Tutkain 3/2015

Valtiotieteellinen ylioppilaslehti

Tutkain 3/2015

VALTIOTIEDE VS. MUU MAAILMA YLIOPISTOLEIKKAUKSET JA VALTSIKA ONKO FUKSIVUONNA PAKKO JUODA?

SDP:N KANNATTAJAKUNTA IKÄÄNTYY

NUORET DEMARIT JA SOSIAALIDEMOKRATIA 2.0 Tutkain 3/2015

3

4

Tutkain 3/2015

PÄÄKIRJOITUS

Tuomitsen, siis olen Presidentti Niinistö tuomitsee kiusaamisen.

Suomen hallitus tuomitsee Lahden mellakan.

Sipilä tuomitsee Stubbin kotiin tehdyn iskun.

Timo Soini tuomitsee väkivallan.

SDP tuomitsee Venäjän toimet Ukrainassa.

Stubb tuomitsee Nemtsovin murhan.

Suomalaislehtien otsikot kertovat paljon nyky-Suomen poliittisesta kulttuurista. Politiikasta on tullut maineen ja mielikuvien politiikkaa, jossa on ennen kaikkea tärkeää tehdä kantansa asioista tiettäväksi. Poliitikot ja muut silmäätekevät kiirehtivät mediassa tuomitsemaan milloin mitäkin lausuntoja, tekoja tai ilmiöitä. Vasta paheksunnan jälkeen mietitään ehkä muita reaktioita.

Jo tarve tuomita asioita julkisesti kertoo yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksesta. Tuomitseminen lietsoo epävakautta: eivätkö rasismi tai väkivalta ole itsestään selvästi ei-toivottuja asioita? Mistä lähtien kotirauhan rikkominen, jonkun murha tai sota on tarvinnut erikseen tuomita?

Tuomitseminen kertoo myös tuomitsijoista. Jonkin tuomitakseen tulee kokea olevansa asemassa, jossa on oikeutettu tekemään niin. Julkinen tuomitseminen legitimoi edelleen valtaa ja kertoo myös vallan rakenteista: esimerkiksi tuomitsevia naisia on julkisuudessa vain vähän. Voin opiskelijana ja Tutkaimen päätoimittajana tuomita tässä tekstissä opintotuen leikkaukset tai Afrikan nälänhädän, mutta vaikutus jäänee vähäiseksi.

Vain harvoin oikeiden vallanpitäjienkään kannanotot johtavat mihinkään konkreettiseen. Nykyhallitus

on tuominnut esimerkiksi rasistiset mielenilmaukset jyrkästi, mutta kansa odottaa aitoa irtisanoutumista tapahtuneista todellisin teoin. Oppositio on niin ikään jakanut tuomionsa hallituspolitiikalle, mutta todellisia korvaavia toimintamalleja on tarjottu vain vähän.

Riittävätkö julkinen kauhistelu ja käsien peseminen?

Tutustuin tätä lehteä varten SDP:n historiaan. Sosiaalidemokraattinen menestystarina on Suomessa perustunut konkreettisille tavoitteille ja saavutuksille, joista tunnetuin lienee vuoden 1903 Forssan ohjelma. Demareiden nuoret toivot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että 2000-luvulla puolueen kirkas ajatus on kadonnut (s. 22).

Unelmat ja muiden suuntaan kyräily ovat korvanneet monilla muillakin puolueilla konkreettiset teot.

”

Mistä lähtien kotirauhan rikkominen, jonkun murha tai sota on tarvinnut erikseen tuomita?

Kriittisten valtsikalaisten kannattaa siis muistaa pitää myös konkretia mielessään. Meillä mielipiteitä riittää, joten lehden pääjutussa veimme kolme valtiotieteilijää haastamaan muiden tiedekuntien opiskelijoita yhteiskunnallisista aiheista (s. 10). Pohdimme myös, mihin ihmistieteilijöitä tarvitaan nyky-yhteiskunnassa (s. 30) ja selvitimme yliopistoleikkausten vaikutusta valtsikaan (s. 21).

Julkinen tuomitseminen on toki myös uutisointiin liittyvä ilmiö. Media elää dramaattisista ja negatiivisista

uutisista. Tuomita-sanalla on väkevän kohtalokas kaiku, joten se on erityisen tehokas poliitikon suussa.

Silti suomalainen poliittinen kulttuuri voisi olla myönteisempää, ratkaisukeskeisempää ja eteenpäin katsovampaa – valtaapitävien mielipiteet kun vaikuttavat kansan ajatuksiin myös positiiviseen suuntaan. Entä jos poliitikot toteuttaisivat enemmän vaikkapa tuomitsemisen raamatullista vastakohtaa, armahtamista?

Google-hauilla ”Niinistö armahtaa”, ”Sipilä armahtaa”, ”Soini armahtaa”, ”Stubb armahtaa” tai ”Rinne armahtaa” ei löydy ainakaan vielä yhtäkään oikeaa uutisotsikkoa.

Joonas Lehtonen

Tutkain 3/2015

3

TUTKAIN 3/2015 52. vuosikerta Julkaisija Kannunvalajat ry

Päätoimittaja Joonas Lehtonen

”

joonas.lehtonen@helsinki.fi

Toimitussihteerit Elias Anttila Kristiina Markkanen Nella Kelkka Oona Riitala Saara Mielonen

Huomasin olevani poliitikoksi vääränlainen ihminen: aivojeni ja suun välillä on liian huonot filtterit.

Ulkoasu ja taitto Henni Purtonen

Tekijät

Akseli Huhtanen Anna Raeste Aurora Vikström Heidi Ahola Juuli Hilska Kaarina Tuokko Linda-Liisa Kelokari Mari Isomäki Maria Nykänen Oona Pohjolainen Pinja Ylioja Rasmus Rantonen Roosa Savo Saara Salonen Sari Kivijärvi Sofia Blanco Sequeiros Ulla Immonen Veera Kauhanen Vilhelmiina Koskinen Vilma Maukonen

– Stand up -koomikko Juuso Kekkonen päätyi vaikuttamaan yhteiskunnallisesti huumorin kautta.

s. 8 TEKIJÄT

Etukannen kuva Oona Pohjolainen

Ilmoitusmyynti Pyry Lehtonen

pyry.lehtonen@helsinki.fi

Paino

Picaset Oy, Helsinki

Painos 300 kpl

ISSN

0787-0035 (printti)

Palaute

tutkain@kannunvalajat.fi www.kannunvalajat.fi/tutkain Tutkain saa HYYn järjestölehtitukea.

4

Tutkain 3/2015

Oona Pohjolainen, 22-vuotias viestinnän opiskelija, kuvasi lehteen muun muassa sen kansikuvan. ”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuvasin lehtijuttua varten, joten tilanne jännitti etukäteen. Haastavinta ja samalla hauskinta oli omien visuaalisten pyrkimysten sekä lehden ilmeen yhteensovittaminen.”

Elias Anttila, toisen vuoden filosofian opiskelija, kirjoitti ensimmäiset Tutkain-juttunsa ihmisenä olemisen mahtavuudesta. ”Filosofiaa kohtaa nykyihmisissä hälyttävän vähän. Maailmassa sitä on kuitenkin kaikkialla, oli se sitten huomispäivän juoksulenkissä tai tuhat vuotta tulevaisuuteen. Haasteen tuo ihmisen ja maailman yhteensaattaminen. Ja deadline.”

Mari Isomäki, 26-vuotias valtio-opin fuksi, haastatteli HYY:n esteettömyystuutoria sekä valtsikan alumnia. ”En ollut aikaisemmin haastatellut ketään, joten alkuun vähän jännitti. Vaikeinta prosessissa oli kuitenkin haastateltavien puhumien mielenkiintoisten asioiden mahduttaminen suhteellisen lyhyeen juttuun.”

SISÄLTÖ

10

21

32

Ulos kuplasta Valtsikalaiset haastoivat väittelyyn opiskelijoita muista tiedekunnista.

Leikkuri leikkaa – miten käy valtsikan?

Yliopistoleikkaukset osuvat myös valtiotieteelliseen tiedekuntaan.

Tutkain testaa: Poliittiset lautapelit Sosiologi ja kaksi VOOlaista koepelasivat poliittisia pelejä.

16

19

22

27

Ja taas me ryhmäydytään Sosiaalipsykologian professori pohtii, miksi yliopistollakin pitää koko ajan ryhmäytyä.

Mitä tänään syötäisiin? Uusi appi kertoo Unicafen ruokalistat Maistiaisessa Tutkaimen verkkouutisista kerrotaan uudesta älypuhelinsovelluksesta.

28

Nietzsche kuuluu jokaisen treenikassiin Filosofia tarjoaa vaihtoehdon kuntosalilla huhkimiselle.

Fuksivuosi – pakko ottaa?

Kysyimme valtsikan fukseilta, jääkö ilman alkoholia fuksivuonna jostain paitsi.

30

Pohja vanhan järjestyksen horjuu SDP:n kannatus on alimmalla tasollaan ikinä. Nuoret demarit kertovat, miksi.

Ihmistieteilijä on itsekäs tieteilijä Mihin valtiotieteilijöitä ja humanisteja oikeasti tarvitaan?

VAKIOT 3 Pääkirjoitus

Takakannessa kurkistetaan valtsikalaisen festarikesän

6 Ajankohtaista

huipentaneen tapahtuman, Valtava-kesäfestivaalien,

8

Minä, vaikuttaja

tunnelmiin. Kuvaaja: Henni Purtonen

18

Kannusta kaikuu

20

Olipa kerran ura

26

Ennen oli kunnollista

31

In English

Saako tapahtuma jatkoa ja järjestääkö Kannun kulttuuritoimikunta ensi vuonna vieläkin huikeammat kesäfestarit? Seuraa Tutkainta verkossa, Facebookissa ja Twitterissä, niin tiedät tiedekunnan uusimmat kuulumiset ensimmäisten joukossa!

32 Kulttuuri 37

Laulukirjojen helmiä

38

Tutkain 30 vuotta sitten

Tutkain 3/2015

5

AJANKOHTAISTA

Esteettömyystuutori tuli taloon Teksti ja kuva: Mari Isomäki

6

_____________________________________

asian äänekkäästi esiin. Viime vuosina olemassa olevista ongelmista huolimatHelsingin yliopiston fuksien apuna liikuntarajoitteiset opiskelijat onkin ta pysynyt varsin piilossa. Erityisesti hääräävien tuutoreiden riveihin on otettu paremmin huomioon, Kyröläikeskustakampus vanhoine rakennuksitänä syksynä liittynyt ensimmäistä nen toteaa. neen on ongelmallinen esteettömyyden kertaa esteettömyystuutori. LiikuntaNäin on tehty esimerkiksi lisäämälkannalta. Esimerkkinä Kyröläinen rajoitteisilla opiskelijoilla on näin ollen lä ainejärjestöjen tapahtumakutsuihin mainitsee päärakennuksen hissit, joista mahdollisuus saada asiantuntevaa tietoa tilan esteettömyydestä. Lisäksi suurimpaan osaan ei ole menemisopastusta kampusalueella liikkumiseen Kannunvalajat pyrkii löytämään esteettä vähänkään isomman pyörätuolin ja vastauksia mieltä askarruttaviin tömän tilan aina kun vain mahdollista. kanssa. kysymyksiin. Esteettömyystuutori ja Kyröläinen antaakin yksinkertaisen Viime vuosien aikana yliopistolla politiikan tutkimuksen opiskelija Anni neuvon liikuntarajoitteiselle uudelle on kuitenkin tehty parannuksia etenKyröläinen on itse ollut ideoimassa opiskelijalle. kokeilua. kin teeman esiin nostamisen kautta.

– Mene ja kysy. Pitää olla itse ak–Ajattelimme, että tällainen kokeilu Tänä syksynä HYY tekee yhteistyössä tiivinen ja osata itse etsiä infoa. Kotiin olisi mukava. Aloittaessani fuksina Kynnys ry:n kanssa Uuden ylioppilastuutorini eivät ensinnäkään tienneet, talon esteettömyyskartoitusta, jonka ta- ei kannata jäädä, vaikka jokin tila vaikuttaisikin esteelliseltä. Kun menee että olin pyörätuolissa, Kyrölainen voitteena on saada aikaan konkreettisia itse mukaan tapahtumiin niin huomaa, muistelee. parannuksia yhden opiskelijaelämän että ihmiset kyllä ottavat huomioon ja – Toki he ottivat parhaalla mahkulmakivenä toimivan rakennuksen auttavat tarpeen vaatiessa. dollisella tavalla huomioon sitten, esteellisyyteen.

– Se on kaikkein suosituin juhlien Esteettömyystuutorointi on Kyrökun saivat asiasta tietää. Mutta jos ei läisen iloiseksi yllätykseksi herättänyt pitopaikka, mutta samalla myös kaikitse ole pyörätuolissa tai ei ole kokepaljon positiivista huomiota yliopiskein esteellisin, Kyröläinen toteaa. musta esteettömyysasioista, neuvojen tolla.

Kyröläisen päätavoite on, että ainaantaminen voi olla vaikeaa. Harva on – Osa tavoitteesta onkin siis jo kin Uuden ylioppilastalon kolmanteen tietoinen tilojen esteellisyydestä, jos toteutunut! kerrokseen pääsisi. Se on rakennuksen itsellä tai lähipiirillä ei ole kokemusta suosituin kerros, jossa järjestetään eniaiheesta.

Anniin voi olla yhteydessä: ten sitsejä ja muita kokoontumisia.

Yksi kokeilun tärkeimmistä tavoit– Tiedekuntajärjestööni olen saanut anni.kyrolainen@helsinki.fi. teista onkin tuoda esteettömyysteemaa esiin yliopistolla, jossa se on lukuisista vaikutettua posiitivisesti nostamalla ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

Hallintorakennuksen peruskorjaus tuo muutoksia Unisportin palveluihin _____________________________________ Teksti: Maria Nykänen

Helsingin yliopiston hallintorakennus suljetaan peruskorjauksen vuoksi vuoden 2015 lopussa. Myös hallintorakennuksen tiloissa sijaitsevalla UniSportilla on edessään muutto tilapäisiin tiloihin. Remontti vaikuttaa Unisportin ryhmäliikunta-, kuntosali- ja hierontapalveluiden tarjoamiseen vuoden 2016 alusta alkaen.

UniSportin liikuntajohtaja Mika Suikki, miten varmistetaan, että Unisportin asiakkaat pystyvät liikkumaan myös remontin ajan?

– Riittävä palvelutaso on pyritty turvaamaan myös remontin ajaksi.

Kun hallintorakennus suljetaan, Porthanian ryhmäliikuntatunteja lisätään etenkin ilta- ja viikonloppuaikoihin.

Kuntosalipalvelut tarjotaan väliaikaisesti EasyFit Helsinki Clubin tiloissa, jossa Unisportin kausikortilla saa kuntosali- ja virtuaalitunnit käyttöönsä keskuksen aukioloaikoina.

Eilen

Koonnut: Saara Mielonen

”Epäoikeudenmukaisuuden korkein aste on teeskennelty oikeudenmukaisuus.”

Hierontapalveluiden tarjoamisesta ei ole vielä varmuutta, mutta suunnitelmissa on, että väliaikaiset tilat sijaitsisivat Aleksandrian tiloissa.

Kuntosali EasyFit Helsinki Club sijaitsee osoitteessa Yliopistonkatu 8 ja on avoinna kello 05-23 joka päivä.

Samanaikaisesti keskuksen palveluja käyttävät myös muut EasyFit:n asiakkaat, mutta kohtuuttomia ruuhkia ei ole odotettavissa.

– EasyFit:n mukaan heidän kapasiteettinsa kestää hyvin Unisportin kausikorttilaisten kuntoilemisen samoissa tiloissa, Suikki kertoo. Lisäksi osan asiakkaista odotetaan siirtyvän muille keskusta-alueen toimipisteille, esimerkiksi Töölöön.

Remontin odotetaan valmistuvan syksyyn 2017 mennessä. Tavoitteena on, että tuolloin Unisportin asiakkaat saavat käyttöönsä entistä paremmat liikuntatilat ja -palvelut.

Fuksi, mikä on parasta just nyt?

Teksti ja kuvat: Kaarina Tuokko

Ella Immonen, yhteiskuntapolitiikka “Syksy ja sen mukana alkaneet opiskelut sekä uudet kivat ihmiset”

Salla Vaittinen, sosiaalityö ”Opiskelu ja muu siihen liittyvä, kuten opiskelukaverit.”

Nuutti Kiiveri, poliittinen historia ”Meidän mahtava ainejärjestö.”

Tänään Somessa ”Haluan kantaa vastuuni ja tehdä suunnan kääntämiseksi tarvittavat päätökset. Tasavallan presidentin sanoin tekemättä ei voi jättää. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville.”

”Sisu, yhdessä tekemisen ja välittämisen henki. Tässä ne eväät, jotka Sipilä jättää meille. Ette te rahaa tarvi nuijat.”

Anarkisti Suvi Auvinen (@suviauvi) Pääministeri Juha Sipilän puhe Ylen pääministeri Sipilän puheesta Twittekanavilla 16.9.2015. rissä 16.9.2015. ___________________________________________________________________________________________________ (Platon, 427-347 eAa)

Tutkain 3/2015

7

MINÄ, VAIKUTTAJA

Palstalla erilaiset vaikuttajat kertovat, miten ja miksi he päätyivät tekemään sitä mitä tekevät.

”Täytyy puhua ääneen, koska voi” Stand up -koomikko Juuso Kekkonen nousee iltaisin lavalle puhumaan ajatuksistaan, yhteiskunnasta ja identiteetistään mustan huumorin ja paikoittaisen alastomuuden säestäminä.

Teksti: Sofia Blanco Sequeiros Kuva: Jalmari Eskelinen

___________________________________________________________________________________________________

8

tanut mitään. Äkkiä huomasin olevani Kekkoselle moni aihe on tärkeä.

Juuso Kekkonen on onnellinen, koska avoimesti miehen kanssa suhteessa, Hänen mukaansa ilmastonmuutos on hän tekee työtä, jota rakastaa. Vaikka polyamorinen ja kinky. Tajusin, että jos isoin asia, joka tulee koskettamaan Suomen suunta vaikuttaa synkältä, on haluan kuulla oman rakkaustarinani meitä ja seuraavia sukupolvia. kiivas julkinen keskustelu koomikolle lavalla, pitää se kertoa itse – koska ei – Sen pysäyttämiseksi pitäisi tehdä myös loistavaa työsarkaa. tätä missään mainstream-mediassa paljon enemmän töitä kuin nyt teh–Yhteiskunnallinen ja poliittinen kuule, Kekkonen kertoo. dään. Minimivaatimus ihmiskunnalle aspekti esityksissä on kauhean tärkeä.

Sananvapaus on koomikon näköon selvitä siitä hengissä, Kekkonen Jos ei tee esitystä, joka haastaa status kulmasta tärkein työn mahdollistava nauraa. quon, päätyy tukemaan sitä. Taiteessaväline. Täytyy puhua ääneen, koska Myös ihmisoikeudet yleisesti sekä ni on aina ollut poliittinen svengi. voi. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen Stand upin lisäksi Kekkonen julkaisee – On mahtavaa, että Suomi on niin podcastia, esiintyy kouluissa ja kiertää oikeudet ovat tärkeitä. hullu, että se antaa kiertää vapaana pupanelistina ja puhujana erilaisissa – Seksuaalisen nautinnon kieltämihumassa siitä pahaa, Kekkonen nauraa tapahtumissa kokemusasiantuntijana nen ja seksuaalisuuden pakoileminen jälleen. sekä tekee myös muuta taiteellista aiheuttavat niin paljon pahaa ihmisen Ammatti vaatii optimismia tulevaityötä. Esityksissään hän käsittelee elämässä, että yhteiskunnan tulisi suuden suhteen. kaikkea omasta seksuaalisuudestaan muuttua. Seksuaalisuutta ja identiteet– Yhdessä rakkaimmista t-paidoisulkopolitiikkaan ja ihmisoikeuksiin. tiä pitäisi kunnioittaa enemmän, eikä tani on – tämä on todella nörtti viittaus Nuorempana hän mietti opettajan tai niiden perusteella saisi laittaa ihmisiä eriarvoisiin asemiin.

– kuvitteellisia avaruusaluksia. Paita poliitikon uraa. on rakas ihan vaan siksi, että se tuntuu Itsensä hyväksymisestä Kekkonen – Ajattelin, että niin voisin tehdä sanovan: tähdätään tuonne. Entä jos puhuu esityksissään paljon, suoraan maailmasta paremman paikan. Huoihmiskunta ei tähtäisikään seuraavan tai epäsuorasti. Monissa esityksissä, masin kuitenkin olevani poliitikoksi kvartaaliin vaan pidemmälle? Tajuaerityisesti Oudossa Homossa, viesti vääränlainen ihminen, aivojeni ja suun si, että meillä on työtä tehtävänä. Ei on sama: älä yritä olla normaali, vaan välillä on liian huonot filtterit. Jossain olisi aikaa enää rasismiin, seksismiin, onnellinen. kohtaa tajusin, että teatteri on se mei– Outo Homo oli parin asian yhdis- transfobiaan. Tätä yritän edistää edes ninki. Siellä voin edistää maailmaa ja pienen nykäyksen verran. telmä. En ollut pariin vuoteen kirjoitehkä opettaa jotain. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

Nimi: Juuso Kekkonen Ikä: 35 Asuinpaikka: Helsinki Koulutus: Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Ammatti: koomikko, kirjoittaja, teatteri työläinen Innoittajat: Bill Hicks, George Carlin, Mar___________________________________________________________________________________________________ garet Cho, Kevin Smith ja Henry Rollins

Tutkain 3/2015

9

Ulos kuplasta Valtsikalaiset ovat tunnettuja kriittisistä näkemyksistään.

Tutkain kutsui heistä kolme haastamaan oman maailmankuvansa ja väittelemään yhteiskunnallisista aiheista muiden tiedekuntien opiskelijoiden kanssa.

Teksti: Pinja Ylioja, Oona Riitala ja Anna Raeste Kuvitus: Sari Kivijärvi ja Joonas Lehtonen Kuva: Oona Riitala

”On ihme oletus, etteivät ihmiset kestäisi onnetonta loppua” 10

Elokuvakriitikoilla on liikaa valtaa. pitää olla hauska kokemus ja sillä pitää Viestinnän opiskelija Juho Valta ja olla onnellinen loppu että ihmiset Aalto-yliopiston elokuvakoulun käsiTaimi: Jos puhutaan siitä kenellä on tulevat ja käyttävät rahaa siihen. kirjoittajaopiskelija Taimi Nevaluoma valtaa, niin eniten sitä on levittäjällä.

Pienemmille elokuville, joille annetaan keskustelivat elokuvaan liittyvistä Ja vallalla on näkemys, että elokuvan vähemmän näytöspaikkoja ja joilla on väitteistä. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

___________________________________________________________________________________________________ vähemmän rahaa markkinointiin, ei synny puskaradioefektiä ja se elokuva kuolee saman tien. Tilanne on umpikujassa.

Juho: Joistain elokuvista näkee, että onnellinen loppu on päälle liimattu.

On ihme oletus, etteivät ihmiset kestäisi onnetonta loppua, miksi tällainen normi on edes syntynyt?

T: Se ei ole tekijöistä lähtöisin, se on selvää. En yleensä lue elokuvakritiikkejä, en tule niistä hullua hurskaammaksi. Mun on vaikea suhtautua kriitikoihin, se riippuu siitä miten ne suhtautuvat mun tuotokseen.

J: Suomen valtavirtamediassa ei ole elokuvakriitikoita vaan tuotearvostelijoita. Arvostelu, onko elokuva hyvä vai ei, on väärä tapa lähestyä teosta, kun pitäisi käydä älykästä keskustelua sen yhteiskunnallisesta sisällöstä. Kritiikin luonteen pitäisi muuttua Suomessa. Se on nykyään kaavamaista: pari kappaletta juonta, mietitään näyttelijäsuorituksia ja lätkäistään keinotekoinen arvosana perään. Se ei tuo elokuvakulttuurille mitään.

T: Taiteellisen keskustelun tila Suomessa on köyhä, sitä ei ole eikä sille ole kanavia. Ihmisillä on ihmeellinen vimma kohdella kaikkea elämässä markkinatalouden logiikalla.

Tuotesijoittelu elokuvissa on välttämätön paha.

J: Suomalaisessa elokuvatuotannossa näyttää siltä, että rahoitus riippuu siitä ja vastaan kapinoiminen tuntuu entistä vaikeammalta.

van puitteissa.

T: Mä en usko mainontaan, mutta tiedän että se toimii joihinkin. Köyhänä opiskelijana en näe, että tuotesijoittelu vaikuttaisi mun ostopäätöksiin. En vastusta tuotesijoittelua, se on tekijöille väistämätöntä.

J: Representaatiot kuitenkin koko ajan tuo mainonnallista viestiä. Vaikka olisi kuinka mainontakriittinen, väitän että jollain tasolla se vaikuttaa silti.

T: Kuluttajalle, jolla on rahaa, mainonta varmasti vaikuttaakin ostopäätöksiin.

suomalaisista saisi elokuvakansaa, on koulutuspoliittinen kysymys.

J: Elokuvaa ei pidetä vakavana taidemuotona ja koulutuksessa pitäisi tuoda esiin, että elokuva on yhtä vakava taidemuoto kuin kirjallisuus tai teatteri.

T: Kulttuurin rahoitusta pitäisi lisätä ja rohkaista ajatteluun, kuinka tuottoisa elokuva loppujen lopuksi on, se työllistää ihmisiä ja pyörittää alihankkijoita.

Hallituksessa ei ole ketään joka ottaisi kuuleviin korviinsa tällaista, mutta lisää rahaa toimiville teollisuuksille kuten suomalaiselle elokuvateollisuudelle.

J: Silti, ihmisille muodostuu unelmia että pääsisi kuluttamaan tiettyjä brändejä.

T: Köyhyyshän on kurjaa vaan silloin kun et halua olla köyhä.

Suomalainen elokuvakulttuuri...

J: On horrostilassa, hirveän vähän tapaa elokuvaintoilijoita.

Nyt on Rakkautta ja Anarkiaa -festari ja ihmisiä saadaan elokuvateattereihin, mutta miten saataisi kiinnostus kestämään vuoden ympäri?

T: Koulussa on innostuneita ja osaavia elokuvantekijöiT: Oon sitä mieltä, että ota nyt vaan ne tä, mutta miten he rahat ja laita se Laitilan Kukko -tölkki pääsisivät hommiin, jonnekin. on toinen kysymys.

Meillä on hyvä J: Ehkä tuotesijoittelu voi olla taiteellähtökohta, kun linen mahdollisuus. Tuotesijoittelun löytyy koulutusta, voisi elokuvassa asettaa naurunalaisivistyneisyyttä, seksi, tehdä siitä läpinäkyvää ja kertoa käsillä oleva arkisto katsojille kuinka heitä yritetään manija hyvä elokuvafespuloida kuluttamaan tuotteita elokutarikulttuuri. Miten ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

11

___________________________________________________________________________________________________

”Politiikassa ei voi vedota Raamattuun” Teologian opiskelija Atte Isoaho ja poliittisen historian opiskelija Karla Malm pohtivat uskonnon roolia yhteiskunnassa.

Uskonto ja politiikka pitäisi erottaa toisistaan.

Atte: Teologin näkökulmasta se on luterilaisuuden perusidea, Lutherilla oli erikseen maallinen ja hengellinen valta. Mutta en usko että se lopulta on mahdollista. Uskonto on juurtunut niin syvälle kulttuuriin ja politiikkaan ympäri maailmaa.

Karla: Tuskin se Suomessakaan on täysin mahdollista. Politiikkaa tehdään ideologian pohjalta ja jos uskonto on se ideologia, niin siltä pohjalta rakentaa myös arvoja. Mutta argumentit pitäisi erottaa siitä. Mun mielestä politiikassa ei voi vedota Raamattuun, koska miksi se koskisi uskonnottomia tai toiseen uskontoon kuuluvia?

A: Jotkut poliittiset keskusteluthan ovat aika uskonnollisia, niin kuin se, että saako hoitohenkilökunta jättää abortin tekemättä vakaumuksen perusteella.

Tai Sauli Niinistöltä on arvovalinta toivottaa presidentin uudenvuodenpuheessa Jumalan siunausta.

K: Ei se mua kirkkoon kuulumattomana hirveästi häiritse, mutta koen kuitenkin vähän ongelmallisena kenelle siinä halutaan viestiä ja ketä se rajaa pois.

12

se toivotus koskettaa kaikkia heitä.

Toki ongelmaksi jää, että miten muut mieltää sen.

Kirkko on ajastaan jäljessä.

A: Jos miettii onko kirkolla vaikka somekanavia, niin siinä kirkko on mun mielestä hyvin messissä. Mutta jos tällä tarkoitetaan nimenomaan kirkon oppia liittyen esimerkiksi homoseksuaalisuuteen ja naispappeuteen, niin siinä on ehkä vähän jäljessä.

K: Vaikka kirkossakin on ollut ääniä, joiden mukaan homo- ja muut kohuillat eivät edusta kirkon linjaa, toivoisin kuitenkin vielä selkeämpää kannanottoa siitä, ettei syrjintä käy.

A: Haluaisin nähdä tasa-arvon myös kirkossa, mutta eikö papeille voisi antaa myös omantunnonvapauden? Jos ei vaikka halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja niin sitten ei vihki, eikä siitä tarvitse nostaa numeroa. Kirkolliskokouksessa osallistujien keski-ikä on kumminkin jotain 70 vuotta, niin siinä voisi heittää palloa nuorille, että lähtisivät itse kehittämään kirkkoa sisältäpäin.

K: Mutta on aika korkea kynnys lähteä sinne jos ei koe oloaan tervetulleeksi.

Nyt turvapaikanhakijoiden tilanteeseen kirkko on kuitenkin reagoinut mun mielestä hyvin lähimmäisenrakkauden viestillä.

2000 vuotta vanha ja se on muuttunut paljon lyhyessä ajassa, ja kehittyy uusien sukupolvien myötä varmasti jatkossakin.

Uskonnosta on tullut populaarikulttuuria.

K: Itse vierastan kyllä sitä, että vanhoillinen paketti myydään trendikkäässä kääreessä. Kiinnostavampaa on se, mitä ne sisällöt ovat.

A: Tapahtumien luonne on ehkä muuttunut ihmisläheisemmäksi, mutta kyllä sanoma on siellä edelleen. Enemmän mun mielestä joistain Lähi-idän ja Aasian uskonnoista on tullut kulutustavaraa. Jengi käy joogaretriiteillä tai ostaa kotiin Buddha-patsaita, mutta ei välttämättä tiedosta kastijärjestelmää tai muita ongelmia, joita uskonnoissa on taustalla.

Maailma olisi parempi paikka ilman uskontoja.

A: En usko, ihminen tarvitsee jotain suurempaa johon voi uskoa ja luottaa.

K: Ihmisillä on tarve uskoa johonkin itseään suurempaan, mutta juuri se on myös potentiaalisesti vaarallista, jos sen nimissä aletaan uhrata muita arvoja. Onhan uskonnon nimissä saatu hirveitä asioita aikaan, mutta sama koskee monia muitakin ideologioita.

A: Neuvostoliitossa tai Maon KiinasA: Se on saanut paljon huomiota, sahan uskonto korvautui aika pitkälti kommunismin ”suuriin johtajiin” kohA: Suomessa valtaosa kuuluu kuitenkin mutta kirkosta on kyllä saanut tosi pitkään velkaneuvontaa ja muuta apua distuneella henkilökultilla. Maailma monoteistisiin uskontoihin eli uskoo riippumatta siitä kuulutko kirkkoon ilman uskontoja on aika mahdoton siihen, että on yksi jumala. Tavallaan vai et. Kirkon oppi on kuitenkin päälle ajatus. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

Tutkain 3/2015

13

”Ihmiset eivät tee mitään, jolleivat saa siitä itsekin jotain”

14

Kauppatieteiden opiskelija Kadir Kumral ja sosiologian opiskelija Joonas Pitkänen kohtasivat väittelyssä Suomen talouden pelastavista resepteistä.

Lisää velkaa ei kuitenkaan kehtaa ottaa, koska se tuottaa hirveän taakan seuraaville sukupolville. Innovaatioilla tämä saadaan nousuun.

Suomen talous pelastuu tiukalla talouskurilla ja leikkauksilla.

Joonas: Ei leikkaukset kohenna tätä tilannetta. Varsinkin koulutuksesta leikatessa Suomen kilpailukyky ja työvoima vaan heikkenee.

K: Ei velan ottamista voi kuitenkaan loputtomasti jatkaa.

J: Ei Suomen velkataso ole niin korkea moniin muihin maihin verrattuna.

K: Suomessa on tulossa eläkepommi, jonne pitää myöskin jättää velkalippuKadir: Se on nyt laastarina, kun tänne ja, koska maahanmuutto on täällä vielä tarvittaisiin jotain fiksuja duuneja. aika pientä. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

___________________________________________________________________________________________________ Johtajien tuloja ei tule leikata, jotta he pystyisivät tekemään työtään motivoituneina.

J: Nykyisen elämäntavan oire on se, että pitää olla rahallinen palkkio. Uskon kuitenkin, että suuri osa johtajista on vastuullisia ja haluaa tehdä töitä muutenkin kuin rahasta. Johtajien palkkoja voisi leikata, koska ne ovat järjettömän suuria.

K: Johtajien palkat muodostuvat kilpailusta. Jos firma päättää maksavansa johtajille x määrän palkkaa. Miksi se ei saisi tehdä niin? Tarvitaan taloudelliset insentiivit, jotta huippuosaajat saadaan houkuteltua Suomeen. Muuten meillä on edessä paha aivovuoto.

Yhteiskuntasopimus oli alusta lähtien tuomittu epäonnistumaan.

K: On yksimielisyys siitä, että jotain pitää tehdä, mutta kukaan ei halua luopua mistään. Kyllä jonkun on jostain luovuttava jos tässä halutaan jonnekin päästä.

J: Onhan ay-liikkeenkin päässä muutettavaa, mutta työntekijöillä pitää olla mahdollisuus järjestäytyä ja saada työehtosopimukset.

K: Itse kannatan joustavampia työmarkkinoita. Mitä enemmän saadaan joustoa, sitä enemmän saadaan porukkaa töihin edes jotenkin. Täällä systeemi kusee pahiten silmään heitä,

jotka haluaisivat työtä mutta eivät sitä saa, koska eivät pääse hyötymään työntekijöiden eduista.

J: Mutta ei sekään auta, jos huonon työsopimuksen takia joutuu tekemään useampaa työtä.

K: On se silti parempi kuin olla työttömänä.

Suomen talous saadaan kuntoon…

J: Tasa-arvolla, tulonjaolla…

K: Koulutuksella, innovaatioilla ja rakenteellisilla uudistuksilla.

J: Joo, voisin lisätä ton viimeisen myös itselleni.

J: Onko sillä eroa saako kuukaudessa 8000€ vai 10000€ kun ne on jo niin suuria summia?

K: Jos firmat ovat valmiita maksamaan sen verran, niin se on niiden oma asia.

Suomalaisten itsekkyys on talouskasvun este.

K: Kun ihmiset eivät tyydy siihen mitä on, kaikki saadaan myös kasvamaan ja kehittymään.

J: Mun näkökulmasta ihminen ei ole lähtökohtaisesti itsekäs vaan yhdessä tekevä, joka pyrkii luonnostaan isomman joukon hyvinvointiin.

K: Ei ihmiset yleensä tee mitään jolleivät saa siitä itsekin jotain. Siksi se, että nykyään pyritään jatkuvasti kehittymään, toimii.

J: En näe sitä noin. Itselleen saaminen on paljon muutakin kuin materiaalista hyvinvointia, kuten sosiaalista pääomaa. Nykyinen itsekkyydellä pyörivä järjestelmä on osasyy siihen, miksi ollaan tällaisessa tilanteessa ja vastaavat kriisit tulee jatkumaan niin kauan kuin meillä on tällainen järjestelmä.

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

15

Kannugames 2015 Suomenlinnassa Kustaanmiekan aukiolla.

16

Tutkain 3/2015

___________________________________________________________________________________________________

Ja taas me ryhmäydytään Ryhmäytyminen saattaa kalskahtaa yläasteelta, mutta onko sillä paikkansa myös yliopistomaailmassa? Mitä ryhmät ihmiselle merkitsevät ja miksi aina täytyy ryhmäytyä?

Teksti: Saara Salonen Kuvat: Lari Hokkanen

___________________________________________________________________________________________________ Sosiaalipsykologian professori Inga siaisilla, on ryhmäyttämisen lisäksi Jos roolit jaetaan jäsenille järkevästi, ei Jasinskaja-Lahden mukaan evoluutoinenkin tärkeä tehtävä. heidän tarvitse vertailla itseään toisiin tiopsykologian näkökulmasta ihmiset – Monestihan nämä rituaalit ja kaikilla mahdollisilla sosiaalisilla ulotovat aina selviytyneet nimenomaan tapahtumat ovat ainejärjestöjen välillä tuvuuksilla. liittymällä yhteen. Sosiaalipsykolohiukan erilaisia, ja tarkoituksena on gisesti aihetta kuitenkin lähestytään nimenomaan erottautua ja luoda omaLiian samankaltaisia? itsetunnon näkökulmasta. laatuista identiteettiä, Jasinskaja-Lahti Fuksin yliopistoelämän kannalta – Ihminen kokee enemmän tyytyselventää. kiusaamista oleellisemmaksi ongelväisyyden tunnetta itsestään saadesmaksi saattaa muodostua kuplautumisaan positiivista palautetta vertaisilErilaisuuteen pitää tukeutua nen. Yliopistossa ihmiset jakaantuvat taan. Silloin kuulutaan ryhmään, jotta Ryhmäkäyttäytymisessä on myös varpääaineidensa mukaan ryhmiin, joiden saadaan itsetunnolle sopivaa palautetjäseniä yhdistää usein samantapainen jopuolensa. Yksi niistä on kiusaamita, Jasinskaja-Lahti valaisee. maailmankuva. Tässä ei sinänsä ole nen. Helander arvioi kuitenkin omien Tämäkin on varmasti tuttua kokemustensa pohjalta kiusaamisen mitään vikaa, sillä on luonnollista monelle opiskelijalle: oma identiteetti melko vähäiseksi yliopistossa. hakeutua kaltaistensa seuraan. Yliopismäärittyy pitkälti pääaineen kautta.

– Ihmiset ovat aikuistuneet ja to-opiskelijoiden homogeenisyyteen Tuutorien tehtävä on auttaa fukseja kiusaaminen tuntuu ihan turhalta. on silti syytä kiinnittää huomiota, sillä yliopistoon sopeutumisessa. EnsimAinakin toivon, että yliopistossa ollaan liika samankaltaisuuskaan ei tuota mäisten kuukausien aikana he opetnäin järkeviä, Helander arvelee. optimaalisia tuloksia. tavat fuksit niin kulkemaan uudessa Hän näkee, että tuutoreilla on tärkeä – Meillähän on hirveän vähän ympäristössä kuin sitsaamaankin. rooli kiusaamisen ehkäisemisessä. esimerkiksi Helsingin yliopistossa kanKannunvalajien fuksikapteeni Karin Myös Jasinskaja-Lahti uskoo ohjattuun sainvälisiä opiskelijoita. Yliopisto-opisHelander painottaa erilaisten fuksitaryhmäytymiseen vielä yliopistotasolkelijat eivät tällä hetkellä edusta edes pahtumien tärkeyttä. lakin.

Suomen väestöä keskimäärin. Mieles– Mielestäni ne [fuksitapahtumat] ovat – Ryhmän tiivistymistä tietyn täni olisi ehdottomasti hyvä, jos porukparas keino ryhmäyttää fukseja. Totta kategorian ympärille tapahtuu myös ka olisi yliopistossa heterogeenisempaa kai esimerkiksi luennoilla tutustuu automaattisesti. Jos halutaan kuitenkin ihan kaikilla sosiaalisilla ulottuvuuksilihmisiin, mutta esimerkiksi fuksiaisissa ehkäistä turhia konflikteja ryhmissä, la kuten vaikka sukupuolijakaumankin tehdään jotain tosi hauskaa ja hölmöä, normien ja sääntöjen on hyvä tulla perusteella, Jasinskaja-Lahti toteaa. mikä ryhmäyttää todella paljon parem- ulkoapäin, Jasinskaja-Lahti sanoo.

Vielä yliopistossakin voimme siis min, Helander pohtii.

Tärkeää on hänen mukaansa myös tuoppia ryhmäytymään paremmin.

Erilaisilla rituaaleilla, kuten fukkeutua ryhmän jäsenten erilaisuuteen. ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

17

LAINAUS

KANNUSTA KAIKUU

Palstalla Kannunvalajien hallitus kertoo ajankohtaisia kuulumisiaan jäsenistölle.

Vihdoin valtsikalaisuutta valtakunnallisesti!

Teksti: Juuli Hilska Kuva: Joonas Lehtonen

Vuosi sitten marraskuussa pyörittelin mielessäni ajatusta oman tiedekuntajärjestömme, Kannunvalajat ry:n, hallitukseen hakemisesta. Koska olin vasta aloittanut valtsikassa, päätin samalla ottaa selvää, mihin tässä ollaankaan hakeutumassa. Luettuani Kannun strategiaa ja sääntöjä en löytänyt mitään merkintöjä valtakunnallisesta yhteistyöstä yhteiskuntatieteilijöiden välillä. Petyin, sillä tiesin esimerkiksi kauppislaisten kavereideni sitsaavan ja tutustuvan toisiinsa jatkuvasti yli yliopistorajojen. Päätin hakea Kannuun yksi selkeä tavoite mielessäni: juuri tällaisen yhteistyön aloittaminen.

Ja nyt se on toteutumassa.

Kannunvalajien hallituksessa oli pyöritelty tätä ajatusta jo vuonna 2014, joten idea itsessään ei ollut uusi. Nyt, Kannun 70. juhlavuoden kunniaksi, päätimme toteuttaa pitkään keskustelussa pyörineen idean. Me, allekirjoittanut ja Rosa Smolander (kuvassa vas.), perustimme keväällä opiskelijoistamme koostuvan tiimin, joka käynnisti tapahtuman järjestämisen.

Otimme yhteyttä ammattiliittoomme, sillä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on järjestänyt alallamme toimiville Yhteiskuntatieteilijäpäiviä jo vuosien ajan. Hyppäsimme yhteistyöhön liiton kanssa, lisäsimme heidän tapahtumaansa opiskelijavetoisemman osuuden ja teimme tapahtumasta ensimmäistä kertaa kaksipäiväisen.

Itseisarvona tapahtumalla on mielestämme nimenomaan yhteistyö

18

Tutkain 3/2015

kaikkien Suomessa toimivien yhteiskuntatieteellisten ainejärjestöjen välillä. Saimme heistä suurimman osan innostumaan ideasta jo keväällä, ja monien järjestöjen yhteyshenkilöt olivatkin odotelleet jo vuosia vastaavanlaista yhteistyötä.

Olen sitä mieltä, että myös itseluottamuksemme omasta tutkinnostamme vaatii kipeästi nostatusta.

Tutkintomme on generalistinen, mikä on ehdottomasti vahvuus muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa. Rehellisesti sanottuna se ei kuitenkaan aina tunnu siltä – ei esimerkiksi silloin kun vertaa valtsikalaisen työllistymistä oikkariin tai kauppikseen.

Ystävälleni todettiin suuressa rekrytointitapahtumassa viime talvena seuraavasti: ”yhteiskuntatieteilijöille meillä ei ole tarvetta”, ja kehotti kääntymään Kelan ständin puoleen. Muita hän ei osannut suositella, vaikka messuilla oli tuolloin paikalla yli 90 näytteilleasettajaa.

Yksi loistava keino nostattaa sekä omaa luottamustamme tutkintoamme kohtaan että imagoamme työmarkkinoilla on valtakunnallisen yhteistyön aloittaminen. Lopetetaan nöyristely ja ollaan yhdessä ylpeitä yhteiskuntatieteellisyydestämme!

Teemana tänä vuonna yhteiskuntatieteilijäpäivillä

on ”paikkamme yhteiskunnassa” – aloitamme siis kunnianhimoisesti.

Pureudumme kysymyksiin yhteiskuntatieteilijöiden tarpeellisuudesta työnja tieteentekijöinä tässä yhteiskunnassa. Ketkä tähän kysymykseen osaavat vastata, jos emme me itse? Ohjelman tarkemman sisällön voit nähdä tapahtuman viralliselta Facebook-sivulta.

Nähdään yhtispäivillä!

Nietzsche kuuluu jokaisen treenikassiin Olisiko sinulla hetki aikaa kuulla Nietzschestä, UniSport-kansan vapahtajasta? ____________________________________________________________________________________________________ Teksti: Elias Anttila Kuva: Flickr

haluatteko olla tämän suuren tulvan Alussa kesäloma toi vaivan ja mahan. taruista todellisuuteen. pakovesi vai mieluummin taantua eläiJa maha oli painava ja pehmyt, ja Aistin skeptisyytesi: minäkin olin men tasolle kuin ylittää itsenne? katumus oli mielen päällä, ja kesäloalussa epäilijä. Anna minulle kuitenman Henki liikkui ruumiin päällä. Ja kin mahdollisuus esittää muutama Pahin tapaamasi vihollinen tulee aina mielesi sanoi: ”Tulkoon idea.” Ja idea Pyhän tekstin katkelma. Takaan, että olemaan itsesi; piilottelet itseltäsi luolistuli. Unisport. Ja mielesi näki, että juoksujalkasi alkaa vipattaa, mieli sa ja metsissä. Yksinäinen, kuljet omaa idea oli hyvä. keventyä ja Übermenschin ilosanoma tietäsi! Ja tiesi kulkee itsesi ja kaikkien Kesän jälkeinen Unisport-puhdisvalaista. Kerettiläiset päiväsi hankalien seitsemän paholaisesi ohitse! tus on monella meistä (kuten allekirja tyyriiden, kymmenystä pyytävien joittaneelle) syyskuun ensimmäisinä kunto-ohjelmien parissa ovat pian Kehossasi on enemmän viisautta kuin päivinä paljon ajatuksissa. Vaikka se takanasi – evankeliumin myötä taattua syvimmässä filosofiassa. on ideana jumalainen, ryhtiliikkeen on adrenaliinin virtaus ja Teräsmiestoteutus on haastettu Netflix-valistutäkin vapisuttavat voimat. Sillä näin Ja vasen kaks kol, hengitä kaks kol! misen alistumisella. Sohvasta farkkujen puhui Zarathustra: kiristämän takamuksen nostaminen ja Vakuuttavaa, eikö totta? katseen irti ruudusta pakottaminen on Tähän mennessä kaikki olennot ovat treenaamisessa monelle ylitsepääseluoneet jotain itseään suurempaa: mättömältä tuntuva haaste, joka tekee usein urheilusta murheilua.

Nyt kuitenkin, minä julistan, maahamme on syntynyt profeetta.

Unohda ostoskanavan AbDoer Twistit ja MuscleMaster 3000:t. Laita uskosi Saunabeltiäkin varmempaan voimautumiskeinoon ja vaella paikalliseen divariisi.

Friedrich teki, niin kuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti kirjoituskoneensa tykönsä eikä yhtynyt siihen, ennen kuin hän oli synnyttänyt kirjan. Ja hän antoi kirjalle nimen Näin puhui Zarathustra.

Arnold Schwarzenegger on myös Maailma ei koskaan enää ollut sen universumin jälkeen sama. Proteiinipatukat jäivät kovin, sporttinen, pois lukeneiden käytöstä tarpeettomisaksankielinen ja na, maailmanennätykset paukkuivat, ja klassikko. Sattupuhuttiin niin hyvästä kunnosta, että maako? käsite ikuisesta elämästä alkoi hiipiä ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

19

OLIPA KERRAN URA

Palstalla valtsikasta valmistuneet kertovat, miten päätyivät nykyisiin työpaikkoihinsa.

Kuka?

Nimi: Maria Ruuska Ikä: 30 Valtsikassa: 2007-2011, sitä ennen kaksi vuotta sosiologian opintoja Itä-Suomen yliopistossa Tällä hetkellä: Perustaja ja viestintäasiantuntija tiedeviestintään erikoistuneessa Kaskas Media -viestintätoimistossa Perhe: Avopuoliso Harrastukset: Vaeltaminen ja doku menttien katselu

Tutkimusmatkailija Teksti: Mari Isomäki Kuva: Satu Kemppainen

20

asiantuntijaksi? Tutkimusmenetelmiä erikoistunut yritys. ”Päädyin valtsikaan, koska tiesin jo luvoi opiskella, mutta ennen kuin on itse Valtiotieteellisestä osaamisesta on kiossa, että haluan toimittajaksi ja siksi tehnyt tutkimusta, on todella vaikea paljon hyötyä nykyisessä työssäni. Sohalusin opiskella jotain laajasti yleissihahmottaa tiedon syntyprosessia ja siologia rikasti mielikuvitustani ja opin vistävää ainetta. Sosiologian pääsykoesitä, kuinka inspiroivaa se on. Lisäksi analysoimaan maailmaa eri näkökulkirja vaikutti älyttömän kiinnostavalta, gradusta voi olla myös ammatillisesti mista. Se on pääomaa, joka ei vanhene kun taas aikaisemmin pohtimani hyötyä, varsinkin jos sen kytkee vaikka kovin nopeasti. Käytännön yrityksen poliittinen historia ei innostanutkaan itseä kiinnostavaan yritykseen. pyörittämiseen liittyviä asioita oppii samalla tavalla.

Opiskeluaika on ainutlaatuinen elätekemällä, kun taas laajan yleissivisTein paljon toimittajan töitä opismänvaihe ja sen aikana kannattaa käyttyksen kehittäminen työn ohella on jo kelujen ohella Tutkaimessa, avustajana tää mahdollisimman paljon annetuista Ylioppilaslehdessä ja kesätoimittajamutkikkaampaa. mahdollisuuksista aina vaihto-opisOpiskelijana kannattaa muisna Iltalehdessä. Heti valmistumisen kelusta klassikoiden lukemiseen. Me taa, että opinnoista tulee juuri niin jälkeen pääsin toimittajaksi Me Naiset kaikki yhä enenevässä määrin joudumkiinnostavat ja hyödylliset kuin niistä -lehteen. Pikkuhiljaa urasuunnitelmat me keksimään omat ammattimme, tekee. Oma aktiivisuus on olennaisalkoivat kuitenkin muuttua. Kaskas joten kannattaa rauhassa pohtia, mikä ta: kysy työharjoittelujen perään, tee Mediaan saimme idean toimittajase oma juttu voisi olla.

JOO-opintoja, ehdota itse projekteja. kollegoideni kanssa kun tajusimme, Se, mitä itse todella määrätietoisesti Myös vaivalloisilta tuntuvista aiheista kuinka paljon hienoa tutkimusta jää ja pitkään olin halunnut, heitti häkannattaa kiinnostua. Kvantitatiivisia piiloon, koska siitä ei viestitä. Kaskas ränpyllyä heti valmistumisen jälkeen. menetelmiä ei pitäisi pelätä, sillä niistä Media on tiedeviestintään erikoistuMutta sekin on siistiä! Harjoittele sitä, on paljon hyötyä, kun esimerkiksi nut viestintätoimisto, jonka tavoite erilaisten sensorien tuottamien suurten miten vaihdetaan suuntaa ja valmistauon parantaa tutkimustiedon ja muun du siihen, että joudut sitä vaihtamaan datamassojen hyödyntäminen lisäänyhteiskunnan välistä vuorovaikutustyy. useaan kertaan. Utelias asenne auttaa: ta, eli esimerkiksi sitä, että poliittiset Gradu on sokeri opintojen pohsen avulla löytää aina jotain mielenpäätökset perustuisivat paremmin jalla! Milloin muuten voit syventyä kiintoista tekemistä.” tutkimustietoon. Olemme tiettävästi valitsemaasi aiheeseen ja tulla sen Pohjoismaiden ainoa tiedeviestintään ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

Leikkuri leikkaa – miten käy valtsikan?

Yliopistoilla käy leikkuri.

Tutkain selvitti, mitä vaikutuksia sillä on valtsikaan.

Teksti: Ulla Immonen Kuva: Oona Pohjolainen

Tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kulmakarvat nousivat kattoon, kun Juha Sipilän perussuomalaisilla höystetty porvarihallitus ilmoitti napsaisevansa 550 miljoonaa euroa koulutuksesta hallituskauden aikana.

Isoin leikkuuhaava tullaan viiltämään yliopistojen budjetteihin, joilta katoaa naisuuksista karsitaan. Siksi on vielä siitä, että nuoret – ja vähän vansekä suoraan perusrahoitusta että liian aikaista puhua siitä, miten säästöt hemmatkin - tutkijakyvyt katoavat tutkimus- ja kehitysrahoitusta Tekesiin tulevat tarkalleen kohdentumaan.

Helsingistä maailmalle, ja sitä kautta ja Suomen Akatemiaan kohdistuvien Dekaani ei kuitenkaan usko nyt tutkimuksen ja opetuksen taso heikvähennysten takia. ilmoitetun 1200 henkilön haamurajan kenee. Keskustelua on jo herättänyt Koulutuksen säästötalkoot konkretoteutuvan kokonaisuudessaan, vaan arabian kielen ja islamin tutkimuksen tisoituivat Helsingin yliopistolla 22.9., arvelee todellisen vähennystarpeen jää- professori Jaakko Hämeen-Anttilan kun yliopiston hallitus päätti aloittaa vän huomattavasti alemmalle tasolle. lähtö Edinburghiin. Hämeen-Anttila yhteistoimintaneuvottelut. Syyskuun – Sehän on maksimimäärä ja on todennut Helsingin Sanomissa, että lopulla alkavissa neuvotteluissa tavoitlopullinen luku tulee tietoon vasta kun hallituksen koulutusleikkaukset tekevät teena on vähentää enintään 1200 henyt-neuvottelut on käyty, rauhoittelee lähdön helpommaksi ”kun kansainväkilöä, eli 15 % yliopiston henkilöstöstä Laakso. lisestä, korkeatasoisen tieteen tekevuoteen 2020 mennessä. Vähennyksillä Laakso myös epäilee, että laajamisestä tehdään Suomessa koko ajan tavoitellaan 86 miljoonan euron sääsmittaisia vakinaiseen henkilökuntaan vaikeampaa”. töjä. Nyt käynnistettävät YT-neuvottekohdistuvia irtisanomisia ei tule.

Vaikutuksia opetukseen ja tutkilut ovat laajuudeltaan omaa luokkaan– Meillähän on valtavasti määräaimukseen pyritään pehmentämään sa, sillä ensimmäistä kertaa yliopiston kaisia, hän toteaa ja viittaa yliopiston kohdentamalla leikkauksia hallintoon historiassa ne koskevat samanaikaisesti linjaan, jonka mukaan henkilöstöväja tukitoimiin. Nuortimon mukaan yliopiston koko henkilöstöä. hennykset tullaan toteuttamaan mahyliopiston henkilömäärä on kuitenkin Koska yt-neuvottelut ovat vasta dollisimman pitkälle eläköitymisten ja vähentynyt jo noin viidelläsadalla aluillaan, on toistaiseksi vaikea arvioimääräaikaisten karsimisen kautta. muutaman vuoden aikana ja leikkausda niiden vaikutusta valtiotieteelliseen Viime vuonna Helsingin yliopiston varaa ei juurikaan ole. tiedekuntaan. Tiedekunnan dekaani työntekijöistä 49 % oli määräaikaisissa – Riippumatta siitä, miten esimerLiisa Laakson arvio tiedekuntaan työsuhteissa, joten karsittavaa löytyy. kiksi henkilöstövähennykset toteutekohdistuvista leikkauksista on 15%.

Toisaalta määräaikaiset ovat usein taan, niiden skaala on niin iso, että ne Laakson ja Helsingin yliopiston esimerkiksi väitöskirjatutkijoita, joista tulevat väistämättä vaikuttamaan myös hallituksen jäsenen Jussi Nuortimon kasvaa suomalaisten yliopistojen seututkimukseen ja opetukseen. Esimermukaan yt-neuvotteluissa päätetään, raava tutkijasukupolvi. kiksi opetustarjonta voi vähentyä, hän miltä tasoilta ja mistä tehtäväkokoLeikkaukset herättävätkin huolta pohtii. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

21

Maria Loima Ikä: 24 Ammatti: opiskelija Koulutus: valtiotieteiden ylioppilas, Helsingin yliopisto Poliittinen esikuva: Erkki Tuomioja

22

Maria Loiman mielestä nyky-SDP puhuttelee vähän kaikkia, mutta samalla ei ketään. ___________________________________________________________________________________________________ - En ole tavannut henkilöä, jolla ei olisi mitään sanottavaa demareista – hyvässä Tutkain 3/2015 tai pahassa.

___________________________________________________________________________________________________

Pohja vanhan järjestyksen horjuu Perinteikkään valtapuolue SDP:n jäsenten keski-ikä on noussut yli 60 vuoteen. Puolue menettää jatkuvasti kannattajia niin sanotun luonnollisen poistuman kautta – toisin sanoen vanhoja demareita kuolee enemmän kuin uusia liittyy mukaan.

Silti useat nuoret luottavat sosiaalidemokraattiseen aatteeseen ja liittyvät liikkeeseen sen puolesta. Heidän mielestään puolueen on kuitenkin uudistuttava – ja pian.

Teksti: Joonas Lehtonen Kuvat: Oona Pohjolainen

___________________________________________________________________________________________________ lessään jonkin aikaa. Lopulta syyskuun seksi kirjattiin vaaleissa 16,5 prosentSuomen työväki järjestäytyi puolueeksi puolivälissä postiluukusta tipahti kirje, tia. Puolueen äänestäjien määrä on vuonna 1899. Vaalivoitosta Suomen joka alkoi sanoin: ”Hyvä SDP:n uusi alimmalla tasollaan koskaan. ensimmäisissä eduskuntavaaleissa jäsen Maria!” vuonna 1907 alkoi uskomaton me– Sosiaalidemokratia on maailman Reviirikiistoja nestystarina: ennen vuotta 2003 SDP paras juttu, mutta demarithan on järIlmari Nurminen kiinnostui politiioli eduskuntavaaleissa suurin puolue kyttävä puolue, Loima täräyttää. kasta jo teini-ikäisenä. Koska perheessä kaikkiaan 30 kertaa 33:sta.

– On esimerkiksi täysin absurdia, äänestyspäätökset pidettiin salassa eikä Mitä sitten tapahtui? että jotkut SDP:n jäsenet äänestivät politiikasta juuri puhuttu, Nurminen – Kristallinkirkas sanoma on valitsi puoluekantansa 16-vuotiaana tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Se hävinnyt: mitä sosiaalidemokratia on? täysin itsenäisesti. Vasemmistoliittoon ei ole solidaarisuutta, tasa-arvoa eikä Asioita on lähdetty tekemään vähän hän koki olevansa liian humaani ja oikeudenmukaisuutta. Se ei ole sosiaasieltä sun täältä, Maria Loima aloittaa. demokraattinen, joten jäljelle jäivät lidemokratiaa.

Hän on toinen Opiskelijoiden sosialiarvojensa puolesta sopivat vihreät ja demokraattisen yhdistyksen edaattodemarit. Pian Nurminen istui kahreista HYYn edustajistossa. Kolmatta deksan eläkeläisen kanssa Vammalan vuotta käytännöllistä filosofiaa opiskesosiaalidemokraattien johtokunnan leva Loima päätti lähteä mukaan pokokouksessa. Poliittisen uransa hän litiikkaan fuksivuonnaan, kun kolme aloitti sihteerin tehtävää hoitaen. eri ryhmittymää pyysi häntä ehdolle Nyt Nurminen on Suomen historian edustajistovaaleihin. ensimmäinen ja tällä haavaa ainoa Loiman mielestä sosiaalidemokra1990-luvulla syntynyt kansanedustaja. tia on paras mahdollinen lähtökohta – Olen vieläkin vähän hämmentypolitiikan tekemiselle. Hänestä demanyt siitä, että menin läpi, hän naurahriudessa on kyse ihmisoikeuslähtöisen Vuoden 2007 eduskuntavaaleista taa. politiikan tekemisestä. lähtien SDP on kokenut vaalitappion SDP:n eduskuntaryhmässä vaikuttaa Päätöstä puolueeseen liittymisestä jokaisissa käydyissä valtiollisissa vaaleissa. Tänä keväänä SDP:n kannatukkolme alle 30-vuotiasta kansanedustaLoima sai kuitenkin haudutella mie___________________________________________________________________________________________________

on ”Sosiaalidemokratia maailman paras juttu, mutta demarithan on järkyttävä puolue.

Tutkain 3/2015

23

___________________________________________________________________________________________________

”

Jos tähän ei itse usko, niin miten muut voisivat uskoa?

jaa. Koko eduskuntaan nuoria valittiin keväällä 14 kappaletta.

Nuori demari ei Nurmisen mukaan koe kummeksuntaa puoluevalinnastaan.

– Ihmiset suhtautuvat pääasiassa sosiaalidemokraatteihin myönteisesti, mutta monet nuoret eivät tunnista sosiaalidemokratiaa, Nurminen kertoo.

Nimenomaan: Euroopan laajuisen talouskriisin, erilaisten vähemmistöasioiden aiempaa näkyvämmän puimisen ja porvarihallituksen tiukan leikkauslinjan luulisi johtavan suoranaiseen kannattajatulvaan demareissa.

Sen sijaan elokuussa vaivaiset 14,2 prosenttia suomalaisista kertoi TNS Gallupille kannattavansa SDP:tä.

Nurmisen mielestä muut puolueet ovat tulleet demareiden reviirille.

– Esimerkiksi kokoomus on puhunut työväen presidentistä ja käyttänyt sosiaalidemokraattista retoriikkaa, Nurminen sanoo.

Kun toimiva hyvinvointivaltion malli on omittu demareilta, ovat he jääneet Nurmisen mukaan ”hajuttomiksi ja mauttomiksi”.

24

Nykyinen hyvinvointivaltio on muodostunut pitkälti demareiden vuoden 1903 Forssan ohjelman päämäärien mukaiseksi: 8 tunnin työpäivä, vähimmäispalkka, yleinen kouluvelvollisuus sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus olivat kaikki manifestin tavoitteita.

Mistä keksittäisiin uusi Forssan ohjelma?

– Nyt pitäisi luoda ”Sosiaalidemokratia 2.0”. Ensin määriteltäisiin taustalla vaikuttavat arvot ja niiden pohjalta lähdettäisiin luomaan uudenlaista sosiaaliturvaa, palveluita ja yhteiskuntamallia, Loima hahmottelee.

Erilaiset työryhmät pohtivat demareissa kaiken aikaa tulevaisuutta ja esimerkiksi puolueen omaa vaihtoehtoa perustulolle. Nurmisen mukaan tämäntapaisia avauksia tarvitaan enemmänkin.

1980-luvun hyvinvointivaltiossa, jota voidaan pitää eräänlaisena demareiden ihanneyhteiskuntana, Nurminen tai Loima eivät ole edes eläneet.

Maailman muuttumisen myötä siihen lintukotoon on Nurmisen mukaan turha pyrkiäkään.

– Voimme ammentaa tavoitteita menneestä, mutta ne pitää suhteuttaa tähän aikaan. Olemme nyt jääneet liikaa puolustamaan saavutettuja asioita, hän sanoo. ”Ei-puolueena” toimimisen sijasta SDP:n pitäisi hänestä tarjota enemmän ratkaisuja. Niitä voi kuitenkin luoda vasta kun puolue on samanmielinen edes sisäisesti.

Opiskelijademareiden kattojärjestö SONK linjasi toukokuussa Helsingin Sanomissa, ettei nuoria tule kannustaa yrittäjyyteen. Opiskelijayrittäjyysaktiivi Loima pettyi ja kirjoitti blogiinsa vastineen, jossa hän kertoi linjauksen olleen turhan tiukka ja vastakkainasettelua luova. Syyskuussa Loima esitelmöi demariopiskelijoiden Talous ja demokratia -seminaarissa opiskelijayrittäjyydestä SONK:n kutsumana.

– On innostavaa, että kritiikki otetaan vastaan ja halutaan kehittyä, hän kehuu.

ja Nurminen keskittyisivät SDP:n vaikuttavuuteen muuttuneella poliittisella kentällä. Molemmat ovat yhtä mieltä esimerkiksi siitä, että puolueen keulakuvat eivät ole 2000-luvulla vedonneet riittävän hyvin suuriin massoihin.

SDP:n iäkkäämpi kannattajakunta on perinteisesti ollut hyvin puolueuskollista, mutta nuoriin vedotakseen puolueen tulee muuttaa linjaansa.

– Puolueen pitäisi sanoa ääneen nuorten olevan tervetulleita. SDP:ssä ihannoidaan 70-luvun aktiivisia nuoria, mutta miksi 2010-luvun nuoret eivät olisi yhtä mahtavia? Loima ihmettelee.

Aivan aluksi pitäisi hänen mukaansa tehdä selväksi, että demarinuoria on ylipäänsä olemassa.

– Täytyy myöntää, että esimerkiksi kokoomusnuoret ovat päässeet esille paljon paremmin, Loima toteaa.

Viimesyksyisten edustajistovaalien jälkeen Antti Rinne pyysi Loimaa ehdolle eduskuntavaaleissa, mutta hän halusi kerätä vielä kokemusta.

– Mulla ei ole tavoitteita demarina, vaan ihmisenä. Haluan pelastaa maailman ja sen voi tehdä montaa kautta, Loima pohtii.

Nurminen haluaa nyt keskittyä kansanedustajan työhönsä ja tehdä sen mahdollisimman hyvin. Puolueen johtopaikat kiinnostavat ”ehkä tulevaisuudessa” – mutta vielä hänellä ei ole kiire mihinkään.

– Kun tekee joka päivä töitä asiansa eteen ja saa siitä paloa, se antaa myös luottamusta. Jos tähän ei itse usko, niin miten muut voisivat uskoa? Nurminen kysyy.

SDP:n tulevaisuudesta Nurminen ei ole huolissaan – onhan demarit 60 000 jäsenellään yhä suuri puolue.

Myös Loima on optimistinen ja valmis tekemään työtä aatteen eteen.

– En ole missään vaiheessa menettänyt uskoani hyvään ja siihen, että kaikki järjestyy. Jonkun täytyy vaan järjestää.

Sosiaalidemokratia 2.0 Sanonnan mukaan aika ajaa ohi demareista sekä oikealta että vasemmalta.

Populistipuolueiden suosion kasvu on Euroopan laajuinen trendi: Ruotsin ruotsidemokraatit, Tanskan kansanpuolue ja Ranskan kansallinen rintama tekevät kukin kovaa nousua maassaan.

Suomessa kansa jytkyttää Timo Soinin tahtiin.

Monet oikeistodemarit ovat loikanneet SDP:stä kokoomukseen, osa työläisistä perussuomalaisiin ja radikaalimpaa linjaa hakevat vasemmistoliittoon. 1990-lukuun saakka demarit oli johtava ympäristöpuolue, mutta vihreiden perustamisen jälkeen ympäristöihmisetkin ovat siirtyneet 8.10. julkaistun Ylen gallupin mukaan pääasiassa heidän riveihinsä.

SDP on noussut toiseksi suurimmaksi Historiallisesti SDP:tä voidaan pitää Nuoret esiin puolueeksi 18,3 prosentin kannatukselSuomen vaikuttavimpana puolueena.

Sisällöllisten uudistusten ohella Loima la. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

___________________________________________________________________________________________________ Ilmari Nurminen Ikä: 24 Ammatti: kansanedustaja Koulutus: hallintotieteiden ylioppilas, Tampereen yliopisto Poliittinen esikuva: Tarja Halonen

Kansanedustaja Ilmari Nurminen profiloitui eduskuntavaalien alla mediassa vanhusten puolestapuhujana, mutta on ollut aktiivinen myös esimerkiksi Tampereen yliopiston edustajistossa ja työntekijäliitto PAM:ssa.

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

25

ENNEN OLI KUNNOLLISTA

Palstalla Kannunvalajien kuraattori katsoo järjestön menneisyyteen nähdäkseen nykyisyyteen.

Tiedekunnan kylähullut Teksti: Akseli Huhtanen

Tiedäthän tyypin: Hän pukeutuu yliopiston punaiseen huppariin tai tuutoripaitaan, osallistuu vain kurssin ensimmäiselle luennolle ja on aina jakamassa lappuja tai kiinnittämässä julisteita ilmoitustauluille. Sosiaalisessa mediassa hän massatuottaa tapahtumakutsuja ja valokuvia bileistä, hengailuilloista ja kokouksista. Aina on menossa haku hallitukseen, mahdollisuus osallistua kuvakisaan tai tilaisuus ilmoittautua kauden kovimpiin kemuihin. Hän on valtaamassa Porthaniaa, sinä pöytää Unicafen lounasruuhkassa.

Hän on kylähullu – siis järjestöaktiivi.

Perinteisessä kyläyhteisössä kylähullu on sosiaalisista rajoitteista vapaa tyyppi, jonka erikoisen persoonan kaikki yhteisön jäsenet tuntevat.

Vanhan puukirkon ohella hän kuuluu paikkakunnan ykkösnähtävyyksiin.

Valtsikan kylähullut taas hallitsevat mielikuviamme tiedekunnasta, yliopistosta ja vapaa-ajan mahdollisuuksista.

Nämä mielikuvat vaihtelevat aina vallalla olevan poliittisen näkemyksen mukaan.

Vuoden 1968 Vanhan valtauksesta lähtien valtsikalaisten aktiivien enemmistö oli vasemmistolaisia, ja koko 1970-lukua leimasikin vastakkainasettelu sosialistista agendaa ajavien opiskelijajärjestöjen ja porvarillisiksi koetun henkilökunnan välillä.

Vuonna 1979 tapahtui käänne, kun Kannunvalajat perusti Kannu-klubi -nimisen tapahtumasarjan ja markkinoi yhdistyksen t-paitoja jäsenilleen yhteishengen rakentamisen nimissä.

Paitoja ei juuri myyty ja Kannu-klubi joutui käräjille alkoholimyynnin takia, mutta yhteisön ilmapiirin ne olivat jo muuttaneet: leimallinen piirre ei enää ollut vallankumous vaan yhdessäolo.

26

Tutkain 3/2015

Valtsikalainen identiteetti näyttäisi siis olevan jatkuvassa murroksessa.

Olisi houkuttelevaa sanoa, että me valtsikalaiset teemme identiteetin. Tarkemmin ajatellen näin ei kuitenkaan ole: identiteetin rakentavat lopulta aktiivit – ne kylähullut. Olemme identiteettimme velkaa noille hupparihörhöille, mutta usein huomaamme sen vasta jälkeenpäin.

Syyskuussa 2015 Kannunvalajien fuksisitseillä ylistettiin valtiotieteilijöiden työelämävalmiuksia, ja samaan aikaan iso joukko tiedekunnan opiskelijoita oli toteuttamassa historian pisintä yliopistovaltausta Porthaniassa.

Puheita ja toimintaa on helppo vähätellä leimaamalla aktiivit kylähulluiksi, mutta tosiasiassa niillä on suuri mahdollisuus muodostua kaikkien vuonna 2015 opiskelleiden valtsikalaisten identiteetiksi.

Media ja historiankirjoitus antavat meille ryhmäidentiteetin, halusimme sitä tai emme. Kun nyt syksyllä uusia opiskelijoita houkutellaan mukaan järjestöihin, valtauksiin ja firmoihin, rakennetaan samalla kollektiivista identiteettiä – uudet aktiivit nimittäin päättävät, mitä me ajattelemme itsestämme vuonna 2016.

Ajankohtaisia opiskeljaelämään liittyviä uutisia julkaistaan Tutkaimen nettisivuilla (http://www.kannunvalajat.fi/tutkain/). Seuraa Tutkainta myös Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla !

Tutkain 3/2015

27

Fuksivuosi – pakko ottaa?

Kannugames, fuksiaiset, saunaillat, sitsit… Fuksin kalenteri täyttyy erilaisista tapahtumista, joissa reissu Alkoon on tärkeä välietappi. Onko juominen olennainen osa fuksivuotta, jotajailman jostain paitsi? Valtsikan fuksit Teksti: Veera Kauhanen Roosa Savo jää Kuva: Veera Kauhanen vastasivat.

Teksti: Veera Kauhanen ja Roosa Savo Kuva: Veera Kauhanen 28

Tutkain 3/2015

Tutkain 3/2015

___________________________________________________________________________________________________ Kello on viisi, kun ensimmäiset tölkit avautuvat Kuppalan pihalla. Kuuluu sihahduksia, kun tulevat punahaalariset valmistautuvat illanviettoon asiaan kuuluvalla tavalla: korkkaamalla.

Repussa painavat tölkit, ja mukana on iloinen mieli ja uudet opiskelukaverit.

Tästä tulee elämäsi paras vuosi!

Perinteiden vaalintaa ”Juominen kuuluu perinteeseen. Ensimmäisenä vuotena otetaan kaikki ilo irti pääsystä yliopistoon; fuksivuodesta halutaan tehdä unohtumaton.”

Asia tiedostetaan jo ennen fuksivuotta, kun innokkaan sisarukset, ystävät ja joskus jopa vanhemmat jakavat omia hulluja yliopistomuistojaan: ”Oi kun silloin rellestettiin!” Monilla ajatus yliopistosta kiteytyy täpötäysiin luentosaleihin, tunnolliseen kahvinjuontiin, haalarimerkkien haalimiseen – ja tietenkin mahtaviin opiskelijarientoihin. Vuoden alkaessa vanhemmat opiskelijat toivottavat fuksit tervetulleiksi ja opettavat heidät talon tavoille, myös alkoholinkäytön suhteen.

”Haluutsä huikkaa?”

Jokainen tietää sen tunteen, kun juominen ei vaan huvita, bisse tulee korvista ulos ja ajatus ryyppäämisestä kammottaa. Tekisi mieli lähteä mukaan selvin päin, mutta päässä nakertaa ajatus muiden aikeista juoda.

Paikan päällä syntyy kysymysten ja tarjousten tulva: ”Missä sun juoma on?” ”Nyt otat edes yhen.” ”Alkoholista kieltäytyminen on sulkenut minut ulkopuolelle esimerkiksi fuksiaisrastista. Usein tällaisessa tilanteessa monet ‘pitäisikö juoda vai ei?’-tyypit sortuvat odotusten alla.”

Painostus saattaa ottaa ystävällisen vinoilun muodon, kun fuksia houkutellaan liittymään hauskanpitoon.

Monesti oma alkuperäinen päätös olla juomatta muuttuu kavereiden houkutellessa, ja silloin voi löytää itsensä juoma kädessä. ”Fuksiaisissa oli pakko juoda jos halusi olla mukana ja selvitä rasteista, mutta ei siinäkään ollut kuin pientä leikkimielistä painostusta. Jos joku ei oikeasti halua juoda, niin kukaan ei pakota.”

bissen, oma vesilasi tuntuu paistavan kauas.

Alkoholi yhdistää Juomaton voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi. Muiden jakaessa estottoman olotilan jää poikkeuksetta vaille samasta tunteesta, vaikka olisikin täysillä mukana muissa aktiviteeteissa.

Kun toisilla on silmät selällään ja he kehottavat äänekkäästi ohikulkijoita ottamaan ”housut pois”, voi tuntea olevansa toisella planeetalla. Ehkä siksi juomatta jättäminen voi olla ison kynnyksen takana. ”Vaikka olen selvänä, minä olen se joka heitetään ulos baarista. Hiljaisemmat tyypit jäävät varmasti vähän ulkopuolelle, koska kyllähän alkoholi tekee sosiaalisemmaksi.”

Yleinen mielipide on, että kaikki saavat juoda tai olla juomatta, eikä ketään jätetä ulos porukasta. Tyyppiä joka ei juo saatetaan kuitenkin pitää tylsänä, terveysintoilijana tai ilonpilaajana. ”Ihmisistä jotka ei juo ollenkaan tulee sellainen fiilis, että he eivät ole täysillä mukana.”

Voitolla yöhön Juomista perustellaan usein sillä, että se helpottaa ihmisiin tutustumista.

Vaikka olen selvänä, minä Monista tulee juodessa rennompia, olen se joka heitetään ulos Ken on fuksi iloisempia tai uskaliaampia, ja fukbaarista.

Suomalaisessa nuorisokulttuurissa sirastien tyyppiset tehtävät luovat ryyppäämistä kohtaa paljon, eikä yliyhteenkuuluvuutta toisiinsa tutustuKetään ei pakoteta, mutta voi olla opistoelämä ole poikkeus: juominen ei vien fuksien keskuudessa. Ystävyyshelpompaa juoda kuin selittää miksi ole pakollista, mutta se on yleistä. suhteet syntyvät baarijonoissa, öisissä nyt ei huvita. Joskus tilanteesta pääsee ”Fuksit pitävät meteliä yliopiston tunnustuksissa ja yhteisessä rappion livahtamaan vetoamalla töihin tai ’megabileistä’ , eivätkä näe että ihmisiin tunteessa. lääketieteellisiin syihin, mutta ilman voi tutustua muissakin merkeissä. Puhe ”Juominen on sosiaalinen elementpakottavaa syytä ei välty houkuttelulta. opiskelijahumalan hienoudesta kulkeuti: kun muut juo niin juon minäkin.

Harvoin kukaan huutelee innoissaan tuu aina uusille fukseille, jotka sitten Humalassa tuntee olonsa vapautuneeksi ettei aio juoda, vaan asia yritetään pitää luulevat sen olevan yliopistoelämän ja saa tyhmiä ja hauskoja ideoita. Kyllä huomaamattomissa. ”Tänään lähydin.” sellaisia ideoita saattaa tulla muutentee!”-tyyppiset huutelut ovat sen sijaan Suomalaisessa yliopistokulttuuriskin, mutta se on täysin erilaista, kun arkipäivää. sa varttuneiden fuksivuoden muistot ollaan juomassa.” ”En halua korostaa juomattomuutsisältävät enemmistön kohdalla usein Edellisen päivän seikkailuja kelatani, koska monet saattavat kokea sen alkoholin. Toisilla oli huippuhauskaa, tessa naurunremakkaan yhtyvät usein torjumisena.” toiset raahasivat perässään överit juuri eniten humalassa olleet. MuisOman alkoholittomuuden esiin vetäneitä kavereita, ja toiset pohtivat toissa kiivetään katolle ja kerrotaan tuominen voi kuulostaa siltä, että miksei välillä voida pitää hauskaa ilsalaisimmat stoorit. Yhdellä hukkuvat haluaa ottaa illan rauhallisesti. Ilmiönä man seuraavan päivän darransumuista housut ja toinen viedään poliisikyyjuomattomuus ja juominen ovat saaamua. Vuosien päästä monet tulevat dillä kotiin. Ei ihme, että myöhemmin manlaisia: jos porukassa kukaan muu miettimään, minkä roolin alkoholi muisteltuna päällimmäisenä jää mieei ota siideriä, sellaisen ottaminen voi antoi opiskeluvuosille: oliko ryyppäleen kännitoilailut – ja ihmiset, joiden tuntua nololta koska poikkeaa jollain misestä oikeasti enemmän hyötyä kuin kanssa ne on koettu. tavalla ryhmästä. Jos muut ottavat haittaa? ___________________________________________________________________________________________________

”

Tutkain 3/2015

29

Ihmistieteilijä on itsekäs tieteilijä Humanistisia ja valtiotieteellisiä tiedekuntia lakkautetaan Japanissa ja Uzbekistanissa turhiksi leimattuina. Samalla Suomessa puhutaan yliopistokoulutuksen jättileikkauksista. Kun pitää päättää keneltä otetaan, minkälaista puolustusta meillä ihmistieteilijöillä on antaa?

Teksti: Elias Anttila Kuvitus: Vilhelmiina Koskinen

Toisinaan työnnän ovia, joissa lukee ”vedä”. Toisinaan syön pähkinöitä, vaikka tiedän saavani allergisia oireita ja joskus – kerran elämässäni – päätin ryhtyä ihmistieteilijäksi. Ovenkäsittelytaitoni selittynee vetämään kehottavan opaskyltin pienuudella toisin kuin pähkinämasokismini, joka jää takuulla nautinto–allergia-suhteen valossa ymmärrystä vaille. Järkevästä selityksestä ihmistieteilijärupeamalleni en ole aivan varma.

Ihmisen itse itselleen aiheuttaman teon takaa löytyy aina valinta. Jokainen valinta perustuu johonkin pieneen tai suureen, harkittuun tai harkitsemattomaan mieltymykseen, oli se sitten halu päästä ovesta sisään, tyydyttää suolanhimoa tai opiskella ihmisen luomaa ja asuttamaa tiedettä. Ovesta sisäänpääsy ja suolanhimon tyydyttäminen epäonnistuvat joskus, mutta on tavoitteen saavuttaminen humanistillakin vähintäänkin kaukana. Ihmistieteilijän tie

30

Tutkain 3/2015

on kuin Juutinrauman silta: päämäärä on jossain horisontin takana ja vaikka epäilet onko sitä edes olemassa, peruutusvaihde on kielletty ja ainoa suunta on eteenpäin.

”

Me valtsikalaiset emme valmistu koskaan.

Loputtomuuden tunne johtuu siitä, että ihminen luo jatkuvasti uutta.

Sitähän me tutkimme: ihmisen luomia rakenteita, jotka kehittyvät ja muuttuvat Kööpenhaminaa lähestyessä.

Projekti ei kuitenkaan tule valmiiksi niin kauan kun me täällä kuhisemme, koska ihmistieteen tutkimuskohde ei asetu paikoilleen. Eikä se voisi tehdä näin halutessaankaan, sillä kohde ei ole samalla tavalla naulattu maailmaan kuin kvarkit, Alpha Centauri ja Fermat’n laki. Luonnontiede voi teoriassa

tulla valmiiksi, mutta me valtsikalaiset emme valmistu koskaan.

Luonnollisen maailman tutkimuksen valmistuminen edellyttää kuitenkin (lähes yhtä utopistista) mekaniikan valmistumisen ajatusta. Valmistuttuaan mekaniikan ratkaisut automatisoisivat kaiken mahdollisen. Se, kuinka todellisuudessa käy, jää futurologeille tutkittavaksi, ja meidän itsemme selvitettäväksi taas se, mistä kaikesta manuaalisesta työstä olemme valmiita luopumaan tarvitaanko parhaassa mahdollisessa tulevaisuudessa lääkäreitä, sairaanhoitajia tai tuomareita, ja jos tarvitaan, miten heidän työkuvansa muuttuvat?. Olennaista on kuitenkin se, että ihmisyyden toteuttaminen on ainoa mikä jää utopiassa jäljelle. Ihmisyyden, jonka ydin on valinta jättää pähkinät syömättä, vetää ovenkahvoista ja ennen kaikkea, tutkia itseään.

Kysymykseksi kuitenkin jää, miksi kaikki muu piti tehdä ensin.

IN ENGLISH

This column is about random thoughts on university, society and the world – in English.

To Do: Think Teksti: Sofia Blanco Sequeiros

Writing this column was hard because I hate many columnists. I hate the way they whine, talk about feelings or personal enlightenments or home décor, spell the whole thing out and tell you what you should think and how.

Good columnists don’t kiss and tell; they state the facts and let the reader decide whether they want to be right or wrong.

Writing this column was hard because right now, there’s nothing left in me but exasperated boredom.

People seem to have lost all sense: occupying Porthania? Fun, admirable even; I completely support your goals. Your methods, however? At the general assembly it was decided that direct democracy is to be demanded all throughout the educational system.

When someone asked what was meant by direct democracy, one of the facilitators replied: “Um, well, I think it’s pretty clear. Something alike to what we’re doing now.”

What? That’s the emptiest definition of direct democracy ever. Ever.

People seem to have lost all sense: normal people, the people at your job, at your school, in the government, are turning into mindless immigrant-opposing sociopaths. Instead of 5,49 million people inside the Finnish borders, we now have 5,50 million people, some of whom have differently colored skin

than the “us” others are desperately trying to construct. Did you see the picture of the “human wall” in Tornio?

Small wonder some of the immigrants hate the city. I hate it too.

People seem to have lost all sense: yes, the budget cuts are so stupid that one can’t help but marvel. However, isn’t it better to cut from people who have jobs and a steady income than from people who don’t have a job or live on government benefits already? Of course the budget cuts increase gender inequality. So does the whole current government programme, where only equality between “men” and “women” are mentioned. There were 30 000 people protesting against their Sunday wage being lowered from 200% to 175% but only 15 000 people protesting against racism and inequality. Talk about picking your battles.

People seem to have lost all sense: we no longer even try to live according to what we know. Facts and knowledge are useless in argumentation mostly based on who dislikes what the most.

Misinformation and biased personal experiences weigh more than any truth.

People seem to have lost all sense and I am angry and cynical. This is not a column telling you how to think about things. This is a column telling you to think.

Tutkain 3/2015

31

TUTKAIN TESTAA

KULTTUURI

Poliittiset lautapelit Mitä tapahtuu, kun politiikan, maailmanpolitiikan ja sosiologian opiskelija testaavat poliittisia lautapelejä? Tutkaimen tiimi selvitti. Pelit valittiin monialaisesti mittaamaan sekä tietoa että strategiataitoa. Arviointiperusteina ovat pelin ulkonäkö, omaksuttavuus, vaikeusaste ja poliittinen realistisuus.

Teksti: Vilma Maukonen, Rasmus Rantanen ja Sari Kivijärvi Kuva: Vilma Maukonen

Pelaajien lyhenteet: Vilma, Maailmanpolitiikan tutkimus (MAP) Rasmus, Politiikan tutkimus (POT) Sari, Sosiologia (SOS) Avustavina pelaajina toimivat kauppatieteiden ja tekniikan ylioppilas Markkanen sekä metsätieteiden ylioppilaat Piesala ja Piesala.

1. Hei, me pelataan ulkopolitiikkaa!

Yleiskuvaus: Ulkopolitiikan Trivial Pursuit, testaa ulkopoliittista nippelitietoa useissa eri kategorioissa.

Näitä ovat muun muassa ulkopolitiikan merkkihenkilöt, konfliktit sekä Eurooppa ja EU. Voittaja on se, joka vastaa ensin oikein jokaisen kategorian kohdalla kysyttyyn kysymykseen ja kerää siten ensimmäisenä itselleen eriväriset pelimerkit.

Mielipiteet: Vilma, MAP: Helppo omaksua, jos osaa pelata Trival Pursuitia. Kysymysten vaikeusasteet vaihtelivat suuresti

32

Tutkain 3/2015

Pelien tiedot: Diplomacy Julkaisuvuosi: 1959 Pelaajia: 2–7 Ikäsuositus: 15+ Pelin kesto: vaihtelee

Adolf Hitlerin kuolintavasta Puolan suurimpaan järvialueeseen, oli paljon tuurista kiinni mikä sieltä tuli. Myös paljon kysymyksiä jenkkien presidenteistä, jos haluat pelata varman päälle vastaa aina ”Clinton”.

Rasmus, POL: Peliä ei kannata ottaa liian vakavasti, koska kysymykset ovat todella epätasaisia ja vaikeimmat kysymykset saattavat kasautua epäonnisille pelaajille toisten kahmiessa itselleen pelimerkkejä. Hauska peli, kunhan seuran valitsee huolella, sillä Yhdysvaltojen presidenttien yksityiselämää ja vuosilukuja huonommin tunteva saattaa kyllästyä ja kadota pelipöydän äärestä aika äkkiä.

Hei, me pelataan ulkopolitiikkaa!

Julkaisuvuosi: 2009 Pelaajia: 2–6 Ikäsuositus: 12+ Pelin kesto: 45 minuuttia

Sari, SOS: Hauskaa oppimista! Göran Therbornin Maailma - Aloittelijan opas -pääsykoekirjasta oli jonkin verran hyötyä vuosilukujen ja poliittisten johtajien hahmottamisessa. Tämä oli toinen kerta, kun pelasin tätä ja sen ansiosta on muistissa Alexander Stubbin koulutus ja SWAPO, joka ei ole Ruotsin salapoliisi.

Suositus: Matalan kynnyksen peli kevyisiin illanviettoihin, sopii turpo-faneille, poliittisen historian opiskelijoille (paljon vuosilukuja!) sekä maantieteilijöille. Ei suosi politiikan akateemisten teorioiden ystäviä.

2. Diplomacy Yleiskuvaus: Maailmansotien hengessä toteutettu strategiapeli, jonka päämääränä on vallata Eurooppa omalla valtiolla. Pelivaihtoehtoina kaikki maailmansotien suurmahdit eli Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Venäjä, Itävalta-Unkari, Italia ja Turkki. Siirrot tehdään paperille kirjoittamalla ja paljastetaan yhtä aikaa. Liittoumia, selkäänpuukotuksia, kaksoisagentteja… huhupuheiden mukaan John F. Kennedyn ja Henry Kissingerin lempipeli. Voittaja on se, joka valtaa ensin Euroopan tai saa muut luovuttamaan oman ylivoimansa edessä.

Vilma, MAP: Ensivaikutelmana todella monimutkaisen oloinen, paljon käsittämätöntä koodihöttöä. Onneksi vaikutelma osoittautui vääräksi, sillä

pelin perimmäinen logiikka on yksinkertainen: Tarvitaan kaksi sotilasyksikköä päihittämään yksi, yksi vastaan yksi taas päätyy tasapeliin ilman että mitään tapahtuu. Pelissä parasta oli, että se saa sympatisoimaan itse kunkin Euroopan valtion asemaa vähän paremmin oikeissa sodissa. Itse pelasin Itävalta-Unkarina, ja kyllä on pakko sanoa että liittoutuminen Saksan kanssa on ainoa vaihtoehto, jos haluaa selvitä hengissä Venäjän ja Turkin yhteishyökkäyksestä!

Rasmus, POL: Sveitsi on tiellä! Tässä peli, joka vaatii oikeaa pelisilmää eikä vain vuosilukubriljeerausta. Säännöt ovat tiukat ja niiden omaksumiseen menee jonkin aikaa, mutta se ehdottomasti kannattaa. Oletko aina ajatellut, että jos olisit ollut Saksan keisari, sota ei olisi jymähtänyt juoksuhautoihin?

Nyt sinulla on tilaisuus todistaa se epäuskoisille ystävillesi, jotka eivät välttämättä ole ystäviäsi enää kauaa kolmannen selkäänpuukotuksesi jälkeen.

Sari, SOS: Peli tuskin jää lyhyeksi, sillä nappula katoaa lopullisesti vain saamalla se ikään kuin shakkimattiin.

Uusia nappuloita taas syntyy ”rakentamisen” aikana valtaamiesi tai tyhjillään jätettyjen keskuksiesi mukana. Kannattaa siis laajentua!

Suositus: Pitkiin mökkiviikonloppuihin, sillä tähän peliin ei yksi ilta riitä. Taktikoinnin vuoksi sopii kenties parhaiten poliittisille broilereille: kenet pettää ja kenen kanssa liittoutua?

Suhmuroinnilla, törkeillä taktiikoilla ja oveluudella voittaa, moraalilla kenties ei.

Tutkain 3/2015

33

(Siltala 2015)

Teksti: Linda-Liisa Kelokari

Kari Hotakaisen uusin romaani Henkireikä käsittelee synkkiä aiheita: kuolemaa, vihaa ja ihmismielen heikkoutta. Kirjan kertoja ja päähenkilö on kuorolaulua harrastava poliisi. Tärkeitä henkilöitä ovat myös samassa kuorossa laulavat suntio ja parturikampaaja, jotka kertojan tavoin jäävät nimettömiksi, mutta joita kertoja kutsuu heidän ammattinimikkeillään.

Kirjan tyylistä tekee mielenkiintoisen lukijan suora puhuttelu. Aika ajoin kertoja muun muassa pahoittelee kertomuksensa kestoa ja tarjoaa kuuntelijalleen ruokaa. Tämä vetää lukijan osaksi vangitsevaa tarinaa ja tekee siitä entistä todentuntuisemman.

Vaikka kirjan aiheet ovat raskaita ja ahdistavia, on mukana myös huumoria ja kepeyttä.

Henkireikä on varsin lyhyt ja nopealukuinen romaani, mutta jää lukijan mieleen ja ajatuksiin pitkäksi aikaa. Romaanilla on monia yhtymäkohtia Helsingin Kaupunginteatterissa viime keväästä asti esitetyn, niin ikään Kari Hotakaisen kirjoittaman monologinäytelmä Palvelijan kanssa.

34

Tutkain 3/2015

Sworn Virgin (Rakkautta ja anarkiaa 2015)

© Elokuvasta Sworn Virgin

Teksti: Saara Mielonen

Laura Bispurin esikoisohjaus käsittelee identiteettiä, sukupuolta ja yksilönvapautta tavoilla, jotka ovat meidän kulttuurissamme vieraita. Albaniassa orvoksi jäänyt Hana elää kyläyhteisön perinteiden ja velvoitteiden ristiriidassa. Hän on tytöksi liian itsenäinen ja epäsovinnainen, ottoperheensä häpeä.

Lopulta ympäristön riepottelemasta Hanasta tulee Mark, ”vannoutunut neitsyt”, perheen uusi poika. Tämän rituaalin myötä hänet vihdoin hyväksytään miehenä miesten joukossa.

Vuosikymmen myöhemmin perheen isä kuolee. Tyhjyys laukaisee ketjureaktion, jonka seurauksena Mark lähtee etsimään Italiaan teini-ikäisenä karannutta ottosisartaan.

Tämän perheen nurkissa Mark pääsee jälleen kosketuksiin itsensä, identiteettinsä ja kehollisuutensa kanssa. Mark oli vannotettu luopumaan rakkaudesta sen kaikissa muodoissa, mutta uudenlainen vapaus hyökyy hänen ylitseen lupaa kysymättä.

Jokainen kohtaus on hauras ja selittelemätön, lähes vaivaannuttavan intiimi. Balkanin jylhät vuoristomaisemat vaihtuvat jousimusiikin soidessa saumattomasti milanolaisen uimahallin kaakeleihin.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Henkireikiä

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Kari Hotakainen:

Katja Kettu: Yöperhonen (WSOY 2015)

Teksti: Heidi Ahola

Katja Ketun uutuusromaani Yöperhonen alkaa, kun suomalainen Irga loikkaa Neuvostoliittoon vuonna 1937 ja joutuu Vorkutan vankileirille. Loikkari-Irgan, pienen marilaiskylän asukkien, suomalaisen toimittajan ja jopa Vladimir Putinin kohtalot kietoutuvat yhteen dekkarimaisella tavalla, joka lipsahtaa ajoittain epäuskottavuuden puolelle. Mausteeksi on ripoteltu marilaista mytologiaa.

Yöperhonen kuvaa taitavasti ihmisen selviytymistä musertavan väkivaltakoneiston rattaissa. Vankileirin parakeissa ehdoton luottamus muuttuu ehdolliseksi. Kieroimmat taktikoijat selviytyvät, lojaaleimmat sortuvat. ”Suorat puut kaadetaan, käyrät saavat elää”, todetaan Vorkutassa. Ihminen elää vaikka valheessa, jos se on ainoa tapa elää.

Ketun kieli on arastelemattoman elinvoimaista. Kirjailijan helmasynti on kirjoittaa tarinansa liian auki, jolloin lukijan pääteltäväksi jää kovin vähän. Yöperhonen ei yllä koskettavuudessaan Ketun menestysteos Kätilön tasolle, mutta on silti vangitsevan voimakas tarina.

Tutkain 3/2015

35

Haemme päätoimittajaa

Kuva: Henni Purtonen

”Kannun viimeisiin vaalikokouksiin paikalle vaivautuneet muistanevat hyvin, kuinka Tutkaimen päätoimittajaa on valittu pitempään ja syvemmällä paatoksella kuin suurin piirtein koko varsinaista hallitusta. Välillä on tuntunut melkeinpä siltä kuin sanan säilä olisi monin verroin pelätympi ase kuin nuija, joka puheenjohtajalla sanotaan olevan kädessään.”

Tutkaimen 1/1985 pääkirjoitus Kannunvalajat ry:n julkaisema valtiotieteellinen ylioppilaslehti Tutkain hakee päätoimittajaa vuodelle 2016.

Tehtävä edellyttää kirjoitus- ja editointitaitoja, organisointikykyä, sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä sitoutumista tehtävään. Päätoimittaja johtaa toimituskuntaa ja vastaa printtilehden sisällöstä ja ilmestymisestä sekä verkkosivujen sisällöstä.

Vuoden aikana tulee julkaista neljä lehteä.

Tehtävästä ei makseta palkkaa, mutta se antaa rahaakin arvokkaampaa toimitus-, johtamis- ja projektinhallintakokemusta.

Lähetä avoin hakemuksesi otsikolla ”Hakemus päätoimittajaksi” osoitteeseen tutkain@kannunvalajat.fi maanantaihin 23.11. klo 23.59 mennessä. Hakemukset julkaistaan sähköpostilista Kaapelin-valajissa. Päätoimittaja valitaan Kannunvalajien vaalikokouksessa keskiviikkona 25.11. klo 17 Porthanian II-salissa, jossa päätoimittajaehdokkaat esittäytyvät.

36

Lisätietoja antaa nykyinen päätoimittaja Joonas Lehtonen (joonas.lehtonen@helsinki.fi).

Tutkain 3/2015

”

LAULUKIRJOJEN HELMIÄ

KANNULOOKS Teksti ja kuvat: Veera Kauhanen

Valtsika veisaa BIRTH CONTROL ”Mutta tätäkin parempi ehkäisy on KTTO:laisen penis.” @Kansissitsit

Löytyykö laulukirjastasi helmi? Lähetä kirjaasi tuherrettu hulvaton teksti/kuva osoitteeseen tutkain@kannunvalajat.fi! _________________________________________________________________

Elsa, 20, Kontakti

”Jotain törkeän rumaa ja aivan upeeta päälle samaan aikaan”.

Max, 20, Media

”Raha ja huumeet, mulla ei oo aikaa miettiä muuta.”

Tutkain 3/2015

37

Tutkain 30 vuotta sitten

Teksti ja kuva: Joonas Lehtonen

____________________________________________________________________________________________________

”

38

Tutkaimen Graffiti-palsta listaa Vuonna 1985 maailmassa on noin 4,9 Lehdistö ja ”uudet kiinnostavimpia vessanseinäkirjoitukmiljardia ihmistä. Gorbatshov nousee sähköviestimet” ovat sia yliopistolta. Valtsikan kirjastolta Neuvostoliiton johtoon ja aloittaa uuon ollut kuitenkin vaikeuksia löytää distusohjelmansa. Britannian kaivostulleet jäädäkseen. ”graffiteja”: ”Viimeisetkin kaapimalla miehet päättävät yli vuoden kestäneen saimme valtsikan vessassakin irti muulakon. Windowsin ensimmäinen versio takin kuin paskaa. Mutta, mutta: taas julkaistaan. Live Aid -konsertit ympäri kuitenkin muuttunut: ”Yleisö haluaa kerran vain miesten puolelta. Naisten maailman keräävät rahaa Afrikan nämitä se saa eikä saa mitä se haluaa.” loosheissa ei ollut kuin yksi graffiti ja länhädän voittamiseen. Vuonna 1985 Lehdistö ja ”uudet sähköviestimet” sekin vain eräs viisikirjaiminen sana syntyvät muun muassa laulaja Lily ovat tulleet jäädäkseen. Myös Tutkaiilman mitään persoonallista lähestyAllen, näyttelijä Keira Knightley sekä men pääkirjoituksessa todetaan, että mistapaa.” ”tuskin lienee kohtuutonta väittää, että Formula 1 -kuljettajat Lewis Hamilton Nimimerkki Mary Ann pakinoi joskus toimituksissa tehtävät päätökset ja Nico Rosberg. otsikolla ”Päihdeongelmia” alkoholin saattavat värisyttää tätä yhteiskuntaa Vuonna 1985 Tutkaimen päätoikäytöstä opiskelijaelämässä. ”Tunmittajina olivat Tuomo Lappalainen paljon tuntuvammin kuin konsanaan tuu ihan siltä, että ihmiset ei uskalla (numerot 1 ja 2) ja Eero Yrjö-Koskinäpertely jossain puoluetoimistoissa.”

Yliopistolla muutamia vuosia sitten purkautua muulla tavalla. Kun kaikki nen (3 ja 4). Toimituskuntaan kuuluvat uusittu tutkintojärjestelmä on alkanut pannaan viinan tiliin, purkautuminen esimerkiksi Suvi-Anne Siimes, Saska tuntua ”kohtalaisen siedettävältä”, on hyväksyttyä, eikä sitä muistella jälSaarikoski ja Minna Holopainen. mutta uudistuksen mukana tulleet keenpäin. Hetkestä kiinni ja silleen…”

Numeron 1/85 kannessa kysytiedekunnan yleisopinnot keräävät Muutakin harrastetoimintaa ollaan tään: ”Infokraatteja – onko heitä?”

Pääministeri Kalevi Sorsa on tuonut Tutkaimelta kritiikkiä. ”Tuskin löytyy kuitenkin kehittämässä, sillä Kannulle on nimetty ensimmäistä kertaa vuosiin uuden käsitteen ”infokratia” politiikolmannen tai neljännen vuoden oma urheiluvastaava. Huhtikuisen kan areenalle, sillä hänen mielestään opiskelijaa, joka ei muistaisi aina sählyturnauksen jälkeen meno on medialla on liikaa valtaa. Presidentti sopivan tilaisuuden tullen manata muuttumassa astetta vakavammaksi: Mauno Koivisto on puolestaan kutsumaan rakoon ensimmäisen syksyn massaluentoja, passiivista kopiointia, Kannunvalajien joukkue on kohtaanut toimittajia ”sopuleiksi”. Tutkaimen konemaista ulkolukua – sanalla sanoen massa eduskunnan urheilukerhon Heikki Laakson mukaan kohua on liijalkapallojoukkueen toukokuussa oiteltu, koska ”toimittajat ovat narsiste- kaikkea johdantokurssin nimikkeen alle ahdettua sosiaalihistoriasta kantiedekuntajärjestön 40-vuotisjuhlaotja ja –– haluavat kirjoittaa itsestään”.

Tiedotusvalta on hänen mukaansa santaloustieteeseen.” telussa. ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 3/2015

Š 2014 Accenture. All rights reserved.

be

you imagined

This is your invitation to join an organization offering greater opportunity, greater challenge and greater satisfaction.

Check out our summer internship opportunities: accenture.fi/summerintern2015 More information about Accenture as a workplace, visit: accenture.fi/tyopaikat

Tutkain 3/2015

39

40

Tutkain 3/2015