Siihen aikaan

KUVASSA NOSTETAAN PAPERIPUUTA AUTON

kyytiin ja valmistaudutaan kuljettamaan kuormaa tehtaalle. Puunkuljetus oli ottanut 1950–60lukujen vaihteessa jo aimo harppauksen eteenpäin. Autojen ja tiestön kehittymisen myötä myös UPM:ssä alettiin käyttää pääosin rekkoja. 1800luvulta lähtien puuta oli kuljetettu uittamalla. Uittamisen aikaan metsä oli arvokasta vain siellä, missä se oli vesireittien varrella. Autojen ansiosta sisämaan metsät tulivat saavutettaviksi. Nykyisin lähes kaikki puu kulkee auton kyydissä joko rautatieasemalle, satamaan tai suoraan tehtaalle.

Kuvan kaltaisia, noin 10 tonnin puukuormia mahtuisi nykyrekkoihin useampi. Pöllirekat ovat 76 tonnin painoisia kuorma autoja ja ajoneuvoyhdistelmiä – onpa liikenteessä poikkeusluvalla muutama satatonninenkin. ”Ison auton ajaminen pienellä metsätiellä vaatii taitoa. Pölliautopuoli on rekka autoilun kuningaslaji,” sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen.

Kun puunkuljetus vaati ennen satojentuhansien työntekijöiden panosta, nykyisin heitä tarvitaan murtoosa. Kuski kauhoo puut hydraulikuormaimella kolmessa vartissa kokoon ja hurauttaa matkaan.

Koville ottaa, mutta kohoaa kuitenkin. Vaihtolava kuormineen nousemassa auton päälle. Kuva on Työtä ja toimintaa lehden toisesta numerosta vuodelta 1961.