Metsän henki 1/2024

1/24

”Metsiin sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa”

10 ASKELTA

VASTUULLISEMPAAN METSÄNHOITOON 20

UPM ENNALLISTAA ELINYMPÄRISTÖJÄ 30

Havupuut kestävät pakkasta ja lunta parhaiten. Taimikonhoito ehkäisee lumikuorman aiheuttamia ongelmia.

PUUN kyky kestää lumikuorman aiheuttamia vahinkoja riippuu puulajista ja sijainnista. Pohjois- Suomen vaarojen rinteillä kasvavat kuuset ovat sopeutuneet hyvin lumikuorman painoon. Lapissa kuusenoksat ovat lyhyempiä kuin Etelä- Suomessa.

”Pohjois-Suomessa on myös useammin tykkylunta”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri

Tykkylumi on muuta lunta painavampaa, sillä yksittäisten lumikiteiden ympärille on kerääntynyt kosteutta.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan tykkyä on kahta lajia. Huurretykky syntyy huurteen sitomista lumihiutaleista ja jääkiteistä. Nuoskatykky muodostuu kosteasta lumesta, kun ilman lämpötila on lähellä nollaa.

Painava lumi voi katkoa ja haaroittaa oksia sekä vahingoittaa puiden latvoja. Jos puu on katkennut latvasta tai oksat ovat pahasti vääntyneet, puu kannattaa kaataa pois.

Lumen painon aiheuttamia vahinkoja voi ehkäistä huolehtimalla metsän harvennuksista.

”On hyvä varmistaa, että tuuli pääsee pudottamaan lunta pois oksilta”, Viiri sanoo.

SISÄLLYS 1/24

2 Puiden lumikuorma

5 Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 Metsä on hyvä sijoitus, sanoo metsärahaston salkunhoitaja Jyri Hietala

17 Näkemys: PEFC* Suomen toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen

18 Näin pilkot klapit oikeaoppisesti

20 10 askelta vastuullisempaan metsänhoitoon

26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen

28 Metsät ovat Suomen valttikortti

29 Neuvonantaja Heikki Kalvila

30 UPM:n metsien elinympäristöohjelma lisää luonnon monimuotoisuutta

33 Metsuri Heikki Saarinen kertoo, miten työ on muuttunut 40 vuodessa

34 Tuomas Puputti rakastaa lumikenkäilyä

Päätoimittajan poiminnat

Mitä Suomen kolmanneksi suurimman yksityisen metsänomistajan metsärahaston salkunhoitaja ajattelee metsänomistamisesta?

Sivut 12–16

Kevättalvi on paras aika pilkkoa syksyllä kerätyt polttopuurangat klapeiksi. Lue parhaat vinkit pilkkomiseen.

Sivut 18–19

Onko Suomessa

vai Ruotsissa enemmän metsää?

Entä Saksassa vai Puolassa? Lue juttu EU:n metsäpintaaloista.

Sivu 28

*PEFC/02-44-41

METSÄN HENKI

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Arja Kulmala, Tomi Metsä­Heikkilä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Sabrina Bqain • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2024. Metsän henki painetaan UPM:n paperille.

+ Osoitteen- ja tilausmuutokset: upmmetsa.fi/ota­yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100.

UPM METSÄ

+ upmmetsa.fi

+ upmyhteismetsa.fi

+ upm.fi

+ uutiskirje.upmmetsa.fi

Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

UPM METSÄ

@upm_metsa

facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi

instagram.com/ upm_metsa

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut

• chat

• yhteystiedot

• yhteydenottopyyntö

• tietopankki + Metsänhoito

+ Kestävyys

+ Asiakaspalvelu

• 0204 16 5100: arkisin 8–17

• chat: arkisin 8–17

• palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

Vastuullisen metsänhoidon edelläkävijä

UPM omistaa Suomessa 525 000 hehtaaria metsää. Pystymme tuottamaan omissa metsissämme vastuullisesti uusiutuvaa raaka-ainetta tehtaillemme.

Puuntuotannon lisäksi metsillämme on suuri merkitys osaamisen vahvistamisessa, metsänkäsittelymenetelmien kehittämisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

Metsämme ovatkin meille loistava tutkimusympäristö. Olemme olleet mukana mahdollistamassa tutkimushankkeita esimerkiksi sekapuuston kasvatuksesta, hiilensidonnasta ja lahopuun määrän vaikutuksesta uhanalaisiin lajeihin.

Kehitämme omissa metsissämme menetelmiä, jotka ovat myös metsänomistaja-asiakkaidemme hyödynnettävissä.

Luomme parhaillaan suuntaa UPM:n omistamien metsien tulevaisuudelle Suomessa rakentamalla uutta strategiaa metsiemme kestävälle hoidolle ja käytölle.

”Omat metsämme ovat meille loistava tutkimusympäristö.”

Tavoitteena on turvata metsien kasvu ja varmistaa kestävä puuntuotanto.

Samalla tuemme metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen kehittämällä metsänkäsittelymenetelmiä sekä vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta ja lajikirjoa.

Yksi konkreettinen esimerkki tästä työstä on metsissämme aloitettu elinympäristöohjelma. Sen tavoitteena on metsäelinympäristöjen, kuten turvesoiden, paahderinteiden ja lehtojen, palauttaminen lähemmäs luonnontilaa vähentämällä ihmistoiminnan vaikutuksia.

Tavoitteenamme on olla vastuullisen metsänhoidon edelläkävijä ja esimerkki metsänomistajille erilaisten metsänkäsittelymenetelmien ja luonnonprosessien edistämisessä.

Haluamme luoda toimintatapoja ja uusia palveluita, joita Te metsänomistajat olette valmiita ja halukkaita ottamaan käyttöön omissa metsissänne.

Nostetaan yhdessä metsänhoito entistäkin vastuullisemmalle tasolle.

LIISA VIIKARI Metsätalouspäällikkö

UPM Metsä

Pionjärer inom hållbart skogsbruk

UPM äger 525 000 hektar skog i Finland. I våra egna skogar kan vi producera råvaror till våra fabriker på ett hållbart sätt.

Förutom virkesproduktionen har våra egna skogar en stor betydelse för att stärka kompetensen, utveckla skogsvårdsmetoder och trygga den biologiska mångfalden.

”Våra egna skogar är viktiga inte bara för virkesproduktionen.”

Våra egna skogar är en utmärkt forskningsmiljö för oss.

Vi har deltagit i främjandet av forskningsprojekt som bland annat handlar om odling av blandskog, kolbindning och vilken effekt mängden död ved har på hotade arter.

I våra egna skogar utvecklar vi metoder som också kan utnyttjas av våra skogsägarkunder.

Just nu banar vi väg för de UPM-ägda skogarnas framtid i Finland genom att bygga upp en ny helhetsstrategi för hållbar skötsel och användning av skogarna.

Målet är att trygga skogarnas tillväxt, säkerställa en hållbar virkesproduktion och samtidigt stödja skogarnas anpassning till klimatförändringarna genom att utveckla skogsvårdsmetoder och stärka den biologiska mångfalden och artrikedomen.

Ett konkret exempel på detta arbete är det livsmiljöprogram som inletts i våra skogar med målet att återställa skogslivsmiljöer, såsom torvmyrar, solexponerade sluttningar och lundar, till ett mer naturliknande tillstånd genom att minska effekterna av mänsklig verksamhet.

Vårt mål är att vara en föregångare inom hållbart skogsbruk och instruera skogsägarna i hur man kan främja olika skogsvårdsmetoder och naturprocesser

Vi vill skapa arbetssätt och nya tjänster som ni skogsägare är beredda och villiga att ta i bruk i era egna skogar.

Tillsammans tar vi ansvarsfull skogsvård till nästa nivå.

LIISA VIIKARI Skogsbrukschef UPM Skog

AJANKOHTAISTA 1/24

1Tarkasta mahdolliset metsätuhot

KOSTEA ja painava tykkylumi on voinut aiheuttaa talven aikana tuhoja erityisesti männiköissä. Kriittisimpiä paikkoja ovat ylitiheinä kasvaneet ja juuri harvennetut männiköt. Kuusi ja koivu eivät ole yhtä herkkiä tykkylumituhoille.

Raskas lumi katkoo oksia ja latvoja sekä painaa nuoria puunrunkoja alas. Lumituhot altistavat puita myös muille ongelmille. Tuholaiset, kuten kaarnankuoriaiset ja erilaiset sienet, voivat iskeä vaurioituneisiin puihin. Metsätuholaki velvoittaa poistamaan vaurioituneet puut tuholaisten leviämisen estämiseksi.

Taimikoissa kannattaa tarkkailla talven jäljiltä myyrätuhoja. Myyrät ovat voineet syödä taimesta kuoren tai pahimmillaan koko taimen. Tukkimiehentäituhot on myös helppo havaita keväällä edellisenä kesänä istutetusta taimikosta. Tuhot ovat tunnistettavissa pitkin kesää.

Ahava voi puolestaan aiheuttaa tuhoja pienessä taimikossa. Ahavatuhoja voi arvioida sen mukaan, onko kärkisilmu vielä elossa. Jos on, taimi voi selviytyä, vaikka oksat olisivat ruskeita.

Männyntaimia on hyvä tarkkailla myös männynlumihomeen varalta. Se voi iskeä lumen alla oleviin männyntaimiin ja levitä taimesta toiseen.

Home aiheuttaa ruskeaa tai harmaata väriä oksiin, mutta yleensä se ei yllä kärkeen asti. Jos latvus on terve ja kärkisilmu pysyy hyvänä, taimi pystyy elpymään.

Jos tuhoja on taimikossa paljon, täydennysistutuksia kannattaa harkita. Hirvieläintuhoihin voi hakea valtiolta korvauksia.

upmmetsa.fi/metsanuudistaminen

2 Vielä ehdit saada hinnantarkistusedun!

KANNATTAA tehdä puukaupat ennen toukokuun loppua. Hinnantarkistusetu takaa kumppanuus­

PUUKAUPPA

KUVA VASTAVALO

KEVÄT TULEE SOLISTEN. Kun metsä avautuu uuteen kukoistukseen, on hyvä hetki käydä se läpi talvisten metsätuhojen varalta. Verkkopalvelussamme voit suunnitella metsänhoitoa kätevästi. Tutustu myös UPM:n ajankohtaisiin uutisiin.

Tee puukaupat ennen toukokuun loppua – saat hyvityksen,

jos hinnat nousevat.

asiakkaillemme hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla nousevat.

Hinnantarkistusetu on voimassa joulukuun alun ja toukokuun lopun välillä tehdyissä puukaupoissa. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu aina syyskuun loppuun asti.

Puukaupan tekeminen on helppoa. Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaan tai asiakaspalveluumme. Voit myös tehdä puukaupat sähköisesti verkossa.

upmmetsa.fi/puukauppa

VERKKOPALVELU

3 Parannuksia UPM Metsä ­ verkkopalveluun

UPM Kasvu ­kumppaneille näkyvää sisältöä verkkopalvelussa on viime vuonna parannettu muun muassa tuomalla etusivulle tietoa asiointihistoriasta ja bonustilanteesta.

Sopimusosiota on kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi jakamalla se osiin aihealueittain ja tuomalla sinne uusia ominaisuuksia.

Esimerkiksi metsänhoitosopimuksia on kehitetty siten, että niiden laskutusta on helpompi seurata suoraan metsänhoitosopimusosion sarakkeiden avulla.

Lisäksi sähköisten tarjouspyyntöjen suunnittelua on helpotettu viime vuonna tuomalla näkyviin toimenpiteen arvioidut puutavaralajien kertymätiedot.

Nykyään voit myös jatkaa kesken jääneen tarjouspyynnön tekemistä, vaikka suljet ohjelman välissä. Myös karttoihin on tehty selkeitä parannuksia.

Tutustu verkkopalvelun uusiin ominaisuuksiin kirjautumalla tilillesi tai luomalla tunnukset, jos sinulla ei niitä vielä ole.

Palvelun avulla voit muun muassa tehdä puukaupat, suunnitella toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, jättää tarjouspyyntöjä metsänhoitotöistä ja tehdä metsäveroilmoituksen.

URUISSA SOIVAT BIOKOMPOSIITTIPILLIT

Helsingin Musiikkitalon uudet urut ovat saaneet paljon julkisuutta poikkeuksellisen ulkomuotonsa ansiosta. Urkujen näyttävät fasadipillit on valmistettu puupohjaisesta UPM Formi 3D -biokomposiitista.

HELSINGIN Musiikkitalon uudet urut soivat juhlakonsertissa kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä. Rieger­urkujen näyttävät fasadipillit ovat ensimmäiset kotimaisesta, puupohjaisesta UPM Formi 3D ­biokomposiitista valmistetut urkupillit.

Uruissa on 3D ­tulostettuja soivia pillejä sekä ilmakanavia yhteensä 260 metriä. Uruissa on 124 äänikertaa jaettuna usealle eri pillistölle.

Ne ovat Suomen ja Skandinavian suurimmat sekä suurimmat konserttisaliin sijoitetut modernit urut maailmassa. Massiivinen koko mahdollistaa ainutlaatuisen äänentuotannon.

Musiikkitalon urut on toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä. Suomessa valmistettu UPM:n biokomposiittimateriaali toimitettiin 3D ­tulostet­

tavaksi Espanjan Burgokseen, mistä tulostetut pillit kuljetettiin urkuvalmistajalle Rieger Orgelbaulle Itävaltaan.

Orgelbau rakensi urut käsityönä, minkä jälkeen ne purettiin, kuljetettiin osina Helsinkiin ja rakennettiin uudelleen Musiikkitalon konserttisaliin. Fasadipillien ainutlaatuinen muotokieli edellytti siihen soveltuvaa materiaalia sekä luotettavaa, joustavaa ja kustannustehokasta valmistusmenetelmää.

BIOKOMPOSIITIN sisältämät selluloosakuidut helpottivat suuren mittakaavan 3D ­tulostusta, ja materiaalin vähäinen kutistuminen, nopea jäähtyminen sekä itseään koossapitävät ominaisuudet

Musiikkitalon urut ovat suurimmat konserttisaliin sijoitetut modernit urut maailmassa.

mahdollistivat monimutkaisen elementtien tuottamisen.

3D ­tulostuksessa syntyy vain vähän hukkamateriaalia, ja puupohjainen biokomposiitti on täysin kierrätettävissä. Sen käyttö Musiikkitalon uruissa onkin hyvä esimerkki vastuullisten materiaalien hyödyntämisestä taide­ ja musiikkimaailmassa.

Biokomposiitilla on luontaisesti akustisia ominaisuuksia, ja materiaalia hyödynnetään yleisesti esimerkiksi kaiutinkoteloissa. upm.fi

Alansa ainoa kestävän kehityksen indekseissä

UPM on listattu ainoana metsä­ ja paperiteollisuuden yrityksenä Dow Jonesin globaalissa ja eurooppalaisessa indeksissä (DJSI) vuosiksi 2023–2024.

DJSI­indeksi arvioi maailmanlaajuisesti yritysten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta.

Syksyllä 2023 UPM päivitti vihreän rahoituksen viitekehyksensä, jolle se sai S&P Global Ratingsilta korkeimman Dark Green ­luokituksen.

Yhtiö liittyi myös YK:n Global Compactin Forward Faster ­aloitteeseen, joka kannustaa globaaleja yrityksiä tekemään mitattavia toimia vauhdittaakseen vuodelle 2030 asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

UPM on sitoutunut edistämään sukupuolten välistä tasa­arvoa, maksamaan elämiseen riittävää palkkaa ja asettamaan nettonolla­päästötavoitteen.

upm.fi

VASTUULLISUUS

KUVA MUSIIKKITALO, SAKARI RÖYSKÖ

KUVA

UPM

UPM INVESTOI KORKEAKOSKEN SAHAAN

UPM investoi lähes 10 miljoonaa euroa Korkeakosken sahan modernisointiin. Sahalla otetaan vuonna 2025 käyttöön uusi USNR:n toimittama jakosaha.

Kyseessä on hyvin merkittävä investointi Korkeakosken sahan tehokkuuteen ja kilpailukykyyn.

Sahan modernisoinnissa uusitaan sahauksen toisessa vaiheessa oleva jakosaha, automaatio sekä muuta laitteistoa.

Raaka-aine pystytään investoinnin myötä hyödyntämään entistä tehokkaammin, kun samasta tukkimäärästä saadaan enemmän lopputuotetta. Moderni laitteisto parantaa myös energiatehokkuutta. upm.fi

Yhteisenä tavoitteena turvallinen vuosi 2024

METSÄSSÄ työskentelyn riskit painottuvat usein erityisesti metsähoitoon, puunkorjuuseen ja autokuljetuksiin.

Turvallisuuden parantaminen vaatii tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen selkeät mallit ja menetelmät, joilla tapaturmien määrää pyritään vähentämään kaikissa UPM Metsän töissä. Hyvistä käytännöistä viestiminen on keskeistä turvallisen toiminnan takaamiseksi.

Vuodesta 2017 lähtien olemme UPM Metsällä seuranneet myös urakoitsijoidemme tapaturmakehitystä parantaaksemme yhteistä turvallisuuttamme.

Tästä vuodesta eteenpäin seuraamme niin UPM Metsän henkilöstön kuin UPM Metsän urakoitsijoiden yhteistä tapaturmakehitystä.

Yksi keskeisimmistä turvallisuuteen vaikuttavista asioista on se, miten metsätyömailla vierailevat ihmiset noudattavat turvallisuusohjeita.

Hyvä metsänomistaja, kun vierailet metsätyömaalla, muistathan nämä asiat:

1. Käytä huomiovaatetusta. UPM lähettää puukaupan yhteydessä heijastinliivin metsänomistajalle. Se on halpa henkivakuutus.

2. Soita koneen kuljettajalle ja ilmoita aikeistasi tulla käymään koneella. Ilmoita myös, mistä suunnasta saavut, vaikka kuljettaja olisi sinulle tuttu.

3. Odota turvaetäisyyden päässä, että kuljettaja havaitsee sinut ja sammuttaa koneen ja että portaat laskeutuvat. upmmetsa.fi/turvallisuus

UPM:n ja VAUDE:n kehittämä fleecetakki on esimerkki siitä, miten fossiilipohjaisia urheiluvaatteita voi valmistaa aiempaa ekologisemmin.

Monelle tulee fleecestä mieleen muovi, mutta nyt tämä tuttu materiaali on päivitetty uudelle vuosituhannelle. UPM:n ja urheiluvaatevalmistaja VAUDE:n kehittämä puupohjainen fleecetakki haastaa muutkin muotialan yritykset keksimään entistä parempia raakaaineratkaisuja. Lähes 60 prosenttia muotiteollisuuden materiaaleista on nimittäin valmistettu fossiilipohjaisista polymeereistä. UPM:n ja VAUDE:n kehittämä feecetakki on tehty puupohjaisesta polyesteristä. Tavallisesti polyesterin valmistuksessa käytettävä hartsi sisältää monoetyleeniglykolia, joka on peräisin raakaöljystä. Uudessa materiaalissa tämä ainesosa korvataan biomonoetyleeniglykolilla. Koska nämä ainesosat vastaavat molekyylitasolla toisiaan, ekologisempaa vaihtoehtoa voi hyödyntää polyesterin valmistuksessa helposti. ”Tämä on ensimmäinen etappi matkalla kohti polyesterin valmistamista fossiilivapaista raaka-aineista”, sanoo VAUDE:n innovaatiopäällikkö René Bethmann. upm.fi

Seitsemän vuotta metsärahastojen salkunhoitajana työskennellyt Jyri Hietala on taustaltaan metsätieteiden maisteri ja tutkija.

Metsä on vakaa sijoituskohde S

Metsärahastojen salkunhoitaja Jyri Hietala muistuttaa, että metsäsijoittamisen tuotto tulee puun kasvun kautta.

Puut kasvavat suhdanteista välittämättä.

TEKSTI TIINA KATRIINA TIKKANEN | KUVAT SABRINA BQAIN

alkunhoitaja Jyri Hietalalle metsä merkitsee vapaaajalla ennen kaikkea virkistäytymistä. Hän asuu perheineen paritalossa Espoon Mäkkylässä. Ulko-ovelta on vain muutama askel lähimetsään, jossa on sopivasti korkeuseroja mäenlaskuun lapsen kanssa.

Hietala käy perheensä kanssa retkeilemässä luontopoluilla ja hyödyntää jokaisenoikeuksia poimimalla marjoja ja sieniä.

Metsässä virkistäytyminen ei kuitenkaan tarkoita ajatusten täydellistä nollaamista, sillä Hietala on tottunut työssään katsomaan asioita metsänhoidon näkökulmasta. Samaa hän tekee ajaessaan autolla metsän reunustamia teitä pitkin.

”Maakunnissa ajellessani huomaan usein tarkkailevani tienvarsimetsien taimikoiden kuntoa ja sitä, miten metsiä on käsitelty.”

Hietala on koulutukseltaan metsänhoitaja ja metsäekonomiaan erikoistunut metsätieteiden maisteri. Tällä hetkellä hän toimii United Bankersin omistamien UB Nordic Forest Fund -metsärahastojen salkunhoitajana.

Työ on Hietalan mukaan vaihtelevaa ja melko käytännönläheistä. Työpäivän aikana hän käy esimerkiksi läpi raportteja myynnissä olevista metsätiloista sekä hoitaa metsärahastojen omistamien metsätilojen

United Bankersin ja UPM:n yhteistyö parantaa Hietalan mukaan metsäsijoittamisen riskienhallintaa.

METSÄRAHASTONHOITAJAN

ARVOT

1

K ESTÄVYYS JA VASTUULLISUUS . ”Lähes kaikki omistamamme metsät Suomessa on tuplaser tifioitu. Varaudumme ilmastonmuutokseen monin tavoin.”

2 J ÄRKIPERÄINEN METSÄTALOUS . ” Valitsemme metsikkökuvion perusteella metsänkäsittelyvaihtoehdon, joka on kullekin metsälle järkevin pääoman tuoton optimoinnin näkökulmasta.”

3 HAJAUTTAMINEN. ”Metsäsijoittaminen ei korreloi muiden omaisuuslajien kanssa, joten hankkimalla metsää sijoitussalkkuun voi parantaa salkun tuottoa ja pienentää riskiä.”

”Mietimme yhdessä, miten ilmastomuutokseen pitää varautua.”

asioita. Joskus se tarkoittaa keskustelua kaatuneista puista tai metsäteiden kunnosta naapurimetsänomistajan kanssa.

Metsärahastot huolehtivat metsistään yksityisten metsänomistajien tapaan. UPM tarjoaa rahastoille pitkäaikaisia ja sitovia kumppanuussopimuksia.

”Olemme sitoutuneet hoitamaan rahaston metsätilojen puuston hakkuutarpeet sekä metsänhoitotyöt pitkäjänteisesti ja kestävällä tavalla”, kertoo UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto.

Kuusisto ja Hietala suunnittelevat yhdessä UB Nordic Forest Fundin omistamien metsien hoitoa ja käyvät UPM:n metsäasiakasvastaavien kanssa metsätiloilla pari kertaa vuodessa.

Tapaamisissa he keskustelevat metsänhoidon linjauksista ja syventyvät tarvittaessa johonkin tiettyyn teemaan, kuten lannoitukseen.

”Mietimme metsänhoidollisia asioita aina yhdessä Eijan kanssa mutta teemme päätökset ja budjetit organisaatiomme sisällä”, Hietala tiivistää.

Hän pitää kumppanuutta UPM:n kanssa arvokkaana – strateginen yhteistyö parantaa metsäsijoittamisen riskienhallintaa ja lisää ennustettavuutta.

”Kyse ei ole vain siitä, että myymme heille puuta ja he hoitavat metsiämme. Mietimme yhdessä esimerkiksi sitä, miten ilmastomuutokseen pitää varautua metsänkäsittelyllä”, Hietala jatkaa.

YKSI syy tiiviiseen yhteistyöhön UPM:n kanssa on United Bankersin metsärahastojen kasvu viime vuosien aikana. Yritys on nykyisin Suomen kolmanneksi suurin yksityinen metsänomistaja rahastojensa kautta. Tällä hetkellä United Bankers omistaa Suomessa noin 145 000 hehtaaria metsää.

Talon sisällä tai pienillä metsäpalveluyrityksillä ei ole samanlaisia resursseja ja paikallista osaamista kuin UPM:llä ympäri maata sijaitsevia metsätilojen hoitamiseen. United Bankersin omistamista metsistä kaikki on PEFC*-sertifioitu ja lähes kaikki FSC ® **-sertifioitu. PEFC- ja FSC-sertifikaateissa

on samanlaisia periaatteita metsien kestävästä käytöstä.

FSC-sertifikaatissa on kriteerejä esimerkiksi hakkuisiin liittyen, ja se edellyttää, että vähintään viisi prosenttia metsäalasta on kokonaan suojeltu.

Sertifikaatit ovat vapaaehtoisia, mutta ne ovat hyvä tapa osoittaa ja varmistaa metsän vastuullinen hoito ja käyttö.

United Bankersin omistamissa metsissä on esimerkiksi linjattu, että lehtipuun määrä kaksinkertaistetaan, koska näin voidaan parantaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksessa.

”Metsän resilienssin vahvistaminen turvaa paremmin myös metsäsijoittamisen tuottoa.”

United Bankersilla aloitti pari vuotta sitten ESGtiimi, joka varmistaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuullisuuden toteutumisen kaikissa yrityksen metsärahastoissa.

”Meillä on rahastoissamme myös sertifikaattien yläpuolella olevia tavoitteita. UPM:n sijoittajasopimusasiakkaana meillä on esimerkiksi linjaus, että suosimme rehevillä turvemailla jatkuvaa kasvatusta,” Hietala lisää.

TÄLLÄ hetkellä United Bankersilla on neljä erilaista metsärahastoa. Yksi niistä on Hietalan mukaan koko kansan metsärahasto. Sen omistajat ovat pääasiassa yksityishenkilöitä, ja rahastoon pääsee kiinni melko pienellä minimisijoituksella.

Metsä on osoittautunut vakaaksi sijoituskohteeksi vaikeassa suhdanteessa. Se on säilyttänyt arvonsa inflaatiosta huolimatta.

”Metsäsijoittamisen tuotto tulee puuston kasvun kautta, eikä kasvu katso sitä, millainen suhdanne maailmalla on meneillään. Puusto vain kasvaa joka vuosi.”

Kun hankkii metsää sijoitussalkkuunsa, arvonvaihtelut tasaantuvat ja riskien ja tuottojen suhde paranee. Toisaalta tuottotavoite on metsäsijoittamisessa maltillisempi kuin esimerkiksi osakkeissa.

Puusta on ollut Ukrainan sodan myötä pulaa, ja puun hinta on noussut, mikä on myös parantanut metsäsijoittamisen kannattavuutta.

Osa United Bankersin metsärahastoista on pääomarahastoja, joissa minimimerkinnät ovat sen verran suuria, että rahastojen omistajat ovat pääasiassa instituutiota.

Instituutiot ovat kuitenkin sijoittaneet poikkeuksellisessa maailmantilanteessa metsiin vähemmän kuin ennen, sillä korkojen nousun myötä pääomaa on virrannut aiempaa enemmän muihin sijoituskohteisiin. Metsärahastoihin ei siis ole tullut yhtä paljon uutta pääomaa kuin nollakorkoaikoina.

”Tämän seurauksena metsäkiinteistökauppaa on käyty hieman vähemmän kuin edellisvuosina, ja ammattimaisten metsäsijoittajien tekemien kauppojen määrä on laskenut.”

HIETALAA viehättää metsärahastojen salkunhoitajan työssä luonnontieteiden ja talouden yhteensovittaminen. Se sai kotkalaisen sellutehtaan

Hietala kuvailee metsäsuhdettaan suomalaisittain perinteiseksi. Hän nauttii jokaisenoikeuksista ja retkeilee kotinsa lähimetsissä sekä kansallispuistoissa.

piipun lähellä kasvaneen pojan aikanaan haketumaan metsätieteiden pariin.

Aiemmin tutkijana työskennellyt Hietala on ollut nykyisessä työssään yllättynyt siitä, että metsälle sopivat käsittelyvaihtoehdot rajautuvat yleensä melko pieneen määrään.

Käsittelytapaan vaikuttavat muun muassa puuston ominaisuudet, metsän rakenne sekä maaperän rehevyys.

Esimerkkinä hän mainitsee jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen. Se on metsänhoitoa ilman avohakkuuta ja perustuu metsän luontaiseen uudistumiseen.

”Toisin kuin taloudelliseen mallinnukseen perustuvat tutkimukset ovat osoittaneet, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ei käytännössä sovi kuin tietynlaisiin kohteisiin ja olosuhteisiin.”

Entinen tutkija on työskennellyt metsärahastojen salkunhoitajana nyt seitsemän vuotta. Vuodet ovat opettaneet Hietalalle esimerkiksi sen, että metsän uudistamisen kustannuksissa säästäminen johtaa harvoin parhaaseen lopputulokseen.

Keinollinen uudistaminen eli kylvö tai istutus on selvästi riskittömämpi vaihtoehto kuin luontainen uudistaminen. Lisäksi taimikko saadaan perustettua nopeammin hyödyntämällä jalostettua siemenja taimiainesta.

”Meidän tärkein tehtävämme on pitää metsien kasvua yllä ja riskit hallinnassa”, Hietala lisää.

”Tärkein

tehtävämme on pitää metsien kasvua yllä ja riskit hallinnassa.”

UPM PALVELEE METSÄSIJOITTAJIA

Vuonna 2008 UPM alkoi myydä metsätilojaan sijoittajille. Samaan aikaan syntyi sijoittajasopimuskonsepti, jossa sopimukset ovat vähintään 20 vuoden mittaisia.

”Sijoittajille tarjoamamme metsänhoitosopimus on hyvin tiivis kumppanuus”, sanoo UPM Metsän avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto.

UPM:n yhteyshenkilö raportoi sijoittajasopimusasiakkaalle kvartaaleittain puumarkkinan kehityksestä, hakkuista, metsänhoidosta ja muista käytännön toimista.

UPM suunnittelee metsätiloilla tehtävät metsänhoitotyöt, mutta niiden tekemisestä päätetään yhdessä metsänomistajan kanssa. UPM auttaa sijoittaja­asiakasta varmistamaan, että metsän käyttö on kestävällä pohjalla.

”Meillä on vanhoista tiloista pitkältä ajalta tietoa, jota hyödynnetään neuvonnassa.”

Yhteyshenkilö ja asiakas käyvät tiloilla yhdessä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa pari ker taa vuodessa. Paikallinen metsänhoitoosaaminen on ollut esimerkiksi UB Nordic Forest Fundille tärkeä osa kumppanuutta UPM:n kanssa.

*PEFC/02-44-41

**FSC N003385

TATU LIIMATAINEN

Toiminnanjohtaja

PEFC Suomi

Kestävää PEFC-sertifioinninpuukauppaa avulla

KULUNEIDEN vuosikymmenten aikana kestävyysteemat ovat olleet runsaasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomessa on pitkät perinteet metsien monikäytölle, mutta myös täällä eri toimijat ovat yhä kiinnostuneempia edistämään kestävinä pidettyjä metsätalouden toimenpiteitä.

Yksi niistä on vuosituhannen alusta asti toiminut vapaaehtoisuuteen pohjautuva, markkinaehtoinen PEFC*-sertifiointi.

Miksi kestävyydellä on merkitystä? Puuhan on monessa mielessä kestävä materiaali, ja Suomessa asiat ovat pääsääntöisesti hyvin.

Interpolin arvion mukaan kuitenkin jopa 15–30 prosenttia maailman puuntuotannosta on peräisin laittomista hakkuista ja laittoman puuntuotannon arvo on 51–152 miljardia dollaria.

Laiton puu on siis miljardibisnes. Koska rehti kilpailu laitonta puutavaraa vastaan on mahdotonta, on kaikkien etu, että puun alkuperä kyetään todentamaan.

TÄMÄ pätee myös suomalaiseen metsänomistajaan. Olemalla mukana PEFC-sertifioinnissa metsänomistaja kykenee osoittamaan puun alkuperän lisäksi sen, että metsiä on hoidettu lakien ja sertifioinnin vaatimusten mukaisesti.

Tämä tulee vastaan viimeistään puukauppoja tehdessä. Lähes kaikki suuret puunostajat edellyttävät, että puutavara on sertifioitua. PEFC-sertifikaatti on osoitus siitä, että asiat ovat kunnossa.

Suomessa yksityismetsänomistajien liittyminen PEFC-sertifiointiin on tehty metsänomistajille mahdollisimman helpoksi. Mukaan pääsee vaivattomasti esimerkiksi puukaupan yhteydessä.

Yksityismetsänomistajien PEFC-sertifiointi on Suomessa rakennettu kolmen alueen mallin pohjalle, mikä pitää metsänomistajan kulut sekä hallinnollisen taakan hyvin pieninä.

OLEMALLA mukana PEFC-sertifioinnissa metsänomistaja sitoutuu noudattamaan metsänhoidossa metsästandardin vaatimuksia.

Suomalaiset metsäammattilaiset tuntevat hyvin PEFC-vaatimukset, joten mikäli metsänomistaja toteuttaa hoitotoimenpiteet ulkopuolisella taholla,

ei niiden noudattaminen aiheuta hänelle lisätoimenpiteitä.

Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti PEFC:n vaatimuksia päivitetään noin viiden vuoden välein. Viimeisin päivitys on juuri saatu valmiiksi, ja sen myötä etenkin ekologisen kestävyyden osa-alueita on vahvistettu.

Uuden standardin myötä esimerkiksi hakkuissa koskemattomiksi jätettävien suojakaistojen leveydet tuplaantuvat ja säästöpuiden määrä kaksinkertaistuu. Metsienhoitoa koskeva PEFC-standardi edistää Suomen metsien ekologista tilaa muun muassa suojakaistojen, säästöpuiden, tiheikköjen, sekapuustoisuuden, kulotuksen ja tärkeiden elinympäristöjen huomioimisen kautta.

Sitoutumalla PEFC-sertifiointiin metsänomistaja edistää vaivattomasti kestävää metsätaloutta ja takaa samalla puulleen kysynnän.

Tatu Liimatainen on toiminut PEFC Suomen toiminnanjohtajana kesäkuusta 2023 lähtien. Hän siirtyi tehtävään Brysselissä toimivan konsulttiyrityksen Fourtoldin EU:n yhteiskuntasuhteiden johtajan tehtävästä. Tätä ennen Liimatainen on työskennellyt esimerkiksi maa ­ ja metsätalousministeriössä luonnon varaosastolla neuvottelevana virkamiehenä, Euroopan komissiossa ja parlamentissa sekä Pohjoismaisten metsänomistajajärjestöjen koordinaattorina.

15–30 % maailman puuntuotannosta on peräisin laittomista hakkuista.

*PEFC/02-44-41

Klapit halki ja katon alle

Kevättalvi on paras aika pilkkoa syksyllä kerätyt polttopuurangat klapeiksi. Tuore puu halkeaa helposti pakkaskelissä. Halkaistujen puiden kuivuminen jatkuu kevättuulien puhaltaessa.

1.TYÖTURVALLISUUS ENSIN

Polttopuiden teossa piilee muutama riski, joihin pitää varautua hyvillä turvavarusteilla. Turvasaappaat suojaavat putoavilta pölleiltä ja ohi lipsahtaneelta kirveeltä. Terän pysäyttävät viiltosuojahousut ovat moottorisahalla sahatessa pakolliset.

Kypärä visiireineen ja kuulonsuojaimineen on peruspäähine klapikoneen käyttäjälle. Silmät pitää suojata suojalaseilla.

2.KONEELLA VAI KÄSIN?

Polttopuita voi tehdä klapikoneella tai kirveellä. Myös erilaisia keveitä sähkökäyttöisiä halkomakoneita on tarjolla. Niilläkin pärjää, kunhan muistaa olla erityisen tarkkana turvallisuuden kanssa.

Turvallisimmin ja vähimmällä fyysisellä rasituksella polttopuut syntyvät klapikoneella. Koneessa on kiinteä sahausterä rankojen katkomiseen, jolloin moottorisahaa ei tarvita. Kone halkaisee pölkyt automaattisesti ja ohjaa ne kuljettimella varastoon tai klapisäkkiin.

Omiin käsiin sopivalla kirveelläkin pärjää mainiosti. Rangat katkotaan silloin moottorisahalla tukevassa sahaustelineessä tai erillisellä katkontasirkkelillä.

3.VARASTOI OIKEIN

Kun polttopuut on huolella tehty, ne pitää myös varastoida huolellisesti. Klapivarasto kannattaa sijoittaa aurinkoiselle ja tuuliselle paikalle, jotta puut jatkavat kuivumistaan varastossa.

Pinon päällä pitää olla sateensuoja ja alla tuuletuskanava eli rakolattia tai kuormalava. Paras paikka klapeille on rakoliiteri, joka on helppo rakentaa itse. Niitä saa myös ostettua edullisesti. Hyvin suojattuina polttopuut säilyttävät energia-arvonsa vuosikaudet.

MATTI TOIVAKAINEN Senior Advisor, UPM Metsä

”Klapien teko on erinomaista hyötyliikuntaa yksin tai yhdessä. Klapikoneella syntyy vaivattomasti isompi määrä polttopuita, mutta kirveelläkin pärjää”, sanoo urjalalainen Matti Toivakainen.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

PILKO KLAPIT

Hyvä kirves ja tukeva pölkky riittävät perustyökaluiksi puiden pilkkomiseen.

Kuivat polttopuut säilyttävät energia ­ arvonsa hyvin tuulettuvassa rakoliiterissä.

Koivujen välissä kannattaa polttaa silloin tällöin haapaa, sillä se puhdistaa tulisijaa ja piippua.

KATSO VIDEO:

PILKO POLTTOPUUT

TURVALLISESTI youtube.com/upmmetsa

10

WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai

Suominen ja UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara kertovat, miten heidän edustamissaan

organisaatioissa pyritään vastuullisempaan metsien käyttöön, ja ottavat kantaa toistensa keinoihin.

21

1. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla.

”Tämä on UPM:n koko liiketoiminnan ydin. Etsimme jatkuvasti uusia innovaatioita, toimintatapoja ja mahdollisuuksia, joilla voimme korvata fossiilisia raaka­aineita uusiutuvilla.”

”UPM:n toiminta perustuu hyvään tavoitteeseen, mutta ympäristönäkökulmasta tarkastellen fossiilisista irtautuminen ei riitä. Puun käytöllä on mittavat negatiiviset vaikutukset luontoon ja ilmastoon. Näin ollen puun käyttöä tulee vähentää ja metsien käsittelyä uudistaa.”

2. Poliittisiin päättäjiin vaikuttaminen.

”WWF kannustaa yrityksiä vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin, jotta he säätäisivät lakeja, joiden avulla voidaan lisätä metsien monimuotoisuutta ja vähentää vesistöhaittoja.

Yritysten vastuullisuustoimiin kuuluu myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttaminen. Lainsäädännön uudistaminen luo yrityksille yhtenäistä pohjaa, jolle ne voivat kehittää omia toimenpiteitään.”

”UPM käy aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Poliittisten päättäjien kanssa keskustelemme vastuullisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä, prosesseista ja hankkeista.

Yksi keskeinen tavoitteemme on lisätä päättäjien ymmärrystä vastuullisista metsänhoitomenetelmistä ja niiden vaikutuksista metsätalouteen.”

3.

Vastuullisuudesta tehdään toimintatapa.

”Vastuullisuus näkyy UPM:llä kaikessa, mitä teemme. Aloitamme kokoukset keskustelemalla turvallisuudesta ja laadimme toimintamallimme siten, että metsänomistaja, töiden suunnittelija ja toteuttaja pystyvät toimimaan vastuullisesti. Osallistumme aktiivisesti erilaisiin kehityshankkeisiin eri sidosryhmien kanssa.”

”UPM voisi entisestään lisätä metsissään arvokkaiden kohteiden turvaamista ja vesiensuojelun huomioimista valuma­aluetasolla.

Puunhankinnassa olisi hyvä löytää keinoja suojelunarvoisten yksityismaiden metsien turvaamiseen, luontoarvojen lisäämiseen ja yhteistyön rakentamiseen vesiensuojelussa eri toimijoiden kesken.”

4. Osallistuminen kansainvälisen luontopolitiikan kehittämiseen.

”WWF Suomi osallistuu aktiivisesti luontopolitiikan kehittämiseen kansainvälisesti ja EU­tasolla

WWF:llä on YK:n luonto­ ja ilmastokokouksissa delegaatio ja Brysselissä oma politiikkatoimisto, joka työskentelee EU­lainsäädännön kehittämiseksi.”

”UPM osallistuu luontopolitiikan kehittämiseen ja edistämiseen kansainvälisesti ja EU­tasolla sekä suoraan että välillisesti esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n kautta.

UPM on myös mukana Science Based Targets ­verkoston tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden pilottiryhmässä ainoana metsäteollisuuden edustajana.”

5. Metsien sertifiointi.

”Sertifioituja metsiä hoidetaan lakisääteisiä vaatimuksia tiukempien kriteerien mukaan. Kaikki UPM:n metsät Suomessa on sertifioitu sekä FSC®*että PEFC**­sertifikaateilla.

Kannustamme metsänomistaja­asiakkaitamme sitoutumaan metsien sertifiointiin, ja UPM:llä onkin Suomen suurin yksityismetsien FSC***sertifiointiryhmä.”

”Suomessa metsienhoidossa on käytössä kaksi sertifiointijärjestelmää. Näistä FSC ­sertifiointi on WWF:n tukema, ja sertifioitujen metsien määrän lisääminen Suomessa on tärkeää: vain noin 10 prosenttia metsistä on FSC ­sertifioitu. Tässä WWF:llä ja UPM:llä on yhteinen tavoite.”

6. Luontoarvojen

huomioiminen metsänhoidossa.

”Talousmetsien luonnonhoito on pääkeinomme luontoarvojen huomioimiseen. Jätämme hakkuissa säästö­ ja lahopuita, lisäämme lehtipuiden määrää ja jätämme vesistöjen varsille käsittelemättömät tai peitteisesti käsiteltävät suojavyöhykkeet.

UPM:n metsissä olemme sitoutuneet siihen, että lahopuuta on vähintään 10 kuutiota per hehtaari, lehtipuita 20 prosenttia ja rehevät suoelinympäristöt käsitellään vain jatkuvapeitteisin menetelmin.”

*FSC C105876

**PEFC/02-21-17

***FSC C109750

M.S.

M.S.

”WWF Suomi haluaa vaikuttaa siihen, että luontotavoitteet olisivat nykyistä kattavampi osa metsien käsittelyä.

WWF on tehnyt metsänhoito­oppaan yhdessä metsäorganisaatio Tapion kanssa. Siinä esitellään keinoja, joiden avulla luontoarvot voi huomioida metsänhoidossa helposti.

Niitä ovat esimerkiksi sekametsäisyyden ja lahopuun lisääminen, soiden ja rantojen lajiston turvaaminen sekä pensaskerroksen ja varvikon säästäminen.”

7. Metsien suojelu.

”WWF kannustaa yrityksiä entistä kattavampaan luonnonsuojeluun omistamillaan mailla. Kansainvälisten luontotavoitteiden mukaan valtioiden tulee suojella 30 prosenttia maa­ ja vesialueistaan, mikä on hyvä tavoite myös yksittäisille toimijoille.

WWF Suomi on julkaissut Metsävaikuttamisoppaan, jossa kerrotaan siitä, miten jokainen voi vaikuttaa yhteisesti omistettujen metsien suojeluun.”

T.K.

M.S.

9.Tiedepohjaista

tietoa suoraan metsänomistajille.

”WWF Suomi on mukana metsäorganisaatio Tapion metsänhoidon suositusten laatimisessa. WWF pitää tärkeänä, että suositukset ovat tiedepohjaisia ja tietoa parhaista keinoista toimitetaan kaikille metsänomistajille. Nykyisellään tietoa on tarjolla lähinnä niille, jotka ovat aiheesta jo valmiiksi kiinnostuneita.”

T.K.

T.K.

”Metsien suojelu kuuluu olennaisena osana vastuulliseen metsänhoitoon. Tunnistamme omissa metsissämme arvokkaat ja suojeluun sopivat kohteet ja jätämme ne metsätalouskäytön ulkopuolelle.

Noin 17 prosenttia UPM:n metsien kokonaispinta­alasta on suojeltu. Huolehdimme myös erilaisten elinympäristöjen hoidosta ja ennallistavista toimenpiteistä.”

8. Tiedon jakaminen erilaisista

metsänhoitomenetelmistä.

”WWF Suomi jakaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista avohakkuille, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia niin metsälajistolle, vesistöille kuin ilmastolle.

WWF:n tuoreessa julkaisussa kerromme siitä, mitä hyötyä metsien jatkuvasta kasvatuksesta on verrattuna jaksolliseen metsien käsittelyyn.”

”Jaamme asiakkaillemme tietoa vastuullisista metsänhoitomenetelmistä. Julkaisemme metsänomistaja­asiakkaillemme asiakaslehteä, bloggaamme verkossa ajankohtaisista aiheista ja järjestämme erilaisia tilaisuuksia.

Tärkein viestintäkanavamme on kuitenkin metsäammattilaisen ja metsänomistajan kohtaaminen – metsässä, toimistolla tai verkossa.”

T.K.

”Toimitamme metsänomistaja­asiakkaillemme tietoa vastuullisemmasta metsänhoidosta ja erilaisista vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksista heidän metsissään. UPM on myös tiiviisti mukana metsänhoidon suositusten laatimisessa.

Huomasimme WWF:n kyselytutkimuksesta hiljattain, että puolet metsänomistajista kokee, ettei metsäammattilainen ole neuvontaa antaessaan kysynyt metsänomistajalta tämän tavoitteista. Tutkimus herätti meidät ajattelemaan ja kehittämään omia toimintatapojamme asiakaskohtaamisissa.”

10. Vastuullisuudesta tulee osa liiketoimintaa.

”Olemme kehittäneet mittarit, joilla seuraamme luonnon monimuotoisuuden tilaa UPM:n omistamissa metsissä. Mittariston avulla myös yksityinen metsänomistaja voi tarkkailla verkossa, miten esimerkiksi lehtipuuosuus on kehittynyt hänen metsässään.

Lisäksi UPM on kytkenyt biodiversiteetti­ ja ilmastotavoitteet yhtiön rahoitukseen ja henkilöstön tulospalkkioihin. Jos UPM:n metsät voivat paremmin, yhtiö saa lainaa pienemmällä korkomarginaalilla ja kannustepalkkioiden piirissä olevat työntekijät parempia bonuksia.

Seuraamme myös työntekijöidemme tasaarvoista kohtelua koko toimitusketjussamme.”

”WWF tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten ja erikokoisten yritysten kanssa vaikuttavien ja konkreettisten luontoa huomioivien keinojen löytämiseksi. Yhteistyön tavoitteet sovitaan sen mukaisiksi, miten pitkällä yritys on omissa vastuullisuusteoissaan.

UPM on tehnyt vastuullisuuden eteen paljon perustyötä, ja yhtiön rahoitukseen liittyvät suunnitelmat ovat inspiroivia. Yhtiö voisikin seuraavaksi ottaa metsissä konkreettisesti harppauksia positiivisten luontovaikutusten aikaansaamiseksi.”

Kevät herättää metsät ja markkinat

Metsäteollisuudessa näkyy merkkejä talouden elpymisestä. Puun hinta on korkealla suhteessa lopputuotemarkkinaan.

TEKSTI VIRPI MÄENANTTILA KUVA VASTAVALO

TALOUDEN ennustetaan paranevan hieman vuoden 2024 aikana. Tähän vaikuttaa muun muassa korkotason laskeminen, jolloin ihmisille jää aiempaa enemmän rahaa kuluttamiseen. Kuluttajien ostokäyttäytyminen puolestaan heijastuu UPM:n lopputuotemarkkinaan.

”Näiden yleisten arvioiden valossa voimme metsäteollisuudessa nähdä varovaisia merkkejä talouden elpymisestä”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen

Tänä vuonna UPM:llä on suuret odotukset puukaupan suhteen.

”Julkisen tilastoinnin mukaan viime vuoden puukauppamäärät eivät olleet riittäviä, jotta puulla voisi korvata tarpeeksi fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Suomen metsät kasvavat aiempaa enemmän, ja tämän

kasvun turvaamiseksi niissä on tehtävä suunnitelmallisia toimenpiteitä.”

PUUN KYSYNTÄ ON KORKEALLA

Aikaisin alkanut talvi käynnisti talvikohteiden korjuun hyvissä ajoin, ja se on vaikuttanut puukaupan vilkkauteen jo vuoden ensimmäisinä kuukausina.

Markkinanäkymät eivät ole juuri muuttuneet viime vuoden lopulta, vaan elämme edelleen matalasuhdannetta, vaikka pientä valoa tunnelin päässä pitäisi vuoden mittaan näkyä.

”Puun hyvä kysyntä näkyy puun hinnassa. Se on korkealla suhteessa lopputuotemarkkinaan.”

Tukille ja ylipäätään sahatavaralle on paljon kysyntää, mutta lopputuotteissa ei ole nähtävissä samanlaista hintakehitystä kuin muutaman viime vuoden

3,5 milj. m3

Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä viikon 6 loppuun mennessä

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

PUUKAUPPA SUOMESSA 2021–2024

Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärä yksityismetsistä. Noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärä yksityismetsistä. Noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.

JANNE KIILIÄINEN

UPM:n yksityispuukaupan johtaja

aikana. Myös kuitupuulle riittää kysyntää, ja sen korkeaan hintatasoon on vaikuttanut osin energiapuun kysynnän kasvu.

”UPM on aktiivinen toimija myös energiapuumarkkinassa, ja tarkastelemmekin sen hankintaan liittyviä lisämahdollisuuksia eri alueilla.”

KUMPPANUUS KANNATTAA

Hinnantarkistusedun voi vielä hyödyntää, sillä se on voimassa joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana tehdyissä puukaupoissa.

Kuitupuun korkeaan hintatasoon on vaikuttanut osin energiapuun kasvanut kysyntä.

LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke

Etu takaa kumppanuusasiakkaillemme hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla nousevat. Tarkemmin UPM Kasvu -kumppanuuden sisällöstä kannattaa kysyä metsäasiakasvastaaviltamme.

”Saamamme asiakaspalautteen mukaan hinnantarkistusetumme on koettu aidosti reiluksi metsänomistajille”, Kiiliäinen sanoo.

”Tämän vuoden aikana uudistamme metsänomistamisen tuotteitamme ja tuomme näin alan edelläkävijyytemme vastuullisuudessa entistä paremmin myös kumppaniasiakkaidemme ulottuville”, hän jatkaa.

Metsien käyttöä haastatetaan nykyisin monella tavalla, mutta ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu on sovitettu nykyaikaisessa metsätalou-

dessa hyvin yhteen jo tänä päivänä. Se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi kehittyä ja parantaa toimintaamme entisestään.

SUUNNITTELE TAIMIKONHOITOTYÖT Talven taittuessa kevääksi on hyvä käydä tarkistamassa mahdolliset hirvitai lumituhoalueet omissa metsissä ja suunnitella samalla tulevan taimikonhoitokauden työt. Raskas lumi voi katkoa oksia ja latvoja.

Lumituhot altistavat puut myös muille ongelmille. Lisäksi hirvieläimet ovat voineet syödä taimia.

”Haluamme kannustaa asiakkaitamme hoitamaan taimikot oikeaaikaisesti muun muassa kevään taimikonhoitokampanjan eduilla”, Kiiliäinen vinkkaa.

TALOUS METSÄN MÄÄRÄ

EUROOPAN METSÄISIN MAA

Metsän runsas määrä tuo Suomelle mahdollisuuksia, joita monella muulla Euroopan maalla ei ole.

METSÄÄ älköön hävitettäkö. Se tuli suomalaisen metsälainsäädännön perustaksi jo 1880-luvulla, kun viranomaiset olivat huolestuneet metsien katoamisesta. Suomi on säilynyt metsäisenä toisin kuin moni muu Euroopan maa.

– Metsien merkitystä suomalaisille voi tarkastella taloudellisesta, sosiaalisesta, ekologisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Jimi Rajajärvi.

– Metsät tuovat 20 % vientituloistamme. Ne työllistävät suoraan ja epäsuoraan lähes 100 000 henkilöä. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka saavat metsistä tuloja. Metsäteollisuus on rakentanut kilometreittäin teitä ja rautateitä eri puolelle Suomea, ja tehtaiden ympärille on kasvanut kaupunkeja. Se on tuonut hyvinvointia Suomeen, myös harvaan asutuille alueille.

Jokaisenoikeudet takaavat, että kaikki suomalaiset saavat nauttia metsistä. Ne ovat vapaita virkistyspaikkoja, joissa jokainen voi samoilla ja poimia marjoja ja sieniä.

– Me olemme metsäkansa. Täällä on runsaasti puhdasta luontoa, paljon metsiä ja järviä. Metsä on meidän sielunmaisemamme. Se on luonut sen, keitä me suomalaiset olemme, Rajajärvi sanoo.

Kartassa on 10 EU:n metsäisintä maata. Suomessa metsien osuus kokonaispintaalasta on suurin.

32 %

Metsäpinta-ala

11 500 000 ha

63 %

Metsäpinta-ala

28 000 000 ha

66 %*

Metsäpinta-ala

22 400 000 ha

30 %

Metsäpinta-ala

9 500 000 ha

46 %

Metsäpinta-ala

3 900 000 ha

37 %

Metsäpinta-ala

18 600 000 ha

31 %

Metsäpinta-ala

17 400 000 ha

35 %

Metsäpinta-ala

3 900 000 ha

32 %

Metsäpinta-ala

9 600 000 ha

30 %

Metsäpinta-ala

3 900 000

1. SUOMI

2. RUOTSI

4. ESPANJA

8. RANSKA

7. ITALIA

10. KREIKKA

5. BULGARIA

9. PUOLA

3. ITÄVALTA

6. SAKSA

Tuloverolaissa on säännökset metsälahjavähennyksestä. Vähennys voidaan myöntää lahjaveron perusteella, joka suoritetaan metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Metsälahjavähennyksessä osa metsästä suoritetusta lahjaverosta hyvitetään sitä veroa vastaan, joka maksetaan puun myyntitulosta tai muista metsätalouden pääomatuloista. Verotuksen monimutkaisuus ei ole pelkkä legenda, vaan monesti se on verotuksen ominaisuus. Esimerkiksi metsälahjavähennyksen käyttöönottovaiheen sekä vähennyksen vaatimisen ajoituksessa pitää olla tarkkana.

NEUVONANTAJA TALOUS

Konseptipäällikkö, UPM Metsä

Metsälahjavähennyksen käyttöönotto ja vaatiminen

OTETAAN esimerkki metsälahjasta. Liisa sai Jyväskylässä sijaitsevan 50 hehtaarin metsätilan isältään lahjaksi 10.5.2023. Tilan käypä arvo oli 250 000 euroa. Liisan on maksettava metsätilasta 29 600 euroa lahjaveroa.

Metsälahjavähennyspohjaksi muodostuu 47 162 euroa. Tästä summasta kertyy verosäästöjä puun myynteihin yhteensä 14 149 euroa. Metsäkeskuksen verkkosivuilla on laskuri, jolla voi arvioida metsälahjan verovaikutuksia.

Metsätilan lahjaksi saavalla on usein pian tarve myydä puuta lahjaveron maksamiseksi ja tietysti myös tarve alentaa puukaupan verotusta metsälahjavähennyksellä.

Tuloverolain mukaan luonnollisella henkilöllä on tietyin edellytyksin oikeus tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta metsälahjavähennys lahjaveron perusteella, jonka hän on suorittanut lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saamastaan metsästä.

Metsälahjavähennys tehdään vaatimuksesta, jonka verovelvollinen tekee ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen valmistumista.

Pykälän mukaan metsälahjavähennys edellyttää, että lahjavero on suoritettu eli maksettu verottajalle. Tätä ennen verottajan on pitänyt myös toimittaa lahjaverotus sekä määrätä maksettavat lahjaverot.

VEROTTAJA on maininnut verkkosivuillaan, että lahjaveroilmoituksen käsittely kestää keskimäärin 2–8 kuukautta. On myös tapauksia, joissa käsittely on kestänyt pidempään. Ongelmia voi koitua, jos lahjaveron maksu jaksottuu puukaupan maksusta vasta seuraavan kalenterivuoden puolelle.

Oikeus metsälahjavähennykseen syntyy nimittäin sille verovuodelle, jona lahjavero maksetaan. Puukaupan rytmitys kannattaakin järjestää siten, että vähennysoikeus ehtii syntyä samana

verovuonna kuin maksut suoritetaan. Vähennyspohja määräytyy suoritetun lahjaveron perusteella.

Lahjaveroilmoitus on annettava verottajalle kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Verottajakin kantaa huolta siitä, että vähennysoikeus syntyy ajoissa.

Jos lahjaveron maksuerien eräpäivät ajoittuvat lahjan saamista seuraavalle kalenterivuodelle, voi metsälahjavähennyspohjan muodostumista tarvittaessa jouduttaa. Se tapahtuu maksamalla lahjaveropäätöksellä määrätyt verot jo lahjan saantivuoden aikana ennen eräpäivää.

VEROTTAJA ei myönnä metsälahjavähennystä automaattisesti, vaan verovelvollisen pitää sitä vaatia. Vähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, josta on ensin vähennetty yrittäjävähennys.

Tämä näkyy vasta esitäytetystä veroilmoituksesta kohdasta ”Verovuoden metsätalouden pääomatulot yhteensä vähennettynä yrittäjävähennyksellä”. Metsälahjavähennystä on vaadittava ennen verovuoden verotuksen päättymistä. Aikataulu vaatimisessa on tiukka ja ehdoton.

Verotuksen päättymispäivä on henkilökohtainen, ja se näkyy OmaVerossa sekä verotuspäätöksessä. Metsälahjavähennystä voi vaatia OmaVerossa tai lomakkeella 2L Metsälahjavähennys.

Vähennyksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Metsälahjavähennystä ei voi hakea takautuvasti aiemmille verovuosille. Vähennyspohja on käytettävä 15 vuoden kuluessa lahjan saamisesta.

Liisan esimerkissä hän saa metsälahjavähennyksestä verosäästöjä puunmyynnin verotukseen. Määrä vastaa lähes puolta metsätilasta maksetusta lahjaverosta. Isän elinaikana tehty sukupolvenvaihdos on Liisalle siis merkittävästi perintösaantoa edullisempi vaihtoehto.

Aikataulu metsälahjavähennyksen vaatimisessa on tiukka ja ehdoton.

HEIKKI KALVILA

Metsät lähemmäs luonnollista tilaa

Elinympäristöjen ennallistaminen tukee luonnon omia kehityskulkuja ja poistaa ihmistoiminnan kielteisiä vaikutuksia.

UPM:N uusi omien metsien elinympäristöohjelma Suomessa sisältää ennallistamis- ja hoitotoimia, joiden tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja metsien elinvoimaisuutta. Ohjelman elinympäristöihin kuuluvat muun muassa erityyppiset suot, palo- ja paahdeympäristöt, lehdot sekä metsien pienvedet.

– Monimuotoisuus on tärkeää metsän terveydelle ja tuottavuudelle, joten siitä kannattaa pitää huolta, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen

Elinympäristöohjelmaa pidetään UPM:ssä välttämättömänä, koska metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on Suomessa jatkunut. Uusi ohjelma on osa laajempaa UPM Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaa.

– Suomessa on koko ajan enemmän sellaisia metsälajeja, joiden tila on heikentynyt, kuin lajeja, joiden tila olisi parantunut.

Ohjelmalla UPM nostaa elinympäristöjen parantamisen entistä tärkeämmäksi osaksi toimintaansa, ja tavoitteetkin ovat yhä kunnianhimoisempia.

– Haluamme olla metsäalan edelläkävijä ympäristö- ja vastuullisuusasioissa, joten teemme

oma-aloitteisesti enemmän kuin mitä meiltä vaaditaan.

HOITO- ja ennallistamistoimilla tavoitellaan luonnon monimuotoisuuden lisäämistä paikallisesti. Lehdot ovat monille uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä, joten niistä poistetaan lehtipuita syrjäyttäviä kuusia.

Paahderinteissä avataan varjostavaa latvuskerrosta ja paljastetaan maanpintaa, jotta aurinko pääsee porottamaan ja nostamaan lämpötilaa. Tällaisissa avoimissa elinympäristöissä elää omanlaistaan lajistoa.

– Luonnonhoidolliset kulotukset ja poltot kuuluvat myös elinympäristöohjelmaamme, ja niitä tehdään erityisesti paahderinteillä. Ihminen on estänyt harjumetsien paloja, vaikka ne kuuluvat näiden metsien luonnolliseen elinkaareen, Laihonen perustelee.

MYÖS vesitalouden luonnontilaisuuden ja hiilensidonnan lisääminen kuuluvat UPM:n omien metsien elinympäristöohjelmaan. Ojitettuja turvemaita palautetaan luonnolliseen tilaansa.

Vesitalouden luonnontilaisuuden ja hiilensidonnan lisääminen kuuluvat UPM:n omien metsien elinympäristöohjelmaan.

Tavoitteena on jättää metsiin vähintään kymmenen mottia lahopuuta hehtaarille, koska se on monille uhanalaisille lajeille tärkeä osa elinympäristöä.

– Suolla kuuluu olla vettä, joten tukimme ojia ohjelmaan valittavissa kohteissa. Pitkällä aikavälillä vesitalouden palautuminen auttaa myös ilmastoa, koska suokasvillisuus sitoo hiiltä. Samalla estetään suon valtavan hiilivaraston vapautuminen ilmakehään.

UPM:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä soita on ennallistettu ainakin 3 000 hehtaaria. Toinen tavoite on, että vähintään sata erillistä elinympäristökohdetta on palautettu mahdollisimman lähelle luonnollista tilaansa tai niitä hoidetaan erillisen monimuotoisuutta lisäävän suunnitelman mukaan.

UPM:N omien metsien elinympäristöohjelmalla parannetaan myös talouskäytössä olevien metsien monimuotoisuutta ja saadaan ne muistuttamaan rakenteellisesti enemmän luonnonmetsiä.

– Esimerkiksi monipuolisen puuston ja tiheysvaihteluiden ylläpitäminen edistävät lajiston monimuotoisuutta.

UPM on jo aiemmin tehnyt sitoumuksen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi metsissään.

Ennallistaminen voi olla yksityiselle metsänomistajalle taloudellisesti järkevää, koska siihen on mahdollista saada tukea.

Yksi esimerkki tästä on lahopuun säästäminen ja luominen: tavoitteena on vähintään kymmenen mottia lahopuuta hehtaarilla, koska se on monille uhanalaisille lajeille tärkeä osa elinympäristöä.

Lisäksi lehtipuiden osuutta kasvatetaan 20 prosenttiin, sillä monet metsän eliöt hyötyvät lehtipuista pesäpaikkana tai kasvualustana.

UPM haluaa esimerkillään innostaa yksityisiä metsänomistajia pohtimaan tehostettua luonnonhoitoa ja ennallistamisen mahdollisuuksia omissa metsissään.

– Jos esimerkiksi ojitettu suo ei ole kasvanutkaan toivotusti, sen ennallistaminen voi olla varteenotettava vaihtoehto heikkotuottoiselle metsälle.

Ennallistaminen voi olla yksityiselle metsänomistajalle taloudellisesti järkevää, sillä kustannuksiin on mahdollista saada tukea ELY-keskuksesta.

Ennallistamis- ja hoitokohteista pitää usein poistaa puustoa, jolloin luonnonhoidossa tarjoutuu myös mahdollisuus puukauppoihin.

1. c, 2. a, 3. c, 4. b, 5. b

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mitkä puut kestävät pakkasta ja lunta parhaiten?

A) Lehtipuut

B) Jalopuut

C) Havupuut

2. Minä vuonna UPM alkoi myydä metsiään sijoittajille?

A) 2008

B) 2013

C) 2020

SIIHEN AIKAAN

Ennen vanhaan metsuri kaatoi puut moottorisahalla. Nykyisin tärkeimmät työvälineet ovat raivaussaha ja matkapuhelin.

1980-LUVULLE asti moottorisaha oli metsurin tärkein työväline.

”Se oli fyysisesti raskasta työtä, kun puiden kaatamisen jälkeen vielä kannoimme puut ajouran varteen”, kertoo 40 vuotta metsurina työskennellyt Heikki Saarinen

1990-luvun lopussa monitoimikoneiden käyttö yleistyi ja metsurintyö koki murroksen. Nykyisin metsurin tärkeimmät työvälineet ovat ja raivaussaha ja matkapuhelin, jonne työtilaukset ja kartat tulevat.

Raivaussahalla metsuri raivaa esimerkiksi taimikon kasvua haittaavat koivut pois. Hän tekee ennakkoraivausta monitoimikonetta varten, mutta metsuri ja kone ovat harvoin yhtä aikaa samalla työmaalla. Keväisin metsurin työhön kuuluu puiden istuttamista.

3. Miten suureen lehtipuumäärään UPM on sitoutunut metsissään?

A) 10 %

B) 15 %

C) 20 %

4. Miten paljon maailman puuntuotannosta arvioidaan olevan peräisin laittomista hakkuista?

A) 5–10 %

B) 15–30 %

C) 30–40 %

5. Miten lehtoja käsitellään UPM:n omien metsien elinympäristöohjelmassa?

A) Niitä kaadetaan

B) Niistä poistetaan kuusia

C) Niitä kastellaan

Metsurin työssä pitää pysyä rauhallisena kaikissa tilanteissa.

Taimikon istuttamiseen on kehitetty kaivinkoneisiin kytkettäviä istutuskoneita, mutta Saarinen istuttaa puut pottiputkella.

Ilmastonmuutos on muuttanut toimintatapoja 2000-luvun aikana.

Nykyisin taimia istutetaan entistä harvempaan, jotta joukkoon mahtuu enemmän lehtipuita.

”Se auttaa metsää selviämään paremmin ilmaston lämpenemisestä”, Saarinen selittää.

”Lumessa näkyvät jäljet kertovat metsän elämästä.”

”LAPSUUDENPERHEENI harrastuksiin kuuluivat hiihto ja metsästys. Yhtenä päivänä isä tuli kotiin mukanaan kaksi paria lumikenkiä. Lähdimme lähimetsään kokeilemaan niitä. Se oli kunnon lumitalvi, ja kengät tulivat heti käyttöön.

Lumikenkäily on hyvä liikuntamuoto ja sopii kaikille, jotka osaavat suunnistaa kompassin ja kartan avulla. Pukeutuminen kannattaa pitää kevyenä, koska lumikengillä kävellessä tulee usein hiki. Repussa on hyvä olla lämmintä vaatetta evästauon ajaksi.

Ikimuistoisimman lumikenkäilyreissuni tein Repoveden kansallispuistossa viime talvena. Yövyimme kihlattuni kanssa metsän keskellä vuokrakodassa kaksi yötä.

Metsä tuntuu talvella lumen vuoksi hiljaisemmalta kuin muina vuodenaikoina. Siellä on helppo rauhoittua.

Eläinten menoa pystyy seuraamaan paremmin, kun niiden jälkiä näkee lumessa. Jos jäljet ovat tuoreet, tietää varmuudella, että eläin on juuri vähän aika sitten ollut siinä. Kerran jäljet kertoivat saukon laskeneen mäkeä vatsallaan.”

TUOMAS PUPUTTI

Paikkatietoasiantuntija UPM:n Graduate Trainee -ohjelmassa

PAIKALLINEN AMMATTILAINEN APUNASI

OLLAAN YHTEYKSISSÄ upmmetsa.fi/ota-yhteytta

Meillä UPM Metsällä työskentelee yli 200 metsäasiakasvastaavaa ympäri Suomen. He tuntevat paikalliset metsät ja ovat valmiita auttamaan sinua metsäomaisuutesi hoitamisessa huomioiden sinun arvosi ja tavoitteesi. Ammattilaistemme kanssa hoidat metsääsi suunnitelmallisesti, vastuullisesti ja vaivattomasti. Keskustelemme mielellämme metsäsi tarpeista. ”

”

Mainio yhteyshenkilö. Hyvä, ystävällinen ja ripeästi saavutettava palvelu!

Kulta-kumppani

Olen tyytyväinen saamaani palveluun. Koen voivani luottaa siihen, että metsääni hoidetaan parhaan tietämyksen mukaisesti ja voin itse vaikuttaa asioihin.

Platina-kumppani