Metsän henki 3/2023

Hyväkuntoiset puut kestävät hallaa parhaiten.

Hallavauriot korjaantuvat usein seuraavilla kasvukausilla.

HALLA on sääilmiö, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa lähelle nollaa tai sen alle.

Metsässä halla voi olla pienille puuntaimille kohtalokas, mutta isommat puut kestävät yleensä paremmin sen aiheuttamat vauriot.

Joskus halla saattaa turmella puun uusia kasvuja, jolloin ne muuttuvat ruskeiksi.

Parimetrisen taimen latvat voivat haarautua hallan vaikutuksesta kahdeksi tai useammaksi latvaksi. Niitä ei kuitenkaan tarvitse saksia pois.

”Isompien puiden hallavaurioiden kanssa ei kannata hätäillä. Yleensä ne korjaantuvat seuraavilla kasvukausilla itsestään, ja lopulta puusta löytyy vain yksi latva”, sanoo UPM Metsän taimitarhapäällikkö

Anne Immonen

Korkealla mättään päällä kasvavat puut ja kasvit saattavat säästyä hallalta pitkälle syksyyn. Kovaan hallaan korkeammasta kasvupaikasta ei ole apua. Parhaiten puu selviää hallasta silloin, kun se on hyvässä kunnossa.

”Halla kuuluu luonnonkiertoon. Se on normaali asia, joten sen kanssa on vain elettävä”, Immonen muistuttaa.

SISÄLLYS 3/22

2 Halla kuuluu luonnonkiertoon

5 Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 Lipsasten metsät siirtyivät vaivatta vanhemmilta tyttärille asiantuntijan avulla

17 Näkemys: FSC®* Suomen toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila

18 Näin lisäät metsäsi monimuotoisuutta

20 10 syytä, miksi puuta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen

28 UPM on Suomessa suuri koivutukin ostaja ja koivuvanerin tuottaja

30 UPM kasvu -kumppanien suositut matkat viedään käsistä

33 Soiden ojittamisesta on siirrytty niiden ennallistamiseen

34 Miika Laihonen harrastaa putkilokasveja

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2

• Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Timo Villanen • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille.

+ Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota­yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100.

Päätoimittajan poiminnat

Metsätilan sukupolvenvaihdos askarruttaa monia metsänomistajia. Lue, kuinka Lipsasten perhe onnistui ja mitä he suosittelevat.

Sivu 12–16

Puun merkitys on valtava meidän kaikkien arjessa jo tänään, ja tulevaisuudessa puupohjaisten tuotteiden merkitys vain kasvaa. Lue lisää!

Sivu 20–25

Oletko kuullut UPM Metsän kumppaniasiakkailleen järjestämistä matkoista? Lue viime kesän matkoista ja siitä, miksi kannattaa lähteä mukaan. Sivu 30–32

+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi

+ upm.fi

+ uutiskirje.upmmetsa.fi

Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

facebook.com/ metsamaailma

@upm_metsa

instagram.com/ upm_metsa

youtube.com/ upmmetsa

issuu.com/ upmmetsa

+ Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut

• chat

• yhteystiedot

• yhteydenottopyyntö

• tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu

• 0204 16 5100: arkisin 8–17

• chat: arkisin 8–17

• palvelukeskus@upm.com

METSÄN HENKI

*FSC® N003385

Metsistä on monta mielipidettä

SUOMI on Euroopan metsäisin maa. Metsäteollisuuden osuus maamme tavaraviennistä on viidennes, ja ala työllistää kokonaisuudessaan 74 000 ihmistä Suomessa. Metsät ovat merkittävä hiilinielu ja ­varasto. Ei ihme, että metsistä puhutaan ja väitellään Suomessa paljon.

Yhteiskunnassamme metsien käyttöön kohdistuu tarpeita, jotka voivat olla osin ristiriitaisia. Kun metsään tehdään uudistushakkuu, saattaa mustikka­apajan tilalle joutua etsimään uuden.

Joku haluaa suojella metsiä, toinen taas arvostaa niiden merkitystä tulonlähteenä. Näistä toisistaan eroavista tarpeista tulee keskustella yleisesti mutta myös osana päätöksentekoa.

Kaiken pohjana on metsänomistajan oikeus päättää metsiensä käytöstä – tai niiden jättämisestä käytön ulkopuolelle.

Meille UPM:ssä keskustelu ympäröivän yhteiskunnan ja sidosryhmien – myös niiden kaikkein kriittisempien – kanssa on osa jokapäiväistä tekemistämme.

Kun Elokapina otti hakkuukohteemme viestin tänsä keskiöön, emme tänäkään vuonna kääntäneet selkäämme vaan ehdotimme keskustelua asioiden läpikäymiseksi.

Niin tutkijat, poliittiset päättäjät, ympäristö järjestöt kuin naapurimme ovat kaikki arvokkaita sidosryhmiä, joiden kanssa pyrimme löytämään yhteisymmärryksen.

Tämä vaatii kummaltakin keskustelun osapuo lelta rohkeutta ja halua ymmärtää se toinenkin näkökulma. Tuloksiin päästään, kun molemmat pystyvät käymään aitoa keskustelua.

Metsistä puhuttaessa on hyvä muistaa myös se, että metsät muuttuvat jatkuvasti. Ei aikaa kaan, kun avohakkuuala luo jo uutta satoa tai kun hoitamaton metsä muuttuu läpipääsemättö mäksi.

Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun ymmärrämme päätöstemme merkityksen myös kauemmas tulevaisuuteen.

SAMI OKSA

Johtaja, sidosryhmäsuhteet

UPM Metsä

Det finns många

åsikter om skogarna

FINLAND är Europas mest skogrika land. Skogsindustrin står för en femtedel av vår export och branschen sysselsätter totalt 74 000 personer i Finland.

Skogarna utgör en betydande kolsänka och ett viktigt kollager. Inte undra på att man i Finland diskuterar och debatterar skogarna.

I vårt samhälle är skogsanvändningen kopplat till många olika behov som delvis står i konflikt med varandra. När en förnyelseavverkning görs i skogen förlorar någon kanske sitt blåbärsställe. En del vill skydda skogarna, medan andra uppskattar deras betydelse som inkomstkälla. Vi behöver diskutera dessa olika behov i vårt samhälle, både rent allmänt och inom beslutsfattandet.

Grunden till allt är skogsägarens rätt att besluta om hur hen använder sina skogar – eller låter bli att använda dem. För oss på UPM är diskussionen med samhället omkring oss, också de allra mest kritiska intressentgrupperna, en del av vårt dagliga arbete.

När Elokapina fokuserar sin kommunikation på vårt avverkningsobjekt har vi inte heller i år vänt ryggen till utan föreslog en dialog för att gå igenom

Vi för en ständig dialog med olika intressentgrupper. Såväl forskare, politiska beslutsfattare, miljöorganisationer som våra grannar är alla värdefulla intressentgrupper, med vilka vi försöker uppnå samförstånd.

Detta kräver mod och vilja att förstå den andras perspektiv hos båda diskussionsparterna. Vi uppnår resultat när båda kan föra en äkta dialog.

När vi talar om skog är det också viktigt att komma ihåg att skogarna ständigt förändras. Det dröjer inte länge förrän nya träd växer upp på kalhygget, och en oskött skog blir småningom ogenomtränglig.

Det bästa slutresultatet uppnås när vi inser följderna av våra beslut också på längre sikt.

”Ei ihme, että metsistä puhutaan ja väitellään Suomessa paljon.”

SAMI OKSA

Direktör för intressentgrupperna UPM Skog

”Inte undra på att man i Finland diskuterar och debatterar skogarna.”

AJANKOHTAISTA 3/23

METSÄNHOITO 1Syysistutuksen hyödyt

SYKSY on hyvää aikaa istuttaa kuusen taimia. Syysistutuksessa on merkittäviä etuja: koska taimet ovat jämäkämpiä kuin keväällä, ne eivät ole yhtä herkkiä käsittelylle. Tämä helpottaa myös taimien istuttamista.

Myös niiden vedentarve on pienempi, koska kasvu on jo pysähtynyt ja maaperässä on luontaisesti kosteutta. Kuusta voi istuttaa aina syyskuun puoleen väliin asti.

Syysistutuksessa tulee huomioida kasvupaikka. Hyvin hienojakoisille ja routiville maille ei kannata istuttaa enää syyskuussa, koska taimen juuret eivät ehdi ankkuroitua maahan.

Maan jäätyminen aiheuttaa hienojakoisessa maaperässä liikkumista eli roustetta, joka katkoo taimien juuria ja voi pullauttaa taimen kokonaan tai osittain pois istutuskuopasta.

UPM:n Joroisten taimitarhalla kaikki syysistutuksiin menevät taimet karaistaan kestämään syksyn ensimmäiset pakkaset vaurioitumattomina. upmmetsa.fi/metsanuudistaminen

Syksyllä

ovat

METSÄNHOITO

2 Aika heinätä taimikot

TAIMIKKO on hyvä heinätä loppukesästä tai alkusyksystä. Heinät, vadelmat ja horsmat saattavat häiritä taimen kriittisten ensimmäisten vuosien kasvua.

Heinäämisellä pyritään turvaamaan istutetun taimen tehokas kasvu ilman häiriötekijöitä. Kun metsän kasvumahdollisuudet varmistetaan, myös metsänomistajan kulut pienenevät.

Paras aika työhön on alkusyksy, jolloin heinä on pisimmillään ja keväällä istutetut taimet ovat jo päässeet kasvuun. Jos taimikko heinätään liian aikaisin, heinä ehtii kasvaa uudelleen taimen päälle ja työ menee hukkaan.

SYKSY ON

Heinäämistarpeen kartoitus tehdään heti istutusvuonna. Taimikot on hyvä kiertää neljänä vuonna istutuksen jälkeen.

Käytännössä heinääminen tehdään yleisimmin joko polkemalla heinää tai leikkaamalla se viikatteella tai raivaussahalla.

Metsänomistaja voi tehdä työn itse tai tilata sen palveluna UPM:ltä ottamalla yhteyttä oman paikkakuntansa metsäasiakasvastaavaan. upmmetsa.fi/taimikonhoito

VERKKOPALVELU

3 UPM Metsä -verkkopalvelu kehittyy – ota nyt käyttöösi

UPM tarjoaa verkkopalvelussaan metsänomistajien käyttöön nyt myös luonnon monimuotoisuusmittarit, joiden avulla metsänomistaja näkee, miten monimuotoinen hänen metsänsä on.

Monimuotoisuusmittareiden tieto saadaan UPM Metsän tietojärjestelmän kiinteistöjen sertifiointitiedoista sekä kuvioittaisesta metsävaratiedosta.

Lisäksi UPM Metsä ­verkkopalvelussa on selkeytetty sopimusosion muotoilua. Sopimusosio on jaettu aihealueisiin, ja jatkossa palvelusta löytyvät myös hinnantarkistusliitteet, sertifiointisopimukset sekä kumppanuussopimus.

Palvelun käytettävyyttä on parannettu myös siten, että keskeneräinen tarjouspyyntökori jää muistiin.

Jos käyttäjä ei ole lähettänyt tarjouspyyntökorin kohteita kirjautuessaan ulos palvelusta, jäävät ne selaimen muistiin ja ne voidaan lähettää tarjouspyynnössä seuraavalla kirjautumiskerralla.

Lisäksi verkkopalveluun on tehty lukuisia muita pieniä kehitystoimenpiteitä. upmmetsa.fi/verkkopalvelu

AINA UUSI ALKU. Silloin on hyvä hetki istuttaa taimia, heinätä taimikkoa sekä petrata metsävierailujen turvallisuutta. Muistathan myös vetää välillä henkeä ja nauttia kuulaan vuodenajan kauneudesta.

VASTUULLISUUS

UPM TUKEE YRITTÄJIENSÄ VASTUULLISUUTTA

Kun työvoimapulaa korjataan ulkomaalaisilla kausityöntekijöillä, UPM haluaa varmistaa, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti.

KAUSILUONTOISISSA metsänhoitotöissä, kuten puiden istuttamisessa, on alan yrittäjien mukaan pulaa osaavista tekijöistä. Työvoimapulaa pyritään korjaamaan kausityöntekijöillä.

Heistä monet ovat ulkomaalaisia, ja Ukrainan sodan takia vaihtuvuus on ollut entistä suurempaa.

UPM Metsä edellyttää, että UPM:n vaatimuksia eettisestä työvoiman kohtelusta noudatetaan koko ketjussa.

Ulkomaisen kausityövoiman palkkaamisen sääntely on monimutkaista, ja erilaisiin vaatimuksiin vaikuttaa muun muassa se, mistä maasta työntekijä palkataan.

”Haluamme varmistaa, että hankintasopimuksen laatimisen yhteydessä tarkistetut ja sovitut asiat toteutuvat myös käytännössä.

Samalla haluamme tukea hankintaketjumme yrityksiä vastuullisuusasioissa”, sanoo UPM:n metsänhoidon operaatiopäällikkö Paavo Rasilainen

UPM Metsä on tehnyt menneinä vuosina metsänhoitotyömaille maastotarkastuksia, joissa on painotettu turvallisuus­, ympäristö­ ja laatuasioita.

”Nyt sosiaalisen vastuun näkökulmia painotetaan entistä enemmän. Niihin kuuluvat työntekijöiden oikeudet ja työnantajien velvollisuudet, kuten työehtosopimuksen noudattaminen sekä ulkomaisten työtekijöiden oleskelu­ ja työntekooikeuden perusteet”, kertoo UPM Metsän kehitysasiantuntija Elina Pitko

Tarkastuksissa halutaan löytää mahdolliset aukot yrittäjien osaamisessa liittyen kausityövoiman hankkimiseen ja tarpeen vaatiessa kouluttaa heitä. Jos keskusteluissa havaitaan epäkohtia, niihin puututaan aina.

UPM:llä on käytössään anonyymi UPM Report Misconduct ­ilmoituskanava, jonka kautta koko toimitusketju voi ilmoittaa lain tai UPM:n käytäntöjen rikkomisesta. Myös tämän kanavan käytöstä on kerrottu toimitusketjun työntekijöille. upmmetsa.fi

Tarkastuksissa

selvitetään mahdolliset aukot yrittäjien osaamisessa. Jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan aina.

Yhteistyö Suomen Suunnistusliiton ja MM-kisaorganisaation kanssa pitää sisällään useita tapahtumia, joissa UPM Metsä tarjoaa erilaisia aktiviteetteja metsänomistajaasiakkailleen, henkilöstölleen ja muille sidosryhmilleen.

REPOVEDEN KANSALLISPUISTO TÄYTTI 20 VUOTTA

YHTEISTYÖ

Metsä on yhteinen areenamme

UPM Metsä on vuonna 2025 järjestettävien suunnistuksen MM­kilpailujen (WOC2025) pääyhteistyökumppani. Kilpailu järjestetään Kuopiossa 7.–12.7.2025.

Kumppanuuden perustana on yhteinen toimintaympäristö, metsä, ja siitä huolehtiminen. Yhteistyöllä halutaan tukea niin ihmisten kuin metsien hyvinvointia sekä kertoa suomalaisista metsistä ja niiden hyvästä hoidosta.

Kumppanuus, siihen liittyvät tapahtumat ja yhteistyö Suomen Suunnistusliiton kanssa alkoivat jo kesällä 2023.

Kisojen tavoitteena on tapahtumien sarja (esikisa KuOpio 2023, Maailman Cup 2024 ja WOC2025), jossa luonto, teknologia ja huippuosaaminen yhdistyvät elämykselliseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.

”UPM Metsän liiketoiminnalliset ja vastuullisuustavoitteet ovat yhteneväiset kisojen tavoitteiden kanssa. Asiantuntijamme toimivat metsässä ja hyö­

dyntävät teknologiaa sekä alan parasta tietotaitoa hankkiessaan uusiutuvaa raaka­ainetta korvaamaan fossiilisista materiaaleista valmistettuja tuotteita. Samalla he huolehtivat metsäluonnon hyvinvoinnista”, sanoo asiakaskokemuspäällikkö Jarmo Hakala UPM Metsältä.

UPM on mukana monissa yhteisöhankkeissa, jotka tukevat kestävää kehitystä ja edistävät ympäröivien yhteisöjen hyvinvointia.

Suunnistusliiton mukaan suunnistuksen harrastajat pitävät tärkeänä ympäristönsuojelua, terveellisiä elämäntapoja ja kotimaisten tuotteiden suosimista.

”Suunnistus on lajina perhekeskeinen, mikä sopii hyvin yhteen meidän perhestrategiamme kanssa. Haluamme, että metsänomistajat ovat perheineen kiinnostuneita metsistä, niiden hoitamisesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista”, Hakala jatkaa. upmmetsa.fi

Kansallispuiston perustamisesta Repoveden jylhiin maisemiin on kulunut 20 vuotta. Metsähallitus on rakentanut alueelle monipuolisesti eripituisia ulkoilureittejä sekä kesä- että talvikaudelle.

Kaikille avoimia taukopaikkoja tulisijoineen on runsaasti, ja ympärivuotiset varauskodat monipuolistavat retkeilymahdollisuuksia.

Repovedellä on suojelualueen perustamisen jälkeen panostettu myös alueen luontoarvoihin. Alueen metsiin on lisätty luonnonmetsien piirteitä erilaisin ennallistamistoimin.

Repoveden kansallispuiston perustaminen tuli mahdolliseksi, kun UPM lahjoitti Suomen valtiolle 560 hehtaaria maata. Tämän seurauksena kansallispuisto perustettiin 1.1.2003 pinta-alaltaan noin 1500 hehtaarin suuruisena.

Kansallispuiston yhteyteen perustettiin UPM:n omistama Suomen suurin yksityinen suojelualue, Aarnikotkan metsä, jolle yhtiö haki korvauksetonta rauhoitusta ja jonka pinta-ala on noin 1400 hehtaaria.

Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan Metsä muodostavat Repovetenä tunnetun alueen, jonka hoidosta vastaa Metsähallitus.

upm.fi

KUVA TEPPO SALMIA

VASTUULLISUUS

UPM:LLE PLATINAA ECOVADISISSA

Kansainvälisten yritysten vastuullisuutta arvioiva EcoVadis sijoitti

UPM:n korkeimmalle mahdolliselle platinum-tasolle neljässä kategoriassa: ympäristövastuu, työelämän käytännöt ja ihmisoikeudet, toiminnan eettisyys sekä kestävän kehityksen mukainen hankintaketju.

Platinum-tasolle ylsi vain yksi prosentti yli 100 000 arvioidusta globaalista yrityksestä. 87 pisteellä sadasta yhtiö oli yksi alansa parhaista toimijoista.

”Viime vuoteen verrattuna paransimme eniten ilmastoasioissa. Olemme ylpeitä siitä, että ilmastonmuutosta hidastavat toimemme ja siihen liittyvä johtaminen sekä tieteen vahvistamat, kunnianhimoiset päästövähennystavoitteemme nostivat meidät parhaaseen mahdolliseen Leader-luokkaan”, sanoo UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren

”Platinum-taso kertoo toimistamme vastuullisuuden edistämiseksi koko toimitusketjussa ja antaa tunnustusta työllemme, jolla luodaan fossiilisista raaka-aineista riippumatonta tulevaisuutta.”

EcoVadis arvioi globaaleja yrityksiä yli 200 ostokategoriassa yli 175 maassa. Arviointi perustuu kattavaan selvitykseen yrityksen vastuullisuustoimista sekä mediasta ja muista julkisista lähteistä hankittuun varmennettuun tietoon. upm.fi

Pelastusharjoitus puunkorjuutyömaalla

UPM METSÄ toteutti toukokuussa pelastusharjoituksen puunkorjuutyömaalla Lohtajalla yhteistyössä Keski­Pohjanmaan pelastuslaitoksen sekä ensihoidon kanssa.

Pelastusharjoituksessa harjoiteltiin tilannetta, jossa henkilö oli jäänyt hakkuukoneen kaataman puun alle ja loukkaantunut vakavasti.

Ensimmäinen haaste oli onnettomuuspaikalle löytäminen, sillä pelastajille ei annettu tarkkaa osoitetta, johon saapua. Pelastajat hajaantuivat maastoon ja löysivät tapahtumapaikalle hakkuukoneen kuljettajan opastuksella.

Samalla kun loukkaantunut henkilö sai ensihoitoa tapahtumapaikalla, osa pelastajista valmistautui loukkaantuneen siirtämiseen pois metsästä.

Käytössä oli perävaunulla varustettu mönkijä, joka osoittautuikin harjoituksessa hyvin maastokelpoiseksi kulkuvälineeksi.

Loukkaantunut saatiin siirrettyä maantien varteen, josta hänet olisi toimitettu tositilanteessa pelastushelikopterilla jatkohoitoon.

Harjoitus oli tarpeellinen ja onnistui hyvin. Oikea tieto tapahtumasta

sekä sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä varmistaa nopean avun saamisen.

Harjoitus vahvisti osallistujien kokemusta ja heidän osaamistaan. UPM Metsä toteuttaa vastaavia pelastusharjoituksia eri puolilla Suomea lisätäkseen puunkorjuun turvallisuutta.

Harjoituksen loukkaantunut henkilö ei ollut ilmoittanut hakkuukoneen kuljettajalle tulostaan puunkorjuutyömaalle, joten kuljettajalla ei ollut saapumisesta ennakkotietoa.

Henkilöllä ei myöskään ollut yllään huomiovaatetusta, joten kuljettaja ei havainnut häntä riittävän etäältä. Harjoituksessa toteutettu tilanne ei ole vaaratilanteena lainkaan poikkeuksellinen eikä tavaton.

Tärkeitä havaintoja:

• Ole omasta sijainnistasi niin tietoinen kuin mahdollista.

• Jos hälytät apua, pidä puhelin vapaana pelastajien soitolle.

• Ilmoita hakkuukoneen kuljettajalle tulostasi soittamalla.

• Käytä huomiovaatetusta.

Puupohjainen piirakkapakkaus oli yleisösuosikki

HILLITTY, vaaleanruskea väri, pehmoisen näköinen pinta ja tuttu etiketti. Riisipiirakkapakkaus on tunnistettava, mutta siinä näyttää olevan jotain uutta.

Aivan: Fazerin Kaurainen riisipiirakka ­pakkaus on tehty kokonaan puupohjaisesta materiaalista, eikä se sisällä lainkaan muovilaminaattikerrosta.

Innovaatio valittiin yleisön suosikiksi Uusi puu ­kilpailussa, ja se sijoittui kilpailussa toiselle sijalle. Perusteluissa keksintöä kuvattiin esimerkiksi näin:

”Hieno innovaatio muovin vähentämiseen arjessa. Pakkaus näyttää myös hyvältä.”

”Meillä tykätään paperiin pakatuista leipätuotteista. Puoliso väittää maistavansa, jos tuote säilytetty muo­

vissa. Tämä pussi ei aidosti sisällä muovia, mikä on luonnonkin kannalta hyvä asia.”

Riisipiirakat on pakattu UPM Specialty Papersin valmistamaan kuumasaumattavaan UPM Confidio ­suojakäärepaperiin, jossa on itsessään rasvan­ ja kosteudenesto­ominaisuudet. Tuote voidaan kierrättää kartonkikierrätyksessä.

”Palkittava uudenlainen paperipohjainen pakkaus tarjoaa suojaa ja säilyttää korkealaatuisena tuotteen, joka on tuttu jokaisen suomalaisen ruokapöydästä. Pakkausmateriaali tukee tuotteen brändiä hienolla tavalla”, sanoo Uusi puun puheenjohtaja Johanna Lahti VTT:ltä. uusipuu.fi

UUSIA NIMITYKSIÄ

UPM:SSÄ

DI Antti Koulumies (kuvassa) on nimitetty UPM Timberin lisäksi UPM Metsän johtajaksi. UPM Metsän nykyinen johtaja, metsätalousinsinööri, eMBA Sauli Brander on nimitetty globaaleista metsäasioista vastaavaksi johtajaksi.

Hän keskittyy globaaleihin metsäasioihin liittyvään edunvalvontaan sekä kansainvälisiin metsäkysymyksiin, kuten ilmastopositiiviseen metsänhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Molemmat nimitykset tulivat voimaan 1.9.2023.

”Suomen puumarkkinat ovat uudessa tilanteessa. UPM Metsä ja UPM Timber muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa kilpailukykyisen puunhankinnan tehtaillemme. Johtajarotaation avulla pyrimme tiivistämään entisestään UPM Timberin ja UPM Metsän välistä yhteistyötä sekä tukemaan Suomen-toimintojemme kehittämistä”, sanoo Bernd Eikens, UPM Fibresliiketoiminta-alueen johtaja.

Fazerin piirakkapussi ei sisällä lainkaan muovia, mutta piirakat säilyvät silti hyvässä kunnossa.

”Samaan aikaan globaalit metsäasiat ovat UPM:lle yhä tärkeämpiä, sillä 60 prosenttia yhtiön sellukapasiteetista on nyt Uruguayssa ja puunhankinta Suomen ulkopuolella on kasvussa. Meillä on kansainvälisesti kasvava tarve asiantuntemukselle, joka liittyy viimeisimpään tieteelliseen tietoon ja säätelyyn koskien kestävään metsätaloutta”, Eikens jatkaa. upm.fi

Asiantuntijalta ratkaisevat neuvot sukupolvenvaihdokseen

Atte ja Heli Lipsanen hoitivat maa- ja metsätilaansa Juvalla yli 30 vuotta, kunnes ryhtyivät keskustelemaan tilan jatkosta kolmen tyttärensä kanssa. UPM:n asiantuntijan avulla sukupolvenvaihdos saatiin toteutettua sujuvasti.

Lipsasten kodista avautuu tyypillinen eteläsavolainen maisema: toisella puolella taloa kimaltaa järvi ja toisella puolella kohoaa mäkinen metsä.

Mustikan- ja puolukanvarpujen verhoama rinne nousee jyrkästi ja tarjoaa suotuisan kasvualustan korkeiksi ehtineille kuusille, männyille ja koivuille.

Atte Lipsanen astelee jyrkässä maastossa tottuneesti. Hänestä tuli vaimonsa Heli Lipsasen kanssa metsänomistaja vuonna 1985, kun Helin vanhemmat tekivät maa- ja metsätilallaan sukupolvenvaihdoksen, eikä Helin sisaruksilla ollut halua jatkaa toimintaa. Kauppaan kuului kolmesta tilasta koostuva kokonaisuus, karjatila, peltoja ja noin sata hehtaaria metsää.

Heli ja Atte muuttivat tilan päätaloon Helin vanhempien kanssa ja ryhtyivät pitämään maatilaa.

Merkonomiksi kouluttautunut Heli vastasi tilan paperitöistä ja karjasta. Rakennustyöt ja metsien hoitaminen taas sopivat luontevasti mekaanikoksi valmistuneelle Atelle.

Hankintahakkuut alkoivat joka vuosi marraskuussa ja kestivät helmikuulle asti. Parhaina talvina Atte hakkasi 800 mottia puuta ja ajoi ne pois traktorilla sekä metsäperäkärry-yhdistelmällä. Hankintahakkuut toivat heille pitkään merkittäviä myyntituloja.

2000-luvun alkupuolella Lipsaset ryhtyivät ajamaan karja- ja maataloutta alas. Kun viimeiset lehmät olivat lähteneet, pellot vuokrattiin ulkopuoliselle viljelijälle. Atte jatkoi metsän hoitamista ja teki asennustehtäviä teollisuudessa. Heli siirtyi puolestaan töihin tilitoimistoon.

ATEN lähestyessä eläkeikää perheessä alettiin pohtia, mitä tilalle tehdään. Tyttäret Henna Suikki, Emmi Lipsanen ja Anni Nenonen työskentelivät sosiaali- ja terveysalalla.

TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT TIMO VILLANEN

Atte Lipsanen sekä hänen tyttärensä Emmi Lipsanen ja Henna Suikki olivat tyytyväisiä sukupolvenvaihdoksen vaivattomuuteen.

polven­

Perheen esikoinen Henna päätti ostaa päätalon, joka lohkottiin tässä vaiheessa erilleen metsätilasta. Hän ei halunnut ottaa koko tilaa hoitaakseen. Tilakokonaisuuteen kuuluvat pellot oli vuokrattu ulkopuolisille jo aiemmin.

Heli ja Atte rakensivat itselleen uuden talon tilaan kuuluneelle rantatontille. Sopiva paikka löytyi tutkimalla metsän maapohjaa.

”Istuimme kuusikossa ja totesimme, että tässä on meidän paikkamme. Se vain tuntui oikealta”, Atte sanoo.

Varsinaisesta sukupolvenvaihdoksesta alettiin puhua ensimmäisen kerran vuonna 2019. Asia ei tullut tyttärille yllätyksenä.

”Olemme kasvaneet ajatukseen jo nuorena ja asuneet aina metsän vieressä”, Henna kertoo.

Lipsaset olivat tehneet yhteistyötä UPM:n kanssa jo pitkään. Kun he kuulivat UPM:n tarjoamasta sukupolvenvaihdospalvelusta, he ottivat yhteyttä lakipalveluasiantuntija Minna Ikoseen. Perhe tapasi Ikosen ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2020, ja vuotta myöhemmin allekirjoitettiin kauppasopimus.

Käytännössä sukupolvenvaihdos aloitettiin neuvottelemalla asiasta pankissa. Siellä arvioitiin Lipsasten edellytyksiä ja mahdollisuuksia sukupolvenvaihdokselle.

”Ehdotimme, että tekisimme metsätalousyhtymän, jos tyttäret suostuisivat siihen. Halusimme siirtää kokonaisvastuun tilasta heille”, Atte kertoo.

Henna Suikki asuu lastensa kanssa suvun kantatilalla ja pyörittää kahta hyvinvointialan yritystä.

SEURAAVAKSI pidettiin suunnittelupalaveri Ikosen kanssa UPM:n Juvan-konttorilla. Hän oli tutustunut tilatietoihin ja kartoitti perheenjäsenten tarpeita ja toiveita. Näiden tietojen perusteella hän esitteli perheelle erilaisia vaihtoehtoja ja laskelmia.

Lipsasten kolmesta tilasta kahdelle oli kaavoitettu rantatontteja. Ikosen suosituksesta he pyysivät kuntaa muuttamaan osan niistä tavalliseksi metsätalousmaaksi. Kaavamuutoksen saamiseen meni kuukausia, mutta kun ylimääräiset rantatontit poistettiin, kauppahinta pieneni merkittävästi.

Tyttäret päätyivät maksamaan vanhemmilleen alle 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Loppuosan he ottivat lahjana, josta maksoivat lahjaveron. Ennen lopullista kauppaa verottajalta pyydettiin ennakkoratkaisu lahjaverotuksesta. Tähän meni eniten aikaa koko prosessissa.

”Kun saimme päätöksen, tiesimme lopulliset lainasummat ja lahjaverojen määrät. Näiden perusteella neuvottelimme lainoista pankin kanssa”, Emmi sanoo.

Vanhemmat halusivat antaa tyttärilleen päätäntävallan kauppahinnasta.

”Minna teki suku­

vaihdoksen meille helpoksi.”

”Ajattelimme, että hinnan täytyy olla sellainen, että se tuntuu heistä hyvältä. Ei ole kenenkään etu, jos hinnasta ruvetaan vääntämään viimeiseen euroon asti. Siitä tulee helposti katkeruutta, josta kärsitään loppuelämä”, Atte toteaa.

KAIKKI olivat tyytyväisiä lopputulokseen, mutta Emmin mukaan asian pohtiminen ei ollut helppoa.

”Kaikilla on ollut pelko takaraivossa. Onhan tämä hirveän iso kauppa! Jokainen joutui ottamaan henkilökohtaista lainaa verojen maksuun.”

Epäröinnin hetkillä Ikosen panos oli ratkaiseva.

”Hän vakuutti, että tämä on ainut järkevä tapa toimia. Jos olisimme miettineet asiaa vain keskenämme, emme olisi varmaankaan uskaltaneet viedä tätä loppuun”, Emmi korostaa.

Lipsasten mielestä yhteistyö Ikosen kanssa sujui erinomaisesti.

”Hänen kanssaan oli todella mukava toimia. Kaikki meni luontevasti ja kivuttomasti. Papereita tehdessä naurettiinkin paljon. Tuntuu helpottavalta, että vetovastuu saatiin siirrettyä tytöille näin jouhevasti”, Atte kiittelee.

METSÄN­

OMISTAJIEN ARVOT

1

TALOUDELLINEN TURVA. ”Maksamme tilan kauppahinnan metsänhoidosta saatavilla myyntituloilla. Se taas on vanhemmillemme turva tuleviksi vuosiksi.”

2

JATKUVUUS. ”Pidämme metsästä huolta kestävästi, jotta siitä on iloa ja turvaa myös seuraavalle polvelle. Haluamme pitää maaseudun elinvoimaisena.”

3

METSÄN HYVINVOINTI .

”Valitsemme hoitotoimenpiteet sillä perusteella, mikä on järkevää. Hoidamme metsää tarpeen mukaan ja suojelemme tarvittavat kohteet.”

Emmi Lipsanen on rakentanut miehensä kanssa metsään laavun, jolla he käyvät usein lasten ja koirien kanssa rentoutumassa.

”Minna teki sukupolvenvaihdoksen meille äärimmäisen helpoksi. Hänellä oli tarvittava tieto ja oikeat lomakkeet eri tahoille. Hän piti ohjia käsissään”, Henna jatkaa.

Tyttäret omistavat tilan tasaosuuksin. He ovat sopineet, että Emmi organisoi pääasiassa metsäyhtymän metsäsuunnitelmia ja puukauppoja, mutta asioista päätetään yhdessä. Emmi aikoo tehdä metsästä itselleen uuden ammatin: hän aloittaa syksyllä metsätalousinsinöörin opinnot.

SISARUKSET tekevät metsässä isänsä kanssa pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten istutusta ja raivausta.

Uudet omistajat arvioivat, että toiminnassa ei tapahdu suuria muutoksia, mutta jatkossa palveluita ostetaan enemmän ulkopuolisilta toimijoilta.

Atte ja Helikään eivät näe tilanteessa mitään mullistavaa. Maa- ja metsätalouden verotukseen erikoistunut Heli pystyy auttamaan tyttäriään metsäyhtymän veroilmoituksen tekemisessä, ja Atte jatkaa metsänhoitotöitä kuten ennenkin. Eikä se tunnu hänestä erilaiselta, vaikka metsän omistavatkin hänen lapsensa.

Metsän omistuksesta luopuminen ei tuntunut Atte Lipsasesta vaikealta, sillä hän luottaa tyttäriinsä.

Hänelle on tärkeää, että hän saa jatkaa metsän hoitamista.

MITEN SUKUPOLVENVAIHDOS TOTEUTETAAN?

Atte nauttii metsästä erityisesti kuulaina syysaamuina.

”Ei ole sen ihanampaa tunnetta kuin se, kun astelee harvennustöihin ensimmäisillä pikkupakkasilla. Silloin mieli lepää. Päivän jälkeen on hienoa katsoa, minkälaiset rivit on saanut aikaiseksi.”

Sisarusten metsänhoitoa ohjaa UPM:n kanssa tehty metsäsuunnitelma ja isän päässä oleva hiljainen tieto, jota hän on jakanut tyttärilleen, kun he ovat kiertäneet palstoja yhdessä.

Lipsasen perheessä lapset eivät ole juurikaan osallistuneet metsätöihin nuoruudessaan, koska niitä tehtiin silloin, kun he olivat koulussa.

”Vanhemmat olivat aamuin illoin navetassa, ja päivällä iskä lähti metsään. Muistan sen tuoksun, kun hän tuli kotiin: sekoitus tuoretta puuta, bensaa, hikeä ja kahvia. Hänellä oli aina punainen termospullo villasukassa mukana metsässä”, Emmi muistelee.

Maatilan töitä sisarukset ovat tehneet pienestä pitäen. Erityisesti polttopuiden kantaminen pinoihin on ollut heidän tehtävänsä. Nyt tämä perinne on siirtynyt jo seuraavalle sukupolvelle.

”Ei ole ihanampaa tunnetta kuin se, kun astelee harvennustöihin ensimmäisillä pikkupakkasilla.”

UPM Metsän asiakkaat voivat toteuttaa sukupolvenvaihdoksen alusta loppuun asti asiantuntijan avulla. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan metsänomistajan ja hänen perheensä tarpeet ja toiveet. Tämän jälkeen asiantuntija esittelee heille erilaisia vaihtoehtoja.

Seuraavaksi asiantuntija selvittää omaisuuden arvon. Tilakokonaisuuksissa tähän sisältyy usein metsän lisäksi erilaisia rakennuksia ja peltoa. Kun omaisuuden arvo on selvillä, asiantuntija tekee laskelmat eri vaihtoehtojen kauppahinnasta ja veroista.

Kun paras ratkaisu on valittu, asiantuntija valmistelee asiakirjat, hoitaa lainhuudot sekä ohjaa osapuolia tekemään hakemukset ja ilmoitukset, joita omistusjärjestelyihin liittyy. Hän voi järjestellä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa myös puukaupan, joka on usein tarpeen verojen tai kauppahinnan maksussa.

Tilaa sukupolvenvaihdospalvelu UPM:n verkkosivuilta: upmmetsa.fi/metsanhoito/ metsaomaisuus/sukupolvenvaihdos tai ottamalla yhteyttä paikalliseen metsäasiakasvastaavaasi.

Neuvot antoi UPM Metsän lakipalveluasiantuntija Minna Ikonen.

ANNA YLÄ ­ ANTTILA

Toiminnanjohtaja

Vastuullisen metsänhoidon yhdistys –

FSC Suomi

FSC auttaa varautumaan tulevaisuuden haasteisiin

ILMASTONMUUTOS: pysäyttäminen ja sopeutuminen? Luontokato: oman metsän monimuotoisuudesta huolehtiminen? Talous: pääsy markkinoille ja metsän arvon säilyttäminen tuleville sukupolville?

Ihmisoikeudet: turvaaminen tuotantoketjun läpi? Entä uusi kansainvälinen sääntely?

Metsänomistaja kohtaa tulevaisuudessa monia haasteita – mutta myös mahdollisuuksia. FSC®* tarjoaa välineitä niiden käsittelyyn.

30 vuotta sitten kehitetyllä FSC (Forest Stewardship Council) -järjestöllä ja sertifiointijärjestelmällä on vankka kokemus ympäristöhaasteiden, sosiaalisten kysymysten ja taloudellisesti kestävän metsänhoidon pohtimisesta ja eri näkökulmien yhdistämisestä.

FSC-metsissä käytetään tehokkaimpia tunnettuja keinoja monimuotoisuuden suojaamiseksi.

Lintujen pesintää ei häiritä. Vesistöille taataan riittävät suojavyöhykkeet ja lahopuuta jätetään metsään lain puitteissa. Ilmastonmuutoksen seurauksilta suojaa vähintään 10 prosentin lehtipuuosuus.

FSC-metsäsuunnitelma auttaa tunnistamaan tärkeät kohteet omassa metsässä.

Toimenpiteet perustuvat uusimpaan tieteelliseen tietoon ja perusteelliseen keskusteluun laajan asiantuntija- ja sidosryhmäjoukon kesken. FSC-standardia ovat tekemässä niin ympäristöjärjestöt, virkistysjärjestöt, ay-liike, alkuperäiskansat kuin metsäalan erilaiset taloudelliset toimijatkin.

Yhteisen näkemyksen löytäminen vie aikaa; Suomen uusi metsänhoidon FSC-standardi julkaistiin monivuotisten neuvottelujen seurauksena toukokuussa 2023. Vaivannäkö kannatti! Uusi standardi antaa entistä paremmat eväät metsän monien arvojen vaalimiseen.

FSC saa luotettavuutensa myös kuluttajan silmissä kestävyyden ulottuvuuksien tasapainoisesta huomioimisesta.

Merkin tunnettuus on hyvä etenkin nuoren polven keskuudessa, ja se kasvaa vauhdilla. FSC takaa puun hyväksyttävyyden ja pääsyn markkinoille myös tulevaisuudessa.

FSC ei ole metsänsuojelua vaan talousmetsän kestävän käytön markkinaehtoinen sertifikaatti.

FSC-metsän tulee tuottaa myös pitkällä aikavälillä ja ilmaston muuttuessa.

FSC:n visio on saada metsän todellinen arvo tunnustetuksi yhteiskunnassa. Yhtäältä se tarkoittaa metsän monien arvojen yhtäaikaista näkemistä.

Toisaalta se tarkoittaa markkina-arvon luomista metsän tuottamille palveluille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi puhdas vesi, virkistysarvot tai maaperän ja puuston sitoma hiili.

FSC-metsäsertifiointiin liitettävä ekosysteemipalvelusertiointi on mekanismi, jonka kautta nämä arvot voivat realisoitua myös markkinoilla.

FSC:n tulee olla saatavilla myös pienmetsänomistajille. Tätä varten on kehitetty välineitä, kuten ryhmäsertifiointi, jossa kulut jaetaan ja ryhmänvetäjä kantaa vastuuta jäsenten vaatimusten täyttämisestä. FSC-sertifiointi on helppo tapa toteuttaa vastuullista metsätaloutta.

FSC­sertifiointi on helppo tapa toteuttaa vastuullista metsätaloutta.

Kirjoittaja on entinen Reilun kaupan aktivisti, museo ­ opas ja globaalikasvattaja, joka on työskennellyt muun muassa ihmisoikeuskysymysten ja eettisen kuluttamisen parissa. Nykyisin hän johtaa FSC Suomea eli Vastuullisen metsänhoidon yhdistystä, joka edistää FSC ­ sertifiointia Suomessa ja hallinnoi Suomen metsänhoidon FSC ­ standardia.

*FSC® N003385

Hömötiainen on Suomen metsissä uhan alainen lintulaji. Se pesii lahoissa pökkeloissä, yleensä koivuissa tai muissa lehtipuissa.

Vaali metsäsi hyvinvointia

Monimuotoisuus parantaa metsän kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Sitä voi onneksi vaalia yksinkertaisilla keinoilla.

1. JÄTÄ SUOJATIHEIKKÖJÄ

Suojatiheiköt tarjoavat suojaa ja ravintoa metsäkanalinnuille ja jäniksille. Hyvässä suojatiheikössä on kasvatettavien puiden lisäksi alikasvoskuusia, monipuolista lehtipuustoa ja pensaita.

Hyviä paikkoja suojatiheiköille ovat notkot ja ojien reunat, joihin on raivaussahan kanssa muutenkin hankala päästä.

”Sopiva koko suojatiheikölle on noin aari, kymmenen kertaa kymmenen metriä. Niitä kannattaa jättää ainakin yksi hehtaarille”, sanoo tuotepäällikkö Ella Kaivola UPM Metsältä.

2. SUOSI LEHTIPUITA

Monilajisuus parantaa metsien riskinsietokykyä. Taimikonhoidossa havupuiden sekaan kannattaa jättää rauduskoivua mutta myös haapaa ja pihlajaa. Lisäksi on syytä säästää aina jalot lehtipuut, kuten tammi ja metsälehmus.

Rauduskoivun jättäminen metsään on myös taloudellisesti kannattavaa. Paju on puolestaan tärkeä kasvi pölyttäjille.

Kaikki lehtipuut ovat hyviä tulevia säästöpuita, jotka kelpaavat lintujen pesäpuiksi ja myöhemmin lahopuiksi. Kaivola suosittelee tavoittelemaan metsiin noin viidenneksen lehtipuuosuutta.

3. SÄÄSTÄ ARVOKKAAT

KOHTEET

Erityisiä luontoarvoja sisältävät kohteet, kuten lähteiden ja vesistöjen vierusmetsät, kannattaa jättää käsittelemättä. Helpoin tapa varmistaa luontoarvojen säilyminen on liittää metsät

UPM:n FSC® (FSC-C109750) -ryhmäsertifiointiin.

UPM:n asiantuntija kartoittaa silloin metsän kaikki luontoarvot, ja viisi prosenttia pinta-alasta jätetään kokonaan käsittelyn ulkopuolelle. Metsäsertifiointi on konkreettinen keino varmistaa metsän monimuotoisuus.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN | KUVA VASTAVALO

ELLA KAIVOLA Tuotepäällikkö, UPM Metsä

MONIMUOTOISUUS

Suojatiheiköt tarjoavat suojaa metsäkanalinnuille ja jäniksille. Sopiva koko on aari hehtaarilla.

Havupuiden sekaan kannattaa raivatessa jättää rauduskoivua, haapaa ja pihlajaa.

Lähteiden ja vesistöjen vierusmetsät kannattaa jättää kokonaan käsittelemättä.

SYYTÄ, MIKSI PUUTA TARVITAAN

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja

Karoliina Niemi kertoo, mikä on puun merkitys Suomelle ja mihin kaikkeen puuta käytetään nyt ja tulevaisuudessa.

1. Mikä on puun vaikutus Suomen vientiin?

NIEMI: ”Metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2022 yhteensä 14,6 miljardia euroa, josta massa- ja paperiteollisuuden osuus oli 10,5 miljardia euroa ja puutuoteteollisuuden noin 4,1 miljardia euroa.

Metsäteollisuudella on iso merkitys tavaraviennille – se muodostaa viidenneksen Suomen koko tavaraviennin arvosta. Viennistä 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan, 20 prosenttia Aasiaan ja loput muihin maanosiin.

Tullin ulkomaan tavarakaupan tilastojen mukaan paperi ja kartonki olivat viennin arvossa mitattuna Suomen merkittävin vientituote vuonna 2022. Sellu ja sahatavara olivat sijoilla neljä ja viisi.

Viennin kehitykseen vaikuttavat eniten globaalit markkinat ja suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky. Puun häiriötön saatavuus on osa tätä kokonaisuutta.”

2. Mikä on puun vaikutus työpaikkoihin Suomessa?

NIEMI: ”Metsäteollisuus työllistää suoraan yli 40 000 henkilöä. Metsätalouden ja puunkorjuun parissa työskentelee lisäksi noin 21 000 henkilöä. Eri aloilla on monia toimijoita, jotka ovat riippuvaisia massa- ja paperiteollisuuden tuotannosta ja viennistä. Metsäteollisuus työllistää välillisesti yli 30 000 henkilöä muun muassa maaliikenteessä, kuljetuksessa, tukkukaupassa ja varastoinnissa.

Vuonna 2021 metsäteollisuudessa maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 1,9 miljardia euroa. Metsätaloudessa ja puunkorjuussa palkkasumma oli samana vuonna noin 450 miljoonaa euroa. Yksityismetsänomistajille metsäteollisuus maksoi vuonna 2022 kantorahatuloja 2,5 miljardia euroa.

Metsäsektorin arvoketjut ovat pääosin kotimaisia. Tuotantolaitoksia on ympäri maata, joten niiden taloudelliset vaikutukset ovat alueellisesti suuria.

Metsäteollisuuden vienti ja laajat kotimaiset arvoketjut hyödyttävät Suomen taloutta, yrityksiä ja suomalaisten hyvinvointia työpaikkoina, palkkoina, veroverotuloina ja puunmyyntituloina.”

3.

Kuinka paljon metsä tuo Suomelle verotuloja?

NIEMI: ”Metsäsektorin suora ja epäsuora verokertymä on yhteensä noin 3,5 miljardia euroa, josta vajaa puolet tulee työntekijöiden maksamista veroista ja sivukuluista sekä työnantajan maksamista sivukuluista. Tämä on noin 3,6 prosenttia kaikista Suomessa kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista.”

4. Miten metsä toimii Suomessa hiilinieluna?

NIEMI: ”Luonnonvarakeskuksen ennakkoarvion mukaan maankäyttösektori oli kokonaisuudessaan hiilinielu vuonna 2022. Metsillä on tässä kokonaisuudessa iso merkitys. Terveet ja hyvin kasvavat metsät takaavat vahvan hiilinielun, ja metsiä kannattaakin hoitaa aktiivisesti ja oikeaan aikaan.

Metsien hiilinielun suuruus vaihtelee vuosittain. Globaalit markkinat vaikuttavat Suomessa tehtyjen puupohjaisten tuotteiden vientiin ja siten myös hakkuisiin ja nieluihin. Lisäksi vuosittaiset kasvuolosuhteet muuttavat hiilinieluja. Kuivat kesät ovat haasteellisia kasvulle ja hiilensidonnalle. Ne altistavat myös hyönteistuhoille.

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Metsät ovat hiilinielu, eli ne sitovat vuosittain enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu. Viljelysmaa on puolestaan päästölähde, koska se vapauttaa vuosittain ilmaan enemmän hiilidioksidia kuin pystyy sitomaan sitä.

Metsäkato tarkoittaa metsän muuttamista muuhun käyttötarkoitukseen. Se aiheuttaa metsänielun pysyvän poistumisen, mutta sitä tapahtuu Suomessa melko vähän.”

5. Miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää?

NIEMI: ”Monimuotoisuus on elinvoimaisen metsän ja suomalaisen metsäelinkeinon perusta. Eri lajit viihtyvät erilaisissa metsissä ja metsän eri osissa, joten yhtä keinoa monimuotoisuuden turvaamiseksi ei ole.

Monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että arvokkaimmat kohteet rajataan metsänkäytön ulkopuolelle. Lisäksi talousmetsissä on tehty 2000-luvun vaihteesta lähtien monimuotoisuutta edistäviä toimia, joista yksi on laho- ja säästöpuiden jättäminen metsään.

Lahopuissa elää 4 000–5 000 erilaista metsälajia. Hakkuiden yhteydessä on tärkeää jättää metsään lahopuiden lisäksi eläviä säästöpuita, joiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota. Ne tarjoavat suotuisan elinympäristön erilaisille eliöille ja myöhemmin lahottajille.

Monimuotoisuutta edistävät myös vesistöjen ympärille jätettävät suojavyöhykkeet, jotka estävät valumia hakkuukohteilta ja tarjoavat elinympäristöjä vesistön läheisyydessä viihtyville lajeille, sekä tiheiköt, jotka antavat suojaa ja ravintoa eri eläimille.

Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry laativat parhaillaan puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekarttaa. Siinä katsotaan tähänastisen työn tuloksia ja suunnataan katse eteenpäin vuoteen 2055 asti.”

6. Miten tuotannon sivuvirtoja hyödynnetään metsäteollisuudessa?

NIEMI: ”Kun valmistetaan korkean jalostusasteen tuotteita, puun kaikki osat pyritään hyödyntämään tarkasti. Tulevaisuudessa sivuvirroista hyödynnetään yhä suurempi osa. Tällä on suuri merkitys ympäristölle ja tuotteen jalostusarvolle.

Esimerkiksi sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvää haketta ja purua käytetään sellun raaka-aineena sekä biokomposiitin, biopolttoaineiden ja teknisten biokemikaalien valmistuksessa.

Sellutehtaan tuotantoprosessista saadaan sivutuotteena sähköä ja lämpöä sekä yhä enemmän lannoitevalmisteina käytettävää tuhkaa, meesakalkkia ja kuitulietettä.

Metsäteollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan Suomi on maailman ykkönen ligniinin talteenottoon liittyvissä patenteissa. Ligniini on selluloosan ohella tärkeä puun ainesosa, jota on hyödynnetty ennen ainoastaan energiana.

Nyt sitä käytetään esimerkiksi liimojen, biomuovien ja tulevaisuudessa myös akkumateriaalien valmistuksessa.

Sellunkeiton raakasuovasta saadaan rasvayhdisteitä, joista voi erottaa muun muassa pikeä ja mäntyöljyä. Mäntyöljyä jatkojalostetaan biodieseliksi, tisleeksi kemianteollisuuteen sekä naftaksi, jota voidaan hyödyntää myös biomuovien raaka-aineena.”

Hakkuiden yhteydessä on tärkeää jättää metsään lahopuiden lisäksi säästöpuita, joiden annetaan kasvaa ja kuolla.

7. Mitä puusta valmistettuja tuotteita käytämme arjessa?

NIEMI: ”Puusta valmistetut tuotteet ovat osa arkeamme. Useat suomalaiset asuvat puutaloissa. Huonekalut ja ulkoterassit valmistetaan yleensä puusta. Leikkuulauta, tarjotin ja monet muut astiat voivat olla puuta.

Puusta tehdään myös nenäliinoja, talouspaperia ja wc-paperia, tarramateriaaleja sekä yhä enemmän erilaisia arjen pakkauksia. Myös ravintoloista ja kahviloista mukaan otettavat niin sanotut take away -astiat ovat nykyään usein puupohjaisia.

Moni meistä lukee mielellään kirjoja. Komposiittimateriaalista voi valmistaa terasseja, pesualtaita ja jopa wc-pöntön. Onpa puusta valmistettu joskus autokin.

Käydessäni äskettäin Kanadassa sain paikallisilta kollegoiltani lahjaksi puusta valmistelut nappikuulokkeet. ”

8.

Mikä on puusta valmistettujen tuotteiden kysyntä tulevaisuudessa?

NIEMI: ”Konsultointiyritys Afryn vuonna 2018 laatiman arvion mukaan puupohjaisten tuotteiden markkinat kasvavat noin 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä.

Ainoastaan graafisen paperin kysyntä on vähentynyt digitalisaation myötä. Paperia tarvitaan kuitenkin myös tulevaisuudessa, ja silloin kilpailukyky ratkaisee sen, missä paperi tuotetaan.

Maailmanlaajuiset megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, raaka-aineiden lisääntyvä niukkuus, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ohjaavat kulutusta kestävämpiin ratkaisuihin. Puu on uusiutuva, moneen tuotteeseen soveltuva raaka-aine.”

Ilmastonmuutos, raaka­aineiden niukkuus ja kaupungistuminen ohjaavat kulutusta kestävämpiin ratkaisuihin.

9.

Millaisia ovat yllättävimmät puupohjaiset tuotteet?

NIEMI: ”Puun käyttäminen sitkoaineena muun muassa jogurtissa, ketsupissa ja hammastahnassa yllättää kuulijan aina. Monille on uutta myös se, että puuta hyödynnetään vanilliinin, sellofaanin ja kosmetiikan valmistuksessa.

Itse biokemiaa paljon lukeneena odotan sitä, mitä puu tuo lääketeollisuudelle. Puu voi elää metsässä vuosisatoja ja kestää vaikka millaisia ulkoisia uhkia. Sillä on loistavat puolustautumiskeinot.”

10.

Minkälaisia tuotteita puusta valmistetaan tulevaisuudessa?

NIEMI: ”Puu on monipuolinen materiaali, emmekä vielä tiedä, mitä kaikkea siitä voidaan tulevaisuudessa tehdä. Tuotteiden uusia kehityssuuntia ovat muun muassa tekstiilit, biokemikaalit, ligniinin eri käyttömuodot, biopolttoaineet ja nanoselluloosa.

On tärkeää etsiä ratkaisuja, joilla voidaan korvata fossiilista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, kuten öljypohjaista muovia, jonka valmistuksessa vapautuu ilmaan suuria määriä hiilidioksidia.

On hyvä muistaa, että tulevaisuudessa tarvitaan myös nykyisiä puutuotteita ja niiden kehittämistä. Prosessissa mahdollisesti käytettävien haitallisten aineiden määrää vähennetään edelleen.

Yksi tärkeä tavoite on energiankulutuksen ja materiaalin kokonaiskäytön vähentäminen tuotannossa eli entistä resurssitehokkaampi tuotanto.”

PÄÄ KYLMÄNÄ HAASTAVINAKIN AIKOINA

edelleen korkealla tasolla, mikä osaltaan rajoittaa markkinoiden elpymistä.”

UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

UPM:N yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäisen mukaan puukaupassa on tällä hetkellä pientä markkinahäiriötä.

”Loppumarkkinoiden hintataso ja markkinatilanne eivät vastaa nykyistä kantohintatasoa. Kaiken kaikkiaan metsäteollisuustuotteiden lyhyen aikavälin markkinanäkymät ovat epävarmat.”

Kiiliäinen korostaa, että säikähtää ei silti pidä.

”Pidemmällä aikavälillä se fakta ei ole kadonnut minnekään, että puupohjaisilla, uusiutuvilla tuotteilla on kasvava kysyntä. Mutta metsäteollisuuskaan ei ole immuuni hetkelliselle markkinahäiriölle.”

EPÄVARMAN tilanteen syyt ovat Kiiliäisen mukaan samat kuin aiemminkin.

Venäjän tuontipuu on ollut tärkeässä asemassa Suomen metsäteollisuudessa. Nyt Venäjän­kauppa on ollut pysähdyksissä jo toista vuotta.

”Korvaavia lähteitä haetaan kotimaan puumarkkinoista. Totutut hankintakanavat on jouduttu järjestelmään uudestaan, ja siinä on aina haasteensa.”

Sellupohjaisten tuotteiden hinnassa ja kysynnässä on tapahtunut voimakas muutos osana globaalin talouden epävarmuutta. Se näkyy ihmisten kulutuskäyttäytymisessä: esimerkiksi verkkokauppa on yksi hyvä indikaattori kulutusmuutoksesta. Se on vähentynyt runsaasti, mikä tarkoittaa sitä, että pakkausmateriaaleja – jotka ovat usein sellupohjaisia – ei kuluteta yhtä paljon kuin ennen.

”Epävarmuus näkyy sellumarkkinassa, hinta on tullut alas. Ostajien selluvarastot Aasiassa ovat

Tukkipuun osalta näkymä on valitettavasti aiempaa heikompi, sillä maailmanlaajuinen talouden epävarmuus ja korkojen nousu näkyvät myös sahatavaran kulutuksessa. Se on laskenut, koska esimerkiksi rakentaminen on vähentynyt.

Energiapuu on uusiutuvana energianlähteenä kysyttyä nyt ja tulevaisuudessa, Kiiliäinen sanoo.

”Olemme sen suhteen tasapainoisemmassa tilanteessa kuin vaikkapa vuosi sitten.”

HAASTAVASTA tilanteesta huolimatta Kiiliäinen painottaa, että puumarkkinat ovat syklinen kokonaisuus. Tämä syklisyys näkyy metsänomistajille usein puun kantohinnan muutoksina.

Vaikka tilanne on juuri nyt hankala, rakenteellisesti mikään ei ole muuttunut – puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvu on edelleen megatrendi.

”Metsä on varmasti tulevaisuudessakin tuottava omistamisen muoto.”

Metsänomistajien olisi Kiiliäisen mukaan tärkeää katsoa asioita pitkällä tähtäimellä. Suhdanteet ja hinnanmuutosten mukaan toimiminen eivät saisi ohjata liikaa metsänkäyttöä.

”Keskeistä on hoitaa metsää ja pitää huolta sen terveydestä ja hyvinvoinnista. Se on tapa, jolla metsästä saa parhaan mahdollisen tuoton. Metsän omistaminen on pitkäjänteistä puuhaa, maratonlaji.”

Puumarkkinatilanne on haasteellinen, mutta nyt ei ole hätiköinnin aika, sanoo

TEKSTI JOSE RIIKONEN | KUVA UPM

TULOSSA

Miltä puukaupan tilanne näyttää lähitulevaisuudessa?

”Lyhyellä aikavälillä ei ole nähtävissä pikaista elpymistä, mutta nopeasti muuttuvassa maailmassa

JANNE KIILIÄINEN UPM:n yksityispuukaupan johtaja

ennustaminen on paljon haasteellisempaa kuin aiemmin. UPM on yksi Suomen suurimpia puunkäyttäjiä ja vakaimpia metsäteollisuuden yrityksiä. Olemme aktiivinen toimija kotimaan puumarkkinassa suhdanteesta riippumatta.”

VINKKI

SOVI HARVENNUSHAKKUISTA – ALENNUSTA LANNOITUKSIIN

• Sopimalla nyt harvennushakkuista UPM:n kanssa metsänomistaja saa ensi kevään metsälannoituksiin 50 euron alennuksen per hehtaari.

• Harvennushakkuilla voi varmistaa metsänsä elinvoimaisuuden ja parhaan kasvutuoton.

• Harvennushakkuut ovat ajankohtaisia silloin, kun metsä on niin tiheä, ettei se saa enää tarpeeksi valoa, ja latvustot alkavat supistua.

• Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös metsän lannoitus, joka lisää metsän kasvua.

• Haluamme palkita metsänomistajat, jotka huolehtivat metsänsä hyvinvoinnista harvennushakkuilla, tarjoamalla heille seuraavan metsänhoitokauden lannoituksiin alennuksen.

”Pidemmällä aikavälillä puupohjaisilla, uusiutuvilla tuotteilla on kasvava kysyntä. ”

KOIVUVANERIA SUOMESTA

Puurakentaminen on nyt iso trendi. Suomalaisen koivuvanerin kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvanut merkittävästi viime aikoina.

UPM panostaa koivutukin hankintaan ja koivuvanerin valmistamiseen.

”Olemme jo pitkään hankkineet lähes yksinomaan kotimaista koivutukkia tehtaidemme läheltä itäiseltä hankinta­alueelta ja jonkin verran läntiseltä hankinta­alueelta. Olemme myös lisänneet lehtipuiden määrää metsissämme”, sanoo UPM Plywoodin liiketoimintajohtaja Mika Kekki

UPM on viime aikoina investoinut 10 miljoonaa euroa Joensuun ja 5 miljoonaa Savonlinnan tehtaaseen vaativien, korkealuokkaisten ja ­laatuisten koivuvanerituotteiden valmistamiseksi.

”Uudesta 5 miljoonan investoinnista Joensuuhun on tehty päätös viime keväänä. Lisäksi teemme tehtaisiimme vuosittain useita ylläpitoinvestointeja. Uskomme koivuvanerin tulevaisuuteen on vahva.”

UPM:llä on alan vahvin tuotekehitysosasto Lahdessa, jossa 18 asiantuntijaa toimii laboratorio­ ja kehitystehtävissä. Siellä pystytään tekemään ja testaamaan kunnon vanerituotteita tuotantotasoisella koneistolla.

”Puurakentaminen on nyt iso trendi, ja palosuojattujen tuotteiden kysyntä on kova”, sanoo Kekki.

”Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme siinä, millaisia tuotteita tarvitaan, ja kehitämme niitä.”

VANERITEHTAAT

UPM:llä on 3 koivuvaneritehdasta, UPM Joensuu, UPM Savonlinna ja UPM Otepää (Virossa), 3 kuusivaneritehdasta, UPM Pellos 1, UPM Pellos 2 ja UPM Pellos 3, sekä yksi kuusiviilutehdas, UPM Kalso.

Hankinta­ ja tuotantomäärät/v

• Tavoitteena on hankkia koivutukkia yli 600 000 m3 ja kuusitukkia 1 100 000 m3

• Savonlinnan tehtaan nimelliskapasiteetti on 100 000 m3, Joensuun 55 000 m3 ja Otepään 90 000 m3

• Pelloksen tehtaiden nimelliskapasiteetti on 480 000 m3 ja Kalson 80 000 m3

Yhdestä koivutukista tulee

• 32 % vaneria

• 27 % selluhaketta

• 41 % polttohaketta

Yhdestä kuusitukista tulee

• 46 % vaneria

• 26 % selluhaketta

• 28 % polttohaketta

Vanerien loppukäyttö vuonna 2022

UPM:n uusien vanerituotteiden liikevaihto oli 17 000 000 euroa vuonna 2022.

UPM Joensuu

UPM Savonlinna

UPM Pellos 1, 2 ja 3 UPM Kalso

”Tavoitteenamme on lisätä lehtipuiden määrää metsissä.”

SINUSTAKO

UPM KASVU ­ KUMPPANI?

• Saat meiltä reilut bonukset. Mitä enemmän asioit, sitä enemmän saat etua.

• Annamme käyttöösi alan parhaan asiantuntemuksen ja moderneimmat digitaaliset työkalut.

• Henkilökohtainen metsäasiakasvastaavasi auttaa sinua pitämään metsäsi tuottavana ja terveenä.

• Pidämme metsästäsi huolta vastuullisesti ja laadusta tinkimättä.

• Yhteistyö on sinulle aina vaivatonta ja helppoa.

Hyvä metsänomistaja,

UPM Kasvu ­kumppanuus kasvattaa paitsi etujasi asiointisi mukaan, myös metsäsi kasvutuottoa kestävän ja luotettavan yhteistyömme kautta. Liity siis mukaan ja ryhdy UPM Kasvu ­kumppaniksi.

UPM Kasvu ­kumppanuus on etuohjelma UPM Metsän tärkeimmille asiakkaille. Kumppaninamme saat parhaat edut sinulle ja metsällesi. Mitä enemmän asioit, sitä enemmän saat etua. UPM Kasvu ­kumppanuus tarjoaa läpinäkyvästi ja reilusti kilpailukykyisiä taloudellisia ja toiminnallisia etuja, jotka kasvavat kumppanuuden kasvun myötä.

Haluamme pitää sinut ja metsäsi rikkaana ja rakkaana ajattomasti, vaivattomasti ja vastuullisesti. Ota rohkeasti yhteyttä paikalliseen metsäasiakasvastaavaasi. Hänen kanssaan voit keskustella kumppanuuteen liittyvistä yksityiskohdista ja sopimuksen sisällöstä.

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme: puh. 020 416 5100 palvelukeskus@upm.com

KULTA 1€ 1,5 €

PLATINA 1,8 € HOPEA

ETUTASOT:

Kumppanuusmatkat viedään käsistä

UPM Metsä järjestää UPM Kasvu -kumppanuusasiakkailleen vuosittain ainutlaatuisia seminaarimatkoja ulkomaille. Keväällä yksi seurue matkusti Ranskaan, missä tutustuttiin muun muassa samppanjapullojen etikettien valmistukseen. Kesän alussa toinen seurue vieraili Virossa.

SAVONLINNALAINEN metsänomistaja Ilpo Mikkonen osallistui vaimonsa kanssa viime huhtikuussa UPM Kasvu -kumppanien matkalle Ranskaan. Perillä matkaa taitettiin linja-autolla 1 300 kilometriä, ja viikkoon mahtui paljon kiinnostavaa ohjelmaa.

Mikkoset tutustuivat Parisiin alueella esimerkiksi samppanjatehtaaseen ja UPM Metsän sijoittajakumppani AXA:n tammimetsään sekä Nancyn kaupungissa UPM Raflatacin tarralaminaattitehtaaseen, jossa valmistetaan etikettejä samppanjapulloihin. UPM Raflatacille suomalainen metsänomistaja on tärkeä kumppani.

”Matka oli todella mielenkiintoinen. Pääsimme sellaisiin paikkoihin, joihin emme muuten pääsisi. Mieleeni jäi erityisesti vierailu tammitynnyreitä valmistavassa tehtaassa, koska se oli minulle aivan uutta”, Mikkonen sanoo.

Kohdevierailujen lomassa matkalaiset kuuntelivat asiapitoisia seminaaripuheenvuoroja, joissa syvennettiin tietoutta metsäomaisuuden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta ja UPM:n liiketoiminnasta Suomessa sekä ulkomailla.

”Tällaiset matka saavat ymmärtämään, kuinka kansainvälinen yritys UPM todella on ja myös sen, että meillä Suomessa metsät ja metsänhoito ovat hyvällä tolalla”, Mikkonen sanoo.

RANSKAN-MATKALLE osallistui 47 UPM Kasvu -kumppania ympäri Suomen sekä muutama UPM Metsän työntekijä.

Matkalle mahtui myös kevyempää ohjelmaa, kuten pariisilainen kaupunkikierros Eiffel-tornin ympäristössä sekä show legendaarisessa Moulin Rougessa.

”Meille jäi jopa mahdollisuus tehdä ostoksia Pariisissa, mutta sen enempää omaa aikaa en kaivannut. Arvostan valmista ohjelmaa ja sitä, ettei tarvitse sen ihmeemmin miettiä, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Mikkonen sanoo.

Hänen mielestään matkassa oli parasta reissaaminen samanhenkisten ihmisten kanssa. Yhdessä matkustaminen sitoo yhteen ja auttaa luomaan verkostoja.

UPM Metsä järjestää vuosittain myös vastaavan ulkomaille suuntautuvan asiantuntijaseminaari-

TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVA GETTY IMAGES

UPM KASVU -KUMPPANIEN MATKA RANSKASSA

Matkan osanottajat kokoontuivat yhteiskuvaan Pariisin Parc du Champ-de-Mars -puiston kupeessa.

Domaine de Saint- Augustinissa sijaitseva tynnyritehdas valmistaa tynnyreitä viinille, konjakille ja viskille.

Matkaseurue vieraili tammimetsikössä Domaine de Saint-Augustinissa ja tutustui tammen kasvatukseen.

PUHEENAIHE ASIAKASMATKAT

matkan, jonka aiempia kohteita ovat olleet esimerkiksi Skotlanti ja Keski-Eurooppa.

UPM Metsä tekee seminaarimatkoja myös lähialueille. Edellinen kohde oli Ahvenanmaa, ja kesän 2023 alussa kaksi linja-autollista metsänomistajia matkasi viikonlopun seminaarimatkalle Viroon upeaan Vihulan kartanoon.

”Seminaariluennot käsittelivät muun muassa metsäalan kestävää tulevaisuutta ja puukauppaa sekä monia muita ajankohtaisia aiheita. Lisäksi tutustuimme Sagadin kartanon metsämuseoon ja puutarhaan sekä Viron metsätalouteen Altjan kalastajakylän metsäpolulla”, kertoo markkinointiasiantuntija Merja Matikainen UPM Metsältä.

Matkalla syötiin myös monta herkullista ateriaa ja jopa tanssittiin kartanon salissa.

Kumppanuusasiakkaat maksavat matkansa itse, mutta niiden kulut voi vähentää verotuksessa. Ranskan-reissu maksoi noin 2 800 euroa ja lyhyempi Viron-matka hieman alle 700 euroa.

Hintaan sisältyy kaikki mahdollinen kuljetuksista ja majoituksista aina ruokailuun ja ohjelmaan asti. Omaa rahaa ei tarvita, ellei sitten halua ostaa matkan varrelta tuliaisia.

RANSKAN-MATKA oli Ilpo Mikkosen mielestä erittäin onnistunut, ja niin tuumasivat muutkin mukana olleet. Yleisarvosana oli 9,31, ja jokainen osallistuja suosittelisi matkaa muillekin.

Ranskanmatkan paikat menivät parissa päivässä.

Myös Viron-matka sai osallistujilta kiitettävän arvosanan.

UPM Metsä suunnittelee jo seuraavia kumppanimatkoja. Kohdetoiveita kyseltiin Ranskan-matkalaisilta, ja moni ehdotti visiittiä UPM:n biojalostamoon Saksan Leunassa. Myös UPM:n sellutehdas Uruguayssa nousi esiin.

Ensi kevään matkakohteet ilmoitetaan UPM Kasvu -kumppaneille lähetettävässä uutiskirjeessä ja sähköpostilla tulevissa kutsuissa. Sitten onkin syytä pitää kiirettä, sillä ainakin Ranskan-matkan paikat menivät parissa päivässä.

”Kannattaa saman tien tarkistaa esimerkiksi omalta metsäasiakasvastaavalta yhteystietojen ajantasaisuus, jotta kutsu tulee varmasti perille”, neuvoo asiakaskokemuspäällikkö Jarmo Hakala UPM Metsältä.

Ulkomaille suuntautuvat matkat on tarkoitettu UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille. Kumppaniksi pääsee ottamalla yhteyttä oman alueensa metsäasiakasvastaavaan.

”Asiakkuusohjelman tavoite on metsäomaisuuden kokonaisvaltainen hoito ja toki myös asiakkaiden sitouttaminen meihin. Näitä molempia kumppanuusmatkat tukevat”, Hakala sanoo.

Kumppanuusasiakkaille nimetään henkilökohtainen metsäasiakasvastaava ja maksetaan puukaupasta bonusta. Bonusta voi käyttää muun muassa metsänhoitoon, kuten lannoitukseen ja raivaukseen.

UPM KASVU -KUMPPANIEN MATKA VIROSSA

Sagadin kartanon puutarhassa on pienen kioskin kokoinen hyönteishotelli, jonne mahtuu paljon asukkeja.

Sagadin Metsämuseon videohuoneen esitys liittyi metsiin, niiden kasvuun ja monimuotoisuuteen.

Altjan kalastajakylään päästiin tutustumaan iltapäivän luontopolkukierroksella. Istuinpenkki on yhdestä puusta veistetty taideteos.

Testaa,

mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mikä on metsäteollisuuden kokonaistyöllistävyys?

A) 60 000 henkilöä

B) 55 000 henkilöä

C) 74 000 henkilöä

2. Koska julkaistiin Suomen uusi FSC ®*-standardi?

A) 2021

B) 2022

C) 2023

3. Mikä oli metsäteollisuuden viennin arvo vuonna 2022?

A) 14,6 miljardia euroa

B) 13,1 miljardia euroa

C) 11,5 miljardia euroa

4. Miten monta koivuvaneritehdasta UPM:llä on?

A) 3

B) 2

C) 4

5. Kuinka monta UPM Kasvu -kumppania osallistui vuoden 2023 Ranskan-matkalle?

A) 25

B) 47

C) 51 *FSC® N003385

SIIHEN AIKAAN

Soita ojitettiin 1960-luvulla metsän kasvun lisäämiseksi. Nyt soita ennallistetaan vesistöjen ja suolajien suojelemiseksi.

SUOMALAINEN hyvinvointiyhteiskunta perustettiin sotien jälkeen metsistä saatavien tulojen varaan. Soita ojitettiin hartiavoimin, koska valtio tarvitsi rahaa myös sotakorvausten maksamiseen.

Ojittaminen hajotti turvetta, mikä paransi puuston kasvua.

”Ojittaminen laantui vasta laman myötä, kun kaikesta säästettiin”, sanoo UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri

Samoihin aikoihin alkoi tulla tutkimustietoa soiden ojittamisen haittavaikutuksista. Tutkimusten mukaan ojitetuilta metsäalueilta valuu ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä.

Toinen ongelmakin paljastui: huomattiin, että turpeen hajoamisesta vapautuu ilmaan hiilidioksidia.

Suomen suoalasta yli puolet on ojitettu metsänkasvatusta varten. Nyt ojia ennallistetaan täyttämällä niitä maa-aineksella sekä rakentamalla niihin patoja.

UPM on mukana esimerkiksi kansallisessa Helmiohjelmassa, jonka tavoitteena on ennallistaa 12 000 hehtaaria suota vuoden 2023 loppuun mennessä.

”Soilla on tänä päivänä meille uusi arvo hiilensitojina.”

Nyt suojeluille soille halutaan ohjata vettä muualta, sillä ilmastonmuutoksen myötä niitä uhkaa kuivuus.

Sotien jälkeen ojitettujen soiden kasvillisuus palautuu pikkuhiljaa, kun suo ennallistetaan.

RAKKAUDESTA METSÄÄN PUTKILOKASVIT

”Minulle on sanottu, että kuljen luonnossa katse maassa. Se johtuu siitä, että havainnoin kasveja.”

PERIN kiinnostuksen putkilokasveihin mummoltani lapsuuden kesinä maaseudulla. Arkikielessä putkilokasvit ovat usein vain kasveja. Niissä on veden ja ravinteiden kuljettamiseen putkiloita, jotka erottavat ne sammalista ja levistä.

Kasviharrastukseni laajeni biologian opiskeluksi ja väitöskirjatutkimukseksi. Harrastus on poikinut myös kartoitus- ja opetustehtäviä. Minulle on sanottu, että kuljen luonnossa katse maassa. Tapa johtuu siitä, että havainnoin kasvillisuutta. Kasveja voi harrastaa monella tavalla, ja aloittaa voi kotinurkilta. Kasveja voi kerätä, valokuvata tai vain ihailla. Vähitellen oppii ymmärtämään kasvupaikkavaatimuksia ja seuraamaan muutoksia lajistossa. Minua kiehtoo eniten kasvien sopeutuminen ympäristöönsä – se, mikä merkitys kasvin ominaisuuksilla on. Seuraavaksi haluaisin laajentaa harrastustani syvemmälle sammaliin. Ikimuistoisin kokemukseni kasvien parista on kesä, jolloin toimin retkikunnan kasviasiantuntijana Grönlannissa. Siellä kasvoi monia suomalaisittain erikoisia kasveja, kuten naalinhorsmaa ja kiirunankelloa.

MIIKA LAIHONEN

UPM Metsän ympäristöasiantuntija

NYT HARVENNETAAN

Hei metsänomistaja, varmista harvennuksilla metsällesi lisää kasvutilaa ja valoa!

Haluamme palkita harvennushakkuilla metsän hyvinvoinnista huolehtivat metsänomistajat tarjoamalla ensi kevään lannoituksiin 50 € alennuksen per hehtaari!*

Pidetään yhdessä huolta metsistämme.

SOVI HARVENNUKSESTA upmmetsa.fi/harvennetaan

*Etu koskee metsänomistajia, jotka sopivat kampanja-aikana 15.8.–15.10.2023 vähintään 300 m3 puukaupan sulanmaan aikana tehtävästä harvennuksesta.

50 alennus lannoituksiin

€/ha

UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi