Tutkain 4/2015 by Tutkain

Valtiotieteellinen ylioppilaslehti

Tutkain 4/2015

ISO PYÖRÄ PYÖRII JUHANA VARTIAINEN JA TALOUS TÄNÄÄN TUTKAIN TANSANIASSA

THUBE HEFNER, PYHÄ LEHMÄ & DXXXA-D

SUOMIRAP OTTAA KANTAA JA VAIKUTTAA Tutkain 4/2015

Tutkain 4/2015

PÄÄKIRJOITUS

Joulun ihmeitä Siihen aikaan antoi presidentti Niinistö käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava uudet eduskuntavaalit. Nämä vaalit olivat vuoden toiset ja tapahtuivat Tiitisen ollessa vielä eduskunnan pääsihteerinä. Kaikki menivät äänestämään vaaleissa, kukin omaan äänestyspaikkaansa. Niin myös Juha lähti Uudeltamaalta, Sipoon kunnasta ja meni äänestämistä varten Pohjois-Pohjanmaalle, Kempeleen kuntaan, sillä hän oli kirjoilla Oulun vaalipiirissä. Hän lähti sinne yhdessä hallituskollegansa Alexanderin kanssa, joka suunnitteli vielä uutta budjettia. Heidän siellä ollessaan tuli laskelmien julkistamisen aika, ja Alexander esitteli budjettinsa, hieman muunnellun esikoisensa. Hän mapitti budjetin ja pani sen motellin hyllyyn, koska heille ei ollut tilaa turvapaikanhakijoiden täyttämässä Sipilän talossa. Sillä seudulla oli opiskelijoita yöllä ulkona juhlimassa pikkujouluja. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, ja ministeriön kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi opiskelijat, mutta kansliapäällikkö sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Kempeleen kunnassa syntynyt pelastaja. Se on uusi budjetti. Tämä on merkkinä teille: te löydätte laskelmat, jotka ovat kansiossa hyllyssä.” Ja samalla hetkellä oli kansliapäällikön ympärillä suuri ministeriön virkamiesten joukko, joka ylisti valtion varoja sanoen: ”Valtion kassan on kunnia politiikassa, maan päällä rauha ihmisillä, joita se rakastaa.” Kun virkamiehet olivat menneet takaisin ministeriöön, opiskelijat sanoivat toisilleen: ”Nyt Kempelee-

seen! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen minkä valtiovarainministeriö meille ilmoitti.” He lähtivät kiireesti ja löysivät Alexanderin ja Juhan ja budjetin, joka oli hyllyssä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli budjetista sanottu. Kaikki, jotka kuulivat opiskelijoiden sanat, olivat ihmeissään. Mutta Alexander kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkiskeli sitä. Opiskelijat palasivat kiittäen ja ylistäen valtiovarainministeriötä siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

”

Valtion kassan on kunnia politiikassa, maan päällä rauha ihmisillä, joita se rakastaa.

***** Tämä on viimeinen lehteni Tutkaimen päätoimittajana. Haluan kiittää lehteä taittanutta Henniä, toimitussihteereitä Nellaa, Kristiinaa, Saaraa, Oonaa ja Eliasta sekä kaikkia vuoden aikana lehden tekemiseen eri tavoin osallistuneita henkilöitä. Valtsikassa osataan! Erityiskiitos kuuluu teille lukijoille: kiitos, kun olette kommentoineet, haastaneet, kehuneet ja kritisoineet. Myös se on perivaltsikalainen taito, jota ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Rauhallista, rentouttavaa, valkeaa, maistuvaa ja onnellista joulua sekä mieletöntä uutta vuotta 2016!

Joonas Lehtonen

Tutkain 4/2015

TUTKAIN 4/2015 52. vuosikerta Julkaisija Kannunvalajat ry Päätoimittaja Joonas Lehtonen joonas.lehtonen@helsinki.fi Toimitussihteerit Elias Anttila Kristiina Markkanen Nella Kelkka Oona Riitala Saara Mielonen Ulkoasu ja taitto Henni Purtonen Tekijät Akseli Huhtanen Aliisa Holkko Anna Raeste Henna Pursiainen Mari Isomäki Milla Pesonen Onni Szeto Oona Pohjolainen Pinja Ylioja Riikka Tähkävuori Roosa Savo Saila Kurki Sari Kivijärvi Sofia Blanco Sequeiros Teppo Lindfors Ulla Immonen

”

Työnantajilla pitäisi olla vastuuta nuorten kouluttamisesta työtehtäviin. Se ei ole yliopiston tehtävä.

– Valtsikan väistyvä dekaani Liisa Laakso aikoo ottaa Tampereen yliopiston rehtorina kantaa kanditutkinnon työelämärelevanssin puolesta.

s. 8

TEKIJÄT

Etukannen kuva Onni Szeto Ilmoitusmyynti Pyry Lehtonen pyry.lehtonen@helsinki.fi Paino Picaset Oy, Helsinki Painos 300 kpl ISSN 0787-0035 (printti) Palaute tutkain@kannunvalajat.fi www.kannunvalajat.fi/tutkain Tutkain saa HYYn järjestölehtitukea.

Tutkain 4/2015

Teppo Lindfors, 22-vuotias talous- ja sosiaalihistorian opiskelija, haastatteli lehteä varten kansanedustajaa ja räppäriä. ”Se, mitä kysytään, on ensiarvoisen tärkeää. Pliisut tai vaatimattomat kysymykset ovat verrattavissa tiiliskivenkokoisen romaanin takakannen lukemiseen. Ilman pohjatyötä sekä harkittua ja ennakkoluulotonta kysymyksenasettelua ei voi päästä pintaa syvemmälle.”

Sari Kivijärvi, etnografiasta inspiroitunut sosiologian fuksi, kirjoitti lehteen kertomuksen matkastaan Tansaniaan. ”Maassa ollessani oli sopivasti vaalit, joten tartuin juttuaiheeseen. Aihe vei samalla korruption tarkasteluun. Haasteellista oli olla kirjoittamatta matkakertomusta, koska siellä oli niin paljon kiinnostavia asioita.”

Akseli Huhtanen, 27-vuotias käytännöllisen filosofian opiskelija, on pohtinut kaikissa vuoden Tutkaimissa Kannunvalajien historiaa ja nykypäivää. ”Lehtijutun tekeminen on aina retki jutun aiheeseen, omaan arvomaailmaan ja käsityksiin. Historiajuttuja tehdessäni olen muistanut, miksi arvostan valtsikalaista järjestötoimintaa niin paljon. Sen vilpittömyydessä, maailmanparannushalussa ja Kuppalan kämäisissä sohvissa on jotain mitä ei muualta löydä.”

SISÄLTÖ

21 Suomiräpin vaikuttajat tekijät Kolme suomalaista rap-muusikkoa pohtii musiikilla vaikuttamista.

Politiikasta, korruptiosta ja elämästä Tansaniassa Vaalit kiinnostivat Tansaniassa, vaikka korruptio voi maassa hyvin.

Kaksi totuutta Juhana Vartiainen sanoo suorat sanat taloudesta ja sen hoidosta tänä päivänä. Yritysvastuu 2.0 – kohti inhimillisempää voiton tavoittelua Miksi yritykset haluavat nyt julistautua vastuullisiksi?

Glögi tuo lämpöä talven pimeyteen Testasimme kaupan alkoholittomat glögit.

Iso pyörä pyörii, mitä jää jäljelle? Valtsika menee melkoiseen myllerrykseen opintouudistuksen myötä. Positiivinen psykologia – tulevaisuuden voimavara? Psykologialla voi selvittää hyvän elämän salaisuutta.

VAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 8

Minä, vaikuttaja

Kannusta kaikuu

Olipa kerran ura

Ennen oli kunnollista

In English

36 Kulttuuri 37

Laulukirjojen helmiä

37 KannuLooks 38

Tutkain 20 vuotta sitten

Laura Oiva (vas.), Maisa Lampinen ja Anna Holvio olivat mukana järjestämässä Valtiotieteilijöiden työelämämessuja. Kurkkaa takakannesta näytteilleasettajien vinkit työnhakuun. Kuvat: Henni Purtonen

Tutkain 4/2015

AJANKOHTAISTA

Yhteiskuntatieteellisen yhteistyön kehittäminen jatkuu Kannunvalajat valitsi uuden, 16-henkisen hallituksen vuodelle 2016.

___________________________________________________________________________________________________ Teksti ja kuva: Joonas Lehtonen

enemmän valtiosta, Anttila linjaa. kiseksi. Taloudenhoitajana vuonna 2016 Hietaharjulta yllätysuutinen aloittaa Matias Ingman (Keho). OpinKaksi vuotta Kannun puheenjohtajatosihteereinä toimivat Mikki Wasara na toiminut Anne Hietaharju iloitsi (Stigma) sekä myös tämän vuoden jättävänsä järjestön hyviin ja osaaviin opintosihteerinä toiminut Riikka Tähkäsiin. Puheenjohtajavuosiensa suukävuori (Kontakti). rimpana saavutuksena hän pitää KanHallituksen muiksi jäseniksi valitnunvalajien toiminnan muuttumista tiin Maiju Aho (Stigma), Heidi Ahola ammattimaisempaan suuntaan. (Kontakti), Anna Holvio (Kontakti), – Olemme aloittaneet uusia Jasmin Kopra (VOO), Heta Lampinen (Stigma), Aku Nikander (Status), käytänteitä ja luoneet uusia tapahLaura Oiva (Status), Jyrki Rantanen tumakonsepteja. Olen loppuvuoden (KTTO), Leevi Saari (VOO), Sebasajan laittanut hallintoa kuntoon, joten tian Veijola (Moodi) ja Laura Wathén seuraavien on helppo aloittaa työnsä, (Kontakti). Hietaharju kertoo. Moni valituista mainitsi haluavansa Vaalikokouksessa paljastui myös kehittää erityisesti yhteyksiä Suomen yllätysuutinen: Hietaharju aloittaa muihin valtiotieteilijöihin ja jopa muivuoden 2016 alusta valtsikalaisten Väki Rekrytointi Oy:n toimitusjohtaden Pohjoismaiden opiskelijoihin. Tutkaimen päätoimittajaksi vuodel- jana yritystä tämän vuoden johtaneen Matti Petteri Pöntiön siirtyessä sivuun le 2016 valittiin toista vuotta filosofiaa tehtävästä. opiskeleva Elias Anttila. Hän sanoi – Aion myös valmistua kandiksi Aiempaa pienempi hallitus haluavansa uudistaa Tutkaimen toimija saattaa opinnot siihen jamaan, että Ensi vuoden painopistealueisiin Kantusta tiiviimmäksi. Lisäksi hän tahtoisi kehtaan näyttäytyä yhteiskuntahisnunvalajissa kuuluu myös toimikunlehdestä sisällöltään nykyistä vakavamtorian laitoksella. Sitten pitää yrittää tien kehittäminen vastuullisempaan man ja yhteiskunnallisemman. opetella viettämään vapaa-aikaa, Hiesuuntaan. Sen vuoksi myös hallituksen – Todennäköisesti tullaan näkekokoa pienennettiin yhdellä 16-henmään vähemmän juttuja UniCafesta ja taharju hymyilee. ___________________________________________________________________________________________________ Kannunvalajat tulee vuonna 2016 keskittymään ennen kaikkea edunvalvontaan ja yhteistyöhön – ainakin jos kysytään järjestön ensi vuoden puheenjohtajaksi valitulta Juuli Hilskalta. Toista vuotta sosiologiaa opiskeleva Hilska valittiin puheenjohtajaksi Kannunvalajien vaalikokouksessa äänin 41–32. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on hänelle tuttua jo tältä vuodelta, sillä Hilska on toiminut Kannun hallituksessa suhdevastaavana. Lisäksi hän on vetänyt yhteiskuntatieteilijäpäivätiimiä yhdessä Kannun ensi vuoden varapuheenjohtajaksi valitun Rosa Smolanderin (Status) kanssa. – Suomen suurimpana yhteiskuntatieteellisenä opiskelijajärjestönä Kannulla on vastuuta valtsikalaisidentiteetin kehittämisessä koko maan tasolla, Hilska toteaa.

Tutkain 4/2015

Hallopedvaalit uusitaan 15.–16.12.

Mikä on sinulle tärkeintä joulussa? Teksti ja kuvat: Anna Raeste

_____________________________________ Teksti: Henna Pursiainen ja Riikka Tähkävuori

Miksi järjestetään uudet vaalit? Äänestystulos 3.–4.11. järjestetyissä hallopedvaaleissa eli yliopistohallinnon opiskelijaedustajien vaaleissa jouduttiin mitätöimään, kun selvisi ettei kaikilla äänioikeutetuilla ollut ollut mahdollisuutta äänestää vaaleissa. Mitätöinnin perusteena oli virheellinen vaaliluettelo: luettelosta puuttui äänioikeutettuja opiskelijoita, joilla oli vaalien aikana työsuhde Helsingin yliopistoon. Valtiotieteellisen tiedekunnan osalta uusintavaalit koskevat ainoastaan tiedekuntaneuvostoon valittavia opiskelijaedustajia, sillä tiedekuntaneuvoston kohdalla ehdokkaita oli enemmän kuin tarjolla olevia hallopedpaikkoja. Laitosneuvostojen ja yliopistokollegion osalta ei siis järjestetä uusia vaaleja, sillä niihin ehdokkaita on ollut saman verran kuin tarjolla olevia paikkoja.

Eilen

Koonnut: Saara Mielonen

”Tiedän olevani sivistyneiden ihmisten parissa, koska he sotivat raakalaisten lailla.”

Miksi kannattaa äänestää? Kehitys ei kehity ilman että asioita nuijitaan myös hallinnollisissa elimissä. Hallopedit vaikuttavat konkreettisesti jokaisen opiskelijan arkeen: he mahdollistavat sen, että opiskelijoita, opintoja ja opetusta koskevissa päätöksissä otetaan varmasti huomioon myös opiskelijoiden näkökulma, heidän toiveensa ja tarpeensa. Muista siis äänestää vaaleissa ja varmistaa, että opiskelijoiden oikeuksia puolustetaan jatkossakin!

Milloin uudet vaalit järjestetään? Uudet hallopedvaalit ovat sähköiset. Äänestää voi tiistaina 15.12. klo 9.00–20.00 ja keskiviikkona 16.12. klo 9.00–17.00 osoitteessa https://vaalit. hyy.fi.

Riikka Haukka, talous- ja sosiaalihistoria ”Kiireettömyys ja se, että yrittää rauhoittua.”

Kirsikka Grön, sosiologia ”Että lähden ulkomaille, pois Suomesta.”

Laura Kippola, sosiaali- ja kulttuuriantropologia ”Ruoka ja perhe.”

Tänään Somessa ”Terrorismi on erityisen julma ja väärä tapa sotia, koska sen kohteet ovat yleensä siviilejä. Kääntäen se kuitenkin tarkoittaa, että siviileillä on valtaa. Me voimme valita, annammeko terroristeille sen, mitä he haluavat.”

”Tällaisten terrori-iskujen yhteydessä pitää muistaa, että tavoitteena ei ole pelkästään herättää pelkoa, vaan myös polarisoida ja inspiroida.”

Voltaire (1694-1778)

Sami Sillanpää Helsingin Sanomissa Tutkija Juha Saarinen (@juhasaarinen) 15.11.2015. Twitterissä 14.11.2015. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

MINÄ, VAIKUTTAJA

Palstalla erilaiset vaikuttajat kertovat, miten ja miksi he päätyivät tekemään sitä mitä tekevät.

”Valtaa pitää käyttää aina hyvin perustein” Valtsikan dekaani Liisa Laakso siirtyy vuoden alusta Tampereen yliopiston rehtoriksi. Päälle liimatuille strategioille, missioille ja visioille perustuva johtaminen ei hänestä sovi yliopistoon. Teksti ja kuva: Joonas Lehtonen

– Tiedekunnan tasolta yliopistoon ei pysty ehkä vaikuttamaan niin paljon kuin itse haluaisin, Laakso toteaa. Hän haluaa rehtorina tukea mahdollisimman hyvin Tampereen yliopistoa muutosvaiheessa. Laakso on kertonut suhtautuvansa positiivisesti Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistämissuunnitelmaan. Hänen mielestään yliopistoilta ei pidä vaatia liikaa tehokkuutta, mutta esimerkiksi juuri opintojen sujuvoittamisessa ja päällekkäisen opetuksen karsimisessa yliopistot voisivat olla parempia. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikkoja tuleva rehtori näkee muuallakin. – Toivoisin voivani vaikuttaa kandidaatin tutkinnon työelämärelevanssin parantamiseksi. Työnantajilla Kuunteleva ja keskusteleva johtaja pitäisi olla vastuuta nuorten kouluttaLaakso siirtyy Tampereelle valtiomisesta työtehtäviin. Se ei ole yliopistieteellisen tiedekunnan dekaanin ton tehtävä, Laakso mainitsee. paikalta. Esimerkiksi Lähi-itää ja Käytännössä rehtorin tehtävät tuAfrikan demokratisoitumista tutkinut levat liittymään pitkälti hallinnollisiin Laakso päätyi hallintotehtäviin satturatkaisuihin ja myös ikäviin kannatRehtorilla on valtaa man kautta, kun hän oli Helsingissä tamattomien toimintojen karsimisiin. Työtarjous Tampereelta tuli Laakson sijaisena hoitamassa maailmanpolitiiLaakson mukaan rehtorin valtaa kannalta hyvään aikaan, sillä hän kan professuuria. Laaksoa pyydettiin pitääkin aina käyttää hyvin perustein. kokee kuusi vuotta dekaanina oltuaan hakemaan valtiotieteellisen tiedekunValtaa hänen mukaansa todella löytyy, nan dekaaniksi, joksi hänet valittiinkin kaipaavansa uusia haasteita. ___________________________________________________________________________________________________ Kesäkuussa Liisa Laakson puhelin soi. Soittaja oli konsulttiyrityksen edustaja, joka kysyi, olisiko Laakso mahdollisesti kiinnostunut uudesta työstä. Paikka ei ollut vielä edes haussa, joten puhelu yllätti Laakson täysin. Hän lupasi harkita asiaa. Tehtävä tuli hakuun elokuussa. Pesti kiinnosti Laaksoa, joten hän lähetti pyydetysti ansioluettelonsa konsultille. Pian mahdolliselta uudelta työnantajalta tuli haastattelukutsu ja sitten kutsu avoimeen kuulemiseen kahden muun kärkihakijan kanssa. Lokakuun lopulla tuli julki uutinen: Liisa Laakso oli valittu Tampereen yliopiston rehtoriksi 1.1.2016 alkaen.

Tutkain 4/2015

tiukan äänestyksen jälkeen loppuvuodesta 2009. Samaan aikaan valtsikassa tapahtui suuri hallinnollinen muutos, kun suurlaitokset korvasivat ainekohtaiset laitokset. Aineiden välinen kilpailu vaihtui Laakson dekaanikaudella yhteisten hallinnollisten periaatteiden ja yhteisen opetuksen kehittämiseen. – Se on ollut pitkälti yhdessä sopimista. Dekaanin työssä tärkeimmät päätökset ovat koskeneet muutamien tehtävien täyttöjä, Laakso kertoo. Johtamiskoulutusta hän on saanut esimerkiksi tänä vuonna Harvard Business Schoolissa. Sen tärkeimpänä oppina Laaksolle jäi mieleen, että johtajana on tärkeää kuunnella ja keskustella. – Yliopisto on asiantuntijaorganisaatio, jossa ihmiset ovat omasta kiinnostuksesta ja intohimosta asiaa kohtaan. Ihmisten luovuudelle pitää antaa tässä työyhteisössä tilaa.

vaikkei ehkä niin paljon kuin vuoden 2009 yliopistolain uudistuksen jälkeen odotettiin. – Silloin puhuttiin yliopistojen itsenäisyydestä, mutta kyllähän tärkeimmän rahoittajan eli valtiovallan sananvalta on edelleen suuri. Seuraaja valitaan tammikuussa Lista Laakson seuraajiksi pyrkivistä on nyt karsittu kolmeen nimeen: Hannu Nieminen, Mari Vaattovaara ja Kimmo Nuotio. Seuraajalleen Laakso tahtoo korostaa, että dekaanin johdettavana on yliopiston paras tiedekunta – myös monin objektiivisin mittarein. – Valtsika on suosittu hakukohteena ja tuottaa paljon tutkintoja. Teemme monitieteistä yhteistyötä tutkimuksessa ja tarjoamme paljon opetusta muiden tiedekuntien opiskelijoille. Valtsika on kaikkein kaksikielisin ja opiskelijavaihtojen suhteen kansainvälisin tiedekunta. Meillä on myös paljon vaikutusvaltaa yhteiskunnassa: nytkin hallituksessa on kolme ministeriä, jotka ovat valmistuneet täältä, Laakso luettelee. Hän toivoo, että seuraaja tulee vaalimaan valtsikan hienoja perinteitä haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimattakin. Uuden dekaanin ensimmäiset tehtävät tulevat koskemaan mahdollisia henkilökunnan vähennyksiä. – Siinä ei ole paljon neuvoja annettavaksi, Laakso huokaa. Hän jää valtsikan viimeiseksi vaalein valituksi dekaaniksi. Uuden dekaanin valitsee yliopiston hallitus rehtorin esityksestä tammikuun lopussa.

luovuudelle ” Ihmisten pitää antaa tässä työyhteisössä tilaa.

Nimi: Liisa Laakso Ikä: 54 Asuinpaikka: Helsinki Koulutus: valtiotieteiden tohtori Ammatti: Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani, Tampereen yliopiston rehtori 1.1.2016 alkaen Innoittaja: Ágnes Heller

Liisa Laakso toivoo voivansa ”harrastaa” kehitysyhteistyötä, Afrikkaa ja EU:n ulkopolitiikkaa koskevaa tutkimusta esimerkiksi ohjaamisen kautta myös Tampereella.

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

Suomiräpin vaikuttavat tekijät eto Kuva: Onni Sz

Thube Hefner alias Dj Ibusal Oikea nimi: Tuomas Pentikäinen Ikä: 26 Siviiliammatti: muusikko/opiskelija Koulutus: valtiotieteiden opiskelija Voimaeläin: miekkavalas tai kotka

Tutkain 4/2015

Suomiräppärit peilaavat musiikissaan sekä itseään että ympäröivää yhteiskuntaa. Kolme heistä pohtii, voiko räpillä vaikuttaa. Teksti: Teppo Lindfors, Roosa Savo ja Pinja Ylioja

Thube Hefner: ”Kritiikkiräppi ei ole marginaalikamaa” Tuomas Pietikäisellä riittää aliaksia. Gasellit-yhtyeen räppäri tunnetaan myös Thube Hefnerinä tai DJ Ibusalina. Lisänimi Hefner tulee siitä, että velour-takkiin pukeutunut Pietikäinen muistutti kaverin silmissä playboy-paroni Hugh Hefneriä. Ibusal taas jäi elämään siitä, kun Pietikäinen napsi kosteana iltana särkylääkkeitä darraansa. Talous- ja sosiaalihistoriaa opiskelevan Pietikäisen taiteilijanimet saattavat olla kevyitä, mutta mies tietää, mistä puhuu. Hän kertoo, että Suomessa ryhdyttiin aluksi työstämään huumorin varjolla. Varsinainen ”ryppyotsainen” räppi löi leiville vasta 2000-luvun taitteessa. – Räpin laajennuttua omaksi musiikkilohkokseen yhteiskuntakriittinen räppi on jäänyt ikään kuin kuriositeetiksi kaiken muun sekaan. Genre on pirstaloitunut, Pietikäinen sanoo. Hän kuitenkin tarkentaa, että kritiikkiräppi ei ole marginaalikamaa. Sen voi todeta esimerkiksi Palefacen levyjen levikistä. Myös raja sen välillä, mikä on kantaaottavaa musiikkia ja mikä ei, on hämärä. Melkein kaikessa räpissä on Pietikäisen mukaan kriittistä sanomaa. Yhteiskunnallinen räppi ei kata enää koko genreä, vaan ainoastaan osan siitä. Räppi on hankalasti määriteltävä kokonaisuus. Siinä missä räpin ensias-

kelia on aiemmin ehkä epitomisoinut jokin tietty vivahde, nykyisin tyylisuunnat elävät rinta rinnan. – Se on heterogeeninen paletti. Dxxxa D on räppiä, Cheek on räppiä, ja kaikki mitä siihen väliin kuuluu, Pietikäinen toteaa. Räppäämään Pietikäinen lähti omien sanojensa mukaan siksi, että palo musiikkiin oli kova, mutta viulutunneille hän ei suostunut. Levyjen kuuntelusta oli lyhyt matka auttavaan freestyle-rypistelyyn. Musiikissa hän halusi keskittyä oman stoorin kertomiseen, ei niinkään tietoiseen vaikuttamiseen. Gasellien osalta Pietikäinen toteaa, että heillä oli alusta pitäen lähtökohtana tehdä musiikkia omista kokemuksista. Henkilökohtainen kuva maailmasta on itseisarvoista kritiikkiä monisävyisempi. ”Oon aina tykännyt siitä, kun joku kertoo musiikissaan omasta elämästään, omista kokemuksistaan ja omista fiiliksistään. Kuulija voi itse tehdä johtopäätökset”, Pietikäinen toteaa. – En oo ikinä välittänyt siitä, että lyriikoissa otetaan semmonen saarnamiehen rooli. Tämä pätee elämässä muutenkin. Esimerkiksi journalisti ei kerro kolumnissa lukijoilleen, mikä yhteiskunnassa mättää, vaan integroi sen vaikuttavalla tavalla esimerkiksi henkilökuviin.

Pietikäisen mukaan retoriset tehokeinot, kuten kärjistäminen, kuuluvat räppiin. Ihmisten mielenkiinnon herättäminen on tärkeää, koska muussa tapauksessa kukaan ei kuuntele. Tehokeinot tuovat myös räppärin omia motiiveja esiin. Mitä musiikin yhteiskunnalliseen puoleen tulee, toisten ihmisten ja luonnon kaltoinkohtelu ovat Tuomas Pietikäiselle erityisiä yhteiskunnallisia ongelmia. Ihmisten lyhytnäköisyys ottaa niin sanotusti aivoon, mutta sen muuttaminen vaikuttaa mahdottomalta. Kyse on niin inklusiivisesta ihmisluonteen perustekijästä. – Meidän pitäisi aktiivisemmin yrittää asettua jonkun toisen pöksyihin. Ihmisten huono kohtelu tekee hallaa tällä hetkellä, luonnon laiminlyöminen aiheuttaa ikävyyksiä tulevaisuudessa. Päähän potkiminen myös periytyy, Pietikäinen pohtii. – Eurooppa voi huonosti ja lieveilmiöt näkyvät lähellä. Tällöin positiivinen kehitys kauempana ei helposti kantaudu tänne. Toivottomuuden tunne on välistä kovin vahva, mutta Pietikäinen ei halua sortua kyynisyyteen. Valtiotieteilijällä ei ole oikeastaan varaa siihen. Luottamus tulevien sukupolvien avarampaan perspektiiviin on kova.

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

Kuva: Onni Szeto

Pyhä Lehmä Oikea nimi: Karoliina Niskanen Ikä: 28 Siviiliammatti: näyttelijä Koulutus: Teatteritaiteen maisteri Voimaeläin: pöllö

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

Pyhä Lehmä: ”Pienen ihmisen ongelmat ovat tärkeitä” Räpistä kiinnostuneet tietävät Karoliina Niskasesta ainakin pari asiaa. Hänet tunnetaan nimellä ”Pyhä Lehmä”, hän on nainen joka räppää, ja hänen musiikkinsa erottuu massasta. Hänen kenties suosituimmassa kappaleessaan, ”Hullun lehmän tauti” kuuluu taustalla lehmän ääntelyä ja viittauksia löytyy niin poliitikkoihin kuin ebolaan. – Joskus biisissä haluaa antaa äänen niille jotka eivät yleensä ääneen pääse. Välillä taas haluaa tehdä jonkun todella yhteiskunnallisen biisin ja suoraan papattaa jostain asiasta, joka on perseestä, Niskanen sanoo. Hänelle musiikki on merkittävä vaikutuskanava, joka yhdistää ihmisiä kieleen katsomatta. – Räpin avulla pystyy vaikuttamaan sanojen kautta, mutta myös sen tunteen ja energian avulla, joita sävelet ja soundit kenessäkin aiheuttavat. Niskanen räppää soolona, mutta muodostaa myös veljensä Kajon kanssa Yhdentekevää-yhtyeen. – Teimme pikkuveljeni kanssa paljon räppiä jo ala-asteiässä. Rytmi ja kirjoittaminen ovat aina olleet minulle tärkeitä, ja silloin tajusin, että ne voi yhdistää, Niskanen sanoo. Räppi oli aluksi harrastus, kunnes kolme vuotta sitten Niskasen veli pyysi tätä mukaan räppäämään keikalleen. – Kavereiden kanssa keksimme

vitsillä nimen Pyhä Lehmä. Tajusin, että olin aina halunnut tehdä tätä, mutta olin epäillyt, pystynkö tekemään uskottavaa räppiä, koska olen tyttö. Nykyään en näe sitä minkäänlaisena esteenä, Niskanen kertoo. Räppärin sydäntä lähellä ovat esimerkiksi ympäristöasiat, joista hänen mielestään puhutaan aivan liian vähän. Lisäksi hän kyseenalaistaa hallituksen viimeaikaiset pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset. Muutenkin pienen ihmisen ongelmat ovat hänelle tärkeitä. – Minulle vaikuttaminen on joko sitä, että kerron miten jokin asia mielestäni on, tai sitä, että saan jonkin tunteen heräämään kuulijassa, Niskanen pohtii. – Tällä hetkellä läheinen aihe on yksinäiset ja syrjäytyneisyys, mihin olen halunnut vaikuttaa ja olen hakeutunut vapaaehtoistyöhön. Yksinäisiä ja syrjäytyneitä on Suomessakin paljon ja määrä kasvaa koko ajan. Haluaisin olla edes jotenkin avuksi, Niskanen toteaa. Haasteita siis riittää. Mutta onko Suomiräpissä tabuja? Niskanen pitää kysymystä vaikeana. – Homous. Se ei jotenkin sovi räppikulttuuriin, enkä tiedä Suomessa yhtään miespuolista homoräppäriä. Homo onkin battle-rapissa yleinen haukkumasana, hän päätyy vastaamaan.

Kun seuraa räpin kehittymistä Suomessa, saattaa tuntua siltä, että kevyistä aiheista kertova bileräppi on ottanut vallan. Cheekin kaltaiset räppärit täyttävät katsomot ja saavat fanilaumat kannoilleen. – On valitettavaa, että mainstream-räppi Suomessa on yleensä juuri bileräppiä, Niskanen harmittelee. Hänen mukaansa Suomessa on kuitenkin räpin alkuajoista asti tehty sekä yhteiskunnallista että viihteellistä räppiä. – Ensimmäiset tunnetuimat levyt olivat huumoripitoisia, kuten esimerkiksi Nikke T:n ja Raptorin tuotanto. Ehkä ensimmäisiä yhteiskunnallisempia räp-levyjä Suomessa oli Avaimen Punainen tiili, joka oli myös ensimmäinen minua todella puhutellut levy, Niskanen muistelee. Niskasen mielestä moni räppäri on onnistunut saamaan ihmisiä puolelleen. Esimerkiksi hän mainitsee Palefacen tuotannon: – Paleface tekee yhteiskunnallista musiikkia ja hän on todella perehtynyt asioihin. Hän on aktivisti, joka toimii hyvien asioiden puolesta.

____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

Kuva: Oona Pohjolainen

Dxxxa-D Oikea nimi: ei julkisuudessa Ikä: 44 Siviiliammatti: taiteilija Koulutus: Limingan taidekoulu, Lapin yliopiston mediatieteen laitos Voimaeläin: lokki: älykäs ja röyhkeä

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

Dxxxa-D: ”Huumori on ase kaikkea paskaa vastaan” Dxxxa-D:n musiikkia voisi luonnehtia pikemminkin sanataiteeksi kuin perinteiseksi räpiksi, mutta hip hop -kulttuuri siinä on silti vahvasti läsnä. – Hip hopiin kuuluu tiettyjä periaatteita, siihen ei kuulu kaupallisuus vaan omaehtoinen tekeminen, tasa-arvon tavoittelu, rasismin vastaisuus, suoruus sekä yhteiskunnallinen kritiikki, hän muotoilee. – Räp-kulttuuriin liittyy myös battle-meininki, kielellä briljeeraaminen ja MC-läppä, joka on herjausta ja hauskanpitoa aiheesta kuin aiheesta, Dxxxa-D kertoo. Hänellekin huumori on tärkeä elementti sanoittamisessa. – Huumori on ase kaikkea paskaa vastaan. Huumoriin liittyy tietty vakavuus ja syvempi näkemys elämää kohtaan, elämä on helpompi sietää kun nauraa. Räppiin kuuluu tietynlainen provosointi. Huonon maun viljely on hauskaa ja porvarillisen maun loukkaaminen on yks juttu mitä tulee tehtyä, hän tarkentaa. Suomenkielinen räp on suhteellisen nuori ilmiö. Dxxxa-D:n mukaan oleellista ei ole miettiä sitä, kuka oli ensimmäinen räp-artisti tai kuka ensimmäisenä ehti levynsä julkaista. Sen sijaan merkittävää suomalaisen rä-

pin alkuvaiheissa 90-luvulla oli yhteisö, joka syntyi samanhenkisten ihmisten ollessa saman asia äärellä. – Räppiä alettiin tehdä alusta alkaen korkealla profiililla, biisit olivat alusta asti kantaaottavia ja yhteiskunnallisia, hän toteaa. Sittemmin suomi-räp on monipuolistunut ja valloittanut radiokanavien soittolistat. Räpin ja pop-musiikin suhde on Dxxxa-D:n mukaan muuttunut. Hän puhuu räpin populaarista ulottuvuudesta, jossa räppiä käytetään pop-musiikin muotona. Sillä ei hänen mielestään ole hip hopin periaatteiden kanssa enää mitään tekemistä. – Valtavirtaräpin agenda on kääriä fyrkkaa. Yhteiskunnallisia asioita välittävän räpin tarkoitusperäisyyttä voisi kuvailla yhteiskunnalliseksi realismiksi, Dxxxa-D vertaa ja jatkaa. – Suomessa on hyvä räppiskene, ei musiikin muut genret käsittele yhteiskunnallisia asioita yhtä suorasti kuin räppi. Räpin hieno juttu on rehellisyys, mitään ei tarvitse peitellä. Dxxxa-D yrittää musiikillaan edustaa sitä, ettei itseään tai hyvää elämää rahalla löydä. Räppärin taiteen yhtenä päämääränä on antaa kuulijoille uusia ajatuksia ja näkökulmia sanomalla asioita yllättävällä tavalla. On kuitenkin vaikea arvioida, vaikuttavatko

lyriikat kuulijoiden ajatuksiin. – Mietin usein pelastanko jo pelastettuja, eli henkilöitä joiden maailmankuva on jo sellainen, että mun musiikki vaan tukee sitä, hän pohtii. Vaikuttavuudesta puhuttaessa esiin nousee räppärin oma kokemus. – Ainakin omaan hyvinvointiin taiteen tekeminen vaikuttaa, Dxxxa-D kertoo. Dxxxa-D nostaa vakuuttaviksi suomiräppäreiksi Asan, Palefacen ja Julma H:n, jotka ovat vasemmistohenkisinä räppäreinä päässeet pitkälle. – Sääli, että nykyään pitää olla vasemmistolainen puhuakseen tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja tulonjaosta. – Niiden pitäisi olla kaikkien ihmisten agendalla, Dxxxa-D toteaa. Yhteiskunnallisista ongelmista keskustellessa Dxxxa-D kritisoi vallalla olevaa talouspolitiikkaa. – Käsitys hyvästä elämästä hukkuu markkinamölyn alle, kun puhutaan että Suomen kilpailukykyä pitäisi kohentaa jollain tuottavuusloikalla ja tätä tuputetaan ikään kuin olisi jokaisen kansalaisen asia huolehtia kilpailukyvystä. Ei ihmisen tarkoitus ole olla työrobotti, joka kerryttää työnantajansa pussia. Elämä on itseisarvo.

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

Kuka? Nimi: Juhana Vartiainen Ikä: 57 Ammatti: kansanedustaja, valmistunut kansantaloustieteen maisteriksi 1983, väitöskirja 1992 peliteorian ja dynaamisen optimoinnin sovelluksista

Kaksi totuutta

Teksti: Teppo Lindfors Kuva: Onni Szeto

Aalto-yliopiston taloustieteen profesja valtakunta kokonaisuudessaan on keava diagnoosi: kaksi ristiriitaista sori Pertti Haaparanta sähköisti suoseissyt napit vastakkain talouspolitiitotuutta. Tutkain haastoi kokoomukmalaisen talouspuheen maaliskuussa kan linjasta. Tulisiko talouspolitiikkaa sen kansanedustajaa ja pitkän linjan 2015 nimittämällä sitä ”epä-älylliseksi”. elvyttää vai kiristää? Hämmästyttävästi talousemeritusta Juhana Vartiaista Siitä eteenpäin ja yhä enemmän tänä taloustieteen eri auktoriteeteilla on elvytyspolitiikan kannattajien keskeisyksynä talouspolitiikan asiantuntijat Suomen talouden ongelmista poiksellä kritiikillä. ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________ Miksi hallitus kiristää talouspolitiikVäestön ikärakenteen muuttumisen nen keskeinen näkemys on se, että kaa laskusuhdanteessa? vuoksi Suomea uhkaa sekä heikompi taloudessa on Suomessa niin kuin Vartiainen esittää kaksi teesiä, jotka kasvunäkymä että heikompi julkisen muuallakin Euroopassa käyttämätöntä puhuvat nyt lievästi kiristävän finanstalouden näkymä. Toisin kuin maakapasiteettia. Kapasiteetin käyttöaste sipolitiikan puolesta. Ensimmäinen on ilmansotien jälkeisenä aikana, ei ole formuloidaan tavallisesti tuotantokuikustannustason epäsuhta, siis työvoisyytä uskoa että kasvu vastaisuudessa luksi, joka on Suomessa pakkasella makustannusten epäsuhta suhteessa hoitaisi velkaongelmaa. noin kolmisen prosenttia. Suomi jää tuottavuuteen. Se on lamaannuttanut siis jälkeen työvoiman ja pääoman investoinnit ja edellyttää kilpailukyvyn Lyhyen ja pitkän aikavälin poliittiset määrän sekä tuottavuuden perusteella korjausliikettä. Epäsuhtaan ei auta ratkaisut arvioidusta potentiaalisesta BKT:skotimaisen toimeliaisuuden asteen Vastasyklistä elvytyspolitiikkaa näkytä kolme prosenttiyksikköä. Toisin parantaminen, päinvastoin. västi puoltaneelle Pentti Haaparannalle sanoen Suomi on matalasuhdanteessa – Hinta- ja palkkapaine on suoraan Vartiaisella on vastaus valmiina. yhdessä muun euroalueen kanssa. kotimaisen toimeliaisuuden funktio. – Jos finanssipolitiikan kerroin– En sano, etteikö meillä olisi maJos kokonaiskysyntää ruokittaisiin nyt vaikutus olisi hyvin suuri, jos työttötalasuhdanne, mutta 3 % ei ole mikään merkittävästi enemmän, silloin palkat myyden hystereesivaikutus olisi hyvin 1990-luvun lama. Kausitasoitettu jatkaisivat nousuaan, Vartiainen toteaa. suuri ja jos vielä sivuutetaan finanssityöttömyys taitaa olla noin 9,5 % tällä ”Kilpailukyvyn korjausliike” politiikan vaikutus kustannustasoon ja hetkellä. NAIRU, siis alhaisin mahdoltarkoittaa käytännössä sisäistä dekilpailukykyyn, silloin Haaparannan lisin työttömyysaste, jossa inflaatio ei valvaatiota, joka on konkretisoitunut esityksen elvytyksestä voisi ostaa. kiihdy, on nykyisillä työmarkkinoiden hallituksen talouspolitiikassa niin saFinanssipolitiikan kerroinvaikupelisäännöillä noin 6,5 %. Näiden nottuina pakkolakeina. Korjausliikkeen tuksella viitataan tilanteeseen, jossa erotus on 3 %. Jos meillä on työllisiä tavoitteena on tehdä työn tarjoaminen julkinen sektori kasvattaa menojaan, noin 2,5 miljoonaa, prosentti siitä houkuttelevammaksi. Tämä edellyttää raha kiertää markkinoilla kulutuksen miestyövuosina on 25 000. Jos tuotanmyös toimivia kannustimia työnantamuodossa samassa edistäen talouskastokuilu nollattaisiin, meillä olisi 75 000 jilta. Yrityksen perimmäinen tarkoitus vua. Hystereesillä tarkoitetaan lyhyesti työllistä enemmän, mikä ei ole 400 000 on kuitenkin tuottaa omistajilleen voit- sitä, että kun työttömyys on kerran työttömän reservi. Työmarkkinoiden toa. Miten tällaisessa yleiseurooppalaipaisunut, se ei enää hevillä palaudu tarkastelu johtaa taantumaan, vaikka sessa kysyntälamassa työkustannusten tasapainouralle. puhutaankin vain noin 3 prosentin supistaminen kannustaisi yrityksiä Hallituksen talouspolitiikan BKT:n tuotantokuilusta tai 75 000 teettämään lisää töitä, eikä jakamaan kriitikot ovat painottaneet hystereesin hengen työvoimakuilusta, Vartiainen syntynyttä ylijäämää omistajille? merkitystä ja sen nojalla penänneet arvioi. – Työn tarjontapolitiikassa luolyhyen aikavälin ratkaisuja eli ekspanVaihtoehtoista talouspolitiikkaa tetaan kapitalistin ahneuteen. Työsiivista talouspolitiikkaa. Elvyttävä, ajavien yksi olosuhteista johdetuista voimakustannusten laskiessa lisäekspansiivinen talouspolitiikka työlliskestoargumenteista on, miksei oteta työvoiman palkkaaminen muuttuu tää, luo talouskasvua ja kasvun avulla velkaa nyt, kun se on ennätyksellisen kannattavammaksi ja yritys palkkaa voidaan lopulta maksaa takaisin velka, halpaa, siis matalakorkoista. Muutalisää työntekijöitä. Tällaisia uudistuksia jota elvytys edellytti. Vartiainen ei man vuoden päästä, kun Suomella olisi otollisempaa tehdä nousukauden usko hystereesin olevan niin isoa kuin viimein olisi varaa valtiontalouden aikaan, mutta silloin Suomessa ei näytä kriitikot olettavat. kestävyyden kannalta ekspansiiviseen olevan tahtotilaa toimimiseen. – Hystereesiä korostava elvytys talouspolitiikkaan, korkotilanne voi Kokonaan toinen, yhtä lailla anteekilman tarjontatoimia johtaa ongelmiin: olla toinen. Eikö ole kertakaikkisen siantamaton talouden parametri on kustannustason korjausliike ei toteudu typerää jättää tällainen ikkuna käythuoltosuhteen heikkeneminen, tosiasija julkisen talouden alijäämä pahenee. tämättä? Vartiaisella, kuten odottaa allisesti väestön ikääntyminen. Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja saattaa, on vastaus tähänkin. – Huoltosuhde heikkenee tulevaityön tarjontapolitiikka eivät kuiten– Mahdollisuutta ei jätetä käytsuudessa ja huoltovastuut kasvavat, kaan ole vaihtoehtoja. Ne kuuluvat tämättä. Julkistalous velkaantuu 5 vaikka valtion tulo- ja menoperusteet yhteen. Työn tarjontapolitiikka näkyy miljardia vuodessa. Se ei ole mitätöntä. säilyisivät ennallaan. Kyse on pienehitaasti tehden tilaa finanssipolitiiEdellä esitetyt argumentit elvytyksen nevien ikäkohorttien tulevaisuudenkalle. Tulevaisuudessa aika-akselilla osalta kuitenkin pätevät. Ekspansiivikuvasta. Jos velkaa otettaisiin entistä on enemmän työllisiä ja [elvyttäessä] nen finanssipolitiikka törmää kustanenemmän, tulevaisuudessa olisi yhä BKT:n trendikäyrä nytkähtää ylöspäin. nustason ja julkistalouden rakenteelenemmän rakenteellista julkista alijäälisen ongelman rajoitteisiin. Matala mää. Kun sitä ryhdyttäisiin parsimaan Ratkaisuja euroalueen tilanteeseen korkotaso ei tätä argumenttia horjuta, kasaan, oltaisiin taas taantumassa. Elvytyspolitiikan puolustajien toimuuta kuin pieniltä osin. ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

LAINAUS

KANNUSTA KAIKUU

Palstalla Kannunvalajien hallitus kertoo ajankohtaisia kuulumisiaan jäsenistölle.

Rakastu valtiotieteilijään! Teksti: Saila Kurki (Kannunvalajien työelämävastaava)

Kun ylioppilasjuhlissani muutama vuosi sitten ilmoitin kyselijöille hakeneeni opiskelemaan valtiotieteitä Helsingin yliopistoon, monet ihmettelivät valintaani. Heidän mielestään minun olisi ollut paljon järkevämpää hakea lukemaan vaikka sairaanhoitajaksi, olinhan sosiaalinen ja avulias enkä edes tupakoi. Mitä ihmeen töitä sellaiset VTM:t edes tekevät? Tänä vuonna juuri tähän kysymykseen on lähdetty Kannunvalajien toiminnassa etsimään ratkaisua aivan uudenlaisella konseptilla: järjestämällä kahdet nimenomaan valtiotieteilijöille suunnatut työelämämessut. Tulevaisuudessa messut tullaan järjestämään ainoastaan kerran vuodessa, luultavasti marras-joulukuussa. Tapahtuman tarkoituksena on ollut tarjota opiskelijoille kattava näkemys siitä, mihin tutkinnollamme työllistyy. Messuilla onkin ollut tavattavissa mielenkiintoisia työnantajiamme niin valtiolta, järjestökentältä kuin yritysmaailmastakin. Tarjolla on ollut myös paljon mielenkiintoista ja ajankohtaista ohjelmaa: luentoja ja tietoiskuja esimerkiksi työnhausta ja opiskelijatoiminnan merkityksestä työelämässä sekä koulutuksia auttamaan vaikkapa LinkedIn-profiilin luomisessa. Näin suurta tapahtumaa Kannu ei olisi voinut järjestää ilman ammattiliitto Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen ja valtiotieteellisen tiedekunnan tukea. Kaikista messujen käytännön järjestelyistä vastasi kuitenkin vapaaehtoisista Valtsikan opiskelijoista koottu tiimi. Tiimissä työskentely on tarjonnut rivijäsenistölle uudenlaisen tavan olla mukana Kannunvalajien toiminnassa. Monet ovatkin kiittäneet, että ison tapahtuman järjestäminen on opettanut

Tutkain 4/2015

konkreettisia työelämätaitoja, kuten tiimityöskentelyä ja projektinhallintaa. Samalla on saanut uusia ystäviä – ja muutama on onnistunut nappaamaan myös itselleen työpaikan! Uskon, että kaikki valtsikalaiset ovat hyötyneet erityisen paljon siitä, että messuja ovat olleet järjestämässä juuri kanssaopiskelijat. Ketkä tietäisivät paremmin, millaiset kysymykset tai huolet työelämästä meitä askarruttavat, ellemme me itse? Monet messuilla mukana olleet työnantajat ja ohjelmanjärjestäjät kehuivatkin opiskelijoiden oma-aloitteisuutta ja sitä positiivista asennetta, jolla tutkintoamme on tänä vuonna brändätty. Siksi näenkin, että opiskelijajärjestöjen työelämätoiminnan avulla onnistutaan paitsi kasvattamaan tietämystämme työelämästä myös lisäämään itseluottamustamme työmarkkinoilla. Alussa esitettyyn kysymykseen valtiotieteilijän työllistymismahdollisuuksista olen saanut vastata vielä useaan otteeseen opintojeni edetessä. En itsekään varmuudella tiedä, minne tahtoisin töihin vaikkapa valmistumisen jälkeen. Sen kuitenkin tiedän, että tutkintomme antaa meille tavattoman hyvät valmiudet työllistyä monelle alalle. Meidän tehtäväksemme jää tunnistaa oma osaamisemme ja löytää itsevarmuutemme. Silloin työnantajat rakastuvat juuri meihin.

____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

____________________________________________________________________________________________________

Iso pyörä pyörii, mitä jää jäljelle? Niin, mikä ihmeen iso pyörä? Jo pelkkä asian kuuleminen saa niskakarvat nousemaan pystyyn tai vähintäänkin epäluulon viemään kulmakarvoja kurttuun. Mutta onko ahdistukseen aihetta? Teksti ja kuva: Mari Isomäki

Iso pyörä on opintouudistus, joka työelämän tarpeita vastaavia. itsenäisesti. Myös oppiaineet ovat laittaa tiedekuntien tutkintorakenteet Aloite uudistukseen on tullut olleet koko ajan prosessissa mukauusiksi. Uudistuksen avulla pyritään yliopiston taholta, mutta tiedekunnat na. Uudistuksen mukaiset kandi- ja tekemään Helsingin yliopiston tutkinovat olleet alusta asti tiiviisti mukamaisteriohjelmat näkevät päivänvalon noista kansainvälisesti kilpailukykyina prosessissa ja ne saavat päättää vuoden 2017 syksyllä. sempiä ja paremmin tulevaisuuden muutoksen sisällöstä ja toteutuksesta Helsingin yliopiston opintoasiain____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

____________________________________________________________________________________________________ neuvoston 12.10.2015 julkaisemassa linjauksessa korostetaan myös sitä, että muutoksella halutaan helpottaa epävarman hakijan valintaa ryhmittelemällä samankaltaisia aineita saman koulutusohjelman sisään ja tarjota mahdollisuus vaihtaa opiskelualaa opintojen jo alettua. Lisäksi taustalla vaikuttaa pyrkimys tutkintorakenteen kolmiportaistamiseen, eli toisaalta selkeään eroon kandi-, maisteri - ja tohtoriohjelmien välillä ja toisaalta parempiin mahdollisuuksiin siirtyä yhdestä opintosuunnasta toiseen eri tasojen välillä.

litieteiden koulutusohjelma taas tulee sisältämään sosiologian, sosiaalityön, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipsykologian. Valtio-oppi ja viestintä muodostavat yhteisen koulutusohjelman. Ohjelmien aineyhdistelmät ovat luonnollisesti aiheuttaneet paljon keskustelua, ja toiset kombinaatiot ovat syntyneet helpommin kuin toiset. Valtiotieteellisen tiedekunnan opintoasioista vastaavan varadekaani Ullamaija Seppälän mukaan kuitenkin tähän malliin suhtaudutaan tällä hetkellä pääsääntöisesti positiivisella mielellä. – Uskon, että suurin osa opettajakunnastamme näkee tässä jotain positiivista. Kun asiaa ruvettiin syvällisesti pohtimaan huomattiin, että monilla tieteenaloillamme on paljon yhteistä, ja on vain järkevää, että ne tekevät tiiviimpää yhteistyötä. Yksi tuleviin opiskelijoihin eniten vaikuttavista aspekteista on paljon keskustelua herättänyt pääaineen valinnan ajankohta. Kun saman koulutusohjelman alla on eri hakupaineen omaavia hakukohteita on selvää, että toiset opintosuunnat tulevat olemaan suositumpia kuin toiset. Miten käy opiskelijoiden yhteishengen, jos suosituimpiin pääaineisiin pääsystä joudutaan käymään kilpailua? Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä tiedetä, milloin pääaineen lopullinen valinta tapahtuisi. Yksi vaihtoehto on opintojen ensimmäinen vuosi, toinen puolestaan vasta kandiseminaari.

se suorittaa. Tämän lisäksi saattaa sitten tulla erityisiä, tiedekuntarajat ylittäviä maisteriohjelmia, joihin on erillinen haku, hän toteaa. Maisteriohjelmien remontti onkin yksi uudistuksen mielenkiintoisimmista aspekteista puolista. Mahdollisia nimiä uusille temaattisille maisteriohjelmille voisivat olla vaikka Väestö ja yhteiskunta, Poliittinen käyttäytyminen ja poliittiset instituutiot tai Terveys ja hyvinvointi. Ison pyörän pohtiminen alkoi jo 2012 ja lähti kunnolla käyntiin viime keväänä, joten suoraa yhteyttä nykyhallituksen leikkauksiin sillä ei ole. Seppälän mukaan uudistus saattaakin itse asiassa osoittautua pelastukseksi rajujen leikkausten kourissa painivalle yliopistolle. – Opetuksen yhdistäminen ja eri oppiaineiden välinen yhteistyö mahdollistavat opetuksen järjestämisen pienemmillä resursseilla. Opetuksen tasoa voidaan näin nostaa pikemminkin kuin laskea, mikä on tietenkin opiskelijan kannalta parasta, hän toteaa.

Miten uudistus vaikuttaa valtsikaan Isoin ja näkyvin muutos tulee olemaan hakukohteiden reipas vähentäminen nykyisestä viidestätoista kuuteen erilliseen kohteeseen, eli koulutusohjelmaan, joista jokaisen sisälle tulee useampi nykyinen pääaine, eli opintosuunta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakija valitsee häntä kiinnostavan hakukohteen ja sisään päästyään opiskelee kaikille opintosuunnille yhteisiä opintoja ennen lopullista pääaineen valintaa. Kandidaatintutkinnoista halutaan Ainejärjestöt ja tuutorointi näin entistä laaja-alaisempia, kun taas Mitä tulee puolestaan ainejärjestöjen maisteriohjelmien määrä lisääntyy ja ja tuutoreiden rooliin uudistuksen niistä puolestaan tulee temaattisempia. jälkeen, on selvää, että opiskelijaeläUusiin kandikoulutusohjelmiin otetaan män kulmakivet eivät tule häviämään. sisään vähintään neljäkymmentä uutta Tiedekunnallekin on tärkeää, että opiskelijaa vuosittain. opiskelijoilla on joku ryhmä, johon Oppiaineiden omien ehdotusten kiinnittyä. Uudistuksen jälkeen tuutopohjalta on päädytty alustavasti seurointi järjestetään mitä luultavimmin raavaan kuuteen kandi- ja maisteriohkoulutusohjelmien ympärille. On myös jelmaan: poliittinen ja talous- ja sosiVaikuttaako uudistus nykyisiin opismahdollista, että Kannunvalajien rooli aalihistoria sekä kehitysmaatutkimus kelijoihin? kaikkia valtsikalaisia yhdistävänä järja sosiaali- ja kulttuuriantropologia Kolmen vuoden siirtymävaiheen aikajestönä tulee entisestään korostumaan. yhdistetään ‘Yhteiskunnan ja kulttuuna on mahdollista valmistua vanhoilla Keväällä on luvassa tarkempaa tierin muutos ja kehitys’ -koulutusohjeltutkintorakenteilla. Nykyisiin opisketoa ja lopullisempia päätöksiä monista man alle. Taloustiede, tilastotiede sekä lijoihin uudistus kuitenkin vaikuttaa vielä auki olevista asioista. Kannattaa matematiikka matemaattis-luonnonsiten, että esimerkiksi syksyllä 2017 ja siis seurata tulevia käänteitä! Jo nyt on tieteellisestä tiedekunnasta puolestaan sen jälkeen maisterivaiheen opinnot kuitenkin selvää, että valtsikan kasvot menevät samaan ohjelmaan. Tämän lialoittava opiskelija siirtynee jo uusiin näyttävät varsin erilaisilta Ison pyörän säksi tulee Taloustieteen kandiohjelma, maisteriohjelmiin. Ullamaija Seppäjäljiltä. johon valtiotieteellisen taloustieteen län mukaan kuitenkin korvaavuudet lisäksi tulee ympäristö- ja luonnonvaräätälöidään niin, etteivät kenenkään Juttua varten on käytetty taustamateriaalina raekonomia. Käytännöllinen ja teoopinnot mene hukkaan. Helsingin yliopiston Koulutusuudistus-Wireettinen filosofia sekä ruotsinkielinen – Jokaiselle tulee olemaan oman kin sekä Kannu-opinto-Facebook-ryhmän filosofia muodostanevat muodostavat pääaineen mukainen maisteriohjelma materiaaleja. luultavasti yhden hakukohteen. Sosiaaja kaikille opiskelijoille taataan oikeus ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

OLIPA KERRAN URA

Palstalla valtsikasta valmistuneet kertovat, miten päätyivät nykyisiin työpaikkoihinsa.

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

____________________________________________________________________________________________________

Tavoitteena vaikuttaminen Teksti ja kuva: Mari Isomäki

”Opiskelin valtsikassa pääaineena politiikan tutkimusta ja sivuaineina poliittista historiaa ja kehitysmaatutkimusta. Hain valtsikaan, koska olin lukiossa kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta. Opintojen alussa minulla ei ollut tarkkoja urasuunnitelmia, vaikka pohdinkin uraa virkamiehenä. Halusin päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Päädyin Veikkaukselle kesätöihin ja jatkoin osa-aikaisesti opintojen ohella tuotehallintayksikössä tuoteassistenttina. Valmistuttuani sain sieltä kokopäiväisen analyytikon paikan. Pesti oli todella mielenkiintoinen, erityisesti senkin vuoksi että pääsin siellä vuoden työskenneltyäni nelihenkisen tiimin esimieheksi, mikä oli 26-vuotiaalle hieno mahdollisuus. Useita vuosia Veikkauksella työskenneltyäni halusin kuitenkin uusia tuulia elämääni, joten hain Espoon Vihreiden toiminnanjohtajan sijaisuutta. Vihreät ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja lisäksi koin järjestömaailman kokemuksen olevan hyödyksi tässä työssä. Koko opiskelujen ajan olin ollut tiiviisti mukana Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:ssä, jossa toimin nykyään varapuheenjohtajana. Nykyiseen työhöni kuuluu monipuolisesti eri tehtäviä käytännön pyörittämisestä poliittisen strategian suunnitteluun. Ehkä tärkeimmät valtsikan antamat valmiudet, erityisesti nykymaailmassa, ovat kriittisyys ja medialukutaito. Valtsikalaisilla olisi myös paljon

annettavaa yrityksissä, jonne tarvittaisiin tyyppejä, jotka kyseenalaistavat ja katsovat asioita eri näkökulmasta. Digitalisaatiosta puhutaan paljon, ja on totta, että tietotekniset taidot, big datan ymmärtäminen ja koodaaminen ovat yhä tärkeämpiä taitoja työelämässä. On myös entistä tärkeämpää, että jollain on visio siitä, mitä tekniikalla halutaan saavuttaa ja kenelle se on suunniteltu. Valtsikalaisilla on turhaan taipumus vähätellä taitojaan. Laaja-alaisuus on juuri on meidän valttimme ja sitä tarvitaan nykyajan työelämässä entistä enemmän. Kannattaa miettiä, mitkä ovat omat kiinnostuksen kohteet, minkälaisia töitä niillä voisi tehdä ja sitten muokata omaa osaamistaan niiden suuntaan. Ei kuitenkaan kannata ajatella liian suppeasti: todella monet asiat ovat mielenkiintoisia, kun niihin perehtyy syvemmin, joten kannattaa rohkeasti opetella sellaisiakin asioita, jotka ovat oman mukavuusalueen ulkopuolella. Työ, mitä päätyy tekemään vahingossa, saattaa osoittautua todella mielenkiintoiseksi, kun taas paperilla hohdokas työpaikka ei välttämättä todellisuudessa sitä olekaan. Maailmaa voi muuttaa monella tavalla; valtio ja järjestöt eivät ole ainoita väyliä siihen. Myös yritysten kautta voi saada aikaa muutosta parempaan. Unelmoi suurista, mutta hyväksy se, että välillä voi joutua tekemään sellaisiakin töitä, joita ei välttämättä rakasta ehdottomasti.”

Kuka? Nimi: Helka Otsolampi Ikä: 32 Valtsikassa: 2001–2009 Tällä hetkellä: Espoon Vihreiden toiminnanjohtaja Perhe: Aviomies ja kaksi poikaa ( s. 2012 ja 2014) Harrastukset: Partio ja matkustelu, wannabe-juoksija ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

Politiikasta, korruptiosta ja el채m채st채 Tansaniassa 24

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________ Teksti ja kuvat: Sari Kivijärvi

Saavuin yhden maailman köyhimmän lään presidentin, kansanedustajien ja niassa, sillä ne vaativat usein lahjontaa. maan suurimpaan kaupunkiin, eli paikallishallinnon edustajien valinnat. Yleisesti myös uskotaan, että maan Tansanian Dar es Salamiin. Kaupungin Ilmiselvästi se oli kiihkeä tapahtuma, suuri epävirallinen sektori, joka tuottaa nimi tarkoittaa rauhan tyyssijaa. Sillä ei vaikka korruptio voi maassa hyvin. Ei melkein puolet sen BKT:sta, liittyy ole pääkaupunkistatusta, mutta se on siis ollut yllätys, että CCM-puolue sai vaivalloiseen liiketoiminnan rekishyvin vaikutusvaltainen. Maksoin 50 kunnon äänivyöryn. Monipuoluejärteröimisen prosessiin ja sen luomiin yhdysvaltain dollaria ja annoin passini jestelmän paluun myötä vuonna 1995 korruption mahdollisuuksiin. Tansania tiskille, samalla he ottivat sormenjälpuolue on voittanut kaikki neljistä on silti korostanut hyvän hallintotavan keni. Onnekseni ruumaan jätetty matviimeisimmistä vaaleista. ”Chama Cha merkitystä rauhan ja vakauden ylläpikalaukkuni tuli täsmällisesti hihnalta. Mapinduz” eli CCM tarkoittaa vallantämisessä, talouskasvun ja sosiaalisen Pääsin rentoutumaan alkuhämmenkumouksen puoluetta. Afrikkalaisen kehityksen tuottajana sekä köyhyyden nyksen jälkeen vasemmanpuoleisella sosialismin mestaripuolue on nykyään vähentämisessä. Korruption kitkemipelkääjän paikalla. Matkallani euuusliberalismin puoltaja. Talouden nen olisi tässä yhtälössä hyvin oleelrooppalaisten suosimalle Chake chake modernisaatio ja vapaa kauppa ovat lista. -tielle näin runsaasti vaalijulisteita heidän näkökulmastaan parhaita Tiettyjen suurten ulkomaalaispitkin seiniä, leveissä puissa ja jopa tapoja maan elintason nostamiseen ja ten yritysten työntekijöiden, kuten isoissa kivissä. CCM jätti kaikki muut heidän yleisenä tavoitteenaan on jatkaa monien insinöörien ei tarvitse maksaa puolueet varjoonsa. yksityistämistä. palkastaan veroa lähtömaahansa eikä Vakiopaikkanamme oli paikallinen Suuri- ja pienitasoinen korrupTansaniaan. Syynä on näiden yritysten ”kissabaari” Jackie’s, jonka terassilla tio runtelee Tansaniaa, vaikka sen houkuttaminen maahan. Kuitenkin kissat maukuivat ruoan perään. Toisin ehkäisemiseksi on säädetty kattavasti esimerkiksi Indonesiassa vastaavasta kuin Helsingin kissakahvilassa, kissoja lakeja. Korruptio johtuu suurimmaksi työstä maksetaan pieni siivu veroja tuskin on varta vasten otettu paikan osaksi heikosta sisäisestä kontrollista työskentelymaahan. Tämä tuskin tulee asukkaiksi, vaikka ne näyttivätkin yhtä ja tottelemattomuudesta näitä korrupolemaan Tansanian valtaa pitävän halattavilta. Olut on Tansaniassa iso tionvastaisia lakeja kohtaan valtion puolueen nykyisen linjan mukainen juttu. Suomalaiselta lagerilta maistuva eri virastoissa. Esimerkiksi verotus, ehdotus. Kilimanjaro ja pistävämpi Serenget julkiset hankinnat ja tullilaitokset ovat Tansanian tuore presidentti John ovat suurimmat nimet. Jos kokeilunalttiita korruptiolle. Nämä korrupMagufuli sanoi pistävänsä alulle halua löytyy, voi myös tilata suosittua toituneet hallinnon osa-alueet voivat uudistuksia esimerkiksi byrokratian paikallista giniä eli Konyagia tonicilla. hankaloittaa ulkomaisten yritysten kitkemisestä. Hän uhkasi samalla virVälttyäkseen sekaannuksilta ruokien liiketoiminnan harjoittamista Tansakamiehiä potkuilla, jos he eivät muuta ja juomien määrässä on hyvä säilyttää esimerkiksi korkit näkyvillä, mistä hinta on helppo laskea. Monesti huomasimme kuitissa olevan suuremman summa kuin mitä piti. Kivikaupunki on Sansibarin pääkaupungin vanhin alue. Swahiliksi se on ”Mji Mkongwe” eli Vanha kaupunki. Oppaan avustuksella menimme historialliselle rundille. Kuulimme alueen orjamarkkinoista ja näimme orjien myyntilavan ja kellarin, jossa heitä oltiin säilötty. Lähellä oli myös orjien muistomerkki, missä kiviorjien kauloissa oli pantaketjut. Maan hallintotapaa ja konflikteja mietittäessä on otettava huomioon siirtomaaisäntien aiheuttamat traumat. Opettavainen historia synkkyydessään vei meidät keventävästi Queen-laulaja Freddie Mercuryn syntymäkotiin. Vaalit pitivät tänä vuonna sisäl___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

haitallisia tapojaan hänen hallintonsa alaisina. Myös monet kansalaiset ovat valittaneet valtion väliinpitämättömyydestä heidän huolenaiheitaan kohtaan. Oppositiopuolueet väittävät kuitenkin, että juuri hallitseva CCM olisi vallitsevan korruption takana. Tämä ohitettiiin heti vastaamalla, että puolueen edustajat eivät ole yllättyneitä tämän tyyppisestä kritiikistä. Suurten lupausten pitäminen jää siis nähtäväksi. Kaiken kaikkiaan Tansania on turistin näkökulmasta taivaallisen opettavainen lomakohde. Suomessa kalliilta tuntuvia eksoottisia hyödykkeitä ja kokemuksia kuten safarimatkoja saa ostettua halvalla. Itsetyöllistetyt paikalliset myyvät kohteliaasti tuotteita kuten esimerkiksi hajuvesiä, pähkinöitä, koruja, maalauksia ja sanomalahtiä melkeinpä kaikkialla. Jos et halua mitään, kerro se kohteliaasti ja jatka matkaa. Se kyllä ymmärretään. Ostaessasi yksityisiltä myyjiltä tai pikkuputiikeista on muistettava rohkeasti tinkiä ellei hintalappua ole. Tämä pätee myös suuren Slipway-ostoskeskuksen kauppoihin. Rikkaiden kalavesien ansiosta maassa tarjotaan paljon tuoreita mereneläviä. Kasvissyöjäkin pärjää hyvällä tarjonnalla. Dar es Salamissa on vaniljaa suosiville myös kiinalaisia ja länsimaisia ketjuravintoloita. Matkalla takaisin lentokentälle näin Maasai-heimolaisen kävelevän musiikkilaitteen kuulokkeet korvissaan. Tämä oli erikoinen näkymä pienessä suuressa maailmassamme.

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

ENNEN OLI KUNNOLLISTA

Palstalla Kannunvalajien kuraattori katsoo järjestön menneisyyteen nähdäkseen nykyisyyteen.

Innovaatio 50-luvulta Teksti: Akseli Huhtanen

Bongasin kerrankin kaltaistani keski-ikäisenä syntynyttä historia-intoilijaa todella inspiroivan tapahtuman: HYYn historian ystävät ry:n ”Oliko ennen kunnollista”-seminaarin, joka pidettiin marraskuun 19. päivänä. Kenties seminaarista löytyisi vastaus pitkään mietityttäneeseen kysymykseen siitä, oliko ennen kaikki paremmin, opiskelijoiden yhteishenki ylhäällä ja bileet parempia? Seminaarin päättänyt professori Laura Kolbe totesi esitelmässään opiskelijoiden olevan konservatiivisia: perinteistä pidetään usein kiinni vain siksi, että näin se tehtiin viimekin vuonna. Kannunvalaja Vihtori Suominen onkin osuvasti sanonut, että ”järjestöt muuttuvat hitaasti, koska ihmiset niissä vaihtuvat nopeasti”. Hidasta muutosta kyllä tapahtuu: Kannunvalajien perustamisen aikaan 40-luvulla järjestö oli varsin oikeistolainen, osakuntien perinteestä ammentava ja sääntökeskeinen. Sittemmin 60-70-luvuilla Kannu tunnettiin vasemmistoradikalismistaan ja 80-luvulla Kannussa keksittiin sählynpeluu ja tiedekuntatenttien jälkeiset tenttibileet. Toisaalta Kannunvalajien kehitystä voi ajatella myös syklisenä. 50-luvulla jonkinlainen Kannun sisäinen sosiaalinen innovaatio oli yhteishenki. 40-luvun perustamisvuodet olivat menneet lähinnä säännöistä, organisaatiorakenteesta ja politiikasta keskustellen. Jäseniä kiinnostavia massatapahtumia keksittiin järjestää vasta 50-luvulla. Yhteisyyden tavoittelu kuitenkin jäi taas vuosikymmeniksi politiikan tekemisen jalkoihin. Säilyneiden dokumenttien mukaan vuoden 1989 sählyturnauksen yhdeksi tavoit-

Tutkain 4/2015

teeksi asetettiin jälleen yhteishengen nostattaminen, ja se leimasikin koko 90-luvun Kannua: tehtiin laulukirja, vuosijuhlat, Kannustin ja lukemattomia tapahtumia. Vuodesta 2012 yhteishenki, jota tällä kertaa on kutsuttu ”yhteisvaltsikalaisuudeksi”, on jälleen nostettu toiminnan ydintavoitteisiin. Tuloksiakin on: tänä vuonna Kannunvalajat järjesti historian ensimmäiset työelämämessut sekä toteutti ammattiliiton kanssa Yhteiskuntatieteilijäpäivät opiskelijavetoisemmin kuin koskaan. Yhteisyyttä rakensivat myös kesäfestarit, lukuisat sitsit, keskustelutilaisuudet, ekskursiot, urheilutapahtumat, jämäkkä edunvalvonta ja valtava määrä muuta toimintaa. Karkeasti laskien Kannunvalajien järjestämissä tapahtumissa oli marraskuun loppuun mennessä käynyt yli 9000 osallistujaa. Yhdeksän. Tuhatta. Tämä kolumni päättää Kannun historiaa nykyisyyteen peilaavan neliosaisen sarjan nimeltä ”Ennen oli kunnollista”. Nyt on paikallaan kysyä seminaariotsikon sanoin: oliko ennen kunnollista? Historiaseminaarin osallistujat päätyivät vilkkaan keskustelun jälkeen käsiäänestyksessä hieman yllättävään konsensukseen: ei, ennen ei ollut sen kunnollisempaa kuin nykyään, kiinnostavaa kyllä. Olen samaa mieltä. Kannun historia opettaa, että kaikkia asioita on kyllä kokeiltu, mutta monesti niin päin metsää, ettei ole pahitteeksi kokeilla uudestaan. Yhteishenkikin piti keksiä kolmannen kerran ennen kuin siitä saatiin nykyinen, mielestäni upea versio.

Yritysvastuu 2.0 – kohti inhimillisempää voiton tavoittelua Teksti: Ulla Immonen Kuva: Oona Pohjolainen

Yritysvastuu, yritysten yhteiskuntavastuu, vastuullinen liiketoiminta - monilla nimillä keskustelussa esiintyvä yritysvastuu on ilmiönä houkuttelevan monitulkintainen. Se voi tarkoittaa kaikkea hyvästä henkilöstöjohtamisesta sertifioitujen raaka-aineiden ostamiseen tai vaatetuotannon alihankintaketjujen läpivalaisemiseen. Mutta miten olemme tulleet tilanteeseen, jossa yritykset Atriasta Nokiaan katsovat tarpeelliseksi julistautua vastuullisiksi yrityksiksi? – Vaikea sanoa, mistä nykykeskustelu on saanut alkunsa. Jos juuria lähtee kaivamaan, niin onhan monissa uskonnoissa, esimerkiksi islamissa ja kristinuskossa, esiintynyt ajatus koronkiskonnan kieltämisestä. Sen voi rinnastaa vastuullisuusajatteluun, joka koski pankkitoimintaa, pohtii Tytti Nahi, väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston Johtamistieteen laitokselta. Nahi puhuu monien huulilla olevasta aiheesta, yritysvastuusta. Nahin mukaan yritysvastuukeskustelua on käyty aina, vaikka yritystoiminnan muodot ovat vaihdelleet. Vastuullisuuskeskustelun uuden aallon taustalla voi Nahin mielestä nähdä ihmisoikeusajattelun kehittymisen ja toisaalta globalisaatiokriittisen liikkeen nousun, mikä kulminoitui Seattlen WTO:n huippukokouksen vastaisiin suurmielenosoituksiin 1999.

Tytti Nahi tutkii väitöskirjassaan osallistavaa liiketoimintaa kehitysmaiden vähävaraisilla markkinoilla.

Vastuullisuuskeskustelusta vastuulliseen yritystoimintaan Suomessa keskustelu yritysten vastuullisuudesta on kehittynyt kansainvälisten trendien mukaisesti. Ensin agendalle tulivat ympäristöasiat ja viime vuosina yhä vahvemmin ihmisoikeudet ja sosiaalisen vastuun kysymykset. On kuitenkin eri kysymys, miten yritysvastuukeskustelun voimistuminen

Tutkain 4/2015

____________________________________________________________________________________________________

ja kansalaisten herääminen vaatimaan eettisesti kestävämpiä vaihtoehtoja on tosiasiassa muokannut yritystoimintaa. – Yhteiskunnasta on tullut valveutuneempi. Se vaikuttaa yritystoimintaan. Vastuullisuusasiat ovat tulleet erityisesti edelläkävijäyritysten johdon asialistalle pysyvästi, arvioi suomalaisessa FIBS-yritysvastuuverkostossa työskentelevä Helena Kekki. Johtopäätöstä puoltaa esimerkiksi se, että FIBSin jäsenmäärä on kasvanut kymmenillä prosenteilla vuosittain ja tällä hetkellä verkostolla on jo lähes 280 yritys- ja yhteisöjäsentä. Nahi on kuitenkin skeptisempi. Hänen mukaansa sellainen liiketoiminta, joka rakennetaan alusta loppuun vastuullisuuden periaatteita noudattaen, on vielä melko harvinaista. – Monet yritykset väittävät, että vastuullisuus on heidän toimintansa kulmakivi. Esimerkiksi Kemira sanoo, että sen toiminnan keskiössä on globaalien vesiongelmien ratkaiseminen. Mutta kyllä sen voi pätevästi kyseenalaistaa, että onko kyse siitä vai pikemminkin vanhan toiminnan uudelleenbrändäämisestä, Nahi napauttaa. Yritysvastuu onkin trendikkyytensä ja monitulkintaisuutensa takia vaarallinen käsite. Koska yksittäisen kuluttajan on usein mahdotonta saada riittävästi tietoa yritysten toiminnasta, on ketterillä yrityksillä teoriassa mittaamattomat mahdollisuudet kiillottaa vastuullisuus imagoonsa pätevillä yritysvastuuperiaatteilla ja konsulttifirmalla teetetyllä vastuullisuusraportilla. Näin ne pyrkivät hyödyntämään vastuullisuuden tuomaa kilpailuetua. ”Vastuullisuuspesussa” on kuitenkin riskinsä, sillä kansalaisjärjestöt ja media ovat vuosien saatossa harjaantuneet narauttamaan liian suuria lupauksia tehneitä yrityksiä. Sosiaalisen median aikakaudella maineriski realisoituu nopeasti. Varsinkin kansalaisjärjestöt ovat usein haukkana tarttumassa yritysten puolivillaisiin ulostuloihin ja nostamaan esille yritysten kannalta

kiusallisia epäkohtia. Myös sosiaalisen vastuun asiantuntija Kekki on huomannut tämän. Hänen mielestään järjestöt ovat yllättävän nopeasti ja pienillä resursseilla onnistuneet saamaan yritykset varpailleen. – Nykyään yritykset kuuntelevat järjestöjä herkällä korvalla ja pyrkivät korjaamaan epäkohtia jo ennen kuin järjestöt keksivät tuoda niitä esille, Kekki sanoo. Edellyttääkö vastuu vapaaehtoisuutta? Kekin mukaan yritykset ovat tänä päivänä entistä kiinnostuneempia siitä, mitä kuluttajat ajattelevat. Vastuullisuus ei siis ole yrityksille pelkästään kuluerä, vaan hyvää liiketoimintaa, joka lisää yrityksen kannattavuutta pitkällä aikavälillä. – On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat, että sosiaalisesta ja ympäristövastuusta huolehtivat yritykset voivat myös tehdä parempaa tulosta, Kekki toteaa. Näin yritysvastuuta perustellaan usein. Kun yritys toimii vastuullisesti, ollaan ikään kuin win-win -tilanteessa: Yhteiskunta hyötyy samalla, kun yritys tekee enemmän voittoa. Onko tämä mahdollista? Sekä Nahi että Kekki ovat yhtä mieltä siitä, että voiton tuottaminen on sinänsä liiketoiminnalle hyvä lähtökohta, mutta ei ”hinnalla millä hyvänsä.” – Voittoja pitää pystyä tekemään inhimillisesti, ilman, että tehdään korjaamattomia tuhoja. Joskus se saattaa tarkoittaa pienempiä voittoja, Nahi huomauttaa. Vastuullisuuden näkemiseen kilpailutekijänä liittyy vaatimus yritysten vastuullisuustoiminnan vapaaehtoisuudesta. Jos yritysten toimintaa säänneltäisiin enemmän ja kaikki yritykset asetettaisiin samalla viivalle, häviäisi edelläkävijäyrityksiltä vastuullisuuden tuoma kilpailuvaltti. Yritysjäsenilleen palveluja tuottava FIBS kannattaakin yritysvastuun vapaaehtoisuutta, jossa

”yritys tekee enemmän kuin lait edellyttävät”. – Yleensä toimijoita on helpompi saada tekemään asioita vapaaehtoisesti. Kun asioita ei säädellä ylempää, saadaan aikaan yhteinen tahtotila, jolla voidaan päästä yli minimivaatimusten, Kekki selittää. Hän huomauttaa kuitenkin, että myös säännöille ja lainsäädännölle on paikkansa yritysvastuun kehittämisessä. Nahin mukaan yritysvastuun näkeminen yritysten vapaaehtoisena toimintana on vanhanaikaista. Hän ottaa esille EU:n yritysvastuun määritelmän, josta poistui sana vapaaehtoisuus vuonna 2011. Nahi katsoo, että EU:n uusi määritelmä, jonka mukaan yritysvastuu on yksinkertaisesti ”yritysten vastuuta toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan” ei enää viittaa vanhaan käsitykseen yritysten harjoittamasta hyväntekeväisyydestä. Nahi harmitteleekin sitä, että Suomessa käytävä turha kiistely yritysvastuun sääntelystä vie huomion pois varsinaisesta työstä, eli ratkaisumallien kehittämisestä. – Suomalaisillakin yrityksillä voi olla satojatuhansia alihankkijoita, mutta yritykset tuntevat arviolta 0-2 porrasta alihankintaketjuistaan. Ja toisenkin portaan jäljittämisessä on kova työ, jos ensimmäinen vie vaikkapa Aasiaan, arvioi Nahi. Nahi onkin enemmän kiinnostunut rakenteista, jotka ylläpitävät nykyisen kaltaista kestämätöntä tilannetta. Hän kysyy miksi ja millä edellytyksillä alihankintaketjut ovat ylipäätään kasvaneet niin pitkiksi, ettei yksittäisellä yrityksellä mitenkään voi olla syvällistä tietoa paikallisista oloista niissä maissa, joissa tuotteita tai niiden osia valmistetaan. – Eiväthän sitä yksittäiset yritykset ole valinneet. Liike-elämä vaan toimii niin, etteivät sosiaaliset tai ekologiset vaikutukset paina enempää. Mutta toisenlaista tasapainoa voi hakea, jopa kapitalismissa, Nahi pohtii.

____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

Positiivinen psykologia – tulevaisuuden voimavara?

Luennoilla pohditaan elämän tarkoitusta, kotiläksynä on kolme hyvää tekoa ja lopuksi kirjoitetaan essee onnellisuudesta. Kyseessä on viiden opintopisteen yliopistokurssi, ei hyvinvointiretriitti. Mistä on kysymys? ___________________________________________________________________________________________________ Teksti: Aliisa Holkko

Psykologialla on perinteisesti ollut eri tehtäviä. Sen avulla on muun muassa hoidettu mielisairauksia ja pyritty lisäämään ihmisten tuottavuutta sekä hyvinvointia. Maailmansotien traumaattisten kokemusten jälkeen psykologian fokus siirtyi lähinnä patologioihin. Vähemmälle jäi kysymys siitä, voiko pahoinvoinnin vähentämisen ohella myös lisätä hyvinvointia. Hyvinvoinnin tutkimukseen keskittynyt positiivinen psykologia pohtii, miten yksilöt ja yhteisöt saadaan kukoistamaan: Miten nollasta päästään plussan puolelle? Se ei ole vastakohta perinteiselle psykologialle, vaan enemmänkin yksi näkökulma.

Ikuisuuskysymykseen onnellisuudesta Martelalla on vastaus: – Sisäisesti motivoituneet päämäärät, kuten hyvät ihmissuhteet, itsensä toteuttaminen ja henkilökohtainen kasvu ovat päämääriä, joiden tavoitteleminen ja saavuttaminen on tutkitusti hyväksi ihmisen hyvinvoinnille. Sen sijaan ulkoisten asioiden tavoitteluun, kuten rahaan tai ulkonäköön, ei Martelan mielestä resursseja kannata tuhlata.

nattaako niihin jäädä kiinni?

Toivon yhteiskunta Tällä hetkellä moni murehtii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Leikkaukset, epävarma työllisyystilanne, pakolaiskriisi ja maailman kauheudet kylvävät epäsopua ja onnettomuutta sekä nakertavat luottamusta. Mistä saadaan voimaa uskoa tulevaisuuteen? Positiivisen psykologian yhdistyksen hallitusjäsen Touko Kuusi mainitsee yhdeksi nyky-yhteiskunnan Näkyvyyttä yhdistystoiminnalla ongelmaksi yhteisöllisyyden puutTänä vuonna Suomeen perustettiin teen. Hän muistuttaa ihmisen olevan myös oma positiivisen psykologian laumaeläin. Useissa tutkimuksissa on yhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja havaittu läheisten ihmissuhteiden merRitva Enäkoski kertoo, että yhdistys kityksellisyys ja se, että hyvän tekemiYliopistolta eväitä hyvään elämään perustettiin nostamaan esille posinen toiselle tuottaa hyvää myös itselle. Positiivisen psykologian kentällä tehtiivisen psykologian aihealueita ja Yhdessä tekemistä tarvitaan enemmän dään tutkimusta myös Suomessa. Yksi suomalaisia tutkimuksia esimerkiksi – naapurin menestyksestä on opittava hyvän elämän salaisuuksien selvittäjä vahvuuksista, myötätunnosta, sisusta ja iloitsemaan enemmän kuin naapurin on filosofi Frank Martela. Martela onnellisuudesta. menetyksestä. kertoo ymmärtäneensä, että perimmäiEnäkoski on puhunut myönteiEnäkoski sanoo, että Suomen harsin filosofinen kysymys on se, miten syyden voimasta työparinsa Marco teilla on päätös siitä, eletäänkö maassa elää hyvää elämää. Vastauksia hän on Bjurströmin kanssa jo pitkään ja toivon vai epätoivon tulevaisuutta. etsinyt eri tieteenaloilta. kertoo, että alkuun ihmiset nauroivat – Tulevaisuudessa tarvitaan innosAlkusyksystä Martela johdatteli päin naamaa: ”Pusi-pusi ja nami-nami tajia, kriitikoita, visionäärejä ja tekipohtimaan hyvää elämää Helsingin vaan teillekin”. jöitä. Vähemmän niitä, jotka ovat aina yliopiston kurssilla esimerkiksi mer2000-luvun puolella tutkimustieto valmiina katsomaan peruutuspeiliin, kityksellisyyden, yhteisöllisyyden ja alkoi kulkeutua myös Suomeen ja voilakaisemaan ongelmat maton alle ja arvojen avulla. Kurssin teemoja tarkasmavaralähtöisyyteen alettiin suhtautua kohtelemaan erilaisuuksia halveksien. teltiin niin psykologian, filosofian kuin tosissaan. Enäkoski muistuttaa, ettei Se aika on ohi. uskontojenkin näkökulmasta. Martela ideana ole ajatella pelkästään positiiEnäkoski siteeraa ihailemaansa myöntää, että poikkitieteellinen tutkivisesti. Elastista ja muistuttaa, että vastoinkäymusote voi olla työläs, mutta katsoo sy– Kaikki tunteet ovat yhtä arvokmiset voi kääntää myös voimavaraksi. vällisemmän ymmärtämisen vaativan kaita. Tarvitaan surua ja tarvitaan Kun katse on eteenpäin ja fiilis hyvä, tieteen raja-aitojen ylittämistä. kateutta, mutta kysymys kuuluu: kanniin selviää paljon enemmästä. ____________________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

___________________________________________________________________________________________________

”

Tarvitaan surua ja tarvitaan kateutta, mutta kysymys kuuluu, kannattaako niihin jäädä kiinni.

Touko Kuusi – Filosofian ja tekniikan ylioppilas – Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen hallituksen jäsen – Kehitystö-yhteisön vetäjä. Kehitystön tavoitteena on soveltaa hyvinvoinnin tutkimustietoa käytäntöön. Touko vinkkaa kokeilemaan kiitollisuuskirjettä, jolla on tutkitusti vaikutusta hyvinvointiin. Ideana on kirjoittaa kirje jollekulle, jota et ole päässyt kunnolla kiittämään. Kirjeen voi lähettää tai lukea ääneen saajalle. kehitystö.wordpress.com Ritva Enäkoski – 25 vuotta kouluttajana, aiemmin toimittajana eri medioissa – VTM vuodelta 1998 – Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja Ritva neuvoo valtsikalaisia kiinnostumaan eri aiheista ja hankkimaan erityisosaamista harvinaisemmalta alueelta. Hänen löytönsä oli kehon kieli, jota hän hyödyntää edelleen mm. työviestinnän valmennuksissaan. www.enakoski.fi

Frank Martela – Tutkija ja kouluttaja, aiheina mm. sisäinen motivaatio ja myötätunto – Filosofian tohtori (ja VTM vuodelta 2008) Frank suosittelee valtsikalaisia tutustumaan sisäisen motivaation tutkimuksiin vaikkapa Valonöörit-kirjansa avulla. www.frankmartela.fi

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

IN ENGLISH

This column is about random thoughts on university, society and the world – in English.

Up, Simba

Teksti: Sofia Blanco Sequeiros

Lately I’ve been worried about lions. Especially the ones on YouTube. I’ve watched lions frolic around with guys whose job, it seems, is to hang out with lions big and small, day after day. I read somewhere that lions are on the verge of becoming endangered – however, as I manifested myself as ’angry and cynical’ in the previous column, I’ll manifest myself as something else this time. Unpredictability is one of my many virtues. In addition to lions, I’ve also been thinking about success. Why write about success and lions? I think there are many people in the target audience of Tutkain who either like lions or want to succeed, in politics or arts or science or whatever – this column is for you, succée. Achieving things is kind of hard. After finding out your preferred field of success, you don’t get to do anything fun except for that particular thing and even then you end up watching lion videos. Earlier we learned the sweet, sweet recipe for that sweet, sweet ”big S”: dream, believe, work hard and succeed. Some choose to believe this is the way to success, some believe success is already theirs and some get fired up about just the thought of Mr. Stubb marching in to give a talk at the University with that big nose of his. I don’t know who’s right or wrong and to be honest, I care more about lions than Mr. Stubb. However, I do know that a wise man (maybe God, I forget who) once said: ”If thou gaze long into an abyss, the abyss will also

gaze into thee”. Wait, but what does that mean? I have no idea. I think it means that if you think long enough about your goals and stare at the pile of books/”tech”/stacks of dollars on your Lena Dunham/Slush/Floyd Mayweather-esque table, you’ll feel an irresistible urge to do something – whether it’s joining the Money Team, getting into the start-up-buzz-good-feelings-scene or becoming the Voice of Your Generation. Or anything, you can become anything; as long as you have the guts to go outside and ride that Jolly Jumper no matter how hard it tries to throw you down. My point is this: I want to become King of the Cosmos. Do you? I can’t tell you what to do and neither can anyone else. Falling through the looking glass is lucky but from all I’ve heard, hard work helps. Of course, as some people say, success isn’t everything and they are probably right. Being a dude-who-hangs-out-withthe-lions is everything. 1 See David Foster Wallace’s essay ”Up, Simba” in Consider the Lobster and Other Essays. (Little, Brown and Company. Clays Ltd: 2005. p. 156)

Tutkain 4/2015

____________________________________________________________________________________________________

Glögi tuo lämpöä talven pimeyteen Joulun lähestyessä on taas aika nostaa höyryävän kuumat glögilasit huulille: rusinoilla, mantelilastuilla, alkoholilla terästettynä tai sellaisenaan. Tutkain otti selvää, mitä glögiä kelpaa tarjoilla isoäidille tai kenties parhaille ystäville pikkujouluissa. Teksti ja kuvat: M illa

Pesonen

Glögi on perinnejuoma Glögin juuret juontavat vuosisatojen taakse, sillä jo 1600-luvulla ruotsalaiset nauttivat glögiä muistuttavaa juomaa. Glödgad vin eli hehkutettu viini lämmitti kylmästä kalisevan ratsastajan tai reessä palelleen matkalaisen pitkän matkan jälkeen. Alun perin glögiä nauttivat vain kaikista varakkaimmat ja se terästettiinkin kalleimmilla juomilla. Ajan myötä glögistä on tullut koko kansan juoma, jota nautitaan talven pimetessä ja joulun lähestyessä. Lähde: Elintarviketeollisuusliitto

____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

____________________________________________________________________________________________________ LIDL JOULUAITTA GLÖGI Valmistaja: Lidl Suomi Ky Hinta: 0,99€ HUOMIOITA: – Ei pahaa, mutta ei hyvääkään – En joisi koko mukillista – Maistuu lähinnä hyvin oudolle mehulle YLEISARVIO: Lidlin jouluglögi ei oikeastaan edes maistu glögille. Pienen budjetin pikkujouluissa tämänkin avulla pääsee joulutunnelmaan, mutta ei kovinkaan herkulliseen sellaiseen. Testin halvin glögi, ja sen valitettavasti huomaa. Raati jäi pohtimaan, olisiko loraus punaviiniä pelastanut tilanteen. Manteleita: 1/5 TESTIN HUONOIN

VALIO GLÖGI Valmistaja: Valio Oy Hinta: 1,95€ HUOMIOITA: – Maku on mehumainen ja hieman turhan makea – Näyttää haalealle, mutta tuoksuu mausteiselle – Maistuu hieman flunssajuomalle

MARLI PERINTEINEN GLÖGI Valmistaja: Eckes-Granini Finland Oy Ab Hinta: 1,29€ HUOMIOITA: – Tuoksuu glögille, syvempi maku kuin Valion glögissä – Vahva, mutta jotenkin tasapaksu maku – Ihan ok perusglögi, en ehkä ostaisi uudelleen YLEISARVIO: Lattea glögi, joka ei kirvoittanut raadista kummoisiakaan huomioita. Mikäli käsi ojentuu glögihyllyllä Marlin tuotteen suuntaan, suosittelee raati ottamaan matkaan valmistajan Premium-version. Talonyhtiön pikkujouluissa tämäkin toki menettelee, varsinkin runsaalla määrällä rusinoita ja manteleita. Manteleita: 2,5/5

YLEISARVIO: Hyvä tavallinen glögi. Ei herätä tunteita puolesta tai vastaan, joten tätä voisi tarjoilla hyvällä omallatunnolla kaveriporukan pikkujouluissa. Tai sitten sille isoäidille. Lisäpisteitä tyylikkäästä pakkauksesta. Manteleita: 3/5

HANS VÄLIMÄEN VAALEA VUOSIKERTAGLÖGI 2015 Valmistaja: Kaskein Marja Oy Hinta: 5,95€ (sis. pantin 0,10€) HUOMIOITA: – Maistuu keitetylle omenamehulle – Ei muistuta joulusta niin kuin glögin pitäisi – Todella hyvä juoma, mutta ei muistuta perinteistä vaaleaa glögiä YLEISARVIO: Testin ainoa vaalea glögi. Kallein, ja sen kyllä huomaa. Tämä juoma ei maistu glögille, mutta on muuten todella hyvää. Jos pidät pikkujoulut pienemmälle porukalle ja haluat panostaa glögiin, niin Hansin juoma on loistava vaihtoehto, vaikka joulutunnelmaa se ei kuitenkaan lisää. Alkoholia tähän ei ehkä kannata lorauttaa, sillä maku on todella mielenkiintoinen ilmankin. Manteleita: 4,5/5 TESTIN PARAS ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

Kabulin tyttöjen salaisuus

(suom. Irmeli Ruuska, WSOY 2015)

Sebastian Howard: Milk? (2012)

Teksti: Aliisa Holkko

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Jenny Nordberg:

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

KULTTUURI

Greg Barker: The Thread (2015)

Maidolla on aina ollut merkittävä sija suomalaisessa ruokavaliossa. Yleiset ravintosuositukset liputtavat maidon puolesta, mutta viime aikoina sen Teksti: Oona Riitala Teksti: Anna Raeste Terrorismin uhka on näkynyt kaikterveysvaikutuksia on alettu kyseenKun poikia on saatava suvun ja maikialla viimeisten viikkojen aikana. alaistaa. Eikö ikisuosikki olekaan neen turvaajiksi hinnalla millä hyvänPariisin iskujen jälkeen on julkaistu terveellistä? sä, keksittykin poika on parempi kuin valtavasti paikalla olleiden kuvamateDokumentissaan Milk? Sebastian ei mitään. Se valkenee toimittaja Jenny riaalia tapahtumien kulusta, ja syyllisiä Howard tutkii mysteeriä maidon ymNordbergille Afganistanissa, kun hän metsästettiin lähes koko maailman pärillä. Myös Kanadassa, dokumentin tutustuu bacha posheihin eli tyttöihin, voimin. Oikeuden jakaminen ei ole tuotantomaassa, maitoa on pitkään joita kasvatetaan väliaikaisesti poikina. enää vain poliisin vallassa. pidetty elintarvikkeiden kuninkaana, Nordbergin tapaamat bacha poshit Greg Barkerin Bostonin maratovaikka sen haittavaikutuksista löytyy harppovat kadulla kädet taskussa, pitänin pommituksia käsittelevä dokutieteellistä tutkimusta. Dokumentissa vät tappelemisesta ja katsovat uhmakmentti The Thread tarkastelee Internenäkemyksiään maidosta ja sen terveelkaasti silmiin. Lapsuus poikana voi tin – etenkin Redditin – vaikutusvaltaa toimia voimauttavana kokemuksena, lisyydestä jakavat, niin maatilanomistapommituksia seuranneessa laajamitmutta esimerkiksi murrosikää lähesjat, lääkärit, tutkijat kuin kuluttajatkin. taisessa syyllisten metsästyksessä. Jotta tyvä Zahra kieltäytyy itku kurkussa Maitotuotantoa tarkastellaan myös hirmutekoihin syyllistyneet saataisiin palaamasta naiseksi. poliittisena asiana. Ovatko ravintosuovastuuseen, valtavat määrät tavallisia Kabulin tyttöjen salaisuus on teos, situkset väärässä ja mistä rahat elintarihmisiä ympäri maailmaa yhdistävät jonka voisi lisätä kaikkien valtiotieteili- viketutkimukseen tulevat? voimansa ja ryhtyvät suorittamaan jöiden tutkintovaatimuksiin. Nordberg Varmoja vastauksia kaipaavaa valtuuttamatonta salapoliisitehtävää kirjoittaa ajatellusti ja pysäyttävästi dokumentti ei lämmitä. Howard tutkii julkisen materiaalin pohjalta. siitä, miksi länsimaisesta näkökulkohdettaan useasta näkökulmasta ja The Thread on ajankohtainen ja masta käsittämätön yhteiskunta toimii jättää selkeän viestin: ota selvää asioista etenee kronologisesti, mikä tekee siitä niin kuin toimii ja miksi sitä on niin ja muodosta sitten omat, harkitut mukaansatempaavan. Se ei myösvaikeaa muuttaa. Kyse ei ole vain mielipiteesi. Howard ei tarjoa valmiikään ylistä sokeasti Internet-yhteisön Afganistanista tai tytöistä. Nordberta vastauksia tai kerro millä puolella toimia, vaan haastaa katsojan kyseengin havainnot kasvavat käsittelemään kiistaa katsojan tulisi olla, mikä onkin alaistamaan mediaa: voiko “luotettayleisinhimillisiä teemoja sukupuolesta, dokumentin parhaita puolia. Propavien” lähteiden todenmukaisuuteen gandan sijaan se tarjoaa uusia näkökulvallasta ja ihmisoikeuksista. Jonakuna oikeasti luottaa ja kenellä ylipäänsä on muuna esiintyminen on tuttua monelle mia mietittäväksi jättäen runsaasti tilaa oikeus esiintyä toimittajana? sorretulle, joka on halunnut olla vapaa. katsojan omalle ajattelulle. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

” ” ”

LAULUKIRJOJEN HELMIÄ

KANNULOOKS Teksti ja kuvat: Henni Purtonen

Kannustimen kundit 100% sisäänpääsy! Eliittiväkeä.

Minkä kokoinen miekka sun pitäisi niellä?

Outi, 27, Media

”Töissä kiristää jakku. Töiden jälkeen on kiire päästä kotiin vaihtamaan mukavampaa päälle. Jumppahousut ovat valttikorttini, ne jalassa on hyvä kiitää arjen askareiden keskellä.”

Ps. Viiksettömyys ok.

Löytyykö laulukirjastasi helmi? Lähetä kirjaasi tuherrettu hulvaton teksti/kuva osoitteeseen tutkain@kannunvalajat.fi!

_________________________________________________________________

Mikko, 25, Polho

”Valitsen vaatteeni fiilispohjalta. Joskus smart casual on mun juttu. Toisena päivänä taas lätsä, nahkatakki ja lenkkarit puhuttelevat enemmän.”

Tutkain 4/2015

Tutkain 20 vuotta sitten

___________________________________________________________________________________________________ Teksti ja kuva: Joonas Lehtonen

”

Vuonna 1995 maailmassa on noin Turha koulutus? Tulevaisuus? TyöeläEnemmän, nopeammin, 5,7 miljardia ihmistä. Suomi, Ruotsi mä? Elämän työ? Turha elämä? Mitä?” tehokkaammin – tehdään ja Itävalta liittyvät Euroopan UnioEdellisenä syksynä Suomen nuorimniin. Paavo Lipposesta tulee Suomen maksi tohtoriksi vain 20-vuotiaana kaikki himaset! pääministeri SDP:n vaalivoiton myötä. valmistunut Pekka Himanen vilahtaa Yli 7000 bosniakkia kuolee Srebrenican tekstissä: ”Enemmän, nopeammin, joukkomurhassa. Bosnian sota päättyy. tehokkaammin – tehdään kaikki hiitsesi -nimisen kurssin, jolla pyritään Internet nousee suuren yleisön tietoon maset!” Lama-aika on jättänyt jälkensä esittelemään yrittäjyyttä yhtenä uraja Microsoft alkaa myydä Windows opiskelijoihin ainakin sen perusteella, vaihtoehtona myös valtsikalaisille. 95 -käyttöjärjestelmäänsä. Suomessa että useassa numerossa käsitellään Valtsikassa on järjestetty keväällä vietetään 1900-luvun kylmintä joulua. stressiä ja sen hallintaa – Tutkain ensimmäistä kertaa Timo Harmon Vuonna 1995 syntyvät muun muassa 4/1995 sisältää esimerkiksi buddhistivetämä hypermediakurssi, jolla on Liechtensteinin perintöprinssi Josef luolamunkiksi kääntyneen amerikkatutustuttu WWW-sivujen tekemiseen. Wenzel, uimari Missy Franklin, realilaisen liikemiehen vinkkejä suomalaiHarmo toteaa haastattelussa: ”Hyperty-persoona Kendall Jenner ja jääkieksille sisäisen tasapainon löytämiseen. media on tullut jäädäkseen. Vuonna koilija Aleksander Barkov Jr. Työelämäpaineisiin vastatakseen 2010 kaikki todennäköisesti käyttävät Vuonna 1995 Tutkaimen vastaatiedekunta on aloittanut erityisen Internetiä.” Elokuussa on aloitettu vana päätoimittajana toimii Samuli kansainvälisten tehtävien opintokotoinenkin aivan uusi perinne: fukseille Simojoki. Muut päätoimitusryhmän konaisuuden (KVO), johon on valittu suunnattu tutustumistapahtuma Kanjäsenet ovat Annika Damström, 125 valtsikalaisen hakijan joukosta 30 nuGames Suomenlinnassa. Anna Jussila, Seppo Kröger ja Sampo opiskelijaa. Mediakin on uutisoinut Kannunvalajien puheenjohtaja Ruoppila. Tutkaimen painosmäärä on KVO:sta laajasti ”eurovirkamiesJanne Hirsto ehdottaa kolumnissaan, 1000 kappaletta ja vuositilaus maksaa tai diplomaattikoulutuksena”. Eräs että ainejärjestöjen vastaavia voitaisiin opiskelijalle 40 markkaa. Lehdillä on opiskelijoista toteaa: ”Ärsyttävää on yhdistää toimikunniksi: ”Olisiko aika selkeät teemat: esimerkiksi Tutkaimen se vanhempien käsitys, että kansainkypsä esimerkiksi ainejärjestöjen kult”genitaalinumero” 1/1995 käsittelee välisyys on yhtä kuin diplomaatti. tuuritoimien yhdistämiseksi Kannun seksiä ja seksuaalisuutta hyvin moniMonimuotoisuus – se on luonnollikulttuurijaostoon?” Työntäyteinen puolisesti. nen osa tätä hetkeä.” Valtiotieteilijät 50-vuotisjuhlavuosi on jo synnyttäTyöelämän kiireet ja valtiotieteiovat saaneet myös oikeuden suorittaa nyt projektijaoston, jossa innokkaat lijän identiteetti puhuttavat vuoden aineenopettajan pedagogiset opinvaltsikalaiset pääsevät osallistumaan toisessa numerossa. Lehden pääkirnot. Yliopiston rekrytointipalvelu on Kannun toimintaan yksittäisten tapahjoituksen otsikko on ”Turha opiskelu? aloittanut Uusyrittäjyys – työllistä itse tumien eteen työskennellen. ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 4/2015

you imagined

This is your invitation to join an organization offering greater opportunity, greater challenge and greater satisfaction. Check out our summer internship opportunities: accenture.fi/summerintern2015 More information about Accenture as a workplace, visit: accenture.fi/tyopaikat

Tutkain 4/2015

Kannattaa tehdä kaikenlaisia töitä myös opiskeluaikana, tutustua avoimesti ja rohkeasti uusiin ihmisiin, verkostoitua ja käyttää kontaktejaan hakiessaan työpaikkaa. –Viestintäkonsultti Satu Pusa, viestintätoimisto Miltton (kuvassa myös Eva Niskanen (vas.) ja Cecilia Adolfsson)

Ulospäinsuuntautuneisuus ja avoimuus ovat työnhaun valttikortit. Kelassa emme hae valmiita osaajia vaan persoonia, joilla on valmius oppia monenlaisia asioita. Työ opettaa loput. – Päivi Bruce ja tutkimusosaston Henrik Jussila, Kela

Tärkeintä on luottaa omaan ammattitaitoon ja pistää itsensä likoon. Kannattaa myös hakea työpaikkoihin, jotka eivät hakuvaiheessa tunnu relevanteimmilta, koska siellä yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan eniten. – Jarkko Nissinen, Academic Work 40 Tutkain (kuvassa myös Salla4/2015 Okkonen (vas.) ja Noora Laitinen)

Yritykset ovat suuri mahdollisuus valtsikalaisen urakehitykselle. Perinteisten valtion virkamiestehtävien lisäksi kannattaa miettiä rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja ja kysellä uratarinoita esimerkiksi kavereiltaan. – HR-asiantuntija Sari Autio ja tapaturmakorvausosaston päällikkö Juho Vilokki, LähiTapiola