”Muutama viikko sitten näin kärpän hakkuuaukealla. Se näkyi niin lyhyessä ajassa eri puolilla energiapuuksi kerättyä kantokasaa, että näytti siltä kuin siellä olisi ollut useampi kärppä”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija
Juha-Matti Valonen
”Kärpillä on myös hauska tapa nousta istumaan takatassuilleen tarkkailemaan ympäristöä.”
Kärppä viihtyy avoimessa maastossa, kuten nuorissa, heinittyneissä taimikoissa ja metsien reunoilla, joissa se saalistaa peltomyyriä. Pusikkoisilla ja heinikkoisilla järvien rannoilla sen saaliiksi kelpaavat vesimyyrät.
”Myyräkanta vaihtelee paljon vuosittain. Kun myyriä on runsaasti, niin on kärppiäkin. Kun myyriä on vähän, ravinnoksi kelpaavat hiiret, sopulit, pikkulinnut, sammakot ja jopa jänikset.”
Kärppä on oravan kokoinen petoeläin. Naaras on puolet urosta pienempi. Kesällä kärpän selkä on punertavan ruskea ja vatsa kermanvalkoinen. Talvella turkki on vitivalkoinen paitsi hännänkärjestä, joka on musta. Se erottaa kärpän maailman pienimmästä näätäeläimestä, lumikosta.
”Suomessa kärppiä on eniten Pohjanmaalla ja pohjoisessa. Etelässä se on harvalukuinen.”
Levinneisyydestä osoituksena on PohjoisPohjanmaan vaakuna, jossa näkyy kuusi juoksevaa kärppää.
Kärppä on oravan kokoinen petoeläin. Naaras on puolet urosta pienempi.
2
Kärppä on pieni vikkelä petoeläin, joka viihtyy avoimessa maastossa ja saalistaa peltomyyriä
5
Pääkirjoitus/Ledare
6
Ajankohtaista
12
Metsänomistajaystävykset
Mauno Järvelä ja Asko Hanhikoski ovat kansanmusiikkimiehiä
17 Näkemys
PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA
UPM auttaa, kun metsänomistaja miettii puun myymistä. Sivulta 20 alkaen voit lukea meidän yksityispuukaupan päällikkömme Janne Vaittisen vinkit siihen, miten onnistut puukaupassa.
Sivut 20–25
18
Näin tarkastat taimikon talven jäleen
20
9 askelta onnistuneeseen puukauppaan
26
Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen
28
Havunneulasen anatomia
30
Metsäsuunnitelma tekee metsänhoidosta helpompaa ja tuottavampaa
33
Metsämonitoimikoneet ovat kehittyneet yhä älykkäämmiksi
34
Jimi Blom harrastaa luontokartoitusta
METSÄN HENKI
Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101
Tampere Päätoimittaja Virpi Mäenanttila
Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Miika Laihonen, Tomi Simola ja Anna-Mari Syrjäläinen Tuotanto
VUOSI 2025 on alkanut vauhdikkaasti, ja katseet ovat kääntyneet jo pitkälle kevääseen ja kesään. Tämä vuosi on minulle erityinen, sillä aloitin loppusyksystä uusissa tehtävissäni UPM:n metsäjohtajana sekä UPM:n Fibresliiketoimintaalueen Suomen operaatioiden vetäjänä.
Loppuvuoteni kului perehtyessä uusiin tehtäviin ja Suomen puumarkkinaan, mutta nyt varsinainen työ on jo hyvin käynnissä.
Maailmanmarkkinoilla UPM:n lopputuotteiden kysyntä, raakaaineen saatavuus ja hinta määrittävät teollisuutemme kilpailukyvyn ja kannattavuuden.
”Pitkällä aikavälillä metsäteollisuuden kannattavuuden tulee olla kestävällä tasolla koko arvoketjussa.”
Metsänomistajat ovat UPM:n tärkeimpiä kumppaneita Suomessa, ja UPM Metsän rooli puuta käyttävän teollisuuden raakaainehuollossa on keskeinen.
Menestyksellinen kumppanuus edellyttää niin meiltä kuin metsänomistajilta sitoutumista pitkäaikaiseen yhteistyöhön, joka perustuu luottamukseen ja yhteisiin tavoitteisiin.
Puukauppa sujuu tällä hetkellä hyvin, ja ennätyksellisen korkea puun hinta hyödyttää metsänomistajia. Samalla se kuitenkin haastaa koko metsäteollisuuden kannattavuuden.
Pitkällä aikavälillä kannattavuuden tulee olla kestävällä tasolla koko arvoketjussa. Vain silloin voimme luoda yhdessä kasvua ja hyvinvointia kaikkialle Suomeen.
Nämä tavoitteet ovat keskeinen osa UPM Metsän visiota, joka on Metsän tulevaisuuden tekijät: kasvu, monimuotoisuus ja hyvinvointi. Visiomme ohjaa kaikkea toimintaamme.
Myös te metsänomistajat olette siinä tärkeässä roolissa, sillä hyvin hoidettu ja monimuotoinen metsä kas vaa, tarjoaa raakaainetta tuotteisiin ja luo hyvinvointia koko Suomeen myös tule vaisuudessa.
PETRI HAKANEN
johtaja, Fibres Suomen operaatiot
Tillsammans skapar vi tillväxt och välmående
ÅR 2025 har kommit igång med fart och vi har redan länge blickat framåt mot våren och sommaren. I år är ett speciellt år för mig, eftersom jag i slutet av hösten inledde mina nya arbetsuppgifter som skogschef på UPM och som ledare för affärsområdet UPM Fibres verksamhet i Finland.
Slutet av året gick åt till att sätta mig in i mina nya arbetsuppgifter och Finlands virkesmarknad, men nu har det egentliga arbetet kommit igång.
På världsmarknaden är efterfrågan på UPM:s slutprodukter, tillgången på råvaror och priset avgörande för vår industris konkurrenskraft och lönsamhet.
Skogsägarna är UPM:s viktigaste samarbetspartner i Finland, och UPM Skog har en central roll i virkesindustrins råvaruförsörjning.
Ett framgångsrikt partnerskap kräver att både vi och skogsägarna engagerar oss i ett långsiktigt samarbete som bygger på förtroende och gemensamma mål.
”På lång sikt måste lönsamheten ligga på en hållbar nivå genom hela värdekedjan: endast på detta sätt kan vi tillsammans skapa tillväxt och välmående i hela Finland.”
Virkeshandeln går bra för tillfället och det rekordhöga priset på virke gynnar skogsägarna. Samtidigt utmanar det dock hela skogsindustrins lönsamhet.
På lång sikt måste lönsamheten ligga på en hållbar nivå genom hela värdekedjan: endast på detta sätt kan vi tillsammans skapa tillväxt och välmående i hela Finland.
Dessa målsättningar är en central del av UPM Skogs vision: Skapare av framtidens skog – tillväxt, mångfald och välbefinnande. Vår vision styr hela vår verksamhet. Även ni skogsägare spelar här en viktig roll, eftersom en välskött och mångsidig skog växer, levererar råvara till produkter och skapar välmående för hela Finland även i framtiden.
PETRI
HAKANEN
Direktör,
UPM Fibres verksamhet i Finland
PUUKAUPPA
1
Kumppani,
hyödynnä hinnantarkistus etusi
TOUKOKUUN loppuun mennessä tehdyissä puukaupoissa voi vielä hyödyntää hinnantarkistusedun.
Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkistusetu takaa sinulle hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen. UPM Metsän hinnantarkistusetu on suunnattu platina-, kultaja hopeatason UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille.
Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta ja helpottaa myös töiden suunnittelua, kun päätökset voi tehdä jo alkuvuonna. Voit suunnitella puukauppasi metsänhoidon sekä itsesi kannalta parhaaseen ajankohtaan.
Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla metsäasiakasvastaavaan. Puukauppa on mahdollista hoitaa myös sähköisesti.
upmmetsa.fi/ota-yhteytta
VERKKOPALVELU
2 Huomioi alv-muutos
VEROVUODEN 2024 veroilmoitusta laadittaessa on huomioitava, että yleinen arvonlisäverokanta (ALV) nousi 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Metsätalouden harjoittamiseen liittyvän myynti- tai ostotapahtuman tositteesta on katsottava verokanta ja veron määrä, koska arvonlisäverokannan suuruuteen vaikuttaa myös tavaran luovutusajankohta, jonka määräytymiseen on omat sääntönsä. Metsänomistajien arvonlisäverovelvollisuuden raja on noussut 15 000 eurosta 20 000 euroon 1.1.2025 alkaen. Tämä muutos ei vaikuta vuoden 2024 metsäveroilmoituksen tekoon, vaan vuodesta 2025 alkaen sinun tulee rekisteröityä alv-verovelvolliseksi, mikäli liikevaihtosi ylittää 20 000 euron rajan.
UPM Metsä -verkkopalvelu on oiva apuväline metsäveroilmoituksen täyttämiseen. Metsävero-osiosta voit tehdä metsätalouden veroilmoituksen sekä ilmoituksen oma-aloitteisista veroista. Kun kaikki on valmista, voit lähettää ilmoituksen sähköisesti verohallintoon.
upmmetsa.fi/verkkopalvelu
METSÄNHOITO
3 Lisää metsäsi tuottoa lannoituksella
LANNOITUS tekee metsän maaperästä ravinteikkaamman, ja eri ravinteita käyttämällä voidaan parantaa puiden kasvua ja terveyttä.
Metsien lannoitus on kannattava metsänhoidon toimenpide, koska oikein käytettynä se nopeuttaa ja lisää puuston kasvua.
Vanha sääntö kuuluukin: kun metsän lannoitukseen uhraa yhden euron, sijoitus tuottaa kolme euroa takaisin. Lannoitus on kannattavinta nuorissa, jo harvennetuissa metsissä. Metsän lannoittamisella on myös vaikutuksia metsän terveyteen. Pääasialliset lannoiteaineet ovat typpi, fosfori, urea ja tuhka. Lannoituksesta koituvat kustannukset ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. Lisäksi metsien terveyslannoitukseen on mahdollista saada metka-tukea. Ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi ja sovi metsäsi lannoituksesta.
upmmetsa.fi/ota-yhteytta
VALO TEKEE TULOAAN. Nyt on hyvä hetki tarkistaa metsän kunto talven jäljiltä ja hyödyntää puukaupassa hinnantarkistusetu. Lue myös suon ennallistamisen hyödyistä, turvallisuudesta metsäteillä ja puuston kiertoajan pidentämisestä.
ENNALLISTAMINEN
UPM ennallistaa suota
Tohmajärvellä
UPM ja Luontokollektiivi tekevät yhteistyötä Läntisen Valkeasuon ennallistamisessa. Hanke on osa UPM:n uutta elinympäristöohjelmaa.
Vedenpinnan nouseminen estää turpeen hajoamista ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.
UPM ja luonnonsuojelujärjestö Luontokollektiivi aloittavat noin sadan hehtaarin kokoisen Läntisen Valkeasuon ennallistamisen Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. Ennallistaminen on EU:n osarahoittama hanke.
UPM:n omistaman metsäojitetun suon ennallistaminen lisää monimuotoisuutta suoluonnon palautuessa. Toimenpide myös vähentää Polvijärven ja sen alapuolisten vesistöjen ravinnekuormitusta ja hiilidioksidipäästöjä.
Läntinen Valkeasuo on yksi UPM:n elinympäristöohjelman ensimmäisistä ennallistamiskohteista. Varsinainen työ alkoi tammikuussa puiden poistamisella, sillä suo on aikoinaan ollut vähäpuustoinen.
Hakkuiden jälkeen tukitaan suolle aikanaan kaivetut ojat, jotta vedenpinta saadaan nousemaan metsäojitusta edeltäneelle tasolle. Vedenpinnan nouseminen estää turpeen hajoamista ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.
UPM julkaisi helmikuussa 2024 elinympäristöohjelman, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta yhtiön metsissä Suomessa. Ohjelmassa ennallistetaan vähintään 3 000 hehtaaria suoelinympäristöjä ja toteutetaan hoitotoimenpiteitä vähintään sadassa muussa luonnon monimuotoisuudelle arvokkaassa kohteessa.
Elinympäristöohjelma on osa UPM:n globaalia Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaa.
upmmetsa.fi
TURVALLISUUS
Turvallinen liikkuminen
metsäautoteillä
OLETKO nähnyt tällaista varoitusmerkkiä? Tiedätkö, miten sellaisen nähdessään tulee toimia?
Merkki varoittaa metsäautotiellä liikkujia puutavara kuljetuksesta. Kapeilla ja mäkisillä metsäautoteillä henkilöauton kohtaaminen puutavara-auton kanssa voi aiheuttaa vaaratilanteita.
Yllätyskohtaamisissa mutkaisilla teillä voi sattua merkittäviä henkilö- ja materiaalivahinkoja, kuten kolareita tai väistämisestä johtuvia vahinkoja. Puutavara-auto voi esimerkiksi lähteä äkillisen hidastamisen tai pysähdyksen seurauksena valumaan mäkeä alaspäin.
Mäkimaisemissa puutavara-auton nopeus voi olla hetkellisesti kovakin, jotta auto pääsee mäen ylös painavan kuorman kanssa.
Puutavara-auton kuljettaja jättää metsäautotien alkupäähän kuvan kaltaisen varoituskolmion tai vastaavan varoitusmerkin, jossa on kuljettajan puhelinnumero.
Jos henkilöautolla liikkuva kuski näkee metsäautotiellä tällaisen merkin, hänen kannattaa soittaa numeroon ja tiedustella, missä päin tieosuutta puutavara-auto on menossa, jotta yllätyskohtaamiset voidaan välttää.
JÄMSÄNKOSKI
VOITOKAS KILPAILUSSA
SUOMEN parasta raakapuun tehdasvastaanottoa etsittiin kilpailussa, jonka järjestivät ItäSuomen yliopisto, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry ja Metsäteho Oy. Kilpailu oli osa EUrahoitteista ACE – Ilmastoratkaisujen vauhdittaja hanketta.
Parhaiten menestyneet raakapuun tehdasvastaanotot olivat UPM Jämsänkoskella ja Stora Enso Anjalankoskella.
Kilpailussa äänesti yhteensä 265 puutavaraauton kuljettajaa ja puutavaraautoyrittäjää. Pyrkimyksenä oli nostaa esille esimerkillisiä raakapuun tehdasvastaanottoja, koska ne ovat puutavaralogistiikan kulmakivi. Kilpailu avattiin FinnMETKO 2024 messuilla Jämsässä elokuun lopulla, ja äänestys oli auki lokakuun puoliväliin asti.
UPM Jämsänkoskella raakapuun tehdasvastaanotto toimii ympäri vuorokauden, ja jos tehdaspurku ei ole käytettävissä, autonkuljettajat voivat itse purkaa kuorman tehtaan varastoon. Auditointiraadin vierailua Jämsänkoskella isännöivät mittauspäällikkö Heikki Rantala (vas.), terminaalipäällikkö Maria Järvinen (kesk.) ja mittaaja Kyösti Pajula uef.fi
Puuston kiertoaikaa pidentämällä voidaan tuottaa ilmastohyötyä.
METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA
Puuston kiertoajan pidentäminen
METSIKÖN kiertoaika kertoo jaksollisessa kasvatuksessa yhden puusukupolven kasvatusajan. Kiertoaika vaihtelee metsänomistajan tavoitteiden mukaan.
Metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa siitä enemmän hyötyä kuin kasvattamisen jatkamisesta. Keskeisimpiä metsän tuottamia hyötyjä ovat puunmyyntitulot, virkistysmahdollisuudet, maisema-arvojen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito sekä hiilensidonta ja hiilen varastointi.
Kun metsä on saavuttanut tietyn keskiläpimitan, sen uudistamista suositellaan. Suositeltavat uudistamisläpimitat määritellään 2–3 prosentin tuottovaatimuksen mukaan, eli ne perustuvat taloudellisille tavoitteille. Tuottovaatimuksen kasvaessa puusto uudistetaan aikaisemmin, jolloin uudistamisläpimitta on pienempi, ja alhaisemmalla tuottovaatimuksella se uudistetaan myöhemmin, jolloin uudistamisläpimitta on suurempi.
SUOSITUSTEN mukaisista uudistamisläpimitoista poiketaan, kun puuston kasvatusta ohjaavat muut tavoitteet taloudellisten tavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan. Myös puuston tuhot tai tuhojen riski vaikuttavat asiaan.
Kiertoaikaa pidentämällä voidaan tuottaa ilmastohyötyjä, säilyttää puustoista maisemaa ja tukea luonnon monimuotoisuutta sekä metsien monikäyttöä. Puuston kasvukyky ja hiilensidonta kuitenkin heikkenevät puuston ikääntyessä. Metsikön iän noustessa ja ilmaston lämmetessä myös metsätuhojen todennäköisyys kasvaa.
Kiertoajan pidentäminen heikentää metsätalouden kannattavuutta, kun uudistushakkuu siirtyy taloudellisesti tuottavimmasta ajankohdasta eteenpäin, mutta sen hyödyt ja vaikutus kannattavuuteen riippuvat metsästä.
Kiertoajan pidentämiseen soveltuvat parhaiten kuusi- ja mäntyvaltaiset kohteet: kivennäismaan kuusikot lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla sekä männiköt tuoreilla, kuivahkoilla ja kuivilla kasvupaikoilla. Pohjois-Suomessa
puuston kiertoaika on pidempi kuin Etelä-Suomessa.
KIERTOAJAN pidentäminen on hyvä ottaa huomioon puuston käsittelyssä jo ennen sen uudistuskypsyyttä. Kiertoaikaa voi pidentää erilaisilla hakkuuvaihtoehdoilla:
• soveltamalla pidennetyn kierto ajan harvennusmalleja ensiharvennusvaiheesta alkaen
• myöhempänä harvennuksena tehty yläharvennus (2. ja/tai 3. harvennus)
• toinen myöhempi alaharvennus (3. harvennus)
• uudistamishakkuun lykkääminen Toisin kuin muut harvennusmallit, pidennetyn kiertoajan mallit eivät perustu taloudelliseen tuotto-odotukseen, vaan malleilla maksimoidaan hiilensidontaa ja puuntuotosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei malleilla voi kasvattaa puustoa myös taloudellisesti kannattavasti.
metsanhoidonsuositukset.fi
Uudenlainen barrier-paperi kestää hyvin rasvaa ja kosteutta. Se on toimiva vaihtoehto muoville.
Jäähyväiset muovisille pakasteleipäpusseille
PAKASTELEIPIEN säilyttäminen onnistuu nyt ilman pahvipakkauksen sisällä olevaa muovista pussia. Tämän mahdollistaa UPM AsendoTM barrier -paperi, jota käytetään pahvipakkauksen sisäpintana. Innovaation ovat kehittäneet yhteistyössä UPM Speciality Papers, leipomoyhtiö Lantmännen Unibake ja aaltopahvia valmistava Adara Pakkaus -yritys. UPM Asendo on kierrätettävä sekä teollisesti ja kotona kompostoituva barrier-paperi, joka sopii erityisen hyvin jääkaappi- ja pakastesäilytykseen sekä leipäpusseihin. Kuitupohjainen, kierrätettävä pakkausratkaisu ei vaikuta tuotteiden makuun, ja se kestää hyvin rasvaa ja kosteutta. Luonnollisen näköinen barrier-paperi on turvallinen elintarvikekäytössä ja hyvä vaihtoehto fossiilisiin raakaaineisiin perustuville pakkausratkaisuille.
upmspecialtypapers.com
METSÄNHOITO
SATA HAVU LAAJENEE
SATA HAVU OY on toiminut UPM Metsän franchisingyrityksenä Rauman alueella ja tarjonnut asiakkaillemme metsänhoidon palveluita vuodesta 2020. Sata Havu on osoittanut kykynsä erinomaiseen yhteistyöhön asiakkaiden, UPM Metsän ja aliurakoitsijoidensa kanssa. Uuden sopimuksen myötä heidän toimialueensa laajenee Rauman lisäksi myös Jämsän alueelle.
UPM:n metsänhoidon franchisingsopimukset ovat määräaikaisia, ja niiden päättyessä kartoitetaan uusia vaihtoehtoja. Jämsän metsäasiakasyksiköstä kiinnostuneita yrittäjiä oli mukavasti, osa uusia ja osa nykyisiä yhteistyökumppaneita.
Kiitämme aiemmin alueella franchisingyrittäjänämme toiminutta ForestHousea yhteistyöstä ja toivotamme Sata Havulle menestystä aluelaajennukseen.
ASIAKAS ON ETUSIJALLA
HALUAMME tarjota asiakkaillemme toimialan parhaan asiakaskokemuksen. Siksi keräämme jatkuvasti palautetta ja olemme kiinnostuneita asiakkaidemme muodostamista mielikuvista: miten vaivattomana he kokevat asioinnin? Entä kuinka todennäköisesti he suosittelisivat UPM Metsää?
Asiakaspalautteen perusteella suositteluhalukkuus on viime vuosina parantunut selvästi. Asiakkaamme pitävät kanssamme asiointia vaivattomana: kaksi kolmesta antaa siitä kiitettävän (9–10) arvosanan. Myös mielikuva UPM Metsän vastuullisuudesta on korkealla tasolla. Halusimme kiittää ja palkita tahoja, jotka ovat tarjonneet erinomaista asiakaskokemusta organisaatiossamme vuonna 2024. Huomionosoitukset kohdistuivat Kajaanin metsäasiakasyksikön tiimille, Raumalla toimivalle UPM:n franchisingyritykselle Sata Havulle sekä EteläSavossa puunkorjuuta toteuttavalle Junnonen Oy:lle.
KUVA UPM
Pitkän linjan metsämiehiä
Kaustislainen Mauno Järvelä ja hänen ystävänsä
Asko Hanhikoski kytkeytyvät kotiseutuunsa niin kansanmusiikin kuin metsänhoidon kautta.
TEKSTI NINNI SANDELIUS | KUVAT CLAS-OLAV SLOTTE
Kaustislaiset ystävykset Asko Hanhikoski (vas.) ja Mauno Järvelä ovat molemmat sekä kansanmuusikoita että UPM:n asiakkaita.
Kaustinen
VVIERAAT toivotetaan tervetulleeksi hirsitalon tupaan häihintulomarssin sävelin – kahdella viululla ja harmoonilla. Kaustisella jo parisataa vuotta soinutta sävelmää kutsutaan Järvelän Antin marssiksi. Maunon isoisä Antti Järvelä (1876–1955) soitti sitä monet kerrat kolmipäiväisissä pohjalaishäissä yhtyeensä kanssa.
Mauno Järvelä, isäntä itse, on mestaripelimanni toisessa polvessa. 75-vuotias kansanmuusikko ja viulupedagogi on saanut työstään muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman Suomi-palkinnon, Finlandia-palkinnon ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon. Hän on myös Sibelius-Akatemian kunniatohtori.
Hänen soittokaverinsa, maineikkaan Purppuripelimannit-yhtyeen jäsen Asko Hanhikoski, 64, on myös mestaripelimanni, opettaja sekä Jylhän kylätalon pelimanniryhmän ohjaaja. Hänelle viulun osti aikanaan eno, joka opetti pojan soittamaan. Harmoonia soittaa Maunon puoliso, musiikkiin erikoistuneena luokanopettajana työskennellyt Marit Järvelä.
Mauno Järvelä lähti Järvelän kylän pelimanniympyröistä ja muutti ylioppilasvuonna 1969 opiskelemaan musiikkia Helsinkiin. Hän työskenteli orkesteriviulistina etelässä, kunnes perhe muutti takaisin Kaustiselle 1970-luvun lopulla. He siirsivät ja entisöivät perinteisen, pohjalaisen talon mökkitonttina hankitulle Perhonjoen rantaniitylle, ja siitä tuli perheen koti.
”Tämä on Kaustisen vanhimpia taloja, se on rakennettu vuonna 1795. Väliseinähirsiin käytetyt puut ovat alkaneet kasvaa jo vuonna 1600”, Järvelä kertoo.
HÄNEN lapsuudessaan kotitilalla oli noin 40 hehtaaria metsää, ja sen pinta-alaa kasvatettiin erilaisten yhtymäosuuksien kautta. Aikuisena Järvelä halusi hankkia metsää myös perheelleen. Ensimmäinen seitsemän hehtaarin pala ostettiin 1980-luvun alussa, ja nyt metsää on noin 250 hehtaaria. Hän lainaa vapaasti Mark Twainin lausumaa:
”Maata ei pidä myydä vaan ostaa, koska sitä ei valmisteta enää. Jos on sattunut tulemaan palanen sellaista metsää myyntiin, josta on varaa hakatakin, olen niitä yleensä hankkinut.”
Myös Asko Hanhikoski on sukujaan kaustislainen, kotoisin Jylhän kylältä.
”Hänkin on pitkän linjan messämiehiä”, Järvelä kehaisee.
Hanhikoski omistaa metsää kotitilansa ympäristöstä. Hän hoitaa sitä ja tekee puukaupat pääosin hankintahakkuina eli kaataa ja kuljettaa puut itse. Hanhikoskikin on UPM:n asiakas.
METSÄNOMISTAJAN ARVOT
1
”Minulla on pieni, vuoden 1971 metsäkone MF Kärppä. Meiltä on viisi kilometriä matkaa raamisahalle. Kauheita kuormia olen talvisin kitkutellut telat päällä”, hän sanoo ja nauraa.
Jo lapsena Hanhikoski tottui metsätöihin ajaessaan hevosilla savottaa isänsä ja setänsä kanssa. Samalla he harjoituttivat perheen ravihevosia.
Miehet tutustuivat 1970-luvulla musiikin kautta. Seudun pelimannikulttuuri yhdisti heitä silloin ja yhdistää edelleen. Ystävykset soittavat yhdessä muun muassa Pesolan mestarit -yhtyeessä.
He ovat osa ketjua, joka sitoo sukuja ja kyliä osaksi elävää pelimanniperinnettä. Samalla tavoin metsät ovat historiallinen osa seudun elämäntapaa ja elinkeinoa.
Sekä metsä että musiikki kytkeytyvät kotiseudun kulttuuriperintöön.
Metsä luo siteitä myös kotiin. Tarvepuu saadaan aina omasta metsästä.
”Pitää olla pläntti, josta voi ottaa puuta vaikka rakentamiseen. Messästähän tämäkin talo on syntynyt”, Järvelä tähdentää.
”Metsää ei saa päästää tuhoutumaan. Huolehdin, että metsä tuottaa ja sitä voi siirtää perheessä eteenpäin. Metsästä kuuluu säilyä muutakin kuin se, mitä viivan alle jää: jos ei ole metsää, ei ole sen henkeäkään. ”
2
”Olen lapsesta asti viihtynyt metsissä. Käyn niissä usein vain kävelemässä ja ajattelemassa. Yritän hoitaa metsiäni niin, että niissä pääsee kulkemaan vaivattomasti.”
3
”Teen metsätöitä aina kun ehdin: taimikonhoitoa, hakkuujäljen siistimistä, istutusta ja polttopuita talon lämmitykseen. Metsähommat ovat kunnonkin kannalta tärkeitä, lenkkeilyn korviketta.”
”Puut, joista talojen hirret veistetään, tulevat hoidetusta metsästä. Minäkin olen hakannut taloni hirret itse”, Hanhikoski jatkaa.
YSTÄVYKSET talsivat hangessa. Järvelän omistamassa metsässä on pakkasta kymmenisen astetta. Hiljattain satanut lumi ja pakkaskuura ovat koristelleet puiden oksat.
Hanhikoski huomaa siellä täällä lumessa erottuvia sorkan- ja käpälänjälkiä.
Nelisen vuotta sitten hän löysi vaimonsa kanssa hyvän mustikkapaikan kotinsa lähistöltä ja palasi sinne itsekseen aikaisin seuraavana aamuna. Hän ihmetteli, mihin marjat olivat kadonneet, ja huomasi kuusen, josta kaarna oli irronnut.
Silloin kuului rasahdus ja selvisi, kuka oli syönyt mustikat. 40 metrin päässä käveli karhu. Hanhikoski kääntyi vähin äänin kotia kohti. Mennessään hän kurkki vaivihkaa olkansa yli nähdäkseen, tuliko karhu perässä. Onneksi se lähti toiseen suuntaan.
Mukana metsäkävelyllä on UPM:n metsäasiakasvastaava Marko Jutila. Järvelä on UPM:n kumppanuusasiakas, ja hän on tehnyt Markon kanssa yhteistyötä nelisen vuotta. UPM:n kanssa yhteistyö on jatkunut vuodesta 1986 ainakin neljän eri ”ostomiehen aikana”.
”Mauno tulee silloin tällöin käymään toimistolla. Keskustelemme metsänhoitosuunnitelmasta, katsomme alueita kartasta ja lähdemme sitten maastoon. Loppuvuodesta teimme puukauppaa”, Jutila kertoo.
Järvelän metsät liitettiin UPM:n FSC®-ryhmäsertifiointiin (FSC C-109750) noin kymmenen vuotta sitten.
”Siinä tulee säästettyä messää ja tienattua hieman enemmän”, Järvelä sanoo.
Järvelä käy purolla ihan vain mietiskelemässä ja kuuntelemassa metsän ääniä. Talvisaikaan
metsässä on kuitenkin hiljaista lukuun ottamatta saappaiden narskuntaa lumessa.
”Pistin suojeluun tämän puronvarren, koska täällä on toista sataa vuotta vanhaa järeää puustoa. Tälle ei tehdä ikinä mitään”, Järvelä sanoo.
METSÄN rauha on Hanhikoskelle tärkeää, ja se virittää hänet sopivaan tunnelmaan myös muusikkona. Metsässä liikkuminen inspiroi etenkin säkeitä. Järveläkin tunnistaa metsän rauhoittavan vaikutuksen.
”Nuorempana hiihdin hyvillä hankikeleillä tuntikausia ilman päämäärää. Se oli terapiaa, vaikken tuota sanaa silloin tiennytkään.”
Vaikka Järvelä tietää, millaisella puulla on rahallista arvoa, usein puut ovat hänen
Miehet pitävät metsätöistä ja metsässä kuljeskelun tuomasta rauhasta.
Lehmiluoma-puron varrella kasvaa suuria, vanhoja puita. Mauno Järvelä on päättänyt, että kyseinen paikka säästetään pysyvästi hakkuilta.
”Metsät ovat historiallinen osa seudun elämäntapaa.”
”Kyllä täällä seudulla on aina puusta välitetty. Metsä jättää jälkensä.”
silmissään niin komeita, ettei niitä raaskisi ollenkaan hakata.
”Niitä on mukava katsoa. Niska väsyy, kun ne nousevat niin korkealle.”
Hän kävi ennen metsäretkillä vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa. Nyt retkiseurana saattavat olla kaikki kymmenen lastenlasta.
”Olemme käyneet pienen erämaajärven, Vehkajärven, rannalla paistamassa makkaraa. Siellä on vanhaa puustoa ja kaunis järvimaisema.”
Järvelän mielestä mukavannäköisiä metsäpaikkoja kannattaa säästää hakkuilta.
”Tilin saa vain kerran, ja menee sata vuotta, että messä taas kasvaa. Se ei ole taloudellisesti sen väärti.”
Pienen matkan päässä on sankka metsikkö, jota Järvelä kuvaa sanalla riistatihentymä. Tiheiköissä viihtyvät sinne piiloutuvat eläimet ja pesivät linnut.
”Sekään ei houkuttele moottorisahaa. Aikamoinen temppeli.”
Myös Hanhikoski säästää metsää.
”Meillä on pellon laidassa tuuhea kuusikko. Lastenlapset pyysivät, että älä vaari kaada sitä. Kummitusmetsäksi he sitä sanovat. Ei kannata kaataa metsää, jolla on jokin merkitys, kun ei siitä ole suurta taloudellista hyötyä.”
Järvelälle perinteiden siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on tärkeää. Kaikki hänen lapsensa soittavat viulua, ja osa tekee ammatikseen töitä isän kehittämän Näppärit-pedagogiikan parissa.
Metsänhoito kulkee suvussa. Yhdellä tyttärellä on metsäpalanen kivenheiton päässä purosta, ja muidenkin perillisten kanssa metsähommia sivutaan silloin tällöin.
”Yhden lapsenlapsen kanssa oli vastikään puhetta, että tilan asiat alkavat pikkuhiljaa kiinnostaa ja niitä voitaisiin käydä läpi keväällä.”
Hanhikosken poika on metsäalalla töissä.
”Kyllä täällä seudulla on aina puusta välitetty. Metsä jättää jälkensä. Toivoisin, että se pysyisi perheessä”, hän sanoo.
VIIMEISEKSI pysähdytään Kytömaan metsäpalstalla. Sen laidalla on entinen peltoala, jossa Järvelä on yrittänyt saada metsää kasvamaan.
”Vattu on kyllä mahdoton tukahduttaja. Taimien suojelusta on tullut jo kunniakysymys.”
”Periksi ei anneta”, Hanhikoski jatkaa ja nauraa mukana.
Nietosten keskeltä pilkottaa Järvelän istuttamia terhakkaita kuusen ja männyn taimia. Marko Jutila katselee taimikkoa hyväksyvästi. Taimet on tilattu UPM:n omalta taimitarhalta Joroisista.
”Viime vuoden kasvu on ollut hyvää. Parin vuoden päästä taimet ovat jo varsin hyvässä kasvuvauhdissa, kun kuusi voittaa lehtipuun, mutta vielä saa vesakkoa seurailla”, hän arvioi.
Järvelä on tyytyväinen onnistumisesta: edessä on ainakin melkein pelastettu palanen.
”Sievännäköinen”, Hanhimäki tuumaa.
”Kyllä siihen messä tulee”, Järvelä vastaa.
Pelimannit Asko Hanhikoski (vas.) ja Mauno Järvelä soittavat häihintulomarssin kahdella viululla. Joulukuusen Järvelä kaatoi kotiinsa omasta metsästä.
”UPM:n verkkometsäsuunnitelma on aina ajan tasalla.”
MARKO JUTILA metsäasiakasvastaava, UPM upmmetsa.fi/ ota- yhteytta
Monimuotoisuustyö tuottaa tulosta
TÄMÄNHÄN me kaikki tiedämme: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien kyky sopeutua tulevaisuuden ilmastoon ovat olennainen osa kestävää metsätaloutta, katsottiinpa asiaa sitten taloudellisesta, sosiaalisesta tai ympäristön kestävyyden näkökulmasta.
Metsätaloudessa on jo useiden vuosikymmenten ajan tehty toimia luonnon tilan parantamiseksi. Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta osoittaa, että työ on tuottanut ja tuottaa jatkossakin tuloksia.
Monimuotoisuutta edistäviä käytäntöjä on vaadittu ja vaalittu pitkään metsäsertifioinnilla, eli pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. On kuitenkin tärkeää tiedostaa näiden toimien merkitys. Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta osoittaa tieteellisellä tutkimuksella näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden.
METSÄTEOLLISUUS ry:n Monimuotoisemmat metsät -esitteessä kerrotaan käytännön tasolla kuudesta metsäluontoa rikastuttavasta toimenpiteestä. Niitä ovat arvokkaiden elinympäristöjen huomioiminen, lahopuun jättäminen metsään, suojavyöhykkeet, sekapuustoisuuden ylläpitäminen, säästöpuut sekä suojatiheiköt. Kuulostanee tutulta.
Edellä mainitut toimet ovat keskeinen osa arjen metsätaloutta, mutta on tärkeää ymmärtää, miksi niitä tehdään. Otetaan esimerkiksi säästöpuut. Ne tarjoavat elintilaa lukuisille lajeille, kuten linnuille, hyönteisille, sammalille ja jäkälille.
Vanhojen puuyksilöiden merkitys korostuu entisestään säästöpuuryhmissä, jotka tarjoavat suojaa ja suotuisat elinolosuhteet monille vanhan metsän lajeille.
Positiivinen asia on myös se, että monesti taloudellisesti vähempiarvoiset puut, kuten haavat ja raidat, ovat monimuotoisuuden kannalta juuri niitä arvokkaimpia.
SÄÄSTÖPUIDEN hyödyt eivät rajoitu vain eläviin puuyksilöihin. Kuoltuaan ne muodostavat monimuotoisuudelle erittäin tärkeää lahopuuta, jota taas asuttaa kokonaan omanlaisensa eliöstö. Esimerkiksi monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia juuri lahopuusta.
Kuolleesta puusta löytyy niin ikään kirjanpainajan luontaisia vihollisia. Säästöpuiden kautta metsä siis säilyttää monipuolisuutensa, kun eri-ikäiset ja -kokoiset puut rikastuttavat ekosysteemiä.
Monimuotoisuustyö vankistaa metsän kykyä sietää muutoksia. Se turvaa metsien mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisää niiden hiilensidontakykyä pitkällä aikavälillä. Erilaiset puut ja kasvit varastoivat hiiltä eri tavoin ja eri aikajänteillä, mikä tekee hiilensidonnasta vakaampaa.
Metsien hyvinvointia edistävä työ on monipuolista yhteispeliä luonnon kanssa. Yhtä lailla se on yhteispeliä eri sidosryhmien kesken. Yhdessä saavutamme enemmän ja turvaamme arvokkaat metsäekosysteemit tuleville sukupolville.
NÄKEMYS
Yhdessä
saavutamme enemmän ja turvaamme arvokkaat metsäekosysteemit tuleville sukupolville.
Roosa Hartikainen toimii Metsäteollisuus ry:ssä metsäympäristöasiantuntijana. Hän työskentelee pääosin metsänhoidon monimuotoisuuskysymysten sekä sertifioinnin parissa, mutta mukaan mahtuu paljon muutakin metsäympäristöön liittyvää asiaa. Taustaltaan hän on metsänhoitaja, joka on tehnyt aiemmin myös leimikonsuunnittelua.
ROOSA HARTIKAINEN metsäympäristöasiantuntija, Metsäteollisuus ry
Tarkista taimet keväällä
Kun lumet sulavat, on aika tarkistaa taimien kunto. Hoidettu taimikko kasvaa hyvin ja sitoo hiiltä paremmin kuin hoitamaton.
TEKSTI TIINA KATRIINA TIKKANEN
1. TEE TARVITTAESSA TÄYDENNYSISTUTUS
KUN taimikko on nuori, talven jälkeen täytyy tarkistaa, miten istutus on onnistunut ja onko taimikkoon tullut tuhoja, jotka aiheuttavat täydennysviljelyn tarvetta.
Nuoren taimikon tyypillisin tuholainen on puun kuorta nakertava tukkimiehentäi. Paras henkivakuutus taimelle on istuttaa se kivennäispintaiselle mättäälle, jossa tukkimiehentäi ei viihdy. Kun taimikon kärsimät mahdolliset tuhot tarkistaa heti lumien sulettua, täydennysviljelyn ehtii tehdä ennen maan heinittymistä.
2. SEURAA VARHAISPERKAUKSEN TARVETTA
JOS taimikossa kasvaa paljon heinikkoa, sitä kannattaa polkea matalaksi jaloin tai esimerkiksi jääkiekkomailan avulla. Samalla kannattaa tarkistaa, onko varhaisperkaus tarpeellinen.
Tyypillisesti taimikon varhaisperkaus tehdään noin 4–6 vuotta istuttamisen jälkeen. Varhaisperkauksessa poistetaan ylimääräisiä lehtipuita sekä tuhoja kärsineet taimet. Jos on epävarma varhaisperkauksen tarpeesta tai huomaa taimikossa paljon tukkimiehentäin, lumen, myyrien, hirven tai ahavan aiheuttamia tuhoja, kannattaa olla yhteydessä ammattilaiseen.
3. POISTA LÄHELLÄ KASVAVAT LEHTIPUUT
KUN taimet ovat kasvaneet neljästä kuuteen metriä korkeiksi, osa taimikkoon kohdistuvista riskeistä on selätetty: esimerkiksi hirvet eivät enää aiheuta sille vahinkoa. Yli nelimetrisille taimille on hyvä tehdä ensimmäinen varsinainen taimikonhoito. Toimenpide ei käytännössä eroa varhaisperkauksesta. Lehtipuut kannattaa poistaa, jos ne esimerkiksi piiskaavat taimia tuulessa tai haittaavat havupuiden kasvua oksillaan. Taimikkoon pitää jättää lehtipuita, mutta jätettävät puut eivät saa kasvaa liian lähellä kasvatettavia taimia.
upmmetsa.fi/ota-yhteytta
HELI VIIRI metsänhoidon kehityspäällikkö, UPM
TARKISTA TAIMET
Tukkimiehentäin tekemät tuhot näkee parhaiten taimen tyvestä, josta on syöty kuori.
Ahavatuhoja syntyy, kun neulaset heräävät ja juuret ovat vielä jäässä. Ahava kuivattaa neulaset.
Kun lehtipuun kaikilla oksilla on tilaa kasvaa, ne pystyvät yhteyttämään paremmin.
Puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia myös metsänviljelytöistä.
askelta onnistuneeseen puukauppaan
UPM auttaa, kun metsänomistaja miettii puun myymistä. UPM Metsän yksityispuukaupan päällikkö Janne Vaittinen kertoo, miten puukauppa sujuu käytännössä.
TEKSTI JOUKO VUORELA | KUVITUS NINA BÄCK
1. Ensitapaaminen
Kun metsänomistaja alkaa miettiä puukauppaa, on parasta sopia tapaaminen UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa. Mikäli metsänomistajalla ei ole jo omaa, tuttua metsäasiakasvastaavaa, paikallisen metsäasiakasvastaavan yhteystiedot löytyvät helposti UPM Metsän verkkosivuilta (upmmetsa.fi/otayhteytta/ yhteystiedot/).
Tapaamisen voi sopia metsän sijaintipaikkakunnalle tai metsänomistajan kotipaikkakunnalle. Tapaaminen onnistuu myös etänä esimerkiksi Teamsissä tai puhelimitse.
Metsänomistajan on hyvä miettiä jo etukäteen, miten hän haluaa metsäomaisuuttaan hoidettavan. Mitkä ovat metsänomistajan arvot ja tavoitteet?
Minkälaisia odotuksia hänellä on metsän tuottamalle tulolle ja millä aikavälillä? Haluaako metsänomistaja kasvattaa metsäänsä pitkäjänteisesti vai
haluaako hän maksimoida kantorahatulon lyhyellä aikavälillä esimerkiksi hankintojen maksamiseksi?
Metsäasiakasvastaava auttaa metsänomistajaa tunnistamaan metsäomaisuutensa hyödyntämisen mahdollisuudet.
Jos metsällä on useita omistajia, eli omistusmuoto on esimerkiksi kuolinpesä tai metsäyhtymä, keskustelu arvoista ja tavoitteista tulee käydä kaikkien omistajien kesken.
2. Todistukset
Metsänomistaja voi osoittaa omistavansa metsän lainhuutotodistuksella, kun lainhuuto on voimassa. Tällöin UPM saa tiedon omistusoikeudesta maanmittauslaitoksen lainhuuto ja kiinnitysrekisteristä, eikä metsänomistajan tarvitse tehdä mitään.
Jos lainhuutoa ei ole ehditty hakea tai se ei ole vielä voimassa metsän omistajavaihdoksen vuoksi, metsänomistajan tulee osoittaa omistusoikeutensa esimerkiksi perukirjalla tai kauppakirjalla.
Puukaupan yhteydessä metsänomistajan henkilöllisyys todennetaan esimerkiksi ajokortilla, henkilötodistuksella tai passilla. Jos omistajia on enemmän kuin yksi, tarvitaan tieto kaikkien henkilötunnuksesta.
3. Metsänhakkuusopimus
UPM:n metsäasiakasvastaava käy tutustumassa asiakkaan metsään paikan päällä, kun hän valmistelee ehdotusta puukaupasta ja metsänhoitotöistä.
Metsänomistaja voi halutessaan tulla mukaan metsäkäynnille. Yhteisten keskustelujen ja metsäkäynnin pohjalta metsäasiakasvastaava tekee metsänomistajalle tarjouksen puukaupasta. Metsänhakkuusopimuksella metsänomistaja luovuttaa UPM:lle oikeuden hakkauttaa puuta rajatulta alueelta, joka on merkitty karttaan. Sopimus on voimassa noin kaksi vuotta, joten puita ei välttämättä kaadeta heti.
Sopimuksessa sovitaan metsän hakkuutavasta ja kantohinnasta eli puun hinnasta, jonka UPM maksaa metsänomistajalle kuutiota kohden. Alueen puumäärä arvioidaan alustavasti silmämääräisesti sekä metsävaratiedon perusteella.
Kun metsänomistaja on hyväksynyt metsänhakkuusopimuksen, hän voi allekirjoittaa sen sähköisesti tai paperiversiona.
FSC-ryhmäsertifiointiin liittyminen tuo hintalisää puulle.
4. Muut sopimusasiat
Jos metsänhakkuusopimuksen arvioitu arvo verovuonna 2025 on yli 20 000 euroa, metsänomistajan tulee hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tämän voi tehdä jo ennen metsänhakkuusopimuksen allekirjoittamista. UPM:n metsäasiakasvastaava auttaa mielellään metsänomistajaa arvonlisäveroasioissa samoin kuin Ytunnuksen hankkimisessa.
Jos metsään tehdään uudistushakkuu, puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia myös metsänviljelytöistä. Sopimukseen kuuluvat maanmuokkaus, taimet ja istutustyö.
UPM kannustaa metsänomistajaa liittämään metsänsä PEFC/022117tai FSC®sertifiointiin (FSC C 109750). Sertifikaatilla voidaan todentaa metsän vastuullinen hoito. Jos metsänomistaja liittää metsänsä UPM:n FSC ryhmäsertifiointiin, hän saa vastuullisuuden huomioimisesta hintalisää puulleen.
5. Puunkorjuu
Puita ei välttämättä korjata heti puukaupasta sopimisen jälkeen, vaan niiden korjuuseen vaikuttaa moni asia, kuten sää ja UPM:n tehtaiden puun tarve. Metsänomistajalle ilmoitetaan erikseen, milloin korjuutyö aloitetaan.
Puista tulee UPM:n omaisuutta siinä vaiheessa, kun ne kaadetaan. Hakkuukoneen kourassa on mittalaite, joka mittaa jokaisen hakatun puun tilavuuden.
UPM kuljettaa puita pois metsästä sitä mukaa, kun hakkuu etenee. Tukit viedään sahoille ja vaneritehtaille ja ohuet rungonosat paperi ja sellutehtaille.
Turvallisuusohjeiden noudattaminen on elintärkeää.
6. Vierailu
hakkuualueella
Metsänomistaja on aina tervetullut vierailemaan korjuutyömaalla ja keskustelemaan töitä tekevien asiantuntijoiden kanssa. Vierailun turvallisuuden takaamiseksi on kuitenkin muistettava muutama tärkeä asia.
Metsänomistajalle postitetaan metsänhakkusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen huomioliivi ja ohjeet turvalliseen vierailuun hakkuutyömaalla.
Hakkuukoneen varastopaikalla on kyltti, jossa on hakkuukoneen kuljettajan puhelinnumero. Metsänomistajan tulee ehdottomasti soittaa siihen ennen kuin hän vierailee työmaaalueella. Turvallisuusohjeiden noudattaminen on elintärkeää, jotta kukaan ei jää metsätyökoneen tai kaatuvan puun alle.
7. Raha-asiat
Hakatun puun määrä todetaan mittaustodistuksessa samoin kuin maksettava kauppahinta eli metsämaksu. Kauppahinta maksetaan metsänomistajalle kuukauden kuluttua loppumittauksesta, joka tehdään puunkorjuun päätyttyä. Metsänomistajan tulee tehdä metsätalouden veroilmoitus edellisen vuoden tuloista helmikuun loppuun mennessä. Sama takaraja koskee arvonlisäveroilmoituksen tekemistä ja arvonlisäveron maksamista.
Sähköisen metsäveroilmoituksen tekeminen ja lähettäminen onnistuu helposti maksuttomassa UPM Metsä verkkopalvelussa.
8. Metsänuudistaminen
Mikäli puukaupan yhteydessä on sovittu myös metsänuudistamisesta, UPM ilmoittaa metsänomistajalle se aloittamisesta. Metsänuudistaminen tehdään sulan maan aikana sen jälkeen, kun hakkuutähteet ja mahdollisesti myös kannot on korjattu pois.
9. Seuraava tapaaminen
UPM:n metsäasiakasvastaava sopii metsänomistajan kanssa mielellään myös seuraavasta tapaamisesta, jolloin voidaan keskustella tulevista metsänhoitotoimenpiteistä.
Metsäveroilmoitus hoituu
helposti UPM Metsä -verkkopalvelussa.
”Ei anneta metsien odottaa”
Kotimaisen puun hinta pysyy korkealla, ja puupohjaisten tuotteiden käyttö lisääntyy edelleen. Suhdanteista riippumatta metsä tarvitsee hoitoa, jossa UPM auttaa.
TEKSTI VIRPI MÄENANTTILA | KUVA UPM
Vuosi 2024 oli Suomessa vilkas puumarkkinavuosi, mikä oli hyvä asia niin metsänomistajalle kuin metsäteollisuudelle. Kun puulle on ollut kysyntää, on metsänomistajalla ollut hieno mahdollisuus aktiiviseen metsänhoitoon.
Samalla on saatu täytettyä kotimaisen metsäteollisuuden raaka-ainetarve puupohjaisten tuotteiden valmistuksessa.
Puumarkkinatilanne on ollut myös tasainen. Se on tuonut puukauppaan ennakoitavuutta, mikä on helpottanut kaupan molempia osapuolia.
VAUHTIA KOTIMAAN MARKKINAAN Kotimaisen puun hinnat nousivat edellisvuoden loppupuoliskolla, ja ne ovat edelleen korkealla. Koska globaali talouskasvu ja sen näkymät ovat yhä sumuisia ja odotukset maltillisia, ei
lopputuotemarkkinassa ole nähtävissä suurta muutosta lähiaikoina.
”Metsäteollisuuden lopputuotteilla on kuitenkin kysyntää, vaikka talouden kasvunäkymät eivät vastaa odotuksia ja geopoliittiset sekä poliittiset riskit ovat läsnä. Haasteita siis riittää, mutta metsän omistaminen on edelleen kannattavaa, sillä sen tuottama hyöty on merkittävä ja puuraaka-aineelle on jatkuva tarve”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen
”Metsien hoito ja käyttö voivat tuottaa pitkällä aikavälillä hyviä tuloksia.”
LUPAAVA SELLUMARKKINA
Globalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä puupohjaisten tuotteiden käyttö lisääntyy edelleen. Se lisää niiden myyntiä ja tuo jatkuvuutta.
3,5 milj. m3
Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsissä viikon 5 loppuun mennessä
LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Luke
PUUKAUPPA SUOMESSA 2022–2025
Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
KUMULATIIVISET PUUN OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ
Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
Milj.
JANNE KIILIÄINEN
UPM:n yksityispuukaupan johtaja
”Vaikka sellumarkkinoilla on ollut haasteita, kulutuksen odotetaan elpyvän ja kysynnän kasvavan maailmanlaajuisesti.
Sellumarkkina on perinteisesti ollut syklinen, ja yhden syklin pituus on noin puoli vuotta, ellei maailmassa tapahdu jotain hyvin odottamatonta.”
Etelä-Amerikan uudet sellutehtaat ovat lisänneet sellaisen teollisuuden kapasiteettia, jonka raaka-aineena on lyhytkuituinen, nopeasti kasvava eukalyptus. Lopputuotemarkkina sopeutuu sellun tuotannon kasvuun.
”Pohjoinen, hidaskasvuinen pitkäkuitusellu on sellumarkkinassa ominaisuuksiltaan premiumtuote, jolle on kysyntää.”
LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke
”Pohjoisen havusellun kysyntä ja hinnat ovat pysyneet vakaampina kuin maapallon eteläisen puoliskon eukasellun. Pohjoinen, hidaskasvuinen pitkäkuitusellu on sellumarkkinassa ominaisuuksiltaan premium-tuote, jolle on kysyntää.”
PUUKAUPPAA TALVELLAKIN
Puun kysyntä ja sen myötä puukauppa-aika ei rajoitu vain sulan maan kauteen, vaan UPM tekee puukauppaa myös talviaikana.
”Metsä ei ota huomioon globaalia taloustilannetta, vaan se kasvaa ja tarvitsee hoitoa. Me UPM:llä vastaamme tähän tasaisella puun kysynnällä ja metsänomistamiseen liittyvillä palveluillamme. Esimerkiksi yksi UPM Kasvu -kumppanuuden merkittävimmistä eduista on hinnantarkistusetu, joka on
juuri nyt käytettävissä”, Janne Kiiliäinen muistuttaa.
Kun metsänomistaja tekee puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkistusetu takaa hänelle hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen.
Etu on tarkoitettu platina-, kulta- ja hopeatason UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille.
Hinnantarkistusedun ansiosta päätöksenteossa voi keskittyä metsän hyvinvoinnin ja oman ajankäytön kannalta oikeisiin ratkaisuihin, kun epävarmuus puun hinnanvaihteluista pienenee.
Oikeaan hetkeen ajoitetut puukaupat varmistavat metsän terveyden ja tuoton pitkällä aikavälillä. Etu helpottaa myös tulevien töiden suunnittelua, kun päätökset voi tehdä jo talvella.
”Ei siis anneta metsien odottaa.”
Neulanen – pieni mutta tärkeä
TEKSTI JOUKO VUORELA | KUVA NINA BÄCK
Kasvutavat
Kuusenneulaset kasvavat yksitellen hieman sivulle päin kääntyneinä.
Männynneulaset kasvavat pareittain pieninä nippuina.
Havupuut ovat sopeutuneet neulasten avulla
viileään ilmastoon, minkä takia niitä esiintyy erityisen paljon pohjoisen pallonpuoliskon viileänlauhkealla vyöhykkeellä.
Koska mänty ja kuusi eivät pudota neulasiaan, ne alkavat yhteyttää ja jatkavat kasvuaan heti kevään ensimmäisten auringonsäteiden avulla.
Neulanen on havupuun lehti.
Lehtikuusia luukun ottamatta havupuut eivät pudota neulasiaan talveksi.
Neulaset kätkevät sisälleen paljon tietoa puun kunnosta.
Havupuihin tulee uusia neulasia joka vuosi.
Kuusenneulaset pysyvät seitsemisen vuotta.
Katajanneulaset ovat leveätyvisiä ja kasvavat kolmen neulasen kiehkuroissa.
Neulasen anatomia
Kuorikerroksen alla on yhteyttävä solukko, jossa sijaitsevat viherhiukkaset. Siellä tehdään auringonvalosta sokeria.
Ilmaraot yhdistävät sisäosat ulkoilmaan. Yhteytettäessä niiden kautta menee hiilidioksidia sisään ja happea ulos.
Neulasta suojaa vahapintainen kuorikerros.
Uusi, pehmeä neulaskerta eli kerkkä sisältää runsaasti C vitamiinia ja muita antioksidantteja.
Kuusenkerkkää voi kerätä varttuneesta taimikosta, ja sillä on koko ajan kasvavat markkinat.
Männynneulasten pysyminen vaihtelee muutamasta vuodesta seitsemään.
Ankarammissa olosuhteissa neulaset ovat pitkäikäisempiä, jotta puulla säilyy riittävä neulasmassa energiantuotantoon.
Tuhoajat
•Harsuuntuminen tarkoittaa neulaskatoa, jota edeltää tavallisesti neulasten kellastuminen. Se voi johtua esimerkiksi tuholaisista tai taudeista.
•Kuusen tuholaisia ovat muun muassa kirjanpainaja, kuusentähtikirjaaja, kuusensuopursuruoste ja kirvat.
•Männyn tuholaisiin kuuluvat mäntypistiäinen, mäntykärsäkäs ja taimikoissa tukkimiehentäi.
•Jos kuusenneulaset jäävät silmiinpistävän lyhyiksi ja pikkuisen kaareviksi, syynä voi olla boorin puutos, minkä voi hoitaa boorilannoituksella.
Neulasen pihkatiehyistä vapautuu pihkaa, jos neulasta vahingoitetaan.
Sisällä kulkevat johtosolukot eli puuosa ja nilaosa. Puuosassa kulkee vettä ja ravinteita. Nilaosassa kulkee sokeria koko puun tarpeisiin.
Tulossa keväällä:
Savotta
UPM:n metsäasiakasvastaava
Annastina Sydänmaanlakka on yksi uuden sarjan päähenkilöistä.
TEKSTI UPM | KUVA NELONEN
Sarjassa seurataan Sydänmaanlakan
työn lisäksi hänen arkeaan. Mukana ovat myös metsäalalle siirtyneet urheilijat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen.
NELOSELLA alkava Savotta on reality, joka vie katsojat metsäalan yrittäjien ja työntekijöiden arkeen. Kuusiosaisessa sarjassa seurataan eri puolilla Suomea työskenteleviä metsäalan ammattilaisia ja opiskelijoita, joita yhdistää yhteys luontoon sekä työssä että vapaa-ajalla.
UPM Metsä on sarjan pääyhteistyökumppani, ja yksi sarjan päähenkilöistä on metsäasiakasvastaavamme Annastiina Sydänmaanlakka Luumäeltä.
Mukana ohjelmassa nähdään lisäksi keihäänheiton moninkertaiset arvokisamitalistit Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, jotka ovat hypänneet rohkeasti uudelle uralle metsäalan yrittäjinä.
Olen kuitenkin punninnut riskejä ja mahdollisuuksia. Tässä on hyvä mahdollisuus avata metsäalaa suuremmalle yleisölle ja saada meidän näkökulmamme esille”, hän sanoo. Metsäalan työntekijöiltä hän toivoo ymmärrystä: ”Kameran edessä puhuminen asiantuntijan roolissa ei aina ole niin helppoa.”
Savotta alkaa Nelosella ja Ruudussa huhtikuussa 2025.
Nelosella alkava Savotta vie katsojat metsäalan yrittäjien ja työntekijöiden arkeen. UPM Metsä on sarjan yhteistyökumppani.
MIKÄ
SAI SYDÄNMAANLAKAN LÄHTEMÄÄN MUKAAN SAVOTTASARJAAN?
”Yleensä tempaudun helposti mukaan kaikkeen uuteen, mutta tähän lähtemistä piti miettiä tarkkaan. Annan sarjalle omat kasvoni ja oman ääneni metsäalan työntekijänä, ja se kyllä jännittää edelleen.
Metsäsuunnitelma auttaa hahmottamaan, mitä metsälle olisi tulevaisuudessa hyvä tehdä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Metsän hallinnoiminen käy kätevimmin metsäsuunnitelman avulla UPM Metsä -verkkopalvelussa.
TEKSTI TIINA KATRIINA TIKKANEN | KUVAT UPM
KUN metsänomistajalle tehdään metsäsuunnitelma, suunnittelija lähtee paikan päälle inventoimaan metsän. Suunnitelma tehdään niiden tavoitteiden ja toiveiden pohjalta, jotka metsänomistaja on metsälleen asettanut. – Laadimme metsäsuunnitelman aina seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, kertoo UPM Metsän metsäsuunnitteluasiantuntija Juho Hautakangas Suunnitelmaan kirjataan kuviokohtaiset tiedot metsästä, tulevat hakkuu ja hoitoehdotukset, tiedot luontokohteista sekä mahdolliset ympäristötukikohteet.
OIKEAT TOIMENPITEET
OIKEAAN
AIKAAN
Hakkuu ja hoitoehdotukset määritellään metsän mahdollisuuksien, sen hoitotarpeiden ja asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi uudistushakkuiden on oltava sopivassa suhteessa metsän rakenteeseen ja tavoitteisiin.
Oikeaaikaisesti tehdyt toimenpiteet parantavat puuston kasvuedellytyksiä ja siten metsän tuottoa. Hoitotoimenpiteillä voidaan vaikuttaa myös metsän elinvoimaisuuteen ja siihen, miten se kestää tuhoja.
Metsäsuunnitelma helpottaa metsäomaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelman hakkuu ja hoitotoimenpiteitä käydään vuosittain
Käytännössä FSC-sertifikaattiin tarvitaan metsäsuunnitelma, sillä julkinen metsävaratietopalvelu ei anna riittävästi tietoa.
läpi kumppaniasiakkaan kanssa. Samalla tarkistetaan, onko tavoitteisiin päästy.
UPM Metsä tarjoaa FSC®metsäsuunnitelman (FSC C 109750) ilmaiseksi UPM Kasvu kumppaneille vuoden 2025 loppuun asti.
– Etu on rahanarvoinen, sillä noin sadan hehtaarin metsän metsäsuunnitelma maksaa suunnilleen tuhat euroa, kertoo UPM Metsän käyttökokemuspäällikkö Jaakko Lehtinen. Etu koskee niitä kumppaniasiakkaita, jotka tekevät tai uusivat FSCsertifiointisopimuksen UPM Metsän kanssa. Lisäksi edun saamisen ehtona on vähintään 300 kuutiometrin puukauppa. Tarkemmat tiedot ehdoista ja FSC sertifioinnista saat metsäasiakasvastaavalta.
Käytännössä FSC sertifikaattiin tarvitaan metsäsuunnitelma, sillä valtion ylläpitämä, julkinen metsävaratietopalvelu ei anna riittävästi tietoa, jotta metsää voitaisiin hoitaa FSC sertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Metsäsuunnitelmassa nämä asiat on huomioitu.
KASVU
UPM Kasvu -kumppanien edut
Kumppanuus hyödyttää asiakasta taloudellisesti, mutta tuemme sinua aina myös henkilökohtaisesti metsäomaisuutesi hoidossa.
UPM Kasvu kumppanuuden tavoitteena on sinun menestyksesi ja metsäsi hyvinvointi. Kumppanuuden ytimessä ovat kestävä kasvu, taloudellinen tuotto ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.
MONIMUOTOISUUS
Metsä on arvokas monella tavalla – huomioimme metsiesi hoidossa myös luonto, monimuotoisuusja virkistysarvot. Tuemme erilaisia tavoitteitasi metsien hoidossa.
HYVINVOINTI
Pidämme huolta sinusta ja metsistäsi sukupolvelta toiselle. Voit luottaa siihen, että asiantuntijuutemme on aina saatavillasi, etkä jää metsäasioiden kanssa yksin.
Asiointisi viimeisen viiden vuoden aikana vähintään
Asiantuntija-apu metsävarasi omistusjärjestelyissä ja arvioissa
UPM Luonnonhoitopalvelut
PEFC-metsäsertifiointi
UPM FSC®-ryhmäsertifiointi (FSC-C109750)
Alennus uudesta metsäsuunnitelmasta
Ajankohtaiset verkkotapahtumat
Lisäominaisuudet UPM Metsä-verkkopalvelussa
Metsän henki -lehti
Yhteistyö alkaa kumppanuussopimuksen solmimisesta, ja saat etuja välittömästi. Etusi ja bonuksesi nousevat asioinnin mukana.
Rakennamme yhteistyötä tavoitteidesi mukaan. Kumppaninamme saat henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavan, joka kartoittaa kanssasi tavoitteesi ja sen, mitä haluat metsänomistajana saavuttaa.
Laadimme tavoitteitasi tukevan metsäomaisuuden hoitosuunnitelman lähivuosille toimien suunnitelmallisesti. Haluamme, että sinulla on aina selkeä kuva siitä, mitä voit tehdä seuraavaksi ja miksi se kannattaa.
Toteutamme yhdessä sovittuja, suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Seuraamme metsäsi kehitystä ja tilannekuvaa.
Tuemme kasvuasi metsänomistajana tarjoamalla sinulle ajankohtaisia tapahtumia ja metsätietoa.
HOPEA KASVU KULTA PLATINA
Motoista on tullut vuosikymmenten aikana yhä tehokkaampia.
Motot ovat muokanneet metsätaloutta
Hakkuukone, harvesteri, moto. Puunkorjuuseen erikoistuneella metsäkoneella on monta nimeä. Nykyisin ne ovat entistä älykkäämpiä.
KONEELLINEN puunkorjuu
alkoi Suomessa 1950luvun loppupuolella. Ensimmäiset metsätraktorit oli muokattu maatalouskalustosta.
”Niitä seurasivat niin sanotut prosessorit. Metsurin piti edelleen kaataa puu, mutta kone hoiti loput”, kertoo John Deere Forestry oy:n teknisen tuen päällikkö Ahti
Lehtinen
Häntämoto edustaa Lehtisen mukaan monille monitoimikoneen syntyä. Sen kourassa oli saha, mutta puiden prosessointi tapahtui
erillisellä yksiköllä takarungon päällä.
Monitoimikoneet eli motot alkoivat yleistyä 1980luvulla. Niiden avulla voi kaataa, karsia ja katkoa puun haluttuun mittaan sekä mitata katkottujen runkopuiden tilavuuden.
Motojen ensimmäinen iso kehitysaskel olivat esiohjatut venttiilit. Niiden ansiosta suurta hydraulista voimaa pystyi hallitsemaan kevyellä ohjauksella. Hydrostaattinen voimansiirto paransi motojen suorituskykyä.
TESTAA, MITÄ LEHDESTÄ JÄI MIELEEN!
Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.
1. Missä päin Suomea on eniten kärppiä?
A) Pääkaupunkiseudulla
B) Pohjanmaalla ja pohjoisessa
C) Itä-Suomessa
2. Minkälaisissa metsissä lannoitus on kannattavinta?
A) Varttuneissa metsissä
B) Harventamattomissa metsissä
C) Nuorissa, jo harvennetuissa metsissä
3. Miten kauan UPM:n kanssa tehty puukauppasopimus on voimassa?
A) Vuoden
B) Noin kaksi vuotta
C) Kolmisen vuotta
4. Miten pitkään kuusenneulaset pysyvät?
A) Viitisen vuotta
B) Pari vuotta
C) Seitsemisen vuotta
CAN väylä on digitaalinen tiedonsiirtoverkko, joka yhdistää sähköiset ja mekaaniset järjestelmät. Se on tehnyt motoista älykkäämpiä, luotettavampia ja tehokkaampia.
Nykyisin moton ohjaus tapahtuu tietokoneella, mikä on mahdollistanut monimutkaisten tehtävien automatisoinnin ja reaaliaikaisen tiedonkäsittelyn. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana alkuvuosista asti.
”Moto tarvitsee kuljettajan. Ilman häntä se ei toimi.”
5. Miten suuri puukauppa on ilmaisen metsäsuunnitelman edellytyksenä?
OLIN kerran Harjusuolla Kokemäellä suunnittelemassa rämeen ennallistamistöitä, kun näin muutaman kymmenen metrin päässä suden. Katselimme toisiamme hetken, sitten susi jatkoi matkaansa. Se on painunut mieleeni.
Pikkupoikana seurailin mökillä sammakoiden ja sudenkorentojen elämää rantaluhdalla. Teiniikäisenä innostuin kasveista ja sienistä, myöhemmin käävistä. Kun opiskelin luontokartoittajaksi, kiinnostuin erityisesti linnuista ja suokasvillisuudesta.
Luontokartoittaja selvittää tilaajan rajaaman alueen luontoarvoja. Luontotyyppiselvityksessä kartoitetaan alueen kasvillisuutta, lajistoselvityksessä kartoitetaan tietyn lajin tai lajiryhmän esiintymistä. Tärkein työkalu on lajituntemus. Paikkatietojärjestelmien, sovellusten ja aineistojen käyttäminen on työn keskeinen osa.
Metsässä on helppo vaihtaa mittakaavaa pienten yksityiskohtien ja isojen näkymien välillä. Voi tarkastella luupilla rahkasammalen varsilehden muotoa tai ihastella keloutuneita käkkärämäntyjä tupasvillojen keskellä. Kerran näin yllättävässä paikassa virtavästäräkin keväisellä linturetkellä. Se on kaunis ja vähän eksoottinenkin lintu, jonka pesimäkanta Suomessa on pieni. Tällaiset kokemukset ruokkivat luontoharrastajaa pitkään.”
JIMI BLOM
luonnonhoidon suunnittelija, luontokartoittaja, Sata Havu Oy, UPM Metsän franchisingyritys
”Metsässä on helppo vaihtaa mittakaavaa pienten yksityiskohtien ja isojen näkymien välillä”
METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
Valinnat, jotka teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä. Aktiivisella metsänhoidolla varmistamme metsien kestävän kasvun sekä edistämme hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Tehdään yhdessä tulevaisuuden metsä.
