Lähde oli metsäsuomalaisille toivomuskaivo, toisaalta pelottava hiisien ja näkkien asuinpaikka.
Kuvauspaikka: Kiikunlähde, Hollola
LÄHDE PULPPUAA TALVELLA ELÄMÄÄ
LÄHDE pysyy sulana talvellakin. Se johtuu kahdesta seikasta.
”Lähdevesi on noin viisiasteista pohjavettä, joka pulppuaa maan alta. Veden lämpötila ja liike aiheuttavat sen, että lähde ei jäädy”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen
Yleisimmät lähdetyypit ovat puro-, allikko- ja hetteikkölähde. Purolähde alkaa heti pohjaveden purkautumiskohdasta. Allikkolähteessä vesi purkautuu altaaseen, ja hetteikkölähteessä se muodostaa tihkupinnan.
”Suomen karttaan on merkitty reilut 30 000 lähdettä, mutta todellisuudessa niitä on runsaasti enemmän.”
Jos keskeltä metsää löytyy tervaleppä, läheltä löytyy hyvin todennäköisesti pohjavettä. Lähdeympäristöissä esiintyy niille tyypillistä sammal- ja putkilokasvilajistoa, kuten purolitukkaa.
”Oma suosikkini on näyttävä, pitsimäinen harsosammal.”
Lähteet ovat mainioita talvehtimispaikkoja sammakoille. Jos umpimetsässä näkyy talvella saukon jälkiä, se on hyvinkin voinut käydä sammakkoaterialla lähteellä.
Vesilaki turvaa kaikki luonnollisessa tai sen kaltaisessa tilassa olevat lähteet.
”On erittäin tärkeää, että lähteen ympärillä on varjostavaa puustoa. Muuten aurinko pääsee paistamaan suoraan lähteeseen, sen lämpötila nousee ja levät pilaavat veden.”
2
Lähde pysyy sulana talvellakin
5
Pääkirjoitus/Ledare
6
Ajankohtaista
12
Pekka Rantamoijanen liitti metsänsä UPM:n FSC®*-ryhmäsertifikaattiin
17 Näkemys
18
Metsän mittaaminen vaatii taitoa
METSÄN HENKI
Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101
Tampere Päätoimittaja Virpi Mäenanttila
Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Miika Laihonen, Tomi Simola, Anna-Mari Syrjäläinen ja Matti Varho Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 Painosmäärä: 55 000, 23. vuosikerta
ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu)
Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2025.
Kannen kuva: Riina Peuhu
PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA
Tähän asti puukaupoissa on käytetty eniten puutavaralajihinnoittelua, mutta runkohinnoittelu yleistyy koko ajan. Lue, millaisiin metsiin runkohinnoittelu eritysesti sopii.
Sivut 30–31 UPM METSÄ
+ upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi
20 5 x FSC-sertifioitu metsä
26
Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen
28 Näin puu valmistautuu talveen
29
Metsänhoito periytyy – pörssivarallisuuden omistajuus kasvanut
30
Runkohinnoittelu lisää suosiotaan puutavaralajihinnoittelun rinnalla
33
Näin metsälaki on muuttunut vajaan 140 vuoden aikana
34
Jouko Härmä rakastaa eränkäyntiä
METSÄ SOMESSA UPM METSÄ
facebook.com/ metsamaailma
Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi.
Mitä mieltä olet lehdestämme?
Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com
Osoitteen- ja tilausmuutokset: palvelukeskus@upm.com tai puh. 0204 16 5100.
youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa
+ Puukauppa
+ Metsäomaisuuden hoito
+ Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava
+ upmmetsa.fi
• puukauppa ja metsänhoitopalvelut
• chat • yhteystiedot
• yhteydenottopyyntö
• tietopankki
+ Metsänhoito
+ Kestävyys
+ Asiakaspalvelu
• 0204 16 5100: arkisin 8–16
• chat: arkisin 8–16
• palvelukeskus@upm.com
Kun koko ketju toimii kestävästi
METSÄNOMISTAMISEN ja metsäteollisuuden tulevaisuus on valoisa. Se vaatii meiltä kuitenkin jatkuvaa kehittämistä ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luontokadon pysäyttäminen ohjaavat väistämättä alan toimintaa.
Metsänomistajien rooli kestävässä metsätaloudessa on korostunut, ja meidän tehtävämme UPM:llä on huomioida tämä muutos.
Palvelutarjonnassamme vastuullisuus ja kestävyys yhdistyvätkin tasapainoisesti perinteiseen metsänhoitoon. Myös visiomme, Metsän tulevaisuuden tekijät, toimii meillä UPM Metsällä inspiraationa ja ohjenuorana päivittäisessä työssämme metsänomistajien kanssa. Visiossamme kasvu, monimuotoisuus ja hyvinvointi ovat tasapainossa kehittyvässä metsätaloudessa.
” Yhdessä olemme saaneet aikaan paljon hyvää.”
Metsänomistamisella on suuri merkitys koko Suomen hyvinvoinnille. Metsänomistajien puuraaka-aine ohjautuu maailmanlaajuiseen käyttöön ja palautuu vientituloina kotimaahan.
Vuosi 2024 on ollut puumarkkinoilla vilkas: puu kauppaa on käyty aktiivisesti, hinnat ovat historiallisen korkealla ja metsänomistaja-asiakkaamme ovat saa neet hyödyntää hyvää tilannetta.
Metsänomistajien lisäksi tähän tärkeään arvoket juun kuuluvat niin yrittäjämme, työntekijämme kuin yhteiskuntamme laajemmin, sillä lopputuotteiden myyntituloilla rakennetaan koko valtakunnan hyvin vointia.
Me UPM Metsällä haluamme, että tämä ketju toimii myös tulevaisuudessa kestä västi, kustannustehokkaasti ja hyvässä yhteistyössä.
Hyvät metsänomistajat, yrittäjät ja henkilöstö, lämmin kiitos vuodesta 2024. Yhdessä olemme saaneet aikaan paljon hyvää.
Rauhallista joulun aikaa teille kaikille ja onnea tulevalle vuodelle!
JANNE KIILIÄINEN johtaja, yksityispuukauppa
UPM Metsä
När hela kedjan arbetar hållbart
FRAMTIDEN för skogsägande och skogsindustrin ser ljus ut. Den kräver dock att vi ständigt förbättrar oss och anpassar oss till förändrade omständigheter. Klimatförändringens effekter och arbetet med att stoppa naturförlusten styr oundvikligen branschens verksamhet.
Skogsägarnas roll i ett hållbart skogsbruk har blivit viktigare, och vår uppgift på UPM är att ta hänsyn till denna förändring.
I vårt tjänsteutbud förenas ansvar och hållbarhet på ett balanserat sätt med traditionell skogsvård. Även vår vision, Skapare av framtidens skog, fungerar som inspiration och vägledning för oss på UPM Skog i vårt dagliga arbete med skogsägarna. I vår vision är tillväxt, mångfald och välbefinnande i balans inom ett utvecklande skogsbruk.
Skogsägandet har stor betydelse för hela Finlands välmående. Skogsägarnas träråvara används globalt och ger exportintäkter tillbaka till hemlandet.
”Tillsammans har vi åstadkommit mycket gott.”
År 2024 har varit ett livligt år på virkesmarknaden: virkeshandeln har varit aktiv, priserna ligger på historiskt höga nivåer och våra skogsägarkunder har kunnat dra nytta av den goda situationen.
Förutom skogsägarna omfattar den här viktiga värdekedjan även våra företagare, anställda och samhället i stort, eftersom intäkterna från försäljningen av slutprodukterna bidrar till hela landets väl-
Skog vill att den här kedjan även i framtiden ska fungera hållbart, kostnadseffektivt och i gott samarbete.
Bästa skogsägare, företagare och personal, ett varmt tack för år 2024. Tillsammans har vi åstadkommit mycket gott.
Jag önskar er alla en fridfull jul och ett lyckosamt nytt år!
JANNE
KIILIÄINEN direktör, privat virkeshandel UPM Skog
VERKKOPALVELU
1 Tee metsäveroilmoitus helposti
METSÄVEROILMOITUKSEN tekeminen
sähköisesti UPM Metsä -verkkopalvelussa onnistuu helposti. UPM:n kanssa tehtyjen puukauppojen ja metsänhoitotöiden tiedot tulevat UPM Metsä -verkkopalveluun automaattisesti.
Kaikki muutkin palvelussa tehdyt verokirjaukset siirtyvät verolomakkeille oikeisiin sarakkeisiin, ja lomakkeen lähettäminen sähköisesti verohallinnolle on sen jälkeen vaivatonta.
Laadi kaikki verotukseen liittyvät muistiinpanot huolellisesti. Esimerkiksi kuitit saa UPM Metsä -verkkopalveluun helposti talteen ottamalla niistä kuvan kirjauksen teon yhteydessä, sillä verottaja hyväksyy tositteiden arkistoinnin myös kuvamuodossa. Metsätalouden matkakustannuksista on hyvä kirjoittaa muistiin muun muassa matkapäivä, -reitti ja -pituus sekä matkan syy. Metsäverotuksessa voi vähentää kaikki metsätalouden tulonhankkimiseen kohdistuneet kustannukset, vaikka samana vuonna ei olisikaan ollut metsätalouteen liittyviä tuloja. Kaikki vähennykset pienentävät maksettavan veron määrää. Jos menoja kertyy enemmän kuin tuloja, syntyy tappiota, jonka verottaja vähentää muista pääomatuloista (ei luovutusvoitosta) tai alijäämähyvityksenä. upmmetsa.fi/verkkopalvelu
PUUKAUPPA
2 Hinnantarkistus etu
UPM Metsän hinnantarkistusetu on suunnattu platina-, kulta- ja hopeatason UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille. Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välillä, etu takaa sinulle hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen. Voit keskittyä metsäsi hyvinvoinnin ja ajankäyttösi kannalta oikeisiin ratkaisuihin, kun epävarmuus puun hinnan vaihteluista pienenee. Oikeaan hetkeen ajoitetut puukaupat varmistavat metsän terveyden ja tuoton pitkällä aikavälillä. Hinnantarkistusetu helpottaa myös töiden suunnittelua, kun päätökset voi tehdä heti vuodenvaihteessa. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti. Jos puun hinta on noussut tarkasteluaikana, metsänomistaja saa sopimushinnan päälle hyvitystä. Etu voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä puun hintojen noustessa. Kysy lisää metsäasiakasvastaavalta!
upmmetsa.fi/puukauppa
METSÄNHOITO
3 Uusi luonnonhoitopalvelu
UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuudessa on nyt tarjolla kaikille UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaillemme suunnattu uusi palvelu, suon ennallistaminen.
Ennallistaminen on ympäristöä kokonaisvaltaisesti parantava toimenpide, jossa ojitettu turvemaa palautetaan suoksi. Näin voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja saada aikaan positiivisia vaikutuksia vesien laatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen.
Suot ovat merkittävä osa Suomen luontoa. Turpeen kautta niillä on suuri
merkitys maaperän hiilivarastona. Ne toimivat luonnollisina vesiensuojelurakenteina valuma-alueilla, sillä ne vähentävät ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin. Lisäksi soilla elää tuhansia eliölajeja.
Suon ennallistamiseen on mahdollisuus saada metka-tukea. Hoidamme tuen hakemisen metsänomistajan puolesta. Erityisesti turvemaat, jotka ovat ojituksesta huolimatta heikkokasvuisia, voivat olla metsänomistajalle mielekkäitä ennallistamiskohteita.
Metsänomistaja saa ennallistamisen ohessa poistettavasta puustosta luonnollisesti puukauppatuloja. Jos kiinnostuit palvelusta, ota yhteyttä omaan metsäasiakasvastaavaasi!
upmmetsa.fi/ota-yhteytta
ON TAAS AIKA
KYNTTILÄNVALOSTA JA METSIEN SINESTÄ. Kun luonto vetää henkeä, on myös hyvä hetki huolehtia metsäveroilmoitus kuntoon ja tutustua uusiin metsänhoidon suosituksiin. Levollista kaamoskautta!
Kun metsä nukkuu talviunta, on aika valmistautua tulevaan kasvukauteen.
METSÄSTRATEGIA
UPM:n omille metsille uusi strategia
UPM on tarkastellut tänä vuonna metsäomaisuutensa käyttöä. Uudessa metsästrategiassa talous ja luonnon monimuotoisuus yhdistyvät entistä kattavammin.
Edistämme uusiutuvan energian hankkeita ja hyödynnämme metsiämme tutkimukseen entistä tehokkaammin.
UPM omistaa Suomessa yhteensä 523 000 hehtaaria metsää, josta metsätalouskäytössä on 430 000 hehtaaria. Kaikki yhtiön metsät on sekä PEFC (PEFC/02-44-41) että FSC® (FSC105876) -sertifioitu, ja niiden hiilinielu on 0,6 miljoonaa tonnia CO2-ekv (5 vuoden keskiarvo), mikä vastaa noin 60 000 suomalaisen vuosipäästöjä.
UPM on tarkastellut kuluneen vuoden aikana uudelleen metsäomaisuutensa käyttöä ja roolia kokonaisvaltaisesti niin taloudellisen, ekologisen kuin sosiaalisen vastuun näkökulmasta ja luonut tarkastelun pohjalta niille uuden strategian. Omien metsien strategiaan koostettiin tarkastelun perusteella useita johtopäätöksiä. Voimme muun muassa lisätä metsiemme kasvua ja metsäomaisuutemme tuottoa, palvella tehtaitamme kustannustehokkaammin ja samalla parantaa metsänhoidon kannattavuutta.
Myös talous ja luonnon monimuotoisuus voidaan yhdistää entistä kattavammin. Lisäämme metsien käytön hyväksyttävyyttä, kasvatamme tuottoa edistämällä uusiutuvan energian hankkeita ja hyödynnämme omia metsiämme tutkimukseen entistä tehokkaammin. Tärkeä osa ekologista vastuuta on muun muassa UPM:n elinympäristöohjelma.
Lisäksi UPM haluaa toimia esimerkillisenä, ammattimaisena metsänomistajana kehittämällä entisestään metsänomaisuutensa hallintaa.
YHTEISTYÖ
Oppimisen
iloa koululaisten metsäretkillä
UPM Metsän, Suomen Metsäyhdistyksen ja 4H-yhdistysten yhteistyössä järjestämät metsäretket toivat jälleen iloa ja oppimisen riemua alakoulun kuudesluokkalaisille. Tänä syksynä koululaiset tutustuivat talousmetsien kestävään käyttöön asiantuntijoiden opastuksella viidellä UPM:n tehdaspaikkakunnalla: Raumalla, Kouvolassa, Jämsässä, Pietarsaaressa ja Lappeenrannassa.
Retkillä oppilaat kiersivät neljä asiantuntijoiden ohjaamaa toiminnallista rastia, minkä jälkeen he nauttimaan eväitään nuotion ääressä. Jo kahdeksatta kertaa järjestetyt metsäretket tarjosivat koululaisille tänäkin syksynä hauskan metsäelämyksen sekä mahdollisuuden oppia lisää talousmetsien kestävästä käytöstä.
UPM Metsän rastilla opittiin, mitä tuotteita puusta valmistetaan ja kuinka pitkään eri tuotteet toimivat hiilivarastoina. Metsäyhdistyksen rastilla oppilaat tutustuivat puun kasvuun ja hiilenkiertoon.
Riistanhoitoyhdistyksen rastilla opittiin muun muassa jokaisenoikeuksista sekä tutustuttiin eläinten jälkiin. Kierroksen lopussa oppilaat pääsivät itse istuttamaan kuusen taimia 4H-yhdistyksen rastilla.
upmmetsa.fi
FSC-HINTALISÄMALLIMME MUUTTUU
UPM uudistaa FSC® (FSC- C109750) -hintalisämalliaan. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että luontoarvoiltaan merkittävät kohteet jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Me UPM Metsällä haluamme kannustaa metsänomistajia säilyttämään monimuotoisuudelle tärkeät kohteet. Uudistamalla FSC-hintalisän maksumalliamme tuemme metsänomistajia tässä tärkeässä työssä.
Haluamme, että malli ottaa jatkossa paremmin huomioon UPM FSC -sertifiointiryhmän metsänomistajien erilaiset tilanteet sertifiointivaatimuksien täyttämisessä. Jatkossa FSC-hintalisä määräytyy UPM Kasvu -kumppanin etutason sekä aina säästettävien kohteiden ja erityishakkuukohteiden pinta-alojen perusteella.
Hintalisä on suurempi niille metsänomistajille, joiden metsissä on FSC-kriteerien perusteella jätetty käytön ulkopuolelle tavallista enemmän metsämaata.
Hintalisän perustaso pysyy uudessa mallissa samana, joten FSC-hintalisä ei tule muutoksessa laskemaan. Kysy lisää metsäasiakasvastaavalta! upmmetsa.fi/metsanhoito/ kestavyyspalvelut
Lapinpöllön poikanen
Limasieni pöllikääminen
Kärppä
Pikkusarvikka
METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA
Lahopuun turvaaminen
LAHOPUULLA tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, joka voi olla vastikään kuollutta kovaa puuta tai jo pitkälle lahonnutta puuta. Suomessa on noin 4 000–5 000 eliölajia, jotka tarvitsevat lahoavaa puuta elääkseen, sillä lahopuu on runsas ravinnonlähde metsäluonnossa.
Siitä riippuvaiseen eliöstöön kuuluu monenlaisia kääpiä, hyönteisiä, sammalia ja jäkäliä. Myös monet linnut ja nisäkkäät pesivät lahoavien puiden koloissa. Lahopuun puulaji, läpimitta ja lahoaste määrittävät sen, mitkä uhanalaiset lajit siinä asustavat.
Olemassa olevan maa- ja pystylahopuun säästäminen kaikissa metsänhoitotoimissa on tehokkain keino lisätä lahopuun määrää talousmetsissä ja auttaa lahopuusta riippuvaista lajistoa. Kuolleet puut pitäisi pyrkiä säilyttämään ehjinä puunkorjuun ja maanmuokkauksen yhteydessä, ja niiden korjuuta energiapuuksi tulisi välttää.
Maassa makaavien lahopuurunkojen yli ei ajeta, vaan rungot kierretään tai siirretään kohtiin, joissa ne eivät
haittaa koneilla liikkumista. Eniten tulisi nähdä vaivaa järeiden, pitkälle lahonneiden puunrunkojen kiertämiseksi, sillä ne ovat luonnossa harvinaisia ja niiden kehittyminen on vienyt pitkän aikaa.
Lahopuita voi siirtää hakkuu- tai ajokoneen kouralla tai maanmuokkausta tehtäessä kaivinkoneella silloin, kun puut ovat ilmeisessä riskissä joutua yliajetuiksi.
Uudistusalalla lahopuita voidaan siirtää esimerkiksi säästöpuuryhmän tai suojavyöhykkeen yhteyteen, jolloin ne eivät haittaa tulevaa metsänkäsittelyä. Pitkälle lahonneet havupuut sekä lehtipuut eivät kestä siirtelyä, ja ne tulisi pyrkiä kiertämään.
Muita keinoja lahopuumäärän lisäämiseen ovat muun muassa hakkuissa pysyvästi metsään jätetyt elävät säästöpuut, luontokohteiden säästäminen käsittelyltä, tekopökkelöiden katkaiseminen elävistä puista hakkuissa sekä uudistamisen kiertoajan pidentäminen.
Elävät säästöpuut kuolevat aikanaan joko pystyyn tai kaatuvat ja tulevat siten
osaksi lahopuujatkumoa. Luontokohteiden rajaaminen käsittelyn ulkopuolelle ja pitkällä aikavälillä myös kiertoajan pidentäminen lisäävät lahopuun määrää itseharvenemisen ja luontaisten häiriöiden kautta.
On kuitenkin harkittava, voivatko kuolleet puut aiheuttaa lisääntyneen hyönteis- tai sienituhoriskin. Runsas vaurioituneen ja tuoreen kuolleen puun määrä voi lisätä riskejä. Kuitenkin vain pieni osa hyönteis- ja lahottajasienienilajeista on metsätaloudelle haitallisia, eläviin havupuihin iskeytyviä tuholaisia tai taudinaiheuttajia.
Havupuista syntyneitä tuoreita tuulenkaatoja tai muita vaurioituneita, eläviä havupuita koskee metsätuholain mukainen poisvientivelvoite, jos niiden määrä ylittää kynnysarvon. Havupuussa, josta kaarna on irronnut tai on halkeilemassa irti, metsätuhoja aiheuttavat kaarnakuoriaiset eivät enää ruokaile ja lisäänny, eivätkä ne enää lisää hyönteistuhoriskiä.
metsanhoidonsuositukset.fi
Myös UPM:n kehittämä FibDex-haavasidos on valmistettu nanoselluloosasta.
Solut
kasvavat nyt
puussa
NANOSELLULOOSA on kallisarvoinen materiaali, joka voi olla tulevaisuudessa avainasemassa sairauksien parantamisessa.
Hollantilainen biolääketieteen tohtori Tijmen Booij tutkii syöpäsoluja Zürichin teknillisen yliopiston NEXUS Personalized Health Technologies -keskuksessa. Koska solut eivät kestä kauan ihmiskehon ulkopuolella, niiden kasvualustaksi on kehitetty koivusta ja vedestä ainutlaatuista geeliä.
Nanoselluloosakuitu on erityisen hienoksi jauhettua selluloosakuitua. Se on painoonsa nähden lujempaa kuin teräs, ja se päihittää imukyvyltään sekä lämmöneristävyydeltään teollisuuden perinteiset materiaalit.
Tähän asti soluviljelyalustoissa on käytetty esimerkiksi hiiriä ja synteettisiä, fossiilisia ainesosia sisältäviä materiaaleja. Nanoselluloosa on sen sijaan valmistettu uusiutuvista raaka-aineista. Se myös pysyy hyytelömäisenä huoneenlämmössä toisin kuin eläinperäiset materiaalit, joten koneet voivat käsitellä sitä helposti, eivätkä tutkijat joudu hytisemään jääkaappiolosuhteissa.
UPM on ainut metsäyhtiö, joka valmistaa nanoselluloosaa lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön. UPM valmistaa esimerkiksi puupohjaista biomustetta, josta voidaan tulevaisuudessa 3D-tulostaa ehkä jopa ihosiirteitä tai implantteja.
upm.com
METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
Metsä on meille hintaansa arvokkaampi. Haluamme olla asiakkaillemme luotettava tuki ja auttaa heitä säilyttämään metsäomaisuutensa arvon myös tulevaisuudessa. Valinnat, joita metsässä tehdään tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä. Varmistamme metsien kestävän kasvun niin omissa kuin asiakkaidemme metsissä edistämällä hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Katso uudet videomme Metsän tulevaisuuden tekijöistä!
upmmetsa.fi
VUODEN TURVALLISUUSYRITTÄJÄ SAIMAAN AALLOILLA
UPM Metsä palkitsi huhtikuussa vietetyn turvallisuusviikon kunniaksi vuoden turvallisuusyrittäjän suunnitelmallisesta turvallisuustyöstä. Porilainen Metsäkonepalvelu Yli-Anttila Oy on tehnyt pitkäjänteistä työtä työntekijöidensä turvallisuuden eteen. Elokuussa yrittäjä Tomi Yli-Anttila ja hänen kuljettajansa pääsivät palkintomatkalle Lappeenrantaan. Ensin tutustuttiin UPM:n Kaukaan sellutehtaaseen sekä tehtaan puukenttätoimintoihin. Tehdasvierailun jälkeen noustiin höyrylaiva s/s Hurman kannelle palkitsemisseremoniaan. Ilta sujui mukavasti jutustellen, illallisesta ja hyvästä seurasta nauttien Hurman seilatessa Saimaalla ja Saimaan kanavassa.
”Sertifiointi tuo metsätalouteen varmuutta”
Keski-Suomessa metsiään kasvattava Pekka Rantamoijanen päätti liittyä UPM:n FSC®-ryhmäsertikaattiin (FSC C-109750).
Vastuulliselle puulle on aina kysyntää, hän ajattelee.
TEKSTI NINNI SANDELIUS | KUVAT RIINA PEUHU
Pekka Rantamoijanen kävi jokunen vuosi sitten Hyvinkäällä metsäyrittäjän koulutuksen. Hän oppi muun muassa käyttämään ja huoltamaan moottori- ja raivaussahaa sekä arvioimaan metsiä monipuolisesti.
Keuruu, Keski-Suomi
MMETSÄTIEN pintaa kuorruttaa tiheä, vaaleanruskea neulaspeitto. Lehtikuusi on karistanut neulasensa tältä vuodelta.
”Isäni on ollut aktiivinen metsänkasvattaja, ja metsistämme löytyykin monenlaisia puulajeja hänen kokeilujensa tuloksena”, Pekka Rantamoijanen kertoo.
Hän kulkee tottuneesti metsämaidensa läpi. Riihon kylässä Keuruulla sijaitseva tila on ollut suvun omistuksessa 1500-luvulta asti. Metsää siellä on 500 hehtaaria.
Tilat siirtyivät isältä kahdelle aikuiselle pojalle 14 vuotta sitten. Kun metsä on oma, se kannustaa syventymään metsänhoitoon.
”Isä päätti viisaasti tehdä sukupolvenvaihdoksen hyvissä ajoin. Jos asiaa ei ota puheeksi ajoissa, metsät saattavat jäädä nuoremmalle metsänomistajapolvelle etäisiksi.”
Rantamoijanen tekee töitä Helsingissä mutta käy kotitilallaan parin viikon välein. Hänellä on aina suunnitelma sen suhteen, mitä hän haluaa saada metsissään aikaiseksi. Metsänhoito on hyvää vastapainoa IT-kehityspäällikön työlle.
”On hienoa nähdä konkreettisesti työnsä jälki.”
MAIJA Kovanen on ollut Rantamoijasen metsäasiakasvastaava keväästä 2024 asti. Tuttuja ollaan kuitenkin jo vuosien takaa.
”Oli mukavaa palata tutun keittiönpöydän, leivosten ja ihmisten pariin”, Kovanen sanoo ja hymyilee.
Perhe on kolmannessa polvessa UPM:n ja tätä edeltäneen Yhtyneiden Paperitehtaiden asiakas.
”Odotamme metsäasiakasvastaavalta aktiivista otetta. Tässä helpottaa, kun takana on pitkä historia saman yhtiön kanssa”, Rantamoijanen sanoo.
”Minun roolini on pitää Rantamoijasten metsäsuunnitelma ajan tasalla ja viestiä hoitotoimenpiteistä aktiivisesti. Metsänhoidossa jatkuva tekeminen on tärkeää”, Kovanen jatkaa.
Pari viikkoa sitten he kiersivät yhdessä tuoreet hakkuut ja tekivät suunnitelmia. Tätä ennen Kovanen ja Rantamoijanen olivat olleet yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse.
”Pidän kahdenkeskistä kommunikointia tärkeänä”, Rantamoijanen sanoo.
He ovat miettineet myös yhden tietyn palstan seuraavia vaiheita: hakkuutähteet haketetaan ensi kesänä, maanmuokkaus tehdään syksyllä ja taimet istutetaan keväällä 2026.
Taimet Rantamoijanen tilaa UPM:n Joroisten taimitarhalta.
”Arvostamme UPM:n omaa taimituotantoa, sillä aktiivisille metsänkasvattajille hyvälaatuiset taimet ovat tärkeitä.”
RANTAMOIJASTEN metsissä kasvaa UPM FSC -ryhmäsertifioitua puuta. Ensimmäinen määräaikainen FSC-sertifioinnin viisivuotissopimus tehtiin vuonna 2017, ja nyt on menossa toinen viisivuotiskausi.
Metsänomistaja muistelee, että päätöksen takana oli silloisen metsäasiakasvastaavan aloite ja oma kiinnostus. Rantamoijanen oli käynyt UPM Metsän järjestämässä tilaisuudessa, jossa esiteltiin sertifiointiohjelman hyötyjä.
Lähin UPM:n saha sijaitsee Juupajoen Korkeakoskella. Tilaisuudessa mainittiin, että täältäkin toimitetaan sahatavaraa esimerkiksi Englannin Hulliin paikallisten puuseppien käytettäväksi.
”Se on hieno käytännön esimerkki siitä, millaiset markkinat FSC-puulla voi olla.”
Rantamoijaset päättivät lähteä sertifikaattiin mukaan, koska vastuullisesti tuotetulle FSC-puulle olisi kysyntää silloinkin, kun yleinen markkinatilanne on tavallista hiljaisempi.
”Sertifikaatti tuo metsätalouteen varmuutta. Suuri hyöty näkyy totta kai tilipussissa. Kun puuta myydään, UPM maksaa siitä FSC-lisää.”
”Kun metsänomistaja haluaa hoitaa omaisuuttaan hyvin, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti,
METSÄNOMISTAJAN ARVOT
1AKTIIVISUUS. ”Aktiivinen ote kannattaa, jos haluaa tehdä metsätöitä omin voimin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa toimenpiteitä tekee, sitä helpommin se käy.”
2 VARUSTEET. ”Ajattelen, että metsässä viihtyminen on varustekysymys. Kun on kunnon vaatteet ja kengät ja lämpökahvallinen saha, metsässä on mukava olla säästä riippumatta.”
3
ISÄLTÄ TYTTÄRILLE. ”Mielekäs tekeminen saa lapsetkin innostumaan metsistä. Tutustuttaminen metsiin kannattaa aloittaa varhain.”
sertifikaatti on siihen hyvä työkalu”, Kovanen täydentää.
Sertifikaattiin liittyminen oli mutkatonta. Aloituspalaverissa kriteerit käytiin läpi metsäasiakasvastaavan johdolla ja metsäsuunnitelmaa päivitettiin sertifikaatin edellyttämällä tavalla. Suunnitelman päivittämiseen ja erityistoimenpiteiden toteuttamiseen on aikaa kalenterivuosi.
Koska metsäasiakasvastaava tuntee asiakkaansa metsät, hänen on helppo näyttää, miltä osin metsät jo täyttävät sertifikaatin ehtoja.
Rantamoijasten kohdalla suuria muutostarpeita ei ollut.
Koska kaikki on sujunut hyvin, perheelle oli selvää, että sertifikaattia jatkettaisiin ensimmäisen viisivuotiskauden päätteeksi.
RANTAMOIJANEN näyttää erikseen suojeltua metsikköaluetta, jolle ei ole tehty mitään sitten 1950-luvun. Se on haluttu säästää hakkuilta.
Sammaleiden peittämästä kosteasta maasta nousee mehevä metsän tuoksu. Jossain viheltää pyy, ja hetken päästä raakkuu närhi. Mättäiden lomasta löytyy runsas rypäs suppilovahveroita.
Kovanen huomaa sorkanjälkiä ja kuulee tikan koputtelevan puunrunkoa.
Vanhoista kuusista riippuu herkänvihreää naavaa.
”Se on merkki hyvästä ilmanlaadusta”, Rantamoijanen sanoo.
Parin kilometrin päässä on mäki, jonka päällä kohoaa lisää Rantamoijasen metsää. Siellä näkyy vielä merkkejä siitä, kun alueella kuvattiin Talvisota-elokuvaa. Tätä varten rakennettu Äyräpään kirkon tornia esittävä raunio on jätetty metsään muistoksi.
Kangasvuoren laelta Rantamoijanen osoittaa maisemassa näkyvää peltokaistaletta. Sinne ollaan perustamassa uutta metsää. Hänen isänsä on jo kyntänyt kuviot kuuselle ja koivulle. Luvassa on isot talkoot ensi kevääksi, ja Kovanen on jo tilannut taimet.
”Taimien istutus on puuhaa, joka sopii kaikille. Istuttaessani minulla on hyvää aikaa kuunnella vaikkapa äänikirjaa”, Rantamoijanen sanoo.
Hän osoittaa myös puiden välistä pilkottavaa peltomaata, jonka päällä on vettä. Siihen ei isän mukaan ollut taloudellisesti viisasta perustaa kasvatusmetsää, joten siihen tehtiin kosteikko paikallisen vesienhoitoyhdistyksen kanssa.
”Suuri syy kosteikon perustamiseen oli luonnon monimuotoisuus, sillä ne ovat tärkeitä lintujen pesimiselle ja houkuttelevat myös hyönteisiä. Myös vesien suojelu oli meillä mielessä.”
Rantamoijasen pääperiaate metsänhoidossa on tuntea omat metsänsä.
”Silloin arvot ja merkitykset kirkastuvat ja heijastuvat metsänhoitoon.”
Hänelle metsä merkitsee montaa asiaa.
”Meillä luontoarvot kulkevat aina metsätalouden rinnalla.”
”Metsässä erottaa ajan kulumisen hienolla tavalla”, Rantamoijanen sanoo.
”Arvostan Maijassa sitä, että hän uskaltaa sanoa ääneen, jos metsänomistaja on tekemässä typeriä ratkaisuja”, Rantamoijanen kehuu.
”Helpottaa, kun on pitkä historia saman yhtiön kanssa.”
”Stressaantuneena minua rauhoittaa ajatella sitä pitkää aikajännettä, joka metsiin liittyy.”
METSÄ tuo myös mielenrauhaa. Aina ei tarvitse edes olla metsässä, vaan pelkkä mielikuva voi riittää.
”Stressaantuneena minua rauhoittaa ajatella sitä pitkää aikajännettä, joka metsiin liittyy. Se tuntuu toisenlaiselta kuin arjen nopeampi rytmi. Isäni on kertonut, että jos hänen päässään liikkuu nukkumaan mennessä paljon ajatuksia, hän laittaa silmät kiinni ja katselee mielessään hyvin hoidettua taimikkoa, lempimetsämaisemaansa. Se tyynnyttää ajatukset.”
Rantamoijasten suvussa metsäosaaminen on perintöä, joka kantaa sukupolvesta toiseen. Hän muistaa sveitsiläisen kellomerkin sloganin: et koskaan todella omista kelloa vaan huolehdit siitä seuraavaa sukupolvea varten. Metsiin pätee sama periaate.
”Ajattelen, että metsä on nyt minun käytössäni ja pidän siitä huolta tyttäriäni ajatellen. Tutustumme metsiin vähitellen: teemme metsäretkiä laavulle, missä paistamme makkarat ja tikkupullat.”
Mutta nyt on aika lähteä. Rantamoijanen huristelee mönkijällään metsäteitä pitkin taimikkoon, jossa hän perkaa raivaussahallaan muutaman pienen männyntaimen ja pihlajapöheikön, jotta ne eivät veisi elintilaa isommiksi ehtineiltä männyntaimilta. Rantamoijaselle raivaustyöt ovat mieluisaa puuhaa. Kun hän nostaa kypärän päästään, sen alta paljastuu leveä hymy. 16 – METSÄN HENKI 4/24
MIKSI FSCSERTIFIOINTI?
FSC on kansainvälinen sertifiointijärjestelmä, joka huomioi metsän sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. UPM on toteuttanut sertifiointia kumppanuusasiakkaidensa metsissä vuodesta 2012.
Metsänomistaja saa sertifioinnista suoraa taloudellista hyötyä. Kun metsä liitetään ryhmäsertifikaattiin, UPM tarjoaa puulle menekkitakuun ja FSCsertifioidusta puusta maksetaan hintalisää.
Sertifiointi varmistaa myös metsänhoidon korkean tason ja metsätalouden kestävän harjoittamisen, mikä tarkoittaa esimerkiksi monimuotoisuuden ja tärkeiden elinympäristöjen huolellista huomioimista metsänhoidon suunnittelussa ja puunkorjuussa.
Sertifioinnin avulla omistaja voi osoittaa, että metsätila on vastuullisen metsänhoidon piirissä ja että puun alkuperä tunnetaan.
Asiakas voi liittyä sertifiointiin, kun hän on solminut UPM Kasvu kumppanuussopimuksen UPM:n kanssa. Liittyminen on omistajan näkökulmasta helppoa, koska UPM vastaa FSCsertifiointiin liittymisen kaikista vaiheista aina aloitusauditoinnista metsäsuunnitelman muutoksiin ja kattavaan neuvontaan asti. Metsänomistaja saa loppuvuodelle ja vuodelle 2025 ilmaisen metsäsuunnitelman FSCsopimuksen teon yhteydessä.
Kalasääksen pesäpuu on jätetty metsätalouden ulkopuolelle. Äyräpään kirkon tornia esittävä raunio on muisto Talvisota-elokuvan kuvauksista.
”FSC-sertifikaatti on hyvä työkalu vastuulliseen metsänhoitoon”
MAIJA KOVANEN metsäasiakasvastaava, UPM upmmetsa.fi/ ota-yhteytta
Metsäsäätiö tekee työtä metsäalan hyväksi
VUOSITTAIN kymmenet tuhannet koululaiset pääsevät tutustumaan metsiin ja metsien käyttöön
Suomen Metsäsäätiön kuljetusapurahojen ja muun kouluyhteistyön turvin. Ja mikä parasta, nämä metsäretket ja vierailut esimerkiksi metsäalan oppilaitoksiin suuntautuvat joka puolelle Suomea.
Koulun metsäretkellä moni koululainen pääsee ensimmäistä kertaa istuttamaan taimen tai ihmettelemään motoa metsässä. Ajankuvaa on se, että yhä useampi ei ole koskaan aikaisemmin ollut metsässä, ja puolukoiden syöminen suoraan varvikosta on uutta.
Metsä on mainio oppimisympäristö: ulkona niin vilkkaimmat kuin vetäytyvimmät löytävät oman paikkansa. Oppilaat jaksavat keskittyä, kun mukana on myös fyysistä liikettä, eikä kännykkää muisteta kaivata. Metsä rauhoittaa ja auttaa keskittymään opeteltavaan asiaan.
METSÄRETKIEN palautteiden perusteella mieleenpainuvimmat kokemukset ovat taimen istutus pottiputkella, ison moton näkeminen sekä metsä itsessään. Unohtamatta evästaukoa – se mainitaan joka kerta iästä riippumatta.
Myöhemmin myönteiset kokemukset metsäretkiltä voivat myös innostaa hakeutumaan metsäalan ammatteihin. Alan kannalta kysymys on olennainen, sillä kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee.
Metsäsäätiön rahoittama kouluyhteistyö tavoittaa myös ammatinvalintaiässä olevat nuoret. Koulutusmahdollisuuksia ja urapolkuja tehdään nuorille tutummiksi esimerkiksi oppilaitosvierailujen kuljetustukien sekä valtakunnallisen työelämään tutustumisen kampanjan avulla.
Kuka kertoo koululaisille metsien tarjoamista monista mahdollisuuksista, jos ei metsäala itse?
VIIME vuonna Metsäsäätiö myönsi yhteensä 1,8 miljoonaa euroa apurahoja yleishyödyllisiin hankkeisiin, joista reilu kolmannes oli koululaishankkeita.
Tämän lisäksi säätiö rahoittaa myös metsäalan tutkimusta ja vaikuttajaviestintää sekä metsäluontohankkeita monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yhteistä kaikille rahoituskohteille on metsäelinkeinon näkyväksi tekeminen.
Puukauppaa tehdessä metsänomistajalla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen lahjoitus Suomen Metsäsäätiölle. Jos metsänomistaja haluaa lahjoittaa kaksi promillea pystykaupan loppusummasta säätiölle, on puun ostaja sitoutunut maksamaan saman summan. Noin joka kolmannessa puukaupassa laitetaan rasti ruutuun lahjoituksen merkiksi.
Metsäsäätiöllä on oma, erityinen tehtävänsä metsäelinkeinon tulevaisuustyön rahoittajana.
Metsäsäätiö toimii lahjoitusvaroin – kiitos kaikille metsäsäätiömaksun lahjoittaneille.
Seuraavan kerran kun lahjoitus tulee puheeksi, harkitsethan!
NÄKEMYS
Myöhemmin myönteiset kokemukset metsäretkiltä voivat myös innostaa hakeutumaan metsäalan ammatteihin.
Toimitusjohtaja Martta Fredrikson johtaa Suomen Metsäsäätiötä, jonka tarkoitus on tukea metsäelinkeinon elinvoimaisuutta metsänomistajien, puuta jalostavan teollisuuden ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona. Kouluyhteistyö on yksi Metsäsäätiön tärkeimmistä rahoituskohteista, ja Fredrikson toivoo yhä useammalle koululaiselle mahdollisuutta innostua metsistä ja metsien käytöstä.
MARTTA FREDRIKSON toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö
Metsästä mittaa
Puustoa voi mitata yksinkertaisilla apuvälineillä. Silmän harjaannuttaminen metsän arvioinnissa on koukuttavaa, sanoo metsäasiantuntija Mika Vahtila.
TEKSTI JA KUVAT JUSSI ESKOLA
1. VARMISTA RIITTÄVÄN SUURI OTANTA
Puuston runkolukua, pituutta, läpimittaa, ikää ja pohjapintaalaa voidaan selvittää erilaisilla mittavälineillä. Ne ovat yleensä edullisia ja helppokäyttöisiä.
Taimikonhoitotyössä kannattaa opetella vähintään runkoluvun mittaaminen. Varttuneissa metsissä puuston määrän selvittämiseen tarvitaan tieto pohjapinta-alasta ja keskipituudesta. Luotettava mittaustieto saadaan ainoastaan tarpeeksi suurella otannalla.
2. VALITSE OIKEA MITTAVÄLINE
Relaskoopilla selvitetään metsikön pohjapinta-ala. Relaskoopissa on varsi ja sen päässä laatta, jossa on hahlo. Kun mitataan myös puuston keskipituus, saadaan selville sen tilavuus. Metsän mittaukseen on olemassa myös mobiilisovelluksia, jotka on toistaiseksi suunnattu ammattikäyttöön.
Maastotaulukot ovat tärkeitä, jos haluaa hyödyntää relaskooppimittausten tuloksia puuston tilavuuden määrityksessä. Teleskooppivavalla saadaan mitattua ympyräkoeala. Jos ympyrän säde on neljä metriä, koealan pinta-ala on 50 neliömetriä. Kun lasketaan kaikki puut koealalta ja kerrotaan tulos kahdellasadalla, saadaan puuston hehtaarikohtainen tiheys.
3. PYYDÄ TARVITTAESSA APUA
Kaukokartoitus on tärkeä osa metsän inventointia. Suomen metsäkeskus tuottaa julkista metsävaratietoa, joka perustuu lentolaserkeilaukseen ja ilmakuvaukseen.
Jos metsässä on metsävaratiedon perusteella toimenpidetarpeita, voi kohteessa tehdä varmistelevia mittauksia. Drone-kuvauksella saa lisätietoa mittauskohteista. Tulosten tulkinnassa kannattaa tukeutua metsäammattilaisen apuun.
upmmetsa.fi/ota-yhteytta
MIKA VAHTILA metsäasiantuntija, UPM Metsä
”Kun puuston mittausta tekee riittävästi, alkaa muodostua näppituntuma sen silmämääräiseen arviointiin”, Mika Vahtila sanoo. ”On mukaansatempaavaa vertailla omaa arviota mittavälineen antamaan tarkkaan tulokseen.”
3 × METSÄN INVENTOINTI
Relaskooppimittaus perustuu varren pituuden ja hahlon eli uran leveyden väliseen suhteeseen.
Maastotaulukkoja voi hyödyntää puuston tilavuuden määrityksessä.
Mitattavien kohteiden valinnassa kannattaa hyödyntää kaukokartoitusaineistoa.
Säästöpuut turvaavat metsän monimuotoisuutta.
FSCsertifioitu metsä
FSC-sertifikaatin vaatimukset voi kiteyttää viiteen kohtaan. Tarkista tästä, miten hyvin metsäsi täyttäisi kriteerit jo nyt, ilman suurempia toimenpiteitä.
1. Aina säästettävät luontokohteet
FSC®-sertifioidusta (FSC C-109750) metsämaan pinta-alasta vähintään viisi prosenttia pitää jättää pysyvästi metsätalouden ulkopuolelle pysyvästi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Tällaiset kohteet ovat metsä-, luonnonsuojelu- ja vesilaissa turvattuja tai FSC-standardin huomioimia arvokkaita elinympäristöjä.
METSÄLAISSA aina säästettäviksi kohteiksi on määritelty esimerkiksi:
• lähteiden, purojen, pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä sekä puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto
• lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus
• rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias
kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus.
LUONNONSUOJELULAISSA suojeltuja luontotyyppejä ovat esimerkiksi jalopuumetsiköt, pähkinäpensaikot, tervaleppämetsät ja sisämaan tulvametsät. Lisäksi on rauhoitettu maakotkan, merikotkan, kiljukotkan, pikkukiljukotkan ja sääksen pesäpuut, joissa pesä on toistuvasti käytössä ja selvästi nähtävissä.
Vesilaissa todetaan, ettei luonnontilaisen, enintään kymmenen hehtaarin
2. Erityishakkuukohteet
Erityishakkuukohteella on ennalta määritelty luonnonhoidollinen tavoite, esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmin hoidettu metsä.
FSC:n aina säästettäviä puita voidaan laskea mukaan säästöpuiksi, mikäli ne täyttävät läpimittavaatimuksen. Esim. yli 40 cm:n haavat voi laskea järeisiin säästöpuihin.
FSC-sertifioidussa metsässä pitää olla yhteensä vähintään 10 prosenttia erityishakkukohteita ja aina säästettäviä kohteita. Erityishakkuukohteet ovat tärkeitä metsäekosysteemin monimuotoisuudelle tai metsien rakenteen monipuolistamiselle.
NIITÄ ovat esimerkiksi:
• kohteet, joilla on tavoitteena kasvattaa puustoa siten, etteivät käsittelytoimenpiteet pitkälläkään aikavälillä johda metsälain uudistamisvelvoitteeseen,
esimerkiksi nuoret kasvatusmetsät tai vanhemmat metsät, joiden ikärakenteessa on vaihtelevuutta (puustojaksoja on oltava vähintään kaksi)
• kohteet, joilla tuotetaan kasvatushakkuiden yhteydessä aktiivisesti lahopuuta yli 10 m³/ha (lahopuun määrää kasvatetaan esimerkiksi jättämällä säästöpuita uudistushakkuissa)
• pysyvästi lehtipuuvaltaiset metsät, joiden hoidossa ylläpidetään lehtimetsiin perustuvaa luonnon monimuotoisuutta myös uudistamalla alueet lehtipuiden taimilla.
Lahonneet puut eivät muodosta terveysriskiä metsille.
suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen luonnontilaa saa vaarantaa. Sama koskee muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevia noroja tai enintään yhden hehtaarin suuruisia lampia ja järviä.
Flada on maan kohoamisen takia merestä irti kuroutuva murtovesiallas, jolla on kapea yhteys mereen. Ajan myötä flada muuttuu kluuviksi, jolla ei ole meriyhteyttä.
FSC-STANDARDISSA muita aina säästettäviä kohteita ovat esimerkiksi:
• erikseen määritellyt runsaslahopuustoiset metsät
• pienialaiset korvet
• uomaltaan luonnontilaisen kaltaiset purot.
JOIDENKIN aina säästettävien kohteiden välittömään läheisyyteen on jätettävä käsittelemätön suojavyöhyke ja/tai peitteisenä käsiteltävä suojavyöhyke. Käsittelemätön suojavyöhyke pitää jättää metsätalouden ulkopuolelle. Peitteisillä vyöhykkeillä ei saa tehdä raivausta eikä maanmuokkausta. Niiltä saa
poistaa puita, mutta puuston peitteisyyden pitää säilyä.
Esimerkiksi luonnontilaisen korven käsittelemättömän suojavyöhykkeen leveys on 10 metriä.
3. Elävät säästöpuut
Runsaslahopuustoinen kohde Etelä-Suomessa. Varttunut kangasmetsä, jossa lahopuuta on yli 20 m³/ha. Tämän alueen ympärille jätetään 15 m:n käsittelemätön suojavyöhyke.
Uudistushakkuissa säästöpuita pitää jättää hehtaarille niiden järeydestä riippuen joko 10 tai 20. Säästöpuut ovat pysyvästi metsään jätettäviä puita, jotka aikanaan lahotessaan tarjoavat elinympäristön lahopuustoa tarvitseville lajeille. Ne suositellaan jätettäväksi ryhmiin.
Monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi säästöpuut tarjoavat suojaa metsän eläimille, ja niillä on maisemallista merkitystä. Säästöpuiksi voi valita taloudellisesti vähempiarvioisia puita.
HEHTAARILLA pitää olla vähintään 10 säästöpuuta, joiden rinnankorkeusläpimitta on vähintään:
• 20 cm Etelä-Suomessa
• 15 cm Pohjois-Suomessa.
LISÄKSI hehtaarille pitää jättää vähintään 10 säästöpuuta, joiden rinnankorkeusläpimitta on vähintään 10 cm. Tätä vaatimusta ei tarvitse noudattaa, jos ainakin viisi säästöpuuta hehtaarilla on rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään:
• 30 cm Etelä-Suomessa
• 25 cm Pohjois-Suomessa.
FSC-STANDARDI määrittelee myös aina säästettävät puut, joita ei saa poistaa hakkuissa. Niitä ovat esimerkiksi:
• yksittäiset, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 40 cm:n haavat havupuuvaltaisissa metsissä
• kolopuut
• rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 cm:n raidat, pihlajat ja tervalepät.
ESIMERKKI:
1,5 ha:n uudistushakkuualue Etelä-Suomessa. Eläviä, vähintään 20 cm:n säästöpuita jätetään vähintään 10 kpl/ha ja lisäksi vähintään 10 cm:n säästöpuita 10 kpl/ ha. Pieni läpimittaisten säästöpuiden vaatimusta ei sovelleta, jos järeistä säästöpuista vähintään 5 kpl/ha on rinnankorkeusläpimitaltaan 30 cm tai yli.
4. Lahopuut
Lähtökohtaisesti kaikki lahopuut, joiden rinnankorkeusläpimitta on yli 10 cm, pitää jättää koskemattomina metsään.
Runsaslahopuustoiset kohteet tulee säästää FSC-standardin mukaan. Tämä velvoite ei kuitenkaan koske kohteita, joissa yli 80 % lahopuusta on muodostunut kertaluontoisen häiriön seurauksena ja puu on vielä tuoretta.
Lahopuulla elävät hyönteiset lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat metsää suojautumaan erilaisilta tuholaisilta, kuten kaarnakuoriaisilta.
Lahonneet puut eivät muodosta terveysriskiä metsille, koska ne eivät sisällä kaarnakuoriaisten ravinnokseen käyttämää tuoretta nilaa. Neljännes Suomen metsälajeista on riippuvaisia lahopuusta.
Laki metsätuhojen torjunnasta voi edellyttää joidenkin puiden poistoa.
FSC-tavaramerkki ja ulkopuolisella teetetyt työt
Metsänomistaja on velvollinen ilmoittamaan UPM:lle, jos hän tekee itse tai teettää UPM:n ulkopuolisella toimijalla metsänhoitotöitä tai hakkuita UPM:n FSC-ryhmään liitetyillä metsätiloilla. Ilmoituksen voi tehdä omalle metsäasiakasvastaavalle tai UPM Metsän asiakaspalveluun joko sähköpostilla tai soittamalla.
Samasta paikasta pitäisi pyytää lupaa, jos haluaa käyttää FSC-tavaramerkkiä (kirjainlyhenne FSC, nimi ‘Forest Stewardship Council’ sekä logot) omissa markkinointi-, viestintä- tai mainosmateriaaleissaan.
FSC-sertifioinnissa käsittelemättömän suojavyöhykkeen puita ei voi laskea säästöpuiksi. Säästöpuut kannattaa keskittää mm. vesistöjen ääreen.
Edellisen hakkuun säästöpuut jätetään pystyyn ja voidaan laskea mukaan säästöpuiksi, mikäli ne ovat elossa ja läpimittavaatimukset täyttyvät.
Suojavyöhykkeen puiden
varjo estää veden lämpötilaa nousemasta.
5. Vesistöjen suojavyöhykkeet
Vesistöjen suojavyöhykkeiden tarkoituksena on estää ravinnehuuhtoutumia, turvata tärkeiden elinympäristöjen säilyminen ja tarjota suojaa ja elintilaa vesistöjen läheisyydestä riippuvaisille lajeille.
Suojavyöhykkeillä kasvavien puiden langettama varjo pitää huolen siitä, ettei veden lämpötila pääse kohoamaan. Puuja pensaskerros auttavat myös ylläpitämään pienilmastoa vesistön ympärillä. Suojavyöhyke voi olla käsittelemätön ja/ tai peitteisenä käsitelty.
ESIMERKIKSI:
• uomiltaan luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten jokien ja purojen sekä lähteiden ympärille jätetään
20 m:n käsittelemätön suojavyöhyke ja 10 m:n peitteinen suojavyöhyke
• muihin kuin edellä mainittuihin, uomiltaan luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin jokiin jätetään 15 m:n käsittelemätön suojavyöhyke
• järvien ympärille jätetään 10 m:n käsittelemätön suojavyöhyke
• lampien ympärille jätetään 10 m:n käsittelemätön suojavyöhyke (jollei laki vaadi enempää)
Lammen ympärille jätetään 10 m:n käsittelemätön vyö-hyke, jollei laki vaadi enempää.
Säästöpuut on hyvä keskittää ryhmiin.
• kolmessa edeltävässä kohdassa käsittelemättömään suojavyöhykkeeseen rajautuvan kuvion reunaosaan tulisi lisäksi jättää ainespuuta pienempi puusto ja mahdollisuuksien mukaan kookkaampaa lehtipuustoa
• uomaltaan voimakkaasti muutettujen purojen ympärille jätetään 10 m:n peitteinen vyöhyke (ainespuuta pienempi puusto ja pensaskerros säästetään).
Miten UPM:n FSC-ryhmäsertifikaattiin voi liittyä?
FSC-ryhmäsertifiointiin liittyminen on mahdollista UPM Kasvu -kumppanuusasiakkaille. Jos olet kiinnostunut, ota yhteys omaan metsäasiakasvastaavaasi, jonka kanssa voit keskustella FSC-vaatimuksista ja siitä, miten ne täyttyisivät kohdallasi.
Sen jälkeen sovitaan aloituskeskustelusta, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi FSC-vaatimukset sekä metsänomistajan metsänhoitotavoitteet. Metsäsuunnitelma päivitetään ajan tasalle tai tilataan tarvittaessa uusi.
Hyväksytyn aloitusauditoinnin jälkeen allekirjoitetaan FSC-sopimus, jonka myötä metsänomistaja saa FSC-hintalisää puukaupassa, jos hänen UPM Kasvu -kumppanuutensa on Hopea-, Kulta- tai Platina-tasolla.
Jutun asiantuntijana toimi UPM:n ympäristöasiantuntija Lena-Kajsa Vainonen.
FSC-sertifioinnissa käsittelemättömän suojavyöhykkeen puita ei voi laskea säästö puiksi. Säästö puut on hyvä keskittää ryhmiin vesistöjen sekä arvokkaiden elinympäristöjen läheisyyteen tai lahopuukeskittymien yhteyteen. Edellisen hakkuun säästöpuut jätetään pystyyn ja voidaan laskea mukaan säästöpuiksi, mikäli ne ovat elossa ja läpimittavaatimukset täyttyvät.
Puu ja pensaskerros auttavat ylläpitämään pienilmastoa vesistön ympärillä.
Puukauppa kannattaa jo alkuvuodesta
Vuosi 2024 on ollut puumarkkinoilla vilkas ja tapahtumarikas. Puukauppamäärät kohosivat vuoden aikana koko valtakunnassa hyvälle tasolle, ja puun hinnat ovat pysyneet korkealla. Tämä on luonut suotuisan ympäristön metsänomistajille, jotka ovat aktiivisesti hyödyntäneet markkinatilanteen edut.
TEKSTI VIRPI MÄENANTTILA | KUVA UPM
KAKSIJAKOINEN
LOPPUTUOTEMARKKINA
Sellun hinta on ollut vuoden 2024 aikana korkealla, mutta vuoden edetessä se on myös laskenut tuntuvasti. Lisäksi sellumarkkinoiden kysyntä on hidastunut.
Sahatavaran lopputuotemarkkinan hinta ei puolestaan missään vaiheessa vastannut puumarkkinassa historiallisen korkealle noussutta tukin hintaa. Se on luonut haasteita koko sahateollisuudelle.
Alkuvuoteen 2025 siirryttäessä lopputuotemarkkinassa odotetaan nousua, mutta sen tarkempi arvioiminen on tässä vaiheessa vaikeaa.
Sellun globaali kysyntä nojaa edelleen talouden heikkoon yleistilanteeseen, mikä tuo epävarmuutta markkinoille. Sahatavaran kysyntä odottaa yhä rakentamisen piristymistä.
31,6
milj. m3
Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsissä viikon 44 loppuun mennessä
LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Luke
PUUKAUPPA SUOMESSA 2021–2024
Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
KUMULATIIVISET PUUN
OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ
Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä. Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
Milj.
JANNE KIILIÄINEN
UPM:n yksityispuukaupan johtaja
”Toivotaan, että koronlaskut alkavat näkyä myös investointihalukkuutena, mikä voisi elvyttää markkinoita”, sanoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen
PUULLE ON KYSYNTÄÄ
Metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse Kiiliäisen mukaan olla huolissaan.
”Puukaupoille kannattaakin lähteä heti vuoden alussa, sillä kumppanuuden hintamekanismi tuo turvan, jos hinnat nousevat kaupanteon jälkeen.”
LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke
Puulle ja siten metsien aktiiviselle hoidolle on kysyntää myös talvikuukausina. UPM:n kotimaan tuotantolaitokset ja globaalit lopputuotemarkkinat pitävät huolen siitä, että metsänomistajat voivat jatkaa suunnitelmallista metsänhoitoa ja puukauppoja luottavaisin mielin. Tämä varmistaa metsien kestävän kasvun ja taloudellisen tuoton myös tulevaisuudessa.
KUMPPANUUS PALKITSEE
UPM Kasvu kumppanuus tarjoaa metsänomistajalle läpinäkyvästi ja reilusti kilpailukykyisiä taloudellisia ja toiminnallisia etuja, jotka kasvavat kumppanuuden myötä. Näihin etuihin kuuluvat reilut bonukset, alan paras asiantuntemus sekä modernit digitaaliset työkalut, jotka tekevät metsäomaisuuden hoitamisesta vaivatonta ja huoletonta.
”Kumppanuuteemme kuuluva puukaupan hinnantarkistusetu alkoi joulukuun alussa. Tämä on yksi UPM Kasvu kumppanuuden merkittävimmistä eduista. Se tarjoaa metsänomistajalle taloudellista turvaa ja joustavuutta puukauppoihin.”
Etu on suunniteltu varmistamaan, että metsänomistaja saa parhaan mahdollisen hinnan puukaupoistaan riippumatta markkinatilanteen vaihtelusta.
Hinnantarkistusedulla metsänomistaja voi hyödyntää markkinoiden hintakehitystä omaksi edukseen, sillä se takaa puun kilpailukykyisen hinnan.
”Puukaupoille kannattaa siis lähteä jo heti vuoden alussa, sillä kumppanuuden hintamekanismi tuo turvan, jos hinnat nousevat kaupanteon jälkeen”, Kiiliäinen kannustaa.
NEUVONANTAJA
Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan turvaa ja tuloja korostavien metsänomistajien osuus on noussut selvästi 2000-luvulla. Turva ja tulot ovat varmasti myös monen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin sijoittavan yksityishenkilön kiikarissa. Tilastokeskus julkaisi syyskuussa 2024 tilaston kotitalouksien pörssivarallisuudesta. Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti vuoden 2023 lopussa 1,94 miljoonaa henkilöä. Vuoden 2022 lopussa heitä oli 1,89 miljoonaa. Metsää tilastossa ei noteerata, mutta karkeasti noin 620 000 suomalaista omistaa metsää.
Metsänhoito periytyy – sijoittajat lisääntyneet
SUOMESSA on liki pari miljoonaa pörssivarallisuuta omistavaa henkilöä. Se kertoo jotain siitä, että kotitalouksien sijoittaminen ja omistajuus ovat arkipäiväistyneet.
Lainsäätäjäkin on viime aikoina kartuttanut vaihtoehtoja piensijoittajille. Vuonna 2019 markkinoille tuli osakesäästötili. Sitä tuunattiin hetimmiten, ja vuoden 2024 alussa osakesäästötilille talletettavien rahavarojen enimmäismäärä tuplatiin 100 000 euroon.
Osakesäästötilin tuunausta perusteltiin muun muassa omistamisen ja vaurastumisen kulttuurin edistämisellä sekä halulla tehdä suomalaisista maailman taloustaitoisin kansa.
Vaurastumien on joillekin ehkä ylivirittynyt sana. Senkin voi arkipäiväistää. Kyse on siitä, että oma talous on hoidettu hyvin, eikä kaikkea kuluteta heti.
Metsät ovat olleet pitkän historiansa ajan suomalaisten vaurauden lähde. Vaurautta ei olisi syntynyt ilman metsäteollisuutta ja metsätaloutta. Tuvan ikkunasta näkyviä metsiä ei vain yhdistetä yleensä sijoittamiseen.
METSÄN tuoton ”moottorina” on puun kasvu, ja tämä on sijoittamisen kontekstissa helppo ymmärtää. Metsänomistaja voi vaikuttaa hoitoja hakkuupäätöksillään puustopääomaansa ja puun kasvuun sekä niihin liittyviin tuloihin ja menoihin. Kun päätökset ovat omissa käsissä, asiat eivät jää tuurin varaan.
Metsän omistamiselle on luonteenomasta, että metsähoito siirtyy suvussa seuraavalle. Yli puolet tiloista on peritty tai saatu lahjana, ja joka neljäs tila on ostettu vanhemmilta tai sukulaisilta.
Tuloa tuottavan varallisuuden vaaliminen suvussa on fiksua taloudenpitoa. Yleisiä metsälle asetettuja taloudellisia tavoitteita ovat lisätulo, varallisuuden säilyttäminen ja sijoittaminen.
Miksi pitäisi vaurastua? Ehkä voisi pikemminkin kysyä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua ja mitä haluaisi tulevaisuudessa tapahtuvan.
Pitkäjänteisyys ja aika ovat sijoittajan kavereita. Korkoa korolle ilmiö saa tuototkin tuottamaan. Ilmiö toimii parhaiten, kun se saa vuosien tai vuosikymmenten kasvuajan. Sijoittamisesta on saatavilla paljon tietoa. Se tasaa puntteja.
SIJOITTAMISEEN kuuluu aina riski. Se tarkoittaa tappiota ja tuleviin tuottoihin liittyvää epävarmuutta. Ikävä kyllä, tuottoja ei saada ilman riskiä. Taitavakaan sijoittaja ei tee koko ajan hyviä sijoituspäätöksiä. Oleellista on, ettei mokaile jatkuvasti.
Tilastokeskuksen raportin mukaan vuoden 2023 lopussa sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistuksen keskiarvo oli 40 650 e. Näitä varallisuuslajeja omistaneilla henkilöillä keskimmäinen ”salkku” oli suuruusjärjestykseen laitettuna arvoltaan 5 770 e. 10 prosentilla omistajista oli sijoituksissa kiinni enemmän kuin 70 693 e ja yhdellä prosentilla enemmän kuin 509 693 e.
Tässä Luken tilastojen pohjalta ja mutkia suoristellen muutama verrokkiluku metsästä. Vuoden 2016 lopussa 620 000 yksityishenkilöä omisti yhteensä 344 000 vähintään kahden metsämaahehtaarin kokoista metsätilakokonaisuutta. Niiden keskikoko oli noin 30 hehtaaria.
Tällaisen tilan arvo on viitteellisellä 4000 e/ha keskihinnalla 120 000 e. Tilakokonaisuuksien omistajista 42 prosentilla oli yli 80 000 euron arvoinen ja viidellä prosentilla yli 400 000 euron arvoinen metsätila. Metsätilakokonaisuudella oli keskimäärin kaksi omistajaa.
Kaikki varallisuuslajit ovat syklisiä. Välillä hinnat nousevat ja välillä laskevat. Markkinatuotto ei koskaan ole ilmaista. Volatiliteetti ja riski ovat pääsymaksu tuottoon. Takuita ei ole olemassa.
Metsät ovat olleet pitkän historiansa ajan suomalaisten vaurauden lähde.
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2023. ISSN=22423214. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 6.11.2024].
HEIKKI KALVILA tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä
LEHTIPUUT ottavat lehdistä talteen arvokkaat ravinteet, kuten typen, fosforin ja magnesiumin, ja varastoivat ne runkoonsa ja juuristoonsa. Sen seurauksena lehdet vaihtavat väriä ja lopulta putoavat.
MYÖS puun muut osat, kuten silmut, nila ja juuret, selviävät talvesta, koska veden määrä niissä vähenee. Kuten neulasissakin, sokerien, aminohappojen ja proteiinien suhteellinen määrä kasvaa, jolloin liuoksesta tulee niin tiukka, ettei se pääse jäätymään.
SYKSYLLÄ oksien päissä ovat jo valmiina silmut, joista kasvavat seuraavan kesän lehdet. Monien puiden silmuissa on kylmä eristeenä huppu, joka putoaa seuraavana keväänä.
PUIDEN kasvu hidastuu syksyllä, ja talvella se lakkaa kokonaan, mikä näkyisi puussa vuosirenkaina, jos se sahattaisiin poikki. Yhteyttäminen loppuu suunnilleen silloin, kun lämpötila putoaa alle viiden asteen.
OSA lahottajasienistä selviää rungossa läpi talven ja jatkaa kasvuaan seuraavana vuonna.
KUN maa jäätyy, juuret eivät enää saa vettä. Puu sopeutuu talveen käytännössä samalla tavalla kuin kuivuuteen.
HAVUPUUT eivät pudota neulasiaan, mutta niissä on talvella vain vähäinen määrä vettä, jotta ne eivät jäädy.
KAARNAN koloissa ja alla talvehtii suuret määrät hämähäkkejä, perhosia, hyttysiä, kärpäsiä ja kovakuoriaisia, mukaan lukien puun tuholaisia, kuten kaarnakuoriaisia. Hyönteisiä talvehtii kaikissa kehitysvaiheissa, niin munina, toukkina kuin aikuisina.
MONIEN puiden siemenet saavat talven aikana kylmäkäsittelyn, joka rikkoo niiden luonnollisen lepotilan ja mahdollistaa itämisen seuraavana keväänä. Siemen ei lähde itämään talvea vasten, sillä se johtaisi todennäköisesti nuoren taimen kuolemaan.
SOLUKKOJEN ilmaraot, joiden läpi hiilidioksidi ja happi kulkevat yhteytettäessä, sulkeutuvat talven ajaksi. Tämä estää tehokkaasti myös veden haihtumista.
VAIKKA ravinteiden ja veden vaihtaminen juuriston ja juurisienien välillä keskeytyy talveksi, sienirihmasto säilyy hengissä yli talven, ja symbioosi jatkuu seuraavana kasvukautena.
Puut aistivat valon. Kun päivät alkavat lyhetä, ne valmistautuvat talveen. Jos Lapista ottaisi koivun taimen ja istuttaisi sen etelään, siihen tulisi ruska etelän koivuja aikaisemmin, koska se olisi sopeutunut aikaisemmin saapuvaan talveen.
Runkohinnoittelussa on yksi poikkeus: puun lahot osat hinnoitellaan omana puutavaralajinaan.
Runkohinnoittelun suosio kasvaa
Tähän asti puukaupoissa on käytetty eniten puutavaralajihinnoittelua, mutta runkohinnoittelu yleistyy koko ajan. Se sopii etenkin hyvin hoidettuihin tasarakenteisin metsiin.
TEKSTI EMMI LAUKKANEN | KUVAT UPM
RUNKOHINNOITTELU on noussut merkittäväksi puukaupan hinnoittelumenetelmäksi perinteisen puutavaralajihinnoittelun rinnalle.
Se tarjoaa etuja sekä metsänomistajalle että puun ostajalle.
Puutavaralajihinnoittelussa eri puutavaralajeille, kuten tukkipuulle ja kuitupuulle, määritellään omat hintansa.
Runkohinnoittelu taas perustuu koko rungon kuutiohintaan, eli yhdellä puulajilla on aina yksi hinta.
Se tekee puun katkomisesta joustavampaa.
”Puut saatetaan kaataa vasta kahden vuoden päästä kauppojen solmimisesta. Kaupan sopimisen ja korjuun välisenä aikana eri liiketoimintojemme tarpeet muuttuvat”, sanoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen
”Runkohinnoittelu tuo meille UPM:ssä mahdollisuuden katkoa puu haluamiimme mittoihin ilman, että se vaikuttaa metsänomistajan tuloihin”, hän jatkaa.
OSTAJA KANTAA RISKIN PUUN LAATUVIOISTA
Runkohinnoittelu sopii etenkin hyvin hoidettuihin tasarakenteisin metsiin.
Yksi sen suurimmista eduista metsänomistajalle on tulojen ennakoitavuus.
”Vaikka pyrimme aina maksimoimaan rungon arvon, katkonnalla on vaikutusta metsänomistajan tuloihin. Kohteesta tehty hintaarvio on aina arvio, ja lopullinen hinta voi heittää suuntaan tai toiseen. Runkohinnoittelussa metsänomistaja voi hieman paremmin ennakoida puukaupasta saatavat tulot”, Kiiliäinen sanoo.
Lähtökohtaisesti hinnoittelumenetelmä ei vaikuta ostettavan puun hintaan tai rungon arvoon.
Runkohinnoittelu ja puutavaralajihinnoittelu ovat vain erilaisia hinnoittelumenetelmiä.
Metsänomistajalle runkohinnoittelu on kuitenkin usein riskittömämpi vaihtoehto.
”Tässä mallissa me kannamme ostajana riskin, jos puissa on esimerkiksi laadullisia vikoja.”
Yksi poikkeus runkohinnoitteluun on tyvilaho. Lahot osat hinnoitellaan aina omana puutavaralajinaan.
RUNKOHINNOITTELU ON JOUSTAVA HINNOITTELUTAPA
Harvennuksissa UPM suosii rungon järeyshinnoittelua. Silloin harvennettavat puut ostetaan runkohinnoiteltuina, ja metsänomistajan saama hinta määräytyy poistettavien puiden keskijäreyden perusteella.
”Sillä ei ole merkitystä, miten rungot katkotaan kuitupuuksi ja tukeiksi.”
Puutavaralajihinnoittelu on edelleen valtamenetelmä puukaupoissa. Runkohinnoittelu on kuitenkin yleistynyt nopeasti, ja se tulee kasvattamaan suosiotaan.
”Se vastaa joustavuudellaan teollisuuden eri liiketoimintojen, erityisesti sahaliiketoiminnan, tarpeisiin.”
UPM Kasvu kumppanuus perustuu pitkäjänteiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön. Henkilökohtainen metsäammattilainen käy kanssasi keskustelua arvoistasi ja tavoitteistasi, joiden pohjalta hoidamme yhdessä metsäomaisuuttasi. Olemme tukenasi metsänomistajuuden kaikissa eri vaiheissa.
Haluamme pitää huolta kumppanuusasiakkaistamme palkitsemalla heitä ja tarjoamalla heille parhaat edut. Rahallisten hyötyjen lisäksi tarjolla on myös muita etuja. Tuemme esimerkiksi kasvuasi metsänomistajana ajankohtaisilla tapahtumilla ja metsätiedolla.
JÄRJESTÄMME myös vuonna 2025 UPM Kasvu kumppanuusasiakkaillemme asiakkuusohjelman mukaisesti ajankohtaisia verkkotapahtumia sekä metsäisiä kutsuvierastapahtumia.
Kutsut tapahtumiin lähetetään sähköpostilla, joten kannattaa varmistaa omalta metsäasiakasvastaavalta, että yhteystiedot ovat asiakastiedoissamme ajan tasalla, jotta kutsut tulevat perille.
asiakastapahtumistamme
UPM Kasvu -kumppanina nautit myös
Syyskuussa kutsuimme Platinakumppanimme kuulemaan UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudoa sekä tutustumaan UPM Metsän ajankohtaisiin asioihin.
Elokuussa järjestimme verkkotapahtuman Aamukahvit harvennus työmaalla.
Vuoden 2024 aikana olemme tavanneet asiakkaitamme monissa erilaisissa tapahtumissa. Tässä niistä muutamia
Kesäkuussa järjestimme perhetapahtuman Korkeasaaren eläintarhassa.
Kulta- ja Platina-kumppaneiden kutsuvierastapahtuma järjestettiin heinäkuussa Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä Seinäjoella.
Viranomaiset olivat aikanaan huolissaan siitä, miten metsä uudistuu avohakkuun jälkeen.
SIIHEN AIKAAN
Metsälaki astui voimaan vuonna 1886
Nykyään metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.
SUOMEN metsät olivat 1800luvun puolivälissä niin voimakkaassa käytössä, että viranomaiset huolestuivat metsien häviämisestä. Tämän takia suomalaisen metsälainsäädännön perustaksi tuli määräys ”metsää älköön hävitettäkö”.
Suomen ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886. Lain tarkoituksena oli edistää metsän luontaista uudistumista, sillä tuohon aikaan metsän uudistuminen avohakkuun jälkeen koettiin epävarmaksi.
Nykyinen metsälaki tuli voimaan vuonna 2014. Uudistettu metsälaki on lisännyt merkittävästi metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä suhteen.
Metsälaki asettaa metsien hoidolle ja käytölle vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella metsänomistaja tekee yksityiskohtaiset metsänkäsittelypäätökset. Vähimmäisvaatimuksia on säädetty niin puun korjuuseen, metsän uudistamiseen kuin metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Uudistuksella on haluttu parantaa metsätalouden kannattavuutta, vaikuttaa myönteisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsäomistajia metsien hyvään hoitoon.
Luonnonvarakeskus teki Maa ja metsätalousministeriön toimeksiannosta metsälain muutosten vaikutuksista vuonna 2020 valmistuneen arvion. Sen mukaan lakimuutoksen tavoitteet on monilta osin saavutettu.
LÄHDE: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
TESTAA, MITÄ LEHDESTÄ JÄI MIELEEN!
Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.
1. Miten lämmintä lähteen vesi on talvella?
A) Noin yksiasteista
B) Noin viisiasteista
C) Noin kymmenenasteista
2. Miten monta hehtaaria metsää UPM omistaa Suomessa?
A) 386 000
B) 496 000
C) 523 000
3. Mitä nanoselluloosa on?
A) Avaruuteen vietyä sellua
B) Erityisen hienoksi jauhettua sellua
C) Nanosekunnissa valmistettua sellua
4. Mikä on relaskooppi?
A) Puun määrän mittaamisessa käytetty apuväline
B) Metsässä rentoutumiseen liittyvä sovellus
C) Tuki, jonka metsätyöntekijä voi laittaa käsivarteensa
5. Miten monta prosenttia FSC®-sertifioidun (FSC C-109750) metsämaan pinta-alasta pitää jättää metsä talouden ulkopuolelle?
A) Vähintään 15 %
B) Vähintään 10 %
C) Vähintään 5 %
Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. c, 3. b, 4. a, 5. c
”Eränkäynti on elämäntapa, johon kuuluu metsästystä, retkeilyä ja rentoutumista.”
NUORET MUKAAN
METSÄLLE
KUN olin lapsi, meillä oli eräkämppä keskellä Liminganlahtea. Olimme siellä joka vuosi elokuun 20. päivänä. Vilkuilimme kelloa heti aamusta, ja tunnelma oli hyvin odottava. Sitten kello löi 12, ja saimme aloittaa sorsastuksen nyt jo edesmenneen isäni kanssa.
Kaadoin ensimmäisen hirveni 13vuotiaana. Isä ohjasi tilannetta vierestä. Viimein tuli paikka ampua, ja isä sanoi: ”Nyt.” Silloin pamahti onnistuneesti.
Lasten kanssa eränkäynnin voi aloittaa makkaran paistamisesta ja eväiden syömisestä. Jos harrastus etenee metsästykseen, aseenkäsittely ja turvallisuusasiat pitää osata kunnolla. Ne käydään läpi huolella aina ennen kuin lähdetään metsälle. Tärkeitä ovat myös saaliin tunnistaminen, kunnioittaminen ja tarkka hyödyntäminen.
Suurkiitos metsänomistajille, jotka antavat mahdollisuuden tähän harrastukseen vuokraamalla paikalliselle metsästysseuralle metsästysoikeuden maillaan. Metsästysseurojen toivon ottavan nuoria mukaan tutustumaan toimintaansa ilman jäsenyyttä.
Perheeseeni kuuluu vaimo ja kuusi lasta. Lapsista nuorin, 12vuotias Niilo, on aloittanut valvonnassani haulikolla metsästämisen. Metsästyskortin hän suoritti viime vuonna. Ensimmäiset vesilinnut on jo saatu saaliiksi.”
JOUKO HÄRMÄ metsäasiakasvastaava, UPM Metsä
Liminka, Pohjois-Pohjanmaa
HUOLETONTA PUUKAUPPAA
UPM Kasvu -kumppaneiden hinnantarkistusetu tarjoaa taloudellista turvaa ja joustavuutta puukaupoille. Tehdessäsi puukaupat 1.12–31.5., saat hyvityksen, jos puun hinta nousee kaupan jälkeen. Edun ansioista voit ajoittaa puukaupat metsänhoidollisesti parhaaseen hetkeen.
TEE PUUKAUPAT upmmetsa.fi/yhteystiedot
Hinnantarkistusetu on tarkoitettu UPM Metsän Hopea-, Kulta- ja Platina-kumppanuusasiakkaille.
Metsän tulevaisuuden tekijät upmmetsa.fi