Näkemys: Tapio Oy:n innovaatiojohtaja Hannu Hervos

HANNU HERVOS

Innovaatiojohtaja, Tapio Oy Toimitusjohtaja, DigiTapio Oy Yrittäjä-konsultti, AVIXON Services Finland

NÄKEMYS

Digitaaliset työkalut pureksivat metsädataa ymmärrettäväksi

YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU METSÄSTÄ KESKITTYY

usein ilmastonmuutokseen. Metsä sitoo hiiltä, eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta ole merkityksetöntä, miten omistamaansa metsää käyttää.

Metsä on samalla talouden turva, sijoituskohde, sukupolvien perintöaarre ja usein myös marja- tai metsästyskohde.

Metsänomistajan päätösten vaikutukset ulottuvat aina sukupolvien yli. Esimerkiksi Keski-Suomessa talousmetsän metsäbiologinen kierto on noin 75 vuotta. Metsä on omistajallaan tilastollisesti noin 10–15 vuotta, mikä tarkoittaa noin 20 prosenttia koko kiertoajasta.

Suomessa metsänkartoitusta on tehty 1920-luvulta lähtien, ja metsävarantomme on inventoitu toistuvasti. Kartoitusta tehdään lidartutkilla ja lentokuvauksin 3–6 vuoden välein. Myös drone-avusteisia menetelmiä on saatavilla täsmäratkaisuina. Metsä on täynnä dataa, eikä sen kattava analysointi ole helppoa ammattilaisellekaan.

METSÄNOMISTAJA VOI VALITA METSÄNKÄSITTELYYN ERI

vaihtoehdoista itselleen sopivan. Metsä on nähty yhteiskunnan rakennusaineena, ja kansallisia Metsänhoidon suosituksia on koottu Suomessa moniammatillisen asiantuntijajoukon yhteistyönä jo vuosikymmeniä.

Biologinen fakta on, ettei kaikkia kasvatusmenetelmiä voi soveltaa kaikissa kohteissa. Luonnonhoidon, metsätalouden tai hiilensidonnan kannalta jotkut menetelmät ovat tietyllä kasvupaikalla parempia kuin toiset. Korkeatasoinen metsätieto on perusta oikeille päätöksille.

Suomessa yksityishenkilöt omistavat metsämaasta 60 prosenttia, puuston kasvusta 70 prosenttia ja myytävästä markkinapuusta jopa 80 prosenttia.

Metsänomistajan päätösympäristö on laaja ja vaativa. Suuresta tietomassasta olennaisen tarjoileva digitaalinen palvelu on erinomainen apu niin metsätalouden kuin luonnonhoidon hallinnassa.

Metsänomistajan tavoitteet huomioivien digitaalisten työkalujen (esim. Etapio) avulla voidaan käsitellä metsädataa ymmärrettävässä muodossa ja valjastaa se parhaan käsittelytavan valintaan.

METSÄNOMISTAJA JA METSÄAMMATTILAINEN VOIVAT

simuloida eri menetelmiä ja arvioida vaikutuksia eri kasvatusvaiheissa vaikka mobiilisti metsässä. Metsänomistaja voi pelillistää metsän päätökset ja vertailla tuloksia.

Parhaimmillaan metsänomistajan ja asiantuntijan välille syntyy rikastava keskustelu täysin uusista, omaan metsään sopivista vaihtoehtoista. Tulevaisuuden metsäsuunnittelu on reaaliaikaista, ja se perustuu useasta lähteestä kerättyyn dataan sekä omistajan antamiin tavoitteisiin.

Metsänomistajalla on paljon valtaa, mutta eri vaihtoehtojen välinen vertailu ei vaadi enää metsäteorian syvällistä tuntemusta.

Uskon, että hyvin pian myös tulevat metsänomistajasukupolvet saadaan osallistumaan päätöksentekoon, kun vaikutuksia ennustetaan sekä luvuin että visuaalisin keinoin uusissa digitaalisissa alustoissa.

VILLE HERVOS

KUVA ”Metsänomistajan päätösten vaikutukset ulottuvat aina sukupolvien yli.”