yliopiston johtosääntöjä ja UNIFIn rakenteellisen kehittämisen raporttia. Johtosääntöjen osalta kolmikantaperiaatetta ja samalla siis myös opiskelijaedustajien vaikutusvaltaa oltiin kaventamassa muun muassa dekaanin ja laitosjohtajan valinnassa - kiitos HYYn ja hallopedien puolivuotisen lobbausja vaikutustyön, näin ei onneksi ole käymässä. UNIFIn raportti puolestaan herätteli laajempaa keskustelua yliopistojen profiloitumisvaatimuksista ja siitä, tulisiko tiedekunnassamme ottaa tulevaisuudessa laajat kandidaatintutkinnot käyttöön. Tähän kehityssuuntaan tiedekuntaa on viemässä myös yliopiston ”Iso pyörä” -projekti, joka asettaa paineita laajoihin kandidaatintutkintoihin siirtymisen lisäksi valintahakukohteiden vähentämiselle.

Yliopisto-, tiedekunta- ja laitostason hallintoelimissä tehdään siis merkittäviä päätöksiä opiskeluun liittyen. On ensisijaisen tärkeää, että opiskelijoiden ääni todella kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa. Tässä piileekin hallopedien ydintehtävä: heidän tavoitteenaan on tuoda opiskelijoiden näkökulmia ja mielipiteitä esiin ja toisaalta välittää kokouksissa käsiteltävistä aiheista tietoa muille opiskelijoille. Tehtävästä suoriutuminen menestyksekkäästi ei silti vaadi aiempaa järjestökokemusta tai useamman vuoden opiskelutaustaa, vaan tärkeämpää on oma kiinnostus pestiä kohtaan ja valmius ottaa asioihin kantaa.

Nyt, kun nykyisten hallopedien toimikausi lähenee loppuaan, voi katseen suunnata ensi syksynä koittaviin hallopedvaaleihin. Yliopistolla on monia vaikuttamisen tapoja, joista hallopediys on ajankäytöllisesti verrattain kevyttä: kokouksia on noin kerran kuukaudessa. Jos tiedekuntaamme vaikuttaminen saa innostuksen kiilumaan silmissäsi tai hallintoasiat sydämesi sykkimään, kannattaa hallopediutta harkita vakavasti ja hakea ensi syksynä osaksi tätä mystistä - joskin tulevaisuudessa toivottavasti yhä näkyvämpää - joukkoa.

HALLOPED: Lyhenne sanoista hallinnon opiskelijaedustaja LAITOSNEUVOSTO: Tuttavallisemmin pelkkä lane, käyttää laitoksen tasolla päätösvaltaa. Valtiotieteellisessä on kaksi lanea: politiikan ja talouden tutkimuksen laitosneuvosto ja sosiaalitieteiden laitosneuvosto.

TIEDEKUNTANEUVOSTO: Tiedekunnan tasolla päätösvaltaa käyttävä elin. Merkittävä paikka opiskelijoille vaikuttaa oman tiedekunnan asioihin.

YLIOPISTOKOLLEGIO: Yliopiston ylin 50-henkinen hallintoryhmä, jossa kaikki tiedekunnat ovat edustettuina.

KOLMIKANTAPERIAATE: Periaate, jonka mukaan yliopiston hallintoelimissä on edustus jokaisesta kolmesta yliopistoyhteisön ryhmästä: professoreista, muusta henkilökunnasta (nk. keskiryhmä) ja opiskelijoista.

HALLOPEDVAALIT: Kahden vuoden välein järjestettävä rumba, jossa valitaan hallopedit eri hallintoelimiin.

Seuraavat vaalit: 10–11/ 2015.

Uudenlaista tieteentekemistä Ensin oli kansainvälinen kollektiivi ja verkkoalusta Allegra Lab, jossa nuorehkot tutkijat kirjoittavat perinteisen akateemisen julkaisemisen ja yhteiskunnallisen debatin välimaastossa. Sitten toinen perustajista, oikeusantropologi Miia Halme-Tuomisaari, halusi osallistua keskusteluun myös suomeksi ja perusti Allegra Lab Helsinki ry:n. ____________________________________________________________________________________________________ Teksti: Leena Kuusisto Kuva: Kristos Mavrostomos / Allergra Lab Helsinki

distys on myös liittynyt osaksi Design Allegra Lab Helsinki (Antropology, likköjohtoisuus tuhoaa akateemisen Districtia, ja tarkoitus on tehdä tilasta Law, Art & World) on ”tuore tieteen, luovuuden, Halme-Tuomisaari sanoo. jonkinlainen luovan työn olohuone, taiteen ja tutkimuksen rajapinnassa Allegra onkin hänen mukaansa toimiva yhdistys”, joka etsii uudenlaisia jossa voi järjestää kaikenlaista ja tavata myös pyrkimys löytää keinoja yhteisihmisiä. Perjantaisin siellä tarjotaan ilmaisumuotoja ja yhteiskunnallista kuntatieteellisillä aloilla työllistymikahvit. vaikuttamista näille aloille. Toiminta seen. Tavoitteena ovat nimenomaan Tieteentekemisen uudenlaisten vaikuttaa kiinnostavalta – yhtäaikaa sellaiset itseä kiinnostavat tehtävät, tapojen etsinnässä on kyse myös impulsiiviselta ja pitkäjänteiseltä. Paljotka olisivat sisällöllisesti mielekkäitä tyytymättömyydestä akateemisen jon on meneillään: projekteja, tapahja joilla ei ole suoraa talousarvoa. maailman toimintatapoihin. Allegra tumia, hankkeita, kirjoja, nettijuttuja – Toiminnassamme on läsnä on ollut aktiivisesti järjestämässä ja tempauksia. Huhtikuun alussa järeräänlainen kahtiajakoisuus: se on yliopiston juhlavuoden vastatapahtujestetty Tiedegalleria oli osa Väestönyhdistysmuotoista ihanan idealistista maa Vallataan375, joka kritisoi muun muutos-projektia, joka jalkauttaa ja käsittämätöntä hippimeininkiä, mutta muassa yliopiston rahoituspäätöksiä popularisoi samannimisen hankkeen samalla tehokasta työntekoa ja pyrkija tuloksellisuuden mittaamista. Aihe tutkimustuloksia taiteellisin keinoin. mystä saada tästä toimeentulo. koskettaa Miia Halme-Tuomisaarta Asumisen historiaa käsitteleValtsikalaisia Halme-Tuomisaari henkilökohtaisesti: hän irtisanoutui vä Marmoribetonitarinoita taas on kannustaa olemaan ylpeitä siitä, mitä arvostetusta Max-Planck-tutkimuslaieräänlainen projektihautomo, jossa tekevät. tosverkosta, koska koki tutkimuksen tarinankerronta ja tiede yhdistyvät.

– Siellä opiskelee ihan mielettömiä tekemisen siellä mahdottomaksi.

Lisäksi suunnitteilla on ainakin Latetyyppejä! Muistakaa, että maailma ei – Valtausjuttu on mulle tärkeä, NightThinking-iltatapahtuma. Hiljatole valmis ja sitä voidaan muuttaa. tain omat tilat Punavuoresta saanut yh- koska olen itse nähnyt, miten pääl____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

21

OLIPA KERRAN URA

Palstalla valtsikasta valmistuneet kertovat, miten päätyivät nykyisiin työpaikkoihinsa.

Rakkaudesta elokuviin Kuka?

Nimi: Jutta Sarhimaa (Dilemma) Ikä: 29 Valtsikassa: 2005-2012 Tällä hetkellä: Nyt.fi:n toimittaja ja HS:n elokuvakriitikko Perhe: Avopuoliso Harrastukset: hiphop-tanssi, lenkkeily, kuntosali

Jutta Sarhimaa mikittämässä Jani Leinosta. ___________________________________________________________________________________________________ Teksti: Sofia Blanco Sequeiros Kuva: Sami Kero, Helsingin Sanomat

22

tehdä työelämässä arvostettu sivuaine, ”Lukion jälkeen minulla oli kaksi filosofian opiskelussa onkin se, että kuten viestintä? Lopulta luin lisäksi ajatusta siitä, mitä haluaisin tehdä: vaikka työelämässä pitää olla joustava, lyhyen sivuaineen taidehistoriaa. yhtäältä halusin kriitikoksi ja toisaalta samalla vaaditaan kykyä kriittiseen ja Päätin, että elokuvia rakastan ja nii- analyyttiseen ajatteluun. On etu, ettei halusin tehdä asioita, joilla on yhteisden parissa haluan tehdä töitä. Pääsin kunnallista merkitystä. Sain päähäni, hyväksy sattumanvaraista ajattelua tai silloiselle Lehtikuva-kuvatoimistolle että valtsika olisi oikea paikka ja löysin mutu-tuntumalta tehtyjä olkinukkeja. kesätöihin kuvatoimittajaksi. Gradukäytännöllisen filosofian. Minua Tähän kaikki valtsikalaiset pystyvät. keväänä sain osa-aikatöitä Helsingin kiinnosti myös toimittaminen, mutta Heillä on kyky pysähtyä ja astua askel Sanomista, puristin gradun kasaan ja senaikainen esimieheni Etelä-Saimaa taaksepäin, erotella ja analysoida asiat työskentelin myös seuraavana kesä-lehden toimituksessa sanoi, että kannopeasti omille paikoilleen. nä kuvatoimittajana. Tein koko ajan nattaa mennä opiskelemaan sitä, mikä Sanoisin urasuunnitelmistaan epäenemmän elokuvakriitikon hommia eniten kiinnostaa – senkin jälkeen voi varmalle valtsikalaiselle, että opiskele freelancer-pohjalta. Haluan edelleen alkaa toimittajaksi. ja tee asioita täysillä yliopistossa. Yritä välittää tietoa ja innostusta elokuvasJohdanto- ja peruskurssit menivät yhdistää opinnoissa asioita, joista olet ta muille sekä pyrkiä ymmärtämään lievässä lukiolaiskuplassa fuksiryhmän jo kiinnostunut ja asioita, joista voisit sitä. Elokuva on uskomattomin taide, yleisten mielipiteiden kanssa. Lähdin kiinnostua. Älä hylkää intohimojasi, jonka ihminen on saanut aikaan. Siinä mukaan ainejärjestötoimintaan ja vaan koeta löytää tapoja, joilla pääsisit yhdistyy kaikki kulttuuri kuvataiteista kävin vaihdossa. Edinburghin yliopistoteuttamaan niitä. Ellei selkeää intohimusiikkiin. tossa menin elokuvakerhoon ja aloin moa ole, kokeile rohkeasti. Älä jää junMolemmissa työnkuvissani näkyy kirjoittaa ylioppilaslehteen englanniksi. naamaan johdantokurssien avantoihin todella isosti oma ajattelun työkalupak- vaan syvenny – niin pääset löytämään Olin opiskellut elokuvatutkimusta ja ki, joka koostuu filosofian ja yhteistein siitä pitkän sivuaineen. Kampasioita, joista voi tulla elämäntyö.” kuntatieteiden opiskelusta. Hyvä puoli pailin tämän kanssa pitkään: pitäisikö ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

Unna Paukkeri kirjoittaa tyttöpartion vihkoon: ”I like to help pandas.”

Floridalainen tapa auttaa

Suurkaupunkien rähjäisistä kortteleista intiaanireservaatteihin ja siisteistä aidatuista pihoista valtateiden siltojen alla asustaviin kodittomiin - värikkään osavaltion rajojen sisälle mahtuu monenlaista kulttuuria. Olen tullut selvittämään, millaista on järjestötyö ja hyväntekeväisyys Floridassa.

___________________________________________________________________________________________________ Teksti ja kuvat: Eve-Linda Lassila

Hyväntekijänä tyttöpartiossa myös perheen lukioikäinen Sara toihyväntekeväisyystempauksia sekä yhWestonin kaupungissa Yhdysvaltojen sinaan osallistuu. Suomalainen perhe teisöllisten arvojen ja vastuunkannon Floridassa kuusivuotias Unna Paukkemuutti Westoniin pari vuotta sitten. opettamista nuorille tytöille. ri valmistautuu vuoden ensimmäiseen – Lähdimme mukaan toimintaan Floridassa järjestöt ja vapaaehtoiset partiokokoukseen äitinsä Anun kansideologisista syistä ja tutustumaan huolehtivat monista sellaisista asioissa. Tyttöpartio Girl Scouts of Southeast uusiin kavereihin, perheen äiti kertoo. ta, jotka Suomessa kuuluvat julkisen Florida on yhteinen harrastus, johon Partiotoimintaan kuuluu monenlaisia sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

23

_____________________________________________________________ Vapaaehtoistyö on tärkeä yhteiskunnan kulmakivi. Esimerkiksi huhtikuussa koittaa vuosittainen ”ruokitaan Florida yhdessä” -kampanja, jossa kerätään ruokalaatikoita niille neljäsosalle Floridan lapsista, jotka näkevät nälkää.

Joulun alla partio toteutti paikallisen lastenkodin asukkaiden lahjatoiveita.

Anu ja Unna muistelevat, kuinka kaksivuotias Zachary-poika sai lahjaksi heidän paketoimansa Disney-lelun.

– Unna koki mieleisenä tehtävänä valita ja paketoida lahjan itse sekä tehdä kortin pikku-Zacharylle, Anu kertoo. Lokakuussa tyttöpartio puolestaan keräsi äidinmaidonvastiketta, muroja, vaippoja, pulloja, vauvaöljyä ja muita

24

vastasyntyneiden hoitotarvikkeita toimitettavaksi paikallisiin virastoihin.

Lapset ja nuoret vaikuttajina Kyselen Paukkerin perheeltä muita kokemuksia vapaaehtoistyöstä, ja saan selville, että erityisesti koululaitos on näyttävästi mukana erilaisissa hyväntekeväisyysprojekteissa. 16-vuotias Sara kertoo, kuinka hän ensimmäisen kerran vastaanotti koululta hämmentävän pyynnön tuoda säilyketölkkejä.

– Vein opettajalle tyhjän kahvipurkin. Vasta myöhemmin tajusin, että sen oli tarkoitus sisältää ruokaa.

Opettaja oli kuitenkin ymmärtäväinen ja otti purkin kynätelineeksi.

Tölkkien vieminen oli osa Harvest Drive -nimistä koko syksyn kestävää projektia, jossa kerätään rahaa ja ruokatarvikkeita piirikunnan sosiaalityöntekijöiden osoittamille perheille.

Mukana on 150 paikallista julkista ja yksityistä koulua sekä kirkkoja, temppeleitä ja muita järjestöjä. Kiitospäivän aikana marraskuussa vähävaraiset perheet saavat kokonaisen kiitospäivän aterian ja viikon edestä ruokatarvikkeita sekä muita välttämättömyyksiä.

Avunantaminen on tosin yksipuolista, sillä perheitä itseään ei juurikaan osallisteta toimintaan.

Harvest Drive -projektilla on myös kasvatuksellinen tehtävä, ja siksi sen iskulauseena toimiikin ”children helping children”. Lapset halutaan ottaa mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen opettamalla heille jo varhaisessa vaiheessa altruismia ja yhteisönsä auttamista.

Koulujen pakollinen vapaaehtoistyö Floridassa lukio-opintoihin kuuluu myös pakollinen vapaaehtoistyö, joka on edellytys valmistumiselle. Vähimmäisvaatimus on 40 tuntia, mutta korkeampia tuloksia tavoittelevien on suoritettava jopa 250 tuntia. Vapaaehtoistyötunteja voi kartuttaa esimerkiksi liittymällä koulun Unicef Clubiin, jossa kerätään joka kuukausi rahaa Unicefille. Tunteja saa sen mukaan kuin rahaa saadaan kerättyä.

Virallisena tarkoituksena on kehittää nuorten yhteiskunnallista tietoisuutta ja vastuuntuntoa, sekä muodostaa yhteys luokkahuoneen ja todellisen maailman ongelmien välille. Käytännössä monia oppilaita kiinnostaa kuitenkin enemmän henkilökohtainen hyöty opinnoissa kuin hyväntekeväi___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

___________________________________________________________________________________________________

”

Vein opettajalle tyhjän kahvipurkin.

Vasta myöhemmin tajusin, että sen oli tarkoitus sisältää ruokaa.

Partiolaisten ämpärituoleja taippaamassa Sara Paukkeri, oikealla Unna Paukkeri.

syys. Jako avunantajan ja avunsaajan osapuolten välillä on tässä tapauksessa räikeä. ”Todellisen maailman” ongelmat tuntuvat siistissä ja varakkaassa Westonissa sittenkin melko kaukaisilta.

haaskuuta pyritään ehkäisemään paitsi järjestäytymisen, myös lakien ja säädösten avulla. Vuonna 2014 Floridassa säädettiin uudistuslaki, jonka tavoitteena on lisätä tiedottamista ja valvoa järjestöjen toimintaa tarkemmin.

Järjestöjen talous, johto, sijainti, yhteystiedot ja mitkä tahansa rikkomukset lisätään julkiseen tietokantaan. Näin korruptoituneiden organisaatioiden karsiminen joukosta helpottuu.

minen autettavaan kohteeseen on helpompaa. Sen sijaan globaalit kohteet jäävät helposti etäisiksi ja vuorovaikutus yksisuuntaiseksi. Sara kertoo, ettei kunnolla tiedä, mihin rahat Unicef Clubissa menevät, eikä nettisivustoltakaan käy ilmi mitään konkreettista.

Avunsaaja jää siis kasvottomaksi ja passiiviseksi osapuoleksi.

Anu toteaa vielä, että tyttöpartion kautta saadut kokemukset eivät ole ainakaan jättäneet kylmäksi.

– Tyttöpartiolaiset tekevät vapaaehtoistyötä kodittomien päiväsuojassa, jossa he kohtaavat apua tarvitsevia. He auttavat ruokien tarjoilussa, vaatteiden huollossa, varusteiden järjestelyssä ja niiden jakamisessa tarvitseville. On mieleenpainuva ja opettavainen kokemus nähdä, että avusta on välitöntä hyötyä.

Hyväntekeväisyyden haasteet Väestömäärältään Florida on Yhdysvaltain kolmanneksi suurin osavaltio ja asukkaita on arvioiden mukaan nyt jo yli 19,7 miljoonaa. Valtaosa väestöstä on muualta tulleita. MonikulttuuriKohtaaminen ja konkreettisuus sessa osavaltiossa on viime vuosina Lainsäädännöllä ja järjestäytymisellä pyritty kiinnittämään entistä enemmän ei kuitenkaan juuri lisätä käytännön huomiota kolmannen sektorin vahviskulttuurista vuorovaikutusta ja arvojen tamiseen. Vuonna 2011 perustettiin sisäistämistä. Sitä koskevien asenteiFlorida Nonprofit Alliance, jonka tarden oppiminen lähtee ennen kaikkea koituksena on yhdistää Floridan yli 75 ruohonjuuritasolta, koulusta ja kodeis000 voittoa tavoittelematonta järjestöä ta. Kun auttaminen on paikallista ja yhdeksi kollektiiviseksi ääneksi ja lisätä konkreettista, kuten Harvest Drivessa niiden välistä vuorovaikutusta. tai tyttöpartion toiminnassa, samaistuVilppiä ja hyväntekeväisyysvarojen ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

25

ENNEN OLI KUNNOLLISTA

Palstalla Kannunvalajien kuraattori katsoo järjestön menneisyyteen nähdäkseen nykyisyyteen.

Bileet vai vallankumous?

Syksyllä 2014 opiskelijat ympäri Suomen aktivoituivat kommentoimaan poliittista keskustelua, jossa pohdittiin lukukausimaksuja Euroopan ulkopuolisille opiskelijoille. Myös Kannunvalajat viesti asiasta jäsenilleen, ja muun muassa levitti lukukausimaksuja vastustanutta adressia. Tämä ei miellyttänyt kaikkia jäseniä.

Kannanotto lämpimähköön poliittiseen teemaan oli joidenkin jäsenpalautteiden mukaan sopimatonta toimintaa Kannunvalajille, jonka pitäisi edustaa kaikkien jäsentensä mielipiteitä. Tämä ylioppilaskunnille usein esitetty argumentti kulkee seuraavasti: opiskelijajärjestö edustaa kaikkia jäseniään. Kaikki jäsenet eivät ole yhtä mieltä poliittisista aiheista.

Siis opiskelijajärjestön tulisi keskittyä järjestämään bileitä ja olla hiljaa yhteiskunnallisista asioista.

Kyseessä ei ollut aivan ensimmäinen kerta, kun Kannunvalajat osallistuu poliittiseen keskusteluun.

1960-luvulla suuret ikäluokat täyttivät yliopistojen aiempaa laajemmat opiskelijakiintiöt, myös valtiotieteissä.

Opiskelijamäärän reipas kasvu, kansainvälinen opiskelijaliike ja yliopiston hallinnollinen kankeus vahvistivat vaatimuksia yhdenvertaisuudesta opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä sekä laajemmin yhteiskunnassa. Liikehdintä kärjistyi vuonna 1968 Vanhan ylioppilastalon valtaukseen. Vanhalla oli tarkoitus juhlia HYYn 100-vuotisjuhlia, mutta Kannunvalajien tiloista masinoitu, pitkälti valtiotieteilijöiden vetämä valtausjoukko esti pöytäjuhlan pitämisen Vanhalla. ”Vallankumous HYYssä - tai kuolema” julistivat banderollit, imitoiden vallankumousliikkeen globaalia retoriikkaa. Vanhan valtauksen seurauksena myös Kan-

26

Tutkain 2/2015

nunvalajien toiminta muuttui pitkäksi aikaa avoimen poliittiseksi ja yhden, vahvasti vasemmistolaisen mielipiteen hegemoniaksi.

On helppo ymmärtää, että vain yhtä poliittista kantaa julistava opiskelijajärjestö voi olla luotaantyöntävä yhteisö niille, jotka eivät tunnusta vallalla olevaa väriä. Se ei enää edusta jäseniään, vaan yhtä vakiintunutta aatetta. Tästä ei kuitenkaan välittömästi seuraa, ettei järjestö voisi koskaan lausua mielipidettään mistään – siinäkään tilanteessa se ei edustaisi jäsentensä näkemyksiä. Ilman toimintaa tärkeiksi koettujen asioiden puolesta mikä tahansa järjestö näivettyy pienen joukon askartelukerhoksi. Pidän askartelusta, mutta uskon tiedekuntajärjestöillä olevan tärkeämpiäkin tehtäviä.

Jotta yhdessä toimiminen olisi merkityksellistä, on järjestön aika ajoin otettava kantaa – ja toisinaan oltava eturintamassa kuten Kannunvalajat Vanhalla. Yksiselitteistä keinoa yhteisön mielipiteen selvittämiseen ei liene keksitty, mutta itse uskon, että yksi hyvä keino on toiminta, yhdessäolo.

Moniääninen joukko Kannunvalajia kokoontuu toukokuussa vuosijuhlille.

Se on mitä mainioin tilaisuus tutustua uusiin Kannunvalajiin ja ottaa selvää, mitä mieltä olemme asioista. Vuosijuhlien jälkeen voimme sitten katsoa, mihin suuntaan olemme matkalla.

Akseli Huhtanen

HYY:n harrastajat Valtsikalaisten opiskelijaelämään kuuluvat enemmän tai vähemmän Kannun ja ainejärjestöjen tapahtumat ja toiminta. Ylioppilaskuntamme mahdollistaa myös muita ajanvietevaihtoehtoja.

Teksti: Nella Kelkka Kuvat: Henni Purtonen

Akateeminen Olutseura Tommyknocker Craft Beer Barissa Iso Roballa kokoontuu Akateeminen Olutseura Kuukauden Olutravintola -ekskursiolleen. He eivät juo suurista muovituopeista Karjalaa, vaan nautiskelevat tyylikkäistä laseista oluita, joiden väri eroaa selvästi tavallisesta suomalaisesta Lagerista.

Toisten laseista maistellaan, kunhan on ensin kysynyt kohteliaasti luvan. Näin jokaisen ei tarvitse ostaa omaa pulloa, mutta kaikki pääsevät silti kokeilemaan erilaista mallasta. Jos jokin valinta onkin huti, ei koko pöytäseurueella ole edessään lipitettävänä pahaa olutta.

– Riskit minimoidaan, pöydässä naureskellaan.

Keskustelu vilisee minulle tuntemattomia termejä ja oluen maun analysointia. Otan suosituksen mukaisesti lasillisen Tuffia, tupla-IPA:a, joka on vähintään tuplaten humaloitu Indian

Pale Aleen verrattuna.

– IPA syntyi vahingossa, kun Englannista alettiin viedä olutta Intian markkinoille. Juoma piti humaloida voimakkaasti, jotta se selviäisi purjevenematkasta. Siitä tuli yllättäen katkeraa ja kuivaa, Ilmo Teikari kertoo.

Minusta maku oli pikemminkin pehmeä ja paljon parempi kuin esimerkiksi lukiomuistoissani loistanut Lapin Kulta. Alan epäillä itseäni. Ehken tiedäkään, miltä karvas maistuu?

– Tupla-IPA:ssa mallas voi olla tosin voimakkaampaa, joten se voi olla makeampaa kuin pelkkä IPA, Matti Leskinen huomauttaa ja palauttaa uskon makuaistiini.

Joka syksy AOS järjestää pari viikkoa avajaiskarnevaalien jälkeen olutmaistelutilaisuuden. Silloin uudet innokkaat oluen ystävät oppivat perustyypeistä, kuten Dunkelweizenista ja Stoutista. Toki toimintaan saa liittyä

missä vaiheessa vuotta vain. Etukäteen bissestä ei tarvitse tietää mitään, riittää kunhan siitä tykkää.

Vaikka intohimo olutta kohtaan ja tieto ohrajuomasta paistavat puheista läpi, AOS:laisten kaljan kulutus vaihtelee paljon.

– Jos on tuonut ulkomailta hyvää olutta, voin maistella yhden päivässä.

Joskus taas saattaa olla pitkiäkin aikoja juomatta, selventää Pauliina Liuska.

Kukaan ei edes mainitse humaltumista - paitsi sivulauseessa opiskelijabilestä puhuttaessa. Oluen ystäville tärkeämpää on uusien makujen kokeileminen. Maut vaihtelevat paljon, ja niitä kokeillessa kannattaa olla ennakkoluuloton.

– Kannattaa ottaa välillä muutakin kuin sitä halvinta hanaa. Jos pullokaapissa näkyy jännännäköinen pullo, niin kokeile sitä rohkeasti, Juha Hurme kehottaa.

Tutkain 2/2015

27

Häkki ry eli Helsingin akateemiset kinkyt – Tavoitteenamme on purkaa pornoteollisuuden tai median vääristämiä mielikuvia kinkyilystä, kuten sitomisesta ja fetisseistä. Haluamme korostaa, että tämä on normaalia ja olemme kaikki ihan tavallisia ihmisiä täällä, Charites, köysiworkshopien vetäjä, sanoo.

Häkki järjestää tapahtumia kaikille kinkyille kysynnän mukaan. Luottamuksellisissa keskustelutilaisuuksissa voidaan puhua aroistakin asioista, sillä kaikilla läsnä olevilla on vaitiolovelvollisuus. Järjestön toiminta on paljon muutakin kuin pelkkää puhetta: bileitä, rottinkiraipan askartelupajaa ja kinky-larppeja.

Itse kokeilen köysitreenejä. Tunneilla kaikilla on kuitenkin vaatteet päällä eikä seksuaalista jännitettä ole havaittavissa.

– Haluamme opettaa ihmisille eri tyylilajeja, jotta he voivat toteuttaa

28

Tutkain 2/2015

itseään turvallisesti, emmekä sanella, mitä niillä pitäisi tehdä, Charites selventää.

Parikseni päätyy Machete, ja aluksi tuntuu hieman kiusalliselta olla niin lähellä tuntematonta ihmistä.

Hermostuneena yksinkertaisetkin solmut saavat sormeni sekaisin. Entä mitä pitää tehdä ihmisellä, joka seisoo edessäni köytettynä? Tilanne tuntuu hämmentävältä. Charites puolestaan nauttii sitomisesta.

– Pidän hallinnasta, mutten niinkään ihmisen vaan tilanteen. Lisäksi haluan tuottaa ihmisille elämyksiä.

Charitekselle sitominen ei liity aina seksiin. Kesäisin hän sitoo ystäviään puistossa – tietenkin vaatteet päällä.

– Kinkyily ei välttämättä liity köysiin eikä köydet kinkyilyyn. Tieto-taitoni on harvinaista ja haluan rikkoa ennakkoluuloja.

Sidottavana oleminen tuntuu

minulle luonnollisemmalta. Macheten varmat otteet saavat minut luottamaan häneen. Myös se, että hän kertoo sitomistekniikasta samalla, auttaa minua rentoutumaan. Alan ymmärtää, miksi sidottavana oleminen on joillekin niin nautinnollista: silloin voi päästää irti kontrollista.

BDSM (Bondage and Discipline, Domination and Submission, Sadism and Masochism) on saanut huomiota 50 Shades of Grey -ilmiön ansiosta.

Chariten mielestä on hyvä, että aiheesta on mahdollista keskustella julkisuudessa.

– Ehkä mekin olemme helpommin lähestyttäviä, kun BDSM:stä on tullut hyväksyttävämpää. Aika kesy elokuvahan se oli, mutta se on ihan ymmärrettävää. Onhan kyseessä valtavirtaelokuva.

Hyvät Martat ry Joukko eläkeikää lähestyviä naisia istuu Tupperware -kutsuilla, neuloo villasukkia ja kiillottaa hopea-aterimia. Tälläistä marttailu on. Vai onko sittenkään? Tapaan HYY:n sekä myös Uudenmaan Marttojen alaisena toimivien Hyvien Marttojen käsityökerhon vetäjän, Maria Metsämuurosen, rennon ompelutuokion merkeissä.

Itse olen lahjaton käsitöissä. Yläasteella kässätunnit menivät kavereiden kanssa pissistellessä ja kikatellessa.

Opiskelun ja sitä kautta haalarimerkkien takia ompelu on kuitenkin salakavalasti päätynyt takaisin elämääni.

– Kaksinkertainen lanka on kestävämpi, Metsämuuronen kertoo ja näyttää minulle, miten langan päähän saa tehtyä solmun helposti.

Metsämuuronen puolestaan treenailee ristipistoa. Pieni punainen sydän alkaa muodostua samanvärisen korkokengän viereen. Haalarimerkkien

ompelusta hän ei ole koskaan pitänyt, mutta neuvoo minua mielellään.

– Etupisto on hyvä ja helppo. Langan päät kannattaa piilottaa merkin ja haalareiden väliin.

Vaikka käsityöt, kokkailu ja puutarhassa puuhastelu on perinteistä marttamaista toimintaa, Hyvät Martat tekevät myös paljon muuta.

– Melkeinpä mitä tahansa. Jos haluaa kokeilla jotain uutta, niin se on mukavampaa tehdä yhdessä kuin yksin. Pohdimme, jos menisimme kesällä metsäjoogaan.

Tietysti Marttaliittoon kuuluminen asettaa toiminnalle kehykset. Kädentaidot, hyvinvointi ja koti ovat tärkeitä teemoja, mutta niitä voi soveltaa haluamallaan tavalla.

– Olemme nuoria, niin se näkyy myös asioissa, joita haluamme kokeilla.

Meillä on ollut excuja niin teatteriin kuin jätevoimalaan.

Marttoihin liittyäkseen ei tarvitse osata kädentaitoja ja miehetkin toivotetaan tervetulleiksi, vaikka lähes kaikki jäsenistä ovat naisia. Toiminnasta voi tehdä itsensä näköistä. Jos kutominen ei ole oma juttu, voi olla mukana vaikka pelkästään Kulinaarikerhossa.

Metsämuuroselle uusien asioiden kokeileminen on ollut kuitenkin antoisaa.

– En ollut aikaisemmin perannut kalaa. Lisäksi on tullut kokeiltua uusia liikuntamuotoja.

Päättelen haalarimerkin, ja Metsämuurosen täytyykin jo lähteä. Martat ovat nimittäin menossa tankotanssimaan.

Tutkain 2/2015

29

Komediaa vai vakavamielistä vaikuttamista?

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustan Juha Sipilää lukuun ottamatta kokoontuivat 18.3 muun muassa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston järjestämään EU-paneelikeskusteluun.

Mediassa käsiteltiin kuitenkin tenttiteemojen sijaan lähinnä Timo Soinin leukailuja ja Olli Rehnin dramaattista ulosmarssia. ___________________________________________________________________________________________________ Teksti: Saara Mielonen Kuva: Säde Karhu

30

Suomalaista politiikkaa ei olla turhaan puolin ja toisin. Tapahtuman juontaulkopoliittisesta osaamisesta. Sipilä luonnehdittu usein hajuttomaksi ja jalla oli täysi työ kaitsea innokkaimpia puolestaan vastasi tapahtuman järjesmauttomaksi pönöttämiseksi valmiiksi vastaajia pitäytymään omilla vuoroiltäjien uhkailleen häntä epäedullisella kirjoitettuine lausuntoineen. Taitavin laan, kun taas kristillisdemokraattien mediajulkisuudella. Paavo Arhinmäki kansanedustaja osaa väistää kysymykPäivi Räsänen joutui lähes kerjäämään syytti keskustelussa Alexander Stubbia sen kuin kysymyksen: siis puhua palääneen pääsyä. Paneelikysymysten valheellisista syytöksistä, kun taas Carl jon, mutta kertoa vähän.Täysistunnoskäsittely rönsyili lopulta niin, ettei etuHaglund ei ollut aivan varma, kuka sa tunteenpurkaukset pidetään tyynesti käteen esille nostetusta koulutuspolitiioli vastannut paneelikysymykseen vakan alla, ja äänestetään mieluusti kasta ehditty keskustelemaan seitsemää väärin RKP:n puolesta. Pääministerin omasta huoneesta käsin juuri siihen minuuttia enempää. saamaa kuittailua Twitterin liiallisesta kiisteltyyn torkkupeittoon kääriytyneeHarva enää muistaa, mitä puheenkäytöstä tuskin tarvitsee edes laittaa nä. Vakavuus ja asiallisuus luovat usein johtajat vastasivat kysymykseen Suopöytäkirjaan. Soinin perussuomalaiympärilleen luottamusta. Venäjän men mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. nen puujalkahuumori vetoaa varmasti duumassa ristiriitatilanteen saattaa Intohimoinen kommenttitulva sivuutti osaan äänestäjistä, mutta niin vetoaipäättää joskus nyrkki, mutta suomalaiuseat mahdollisuudet hedelmällisivat asiallinen keskustelu ja kylmät nen poliitikko vaikenee kohteliaasti ja seen asiakeskusteluun, ja puolueiden faktatkin. liukenee takavasemmalle. esittämät tavoitteet hukkuivat sekasorPolitiikka elää ja kehittyy yhteisMaaliskuinen Eurooppa-paneeli toiseen kilpailuun puheenvuoroista. kunnan muutoksen mukana. Joskus kuitenkin toi Suomen politiikkaan Vaalien aikaan julkisuudessa esiintymi- poliitikkoja kohdeltiin mediassa kuntuulahduksen välimerellistä käsielehsellä on lähes poikkeuksetta jonkinnioittavasti silkkihansikkain, nykyään dintää ja päälle huutelua. Yleisö osoitti lainen vaikutus äänestäjien päätöksiin lööpiksi riittää käynti lähikaupassa mieltään äänekkäästi buuaamalla, kun ja varsinkin negatiivinen huomio väärään aikaan. Kansanedustajat kaupkeskustaa edustanut Olli Rehn haukkui näkyy nopeasti kyselysuosioissa. Silti paavat ideoitaan Facebook-seinälläsi, kysymysvuorollaan vaalipaneelin koulutus- tai turvallisuuspoliittisten imevät vaikutteita raflaavilta kansainjärjestäjät joustamattomuudesta ja kysymysten sijaan keskitytään turhan välisiltä vaikuttajilta ja heittävät huulta käveli lopulta ulos kesken keskustelun. helposti keskinäiseen kinasteluun ja blogeissaan. Eettis-moraaliset arvot Lisäksi jatkuva nokittelu erityisesti Tiepäolennaisuuksiin. ovat saaneet rinnalleen enenevissä mo Soinin ja Paavo Arhinmäen välillä Paneelissa poissaolollaan loistanutmäärin kaupallisen ja henkilökeskeisen varasti usein huomion myös muiden ta Juha Sipilää myllytettiin päiväedustusmallin. Myös politiikasta on puheenvuorojen aikana. Kärkkäitä lehdissä esimerkiksi spekulaatioilla tullut viihdettä. kommentteja sateli puoluerajojen yli kielitaidottomuudesta tai heikosta ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

IN ENGLISH

This column is about random thoughts on university, society and the world – in English.

The Hipster Book of Hipsters I want to be a cool person. It’s been my goal in life ever since I was sixteen and discovered the classics of literature: Dostoyevski, Hemingway, Joyce, Henry Miller, Arthur Rimbaud. I was sure they had all been cool people, respected for what they did, drank a lot of champagne in Paris, the lost generation! Dostoyevski fought the windmills of the Russian society, went to a gulag, wrote things in a cellar and Arthur Rimbaud was shot in the wrist by his gay lover. How could I ever be like them?

The solution was simple: I would go study Philosophy. It was all I wanted to do, after all, and by doing what I wanted to do most in the world I would definitely become a cool person.

I became a cool person, drank a lot of champagne, went to the gulag of a course in logic, got interested in Heidegger and by reading Being and Time ”fought” the ”windmills” of society in my own egoistic way. I wrote things, read bits and pieces and imagined that if I read enough bits and pieces they would all form a huge Epoch of the things I had read and knew about.

Then I discovered Classical Greek.

Of course, I thought, what would be cooler than a social scientist who wasn’t interested in the social sciences but instead in the ancient world, a world of mystic cults and religion, where the Gods pierce everyday life and language like a sudden, wounding arrow? Greek, as it would turn out, became my downfall: I became so truly, genuinely enchanted in the language and linguistics that I got lost.

I stopped being a cool person and instead I started – although I probably never had stopped – thinking about myself, wandering in the hallways of Kaisa, trying to piece together what

I wanted to do, what I could do and what I didn’t admit to myself that I hoped to do.

What does one do when they are lost? They look to others for advice. It was relieving to read the speeches and Facebook wall of Janne Saarikivi, the former professor of Finno-Ugrian and Scandinavian studies and the main instigator of the Vallataan 375 -campaign.

It was relieving to interview Jutta Sarhimaa, journalist and movie critic.

Both talked of inherently the same thing: the time at university is a time of wandering in hallways, a time of joy and learning. The most important thing is to do what you feel you have to do and not listen to administration or government officials telling you to graduate in record time, not listen to anyone telling you to minor in something more sensible than Ocean History and definitely not listen to you demanding yourself to be a cool person by reading Heidegger and Homer.

It was was relieving to listen to Paperi T, chanting ”Have you ever thought – what if the haters are right after all?”

Of course they might be.

Sofia Blanco Sequeiros

Tutkain 2/2015

31

KULTTUURI

Legendaarinen Kerava Teksti: Vilma Maukonen Kuvat: Pauliina Alanen

Tuo stadin oma lande, peräkylä, monien junien pääteasema, mistä harva myöntää olevansa kotoisin ja missä vielä harvempi myöntää koskaan käyneensä. Tutkain selvitti, elääkö Kerava kyseenalaisen maineensa veroisesti ja pisteytti Keravan ja sen nähtävyydet asiaankuuluvalla tavalla.

32

Tutkain 2/2015

PUOLUEET Toisin kun voisi luulla, eivät keravalaiset äänestä kunnon maalaisina kepua, vaan suurin puolue on viime kuntavaalien 2012 perusteella kokoomus (27,9 %), aivan kuten Helsingissäkin.

Teollisuuden merkityksestä kielinee SDP:n paikka toisella sijalla 23,9 % kannatuksellaan. Vihreät, persut ja vasemmistokin tulevat ennen keskustaa, jonka kannatus on ollut 5,7 %, eikä ole siten edes viiden suurimman joukossa ( -1 landepistettä).

MAJOITUS herättää mielenkiintoisia mielikuvia, sillä tarjolla ovat Hotelli Cosmopoli, Hotelli Rivoli ja Hotelli Krapi. Vaikea sanoa, kertooko nimi tässä totuuden tasosta, sillä vain Cosmopoli löytyy itse Keravalta. Tutkain ei valitettavasti päässyt tutkimaan paikallista yöelämää. (Epäilyttävästä ulkoasusta +1 landepiste).

KUULUISIA KERAVALAISIA Tämä on hiukan monimutkainen asia, sillä moni suomalainen suurmies on elänyt Keravalla muutaman vuoden tai pidempäänkin. Näihin kuuluvat muun muassa J.K Paasikivi, Jean Sibelius sekä Akseli Gallen-Kallela, eli ei mitään turhia tyyppejä ( -1 landepistettä).

ASUKASLUKU noin 35 000, Suomen 32. suurin kunta Savonlinnan ja Nokian välissä 2015. Muun muassa Riihimäki, Tornio ja Imatra ovat 285 muun kunnan kanssa pienempiä. Suomen kuntien keskimääräinen asukasluku on noin 6 000, joten tässä tapauksessa Kerava ei todellakaan ole mikään maaseutu (-1 landepistettä).

NÄHTÄVYYDET Ensimmäinen tehtävä kellä tahansa turistilla on etsiä paikallinen turisti-info. Päädyn paikalliseen taidekeskus Sinkkaan, jossa ystävällinen naishenkilö opastaa minua siitä, että täällä ei ole turisti-infoa. Tai karttaa saatavilla. Sen sijaan rohkea saa kuulla pitkät pätkät Keravan historiasta (entinen kauppala, erosi Tuusulasta 20-luvulla), Keravan designhistoriasta (Kerava-valaisin

ja Domus-tuoli), sekä paikallisista matkamuistoista (Che Kerava- paita teki vaikutuksen, kuten myös ”keravanvihreät” karvanopat). Ja voi tämän jälkeen mennä siihen taidenäyttelyynkin, jos uskaltaa. Skarppi bongaa sieltä Pertti Kurikan nimipäivät -bändin kuvan ennen euroviisuja (-1 landepiste jo lähes kansainvälisestä bändistä, mutta +2 karvanopista ja turisti-infon puutteesta).

Tutkain 2/2015

33

Keravan keskusta on tyypillistä kyläkeskusta hiukan suurempi. Sen yleisolemusta hallitsevat Prisma, Prisma ja Prisma, mutta ilmeisesti myös Pentik, McDonalds ja Hesburger ovat rantautuneet tänne (+1 landepiste) Sushipaikkakin löytyy (-1 landepiste). Paikallinen nuoriso kokoontuu ikähaarukasta päätellen Kulma-kahvilassa, jossa läiskitään korttia huoletta kuin kanta-asiakkaat konsanaan (+ 1 landepiste). Aurinkomäki eli kukkula keskustassa, joka on kuvauksen

34

Tutkain 2/2015

mukaan ”vihreä ja viihtyisä”, näyttää harmaiden pilvien alla vesisateessa masentavalta, mutta onneksi täältä löytyy Keravan Walk Of Fame. Ja Paasikiven patsas. Ja urbaani Volmari Iso-Hollon patsas. Ei ole suurmiehistä ainakaan pulaa, tai suuren maailman menosta.

(-1 landepiste) Pidemmän kävelyn päästä löytyy myös kuntamuseo, jossa pääsen viimein koskettamaan sitä huhuttua Keravan maalaisuutta. Harmi vain, että tunnelma on kuin aavekaupungissa.

Ketään ei kuulu, ei edes opastekylttejä, vain pieni Google Maps joka sinnikkäästi inttää että olen oikeassa paikassa. Mikäs siinä, maalaismiljöötä ihaillessa. Vaikka kyllä joku ihminen olisi hyvästä (+2 landepistettä).

Tässä vaiheessa on bongattu jo kaksi mopoa, mutta ei yhtään traktoria tai lammasta. Jatkan yrittämistä (+1 landepiste).

Kahvikissa -kahvila löytyy Keravan taidetunnelin toisesta päästä, ja sen sisustus on riemunkirjava narsisseineen ja pinkkeine tuoleineen. Jäin vain kaipaamaan niitä ihan oikeita kissoja.

Ja lattekahvia, jota ei kahvikoneen puutteen vuoksi ollut kysyttäessä saatavilla. (+1 landepiste) Valitettavasti ajoitukseni oli siinä mielessä huono, etten päässyt osallistumaan jokakesäisille Valkosipulifestivaaleille, tai Sirkusmarkkinoille. Ehkä ensi kerralla. ( +2 landepistettä) Underground-Keravasta sen verran, että päitä, jotka ovat sekoitus Juhana Vartiaista ja Urho Kekkosta löytyi vaikka mistä. Kuka ikinä salaisuuden ratkaiseekaan, saa ottaa yhteyttä toimitukseen. Ja sieniä kanssa, ne olivat kaikkialla. (-2 landepistettä) Lopputuomio: Pettymyksen tuottivat traktoreiden (0 kpl), mopojen (6 kpl) ja lampaiden (0 kpl) vähäisyys.

Vaikka aavemainen maalaismiljöö löytyikin, ei tätä maaseutumatkailuksi voi kutsua. Kerava jäi kuitenkin saldoon +3 landepistettä, mikä ei ole läheskään niin suuri määrä kuin alun perin oletin. Tuomio kuitenkin valitettavasti on ja pysyy.

Yhtä matkaa (Otava 2014)

Teksti: Oona Riitala

Hittiromaanin Sinä päivänä kirjoittanut David Nicholls pysyy tyylilleen uskollisena uusimmassa teoksessaan Yhtä matkaa. Se on yhtä aikaa hauska ja surullinen. Päähenkilö Douglas on ihmissuhteissa avuton insinööri, joka yrittää pelastaa avioliittonsa ja suhteensa pariskunnan teinipoikaan järjestämällä yhteisen interrailin Euroopan taideaarteiden äärelle.

Perheen loma ei suinkaan ratkaise ongelmia vaan kärjistää niitä. Nicholls tekee hymyilyttäviä, tutulta tuntuvia havaintoja. Rutiineihinsa jämähtänyt Douglas ja hänen taiteilijasieluiset vaimonsa ja poikansa ovat hahmoina karikatyyrisiä, mutta dialogi on luontevaa. Lukijan on turhauttavan helppo ymmärtää perheenjäseniä, jotka eivät pysty ymmärtämään toisiaan.

Nichollsin tausta tv- ja elokuvakäsikirjoittajana näkyy romaanin rakenteessa, joka etenee lyhyissä luvuissa kuin kohtauksittain. Takaumissa seurataan pariskunnan suhteen kehittymistä ensitapaamisesta asti ja sitä, miten pienistä asioista kasvaa suuria. Niin Douglas kuin lukijakin saavat kipeästi huomata, että pelkkä matkalle lähteminen ei riitä muuttamaan ihmistä.

Erkka Mykkänen: _________________________________________________________________________________________________________________________________

David Nicholls, suom. Inka Parpola:

Kolme maailmanloppua (WSOY 2015)

Teksti: Sofia Blanco Sequeiros

Erkka Mykkäsen esikoisteos, novellikokoelma Kolme maailmanloppua, on hieno ja epätasainen. Esikoisteos antaa lupauksen Mykkäsen kirjoittajanlahjoista; lupauksen, jota se ei itse aivan vielä täytä mutta on mielenkiintoista luettavaa silti. Novelleissaan Mykkänen jatkaa yhdessä Miki Liukkosen ja Anu Kaajan kanssa suomalaiseen kirjallisuuteen uudelleen noussutta harmsilaisehkoa absurdismin ja surrealismin säiettä.

Parhaimpia ovat Mykkäsen novellit rakkaudesta. Niitä on vaikea avata, koska kuten kaikkia aiheita ja teemoja, myös rakkautta Mykkänen lähestyy absurdin, oudon ja huumorin kautta.

Juuri siksi osa novelleista ei avaudu lukijalle lainkaan, kun taas toisissa Mykkäsen teksti on vahvaa, mukaansatempaavaa ja äärimmäisen kaunista.

Mykkänen kirjoittaa maailmoja, hetkistä maailmojen keskellä sekä ihmisistä, jotka kohtaavat niin toisiaan, kaksoisolioitaan kuin Krista Kososen.

Vaikka novellit ovat paikoitellen lukijalle suljettua absurdismilla leikittelyä, ovat ne myös herkkiä, oivaltavia ja suurenmoisia.

Tutkain 2/2015

35

LUKIJOILTA

Tutkaimen kirjoituskilpailu

Tutkain järjesti huhtikuisen kirjoituskilpailun, jonka aiheena oli ”sota”. Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! Voittajan valitsi erillinen raati, jonka suosikiksi nousi alta löytyvä runo. Voittoruno käsitteli aihetta taidokkaasti kahdella tasolla, sekä ilmeisestä että odottamattomasta näkökulmasta. Jääköön lukijan tulkittavaksi, mikä toinen näkökulma mahdollisesti on.

Runon on kirjoittanut Selma Lähteenmäki, onneksi olkoon!

jäädä eloon nähdä tarpeeksi nähdä rajan, sen metsäinen auer ja miesten kallot mullan alla

ja Venäjän puolelta juoksevat syliini sirkusten harmaat karhut

heidän askeleissaan kaikuvat vaimea rumpu ja torvet heidän tummissa turkeissaan mahorkansavu, minä

antaudun heidän käsivarsilleen, sanon: elinkautinen on ohi.

36

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 2/2015

”

LAULUKIRJOJEN HELMIÄ

KANNULOOKS Teksti ja kuvat: Kristiina Markkanen

Mummon elämänohjeet:

1. Opiskelu on jees 2. Matkustelu on enemmän jees 3. Sitsaaminen on sitäkin enemmän jees

Löytyykö laulukirjastasi helmi? Lähetä kirjaasi tuherrettu hulvaton teksti/kuva osoitteeseen tutkain@kannunvalajat.fi! _________________________________________________________________

Vainoaako muumi?

Teksti: Veikko Walta

Muutamiin valtsikalaisten laulukirjoihin on syksyn ja kevään aikana ilmestynyt mystinen muumi. Suuren suosion saavuttanut teos onkin herättänyt paljon kysymyksiä, ja osaa askarruttaa niin sitseillä kuin myös niitä seuraavina darra-aamuina. Mistä tämä luomus on peräisin? Mikä on sen tarkoitus? Kuka on Artisti?

Tutkaimen saamien tietojen mukaan anonymiteetin takana pysyttelevä taiteilija ei muista milloin tai miksi ensimmäinen vedos luotiin. KTTO:n korkeakulttuurijaoston teettämän syväanalyysin mukaan piirros on kuitenkin mahdollista tehdä ainoastaan vahvassa humalatilassa tai tappavassa krapulassa. Legenda kertookin viereisen teoksen syntyneen voimakkaan humalan jälkitilassa junamatkalla Turusta Helsinkiin.

Muumin mysteeri on vielä siis hämärän peitossa, eikä se kenties koskaan ratkeakaan. Varmaa on kuitenkin se, että nyt muumia saa myös haalarimerkkinä. Ne tulevat levitykseen vappuna!

Hanki muumi tai ole neliö.

Paula, 23, Media ”Tykkään mukavista ja halvoista vaatteista.

Löydän usein kivoja vaatteita kirppareilta.

Kun löydän jotain, mistä pidän, käytän sitä tosi pitkään.”

Lauri, 25, Taso ”Päällä olevat vaatteet sattuivat lojumaan lattialla, otin sitten ne. Katson vähän, mitä muilla on päällä, mutten oikeastaan seuraa muotia.”

Tutkain 2/2015

37

Tutkain 40 vuotta sitten

Teksti ja kuva: Joonas Lehtonen

___________________________________________________________________________________________________

Vuonna 1976 maailmassa on noin 4,2 pyrkien heikentämään järjestön toilivaltaisuus. Tähän asti mielivaltaisen miljardia ihmistä. Inflaatio vaivaa edelmintaa yleensä ja Tutkainta erityisesti”. arvostelun kohteeksi ovat joutuneet leen eri puolilla maailmaa. Soweton Lisäksi yliopiston rehtorinviraston ennen kaikkea marxilaiset työt. Nyt mellakat Etelä-Afrikassa käynnistävät kerrotaan kieltäneen lehtien ja tiedottämä on kohdannut myös ei-marxilaisapartheidin lopun alun. Iso-Britannia teiden jakamisen luennoilla. Kielto ta, liberaalia opiskelijaa.” katkaisee diplomaattisuhteensa Islantiin on tehty viitaten siivousmäärärahojen Suomen ja Neuvostoliiton tiekolmannen turskasodan takia. Steve pienuuteen. Tutkaimen pilapiirtäjä teellinen yhteistyö on kehittymässä.

Jobs ja Wozniak perustavat Applen. kommentoi aihetta: ”Niin, eipä meillä Haastateltu Helsingin yliopiston SuoLasse Virén kantaa kultaa kotiin 32 näin hätätilan aikana taida olla varaa mi-Neuvostoliitto-seuran osaston jäsen Afrikan maan boikotoimista Montreasananvapauteen.” kertoo YYA-sopimuksen vuosipäivänä lin kesäolympialaisista. Ensimmäiset kaupunkiin saapuvan niin kutsutun Lehden nimi on punkbändit sekä U2- ja Eppu Normaaystävyysjunan. Juna on täynnä neuvosli -yhtyeet perustetaan. Vuonna 1976 tonuoria, jotka tulevat esiintymään eri kirjoitettu kanteen syntyvät muun muassa kansanedustaja tilaisuuksissa ja tutustumaan suomalaikirkkaanpunaisin Paavo Arhinmäki, jalkapalloilija Roseen nuorisoon. kirjaimin. naldo sekä näyttelijät Krisse Salminen Opintotuesta kiistellään myös ja Reese Witherspoon.

1970-luvulla. Ainejärjestöjen lähetystöt Vuonna 1976 Tutkaimen pääVarsinkin 1960- ja 1970-lukujen ovat käyneet HYY:ssä, opetusministetoimittajana toimii Ossi Rahkonen. vaihteessa Tutkain on suuntautunut riössä ja SYL:ssä aiheen takia. ErityiNeljän numeron vuositilaus maksaa 5 vahvasti poliittisesti vasemmalle. sen ”vaarallisena” pidetään Valtion markkaa, mutta Kannunvalajien jäseLehden nimi on kirjoitettu kanteen opintotukikeskuksen esityksen kohtaa: net saavat lehden ilmaiseksi postitse ”Keskimääräiset valmistumisajat oli kirkkaanpunaisin kirjaimin. Pääkirkotiinsa. esitetty epärealistisen lyhyiksi, esim. joitus alkaa Engelsin lainauksella sekä Tutkain ei ole ilmestynyt lainkaan VTK:lle 5 vuotta kun keskimääräinen lauseella: ”Kapitalismi on kriisissä vuonna 1975. Myös vuosien 1974 ja valmistumisaika tällä hetkellä on yli vuonna 1976.” Kriisissä on myös 1973 lehdet ovat hyvin vaatimattomia, 6,4 vuotta.” tiedekunnan gradujen tarkastus: ”Pro osa ainoastaan tulostuspaperille paiTutkain onnittelee 30-vuotiasta gradu –työn arvostelussa on viime nettuja lehtisiä. Toimituksen mukaan vuosina tullut yhä useammin ilmi tiedekuntaa ja eritoten sen professoreja ”tämä on johtunut taloudellisesta epäselvyyksiä, suoranaisia vääryyksiä, Arnfrid Astelin runolla ”Luento”: ahdingosta, johon HYY:n keskusta-oiepätieteellisiä asenteita ja repressioita Minulla oli huonoja opettajia keistohallitus saattoi Kannunvalajat – sanalla sanoen professorivallan mieSe oli hyvä koulu. ____________________________________________________________________________________________________

”

38

Tutkain 2/2015

Š 2014 Accenture. All rights reserved.

be

you imagined

This is your invitation to join an organization offering greater opportunity, greater challenge and greater satisfaction.

Check out our summer internship opportunities: accenture.fi/summerintern2015 More information about Accenture as a workplace, visit: accenture.fi/tyopaikat

Tutkain 2/2015

39

40

Tutkain 2/2015