3 minute read
Pitsiviikko muuttaa asenteita
Pitsiviikosta kertova artikkelisarja muistelee 50 vuotta täyttävän kaupunkifestivaalin värikkäitä vaiheita ja virstanpylväitä. Artikkelisarjan päättää 2000-luku.
Rauman Pitsiviikko muuttaa asenteita
Advertisement
Teksti: Saana Jaakkola Uudet ohjelmanumerot olivat nostaneet Pitsiviikon 90-luvulla koko Suomen tietoisuuteen. Kasvukivuilta ei kuitenkaan vältytty, vaan Pitsiviikon tulevaisuus puhutti myös uudella vuosituhannella.
Pitsiviikon täyttäessä 30 vuotta Mustan pitsin yö oli selvinnyt ylä- ja alamäistään 11 vuoden ikään. Parpansaliin levinneet Kanalinrannan markkinat olivat kaupungin liike-elämälle niin merkittävä tulonlähde, että markkinatapahtuma venyi pitsiyöstä lauantaille asti.
Mustan pitsin yön ohjelma keskittyi yhä kauppatorille. Kaupungintalon piha oli pyhitetty päiväsaikaan lapsille ja illalla tanssikansalle. Nuorison kohtauspaikka oli Keskuspuisto, jonka Rojohoppe-lavalla esiintyi pitsiperjantaina useita yhtyeitä.
Vuoden 2000 lopussa Mustan pitsin yön tulevaisuus oli jälleen vaakalaudalla. Kirjasto-kulttuurilautakunnan mielestä Pitsiviikon tarjonnan olisi keskityttävä pitsiin ja taidekäsityöhön, ja Mustan pitsin yö pitäisi järjestää eri ajankohtana ja irrallaan Pitsiviikosta.
Nypläyksestä nopeuslaji
Seuraavan Pitsiviikon koittaessa puheet Mustan pitsin yön siirtämisestä olivat unohtuneet, mistä kiittivät sekä kauppiaat että juhlijat. Mustan pitsin yön markkinat vetivät kauppapaikoille toistasataa myyjää, ja pääesiintyjä Laura Voutilainen houkutteli torille tuhansia kuulijoita.
Seuraavat vuodet Pitsiviikko sai kehittyä rauhassa ja uusia perinteitäkin syn
”Jos nykynuoret istutettaisiin nypläystyynyn ääreen, Suomi hukkuisi pitseihin. Samanlaista näpläystähän se on älylaitteiden kanssa ja hyvää aivojumppaa.”
– Vuoden nyplääjä 2018 Pirjo Vänni Länsi-Suomen haastattelussa –tyi. Vuonna 2002 miteltiin ensi kertaa nopeimman nyplääjän tittelistä. Pitsikeskus Emelian ideoima kilpailu juontaa Rauman historiasta, ajalta, jolloin lapset pääsivät koulun jälkeen leikkimään vasta nyplättyään kyynärän pitsiä. Alussa osallistujien tehtävä olikin nyplätä kyynärä eli 52 senttiä kuuden parin uttia. Haaste paljastui pian niin työlääksi, että nykyisin kisan voittaa puolessa tunnissa eniten pitsiä nyplännyt. Pitsiviikko keski-iän kriisissä
Vuoden 2005 tienoilla Pitsiviikon ympärillä velloi jälleen. Samalla kun kansa vaati uudistuksia, lautakunnalta oli loppua aika, taidot ja kädet. Lehdet kertoivat Pitsiviikon kärvistelevän keski-iän kriisin kourissa.
Mustan pitsin yön ohjelma kattoi jo viisi esiintymislavaa, eikä yllättäviltä tilanteilta voitu välttyä. Sellainen tuli vastaan myös 35. Pitsiviikolla, kun Muska joutui perumaan esiintymisensä sairastumisen vuoksi. Pitsikansa selvisi säikähdyksellä, kun Kirka esiintyi siskonsa puolesta.
2000
2001 Kaupunkijuna kulkee Pitsiviikolla ensimmäisen kerran. 2002 Nopein nyplääjä -kisa mukaan Pitsiviikon ohjelmaan. 2007 Kauppatorin remontti siirtää Pitsiviikon tapahtumia Helsingintorille ja Savinlanpuistoon.
2005
2006 Ensimmäinen Avoimet pihat ja pihakirppikset -tapahtuma. 2012 Pitsinnypäys tulee tutuksi uusille kohderyhmille pub-näyttelyn ja Lastentalon myötä.
2010
2010 40-vuotias Pitsiviikko kohahduttaa nyplättyjen penisten näyttelyllä.
Uudet tuulet puhaltavat
Vuonna 2007 kauppatorin remontti siirsi torin pääesiintymislavan Savilanpuistoon ja avajaiset Helsingintorille. Remontin myötä tori sai uudet katokset, jotka antoivat alkusysäyksen sille, millaisena me Pitsiviikon tänään tunnemme.
Vuosikymmenen lopussa raumalainen pitsinnypläys sai uusia muotoja. Fillarinyplääjänä tutuksi tullut Tarmo Thorström uudisti tehokkaasti kalkkeutuneita käsityksiä nypläyksestä vanhojen naisten vaalimana taitona. Fillarinyplääjä kiersi kaupunkia nypläystyynynsä kanssa ja kannusti kaikkia kokeilemaan. Vuoden 2009 Pitsiviikolla yli 60 käsiparia kasvatti yhteisöpitsin pituutta lähes neljä metriä. Raumalainen pitsinnypläys oli astunut uudelle vuosituhannelle. Pitsi rikkoo rajoja
Viidettä vuosikymmentä käyvä Pitsiviikko ravisteli paikallaan polkevia pitsimielikuvia tosissaan. Vuonna 2010 kohahdutti taiteilija Marko Suomen pitsisten penisten näyttely. Tasa-arvon nimissä seuraavana vuonna nähtiin Matti Pursiheimon kierrätystaidenäyttely Henkarpits ja pimpui, jonka pääosassa olivat naisen sukupuolielimet.
– Marko Suomi Turun Sanomien haastattelussa vuonna 2010 –
2013 Pitsimissikilpailu uudistuu ja saa uudet järjestäjät, Riikka ja Hans Lehtisen.
2015
2014 Kansainväliset Suurmarkkinat osaksi Pitsiviikon ohjelmaa. 2016 Pitsiviikko korostaa ympäristöarvoja tapahtuman järjestämisessä. 2019 Pitsiviikolle myönnetään Ekokompassisertifikaatti.
2020
2020 Pitsiviikon 50-vuotisjuhlavuosi näkyy koko vuoden. Poikkeusolot muokkaavat Pitsiviikosta yhdeksäntuntisen livelähetyksen.
Pitsitaiteella revittelystä tuntui tulleen Pitsiviikon tuorein perinne, sillä vuonna 2012 taidemuseolla pitsiin puettiin Barbie-nukkeja, pin up -sarjakuvahahmoja sekä eroottisista lehdistä revittyjä kuvia. Samana vuonna Ravintola Toripöllöön pystytetty Pitsi goes pub -näyttely toi pitsin sinne, missä pitsinäyttelyjä perinteisesti karttavat ihmiset liikkuvat.
Pitsikulttuuria tehtiin tutuksi myös lapsille, joita osallistui työpajoihin satoja päivittäin. Viriili viisikymppinen
Uusi vuosituhat oli kääntänyt pinttyneet pitsikäsitykset päälaelleen, mutta perinteiset näyttelyt ja raumalaisten nyplääjälegendojen elämäntyöt kulkivat sulassa sovussa radikaalin pitsitaiteen rinnalla.
Historiaan olivat jääneet lopettamishuhut, joiden riepottelemaksi Pitsiviikko oli joutunut säännöllisesti koko olemassaolonsa ajan. Ohjelma oli asettunut uomiinsa ja tapahtuma löytänyt kävijänsä, joten nyt tarkastelun alla oli tapa tehdä Pitsiviikkoa.
Vastuullisuusarvot alkoivat näkyä 46. Pitsiviikolla jätehuollon uudistuksina, vihreänä sähkönä ja uusiopaperille painettuna käsiohjelmana. Ympäristötyö palkittiin heinäkuussa 2019, kun Pitsiviikolle myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti.
Pitsiviikko on 50 vuodessa kasvanut pienestä raumanpitsinäyttelystä koko kaupungin festivaaliksi, jonka ohjelmassa on yli sata tapahtumaa ja yli 50 pitsiin, taiteeseen ja käsityötaitoon kietoutunutta käyntikohdetta. Vanhanajan vossikat ovat vaihtuneet keppihevosiin, ja muutaman talkoolaisen sijaan Pitsiviikkoa rakentaa yli 70 toimijaa työryhmineen.
