Teksti RIIKKA KALMI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI
AVARUUSDATA KIIHDYTTÄÄ AUTOMATISAATIOTA
Avaruusdatalla on monta tärkeää tehtävää. Sitä tarvitaan matkapuhelimissa, lentokoneissa, autojen navigointijärjestelmissä, sään ennustamisessa tai vaikkapa luonnonkatastrofien seuraamisessa ja kaupunkisuunnittelussa. Vaasan yliopiston professori, Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi sanookin, että avaruusdata tuo valtavia mahdollisuuksia – niin innovaatioihin kuin uuteen liiketoimintaankin. – Avaruusdata on avaruudessa kerättyä dataa maapallosta tai maapallolle avaruudesta lähetettyä dataa. Yleensä se on satelliiteista saatavaa tietoa: satelliittitietoliikennettä kuten internetiä, satelliittipaikannusdataa tai satelliittikuvantamista. Satelliitti ei nykypäivänä ole mikään hirmuisia summia maksava harvinaisuus. Perinteisten satelliittien rinnalle on kehittynyt laaja piensatelliittien tuotanto. Lisäksi satelliittien laukaisu on halventunut. Myös Vaasan yliopisto on lähettämässä avaruuteen oman satelliittinsa KvarkenSatin, johon on tulossa kuvantamisteknologiaa sekä radioteknologiaa. Maitopurkin kokoinen piensatelliitti tulee palvelemaan erityisesti Merenkurkun alueen toimijoita. – Piensatelliitin alustava suunnittelukatselmus on käynnistynyt kesäkuussa 2021. Tarkoitus olisi laukaista satelliitti Kiirunan avaruuskeskuksesta loppuvuonna 2022. Oman piensatelliitin ja siihen liittyvän KvarkenSpaceEco -hankkeen lisäksi yliopistossa on käynnissä muitakin tutkimuksia avaruusdataan liittyen. Uudessa INCUBATE-hankkeessa tutkitaan, kuinka piensatelliitteihin perustuvaa paikannusta, navigointia ja ajanmääritystä voidaan käyttää sisätilaympäristössä. TULEVA-hankkeessa kehitetään puolestaan tulevaisuuden tarkkuuspaikannuksen menetelmiä älylogistiikan ja varastonhallinnan ratkaisuihin. OMIS-esitutkimuksessa kartoitetaan satelliittidatan hyödyntämistä metsätaloudessa ja puunkorjuussa. Kuusniemen mukaan satelliittipaikannuksesta onkin tullut yhä tarkempaa ja halvempaa. Monitaajuusvastaanottimilla päästään jo kymmenien senttimetrien tarkkuuteen. – Satelliittipaikkatiedon ja -kuvantamisen kehittyminen kiihdyttää automatisaatiota ja robotisaatiota. Parantunut tarkkuus mahdollistaa uusia palveluita. Tämä on hieno tilanne. Kuusniemi nostaa esimerkiksi suomalaisen Iceyen, joka on laukaissut useita SAR-tutkilla varustettuja mikrosatelliitteja avaruuteen ja tarjoaa niiden avulla liki reaaliaikaisia tutkakuvia. Avaruusdataa on myös avoimesti saatavilla. Kuusniemi kannustaakin yrityksiä tarttumaan mahdollisuuteen. – EU on satsannut tähän erittäin paljon, esimerkkinä tarkkaa dataa tuottavat satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo ja satellittikuvantamis infrastruktuuri Copernicus. Datan tarkkuuden lisäksi ensiarvoisen tärkeää on myös datan resilienssi, eli sen oikeellisuus ja luotettavuus. – Olemme menossa kohti yhä automatisoidumpaa yhteiskuntaa, joka on hyvinkin riippuvaista paikannuksesta ja paikkatiedosta. Oikea tilannekuva on suuressa roolissa: koneet itse tietävät, missä ne ovat ja missä toiset koneet ovat niihin nähden. Jos sijaintitietoon ei voi luottaa, se on iso turvallisuusriski.
VOX CORDIS 1/2021
15
