Tutkain 1/2015

Valtiotieteellinen ylioppilaslehti

Tutkain 1/2015

TERRORISTI SYYTTÄÄ, TUTKIJA VASTAA

UNISPORTIN KUMMAJAISET

ANARKISTI EI ÄÄNESTÄ

TYÖELÄMÄ

NÄIN VALTSIKALAINEN SAA TÖITÄ Tutkain 1/2015

3

4

Tutkain 1/2015

PÄÄKIRJOITUS

Valtsikasta ei valmistu presidentiksi Suomen tasavallan presidentiltä ei periaatteessa vaadita minkäänlaista koulutusta. Eräällä heistä olikin pelkkä keskikoulun päästötodistus lyseon jäätyä kesken. Kadettikoululla, kauppiksella ja Oulun opettajakoululla on toki silti ollut presidenttinsä, oikiksella useampikin. Yksi on opiskellut taidehistoriaa, toinen maanviljelyskemiaa, kolmas venäjän kieltä ja kirjallisuutta.

On joukossa sentään sosiologikin, mutta Turun humanistisesta tiedekunnasta. Yksikään kahdestatoista ei ole koskaan opiskellut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Valtiotieteilijän koulutus sopii sellaisenaan vain harvaan ammattiin, mutta valtion keulakuvan luulisi hyötyvän valtsikan opeista. Selvitimme valtavan suosion keränneillä Valtiotieteilijöiden työelämämessuilla, mitkä ovat valtsikalaisen valttikortit nykyajan työmarkkinoilla (s. 19). Vastaukseksi saimme melko presidentillisiä ominaisuuksia: suurten kokonaisuuksien hahmottaminen, laajat verkostot ja kansainvälisyys. Kriittisen ajattelun kehittämiseen tähtäävä tutkinto tekee yhteiskunnasta ylipäänsä valtiotieteilijälle vähän helpommin ymmärrettävän. Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson onkin todennut, että ”presidentin vaikein tehtävä ei ole tehdä, mikä on oikein, vaan tietää, mikä on oikein”.

Sauli Niinistö korosti edellisvaalien kampanjassaan, että presidentti on työ. Tarkemmin ottaen presidentti on kuuden vuoden mittainen pätkätyö, jonka ottajia kyllä riittäisi. Se sopii aikamme alavireiseen työllisyystrendiin: on tosiasia, että yhä useampi menee

nyt suoraan korkeakoulusta kortistoon.

Kun työpaikkoja on tarjolla vähän, kiinnostavat työelämäasiat aiempaa enemmän. Järjestimme tammikuussa Tutkaimen lukijakyselyn, jollainen toteutettiin viimeksi kolme vuotta sitten. Kiinnostus työelämää, alumneja ja potentiaalisia työnantajia koskevia juttuja kohtaan on kasvanut sittemmin reilusti. Tämän vuoden Tutkaimista löytyykin esimerkiksi jälleen vakiopalstana valtsikalaisen uratarina (Olipa kerran ura, s. 18). Lisää lukijakyselyn tuloksista voi lukea sivuilta 28–29.

”Yhä useampi menee nyt suoraan korkeakoulusta kortistoon.”

Valtsikalaisten hienoinen kestoidentiteettikriisi on huomattu onneksi muuallakin. Vastikään perustettu, opiskelijoiden pyörittämä Väki-rekrytointiyritys pyrkii osaltaan kirkastamaan kuvaa värikkäästä joukostamme (s. 6). On asiassa toki aikojen saatossa tapahtunut edistystäkin: vuoden 1965 Tutkaimessa kerrotaan, että vielä 50 vuotta sitten valtiotieteen kandidaatin tutkinto ei ollut edes muodollisesti samanarvoinen lakiopin tai filosofian kandidaatin tutkintojen kanssa (s. 34).

Huhtikuussa monet nykyiset ja entiset valtsikalaiset ovat jälleen erään toisen pätkätyön perässä, kun kansa valitsee edustajiaan Arkadianmäelle. Älykkäille ja kriittisille tekijöille on tilausta eduskunnassakin. Ehdokasasettelu on auki 10. maaliskuuta asti, joten vaihtoehtoa ehtii vielä harkita!

Kuusivuotinen presidenttipestikin on nimittäin tarkemmin harkittuna kovien paineiden alaista 24/7-hommaa ja pitkälti yhtä pönöttämistä. Voi myös olla, että presidentin tehtävässä on aivan liian vähän valtaa meidän kaltaisillemme osaajille. Niin tai näin, on meillä vielä toivoa: Paavo Väyrynen on valtsikan alumni 1960-luvun lopusta.

Joonas Lehtonen

Tutkain 1/2015

3

TUTKAIN 1/2015 Julkaisija

Kannunvalajat ry

Päätoimittaja

Joonas Lehtonen joonas.lehtonen@helsinki.fi

Toimitussihteerit Kristiina Markkanen Nella Kelkka Oona Riitala Saara Mielonen

Ulkoasu ja taitto Henni Purtonen

”

En haluaisi olla tilanteessa, jossa kaikki valinnat olisi tehty jo nyt.

– Taloustieteen fuksi Alexander Hölttä kommentoi työelämää ja valtsikalaisuutta

s. 21

Tekijät

Akseli Huhtanen Anne Hietaharju Aurora Vikström Hanna Schneider Joel Lindqvist Katariina Pietiläinen Laura Kolehmainen Leena Kuusisto Leena Lahdenranta Morgan Walker Reetta Väätäjä Rosa Lampela Salomon Marttila Sofia Blanco Sequeiros Vilhelmiina Koskinen

TEKIJÄT

Kannen kuva & takakannen kuvakollaasi Henni Purtonen

Ilmoitusmyynti

Pyry Lehtonen pyry.lehtonen@helsinki.fi

Paino

Picaset Oy, Helsinki

Painos 300 kpl

Henni Purtonen, ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelija, suunnitteli Tutkaimen uuden logon ja ulkoasun. ”Haaveet arkkitehdin urasta ja opinnoista Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa vaihtuivat valtiotieteisiin Helsingissä. Lehden visuaalista ilmettä, kuvan ja sanan palapeliä, suunnitellessani huomasin olevani lähempänä arkkitehtuurin maailmaa kuin luulinkaan.”

ISSN

0787-0035 (printti)

Palaute

tutkain@kannunvalajat.fi www.kannunvalajat.fi/tutkain Tutkain saa HYYn järjestölehtitukea.

4

Tutkain 1/2015

Laura Kolehmainen, 21-vuotias maailmanpo- –> litiikan opiskelija, kirjoitti anarkistista elämänsä ensimmäisen lehtijutun. ”Yhteiskunnallinen vaihtoehtovaikuttaminen on kiinnostavaa, koska puoluepolitiikka kärsii uskottavuus-, demokratia- ja tehokkuusvajeesta. Ehdottomasti vaikeinta oli löytää sopiva aika haastattelun tekemiselle.”

Saara Mielonen, 26-vuotias sosiologian opiskelija, editoi lehden tekstejä toimitussihteerinä jo toista vuotta putkeen. ”Muiden tekstien terapoiminen on inspiroivaa ja paljon helpompaa kuin omien virheiden löytäminen. Lehden teko on jännää ja toisinaan yllätyksellistä: olen esimerkiksi joskus ’saanut’ tehdä viime hetken hätätaiton.”

SISÄLTÖ

10

14

Terroristin syyttävä sormi Millainen on ääri-islamisteja innoittava sanoma, ja miten sitä kommentoi terrorismin tutkija?

HYY – sopuisaa edunvalvontaa vai etulinjan politiikkaa?

Tutkain selvitti, pääseekö ylioppilaspolitiikalla oikeasti vaikuttamaan.

17 26

19

Työelämämessuilta selkeyttä työnhakuun Työnantajat ja -hakijat avautuivat Tutkaimelle ajatuksistaan valtsikalaisista ja työelämästä.

23

Faktat tiskiin Joukkoistamisprojekti Faktabaari tarkistaa vaalien alla poliittisten toimijoiden sanomisia.

Vaalipuuhasivu Tehtävää eduskuntavaaleja malttamattomina odottaville.

28

Tutkaimen lukijakysely Selvitimme, mitä valtsikalaiset haluavat lukea Tutkaimesta vuonna 2015.

VAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista

UniSportin erikoiset UniSportilla voi salitreenin ohella vaikkapa tanssia, taistella tai joogata saunassa.

Tutkaimen upouudet nettisivut aukeavat maaliskuun aikana

8

Minä, vaikuttaja

osoitteessa

16

Kannusta kaikuu

www.kannunvalajat.fi/tutkain!

18

Olipa kerran ura

22

Ennen oli kunnollista

27

In English

30 Kulttuuri 32 Lukijoilta 33

Laulukirjojen helmiä

34

Tutkain 50 vuotta sitten Tutkain 1/2015

5

AJANKOHTAISTA

Valtiotieteilijöille oma rekrytointiyritys Väki

Tarkoituksena on nostaa valtsikalaisten työelämäprofiilia. Yritys on aloittanut toimintansa tammikuussa.

Teksti: Rosa Lampela Kuva: Väki

6

_____________________________________ neljän hengen työhallituksella, joka Kannunvalajat on perustanut valtiotekijän etsiminen voi viedä kohtuuton pienuudessaan ketterä ja nopeasti tieteiden opiskelijoille tarkoitetun Väki tomasti työnantajan aikaa, ja tähän reagoiva.

Rekrytointi Oy:n. Yritys välittää valtongelmaan Väki aikoo vastata. Kun Väen palveluihin kuuluvat työsikalaista työvoimaa monentyyppisiin rekrytointiprosessi on ulkoistettu, työpaikkailmoitukset, esikarsinnat ja työsuhteisiin. Vastaavanlainen yritys paikkoja ei jää täyttämättä työnantajan rekrytoinnit. Erillisellä täsmärekryon monella suurella tiedekuntajärjespienten resurssien vuoksi. töllä, esimerkiksi kauppatieteilijöillä toinnilla haetaan tietynlaisia osaa– On todella monia julkisia toimiaTalent. mista tilanteissa, joissa työnantaja ei joita, joilla on budjetoitu harjoitteluun – Tarkoituksena on nostattaa valtmahdollisesti halua paikkaa julkiseen rahaa, mutta niitä paikkoja ei pistetä sikalaisten työelämäprofiilia. Voimme hakuun. Lisäksi Väki välittää pro gradu hakuun. kertoa kohdistetummin yrityksille, -toimeksiantoja. Palvelutarjonta on Väen toivotaan kehittyvän portaamiksi valtsikalainen kannattaa palkata, suunniteltu myös pienillä resursseilla liksi, jonka kautta valtsikalaiset hakevat kertoo Väen toimitusjohtaja Matti toimivia työnantajia, kuten järjestöjä, töitä. Tavoitteena onkin tehdä Väestä Petteri Pöntiö. silmällä pitäen. valmennuskurssiyritys Kannustintakin Pöntiö uskoo, että jo valtsikalaista – Ilmoittelut ovat huokeita. Ajatuktunnetumpi. Pöntiö näkee Väen isona työvoimaa välittävän yrityksen olemas- sena on, että meidän takia yksikään yhteisvaltsikalaisena projektina. saolo herättää työnantajien mielenpaikka ei jäisi ilmoittamatta, Pöntiö – Toivotaan, että me voidaan posikiinnon tiedekunnan osaajia kohtaa. kertoo. tiivisella vireellä kertoa valtsikalaisista.

Kannunvalajat omistaa Väen sataproMitä tulee harjoitteluihin, valtioOltaisiin torvi niille hyville ominaitieteilijöille tarjolla olevien paikkojen senttisesti. Pöntiön mukaan alussa suuksille, joiden takia valtsikalainen toivotaan lisääntyvän Väen ansiosta. yrityksen tuottoja voidaan investoida kannattaa palkata!

Palkattomia harjoitteluita Väki ei välitä Väen kasvuun ja pitkän tähtäimen periaatteellisista syistä. Uuden työntavoitteena ovat omat tilat. Väki toimii ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

Mitä kuuluu 70 vuotta täyttävälle Kannulle?

Tutkain valmistautuu vaaleihin ja kysyy, käyttääkö valtsikalainen vaalikonetta.

Teksti ja kuvat: Reetta Väätäjä

Teksti: Anne Hietaharju

Kannun juhlavuosi lähti ryminällä käyntiin, kun tammikuussa järjestettiin valtavan kävijämäärän saavuttaneiden Valtiotietelijöiden työelämämessujen lisäksi myös Juhlavuoden avajaisbileet.

Vuodesta 2015 on kaavailtu muutenkin ennätysaktiivinen vuosi. Luvassa on perinteisten tapahtumien lisäksi myös paljon uutta, kuten kevätbrunssi, eduskuntavaalipaneeli ja Kannun kesäfestarit.

Vuosijuhlaa edeltävälle vuosijuhlaviikolle on suunniteltu monipuolista tapahtumaa yhdessä niin ikään seitsemänkymppisiään juhlivan valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa.

Viikon kruunaavat tietenkin lauantaina 9.5. vietettävät vuosijuhlat! Seuraavana päivänä voi rentoutua koko jäsenistölle avoimella ilmaisella vuosijuhlasilliksellä merellisissä tunnelmissa.

Joulukuussa järjestetään toisen kerran Valtiotietelijöiden työelämämessut,

Eilen “Se, joka antaa työvoimansa rahaa vastaan, myy itseään ja asettaa itsensä orjan asemaan.”

Marcus Tullius Cicero esseessään Velvollisuuksista 44 EAA Koonnut: Reetta Väätäjä

joista on tavoitteena tehdä vuosittain toistuva tapahtuma. Valtsikalaisuus on vuonna 2015 muutenkin esillä, sillä Kannunvalajat selvittää Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kanssa mahdollisuutta järjestää syksylle tapahtuma, joka keräisi kaikki Suomen yhteiskuntatieteilijät yhteen.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että vuoden 2015 aikana aiotaan panostaa täysillä jäsenistön aktivoimiseen mukaan toimintaan. Antoisin juhlavuosi syntyy, kun vuotta tekemässä on mahdollisimman paljon innostuneita ihmisiä. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki, ja jokainen toiminnan kehittämiseen liittyvä ajatus, toive ja idea otetaan ilolla vastaan.

Janne Karisto Kerran ennen jokaisia vaaleja. Suhtaudun hieman humoristisesti. En tee sen perusteella päätöksiäni, mutta käytän utelijaisuudesta.

Tuomo Lehtonen Silloin tällöin. Jos en jaksa etsiä itse tietoa.

Riku Luostari Käytän, mutta se ei koskaan vaikuta päätökseeni.

Tänään Somessa ”Korkeasti koulutettujen työttömien määrä jatkoi kasvuaan loppuvuonna, ilmenee Akavan työttömyyskatsauksessa. Nousuvauhti näyttää kuitenkin kääntyneen.”

Kaija Ahtela Kauppalehdessä 11.1.2015

”Bussifilosofi lienee ihan asiallinen pesti!”

Median fuksi Juho Härkönen Facebookissa 31.1.2015

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

7

MINÄ, VAIKUTTAJA

Palstalla erilaiset vaikuttajat kertovat, miten ja miksi he päätyivät tekemään sitä mitä tekevät.

“Anarkismista on turha puhua, jos se nähdään utopiana”

Malin Fransberg ei hyväksy nykyisen länsimaalaisen yhteiskunnan menoa.

Hän pitää suoraa toimintaa hyvänä vaihtoehtona kulutusjuhlalle ja valtion pakkovallalle.

___________________________________________________________________________________________________ Teksti: Laura Kolehmainen Kuva: Morgan Walker

päätösten takana, jotka eivät tunnu Kapitalismi kumoon itsestä oikeilta.

Massa myy, minkä vuoksi kannattaa Ihmiselle, joka kyseenalaistaa yhpitää kauppojen hyllyt täysinä ja hyteiskunnan normit ja säännöt, moinen väksyä tietty hävikin määrä. Todellituntuu vaikealta. Fransberg ei aiokaan nen tarve on aikoja sitten hämärtynyt äänestää tulevissa vaaleissa. Nukkukäsite myös monelle kuluttajalle: ilta vaksi äänestäjäksi hän ei kuitenkaan on pilalla, jos lempiviherpippuripateeta itseään suostu lukemaan: äänestämätei löydykään lähikaupan hyllystä.

Yksi ääni neljässä vuodessa ei riitä tömyys on hänelle kannanotto nykyistä Fransbergilla on paljon sanotta28-vuotias Fransberg tutustui kotikauasioiden hoitamisen tapaa vastaan. vaa länsimaisesta kulutuskulttuurista. pungissaan anarkistiseen toimintaan Anarkistipiireissä ja vaihtoehtoyhNykyisen yhteiskuntajärjestelmän kan15-vuotiaana. Vaikka hän pyrkii pyteisöissä päätökset tehdään eri tavalla. nustama kulutusjuhla hämärtää siihen syttelemään loitolla puoluepolitiikasta, Intressikonflikteja ei Fransbergin muosallistuvalta sen takana olevan halpayhteiskunnallinen vaikuttaminen on kaan ratkaista enemmistön diktatuuril- tai orjatyövoiman, muut ihmisoikeustärkeä osa elämää. la kuten demokratiassa. loukkaukset ja yli luonnon kantokyvyn Fransbergin mielestä juuri suoma– Konsensuspäätöksenteko on elämisen. Siispä hän on parhaansa laisten edustuksellisen demokratian tavallinen käytäntö. Asioista keskustelmukaan osallistumatta. poliittiset vaikuttamismahdollisuudet laan niin kauan, että päästään kaikkia Sen sijaan hän roskisdyykkaa. ovat valitettavan rajoittuneet. tyydyttävään ratkaisuun, Fransberg – Silmitön määrä käyttökelpoista – Suomessa kansalaisen vaikutuskertoo. ruokaa, vaatteita ja tavaraa lentää rosmahdollisuus kiteytyy yhden äänen Tämä toimii hyvin pienissä päätökkiin, koska kohtuus ja resurssien kunantamiseen neljän vuoden välein”, hän sentekoyksiköissä, jollaisiin yhteiskunnioittaminen ovat ajat sitten uhrattu sanoo. nan kannattaisikin järjestyä yksilön kulutuskeskeisyydelle, hän harmittelee.

– Äänestäminen passivoi ihmisiä itsemääräämisoikeuksien riittäväksi Kulutuskriittisyys on kuitenkin uskomaan, että se on kaikki, mitä he turvaamiseksi. käytännössä haastavaa laajemmalla voivat tehdä yhteisten asioiden eteen.

Tällaiset pienemmät, itseorganisoitasolla.

Antamalla äänensä eduskuntavaaleissa tuvat yhteisöt ovat asiaan perehtymät– Kulutusvimmasta pois jättäytykansalainen legitimoi symbolisesti tömien silmien havaitsemattomissa, minen tuntuu melkein mahdottomalta, valtiovallan. mutta ovat todellisuutta kasvavalle koska vimma on punoutunut niin Kun äänestää, saattaa joutua seisoihmisjoukolle sekä Suomessa että kanvahvasti jokapäiväiseen elämäämmaan sellaisten eduskunnan tekemien sainvälisesti. me, yhteiskunnan ja kulttuurien eri ___________________________________________________________________________________________________ Malin Fransberg toimii oman moraalinsa mukaan joko yhteiskunnan sisällä tai sen ulkopuolella. Hän on valtiotieteen maisteri, jatko-opiskelija ja anarkisti. Se, mikä on normaalia tai yhteiskunnan sääntöjen mukaan sallittua, on hänelle yhdentekevää.

8

Tutkain 1/2015

osa-alueisiin. Olemme kaikki osallisia siihen, halusimme tai emme, Fansberg toteaa.

Anarkismin tarkoitus on siis tästä näkökulmasta etsiä vaihtoehtoja kapitalistiselle järjestelmälle. Anarkismia syytetään usein siitä, että se kritisoi nykyisiä rakenteita, muttei tarjoa vaihtoehtoja saati pyri parantamaan yhteiskuntaa.

Fransberg on eri mieltä. Anarkistinen aktivismi on hänen mielestään itsessään jo poliittista vaikuttamista.

Suoran toiminnan puolesta Tiedon levittäminen ja nykymenon kyseenalaistaminen ovat tärkeimpiä aktivismin muotoja, mutta vaihtoehtoisia vaikuttamisen keinoja on Fransbergin mukaan monia.

– Anarkismi kannattaa ymmärtää suoran toiminnan kautta, hän toteaa.

Suoran toiminnan puolestapuhujana hän näkee lakkoilun, mielenosoitukset tai sabotaasin tehokkaina vaikuttamisen välineinä.

Ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää ankaraa yhteiskuntakritiikkiä.

– Suomessa eletään yhä vahvasti niin kutsutun hyvinvointivaltion nostalgiassa. Ei ole varaa valittaa, koska muilla menee vielä huonommin, Fransberg toteaa.

Lisäksi Suomessa tunnetaan anarkistista yhteiskuntateoriaa huonosti.

Esimerkiksi Venäjällä ja Espanjassa anarkistiteoreetikot Kropotkin ja Bakunin kuuluvat poliittisten ajattelijoiden kaanoniin siinä missä meillä Nietzsche ja Marx.

Tietämättömyys aiheuttaa epäluuloa. Tolkullinen yhteiskunnallinen keskustelu edellyttää eri vaihtoehtojen tiedostamisesta.

– Yliopiston tehtävänä tulisi mielestäni olla vallan rakenteiden paljastaminen ja tiedon jakaminen niistä, Fransberg summaa. Sitä hän pyrkii itsekin tekemään.

Fransbergin kaltaiset anarkistit osoittavat, että teoillaan radikaalisti kantaa ottaen on mahdollista elää. Vastadyykattu banaani inspiroi eri tavalla kuin lähimarketista ostettu.

FAKTABOKSI: Nimi: Malin Fransberg Ikä: 28 Asuinpaikka: Helsinki Koulutus: VTM Ammatti: jatko-opiskelija: tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikköön graffitialakuttuurista ja kontrollista Innoittaja: kriminologit Mike Presdee ja Jock Young

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

9

Terroristin syytt채v채 sormi _____________________________________ Teksti: Leena Lahdenranta ja Hanna Schneider Kuvitus: Vilhelmiina Koskinen

_________________________________________________________________________

10

Tutkain 1/2015

Terroristi syytt채채. Tutkija vastaa.

Tutkain 1/2015

11

___________________________________________________________________________________________________ Anwar al-Awlaki.

Scott Shane kirjoittaa The New York Timesin artikkelissaan ”In New Era of Terrorism, Voice From Yemen Echoes”, että Anwar al-Awlakin nimi toistuu terrorismin tutkimuksessa yhtenään.

Al-Awlaki oli erittäin suosittu yhdysvaltalainen imaami, joka kuitenkin radikalisoitui. Hän kuoli Jemenissä syyskuussa 2011 Yhdysvaltojen toimittamassa pommi-iskussa. Kuolemansa jälkeen Anwar al-Awlaki on saavuttanut marttyyrin kaltaisen aseman terroristien keskuudessa ja hän on innoittanut monia ääri-islamisteja.

Al-Awlaki levitti sanomaansa paljon videoiden välityksellä. Tutkain otti selvää tästä sisällöstä, joka on saavuttanut niin suuren suosion ja innoittanut monia väkivaltaisiin tekoihin.

Pyysimme terrorismin tutkijaa Teemu Sinkkosta Ulkopoliittisesta instituutista kommentoimaan Al Maahim Media Productionsin vuonna 2010 tekemässä haastattelussa sekä al-Awlakin videoissa ”Never Trust a Non-Muslim” sekä ”A Message to the American People” useaan otteeseen toistuvia väitteitä.

12

että valtakulttuuri tuhoaa paikallisen kulttuurin ja pakottaa heidät tiettyyn muottiin. Vihollinen ei pelkästään tule ja valloita, vaan muokkaa sinut ja sen, mitä sisimmässäsi olet. Sinkkosen mukaan kyse on ylätason metaretoriikasta.

Toisaalta Sinkkonen mainitsee, että kyseinen miehittäjä vastaan alistettu kansa -asetelma on yksi klassisista terrorismia aiheuttaneista syistä.

”Kyse on tietyllä tavalla sanojen merkityksistä ja siitä, miten tietyt sanat avaavat tiettyjä poliittisia mahdollisuuksia, Sinkkonen selventää, – sen takia ei ole lainkaan merkityksetöntä,

ottamatta Yhdysvallat ei tee lennokki-iskuja maissa, joiden hallituksen kanssa sillä ei ole sopimusta. Lennokki-iskuihin kuuluu, että kohteet osoitetaan maan kamaralla, mutta Sinkkonen ei tiedä, onko tähän tehtävään värvätty USA:n vai Jemenin hallituksen joukkoja. Tapatettavien ihmisten kohdalla Yhdysvallat hyödyntävät sodankäynnin logiikkaa varsin yksisuuntaisesti.

– Mielenkiintoista asetelmassa on se, että sotaa käydään maassa, joka ei ole sodassa Yhdysvaltoja vastaan, Sinkkonen sanoo.

Tämä mahdollistaa USA:lle normaalien oikeusprosessien ohittamisen, omien toimien oikeuttamisen ja vastustajan toimien tuomitsemisen. Tästä syystä Sinkkosen mukaan on helppo käsittää, miksi paikallisten on vaikea ymmärtää tilannetta.

–Se ei sovi munkaan oikeustajuun, hän sanoo.

Sinkkonen ei näe perusteita al-Awlakin väitteille siitä, että amerikkalaiset pyrkivät levittämään pahantekoa, moraalittomuutta ja korruptiota heimojen keskuudessa. Lähi-idän maat ovat heimoyhteiskuntia ja eri heimojen välillä on ollut eripuraa ja katkeruutta jo kauan. Tämä ei kuitenkaan Sinkkosen mukaan tarkoita, että vallassa olisi jokin iso manipuloiva voima.

– Tähän liittyy tämä, että kaikki paha ja ikävä sysätään vihollisen syyksi, hän toteaa.

Sinkkonen kertoo, että ääriryhmät ovat hyödyntäneet hajota ja hallitse -taktiikkaa, ja väkivallan keinoilla on saatu haltuun eri heimojen alueita.

puhutaanko sodasta vai ei, Amerikka haluaa tuhota islamin Verkosta löytyvissä videoissa al-Awlaki tai miten terrorismi käsitoistuvasti vetoaa siihen, että Yhdysvallat yrittää saada muut maat ametetään.” rikkalaistumaan ja pyrkii muuttamaan islamin luonnetta. Tämä on suurempi osa sotaa kuin taistelu, jota kentällä käydään (Anwar al-Awlaki Exposes America´s Dirty War on Terror & Amerikkalaisten teoista ei puhuta the Conditions). Al Malahim Media avoimesti Productionsin tekemässä haastattelussa Anwar al-Awlaki syyttää, että Yhdysal-Awlaki sanoo, että amerikkalaiset valtojen teoista ei puhuta avoimesti. haluavat amerikkalaisen liberaalin, Muslimeja on vankilassa kaikkialla Hyvän ja pahan vastakkainasettelu demokraattisen, rauhallisen ja maallisja heitä kohdellaan brutaalisti kenenAl-Awlaki toteaa useasti, että muslituneen islamin, ja pyrkivät tekemään kään puuttumatta asiaan. Al-Awlak mit ovat sodassa pahaa vastaan ja että tästä vääränlaisesta islamista suosittua. väittää myös, että Yhdysvalloilla on Amerikka on paha. Hän pyrkii myös Haastattelussa al-Awlaki kertoo, että Jemenin kanssa sopimus. Yhdysvallat vetoamaan Amerikassa eläviin muslilänsimaiset mediat ovat hyökänneet hallitsevat maata ja merta, ja Jemen meihin ja herättämään heitä taisteluun häntä vastaan, koska hän on muslimi ja toimii Yhdysvaltojen talutushihnassa Yhdysvaltoja vastaan. Hänen mukaanseuraa islamia. mantereella. Al-Awlakin mukaan USA sa muslimien tulisi välittää viestiä, joka Teemu Sinkkonen valaisee väitkertoo Jemenin hallitukselle, ketkä sanoisi: ”Amerikka, jos ylität meidät, tulee eliminoida ja Jemen suorittaa teiden taustaa kertomalla, että niihin me ylitämme teidät, ja jos tapat jonkun eliminoinnin palkkiota vastaan. vaikuttaa kulttuurihegemonian ymmeistä, me tapamme jonkun teistä!”

Sinkkonen ei tiedä yksityiskohtia, märrys eli yhdysvaltalaisen kulttuuriSinkkosen mukaan tällaista retoriikmutta on varma, että maiden välillä on hegemonian leviäminen koko maailkaa ja logiikkaa hyödynnetään usein. maan. Retoriikkaan sisältyy ajatus siitä, jonkinlainen sopimus. Syyriaa lukuun Hyvät ja pahat sekä me vastaan muut ___________________________________________________________________________________________________ Tutkain 1/2015

___________________________________________________________________________________________________ -vastakkainasettelut toimivat oman toiminnan legitimoinnissa, sympatian herättämisessä ja myös oman identiteetin luomisessa.

– Pyritään muodostamaan selkeä viholliskuva, muodostamaan siitä yksi nippu. Toisaalta, jos ajatellaan käänteisesti, samalla kun määritellään vihollinen, määritellään myös se ”itse”, eli määritellään se, mikä halutaan itse olla, Sinkkonen kertoo.

Sinkkonen kuitenkin huomauttaa, että ääriryhmien tekojen motiivit ovat ennen kaikkea lokaaleja. Globaali toiminta luonnollisesti korostuu mediassamme, mutta Sinkkonen pitää sitä kuitenkin varsin marginaalisena osana.

Sinkkosen mukaan olisi strategisesti tyhmää pitää länsimaita ja Yhdysvaltoja kohteena, koska ne ovat konfliktin ulkopuolella.

– Ainoana strategisena lähtökohtana voidaan pitää hypoteettista ajatusta siitä, että tarpeeksi kova isku vihollisen siviilejä kohtaan vetäisi vihollisen joukot pois omalta alueelta, Sinkkonen uskoo.

kuolee. Hän vetosi siihen, että amerikkalaiset olivat tappaneet enemmän kuin miljoona lasta ja naista, miehistä puhumattakaan. Al-Awlakin mielestä ei pitäisi puhua muutamasta lentokoneessa tapetusta henkilöstä, sillä nämä ovat vain pisara meressä.

Sinkkosen mukaan iskut toista kohtaan oikeutetaan perinteisesti vetoamalla sotatilaan vihollisen kanssa.

Sinkkosesta mielenkiintoista on se, että Yhdysvallat itse katsoo olevansa sodassa, jolloin se voi käyttää sodassa tyypillisiä keinoja. Samalla se kuitenkin kiistää, että vastapuoli olisi sodassa heidän kanssaan.

– Kyse on tietyllä tavalla sanojen merkityksistä ja siitä, miten tietyt sanat avaavat tiettyjä poliittisia mahdollisuuksia, Sinkkonen selventää.

– Sen takia ei ole lainkaan merkityksetöntä, puhutaanko sodasta vai ei, tai miten terrorismi käsitetään.

joukkoon, pitäisi Sinkkosen mielestä poliisin suorittaa tutkinta. Rajatuissa tapauksissa väkivalta on oikeutettua.

Esimerkiksi silloin, kun Isis valtaa alueita sotilaallisesti, on oikeutettua lopettaa sen eteneminen. Sinkkosen mukaan tapahtumiin puuttuminen onkin usein parempi ratkaisu kuin tekemättä jättäminen.

- Syyria tapahtui, kun se jätettiin oman onnensa nojaan, hän sanoo.

Sinkkonen lisää yhdeksi haasteeksi sen, että ihmisillä on tarve löytää syyllinen länsimaissa tehdyille terrori-iskuille, mikä johtaa helposti viharikoskierteeseen. Kansalaisista lähtee valtava poliittinen paine saattaa syylliset oikeuden eteen. Sinkkonen selittää, että loppujen lopuksi terrorismissa on länsimaissa kyse harvinaisesta ja pienimuotoisesta rikollisuudesta. Sen on yksi yhteiskunnallinen riski muiden rinnalla, mikä ei tule häviämään. Hän kertoo, että asiat pitäisi muistaa pitää omassa mittakaavassaan, eikä esimerkiksi Pariisin tapahtumien tavoin tehdä muutamasta rikollisista yhteiskunnan suurimpia vihollisia, joita kohtaan pitää mobilisoida kymmeniä tuhansia poliiseja.

– Maailmassa on enemmän terrorismin tutkijoita kuin terroristeja, Sinkkonen lopettaa.

Mitä tulevaisuudessa, Teemu Sinkkonen?

Lopuksi pohdimme Sinkkosen kanssa Lähi-idän ja terrorismin tulevaisuutta.

Islamistisen valtion kestävyyteen hän ei usko. Kalifaatti ei ole saanut minkään virallisen uskontahon tunnustusta. Vaikka kokonaisuus ei hajoaisi sisäisten ristiriitojensa vuoksi, alueen sotilaallinen paine tulee hajottamaan sen.

Yhdysvaltojen toiminta on huonontanut demokratian mainetta, mutta oikeusvaltio ja hyvä hallinto ovat asioita, joihin alueella tähdätään. Sinkkosen mukaan yksi keino rauhan saavuttamiseen alueella olisi vallan uusjako, sillä esimerkiksi valtioiden rajat eivät noudata heimorajoja. Sinkkonen kuitenkin epäilee kansainvälisen poliittiTerrori-iskuissa on kyse sodasta sen järjestelmän valmiuksia muotoilla Videoissa al Awlaki kommentoi myös aluetta uudelleen. länsimaihin tehtyjä terrori-iskuja.

Oikeusvaltion toteutuminen ja Al Malahim Media Productionsin poliittiset vapaudet ovat Sinkkosen tekemässä haastattelussa al-Awlaki mukaan pitkällä tähtäimellä niitä oikeuttaa terrori-iskut vetoamalla tekijöitä, jotka vähentävät terrorismia. siihen, että kyse on sodasta lännen ja Sitä ennen terrorismiin pitäisi reamuslimien välillä. Hänen sanojensa goida paikallisesti mahdollisimman mukaan hyvät tarkoitusperät pyhittävät pitkälle ilman väkivaltaa, sillä väkivalta pahat teot. Sodassa on vaikeaa erotella ruokkii väkivaltaa. Niissä tilanteissa, kohteita, jolloin myös naisia ja lapsia joissa terroristit levittäytyvät siviilien ____________________________________________________________________________________________________

”Maailmassa on enemmän terrorismin tutkijoita kuin terroristeja.”

Tutkain 1/2015

13

___________________________________________________________________________________________________

HYY – sopuisaa edunvalvontaa vai etulinjan politiikkaa?

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla eli HYYllä on edustajisto ja hallitus kuin millä tahansa eurooppalaisella valtiolla. Toisaalta se tuottaa linjapapereita, ohjelmia ja strategioita kuin virasto. Lisäksi sillä on omistuksessaan HYY Yhtymä. Minkälainen byrokratiakoneisto HYY oikein on vuonna 2015, ja pääseekö yliopistopolitiikalla oikeasti vaikuttamaan?

Teksti: Laura Kolehmainen

___________________________________________________________________________________________________

14

Eduskuntaan ollaan yhteydessä HYYn hallituksessa istuu tänä vuonekskursiot ovat usein ainejärjestöjen suoraan ja välillisesti, ja saavutettujen na kuusi valtsikalaista. Yksi heistä on heiniä. etuuksien lista on pitkä: esimerkiksi viestinnän opiskelija Mimmi Piikkilä, – Poliittiset ryhmittymät taas paihalpa bussilippu, koulutuksen makjoka on tullut kertomaan yliopistoponottavat yhteiskunnallista vaikuttamissuttomuus ja opintotuki ovat pitkälti litiikasta Ylioppilasaukion UniCaféen. ta, kuten vaikka kannanottoa tasa-arylioppilaskuntien lobbaamia.

Kyseinen UniCafe on HYYn omaisuutvoisen avioliittolain puolesta. ta HYY Yhtymän kautta, kuten myös Esimerkiksi HYY Yhtymän sen välittömässä läheisyydessä sijaitseOpiskelijoiden äänitorvi kehittäminen eettisesti vastuullisemvat Uusi ja Vanha Ylioppilastalo.

Opiskelijaa koskeviin poliittisiin paan suuntaan, Starbucks-automaatin HYY on maailman rikkain ylioppipäätöksiin on perinteisesti tartuttu Unicafesta poistaminen, kasvisruuan laskunta osittain juuri näiden kiinteishanakasti. promoaminen ja mahdollinen yhtöjen omistajuuden ansiosta. Tontit – Tämän yli menevä yhteiskunteistyön lopettaminen kampusalueita hankittiin 1800-luvun loppupuolella nallinen vaikuttaminen on kuitenkin vartioivan, ihmisoikeusloukkauksista kaupungin laitamilta, ja niiden arvo on vahvasti kiinni siitä, keitä HYYn edussyytetyn G4S-turvallisuusyrityksen noussut pilviin, kun nykyinen keskusta tajistossa ja sitä myötä hallituksessa kanssa ovat HYYn poliittisemman on muodostunut käytännössä niiden istuu, Piikkilä selventää. puolen toimijoiden hankkeita. ympärille.

Ainejärjestöt ja osakunnat haluavat On siis kyse prioriteeteista: onko Mutta on HYY muutenkin poikkeskittyä ajamaan omia etujaan yliopetusijalla yhteiskunnallinen vaikuttakeuksellinen: pilaskunnan sisällä, eli järjestämään minen vai ylioppilaan sosiaalisten ja tiloja ja rahoitusta toiminnalleen.

– Missään muualla maailmassa henkisten pyrkimysten edistäminen?

Hölläämisen ja vapaamuotoisemman ylioppilaskunta ei ole näin arvostetussa Se on ylioppilaiden itsensä määriteltäajanvieton mahdollistavat tapahtumat yhteiskunnallisessa asemassa, Piikkilä vissä. kuten sitsit, työelämäseminaarit ja toteaa. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

Kuva: Joonas Lehtonen

HYY barrikadeilla Teksti: Laura Kolehmainen

__________________________________________________________

Tänä vuonna tulee kratian puolesta. nonuudistusprosessi joiden hyväksymistä vana vuonna yliopiskuluneeksi 25 vuotta Nykyinen maailmanoli jatkunut koko viralliseksi neuvotteli- tolakiin olikin kirjattu siitä, kun ylioppolitiikan tutkimuk1980-luvun. Opisjaosapuoleksi. suurin osa opiskelijoipilaskunta valtasi sen professori Teivo kelijoiden keskeiset Valtaaminen den vaatimuksista. hallintorakennuksen Teivainen muistelee vaatimukset koskivat tuotti tulosta, sillä kahdeksi ja puoleksi johtaneensa mielenprofessorienemhallintorakennukLähde: Eliitti, traditio, päiväksi. Ylioppilasosoitusta megafoni mistön poistamista sessa vierailivat sekä murros: Helsingin lakit vedettiin päähän kädessä karnevaalihuyliopiston hallintoopetusministeri että yliopiston ylioppija Limeksen musta mussa. elimistä, dosenttien useimpien puolueilaskunta 1960–1990. pöytäliina salkoon, Hallintorakenaseman turvaamista, den edustajat opiskeLaura Kolbe. Finnja Valtaajien marssi nuksen valtaamiseen oikeusturvan kehitlijoiden vaatimuksia reklama Oy. Sulkava. raikui yliopistodemokulminoitunut hallintämistä ja opiskelikuulemassa. Seuraa2005. ____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

15

LAINAUS

KANNUSTA KAIKUU

Palstalla Kannunvalajien hallitus kertoo ajankohtaisia kuulumisiaan jäsenistölle.

Kädet saveen Fuksivuoteni ensimmäinen puolikas oli melkoista haipakkaa, kun opiskelijaelämän lisäksi elämääni rytmitti paikka Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa. Viime vuoden ja sitä myötä luottamustehtäväni valtakunnallisen opiskelijajärjestön hallituksessa saavuttua päätökseensä kuvittelin, että tästä eteenpäin elämä ei tulisi olemaan samanlaista hullunmyllyä. Enää luentopäiväkirjoja ei tarvitsisi näperrellä pikkutunneille saakka hajanaisten noppien toivossa.

Kuvittelun tasolle tämä kuitenkin lopulta jäi, sillä joulukuussa ainejärjestön ja Kannun hallituksessa toimimisen välillä palloteltuani päädyin haukkamaan sen isomman palan.

Alkuvuotta Kannun kanssa ei ainakaan voi kuvailla pitkäveteiseksi. Perehtymistä edellyttävää asiaa on ollut kuin orientoivalla jaksolla konsanaan ja järjestettävää riittää aina opintotempauksista Diskoteekkiin ja vuosikokouksesta mitä erikoisimpiin ekskuihin.

Yli 3000 jäsenen opiskelijayhdistystä pyöritettäessä käytännön työtä riittää, ja lähes viikoittaiset kokoukset on jo alkanut hyväksyä ihan normaalina osana arjen touhuja.

Fuksina Kannun hallituksessa toimiminen tuo mukanaan mielenkiintoisen lisämausteen: sen lisäksi, että järjestää ensimmäistä kertaa tapahtumia tiedekunnalliselle opiskelijoita, on myös ensimmäistä kertaa osallistujan roolissa monilla Kannun perinteikkäillä tempauksilla.

On sikäli mutkikasta yrittää täyttää kaikkien toiveet sitseillä ja muualla, kun ei itse edes oikein tiedä miltä kaiken kuuluisi näyttää, kuulua ja tuntua.

16

Tutkain 1/2015

Aivan sama haaste pätee myös omaan vastuualueeseeni hallituksessa: periaatteessa toimin oman pestini, ympäristöja tasa-arvoasioiden ”asiantuntijana” joukolle toinen toistaan skarpimpia valtsikalaisia.

Aina välillä sattuu kömmähdyksiä, mutta niiden välttely viimeiseen saakka ei mielestäni ole elämässä mitenkään olennaista. Liukkailla jäillä luistelu saattaa ensiksi kuulostaa luotaantyöntävältä lukuisten pyllähdysten pelossa, mutta sitäkin oppii lopulta tekemään melko luottavaisin mielin, kunhan hieman harjoittelee. Tekemällä oppii, tai kuten tutkija Veikko Eranti on järjestöistä osuvasti todennut: ”Koko toiminnassa olennaista on käsien saveen laittaminen.”

Joel Lindqvist Kirjoittaja on Kannunvalajien ympäristö- ja tasa-arvovastaava sekä yhteiskuntapolitiikan fuksi.

Faktat tiskiin

Faktabaari on Suomen ensimmäinen joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu. Se aktivoituu jälleen eduskuntavaalien lähestyessä.

Teksti: Rosa Lampela Kuva: Flickr

Sosiaalisessa mediassa mitä moninaisimmat väittämät leviävät nopeasti laajaan tietoisuuteen. Tavallinen jakaja ei useinkaan tiedä, ovatko jutun faktat kohdillaan. Onneksi nyt voi tehdä tilauksen Faktabaarista.

Faktabaari on alkuvuonna 2014 perustettu avoin ja poliittisesti sitoutumaton kansalaispalvelu. Se tarkistaa kansalaisten pyynnöstä väitteitä, joita poliittiset toimijat esittävät faktoina.

Faktabaarin perustajina on toimittajia ja EU-asiantuntijoita, jotka ovat huolestuneita yhteiskuntakeskustelun tasosta ja faktapitoisuudesta. Taustalla on Avoin Yhteiskunta ry, ja isäntänä toimii EU-asiantuntija Mikko Salo.

Politiikan vahtikoira aktivoituu nykyisin vain vaalienalusaikana ja niin se tekee jälleen helmi-maaliskuun vaihteessa eduskuntavaalien lähestyessä. EU-vaalien aikaan Faktabaari tarkisti yli 60 väitettä, joista noin kaksi kolmasosaa osoittautui vääriksi.

Otetaan esimerkki julkista keskustelua kiertävästä ”faktasta”. Faktabaarin vastaavan toimittajan Tuomas Mura-

jan mukaan Suomen Kreikka-lainojen osuus ei ole 7 miljardia euroa, vaikka moni kansanedustaja niin väittääkin.

Muraja peräänkuuluttaa myös syvällistä selvitystä Suomen julkisen sektorin BKT-osuudesta, jonka perusteella talouspoliittista kiistaa usein käydään.

Suuri osa tarkistettavista väitteistä on kuitenkin jossain totuuden ja valheen ääripäiden välillä.

- Kokeneet poliitikot antavat niin ympäripyöreitä lausuntoja, joten suoranaisista faktavirheistä heitä ei saa kiinni. Eri asia on, mitä faktoja ehdokkaat käyttävät viestiensä tueksi ja mitä faktoja he jättävät sanomatta.

Harvoin kerrotaan vaikkapa sitä, että Suomen Kreikka-lainoista on myös tullut korkotuottoja ja palkkioita, Muraja kertoo.

Faktan rajamailla olevat väitteet voidaan siirtää keskusteltavaksi Faktabaarin sisarpalvelu Debattibaariin, jossa pyritään käymään asiallista argumentoitua keskustelua moderaattorin johdolla. Alkuvuodesta Debattibaarissa on käsitelty ilmastokysymyksiä.

Mihin Muraja itse kiinnittää erityisesti huomiota tämän kevään vaaleissa?

- Turvallisuuspolitiikka nousee ensi kertaa keskeiseksi vaaliteemaksi talouskysymysten rinnalle. Nato-tietoisuutta olisi syytä parantaa. Monet vaalitenttien vetäjätkään eivät tiedä faktoja Natosta ja siihen liittyvästä liittymisprosessista, sanoo Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa tiedotusupseerina palvellut Muraja.

Faktabaari pokkasi lokakuussa 2014 European Public Communication -palkinnon parhaasta julkisen viestinnän projektista. Nyt se on ehdolla Bonnierin Suuri Journalistipalkinto -kilpailussa kategoriassa Vuoden journalistinen teko.

Osallistu joukkoistukseen ja tarkistuta vääräksi epäilemäsi väite: faktabaari.fi/lomake

Tutkain 1/2015

17

OLIPA KERRAN URA

Palstalla valtsikasta valmistuneet kertovat, miten päätyivät nykyisiin työpaikkoihinsa.

Taloustieteilijä tuottaa nyt televisio-ohjelmia Teksti: Katariina Pietiläinen

Elise Pietarila työskentelee toimitusjohtajana Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin perustamassa Gimmeyawallet Productions -tuotantoyhtiössä.

Kuka?

Ikä: 34v.

Valtsikassa: 2000-2005 (KTTO) Tällä hetkellä: Gimmeyawallet Productionsin toimitusjohtaja ja luova tuottaja Perhe: 8- ja 4-vuotiaat tytöt ja puoliso Harrastukset: Tanssi ja avantouinti, elokuvat ja lukeminen

18

Tuotantoyhtiömme Gimmeyawallet joten tuotin musiikkitapahtumia ja ”Päädyin opiskelemaan taloustiedettä, on pieni, mitä pidän hyvänä asiana. työskentelin niin kenkäkaupassa kuin koska ajattelin sen olevan hyvä yhdisSaamme yhtiön perustajien Riku Raninvestointipankissakin.Tein töitä myös telmä yhteiskunta- ja luonnontieteitä. talan ja Tunna Milonoffin kanssa kesyliopistolla, kun tutkin professori Alan tutkimukset kertovat mielenKanniaisen kanssa yritysten yhteiskun- kittyä niihin asioihin, joita kukin osaa kiintoisesti yhteiskunnan arvoista: parhaiten. Olen aikaisemmin työskenmihin meillä on varaa? Olen lisäksi tavastuuta. nellyt muun muassa taustatoimittajana aina rakastanut matematiikkaa. Pääsin Valmistuttuani tulin raskaaksi ja ja kamera-assistenttina, mutta täällä helposti sisään, mihin Kannustimen jäin kotiin vuodeksi. Niihin aikoihin pidän huolta että kaikki tuotannot kurssi auttoi. minulle valkeni, että haaveilemani rullaavat eteenpäin. Tässä hommassa Yliopisto-opiskelu ei ollut sellaista tutkijanura olisi minulle liian yksinäitaloustieteen opinnot ovat olleet todelmitä olin kuvitellut. Yliopiston vanhat nen. Tajusin myös, että olin loistavassa la käteviä. Ympyrä sulkeutuu! ja kauniit rakennukset olivat vaikuttasaumassa vaihtaa alaa kokonaan ja Tutkaimen lukijoille haluan kovia, mutta petyin siihen, kuinka vähän päädyin Helsingin ammattikorkearostaa hyvän työyhteisön merkitystä. oppimista tuettiin. Ainakaan minun kouluun, nykyiseen Metropoliaan, Samanhenkisten ihmisten kanssa epäaikanani opiskelukulttuuri ei ollut koopiskelemaan elokuvakuvausta. vin keskustelevaa vaan käsitti lähinnä Elokuvalla ja yhteiskuntatieteillä on olennaisuuksilla ei ole väliä. Olemme saaneet Docventuresin ja Soundtrackemassaluentoja ja yksinäistä pakertasama tutkimuskohde, ihminen, mutta rin kaltaisia laatusisältöjä aikaan, koska mista laskuharjoitusten parissa. elokuva tarjoaa sen käsittelyyn syvälolemme luottaneet toisiimme ja puhalJo minun aikanani käytiin paljon lisemmät keinot. Kantaa ei tarvitse taneet samaan hehkuvaan hiileen.” ottaa, mutta siihen on mahdollisuus, keskustelua opiskeluaikojen venähtämikä on itselleni tärkeää. Tieteen puomisestä työskentelyn takia. Jotenkin lella usein tuntui, ettei niin saisi tehdä. opiskelut oli kuitenkin rahoitettava, ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

Työelämämessuilta selkeyttä työnhakuun Tieteiden talolla järjestettiin tammikuussa ensimmäiset valtiotieteelliset työelämämessut. Tutkain selvitti, mikä valtiotieteilijöitä työelämässä odot_______________________________ taa.

Teksti: Leena Kuusisto ja Henni Purtonen Kuvat: Henni Purtonen

___________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________ va kotoutumispolku.

Kavakuun mielivän kannattaa olla Tieteiden talon aulassa on helppo henNiceheartsissa tehdään projektien ulospäinsuuntautunut ja avoin kaikengittää. Ilma ei ole verkostoitumispailisäksi arjen asiakastyötä: autetaan laiselle tiedolle. neista tai vaivaannuttavasta trendiklomakkeiden täyttämisessä ja ohjataan – Haemme renessanssi-ihmisiä, kyydestä sakeaa, toisin kuin saattaisi tyttöjen iltapäiväkerhoa. jotka ovat kiinnostuneita kaikesta kuvitella. Viisi kerrosta työnantajien taivaan ja maan välillä.

Sakilayan-Latvala kertoo ottavansa edustajia, miniluentoja, mentorointia Warjovaara kannustaa myös oleQutomoon harjoittelijoiksi mielellään ja CV-klinikoita kuulostaa vastaukselta maan sinnikäs. Vaikkei ensimmäisellä kansainvälisiä opiskelijoita. työelämästä hämmentyneen kysymykhakukerralla onnistuisi, ei kannata – Harjoittelijalle annetaan aina siin. luovuttaa - suurin osa Kavakuun hakikunnon projektitehtävä, ja on tärkeää Aloitan viidennestä kerroksesta. joista ja sisäänpäässeistä on yrittänyt rakentaa harjoittelu harjoittelijan kanUlkoasiainministeriön pöydän ympäaiemminkin. nalta mielekkäästi, hän korostaa. rillä riittää tungosta. Kansainvälinen Viereisessä pöydässä toisenlaista Päämäärätietoisuus tai varmuus ura kiinnostaa. Ministeriön henkilösiitä, mitä tulevaisuudelta haluaa, eivät kansainvälisyyttä edustaa Vantaan suunnitteluyksikössä työskentelevä ole itsestäänselvyyksiä kaikille. EpäNicehearts ry. Se on tyttö- ja naisRiku Warjovaara kertoo diplomaatvarmuus työllistymisestä tai hukassa toimintaan erikoistunut yhdistys, tiuralle valmistavasta Kavakusta, oleva ammatti-identiteetti mietityttävät joka edistää naisten kotouttamista ja kansainvälisten asioiden valmennusmonia. hyvinvointia. Projektityöntekijä Meg kurssista.

Se on huomioitu myös messuilla, Sakilayan-Latvala vetää Qutomoa, – Ei tarvitse olla tiettyä koulutusta. joiden tarkoituksena on järjestäjien tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka Meillä on musiikkitieteilijää, teologia, mukaan tarjota opiskelijoille katsaus tavoitteena on kehittää uudenlainen jopa liikunnanohjaajaa, hän kertoo valtsikalaisen työllistymisvaihtoehtoikulttuurit, iän ja sukupuolen huomioiministeriön työntekijöistä. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

19

hin ja kertoa mitä työnantajat työnhakijoissa arvostavat.

Messujen perusteella valtiotieteilijät työskentelevät ainakin tutkimuksen, asiakastyön, konsultoinnin, viestintätehtävien, henkilöstöhallinnon ja järjestösektorin parissa. Kaivattuja konkreettisia esimerkkejä!

20

Aalto-yliopiston henkilöstöpäällikkö Mari Svahn (toinen oikealta) kertoo vastanneensa messupäivän aikana moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin.

korostaa sosiaalisia taitoja. Lisäksi hän Kansantaloustieteestä yliopisto-opintonsa aloitneuvoo soveltamaan omaa osaamistanut Riku Warjovaara kehuu Ulkoministeriön taan sekä harrastustoiminnassa ja järjuttusille pistäytyneiden opiskelijoiden asennetta. jestöissä opittuja taitoja laaja-alaisesti.

Entä ne työnantajat, mitä he arvosVaikka ollaan Valtsikan työelämätavat? messuilla, eivät työnantajat painota Ulkoministeriön Warjovaara peräänerityisesti tiedekunnan opettamia kuuluttaa sosiaalisia taitoja. taitoja. Ammatti-identiteetin rakenta– Työyhteisötaidot korostuvat, kun elää misessa yhteisellä koulutustaustalla voi Meg Sakilayan-Latvala kannustaa opiskelijoita ison osan työurasta vieraassa kulttuuverkostoitumaan ja hankkimaan kansainvälistä olla väliä, mutta mitään valtiotieteilirissa, jossa täytyy työskennellä ja tulla kokemusta jo opiskeluaikana. jöiden työmarkkinoita ei tietenkään toimeen erilaisten ihmisten kanssa. ole, ja samoista työpaikoista kilpailevat Sakilayan-Latvala taas painottaa, muutkin kuin valtsikalaiset. että pienelle järjestölle työnhakijan Päivän päätteeksi kuullaan Yhkyky hyödyntää omia valmiita verkosteiskunta-alan korkeakoulutettujen tojaan on arvokasta. Niceheartsin kehi- neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiaisen tyshankkeissa kontaktit viranomaisiin vinkkejä oman osaamisen hinnoitteja muihin järjestöihin ovat keskeisiä. luun.

Konsultti Marjukka Virtanen – Ota selvää alan palkoista liittojen Ernst&Youngilta suosittelee yksityiselle nettisivuilta ja kysy työnantajataholta, sektorille haluaville “kovia sivuaineita”, mitä he olivat ajatelleet työstä maksaa, kuten kauppatieteitä tai juridiikkaa. hän kertoo.

– Opintotaustan ohella painotamLisäksi hän neuvoo huomioimaan me rekrytoinnissa kielitaitoa, kansainpalkkatasojen paikkakuntakohtaiset välistä kokemusta ja ainejärjestökokeerot. Muista palkkauksen epätasa-armusta sekä oikeanlaista motivaatiota ja voisuuksista hän ei puhu mitään. persoonaa, hän kertoo.

Lopuksi Pursiainen kertoo anekdootin Aalto-yliopiston HR-palveluiden bensa-aseman omistajasta, joka keräsi urajärjestelmien päällikkö Mari Svahn kaikkea mahdollista, jota sai halvalla. listaa työelämässä hyödyllisiä taitoja, – Ostaisitteko itse vain jos joku olisi jotka liittyvät valtiotieteilijän opintoiäärettömän halpa? hän kysyy. hin. Niitä ovat muun muassa kokonaiTarinan opetus on kai suunnilleen suuksien hahmotuskyky, käsitteellinen se, ettei osaamista ja ammattiylpeyttä ajattelu ja tiedon jäsentely. Myös Svahn kannata myydä liian halvalla. ___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

Näkökulma: Mitä opiskelijat ajattelevat työelämästä?

Teksti: Henni Purtonen

___________________________________________________________________________________________________ Akateemisesti koulutettujen työllisyysaste on ollut perinteisesti keskimääräistä parempi. Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa kuitenkin nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Joulukuussa 2014 akateemisia työttömiä oli pitkälle koulutettujen palkansaajien ammatillisen keskusjärjestön, Akavan, mukaan jo 45 500.

Helsinkiläiset valtiotieteen opiskelijat pelkäävät heikkoja

näkymiä myös omalla alallaan. Taloustieteen ensimmäisen vuoden opiskelija Alexander Hölttä mietti ensin hakevansa opiskelemaan viestintää. Taloustieteen opinnoista ja opiskelijaelämästä hän uskoo kuitenkin saavuttavansa työssä vaadittavaa perusosaamista, joustavuutta ja sosiaalisia taitoja.

– Realiteetit ovat muuttuneet. En enää tavoittele uraa journalistina. Olen ymmärtänyt, että

taloustieteestä valmistuneilla on laajat työmahdollisuudet.

En haluaisi olla tilanteessa, jossa kaikki valinnat olisi tehty jo nyt, Hölttä sanoo.

Ainakin tilastojen mukaan kouluttautuminen ja oman osaamisen jatkuva kehittäminen ovat edelleen parhaita keinoja varautua työttömyyteen.

Helsingin yliopiston urapalvelujen selvityksen mukaan 84% valmistuneista kokee, että heidän nykyinen

työnsä vastaa yliopiston koulutusta.

Yrittäjyydestä haaveileva alue- ja kulttuuritutkimuksen maisteriopiskelija Terhi Hassinen luottaa koulutusohjelmansa laaja-alaisuuteen ja tieteidenvälisyyteen.

Pohjois-Amerikassa kansainvälisiä suhteita ja diplomatiaa opiskellut Hassinen pitää valtiotieteellisen tutkinnon vahvuutena asioiden, ilmiöiden ja vallan vuorovaikutussuhteiden

ymmärtämistä.

– Opintoni ovat opettaneet ajattelemaan kriittisesti ja analyyttisesti.

Koulutusohjelmastani valmistuneille mahdollisia työpaikkoja ovat kansainväliset järjestöt tai organisaatiot. Unelmani olisi työskennellä kansainvälisessä projektissa, jossa urheilu ja eurooppalaisuus yhdistyvät, Hassinen kertoo.

___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

21

ENNEN OLI KUNNOLLISTA

Palstalla Kannunvalajien kuraattori katsoo järjestön menneisyyteen nähdäkseen nykyisyyteen.

Lisää tähän sisältöä Tunkkaisessa Porthanian kakkossalissa moni miettii, eikö Kannun toiminnalla tosiaan voi olla mitään muuta sisältöä. Ovessa olevan lapun mukaan menossa on Kannunvalajien vaalikokous. Äänessä on lähinnä kokouksen puheenjohtaja ja asialistalla samat vanhat. Pääosa osallistujista pyörittelee silmiään, kun jälleen uudesta asiasta järjestetään suljettu lippuäänestys. Iso osa häipyy paremman viihteen perässä heti uuden puheenjohtajan valinnan jälkeen. Onko Kannun toiminta aina ollut tällaista?

Kannunvalajien perustamisvuonna syksyllä 1945 tunnelmat olivat Suomessa kireät: sota oli vihdoin päättynyt, mutta Neuvostoliiton tarkkailijat valvoivat yhteiskunnallista keskustelua hotelli Tornista käsin. Useat keskustelunaiheet olivat tabuja, yhdistysten ja muiden kansanliikkeiden perustaminen oli erityisessä tarkkailussa ja yliopistolla vallitsi poliittinen kahtiajako.

Mitä teki Kannunvalajat? Vastaperustetun tiedekunnan opiskelijajärjestö houkutteli osallistujia täysistuntoihinsa alustuksilla, joita pitivät kiistellyt poliittiset hahmot Hertta Kuusisesta Urho Kekkoseen, ja aiheina olivat usein sosialistisen ja kapitalistisen järjestelmän erot. Kiivaita väittelyitä sisältäneet kokoukset vetivät satoja osallistujia.

Samalla ne toimivat yhdistyksen asioista päättävänä Kannunvalajien ”parlamenttina”. Kuumottavien aiheiden lämmittämä keskustelu oli varsin eläväistä myös esimerkiksi säännöistä ja taloudesta päätettäessä. Kannunvalajille muodostuikin näyttävä nippu sääntöjä ja ohjesääntöjä vaalikäytännöistä, välikysymyksistä, jäsenaloitteista ja monista muista toiminnoista.

Tabuaiheita esiin tuomalla saatiin Kannun ensimmäisen toimintavuoden

22

Tutkain 1/2015

aikana yliopiston suuri luentosali säännöllisesti täyteen. Sensaatioaiheiden vetovoima kuitenkin hiipui nopeasti uutuudenviehätyksen karistessa ja muun yhteiskunnallisen keskustelun vapauduttua. Kannunvalajienkin oli luotava vetovoimansa uudestaan. Kokeiltiin kalliita vuosijuhlia, tasaisempaa poliittista edustusta hallituksessa ja yhteistyötä osakuntien kanssa. Tarjottiin leipää ja sirkushuveja. Jokainen konsti toimi hetken, mutta mikään ei vetänyt pysyvästi kokouksia täyteen.

Yhdistystoiminnan Steve Jobsia ei ole vielä näkynyt. Tyyppiä, jonka jokaiselle lauseelle yleisö taputtaisi villisti, ja joka vetäisi salin täyteen vuosi vuoden jälkeen. On mahdollista, ettei sellaista koskaan tulekaan – ja hyvä niin. Yhdistyksen elinvoima ja houkuttelevuus voivat lopulta syntyä ainoastaan sen jäsenistä, monikossa: ihmiset ovat ainoa syy osallistua tapahtumaan tai järjestää sellainen. Jos me jäsenet koemme, että Kannunvalajat ei ole enää tarpeellinen tai kiinnostava, on sen aika poistua näyttämöltä. Jos taas yhdistys tuntuu edelleen tarpeelliselta, meidän Kannunvalajien pitää olla yhteisössä se kiinnostava sisältö: aktiivisia, äänekkäitä ja joskus ärsyttäviäkin – kokouksissa, sosiaalisessa mediassa ja vuosijuhlien jatkoilla.

Akseli Huhtanen

UNISPORTIN ERIKOISET

Jos perinteinen kuntosali tai ryhmäliikunta kyllästyttävät, kannattaa kokeilla Unisportin Haidong Gumdoa, voguingia tai saunajoogaa.

Teksti: Nella Kelkka Kuvat: Henni Purtonen

Haidong Gumdo - miekkailua ja keskittymistä Saapuessani harjoituksiin alkulämmittely on jo aloitettu. Muutamat harrastajat venyttelevät ja punnertavat hassuissa säkkimäisissä asuissa ja laskevat samalla koreaksi. Mietin hetken, olenko Töölössä UniDojolla, UniSportin itsepuolustuslajikeskuksella, vai vahingossa päätynyt aikamatkalle muinaiseen Aasiaan.

Vaikka olisinkin, kovin kauas ei olisi ajassa tarvinnut mennä. Haidong Gumdo kehitettiin vasta 80-luvulla.

Lajin tausta on kuitenkin ikivanhassa miekkailuperinteessä. Herään todellisuuteen viimeistään, kun alkuverryttelyn jälkeen täytyy alkaa keskittyä puisen miekan, Mokgumin, käsittelyn opetteluun.

Miekan käsittely näyttää helpommalta kuin mitä se on. Pelkästään miekan vetäminen kuvitteellisesta tupesta juuri oikealla tavalla tuottaa vaikeuksia. Lyönnin lopettaminen

oikeaan kohtaan ilman, että miekka heilahtaa, on ensimmäisellä kokeilukerralla suorastaan mahdotonta. Tässä kuitenkin piilee Haidong Gumdon koukuttavuus: miekan heiluttelua ei malta lopettaa ennen kuin liikkeen hallitsee täydellisesti.

Haidong Gumdossa hyötyy pitkäjänteisyydestä ja hyvästä keskittymiskyvystä, mutta toisaalta ne kehittyvät lajia harrastaessa. Aiempaa urheilutaustaa ei tarvitse olla, sillä alussa keskitytään perusasioihin, kuten lyöntitekniikkaan. Lisäksi harjoitellaan tekemään asennot oikein ja kunnioittamaan miekkaa. Liikunta-aspekti tulee kuin huomaamatta, kun keskittyy suorittamaan liikkeet oikein. Vaikka miekka ei paina paljon, toistoja tulee sen verran, että seuraavana päivänä kyynärvarsia kivistää.

Kun Haidong Gumdossa etenee, lajin fyysisyys kasvaa ja mukaan tulee

jopa akrobatiaa. Haasteet eivät lopu: kaksintaistelun lisäksi lajiin kuuluu muita osa-alueita kuten miekkatanssi ja bambun leikkaus. Sitä pääsee kokeilemaan ansaittuaan mustan vyön.

Tarkoituksena on leikata bambua mahdollisimman tarkasti 45 asteen kulmissa. Tässä vaiheessa puumiekoista on siirrytty oikeisiin teräviin miekkoihin.

Haidong Gumdo on pieni ja uusi laji, joten siinä on mahdollista menestyä kansainvälisesti vain muutamassa vuodessa. Suomi sai vuoden 2014 EM-kisoissa yhteensä 15 mitalia.

Jos lapsuuden haave NHL-tähteydestä ei toteutunut, tässä on uusi mahdollisuus loistaa urheilumaailmassa. Ilmainen alkeiskurssi järjestetään Unisportilla syksyisin ja talvisin.

Silloin tarvitsee vain vetää verkkarit jalkaan ja ostaa miekka 20:n euron hintaan.

Tutkain 1/2015

23

Voguing - asennetta ja heittäytymistä Kun miekankäytön alkeet on omaksuttu, on aika siirtyä treenaamaan eläytymistä.

Naislaulajan ääni on itsevarma ja raivokas: “It’s over!”. Minä ja muut vogue-tanssin alkeisryhmäläiset kävelemme kissakävelyä ja pysähdymme uhmakkaaseen poseeraukseen.

Naislaulajan huudahtaessa “see ya!” napsautamme sormiamme haistattaen pitkät niille ääliöille, jotka ovat pitäneet meitä itsestäänselvyyksinä.

Vaikka voguingiin kuuluvat naisille suunnatusta Vogue-lehdestä tutut muotimaailma, poseeraukset ja mallikävely, naiset eivät ole lajin alkuvoima.

Tanssilaji sai alkunsa 70-luvulla New Yorkissa, jossa homomiehet kisasivat siitä, kenen suoritus muistuttaa eniten valkoisen naisen poseerausta.

Kaikki eivät kuitenkaan tanssi naisellisesti vaan myös miehekäs ilmaisu on mahdollista, minkä vuoksi voguing on oiva kanava itsensä tutkimiseen ja löytämiseen. Jokaista liikettä ei tarvitse tai edes voi luokitella sukupuolen mukaan.

Asenne ja itseluottamus ovat avainasemassa voguingissa. Itsensä likoon laittaminen onkin syy siihen, miksi aloittelijat ja kokeneemmat tanssijat ovat samalla lähtöviivalla: tunteiden ilmaisu ja uskallus tuoda esiin naisellisia muotoja tai miehistä olemusta on usein vaikeaa. Kaikilla on erilaiset vartalot ja tarkoituksena on tuoda omasta kehosta esiin parhaat puolet, ei niinkään kopioida tanssinopettajan liikkeitä.

Tanssissa heittäydytään ikään kuin näyttelijäntyöhön ja leikitään huippumallia, vaikkei niitä kriteerejä itse täyttäisikään. Työstressille, rahaongelmille tai muulle mieltä painavalle asialle voi sanoa hyvästit tanssin avulla. Itsevarmuus hiipii leikin kautta alitajuntaan ja tunnin jälkeen olo on voimaantunut.

24

Tutkain 1/2015

Asenteen ja itsevarmuuden lisäksi paranevat korsettilihakset ja ryhti. Lajin haastavuus kasvaa taitojen kehittyessä. Kuten Haidong Gumdon, voguinginkin voi viedä akrobatiaan

asti. UniSport järjestää tänä keväänä 41 euroa maksavan voguingin alkeiskurssin, mutta lajin pyörteisiin pääsee myös tanssikoulujen tunneilla.

Saunajooga - hikoilua ja rentoutumista Lopulta kokeilen kolmesta lajista rentouttavinta: saunajoogaa.

Pienessä saunassa istuu lauteilla lisäkseni viisi muuta naista. Yhdellä heistä on yllään uimapuku, muilla urheilutopit ja -housut. Edessämme penkillä istuva ohjaaja aloittaa tunnin toivottamalla meidät tervetulleiksi.

Sauna rajoittaa tilana paljon eikä siellä voi vääntää itseään kovin vaativiin jooga-asentoihin eli asanoihin.

Suurin osa liikkeistä tehdään istualtaan, staattiset pidot tuntuvat lihaksissa. Kaula- ja rintarangan liikkeet, kuten kierrot ja venytykset, ovat keskiössä, mikä auttaa etenkin toimistotyöntekijöiden jumiutuneita hartioita.

Aluksi minun on vaikea keskittyä tunnilla. Viereiseltä kuntosalilta kuuluu musiikin jumputusta, ja saunan valtava kiuas paukkuu uhkaavasti.

Olen unohtanut ponnarin, ja hiukset tarttuvat epämukavasti niskaan. Yritän hengitellä rauhallisesti ja keskittyä parhaani mukaan liikkeisiin. Ennen pitkää lämpötila ja pimeys tekevät tehtävänsä.

Saunajooga yllättää vastentahtoisen saunojan iloisesti. Täällä ei tarvitse pinnistellä hengittääkseen esimerkiksi astangajoogasta tuttua ujjayi-hengitystä, koska se ei tunnu hyvältä viidenkymmenen asteen lämpötilassa.

Liikkeet tehdään rauhassa, sauna on ympäristönä tunnelmallinen ja ohjaaja muistuttaa juomaan vettä. Jos heikko olo silti yllättää, saunan ulkopuolelle voi mennä hengähtämään.

Sen lisäksi, että saunajooga parantaa henkistä hyvinvointia, se vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja poistaa kuona-aineita.

Oma hikipyyhe ja juomapullo ovat elintärkeitä saunajoogatunnilla. Töölön UniSport järjestää suihkutilojen sijoittelun vuoksi naisille ja miehille erillisiä tunteja, ja hinta puolen tunnin sessiolle

on 10 euroa. Laji sopii kevyiden liikuntamuotojen ystäville, mutta aktiiviselle liikkujalle saunajooga toimii hyvänä palauttavana harjoituksena.

Tutkain 1/2015

25

Eduskuntavaalit 2015

Jape Loven (sd.)

Benjamin Ellenberg (rkp.)

”Det finns en plan B.”

Kuva: Jere Hietala

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kuva: Casual Friday Studios

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Hupsis! Helsingin piirin eduskuntavaaliehdokkailla meni kiireessä sloganit sekaisin! Osaatko sinä auttaa heitä muistamaan iskulauseensa?

Welat Nehri (sd.)

Tom Packalén (ps.)

”Oikeudenmukaisen ja turvallisen Suomen puolesta!” ”Turvallisen Helsingin puolesta.”

”100% Duunari.” ”Maan muuttaja.”

Ozan Yanar (vihr.)

Wille Rydman (kok.)

Auta puolueenjohtajia pääsemään keskustaan.

Kuva: Ville Paasimaa

Kuva: Mikko Virta

”Uskallusta sanoa, taitoa toteuttaa.”

* Naispuolisia ehdokkaita emme tehtävään nostaneet, sillä he eivät kuitenkaan olisi ymmärtäneet satiiria. [toim. huom.]

Kuvitus: Salomon Marttila

26

Tutkain 1/2015

IN ENGLISH

This column is about random thoughts on university, society and the world – in English.

Am I Charlie?

What is freedom of speech? Politics, answers Jacques Rancière. For him, politics is ultimately a question of who has the right to speak and who does not. Everyone, Rancière argues, has the capacity to speak and that is why speaking beings are all equal. However, a society defines the limits of speech and by that, limits equality to certain members while others are excluded.

Rancière says that a society consists of its recognized members, those whose voice is considered valid and can therefore take part in society. There are also those without a voice: people who are not recognized as speaking, political beings, who cannot take part in society without being dismissed or ridiculed. As historical examples of voiceless members of society who, by their own protests gain a valid voice, Rancière gives the suffragettes as well as black activists demanding political equality with the rest of the society. A more recent event, the attack to Charlie Hebdo, also provides a base for fruitful analysis.

Was the attack to Charlie Hebdo a political event? Yes and no. The Charlie Hebdo attack was not a politically meaningful event because terrorists threatened democracy or universal freedom of speech. If freedom of speech is universal, then how can it be threatened?

The attack and the ensuing reactions showed that be freedom of speech on a right, a privilege or a freedom, it is not as universal as we commonly believe it to be. Charlie Hebdo has the right to ridicule religious fundamentalists, but do religious fundamentalists have the right to ridicule Charlie Hebdo back without being dismissed, ridiculed or blamed for bad argumentation?

“Of course everyone has the right to speak, but not with violence,” one might reply. I agree; in no way do I

defend or sympathize terrorism, killing or the brutal acts that many radicalist groups have committed. Their beliefs and actions disgust me. In the Rancièrean context, however, religious fundamentalists may provide a slightly exaggerated example of a group whose freedom of speech is limited compared to the members of more secular societies. Through this exaggeration I’m trying to argue that in defending “our freedom of speech”, a right we hold supposedly universal, we often restrict ways of speaking from those voices who don’t represent the same values or cultural heritage as we do.

I repeat: in no way am I trying to defend radicalist groups or extremists.

I’m only trying to argue that the concept of “freedom of speech” is quite an arbitrary one, limited through certain ways of thinking and speaking and not at all as universal as we commonly think. I argue that while defending freedom of speech someone is always excluded. The thought is of an illogicality in equality, of us being Charlie while someone else is not.

Sofia Blanco Sequeiros

Tutkain 1/2015

27

Tutkaimen lukijakysely Koonti: Joonas Lehtonen

Grafiikka: Henni Purtonen

Kysyimme alkuvuodesta valtsikalaisilta, mitä he haluaisivat lukea Tutkaimesta vuonna 2015.

99 Vastaajia:

Vanhin vastaaja syntynyt vuonna 1980 Nuorin vastaaja syntynyt vuonna 1995

”Valtsikakuplan puhkaiseminen ja punavihreästä agendasta erottuminen myös tärkeää, ettei mene liiaksi hymistelyksi.”

28

– Anonyymin lukijan toiveita toimitukselle

Tutkain 1/2015

1. yhteiskunnalliset (81%) 2. valtsikan alumnit (66%) 3. opiskelijat (66%) 4. potentiaaliset työnantajat (65%) 5. ruohonjuuritason vaikuttajat (64%) 6. akateemiset henkilöt (63%) 7. kulttuurihenkilöt (46%) 8. viihdejulkkikset (11%)

Miehet TOP 3 1. yhteiskunnalliset vaikuttjat(73%) 2. opiskelijat (63%) 3. akateemiset henkilöt (57%)

Naiset TOP 3 1. yhteiskunnalliset vaikuttajat (81%) 2. ruohonjuuritason vaikuttajat (75%) 3. potentiaaliset työnantajat + alumnit (72%)

Vuonna 2012 vastaajista vain 61% toivoi Tutkaimeen työelämää käsiteleviä kirjoituksia.

Juttutyypit: 1. Kolumneja (81%) 2. Työelämää käsitteleviä kirjoituksia (81%) 3. Henkilöhaastatteluja (78%) 4. Ajankohtaisia ilmiöitä käsitteleviä kirjoituksia (77%) 5. Alumnien kirjoituksia (61%) 6. Politiikkaa käsitteleviä kirjoituksia (59%) 19. Esseitä ( 29%) 20. Sarjakuvia (21%) 21. Juoruja (20%) 22. Fiktiivisiä kirjoituksia (4%) 23. Runoja (4%) 24. Horoskooppeja (3%)

Vain 3%

ei kaipaa Tutkaimelta mitään verkkosisältöä.

Kyselyyn vastanneiden kesken toteutetussa arvonnassa vapaalipun kannunvalajien 70-vuotisvuosijuhlille 9.5.2015 voitti Saara Aitokari. Pienempien yllätyspalkintojen voittajiksi arvottiin Arto Salo ja Pauliina Kallio. Voittajiin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti.

Tutkain 1/2015

29

KULTTUURI

Kuinka kouluampujaksi tullaan Teksti: Katariina Pietiläinen

Pekka. Inside the mind of a school shooter on kulttuuriteko. Hollantilaisohjaaja Alexander Oeyn dokumentti avaa näköalan vuonna 2007 Jokelassa tapahtuneeseen kouluammuskelutragediaan.

Kinopalatsin aulassa käyskentelee aseistettu poliisisetä. En huomioi asiaa erityisemmin, vaan pohdiskelen pitäisikö ostaa popcornia.

Sitten mieleeni jysähtää: Aurora, Colorado, 2012. Kaksitoista ihmistä ammuttuna elokuvateatterissa. Olen itse juuri menossa katsomaan dokumenttia kouluammuskeluista. Poliisi elokuvateatterissa ei ole tavallista.

Minua alkaa pelottaa, mutta päätän hengittää syvään ja unohtaa asian.

Elokuvasalin valojen himmetessä mietin kuitenkin, että jos jotain tapahtuisi, kannattaisiko mennä tuolin alle vai rynniä ovelle.

Kauaskantoinen trauma Pekka. Inside the mind of a school shooter -dokumentti piirtää kiusallisen tarkan kuvan pieneen yhteisöön sopeutumattomuudesta, opettajien sokeudesta, oppilaiden raakuudesta, vääristä valinnoista ja systeemistä, joka on kääntänyt selkänsä perheen hädälle.

Lukuisissa haastatteluissa Jokelan asukkaat ja aiheeseen liittyvät ammattilaiset kertovat omin sanoin falskin tarinan, joka naurattaa niin kauan, kunnes muistaa sen olevan totta.

Kouluammuskelut ovat terrorismin ohella ikäluokkani keskeisimpiä sukupolvikokemuksia. Ne ovat muokanneet

30

Tutkain 1/2015

tapaamme olla ja käsittää maailma, vähintään tiedostamattomasti. Niitä on kuitenkin käsitelty julkisessa keskustelussa kummallisen vähän. Jokaisen yksittäistapauksen jälkeen on muutama viikko suruliputettu, pidetty puheita, syytelty ja vaadittu toimenpiteitä, mutta syvällisesti ilmiötä ei olla vieläkään kollektiivisesti puitu.

Merkittävin aikaansaatu toimenpide näyttää olevan se, että nykyään aselupaa haettaessa joutuu täyttämään sivukaupalla monivalintakysymyksiä, joiden ajatellaan paljastavan potentiaaliset massamurhaajat.

Tehokkain tapa estää katkeroituneiden, yhteisönsä tuhoamisella hekumoivien yksilöiden syntyminen on pitää huolta siitä, että ihmiset yhteisöissämme kokevat olevansa niiden arvostettuja jäseniä ja kykeneviä aidosti sietämään erilaisuutta.­­ Näin abstraktien ja ihon alle menevien teemojen käsittely ei kuitenkaan ole helppoa. Omien suhtautumis- ja toimintatapojen kriittinen tarkastelu tuntuu aina yhtä ylivoimaiselta. Tämä on kuitenkin pitkällä aikavälillä ainoa tie kouluammuskelun saattamisessa historialliseksi yksityiskohdaksi.

Uusi keskustelunavaus On enemmän kuin toivottavaa, että Pekka käynnistäisi laajan ja laadukkaan keskustelun kouluammuskeluista. Teos tuo esiin ilmiön monet eri ulottuvuudet sekä sen, ettei yksinkertaisia syitä ja vastauksia ole olemassa.

On helppoa kuitata asia koulukiusaamisella, eksentrisillä vanhemmilla, ”autismin kirjolla”, liian löysillä aselaeilla, mielenterveyspalveluiden supistamisella tai – kuten eräs haastatelluista teki – vääränlaisella pukeutumisella. Tämä ei kuitenkaan vain latista keskustelua ”juupas–eipäs”-väittelyksi, vaan estää myös syvemmän itsereflektion.

Hirviö, uhri vai molemmat?

Kouluammuskelijan pitämisessä uhrina on omat ongelmansa. Me kaikki olemme kykeneviä valitsemaan toisin ja pakotettuja kantamaan tekojemme seuraukset.

Kuitenkin Pekka-dokumentti maalaa kuvan herkästä lapsesta, joka vaikeuksia kohdatessaan ei jaksanut sinnitellä, vaan luovutti mitä säälittävimmällä tavalla. Vaikka tuota tuntemusta, sääliä siis, onkin hyvä loppuun asti vältellä, ei tässä tapauksessa sen kohtaamiselta voi välttyä.

(Tammi 2014)

Teksti: Katariina Pietiläinen

Tuorein Finlandia voittaja on kunnianhimoinen yritys olla Suuri Suomalainen Aikalaisromaani. Jussi Valtonen tarjoilee järkäleen, jonka avulla hän oksentaa lintuemon tavoin lukijalleen valmiiksi pureskeltuja huomioitaan nyky-yhteiskunnasta.

Aiheiden määrä on niin absurdi, että sitä on pakotettu pitämään symbolina nykyihmisen kroonisesta ärsykkeiden janosta, siis keskittymiskyvyttömyydestä. Esille tuodut aiheet ovat toki relevantteja, mutta välillä herää epäilys: eikö Valtonen itsekään luota kertomuksensa kantovoimaan, kun se kerran pitää tarjoilla kaikilla mausteilla ja extra-juustolla?

He eivät tiedä mitä tekevät on oivallinen kirja heille, jotka eivät yleensä lue – siis todella monelle. Se on avaus, jonka soisi polkaisevan käyntiin laajemman trendin. Ehkä teoksen suosion saattelemana oravanpyörässä kiiruhtavien ulottuville ilmestyy teoksia, joiden avulla yhteiskunnallinen reflektointi on kätevää ja vaivatonta.

Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija (WSOY 1952)

Teksti: Sofia Blanco Sequeiros

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

He eivät tiedä mitä tekevät

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Jussi Valtonen:

Maa- ja metsätalousministerin suunnitellessa susikannan hävittämistä ja Metsähallituksen tuhotessa ikimetsää, Havukka-ahon ajattelija on ajatuksia herättävää lukemista jokaiselle valtiotieteilijälle. Päähenkilöitä kirjassa on kaksi: Konsta Pylkkänen ja maailma, jota hän herkeämättä tarkkailee.

Vuonna 1952 julkaistussa esikoisteoksessaan Veikko Huovinen tekee Konsta Pylkkäsen silmin huomioita ihmisluonnosta, pienistä hauista ja lintujen äänistä. Vaikka Konstan ajatukset muodostavat kirjan selkärangan, Havukka-ahon ajattelijan tärkein kertoja on sanaton, yhtä aikaa elävä ja kuoleva luonto.

Kysymystä luonnon ja ihmisen suhteesta Huovinen käsittelee lempeästi, huomaamatta. Yhden kirjan aikana Konsta näkee enemmän soita kuin Sanni Grahn-Laaksonen koko ministerikautenaan. Mies ei maailmaa tutkiessaan kaipaa innovaationeuvostoja, yrittäjävapaata tai dynaamista kasvua: siniset ajatukset, Lentuan lohi, metsät ja salot riittävät.

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (Otava 2014)

Teksti: Kristiina Markkanen Lumoava. Sellainen on 24-vuotiaan Pajtim Statovcin palkittu esikoisteos Kissani Jugoslavia.

On 1980-luku. Albaanityttö Emine tapaa karismaattisen Bajramin ja nai tämän pian ensitapaamisen jälkeen.

Avioliitossa Bajramin aggressiot purkautuvat herkästi ja Eminen tehtävä on kestää niin henkisiä kuin fyysisiäkin iskuja. Kun Kosovo äityy levottomaksi, pari pakenee Suomeen. Siellä heidän poikansa Bekim varttuu.

On 2000-luku. Seurataan parikymppistä Bekimiä, joka yrittää rakentaa identiteettiä ulkomaalaistaustaisena homomiehenä. Kirjan alussa hän tutustuu puhuvaan kissaan baarissa ja muuttaa sen kanssa yhteen.

Kissa loukkaa jatkuvasti kaikkea, mitä Bekim on. Silti nuori mies janoaa sen hyväksyntää.

Kirjassa on niin paljon symboliikkaa, että se täytyy välillä laskea hämmentyneenä käsistä. Kissan lisäksi Bekimin elämään kuuluu lemmikkikäärme. Se on kiinnostava valinta miehelle, joka näki poikana käärmeistä niin pahoja painajaisia, että kirkui kauhusta.

Kissani Jugoslavia on täynnä viisauksia, jonka kaltaisia ei ehkä odottaisi Statovcin ikäiseltä. Hän saa halutessaan rumat asiat kuulostamaan kauniilta ja kauniit rumilta.

Tutkain 1/2015

31

LUKIJOILTA Vastine Tutkaimen numeron 4/2014 artikkelissa ”Mistä raha tulee? Pankkijärjestelmän tuntematon sydän” Rosa Lampela kirjoitti rahan synnystä kapean näkökulman kautta. Artikkelissa kirjoitetaan, kuinka ”useimmissa valtavirtataloustieteen oppikirjoissa ei opeteta, miten nykyinen rahajärjestelmä todellisuudessa toimii”. Taloustieteen opiskelijana en pysty väitettä allekirjoittamaan.

Artikkelissa esitetty rahan synnyn malli lähentelee uuskeynesiläisen talousteorian selitysmallia. Sen mukaan rahan määrä on eksogeeninen muuttuja, johon keskuspankki pystyy vaikuttamaan vain välillisesti. Uuskeynesiläinen teoria on vain yksi monista toisiaan täydentävistä rahan syntyteorioista.

Toisen valtavirran suosiman, uusklassisen talousteorian mukaan raha on endogeeninen muuttuja. Keskuspankki pystyy vaikuttamaan rahan määrään ja syntyyn aktiivisesti vakavaraisuusasteen sekä reservivaatimusten avulla. Tähän teoriaan perustuu muun muassa EKP:n viimeaikainen rahapoliittinen elvytys.

Lampela kirjoittaa artikkelissaan, kuinka ”erottamalla finanssipoliittinen valta oikeudesta säädellä rahan määrää yhteiskunnassa taattaisiin, etteivät poliitikot voisi painaa rahaa ääntenkalasteluprojekteihin”. Virke on suoranaista lukijan harhaanjohtamista, sillä tämä ongelma on taloustieteessä havaittu ja ratkaistu. Suosittelen artikkelin kirjoittajaa sekä lukijoita googlaamaan ”fiscal policy”, ”monetary policy”, ”EKP:n

riippumattomuus” sekä ” boe independence”.

Muistakaamme ottaa asiat huomioon monesta näkökulmasta, se rikastaa maailmankuvaamme. Toivon, että Tutkaimessa asioita lähestyttäisiin jatkossa niin, että tietyn koulukunnan näkemystä ei esitettäisi absoluuttisena totuutena.

Pyry Lehtonen Taloustieteen opiskelija

____________________________________________________________________

Toimitus vastaa

32

Rahan endogeenisuus ei ole mielipimässä voidaan perustella väitettä rahan masta, mutta faktoja ei voi muuttaa de- tai koulukuntakysymys vaan fakta. eksogeenisuudesta? vaihtamalla koulukuntaa.

Endogeenisuudella tarkoitetaan, että Lehtosen artikkelistani nostama rahan määrä ei ole ulkoapäin asetettu, sitaatti koski vaihtoehtoista mallia, Rosa Lampela eli keskuspankki ei pysty merkittävästi jonka mukaan rahapolitiikka voitaisäätelemään rahan määrää. Useimsiin järjestää. Ei siis nykytilannetta, Lähteet: mat uuskeynesiläiset taloustieteilijät kuten Lehtonen tuntuu ymmärtäneen.

1. Kauko, Karlo: Lyhyt johdatus ratunnustavat tämän tosiasian. Monet Sivuhuomiona suosittelen Lehtosta ja haan. BoF Online. Rahapolitiikka- ja uusklassiset taloustieteilijät sitä vastoin muita lukijoita googlaamaan kriittisiä tutkimusosasto – Suomen Pankki , pitävät rahaa eksogeenisenä, eli he näkökulmia rahapoliittiseen elvytyk5/2011 väittävät keskuspankin kontrolloivan seen (QE).

2. McLeay, Michael; Radia, Amar and liikkeellä olevan rahan määrää. Pyry Lehtosen kirjoitus kuvastaa sitä, Thomas, Ryland: Money creation in Lehtonen käyttää väärin termejä endomiten useat taloustieteen opiskelijat the modern economy. Bank of England geeninen ja eksogeeninen sekoittaen omaksuvat uusklassisen talousteorian Quarterly Bulletin, Q1 2014. niiden merkityksen ja eri koulukuntien näkemykset ainoina oikeina. Tämä näkemykset. johtuu osin taloustieteen opetuksen Herättääkö aihe tunteita? Jatka keskusEsimerkiksi Suomen Pankin (viite kapea-alaisuudesta ja muiden kuin telua Tutkaimen Facebookissa!

1) ja Bank of Englandin (viite 2) julkai- uusklassisen teorian marginalisoinsuista selviää, että lähes kaikki kierrosnista, mitä ei voi kestävästi perustella sa oleva raha (Iso-Britanniassa 97 %, taloustieteellisin faktoin. On surullista euroalueella hiukan vähemmän) on ja vaarallista, että taloustieteilijät eivät niin kutsuttua liikepankkirahaa, jonka tunne rahan alkuperää. yksityiset pankit luovat myöntäessään Yhdyn Lehtosen toiveeseen ottaa lainoja. Miten tällaisessa rahajärjestelasiat huomioon monesta näkökul___________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

”

LAULUKIRJOJEN HELMIÄ

KANNULOOKS Teksti ja kuvat: Kristiina Markkanen

Tämä on illan ensimmäinen viesti.

Olen vielä suht ok.

Seurataan tilannetta.

Löytyykö laulukirjastasi helmi? Lähetä kirjaasi tuherrettu hulvaton teksti/kuva osoitteeseen tutkain@kannunvalajat.fi! _________________________________________________________________ Lauri, 22, Polho: “Yleensä päätän aamulla mielialan mukaan, mitä laitan päälle. Jos väsyttää, koitan skarpata pukemalla jotain formaalia jotta olemukseen tulisi ryhtiä.

Turtleneck on must talvella.”

Melina, 25, Media: “Ostan vaatteita, jotka näyttävät kivalta, en niinkään mitään tietyn tyylin mukaisia. On kivaa pukeutua siististi, mutta välillä mulla saattaa olla päällä jotain tosi outoa.”

Tutkain 1/2015

33

Tutkain 50 vuotta sitten Teksti ja kuva: Joonas Lehtonen

34

____________________________________________________________________________________________________ lytyksiä tai syytä muodostaa tällaista tetut ry.

Vuonna 1965 maailmassa on noin tehokasta järjestöä? Hajonta on erittäin Valtiotieteilijöiden sijoittuminen 3,3 miljardia ihmistä. Vietnamin sota suuri, piirustuksen opettajasta päämityöelämään on ollut tapetilla vuokiristyy entisestään. Suomessa rekistenisteriin saakka, ja tällöin on vaikeaa den 1964 marraskuussa järjestetyillä röidään ensimmäisen kerran vuoden löytää se pohja, jolle tällainen kartelli ensimmäisillä Yhteiskuntatieteilijöiden aikana yli 100 000 uutta henkilöautoa. voitaisiin luoda. Yhtenäinen voimakas päivillä. STK:n tiedotussihteeri Osmo Rotusortoa vastustetaan Yhdysvalloisetujärjestö tällaisissa olosuhteissa olisi A. Wiio on kertonut, että ”varsinkin sa Selma-Montgomery-marsseilla, ja keinotekoinen.” tiedotustoiminnan puolella valtionuoriso mellakoi Korsossa vastalauseeVKY:n puheenjohtaja A. K. Anttila tieteen kandidaatteja on runsaasti”. na rukouslauantaille. Neuvostoliiton on toisessa artikkelissa jyrkästi eri Aleksei Leonovista tulee ensimmäinen Tilasto- ja kansantalousmiehistä on mieltä: ”Ryhmänä meillä on mahdolhänen mukaansa jatkuvasti kysyntää. avaruudessa kävellyt ihminen, Kekkolisuus suorituksiin, joihin solisteina nen kiipeää palmuun Tunisiassa. Mini- Valtion kelpoisuusehtokomitean jäsen, toimien emme ikinä pääse.” Anttilan hame, superpallo ja skeittilauta tulevat professori Lauri af Heurlin on toisaaljohtaman yhdistyksen päätehtävä on markkinoille. Vuonna 1965 syntyvät ta todennut: ”Varsinkin ulkoasiainhalkompetenssiasian ajaminen: vielä muun muassa poliitikot Dmitri Melinnon palveluksessa valtiotieteilijöillä vuonna 1965 valtiotieteen kandidaatin dvedev, Fredrik Reinfeldt ja Mikael on vankka asema. Sitäkin valitettavamtutkintoa ei tunnustettu samanarvoiJungner, kirjailija J. K. Rowling sekä paa on, että esimerkiksi finanssihalseksi filosofian kandidaatin ja lainopin muusikot Björk ja Jari Sillanpää. linnon alalla tie kaikkein korkeimpiin kandidaatin tutkintojen kanssa valtion Tutkaimesta on ilmestynyt yksi virkoihin sulkeutuu valtiotieteilijöiltä.”

Painostusryhmien kerrotaan herätvirkoja haettaessa. näytenumero vuonna 1964, mutta Vain noin 18 prosenttia valtiotäneen mielenkiintoa valtio-opin opisvarsinainen esikoinen julkaistaan tieteilijöistä kuuluu kandidaattiyhkelijoiden järjestämässä tilaisuudessa, helmikuussa 1965. Vuosikerran päätoidistykseen. Anttila on luonnollisesti jossa esimerkiksi Maataloustuottajien mittajana toimii Osmo J. Tuomala ja huolissaan: ”Onko sitten ihme, että yhKeskusliitto on kertonut toiminnaserillistä toimitusneuvostoa johtaa VTT teiskunnassa niin huonosti tunnetaan taan. ”Uudenaikaisen eturyhmäajatteMartti Noponen. Lehteä julkaisevat valtiotieteen kandidaatin tutkintoa.” lun” kerrotaan levinneen jopa akateeyhteistyössä Kannunvalajat ry sekä misille aloille. Tutkaimen toimitus suhValtiotieteen Kandidaattien Yhdistys ry (VKY), joka vuonna 2015 tunnetaan tautuu ajatukseen skeptisesti: ”Mutta nimellä Yhteiskunta-alan korkeakoulu- onko valtiotieteen kandidaateilla edel____________________________________________________________________________________________________

Tutkain 1/2015

YSTÄVÄNPÄIVÄSITSIT 11.2.2015

Kuvat: Aurora Vikström

Tutkain 1/2015

35

Juhlavuoden avajaiset: 29.1.2015

DISKOTEEKKI

36

Tutkain 1/2015