Metsän henki 4/2023

VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.

4/23

Vahvistuuko metsänomistajien päätösvalta?

20

TEE KLAPIEN RANGAT VALMIIKSI NYT 18

HARVENNUKSET LISÄÄVÄT METSÄN TUOTTOA 30

PINTAA SYVEMMÄLLÄ MAJAVA

KUVA VASTAVA LO /PERT T I H ARST ELA | TEKSTI T IINA KAT RI INA T IK K ANEN

Majava on riistaeläin ja Suomen suurin jyrsijä. Se rakentaa patoja, jotta pesän suuaukko jäisi veden alle.

2

–

METSÄN HENKI 4/23

MAJAVA metsästettiin turkkinsa vuoksi Suomesta sukupuuttoon 1800-luvulla. Suurin osa majavistamme on Yhdysvalloista 1930-luvulla tuotujen kanadanmajavien jälkeläisiä. Kanadanmajava ei juuri eroa alkuperäis­ lajistamme euroopanmajavasta. ”Se on uskomattoman voimakas eläin, joka voi raahata metsästä haapaa ja koivua varastoonsa pitkän matkaa”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen.

Majava rakentaa pesänsä ja talviruokavarastonsa yleensä veteen ja tekee niiden y­ hteyteen padon, jonka takia vedenpinta nousee. Joskus siitä koituu vahinkoa ympäröivälle metsälle ja metsäteille.

Padon saa purkaa maanomistajan luvalla alueesta riippuen syys- tai lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen purkaminen on kiellettyä, jotta majava ei menetä talven varalle keräämäänsä ruokaa.

Maanomistaja voi antaa luvan kanadanmajavan metsästykseen, mutta euroopan­ majavan pyyntilupaa tulee pyytää Suomen riistakeskukselta.

Padoilla on myös myönteisiä vaikutuksia: kun vesi nousee, ympäristön hyönteis- ja lintu­ lajisto monipuolistuu.

3

4/23

SISÄLLYS

2 Majavien padoista on myös hyötyä 5 Pääkirjoitus/Ledare

Päätoimittajan poiminnat

12

6 Ajankohtaista 12 Outi Pylkki omistaa monin eri tavoin hoidettua metsää 17 Näkemys: Jimi Rajajärvi 18 Klapien rangat kannattaa valmistaa nyt 20 Mitä hallituksen metsälinjaukset voivat tarkoittaa metsänomistajalle?

26 3 poimintaa tämän hetken puumarkkina­tilanteesta

Metsänomistajatari­ namme vie meidät Juupajoen metsiin, ­joita hyödynnetään taloudellisesti luonto­ arvoja kunnioittaen.

Lue Outi Pylkin ajatuk­ sia metsänhoidosta!

Sivut 12–16

26

28 Suomalainen puu tuo hyvinvointia 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Harvennushakkuut takaavat metsän tuoton

Miten ­puukauppa ­sujuu nyt? Millainen on markkina? Lue yksityispuukauppa­ johtajamme Janne ­Kiiliäisen terveiset metsänomistajalle.

Sivut 26–27

33 Näin metsäteollisuuden vientituotteet ovat muuttuneet vuosien varrella 34 Hanna Ylitarvas rakastaa alamäki­ pyöräilyä

34

”Alamäkipyöräily on kamppailua omia pel­ koja vastaan”, kertoo metsäasiakasvastaava Hanna Ylitarvas Rovaniemeltä.

Sivut 34–35

METSÄN HENKI

UPM METSÄ

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121.

Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Getty Images • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2024. Metsän henki painetaan UPM:n paperille.

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi

+ Osoitteen- ja tilausmuutokset:

metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. ­

4

–

METSÄN HENKI 4/23

Lataa UPM Metsä -mobiili­ applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

UPM METSÄ facebook.com/ metsamaailma

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen

@upm_metsa

+ upmmetsa.fi

instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

metsäasiakasvastaava

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

LEDARE

Kannattavuus ­metsien ytimessä

Fokus på lönsamhet i skogen

ALOITIN metsäjohtajana 1.9., ja minulla on ollut ilo tavata metsiään aktiivisesti hoitavia metsänomistaja­-asiakkaitamme ja nähdä, kuinka paljon meillä UPM Metsällä on asiantuntemusta.

Minulle on tärkeää, että edustamani organisaatio toimii vastuullisesti ja osallistuu keskusteluun eri sidosryhmien kanssa aktiivisesti. On selvää, että metsän omistamiseen liittyy tarve ja halu yhteen­ sovittaa taloudellinen tuotto ja luontoarvot.

Puumarkkina on aina syklistä. Loppuvuonna metsäteollisuuden tilanne on ollut vaikea. Näen sen erityisen hyvin johtaessani UPM:n sahaliiketoimintaa. Globaali lopputuotemarkkina ja sen laskevat hinnat vaikuttavat puun kantohintaan. Meidän ja metsänomistajien suhde ei ole nollasummapeli, vaan on tärkeää katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.

Metsänomistajilla ja meillä metsäteolli” Tavoitteemme on, suuden edustajilla on että meidän kansyhteinen päämäärä: samme asioiminen haluamme saada suomaon vaivatonta ja laisen puun globaaleille kannattavaa.” markkinoille ja varmistaa metsiemme kasvun.

Jotta kannattava metsänomistaminen ja metsäteollisuus säilyvät ja kehittyvät Suomessa, on raaka­-aineen oltava kilpailukykyinen. Näin saamme kehitettyä ratkaisuja, jotka parantavat metsän asemaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa: uusia, biopohjaisia tuotteita ja mahdollisuuksia saada biopohjaista hiiltä kiertoon.

Ensi vuonna haluamme täällä UPM Metsällä parantaa asiakaskokemusta ja kehittää palvelutarjontaamme vastaamaan entistä paremmin metsän­omistajien erilaisia tarpeita sekä muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksia.

Tavoitteemme on, että meidän kanssamme asioiminen on vaivatonta ja kannattavaa. Kehitämme myös oman maankäyttömme strategiaa: isona maanomistajana haluamme näyttää esimerkkiä eri arvojen yhteensovittamisessa.

Hyvät metsänomistajat, yrittäjäkumppanit ja oma henkilökunta, lämmin kiitos vuodesta 2023. Pidetään yhdessä huolta metsistämme tulevanakin vuonna.

Rauhallista joulun aikaa!

SEDAN jag började som skogschef den 1 september

ANTTI KOULUMIES

Johtaja UPM Metsä ja UPM Timber

har jag haft glädjen att få träffa skogsägarkunder som aktivt vårdar sin skog, och uppleva hur mycket sakkunskap som finns hos oss på UPM Skog. För mig är det viktigt att den organisation jag representerar agerar hållbart och för en aktiv dialog ”Vårt mål är med olika intressentgrupper. att det ska vara Det står helt klart smidigt och att skogsägandet är förlönsamt att sköta knippat med både ett ärenden hos oss.” behov av och en vilja att kombinera ekonomisk avkastning med naturvärden.

Virkesmarknaden är alltid cyklisk. Under senare delen av året har situationen varit svår för skogsindustrin. Jag ser det särskilt tydligt eftersom jag också leder UPM:s sågverksamhet. Den globala marknaden för slutprodukter och dess sjunkande priser påverkar rotpriset på virke. Förhållandet mellan oss och skogsägarna är inget nollsummespel, utan vi måste blicka längre in i framtiden.

Skogsägarna och vi som representerar skogs­ industrin har ett gemensamt mål: vi vill få ut det finländska virket på den globala marknaden och säkerställa tillväxten i våra skogar.

För att det lönsamma skogsägandet och skogsindustrin ska kunna fortsätta och utvecklas i Finland måste vi ha konkurrenskraftiga råvaror. På så sätt kan vi vidareutveckla de lösningar som stärker skogens roll, till exempel när det gäller att bromsa klimatförändringen: nya, biobaserade produkter och möjligheter att introducera biokol i kretsloppet.

Nästa år vill vi på UPM Skog förbättra kundupplevelsen och vidareutveckla våra tjänster så att de bättre motsvarar skogsägarnas olika behov och det föränderliga samhällets krav. Vårt mål är att det ska vara smidigt och lönsamt att sköta ärenden hos oss.

Vi utvecklar också strategin för vår egen markanvändning: som stor markägare vill vi föregå med gott exempel och visa hur olika värden kan kombineras.

Bästa skogsägare, företagspartner och vår egen personal: ett varmt tack för år 2023. Låt oss tillsammans ta hand om våra skogar också nästa år.

Fridfull juletid!

ANTTI KOULUMIES

Direktör UPM Skog och UPM Timber 5

4/23

AJANKOHTAISTA Kasvukumppanuus­ asiakkaana saat parhaan hinnan puustasi.

PUUKAUPPA

1

Hinnantarkistusetu vie huolen puu­ kaupan ajankohdasta TIESITKÖ, että tarjoamme Kasvu-kumppaniasiak-

kaillemme hinnantarkistusedun? Jos puun hinta nousee, sinulla on oikeus takuuhintaan. Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, etu takaa sinulle hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla lähtevät nousuun.

Perinteisessä puukaupassa puusta maksetaan aina senhetkinen markkinahinta. Hinnantarkistus­ edun ansiosta sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puun hintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti parhaaseen hetkeen.

Puukaupan oikealla ajoituksella pidätkin huolta metsän terveydestä.

Puukauppasopimuksella sovitaan ­yksikköhinnat eri puutavaralajeille. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu syyskuun 2024 ­loppuun asti. Jos hinta on noussut kyseisissä puu­ tavaralajeissa tarkasteluaikana, saat sopimus­ hinnan päälle hyvitystä UPM Metsä -kumppanuussopimuksen ehtojen mukaan.

upmmetsa.fi/puukauppa

VERKKOPALVELU

2

OTA UPM Metsä -verkkopalvelu käyttöösi ja tee sen avulla metsäveroilmoitus sähköisesti. Palveluun tulevat automaattisesti UPM:n kanssa tehtyjen puukauppa- ja metsänhoitotapahtumien tiedot.

Ohjelmalla tehdyt verokirjaukset siirtyvät verolomakkeille oikeisiin sarakkeisiin, ja tämän jälkeen veroilmoitus on helppo lähettää sähköisesti verohallintoon.

6

–

METSÄN HENKI 4/23

•

KUVA UPM

Tee metsä­ veroilmoitus sähköisesti

TALVEN TUNNELMA LÄMMITTÄÄ. Ota lokoisa asento ja lataa voimia kevään

v­ aralle. Tutustu uusiin tukiin ja etuihin, poimi talteen lahjavinkit tai tue säätiötä, joka rahoittaa metsäalan tutkimusta. Valoisaa vuodenvaihdetta!

•

Laadi muistiinpanot huolellisesti. Verottaja hyväksyy tositteiden arkistoinnin myös kuvamuodossa. Kuitit saa palveluun talteen nappaamalla niistä kuvan kirjauksenteon yhteydessä. Metsä­ talouden matkakustannuksista on hyvä kirjoittaa muistiin muun muassa matkapäivä, -reitti ja -pituus sekä matkan syy.

Voit vähentää metsäverotuksessa kaikki metsätalouden tulonhankkimiseen kohdistuneet kustannukset, vaikka et olisi saanut samana vuonna tuloja.

Vähennykset pienentävät maksettavan veron ­määrää. upmmetsa.fi/verkkopalvelu

KUMPPANUUS

3

UPM Kasvu -kumppanuus lupaa kestävää kasvua

UPM on luotettava ja vaivaton kumppani sinulle ja metsällesi. UPM Kasvu -kumppanina saat metsällesi parhaan tuoton, ja oikeaan tietoon perustuvan metsänhoidon ansiosta metsäsi kasvaa kestävästi.

Kumppanuuden kasvun myötä saat myös entistä enemmän etuja.

Kumppanuusasiakkaana sinulle nimetään henkilökohtainen metsäasiakasvastaava, jonka kanssa metsäomaisuuttasi hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja vastuullisesti henkilökohtaisten tavoitteidesi mukaan. Ryhdy kumppaniksi ottamalla yhteyttä alueesi metsäasiakasvastaavaan.

upmmetsa.fi/metsanomistajan-asiakasedut

7

AJANKOHTAISTA

VASTUULLISUUS

MYLLYPURO KUHISEE ELÄMÄÄ UPM on ollut mukana tekemässä Multian Myllypurosta parempaa paikkaa kaloille ja muille eliöille. Työ jatkuu UPM:n virtavesiohjelmalla, jonka tavoite on kunnostaa 500 kilometriä virtaavia vesiä.

TEKST I J A K UVAT M A R K K U P U L K K IN E N

8

–

METSÄN HENKI 4/23

KESKI-SUOMEN ELY-keskus ja UPM

kunnostivat Multian Myllypuron mieluisaksi elinympäristöksi taimenille ja muille virtaavassa vedessä viihtyville eliöille.

Vuonna 2018 alkanut työ jatkuu UPM:n uudella virtavesiohjelmalla, jonka tavoitteena on kunnostaa tai vapauttaa 500 kilometriä virtavesiä.

Reilun kilometrin mittainen Myllypuro yhdistää Termitty-järven ja Sinervä-järven. Vesi kulki purossa hyvin jo ennen kunnostusta, mutta Sinervä­ mäentien alittava siltarumpu esti vaellus­kalojen liikkumisen järvestä toiseen.

UPM:n ja ELY-keskuksen tiet kohtasivat, kun UPM etsi vaelluskalaohjelmaansa sopivia, kunnostettavia puroja.

UPM:n yhtiökokous myönsi 60 000 euron lahjoituksen Keski-Suomessa

sijaitsevien vaellusesteellisten tierumpujen kunnostushankkeisiin. Lahjoituksen turvin päästiin kunnostamaan Myllypuron tierumpua.

ELY-KESKUS ryhtyi rakennustöihin konsulttitoimisto Swecon tekemän suunnitelman pohjalta joulukuussa 2018.

Viikon kestäneiden kaivuutöiden aikana siltarumpu vaihdettiin avarampaan ja sen molemmat päät loivennettiin siten, että kalat pääsevät sujahtamaan helposti rummun läpi.

Myllypuron kaltaisissa virtaavissa vesissä elää taimenten ja korentojen lisäksi järvikaloja, kuten pieniä mateita, ahvenia, särkiä, pikkunahkiaisia ja kivisimppuja.

Vesistöissä on myös rapuja, simpukoita sekä erilaisia vesihyönteisiä ja niiden toukkia. Koekalastuksissa

K U VA UPM

KANNUSTEJÄRJESTELMÄ

METKA-TUKIEN HAKU AVAUTUU 2024

UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen (vas.) ja ELY-keskuksen ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki tarkastelevat Myllypuron pohjasta nostettua kiveä, johon on kiinnittynyt useita korennon toukkia. Rumpukaaressa (oik.) on luonnollinen kivipohja.

on todettu, että Myllypurossa tapaa nykyään järvitaimeniakin.

Jos maanomistaja huomaa voimakasvirtaisia tai vettä korkealta pudottavia tierumpuja, hänen kannattaa olla yhteydessä ELY- tai Metsäkeskukseen.

Asiantuntijat osaavat ehdottaa sopivia korjaustoimia. Joskus kunnostukseen voi saada valtion tukea.

UPM:N virtavesiohjelman tavoitteena

on kunnostaa tai vapauttaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä 500 kilometriä virtavesiä.

Tämä tapahtuu kunnostamalla koskia ja puroja sekä poistamalla vaellusesteitä esimerkiksi purkamalla patoja ja uusimalla metsäautoteiden tierumpuja.

UPM pyrkii säilyttämään purojen monimuotoisuuden niin omissa kuin metsänomistaja-asiakkaidensa met-

sissä. Uomia ei koskaan ylitetä koneilla turhaan.

UPM jättää FSC® (FSC-C105876) -sertifioiduissa metsissään purojen uomien ympärille aina reilunkokoiset suojavyöhykkeet. Samoin toimitaan puukauppakumppanien metsissä, jotka on PEFC (PEFC/02-21-17) tai FSC® (FSC-C109750) -sertifioitu. upmmetsa.fi

Jos maanomistaja huomaa voimakasvirtaisia tierumpuja, hänen kannattaa olla yhteydessä ELY- tai Metsäkeskukseen.

Uusi metsätalouden kannuste­ järjestelmä metka tulee kor­ vaamaan nykyisen kemera-­ tukijärjestelmän vuonna 2024.

Metka-tukea voi hakea seuraa­ viin töihin: • Taimikon ja nuoren metsän hoito, pienpuun keruu • Terveyslannoitus • Suometsän hoitosuunnitelmien laatiminen • Suometsän vesiensuojelutoi­ menpiteiden ja piennarteiden tekeminen • Metsätieverkoston ylläpito • Ympäristötuki määräaikaiseen suojeluun sekä metsäluonnon hoitoon • Kulotus Hakemuksen voi jättää 1.3.2024 alkaen. Metka-tuessa on jonkin verran muutoksia enti­ seen kemera-tukeen verrattuna.

Taimikon ja nuoren metsän hoitoon voi saada tukea 200 ­euroa hehtaarilta ensi ­vuodesta lähtien.

Terveyslannoitukseen ja ­kulotuksiin voi saada tukea met­ sän pinta­-alan mukaan. Yksityis­ tien perusparannuksen tuki puo­ lestaan nousee 70 prosenttiin, ja lahopuun säästämiseen tulee ­lisää kannusteita.

Metka-hakemusten ­käsittely alkaa vaiheittain ensi vuonna.

Tarkemmat tiedot tuista ja hake­ misesta löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta. metsakeskus.fi

9

AJANKOHTAISTA

SÄÄTIÖ

METSÄ­ SÄÄTIÖN UUSI STRATEGIA

10

–

METSÄN HENKI 4/23

TURVALLISUUS

Turvavarusteita pukinkonttin Metsätöissä on tärkeää käyttää oikeanlaisia turvavarusteita, sillä ­vahinko ei tule kello kaulassa. Poimi tästä talteen lahjavinkit raivauspuuhissa viihtyvälle sukulaiselle tai ystävälle tai vinkkaa oma toiveesi joulu­pukille!

• Raivaus- tai moottorisahatöissä tärkein turvavaruste on kypärä. Nykyisin kypäriin kuuluvat päänsuojan lisäksi kuulonsuojaimet ja silmikko.

• Kuulonsuojaimet ovat välttämättömät, sillä sahan moottori käy ja terä kirahtelee lähellä sahaajan korvaa.

• Ilman suojavisiiriä ei kannata toimeen ryhtyä, sillä raivaussahan terästä lentää aina puusilppua sahaajan kasvoille.

• Tavallisilla saappailla lipsuttelu taimikossa rasittaa jalkoja, joten kannattaa käyttää turvakenkiä tai -saappaita, joiden kärjessä on teräviltä kiviltä ja pyörivältä terältä suojaava metallivahvike. Vahvistetun pohjan ansiosta risukoissa on mukavampi kulkea. Moottorisahatöissä pitää käyttää aina turvasaappaita, joissa on metallivahvikkeen lisäksi sahan ketjun pysäyttävä viiltosuojakangas.

• Moottorisahaa käytettäessä tarvitaan myös aina reisiä suojaavat viiltosuojahousut.

• Turvallisuuden kannalta on eduksi näkyä metsässä, joten takkiin kannattaa valita huomiovärit. Hyvästä työtakista löytyvät sopivat taskut myös pienelle ensiapupakkaukselle ja puhelimelle.

KUVA GETT Y IM AGES

Suomen Metsäsäätiön halli­ tus hyväksyi säätiön uuden stra­ tegian vuosille 2023–2027. ­Säätiön tavoitteena on suomalai­ sen metsäelinkeinon menestykse­ käs tulevaisuus.

Metsäsäätiön toiminta on ­ollut vaikuttavaa jo 27 vuoden ajan, mutta nyt vaikuttavuutta ­lisätään entisestään. Apurahoja kohdistetaan jatkossa ­erityisesti tutkimukseen, lasten ja nuorten hankkeisiin, vaikuttajaviestin­ tään ja vastuullisuuteen. ”Tutkimus, lasten ja nuorten hankkeet ja tiedon jalkauttami­ nen päättäjien keskuuteen ovat äärimmäisen tärkeitä metsäelin­ keinon edistämisessä. Vastuulli­ suushankkeet ovat M ­ etsäsäätiön uusi avaus, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta”, ­sanoo hallituksen varapuheen­ johtaja Marko Mäki-Hakola.

Myös apurahahakuja uudis­ tetaan. ”Niiden teemoittaminen sel­ keyttää Metsäsäätiön apuraha­ toimintaa. Uusi toimintamalli on hyvä keino lisätä säätiön vaikut­ tavuutta”, jatkaa Matti Mäkelä Metsäsäätiöstä.

Lisäksi Metsäsäätiön rahoitus­ pohja laajenee. Jatkossa myös puukaupan ulkopuoliset t­ahot voivat lahjoittaa varoja, ­joilla ra­ hoitetaan yleishyödyllisiä hank­ keita. Metsäsäätiö on koko metsä­alan yhteinen apurahasää­ tiö, jossa niin puun ostajat, myy­ jät kuin metsäalan työntekijät katsovat samaan suuntaan. metsasaatio.fi

SÄÄTIÖ TUOTE

Paperisten koiranruokapakkausten sisällä on usein muovilaminaattia, joka pidentää ruoan käyttöikää. Nyt UPM Specialty Papers on yhdistänyt voimansa Fiorin Packaging -pakkausyrityksen kanssa, ja kumppanukset ovat saaneet aikaan pakkausmateriaalin, jossa ei käytetä lainkaan fossiilisia raaka-aineita. UPM Asendo Pro -paperi soveltuu niin rasvaisten kuin kuivien ruokien pakkaamiseen. Siinä on hyödynnetty Fiorinin Moistshield-ratkaisua, jonka ansiosta materiaali hylkii vettä. Kuitupohjaisen pakkausen voi kierrättää.

KUVA UPM

upmspecialtypapers.com

VAROJA APURAHOIHIN KAIVATAAN Metsämiesten Säätiön lahjoitus­ varoille löytyy hyviä apuraha­ kohteita, sillä vuosittain ­kaksi kolmasosaa säätiön saamis­ ta apurahahakemuksista jää ­rahoittamatta rahanpuutteen vuoksi.

Säätiö rahoittaa koulutus- ja tutkimushankkeita, ­selvityksiä, kehittämis-, markkinointi- ja viestintä­hankkeita sekä opis­ kelijoiden ulkomaanopintoja, opinto­matkoja ja opinnäytetöitä.

Säätiöön tulee hankehakemuk­ sia noin viiden miljoonan euron edestä vuosittain.

Talvisodan päätyttyä keväällä 1940 todettiin, että ankaran säännöstelyn mukaiset korttian­ nokset eivät riitä raskasta metsä­ työtä tekeville jätkille.

Ongelmaan tartuttiin perus­ tamalla Metsätyömaiden Muonitus­toimisto, jonka tehtä­ vänä oli välittää savotoille lisä­ ostolupia ruokaan. Niillä sai ostaa perus­elintarvikkeita sekä kahvinkorviketta ja -vastiketta.

Jatkosodan jälkeen olot pikku­hiljaa paranivat, ruoan­ saanti helpottui ja sään­ nöstelystä luovuttiin. Koska ­Muonitustoimisto ei ollut val­ tion organisaatio, päätettiin, että noin miljoonan euron ylijää­ mää hallinnoimaan perustetaan ­Metsämiesten Säätiö.

Tänä syksynä 18.11. tuli kuluneeksi 75 vuotta säätiön perustamisesta. Se tukee metsä­ alaa vuosittain lähes kahdella miljoonalla eurolla. Työ ja sen sisältö elävät ajassa. mmsaatio.fi

Uudessa koiranruoka­ pakkauksessa ei ole lainkaan fossiilipohjaista muovia.

11

”Metsästä on huolehdittava, muuten se katoaa” Metsänomistaja Outi Pylkki hoitaa talousmetsäänsä viisaasti ja vaalii osaa metsästä suojelutoimilla. Intohimoisesti metsänhoitoon suhtautuva Pylkki haluaa istuttaa taimet itse.

T E K S T I N IN N I SAN D ELI U S | KUVAT RI I N A P EU HU

12

–

METSÄN HENKI 4/23

ehevällä metsäaukealla Juupajoen ja Oriveden rajamailla nousee kolmisenkymmentä havupuuta.

Maasta puskee kuusen- ja männyntaimia siellä täällä.

Pitää katsoa, mihin astuu, ettei tallo hentoja puun­ alkuja. Juupajokelaisen Outi Pylkin metsälohkolla tehtiin siemenpuuhakkuu syksyllä 2021.

“Seuraavana keväänä huomasin taimia joka paikassa. Se oli ihana näky, ja kuljin täällä nenä maassa”, Pylkki kertoo ilahtuneena ja koskettaa hellästi männyntainta.

Metsäkoneurakoitsijan ehdotuksesta hakkuussa jätettiin enemmän siemenpuita pystyyn kuin suunnitelmissa oli, jotta yleisilme olisi metsäisempi.

Tiheys suojaa jäljelle jäävää metsää. Jos pystyyn olisi jätetty vain jokunen, tuuli olisi saattanut kaataa niistä kaikki. Nytkin metsässä makaa myrsky­ tuulen kaatama mänty. ”Toki näistä pystyyn jätetyistä puista olisi saanut rahaa, mutta se ei ollut hakkuun päätarkoitus. Nyt tämä on minusta hienonnäköinen. Korjuujälki on siistiä ja leimikon muoto istuu maastoon. Tuttavani eivät ole edes hoksanneet, että pienaukkohakkuu jatkuu pidemmälle, koska puita on sen verran runsaasti eikä maa näytä myllätyltä.”

Pylkki korostaa, ettei halunnut metsämaan pohjan jäävän hakkuun jäljiltä montuille vaan toivoi, että ainoastaan sen pinta rikottaisiin, jotta siemenet juurtuisivat. ”Kone tuli kuin sukkasillaan, ja jälkiä tuskin huomasi”, hän kehuu urakoitsijaa.

Outi Pylkki ja Jinny-koira katselevat suojelualueelta hakkuuaukolle. Pylkki kasvattaa talousmetsää mutta on myös halunnut suojella osan metsästä kullakin kolmella metsälohkollaan.

13

Huikonjoki kiehtoo Outi Pylkkiä. Hän suunnittelee tekevänsä kanoottiretken, jossa meloisi oman joenuomansa läpi ja näkisi metsänsä uudesta näkökulmasta.

METSÄN­OMISTAJAN ARVOT

­Siemenpuuhakkuussa pystyyn jätettiin enemmän puuta kuin tavallisesti. ­Taustalla häämöttää Outi Pylkin omistaman metsän suojeltu osa, joka jatkaa lähistöllä sijaitsevaa Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelualuetta.

Yksi Outi Pylkin suojeltujen metsien komeimmista paikoista on kuusimetsän sammaleiden peittämä kallio.

14

–

METSÄN HENKI 4/23

1 2 3

RAUHA. ­

”Kannonnokassa istuessa ja mietiskellessä asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.”

MONIPUOLISUUS

”Voin olla yhtä aikaa maanviljelijä, metsänomistaja ja luonnonsuojelija: kasvattaa ja hoitaa talousmetsää ja vaalia luonnon monimuotoisuutta suojelemalla metsää.”

ARVOSTUS

”Olen metsässä aina vieraana. Muiden olentojen ei tarvitse väistää minua, minä väistän niitä.”

Siemenpuuhakkuu onnistui yli odotusten, ja maasta kasvaa runsaasti männyntaimia.

”Metsä on minulle myös meditointipaikka.”

olen ikäni metsässä kulkenut ja sitä hoitanut. Olen nähnyt ihmisten tuhoavan luontoa. Emmehän me ihmiset voi riistää sitä, vaan siitä on pidettävä huolta. Muuten se katoaa, loppuu.”

Pylkki on kiintynyt metsissään itselleen tärkeisiin paikkoihin. Hän päätti, että niihin ei hakkuita ulotettaisi, kun vanhempien tila siirtyi hänelle vuonna 2004.

Pitkään Pylkki luuli, että lempipaikat ovat ­tärkeitä vain hänelle, mutta kerran UPM:n metsä­ asiakasvastaava, nyt jo eläkkeelle jäänyt Jarmo Vehmas mainitsi ­metsäkävelyllä, että tuota paikkaa ei muuten hakata. ”Siitä jäi itämään ajatus, että voisin suojella metsiäni virallisesti. Sittemmin jokaisesta kolmesta metsälohkostani on suojeltu tietty osa.”

PYLKKI kävelee pienen matkan päähän toiseen met-

PYLKKI harppoo ylös rinnettä ja näyttää laakson,

jonne hän istutti viime kesänä tuhansia kuusen­ taimia. Pylkki halusi tehdä homman itsenäisesti, koska hän nauttii suuresti metsätöistä. Hän aikoo tehdä itse myös taimien hoitoon liittyvät harvennus­työt. ”Olen tykännyt metsätöistä lapsesta asti. Isä kaatoi halkopuut, ja äiti ja me lapset karsimme oksia sekä laitoimme puut traktorin kyytiin. Teen yhä polttopuut itse.”

Myös seuraava sukupolvi viihtyy metsässä. Pylkin 15-vuotias poika on kiinnostunut metsänhoidosta. ”Se tuntuu äidistä hienolta. Hän osaa jo käyttää moottorisahaa, ja hän oli mukana istuttamassa taimia kanssani.”

Pylkin metsä sijaitsee kotitilan lähellä, ja se on hänelle kuin toinen koti. Tänään kaverina on nuori bordercollie Jinny, joka säntäilee edellä nuuhkimassa, kunnes taas pysähtyy odottamaan emäntäänsä.

Pylkki lenkkeilee, sienestää ja marjastaa metsässä tai kuljeskelee muuten vain. Hän tekee myös poikansa kanssa retkiä. ”Metsä on minulle myös meditointipaikka: en viihdy joogamatolla vaan istun kannolla, kuuntelen tuulta, haistelen tuoksuja ja katselen maisemaa.”

Osa viehätystä on päästä liki luonnon koko kirjoa. Pylkki on kohdannut suden, ilveksiä, kettuja, supeja, hirviä, kauriita, peuroja ja mäyriä. Villisikaa ei onneksi, hän sanoo ja naurahtaa.

OUTI Pylkki tietää, mitä tahtoo. Hän haluaa hyödyntää talousmetsäänsä harkiten ja vaalia samalla luontoarvoja. ”En ole kokenut yksittäistä suojeluherätystä, vaan arvostukseni on kehittynyt vähitellen, kun

säänsä. Myös tältä lohkolta kaadettiin puuta myyntiin vuonna 2021. Paksuja tukkeja olisi saanut myös suojellulta puolelta, mutta Pylkki ei ajattele rahan menneen hukkaan. ”Ei se mene niin, että suojellaan vain riukupuuta.

Raha ei ole metsänhoidossa minulle tärkein arvo.”

Pylkki nousee loivaa mäkeä suojelualueen poikki. Hänellä on siellä pari lempipaikkaa. Toinen on korkea kallio, jonne Pylkin katse kohoaa kunnioituksella. Sammaleiden peittämä syvänvihreä jyrkänne on kuin suoraan sadusta.

Kivenheiton päässä Pylkki seisahtuu rinteeseen, josta näkee kauas. Kirkas syysaurinko väikkyy puiden välistä. Tänne hän toi aikoinaan pienen poikansa kesällä aamiaisretkelle. Pylkki myös lumikenkäilee samaan paikkaan talvisin syömään eväitä.

Kolmannelle metsälohkolle lähtee matkaan ­Pylkin metsäasiakasvastaava Juha Mikkolainen UPM:ltä. Yhteistyö on kestänyt puolitoista vuotta.

He ovat samoilleet metsissä yhdessä, ja Pylkki on kertonut metsänhoidon tavoitteistaan. Mikkolainen tilasi hänelle myös kesällä istutetut taimet.

Pylkki on UPM Metsän hopeatason Kasvu­kumppanuusasiakas. ”Yhtiön alihankintaverkoston kautta saan helposti kaikki tarvittavat metsänhoitopalvelut. Itse en ehtisi soittelemaan ja vertailemaan hintoja. Olen saanut myös hyviä neuvoja FSC®-sertifiointiin (FSC-C109750) liittymisestä”, hän sanoo.

Pylkin harvennushakatulla mäntykankaalla kasvaa puolukoita ja sammalta. Hän mainitsee tyytyväisenä, että tuttu koiranulkoiluttaja ei edes huomannut, että puita oli kaadettu.

Pylkki seisahtuu kohtaan, jossa kangasmetsä vaihtuu yhtäkkiä lehtomaiseksi kankaaksi. Mäntyjen sekaan ilmestyy kuusia, puolukkaa ei enää ole, sammallajit muuttuvat ja kasvusto on kauttaaltaan rehevämpää ja kosteampaa.

Muuttuneen metsämaiseman salaisuus ­piilee läheisen jyrkän rinteen pohjalla. Siellä kulkee ­Huikonjoen uoma, joka tekee Pylkin maiden reunalla silmukan.

Jinny juoksee rinteen alas vikkelästi, ja Pylkki laskeutuu perässä. Hän ihmettelee kortekaistaletta 15

Outi Pylkin mäntymetsässä on tehty harvennushakkuu niin taitavasti, että metsässäliikkujat eivät välttämättä edes huomaa muutosta.

ohimennen Mikkolaiselle. On erikoista, että kosteikon kasvia esiintyy rinteessä. Joen vesi virtaa varsin korkealla, koska on satanut paljon.

Ilma tuntuu raikkaammalta ja viileämmältä kuin rinteen harjalla. ”Puiden varjostus saa aikaan omanlaisensa mikroilmaston, mikä vaikuttaa myös kasvustoon”, Mikkolainen sanoo. ”Tämä on niin ainutlaatuinen paikka, että halusin ehdottomasti suojella sen. Voisin ottaa vaikka kanootin ja meloa tänne”, Pylkki suunnittelee.

AUTOA kohti kävellessä omistaja ja metsäasiakasvastaava pohtivat, tapaisivatko he vielä tämän syksyn aikana kartoittaakseen yhden metsäalueen harvennustarvetta.

Koska Pylkki osallistuu aktiivisesti metsiensä hoitoon ja on kiinnostunut suojeluvaihtoehdoista, hänelle on tärkeää, että metsäyhtiökumppani on asiantunteva ja luotettava. ”Kun vastaava pysyy samana, kaikkea ei tarvitse selittää juurta jaksain jokaisella vierailulla. Tutulta kumppanilta kehtaa myös kysyä, mitä mieleen juolahtaa”, Pylkki sanoo.

Kun asiakas hoitaa metsiään niin monimuotoisesti kuin Pylkki, metsäasiakasvastaavan tehtävänä on perehtyä aiheeseen huolellisesti ja esimerkiksi selvittää tarvittaessa metsänhoitoon ja -suojeluun liittyvää sääntelyä.

16

–

METSÄN HENKI 4/23

”Tutulta kumppanilta kehtaa myös kysyä, mitä mieleen juolahtaa.”

”Työssäni ei sovi hoitaa asioita liukuhihnalta.

Yhteisymmärrys edellyttää hyvää keskusteluyhteyttä”, sanoo Mikkolainen.

Myös Pylkki arvostaa sitä, että metsänhoidosta keskustellaan, eikä asiakkaalle sanella, mitä metsien suhteen pitäisi tehdä tai saavuttaa. ”Olen iloinen, että molemmat metsäasiakasvastaavani ovat ottaneet minun näkemykseni ja arvoni huomioon. On hyvä päästä samalle aaltopituudelle, jotta tulkinta ja päätökset ovat samassa linjassa.”

Jinny-koira kulkee metsässä Outi Pylkin toverina.

JIMI RAJAJÄRVI

Päällikkö, metsäpolitiikka Metsäteollisuus ry

NÄKEMYS

Arjen valinnat vahvistavat metsien monimuotoisuutta SUOMESSA metsiä on hoidettu jo usean sukupolven

ajan tiedolla ja taidolla.

Monimuotoisuustyö tuli talouskäytössä oleviin metsiimme laajassa mittakaavassa 1990-luvulla, jolloin metsä- ja luonnonsuojelulaki uudistuivat ja metsänhoidon suosituksia päivitettiin.

Maailmanlaajuiset metsäsertifiointijärjestelmät saapuivat Suomeen vuosituhannen vaihteessa.

Tämän myötä muun muassa säästöpuut, suojavyöhykkeet sekä arvokkaiden elinympäristöjen huo­ miointi tulivat mukaan metsänhoitoon.

Takana oli jo siis kolme vuosikymmentä monimuotoisuustyötä, kun syyskuussa julkaistiin puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta osoittamaan monimuotoisuustyön vaikutuksia ja näyttämään tulevalle toiminnalle suuntaa.

Tiekarttaa pohjustanut laaja tutkimus kertoo, että monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun, lehtipuiden, järeiden puiden sekä monen muun monimuotoisuudelle tärkeän tekijän määrissä on havaittavissa selkeää nousua. Samaan aikaan esimerkiksi mustikan ja puolukan peitteisyys on kasvanut.

Hieno osoitus siitä, miten metsänomistajat ja toimijat ovat yhdessä onnistuneet!

MONIMUOTOISUUTTA edistetään osana arjen metsä­ taloutta. Keskeisimmät keinot ovat puulajisuhteen monipuolistaminen, säästöpuiden jättäminen ja kuolleen puun määrän lisääminen. Nämä kaikki sisältyvät *PEFC- tai **FSC-metsäsertifioinnin vaatimuksiin, jotka juuri uudistettiin.

Metsän uudistamisessa maanmuokkauksessa kannattaa suosia maanpintaa vähän rikkovia menetelmiä kasvien juurten säilyttämiseksi. Myös puulaji­valinnassa on ensiarvoisen tärkeää valita kasvupaikalle sopiva puulaji.

Taimikonhoidoissa havupuulla uudistettuun taimikkoon kannattaa säästää luontaisesti syntynyttä koivua. Harvinaisempia lehtipuita, kuten haapaa, raitaa, pihlajaa ja leppää, kannattaa suosia säästöpuissa ja mahdollisuuksien mukaan käsittelyn ulkopuolelle jäävissä pienialaisissa suojatiheiköissä.

Kuollut puu on syytä jättää metsään. Hakkuiden yhteydessä jätettävät säästöpuut tarjoavat elinpaikkoja vanhoja puita kaipaaville ja myöhemmin

l­ ahopuusta riippuvaisille lajeille. Kuollut puu on syytä säilyttää koko metsän kierron ajan.

Sekametsäisyys ja kuolleet puut lisäävät metsän iskunkestävyyttä ilmastonmuutoksen aiheuttamille metsätuhoille.

ERITYISEN tärkeää on tunnistaa metsien monimuotoisuuden hotspotit. Näitä ovat muun muassa metsä­lain 10. pykälässä mainitut arvokkaat elin­ ympäristöt sekä lehdot ja paahdeympäristöt.

Uhanalaisista metsälajeista lähes puolet elää lehtometsissä ja 13 prosenttia paahde-elinympäristöissä. Lehtojen ja paahdeympäristöjen hoidossa parhaaseen tulokseen päästään suunnittelemalla toimenpiteet yhdessä metsäasiantuntijan kanssa.

Hieno osoitus siitä, miten metsänomistajat ja toimijat ovat yhdessä onnistuneet!

Kirjoittaja toimii metsäpolitiikka­ päällikkönä Metsä­ teollisuus ry:ssä.

Hän on työskennellyt kuluneen vuoden aikana kiinteästi muun muassa puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan parissa, ja hän on myös itse metsänomistaja.

*PEFC/02-44-41 **FSC® N003385

17

METSÄHOMMISSA POLTTOPUUT

Tee klapien rangat nyt

Matti Toivakainen on tehnyt polttopuita 45 vuotta omissa metsissään Urjalassa. Puuta kuluu kahden oma­ kotitalon lämmittämiseen lähes 30 pino­ kuutiota ­vuodessa. ”Polttopuusavotta on myös hyvää kuntoilua”, 63-vuotias Toivakainen sanoo ja hymyilee.

Syksy ja alkutalvi ovat sopivaa aikaa energiapuun korjuuseen omasta metsästä. Ensi kevään auringossa on mukava hakata polttopuita jo hieman kuivahtaneista rangoista.

T E K S T I JA K U VAT MA R K K U P U LK K I N EN

1. POLTTOPUUT JA HARVENNUS KERRALLA Polttopuita kannattaa hakata ylitiheiltä alueilta. Riuku­ vaiheessa olevat nuoret metsät ja ensiharvennusalueet ovat sopivia kohteita energiarankojen tekoon. Metsä väljenee, ja jäljelle jäävät puut saavat lisää kasvutilaa. ”Polttopuita ei kannata tehdä alle 5 sentin paksuisista rangoista. Ohuet latvat on hyvä jättää ajourien suojaksi metsään”, neuvoo UPM:n vanhempi asiantuntija Matti Toivakainen.

2. ANNA KUIVUA RAUHASSA Tee rangat syksyllä tai alkutalvesta. Moottorisahan kanssa pystyy silloin työskentelemään hyvin ja rankojen poiskuljettaminen onnistuu maata rikkomatta. Kaadetut puut karsitaan, katkotaan 3–4 metrin pituisiksi ja kasataan ajouran varteen.

Rangat ajetaan talven aikana polttopuiden tekopaikalle, missä ne kuivuvat ensi kevään auringossa. Varaston pitäisi sijaita tuulisella ja aurinkoisella paikalla. Pinon alle laitetaan poikkipuut tai kuormalavat, jotta alimmat puut eivät osu maahan. Kevättalvi on parasta aikaa klapien tekoon. Klapit pinotaan varastoon, jossa on hyvä ilmanvaihto, tai kerätään säkkeihin suojan alle kuivumaan.

3. TURVALLISUUS YKKÖSENÄ Polttopuiden teossa tarvitaan aina moottorisahaa. Sahaa ei pidä ostaa ilman turvavarusteita. Niistä tärkein on turvakypärä, jossa on kuulonsuojaimet ja visiiri. Sen alla kannattaa pitää vielä suojalaseja.

Myös turvahousut ja turvasaappaat ovat tärkeät.

Viiltosuoja­käsineetkin on hyvä hankkia. Turvallisen sahaamisen perusteet kannattaa opiskella lyhytkurssilla tai katsomalla sahan käyttöön opastavia videoita.

18

–

METSÄN HENKI 4/23

MATTI ­TOIVAKAINEN

Vanhempi asiantuntija, UPM

3×

ENERGIARANGAT

Polttopuurangat saa siirrettyä nostokoukuilla kätevästi ajouran varteen.

Turvasaappaat ovat hyvä hankinta kaikkiin metsätöihin.

Polttopuu-urakkaan löytyy nykyään kevyitä, myös akku­ käyttöisiä, moottorisahoja.

KATSO ­VIDEO: POLTTOPUUT OMASTA METSÄSTÄ

youtube.com/upmmetsa

19

10 ×

Suomen hallituksen metsäpolitiikka Hallitusohjelman tavoitteena on tuoda kestävällä ja ennustettavalla metsäpolitiikalla kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen.

Nostimme ohjelmasta esiin 10 tärkeää kirjausta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä UPM Metsän ja Timberin sidosryhmäjohtaja Sami Oksa avaavat sitä, miksi ne ovat mukana hallitusohjelmassa.

TEK S TI J O U KO VUO R E L A

20

–

METSÄN HENKI 4/23

|

KU VAT G E T T Y I M A G E S

Metsänomistajan päätösvaltaa metsien käytössä vahvistetaan.

SARI ESSAYAH: ”Metsänomistaja on

paras henkilö päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä. Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Suomalainen metsätalous pohjautuu perhe- ja yksityis­ omistukseen sekä pitkäjänteiseen, ylisukupolviseen osaamiseen ja omaisuudesta huolehtimiseen. Metsät halutaan jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä ne on saatu.

Metsänomistajille on keskeistä, että metsien käyttö pohjautuu aktiiviseen ja monitavoitteiseen metsänhoitoon ja metsänomistajat voivat harjoittaa kestävää metsätaloutta. Näin turvataan myös metsä- ja biotuoteteollisuuden toimintaedellytykset, kuten raaka-aineen saatavuus. Se on koko Suomen etu.”

Suomen metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä.

SARI ESSAYAH: ”Kansallisella metsäpoli-

tiikalla halutaan ohjata kehitystä, jossa metsänomistajat saavat tuottoa metsälleen. Samalla metsätalous ja metsäteollisuus tuovat työtä ja tuloja koko maahan.

EU voi sopia yhteisistä tavoitteista, mutta jäsenmaiden tulisi valita tavoitteisiin sopivat keinot itsenäisesti, sillä metsät ovat erilaisia ja niiden merkitys vaihtelee hyvin paljon EU:n jäsenvaltioiden välillä.

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta monet aloitteet koskevat metsiä. Metsiin tai metsien käyttöön liittyvissä aloitteissa on tärkeää ottaa huomioon paikalliset olosuhteet.”

SAMI OKSA: ”Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. Iso osa heistä haluaa hoitaa metsiään taloudellisesta näkökulmasta lähtien, mutta paljon on myös heitä, jotka haluavat ottaa metsänhoidossaan huomioon muitakin arvoja.

On tärkeää, että metsänomistajan tahtotila ja arvot näkyvät hänen metsänsä hoidossa. Ei ole järkevää, että ulkopuolelta määrättäisiin yksi, ehdoton tapa, jolla metsiä pitäisi hoitaa.”

SAMI OKSA: ”EU:lla ei ole päätäntävaltaa kansalliseen metsäpolitiikkaan, joten se on pyrkinyt vaikuttamaan metsien käsittelyyn ilmasto- ja monimuotoisuuspolitiikan kautta. Se on tärkeä näkökulma, joka on jo huomioitu hyvin Suomessa, mutta sen lisäksi metsät ovat meille tärkeä työllisyyden ja hyvinvoinnin lähde.

Me tunnemme suomalaiset metsät parhaiten ja tiedämme, miten niitä pitää hoitaa. Paras loppu­tulos syntyy, kun saamme itse päättää metsän­hoidon tavoitteistamme ja menetelmistämme.”

21

Omaisuuden suojaa kunnioitetaan, ja se huomioidaan aiempaa paremmin myös lunastuslainsäädäntöä uudistamalla.

SARI ESSAYAH: ”Kun yrittäjyyden, omis-

tajuuden ja kasvun edellytykset ovat kunnossa, kansalaisille voidaan tuottaa työtä, hyvinvointia ja vaurautta. Suomalaista oikeusvaltiota vahvistetaan.

Lunastuslain korvausperusteet uudistetaan. Omaisuudensuojaa vahvistetaan korottamalla voimansiirtolinjojen lunastamisesta maksettavia ­korvauksia.

Työ- ja elinkeinoministeriölle kohdennetaan lisärahoitusta sähkölinjojen lunastusasioiden nopeuttamiseen.

Myös investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan.

Samalla kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristövaatimuksista, huolehditaan hankkeiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja kansalaisten omaisuudensuojasta. Omaisuudensuoja huomioidaan myös metsien virkistyskäytössä ja suojelussa.”

SAMI OKSA: ”Metsä on metsänomistajan omaisuutta. On tärkeää, että sitä kohdellaan samanarvoisesti kuin muitakin omaisuuslajeja. Lunastuslainsäädännön pitää antaa metsänomistajalle mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä hänen maillaan saa tehdä ja mitä ei.”

EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

SARI ESSAYAH: ”Metsänomista-

jien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailu­kykyä ei pidä heikentää. Kestävällä ja ennustettavalla metsäpolitiikalla luodaan kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen.

Suomen viestin ja kantojen on oltava Euroopan unionissa yhtenäisiä niin ennakkovaikuttamisessa kuin päätöksenteossa. Hallituksen on aktiivisesti vaikutettava siihen, että suomalaisia koskevat päätökset ovat oikeudenmukaisia ja oikeasuhtaisia ja kansalliset sekä alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet huomioivia. Metsien käyttöön liittyvä EU-sääntely on pidettävä minimitasolla.

Haastavinta on se, että monissa EU:n metsäaloitteissa ei tunnisteta metsäalan mahdollisuuksia eikä jäsenmaiden välisiä eroja metsiin liittyvissä kysymyksissä.”

SAMI OKSA: ”EU säätelee usein samalla lainsäädännöllä koko EU:n aluetta, mutta tämä niin sanottu one size fits all -sääntely ei sovi metsiin. Meidän boreaalisen eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsämme ovat aivan erilaisia kuin Keski-Euroopan tai Välimeren maiden metsät, ja siksi niitä pitää myös hoitaa eri tavalla.

Ei ole myöskään järkevää yksioikoisesti määrätä, että metsiä pitäisi hoitaa vain avohakkuilla tai jatkuvalla kasvatuksella. Meillä on paras ammattitaito valita metsäkohtaisesti jokaiseen metsään sopivin hoitotapa.”

22

–

METSÄN HENKI 4/23

Tarkastellaan kuolinpesiä koskevaa lainsäädäntöä, kuten pakollista selvennyslainhuutoa ja muita toimia metsien käytön edistämiseksi.

SARI ESSAYAH: ”Yli yhdeksän prosenttia

Suomen yksityismetsien pinta-alasta on kuolinpesien omistuksessa. Kuolinpesä tulisi mieltää omistuksen välivaiheeksi.

Meidän on tarkasteltava lainsäädäntöämme ja sitä, miten meillä toimisi esimerkiksi Ruotsin malli, jossa kuolinpesät ovat määräaikaisia, niille on nimettävä omaisuutta hallinnoiva edustaja ja niiden asioita voidaan edistää enemmistön päätöksellä.

Kuolinpesien osakastietojen saatavuuden parantaminen, purkamisen edistäminen sekä päätöksenteon sujuvoittaminen ovat tärkeimpiä metsien omistusrakenteeseen liittyviä kehityskohteita.

Kuolinpesien sähköisen osakasrekisterin perustaminen ja selvennyslainhuudon automatisointi ovat asioita, joita jo toteutetaan. Sähköisen osakasrekisterin arvioidaan tuovan lähes 40 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt.

Automaattisen selvennyslainhuudon arvioidaan lisäksi tuottavan 16 miljoonaa euroa lisää verokertymää vuodessa.

Selvennyslainhuudon automatisointi liittyy laajempaan hallituskauden aikana toteutettavaan kokonaisuuteen, jossa digitalisoidaan elämän- tai yritystapahtumien ympärille kiinnittyvät palvelut niin, että ne toimivat saumattomasti yhteen. Yksi tavoite on helpottaa edesmenneen omaisen asioiden hoitamista.”

SAMI OKSA: ”Pakollisen selvennyslainhuudon tavoite on selvittää kuolinpesän osakkaat. Jos kuolin­pesä omistaa metsää, kaikkien osakkaiden pitää hyväksyä siihen kohdistuvat toimenpiteet, kuten puukauppasopimus tai suojelupäätös.

Tällä hetkellä ketjuuntuneet kuolinpesät omistavat Suomessa tuhansia hehtaareja metsää, ja niiden kaikkia osakkaita on vaikea tai mahdoton saada selville. Se tarkoittaa samalla tuhansia hehtaareja hoitamatonta metsää, jota teollisuus ja metsänomistajat eivät pysty hyödyntämään.”

Metsätilarakennetta parannetaan ja metsävähennyksen tasoa arvioidaan.

SARI ESSAYAH: ”Pieni ja pirstoutunut

tilakoko passivoi metsätalouden harjoittamista ja heikentää metsätalouden kannattavuutta. Metsävähennyksen korottamisen tavoitteena on kannustaa metsänomistajia lisäämään sekä puun myyntiä että metsäomistustensa määrää.

Suomen yli 600 000 metsänomistajalla on metsätalouden harjoittamiselle monia eri tavoitteita. Monitavoitteinen metsänomistus näkyy varmasti myös monimuotoisena metsätaloutena.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi korottaa metsävähennystä 15 prosenttiyksiköllä. Tämä valtiovarain­ ministeriön valmisteluvastuuseen kuuluva uudistus vähentäisi verotuloja.

Metsävähennyksellä on kuitenkin myönteinen vaikutus puun tuloon markkinoille, joten sen korotus nykyisessä puumarkkinatilanteessa, jossa puun tuonti Venäjältä on loppunut, on perusteltua.”

SAMI OKSA: ”Suomessa metsätilojen keskimääräinen koko on melko pieni, 33 hehtaaria. Kuolinpesien jaoissa niiden koko yleensä pienenee, kun perillisiä on useampia, sillä metsätilat siirtyvät tavallisesti sukupolvelta toiselle.

Metsä­vähennys motivoi metsänomistajaa hankkimaan metsää markkinoiden kautta, koska metsävähennyksellä voi keventää verotaakkaa puukauppatilanteessa. Samalla metsätilojen ja -omaisuuden koko ja merkitys kasvavat, mikä johtaa entistä parempaan metsänhoitoon.”

23

Liikenneväylien rahoituksessa ja sen kohdentamisessa kiinnitetään huomiota maa- ja metsätalouden tarpeisiin.

SARI ESSAYAH: ”Liikenneverkkoa kehi-

tetään Suomen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Asumisen ja liikkumisen edellytyksistä huolehditaan myös harvaan asutussa Suomessa. Väyläverkon kasvanut korjausvelka on muodostunut suomalaisten arjen sujuvuuden ja jopa talouskasvun esteeksi. Hallitus torjuu määrätietoisesti korjausvelan kasvua.

Perusväylänpidossa huomioidaan myös alempiasteinen tieverkko.

Mahdollisuudet hyvään elämään, sen rakentamiseen ja kannattavaan yritystoimintaan maaseudulla edellyttävät toimia, jotka pohjautuvat alueiden vahvuuksiin ja ihmisten tarpeisiin.

Hallitus näkee elinvoimaisen maaseudun elinehtona koko Suomen hyvinvoinnille. Nykyisessä turvallisuusympäristössä Pohjois- ja Itä-Suomen sekä muiden alueiden erityistarpeiden huomioimisella edistetään koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta.”

SAMI OKSA: ”Vähäliikenteiset metsä­ autotiet ovat Suomen tieverkoston hiussuonisto. Ilman niitä puu ei päädy metsistä tuomaan hyvinvointia. Siksi on tärkeää pitää ne ajettavassa kunnossa.

Tämä ei tarkoita pelkästään riittävää rahoitusta, vaan pitäisi myös miettiä aivan uusia keinoja näiden teiden kunnossapitoon.”

Edistetään metsien kasvua ja terveyttä parantavia toimenpiteitä sekä vahvistetaan oikea-aikaisten ja -suhtaisten harvennushakkuiden tekoa huolehtimalla myös taimikonhoito- ja ensiharvennusrästeistä.

SARI ESSAYAH: ”Hallitusohjelmassa

sitoudutaan metsien kasvua vahvistaviin toimiin ja Kansallisen metsästrategia 2035:n toimeenpanoon. Uusi,­ vuodenvaihteessa voimaan astuva metka-­ kannustejärjestelmä tukee aktiivista metsätaloutta. Tukitasojen määrittämisessä on jouduttu ottamaan huomioon valtiontalouden leikkaukset ja tuen riittävyys tulevina vuosina. Pieniläpimittaisella puulla on kuitenkin nyt hyvä kysyntä ja hinta markkinoilla, joten nuoret metsät kannattaa hoitaa kuntoon.

Tukitasojen muutokset ohjaavat hoitamaan taimikot oikea-aikaisesti. Myös metsien terveyslannoitusta ja turvemaiden tuhkalannoitusta tuetaan.

Kiertoaikoja maltillisesti pidentämällä ja liian voimakkaita harvennuksia välttämällä voidaan parantaa metsien kasvua ja erityisesti hiilensidontaa. ­Metsälain valvontaa uudistetaan ja tehostetaan. Myös informaatio-ohjaukseen panostetaan esimerkiksi metsänhoidon suosituksia päivittämällä ja metsien käyttöä edistämällä.”

SAMI OKSA: ”Kun taimikonhoito ja harvennushakkuut tehdään oikein ja oikeaan aikaan, metsän laatu ja kasvu eivät kärsi, vaan metsät säilyvät laadukkaina ja hyväkuntoisina myös seuraaville sukupolville. Metsänhoito on ylisukupolvista: kun tänään istutetaan taimikko, päätehakkuun tekee useimmiten seuraava sukupolvi.”

24

–

METSÄN HENKI 4/23

Metsien suojelun on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen.

SARI ESSAYAH: ”Kokonaispinta-alaan

perustuvat suojelutavoitteet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Lisäsuojelua kohdennetaan luontoarvoiltaan arvokkaimpiin kohteisiin samalla, kun yhteiskunnalliset vaikutukset huomioidaan kattavasti. Hallitus suojelee jäljellä olevat valtion luonnontilaiset, vanhat metsät, jotka täyttävät kansalliset kriteerit.

Yksityisten metsänomistajien arvokkaiden metsäkohteiden suojelua jatketaan vapaaehtoisuuden pohjalta METSO- ja Helmi-ohjelmilla. Metsänomistajien tietoisuutta erityisen suojeluarvon sisältävien metsien suojelumahdollisuuksista lisätään. METSO- ja Helmi-ohjelmat ovat olleet maanomistajien keskuudessa hyvin suosittuja, ja niitä on tarpeen jatkaa.

Hallitus pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen yhteistyöllä. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia valmistellaan poikkihallinnollisesti. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään osana kestävää talouspolitiikkaa. Hallitus selvittää esimerkiksi ympäristöllisten tarjouskilpailujen hyödyntämistä sekä METSO-ohjelman korvaustasojen porrastusta luontoarvojen mukaan.

Hallitus kannustaa eri toimialoja laatimaan monimuotoisuustiekartat, joiden avulla ymmärretään taloudellisen toimeliaisuuden riippuvuus luonnosta ja sen tarjoamasta lisäarvosta. Hallitus myös mahdollistaa uusia monikanavaisia rahoituskeinoja vaikuttaviin ja pilotoitaviin toimiin. Yritysten tueksi kehitetään malli ohjaamaan toimen­ piteitä luontokatoa lisäävän toiminnan vähentämiseksi.”

SAMI OKSA: ”Natura 2000 -hanke on tehnyt selväksi, että pakkosuojelu vähentää luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä.

Suojelualueita pitää lisätä, se on osa hyvää metsänhoitoa. Metsänomistajan puolesta ei kuitenkaan pidä tehdä päätöksiä, jotka heikentävät hänen omaisuudensuojaansa tai päätäntävaltaansa.”

Suomen sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tuetaan vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta muun muassa tehostamalla vieraslajien torjuntaa ja edistämällä talousmetsien aktiivista luonnonhoitoa.

SARI ESSAYAH: ”Metsäluonnon moni-

muotoisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Metsänomistajat suhtautuvat hyvin myönteisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Kasvun lisäksi on huolehdittava metsien terveydestä ja hillittävä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vieras- ja tulokaslajien torjunta on tärkeää, jotta voidaan turvata arvokasta suomalaista luontoa.

Luonnonhoito on kiinteä osa metsä­ talouden harjoittamista. Lakitason sääntelyn lisäksi markkinaehtoiset järjestelmät vaikuttavat metsien monimuotoisuustoimiin.

Metsät ovat säilyneet Suomessa elinvoimaisina, ja hyvin laajoilta metsä­ tuhoilta on toistaiseksi vältytty. Ilmastonmuutos kasvattaa metsätuhoriskiä.

Myös kasvavat hirvieläinkannat aiheuttavat metsätuhoja ja vaikuttavat puu­ lajivalintoihin sekä metsän käsittelyyn.

Metsien hyönteis-, sieni- ja myrsky­ tuhojen esiintymisten todennäköisyys kasvaa, joten varautuminen ja riskien hallinta korostuu.”

SAMI OKSA: ”Me UPM:llä olemme 1990-luvulta lähtien lisänneet luonnon monimuotoisuutta osana jokapäiväisiä metsänhoito ja -hakkuutoimenpiteitämme. Nyt tavoitteenamme on kaksinkertaistaa laho- ja lehtipuiden määrä omistamissamme metsissä. Se lisää metsien monimuotoisuutta ja vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Hyvin hoidettu metsä on aina tuottava ja monimuotoinen.”

25

TALOUS PUUMARKKINA NYT

Puukauppa ei hyydy talveen Talouden heikkeneminen globaalisti on näkynyt myös metsäteollisuudessa.

Inflaatio, korkojen nousu sekä isot varastomäärät ovat vähentäneet lopputuotteiden kysyntää.

TEKST I V I R P I M Ä ENA NTT IL A | K U VA U P M

PUUKAUPPA on käynyt hyvin.

”Ostamme puuta ympäri vuoden raaka-aineeksi biopohjaisia tuotteita valmistaville tehtaillemme. Puun tasainen kysyntä takaa metsänomistajalle hyvät puukaupan edellytykset vuodenajasta riippumatta”, vakuuttaa UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

PUULLE ON KYSYNTÄÄ – TOIVEISSA PAKKASIA

Puukaupassa näkymät vuodelle 2024 ovat valoisat epävakaasta taloustilanteesta huolimatta. Puuta tarvitaan korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, ja puukaupan odotetaankin käyvän hyvin. ”Olemme kiinnostuneita kaikenlaisista leimikoista, mutta tulevana talvena 26

–

METSÄN HENKI 4/23

talvileimikoiden korjuumahdollisuudet ovat muun muassa säiden vuoksi erilaiset eri puolilla Suomea. Oman paikkakunnan ja metsän tilanne kannattaa tarkistaa aina paikalliselta metsäasiakasvastaavalta.”

Puun kantohinnat ovat laskeneet viime kevään historiallisen korkeista hinnoista, mutta ne ovat edelleen korkealla – selkeästi viime vuosien hintatason yläpuolella.

HARVENNUSHAKKUUN AIKA?

Metsänomistaminen on pitkäjänteistä työtä, ja useimmat metsänomistajat ajattelevatkin metsänkasvatusta ylisukupolvisesti. Tämä mahdollistaa metsänomistajalle suunnitelmallisen metsänhoidon oikeaan aikaan suhdanteista riippumatta.

milj. m3*

Puukauppavolyymi on samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan loppumarkkinan suhdanteesta huolimatta – puulle on siis kysyntää.

4 viikon liukuva keskiarvo EUR/m3

31,4

KUITUPUUN KANTOHINNAT SUOMESSA 2022–2023 (vko 46–46)

*Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä viikon 47 loppuun mennessä

28 26 24 22 20 18 16

2022 46

2023

50 1

5

vko

10

20

25

Kuusi

30

35

40

45

Koivu

TUKKIPUUN KANTOHINNAT SUOMESSA 2022–2023 (vko 46–46) 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40

2022 46

2023

50 1

5

vko

10

Mänty

JANNE KIILIÄINEN

UPM:n yksityis­ puukaupan johtaja

Jokainen metsä on erilainen ja eri kasvuvaiheessa. Metsänhoitotoimenpiteitä ei tulisi ohjata liikaa kantohintojen perusteella, eli hakkuupäätöksen ei pitäisi perustua sen hetken hintaan vaan metsänhoidolliseen tarpeeseen.

Jos kantohintojen tarkkailu passivoi liiaksi metsä­taloutta, se voi tulla metsänomistajalle kalliiksi tulevaisuudessa. ”Mikäli metsässäsi on nyt harvennushakkuun aika, se kannattaa toteuttaa.

Myös korkotaso on totuttua korkeammalla, mikä kannustaa tekemään hakkuutoimenpiteet ajallaan, jotta rahan saa tuottamaan.”

Metsäammattilaiset haluavat auttaa metsänomistajia tulevaisuuden metsien kasvattamisessa ja tuottavan metsätalou­den harjoittamisessa.

15

Mänty

4 viikon liukuva keskiarvo EUR/m3

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

30

15

20

25

Kuusi

30

35

40

45

Koivu

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

”Kannattava metsäteollisuus on paras tae suomalaisen puun kysynnälle tulevaisuudessa. Ilman metsien vastuullista käyttöä, aktiivista metsänomistamista ja kilpailukykyistä metsäteollisuutta menetämme muutakin kuin kestävän raaka-­aineen.”

TALVEN BONUKSET TUPLANA

UPM Kasvu -kumppanuus lupaa kestävää kasvua ja parhaan tuoton kumppaniasiakkaan metsäomaisuudelle. ”Meille on tärkeää vahvistaa metsänomistajien kanssa molemminpuolista luottamusta ja sitoutumista pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Metsänomistajana voit luottaa siihen, että olemme rinnallasi kaikissa metsäsi elämän vaiheissa ja huolehdimme sinusta, metsästäsi ja metsäomaisuutesi tuotosta.”

Joulukuun alussa aukesi kumppaniasiakkaiden avohintakausi. ”Tarjoamme joulu–helmikuun aikana tehdyistä puukaupoista bonukset tuplana sekä entistä paremman hinnoitteluedun.”

Puukaupat on kätevä tehdä UPM:n kanssa ennen kevään kiireitä, jolloin monet metsänhoitotyöt taimikonhoidosta uuden metsän perustamiseen alkavat kuormittaa metsänomistajan ajatuksia.

Metsä­asiakas­ vastaavat kertovat mielellään lisää talven uudesta kumppaniedusta.

27

TALOUS JALOSTUSKETJU

SUOMALAINEN PUU TUO HYVINVOINTIA UPM jalostaa suomalaista mäntyä, kuusta ja koivua yhteensä 14 paperi-, sellu-, vaneri- ja viilutehtaalla sekä sahalla eri puolilla Suomea.

SUOMALAINEN puu taipuu tuotteiksi, joilla on kysyntää ympäri maailman.

Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 15 miljardia euroa vuonna 2022. Siitä 28 prosenttia tuli kartongista, 20 prosenttia paperista, 20 prosenttia sellusta, 18 prosenttia sahatavarasta ja 5 prosenttia vanerista.

Suomen koko tavaraviennin arvosta metsäteollisuuden Tavara­ osuus oli 18 prosenttia. viennista Paperin, selmetsäteol­ lun, sahatavaran lisuuden ja vanerin lisäksi osuus UPM jalostaa oli 18 %. puusta biopoltto­ aineita, tarra­ materiaaleja, biokomposiittia ja biolääketieteen tuotteita.

Biopolttoaineita valmistetaan mäntyöljystä, joka on selluntuotannon tähde. UPM BioVerno -dieselillä ja -naftalla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita polttoaineissa ja muoveissa.

Tarramateriaaleja valmistetaan esimerkiksi elintarvikkeiden, juomien, hygieniatuotteiden ja lääkkeiden brändäykseen ja tuoteselosteisiin.

UPM Formi -biokomposiitilla voi korvata muovia esimerkiksi kalusteissa ja viihde­-elektroniikassa. Sitä valmistetaan sellukuidusta ja muovista.

Innovatiivisia ja vastuullisia, puupohjaisia biolääketieteen tuotteita kehitetään ja tarjotaan useisiin eri tarkoituksiin.

28

–

METSÄN HENKI 4/23

1. MIHIN SUOMALAINEN PUU PÄÄTYY? Mänty • Kuitupuu sellutehtaille • Sahatukit sahoille Kuusi • Kuitupuu paperi- ja sellutehtaille • Sahatukit sahoille • Ylätukit sahoille • Viilutukit vaneritehtaille Koivu • Kuitupuu sellutehtaille • Viilutukit vaneritehtaille

Alholma, Pietarsaari

JämsänPellos koski 1, 2 ja 3

Korkeakoski Seikku Tervasaari Rauma Kymi, Kalso

2. UPM:N TEHTAAT JA SAHAT SUOMESSA Sahat.....................Tuotantokapasiteetti Alholma (Pietarsaari)............ 280 000 m³ Kaukas (Lappeenranta)......... 380 000 m³ Korkeakoski (Juupajoki)........ 350 000 m³ Seikku (Pori)........................ 400 000 m³ Paperitehtaat..........Tuotantokapasiteetti Jämsänkoski (Jämsä)................ 630 000 t Kaukas (Lappeenranta)............ 305 000 t Kymi (Kouvola)....................... 715 000 t Rauma................................... 665 000 t Tervasaari (Valkeakoski)........... 300 000 t Sellutehtaat.............Tuotantokapasiteetti Kaukas (Lappeenranta)............ 700 000 t Kymi (Kouvola)....................... 870 000 t Pietarsaari.............................. 800 000 t Vaneri- ja viilutehtaat........ Tuotantokap.

Kalso (Kouvola)...................... 80 000 m³ Joensuu................................. 55 000 m³ Pellos 1, 2 ja 3 (Mikkeli)....... 480 000 m³ Savonlinna.......................... 100 000 m³

60 %

9%

Joensuu Savonlinna Kaukas

22 %

6% 3%

3. SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN VIENTI 2022 Maanosa.................................... Osuus Eurooppa...................................... 60 % Aasia........................................... 22 % Pohjois-Amerikka.............................. 9 % Afrikka........................................... 6 % Etelä-Amerikka................................. 3 % Maa (Top 5)................................ Osuus Saksa........................................ 11,9 % Kiina........................................... 9,4 % Yhdysvallat................................... 8,7 % Iso-Britannia................................. 6,9 % Ruotsi.......................................... 4,7 %

NEUVONANTAJA TALOUS Parempi myöhään kuin ei milloinkaan -sanonta korostaa tekemisen tärkeyttä, vaikka teko olisi jo myöhässä. Monesti ajoissa toimiminen on vain fiksumpaa. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen näyttää usein liittyvän vuosia kestävä harkinta-aika. Se on toki inhimillistä.

Sukupolvenvaihdos on perheessä taloudellisesti iso tapahtuma, joka herättää tunteita. Sen olen huomannut, että kun muste on papereissa kuivunut ja metsät saatu siirrettyä nuoremmalle polvelle, iäkkäimmät luopujat toteavat: ”Tämä olisi pitänyt tehdä jo 10 vuotta sitten.”

HEIKKI KALVILA

Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

Parempi ajoissa kuin ei milloinkaan Miksi kannattaa ryhtyä ajoissa toimeen? Yksi syy on se, että metsänomistajan elinaikana perheen­ jäsenet ovat saman pöydän ääressä. Silloin voidaan kartoittaa omistusjärjestelyn tavoitteet ja siihen otettavat varallisuuserät, käydä läpi eri toimintavaihtoehtoja sekä suunnitella tarkoituksenmukaisin ja taloudellisesti edullisin ratkaisu.

Ratkottavana voi olla esimerkiksi, miten huolehditaan luopujan talouden turvaamisesta ja perillisten tasapuolisesta kohtelusta, miten tila pysyy ­suvussa, miten metsät säilyvät pirstoutumatta, miten mahdollinen kauppahinta rahoitetaan, mitä veroseuraamuksia on tiedossa ja miten veroissa voidaan säästää.

Mitä suurempi omaisuus, sitä pidempi aika järjestelyihin yleensä tarvitaan. Voi olla tarve tehdä toimia myös vaiheittain.

KAUPASSA JA LAHJASSA VEROSÄÄSTÖJÄ

Verolaissa on suotuisa säännös metsälahjavähennyksestä. Lahjana metsäomaisuutta saavalle henkilölle muodostuu tietyin edellytyksin oikeus metsälahjavähennykseen.

Lahjansaajan maksukykyä lisää paitsi saatu metsätila, myös metsälahjavähennys.

Vähennys tehdään metsätalouden pääomatulon verotuksessa. Metsälahjavähennyksessä on kynnysrajat, joita pienemmistä metsälahjoista ei saa ­vähennystä.

Perintösaannosta ei muodostu metsälahjavähennystä.

Tietyin edellytyksin metsätilan sukupolvenvaihdoskaupassa luovutusvoitto on verovapaa. ­Tällöin luovutuksen pitää täyttää luovutusvoiton vero­ vapauden edellytykset.

Mikäli kauppahinta on enemmän kuin kolme neljäsosaa käyvästä hinnasta, luovutuksesta ei koidu ostajalle lahjaveroa.

Jos kauppahinta on ¾ tai vähemmän tilan käyvästä arvosta, annettu alennus johtaa lahjaverotukseen.

Metsätilan ostaja saa kauppahinnan perusteella käyttöönsä metsävähennyspohjan, joka on 60 prosenttia metsään kohdistuvasta hankintamenosta (kauppahinta + varainsiirtovero).

Hän voi tulouttaa metsävähennyksellä puun myyntituloja tietyin rajauksin veroitta määrän, joka vastaa 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta.

NOPEAMPI JA HITAAMPI VARALLISUUDEN LISÄYS

Yhteinen nimittäjä metsätilan sukupolven­ vaihdoksissa näyttää olevan luopujien helpotuksen tunne!

Sukupolvenvaihdoksessa tarkoituksena on tyypillisesti vähentää vanhempien ja lisätä lasten varallisuutta. Riippuu valittavista menettelytavoista ja aikajänteestä, miten se on tarkoituksenmukaisinta järjestää.

Lahja on tehokas vaihtoehto varojen siirtoon.

Siinä lahjanantajan varallisuus vähenee ja saajan vastaavasti lisääntyy. Lahjansaaja saa puustopääoman ja sen tuoton. Siksi metsätila on saajalle heti saatuna arvokkaampi kuin vaikkapa vasta 10 vuoden päästä.

Kaupalla tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa luopujan metsää vaihdetaan rahaksi ja ostajan rahaa metsäksi. Tältä osin osapuolten varallisuusasema ei muutu.

Tavallisesti ostaja hyödyntää puun myyntituloja kauppahinnan rahoittamisessa. Ostajan varallisuuden lisäys tapahtuu merkittävästi pidemmällä aikavälillä kuin lahjassa.

Kauppajärjestely on parempi tehdä ajoissa kuin myöhässä. Silloin tilanpidon jatkajan varallisuus ­lisääntyy aikaisemmin, ja hän pääsee nauttimaan metsän tuotosta.

Yksi yhteinenkin nimittäjä tehdyissä metsätilan sukupolvenvaihdoksissa näyttää olevan. Se on luopujien helpotuksen tunne!

29

PUHEENAIHE OIKEA-AIKAINEN METSÄNHOITO

Metsänhoito palkitsee ja hyödyttää Oikea-aikainen metsänhoito kasvattaa metsänomistajan tuloja jo harvennushakkuissa sekä tekee metsästä entistä suuremman hiilinielun.

T E K S T I J O U K O VU OR E L A | KUVAT U P M

30

–

METSÄN HENKI 4/23

METSÄNOMISTAJA osaa arvostaa kannattavaa metsä-

taloutta silloin, kun hän huolehtii metsähoidosta ja hakkuista oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Kriittisin hetki on metsän alku- ja taimikkovaihe. Hyvä taloudellinen tuotto ja puuston hiilensidonta varmistetaan kasvattamalla täystiheitä metsiä.

Metsän uudistaminen kannattaa tehdä ripeästi yhdestä kahteen vuotta uudistushakkuun jälkeen.

Jotta uudistaminen onnistuu, valitun maanmuokkausmenetelmän tulee soveltua kohteelle.

Taimikon varhaisperkaus on ajankohtainen neljästä seitsemään vuotta uudistamisen jälkeen.

Tarve on suurempi viljavilla kasvupaikoilla. Joissain tapauksissa, kuten jalostetun rauduskoivun kasvattamisessa, voidaan säästyä varhaisperkaukselta. Kaikista rehevimmillä metsämailla ja pellonmetsityskohteilla voi joutua tekemään heinäntorjuntaa yhdestä kahteen vuotta uudistamisesta.

Taimikonharvennuksen sopiva ajankohta vaihtelee varhaisperkausta enemmän, sillä työn aikaikkuna on 8–20 vuotta istutuksesta riippuen kasvupaikasta, puulajista ja maantieteellisestä sijainnista. Männiköiden ja koivikoiden käsittelyssä on syytä huomioida hirvi­tuhojen riski.

31

PUHEENAIHE OIKEA-AIKAINEN METSÄNHOITO

TAIMIKONHOITO varmistaa, että metsän arvokkaim-

mat puut saavat tilaa kasvaa ja järeytyä. Tuloksena on suurempi määrä tukkia kiertoajan aikana, mikä on eduksi myös pitkäikäisten, puupohjaisten tuotteiden valmistuksessa. Hoidetut, hyväkasvuiset taimikot ennustavat tulevaisuuden tuloja. Siksi ne nostavat metsätilan arvoa.

Kuvion 1 esimerkki on laadittu UPM Metsän taimikkolaskurilla (upmmetsa.fi/testit-ja-laskurit/ taimikonhoitolaskuri). Siinä tarkastellaan eteläsuomalaisen, tuoreella kankaalla kasvavan kuusikon taloudellista tuottoa metsän kiertoaikana. Toisessa vaihtoehdossa metsä on hoitamaton eli taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja toisessa taimikonhoidosta on huolehdittu metsänhoidon suositusten mukaisesti. Mukana tarkastelussa ovat taimikonhoitoon saatavat valtion tuet. (Kemera-tuki on muuttumassa Metkaksi vuonna 2024, ks. sivu 9).

Laskurin mukaan metsästä saatava tuotto on oikea-aikaisen hoidon ansiosta yli 7 000 euroa suurempi per hehtaari kuin hoitamattomassa metsässä. Investoinnit metsänhoitoon mahdollistavat suuremmat hakkuutulot jo harvennuksissa sekä uudistushakkuissa.

Ennen ensiharvennusta tehtävä ennakkoraivaus on merkittävä kustannus hoitamattomassa metsässä. Siinä joudutaan poistamaan alikasvusto, joka tekisi puunkorjuun hankalaksi.

ENSIHARVENNUS on ajankohtainen puuston saavu-

tettua noin 12–14 metrin korkeuden. Hyväkasvuinen, viljavan maan puusto voi saavuttaa sen jo 20 vuoden iässä, mutta tavallisesti ensiharvennuksia tehdään 30-vuotiaissa metsissä.

Seuraavilla harvennuksilla vaihteluväli kasvaa entisestään. Niiden ajoittamiseen on kehitetty harvennusmallit. Ne auttavat arvioimaan, milloin puusto on niin tiheää, että harvennus kannattaa tehdä. Kuusikoissa tehdään myöhemmin yleensä vain yksi harvennus ennen uudistushakkuuta. Männiköissä niitä voidaan tehdä useampiakin.

Uudistushakkuun aika on, kun metsän kasvattamisesta saatava hyöty on metsänomistajalle pienempi kuin jatkokasvatus.

Uudistushakkuita tehdään Etelä-Suomessa tavallisesti metsiin, jotka ovat yli 60-vuotiaita. Jos puusto on hyväkasvuista ja tervettä, sitä on hyvät edellytykset kasvattaa huomattavasti vanhemmaksikin.

UUDISTUSHAKKUUN jälkeen metsä on hiilenlähde,

kunnes uusi puusto alkaa sitoa hiiltä enemmän kuin sitä metsästä vapautuu. Tutkimustietoa taimikoiden hiilensidonnan kehittymisestä erilaisilla kasvupaikoilla on vielä verrattain vähän.

32

–

METSÄN HENKI 4/23

TAIMIKONHOIDON VAIKUTUS TUOTTOON METSÄN KIERTOAJALLA ON YLI 7 000 € PER HEHTAARI.

€/Ha 25 000 18 308 €

20 000 15 000

11 086 €

10 000 5 000 0 Hoitamaton taimikko

–5 000

Hoidettu taimikko

Uudistushakkuutulo

Harvennushakkuutulo

Ensiharvennustulo

Kemera-tuet

Taimikonhoito

Ennakkoraivaus

Metsänuudistaminen

Oheinen esimerkkilaskelma on tehty UPM Metsän verkkosivuilta löytyvällä laskurilla yhden hehtaarin kokoisella metsäalalla. Laskuri löytyy osoitteesta:

upmmetsa.fi/testit-ja-laskurit/taimikonhoitolaskuri

Ruotsalaisten tutkimusten mukaan taimikko kehittyy hiilinieluksi 8–13 vuodessa uudistushakkuusta.

Taimikonhoito vähentää hetkellisesti kasvavan puuston määrää sekä puuston hiilivarastoa. Pudotuksen merkitys on kuitenkin pieni, sillä koko kiertoaikaa tarkasteltaessa taimikonhoidolla saavutetaan myös ilmastohyötyjä.

Ruotsalaisten tutkimusten mukaan taimikot kehittyvät hiilinieluiksi 8–13 vuodessa uudistushakkuusta. Luonnonvarakeskuksen uusimmat tulokset viittaavat siihen, että aikaväli on 10–15 vuotta. Tähän luonnollisesti vaikuttavat sijainti, maaperä, alueen kasvillisuus ja sen kasvu sekä aiemmat metsän­hoidolliset toimenpiteet.

Asiantuntijana palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio. Lisätietoa: metsanhoidonsuositukset.fi

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mitä hyötyä majavien ­tekemistä padoista on?

A) Ne kostuttavat maata veden

noustessa

B) Ympäristön hyönteis- ja lintu­

lajisto monipuolistuu C) Ne lisäävät vesistön ravinnepitoisuutta

3. Mikä on tärkein turva­varuste raivausja moottori­sahatöissä?

A) Kuulonsuojaimet

4. Mihin maanosaan kohdistuu suurin osa Suomen metsäteollisuuden viennistä?

A) Aasiaan

B) Eurooppaan

C) Pohjois-Amerikkaan

B) Viiltosuojahousut C) Kypärä

5. Metsätilan ostaja saa käyttöönsä metsävähennyspohjan, joka on metsään kohdistuvasta hankintamenosta...

2. Kuinka suuri osa uhanalaisista metsälajeista elää lehto­ metsissä?

A) 60 prosenttia

A) Viidesosa

B) 50 prosenttia

B) Kaksi kolmasosaa

C) 40 prosenttia

C) Lähes puolet

SIIHEN AIKAAN

Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. c, 3. a, b ja c, 4. b, 5. a

Suomen metsäteollisuuden vienti oli 300 vuotta sitten polttopuiden varassa, mutta nyt viedään insinööripuutuotteita.

ESITEOLLISENA aikana terva sekä polttoja kaivospuut olivat metsäteollisuuden suosituimpia vientituotteita. ”Sahatavaraa vietiin jo 1700-luvulla, mutta kaksi kolmasosaa viennistä koostui pitkään polttopuusta”, sanoo Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit ­Lindström.

1850-luvulle tultaessa siirryttiin teolliseen aikaan. Sahatavaran vienti lisääntyi ja paperiteollisuus sai alkunsa. Kun ulkomaankauppa vapautui, paperista tuli merkittävä vientituote. ”Koko Suomen vienti oli sata vuotta sitten käytännössä metsäklusterin varassa.”

1900-luvulta lähtien alettiin viedä myös vaneria ja puulevyä.

Modernin metsäteollisuuden aikakauden merkittävimmät vienti­tuotteet

Parkkarilan lankarullatehdas vuonna 1904. Tehdas sijaitsee nykyisessä Lappeenrannassa.

ovat sellu, paperi, kartonki ja sahatavara.

Paperivienti on laskenut digitalisaation myötä, mutta viime vuosikymmeninä metsäteollisuudessa on kehitetty uusia vientituotteita, kuten muovia korvaavia pakkausmateriaaleja sekä insinööri­

puutuotteita, kuten rakentamiseen käytettävää CLT:tä. ”Metsäteollisuuden tuotanto ja siihen liittyvä osaaminen kehittyvät globaalin kysynnän ja aikakauden tarpeiden mukaisesti.”

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN ALAMÄKIPYÖRÄILY

KUVA K ARO LII NA PAATO S | TEKSTI T II NA K AT RII NA T IK KANEN

”Kun pääsin mäen alas ensimmäistä kertaa, minulla tuli itku.”

34

–

METSÄN HENKI 4/23

”ALAMÄKIPYÖRÄILY on kamppailua omia pelkoja vastaan.

Kun nousee ensimmäistä kertaa uudessa paikassa hissillä ylös laskettelurinteen huipulle ja katselee, että tuolta pitäisi tulla pyörällä alas, jännittää hirveästi.

Alas tullessa alkaa pikkuhiljaa luottaa itseensä. Se on ihanaa, ja silloin voi löysätä jarrusta ja antaa mennä. Tunne vain paranee, jos löytää rohkeutta hypätä hyppyristä. Pyörällä hyppääminen on minulle vaikeinta, mutta ajattelen, että pienikin hyppyri on hyppyri.

Olen välttynyt isommilta haavereilta, mustelmilta en.

Kun pääsin mäen alas ensimmäistä kertaa, minulla tuli adrenaliiniryöpyn ansiosta itku.

Aloin harrastaa lajia kaveri­ porukkani innoittamana vuonna 2014. Vuotta myöhemmin perustimme yhdistyksen, jotta pystyimme hakemaan rahoitusta Bike Parkin rakentamiseen Rovaniemelle.

Laji sopii mielestäni kaikille, sillä eritasoisille pyöräilijöille on erilaisia reittejä ja hyppyrit voi aina kiertää. Lajissa parasta on se, että saan touhuta ulkona ystävieni kanssa.”

HANNA YLITARVAS

UPM:n metsäasiakasvastaava, Rovaniemi

35

HARVENNUS =

BONUS TUPLANA

Kaksin verroin etuja UPM Kasvu -kumppaneille.

Tuplasimme bonuksen ja paransimme puukaupan hinnoitteluetua. Edut ovat voimassa 1.12.2023–29.2.2024 välillä sovittuihin harvennuskohteisiin. Tartu tilaisuuteen ja korjaa tuplabonukset taskuun!* TEE PUUKAUPAT

upmmetsa.fi/tuplabonus *Tarkemmat ehdot kampanjasivulla

UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi

EDUT

X2