KAUPUNGISTUMINEN NÄIN SUOMESSA
Kaupungistuminen tarjoaa UPM:lle mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa. Painopisteitä ovat sellu, erikoispakkausmateriaalit sekä päästöjä vähentävät biopolttoaineet ja biokemikaalit.
JYRKI OVASKA
Teknologiajohtaja UPM
Wc-paperin käyttö ei lopu, vaikka elintaso laskisi Kuinka paljon kaupungistumisen kaltainen globaali megatrendi näkyy työssäsi, UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska? Pohdin aihetta lähes päivittäin. Kaupungistumi nen, väestönkasvu ja elintason nousu esimerkiksi Aasiassa luovat raamin UPM:n toimintaympäristölle. Resurssitehokkuus ja kiertotalouden periaatteet ovat yhä tärkeämpiä. Meillä on entistä suurempi vastuu kestävästä metsätaloudesta. Missä näet suurimman kasvupotentiaalin, jonka kaupungistuminen tarjoaa UPM:lle? Monikin osa-alue kasvaa. Ihmisten keskiluokkais tuessa ja vaurastuessa lisääntyy erilaisten pyyhintä tuotteiden, kuten wc-paperin, talouspaperin ja esi merkiksi vaippojen kulutus. Nämä ovat myös niitä asioita, joiden käyttöä ei lopeteta, vaikka elintaso jostain syystä laskisikin. Tämä on sellun kasvavan kysynnän taustalla erityisesti Aasiassa. Toinen asia ovat erilaiset kuitupohjaiset pakkauk set, jotka korvaavat muovipakkauksia tai täydentävät niitä. Korona-aikana olemme nähneet nettikaupassa suuria harppauksia. Tämä kehitys nostaa pakkausten ja niissä olevien tarrojen kysyntää: jokaisessa netti kaupan pakkauksessa on 5–6 tarraa. Ilmastonmuutos näkyy siten, että biopohjaisia vaihtoehtoja halutaan löytää, jotta pääsemme Parii sin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Tämä on meille erittäin mielenkiintoinen kasvukohde ja ohjaa tuote kehitystämme vahvasti tällä hetkellä. Olemme jo lan seeranneet markkinoille biopolttoaineita ja valmis taudumme tuomaan markkinoille biokemikaaleja. Millaiset näkymät sellulla on kaupungistumisen myötä? Sellu on kokenut varsinaisen renessanssin viime vuo sina. UPM:n 2,7 miljardin dollarin sellutehdasinves tointi Uruguayssa heijastelee tätä. Olemme investoi neet sellun tuotantoon myös Suomen tehtaillamme.
Uusiakin näkymiä avautuu. Pohdimme, voisiko puu- ja sellukuitua kehittää muutenkin kuin perin teisillä tavoilla, esimerkiksi tekstiilikäyttöön. Kierto talouden periaatteiden mukaisesti sellunvalmistuk sen sivuvirroista voidaan jo nyt jalostaa mäntyöljyä, joka on biopolttoaineiden raaka-aine. Moni maa havittelee jalansijaa kasvavilla markkinoilla. Mikä voisi olla Suomen kilpailuvaltti kansainvälisessä kilpailussa? Kestävä metsänhoito. Suomessa on myös huippu tason metsätalouden osaamista. Kuluttajat ympäri maailman ovat tulleet entistä tietoisemmiksi ympäristöasioista. Suurten globaalien brändien vastuullisuustoimin taan liittyy tarkka raportointi siitä, millainen vaiku tus niiden tuotteilla ja toiminnalla on ympäristöön. Tässä UPM ja Suomessa kehitetty metsätalouskon septi ovat erittäin hyvässä asemassa. Puustoa kehitetään kestävän kehityksen mukai sesti, ja kasvu sekä luonnon monimuotoisuuden säilyminen varmistetaan hakkuissakin. Meillä on myös erittäin toimivat kansainväliset sertifiointi järjestelmät käytössä. Pyrimme siihen, että käy tämme sataprosenttisesti sertifioituja raaka-aineita.
”Pyrimme siihen, että käytämme sataprosenttisesti sertifioituja raaka- aineita.”
Mikä merkitys korkean jalostusasteen innovaatioilla on teille? Emme tarkoituksella yritä tavoitella vain korkean jalostusasteen tuotteita. Satsaamme aloihin, joilla on hyvät kasvu- ja kannattavuusnäkymät. Strategiamme on kasvaa alueilla, joilla on alalletulokynnystä eli tuote tai prosessi ei ole helposti kopioitavissa. Esimerkiksi sellutehdas eteläiselle pallonpuolis kolle on iso investointi, ja sen kestävän toiminnan edellyttämä viljelty metsä vaatii 5–10 vuoden valmis tautumisen etukäteen. Biopolttoaineet ja biokemi kaalit puolestaan vaativat teknologista osaamista. Näihin panostamme tulevaisuudessa. 33
