Aalef 2011 2

AALEF

L A P P E E N R A N N A N T E K N I L L I S E N Y L I O P I S TO N Y L I O P P I L A S K U N N A N O P I S K E L I J O I D E N L E H T I THE STUDENT MAGAZINE OF THE STUDENT UNION OF LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

02/11

AALEF 1/2011

1

Ensiasunnon ostoon liittyy paljon kysymyksiä.

Liittyessäsi Check-in -asiakkaaksi saat kysymyksiisi vastauksia. Check-in neuvojien asiantuntemus on käytössäsi, he ovat erikoistuneet nuorten pankki- ja vakuutusasioiden hoitoon. Check-in -asiakkaana

saat myös tuntuvia etuja, kuten asuntolainan ilman järjestelypalkkiota.

Sinä 18–28 -vuotias, liity nyt Check-in -asiakkaaksi, soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai lähetä yhteydenottopyyntö osoitteessa nordea.fi.

Teemme sen mahdolliseksi

2

nordea.fi

AALEF 1/2011

Nordea Pankki Suomi Oyj

Yksiö keskustasta vai kaksio kauempaa?

ympäri yliopistoamme ja tutustuttanut minut moneen uuteen eri tieteenalan harjoittajaan. Taannoin uhmasin kohtaloa ja hyppäsin kiintiökylteriksi mukaan teknistaloudellisten siskojen ja veljiemme kansoittamalle bussireissulle ympäri Suomea. Tuo reissu kesti kaikenkaikkiaan kolme päivää ja itse matkasta toipuminen lähes tuplasti tuon verran. Liioittelematta voin sanoa tuota matkaa yhdeksi parhaaksi kokemuksekseni opiskeluaikanani ja suosittelen erittäin lämpimästi muidenkin kyltereiden hyppääävän rohkeasti mukaan noiden hullunkuristen teekkareiden tempauksiin ja metkuihin.

Tämä Aalef on nyt kevään viimeinen ja seuraava numero on luvassa vasta syksyllä uusien fuksien kansoittaessa kampustamme. Olen yrittänyt kehittää lehteä edelleen kyselyiden ja muiden palautteiden perusteella, mutta varmasti kaikkia en kykene ilahduttamaan.

Jatkuva palaute on edelleen kaikkien taholta enemmän kuin suotavaa! Pääosin lehdestä saatu palaute on ollut positiviista, vaikka muutos onkin ehkä joitakin järkyttänyt. Olemmekin edelleen lehden kanssa alkutaipaleella ja tästä on erinomaista lähteä kehittämään tätä projektia eteenpäin sellaiseksi kuin Te haluatte.

nestysaktiivisutta saataisiin jäsenistömme sisällä lisättyä. Yksi suurempi projekti on ennakkoäänestyksen alla Skinnarilan eetterin valtaava LTKY:n Vaaliradio, jota suosittelen todellakin seurattavantarkemmin. Lisää infoa Vaaliradiosta tippunee lähipäivinä.

Ja jottei tärkein unohtuisi, mainittakoon vielä niinkin mahtavasta ilmiöstä kuin lappeen Rannan wappu, joka on tänä vuonna pidempi kuin John Holmes, 19 päivää! Toivotankin täten kaikille lukijoille oikein railakasta ja mahtavaa Wappua!

Ville Jahn Päätoimittaja aalef@ltky.fi + 358 40 735 0404

Kehottaisin etenkin kilta-aktiiveja haistelemaan jäsenistöstään tai toimijoidensa joukosta halukkaita kirjoittelijoita/kuvaajia/muita lehden teosta kiinnostuneita, jotta saadaan vähän kaikkia värejä edustetuksi ylioppilaskuntamme opiskelijalehdessä.

Tämän lehden ilmestyessä eduskuntavaalit alkavat olla ovella ja yo-kunnan sisällä on stormailtu kaikennäköisiä keinoja, joilla ää-

AALEF - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan lehti julkaisija Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY Yhteystiedot Ylioppilastalo Laserkatu 10 53850 Lappeenranta Päätoimittaja Ville Jahn aalef@ltky.fi +358 40 735 0404 Ilmoitusmyynti Pasi Puro markkinointisihteeri@ltky.fi +358 44 293 8824 Toimituskunta Ana Bélen Abundio Femenia Pete Hyrkäs Juho-Erik Kolehmainen Katri Kautovaara Olli Kytömäki Vesa Laitinen Heikki Mantsinen Johanna Noreila Tiia Pulli Lassi Peltola Antti Porkka Sampo Saarenpää Janne Suortti Tuomas Telkkä Sanna Tornivaara Anssi Tura Anni Wahlroos

Painos 1000 kpl Ilmestyy neljästi vuodessa: #1 #2 #3 #4

Helmikuussa Huhtikuussa Syyskuussa Marraskuussa

Painopaikka I-print Oy - Sanomalehtipaino Kirjapaino Internet www.ltky.fi

Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/ puhelu+7 snt/min (alv 23 %).

P Ä Ä K I R J O I T U S

Kuluva kevät on avartanut tämän kylterin silmiä todenteolla. Työskentely ylioppilaskuntamme hoivissa on avannut ovia

Disclaimer: Lehden kirjoittajat eivät edusta koko ylioppilaskunnan mielipiteitä eivätkä linjauksia.

Muuta meille!

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan ja saat tehdä kodistasi näköisesi. Mitä pitempään asut, sitä paremmat asukasedut saat. Vuokravakuus on vain 250 € ja vesimaksu sisältyy vuokraan.

Tutustu asuntotarjontaamme: www.muutameille.fi

VVO-kotikeskus Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 4260 lappeenranta@vvo.fi

SISÄLLYS AALEF 1/2011

03 PÄÄKIrjOITUS

30 OPISKELIjAT PILVESSÄ

06 VALLAN KAHVASSA

31 VAALILIITE

Päätoimittajan terveiset.

Hallituksen puheenjohtajan terveiset.

06 PÄÄTÖKSIÄ

Hallituksen ja edustajiston kootut päätökset

08 ONCE UPON A TIME, IN A COUNTrY FAr FAr AWAY… A little bit about our Wappu, in English.

09 FrOM LPr TO LPL

Our international students head to north.

41 PUHUTAANKO OPINTOPISTEISTÄ VAI OPINTOjEN EDISTYMISEN SEUrANNASTA? Heikki Mantsisen kolumni

42 TOrNArI

Sanna Tornivaaran kolumni

11 I*ESN

12 SEFE

44 PANKKI ON MUKANA NUOrTEN ELÄMÄSSÄ

Kylli-tädin kuulumiset.

15 TEK

Tuomas Telkän kolumni

Yhteistyökumppanimme Nordean terveiset.

Tykin terveiset.

46 KOULUKIUSAAMINEN 2.0

16 TEKEEKÖ jOSKUS MIELI TEMPAISTA OIKEIN KUNNOLLA?!?

48 ELÄMÄÄ LINSSIN LÄVITSE

Pitääkö yliopistosta valmistua viidessä vuodessa?

Vuoden lehtikuva 2010- voittaja tentissä.

18 KESÄTYÖEXTrA

50 NESU

SEFEn ja TEKin vinkit kesätyöhakuun

19 KLArA WAPPEN OCH HELAN gÅr!

Wappufiiliksen nostatusta!

20 LUTES

Angry Birds, Yrittäjähenkeä ja Rahanjalanjälkeä

24 WAPPUjUHLIMISEN ABC Eli näin selviät(?) Wapusta.

26 THE OFFICIAL WAPPUKALENTErI Tämän voit laittaa vaikka vessan seinään!

AALEF 1/2011

Eduskuntavaalien tärkeimmät ajankohdat ja paikat sekä ylioppilaskuntamme ehdokkaiden haastattelut

43 jUNAMATKAILU AVArTAA MAAILMAA

Erasmus Student Network finds it’s way to Lappeenranta!

4

Muutos parempaan päin.

Hieman painavampaa asiaa...

Nyt myös Aalefissa!

09

16

20

50 PääAsia Kampus, Laserkatu 8, puh (05) 4156111 Avoinna ark. 9-17 La suljettu

ghjyfjjhgj

Oletko huomannut, että PääAsiasta saat nyt myös S-Bonusta sekä tuoteostoista että palveluista.

AALEF 1/2011

5

VALLAN KAHVASSA Ylioppilaskunnan kevät on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja onkin jo samoilla vauhdeilla kääntynyt ehtoo puolelle. Kevättä ovat värittäneet monenlaiset projektit ja isommat kokonaisuudet. Päällimmäisenä ja viimeisimpänä Lappeenrantaan tuleva YTHS:n pilotti kokeilu AMK opiskelijoiden terveydenhuollosta. Muita suurempia edesottamuksia on esimerkiksi koko kevään kestävä eduskuntavaalivaikuttamiskampanja, tiedekuntien opintoasiat, kielikeskus, linjapaperin päivittäminen ja yhteiskampushanke.

Eduskuntavaalivaikuttaminen on työllistänyt koko toimistoa huomattavasti.

Olemme yhtenä osana SYL:n ja SAMOK:n hallitusohjelmavaikuttamista osallistuneet kaikki Suomen eduskuntavaaliehdokkaat kattavaan soittokierrokseen, joka päättyi positiivisiin tuloksiin. SYL:n ja SAMOK:n päätavoitteena tässä kampanjassa on opintotuen sitominen elinkustannusindeksiin 1.1.2012 alkaen. Soittokierroksen tulokset ovat seuraavanalaiset; ylioppilaskunnat ja opiskelijakunnat tavoittivat yhteensä 1415 ehdokasta kaikista Suomen vaalipiireistä, heistä 94 % (!) sitoutui tähän korkeakouluopiskelijoiden yhteiseen tavoitteeseen!

Paikallisella tasolla Kymin vaalipiiristä 93 % tavoitetuista ehdokkaista sitoutui opiskelijoiden tavoitteeseen. Työllistäminen ei siis ole tapahtunut suotta, odottakaamme siis opintotukeen pientä nousua jo ensi vuoden alusta alkaen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on 15.3. päättänyt ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidon pilottipaikkakunniksi Lappeenrannan ja Seinäjoen.

Seinäjoella ei YTHS:n toimipistettä ole ollut, Lappeenrannassa, kuten jo tiedättekin sellainen on ja hyvä onkin! Lukuina tämä tarkoittaa meidän YTHS asemallemme 2000 asiakasta lisää, tämä voi vaikuttaa huolestuttavalta monen mielestä. Haluan kuitenkin rohkaista teitä katsomaan asiaa toiselta kantilta.

Ei, edes YTHS ei odota että toimipisteemme pystyisi käsittelemään kasvaneen asiakas määrän olemassa olevilla resursseilla, vaan oma asemamme tulee laajenemaan. Tämä tulee tapahtumaan kevään ja kesän aikana, joten jo syksyllä myös teillä rakas jäsenistö on YTHS:n laajentuneet palvelut käytössä! Lisäpanostuksia tulee erityisesti mielenterveyspuolelle ja hammashoitoon, myös terveysaseman tilat tulevat laajenemaan.

Ylioppilaskunnan toimistolla on koko kevään vallinnut pieni kiiretila, itse haluan nähdä tämän aktiivisuuden enemmän draivin tyyppisenä eteenpäin vievänä voimana. Välillä kuitenkin tulee tunnistaa tosiasiat ja todeta että resurssimme ovat liian vähäiset kaikkien asioiden hoitamiseen ilman kohtuuttomia vaatimuksia luottamushenkilöiltä ja työntekijöiltä. Kiire tuhoaa luovuuden. Jos jatkuva tekeminen vie suurimman osan ylioppilaskuntatoimijoiden ajasta, kehittäminen jää väliin. Tämä ei missään nimessä ole suotavaa! Ylioppilaskunnat ovat tulleet tunnetuiksi nuorekkaina, dynaamisina ja ketterinä organisaatioina, jotka pystyvät vastaamaan ajan haasteeseen pienilläkin resursseilla. Tämä maine vaarantuu sitä myötä jos ajatustyölle ja uuden luomiselle ei jää aikaa. Toimiston peräsimestä on helppo suorittaa ohjausliikkeitä eri suuntiin, mutta jos ”draivi” on liian kova, niin ohjattavuus kärsii. Yhtenä tavoitteenani siis tänä vuonna on löytyy ylioppilaskuntatoimintaan sopiva vaihde ja pitää se draivi yllä mikä on ylioppilaskunnille hyvän maineen luonut, ilman että toiminta siitä kärsii!

Viimeisenä haluan toivottaa kaikille mahtavaa kevättä, onnea oman kansanedustajan löytämiseen ja mitä riehakkainta Wappua!

Sampo Saarenpää pj@ltky.fi P.S. Muistathan vaikuttaa maamme päätöksentekoon äänestämällä!

6

AALEF 1/2011

PÄÄTÖKSIÄ...

Edustajisto 2/11 Päätettiin merkitä linjapaperin alustava runko tiedoksi ja jatkaa linjapaperin päivittämisprosessia linjapaperiseminaarissa.

kulut katetaan osallistumismaksuilla.

Päätettiin järjestää lappeen Rantalainen teekkari- ja kylteriwappu 14.4.-2.5.2011. Järjestelyistä vastaa ylioppilaskunnan sisäasiainvastaava.

maan korotettuun hintaan. Ostetaan osakkeiden myyntivoitoilla Teliasoneran osakkeita 5 kappaletta ja loppuvoitto kirjataan sijoitustuotoiksi.

Päätettiin lähettää OLL:n sektoritapaamiseen Hakkarainen estyneen Saviojan tilalle.

Hallitus 10/11 Päätettiin lähettää Leinonen ylioppilaskunnan edustajaksi Lappeenrannan ylioppilastalo Oy:n yhtiökokoukseen. Esitetään Ylioppilastalo Oy:n hallitukseen ylioppilaskunnan edustajaksi Joonas Grönlundia.

Päätettiin vahvistaa tilinpäätös 2010 ja toimia tilikauden ylijäämän suhteen hallituksen esittämällä tavalla ja siirtää se taseen omaan pääomaan.

Hallitus 8/11 Päätettiin olla osallistumatta TF:n Årfest:n 26.3.2011. Suortti vastaa tervehdyksestä.

Päätettiin järjestää yhteistyössä LUTES:n kanssa kursio Suomi Hyvinvoinnin jälkeen –paneeliin Helsinkiin. LUTES hoitaa järjestelyt eikä ylioppilaskunnalle koidu järjestelyistä kustannuksia.

Päätettiin yksimielisesti myöntää vastuuvapaus vuoden 2010 hallitukselle ja pääsihteerille.

Päätettiin lähettää Hakkarainen, Saarenpää, Luttunen, Tura, Suortti ja Kytömäki Kolmen killan vuosijuhliin 2.4.2011. LTKY maksaa kahden osallistujan lipun.

Päätettiin järjestää linjapaperiseminaari Rantaravintola Redissä 28.3.2011. Tapahtuman kokonaiskustannus noin 600 euroa.

Päätetitin yksimielisesti valita Elina Luttunen teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opikselijajäseneksi.

Päätettiin sallia eduskuntavaaliehdokkainen osallistuminen jääriehaan. Osallistuminen tulee olla tapahtuman hengen mukainen ja mukana olosta tulee sopia tapahtumasta vastuussa olevan sisäasiainvastaavan kanssa.

Päätettiin yksimielisesti valita Ville Vesterinen opintotukilautakunnan opiskelijajäseneksi.

Päätettiin järjestää Opintotuki indeksiin –tempaus 1.3.2011.

Tapahtuman kokonaisbudjetti 150€.

Päätettiin avata pääsihteerin haku ajalle 17.3.-10.4.2011 väliselle ajalle. Haetaan sihteeriä kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen, jonka jälkeen mahdollisuus toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Valittavalla henkilöllä on neljän kuukauden koeaika. Koeajan palkkaus 1400 euroa kuukaudessa. Koeajan jälkeen palkkaus 2000 euroa kuukaudessa. Pääsihteerin viikottainen työaika on 37,5 tuntia.

Päätettiin yksimielisesti valita tutkintolautakunnan opiskelijajäseneksi Elina Hakkarainen.

Päätettiin maksaa SYL:n jäsenmaksut kevätlukukaudelle 2011. Maksujen kokonaismäärä 10 449,25 euroa.

Hallitus 6/11 Päätettiin lähettää Suortti ja Tura VYY:n 43. vuosijuhlaan.

Päätettiin järjestää vaihto-opiskelijoille matka Pietariin 31.3.-3.4.2011. Tapahtumasta ylioppilaskunnan puolesta vastuussa on Kytömäki. Matkan järjestelyistä vastaa matkatoimisto.

Päätettiin merkitä hallintovaliokunnan lausunto ylioppilaskunnan toiminnasta ja tilinpäätöksestä tiedoksi.

Päätettiin hyväksyä vuoden 2010 toimintakertomus.

Päätettiin yksimielisesti valita Elina Luttunen LUT:n yliopistokollegion opiskelijaedustajaksi.

Päätettiin lähettää Luttunen ja Haapiainen OYY:n vuosijuhlille.

Päätettiin olla osallistumatta Wiipurilaisen osakunnan vuosijuhlille.

Päätettiin lähettää Hakkarainen ja Suortti JYY:n vuosijuhlille.

Päätettiin lähettää Vaasan periferiatapaamiseen Saarenpää, Kytömäki, Luttunen, Hakkarainen, Tura, Haapiainen ja Hartikainen Henna.

Keskusteltiin eduskuntavaaleista ja päätettiin pitää vaalipaneeli 31.3. kello 13:00 alkaen. Hallitus valmistelee viikon 7 aikana lopullisen suunnitelman eduskuntavaaleista ja toimittaa suunnitelman edustajistolle tiedoksi.

Päätettiin lähettää oikaisuvaatimus Nuoriso- ja liikuntalautakunnan päätökseen nuorisojärjestöjen yleisavustusten jakosäännöistä.

Hallitus11/11 Päätettiin olla osallistumatta SKY:n kevätkarnevaaleihin 8.4.2011. Haapiainen vastaa tervehdyksestä.

Päätettiin esittää tilinpäätöstä 2010 tilintarkastajille ja edustajistolle hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti.

Päätettiin lähettää Leinonen ja uusi pääsihteeri ylioppilaskuntien talouspäiville 5.-6.5.2011.

Päätettiin esittää tilikauden voittoa 6 355,52 euroa siirrettäväksi omaan pääomaan.

Päätettiin valtuuttaa IC Club tilaamaan jäsenilleen ESN paidat. Tilauksesta ei aiheudu ylioppilaskunnalle kuluja. Paitatilauksen kokonaissumma n. 300 euroa.

Päätettiin olla osallistumatta Kansalliseen Bologna-seminaariin 15.3.2011.

Päätettiin lähettää Kytömäki ja Jani Havukainen ESN National Platform 11.3.-13.3.2011.

Päätettiin lähettää Saarenpää ja Leinonen SYL:n Pj- Ps-tapaamiseen 14.-15.3.2011.

Päätettiin lähettää Tura ja Hartikainen Henna SYL:n Sopotapaamiseen 21.-22.3.2011.

Päätettiin lähettää mediaan kannanotto opiskelijoiden asemasta kaupunkilaisina.

Päätettiin lähettää Kytömäki SYL:n Kv-tapaamiseen 22.23.3.2011.

Päätettiin järjestää IC-clubin matka Tukholmaan 26.3. Matkan kustannusarvio 5500 euroa, joka kustannetaan osallistujilta kerättävillä osallistumismaksuilla.

Päätettiin lähettää Hakkarainen, Luttunen ja Hartikainen Henna SYL:n Kopo-tapaamiseen 23.-24.3.2011.

Hallitus 7/11 Päätettiin lähettää Saarenpää ja Leinonen SYL:n 90-vuotisjuhliin 12.3.2011.

Päätettiin lähettää Hartikainen Henna ja Tervonen Nina SYL:n sihteeristökoulutukseen 25.2.2011 Päätettiin osallistua PoWiCupin kutsusarjaan toimiston joukkueella. Päätettiin myös voittaa kutsusarja.

Päätettiin järjestää Girls Night Out 29.3. Järjestelyistä vastaa Hakkarainen ja kulut katetaan osallistumismaksuilla.

Päätettiin hyväksyä ylioppilaskunnan ja kiltojen välinen yhteistyöohjeistus.

Päätettiin järjestää jäärieha kaupunginlahdella 6.3.2011.

Tapahtuman kokonaisbudjetti 400 euroa.

Päätetään järjestää jäynäkilpailut 8.3.-22.4.2011.

Päätettiin järjestää teekkarispeksi Lappeenrannassa 22.3.2011 Lappeenrannan kaupunginteatterilla. Tapahtuman

Päätettiin langettaa 4.3. pidetyn tilavarauksen vastuuhenkilölle käyttökieltoa ylioppilaskunnan tiloihin vuoden 2012 loppuun saakka.

Hallitus 9/11 Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi vuoden 2010 toimintakertomusta liitteen mukaisesti.

Päätettiin osallistua yhteiseen kannanottoon Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-pilotoinnin saamiseksi Lappeenrantaan.

Keskusteltiin Aalef Oy:n omistajapohjan mahdollisesta laajentamisesta ja päätettiin keskusteluttaa asia edustajistolla ja valmistella asiaa keskustelun pohjalta.

Päätettiin palkintosummat vuonna 2010 palkituille opetuspalkinnoille seuraavasti: Vuoden luennoitsija: 800 euroa Best international teacher: 500 euroa Vuoden opintojakso: 300 euroa

Tura esitteli YTHS-paikallisaseman suunnitelmia pilotoinnin toteuttamiseksi. Leinonen esitteli vaihtoehtoja lisätilan toteuttamiseksi ylioppilastalolta ja alustavia suunnitelmia.

Päätettiin pitää toimiston virkistäytymispäivä 15.4.2011.

Päätettiin lähettää Luttunen ja Tura Isyy:n vuosijuhlille 19.3.2011.

Päätettiin lähettää Saarenpää ja Haapiainen Pelletti ry:n 10-vuotisjuhlille 26.3.2011.

Päätettiin lähettää Ketek:n 35-vuotis juhliin 9.4.2011 Saarenpää, Kytömäki ja Haapiainen. LTKY maksaa kahden osallistujan liput.

Päätettiin myöntää ero Jaakko Warénille hänen anomistaan luottamustoimista. Warénin eroanomus pöytäkirjan liitteenä.

Päätettiin avata yliopistokollegion opiskelijajäsenen haku ajalle 7.3.-21.3.2011 kello 15 väliselle ajalle. Suostumuslomake haettavaan tehtävään pöytäkirjan liitteenä.

Päätettiin avata teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenen haku ajalle 7.3.-21.3.2011 kello 15 väliselle ajalle. Suostumuslomake haettavaan tehtävään pöytäkirjan liitteenä.

Päätettiin avata opintotukilautakunnan varaopiskelijajäsenen haku ajalle 7.3.-21.3.2011 kello 15 väliselle ajalle. Suostumuslomake haettavaan tehtävään pöytäkirjan liitteenä.

Päätettiin myydä 4 kappaletta Teliasoneran osakkeita, jotka Teliasonera on takaisinostotarjouksessaan sitoutunut osta-

AALEF 1/2011

7

Once upon a time, in a country far far away…

TEXT: Tiia Pulli

This is not a story about a green ogre living in imaginary forest but a story of a great Finnish tradition called Wappu. Traditionally, Wappu (officially 1st May, also known as May Day) has been celebrated as Workers’ Day and is a public holiday in many countries.

Students here in Skinnarila have always thought very greatly of this May Day. Us students, we actually think it’s such a great day that is has to be celebrated properly. And as you know, proper celebration in Finland means activities and lots of warm beer. This year the celebrations start nearly three weeks before the D-Day (or should we say May Day), on 14th of April and ends on 2nd May. Wappu in Skinnarila is known nationally to be the longest and the hardest. And as we would like to think, has the best mullet in the whole world.

Wipellys is one of the biggest student parties in Lappeenranta. All the students from University and University of Applied Sciences participate in this event, so it’s a good chance to meet students from the other school.

The purpose of Wipellys is to tour the bars and night clubs in the city centre and collect stamps to competition passport. After the tough bar tour, there will be an after party at one of the biggest nigh clubs.

The bars and nightclubs attending this event will be announced later this spring. In every place, you’ll get a stamp to your passport every time you drink something (also water counts). You can collect only certain amount of stamps from one place. The competition rules will be announced later on. Each Wipellys participant gets an overall badge as recognition of their hard work and the badge level depends on the amount the person has drank during the evening. All the bars have cheap prices for this night.

You might have already noticed the official timetable of Wappu in English on Student Union’s website. If not, go to http://www.ltky.fi/ en/content/wappu-2011-1 and do bookmark the page. Some of the activities are pretty self-explanatory by the title but here’s some information about the events that might be a bit harder to figure out just by the title but definitely worth checking out!

Black Wappu @ Iltatähti (Saturday 23rd April)

Painting of the logos (Friday 15th April)

KRuisinKi is here again! This traditional event has been held every Wappu for four years. KRuisinKi is a gravity Grand Prix competition, in which drivers fight for the hundredth parts of the seconds even harder than in the formulas during 50’s. The race track exposes the drivers to the strains of fierce G-powers and the 20 second performance takes the driver to one’s wit’s end. There are two series in this competition: one for the own cars (which the competitors have made by themselves) and one for the official KRuisinKi cars (organizers provide these.)

Participating is free of charge!

Guilds, clubs and other groups paint their logos on Punkkerimäki’s bikeway.

Not really feeling the disco beats and Britney Spears? Black Wappu is an event for the friends of heavy metal music.

KruisinKi @ Skinnarila curve hill (Sunday 24th April)

Wappu day picnic @ Fortress (Sunday 1st May) Relaxing after the festivals. Bring your own picnic stuff! Best picnic setting awarded.

Finnhits-Party (Saturday 16th April) Dressocde: Smart casual/semi-formal Flare pants, flower patterns and old Finnish music are in fashion this night.

Willimiehen Wipellys – Official Bar Hopping (Wednesday 20th April) Some information about Wipellys for the first timers:

8

AALEF 1/2011

There are so many fun activities during these weeks and it’s worth participating. Wappu is very essential for Finnish culture and especially for students. After celebrating and enjoying the Wappu spirit almost three weeks, you are expected to clean the mess. Cleaning of Skinnarila is on 2nd May.

FROM LPR to LPL

TEXT: Tiia Pulli, Ana-Belen Abundio Femenia

”Guys, the heating of the bus is broken. Have a nice trip!”

In this way started our trip from Lappeenranta to Lapland on 17th of February. Freaking cold outside (-30 in the morning) and also cold inside (13 degrees in the bus). Luckily, we had our driver, who after 2 hours could finally repair the problem and then, man…it was warm. ..really warm (we reached 29 degrees...).

Lappeenranta-Kuopio-Oulu-Kemi-Rovaniemi-Santa´s village and the whole way back. That it is the trip the Student Union organized this year for 50 international students of LUT and we can proudly say: This time nothing broke. Thanks to everybody for acting like (adult) human beings.

Kuopio and its’ Puijo Tower welcomed us with a very beautiful landscape. All the trees were completely white and the sky was bright blue.

What else could we need? Maybe arrival to Oulu afterwards where people could have some rest, or not.

The next morning we visited Kemi Snowcastle where all of us though: Wow, it’s only -5 inside??

That’s so cool, it is so warm!!

Really nice Moomins, Ice Age and (e) Spiderman (like we Spaniards say…) snow and ice sculptures.

After Kemi, we headed to Rovaniemi. “Moi Joulupukki, olemme 50 opiskelijaa and we want a picture with you”. You can see the

result of this wonderful moment on the following page. 50 international students hugging Santa (yes all of us wanted to touch this man) and singing to him. The poor man said to one of his elves when we were leaving: “Ok, tarvitsen lepoa tämän jälkeen “(Ok, I need a rest after that). The reindeer races deserved to be among the best of the world and we even had a drugged reindeer who was beating all the other reindeers. TULEE PORO, TULEE! The whole group is now proud owners of Reindeer Driver’s Lisence.

Hard Rock Hallelujah! No northern lights this time but many rabbits in the surroundings of our cabins and of course all of us visited the Northest McDonald’s in the world and Lordi´s Square.

How was the way back? 12 hours of bus.

Conclusion: I like it and kiitos Tiialle for your help. Are you ready for Stockholm and St. Pete?

AALEF 1/2011

9

snow edible ride). r c in ast ith an husky petion sed w by a = at le m rnati e was u errupted g (?T lu. Must t all co cision e in b n i n y im io t k t u m an e free essarily in y and flun e final de condit riving in O out of o h r t ir f a t s a y th ec th art bitch ke ages ar at we saw tclub Note After tour (unn h some p any, with h ith a li h wit bile ride w e that felt g from w to the nig Germ d o e s d m d u n n B a s Nortin a ay e ain eing First after a tim ce, judg brought u The d etween Sp ut se la , t o p shure ) a h C g h e it b ° t in … ic y i 20 tions tstanding ven w , for mak nerally xt da e a n f the Tax e e it n , u q e ip a u e r so be nts th me t nd An and g still o onnes indow mome i. After t vaaweso ks to Tiia a hour late the w ck. hard o y an n n m R r d a a e a a h K a in lf h m T ! b a ! d ls in and In sum hts at all bus only h h of rasca people owcastle ally arrive c most e n n Lig hern ody’s in th h this bun ently out the s ures we fi u q e s b it ing Con ulpt veevery ping up w check ice-sc the e while ures with nd in r kee a o f s ld t na r of pic McDo hmah most nt e Loc niemi. s e of thern allez là! s r a im o Stude t L n e e ster’s esom g reina at th ayparty w M it a l is t a v d os ornin arass ation Duty cies Birth he m the m u was t Intern oh rday the day: in Village t nts. ning L u t a S e ed at tations of nta Claus tive stude s follow Sa rac What , here the traight to d 50 hype s ip n r u n t o e r the , th ha riding imself wit deer ki h k u p Joulu

t...

den al stu

10

AALEF 1/2011

IT’S FINALLY HERE!

The Erasmus Student Network has finally made it’s way into Lappeenranta.

But what is ESN actually and what does it do for you?

Directly from ESN’s own website:

After the Exchange

Erasmus Student Network (ESN) is one of the biggest interdisciplinary student associations in Europe, founded in 1989 for supporting and developing student exchange.

You have an opportunity to express your opinion about the exchange experience by taking part in the annual ESNSurvey. The ESNSurvey is opened every year during the summer period. Your comments will be passed to the European Commission, many European universities and other stakeholders.

We are present in 361 Higher Education Institutions from 34 countries.

The network is constantly developing and expanding.

What is ESN doing for you?

ESN supports exchange students before, during and after their study abroad period. By taking care and assisting to the exchange students during the whole exchange experience, we can make your time and experience abroad easier and more exciting.

Before the exchange The first step towards an exchange is to get the right information. ESN provides information both about the academic aspects of an exchange (see Why study abroad?), as well as about practical issues connected to the stay (such as accommodation, administration, costs of living or local culture and specificity).

During the exchange One of the main task of ESN sections is to improve the social integration of exchange students and to represent their needs and rights.

More than 300 ESN sections all around Europe organise an infinite number of activities for international students in order to integrate them in local community and support them.

...And most of all ...Overalls!

As an ESN member, you’ll have the privilege of receiving one of the most coveted items in the whole world - the sky blue ESN overalls!

As many foreign exchange student knows, the overalls are a huge part of the finnish student culture. It unites the students from different branches of science and creates a unique group identity.

Now the exchange students can partake in this excellent tradition by joining ESN and purchasing their beautiful, sky blue overalls.

ESN Lappeenranta is looking for people to join the organization (both Finns and foreigners) http://www.esnfinland.eu/ lappeenranta@esnfinland.eu

AALEF 1/2011

11

Eduskuntavaalien alla on hyvä puhua politiikasta, vaikka toisaalta juurikin vaalien alla politiikka on erittäin vaarallinen puheenaihe. Sen sijaan että keskittyisin vertailemaan tai asettelemaan eri puolueita paremmuus-järjestykseen, ajattelin avata hieman SEFEn erilaisia politiikkoja.

Yhteiskuntapolitiikka ja koulutuspolitiikka ovat SEFEn kaksi keskeisintä vaikuttamisen ja edunvalvonnan osa-aluetta. Yhteiskuntapolitiikan tehtävänä on vaikuttaa verotukseen, julkiseen sektoriin, elinkeinopolitiikkaan, työvoimapolitiikkaan, sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan. SEFE pyrkii kannanotoillaan osoittamaan mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa tulisi rakentaa. Esimerkiksi verotuksen osalta tämä tarkoittaa että palkansaajaverotusta Suomessa tulisi lähentää kaikilla tulotasoilla EU-maiden keskitasolle. Tällä hetkellä keskituloa paremmin tienaavat suomalaiset maksavat veroja selkeästi EUn keskiarvoa enemmän, kun taas alle keskituloiset eurooppalaisen keskiarvon verran. Työvoimapolitiikan pääpainopiste puolestaan on työllisyyden nostamisessa. Tämä tarkoittaa että esimerkiksi koulutuksen aloituspaikat tulisi ennakoivasti mitoittaa vastaamaan todellista työvoimantarvetta.

Koulutuspolitiikka on toinen tärkeä ja etenkin meitä opiskelijoita koskeva vaikuttamisen osa-alue. SEFEn koulutuspoliittinen edunvalvonta pyrkii ekonomitutkinnon arvostuksen, sekä valmistuneiden ekonomien osaamisen ylläpitämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

ANNI WAHLROOS Kylteriyhdyshenkilö - Kylli +358 44 301 9632 anni.wahlroo@sefe.fi www.kylterit.net tai www.sefe.fi

12

AALEF 1/2011

korkeakoulujärjestelmien rakenteiden sijaan, tärkeää on tutkintojen tuottama osaaminen ja eri tutkintojen tuottamien osaamisten erot.

Vuonna 2010 valmistunut kauppatieteiden kansallinen strategia-projekti KATSE on tarkoitettu luomaan uudenlainen foorumi kauppatieteitä opettaville yliopistoille kehittämällä niiden välistä yhteistyötä ja yhteisiä strategioita. Tärkeänä projektin tavoitteena on vastata koko koulutusalaa koskeviin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Ympärillämme pyörii monenlaista politiikkaa ja monet tahot pyrkivät vaikuttavat ympäristöömme. Tulevat vaalit askarruttavat niin yksilöiden, kuin yhteiskunnankin tasolla. Palataan kuitenkin vielä politiikasta hetkeksi tulevaan kesään ja etenkin kesätöihin.

Kylterit.net on uudistunut ja nyt sivuilta löytyy runsaasti tietoa sekä apua työnhakuun, työsuhteiden solmimiseen ja työelämässä pärjäämiseen. Käy siis tutustumassa sivujen tarjontaa, sillä ennakoimalla voit välttyä monilta tulevaisuuden vaikeuksilta. IAET- kassa on lisäksi hyvä keino suojata selustasi työttömyyttä vastaan, joten älä suinkaan unohda perehtyä kassaan. Kun tiedät mitä kaikkea SEFE sinulle tarjoaa, pystyt hyödyntämään eri palveluita huomattavasti paremmin.

Terveisin, Kylli-täti

Tervetuloa maailmaan, jossa k채yr채t leikkaavat.

Olethan jo SEFEn optioj채sen?

Ilmoittaudu: www.kylterit.net

AALEF 1/2011

13

TEEKKARI turvaa selustasi ja liity IAET-kassaan!

Tarjolla on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan Ansiosidonnaisen päivärahan ero peruspäivärahaan on merkittävä.

Sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan valmistuttuasi, jos olet ollut 34 viikon työssäoloehdon täyttävässä työsuhteessa ja työttömyyskassan jäsenenä.

Työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on tehnyt työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana 34 viikkoa työtä, vähintään 18 h viikossa. Opiskeluaika pidentää tätä tarkasteluaikaa jopa seitsemälle vuodelle. Tämä tarkoittaa, että jo muutama kesätyö ja työsuhteessa tehty diplomityö täyttävät työssäoloehdon. Työn voi siis kerätä pätkissä, sitä ei tarvitse tehdä yhteen putkeen. Sen ei myöskään tarvitse olla oman ammattialan työtä.

Tutustu uudistuneeseen TEK-lehteen!

Kassaan liittyminen on helppoa!

Kassan jäseneksi kannattaa liittyä mieluiten heti ensimmäisen työsuhteen aikana. Kassaan liityttäessä pitää olla työsuhteessa. Työpaikka on ilmoitettava liittymisen yhteydessä.

TEKin jäsenten työttömyyskassa on IAET-kassa.

Kassan jäsenmaksu vuonna 2011 on 78 euroa. Kassan jäsenyys alkaa ilmoittautumisesta, jos maksat laskun eräpäivään mennessä.

Ilmoittaudu kassan jäseneksi lisäämällä IAETkassan jäsenyys omiin jäsentietoihisi TEKin verkkopalvelussa: www.tek.fi/omattiedot

Hei vaan hei! Päivät pitenevät, säät lämpenevät ja lumet sulavat, taitaa tulla kes… eikun Wappu! Aivan, opiskelijoiden pyhin juhla on jälleen aivan kulman takana. Onkin siis taas aika valmistautua viettämään Wappua perinteisin menoin sen avaushuudosta asti aina aattopäivän kasteeseen jossa fukseista kastetaan teekkareita ja kyltereitä.

Ei myöskään missään tapauksessa saa unohtaa seuraavan päivän Wappupiknikiä, johon koko kaksi- ja puoliviikkoinen spektaakkeli huipentuu.

Pienenä muistutuksena kuitenkin teille, jotka olette sopineet aloittavanne kesätyöt heti toukokuun alussa, että kyseessä on välittömästi Wappupiknikin jälkeinen päivä, maanantai. Vaikka TEK tarjoaakin toinen toistaan parempia palveluita jäsenilleen, ei olon normalisointia laajasta arsenaalistamme löydy. Tästä Aalef-lehden numerosta kuitenkin löydät TEKin ja SEFEn yhteisen kesätyöextran, jossa on tietoa sekä IAET-kassasta että muista tärkeistä asioista, joilla varmistat sujuvan alun kesätöillesi. Tämä olettaen siis, että olet itse huolehtinut tuosta mainitsemastani, melkein ainoasta asiasta johon emme voi tarjota apua.

Ennen Wappua ohikiitänyt kevät on ollut kiireistä aikaa TEKin valtakunnalliselle opiskelijatoiminnalle. Teekkaritoimijoita ja TEKin hallinnon opiskelijaedustajia on koulutettu oikein urakalla ja samalla nämä opiskelijat ovat päässeet antamaan merkittävän panoksen TEKin tulevaan hallitusohjelmaan. Tämä työ aloitettiin jo teekkariseminaarissa heti alkuvuodesta, josta voit lukea lisää kaikille jäsenille kotiin jae-

tusta TEK-lehden 2. numerosta. Tämän jälkeen vuorossa oli Suomen kaikkien teekkarikiltojen puheenjohtajien, fuksivastaavien ja TEK kiltayhdyshenkilöiden yhteinen tapaaminen Otaniemessä – varsinainen kulttuurien kohtaaminen siis. Täällä kiltatoimijat saivat arvokasta koulutusta sekä pääsivät verkostoitumaan muiden kiltatoimijoiden kanssa.

Viimeisin kevään suurista tapahtumista on Aalef-lehden painoon mennessä järjestettävä TEKin opiskelijatoimijoiden tapaaminen, jossa jatketaan teekkariseminaarissa aloitettua työtä ja hiotaan TEKin opiskelijajäsenten linjat TEKin seuraavaan hallitusohjelmaan ja valtuustokaudelle. Tänä keväänä opiskelijat ovat siis päässet vaikuttamaan TEKin toimintaan oikein isolla kädellä. Jos sinä haluat päästä osaksi tätä kaikkea, kannattaa olla aktiivinen syksyllä, kun opiskelijatoimijoiden paikkoja aukeaa hakuun.

Syksyyn päästäksemme meidän kuitenkin täytyy ensin suoriutua kevät kunnialla loppuun ja ylittää kesä, keräten sieltä mahdollisimman paljon aurinkoenergiaa talteen selvitäksemme taas saapuvan syksyn koitoksista. Nyt ei kuitenkaan mennä asioiden edelle. Toivotankin täten teille kaikille mitä erinomaisinta Wappua ja kesäksi vettä kölin alle!

Tervehditään kun tavataan, Pete

PETE HYRKÄS Teekkariyhdysmies - Tykki +358 40 354 3615 pete.hyrkas@tek.fi www.tek.fi

AALEF 1/2011

15

Tekeekö joskus mieli tempaista oikein kunnolla?!?

TEKSTI: Janne Suortti

Jos vastaus on kyllä, olet lähempänä perinteistä teekkarikulttuuria kuin osaat ehkä ajatellakkaan!

Teekkaritempauksia on järjestetty lähes koko teekkarihistorian ajan, eli 1800- luvun loppupuolelta asti. Tempausperinne on lähtöisin vanhimman ylioppilaskunnan eli Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan piiristä. Heidän tavoitteena oli jo sen alkuaikoina, että jokaisella tekniikan ylioppilaalla olisi mahdollisuus osallistua ainakin yhteen suureen tempaukseen.

Tempauksilla voi olla useita eri tarkoituksia: -Ottaa kantaa tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin -Varojen keruu tai muulla tavoin yhteisen hyvän tukeminen -Oman yhteisön ja omien tavoitteiden tunnetuksi tekeminen -Ennakkoluulojen hälventäminen Seuraavaksi esimerkkejä: ”Älä jää junasta”- tempaus toteutettiin vuonna 1988, jonka tarkoituksena oli herättää kiinnostusta tekniikan opiskelua kohtaan. Samaan aihepiiriin kuului ”Matikka vai Silakka?”- tempaus vuonna 1996, jonka tarkoituksena oli saada peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaiset kiinnostumaan matematiikan, kemian ja fysiikan opiskelusta. Opintorahan korotuksen puolesta tempaistiin vuonna 2006 ja viimeisimpänä esimerkkinä oli 1.3.2011 toteutettu valtakunnallinen tempaus opintotuen sitomisesta elinkustannusindeksiin.

Varojen keruu yhteiseen hyvään oli Lappeenrannan teekkareiden en-

16

AALEF 1/2011

simmäisenkin tempauksen aiheena: Toukokuussa 1970 kerättiin varoja kaupungin uimahallia varten.

Lappeenrannan teekkarien tempaukset ovat saaneet myös valtakunnallista julkisuutta. Esimerkiksi tuotantotalouden lukuvuoden 1984 fuksit pääsivät kymmenen uutisiin ja lukuisiin lehtiin pyörittämällä yli kaksi metristä ratasta 24 tuntia. Lähimenneisyydestäkin löytyy valtakunnallista näkyvyyttä niittänyt tempaus: Juhlavuonna 2009 järjestettiin nesteen päällä kävelyn ME- tempaus, joka pääsi myös kympin uutisiin asti.

LTKY on palkittukin tempauksistaan. Vuonna 1987 Tässä on itua -projekti palkitsi muiden muassa LTKY:n ”Punainen viiva”-teatteritempauksestaan. LTKY osti Lappeenrannan kaupunginteatterilta ennakkonäytöksen Punainen viiva -näytelmästä. Liput näytökseen myytiin ja saadut tulot luovutettiin lyhentämättöminä Etelä-Saimaan CP-yhdistykselle. Palkinnon jakotilaisuudessa LTKY:n edustajat totesivat, että halusivat auttamisen lisäksi tällä tempauksellaan ”samalla ... poistaa perättömät ennakkoluulot, että teekkarit ovat aina pahanteossa.”

Yksi tärkeä tempausten tarkoitus onkin jo edellä mainittu ennakkoluulojen hälventäminen kansalaisten mielistä! Haalarikansasta on edelleenkin hieman vääristynyt kuva ulospäin, kun päällimmäisenä ihmisillä on mielessä vaan lukuisat viinanhuuruiset kinkerit. Mutta itsehän tiedämme ettei se ole koko totuus, sillä rankka koulu vaatii rankat huvit.

Siispä välillä tempaiskaamme! Teekkarit ja kylterit rinta rinnan! Jonkin hyvän asian puolesta ja kohotetaan samalla julkisuuskuvaamme!

Opintorahan reaaliarvo 1992–1993

opiskelijan euro on ¨?

87 senttia www.opintoraha.fi

Opintorahan reaaliarvo 2009–2010, 298 € AALEF 1/2011

17

SEFE & TEK Presents...

KESÄTYÖEXTRA Kohta se on jo ovella, kesä! Näin kesän kynnyksellä on hyvä muistuttaa teitä kaikista sen vaaroista: “Muista rasvata! Käytä hattua! Pue kesäkumi! Nauti nesteitä! Älä sammu aurinkoon! Älä myöskään huku Saimaaseen tai työelämän pyörteisiin!” Monta vaaraa voit vältää terveellä maalaisjärjellä, mutta lisäksi työelämässä sinua auttaa amattiliittosi.

Ennen kesätöiden aloittamista on jokainen meistä varmasti käynyt läpi pitkän prosessin hakemusten tekoa ja lähettelyä. Ei sovi myöskään unohtaa firmojen kontaktoimista, haastatteluja ja niihin valmistautumista. Tässä vielä hieman eväitä työnhakuprosessin loppusuoralle ennen töiden varsinaista aloittamista.

Lisätietoa asioista löytyy sekä SEFEn että TEKin nettisivuilta ja lisäksi voit ottaa yhteyttä liittojen tarjoamiin neuvontapalveluihin.

Työsopimuksen checklist!

Tarkista nämä työsopimuksestasi: • Työsopimuksen osapuolet • Työnteon alkamisajankohta • Työsopimuksen laatu (määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus) • Työntekopaikka • Työntekijän pääasialliset työtehtävät • Palkka ja muut mahdolliset vastikkeet (rahapalkka ja luontoisedut) • Palkanmaksukausi (milloin palkka maksetaan) • Työaika ja ylitöiden korvaaminen • Vuosiloma • Irtisanomisaika • Työehtosopimus eli TES (jos sovelletaan) • Allekirjoitukset (molemmille osapuolille omat kappaleet sopimuksesta) Jos jokin jäi askarruttamaan, niin muistathan, että SEFEn ja TEKin työsuhdejuristit auttavat sinua kaikissa työsopimukseen ja kesätöihin liittyvissä asioissa. Voit jopa tarvittaessa tarkastuttaa työsopimuksesi heillä.

•

•

• •

• •

IAET – tietoisku • • • • •

Muuta muistettavaa...

Pari faktaa kieltosopimuksista: • Erilaiset kieltosopimukset ovat aina työntekijän asemaa heikentäviä, joten niihin kannattaa suhteutua varauksella. Erityisesti sopimussakkoihin sitoutumista tulee välttää.

• Salassapitosopimus: tiettyjen asioiden salassa pitäminen työsuhteen päättymisen jälkeen.

KESÄTYÖPALKKASUOSITUKSET 2011 (SEFE / kylterit) Opintopisteet • < 120 op • 120 – 180 op • 180 – 220 op • 220 op <

18

AALEF 1/2011

Helsingin talousalue (€/kk) Muu maa 1900 1750 1980 1800 2080 1860 2200 1960

Kilpailukieltosopimus: et saa mennä kilpailijalle töihin tai perustaa kilpailevaa yritystoimintaa tiettyyn aikaan työsuhteesi jälkeen.

Rekrytointikieltosopimus: et saa tavalla tai toisella ehdottaa työnantajan muille työntekijöille työpaikan vaihtamista työsuhteesi jälkeen.

Työehtosopimuksista Mikäli työsuhteessa noudatetaan jonkin alan työehtosopimusta, tulevat myös työehtosopimuksen ehdot (esimerkiksi lomaraha) osaksi työsopimusta.

Tarkasta työehtosopimuksen sisältö, jotta tiedät oikeutesi. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät esimerkiksi www.finlex.fi Huom! Kaikilla aloilla ei ole työehtosopimusta.

• • •

IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu akavalainen työttömyyskassa, joka maksaa jäsenilleen lakisääteisiä etuuksia.

Opiskeluaikoina työssäoloehto on 34 viikkoa työtä, vähintään 18h/vko.

Kassan jäseneksi voit liittyä jo opiskeluaikoina, kunhan olet työsuhteessa liittymishetkellä.

Kassan jäsenillä, joilla tutkinto ja työssäoloehto täyttyvät, on mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden yllättäessä.

Esim. Jos olet tienannut 1600€/kk työssäolosi aikana, olet oikeutettu noin 44€ päivärahaan, joka on huomattavasti enemmän kuin normaali 23€ päiväraha. IAET- kassan verkkosivuilta löytyy päivärahalaskuri, jonka avulla voit laskea oman tarkan ansiosidonnaisenpäivärahasi.

Kassan jäsenyys vuonna 2011 maksaa 78,00€ ja maksu on verovähennyskelpoinen.

IAET- kassaan liittyminen tapahtuu TEKin tai SEFEn nettisivujen kautta.

Muista, TEK & SEFE auttavat sinua niin kassan kanssa, kuin muissakin työsuhteeseen liittyvissä asioissa.

KESÄTYÖPALKKASUOSITUKSET 2011 (TEK / teekkarit) Opintopisteet • 37,5 - • 75 - • 112,5 - • 150 - • 195 - • 240 -

Peruspalkka (€/kk) 1850 1910 2010 2140 2270 2420

Klara wappen TEKSTI: Janne Suortti

och helan går!

Tervetuloa Suomen kovimpaan wapputapahtumaan! Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan jäsenistö järjestää lappeen Rannassa pääasiassa Skinnarilan vapaavaltiossa Suomen pisimmän Wapun™. LUT:n teekkarit ja kylterit juhlivat, meluavat ja melskaavat 2,5 viikkoa tervehenkisissä ja ei niin tervehenkisissä tapahtumissa. Pidetään yhdessä yllä Wapun mainetta, varsinkin opiskelijoiden juhlana! Ole siis paikalla tai ole neliö!”

Wapun aikaan alkaa myös aurinko näyttäytymään normaalisti yhä tiuhenevaan tahtiin, joten toivokaamme jonkun muun instanssin kuin LTKYn palkkalistoilla olevilta säävastaavilta armeliaisuutta.

Wappu kruunaataan tietenkin Wappupäivänä lappeen Rannan linnoituksen valleilla järjestettävällä Wappupiknikillä. Piknikillä teekkarit ja kylterit muistelevat (parhaimpansa mukaan) Wapun tapahtumia ystävien ja tuttavien seurassa, hyvän ruoan ja juoman kanssa.

LTKY on perinteisesti järjestänyt Suomen pisimmän Wapun.

”Miksi?”

Wappu on perinteisesti opiskelijoiden lukuvuoden päätösjuhla, joka jakaantuu monelle päivälle. Harkkatöiden DL:ien ja tenttikiireiden välissä on mukava rentoutua hyvän ohjelman ja useiden naamatuttujen seurassa. Tämän takia wapun ohjelmaa onkin pyritty kehittämään niin, että kaikille löytyy sopivaa tekemistä. Tervehenkisiä tapahtumia on lisätty ohjelmaan ja kuten LTKY:n soposektori sanoisi: ”Ei oo pakko juoda, jos ei taho”. Kulttuurisektorin taholta taas: ”Voi juoda koska pystyy!” Joten myös perinteisiä juhlia löytyy kalenterista niistä pitäville.

Wappu on tänä vuonna armatuurinvalkoinen ja se aloitetaan 14. päivä. Wapusta tulee wappu ja tapahtumista onnistuneita kuitenkin vain kiltojen välisellä yhteistyöllä ja teekkareiden ja kyltereiden runsaalla osallistumisella tapahtumiin.

Tehdään siis kaikki yhdessä vuosisatojen paras wappu ja näytetään niille otaniemeläisille miten sitä wappua oikein pitää viettää! ”...HELAN GÅR! SJUNG HOPPFARALLALLALLEJ!”

AALEF 1/2011

19

20

AALEF 1/2011

“A posse ad esse – From possibility to reality” TEKSTI: Johanna Noreila KUVAT: Lassi Peltola

17.3 oli kaikin puolin ihan huippu päivä! Aurinko paistoi, Aalefissa oli hyvää salaattia ja LUTESin järjestämä pelitapahtuma ”Hyvä Peli vs.

Menestyvä Peli” ylitti kaikki odotukset. Väkeä innosti sekä maailmankuuluisuuteen noussut brändäysunelma Angry Birdsin luonut Rovio että Nitro Gamesin tarjoama pitkän linjan yrittäjyyskatsanto peliteollisuuteen.

Tapahtuma antoi kokonaisvaltaisen kuvan peliteollisuuden historiasta ja nykytilasta sekä innostavia näkymiä tulevaisuuteen. Aloitus toimi hienosti LUTESin Risto Laineen esitellessä omia näkemyksiään peliteollisuudesta, innostus oli pojalla niin kova, että herkimpääkin hymyilytti.

Ohjelma jatkui Nitro Gamesin Antti Villasen faktapitoisella katsauksella sekä peliteollisuuteen että yrittäjyyteen, ja innostaviin uutisiin Kaakkois-Suomen peliklusterin mahdollisesta syntymisestä. Raudankova pitkän linjan yrittäjä kertoi mielenkiintoisia tarinoita 14 yrittäjävuotensa varrelta ja loi nuoriin, mahdollisesti tuleviin yrittäjiin uskoa myös epäonnistumisen jälkeen olevasta toivosta.

”Tapahtuma antoi kokonaisvaltaisen kuvan peliteollisuuden historiasta ja nykytilasta sekä innostavia näkymiä tulevaisuuteen.”

Lopputilausuuteen toi energisyyttä ja tekemisen meininkiä Rovion Jaakko Iisalo, joka lompsi hymyillen yo-talon auditorion eteen ja rupesi avaamaan tämän hetken menestystarinaa, eli Angry Bridsin syntyä, sekä Rovion taivalta ennen menestyspeliä ja sen jälkeen. Mielettömät, naurua herättävät tarinat sikojen äänien synnystä ja vihaisten lintujen maailman valloituksesta päättyivät pienten punaisten lintupehmolelujen heittelyyn yleisölle. Meininki oli kuin rokkikonsertissa, opiskelijat tuuppivat toisiaan ja heiluttivat käsiään saadakseen omaksi tämän brändäyksen seuraavan ihmelapsen.

Mahtava meininki ja olivathan nämäkin pojat edes yrittäneet!

AALEF 1/2011

21

Hiilijalanjäljestä rahajalanjälkeen!

TEKSTI: Lassi Peltola

30 miljoonaa. Siihen summaan oli sarjayrittäjä Petteri Koponen päätynyt laskiessaan kuinka paljon hänen ensimmäinen yrityksensä oli tuottanut yhteiskunnalle veroina, palkkoina ja muina niihin verrattavina maksuina. Ei siis hiilijalanjälki joka kertoo kuinka paljon olet tuottanut kuonaa maapallon päälle tulevien sukupolvien harmiksi, vaan rahajalanjälki joka kertoo kuinka paljon olet tuottanut valtiolle jotta nykyiset sukupolvet voivat elää Suomen hyvinvointivaltiossa. Jokainen voi kohdallaan miettiä omaa rahajalanjälkeään, nykyistä ja tulevaa.

Suomi tarvitsee vuoteen 2020 mennessä 150 000 - 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa jotta nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio voi edes säilyä. Ja tällöinkin tilanne on vain se, että velkaantumista ei enää kasvateta. Kuka nämä työpaikat luo?

Kasvuyrityksiin luodaan nyt paljon paineita työpaikkojen luonnissa.

Suomalaisen yhteiskunnan kivijalka: teknologia- ja perusteollisuus on nyt näyttänyt suunnan jossa työpaikkojen määrää ei luultavasti pystytä niillä aloilla lisäämään. Tulevia aloja ovat IT- ja palveluala. Mutta miten sitten luoda kasvuyrityksiä? Mistä aloitteleva yritys voi saada sellaiset pääomat että kasvu on luotavissa? Valtiolta? Onko valtion aivan pakko olla joka välissä ottamassa yhdestä pussista ja sitten päättämässä mikä on tukemisen arvoista toimintaa? Yksityisiltä sijoittajilta? Eikö hyville yrityksille luulisi löytyvän kotimaistakin rahaa, ettei aina tarvitse mennä rapakon taakse pääömia hakemaan?

Totuus lienee jossakin välimaastossa. Nykyisen muotoinen valtion ohjaus tukien muodossa on säilytettävä, mutta tukien saajia on mietittävä tulevaisuudessa aivan uudelta kannalta. Kannattaako tukea isoja pörssiyrityksiä jotka selvästi kaikissa toimissaan pyrkivät tulokseen kulujen karsimisen kautta. Muistakaa: työntekijä on yritykselle kulu.

Yksityisiä sijoittajia tässä maassa tarvitaan tulevaisuudessa paljon.

Myös niitä jotka uskaltavat ottaa riskiä. Enkelisijoittajan rooli aloittavan yrityksen taloudessa voi olla hengissäpitäjä.

Tässä ajatuksia joita hakattiin allekirjoittaneen päähän LUTESin järjestämällä reissulla Helsingin Finlandia-talolle. Siellä oli AaltoES:n pyytämänä paneelissa puhumassa mm. Björn Wahlroos, Jorma Ollilla

22

AALEF 1/2011

ja Risto Siilasmaa. Paneelin aiheena oli ”Suomi hyvinvoinnin jälkeen”, eli miten Suomi saataisiin pidettyä Suomena. Myös paneelin konkreettinen anti taisi olla tuossa ylempänä, mutta olihan mukava huomata että kansakuntamme talouden kerma kiistelee suurin piirtein samoista asioista kuin yhteiskunnallisesti valveutunut saunaporukka Kellarin hämärässä nurkassa. Opintotuki vai ei, valtion tuki vai ei, nopeammin ulos koulusta vai ei...

”Suomi tarvitsee vuoteen 2020 mennessä 150 000 - 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa jotta nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio voi edes säilyä.”

Suurin konkretia taisi olla siinä porukassa jotka istuivat katsomassa tätä esitystä, jossa allekirjoittanut sai nauraa enemmän kuin huonommassa standup -illassa. ”Monet aloittavat yritykset on pilattu liialla rahalla...Moni isokin yritys on pilattu sillä että niillä on liikaa raahaa” ja sanojana Jorma Ollila. Se oli joko historiamme suurimpia loistavan itseironian letkautuksia tai...suurin sammakko. Mutta se porukka!

1700 eteenpäin positiivisella mielellä katsovaa suomalaista nuorta.

Jos tuosta porukasta edes viisi prosenttia uskaltaa yrittää, niin sitten uskon että saisin itsekin joskus eläkettä.

Annan tälle puheissa olleelle esitykselle kolme ja puoli tähteä, ja peukutan sen facebookissa. Kannattaa siis katsoa kooste netistä. Varoitus: saattaa sisältää raakoja kohtauksia ahdasmielisille ja niille joiden poliittiset ja taloudelliset näkökannat on kaivettu 90-luvun laman jälkipyykeistä...

Yrittäjähengellä taloutta rakentamaan TEKSTI JA KUVAT: Juho-Erik Kolehmainen Yliopistollamme vieraili maanantaina 21.3 LUT Entrepreneurship Society:n järjestämässä yrittäjyysseminaarissa puolustusministeri Jyri Häkämies. Häkämies toimii myös valtion yritysvarainohjauksesta vastaavana ministerinä ja on seurannut aitiopaikalta Suomen kansantalouden rakenteen muutosta viimeisen vuosikymmenen aikana.

Ministeri Häkämiehen mukaan Suomen talouden hyvinvointi tulee olemaan jatkossa entistä riippuvaisempi yksityisen sektorin kasvuyrityksistä. Suuret valtionyritykset tulevat jatkossakin olemaan tärkeässä roolissa Suomen talouden kivijalkana, mutta uutta kasvua täytyy hakea pk-sektorilta ja uusista innovaatioista. Ministeri Häkämies toteaa, että Suomen talous ja yhteiskunta eivät voi tulevaisuudessa tukeutua vain suurten yksittäisten teollisuusyritysten ja muutaman teollisuuden alan kasvun varaan, vaan kehitystä tulee hakea laajemmalta pohjalta. Ministeri Häkämies viittaa myös arvioon, jonka mukaan Suomeen tarvitaan ainakin 150 000 uutta yksityissektorin työpaikkaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

”Ministeri Häkämiehen mukaan Suomen talouden hyvinvointi tulee olemaan jatkossa entistä riippuvaisempi yksityisen sektorin kasvuyrityksistä.”

Ministeri tunnustaakin Entrepreneurship Society -tyyppisen toiminnan hyvin tervetulleena ja tärkeänä osana yliopistojen tulevaisuuden toimintaa. Niin yliopistot, kuin koko Suomikin tarvitsee entistä enemmän yrittäjyysilmapiiriä ja yrittäjämyönteistä ajattelua. Yrittäjämielialaa ja yrittämisestä kiinnostuneita tuleekin tukea yhteiskuntamme kaikilta tahoilta. Ministeri Häkämies toivoo myös, että Suomessa siirryttäisiin kohti ajattelua, jossa ei pelättäisi niin kovin epäonnistumista, vaan kannustettaisiin riskinottoon.

tutkimusta, kehitystä, kasvuhakuisuutta sekä uusliiketoiminnan syntyä. Lopuksi Häkämies toivoo, että yhä useampi vahvan koulutuspohjan yliopistossa hankkinut nuori, luottaisi omiin kykyihinsä ja ottaisi ohjakset omiin käsiinsä yrittäjyyden muodossa.

Seminaarissa puhui myös yliopistostamme juuri valmistunut Diplomiinsinööri Tuomas Telkkä, joka tutki lopputyössään yliopistomuutoksen tuomia yrittäjyyden mahdollisuuksia. Telkkä toteaa, että Suomi on siirtymässä teollisuusyhteiskunnasta kohti palvelutaloutta, joka tuo mukanaan haasteita ja muutostarpeita myös yliopistojemme koulutukselle. Telkän mukaan näyttääkin siltä, että yrittäjyyskoulutusta tulisi lisätä läpileikkaavaksi osaksi yliopistojen koulutusrakennetta. Yliopistojen odotetaan palvelevan myös palveluyhteiskunnan tarpeita.

Myös Telkkä pitää Entrepreneurship Society -tyyppistä järjestäytymistä erinomaisena esimerkkinä ja lähtönä kohti yliopistojen yrittäjyysilmapiirin kehittämistä. Yliopistojen tulee Telkän mukaan myös tähdätä tutkimuksen ja innovaation kautta tuottamaan pohjaa tulevaisuuden liiketoiminnalle ja työpaikoille, missä jo mainittu läpileikkaava yrittäjäkoulutus olisi merkittävässä roolissa. Telkkä onkin Ministeri Häkämiehen kanssa samoilla linjoilla siinä, että yliopistojen tulee talouden rakennemuutoksen vuoksi koulutettava tulevaisuuden osaajia enemmän innovatiivisen pk-sektorin tarpeisiin, pelkkien yritysjättiläisten sijaan.

Rennon tapahtuman päätteeksi osa kuulijoista jatkoi LUTES:n järjestämällä bussikyydityksellä kohti Helsinkiä ja Finlandia-taloa, jossa Aalto Entrepreneurship Society:n järjestämässä Suomi hyvinvoinnin jälkeen -paneelissa kuultiin muun muassa Jorma Ollilan, Björn Wahlroosin ja Risto Siilasmaan kannat Suomen talouden kehityksestä ja sen tulevaisuuden vetureista.

LUT Entrepreneurship Society kiittää sidosryhmiään ja kaikkia kevään tapahtumiin osallistuneita ja toivottaa kaikille yritteliästä kesää!

Ministeri arvioi yrittäjyysilmapiiriä edistäviä toimia ja mainitsee muun muassa vahvan ja oikein suunnatun yliopistokoulutuksen merkitystä.

Hän painottaa myös yritysverotuksen kehittämistä kannustavaan suuntaan, sekä innovaatio- ja yritysrahoituksen jatkuvuutta. Ministeri Häkämies heitti ilmoille myös käytännön esimerkkeinä T&K-vähennyksen ja businessenkeleiden verotukselliset kannustimet, jotka edistäisivät

AALEF 1/2011

23

WAPPUJUHLIMISEN ABC

TEKSTI: Ville Jahn

TAI NÄIN SELVIÄT(?) WAPUSTA

lappeen rannan Wappu. Kaikessa eeppisyydessään nöyristävä tapahtuma. Tämänvuotisen lähes kolmiviikkoisen odysseian päätteeksi moni VapaaValtion asukki kaipailee äidin hoivaan viettäessä illan pimeneviä tunteja sikiöasennossa sen vierasmaalaisen solutoverin yhä jatkaessa bakkanaalejaan seinän toisella puolella...

Etenkin ensikertalaiset saattavat huomata jalkojansa hapottavan jo ensimmäisen viikon jälkeen, vaikka lennokkaimmat riennot odottavat vasta Wapun loppusuoralla. Wappuneitsyiden ei välttämättä kannattakaan ottaa ensimmäisenä mallia Skinnarilan Konkareilta, joiden haalarien väriä ei pysty enää päättelemään vuosien aikana kerättyjen merkkien alta, sillä nämä uroot ovat kohdanneet Wapun haasteet jo monet kerrat. Ja kuten me kaikki tiedämme, kokemus tuo varmuutta.

Päätimme luoda Aalefiin eräänlaisen henkisen Survival Kitin Wapun ensikertalaisille tai epävarmoille wanhuksille. Nämä eivät missään nimessä ole minkäänlaisia kiveenkirjoitettuja sääntöjä tai varma tie onneen, mutta empiiristen kokemusten perusteella on hyvä tietää edes jonkinlaisia toimintamalleja etukäteen ennen tilanteeseen sukeltamista. Tämä jättää myös mahdollisuuden omakohtaiseen soveltamiseen. Aloitamme oppaamme eräänlaisilla käyttäytymismalleilla, joita voit räätälöidä itsellesi sopiviksi ja tarpeenmukaisiksi.

I ”Silmät kiinni ja tien yli- taktiikka” aka. ”Daredevil” (TAKTINEN MENETELMÄ)

II Ylimmän tason strateginen malli aka. ”Sun Tzu” (STrATEgINEN MENETELMÄ) Sodankäynnin taidon mestarin mukaan nimetty metodi on perustavanlaatuinen ja tarkkaan mietitty toimintamalli Wapun selättämiseen.

Ylimmän tason strategisen mallin perusideana on laatia visio, siis missä mikä on sinun ideaali näkemyksesi Wapusta ja siitä selviytymisestä.

Tämän jälkeen vuorossa on missio, siis se perimmäinen toiminta-ajatus, jonka takia Wapusta lähetään suoriutumaan ja miten sen aiotaan suorittaa. Ylimmän tason strategisen suunnittelun jälkeen vuorossa on tavoitteiden asetanta. Tavoitteet on hyvä asettaa kvantitatiivisella tasolla (esim. kuinka monta päivää aiotaan juhlia, kuinka monta annosta ”virvokkeita” ostetaan/nautitaan jne.) ja niiden asettamisen erityisen tärkeää on niiden realistisuus.

Strategisessa mallissa loistavaa on sen mukautuvaisuus. Hyvin laadittu strategia kestää läpi Wapun tai jopa useammankin. Niinkuin Alfred D. Chandler sen aikanaan laittoikin: ”Structure follows strategy”. Kuositus seuraa siis strategiaa.

III Tekninen menetelmä aka. ”Himmel! Sukeltakaa!”

Tämä taktiikka soveltunee kaikista (tyhmän)rohkeimmille ja useimmiten ns. ”backfiree” ennemmin tai myöhemmin, riippuen tietenkin harjoittavan yksilön staminasta. SKJTY- taktiikan ajatuksena on siis lähteä karkeloimaan ilman sen kummempia suunnitelmia ja antaa fiiliksen viedä. Tämä metodi ei myöskään ole kovin kauaskantoinen.

Tarkasteluaikajänne on tutkimusten ja empiiristen havaintojen perusteella liikkunut 0,5-4 tunnin välillä ja tänä armon vuonna 2011 Wapun ollessa liki kolmiviikkoinen jää tuo aikajänne auttamatta melko lyhyeksi.

Moni aloittelija saattakin valita tämän metodin luullessaan kenties itsestään hieman enemmän vain huomatakseen pelin olevan pelattu jo alkumetreillä. Suosittelemmekin tätä Taktista NäkökulmaaTM ainoastaan kovimmille, kokeneimmille ja urheimmille sotureille ja amatsooneille.

Arkistojen papyruskääröistä on paljastunut muinaisia hieroglyfejä tulkattaessa esi-isiemme hyödyntämä metodi. Tämä nk. ”Tekninen menetelmä” on ollu käytössä vuosikymmenien ajan Skinnarilan niemellä ja on ilmeisesti aikojen saatossa muovautunut eräänlaiseksi ”Nykytekniikan menetelmäksi”. Alkuperäinen menetelmä on lähes naurettavan yksinkertainen, joka selittäneekin sen suosiota ja sitä, miten se on säilynyt ajan hampaissa muuntuen kuitenkin nyky-yhteiskunnan tarpeisiin. Seuraava on suora lainaus alkuperäisestä dokumentista: ”Tekninen menetelmä: Hanki lähistöllesi vähintään (mielellään enemmän) yksi tekniikan opiskelija (Konetekniikan, mikäli mahdollista) Varaa juomaa koko Wapuksi” Tämä metodi sopii yhtälailla myös kyltereille käytettäväksi.

24

AALEF 1/2011

Näiden kolmen mallin tai niiden yhdistelmien avulla on mahdollista saada Wapusta enemmän irti ja kenties selvitä jopa kunniakkaasti kalkkiviivoille saakka. Seuraavaksi käymme läpi ruohonjuuritason käytännön asioita Wappujuhlimiseen liittyen.

ENNEN WAPPUA:

pientä hyvässä porukassa tai sään salliessa jopa laittaa grilliä tulille!

• Etukäteisvalmisteluina on euron ostovoiman sekä kotimaamme hintatason huomioonottaen kannattavaa suorittaa pieni kursio etelänaapuriimme, josta saa kätevästi hankittua virvokkeita koko Wapun ajaksi. Tämä kursio voi toimia myös eräänlaisena ”lämmittelynä” itse koitosta varten ja pienessä porukassa suoritettuna antaa myös mukavaa aikaa yhdessäololle.

• Kosteampien juhlien ohessa kannattaa huomioida myös lappeen Rannan Wapun tervehenkisempikin tarjonta. Tour De Willmanstrandin pyöräilyreissu sekä KruisinKin mäkiautoilut luovat mukavaa vaihtelua ”tavanomaisempaan” toimintaan.

• Etelänreissun ollessa liikaa opiskelijain kukkarolle, on yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona omavaraisuusmenetelmä. Skinnarilan niemeltä löytyy taatusti yksi jos toinenkin fasiliteetti omien virvokkeiden valmistukseen. Onhan Itä-Suomalainen kotiviini maailmanlaajuisesti arvostettua laadultaan.

• Oma sänky. Siis valomerkin jälkeen. On huomattavasti mukavampi heräillä omien vällyjen alta kuin jostakin rappukäytävästä harjoittamasta kännijoogaa. Tietysti vieläkin parempi vaihtoehto on herätä jonkun muun vällyjen alta tämän ”jonkun muun” kehrätessä vieressä...

WAPUN jÄLKEEN

• Vastuullisimmat opiskelijat voivat halutessaan suorittaa mahdolliset deadlinet omaavat koulutyöt ja rästit pakettiin ennen Wapun alkua. Tämä lievittää stressiä itse juhlan aikana ja suo mahdollisuuden kokonaisvaltaisemmalle ”rentoutumiselle”. Tämä on suositeltavaa myös vastuuttomimmillekin opiskelijoille, sillä usein todellisuus iskee kuin kylmä kala vasten kasvoja toukokuun alkupuolella tenttiviikkon ja harjoitustyödeadlainien merkeissä.

• Taputa itseäsi selkään, you did it! Universumin pisin Wappu on takana ja toivottavasti henkilökohtainen konkurssi ei häämötä ja ainakin suurin osa ihmissuhteista on vielä tallella, itsekunnioituksesta puhumattakaan.

WAPUN AIKANA

• Perusteellinen venyttely (henkinen ja fyysinen) lienee myös paikallaan, sillä useimmille Wapusta kehkeytyy jos jonkinlaista kokovartalofasettilukkoa- ja jumia.

• Juhlien tuoksinnassa on hyvä pitää mielessä Skinnarilan HenkiTM ja huomioida muut kampuksen asukit, mutta ennen kaikkea muistaa pitää hauskaa hyvällä fiiliksellä.

• Nyt on aika selata läpi porukalla mahdolliset kuva- ja videotallenteet ja naureskella kaihoisasti menneille riennoille.

• auki...

Ehkä jos olotilaa korjaisikin vielä yhdellä, onhan se G

• Juhlapäivinä etkoillessa on hyvä pitää nesteytyksen ohella myös huoli ruokahuollosta. Täydellä vatsalla jaksaa juhlia pidempään ja mikä olisikaan mukavampi tapa aloitella iltaa kuin kokkailla jotakin

AALEF 1/2011

25

26

AALEF 1/2011

AALEF 1/2011

27

OPISKELIJAT

PILVESSÄ TEKSTI: Anssi Tura

”Tämä voi kuulostaa pelottavalta, mutta muutoksesta syntyvät edut ovat huomattavia.”

Tulevana syksynä kaikille yliopistomme opiskelijoille tulee käyttöön Microsoftin Office 365 -pilvipalvelu. Samassa rytäkässä sinunkin sähköpostiosoitteesi muuttuu muotoon @student.lut. fi ja nykyiset sähköpostiviestisi siirtyvät Exchange2010 -palvelun yhteyteen.

Tämä voi kuulostaa pelottavalta, mutta muutoksesta syntyvät edut ovat huomattavia. Sähköpostiosoitteet toimivat vielä määrittämättömän ajan päällekkäin, joten yhteydenpito ei katkea missään vaiheessa. Merkittävimpinä uudistuksena mainittakoon nykyisen 100 MB sähköpostilaatikon tallennustilan kasvaminen varsin kiitettävään sata kertaa suurempaan 10 GB:n kansioon. Sähköpostin saa samalla kätevästi liitettyä esimerkiksi omaan älypuhelimeensa.

Lisäksi opiskelija saa käyttöönsä verkkolevytilaa 25 GB, johon voi halutessaan tallentaa esimerkiksi harjoitustöitään tai vaikka valokuvia.

Microsoftin Office 365:llä on tällä hetkellä noin 19 miljoonaa käyttäjää ympäri maailmaa.

Palvelu sisältää sähköpostin ja verkkolevyn lisäksi muitakin hyödyllisiä ohjelmia. Workspace ryhmätyötilassa opiskelijat voivat pitää suunnittelupalavereita tai esityksiä verkon välityksellä. Spaces on verkkosi-

”Merkittävimpinä uudistuksena mainittakoon nykyisen 100 MB sähköpostilaatikon tallennustilan kasvaminen varsin kiitettävään sata kertaa suurempaan 10 GB:n kansioon.”

30

AALEF 1/2011

”Office 365:n etuna on myös se, että palvelu jää käyttöön valmistumisen jälkeen.” vu, josta opiskelija voi luoda itselleen esimerkiksi oman kotisivun kaltaisen kokonaisuuden. Office2010 kuuluu myös osana palveluun, joten kaikkia Officen ohjelmia voi käyttää pilvipalvelun ylitse miltä tahansa tietokoneelta, esimerkiksi omalta kannettavaltaan. SharedView ryhmätyöskentelytilassa opiskelijat voivat esimerkiksi omilta kotikoneiltaan kirjoittaa ja muokata samaa Word-asiakirjaa yhtäaikaa, jolloin esimerkiksi ryhmätöitä tekiessä muiden edistymisessä pysyy hyvin ajantasalla. Opiskelijoiden käyttöön tulee myös kattavat valikoimat vapaasti käytettäviä valokuvia, joita voi esimerkiksi hyödyntää harjoitustöidän kuvittamisessa.

Office 365:n etuna on myös se, että palvelu jää käyttöön valmistumisen jälkeen. Ainoa muutos on se, että sähköpostiosoite vaihtuu muotoon @alumni.lut.fi. Verkkolevylle tallennetut opiskelumateriaalit ja muut tiedostot jäävät valmistuneen käytettäväksi. Samalla helpottuu mahdollisuus tavoittaa jo valmistuneita opiskelijoita sähköpostin välityksellä. Tätä voi ylipäänsä pitää suurena edistysaskeleena yliopistomme opiskelijoiden palveluihin.

Tähän vaaliliitteeseen on koottu tärkeimmät päivämäärät eduskuntavaalien äänestystä ja ennakkoäänestystä koskien. Löydät tästä liitteestä myös yksityiskohtaisen vaalipäivän äänestysohjeen. Olemme haastatelleet myöskin vaalipaneelilla ylioppilaskunnastamme ponnistavia ehdokkaita. Vaalilitteestä löydät myöskin eräiden vaalipiirimme ehdokkaiden mainoksia.

Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 17.4.2011 klo 9-20.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 6.-12.4.

Ennakkoäänestys ulkomailla: 6.-9.4.

Ennakkoäänestyspaikat Lappeenrannassa: Kaupungintalo Osoite: Villimiehenkatu 1 53100 Lappeenranta Puhelin: (05) 616 2021 Maakuntakirjasto Osoite: Valtakatu 47 53100 Lappeenranta Puhelin: (05) 616 2346 Lauritsalan kirjasto Osoite: Hallituskatu 27 53300 Lappeenranta Puhelin: (05) 616 4771 Sammonlahden kirjasto Osoite: Sammontori 2 53850 Lappeenranta Puhelin: (05) 616 5041

Prisma Osoite: Puhakankatu 9-11 53600 Lappeenranta Puhelin: 050 375 7231 Voisalmen päivätoimintakeskus Osoite: Niittyvillantie 4 53920 Lappeenranta Puhelin: 040 724 8776

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUOKKA 1312 Osoite: Skinnarilankatu 34 53850 Lappeenranta Puhelin: (05) 621 2027 Korvenkylän koulu Osoite: Rauhantie 21 55300 Rauha Puhelin: 040 724 8776

joutsenon kirjasto Osoite: Keskuskatu 2 54100 Joutseno Puhelin: (05) 616 0381 Citymarket Osoite: Toikansuontie 4 53500 Lappeenranta Puhelin: 020 760 7111

Ylämaa-talo Osoite: Koskentie 4 54410 Ylämaa Puhelin: 040 822 1368

Näin äänestät vaalipäivänä 17.4.

ENNEN ÄÄNESTYSPAIKALLE MENOA:

ÄÄNESTYSPAIKALLA:

1. Ota mukaasi äänestyspaikalle ehdottomasti henkilöllisyystodistus, joka voi olla ajokortti tai passi taikka vastaava kuvallinen asiakirja.

6. Esitä henkilöllisyystodistuksesi vaalivirkailijalle. Hän etsii nimesi vaaliluettelosta ja antaa Sinulle äänestyslipun.

2. Ota mukaasi myös postitse saamasi ilmoituskortti (ilmoitus äänioikeudesta). Se nopeuttaa äänestystoimitusta. Ilmoituskortti ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan voit äänestää myös ilman sitä. Mikäli et jostain syystä ole saanut ilmoituskorttia, voit tiedustella sitä ja/ tai sen tietosisältöä lähimmästä maistraatista.

7. Mene äänestyslipun kanssa äänestyskoppiin. Kopissa on kynä ja kopin seinällä ehdokaslistojen yhdistelmä.

8. Merkitse kynällä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jolle haluat antaa äänesi. Ehdokkaan numeron löydät ehdokaslistojen yhdistelmästä. Älä kirjoita äänestyslippuun mitään muuta!

3. Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassasi eli siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty ilmoituskorttiin.

9. Merkittyäsi numeron äänestyslippuun taita se siten, että numero jää taitoksen sisäpuolelle eikä näy ulospäin.

4. jos haluat selvittää jo etukäteen ehdokkaasi ehdokasnumeron, löydät kaikkien vaalipiirien ehdokaslistojen yhdistelmien tiedot näiltä www.vaalit.fi- sivuilta 18.3.2011 alkaen.

10. Mene taitetun äänestyslipun kanssa vaaliuurnasta huolehtivan vaalivirkailijan luo. Hän leimaa äänestyslippusi.

5. Voit ottaa mukaasi oman vaaliavustajan, jos et esimerkiksi kykene itse tekemään äänestysmerkintää.

11.Tämän jälkeen pudotat leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan.

Sen jälkeen voit poistua äänestyspaikalta.

AALEF VAALILIITE

31

tuomastelkka.fi facebook.com/tuomas.eduskuntaan

DIPLOMI-INSINÖÖRI IPLOMI IN NSINÖÖRI 2011 • KAUPUNGINVALTUUTETTU KAUPU • SYL PUHEENJOHTAJA 2008 • LTKY HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA 2007

32

AALEF 1/2011

Anneli Kiljunen

Tasa-arvoinen koulutus – Suomen menestyksen salaisuus • Koulutuksen on oltava laadukasta, maksutonta ja alueellisesti monipuolista.

Lpr:n sos.dem.kunnallisjärjestö

Opintotukea uudistettava tukemaan paremmin opiskelua ja valmistumista • Opintotuki on sidottava indeksiin.

• Vanhempien tulot eivät saa vaikuttaa täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden tukeen.

Terveydenhuolto kuntoon!

• Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa on parannettava mm. yhdistämällä amk- ja yliopistoopiskelijoiden terveydenhuollon palvelut

Puh. 050 511 3123 • www.annelikiljunen.net

Yliopiston (LUT) asemaa ja kilpailukykyä vahvistettava Kansainvälistä yhteistyötä lisättävä Maakunnallinen ammattikouluverkosto säilytettävä Opintotuki sidottava indeksiin

Kauskilan paikallisyhdistys

AALEF 1/2011

33

TOMI SANDSTRÖM

34

AALEF VAALILIITE

• Maaliskuun alusta opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole suojattu kansaneläkeindeksillä. Opintotuen arvo on tällä hetkellä 87 % 1992 arvosta, jolloin nykyinen järjestelmä luotiin.

Tulisiko sinun mielestäsi opintotuki sitoa indeksiin seuraavalla vaalikaudella? Jos ei silloin, niin milloin?

- Opintotuki tulisi sitoa indeksiin, mutta se tulisi tehdä vasta viimeisenä toimenpiteenä, ikään kuin loppusilauksena. Tätä ennen tuen suuruus tulisi tehdä riippuvaiseksi opiskelutahdista. Tämä voitaisiin toteuttaa vaikka siten, että nykyisen 70 kuukauden tuen voisi saada käyttöön siinä ajassa, kun sen tarpeelliseksi näkee. Ne, jotka eivät valmistu lainkaan, maksaisivat saamansa tuen tai osan siitä takaisin.

Näin täysipäiväisesti opiskeleva voisi saada huomattavasti nykyistä suurempaa opintotukea, ilman että kaikkia iltoja tulee viettää töissä.

Samalla he, jotka haluavat suorittaa opintojaan rauhallisempaan tahtiin, saisivat vähemmän opintotukea kuukaudessa, mitä kompensoisivat mahdolliset ansiotulot.

Uudistus kasvattaisi opintotuen välittömiä kustannuksia, mutta kannustaisi nopeampaan valmistumiseen, jolloin työurien pienikin pidentyminen kuittaisi kasvaneet kulut melko helposti.

• Mikä on fantastisinta, mitä ylipistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen?

- Ehkä yksittäisenä asiana nostaisin yliopistouudistuksen, vaikka moni muukin asia on onneksi kehittynyt aikojen saatossa • Mitä on koulutuksen laatu ja miten sitä voidaan mitata?

Keksi uusi koulutuksen laadun mittari. Millä keinoilla opetuksen laatua pitäisi parantaa?

- Viime kädessä paras koulutuksen laadun mittari on se, miten yliopistoistamme valmistuneet sijoittuvat työelämään ja miten he pärjäävät siellä. Jos tämä otettaisiin keskeiseksi laadunvarmistuksen mittariksi, voitaisiin tarkastella valmistuviemme työllisyystilannetta vaikkapa 6 kuukautta valmistumisen jälkeen. Valmistuneiden työllisyys- ja yrittäjyysaste voisivat vaikuttaa yliopistojen perusrahoitukseen, jolloin näiden olisi pakko kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, minkälaisia valmiuksia nykypäivän työmarkkinoille suuntautuvat maisterit tarvitsevat.

• sa!

Mainitse yksi plussa ja yksi miinus yliopistouudistukses-

+ Vapaus ja itsemääräämisoikeus kasvoi

huolta siitä, ettei yliopistoista tulisi massiivisia akateemisia suojatyöpaikkoja.

On epäreilua veronmaksajia ja opiskelijoita kohtaan ylläpitää järjestelmää, jossa koulutetaan silkasta kouluttamisen ilosta ihmisiä kortistoon.

• Sijoita itsesi koulutus kaikille vs. koulutus työmarkkinoiden mukaan - janalle.

Koul. Kaikille________________________________X_Koul. Työmark.

Mukaan Eli siis aivan päätyyn, työmarkkinoiden mukaan.

• Kuinka ja mistä työuria mielestäsi tarvitsee pidentää? Vai tarvitseeko?

- Valtiovarainministeriön mukaan keskimääräisen työuran pidentyminen yhdellä vuodella pienentää kestävyysvajetta noin kahdella miljardilla.

Työuria pitää pidentää alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä. Alkupäästä saadaan löysää pois nopeaan valmistumiseen kannustavalla opintotukijärjestelmällä ja työelämän tarpeiden mukaan mitoitetuilla aloituspaikkamäärillä.

Keskeltä työuran pidentäminen on vaikuttavinta, etenkin jos pystymme vähentämään loppuunpalavien ihmisten määrää. Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen pitää panostaa, jotta ihmisemme eivät palaisi nuorina loppuun. Vaikka näitä asioita ei ensisijaisesti lainsäädännöllä hoidetakaan, tulee niihin silti kiinnittää huomiota.

Loppupäästä pidentäisin työuraa nostamalla eläkeikää ainakin vuodella, vielä kun suuret ikäluokat ovat työelämässä. Eläkeikä, tai sitä edeltänyt virkamiesten eläkeikä, on pysynyt 63:ssa jo vuodesta 1866, vaikka tänä aikana elinajanodote on lähes tuplaantunut. Koskeekohan seuraava ”Nouse jo” -kampanja eläkeikää?

• Mikä on mielestäsi suurin ongelma suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?

- Määrä on asetettu laatuun nähden etusijalle. Lähes jokaiseen kuntaan on ollut pakko saada korkeakoulu tai sellaisen ”sivukirjasto”, jotta kyläparonit olisivat tyytyväisiä. Kun punamullassa ”punapuolue” on halunnut kaikkea koulutusta kaikille ja ”multapuolue” kaikkea koulutusta KAIKKIALLE, ei yksinkertaisesti laadun perään huutavalle järjen äänelle ole jäänyt tilaa.

- Suurin miinus on, että se toteutettiin vasta nyt, eikä aikoja sitten • Onko olemassa aloja, mihin koulutetaan liikaa tällä hetkellä ja voiko koulutuspaikkoja vähentää, jos tämän alan osaajista on ylitarjontaa?

- On olemassa ja voi vähentää. Aloituspaikkojen tulisi riippua nykyistä enemmän työelämän tarpeista.

Kuten edellä esitin, valmistuneiden työllistyminen tai se, kuinka hyvin he ovat itsensä työllistäneet, voisi olla yksi korkeakoulujen perusrahoituksen merkittävimmistä kriteereistä. Näin kannustettaisiin koulujakin kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota siihen, minkä alan osaamista tarvitaan ja kuinka paljon. Tässä tulisi pitää kuitenkin

• Mikä on mielestäsi korkeakouluopiskelijoiden rooli ja asema yhteiskunnassa?

- Me olemme (tai ainakin meidän pitäisi olla) se porukka, joka ottaa todenteolla isänmaan painon harteilleen tulevina vuosina. Olemme tulevaisuuden kantava voima ja tästä syystä iskukykymme on keskeinen tekijä suomalaisen hyvinvoinnin kannalta.

Tästä huolimatta moni meistä tekee opintojen alkuvaiheessa töitä koulutusta vastaamattomissa tehtävissä. Ei siksi, että haluaisimme, vaan koska tullaksemme toimeen, meidän on pakko.

AALEF VAALILIITE

35

TUOMAS TELKKÄ

36

AALEF VAALILIITE

• Maaliskuun alusta opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole suojattu kansaneläkeindeksillä. Opintotuen arvo on tällä hetkellä 87 % 1992 arvosta, jolloin nykyinen järjestelmä luotiin.

Tulisiko sinun mielestäsi opintotuki sitoa indeksiin seuraavalla vaalikaudella? Jos ei silloin, niin milloin?

• Sijoita itsesi koulutus kaikille vs. koulutus työmarkkinoiden mukaan - janalle.

- Kyllä tulisi. Tämä on mielestäni oikeudenmukaisuuskysymys.

- Minut voi sijoittaa aika vahvasti puolelle ”koulutus työmarkkinoiden mukaan”. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole varaa kouluttaa kaikille aloissa vaan tarvitsemme koulutusta kaikille aloille, jotka työllistävät nuoria sukupolvia.

• Mikä on fantastisinta, mitä ylipistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen?

• Kuinka ja mistä työuria mielestäsi tarvitsee pidentää? Vai tarvitseeko?

- Ehdottomasti parasta on draivi ja tekemisen meininki, joka mahdollistaa yliopistojen kehittymisen. Tähän tarvitaan energisiä ja osaavia yksilöitä, joita kyllä löytyy! Viime vuosien merkittävin muutos on yliopistolakiuudistus. Tämän uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet ovat fantastiset, mutta kaikilta osin uudistusta ei ainakaan vielä ole toteutettu yhtä menestyksekkäästi. Johtajuutta ja rohkeutta kehittämiseen tarvitaan edelleen.

- Kirjoitinkin tästä juuri blogissa ja Etelä-Saimaassa (21.3.) Kyllä tarvitsee, koska jos työuria ei pidennetä, jossain vaiheessa menoja joudutaan karsimaan entistä dramaattisemmin. Työuria pitää ehdottomasti pidentää molemmista päistä. Alkupäässä keinoja ovat opinnoissa välivuosien määrän vähentäminen, opinto-ohjauksen lisääminen ja kannustimet valmistumiseen. Myös eläkeiän nosto on välttämätöntä, vaikka vanhemmat ikäpolvet tätä vastaan taistelevatkin. Meidän nuorten on pidettävä tästä metakkaa – on väärin, jos eläkeikää ei pian nosteta.

• Mitä on koulutuksen laatu ja miten sitä voidaan mitata?

Keksi uusi koulutuksen laadun mittari. Millä keinoilla opetuksen laatua pitäisi parantaa?

- Koulutuksen laatu on moniulotteinen, se on paitsi oppimista, innostamista ja kannustamista, myös ajantasaista ja oikeaa tietoa. Koulutuksen laatua voi mitata esimerkiksi opiskelijapalautteen avulla.

Uusi laadun mittari voisi olla vaikkapa läsnäoloindeksi. Mitataan sitä kuinka paljon opiskelijat ovat kurssin luennoilla läsnä. Hyvien kurssien luennoilla yleensä käydään, huonompien ei. Tosin, jos heikon luennoitsijan kurssi on todella vaikea, niin silloin luennoilla kyllä istutaan opetuksen laadusta riippumatta.

Keinoja opetuksen laadun parantamiseen ovat mm. opettaja-opiskelijasuhteen parantaminen siten, että opettajia on enemmän ja opetuksen arvostuksen nostaminen lentoon akateemisessa yhteisössä.

• sa!

Mainitse yksi plussa ja yksi miinus yliopistouudistukses-

- Plussa: Ehdottomasti yliopistojen saamat toimintavapaudet. Tässä uudessa tilanteessa yliopistot eivät ole enää niin vahvasti opetus- ja kulttuuriministeriön talutusnuorassa. Lisäksi pidän erinomaisena sitä, että nyt yliopistojen hallituksissa aidosti hyödynnetään yliopistoyhteisöjen ulkopuolista osaamista – ulkopuolisia jäseniä on paljon aiempaa enemmän.

• Mikä on mielestäsi suurin ongelma suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?

- Mieleni tekisi valita koulutuksen laatu tai korkeakoulutuksen periytyvyys, mutta sanon kuitenkin myöhäiset valmistumisiät. Suomessa yliopisto-opinnot sekä aloitetaan että saatetaan loppuun eurooppalaista keskitasoa selvästi vanhempina. Työurien pidentämisen kannalta tämä on haaste ja suomalaiset pitäisikin saada joustavammin koulunpenkiltä töihin.

• Mikä on mielestäsi korkeakouluopiskelijoiden rooli ja asema yhteiskunnassa?

- Korkeakoulu-opiskelijoiden asema on merkittävä ja meitä myös kuunnellaan. Tosin mielestäni opiskelijoiden ja nuorten ylipäätään pitäisi nykyistä aktiivisemmin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tässä ei aina onnistuta. Hyvä esimerkki tästä on nykyinen epäoikeudenmukainen eläkejärjestelmämme, joka erityisesti sortaa nuoria ikäpolvia. Tästä keskustellaan vähän, kun ei aina edes meitä nuoria tunnu kiinnostavan.

Miinus: Itse toivoin yliopistouudistuksen myös vähentävän yliopistojen byrokratian määrää, mutta käsittääkseni näin ei ole ainakaan toistaiseksi käynyt. Byrokratiasota turhan paperin vähentämiseksi ja sähköisten palveluiden parantamiseksi yliopistoissa voi siis edelleen jatkua.

• Onko olemassa aloja, mihin koulutetaan liikaa tällä hetkellä ja voiko koulutuspaikkoja vähentää, jos tämän alan osaajista on ylitarjontaa?

- Tutkimustiedon valossa ainakin tradenomeja, insinöörejä, medianomeja ja kulttuurituottajia koulutetaan liikaa. Selkä indikaatio tästä mielestäni on se, että kaikki valmistuvat eivät työllisty koulutustaan vastaavaan työhön. Mielestäni näiden alojen koulutuspaikkoja tuleekin vähentää ihan reippaasti.

AALEF VAALILIITE

37

LAURA PEUHKURI

38

AALEF VAALILIITE

• Maaliskuun alusta opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jota ei ole suojattu kansaneläkeindeksillä. Opintotuen arvo on tällä hetkellä 87 % 1992 arvosta, jolloin nykyinen järjestelmä luotiin.

Tulisiko sinun mielestäsi opintotuki sitoa indeksiin seuraavalla vaalikaudella? Jos ei silloin, niin milloin?

- Nyt on aika liittää opintotuki indeksiin, jotta opiskelijoiden toimeentulo säilyttäisi jatkossa paremmin ostovoimansa.

vaiheille. Koulutuksen ennakoiminen työmarkkinoita vastaavaksi on ajoittain erittäin haasteellista; työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat nykyisin nopeasti ja korkeakouluopetuksen viime koulutusohjelman muuttamisesta valmistumiseen on pitkä prosessi. Työttömyyskortistoon ei ole tarpeen kouluttaa tieten tahtoen. Mielestäni tutkintojen määrän ei pidä olla liiallisesti itsetarkoitus. Ammattitaitoisia maistereita tarvitaan, siinä missä tohtoreita ja kummankin koulutukseen tulee panostaa.

• Mikä on fantastisinta, mitä ylipistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen?

• Kuinka ja mistä työuria mielestäsi tarvitsee pidentää? Vai tarvitseeko?

- Jos ajatellaan koko yliopistolaitoksen historiaa sanoisin, että naisten pääsy opiskelemaan. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tämä tapahtui 1870-luvulla. On hyödyttänyt varmasti yliopistoa ja yhteiskuntaa, siinä missä opiskelijoitakin.

- Työurien pidentämisen pitäisi tapahtua kautta linjan. Huolestuttavin piirre on mielestäni nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntyminen. Työmarkkinat ovat muuttuneet epävakaammiksi. Varsinkin uran alussa nuorilla työntekijöillä on paineita päteä työnantajille - pahimmillaan oman hyvinvointinsa kustannuksella. Erityisesti tietotyön kuormittavuutta lisää se, että työn ja vapaa-ajan erottaminen on haasteellista. Osittain on myös kyse töiden kehnosta organisoinnista ja huonosta johtamisesta, jota tulisi parantaa kaikilla organisaatiotasoilla. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi ja tehokkaampi. Ammatinvalinnan ja motivaation tueksi tulee panostaa opinto-ohjaukseen kaikilla koulutusasteilla. Uran loppupäässä kokeneiden työntekijöiden osaamista ja elämänkokemusta tulisi arvostaa.

Pitäisin kuitenkin mahdollisena ja jossain vaiheessa välttämättömänä myös eläkeiän nostamista esim. kahdella vuodella.

• Mitä on koulutuksen laatu ja miten sitä voidaan mitata?

Keksi uusi koulutuksen laadun mittari. Millä keinoilla opetuksen laatua pitäisi parantaa?

- Koulutuksen laatu on mm. sitä, että opittuja tietoja ja taitoja kyetään soveltamaan käytännön työtehtävissä. Opiskeluaikana laadukas opetus on sellaista, että opiskelija ymmärtää opintojen sisällön ja kykenee myös liittämään uutta tietoa jo oppimaansa. Esimerkiksi USA:ssa professorien palkitseminen tapahtuu merkittäviltä osin opiskelijoiden tyytyväisyyden perusteella. Suomessa olisi syytä terästäytyä siinä, että opiskelu nivoutuu riittävästi ajankohtaisiin aiheisiin ja opettamista arvostetaan siinä missä tutkimusta ja julkaisutoimintaa.

• sa!

Mainitse yksi plussa ja yksi miinus yliopistouudistukses-

- Plussaa on se, että yliopistokenttä on lisääntyneen itsemääräämisoikeuden myötä herännyt eloon ja on syntynyt vilkasta keskustelua tieteen yhteiskunnallisesta roolista sekä yliopisto-opetuksen tavoitteista. Miinusta on se, että yliopiston on haasteellista ennakoida yksityisen rahoituksen määrää ja kehitystä, mikä saattaa vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja resurssointia. Ainakin näin alkuvaiheessa.

• Onko olemassa aloja, mihin koulutetaan liikaa tällä hetkellä ja voiko koulutuspaikkoja vähentää, jos tämän alan osaajista on ylitarjontaa?

- Tietotekniikka-alan puolella on varmaankin ”vanhasta muistista” liikaa koulutuspaikkoja. Mahdollisesti myös sellaisilla aloilla, joiden työnäkymät ovat olleet kuntasektorilla ja joissa virkoja on vähentynyt mm. kuntaliitosten myötä. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt kulttuurialat. Pitäisin tärkeänä, että tutkintouudistuksissa ja koulutustarjonnassa etsittäisiin mahdollisuuksia helpottaa uudelleenkouluttautumista tarpeen tullen. Esimerkiksi siten, että tutkinnon perus- ja aineopintojen rakenne olisi pitkälti sama ja erikoistuminen tapahtuisi myöhemmin opinnoissa. Tiettyihin perusvalmiuksiin, kuten tiedonhakuun ja tiedonhallintaan, matematiikkaan, ”menetelmäopintoihin” (esim. tilastotiede, markkinointi, juridiikka, tieteen historia/filosofia) ja kieliopintoihin tulee panostaa riittävästi riippumatta tutkintoalasta (koskee lähinnä LUT:n ainevalikoimaa).

• Sijoita itsesi koulutus kaikille vs. koulutus työmarkkinoiden mukaan - janalle.

• Mikä on mielestäsi suurin ongelma suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?

LP: Jos puhutaan kaikista koulutusasteista, eräänä ongelmana on mielestäni ollut liiallinen tasapäistäminen. Kriittistä ajattelua ja argumentointia on ollut turhan vähän. Opiskelu on ollut passivoivaa.

Koululaisten ja opiskelijoiden olisi kyettävä arvioimaan oppimaansa sen sijaan, että asiat otetaan annettuna. Tämä on selkein ero korkeakouluopiskelussa lukion jälkeen ja toisaalta myöhemmin elämässä kun on jo koulutusta ja työkokemusta pohjalla. Aikuisopiskelijat ovat keskimäärin rohkeampia ilmaisemaan omia mielipiteitään sekä kyseenalaistamaan tutkimustiedon yleispätevyyttä. Peruskoulutusta lähtien tulisi opettaa tieteen olemusta ihmisten päättämänä ja arvioimana asiana, jota voidaan muuttaa jos tulee jotain olennaista uutta tietoa.

Käsitys, vaikkapa historiasta tai biologiasta muuttuu sitä myöten, kun tulee uusia ratkaisevan tärkeitä löydöksiä.

• Mikä on mielestäsi korkeakouluopiskelijoiden rooli ja asema yhteiskunnassa?

- Korkeakouluopiskelijoiden ja korkeakoulusta valmistuvien asema riippuu nähdäkseni aika paljon opiskelualasta. Teknis-taloudellisten tutkintojen vahvuus on läheinen yhteys yrityselämän tarpeisiin. Kuitenkin politiikka vaikuttaa merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin ja laajempaa näkökulmaa yhteiskunnan toimintaan, päätöksentekoon ja sidosryhmäyhteistyöhön tulisi avata enemmän koulutuksessa.

Tieteellisten tulosten kansantajuista julkaisemista tulisi harjoittaa.

Mielestäni korkeakoulutettujen parasta antia yhteiskunnalle voisi olla laaja-alainen näkemys ja kyky erilaisten intressien yhteensovittamiseen yhteiskunnassa. Näistä on hyötyä riippumatta siitä, millaisiin työtehtäviin, organisaatioihin tai mihin maailman kolkkaan elämänsä varrella päätyy.

- En täysin ymmärrä kysymystä, mutta olettaisin sijoittuvani keski-

AALEF VAALILIITE

39

40

AALEF 1/2011

Puhutaanko opintopisteistä vai opintojen edistymisen seurannasta?

Marko junkkari kirjoitti 19.2.2011 Helsingin Sanomissa poliittisen eliitin vieraantumisesta tavallisesta kansasta. Poliitikot yrittävät saavuttaa uskottavuutta opettelemalla vaalien alla ulkoa maitolitran hintaa ja niin edelleen. Varsinainen ongelma on kuitenkin junkkarin mukaan se, että ”Poliitikko puhuu ylätasolla kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, vaikka kansalaista kiinnostaa sen häntä lähimmän terveyskeskuksen kohtalo.” Kuulostaako tutulta?

Sikäli kun olen kunnallista päätöksentekoa seurannut, sielläkään eivät keskustelutasot aina kohtaa. Kunnan tai kaupungin ylin virkamiesjohto ja hallitus ovat keskittyneet ajattelemaan ylätason ratkaisuja ja ajattelun aikahorisontti ulottuu useita vuosia tulevaisuuteen. Yksittäiset valtuutetut tai lautakuntien jäsenet taas katsovat tiukasti tämän päivän ja huomisen arkitodellisuuteen. Suurempien linjojen vaikutuksia arkipäivään on vain välillä hankala arvioida, sillä yleensä kummallakaan tasolla, eliitissä tai maallikkojen, jos tällainen termi sallitaan, keskuudessa ei osata sujuvasti nähdä toiselle tasolle. Tämä synnyttääkin jatkuvasti jonkinlaista jännitettä ja vastakkainasettelua eliitin ja maallikkojen välille.

Kuvatun kaltaisia kommunikaatiokuiluja syntyy myös aina sinne, missä ylioppilaskunnan ”valtaeliittiin” eli toimiston väkeen kuuluva keskustelee yliopistomaailmaan liittyvistä asioista kenen tahansa muun opiskelijan kanssa olipa hän aktiivinen kilta- tai kerhotoimija tai ihan tavallinen luentosalin penkin kuluttaja. Tässä ei ole sinänsä mitään erikoista, pikemminkin outoa olisi se, jos ajatukset liikkuisivat automaattisesti samalla tasolla. Yhteyden synnyttäminen vaatii molemmilta osapuolilta hieman vaivannäköä. Tällainen vaivannäkö on ainakin eliitin edustajalle vain hyödyllistä ja haastaa ajattelemaan tarkemmin mitä hienot puheet käytännössä merkitsevät. Pahitteeksi se ei liene maallikollekaan, jos ymmärtää miksi eliitin edustaja touhuaa sellaisten asioiden kimpussa, jotka ensi kuulemalta eivät tunnu liittyvän millään tavalla opiskelijan arkipäivään.

Vielä ylioppilaskunnassa olevaa kommunikaatiokuilua suurempi rotko on yliopiston johdon (enkä tällä tarkoita vain johtoryhmää ja hallitusta) ja muun yliopistoyhteisön välillä. Meillä tilanne on vielä verrattain hyvä. Sanna Puutosen kolumni (Tekniikka&Talous 11.3.2011) antoi ymmärtää, että ainakin Aalto-yliopistossa asiat ovat vielä heikommissa kantimissa.

Tietyt viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin saaneet minut huolestumaan omassa yhteisössämme vallitsevasta kehityssuunnasta.

Esimerkiksi opintopisteen hinta tuntuu olevan tällä hetkellä paljon mielenkiintoisempi asia kuin opiskelijan kielitaito. Vaikka nämä kaksi asiaa liittyvät saumattomasti toisiinsa, ei kukaan ole katsonut tarpeelliseksi keskustella molemmista yhtä aikaa kielellä, jota kaikki ymmärtävät.

Olisi hienoa, että yliopistoyhteisö ei olisi pelkästään politiikan ongelmakenttä miniatyyrikoossa, vaan se olisi myös ongelmien ratkaisulaboratorio. Olemmehan keskimääräistä aika paljon fiksumpaa sakkia, tai meidän ainakin pitäisi olla. Haluaisin nähdä talkoot, joissa rakennettaisiin uudenlaista keskustelukulttuuria yliopistoomme. Kaikki edellytykset siihen ovat olemassa. Joissain asioissa, kuten LUT:n arvotyössä on jo hyvää yritystä. Yliopiston hallinto on nyt viritetty siihen malliin, että päätöksistä voidaan keskustella laaja-alaisesti, jos vain halutaan, eikä valmistelun pitäisi kaatua enää kohtuuttomaan byrokratiaan. Valitettavan totta on näköjään sekin, että nykyinen hallintomalli mahdollistaa myös juuri päinvastaiset tilanteet.

En ole kuullut, että yliopistossamme olisi huonoja päätöksiä tehty nimenomaan sen takia, että päätettävästä asiasta on kysytty liian laajan joukon mielipidettä, tai että siitä on keskusteltu liikaa jossain hallintoelimessä. Odotan innolla tämän väitteen vääräksi todistamista.

Ruuvataanpa siis kaikki hieman asenteitamme avoimempaan suuntaan ja yritetään kuunnella, ehkä jopa ymmärtää, muitakin kuin itsemme kanssa samaa kieltä puhuvia. Asenteiden muuttaminen on toki raakaa työtä, sillä se vaatii oman asenteellisuutensa myöntämistä ja tunnistamista, eikä siinä auta maitopurkin hinnan ulkoa opetteleminen.

PS. Allekirjoittanut ei osaa lonkalta heittää paljonko litran purkki normaalia rasvatonta maitoa kaupassa maksaa, koska ostaa lähes pelkästään HYLA-maitoa.

--Heikki Mantsinen Edustajiston puheenjohtaja epj@ltky.fi

AALEF 1/2011

41

Tässä taas otteitta Skinnarilan Timo Soinilta. Minulta tiedusteltiin taannoin meinaanko vielä kirjoittaa mukamas Aalefiin,…NO KYLLÄ! Asiat eivät kehity, ellei joku pukkaa sammaloitunutta kiveä pyörimään. Joten arvon lukijat: Kaivakaa pakastehernepussi esiin ja alkakaa vedellä sisältöä nenään, tästä alkaa tämän Aalefin Tornari.

En uskonut, että kolumnia kirjoittamalla pääsee Skinnarilan vihatuimmaksi ihmiseksi, mutta kappas vain, näin kävi. Enkä olisi uskonut, että kolumnille laaditaan vastine. Absoluuttista totuuden lähdettä, Wikipediaa, siteeratakseni: ”Kolumni on omalla palstallaan säännöllisesti julkaistava lyhyt kirjoitus, jossa kirjoittaja esittää oman mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Kolumnisteiksi pyydetään usein poliitikkoja tai muita julkisuuden henkilöitä. Kolumni eroaa uutisesta siten, että kirjoittaja esittää siinä henkilökohtaisen mielipiteensä ja tarkastelee asiaa vain valitsemastaan näkökulmasta. Kolumnin tyylilajiin kuuluu, että kirjoittajalla on oikeus piikitellä ja esittää olevansa oikeassa.”

Alleviivaisin ilmaisut ”eroaa uutisesta”, ”henkilökohtainen mielipide” ja ”esittää olevansa oikeassa”. En ole vieläkään oikein kartalla kaikesta ensimmäisen Aalefin jälkeisestä myllytyksestä... Ensiksi ylioppilaskunta itkee, että kun jäsenistöltä ei saada suoraa ja rakentavaa palautetta ja voi voi, kaikki puhuvat vain selän takana juoruja. Viime Aalefissa oli perusteltua palautetta oikein nimen ja naamakuvan kanssa eikä sekään ole hyvä? Ylioppilaskunta taitaa olla naispuolinen, kun se ei selkeästi tiedä, mitä haluaa. Mutta se koirahan älähtää, johon kalikka kalahtaa.

Syksyllä annoin hieman runtua Aallon ylioppilaskunnalle ja silloin KY:n hallituksen jäsen lähetti viestejä, että kirjoititpa Tornivaara asiaa ja mukava kun joku ravistelee ihmisiä hereille. Toisin kuin lappeen Rannassa, Helsingissä on siis ymmärretty, että toimivaa demokratiaa ei ole ilman oppositiota. ”Tekstissä on asiavirheitä, nyyh ja sniif”. Asiahan on niin, että tämä tyttö istuu edustajistossa, on mukana Kaplaakin hallituksen toimin-

42

AALEF 1/2011

nassa ja seurustelee Ltky-aktiivin kanssa. Siinä missä muissa parisuhteissa puhutaan säästä, meillä puhutaan korkeakoulupolitiikkaa. Tai no, viimeisen Tornarin jälkeen aamupalapöydässä on huudettu korkeakoulupolitiikkaa…: D Väittäisin siis, että olen keskiverto-opiskelijaa enemmän selvillä yliopistomme asioista. Ja jos minulla on väärää tietoa, niin mitenköhän on ”normaalin” jäsenistön laita? Jäsenistöähän näissä luottamustoimissa pitäisi kuitenkin palvella, ei sitä omaa ja oman kaveriporukan etua. Suulaana (ja ilmeisesti tyhmänä) ihmisenä pyrin vain avaamaan keskustelua ja murtamaan jäätä, jotta hiljaisemmatkin ihmiset saisivat äänensä esiin ja norsunluutornin taika murtuisi. Koska viimeksi joku on puhunut niiden hiljaisten ja ei-aktiivisten puolesta ylioppilaskunnassa? Seuraavaa kertaakin saadaan varmasti odottaa taas muutama vuosikymmen, kun ylioppilaskunnan vastaus on loka-kampanja toisinajattelijaa kohtaan.

Vaikka olemme teknillis-kauppatieteellinen yliopisto ja edustamme kovan tieteiden aloja, voisimme toimintaamme ottaa hieman humanismia mukaan. Toisista välittäminen ja vääryyksien korjaaminen on aikamoista humanismiskeidaa juu, mutta eivät ne silti hirveän noloja juttuja ole. Rahan arvon ja poliittisten arvojen lisäksi toimintaamme voisi ottaa ohjaamaan vielä yhden arvon, sen ihmisarvon. Ja se ei sitten määräydy hallitusvuosien mukaan, vaan on lähtökohtaisesti kaikilla sama.

Ennen kuin lähden ostamaan luotiliivejä, vahvistamaan ikkunoita heitettävien tiiliskivien varalta ja petaamaan paikkaa ensi yöksi sohvalle, haluan jakaa kanssanne Äiti Teresan sanonnan: Tärkeintä ei ole mitä teemme vaan miten paljon rakkautta teoissamme on.

--Sanna Tornivaara

Junamatkailu avartaa maailmaa ...vai miten se nyt menikään?

junalla matkustaminen on nastaa. Eikös olekin? Ajatelkaapa kaikkia hyviä puolia. Voi katsella maisemia, tehdä töitä, käydä ravintolavaunussa välipalalla (tai välikaljalla), jutella vierustoverin kanssa, ottaa nokoset, ihmetellä kaikkia rautateiden armosta olevia kaupunkeja (miksi muutoin esim. Kouvostoliitto olisi olemassa?), kuunnella musiikkia, katsoa läppäriltä elokuvaa, lukea kirjaa tai päivän lehteä, soitella kavereille tai vaikka päivitellä VR:n myöhästelyä.

“Jatkuvat myöhästelyt ovat kyllä heikentä-

Myöhästelyä. Paha paha sana. TAAS se VR on myöhässä. Jatkuvat myöhästelyt ovat kyllä heikentäneet valtion rautateiden mainetta. Välillä VR-vitsejä kuulee enemmän kuin blondivitsejä. Jopa itse Halonen on laskenut VR:llä leikkiä, kun jarrut olivat hirttäneet kiinni. “VR:n pitäisi alkaa järjestää elämysmatkoja.”

Nyt rinta rottingilla kohti uusia voittoja! Mitä parhainta kevättä kaikille. Myös VR:lle.

neet valtion rautateiden mainetta. Välillä VR-vitsejä kuulee enemmän kuin blondivitsejä.”

---

Tuomas Telkkä Erehdyin tässä taannoin keskustelemaan VR:n ongelmista iäkkään herrasmiehen kanssa. Meuhasin aikani ja toinen kuunteli kärsivällisesti hiljaa. Nyökytteli. Ja lopulta sanoi: “Kuulehan sie poika. Eikö se ole nykyään pari tuntia Lappeenrannasta pääkaupunkiin. Sehän ei ole aika eikä mikään. Ei edes vaikka oltaisiin puolikin tuntia myöhässä. Kyllä kuulee ennen aikaan matkaan sai varata aikaa hyvän tovin enemmän.” Niinpä.

P.s. Myönnän. Kyllä minuakin VR:n myöhästely nyppii. Mutta ehkä tätä ei tarvitse ottaa niin vakavasti... Nyt varmaan joku pillastuu, että minä en ymmärrä ongelman laajuutta ja kerroinnaisvaikutuksia. Kyllä ymmärrän. En vain halua ajatella tätäkään asiaa turhan ryppyotsaisesti.

Valitammeko siis ihan turhasta? Ehkä osittain. Miettikääpä oikeasti mitä kaikkea junassakin voi tehdä. Aikaa voi todella käyttää muuhunkin kuin kellon vilkuiluun ja pohtimiseen “onhan tää varmasti aikataulussa”. Ja mihin meillä on edes kiire? Mitä jos kaikki matkustettaisiin siten, että aikataulu ei ole minuutilleen budjetoitu vaan väljästi siten, että esimerkiksi Helsinkiin tai minne tahansa saapuessa ehtii vaikka hetken hengähtääkin.

AALEF 1/2011

43

Pankki on mukana nuorten elämässä

Nuorten elämä on täynnä suuria tapahtumia ja isoja päätöksiä: opiskelun aloittaminen, valmistuminen, armeijan käyminen, ajokortin saaminen ja omaan asuntoon muuttaminen. Elämä saattaa olla niin mukaansatempaavaa, ettei raha-asioihin halua haaskata aikaa.

– Pankkitunnuksilla pankkiasiat voi hoitaa verkkopankissa silloin, kun itselle parhaiten sopii – ja käyttää muun ajan muuhun kuin pankkiasioihin. Nuorille löytyy myös juuri heidän tarpeisiinsa sopivat tili- ja korttivaihtoehdot, palvelupäällikkö Reetta Toivonen Lappeenrannan Nordeasta kertoo.

Nuoret asiakkaat voivat lähettää yhteydenottopyynnön Nordea Asiakaspalveluun tekstiviestillä, jolloin asiakas välttyy sekä puhelukustannuksilta että jonottamiselta. Palveluneuvoja pyrkii soittamaan asiakkaalle jo saman päivän aikana. Asiakas maksaa lähettämästään tekstiviestistä normaalin tekstiviestin hinnan. Yhteydenottopyynnön voi lähettää myös Nordean verkkopankin asiakaspostin kautta.

Rahaa opiskeluun ja ajokorttiin Raha-asiat hallintaan Opiskelun aloittaminen merkitsee monille huoletonta opiskelijaelämää ja muuttamista omaan kotiin. Jotta rahat riittäisivät vielä huomennakin, kannattaa vaihtoehdot miettiä ajoissa. Nuorella on valittavanaan monta tapaa rahoittaa opiskeluaika, kuten opintotuki, opintolaina, apuraha ja työskentely opintojen ohessa.

Nordea auttaa nuoria hoitamaan omia raha-asioitaan muun muassa järjestämällä kouluissa taloustietokoulutusta. Koulutuksessa selviää esimerkiksi, mitä haittaa luottokortin käytöstä voi olla ja mitä tapahtuu, jollei maksa laskuja ajoissa.

Ajokortin hankkii suuri osa nuorista aikuisista heti, kun se on mahdollista. Ajokortti on kuitenkin melko kallis hankinta ja autokin pitäisi saada.

Nuorille on myös kehitetty raha-asioiden hallintaa helpottavia työkaluja. Esimerkiksi tekstiviestillä voi saada tilihälytyksen aina, kun tilin saldo menee tietyn rajan alle.

– Osa hankkii ajokortin ja auton kesätyötienesteillä, mutta on myös tavallista, että nuori tai hänen perheensä ottaa lainaa ajokorttia varten, Reetta sanoo.

– Nuoren on aina parempi keskustella raha-asioista pankissa kuin esimerkiksi sortua kalliisiin pikavippeihin, Reetta sanoo.

Oma asiakasohjelma ja omat puhelinneuvojat Nordeassa on oma asiakasohjelma 18–28 -vuotiaille nuorille aikuisille.

Check-in -ohjelma tarjoaa rahanarvoisia ja nuorille asiakkaille räätälöityjä etuja pankki- ja vakuutuspalveluista.

– Haluamme varmistaa, ettei opiskeluaikana turhaan joudu huolehtimaan pankkiasioista. Check-in -asiakkaat saavat maksutta muun muassa Visa Electron -kortin ja pankkitunnukset sekä alennusta opintolainasta ja vakuutuksista, Reetta kertoo.

Nordea Asiakaspalvelussa nuoria asiakkaita palvelee heidän pankkija vakuutusasioihin erikoistuneet neuvojat. Puhelu välittyy oikealle neuvojalle, kun asiakas tunnistautuu puhelun alussa pankkitunnuksillaan.

Helpoiten raha-asiat selviävät kysymällä. Valitse sinulle sopivin vaihtoehto: •

lähetä postia verkkopankistasi

• soita Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe klo 8 – 20. Voit keskustella Check-in –neuvojan kanssa tai halutessasi varata ajan lähimpään Nordea konttoriin • lähetä tekstiviesti SOITA numeroon 12131 muistathan liittää viestiin etu- ja sukunimesi

Tervetuloa Nordeaan!

Kauppakatu 40

– Nuoret asiakkaat kaipaavat tutkimusten mukaan keskimääräistä enemmän henkilökohtaista palvelua ja neuvontaa. Nuorten palveluun perehtyneen neuvojatiimin tavoitteena onkin parantaa nuorten asiakkaiden neuvonnan ja palvelun laatua, Reetta sanoo.

44

AALEF 1/2011

Nordea Lappeenranta

â&#x20AC;&#x153;Nuoren on aina parempi keskustella raha-asioista pankissa kuin esimerkiksi sortua kalliisiin pikavippeihin.â&#x20AC;?

Reetta Toivonen

AALEF 1/2011

45

TEKSTI: Antti Porkka

KOULUKIUSAAMINEN

2.0

Kun olin ala-asteella 5.luokalla, tuli luokallemme uusi tyttö. Hänet oli huostaanotettu perhekotiin kotipaikkakunnallemme jostain muualta päijät-hämeestä.

Tämä tyttö ei ollut penaalin terävin kynä ja hänen olemus oli jotenkin poissaoleva. Jossain vaiheessa tyttö joutui joidenkin luokan oppilaiden silmätikuksi. Oppilaista joukon johtaja kyseli tulokkaalta erilaisia kysymyksiä, kuten mikä on suomen pääkaupunki ja mitkä olivat sepeteuksen poikain isän nimet jne. Muut tytöt ja pojat tyytyivät hihittelemään väärille vastauksille joita tyttö antoi ja kuiskivat yhä uusia kysymyksiä joukonjohtajan korvaan, joita tämä, ilkikurinen ilme kasvoillaan sitten esitti tytölle.

Haluaisin sanoa etten ollut osallinen tähän kiusaukseen, jonka opettajamme myöhemmin tiukalla kädellä lopetti. Olin aivan yhtä täysillä mukana muiden kanssa ihmettelemässä kuinka joku voi olla niin tyhmä ja tietämätön. Aikuisempana sain kuulla, että tytön huonoon keskittymiskykyyn saattoi vaikuttaa se, että hänen oma äitinsä oli ennen huostaanttoa parittanut tyttöä vaihtokaupaksi huumeista. Häpeän tunne oli käsittämätön ja ajattelin että kumpa joku olisi silloin alaasteella tullut ja antanut remmistä koko hyeenalaumalla joka ilkkui tuota poloista yksilöä.

Kasvoin aikuiseksi ja samaa tahtia erilaiset entistä ”rohkeammat” televisio-ohjelmat saivat sijaa ruudussa. Viime aikoina kohua on herättänyt Maria tv-ohjelma, jossa anorektisissa mitoissa oleva polk-

46

AALEF 1/2011

”Kun aikuistumme meidän pitäisi kasvaa sellaisiksi ihmisiksi ettei opettajia enää tarvita lopettamaan kiusaamista.” katukkainen ja itsetietoinen kulttuuri-ihminen haalii ohjelmaansa vierailijoita, jotka ovat enemmän tai vähemmän ulalla omassa elämässään. Hienointa ohjelmassa on, että me katsojat voimme lähettää kysymyksiä netissä Marialle, joka sitten pieni sarkastinen hymy kasvoillaan kysyy niitä joko psykoosia muistuttavassa olotilassa olevalta Vesa Keskiseltä tai vertaa Johanna Tukiaista johonkin maalaukseen, jota Tukiainen ei voi tietää. Ja taas me hihittelemme ja ihmettelemme miten joku voi olla noin tyhmä.

Kun aikuistumme meidän pitäisi kasvaa sellaisiksi ihmisiksi ettei opettajia enää tarvita lopettamaan kiusaamista. Suurimman osan väestöstä kohdalla tämä pitääkin paikkansa, mutta sitten on heitä joiden itsetunto pohjautuu muiden heikkouksiin omien vahvuuksien sijaan.

Jäljelle jääkin vain kysymys, että kuka antaa sellaiselle ihmiselle tvohjelman ja ennen kaikkea kuka sitä katsoo.

Itsetuntoista keväänjatkoa!

Check-in -asiakkuus tuo mukanaan paljon hyvää Check-in on suunniteltu sinulle, 18-28 -vuotias nuori aikuinen. Check-in -asiakkaana saat monipuolisia etuja, kuten tuntuvia alennuksia Nordean pankki- ja vakuutuspalveluista. Käytössäsi on myös Check-in -neuvojien asiantuntemus, käänny tarvittaessa heidän puoleensa – he auttavat sinua mielellään.

Liity nyt Check-in -asiakkaaksi, soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai lähetä yhteydenottopyyntö osoitteessa nordea.fi.

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

Edustajaksi eduskuntaan

Tapavainolan py/Ari Torniainen

• Koulutus on tie menestykseen: ammattikoulutuksen on lähdettävä työelämän tarpeista.

• Yliopistojen ja korkeakoulujen aluepoliittinen merkitys kasvukeskuksen kehittäjinä ja vetovoimatekijöinä on huomioitava.

• Yliopistoissa on panostettava tutkimukseen ja kehitykseen.

• Opintotukea tulee kehittää palkitsemaan päätoimiseen opiskeluun.

AALEF 1/2011

47

ELÄMÄÄ LINSSIN LÄVITSE TEKSTI: Ville Jahn KUVAT: Vesa Laitinen

48

AALEF 1/2011

Yliopistomme opiskelijakaarti on todella kirjavaa jo pelkästään opinnollisten suuntauksien perusteella. LUT kätkee kuitenkin uumeniinsa erittäin kirjavaa osaamista myös tekniikan ja talouden ulkopuoleltakin. Viime aikoina eniten näkyvillä ovat olleet etenkin ylioppilaskuntamme eduskuntavaaliehdokkaat, jotka ovat kampanjoineet melko näyttävästi erinäisten tapahtumien yhteydessä.

Lappeenranta pääsi kartalle myös vuoden lehtikuva 2010- kilpailun yhteydessä, kun yliopistomme kasvatti Vesa Laitinen rohmusi itselleen tuon kyseisen palkinnon. Vuonna 2003 tietotekniikan puolella aloittanut ja pari vuotta myöhemmin tuotantotalouden puolelle loikannut Vesa on löytänyt ammatin rakkaasta harrastuksestaan. Tämä Lapinlahtelainen on valokuvannut pienestä pitäen ja kamera tuntuukin hänelle lähes luonnolliselta käden jatkeelta. ”-Hankala sanoa, milloin kuvaaminen alkoi. Taisi olla niillä seuduin, kun aloitin hommat yokunnassa. Silloin aloitin tekemään sitä ammatikseni. ” Opinnot ovat saaneet jäädä hieman taka-alalle Freelance-valokuvaksen alkaessa.

Opintojen etenemistä tiedusteltaessa vastauksena tuli seuraavaa: ”-Kandi on viittä vaille valmis, pariin vuoteen en oo koulua käyny ollenkaan. Tosin kun tuo kandi on noin lähellä valmista, niin tekisi mieli puristella se valmiiksi.”

Ylioppilaskuntahommiin liittyen paljastuu allekirjoittaneen kanssa pieniä yhtäläisyyksiä. Vesa puuhailikin 2005 syksystä Aalefin graafikkona kun silloinen lehti laitettiin uusiksi. ”–Se oli hauskaa aikaa. Ei siitä tosin paljon mitään palkkaa saanut.” Tuskin näitä hommia kukaan rahan takia tekeekään. Niinkuin Vesa mainitsikin, oli hauskaa päästä toteuttamaan itseään ja rakentamaan uutta lehteä alusta alkaen, suunnitella koko konsepit uudelleen.” Samojen ongelmien kanssa tosin painittiin lehden teossa silloinkin. Kirjoittajien puute vaivasi lehden sisältöä tuotettaessa.

Koulutusta kuvaamiseen liittyen ei Vesalla ole, vaan taidot ovat pikemminkin kehittyneet intohimon ja tekemisen myötä. TaiKin, tai

nykyisen Aalto-yliopiston taidevalokuvauslinja oli Vesalla tähtäimessä ja viimeiselle kierrokselle mentiinkin, mutta aivan maaliin asti ei päästy.

Kuvia Vesa on ottanut melko monelle taholle, suurimpina näistä etenkin Helsingin Sanomat ja lappeen Rantalaisista medioista tietenkin Etelä-Saimaa. Myös suuri osa yliopistomme materiaalista on Vesan käsialaa. Repertuaariin kuuluu myös erinäiset aikakauslehdet ja naistenlehdet. Olipa Vesalla luvassa illalla keikkakin erääseen naistenlehteen.

Kuvauskalusto on Vesalla melko kompakti ja helposti mukana liikkuva. ”-Järjestelmäkamera ja muutama lasi siihen.” Hieman vaatimattomalta kuulostavan varustelun jälkeen päätin tiedustella niiden hintaa ja kaikenkaikkiaan päästiin kuitenkin lähemmäs kymmentätuhatta. ”-Kyllähän se aina vähän naurattaa kun mulla oli tuossa auto, jonka olin ostanut noin kuudella sadalla ja takakontissa sitten kameravarusteet, joiden arvo oli yli kymmenkertainen tuohon autoon verrattuna.”

Vinkkinä alotteville valokuvaajille tai aiheesta kiinnostuneille Vesa kehotti unohtamaan kalliit varusteet ja vain kuvaamaan. ”-Ihan sama millä kameralla kuvaat, kunhan vain kuvaat. Etenkin nyt kun nettiä voi käyttää apuna. Voit helposti rakennella oman portfolion nettiin esim. flickriin, tumblr jne. Tärkeintä on vain aloittaa tekemään ja löytää se oma homma ja rohkeasti ottaa yhteyttä lehtiin ja muihin medioihin kun alkaa kokemusta olla takana.”

On erittäin hienoa, että joku kykenee tekemään ammatikseen jotain, mistä oikeasti pitää. Jokainen joutuu varmasti jossakin vaiheess elämäänsä punnitsemaan mukavan työn ja hyväpalkkaisen työn välillä.

Toiset ovat sen verran onnekkaita, että tuo vastaus tulee ikäänkuin itsestään.

Vuoden lehtikuvan 2010 palkinnon voittanut kuva on nimeltään ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”. Siinä isosisko pitelee pikkusiskoaan sylissään Asta-myrskyn kaatamien kuusien keskellä.

AALEF 1/2011

49

NESU

TEKSTI: Katri Kautovaara Tätä on kysynyt moni teekkari ja kylterikin, joten eiköhän selvennetä asiaa hieman: NESU = Nordiska Ekonomie Studerandes Union NESU on siis pohjoismaisten kauppatieteilijöiden järjestö, jonka tarkoituksena on edistää ekonomiopiskelijoiden välistä yhteistyötä omassa maassaan ja muiden Pohjoismaiden välillä sekä toimia sosiaalisena yhdyssiteenä jäsenistönsä keskuudessa suhdeverkostoja luoden.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - järjestää ja osallistuu alan seminaareihin - järjestää jäsenilleen matkoja sekä tiedotus- ja virkistystilaisuuksia - on yhteistoiminnassa muiden alan yhteisöjen sekä pohjoismaisten yhteistyöjärjestöjen ja kauppatieteellisten yksiköiden kanssa - Tarjoaa informaatiota ajankohtaisista pohjoismaiseen liike-elämään liittyvistä teemoista (seminaarit)

taankin NESU-sitseille! Jokaisille sitseille on siis varattu vaihteleva määrä kiintiöteekkareita, joten eikun hihasta kiinni jos olet teekkari ja kiinnostuit!

VIIMEKSI TAPAHTUNUTTA NESU Spring Conference 2011 Reykjavík, teema: Brand Management

HISTOrIA Vuonna 1956 toukokuussa perustettiin Tukholmassa NHS – kongressi eli ”Nordiska Handelshögskolornas Studenkårer”. Perusajatuksena oli lähemmän yhteistyön aikaansaaminen Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen kauppakorkeakoulujen opiskelijoiden välille. Alussa NHS -kongressi kokoontui varsin suppeana, mutta sitäkin arvovaltaisempana – puheenjohtajatasolla. Toiminnasta haluttiin kuitenkin myös tavallisia opiskelijoita koskevaa, joten kehiteltiin ideaa erityisen ”pohjoismaisen viikon” järjestämisestä. Tätä voidaan pitää nykyisienkin seminaarien alkumuotona. Vuonna 1972 organisaation nimeksi muutettiin Nordiska Ekonomie Studerandes Union, NESU. Suomessa KY Helsingistä alkoi pyörittää toimintaa jo NHS-kongressin aikoihin ja on sittemmin laajentunut jokaiseen Suomen kauppatieteiden koulutusta tarjoavaan kaupunkiin (11kpl + Tallinna!).

NESU-ENKLAAVI NESU-Enklaavi on vasta 2009 perustettu lappeen Rantaa ja tänä vuonna toimintaa pyörittää 7-henkinen toimiryhmä, jonka puheenjohtaja toimii toisen vuoden katilainen Katri Kautovaara. (tsekkaa muut toimiryhmäläiset Enklaavin nettisivuilta!)

NESU’11 järjesti ensimmäiset sitsinsä helmikuussa Gigglin Marlinissa teemalla Sport. Sitsien kiintiöteekkareiden määrää oli laajennettu päivän Liugur-tapahtuman vuoksi ja sitseille osallistuikin kymmenkunta teekkaria! Toivottavasti viihdyitte ja löydätte tienne uudes-

50

AALEF 1/2011

Seminaarit ovat kahdesti vuodessa järjestettäviä NESUn päätapahtumia, jotka tuovat kauppatieteiden opiskelijat ympäri Pohjoismaita yhteen viikon ajaksi. Seminaarit mahdollistavat verkostoitumisen maan rajojen ulkopuolelle. Seminaarien järjestämisvastuu kiertää maiden sekä kaupunkien välillä ja ne tarjoavatkin loistavan mahdollisuuden tutustua sekä Pohjoismaiseen liike-elämään että uusiin ihmisiin. Jokainen seminaari on kulloisenkin opiskelijoista koostuvan järjestelykomitean kuukausia kestävän järjestelyurakan tulos.

Kevään 2011 Reykjavíkin seminaariin osallistui 4 Enklaavilaista. Koko seminaariin osallistui kyltereitä useasta Suomen kaupungista, Tanskasta, Ruotsista, Virosta ja tietenkin järjestäjämaa Islannista. Menossa mukana oli yhteensä noin 100 ekonomiopiskelijaa.

Mistä oli seminaarin ohjelma tehty: - aikaiset aamut - 7 yritysvierailua (keskityttiin teemaan Brand Management) - 5 yritysluentoa (teema Brand Management) - vierailu Suomen suurlähetystössä - 2 sitsit - Baarikierros yllätyksillä höystettynä - Karaokea - nähtävyyksiä: geysir, jättivesiputous, islanninheppoi, laavakenttii, kuumia lähteitä..

- Baari-ilta with Harvard business students; juomaskaba NESU vs Harvard!

- BLUE LAGOON; rentoutumista, HEAVEN! - Gaala-illallinen; viikon huipentuma!

Katri Kautovaara, NESU-Enklaavin puheenjohtaja

TULOSSA! Sitsejä ympäri Suomea NESU-risteily Vappurundi NESU goes Ruisrock!

NESUn kesämöksä Lisää sitsejä!

NESU Autumn Conference 2011 Turku Stockholm, Teema: Innovations to Revenue!

AALEF 1/2011

51