Aalef 2011 4

AALEF

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OPISKELIJOIDEN LEHTI

04/2011

O:Y]]_ ZKV`OV_X K`_VVK `YS^ ]ss]^ss R_YWKKWK^^K]S ]KWKVVK U_X WKU]K^ Y]^YU]O]S UY\^SVVK =ss]^ ]_WWKU]S `YS^ S^]O `KVS^K TYUY USSX^OsX ]_WWKX ^KS Zc \S]^cU]OX VsRSWZssX cR^OOX `SS^OOX ^KS UcWWOXOOX O_\YYX @YS^ ]ss]^ss S^]OVVO]S VKZ]SVVO]S VKZ]OXVKZ]SVVO]S ^KS

`KSUUK VKRTYS^^KK ]ss]^ X Rc`sX^OUO`sS]cc^OOX U_XRKX ]KKTKX ^SVS YX 8Y\NOK]]K :KV`OV_ YX WKU]_^YX TK ]O YX VSS^O^^s`S]]s ZKXUUS NOLS^ TK @S]K /VOM^\YX UY\^^SSX EjW [Feiik a ojj i_ DehZ[Wd l[haaefWda_iiW eie_jj[[iiW dehZ[W$\_$ Teemme sen mahdolliseksi

Kauppakatu 40 Lappeenranta nordea.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

Säästä huomaamattasi ja ylläty iloisesti

P Ä Ä K I R J O I T U S

End of the line

sessä, johon SINULLA on täydet mahdollisuudet vaikuttaa. Älä epäröi laittaa suoraa palautetta toimistomme suuntaan, jotta sinun lehdestäsi, Aalefista saadaan vieläki parempi.

And next year’s words await another voice.

Toivottavasti olette edes jossakin määrin nauttineet hetkistä Aalefin parissa vuoden mittaan ja jos ette ole, syyttävää sormea voitte heilutella toimiston kiiltävälle kaljulle.

And to make an end is to make a beginning.”

Päräyttävää loppuvuotta 2011 koko Skinnarilan kansalle!

T.S. Eliot, ”Little Gidding”

May the Force be with you!

”For last year’s words belong to last year’s language

Vuosi 2011 tulee jäämään mieleeni melkoisena vuoristoratana. Huippuja on seurannut melkoisia notkahduksia ja kuopan pohjalta on taas ponnistettu korkealle ja kovaa. Jokainen kokemus kuitenkin rikastuttaa ja olen varma, että tämänkin vuoden koettelut auttavat selviytymään tulevien vuosien haasteista.

Ville Jahn

Vuoteni Aalefin parissa on ollut uskomattoman antoisaa. Lehtikonseptin uudistaminen ja siitä toisinaan saatu positiivinen palaute on auttanut siivittämään paketin uudistamista ja kehittämistä. Tämä Aalef, vuoden viimeinen numero on pikkuhiljaa alkanut saada sellaista muotoa, jota lähdin alkuvuodesta visualisoimaan. Päätin jatkaa päätoimittajana vielä ensi vuoden puolelle, jotta saan vietyä kehitystyön loppuun ja pedattua mahdolliselle seuraajalleni mahdollisimman hyvät lähtökuopat.

Päätoimittaja aale f@ltky.fi + 358 40 735 0404

AALEF - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoiden lehti Julkaisija Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY Yhteystiedot Ylioppilastalo Laserkatu 10 53850 Lappeenranta Päätoimittaja Ville Jahn aalef@ltky.fi +358 40 735 0404 Ilmoitusmyynti Juhana Repo paasihteeri@ltky.fi +358 44 293 8818 Toimituskunta Pete Hyrkäs Hanna Manelius Heikki Mantsinen Antti Nousiainen Sami Savioja Markus Siivola Petteri Uronen Anssi Tura Anni Wahlroos Painos 1000 kpl Ilmestyy neljästi vuodessa Painopaikka I-print Oy - Sanomalehtipaino Kirjapaino Internet www.ltky.fi

Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/ puhelu+7 snt/min (alv 23 %).

Alle vuoden ikäisenä tämä lehti elää käsissäni vielä jatkuvassa kehityk-

Muuta meille!

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan ja saat tehdä kodistasi näköisesi. Mitä pitempään asut, sitä paremmat asukasedut saat. Vuokravakuus on vain 250 € ja vesimaksu sisältyy vuokraan.

Tutustu asuntotarjontaamme: www.muutameille.fi

VVO-kotikeskus Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 4260 lappeenranta@vvo.fi

SISÄLLYS AALEF 4/2011

03 PÄÄKIRJOITUS

Päätoimittajan terveiset.

06 YHTEISELOA SKINNARILASSA LTKY:n pääsihteerin mietteitä.

06 LTKY:N HALLITUKSEN JA EDUSTAJISTON KOKOUKSISSA PÄÄTETTYÄ Päätettiin...

08 AJATTELUN VELTTOUTTA Kolumni

10 YTHS:n AMK-pilotti Lappeenrannassa Terveydenhuoltoa kansalle

14 SEFE & TEK

Kyllin ja TYKin vuoden viimeiset

18 IN SEARCH OF TIMON & PUMBA

Kesätöissä sarvikuonojen maassa

25 SALUT

Korkeakoululiikuntakonsepti esittäytyy

28 SIF TAPAHTUI

Innovaatioita ja yrittäjyyttä Skinnarilassa

33 AALEFIN SUURI OPISKELIJAN OSTOSKORIVERTAILU

Aalef tutkii kauppojen hintatasoa

38 NORDEAN TERVEISIÄ

Uraa pankkialalta ja tietopaketti opintolainasta

41 Erilaista opiskelija-asumista Miltä kuulostaisi omakotitalo opiskelijakämpäksi?

4

AALEF 3/2011

28

18 33

SAAREN PÄÄSSÄ Viime aikoina olen kuullut monta kertaa sanonnan ”vuosi lähenee loppuaan” tai kuten itse tykkään sen muotoilla Inter Cityn valo paistaa tunnelin päässä. Sanontahan viittaa opiskelija-aktiivitoiminnan jaksottumiseen kalenterivuosittain, jokaisen vuoden lopulla valitaan seuraavalle kaudelle hallitus ja mahdollisesti myös toimihenkilöitä.

Tämä aktiivinen porukka tulee seuraavana vuonna vastaamaan kyseisen orgaanin toiminnasta, myös henkilökohtaisesti ollessaan tilivelvollisia.

Omassa yliopistoyhteisössämme valinnat koskettavat kiltoja, kerhoja, erillisiä yhdistyksiä ja ylioppilaskuntaa.

Opintoaikojen rajauksesta on yliopisto julkaissut toimintaohjeet, seuraava lainaus on suoraan siitä:

Nykyään opintoaikojen rajauksen, kaksiportaisen opintotuen ja KELAn tiukkenevien vaatimusten myötä niin kutsuttu ”aktiivipooli” pienenee vuosi vuodelta. Opiskelijoita pelottaa oma toimeentulonsa jos lähtee mukaan aktiivitoimintaan, mitä jos opintotuki katkeaa ja joutuu töihin?

Tämähän hidastaa opintoja ja voi johtaa opinto-oikeuden menettämiseen eli tulevaisuuden suunnitelmien romuttumiseen. Tämä on suuri uhka opiskelijoille, mutta ei kuitenkaan todellinen.

3) kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistuminen

Toimeentulo on aihe mikä on aina opiskelijoiden agendalla. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa jonka perustoimeentulo perustuu lainanottamiseen. Opintotuki kokonaisuudessaan käsittää kolme elementtiä opintoraha, asumislisä ja opintolaina. Kokonaisuudessaan tämä muodostaa n. 800e/kk, josta 300e/kk on lainaa. Haluaisin kuitenkin rohkaista opiskelijoita lainanottoon! Itse näen opintolainan nuoruuden ajan vapauden lisäämisenä, lainalla pystyy tekemään sellaisia asioita mitä ei rahattomana olisi mahdollista. Sillä pystyy myös laventamaan päivittäistä leipää, opiskeluajan ei tarvitse olla jatkuvaa penninvenyttämistä. Lainan nurja puolihan on että sen joutuu maksamaan takaisin, korkoineen. Korothan ovat valtion takaamassa opintolainassa maltilliset ja opintolainavähennys on 30% (2500e ylittävästä osasta) jos valmistut määräajassa. Takaisin maksua avittaa myös fakta että tekniikan ja talouden korkeakoulutuetut työllistyvät hyvin, palkatkin ovat kohdallaan. Älä anna siis pelon toimeentulosta rajoittaa sinun halujasi osallistua aktiivitoimintaan, nosta lainaa jos siltä tuntuu ja elä opiskeluaikanasi!

suorastaan lisää sitä.

”Lisäajan myöntämisessä ja opintojen etenemisen vaatimusta käsiteltäessä tulee ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne eli: 1) opiskelijan sairaus tai vaikea elämäntilanne 2) opiskelunaikainen yhteiskunnallinen osallistuminen

4) systemaattinen huippu-urheiluun valmentautuminen tai 5) taiteelliseen huippusuoritukseen valmistautuminen” Kohta 2 viittaa suoraan opiskelija-aktiivina toimimiseen. Opiskelijaaktiivina toimiminen ei vaikuta siis sinun opintoaikaasi lyhentävästi se

Henkilökohtaisesti alan lopettelemaan tai ”ammatilais”termein jäähdyttelemään aktiivi-uraani, mielestäni on jo aika päästää nuoria kykyjä pelikentälle, olenhan toiminut kaksi vuotta killassa sekä osittain päällekkäin kolme vuotta ylioppilaskunnassa ja noista kolmesta vuodesta kaksi hallituksessa. Olen antanut osani rakkaalle yliopistollemme, sen opiskelijoille ja suomalaiselle ylioppilasliikkeelle. Nyt on sinun vuorosi!

Hae siis sinua lähellä olevaan organisaatioon vaikuttamaan opiskelijan paremman huomisen puolesta; nyt, huomenna tai ensi vuonna. Älä jätä näitä kokemuksia hankkimatta koska näitä et saa yliopiston luentosaleista.

Sampo Saarenpää Hallituksen puheenjohtaja 2011

!

N Ä DÄ

MYY

Lievästi gonahtanut ylioppilaskunnan hallitus, vm. 2011 • (Enimmäkseen) sisäsiisti • Mukavasti sisäänajettu • ”Ei se järvi soutamalla kulu!”

6

AALEF 3/2011

LTKY:N HALLITUKSEN JA EDUSTAJISTON KOKOUKSISSA PÄÄTETTYÄ Hallitus 21/2011 Päätettiin avata teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenen ja yliopistokollegion jäsenen haku ajalle 6.9.-23.9.2011. Päätettiin jatkaa edellisissä kokouksessa avattuja yliopistokollegion ja opintotukilautakunnan varajäsenen hakua 23.9.2011 asti.

Päätettiin esittää edustajistolle opetuspalkinnon saajia liitteen mukaisesti. Julkistetaan päätös salaiseksi 15.10.2011 asti.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi vuokrasopimus Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran kanssa ylioppilastalon yläkerran toimistotilasta.

Päätettiin esittää edustajistolle Aalef-kabinetin ja pj-ps-huoneen vuokraamista Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi LTKY:n linjapaperi 2012-2015 liitteen mukaisesti.

Päätettiin hyväksyä hallituksen puolivuotisraportti edustajistolle esitettäväksi liitteen mukaisesti.

Päätettiin nimittää Repo keskusvaalilautakunnan sihteeriksi.

Keskusteltiin LOAS:n tulevaisuudesta uuden toiminnanjohtajan alaisuudessa.

Keskusteltiin hallituksen kesän ajan palkkioista.

Hallitus 22/2011 Päätettiin lähettää Saarenpää ja Suortti LYY:n 32. vuosijuhlille 1.10.2011.

Päätettiin järjestää LTKY:n 42. vuosijuhlat 15.10.2011 ylioppilastalolla.

Päätettiin maksaa ESN Lappeenrannan bussi Ylämaan spektroliittikaivoksille. ESN maksaa bussin LTKY:lle matkasta saatavilla tuotoilla.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi LTKY:n linjapaperi 2012-2015 liitteen mukaisesti.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi palkittavia LTKY:n 42. vuosijuhlilla liitteen mukaisesti. Päätös on salainen 15.10.2011 asti.

Hallitus 23/2011 Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi palkittavia LTKY:n 42. vuosijuhlilla liitteen mukaisesti. Päätös on salainen 15.10.2011 asti.

Hallitus 24/2011 Päätettiin lähettää Haapiainen ja Repo Sätky ry:n ja Cluster ry:n 40-vuotis vuosijuhlasitseille 1.10.2011.

Päätettiin lähettää Kytömäki SYL:n kv-tapaamiseen 26.-27.9.2011.

Päätettiin lähettää Haapiainen SYL:n viestintätapaamiseen 27.9.2011.

Päätettiin lähettää Saarenpää, Suortti, Tura ja Tytti Bruce periferiatapaamiseen 29.-30 .9.2011.

Päätettiin lähettää Tura ja Henna Hartikainen SYL:n sopotapaamiseen 10.-11.10.2011.

Päätettiin olla osallistumatta SYL:n kehytapaamiseen 28.9.2011.

Päätettiin lähettää Repo Lappeenrannan Ylioppilastalo Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen 23.9.2011.

Päätettiin järjestää hyvinvointiviikko 7.-11 .11.2011.

Päätettiin nimetä Hanna Nopanen kirjaston neuvottelukunnan varsinaiseksi opiskelijaedustajaksi ja Elina Hakkarainen hänen varaedustajakseen.

Päätettiin jatkaa markkinointisihteerin hakua 30.9.2011 asti.

Keskusteltiin edustajistovaalien aikataulusta ja vaaliohjeesta.

Päätettiin vahvistaa keskusvaalilautakunnan hyväksymät vaaliasiakirjat liitteen mukaisesti.

Päätettiin hyväksyä yhteistyösopimus Saimaan juomatehtaan kanssa liitteen mukaisesti.

Päätettiin jatkaa yhteistyösopimusta Nordean kanssa entisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Keskusteltiin kirjaston tietokoneista.

Keskusteltiin linjapaperista ja sen painattamisesta sidosryhmille.

Hallitus 25/2011 Päätettiin olla osallistumatta OTY:n vuosijuhlille. Hakkarainen vastaa tervehdyksestä.

Päätettiin lähettää Saarenpää, Kytömäki, Tura, Suortti ja Repo TTYY:n vuosijuhlille. LTKY maksaa kahden osallistujan osallistumisen juhlille.

Päätettiin lähettää Hakkarainen, Luttunen ja Henna Hartikainen SYL:n kopotapaamiseen.

Päätettiin lähettää Saarenpää SYL:n pj-pstapaamiseen.

Päätettiin valtuuttaa Antti Heikkinen TTYY:ltä

käyttämään LTKY:n ääntä Sefi General Assemblyssä.

Päätettiin avata YTHS:n Lappeenrannan terveyspalveluyksikön johtokunnan opiskelijaedustajien (3+0) ja LOAS:n valtuuskunnan opiskelijaedustajien (6+6) haku ajalle 26.9.26.10.2011.

Keskusteltiin LTKY:n viestintästrategiasta.

Päätettiin hyväksyä lausunto OLL:n liittokokousmateriaaleista liitteen mukaisesti.

Päätettiin esittää edustajistolle LTKY:n OLL:n liittokokousedustajiksi Turaa ja Sami Saviojaa.

Päätettiin maksaa SYL:lle lukuvuoden 20102011 jäsenmaksujen toinen erä 10 449,25€.

Keskusteltiin pankkiasioista.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi LTKY:n lisätalousarvio liitteen mukaisesti.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi ESN Lappeenranta –kerhon säännöt.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi Init –kerho säännöt.

Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi LTKY:n linjapaperi 2012-2015 liitteen mukaisesti.

Keskusteltiin LOAS:n hallinnon opiskelijaedustajista.

Keskusteltiin toimiston ovien teippauksista.

Hallitus 26/2011 Päätettiin olla osallistumatta SAY:n 115. vuotisjuhlaan. Luttunen vastaa tervehdyksestä.

Päätettiin maksaa YTHS:lle lukuvuoden 20112012 YTHS-maksut, yhteensä 162 645 €.

Päätettiin myöntää ero Paavo Leinoselle LOAS:n hallituksen opiskelijaedustajan paikalta 1.1.2012 alkaen.

Päätettiin jatkaa yliopistokollegion varaopiskelijaedustajan ja teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajan hakua ajalle 5.10.-26.10.2011.

Päätettiin avata YTHS:n valtuuskunnan opiskelijaedustajan ja LOAS:n hallituksen edustajan haku ajalle 5.10.-26.10.2011.

Päätettiin valita Etelä-Karjalan kesäyliopiston Lappeenrannan kesäyliopistotoimikuntaan Elina Hakkarainen.

Päätettiin maksaa Saarenpään osallistuminen SuomiAreenaan 2011.

Päätettiin olla mukana perustamassa Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja Lappeenrannan kaupunkikeskusta LAKES ry:n kanssa Opiskelijan Lappeenranta ry ja lähettää Haapiainen ja Repo LTKY:n edustajiksi yhdistyksen perustamiskokoukseen.

Keskusteltiin sihteeristön kehityskeskusteluista.

Keskusteltiin yo-talon ravintolan tilanteesta.

Keskusteltiin kunnallisvaaleista ja niihin tehtävästä vaikuttamistyöstä.

Hallitus 27/2011 Päätettiin olla osallistumatta Kemistklubbenin 88. vuosijuhlille. Haapiainen vastaa tervehdyksestä.

Päätettiin lähettää Suortti ja Kytömäki Teekkariperinnejuhlille.

Päätettiin lähettää Tura, Haapiainen, Suortti, Kytömäki, Hakkarainen ja Repo SAIKOn 13. vuotisjuhlaan. LTKY kustantaa kahden osallistujan liput.

Päätettiin valtuuttaa Henna Peltoniemi ja Lassi Uusitalo edustamaan LTKY:aa ESN Finlandin National Platformissa.

Päätettiin valita markkinointisihteeriksi Andreas Ahlbäck. Työsuhde on voimassa toistaiseksi ja palkkaus provisioluonteinen liitteenä olevan taulukon mukaisesti.

Päätettiin valita Henna Hartikainen varsinaiseksi opiskelijaedustajaksi ja Elina Hakkarainen varaopiskelijaedustajaksi kielikeskuksen neuvoa-antavaan johtoryhmään.

Keskusteltiin kellarin siivous- ja sakotuskäytännöistä. Sovittiin, että sakko laitetaan varaajalle pienimmästäkin siivoamatta jättämisistä ja asiasta tärkeimpiä kellarin käyttäjäryhmiä.

Jäsenpalvelusihteeri tekee tarkastuslistan hallituksen jäsenille ja Saarenpää jakaa työviikon alustuksessa kellarin tarkastusvuorot.

Päätettiin merkitä liikuntasihteeri Sami Saviojan esittely korkeakoululiikunnan tämän hetkisestä tilanteesta tiedoksi.

Keskusteltiin kerhosäännöstä ja kerhojen toiminnan valvonnasta.

Hallitus 28/2011 Päätettiin järjestää LTKY:n glögit ja samalla uuden toimiston tupaantulijaiset 30.11.2011 kello 16 alkaen. Paikalle kutsutaan kaikki läheiset sidosryhmät.

Päätettiin pitää toimintasuunnitelman tekoreissu 13.-15.11.2011 Vierumäellä.

Keskusteltiin ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion raameista sekä näiden toteuttamisesta.

Päätettiin esittää edustajistolle LTKY:n edustajiksi SYL:n liittokokoukseen Saarenpäätä, Kytömäkeä, Turaa, Luttusta, Hakkaraista, Repoa, Mantsista ja Henna Hartikaista.

Päätettiin pitää liittokokouskoulutus liittokokousedustajille 16.11.2011 kello 16:30.

Keskusteltiin LOAS:n hallituksen asiantuntijaja asukasedustajista. Laitetaan erovuorossa oleville ja muuten kiinnostuksensa ilmaisseille tarkentavat kysymykset LOAS:n toiminnan kehittämisestä ja hallituksen jäsenen roolista.

Päätettiin avata yliopiston hallituksen opiskelijaedustajan haku ajalle 24.10.-13.11.2011.

Opiskelijaedustajan kausi on 1.1.2012-31 .12.2013.

Päätettiin maksaa Haapiaiselle elokuulta puolikas kuukausipalkkio. Haapiainen palasi Lappeenrantaan elokuun alussa ja teki töitä mm.

Nordean yhteistyösopimuksen sekä toimiston muuton osalta, joita ei voinut alkukesästä palkkioperusteista päätettäessä ennakoida.

Keskusteltiin tilojen varaajien käyttäytymisestä ja tilojen siivoamisesta. Selvitellään viikonlopun varaajien välinpitämättömyyttä tilojen kunnon suhteen ja päätetään mahdollisesta rangaistuksesta seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Päätettiin pitää LTKY-infotilaisuudet hallitukseen ja sihteeristöön halukkaille 7.11.2011 ja 21.11.2011 toimistolla.

Hallitus 29/2011 Päätettiin olla lähettämättä ketään TYY:n 89. vuosijuhlille. Kytömäki vastaa tervehdyksestä.

Päätettiin olla lähettämättä ketään Wiipurin Pamaukseen. Suortti vastaa tervehdyksestä.

Päätettiin lähettää Saarenpää, Kytömäki, Luttunen, Hakkarainen ja Henna Hartikainen Jyväskylän periferiatapaamiseen.

Keskusteltiin toimintasuunnitelman sisällöstä ja edustajistossa käytävästä lähetekeskustelusta.

Päätettiin esittää edustajistolle omistajaohjausvaliokunnan lausunnon mukaisesti Timo Nurmea Aalef Oy:n hallitukseen 1.1.2012 alkaen hallituksesta tämän vuoden lopussa eroavan Seppo Muukkosen tilalle.

Päätettiin esittää edustajistolle LTKY:n edustajaksi Aalef Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Karlo Haapiaista.

Keskusteltiin tilojen varauskäytännöistä.

Päätettiin laskuttaa viime kokouksen keskustelussa olleesta varauksesta varaajalta siivouskulut sekä saunakabinetin varauskulut. Päätettiin, että vastaavantyyppisiin tilaisuuksiin ei tiloja enää vuokrata ja jatkossa tarkastellaan kriittisesti varausten tarkoituksia.

Keskusteltiin ylioppilastalon ravintolan tilanteesta.

Keskusteltiin kemiantekniikan koulutusohjelman maisteriaohjelman muuttamisesta kokonaan englannin kieliseksi ohjelmaksi.

Edustajisto 5/2011 Päätettiin nimetä Karlo Haapianen LTKY:n edustajaksi Aalef Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Ohjeistettiin yhtiökokousedustajaa toimimaan omistajapolitiikan mukaisesti.

Päätettiin valita Laura Tiihonen hallintovaliokunnan varsinaiseksi jäseneksi eronneen Johanna Noreilan tilalle.

Päätettiin vuokrata ylioppilastalon yläkerran toimistotilat Viipurin taloudelliselta korkeakouluseuralta 30.6.2014 asti.

Päätettiin vuokrata Aalef-kabinetti ja pj-pshuone Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle 30.6.2014 asti.

Keskusteltiin linjapaperin sisällöstä ja linjoista. Ohjeistettiin keskustelun pohjalta hallitus valmistelemaan lopullinen versio seuraavaan edustajiston kokoukseen.

Hallitus esitteli uuden esityksensä palkittavista. Käydyn keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti hyväksyä huomionosoitukset LTKY:n 42. vuosijuhlassa liitteen mukaisesti.

Julistettiin päätös salaiseksi 15.10.2011 asti.

Päätettiin hyväksyä hallituksen esittämät palkittavat liitteen mukaisesti. Julistettiin päätös salaiseksi 15.10.2011 asti.

edustajistolle. Päätettiin merkitä hallintovaliokunnan raportti toiminnastaan tiedoksi.

Päätettiin hyväksyä ESN Lappeenranta –kerhon säännöt liitteen mukaisesti.

Päätettiin hyväksyä Init –kerho säännöt liitteen mukaisesti.

Päätettiin yksimielisesti valita Ville Vesterinen LUT:n yliopistokollegion opiskelijaedustajaksi.

Päätettiin yksimielisesti valita Peter Bebek LUT:n opintotukilautakunna varaopiskelijaedustajaksi.

Päätettiin hyväksyä LTKY:n lisätalousarvio vuodelle 2011.

Päätettiin valita LTKY:n OLL:n liittokokousedustajiksi Sampo Saarenpää, Anssi Tura ja Sami Savioja. Ohjeistettiin liittokokousedustajia toimimaan LTKY:n edun mukaisesti OLL:n liittokokousmateriaaleista tehdyn lausunnon mukaisesti.

Päätettiin hyväksyä LTKY:n linjapaperi 20122015 liitteen mukaisesti. Keskusteltiin linjapaperin painattamisesta ja julkaisemisesta sidosryhmille.

Edustajisto 7/2011 Hallitus ja pääsihteeri esittelivät ajatuksiaan vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Ohjeistettiin hallitusta käydyn lähetekeskustelun mukaisesti.

Päätettiin yksimielisesti valita Juuso Seppälä YTHS:n valtuuskunnan opiskelijajäseneksi.

Päätettiin yksimielisesti valita Peter C. Bebek, Juhana Repo ja Sampo Saarenpää YTHS:n Lappeenrannan terveyspalveluyksikön johtokunnan opiskelijajäseniksi.

Päätettiin yksimielisesti valita Juhana Repo LOAS:n hallituksen opiskelijajäseneksi.

Suoritettiin suhteellinen vaali, jonka tuloksena päätettiin valita LOAS:n valtuuskunnan opiskelijajäseniksi Paavo Leinonen, Henna Hartikainen, Tiia Pulli, Pete Hyrkäs, Nina Tervonen ja Anssi Tura. Saman vaalin perusteella päätettiin valita Leinosen varaedustajaksi Johannes Wahlroos, Hartikaisen varaksi Juuso Seppälä, Pullin varaksi Peter C. Bebek, Hyrkkään varaksi Ilkka Virta ja Tervosen varaksi Jani Vehviläinen.

Päätettiin yksimielisesti valita Tiia Pulli LUT:n yliopistokollegion varaopiskelijajäseneksi.

Päätettiin yksimielisesti valita Henna Peltoniemi Teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opiskelijajäseneksi.

Päätettiin valita LTKY:n varsinaisiksi edustajiksi SYL:n liittokokouksessa Olli Kytömäki, Anssi Tura, Elina Luttunen, Elina Hakkarainen ja Henna Hartikainen sekä varaedustajiksi Sampo Saarenpää, Juhana Repo ja Heikki Mantsinen.

Ohjeistettiin edustajia toimimaan liittokokousmateriaaleista käydyn keskustelun ja uuden linjapaperin mukaisesti.

Päätettiin valita Timo Nurmi Aalef Oy:n hallitukseen 1.1.2012 alkaen hallituksesta tämän vuoden lopussa eroavan Seppo Muukkosen tilalle.

Päätettiin valita Karlo Haapiainen LTKY:n edustajaksi Aalef Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen.

Keskusteltiin LUT:n hallituksen opiskelijajäsenen valinnasta. Päätettiin, että jäsenen valinta tehdään nykyisen edustajiston viimeisessä kokouksessa. Päätettiin nimittää hastattelutyöryhmä, johon valittiin Tytti Bruce, Joonas Grönlund, Elina Hakkarainen, Heikki Mantsinen sekä Sampo Saarenpää. Työryhmä haastattelee hakijat ja tuo kommenttinsa hakijoista seuraavaan edustajiston kokoukseen.

Keskusteltiin LUT:n koulutusohjelmien englanninkielisistä maisteriohjelmista.

Pääsihteeri kertoi ylioppilastalon ravintolakauppaneuvottelujen viimeisimmän tilanteen.

Keskusteltiin YTHS:n suunnittelemasta käyntimaksujen korotuksista. Keskustelun pohjalta paineet käyntimaksujen nostolle tulisi kohdistaa myös erikoislääkäripalveluihin eikä pelkästään hammaslääkäripalveluihin.

Edustajisto 6/2011 Toimitusjohtaja Alitalo esitteli yhtiön strategiaa sekä tämän hetken talloudellista tilannetta.

Päätettiin merkitä toimitusjohtaja Alitalon tilannekatsaus tiedoksi.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Nopanen ja varapuheenjohtaja Vesterinen esittelivät hallintovaliokunnan kuluneen vuoden toimintansa

AALEF 3/2011

7

8

AALEF 3/2011

Aj attelu n velttoutta TEKSTI HEIKKI MANTSINEN KUVA STOCKVAULT.NET

Syksyn synkkyyttä lisätäkseni aion tuoda esille muutamia epäkohtia yliopistoyhteisössämme. Olen harmikseni pistänyt merkille, että älylliseksi epärehellisyydeksi kutsumani ilmiö on viime aikoina saanut jalansijaa Skinnarilan niemellä. Tiedelaitoksessa kaiken toiminnan pitäisi lähteä tosiseikoista, jopa markkinoinnin, mutta välillä tuntuu, että Timo Soinin puheissakin on enemmän tiukkaa faktaa ja vähemmän retoriikkaa kuin LUT:n julkituloissa.

Ns. bullshit-bingon ensimmäinen voittaja on itseoikeutetusti Green Campus. Tämä palsta ei riitä koko hankkeen läpikäymiseen, mutta otetaan esimerkiksi vihreä Toyota Prius. En ole asiantuntija, mutta toivoisin jonkun kertovan minulle miten yliopiston sisäpihalla latauspiuhassa (tärkeiden tilaisuuksien aikaan myös pääoven edessä) seisova auto pelastaa maailmaa. Olen luullut, että vähäpäästöisten autojen hankinta on järkevää silloin, kun niillä korvataan olemassa olevaa kalustoa ja ajetaan ajoja, jotka muuten ajettaisiin enemmän päästävillä autoilla.

Kokonaan uusien autojen hankinta on ympäristöystävällistä nähdäkseni vain silloin, jos uusi auto aktiivisesti syö ilmakehän epäpuhtauksia ja sitoo hiilidioksidia, ja Priuskaan ei taida näin tehdä.

Green Campuksen kunniaksi on sanottava, että hyvin sisällöttömän alun jälkeen hanke näyttää saavan pikku hiljaa jotain oikeatakin sisältöä.

Itse heitän pari kohtuullisen kovaa vinkkiä lisää: työsuhdematkaliput yliopiston henkilökunnalle ja kimppakyytipalvelu. Niin, ja kampus yleisnimenä kirjoitetaan suomen kielessä koolla.

Toinen omaa mieltäni hämmentänyt maininnan arvoinen asia on vararehtori Martikaisen lausunto lukukausimaksukokeilusta. Hän ilmoitti jo syyskuussa medialle, että kokeilu pitäisi vakinaistaa. Tässä vaiheessa ensimmäiset kokeiluun kuuluvat opiskelijat olivatkin ehtineet olla jo lähes kuukauden Skinnarilassa. Maksukokeilu kestää vielä kolme vuotta.

En usko, että monikaan LUT:n tutkija ryhtyisi esittämään johtopäätöksiä, jos neljän vuoden tutkimusprojektista on kulunut kuusi kuukautta ja koesarjasta on suoritettu vasta ensimmäinen toisto. Tällaiset päätelmät kuulostavat enemmänkin poliitikkojen tai valtion virkamiesten puheilta, joissa kokeilu tarkoittaa samaa asiaa kuin vaiheittainen käyttöönotto.

tutkintoaikojen rajausta, ja lisäksi Tilastokeskuksen tutkijan mielestä verkko kaikkine vaikuttamisen väylineen vie nuorten mielenkiinnon vapaaehtoistyöhön.

Lisäksi on syytä muistaa se, että meillä niin sanottua normaalia väylää, eli suoraan lukiosta, sisään tulevien opiskelijoiden määrä on laskenut muutaman viime vuoden aikana merkittävästi. Suuri osa opiskelijatoiminnasta on kuitenkin suunnattu nimenomaan tälle porukalle ja kansainvälisten tai suoraan maisterivaiheeseen tulevien opiskelijoiden mukaan saaminen tökkii. Älkää siis syyttäkö opintoaikojen rajausta ja valittako passiivisuudesta, vaan laajentakaa rekrytointipohjaa ennakkoluulottomasti!

Kuten otsikosta voi ehkä päätellä, tämä on viimeinen kolumnini opiskelijaaktiivina. Olisi varmasti ollut mukavaa käydä läpi pelkästään hyviä ja iloisia asioita, mutta mielestäni välillä kuuluu nostaa kissa pöydälle. Epäkohdat eivät korjaudu nurkassa jupisemalla. Kipakat keskustelunavaukset ovat suorastaan opiskelijatoimijoiden velvollisuus.

Mitä niihin hyviin asioihin tulee, niitten läpikäymiseen ei olisi tila riittänytkään. Ennen kaikkea haluan nostaa jalustalle Skinnarilan Hengen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden henkisellä tasolla nähdäkseni erinomaisesti sujunut siirtyminen Skinnarilaan on paras osoitus Skinnarilan Hengen vahvuudesta. Meidän kampuksellamme kulkee todella asiallista sakkia.

Haluan lausua suuret kiitokset itse kullekin kuluneista noin viidestä vuodesta opiskelijatoiminnan parissa. On ollut etuoikeus olla mukana rakentamassa nykyisenkaltaista yliopistoa ja ylioppilaskuntaa, oppia valtavasti asioiden hoidosta ja elämästä sekä tutustua lukemattomiin todella mukaviin ja fiksuihin ihmisiin. Vetäydyn takavasemmalle uusien haasteiden pariin. Pitäkää lippu korkealla ja asettakaa tavoitteet tarpeeksi korkealle, te kyllä pystytte, jos tahdotte!

Kolmas osuma menee kaikille niille opiskelija-aktiiveille, jotka väittävät opintoajan rajauksen vähentäneen kerho-, kilta- ja ylioppilaskuntaaktiivien määrää. Tuore tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus nimittäin kertoo, että vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan käytetty aika on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut merkittävästi 1524 -vuotiaiden keskuudessa, mutta selvästi aktiivisin ryhmä ovat korkeakoulutetut. Laskutrendi on siis ilmeisesti ollut olemassa jo ennen AALEF 3/2011

9

10

AALEF 3/2011

YTHS:n AMK-pilotti Lappeenrannassa TEKSTI JA KUVAT ANSSI TURA

Tämän syksyn ajan Lappeenrannassa on myös Saimian opiskelijat pystyneet maksamaan YTHS:n terveydenhoitomaksun ja näin käyttämään kaikkia YTHS:n palveluita. Päätimme kysyä kokeilun edistymisestä YTHS:n Lappeenrannan terveyspalveluyksikön johtajalta, vastaavalta lääkäriltä Sami Raasakalta.

1. Mitä YTHS –pilotilla tarkoitetaan?

YTHS on perinteisesti vastannut yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoidosta kaikilla yliopistopaikkakunnilla. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveys on ollut niiden sijaintikuntien vastuulla. Eri kunnat ovat suhteutuneet ja investoineet opiskelijaterveyteen hyvin eri tavoin, ja alueelliset erot palveluissa ovat suuria. Kun tähän epätasa-arvoon on haettu oikaisua, on usein aiemminkin väläytetty mahdollisuutta YTHS:n hyödyntämiseen palvelujen tuottajana. Nyt 2009 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti lopulta virallisesti AMK- opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä YTHS- mallilla. Viime syksynä ministeriö myönsi määrärahan toiminnan kokeiluun kahdella paikkakunnalla. Kokeilu määritettiin kolmivuotiseksi, alkaen syksystä 2011 ja päättyen kesään 2014. Maaliskuussa -11 saatiin sitten päätös, että kokeilu toteutetaan Lappeenrannassa, jossa on jo hyvin toimiva YTHS:n yksikkö, sekä Seinäjoella, jossa YTHS ei ole aiemmin toiminut lainkaan. Toiminnan käynnistämiseen jäi siis melkoisen lyhyt aika, mutta niin vain tässä ollaan.

Merkittävä ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä on kokeilun vapaaehtoinen luonne. Kun yliopisto-opiskelija maksaa automaattisesti YTHS:n 42 euron terveydenhoitomaksun ylioppilaskunnan jäsenyyden osana, ammattikorkeakoululainen voi valita, maksaako vai ei. Maksamalla 42 euroa lukuvuodessa saa aivan saman palveluvalikoiman samalla hinnoittelulla kuin yliopistonkin puolella. Maksamatta jättävä taas ei voi käyttää YTHS:n palveluita, vaan joutuu turvautumaan julkiseen terveydenhoitoon. Jotta kokeilu olisi kuitenkin taloudellisesti vakaalla pohjalla ja riippumaton maksavien opiskelijoiden määrästä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on sitoutunut maksamaan YTHS:lle maksamatta jättävien opiskelijoiden maksuosuuden – mutta palvelua näille maksamattomille YTHS ei siis voi tarjota.

2. Kuinka paljon ammattikorkeakouluopiskelijoista käyttää YTHS:n palveluita?

Saimaan ammattikorkeakoulussa on runsas 2000 opiskelijaa, joilla olisi mahdollisuus maksaa YTHS:n terveydenhoitomaksu ja käyttää palveluita. Syksyn 2011 osalta heistä noin 1050 maksoi maksun ja liittyi kokeiluun. Tätä voi pitää todella hyvänä tuloksena, mistä erityinen kiitos ison markkinointityön tehneille opiskelijakunnan aktiiveille ja vahvaa tukea antaneelle ammattikorkeakoululle. Kun LUT:n puolella palveluidemme piirissä on nyt 4100-4200 opiskelijaa, niin YTHS:n asiakaskunnasta melko tarkkaan viidennes on tällä hetkellä ammattikorkeakoulun puolelta.

Uskomme vahvasti, että myönteiset kokemukset palvelusta tuottavat viidakkorummun avulla jatkossa suuremman joukon AMK- opiskelijoita YTHS- käyttäjiksi. Tähän olemme resursoinnilla varautuneet.

Liitteenä olevassa taulukossa näkyvät muutokset syksyn 2010 ja syksyn 2011 käyntimäärissä sekä syksyn 2011 AMK- ja yliopisto-opiskelijoiden osuudet kävijöistä. Nähtävissä on, että yliopiston puolelta käyntejä on

reilustikin entiseen malliin, eli varmaan monen pelkäämää palvelujen heikkenemistä ei tosiaankaan ole nähtävissä. Kapasiteetti siis riittää tällä hetkellä hyvinkin aiemman palvelutason ylläpitämiseen ja osin parantamiseenkin.

3. Mitä uusia palveluita pilottihanke on tuonut tullessaan?

Saimme pilottihanketta suunniteltaessa hyvin ajettua läpi ajatuksemme resurssilisäyksistä. Sekä terveydenhoitajien että yleislääkäreiden vastaanottoaikaa on lisätty 33%. Psykologitilanne on parantunut reilusti, lisäys on n. 60%. Hammaslääkärikapasiteettia on nyt 40% aiempaa enemmän. Nämä muutokset näkyvät etenkin vastaanottojen sujuvuutena, mutta myös yhteisöterveyteen ja ennaltaehkäisevään toimintaan toivottavasti saamme lisäpotkua.

Aivan uutena toimintana meillä käynnistyi oma fysioterapia – tähän asti olemme olleet melko niukkojen ostopalvelukäyntien varassa. Tämä tarkoittaa paitsi lisääntynyttä kapasiteettia fysioterapeutin tutkimuksiin ja ohjaukseen, etenkin isoja mahdollisuuksia ryhmätoimintoihin ja ennaltaehkäisevään työhön. Nyt samaan hetkeen ajoittuvat Saimian muutto kampukselle – mikä mahdollistaa jo hyvin alkaneen yhteistyön AMK:n fysioterapiakoulutuksen ja -opiskelijoiden kanssa – ja korkeakoululiikunnan organisoiminen SaLUTin alle, mikä tuo uusia mahdollisuuksia liikuntaryhmien hyödyntämiseen. Se on terveyttä ja sosiaalista elämää edistävää toimintaa parhaimmillaan.

4. Miten YTHS:n jonotustilanne on muuttunut pilotin myötä?

Olemme itsekin hieman yllättyneitä, kun jonotilanne on selvästi parempi kuin vuotta aiemmin.

Mielenterveyssektorilla selvästi parantunut kapasiteetti on ollut tarpeeseen, sillä uusia kävijöitäkin on ennätysmäärä. Kuitenkin jono on pystytty pitämään alle kahdessa viikossa, mikä on häkellyttävän hyvä tulos valtakunnallisestikin.

Suunterveydessä parantunut hammaslääkärikapasiteetti on onnistunut puristamaan jonotusajan kiireettömissä asioissa alle kolmeen viikkoon; suuhygienistille pääsee jokseenkin samassa ajassa. Tältäkin osin tilanne on erinomainen.

Yleisterveyden puolella yleislääkäreille on nyt sattuneiden lomien vuoksi ollut kolmenkin viikon jono kiireettömille ajoille; kiireellisemmät asiat pystytään tietenkin tarpeen mukaan hoitamaan tätä nopeammin. Terveydenhoitajien päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta toimii nyt klo 8-12, mikä on ollut tervetullut pidennys.

Kaikkiaan pilotti on alkanut varsin mainiosti, ja näyttää siltä, että kapasiteettimme on riittävä tälle asiakasmäärälle. Emme ole pulassa vieAALEF 3/2011

11

lä sittenkään, jos kaikki AMK- opiskelijat ovat palveluidemme piirissä.

Pitkällä tähtäimellä tämä olisikin toiveemme, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvalla maksujärjestelmällä siihen ei koskaan päästä. Ehkäpä tie viekin kohti samantyyppistä automaatiojäsenyyttä, mikä yliopiston puolella on jo olemassa.

Pilotin lopputulosta emme tietenkään voi vielä tietää. Selvää on, että kokeilun laajeneminen kaikkialle Suomeen vuonna 2014 olisi YTHS:lle valtava ponnistus ja vaatii jo pilotin kestäessä paljon pohdintaa esim.

pienten AMK- yksiköiden – Imatra tässä lähimpänä meitä – taloudellisesti järkevän mutta kuitenkin hyvätasoisen palvelun turvaavan konseptin kehittämisessä. Lappeenranta kyllä porskuttaa näillä näkymin mainiosti eteenpäin.

YTHS:n paikallisasemalle on tullut AMK-pilotin myötä uutta henkilökuntaa.

Nimi: Jarno Korhola

Nimi: Outi Särkikoski

Tehtävä: Psykologi

Tehtävä: Terveydenhoitaja

Lempityöväline: Nojatuoli

Lempityöväline: Suomi-Englanti hoitoalan sanasto

Paras lääkärisarja: Terapiassa

Paras lääkärisarja: Greyn anatomia

YTHS LAPPEENRANTA AMK:n käyntien osuus ja vaikutus kokonaiskäynteihin vs. edellinen vuosi Tilanne 31.10.11 Total 8/10 alkaen

AALEF 3/2011

Muutos% -10-11

Yliopisto 8/11 alk.

AMK 8/11 alk.

AMK% 8/11 alk.

Yleisterveys

1820

2691

48 %

2043

648

24 %

- terveydenhoitajat

949

1452

53 %

1150

302

21 %

- lääkärit

813

1143

41 %

830

313

27 %

- yleislääketiede

789

1128

43 %

816

312

28 %

- ihotaudit

17

13

-24 %

12

1

- naistentaudit

4

2

-50 %

2

0

- muut erik.lääk.

3

0

0

0

- fysioterapeutti

58

96

66 %

63

33

34 %

Mielenterveys

269

438

63 %

333

105

24 %

- psykologit

146

303

108 %

230

73

24 %

- psykiatrit

123

135

10 %

103

32

24 %

Suunterveys

1208

1430

18 %

1098

332

23 %

- hammaslääkärit

857

1084

26 %

825

259

24 %

- suuhygienisti

351

346

-2 %

273

73

20 %

3297

4559

38 %

3474

1 085

24 %

Yhteensä Lpr 12

Total 8/11 alkaen

Annin JäähYVäisEt! Kaksi vuotta Kyllinä on tuonut mukanaan monen monta seikkailua. On ollut mieletöntä tehdä töitä joista aidosti nauttii. Kun kolme ja puoli vuotta sitten muutin Lappeenrantaan, en uskonut että sieltä pois lähtö tuntuisi näin haikealle. Vaihtoon lähteminen toisaalta tarjoaa mahdollisuuden uusiin seikkailuihin.

Nyt on minun vuoroni kiittää teitä kaikkia kuluneista vuosista, yhteisistä hetkistä ja tehdä tilaa uudelle Kyllille! Sverige – Här kommer jag!

Puss och kram,

Anni-Kylli

tuLEVAn kYLLin tErVEisEt! Täällä kirjoittelee Lappeenrannan uusi kylteriyhdyshenkilö, Maria Salmela. Olen 21-vuotias, kolmannen vuoden rahoituksen opiskelija. Alun perin olen kotoisin Helsingistä. Tämän syksyn olen viettänyt Kuala Lumpurissa opiskellen ja Aasiaa kierrellen, tätä tekstiä kirjoitan Balilla. Palaan kuitenkin jouluksi kotiin ja tammikuussa takaisin Lappeenrantaan, jolloin aloitan Kyllin työt!

Nähdään ensi vuonna!

tEEkkArin tYÖkirJA Työnhaun aloittamisessa on apunasi Tekniikan akateemiset TEK. Nouda itsellesi yliopistolta Teekkarin Työkirja jonka avulla pääset varmasti alkuun. Teekkarin Työkirja sisältää vinkkejä työnhakuun, ohjeet ansioluettelon ja hakemuksen muotoiluun sekä yritystieto –osion, josta löydät potentiaalisten kesätyöyritysten yhteystietoja. Teekkarin työkirjaan voit tutustua myös osoitteessa www.teekkarintyokirja.fi teekkarin työkirjasta löytyvät myös tEkin harjoittelupalkkasuositukset. samat suositukset löydät myös tEkin nettisivulta, josta voit tulostaa ne saatesanoineen hakemuksesi liitteeksi.

sa, s o d e i et t tanse l i b nus yvät n H a h . u .

Pst aa J s s i ssa! m u s l i i a s n älä kuu i m m a seja t 14

AALEF 3/2011

Tervetuloa maailmaan, jossa näkymätön käsi ei viittaa taikatemppuihin.

Tiesithän, että voit kerryttää IAET-kassan työssäoloviikkoja jo opiskeluaikana? www.kylterit.net

mAriAn kuuLumisEt! peenrannan uusi kylteriTäällä kirjoittelee Lap ela.

Salm yhdyshenkilö, Maria kannen vuoden rahoitu Olen 21-vuotias, kolm in olen kotoisin Helsinper n Alu . lija ske opi sen n viettänyt Kuala Lum gistä. Tämän syksyn ole iaa kierrellen, tätä Aas ja llen ske opi purissa . tekstiä kirjoitan Balilla i kotiin ja tammikuus Palaan kuitenkin jouluks oin aloitan joll an, nta nra pee sa takaisin Lap Kyllin työt!

Nähdään ensi vuonna!

Kaikki tämä ja paljon muuta samasta osoitteesta

www..teekkari www teekkari..fi 27.4.2011 alkaen.

lisia a a i t n pote iä heln a a aam Tykk p a a j t ä i an yll Tuleth ajia sekä K iDayhin! n nt työna alussa Duu n mikuu

TÖITÄ TIEDOSSA? työnhakuprosessia ei voi ikinä aloittaa liian aikaisin. siispä tässä pieni lukupaketti ja toimintaohjeet joululomalle, jotta se kesätöiden haku tulisi aloitettua ajoissa – kerrankin.

Ennen työnhaun aloittamista kannattaa miettiä esimerkiksi seuraavia asioita.

•

•

Mitä osaan?

•

Mikä työ sopii minulle?

•

Mikä minua kiinnostaa?

Miksi haen juuri tähän tehtävään?

Pienen itsepohdinnan jälkeen on huomattavasti helpompaa aloittaa työn hakeminen sekä ansioluettelon päivittäminen.

Hyvän ansioluettelon tekemiseen löytyy paljon ohjeita ja valmiita pohjia, joita ehdottomasti kannatta hyödyntää. Voit käydä tutustumassa näihin esimerkiksi SEFEn ja TEKin nettisivuilla. Muista myös hyödyntää liittojen tarjoamia ura- ja rekrypalveluita. Ne ovat olemassa juuri sinua varten!

Mikäli haluat yleissivistää itseäsi työmarkkinoiden näennäisesti vaikeista, mutta loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisista asioista, suosittelemme osallistumaan tammikuussa alkavalle Suomalaiset työmarkkinat ja niiden toiminta –kurssille. Kurssi järjestetään LUTin toimesta yhteistyössä TEKin ja SEFEn kanssa. Kurssin voit sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin ja se on viiden opintopisteen arvoinen. Helppojen opintopisteiden lisäksi käteen jää varmasti hyödyllisiä oppeja tulevaisuuden työelämän varalle.

CS34A0450 SUOMALAISET TYÖMARKKINAT JA NIIDEN TOIMINTA (5 OP) 9.1.2012 Koska joululoma on varmasti pullollaan luppoaikaa, muista noutaa itsellesi Teekkarin Työkirja, toimiva nettiyhteys ja hetkellinen keskittyminen tulevaan. Avaa siis WebOodi ja ilmoittaudu ainakin kurssille CS34A0450. Tämän jälkeen päivitä ansioluettelosi, jotta se on parhaimmassa iskussa ja käyttövalmiina hetkenä minä hyvänsä. Lopuksi uhraa muutama ajatus kesätöille, jotta edessä häämöttävä työnhakuprosessi ei pääse yllättämään sinua. Muista myös keskittyä olennaiseen sekä levätä kunnolla, jotta vuodenvaihteen jälkeen löytyisi taas energiaa kaikkeen muuhun.

Piparirikasta joulua sekä mahtavaa uutta vuotta!

Toivoo: Pete & Anni

AALEF 3/2011

17

I n S e a r c h o f Ti m o n & P u m b a

TEKSTI JA KUVAT PETTERI URONEN

18

AALEF 3/2011

Vietin loppukesän 2011 Etelä-Afrikassa työmatkalla, ja sain nähdä hieman erilaisen yhteiskunnan, mihin täällä koti-Suomessa oli tottunut. Pallon toisella puolella huomasin, että moni asia ei ollut yhtä itsestäänselvyys kuin Suomessa, mutta tästä huolimatta miljoonat ihmiset elävät siellä enemmän tai vähemmän normaalia elämää. Työskentelin Johannesburgissa suomalaisen analyytikkotoimiston kautta kaksi kuukautta paikallisen osakevälittäjän osaketutkimuksessa, eli toimiston väki koostui pitkälti osakeanalyytikoista. Lensin Johannesburgiin heinäkuun puolessa välissä ja palasin Suomeen syyskuun alkupuolella. Viikkorytmi jakaantui siten, että arkipäivät keskityin työn tekemiseen ja viikonloppuna kävin katselemassa paikkoja ympäri Etelä-Afrikkaa.

JOHANNESBURG

Asuin ja työskentelin Johannesburgissa, joka on maan suurin kaupunki ja eteläisen Afrikan talouden keskus. Asukkaita koko alueella on 8-10 miljoonaa, kun koko maassa väkeä on noin 50 miljoonaa. Monella on alueesta sellainen mielikuva, että Afrikassa on aina kuuma, ja että ruske-

tuin varmaan paljon sinä aikana. Välillä siellä oli oikeastaan aika viileää.

Kaupunki sijaitsee ylängöllä 1 800 metrissä, ja matkan aikana elettiin talvea, jolloin yöt olivat melko viileitä. Aamulla töihin mennessä lämpötila oli yleensä kymmenen asteen tienoilla, ja keskipäivään mennessä se kohosi noin 20 asteeseen. Tämä ei kuulosta kovin kylmältä, mutta talot on rakennettu pysymään viileinä kesähelteillä, joten talvella kämpän lämpötila laski ulkoilman mukana. Itse asiassa sisälämpötilat olivat paljon viileämpiä kuin millään suomalaisella talolla keskitalven tulipalopakkasilla.

Yksi ensimmäisistä asioista, mikä pisti silmään, oli työntekijöiden paljous esimerkiksi ravintoloissa, metroasemilla ja niin edelleen. Kun Suomessa keskivertoravintolassa työskentelee kaksi tarjoilijaa, Etelä-Afrikassa samaisessa paikassa on noin 15 tarjoilijaa. Tämän tason työntekijöiden palkka on murto-osan siitä, mitä Suomessa maksetaan, ja siksi lähes kaikilla käy kotona siivooja. Noin 10 eurolla saa kotiin siivoojan työskentelemään koko päiväksi. Työttömyysaste on maassa 25 % ja nuorisotyöttömyys 50 %, joka on omiaan painamaan palkkoja alaspäin. Tutulle Finpron harjoittelijalle Eetulle kävin jopa siten, että hän heräsi eräänä lauantaiaamuna klo 7 siihen, kun joku hakkaa etuoveen. Siellä oli nuori nainen, joka kertoi saaneensa selville, että tässä kaksiossa ei käy siivoojaa, joten hän voi tulla siivoamaan. Kyseinen neiti ei aivan käsittänyt tilannetta, kun harjoittelija sanoi, ettei tarvitse siivoojaa ja pärjää kämpän kanssa itse.

AALEF 3/2011

19

20

AALEF 3/2011

YHTEISKUNTA

Etelä-Afrikan yhteiskunta on sekoitus monia eri kulttuureja. Maassa näkyy jännä sekoitus tuttua Eurooppaa ja perinteistä Afrikkaa. Etelä-Afrikassa on myös suuri intialainen vähemmistö, joiden suku saapui Afrikan mantereelle noin 150 vuotta sitten. Väestö jakautuu siten, että mustia on 40 miljoonaa, värillisiä 4,5 miljoonaa, intialaista etnistä ryhmää 1,3 miljoonaa ja valkoisia 4,5 miljoonaa. Tämä on yleisin ja virallinen etnisten ryhmien jaottelu tällä hetkellä Etelä-Afrikassa, jota näkee esimerkiksi yritysten vuosiraporteissa, joissa kerrotaan henkilöstön rotujakauma.

Apartheidin jäljet näkyvät vielä yhteiskunnassa, ja nykyisen rotupolitiikan tarkoituksena on katsoa, että esimerkiksi yrityksissä on tarpeeksi aiemmin syrjittyjä kansanryhmiä.

omaan yhteisöönsä. Niissä järjestetään myös kiertoajeluita, joissa aluetta tuntevat esittelevät elämää hökkelikylissä.

Politiikka on myös melko mielenkiintoista rauhalliseen Suomeen verrattuna. Yksi esimerkki oli pitkään kehittynyt tilanne, missä hallituspuolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja oli ilmoittanut suunnitelmistaan saada naapurivaltion hallitus vaihtumaan. Muut poliitikot eivät tästä innostuneet, sillä kyseinen tapa toimia ei ole kovin hyvää ulkopolitiikkaa.

Nuorisopuheenjohtaja kutsuttiin kurinpidolliseen kuulemiseen, jonka ajan hänen tukijat mellakoivat Johannesburgin keskustassa ottaen yhteen poliisin ja toimittajien kanssa. Muita erikoisia tapauksia sai lukea paikallisista sanomalehdistä: lehtien mukaan esimerkiksi sisäministerin vaimo pyöritti kokaiinin salakuljetusrengasta ja ylin poliisiviranomainen oli kavereita mafiajohtajan kanssa.

Maan taloudessa on myös haasteita. Viime aikoina on kuulunut puheenvuoroja kaivosten kansallistamisen mahdollisuudesta, joka on saanut yritykset ja sijoittajat varpailleen. Hallitus ei kuitenkaan halua pelotella yrityksiä pois maasta ja on vakuutellut, että kansallistamisia ei tule tapahtumaan. Ilmapiiri on kuitenkin jo voinut saada investointeja miettineitä varovaisemmiksi.

LUONTO

Rikollisuus ja korruptio ovat suuria ongelmia Etelä-Afrikassa. Ryöstöt ovat valitettavan yleisiä, ja niistä saa lukea uutisista joka päivä. Paikan turvallisuuden arvioiminen on yllättävän vaikeaa, sillä todennäköisesti olisin voinut kävellä huoletta töihin joka päivä ilman, että minulle olisi käynyt mitään. Eräät suomalaiset ystävät tekivät näin joka aamu ilman ongelmia. Varovaisuus lisääntyy siinä vaiheessa, kun asuu maassa pidemmän aikaa ja tuntee tapauksia, joissa on käynyt vähän enemmän huonosti.

Jopa omasta korttelista sai kuulla surullisista tapauksista. Turvallisuustilanne on johtanut siihen, että varsinkin Johannesburgin alueella muureista on alkanut kasvaa korkeita, ja jokaisen muurin päällä on sähköaita tai vähintään piikkilanka-aita. Taloissa on hälyttimet ja vartiointifirman autot kiertelevät kaupunginosaa.

Eniten rikoksia tapahtuu ehkä ns. township:ssa, jotka ovat alueita, joissa peltihökkeliä riittää horisonttiin asti. Joillain alueilla on tapahtunut myös pientä keskiluokkaistumista, kun ihmiset ovat jääneet asumaan alueelle

Afrikassa kun kerran on, täytyy tietenkin mennä katsomaan paikallista faunaa. Tämä oli ensimmäisiä kertoja, kun pääsin näkemään Afrikkalaista luontoa, sillä tähän viikonloppuun mennessä maisemat olivat lähinnä Joburgilaista betoniviidakkoa. Vuokrasimme Eetun kanssa viikonlopuksi auton ja ajoimme muutaman tunnin Botswanan rajalle päin, jossa sijaitsee Pilanesbergin kansallispuisto. Matkasuunnitelmana oli ajella pari päivää AALEF 3/2011

21

kansallispuiston sisällä ja yöpyä yö kansallispuiston kyljessä sijaitsevassa kasino- ja lomakohteessa. Pilanesberg on vanhan jättimäisen tulivuoren kraatteri, joka on tätä nykyä rauhoitettu eläimille. Omalla autolla liikkuminen toimi meillä hyvin, jolloin saimme itse päättää mihin ajamme ja milloin. Ainoa aikamääre oli klo 18, jolloin kansallispuiston portit sulkeutuvat ja alueelta ei pääse enää ulos. Puistossa on noin 7 000 eläintä, joten niitä tulee vähän väliä vastaan hiekkateitä ajellessa.

osasta maata. Merellinen ilmasto tekee säästä oikukkaan, mutta selkeänä päivänä Table Mountainilta avautuu kauniit maisemat valtamerelle ja Kapkaupunkiin. Yksi suosittu tapa tutkailla aluetta on kiivetä Table Mountainin huipulle, josta avautuu maisemat Table Bayhin. Huipulle menee cable car, mutta rinnettä pitkin päsee myös kiipeämään kivikossa kulkevaa polkua pitkin, jota suosittelen.

SUMMA SUMMARUM Päällimmäisenä ajatuksena Etelä-Afrikasta jäi, että se oli todella hyvä reissu, jossa opin todella paljon oman alan töistä ja erilaisesta kulttuurista. Tapasin mukavia ihmisiä sekä töissä että töiden ulkopuolella. Jos tulisi tilaisuus, lähtisin sinne uudestaan työmatkalle. Joka tapauksessa siellä täytyy käydä tervehtimässä tuttuja.

Suomalaiselle oli melko eksoottista nähdä samoja eläimiä kuin Disneyn Leijonakuninkaassa. Autoon olisi pitänyt ottaa vielä kyseisen filmipätkän soundtrack, jotta tunnelma olisi ollut täydellinen. Kaikkia lajeja on nähty Avarassa luonnossa, mutta niiden näkeminen omin silmin auton vieressä oli aika hienoa. Ehdimme ajaa noin 50 metriä puistossa, kun kaksi seepraa hyppäsi tielle. Niillä hepoilla on ihan oikeasti raitapaidat päällä eikä pelkästään telkkarissa. Parin päivän aikana näimme norsulauman juomatauolla, sarvikuonoja vähän väliä, 12 kirahvin lauman ja monta yksittäistä kirahvia, rannalla makaavia virtahepoja ja niin edelleen. Hintaa viikonlopun reissulle tuli yhteensä noin 140 euroa.

KAPKAUPUNKI Paina seuraava lause tarkasti mieleen: käy jossain vaiheessa elämääsi Kapkaupungissa. Se on yksi kauneimpia paikkoja, mitä olen nähnyt. Kaupunki on Table Mountainin juurella alueella, jossa Atlantti kohtaa Intian valtameren. Suurin osa eteläafrikkalaisesta viinistä tulee myös tästä 22

AALEF 3/2011

AALEF 3/2011

23

w w w. p a a a s i a . f i

SaLUT tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluissa jaksamista TEKSTI Milla Ranta, Emma Pukkila, Sami Savioja KUVAT VILLE JAHN, SALUT

Oletkin jo varmaan huomannut, että kampuksen liikuntamahdollisuuksissa, niistä tiedottamisessa ja käytännöissä on tapahtunut jotain kuluvan vuoden aikana. Siihen syy on yksinkertainen: toimivista korkeakoululiikuntapalveluista tehtiin missio, jota on vuonna 2011 viety eteenpäin hurjasti. Suunnittelun ja valmistelun tuloksena LUTin ja Saimian opiskelijoille syntyi korkeakoululiikuntakonsepti: SaLUT- Saimaan korkeakoululiikunta.

Saimaan korkeakoululiikunta on Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden yhteinen korkeakoululiikuntahanke. Toiminnan tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluissa jaksamista sekä luoda yhteishenkeä eri koulutusohjelmien ja korkeakoulujen välillä. SaLUTin toiminta pitää sisällään monipuolisia liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä erilaisia demotunteja ja tapahtumia. Toiminnassa on pyritty huomioimaan niin aloittelevat liikkujat, kuntoilijat kuin huippu-urheilijatkin. Hankkeessa on korkeakoulujen lisäksi ollut mukana tietysti LTKY ja SAIKO, mutta vetoapua ollaan saatu niin urheiluseuroiltamme Parrulta ja SC Lötköiltä, mutta myös YTHS:ltä, Opiskelijoiden liikuntaliitolta ja Lappeenrannan kaupungilta.

Saimaan korkeakoululiikunta SaLUT aloittaa toimintansa virallisesti heti vuoden 2012alussa. Toimintaan voivat osallistua kaikki Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat. Osallistumisoikeuden saa lunastamalla liikuntapassin tai ryhmäliikuntapassin ensi vuoden alussa. Passien tuotoilla katetaan toiminnasta aiheutuvia kuluja ja pyritään varmistamaan toiminnan jatkuvuus ja mikä tärkeintä, se että opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja niitä tukevia palveluita voidaan kehittää ja tarjota jatkossakin monipuolisesti. Osaan toiminnoista voi tietenkin osallistua myös passittomat henkilöt, mutta tällöin omakustannehinta on suurempi kuin passin omaavilla henkilöillä. Tapahtumat, kuten liikuntatoimikunnan järjestämät turnaukset ja tempaukset ovat kaikille opiskelijoille kuitenkin maksuttomia. Passien maksujen hinnoissa on tietenkin otettu huomioon se, että palvelut ovat opiskelijoiden budjettiin sopivia, palvelu on laadukasta (liikuntasuunnittelija ja

ryhmäliikuntatuntien vetäjät) ja jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa sisältöön antamalla palautetta ja kehitysehdotuksia, tai ryhtymällä organisaation toimijaksi.

SaLUTin konsepti on jaettu neljään erilaiseen palvelutoimintoon, joiden avulla voidaan ottaa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti kaiken tasoiset liikkujat ja harrastajat paremmin huomioon.

Liikuntapalvelut Liikuntapalveluihin kuuluvat ryhmäliikunta, kuntosalivuorot sekä palloilu- ja lajivuorot. Ryhmäliikuntatunneille ovat tervetulleita kaikki ryhmäliikuntapassin lunastaneet henkilöt, kuntosaleille sekä palloilu- ja lajivuoroille pääset osallistumaan liikuntapassilla.

Ryhmäliikuntatuntien tarjonta laajenee keväällä ja viikossa opiskelijoiden käytössä on vähintään 12 erilaista ohjattua tuntia. Monipuolinen tarjonta pitää sisällään mm. zumbaa, toiminnallista harjoittelua, kahvakuulaharjoittelua, vatsa-peppujumppaa ja niska-selkä-hartiajumppaa. Uusia tulokkaita ovat kehonhallinta- ja venyttelytunnit, Kombat sekä Sikatreeni kovempaan harjoitteluun. Keväällä starttaa myös omakustanteinen Method Putkisto + MP Pilates – kurssi, jonka ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Osa ryhmistä on pelkästään opiskelijoille suunnattuja ja osa ryhmistä järjestetään yhdessä henkilökunnan kanssa.

Kuntosalivuoroja on tarjolla ainakin yliopiston kuntosaleilla. Tällä hetAALEF 3/2011

25

kellä VII-vaiheen kuntosali on VAIN LUT:n opiskelijoiden käytössä, mutta toivottavasti ovet saadaan avattua myös Saimian opiskelijoille. Palloiluvuoroja on kevään aikana tarjolla sekä amk:n liikuntasalissa että yliopiston monitoimisalissa, ja vuoroja eri palloilulajeille löytyy lähes päivittäin. Kamppailulajien harrastajille on lisätty vuoroja peilisalissa, missä on nyt myös erilliset ajat pingiksen peluulle. Monitoimisalissa ja peilisalissa on lisäksi lukujärjestyksen ulkopuolella vapaita vuoroja, joita jokainen käyttäjä pystyy varaamaan. Monitoimisalin sulkapallovuorot ja yleiset vuorot ovat jo tällä hetkellä sähköisesti varattavissa SaLUTin kotisivuilla.

Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluilla tuetaan opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opiskeluissa jaksamista. Hyvinvointipalvelut ovat avoimia kaikille liikunta- ja ryhmäliikuntapassin omaaville. Osa palveluista on käytettävissä maksua vastaan myös henkilöille, joilla ei ole passia.

Keväällä 2012 hyvinvointipalvelut pitävät sisällään Kesäkuntoon! -kampanjan, Irti tupakasta -kampanjan, liikuntaneuvontaa, kuntotestausta sekä TULE-klinikkatoimintaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville henkilöille. Kesäkuntoon! -kampanjassa on nimensä mukaisesti tavoitteena painonpudotus, jota tuetaan erilaisin tukitoimin. Irti tupakasta -toimintaan voivat osallistua kaikki sellaiset henkilöt, joiden tavoitteena on tupakoinnin lopettaminen. Liikuntaneuvontaan ovat tervetulleita niin kokeneet kuin aloittelevatkin liikkujat. Kuntotestausta on tarjolla kunnon eri osa-alueisiin (mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön testit, tuki- ja liikuntaelimistön testit, kehon koostumusmittaukset) ja TULE–klinikalle pääsevät kaikki, jotka haluavat apua esimerkiksi niska- tai selkävaivoihinsa.

Tapahtumat SaLUT järjestää yhteistyössä LTKY:n, ja SAIKOn ja urheiluseura Parrun kanssa erilaisia opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Tapahtumista esimerkkeinä mainittakoon Liikuntayö ja Hyvinvointiviikko ja aikaisempina vuosina järjestetyt Kiltaolympilaiset, jotka tulevat laajenemaan koko opiskelijayhteisön hauskoiksi mittelöiksi. Lajeina näissä tapahtumissa on ollut mm. kyykkä, jääkiekko, katukoris, suunnistus, futsal, salibandy ja lentopallo.

Tulevat tapahtumat näet SaLUTin nettisivuilta ja kaikki halukkaat voivat osallistua tätä kautta toimintojen ja virikkeiden järjestämiseen!

SaLUT tarvitsee myös innokkaita lajivastaavia, jotka toimivat oman harrastuksensa edunvalvojina ja yhteyshenkilöinä. Älä siis epäröi lähteä mukaan liikuntatoimikuntaan tai lajivastaavaksi, vaan tule ensi vuoden SaLUTin toiminnan infotilaisuuteen ylioppilastalon auditorioon torstaina 8.12.2011 klo 16:30 Kilpaurheilu Saimaan korkeakoululiikunnan kilpailutoiminta jakautuu urheiluseura Parrun järjestämiin toimintoihin ja huippu-urheilukiintiöön.

Parrun järjestämä kilpailutoiminta on kaikille opiskelijoille avointa. Lisää Parrun toiminnasta voit lukea osoitteessa www.parru.info.

Huippu-urheilukiintiöön voivat hakea kaikki vähintään SM-tason urheilijat lajista riippumatta. Kiintiöön haetaan hakulomakkeella. Valinta kiintiöön tehdään hakemuksen ja haastatteluiden perusteella. Huippu-urheilukiintiöön kuuluville henkilöille tarjotaan erilaisia tukitoimia harjoittelun tueksi.

Lisää Saimaan korkeakoululiikunnasta voit lukea osoitteessa www.salut.fi. Saman osoitteen takaa löydät myös ajantasaisen tiedon kampuksen liikuntamahdollisuuksista ja pääset varaamaan vuoroja sulkapalloon ja ryhmäliikuntaan sähköisesti. Saat parhaiten yhteyttä sinua vaivaavissa kysymyksissä sähköpostitse salut@saimia.fi.

Liikunnan iloa sekä opinnoissa jaksamista ja menestymistä toivottavat, Sami, Milla ja Emma

26

AALEF 3/2011

SKINNARILAN

KUNTOSALI Miksi lähteä merta edemmäksi kalaan?

Tee kuntoilusta vaivatonta ja tule Länsi-Lappeenrannan omalle kuntosalille lisäämään energiaa talveen.

Salikortit Technopoliksen Infosta ma-pe klo 8-16 ja Sykkeeltä päivystysaikoina.

Katso päivystysajat nettisivuiltamme.

TUlmTaUisSekTsiU

KESKUSTA Kauppakatu 66 Lappeenranta 05 4202 3910

i

t tiedot tarkemma gym.fi

e www.syk

SKINNARILA Technopolis, ovi C3 Teknologiapuistonkatu 044 544 2929

Avoinna avainkortilla 5-23 - Tarkat tiedot ja varaukset www.sykegym.fi

28

AALEF 3/2011

SIF tapahtui 22.11.2011 TEKSTI MARKUS SIIVOLA KUVAT VILLE VESTERINEN

Saimian auditorio täyttyi kampusalueen opiskelijoista ja henkilökunnasta, kun Anssi Vanjoki esitelmöi yrittäjyydestä ja sen draivereista. Vanjoen puhetta ja kasvuyrittäjyyttä käsittelevää paneelia oli seuraamassa yli 200 kuulijaa.

Osaaminen, yrittäjyys ja luovuus – menestyksen kolmikanta Tilaisuuden juontaja Peter Nyman alusti tilaisuuden tuomalla esille Suomen elinkeinorakenteen voimakkaan murroksen, joka vaatii uudistumista. Tämä luo tilauksen uudelle yritystoiminnalle. Anssi Vanjoen keynote –puheenvuoro menestyksen kolmikannasta herätti kuulijat pohtimaan yrittäjyyden vaatimuksia.

Harjoittelemalla ammattilaiseksi Elinikäisen oppiminen on tärkeää. Vanjoen mukaan verkon avaama maailma on johtanut globaaleihin mahdollisuuksiin, joista ei vielä 20 vuotta sitten osattu haaveillakaan. Samalla avautuminen on kuitenkin kiristänyt kilpailua, myös osaamisen alueella.

Osaamisen kehittämistä ei tulisi lopettaa missään vaiheessa. Oman alan vahva osaaminen ja asiantuntijuus ovat avainasemassa yrittäjyyteen ja menestykseen. Vanjoki vertasi osaamisen kartuttamista kilpaurheiluun, jossa urheilijat toistavat harjoitteita tähtäimenään olla parhaita. Sen tulisi olla tavoitteena myös yrittäjillä – osaamisen huippuunsa virittäminen. Ainoastaan raudanlujalla osaamisella varustettu yrittäjä voi pärjätä markkinoilla vallitsevassa kilpailutilanteessa.

Tuplavee

Yrittäjyyden draivereina toimivat vapaus ja vauraus – tuplavee. Kääntöpuolena on byrokratian viidakko, joka uuden yrittäjän on vain hyväksyttävä. Vaikka liiketoiminnan pyörittämiseen liittyviä palveluita voi ostaa ulkopuolisilta toimijoilta, Vanjoki painotti, että yrittäjällä itselläänkin on oltava ymmärrys näistä asioista. Hän arveli byrokratiasta selviämisen olevan opiskelija-yrittäjille sellainen osa-alue, jossa ulkopuolinen tuki ja opastus ovat tarpeellisia.

Yrittämiseen liittyy aina kiinteästi vaikeudet ja niiden voittaminen, minkä vuoksi stressin sietäminen on tärkeä ominaisuus yrittäjälle. Positiivinen asenne, valmistautuminen ja harjoittelu auttavat kestämään haasteet ja hallitsemaan stressin.

Lisäksi yrittäjyys vaatii intohimoa, ilman sitä ei jaksa. Intohimo syntyy siitä, että yrittäjällä on jotain erityistä osaamista ja asiantuntijuutta.

Luovuudesta innovaatioihin Innovaatiot ovat avaintekijä yrityksen menestymiselle ja kilpailuedun luomiselle. Vanjoen mukaan innovaatioiden syntyminen on kolmivaiheinen prosessi, missä on tärkeää ottaa kiinni mieleen tulleista ideoista. Kun luovalla ihmisellä on riittävästi uteliaisuutta, johtaa se ideoihin ja edelleen innovaatioihin. Luovuus on lähtökohta kaikelle innovaatiotoiminnalle, sillä ilman luovuutta ei ole mahdollisuutta keksiä uutta. Luovuuttakin voi Vanjoen mukaan harjoitella, esimerkiksi lukemalla.

AALEF 3/2011

29

” Osaaminen, yrittäjyys ja luovuus – menestyksen kolmikanta” Anssi Vanjoki puhui avaimista menestykseen

30

AALEF 3/2011

” Paneelikeskustelu yrittäjyydestä” Paneeliin osallistuivat vas. Tomi Pyrhönen, Anssi Vanjoki, Jukka Kopra ja Ari-Pekka Salovaara

Loppukaneetit Asiakkaiden ja asiakassuhteiden merkitystä liiketoiminnalle Vanjoki korosti. Hän jakoi Peter Druckerin ajatuksen ”Yrityksen ainoa tehtävä on asiakkaiden hankkiminen ja niiden pitäminen” ja lisäsi, että kaiken kaupankäynnin pohjana on kuluttaja ja sen tarpeet.

TIESITKÖ TÄMÄN?

Lisäksi Vanjoen mielestä yrittäjyys vaatii vastapainoksi harrastuksen, johon paneudutaan samalla intohimolla kuin yrittäjyyteen. Tulevaisuudessa vapaaehtoistyön merkitys työn vastapainona kasvaa.

Skinnarila Innovation Factory, SIF, on kolmi-

Tällä hetkellä uutta kasvuyrittäjyyttä tarvitaan enemmän kuin koskaan, yhteiskunta ei yksinkertaisesti tule toimimaan ilman sitä.

kampuksen opiskelijoita kasvuyrittäjyyteen.

Paneelikeskustelu yrittäjyydestä Keskustelussa pohdittiin yrittäjyyden mahdollisuuksien parantamista.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että SIF:n ja LUTES:in kaltainen toiminta madaltaa kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen. Toiveena Arkadianmäelle lähti sijoitustoiminnan helpottaminen veronkevennyksin ja pitkällä tähtäimellä yrittäjyyden edellytyksiä haluttaisiin parantaa koulutukseen puuttumalla.

Panelistit näkivät ongelmana suomalaisten negatiivisen suhtautumisen yrittäjyyteen. Yrittäjiltä ei suvaita vaurastumista saati epäonnistumista.

Opiskelijoiden toivottiin kuitenkin uskaltavan ottaa rohkeammin riskejä ja jättää epäonnistumisen pelko vanhemmille sukupolville. Uskoa löytyi myös suomalaisten kykyyn markkinoida osaamistaan ja tuotteitaan maailmalla.

vuotinen hanke, joka kannustaa Skinnarilan

SIF on oppilaitosriippumaton toimintaympäristö yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille sekä tutkijoille Lisätietoja: ja opettajille.

Carita Liikanen projektipäällikkö p. 040 584 4931

w w w. t h e s i f . f i

AALEF 3/2011

31

T채ytel채inen olut on t채ydellinen olut.

AALEFIN

SUURI OPISKELIJAN OSTOSKORIVERTAILU

TEKSTI ANTTI NOUSIAINEN, HANNA MANELIUS KUVAT ANTTI NOUSIAINEN

P채ivitt채iset elintarvikkeet ovat yksi suurimmista opiskelijan kuluista. Niiden jatkuva kallistuminen on saanut monet tarkkailemaan ruokakuittejaan entist채 aktiivisemmin. Aalef selvitti mit채 opiskelijan peruselintarvikkeet maksavat opiskelijoiden suosimissa kaupoissa...

AALEF 3/2011

33

Mukaan ostoskorivertailuun otettiin opiskelijoiden suuressa suosiossa olevien Sammonlahden markettien lisäksi Uus-Lavolan Siwa sekä Lappeenrannan Prisma. Vertailussa emme huomioineet eri ketjujen bonusjärjestelmiä, kuten S-etukortin ja Plussa-kortin tuomia alennuksia. K-marketin viiden prosentin opiskelija-alennus sen sijaan laskettiin mukaan, koska sen saavat automaattisesti kaikki opiskelijat.

Vertailua varten koottiin kaksi erityyppistä ostoskoria. Näin varmistettiin, etteivät yksittäiset tuotteet tai tuoteryhmät pääse vaikuttamaan lopputulokseen liikaa. Kauppojen edullisuusjärjestys oli sama molempien ostoskorien tapauksessa, joten vertailun tulosta voidaan pitää luotettavana. Hintatiedot on kerätty marraskuun alussa 2.11.2011. Ostoskorien sisältö selviää tarkemmin hintataulukosta.

Uus-Lavolan Siwa on hieman syrjässä opiskelijoiden päivittäisiltä kulkureiteiltä, mutta Sammonlahden marketteja pidempien aukioloaikojen ja postipalveluiden ansiosta se kerää satunnaisia asioijia kauempaakin. Vertailun muihin kauppoihin verrattuna valikoima on suppea ja hintataso korkea. S- ja K-ryhmien dominointi päivittäistavarakaupan alalla näkyy selvästi Siwassa asioidessa. Yksittäisiä ostoksia epätavallisiin aikoihin tekevälle Siwa on kuitenkin hyvä lähikauppa.

Yliopistoa lähin ruokakauppa on Sammonlahden S-market. Vakaan suosion opiskelijoiden keskuudessa saavuttanut marketti on tilava ja valikoima on lähikaupaksi varsin kattava. Kauppapalveluiden lisäksi samassa tilassa toimii ravintola. Hintavertailussa S-market jää isoveljensä Prisman hintatasosta tasaisesti lähes jokaisen tuotteen osalta. Pienemmistä kaupoista se on kuitenkin edullisin niukalla erolla K-markettiin.

Leirin kaupunginosassa sijaitseva Lappeenrannan Prisma on vertailun muihin kauppoihin nähden eri mittakaavassa. Edellisen laajennusosan valmistuessa se piti hetken aikaa hallussaan Suomen suurimman Prisman titteliä. Kauppa on Leirin alueen opiskelija-asuntojen lähin ruokakauppa ja kerää paljon asiakkaita koko länsialueelta Skinnarilaa ja Sammonlahtea myöten. Prisman valikoima on lähes kaiken kattava ja opiskelijan päivittäisostoksia ajatellen kaupan koko on jo liiankin suuri. Peruselintarvikkeiden kokoaminen ostoskoriin vaatii satojen metrien kävelyä eikä kauppaan kannata lähteä ilman ostoslistaa. Hintatasoltaan Prisma on vertailun halvin ruokakauppa.

Loppuarvostelu

Sammonlahden K-market on toinen opiskelijoiden suurta suosiota nauttiva lähikauppa. Yhtenä syynä tähän on varmasti marketin tarjoama 5% alennus opiskelijakortilla. Valikoima on varsinkin päivittäistavaroiden osalta hieman naapurissa toimivaa S-markettia suppeampi, mutta opiskelijan päivittäisiin ostostarpeisiin se riittää hyvin. Erityistä kiitosta kauppa saa palvelevasta lihatiskistä, josta saa tarpeet ja ohjeet vähän parempiinkin kokkailuihin. Marketin yhteydessä toimii myös apteekki. Hintatasoltaan K-market on hyvin lähellä S-markettia, kun opiskelija-alennus otetaan huomioon.

34

AALEF 3/2011

Opiskelijalle parhaan ruokakaupan titteliä on vertailun pohjalta mahdoton antaa millekään yksittäiselle kaupalle. Suosituimmat kaupat, Sammonlahden marketit, ovat hintatasoltaan niin lähellä toisiaan, että sopivia tuotteita valitsemalla ja kanta-asiakasetuja hyödyntämällä kummasta tahansa voi saada itselleen edullisemman vaihtoehdon.

Prisman hintatasolle Sammonlahden kaupat eivät yllä, mutta Leiristä saakka halvan ostoskorin hakemiseen saa varata paljon enemmän aikaa. Uus-Lavolan Siwaan ruokaostoksia ei testin tulosten perusteella kannata keskittää.

Hintavertailutaulukot seuraavalla aukeamalla!

AALEF 3/2011

35

”Ensimmäisessä ostoskorissa on ainekset opiskelijan perusruokaan, makaronilaatikkoon. Lisäksi mukana on niin ikään klassikon maineessa oleva Saarioisen mikropitsa.

Hedelmiä ja vihanneksia on tässä korissa varsin maltillisesti. Aamupalatarpeet kahveineen kuuluvat luonnollisesti myös opiskelijan ostoskoriin. Samoin six-pack olutta yllättävien illanviettojen varalle.”

Satsuma, 1kg

1,95 €

1,95 €

2,09 €

1,85 €

Kurkku, suomalainen, 500g

1,68 €

2,00 €

1,50 €

1,63 €

Pullin rieska

2,29 €

2,40 €

2,01 €

2,19 €

2,89 €

3,09 €

3,49 €

2,69 €

3,29 €

3,39 €

3,69 €

2,99 €

0,95 €

1,19 €

1,19 €

0,79 €

3,45 €

3,39 €

3,39 €

3,29 €

1,72 €

1,69 €

1,89 €

1,72 €

1,09 €

1,05 €

1,59 €

1,09 €

3,11 €

3,14 €

3,89 €

2,82 €

1,35 €

1,45 €

1,39 €

1,30 €

1,64 €

1,68 €

1,88 €

1,58 €

1,45 €

2,35 €

2,45 €

1,45 €

4,29 €

4,45 €

4,89 €

3,99 €

2,35 €

3,18 €

3,29 €

2,40 €

5,04 €

5,10 €

6,66 €

5,88 €

Weetabix vehnämureke, 430g HK Keittokinkku, ohuet viipaleet, 300g Margariini, halvin Naudan jauheliha, 400g, 10%, halvin Täysjyväpasta, Torino Cappelli, 500g 6 kananmunaa, halvin pakkaus Felix ketsuppi, 1,25kg Mikropitsa, Saarioinen, 200g Rasvaton maito, 1l, halvin, (2 tlk) Valio maustettu jogurtti, 200g, (5 prk) Juhla Mokka, 500g Lotus Emilia talouspaperi, 4 rll paketti Karhu III, 0,33l (6 pll/tlk) ilman panttia

Opiskelija-alennus K-Marketista (5%)

36

1,82 €

Ostoskorin hinta:

38,54 €

39,68 €

45,29 €

37,66 €

Ero halvimpaan:

0,88 €

2,02 €

7,63 €

-

AALEF 3/2011

”Toinen ostoskori sisältää huomattavasti enemmän hedelmiä ja vihanneksia. Vaasan Ruispalat on myös itsestään selvä valinta opiskelijan eväspussiin. Rauhallisen kotiillan viettoon hyvän leffan parissa on varauduttu sipsipussilla ja parilla siiderillä. Jos kumpikaan näistä valmiista ostoskoreista ei miellyttänyt, kerää taulukosta oma yhdistelmäsi ja laske mitä omat ostoksesi maksavat vertailun marketeissa.”

Banaani, 1kg

1,59 €

1,65 €

1,99 €

1,55 €

Omena, Royal Gala, 1kg

1,75 €

1,89 €

1,69 €

1,65 €

Salaatti, ruukku

0,89 €

0,89 €

0,99 €

0,79 €

Tomaatti, suomalainen, 500g

2,15 €

2,15 €

2,00 €

2,10 €

Paprika, punainen, 200g

0,46 €

0,46 €

0,60 €

0,44 €

Ruispalat, 12kpl

1,99 €

1,69 €

1,99 €

1,69 €

Oivariini

2,55 €

2,59 €

2,89 €

2,45 €

Oltermanni, 17%, 450g

3,99 €

5,69 €

6,59 €

3,99 €

Kanasuikale, hunajamarinoitu, 400g

3,29 €

3,39 €

4,19 €

3,25 €

Pinaattikeitto, pakaste

1,10 €

1,29 €

1,29 €

1,04 €

Laktoositon maitojuoma, 1l

1,45 €

1,59 €

1,89 €

1,39 €

Maustamaton jogurtti, A+, 1l

2,30 €

2,39 €

2,99 €

2,27 €

Ruokakerma, Flora, 2,5dl

0,99 €

0,99 €

1,19 €

0,89 €

Tropic appelsiinimehu, 1l

0,99 €

1,48 €

1,29 €

0,95 €

Pyykinpesuaine, BioLuvil

3,75 €

3,99 €

4,89 €

3,75 €

Taffel juustonaksu

2,85 €

2,79 €

2,89 €

2,69 €

Upcider Perry, 0,5l (2 pll) sis. pantin

5,50 €

5,58 €

5,98 €

5,38 €

Opiskelija-alennus K-Marketista (5%)

1,75 €

Ostoskorin hinta:

37,58 €

38,75 €

45,33 €

36,26 €

Ero halvimpaan:

1,32 €

2,49 €

9,07 €

-

AALEF 3/2011

37

Pa n k i s ta l ö y t y y m o n i a u r a m a h d o l l i s u u k s i a

Noin 34 000 henkilöä työllistävän Nordean toiminta kattaa kaikki pankkitoimintaan liittyvät osa-alueet: vähittäispankkitoiminnan, Private Banking -palvelut, investointipankkitoiminnan, yritysten pankkipalvelut, varallisuudenhoidon sekä henkivakuutuksen.

– Monipuolisen liiketoimintamme ansiosta pystymme tarjoamaan henkilöstöllemme paljon erilaisia uravaihtoehtoja niin paikallisessa kuin kansainvälisessäkin ympäristössä, Reetta Toivonen Lappeenrannan Nordean konttorista kertoo.

Uralla eteenpäin Ammatillinen ja henkilökohtainen kehittyminen on tärkeä asia työntekijän ja työnantajan kannalta. Olennaista on oikea määrä haasteita ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Hyvä työnantaja antaa henkilöstölleen työkalut, joiden avulla voi rakentaa omaa uraansa. Jokainen vastaa kuitenkin itse omasta kehittymisestään.

Omaehtoisesti motivoituneet ihmiset sitoutuvat tutkimusten mukaan myös työhönsä vahvimmin ja ovat siihen tyytyväisimpiä.

– Nordeassa henkilöstö on toiminnan ydin riippumatta maasta ja tehtävästä. Meillä henkilökohtaista kehittymistä tuetaan muun muassa valmennuksella, koulutuksella ja työkierrolla. Toki uralla eteneminen vaatii myös kovaa työtä, pitkäjänteisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Pitää olla valmis tarttumaan mahdollisuuksiin ja ottamaan vastuu omasta

työstään, Reetta toteaa.

Urallaan voi edetä monella tavalla, esimerkiksi asiantuntijana, erilaisiin hankkeisiin osallistumalla tai työhönsä sitoutuneena toimihenkilönä.

Etenemisen ei tarvitse aina kulkea alhaalta ylöspäin, vaan osaamistaan voi laajentaa myös sivusuunnassa.

Joustoa työelämään Haasteiden ja mahdollisuuksien lisäksi työssä tärkeää on joustavuus.

Ihmisillä on eri elämänvaiheissaan erilaisia tarpeita, jotka heijastuvat esimerkiksi ihanteelliseen työpäivän pituuteen ja matkusteluhalukkuuteen.

– Meille on tärkeää, että työ- ja yksityiselämä ovat tasapainossa järkevällä tavalla. Pyrimme muun muassa järjestämään työt siten, että molemminpuolinen joustavuus on mahdollista. Myös päivittäisessä työssä pyritään joustavuuteen, Reetta sanoo.

Tiimistä saa energiaa Tiimityöstä on tullut yleinen työmuoto kaikilla aloilla – myös finanssialalla.

Tiiminä työskentely tuottaa synergioita, antaa uutta energiaa ja tarjoaa oppimismahdollisuuksia. Tiimissä on myös helpompi toteuttaa avoimuutta ja vuoropuhelua, jotka kannustavat uusien ideoiden ja ajatusten esittämiseen.

–

Nordeassa tiimityö tarkoittaa, että me kaikki olemme osa samaa asiakkaita palvelevaa jakeluketjua, jossa kehitämme ja myymme asiakkaidemme tarpeita vastaavia tuotteita ja palveluja. Yhteinen tavoitteemme on viime kädessä tuottaa erinomaisia asiakaskokemuksia, Reetta sanoo.

Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten -ROMU SX K]SKUUKKXK ]KK^ KSNY]^S ON_VVS]^K YZSX^YVKSXKK ¬ SVWKX Ts\TO]^OVcZKVUUSY^K =YS^K Z`W WZW WK¬ZO "¬ ^KS Uc]c UYX^^Y\S]^KWWO

Teemme sen mahdolliseksi

38

AALEF 3/2011

Kauppakatu 40 Lappeenranta nordea.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

Finanssiala tarjoaa erilaisia työtehtäviä muun muassa asiakaspalvelun, tietotekniikan ja pankkituotteiden parissa. Monipuolisten tehtävien lisäksi pankissa panostetaan urakehitykseen, joustavuuteen ja tiimityöskentelyyn.

O p i n to l a i n a l l a v o i ta l e i v ä n pä ä l l e Jokainen opintonsa aloittava nuori joutuu – ainakin jollain tasolla – miettimään omaa elintasoaan. Lapsuudenkodin täysi jääkaappi, täydet sampoopullot ja paperit wc:ssä eivät enää olekaan itsestäänselvyyksiä opiskelijaboxissa.

- Yleensä nuori rahoittaa opintonsa opintotuella, tekemällä töitä, vanhempien avustuksella ja/tai opintolainalla, Nordean Lappeenrannan konttorista palvelupäällikkö Reetta Toivonen kertoo.

- Opintotuen maksaa valtio, eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Opintolainan saa pankista ja se maksetaan takaisin ihan kuin mikä tahansa muukin laina, hän jatkaa.

toukokuussa, pääomitamme vielä joulukuun koron.

- Otamme asiakkaaseen yhteyttä noin vuoden kuluttua valmistumisesta ja pyydämme häntä tulemaan konttoriin tekemään opintolainan maksusuunnitelman.

- Maksuohjelma astuu voimaan noin 1,5-2 vuoden kuluttua valmistumisesta. Näin asiakkaalla on aikaa päästä työelämästä kiinni ennen ensimmäisiä lainanlyhennyksiä. Nordea on hyvin joustava takaisinmaksussa, joten lainaa voi lyhentää elämäntilanteen mukaan.

- Maksuohjelmaa voi muuttaa vuosien saatossa. Jos haluaa maksaa vaikka koko lainan kerralla pois, sekin onnistuu, Reetta sanoo.

Kannattaako opintolainaa ottaa?

Opintolaina lyhyesti: - Moni oppilaitos valvoo entistä tiukemmin opiskelutahdin ja -tulosten riittävyyttä. Suosittelen opintolainan ottamista, mikäli toinen vaihtoehto on työssä käyminen opintojen ohella – varsinkin jos työssäkäynti viivästyttää opintojen etenemistä.

- Opintolaina on hyvä vaihtoehto, jos haluaa voita leivän päälle ja vaihtelua tonnikalaan ja nuudeleihin.

- Yleinen työmarkkinatilanne vaikuttaa vahvasti opintolainan suosioon.

Mikäli kesä- ja kausitöitä on tarjolla runsaasti, opintolainaa ei haeta kovin helposti. Jos taas kesätöitä on vaikea saada, kasvaa Nordeassa opintolainan hakijoiden määrä selkeästi.

Kuka sitten voi saada opintolainaa?

- Opiskelija voi saada valtion takaamaa opintolainaa Nordeasta vain, jos hakijalla on Kelalta saatu opintotuki- ja takauspäätös. Tieto tulee Kelalta Nordeaan suoraan, joten opiskelijan ei tarvitse tuoda mitään Kelan papereita mukanaan.

• Opintolaina on valtion takaama laina • Lainaa voi hakea pankista, kun on saanut opintotuki- ja takauspäätöksen • Opintolainaa voi saada opintotukipäätöksen mukaisesti 160-300 e/kk • Takaisinmaksusta sovitaan joustavasti pankin kanssa – elämäntilanteen mukaan Ota yhteyttä niin jutellaan lisää. Valitse sinulle sopivin vaihtoehto: • lähetä postia Nordean verkkopankista • soita Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe klo 8.00 – 20.00. Voit keskustella Check-in – neuvojan kanssa tai halutessasi varata ajan lähimpään Nordean konttoriin • lähetä tekstiviesti SOITA numeroon 12131 ja liitä viestiin etu- ja sukunimesi niin otamme sinuun yhteyttä Tervetuloa Nordeaan!

Mitä opiskelijan pitää tehdä, että hän saa lainan? Tuleeko hän pankkiin?

- Opintolainaa voi hakea tulemalla konttoriin, mutta aika kannattaa varata etukäteen. Toinen vaihtoehto on hakea lainaa verkkopankin kautta, ja tämä edellyttää että hakijalla on jo verkkopankkitunnukset.

- Valtaosa opintolainahakemuksista tulee Nordeassa verkkopankin kautta.

Mitä opintolaina maksaa?

- Opiskeluaikana opintolainaa ei tarvitse lyhentää, vaan silloin maksetaan vain osa koroista kaksi kertaa vuodessa – kesä- ja joulukuussa. Jos koron osuus on alle 15 euroa puolelta vuodelta, korko pääomitetaan kokonaan.

- Hakijan kannattaa ehdottomasti liittyä Nordean Check-in-asiakkaaksi, joka on tarkoitettu 18-28-vuotiaille asiakkaillemme. He saavat muun muassa opintolainan erittäin edullisella 0,2 prosentin marginaalilla ja ilman järjestelypalkkioita. Kannatta ehdottomasti vertailla hintoja, sillä marginaaleissa ja järjestelypalkkiossa on eroja eri pankkien välillä!

Opinnot päättyvät – mitä sitten tapahtuu?

- Saamme Kelan kautta tiedon, kun opintotuen nostaminen loppuu. Pankki pääomittaa korot vielä kerran. Jos opinnot ovat esimerkiksi päättyneet

Reetta Toivonen Nordea Lappeenranta

AALEF 3/2011

39

Mikä sinusta tulee ensi kesänä?

TEEKKARIN T

Y

Ö

K

I

Uudet Työkirjat jaossa kampuksilla joulukuussa.

R

J

A

www.teekkarintyokirja.fi

E R I L A I S TA O P I S K E L I J A - A S U m I S TA TEKSTI JA KUVAT ANTTI NOUSIAINEN

opiskelija-asunnot mielletään yleisesti enemmän tai vähemmän ahtaiksi kerrostalohuoneistoiksi. ruoholammen alueelle, kolme kilometriä yliopistolta on nyt valmistumassa Lappeenrannan ensimmäinen alusta alkaen opiskelija-asunnoksi suunniteltu omakotitalo.

AALEF 3/2011

41

Lappeenrannan opiskelija-asuntomarkkinoille on tullut uusi mielenkiintoinen asumismuoto, opiskelija-asunnoksi rakennettu omakotitalo. Kimppakämppiä, eli ”kommuuneja” on toiminut ennenkin yleisiltä markkinoilta vuokratuissa kiinteistöissä eri puolilla LänsiLappeenrantaa, mutta tiettävästi juuri tätä käyttöä varten ei ole ennen uusia taloja rakennettu.

Idean isän, LUTin tietotekniikan osastolla työskentelevän Jouni Ikosen mukaan tarkoituksena on tarjota hieman parempaa asumismukavuutta opiskelijoille ja vaihtoehto perinteisille asumismuodoille. ”Omaa pihaa, terassia, saunaa ja kaveripiiriä kaipaavat eivät varmaankaan viihdy yksiöissä, joten vaihtoehtoja on hyvä olla.”, hän pohtii.

lukot perinteisten solukämppien tapaan.

Väljyyden lisäksi talo eroaa tavallisesta opiskelija-asunnosta paremman varustelunsa osalta. Laminaattilattiat, astianpesukone ja pyykinpesukone sisältyvät talon varustukseen, samoin olohuoneen takka. Ikosen mukaan myös osa huonekaluista saatetaan hankkia talon varustukseen kuuluvaksi. ”Ensimmäiset vuokralaiset pääsevät vaikuttamaan talon lopulliseen vuokrausmuotoon ja varustukseen”, Ikonen lupaa.

Idean taloprojektiin Ikonen sai jo vuosia sitten vaihto-oppilasvuonaan MTU:ssa Pohjois-Amerikassa. USA:ssa hyvin yleistä asumismuotoa ei juuri tunneta Euroopassa, mutta hyvät kokemukset ja muistot tuolta ajalta saivat Ikosen lopulta tarttumaan toimeen, kun aika oli sopiva ja tarvittavat palaset loksahtivat kohdalleen.

Erityishuomiota yksityisyyteen Pian valmistuva talo sijaitsee Ruoholammen uudella omakotitaloalueella 3 kilometrin päässä kampukselta. N. 140 neliön talo on suunniteltu neljän asukkaan tarpeisiin. Neljän makuuhuoneen lisäksi talossa on olohuone, keittiö, kaksi WC:tä ja saunaosasto kodinhoitohuoneineen.

Vuokrataan kokonaisuutena pitkäksi ajaksi Opiskelijakäyttöön rakennettu talo eroaa normaalista omakotitalosta mm. ilmanvaihdon ja äänieristyksen suhteen. Jokaisen huoneen ilmanvaihtoa voi säätää erikseen ja väliseinissä ja –ovissa on normaalia paremmat äänieristykset. Makuuhuoneiden oviin tulee luonnollisesti

42

AALEF 3/2011

Kimppakämpän asumisviihtyisyyden perusehto on, että asukkaat tulevat toimeen keskenään. Ikosen tavoitteena onkin löytää taloon sopiva porukka yksittäisten vuokralaisten sijaan. ”Vuokralle tuleva porukka

voi päättää haluaako panostaa väljyyteen vai kustannustehokkuuteen.

Talon voi vuokrata neljän hengen kesken tai vaikka muutama pariskunta yhdessä.”

Vuokrasopimuksen pituudeksi Ikonen on kaavaillut alkuun kahden vuoden määräaikaista jaksoa, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tällöin neliövuokra asettuu alueen yleiselle vuokratasolle ja neljän hengen vuokraporukalla kuukausivuokra on n. 400 euroa kuukaudessa per asukas. Sähkön, veden ja lämmityksen kulut eivät sisälly vuokraan. Tällä halutaan osoittaa asukkaille heidän elintapojensa vaikutukset kustannuksiin ja opettaa käyttämään energiavaroja viisaasti.

pintamateriaalien väreihin sekä kuviointeihin. Rakennusprojektin edetessä hyvää vauhtia vaikutusmahdollisuudet kuitenkin kaventuvat jatkuvasti.

Opiskelija-asunnoksi rakennettu omakotitalo on mielenkiintoinen lisä opiskelija-asuntomarkkinoille. Tämä asumismuoto vaatii luonnollisesti hieman enemmän vastuullisuutta kuin kerrostalossa asuminen, mutta hyvällä kaveriporukalla asumismukavuus nousee varmasti aivan eri tasolle kuin kerrostalossa. Talon vuokraamisesta tai asumismuodosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Jouni Ikoseen sähköpostilla jikonen@ gmail.com

Talon on tarkoitus valmistua joulukuun aikana. Ikonen kertoo yhteydenottoja tulleen jonkin verran, mutta tätä juttua kirjoitettaessa vuokralaisia ei ollut vielä valittu. Ensimmäisillä vuokralaisilla on mahdollisuus vaikuttaa vielä moniin talon viimeistelyasioihin, kuten

AALEF 3/2011

43