UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska: ”Mietin megatrendejä päivittäin

Kaupungistuminen tarjoaa UPM:lle mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa. Painopisteitä ovat sellu, erikoispakkausmateriaalit sekä päästöjä vähentävät biopolttoaineet ja biokemikaalit.

JYRKI OVASKA

Teknologiajohtaja UPM

Wcpaperin käyttö ei lopu, vaikka elintaso laskisi

Kuinka paljon kaupungistumisen kaltainen globaali megatrendi näkyy työssäsi, UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska?

Pohdin aihetta lähes päivittäin. Kaupungistuminen, väestönkasvu ja elintason nousu esimerkiksi Aasiassa luovat raamin UPM:n toimintaympäristölle. Resurssitehokkuus ja kiertotalouden periaatteet ovat yhä tärkeämpiä. Meillä on entistä suurempi vastuu kestävästä metsätaloudesta.

Missä näet suurimman kasvupotentiaalin, jonka kaupungistuminen tarjoaa UPM:lle?

Monikin osaalue kasvaa. Ihmisten keskiluokkaistuessa ja vaurastuessa lisääntyy erilaisten pyyhintätuotteiden, kuten wcpaperin, talouspaperin ja esimerkiksi vaippojen kulutus. Nämä ovat myös niitä asioita, joiden käyttöä ei lopeteta, vaikka elintaso jostain syystä laskisikin. Tämä on sellun kasvavan kysynnän taustalla erityisesti Aasiassa.

Toinen asia ovat erilaiset kuitupohjaiset pakkaukset, jotka korvaavat muovipakkauksia tai täydentävät niitä. Koronaaikana olemme nähneet nettikaupassa suuria harppauksia. Tämä kehitys nostaa pakkausten ja niissä olevien tarrojen kysyntää: jokaisessa nettikaupan pakkauksessa on 5–6 tarraa.

Ilmastonmuutos näkyy siten, että biopohjaisia vaihtoehtoja halutaan löytää, jotta pääsemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Tämä on meille erittäin mielenkiintoinen kasvukohde ja ohjaa tuotekehitystämme vahvasti tällä hetkellä. Olemme jo lanseeranneet markkinoille biopolttoaineita ja valmistaudumme tuomaan markkinoille biokemikaaleja.

Millaiset näkymät sellulla on kaupungistumisen myötä?

Sellu on kokenut varsinaisen renessanssin viime vuosina. UPM:n 2,7 miljardin dollarin sellutehdasinvestointi Uruguayssa heijastelee tätä. Olemme investoineet sellun tuotantoon myös Suomen tehtaillamme.

Uusiakin näkymiä avautuu. Pohdimme, voisiko puu ja sellukuitua kehittää muutenkin kuin perinteisillä tavoilla, esimerkiksi tekstiilikäyttöön. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti sellunvalmistuksen sivuvirroista voidaan jo nyt jalostaa mäntyöljyä, joka on biopolttoaineiden raakaaine.

Moni maa havittelee jalansijaa kasvavilla markkinoilla. Mikä voisi olla Suomen kilpailuvaltti kansainvälisessä kilpailussa?

Kestävä metsänhoito. Suomessa on myös huipputason metsätalouden osaamista. Kuluttajat ympäri maailman ovat tulleet entistä tietoisemmiksi ympäristöasioista.

Suurten globaalien brändien vastuullisuustoimintaan liittyy tarkka raportointi siitä, millainen vaikutus niiden tuotteilla ja toiminnalla on ympäristöön. Tässä UPM ja Suomessa kehitetty metsätalouskonsepti ovat erittäin hyvässä asemassa.

Puustoa kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti, ja kasvu sekä luonnon monimuotoisuuden säilyminen varmistetaan hakkuissakin. Meillä on myös erittäin toimivat kansainväliset sertifiointijärjestelmät käytössä. Pyrimme siihen, että käytämme sataprosenttisesti sertifioituja raakaaineita.

Mikä merkitys korkean jalostusasteen innovaatioilla on teille?

Emme tarkoituksella yritä tavoitella vain korkean jalostusasteen tuotteita. Satsaamme aloihin, joilla on hyvät kasvu ja kannattavuusnäkymät. Strategiamme on kasvaa alueilla, joilla on alalletulokynnystä eli tuote tai prosessi ei ole helposti kopioitavissa.

Esimerkiksi sellutehdas eteläiselle pallonpuoliskolle on iso investointi, ja sen kestävän toiminnan edellyttämä viljelty metsä vaatii 5–10 vuoden valmistautumisen etukäteen. Biopolttoaineet ja biokemikaalit puolestaan vaativat teknologista osaamista. Näihin panostamme tulevaisuudessa.

”Pyrimme siihen, että käytämme sataprosenttisesti sertifioituja raakaaineita.”