Suppilovahveroita löytää useimmiten sammaleen seasta.
Kuvauspaikka: Lieto, Varsinais-Suomi
SIENET AUTTAVAT PUITA KASVAMAAN
SUPPILOVAHVERO on kuusenjuurisieni, joka viihtyy mainiosti kuusivaltaisissa sekametsissä.
”Löysin oman suppilovahveropaikkani nuoresta, 30-vuotiaasta kuusikosta”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen
Sienillä on suuri merkitys puiden kasvulle. Tuskin on puulajia, jolla ei olisi juurisientä.
Hyöty on molemminpuolinen. Hienojakoinen sienirihmasto levittäytyy puun juuristoon, mikä tehostaa puun vedenottoa. Puu saa veden mukana sieneltä typpeä, fosforia ja kalsiumia, sieni puulta sokeria ja muita ravinteita. Yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.
Tutkimusten mukaan ruokasienten sadot ovat kuusikoissa korkeimmillaan juuri ennen ensiharvennusta. Harvennushakkuut eivät juurikaan vaikuta sienisatoihin, koska ne tehdään yleensä satohuipun jälkeen.
”Suppilovahvero on eteläisen Suomen laji, joka levittäytyy koko ajan pohjoisemmaksi. Liikun paljon Kainuussa, josta sitä löytyy kyllä.”
Suppilovahvero on ruokasienistä satoisin. Sen satokausi kestää elokuun alkupuolelta lumen tuloon asti.
”Suppilovahvero kestää pakkasta, ja niitä voi kerätä jopa jäätyneinä. Sieniä löytää usein sammaleen seasta kallionnyppylöiden ja rinteiden juurelta, jonne on kerääntynyt kosteutta.”
2
Sienillä on suuri merkitys puun kasvulle
5
Pääkirjoitus/Ledare
6
Ajankohtaista
12
21-vuotias metsänomistaja Miska Voutilainen peri metsän isältään
17 Näkemys
18
Tammen kasvattaminen vaatii aikaa
PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA
28
Mäntytukki hyödynnetään tarkasti Kaukaan sahalla
29
20
Yhdeksän tapaa, joilla UPM palvelee metsänomistajia
26
Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen
Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101
Tampere Päätoimittaja Virpi Mäenanttila
Toimitusneuvosto UPM: Ilari Alaruka, Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Tomi Simola, Anna-Mari Syrjäläinen ja Matti Varho Tuotanto Genero Paino PunaMusta, Tampere Paperi UPM Finesse
Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä hyvän sään aikana
30
Uudistunut kestävä UPM Kasvu -kumppanuus
33
Metsien vuotuinen kasvu on lähes kaksinkertaistunut 50 vuodessa
34
Tammen kasvatus vaatii metsänomistajalta aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta jos kasvatus onnistuu hyvin, se tuottaa perintöä jälkipolville. Haaveiletko tammimetsästä? Lue vinkit ja ohjeet tammen kasvatukseen! Sivu 18–19 UPM METSÄ UPM METSÄ SOMESSA UPM METSÄ
Rauli Karppinen rakastaa polkujuoksua
+ Puukauppa
+ Metsäomaisuuden hoito
+ Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava
+ upmmetsa.fi
• puukauppa ja metsänhoitopalvelut
• chat • yhteystiedot
• yhteydenottopyyntö
• tietopankki
+ Metsänhoito
+ Kestävyys
+ Asiakaspalvelu
• 0204 16 5100: arkisin 8–16
• chat: arkisin 8–16
• palvelukeskus@upm.com
METSÄN HENKI
Menestytään yhdessä
ASIAKKAAMME menestys ja hänen metsäomaisuutensa hyvinvointi on meille UPM Metsällä yhtä tärkeää kuin menestyminen omien metsiemme hoitamisessa. Kasvu, monimuotoisuus ja hyvinvointi määrittävät kaikkea tekemistämme. Haluamme auttaa asiakkaitamme vaalimaan metsäomaisuuttaan tavalla, joka säilyttää sen arvon myös tulevaisuudessa.
Olen työskennellyt UPM Metsän asiakaskokemuksen parissa kuluneet viisi vuotta ja nähnyt, kuinka valtavasti koko toimialamme ja ennen kaikkea UPM on kehittynyt metsänomistajien odotusten ja tarpeiden kokonaisvaltaisessa huomioimisessa.
Tavoitteemme on, että asiakas kokee meidät ennakoivaksi, luotettavaksi ja vaivattomaksi kumppaniksi.
”Haluamme olla edellä kävijä metsäosaamisessa ja metsien aktiivisessa hoitamisessa.”
Pysyäksemme mukana muuttuvassa ympäristössä seuraamme tarkasti, mikä on metsänomistajille ja toimialalle ajankohtaista juuri nyt ja mitkä muutosvoimat ohjaavat tulevaisuutta. Tärkeintä on kuunnella asiakasta ja reagoida hänen tarpeisiinsa.
Ylpeänä voinkin allekirjoittaa uuden visiomme, metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi, joka kumpuaa vahvasti juuri edellä mainituista asioista.
Käymme jokaisen UPM Kasvu -kumppanin kanssa keskustelun hänen arvoistaan ja tavoitteistaan metsänomistajana. Näin voimme varmistaa, että metsää hoidetaan oikea-aikaisesti ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
Tuote- ja palvelukehitys on meillä jatkuvaa. Keväällä julkaisimme uusia luonnonhoitopalveluja liittyen kulotukseen ja ympäristötuen hakuun. Syksyn aikana ne saavat jatkoa ennallistamispalvelusta. Haluamme olla edelläkävijä metsäosaamisessa ja metsien aktiivisessa hoitamisessa.
Tehdään yhdessä kasvava, monimuotoinen ja hyvinvointia tuottava tulevaisuuden metsä.
JARMO HAKALA
Asiakaskokemuspäällikkö
UPM Metsä
Tillsammans blir vi framgångsrika
FÖR oss på UPM är framgång för kunderna och deras skogsegendom lika viktig som framgång i vården av våra egna skogar. Tillväxt, mångfald och välbefinnande styr all vår verksamhet.
Vi vill hjälpa våra kunder att värna om sin skogsegendom på ett sätt som bevarar dess värde också i framtiden.
Under de senaste fem åren har jag jobbat med kundupplevelse på UPM Skog och sett vilken enorm utveckling vår bransch och framförallt UPM har genomgått för att kunna beakta skogsägarnas behov och förväntningar på ett övergripande sätt.
Vårt mål är att kunden ska se oss som en proaktiv, tillförlitlig och smidig partner.
För att hålla oss ajour med den föränderliga miljön följer vi noggrant med vad som just nu är aktuellt för skogsägaren och branschen, samt vilka förändringskrafter som styr framtiden. Det viktigaste är att lyssna på kunderna och reagera på deras behov.
” Vi vill vara en föregångare inom skogskunskap och aktiv skogsvård.”
Jag skriver därför med stolthet under vår nya vision, Skapare av framtidens skog – tillväxt, mångfald, välbefinnande, som starkt anknyter till de ovannämnda frågorna.
Med varje UPM Tillväxtpartner för vi en dialog om hens värderingar och mål som skogsägare. På så sätt kan vi säkerställa att skogen sköts i rätt tid och i enlighet med de gemensamt överenskomna målen.
Vi utvecklar kontinuerligt våra produkter och tjänster. Under våren lanserade vi nya naturvårdstjänster i anslutning till hyggesbränning och ansökan om miljöstöd. Under hösten fortsätter vi med tjänster som fokuserar på återställande. Vi vill vara en föregångare inom skogskunskap och aktiv skogsvård.
Tillsammans skapar vi en framtidens skog som präglas av tillväxt, mångfald och välbefinnande.
JARMO HAKALA Kundupplevelsechef UPM Skog
VERKKOPALVELU
1 Tarkista metsäsi hoitotilanne
Metsänomistaja voi tarkastella metsäomaisuuttaan vaivattomasti UPM Metsä verkkopalvelussa. UPM Kasvu kumppanuusasiakkaille julkaistut uudet metsäomaisuuden hoitotilannemittarit näyttävät yhdellä silmäyksellä yhteenvedon kasvatusmetsien ja taimikoiden hoitotilanteesta ja auttavat näin metsänomistajaa ennakoimaan tulevia toimenpiteitä.
Mittarit kokoavat yhteen pienten ja varttuneiden taimikoiden sekä nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien hoitotilanteen.
Verkkopalvelussa näkyvät tiedot ja ehdotukset perustuvat metsäsuunnitelmaan tai muuhun käytössä olevaan metsävaratietoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että metsänomistaja muistaa ilmoittaa meille itse tehdyt hoitotyöt ja keskustella ehdotetuista toimenpiteistä metsäasiakasvastaavan kanssa.
Visuaalisesta mittarista on helppo seurata töiden kiireellisyyttä. Jos metsälle on ehdotettu hoitotoimenpidettä vuodelle 2021 eikä sitä ole vielä tehty, työn myöhästyminen näkyy punaisella. Jos hoitotoimenpide pitäisi tehdä vuoden kuluessa, tehtävä muuttuu kiireelliseksi ja sen väri oranssiksi. Kiireettömiä, keltaisella merkittyjä hoitotoimenpiteitä on aikaa tehdä enintään seuraavan viiden vuoden ajan. Toteutetut toimenpiteet näkyvät palvelussa vihreinä.
upmmetsa.fi/verkkopalvelu
KUMPPANUUS
2 Kumppanuus kannattaa
FSC®sertifiointi (FSC C109750) ja suunnitelmallinen metsänhoito takaavat metsäsi hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja tuoton. Metsänomistajana saat nyt kampanjaetuna metsäsuunnitelman hintaan 0 euroa, kun solmit kanssamme vähintään 500 m3 puukaupan ja teet tai uusit päättyvän FSC sopimuksesi 31.10.2024 mennessä. Etu on voimassa uusille ja nykyisille UPM Kasvu kumppaneille. FSC sertifioitu puu on aina etusijalla UPM:n puukaupoissa, ja maksamme siitä hintalisää. Metsäsuunnitelman avulla tuot omat arvosi ja tavoitteesi näkyviksi ja voit vaikuttaa siihen, miltä metsäsi näyttävät tulevaisuudessa. Hyvän suunnitelman avulla tiedät aina, mitä toimenpiteitä metsäsi kaipaa ja milloin ne tulisi tehdä.
upmmetsa.fi/sertifioimetsasi
METSÄNHOITO
3 Syksyn metsänhoitotyöt ovat käsillä
Syksy on hyvää aikaa ruohoukselle eli heinäykselle, kun havupuiden vihreät taimet löytyvät helposti kellastuneen heinän seasta. Ruohouksella tarkoitetaan pienten taimien vapauttamista kasvua häiritsevän kasvuston alta. Se tehdään polkemalla, repimällä tai niittämällä pintakasvillisuus taimien ympäriltä. Apuvälineenä voit käyttää sirppiä, raivausveistä, ruohoterällä varustettua raivaussahaa tai vaikkapa sählymailaa.
Loppusyksystä taimikko on hyvä tarkistaa. Marraskuusta lähtien voikin tehdä jälleen taimikonperkauksia sekä ennakkoraivauksia. Molempia töitä on mahdollista tehdä huhtikuuhun asti, mutta järkevintä työ on toteuttaa silloin, kun lumi ei vaikeuta työskentelyä. Havupuiden poistamiseen liittyy riski juurikäävän leviämisestä. Siksi suosittelemme, että taimikoiden perkaukset, joissa poistetaan havupuita, ajoitettaisiin marrashuhtikuun väliseen aikaan.
upmmetsa.fi/metsanhoito
RAIKKAAT SYYSSÄÄT OVAT MONELLE HELTEIDEN JÄLKEEN HELPOTUS. Metsässäkin on mukava kulkea ja suunnitella tulevan vuoden hoitotöitä. Olisiko lehtipuiden määrää syytä lisätä? Muista liikkuessasi turvallisuus ja mukavuus.
Syksy
on hyvä ajankohta taimikon ruohoukselle.
LUONNONHOITOPALVELUT
Onnistunut kulotus Muuramessa
Ensimmäinen UPM Luonnonhoitopalvelut -kokonaisuuteen kuuluva kulotus sujui suunnitelmien mukaan. Onnistumisen takasivat hyvät esivalmistelut.
Useat uhanalaistuneet lajit tarvitsevat elääkseen palanutta puuta.
UPM Metsä toteutti Muuramessa ensimmäisen UPM Luonnonhoitopalvelut kokonaisuuteen kuuluvan kulotuksen. UPM huolehti koko kulotusprosessista aina sen suunnittelusta työn loppuunsaattamiseen asti.
Kulotuksella voidaan tarjota elinympäristöjä lajistolle, joka on uhanalaistunut metsäpalojen tehokkaan torjunnan myötä. Varsinaisen kulotuksen lisäksi palveluun kuuluu muun muassa kulotuskohteen valinta, metkatuen haku asiakkaan puolesta, hakkuu, kulotustyön kattava vakuutus sekä jälkisammutus ja vartiointi.
"Esivalmistelu UPM:n kanssa aloitettiin hyvissä ajoin kohteen hakkuun yhteydessä, ja kävimme metsäyhtymän omistajaporukalla myös paljon sisäistä vuoropuhelua toteutuksen reunaehdoista ja riskeistä. Osan kuluista kattava metkatuki auttoi päätöksenteossa", kertoo UPM Metsän Kasvukumppaniasiakas ja metsäyhtymän edustaja Pasi Vakaslahti. Kulotuksen käytännön toteuttajan, UPM Metsän franchisingyrittäjän Eero-Tapani Kärkkäisen mukaan kulotus meni suunnitelmien mukaan. Kun sopimus oli allekirjoitettu, alueelle kaivettiin palokujat ja vesialtaat, minkä jälkeen odoteltiin pari päivää sopivaa säätä.
"Kulotus vaatii toimenpiteenä ammattitaitoa, jota UPM yhteistyökumppaneineen meille tarjosi. Kulotus sujui kokonaisuutena hyvin. Kävimme vuoropuhelua UPM:n kanssa myös itse palvelun toteutuksesta ja sopimusmalleista, mikä varmasti auttaa kehittämään tätä konseptia vielä eteenpäin."
Keväällä julkaistu UPM Luonnonhoitopalvelut kokonaisuus antaa metsänomistajalle entistä enemmän vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Kokonaisuuden ensimmäiset saatavilla olevat palvelut metsänomistajalle ovat kulotus ja ympäristötuen haku. upmmetsa.fi
TURVALLISUUS
Metsässä liikkuessa turvallisuus ja mukavuus on tärkeää
NIIN metsänomistajan kuin kenen tahansa metsässä liikkuvan on hyvä muistaa käyttää oikeanlaisia varusteita oman mukavuutensa ja turvallisuutensa lisäämiseksi. Oli kyse sitten metsätöistä tai vapaaajan harrastuksista, varusteisiin pätevät tietyt perusasiat.
Säänkestävä, joustava vaatetus ja kerrospukeutuminen tuovat mukavuutta metsässä liikkumiseen ja suojaavat tarvittaessa auringolta, tuulelta, kylmyydeltä sekä erilaisilta hyönteisiltä. Kuivat vaihtovaatteet, kuten sukat, eivät repussa paljon paina. Tukevat, vedenpitävät jalkineet ovat osa turvallista vaatetusta.
Kesällä ja syksyllä kannattaa suojautua punkeilta esimerkiksi työntämällä housunlahkeet sukanvarsien sisään. Punkit huomaa helpoiten vaaleista vaatteista. Hirvikärpäsiltä voi puolestaan suojautua tiiviillä, liukaspintaisella ja vaalealla vaatetuksella sekä hyttyshatulla.
Muista aina metsään lähtiessäsi ottaa mukaan myös puhelin ja varmista, että sinulla on 112sovellus. Tärkeitä varusteita ovat lisäksi juomapullo sekä pieni ensiapupakkaus.
EU-ASETUS
EU:N METSÄKATOASETUS
VAIKUTTAA
PUUKAUPPAAN
VUODEN lopussa astuu voimaan EU:n uusi metsäkatoasetus (EU deforestation regulation, EUDR), jonka tavoitteena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuisessa metsäkadossa, metsien tilan ja biologisen monimuotoisuuden heikkenemisessä sekä kasvihuonekaasupäästöissä.
Asetuksen mukaan metsän kaataminen pysyvästi maatalouskäyttöön aiheuttaa metsäkatoa.
UPM:lle tämä tarkoittaa sitä, että emme voi jatkossa ostaa sellaisia leimikoita, joiden kuvioiden maankäyttömuoto muuttuu metsätaloudesta maataloudeksi.
Meidän on noudatettava lakia. Voimaan tulevan asetuksen myötä UPM ei voi viedä EUmarkkinoille tuotteita, joiden valmistaminen on aiheuttanut määritelmän mukaista metsäkatoa.
Mikäli asetuksen tulkintaa Suomessa muutetaan, olemme joustavia muuttamaan omaa ohjeistustamme sen mukaan, kunhan täytämme lain määräämät velvoitteet. upmmetsa.fi
KUVA UPM
SÄÄTIÖ
SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ RAHOITTAA TÄRKEITÄ HANKKEITA
Suomen Metsäsäätiön apurahoilla varmistetaan metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä.
Säätiö myöntää apurahoja tutkimus- ja viestintähankkeille, puutuotteiden ja puurakentamisen edistämishankkeille sekä toimintaan, jolla edistetään nuorten ja lasten mahdollisuuksia tutustua metsiin ja metsiin perustuviin elinkeinoihin.
Metsänomistajat ovat tärkeässä roolissa kaikkien hankkeiden rahoittamisessa. Toiminta perustuu vapaaehtoisiin metsäsäätiömaksuihin. Metsänomistaja voi tehdä puukauppojen yhteydessä lahjoituksen, jonka suuruus on 0,2 % pystykaupan loppusummasta.
Muiden puunostajien tapaan UPM sitoutuu lahjoittamaan tällöin saman summan säätiölle. Metsäsäätiömaksu on verovähennyskelpoinen.
metsasaatio.fi
Näin ylläpidät lehtipuusekoitusta
Havupuuvaltaisissa metsissä suositellaan vähintään 10 prosentin lehtipuuosuutta puuston elinvoimaisuuden, metsämaan hoidon ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Lehtipuusekoitus johtaa havupuuvaltaisissa metsissä myös taloudellisesti hyvään lopputulokseen varsinkin, jos suositaan rauduskoivua. Myös havupuusekoitus tuo vaihtelevuutta metsään verrattuna puhtaisiin kuusikoihin tai männiköihin.
Lehtipuusekoituksesta on monia hyötyjä luonnon monimuotoisuudelle:
• Lehtipuissa elää hyvin suuri joukko lajeja, joista suuri osa ei pysty hyödyntämään havupuita.
• Sekapuustoiset metsät ylläpitävät monipuolisempaa lajistoa kuin yhdestä puulajista koostuva metsä, koska ne tarjoavat useammille lajeille sopivaa ravintoa ja elinpaikkoja.
• Lehtipuut ovat tärkeä osa metsäekosysteemin toimintaa. Ne lisäävät pintakasvillisuuden monimuotoisuutta sekä sienten, kääpien ja puissa kasvavien sammalten ja jäkälien lajimäärää.
• Lehtipuusekoitus parantaa metsien hyvinvointia sekä maaperän viljavuutta.
• Lehtipuiden karike vähentää maan happamoitumista, parantaa ravinteiden kiertoa ja lisää maaperän tuotoskykyä sekä maaperän lajiston monipuolisuutta.
Metsänhoidossa on suositeltavaa pyrkiä useiden puulajien sekoitukseen, vaikka metsän uudistamisessa käytettäisiin vain yhtä puulajia.
Tehokkain ja edullisin keino puustorakenteen monipuolistamiseksi on säästää mahdollisuuksien mukaan metsänhoidossa taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut, kuten pihlajat, lepät, haavat ja raidat.
Myös jaloja lehtipuita sisältävät lehdot kannattaa huomioida luontokohteina. Puulajistoa voi monipuolistaa aina taimikonhoito ja harvennusvaiheista uudistushakkuisiin.
Sekapuustoisuuden edistäminen parantaa metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen, lisää metsän taloudellista kannattavuutta rehevillä kasvupaikoilla, vähentää hyönteis ja sienituhojen riskiä sekä pienentää markkinariskiä, kun samasta metsiköstä voidaan korjata eri puutavaralajeja.
Elinvoimainen lehtipuusto vaatii väljästi kasvutilaa, minkä vuoksi harvennusten tulee olla hieman voimakkaampia kuin puhtaissa havupuumetsiköissä.
Talousmetsien luonnonhoidon näkökulmasta on tärkeää antaa lehtipuiden ikääntyä ja järeytyä sekä muodostaa myös järeää lehtilahopuuta. Siksi niitä kannattaa jättää säästöpuiksi. Metsää kannattaa uudistaa lehtipuilla erityisesti rehevillä kasvupaikoilla.
Lähde: metsanhoidonsuositukset.fi
METSÄNHOIDON SUOSITUKSIA
Espanjassa sijaitseva
Casa dos Profesores -talo on valmistettu Lunawood-lämpöpuusta. Se kestää hyvin erilaisia sääolosuhteita.
TUOTE
Oy Lunawood Ltd jalostaa UPM Timberin suomalaisesta, vastuullisesti tuotetusta sahatavarasta kaunista ja kestävää Lunawoodlämpöpuuta.
Tuotannossa ei käytetä lainkaan kemikaaleja. Puu on PEFCsertifioitua, ja se on peräisin UPM Timberin Korkeakosken sahalta. Puun vastuullisuutta lisää se, ettei Timberin sahoilla käytetä fossiilisia polttoaineita.
Viime vuonna Espanjassa valmistunut Casa Dos Profesores talo on hyvä esimerkki siitä, miltä UPM Timberin tuottama sahatavara voi näyttää Lunawoodin jalostusprosessin jälkeen. Lämpökäsitelty puu sopii kestävyytensä ansiosta hyvin kuumiin, kuiviin ja kosteisiin olosuhteisiin.
UPM Timberin ja Lunawoodin pitkään jatkuneen yhteistyön tavoite on tarjota kestävästi valmistettuja tuotteita asiakkaille ympäri maailman. Yhteistyön tuloksia on nähtävissä myös EteläAmerikassa, jossa on yhä suurempi kysyntä vastuullisesti tuotetuille, trooppiseen ilmastoon soveltuville puumateriaaleille.
upmtimber.com/fi
TUOTE
EKOLOGINEN RENGASMATERIAALI
UPM Biokemikaalit ja Nokian Renkaat esittelevät alan ensimmäisen konseptirenkaan, jonka valmistuksessa on käytetty uutta, uusiutuvaa UPM BioMotion™ -materiaalia. Tällä materiaalilla voisi korvata merkittävä osa renkaiden valmistuksessa nykyisin käytettävästä noesta.
Funktionaaliset UPM BioMotion™ -täyteaineet (RFF) ovat lupaava, täysin uusiutuva ligniinipohjainen vaihtoehto perinteiselle noelle. Se vähentää fossiilisten materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä renkaiden valmistuksessa.
Pääasiassa hiilimustaa ja saostettua silikaa sisältävien toiminnallisten täyteaineiden osuus renkaasta on noin 30 prosenttia. Nokian Renkaat on ensimmäinen rengasvalmistaja, joka sisällyttää konseptirenkaisiinsa UPM:n uusiutuvia, toiminnallisia täyteaineita.
UPM BioMotion™ -täyteaineet ovat yksi monista CO2-negatiivisista ratkaisuista, joita valmistetaan UPM:n Leunan tehtaalla. UPM investoi 1 180 miljoonaa euroa maailman ensimmäiseen teollisen mittakaavan biokemikaalijalostamoon Saksan Leunassa.
Rakenteilla oleva biojalostamo muuntaa kestävästi hankitun, sertifioidun lehtipuun biokemikaaleiksi, jotka tarjoavat monille teollisuudenaloille mahdollisuuden korvata fossiiliset materiaalit uusiutuvilla. upm.fi
KUVA
UPM
Miska Voutilainen
liikkuu metsissään kotipaikkansa tienoilla Savonrannassa joka päivä. Metsät ovat hänelle ylpeyden aihe.
”Omassa metsässä saan olla sellainen kuin olen”
Eteläsavolainen Miska Voutilainen osti isältään metsää sukupolvenvaihdoksessa. Hän toivoo saavansa tulevaisuudessa metsästä elantonsa. Yhteistyön jatkaminen isän metsäasiakasvastaavan kanssa tuntui luontevalta.
TEKSTI NINNI SANDELIUS | KUVAT TIMO SEPPÄLÄINEN
Savonlinna, Etelä-Savo
KKANGASMETSÄN männyt kohoavat korkeuksiin
suorina kuin pylväikkö. Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko tuikkii puiden välistä.
Tummanvihreät marjamättäät rapisevat kenkien alla. Miska Voutilainen, 21, poimii suuhunsa kypsiä mustikoita sieltä täältä.
Puolukoiden puna on vielä hento.
Tämä mäntymetsä on Voutilaisen lempipaikkoja. Suvun metsät ovat olleet aiemmin Voutilaisen ukin ja sittemmin hänen isänsä Aki-Olli Voutilaisen omistuksessa perheen kodin ympäristössä Savonlinnan Savonrannassa.
Voutilaisesta tuli reilun sadan hehtaarin metsätilan omistaja sukupolvenvaihdoksessa kuluvan vuoden kesäkuussa. Hän on ollut lapsesta asti kiinnostunut metsistä, eikä se jäänyt isältä huomaamatta. Isä halusi siirtää metsät pojalleen hyvissä ajoin.
”Sanoin isälle jo pikkupoikana, että kyllä minä nuo metsät sinulta haluan pois ostaa”, Voutilainen sanoo nauraen.
MUKANA kangasmetsässä harppoo UPM:n metsäasiakasvastaava Veli-Matti Suhonen. Hänen ja Voutilaisen yhteistyö alkoi vasta muutama kuukausi sitten, mutta he ovat tunteneet toisensa jo vuosia.
Suhonen toimi Voutilaisen isän metsäasiakasvastaavana seitsemän vuotta. Isä on työskennellyt pitkään lähialueella kaivinkoneurakoinnin, kiinteistöhuollon, teiden kunnossapidon sekä metsätöiden parissa, ja metsä on ollut tärkeä sivutulo.
Hän hoiti tätäkin mäntymetsää huolellisesti. Metsä uudistettiin noin 65 vuotta sitten, ja puut ovat kasvaneet ensiluokkaisesti.
”Kun tekee taimikonhoidot ja harvennukset ajallaan, metsä kasvaa yllättävän nopeasti. Sitä kautta kasvaa myös omaisuus”, Suhonen sanoo.
Miehet tähyävät ylöspäin. Suhonen kehuu mäntyjen latvustojen tuuheutta ja vehreyttä.
”Se on merkki siitä, että vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyllä lentolannoituksella on ollut myönteisiä vaikutuksia puiden kasvuun. Arvioidaan, että lannoittamalla lisätään puuston kasvua ja siten metsän arvoa jopa 20 prosenttia”, Suhonen jatkaa.
Lannoituksen lisäksi Voutilaisten perhe on hyödyntänyt vuosien varrella paljon muitakin UPM:n palveluja, kuten tilannut uudistamistöitä ja puuntaimia. Metsään tehtiin harvennushakkuu viimeksi pari vuotta sitten.
Myös Miska Voutilainen aikoo jatkaa palveluiden hyödyntämistä.
Voutilainen pitää tarkasti silmällä, onko metsässä hyönteistuhon merkkejä. Paksu kaarna suojaa kasvavaa puuta monin tavoin.
”On hyvä, että palvelut saa tilattua samasta paikasta, eikä minun tarvitse kysellä niitä erikseen muualta.”
Miesten mielestä on ollut luontevaa jatkaa työtä yhdessä tuttujen metsien parissa, kun ne siirtyivät nuoremman Voutilaisen omistukseen. Metsänomistajan vaihtuminen lennosta on sujunut heidän mukaansa mutkattomasti.
METSÄNOMISTAJAN ARVOT
1PERINTÖ. ”Halusin noudattaa vanhaa tapaa, jossa metsät siirtyvät isältä pojalle. Jos saan joskus jälkikasvua, olisi hienoa jättää vuorostaan metsät heille ja jatkaa perinnettä.”
2 ELANTO. ”Haaveilen siitä, että voisin vielä kasvattaa metsäalaani.”
3
JOTAIN OMAA.
”Kyllä tukkimetsässä on mukava kulkea, varsinkin kun se on oma. Olin kesällä lomalla Helsingissä, ja tuntui vieraalta, kun siellä ei ollut mitään omaa.”
Voutilaisen mielestä parasta metsäasiakasvastaavajärjestelmässä on se, että Suhonen oli ennestään tuttu, eikä hän vaihtunut vieraaseen henkilöön.
”Kun mainitsen tietyn lammen nurkalla sijaitsevan kuvion, hän tietää heti, mistä puhun. Minun ei tarvitse luetella tarkkaa nimistöä eikä kuvion numeroita.”
Suhonen korostaa metsänomistajan ja oman ammattikuntansa välisen luottamuksen merkitystä, jonka mahdollistaa erityisesti pitkäjänteinen yhteistyö omistajan ja metsäasiakasvastaavan välillä.
”Metsäalalla moni asia perustuu luottamukseen. Se on kova, saavutettu etu, josta haluan työssäni pitää kiinni.”
VOUTILAISEN metsäkuvioilla on puustoa nuorista taimikoista ja kasvatusmetsistä uudistuskypsiin metsiin.
”Joka lajia löytyy: mäntyä, kuusta, koivikkoa ja sekametsää. Sekametsä on varmaankin terveellisin vaihtoehto”, Voutilainen sanoo.
Suhonen on samaa mieltä.
”Pelkkään kuuseen luottaminen ei ole nykyaikaa. Se kärsii kuivuudesta ja tuholaisista. Siksi
Veli-Matti Suhonen toimi aiemmin Miska Voutilaisen isän metsäasiakasvastaavana. Suhonen muistaa hyvin, kuinka Miska liittyi mukaan metsäkäynneille tiedonjanoisena teini-ikäisenä.
sekametsä on viisas valinta”, hän vahvistaa.
Voutilainen käy metsässään joka päivä tarkistamassa puustonsa kunnon. Hän tutkiskelee nytkin Suhosen kanssa, ettei puihin ole tullut hyönteistuhoja. Näillä seuduilla vahinkoa tekevät myös taimikoita ravinnokseen syövät hirvet.
”Kun puun arvokasvu on kiivaimmillaan eli tukin osuus kasvavasta puusta on suurimmillaan, metsän terveydentilan seuraaminen on tärkeää. Pelissä on iso omaisuus, joten olisi vaarallista, jos hyönteistuho iskisi eikä sitä havaittaisi ajoissa”, Suhonen sanoo.
SUKUPOLVENVAIHDOSTA ennakoitiin hyvissä ajoin teettämällä tiloille tuore metsäsuunnitelma, jonka pohjalta on helpompi kartoittaa tulevia hakkuumahdollisuuksia ja puukauppoja. Samalla hyödynnettiin puun myönteistä hintakehitystä ja omistajan hinnantarkistusetua.
Yksityiskohtien suunnittelussa neuvoi UPM:n lakiasiantuntija, joka laati myös kauppakirjan.
Voutilainen työskentelee yrittäjänä kiinteistöhuollon, kaivuuurakoinnin sekä metsätöiden parissa. Hän on myös alkanut toimia alueen taksiyrittäjänä. Metsästä hän tavoittelee lisätuloja.
”Metsätilan osto on näissä maisemissa iso investointi, mutta uskon, että se kannattaa. Ehkä voin myöhemmin ostaa lisää metsää”, Voutilainen sanoo.
”Kyllä niitä mieluisimpia paikkoja tulee, kun metsässä liikkuu. Niitä metsiä ei raaski hakata.”
Tänä syksynä yhdellä metsäkuviolla toteutetaan hakkuu, ja ensi keväänä maa mätästetään ja siihen istutetaan uudet taimet.
Uusi metsä voi olla kasvamassa samalla paikalla jo ensi kesänä. Metsätöihin Voutilainen paneutuu myös itse.
Suhonen muistaa, kuinka teiniikäinen Voutilainen tuli viitisen vuotta sitten mukaan isänsä ja hänen kanssaan metsäkävelylle. Sen jälkeen nuori Voutilainen oli matkassa joka kerta.
”Lähdin mukaan metsäkäynneille, jotta oppisin jotain metsänhoidosta.”
”Lannoitus lisää puuston kasvua ja siten metsän arvoa jopa 20 prosenttia”
VELI MATTI SUHONEN metsäasiakasvastaava, Enonkoski ja Savonranta, UPM upmmetsa.fi/ ota-yhteytta
Paljon tietoa on vuosien mittaan tarttunutkin matkaan. Hän on auttanut isäänsä metsätöissä, kuten laikutuksessa, ensiharvennuksissa ja raivauksissa.
”Siinä hieman säästää, kun tekee itse. Se on myös hyvää hyötyliikuntaa.”
”Ja näyttäähän oman työn jälki hyvältä”, Suhonen lisää.
”Ensin tuntuu hankalalta mennä raivaamaan, mutta jos saa hehtaarin kuvion aikaiseksi, kyllä siitä yllättävän paljon mielihyvää saa”, Voutilainen jatkaa.
METSÄNOMISTAJA kulkee loivaa rinnettä alas marjavarvikoiden lomasta. Tästä mäntymetsästä on tullut hänelle mieluisimpia paikkoja tontillaan.
”Vaikka tätä kuviota ei ole virallisesti suojeltu, on se suojelussa täällä”, Voutilainen sanoo ja koputtaa päätään.
”Kyllä niitä mieluisimpia paikkoja tulee, kun täällä metsässä liikkuu. Niitä metsiä ei raaski hakata.”
Voutilaiselle metsä merkitsee toimeentulon ja omaisuuden lisäksi muutakin omaa: tilaa, jossa ulkoilla ja viettää aikaa.
”Omassa metsässä saan olla juuri sellainen kuin olen.”
” Voutilaiselle metsä merkitsee omaisuuden lisäksi myös omaa tilaa, jossa viettää aikaa.”
Voutilaisen reitti vie männikön halki Suuren Vasarajärven rantaan, jossa on perheen saunamökki. Etelä Savo on tunnettu järvistään, ja Voutilaisen metsissä on yli kaksi kilometriä rantaviivaa. Järvimaisema on rauhaisa, ja vesi hyvin kirkasta.
”On se hyvä juttu, että saa joka ilta rantasaunassa kylpeä”, Voutilainen sanoo ja huokaa.
Saunan vieressä voisi olla paikka omalle mökille. Toinen, vieläkin parempi sijainti olisi hieman etäämmällä metsäisellä rannalla, jota hän osoittaa laiturinnokasta. Omasta metsästä saisi mökkiin hirretkin, metsänomistaja tuumaa.
Voutilaisesta on mukavaa, että metsämaat ulottuvat Suureen Vasarajärveen yli parin kilometrin matkalta. Hän suunnittelee rantaan mökkiä. Hirret hän kaataisi tietysti omasta metsästään.
NÄKEMYS
Turvallisuustieto tehokkaampaan käyttöön
TURVAVARUSTEIDEN ja metsäkonetekniikan kehittyminen sekä ohjeistusten tarkentuminen on tehnyt metsätyöstä entistä turvallisempaa.
Metsäalan turvallisuuskulttuurissa sääntöjen noudattaminen, vaatimuksenmukaisuus ja suojavarusteiden käyttö ovat jo arkipäivää, mutta esimerkiksi turvallisuushavaintojen ja poikkeamatutkintojen kirjaamista ja hyödyntämistä voisi edelleen parantaa. Turvallisuuskäytäntöjä kannattaisi kehittää ja tietoja hyödyntää yhteisesti koko alalla.
Muun muassa nämä havainnot nousivat esille Työterveyslaitoksen MetsäTurvahankkeessa, jossa tarkasteltiin metsätöiden turvallisuutta korjuutyömailla.
METSÄTÖISSÄ käytettävä kalusto on erittäin kehittynyttä. Metsäkoneen tai puutavaraauton ohjaamo on puunkorjuun ja puunkuljetuksen aikana yleisesti ottaen hyvin turvallinen paikka. Työn riskeissä painottuvat kuitenkin lähinnä ydintyön – eli puunkorjuun ja kuljetuksen –ulkopuoliset tekijät.
Riskialttiina erityistilanteina koetaan metsäkoneiden lavetille ajot ja haastavat varastopaikat, koneiden kenttäkorjaukset sekä muut ongelmatilanteet, jotka edellyttävät jalkautumista maastoon. Näitä erityistilanteita on vaikeaa huomioida koneiden suunnittelussa.
Jos esimerkiksi leimikoiden merkinnöissä tai työssä käytettävissä kartoissa on epäselvyyksiä, metsäkoneen kuljettajan täytyy jalkautua maastoon selvittämään tilannetta. Tähän sisältyy kuitenkin riskejä, kuten liukastumis ja kompastumisvaara.
Liukastumiset korostuvatkin suhteettomasti alan tapaturmailmoitusten kuvauksissa. Työturvallisuus tuskin paranee pohtimalla, miten maastossa voisi liikkua liukastelematta. Hedelmällisempää olisi miettiä, miksi maastoon ylipäänsä täytyy jalkautua.
Alan työturvallisuuden kehittämisessä katseet kannattaakin kohdistaa yksittäisistä työntekijöistä koko alan turvallisuusyhteistyön kehittämiseen.
TYÖNTEKIJÄT korostivat hankkeen kyselyssä avoimen ja luontevan, matalan kynnyksen keskustelun merkitystä yrittäjien ja työntekijöiden välillä.
Työn ääressä tehdyt turvallisuushavainnot hyödyttävät yrityksiä, mikäli niistä keskustellaan yhdessä parannuksia etsien.
Koko puuhuoltoketjun turvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin ilmoitusten tekemistä metsäyhtiöiden turvallisuushavaintojen ilmoitusjärjestelmiin.
Turvallisuuskulttuurin kehittäminen vaatii ennen kaikkea keskustelevaa vuorovaikutusta sekä turvallisuushavainnoista kaikille koituvan hyödyn kirkastamista.
Tulevaisuudessa tavoitteena on yhtenäistää vaatimuksia sekä tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Erilaisten työkalujen ja menetelmien kehittäminen yhdessä on tarpeellista ja tärkeää.
Työterveyslaitoksen työturvallisuuden erityisasiantuntija Ilkka Asikainen tekemässä kenttähavainnointia MetsäTurva-hankkeessa.
Riskialttiina koetaan ongelmatilanteet, jotka edellyttävät jalkautumista maastoon.
ILKKA ASIKAINEN , erityisasiantuntija ja TUULA RÄSÄNEN , vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos (TTL)
Tähän kasvaa tammimetsä
Tammen kasvattaminen vaatii aikaa ja huolenpitoa, mutta lopputuloksena saadaan komeaa arvopuuta. Tammi lisää myös metsien monimuotoisuutta.
TEKSTI JA KUVAT JUSSI ESKOLA
1. ETSI SOPIVA ISTUTUSPAIKKA
Tammi ei ole kovin vaatelias puulaji, joten Etelä Suomen metsistä löytyy sille paljon hyviä istutuspaikkoja. Sitä voi istuttaa erilaisiin kohteisiin monipuolisesti muiden puulajien, kuten kuusen ja rauduskoivun, kanssa.
Tammi selviää heikkoravinteisessakin maaperässä, mutta silloin puu kasvaa tavallista hitaammin. Turvemaille, veden valtaamille alueille ja savisiin kohteisiin tammi ei sovellu. Tammia voi istuttaa keväästä elokuun loppuun asti. On hyvä varata aikaa niiden juurtumiseen ennen syksyn tuloa.
2. ISTUTA RIITTÄVÄN SYVÄLLE
Istutukseen voi käyttää istutuskuokkaa tai pottiputkea, jonka halkaisija on 65 millimetriä. Tammi kasvattaa ison, jämäkän paalujuuren kasvaakseen hyvin. Taimipaakku on lähes kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin kuusentaimella.
Taimi täytyy istuttaa riittävän syvälle. Hyvä viljelytiheys puhtaalle tammimetsälle on 1 800 taimea hehtaarilla. Useimmiten tammea istutetaan 100–500 kappaletta hehtaarille ja välialueet täydennetään esimerkiksi kuusentaimilla.
3. MERKITSE JA SUOJAA
Tammen taimi on pieni, joten jos se istutetaan keväällä ennen lehtien puhkeamista, on tärkeää käyttää merkintäkeppejä. Muuten taimia on vaikeaa löytää muun metsän seasta.
Myöhemmin taimia täytyy käydä suojaamassa, koska ne maistuvat hyvin hirvi ja sorkkaeläimille sekä myyrille ja jäniksille. Taimet kannattaa suojata hirvikarkoteaineella tai runkoja latvasuojilla.
Jos etsit laadukkaita tammentaimia tai kaipaat istuttamiseen apua, ota yhteys paikalliseen metsäasiakasvastaavaasi.
upmmetsa.fi/ota-yhteytta
HELI VIIRI metsänhoidon kehityspäällikkö UPM Metsä
”Pitkäaikainen sitoutuminen tammen hoitoon palkitsee kasvattajan ja etenkin kasvattajan perilliset arvokkaan monimuotoisella tammimetsällä, jossa viihtyy monipuolinen lajisto”, Heli Viiri sanoo.
ISTUTA TAMMEA
Tammen verso aloittaa kasvunsa siemenkuoren raosta. Puu pärjää heikkoravinteisessakin maassa.
Käytä merkintäkeppejä, sillä tammen taimet ovat pieniä ja ne pitää suojata myöhemmin eläimiltä.
Tammen avulla lisäät metsän monimuotoisuutta. Sadat eläin- ja kasvi lajit ovat siitä riippuvaisia.
KATSO VIDEO: NÄIN ISTUTETAAN TAMMEA youtube.com/upmmetsa
FSC-sertifioitua puuta tarvitaan koko ajan, ja siitä
saa hintalisää.
näin UPM palvelee metsänomistajia
Tuoteryhmäpäällikkö Krista Taimioja ja käyttökokemuspäällikkö
Jaakko Lehtinen esittelevät osan palveluista, joita UPM tarjoaa metsänomistajille.
Voit kysyä kaikista palveluista lisää alueesi metsäasiakasvastaavalta tai UPM:n asiakaspalvelusta.
1. UPM Kasvu -kumppanuus
”UPM Kasvu -kumppanuus sopii metsänomistajille, jotka arvostavat pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä. Saat palvelukseesi henkilökohtaisen metsäammattilaisen. Hänen kanssaan voit käydä keskusteluja arvoistasi ja tavoitteistasi, joiden pohjalta hoidamme yhdessä metsäomaisuuttasi. Kumppanuusohjelmaan kuuluu runsaasti etuja. Esimerkiksi puukaupoista saa bonusta parhaimmillaan 1,80 e/m³, ja FSC®-sertifioidusta (FSC C109750) puusta saa hintalisää.
UPM Kasvu -kumppanuudessa on neljä etutasoa: kasvu, hopea, kulta ja platina. 1.12.–31.5. tehdyille puukaupoille saa hopeatasosta lähtien hinnantarkistusedun eli hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla nousevat.”
UPM Kasvu -kumppanuuteen sisältyy myös muita etuja. Voit tutustua niihin sivulla 32. Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanomistajan-asiakasedut
2. FSC-sertifiointi
”FSC-sertifiointi varmistaa metsänhoidon korkean tason ja metsätalouden harjoittamisen kestävästi. Metsänomistajan vastuullinen toiminta-
tapa tulee näkyväksi, kun metsätila on liitetty FSC-sertifioinnin piirin. Sen kautta puun alkuperä on jäljitettävissä.
Voit liittyä FSC-sertifiointiryhmäämme, kun olet solminut kumppanuussopimuksen kanssamme. Saat sovitun puukauppahinnan päälle FSC-hintalisän.
FSC-sertifioidusta metsästä laaditaan metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan suojelualueet ja säästettävät kohteet. Siihen merkitään myös erityishakkuukohteet ja suojavyöhykkeet.
Jos teet kanssamme FSC-sopimuksen viimeistään 31.10.2024, saat metsäsuunnitelman ilmaiseksi. FSC-sertifioidulle puulle on kysyntää, ja sitä tarvitaan koko ajan. FSC-sertifiointi on tärkeää erityisesti yrityksille, jotka valmistavat puusta tuotteita.” Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/kestavyyspalvelut/fsc-r yhmasertifiointi
3. Luonnonhoitopalvelut
”Luonnonhoitopalveluihin kuuluvat tällä hetkellä kulotus ja ympäristötuen haku. Lisää on tulossa jo syksyllä.
Kulotus parantaa metsäsi kasvua, terveyttä ja monimuotoisuutta. Se ohentaa metsäkuntan paksuutta ja parantaa maan lämpö- ja ravinne-
J.L.
K.T.
K.T.
Verkkopalvelussamme hoidat metsäomaisuuttasi, kun sinulle parhaiten sopii.
J.L.
oloja, jolloin taimet lähtevät hyvin kasvuun. Lisäksi kulotus tarjoaa elinympäristön uhanalaisille lajeille, kuten kymmenille hyönteisille, sienille ja kasveille, jotka tarvitsevat elääkseen hiiltynyttä puuta.
Tarjoamme kulotusta kokonaispalveluna, johon kuuluvat leimikon suunnittelu, metka-tuen haku ja kulotustyö jälkivartiointeineen.
Ympäristötuella saat korvauksen luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Metsäkeskuksen metka-tukea voi saada kymmenen vuoden määräaikaiseen suojeluun, kun metsässä on arvokkaita ja rauhoitettavia luontokohteita.
Jos olet kiinnostunut vapaaehtoisesta suojelusta, autamme selvittämään kohteen tukikelpoisuuden ja haemme puolestasi metka-tukea. Luonnonhoitopalvelut ovat tarjolla kumppanuusasiakkaillemme.” Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/upm-luonnonhoitopalvelut
4. Verkkopalvelu
”UPM Metsä -verkkopalvelussa asioit ja hoidat metsäomaisuuttasi silloin, kun se sinulle parhaiten sopii. Se on metsänomistajan maksuton asiointikanava verkossa.
K.T.
Palvelusta näet koko metsäomaisuutesi helposti yhdellä silmäyksellä ja saat käyttöösi monipuoliset työkalut metsänomistukseen.
Voit tehdä puukauppaa, tilata metsänhoitotöitä, tarkastella metsäomaisuuttasi, kirjata tietoja metsäverotusta varten ja lähettää metsäveroilmoituksen verottajalle sekä seurata sopimustesi tilaa ja etenemistä.
Sopimusosiosta löytyvät metsänomistajan tärkeät dokumentit, kuten mittaukset, maksut ja laskut sekä puukauppaa, metsänhoitoa ja kumppanuutta koskevat sopimukset. Verotusosiosta voi lähettää metsätalouden veroilmoituksen sähköisesti suoraan verohallinnolle.”
Lue lisää: upmmetsa.fi/asioi-verkossa
5. Metsänuudistaminen
”Metsänuudistamispalveluiden avulla saat uuden, hyvin kasvavan taimikon ja täytät metsälain mukaisen metsänuudistamisvelvoitteen.
Laadukas maanmuokkaus sekä ensiluokkaiset taimet ja siemenet varmistavat metsän kasvulle parhaan mahdollisen alun. Maanmuokkaus parantaa sekä siementen itämistä että istutustaimien kasvua. Sillä ehkäistään myös tukkimiehentäi- ja myyrätuhoja.
Taimitarhallamme Joroisissa tuotetaan jalostettuja kuusen, männyn ja rauduskoivun taimia. Jalostettu materiaali on sopeutunut ilmastonmuutoksen seurauksiin, ja se tuottaa tutkitusti metsän kiertoaikana jopa 20–30 prosenttia enemmän laadukasta puuta kuin metsikkösiemen.
Lisäksi tarjolla on esimerkiksi tervalepän ja tammen taimia metsänomistajille, jotka haluavat lisätä metsiensä monimuotoisuutta.”
”Taimikonhoidolla taimille annetaan tilaa kasvaa ja menestyä. Kun taimikkoa hoidetaan oikein, se tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitamaton metsä. Kun lisäkasvu kohdistuu järeään tukkipuuhun, voi metsän tuotto olla pitkällä aikavälillä jopa 50 prosenttia suurempi.
Noin 4–7-vuotiaan taimikon varhaisperkauksessa poistetaan kasvua häiritsevä puusto, jotta taimet saavat kasvutilaa, valoa ja ravinteita. Noin kymmenvuotiaan taimikon harvennuksessa valitaan kasvatettava puusto ja harvennetaan taimikko sopivaan kasvatustiheyteen.
Taimikonhoidolla varmistetaan, että metsässä on riittävästi lehtipuita. Sopiva osuus rauduskoivulle ja muille lehtipuille on 10–20 prosenttia puustosta.
Taimikonhoitoon saa metka-tukea, jota voimme hakea puolestasi.”
Lue lisää: upmmetsa.fi/metsanhoito/taimikonhoito
7. Metsänlannoitus
”Metsänlannoituksella saat metsästäsi lisää tuottoa helposti, kun arvokkaimman ja laadukkaimman tukkipuun määrä lisääntyy. Autamme valitsemaan metsäsi terveydelle ja kasvulle parhaan ratkaisun.
Terveyslannoitus parantaa metsän ravinnetasapainoa, mikä korjaa puiden kasvuhäiriöitä ja lisää niiden kasvua. Se voidaan tehdä taimikkoon tai kasvatusmetsään. Terveyslannoituksellekin on mahdollista saada metka-tukea, jota voimme hakea puolestasi.
Kasvatuslannoituksella hoidetun puuston lisäkasvu on jopa 15–20 kuutiometriä hehtaarilla. Lannoitus tehdään tavallisesti noin 50-vuotiaaseen metsään toisen harvennushakkuun jälkeen. Kun kasvu nopeutuu ja metsän kiertoaika lyhenee, metsän tuotto paranee.
Lannoitettu metsähehtaari sitoo noin 10 000 kiloa enemmän hiilidioksidia kuin lannoittamaton metsä.
K.T.
K.T.
Yhteismetsä on tuottavaa ja vaivatonta metsäsijoittamista.
Määrä vastaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä vuodessa.
”Meidän kanssamme onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Saat kauttamme helposti yhteyden yhteistyökumppanimme kokeneisiin juridiikan asiantuntijoihin.
Ensin tehdään alkukartoitus, jossa selvitetään metsänomistajan tavoitteet ja tarpeet, ja vasta sen jälkeen lähdetään tarkemmin suunnittelemaan, mikä olisi paras tapa sukupolvenvaihdokselle
Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi lahja ja kauppa sekä lahjan ja kaupan yhdistelmä.
Suunnittelussa otetaan huomioon esimerkiksi eri vaihtoehtojen verovaikutukset. Ne koskevat muun muassa perintö- ja lahjaverotusta, metsälahjavähennystä, luovutusvoitto- ja varainsiirtoverotusta, sukupolvenvaihdoskaupan verohuojennusta sekä metsävähennystä.
Metsänomistaja saa itselleen parhaiten sopivan järjestelyn avaimet käteen -periaatteella.”
”Yhteismetsän kolme kovinta etua metsänomistajille ovat ammattimainen metsänhoito, joka johtaa arvokkaan puusadon kasvattamiseen, säännöllinen metsätulo sekä sijoituksen vaivattomuus. Kaikki UPM Yhteismetsät on FSC-sertifioitu
UPM on perustanut vuonna 2012 neljä yhteismetsää: Länsi-Suomen, Pohjanmaan, Itä-Suomen ja Keski- Suomen yhteismetsät.
Metsänomistaja voi liittää oman metsätilansa UPM Yhteismetsään, jolloin hän saa metsätilansa arvon verran yhteismetsäosuuksia. Kaikki vastuut ja velvollisuudet siirtyvät yhteismetsälle, joka hallinnoi ja hoitaa toiminta-alueensa metsiä.
Yhteismetsä sopii myös metsänomistajalle, jolla on vahva tunneside omaan metsätilaansa, eikä hän halua myydä sitä ulkopuolisille.
Kyse on tuottavasta ja vaivattomasta metsäsijoittamista: ammattilaiset huolehtivat, että metsä voi hyvin ja tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla. Sijoitustuotto on ollut keskimäärin 4–5 prosenttia vuodessa.
Osakas saa metsätuloa säännöllisesti joka vuosi. Liittyminen yhteismetsään on maksutonta.”
Lue lisää: upmyhteismetsa.fi
J.L.
J.L.
Iloa ja tuloa puukaupoista
Alkukesästä puun hinnat nousivat sahatavaran parantuneen menekin myötä, mutta pysyvämpää kasvua ei ole näkyvissä. Hintataso on silti säilynyt korkealla.
TEKSTI VIRPI MÄENANTTILA | KUVA UPM
METSÄNOMISTAMINEN vaikuttaa positiivisesti koko Suomen hyvinvointiin. Suomalaisten metsänomistajien puuraaka-aineesta iso osa ohjautuu maailmanlaajuiseen käyttöön ja palautuu esimerkiksi Aasian markkinoilta vientitulona meille kotimaahan.
Vuonna 2023 metsäteollisuuden osuus koko Suomen tavaraviennistä oli 15,9 prosenttia, ja sen arvo oli yli 12 miljardia euroa.
Teidän metsienne merkitys on suuri, ja se kasvaa edelleen. Metsäteollisuus on säilyttänyt vakaan aseman Suomen taloudessa, ja metsistänne syntyvä arvonlisä rakentaa talouttamme myös pitkälle tulevaisuuteen.
Metsäsektorin koko arvoketjun tuottama verokertymä oli vuonna 2021 noin 3,8 miljardia euroa.
PUUPOHJAISTEN TUOTTEIDEN KYSYNTÄ ON JATKUVAA
”Globaalissa talousnäkymässä olemme tällä hetkellä vedenjakajalla. Talouden kasvun mahdollistavat elementit, kuten korkojen ja inflaation laskeminen, ovat realisoituneet. Samaan aikaan muun muassa geopoliittiset riskit eivät ole muuttuneet”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen
”Metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoiden voimakkaat suhdannevaihtelut vaikuttavat väistämättä jonkin verran siihen, miten paljon tuotteita ostetaan ja mitä niistä maksetaan. Nopeasti muuttuvasta yleisestä taloustilanteesta ja kausivaihteluista huolimatta metsäteollisuustuotteiden kysynnän arvioidaan jatkuvan.”
24,5
milj. m3
Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsissä viikon 33 loppuun mennessä
LÄHDE: Metsäteollisuus ry ja Luke
PUUKAUPPA SUOMESSA 2021–2024
Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.
Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
KUMULATIIVISET PUUN
OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ
Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä.
Tämä kattaa noin 80 % kaikista puukaupoista Suomessa.
JANNE KIILIÄINEN
UPM:n yksityispuukaupan johtaja
Metsänomistaja saa 500 euron etusetelin metsänhoitotöihin, jos hän tekee vähintään 300 kuutiometrin pystykaupan kanssamme.
Alkukesästä puun hinnat nousivat väliaikaisesti, kun sahatavaran kysyntä parantui kohti kesäsesonkia. Rakentaminen Euroopassa on kuitenkin vielä hyvin vaisua, ja siksi juuri nyt ei ole näkyvissä pysyvämpää kysynnän kasvua. Graafisissa papereissa rakenteellinen muutos on puolestaan pysyvä: kasvua ei
LÄHDE: Metsäteollisuus ry; Luke
ole odotettavissa, ja paperimarkkinassa on ylikapasiteettia.
Kuusikuidun kysynnässä ei kuitenkaan nähdä laskua, sillä se on tärkeä raaka-aine selluntuotannossa, vaikka mäntykuidun saanto havusellun tuotannossa onkin kuusta parempi.
Sellun lopputuotemarkkina on turbulentti: alkuvuonna nähtiin korkeita hintoja, mutta nyt suunta on toinen. Hintamuutokselle on useita syitä. Esimerkiksi se, että globaalin talouden elpyminen ei ole lähtenyt käyntiin.
PUUN HINTA ON SÄILYNYT KORKEALLA
Lopputuotemarkkinan heilahteluista ja sellun hintamuutoksista huolimatta puun hintataso on säilynyt korkealla.
”Meillä on edelleen suuret odotukset syksyn ja loppuvuoden puukaupalle. Kauppa- ja puumäärien uskotaan nousevan hyvälle tasolle”, Janne Kiiliäinen sanoo.
Hän muistuttaa, että UPM Metsä haluaa kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään aktiivisesti myös tänä syksynä.
”Meillä on voimassa syyskuun loppuun asti tarjous, jossa metsänomistaja saa 500 euron etusetelin metsänhoitotöihin, jos hän tekee vähintään 300 kuutiometrin pystykaupan meidän kanssamme.”
Me – UPM Metsä ja meidän asiakkaamme – teemme tulevaisuuden metsän tänään.
Koko mäntytukki hyödynnetään tarkasti
Kaukaan sahalla mänty tukista saadaan sahatavararan lisäksi kuorta, haketta ja sahanpurua hyötykäyttöön.
UPM KAUKAAN saha on yksi Euroopan suurimmista mäntysahoista. Sen tuotantokapasiteetti on 380 000 m³ sahatavaraa vuodessa.
”Sahatavaran keskimääräinen saanto on noin 47 %, eli yhden sahatavarakuution tuottamiseen tarvitaan reilut kaksi kuutiota tukkia”, sanoo UPM Kaukaan sahan johtaja Jaakko Huttunen
Myös loput tukista hyödynnetään tarkasti tehdasalueella. Sahausprosessissa ensimmäinen vaihe on tukin kuo-
rinta. Mäntytukista kuorta on noin 10 prosenttia.
”Teemme voimalaitoksellamme Kaukaan Voimalla kuoresta polttamalla höyryä, jota käytämme sähköntuotantoon, sahatavaran kuivaukseen ja kaukolämmön tuotantoon Lappeenrannan kaupungille.”
Haketta tukista tulee noin 30 prosenttia ja sahanpurua 10 prosenttia.
”Käytämme haketta sellun raakaaineena, ja osa selluprosessin sivutuotteista menee biojalostamollemme.
10% 10% 30%
KUORI HAKE SAHATAVARA SAHANPURU
47%
Sahanpurusta osa menee sellun raaka-aineeksi ja osa poltettavaksi Kaukaan Voimalle.”
Kaukaan sahan tuotannosta viennin osuus on 85 prosenttia. Päämarkkina-alueet ovat Japani, Algeria, Saudi-Arabia, Kiina ja Suomi.
”Pääkäyttökohteitamme ovat liimapuuteollisuus, rakennuspuusepänteollisuus eli ikkunat ja ovet, huonekalu- ja hirsitaloteollisuus, lämpöpuu ja kyllästys sekä erilaiset paneelit ja listat.”
KUVA
Miten omaisuuttani hoidetaan ja miten turvaan tulevaisuuteni, jos toimintakykyni heikkenee? Entä kenen haluan päättävän asioistani? Metsänomistajalla on vielä tarkentava lisäkysymys: miten metsiäni hoidetaan ja hakataan? Laki edunvalvontavaltuutuksesta mahdollistaa sen, että ihmiset voivat varautua ennalta mahdolliseen tulevaan toimintakyvyn menetykseensä.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa
EDUNVALVONTAVALTAKIRJAN tekemisessä pitää olla asialla hyvän sään aikana, koska toimintakykyisellä henkilöllä on oikeus päättää itseään koskevista asioista. Jotta henkilö voi tehdä pätevän edunvalvontavaltuutuksen, hänen on oltava kelpoinen valtakirjan tekemiseen.
Edunvalvontavaltuutuksella on tietty vähimmäissisältö ja tiukat muotovaatimukset. Tavallisesta valtuutuksesta poiketen edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo vaatii holhousviranomaisen myötävaikutusta.
Kun päämies on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen käsittämistä asioista, valtuutettu voi pyytää holhousviranomaista vahvistamaan valtuutuksen.
METSÄTALOUDEN harjoittamisessa edunvalvonnalle ilmenee tarvetta tyypillisesti esimerkiksi puukaupoissa ja metsäomaisuuteen kohdistuvien hallintaoikeuksien määrittelyssä. Hallintaoikeuden pidättämistä esiintyy elävien kesken tehdyissä sukupolvenvaihdoksissa ja testamenttimääräyksissä.
Ilman edunvalvontavaltuutusta metsänhakkuusopimuksen tekeminen puunostajan kanssa edellyttää sitä, että holhousviranomainen on määrännyt metsänomistajalle edunvalvojan sekä hyväksynyt erillisen hoitosuunnitelman tai erillisen luvan puukaupalle.
Vastikkeeton hallintaoikeudesta luopuminen ei ole holhoustoimilain mukaan mahdollista. Edunvalvontavaltuutuksella tämäkin on hallittavissa.
EDUNVALVONTAVALTAKIRJASTA on muun muassa käytävä ilmi, missä asioissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa.
Jos valtuutetun kelpoisuus esimerkiksi taloudellisten ja henkilöä koskevien asioiden hoitoon
on määritelty hyvin yleisluontoisesti, valtuutettu voi esimerkiksi sopia päämiehen puolesta puukaupasta ja metsänhoitotöistä.
Päämiehen on helpompi harjoittaa metsätaloutta, kun päätöksenteko ei halvaannu. Lisäksi voidaan välttää hoito- ja hakkuurästeistä aiheutuvat tuottotappiot.
Edunvalvontavaltuutuslaissa on omaksuttu sama lähtökohta kuin holhoustoimilaissa, jonka mukaan päämiehen omaisuutta koskee lahjoituskielto. Edunvalvontavaltuutuslaissa lahjoituskielto ei kuitenkaan ole ehdoton.
Valtuutettu saa antaa lahjan päämiehensä omaisuudesta, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity edunvalvontavaltakirjassa riittävällä tarkkuudella ja valtuutettu on esteetön.
OTETAAN esimerkki esteellisyydestä. Valtuuttaja on aikanaan lahjoittanut metsätilansa tyttärelleen ja pidättänyt itselleen hallintaoikeuden tilaan.
Tytär on nimetty valtuutetuksi edunvalvontavaltakirjassa, jossa valtuutetulle on annettu oikeus luopua hallintaoikeudesta valtuuttajan puolesta vastikkeetta eli lahjana. Lisäksi valtakirjassa on yksilöity riittävästi lahjan antamisen ehdot.
Tytär on kuitenkin esteellinen toimimaan valtuutettuna, koska hän on metsätilan omistajana lahjan vastapuolena ja koska valtuuttajan ja valtuutetun edut ovat ristiriidassa keskenään.
Valtuuttajan kannattaa nimetä valtakirjassa varavaltuutettu siltä varalta, että varsinainen valtuutettu tulee jostain syystä, esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi, tilapäisesti estyneeksi.
Toissijainen valtuutettu nimetään sen varalta, että valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, hän luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi.
Päämiehen on helpompi harjoittaa metsätaloutta, kun päätöksenteko ei halvaannu.
HEIKKI KALVILA tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä
NEUVONANTAJA
Metsäekosysteemi hyödyntää maahan pudonneiden lehtien keräämiä ravinteita.
Ruska saa lehtipuut hehkumaan
Kun lehdet syksyllä putoavat, ravinteita palaa metsäekosysteemin käyttöön. Lehtipuut lisäävät metsän monimuotoisuutta, jonka edistämiseksi UPM Joroisten taimitarhalla jalostetaan laadukkaita taimia.
TEKSTI NINNI SANDELIUS | KUVAT UPM
SYKSYISIN ruska värjää lehtipuut punaisiksi, oransseiksi ja keltaisiksi. Kaunis värinmuutos johtuu ensisijaisesti lehtivihreän hajoamisesta, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija, biologi Miika Laihonen
Kun päivät lyhenevät ja auringonvalo vähenee, yhteyttäminen hidastuu ja puu alkaa valmistautua talveen. Se säilöö runkoonsa ja juuriinsa lehdistään tärkeitä ravintoaineita, kuten typpeä.
Tästä käynnistyy vähitellen lehtien värjäytyminen, josta voi päätellä puun olevan valmis lehtien pudottamiseen ja talven tuloon.
Lehtien pudotessa puiden keräämiä ravinteita palaa metsäekosysteemin käyttöön. Metsän pohjalle kertyvässä lehtikarikkeessa sienet, bakteerit ja monet selkärangattomat eläimet hajottavat aktiivisesti kuollutta lehtiainesta.
SEKAMETSÄ VÄHENTÄÄ RISKEJÄ
Metsien monimuotoisuuden parissa työskentelevä Laihonen suosittelee
“Eri puulajeille on kehittynyt erilainen eliölajisto. Mitä enemmän puulajeja metsässä kasvaa, sitä monimuotoisempi on niistä riippuvaisten lajien kirjo.”
Sekametsän kasvattaminen on viisasta myös siksi, että riskit puunmenetyksille vähenevät.
“Jos metsässä kasvaa vain yhtä puulajia ja etenkin, jos tuo laji on kuusi, metsä on herkempi häiriöille, kuten tuhohyönteisille ja -sienille. Muuttuva ilmasto nostaa tuhoriskiä entisestään. Siksikin kannattaa suosia sekametsiä.”
LEHTIPUITA SUORAAN OMALTA
TAIMITARHALTA
UPM:n taimitarhalla Joroisissa kasvatetaan jopa 20 miljoonaa puuntainta vuodessa.
Tarhalla tuotetut taimet toimitetaan UPM:n omiin metsiin tai UPM:n metsänomistaja-asiakkaille, jotka
hankkivat taimet metsäasiakasvastaavansa kautta.
“Eniten ostetaan kuusta ja mäntyä, mutta koivun osuus taimien myynnistä kasvaa joka vuosi”, kertoo UPM Joroisten taimitarhan päällikkö Nina Mustonen. Myös erikoisempia lehtipuita, kuten tammea ja tervaleppää, kasvatetaan jonkin verran.
Taimitarhalla on hallussaan taimen koko elinkaari siemenestä aina täysikasvuiseksi puuksi asti.
1960-luvulla aloitettu jalostustyö on tuottanut hedelmää: luonnon parhaista puuyksilöistä on kerätty siemeniä, joille sukua olevista siemenistä kasvatetaan tänä päivänä taimia.
“On tutkittu, että puu kasvaa jopa 30 prosenttia enemmän, kun taimi saa alkunsa jalostetusta siemenestä. Tämä lisää vastaavassa suhteessa metsän hiilensidontaa”, Nina Mustonen sanoo.
KASVU
UPM Kasvu -kumppanien edut
Kumppanuus hyödyttää asiakasta taloudellisesti, mutta tuemme sinua aina myös henkilökohtaisesti metsäomaisuutesi hoidossa.
UPM Kasvu -kumppanuuden tavoitteena on sinun menestyksesi ja metsäsi hyvinvointi. Kumppanuuden ytimessä ovat kestävä kasvu, taloudellinen tuotto ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.
MONIMUOTOISUUS
Metsä on arvokas monella tavalla – huomioimme metsiesi hoidossa myös luonto-, monimuotoisuusja virkistysarvot. Tuemme erilaisia tavoitteitasi metsien hoidossa.
HYVINVOINTI
Pidämme huolta sinusta ja metsistäsi sukupolvelta toiselle. Voit luottaa siihen, että asiantuntijuutemme on aina saatavillasi, etkä jää metsäasioiden kanssa yksin.
Asiointisi viimeisen viiden vuoden aikana vähintään
Asiantuntija-apu metsävarasi omistusjärjestelyissä ja arvioissa
UPM Luonnonhoitopalvelut
PEFC-metsäsertifiointi
UPM FSC®-ryhmäsertifiointi (FSC-C109750)
Alennus uudesta metsäsuunnitelmasta
Ajankohtaiset verkkotapahtumat
Lisäominaisuudet UPM Metsä-verkkopalvelussa
Metsän henki -lehti
Yhteistyö alkaa kumppanuussopimuksen solmimisesta, ja saat etuja välittömästi. Etusi ja bonuksesi nousevat asioinnin mukana.
Rakennamme yhteistyötä tavoitteidesi mukaan. Kumppaninamme saat henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavan, joka kartoittaa kanssasi tavoitteesi ja sen, mitä haluat metsänomistajana saavuttaa.
Laadimme tavoitteitasi tukevan metsäomaisuuden hoitosuunnitelman lähivuosille toimien suunnitelmallisesti. Haluamme, että sinulla on aina selkeä kuva siitä, mitä voit tehdä seuraavaksi ja miksi se kannattaa.
Toteutamme yhdessä sovittuja, suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Seuraamme metsäsi kehitystä ja tilannekuvaa.
Tuemme kasvuasi metsänomistajana tarjoamalla sinulle ajankohtaisia tapahtumia ja metsätietoa.
HOPEA KASVU KULTA PLATINA
Systemaattisella metsänhoidolla on saatu Suomen metsät mahtavaan kasvuun sotien jälkeen.
SIIHEN AIKAAN
Osaran aukeat peittyivät
Suomen metsissä on runkopuuta 2,5 miljardia kuutioita, kun sitä oli 50 vuotta sitten 1,5 miljardia kuutiota. Metsien vuotuinen kasvu on lähes kaksinkertaistunut.
SUOMESSA metsä kasvaa aina takaisin, vaikka kukaan ei tekisi mitään. Taustalla on ekologinen syy.
”Suomessa tulee vettä taivaalta enemmän kuin sitä haihtuu. Monilla tropiikin alueilla sadevesi haihtuu nopeasti, joten siellä metsä ei välttämättä kasva takaisin ilman toimenpiteitä”, sanoo Tapion vanhempi neuvonantaja Risto Päivinen
Suomessa laajatkin avohakkuualueet on saatu muutettua taas metsäksi puita istuttamalla tai kylvämällä.
Tunnetuin esimerkki lienee Osaran aukeiksi kutsuttu alue Pudasjärvellä ja Posiossa. Hakkuut alkoivat sodan jälkeen 1940-luvulla ja jatkuivat vuoteen 1964. Noin 20 000 hehtaarin avohakkuualue oli Euroopan suurimpia.
Alueen pelättiin muuttavan puuttomaksi tundraksi. Vuonna 2014 puustoa oli kuitenkin enemmän kuin ennen avohakkuuta, ja uusi päätehakkuu tuli ajankohtaiseksi. Metsänhoito ja luonto olivat tehneet tehtävänsä.
Metsien vuotuinen kasvu on harpannut 50 vuodessa 50–60 miljoonasta kuutiosta noin sataan miljoonaan kuutioon.
”Lisäkasvu johtuu kolmesta seikasta: metsänhoidosta, ojituksesta ja ympäristön muutoksesta. Metsänhoitoon sisältyy myös se, että viimeiset 50 vuotta metsien poistuma eli hakkuut ja luontainen kuolema on ollut pienempää kuin kasvu. Myös ilman hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt, mikä auttaa kasvua.”
TESTAA, MITÄ LEHDESTÄ JÄI MIELEEN!
Oikeat vastaukset löydät sivun alalaidasta.
1. Miksi kutsutaan puun ja sienen yhteistyötä?
A) Symbaaliksi
B) Symbioosiksi
C) Siemenyydeksi
2. Miten paljon rahaa UPM on sijoittanut biokemikaalijalostamoonsa Saksan Leunassa?
A) 1 180 miljoonaa euroa
B) 950 miljoonaa euroa
C) 875 miljoonaa euroa
3. Miten paljon lehtipuuta metsässä pitäisi olla?
A) 1–5 prosenttia
B) 30–40 prosenttia
C) 10–20 prosenttia
4. Mikä on ollut UPM Yhteismetsien keskimääräinen sijoitus tuotto vuodessa?
A) 1–2 prosenttia
B) 2–3 prosenttia
C) 4–5 prosenttia
5. Koska Joroisten taimitarhan jalostustyö alkoi?
A) 1960-luvulla
B) 1940-luvulla
C) 1980-luvulla
Kysymysten vastaukset: 1. b, 2. a, 3. c, 4. c, 5. a
Suomi
PITÄÄ VAIN JAKSAA PAINAA
”EI ikinä enää. Näin päätän joka kerta, kun olen ylittänyt maaliviivan.
Samalla olo on euforinen. Vaikka tuntuu pahalta, olen päässyt perille, jälleen kerran.
Toukokuun viimeisenä viikonloppuna olin polkujuoksukilpailussa Kuusamossa. Matka oli 83 kilometriä, ja sen taittaminen kesti 13 tuntia 39 minuuttia. Se on pisin matka, jonka olen metsissä juossut.
Kilpailun aikana tärkein asia on pitää mieli hallinnassa, kun alkaa väsyttää ja paikat kipeytyvät. Myös vauhdinjako on tärkeä: alussa pitää lähteä liikkeelle riittävän rauhallisesti.
Reitti voi olla haastava kahdella tavalla. Polku voi olla juurakkoinen ja kivikkoinen, mikä sekoittaa juoksurytmiä. Jyrkimmät mäet taas kannattaa kävellä, ettei kuluta niihin turhaan voimia.
Energiatankkaus on avainasemassa. Jos siinä epäonnistuu, matka katkeaa. Hiilihydraatteja pitää tankata tunnissa 50–60 grammaa, jonka saan kuudesta energiapatukkapalasta. Nestettä kulutan kisan aikana viisi litraa. Huoltopisteiltä napsin sipsiä ja suklaata. Leivän syöminen vie nälän tunteen.
Maaliin pääsemisen jälkeen paha olo hellittää vähitellen. Mieli muuttuu, ja alkaa kalenterin selaaminen: milloin on seuraava kilpailu?”
RAULI KARPPINEN
Toimituspuukaupan johtaja, UPM Metsä
”Matka oli 83 kilometriä, ja sen taittaminen kesti yli 13 tuntia.”
Espoo, Etelä
METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
Metsäsi on meille hintaansa arvokkaampi. Valinnat, joita teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä.
Kumppaninasi autamme sinua vaalimaan metsäomaisuuttasi ja säilyttämään sen elinvoiman nyt ja tulevaisuudessa.
