Saaliskalojen valinta
S U O M E N VA PA A - A J A N K A L A S TA J I E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö
S A A L I S K A L O J E N VA L I N TA
MITEN SAALISKALOJEN VALINNALLA VOI VAIKUTTAA KALAKANTOIHIN?
Monesti kuulee puhuttavan, että ei vavalla saada kaikkia kaloja kalastettua. Käytännössä vapaa-ajankalastuksella on kuitenkin vaikutusta kalakantoihin. Saaliskalojen valinnalla voi jokainen suoraan vaikuttaa kalakantoihin, varsinkin niissä kohteissa, joissa itse kalastaa. VAPAUTA SUURET EMOKALAT JA UHANALAISET LAJIT
Kalastuksen harrastajat ovat aina tavoitelleet niitä suuria kaloja. Ruokakaloina suuret ja vanhat yksilöt eivät kuitenkaan ole parhaimmasta päästä. Isoilla yksilöillä on tärkeä rooli kalakannassa. Ne tuottavat paljon mätimunia ja omaavat erinomaisen geeniperimän. Isojen kalojen poikaset kasvavat muita poikasia todennäköisemmin isoksi. Isoja kaloja ei siis kannata tappaa, jos haluaa jatkossakin saada isoja kaloja. Useat suositut kalalajimme on luokiteltu uhanalaisiksi. Kun uhanalaisia kaloja saa saaliiksi, on suositeltavaa vapauttaa ne.
Isot yksilöt ovat arvokkaita lisääntymisen ja geeniperimän kannalta.
Tämäkin iso mätilastissa oleva naarastaimen on äärimmäisen tärkeä yksilö kalakannan lisääntymisen kannalta.
Pyyntikokoisena istutettu kirjolohi on tarkoitettu kalastettavaksi ja syötäväksi, jolloin luonnonkalat voi päästää takaisin.
PIDÄ KAMERA MUKANA
Saatu kala on aina saatu kala, vaikka sen päästäisi takaisin. Kalassa ollessa kannattaa aina pitää mukana kameraa, jotta voi ikuistaa mahdollisia isoja vonkaleita. Isojen kalojen käsittelyssä pitää kuitenkin ottaa huomioon se, ettei niitä vahingoita. VALITSE RUOKAKALASI ISTUTETUISTA TAI ELINVOIMAISISTA KANNOISTA
Jos vesistöön istutetaan kalastusta varten pyyntikokoisia kaloja, kuten kirjolohia, on tarkoitus, että niitä käytetään ruokakaloina. Tällöin voi jättää esimerkiksi sen mahdollisen luonnonkantaa olevan taimenen ottamatta. Lohi- ja taimenistukkaat ovat yhä enenevissä määrin rasvaeväleikattuja. Niin tehdään, jotta istutetut kalat olisivat silmämääräisesti tunnistettavissa. Tällöin on erittäin suositeltavaa, että rasvaevälliset kalat lasketaan takaisin. Nämä leikkaamattomat yksilöt saattavat olla peräisin luonnonkudusta tai ne ovat ympäristöönsä sopeutuneita pienpoikasistukkaita. Luonnonkudusta syntyneet kalat ovat erittäin tärkeitä luonnollisen lisääntymisen kannalta.
Rasvaeväleikattu taimen.
OTA RUOKAKALOJA MALTILLISESTI
Joskus kalaa tulee hyvin, jopa enemmän kuin tarvitsee, jolloin kannattaa pitää jäitä hatussa ja ottaa vain sen verran kalaa kuin syö kerralla. Tuore kala maistuu parhaalta, eikä pakastettu kala ole läheskään sen vertaista. Kalan myyminen ei myöskään kuulu vapaa-ajankalastajalle. Harmaa kalanmyynti haittaa ammattikalastajien toimeentuloa ja heikentää virkistyskalastuskohteiden kalakantoja. Kalan myynti on kielletty vapaa-ajankalastajilta.
Sopivia ruokakaloja.
KÄYTÄ VERKOISSA RIITTÄVÄN SUURTA SILMÄKOKOA JA KALASTA KOHDENNETUSTI
Verkkokalastuksessa ja vapakalastuksessa on se ero, että verkkokalastuksessa harvoin pystyy saatua kalaa laskemaan takaisin. Verkko ja verkosta irrottaminen vaurioittaa usein kalaa niin, ettei se siitä selviä. Verkon silmäkoon valinnassa kannattaa käyttää suurta harkintaa, jotta saalista ei saada liikaa, eikä alamittaisia joudu saaliiksi. Myöskään liikaa verkkoja ei pidä laskea, vaikka kalastusalueen säännöt sen sallisivatkin. OPETTELE KÄYTTÄMÄÄN VÄHEMMÄN ARVOSTETTUJA KALALAJEJA
Vapaa-ajankalastus kohdistuu nykyisin suurelta osin petokaloihin. Niiden kalastuskuolleisuus vääristää vesistöjemme kalakantoja. Kalastuskuolleisuuden pitää kohdistua myös esimerkiksi särkikaloihin, jotta tasapaino säilyy. Myös vesistöjen rehevöityminen ja ilmaston lämpeneminen lisää särkikalojen määrää vesissä. Monet särkikalat ovat keittiössä loistavia raaka-aineita. Ainoastaan kalojen ruotoisuus asettaa ruoanlaitolle haasteita. Ruotoja ei yleensä kannata yrittää saada pois kokonaan, vaikka se periaatteessa olisikin mahdollista. Helpointa on joko silputa tai jauhaa kala niin, ettei ruodoista ole haittaa. Toinen vaihtoehto on kypsentää kala niin, että ruodot pehmenevät.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista. Lisää vastuullisesta vapaa-ajankalastuksesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen.