Aksa 101

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT NRO 101 · 4.2.2015

Uusi SE s. 4

Kalamiehen mietteet s. 5

Kehittyvät jalkakäytävät s. 13

Varjo lapset s. 16

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 18.2.2015

2

10 1 · 20 15

| Ä KS

101/2015

Seuraava ÄKS ilmestyy 18.2.2015

10

Ulla Aho

15

Äksöniä wanhuksille

Mistä tunnet sä ystävän? Kouluikäisenä vastaus oli huomattavasti helpompi kuin aikuisiällä. Ystävät olivat ne joiden kanssa vietti eniten aikaa yhdessä koululuokissa, välitunneilla ja harrastuksissa. Ystävyys oli myös paljon mutkattomampaa ja naiivimpaa. Kukaan ei tietenkään puhunut kenenkään selän takana mitään eikä kukaan tahtonut pahaa – Eihän?

Opiskelut tulivat aikanaan loppuun ja kytkin nousi 18-vuotiaana naapurimaakunnan puolelta, nokka kohti Äänekoskea. Luottavin mielin suuntasin kohti elämäni uutta sivua uskoen, että ystävyyssuhteet kestävät pienet välimatkat.

Moni varmasti tietää että hyvin harvoin ne kestävät. Kohtasin uuden ongelman, aikuisiän ystävien hankkimisen.

Auttaminen on kutsumus Heidi Kauppinen työskenteli koulunkäyntiavustajana kun eräs opettaja kysyi, oliko Heidi koskaan miettinyt toimintaterapeutin ammattia. Heidi kun kuulemma sopisi alalle.

KUVA JA TEKSTI: MILKA KROGERUS

P

ienen ihmetyksen ja pohdinnan jälkeen Kauppinen löysi itsensä koulunpenkiltä Kuopiosta.

– En tiedä mitä se opettaja minussa näki.

Mutta ehkä se on lähtenyt jotenkin jo kotoa. Minulla on kehitysvammainen isoveli, jonka kanssa on varmaan vähän oppinut katsomaan mitä toinen ihminen tarvitsee, Kauppinen miettii.

VUONNA 2007 valmistunut Heidi aloitti toimintaterapeutin uransa äitiyslomasijaisena Viitasaarella. Muutaman lapsen ja muutamien työtehtävien jälkeen aika oli kypsä oman yrityksen perustamiseen. Kauppisen uusi toimisto sijaitsee Konginkankaan terveysasemalla, lääkärin vanhoissa tiloissa. Varsinainen työ vie Heidiä kuitenkin pitkin maakuntaa.

– Toimintaterapiassa on tärkeää tutustua asiakkaaseen ja hänen arkeensa, että voi olla oikealla tavalla tukena. Pitää nähdä missä sitä tukea tarvitsee. Ä KS

| 10 1

· 2 0 15

Kauppisen toiminta-alueena on koko Ääneseutu. Palvelut ovat saatavilla tällä hetkellä vakuutusyhtiön tai Kelan maksusitoumuksella.

TOIMINTATERAPIA on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön. Toimintakyky voi olla heikentynyt sairauden, vamman tai pienenkin kehityshäiriön myötä.

– Tarkoitus on tukea ihmistä pärjäämään siinä omassa arjessa. Pukeminen, syöminen ja ihan arkisetkin asiat voivat vaikeutua monesta syystä. Asiakkaille etsitään erilaisia harjoitteita ja apuvälineitä helpottamaan arkea. Terapian tavoitteet ja menetelmät suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa, Kauppinen kertoo.

KAUPPISEN asiakkaana käy niin aikuisia kuin lapsiakin. Aikuiset saattavat kärsiä aivoverenkiertohäiriöistä kun lapsiasiakkailla saattaa olla ongelmia vaikka hienomotoriikassa tai kehon hahmotta-

misessa.

– Tärkeintä työssä on aina se, että selvitetään se syy siellä taustalla. Että miksi käsi ei liiku kunnolla tai lapsi on levoton tunnilla.

KAUPPINEN uskoo, että toimintaterapeutin ammatti on osittain kutsumuksellista.

– Mä tykkään auttaa ihmisiä. Vaikka työ saattaa välillä olla hyvin rankkaa ja haastavaakin. Kai se auttamisen halu on jostain tullut, Kauppinen nauraa.

KAIKKEIN parasta Kauppisen työssä on oppiminen ja onnistuminen. Niin oman kuin asiakkaankin tapauksessa.

– Kun näkee miten asiakas oppii esimerkiksi käyttämään apuvälinettä ja ariki helpottii, niin se kyllä palkitsee. Lasten kanssa pelkän yhteyden löytäminen on jo voitto. Ja on hienoa oppia itsekin koko ajan uutta, Kauppinen sanoo.

Kymmenen vuoden ajan täällä asuneena en voi sanoa oikeasti tuntevani kovinkaan montaa ääneseutulaista. Ihania ihmisiä ja loistavia kavereita on tullut ja mennyt mutta hyvin harvaa voin kuitenkaan sanoa niin läheiseksi ystäväksi, että uskoisin kaikki salaisuuteni heidän huomaansa. Moni on käynyt todella lähellä, mutta syystä tai toisesta orastava ystävyys näivettyy takaisin kaveruudeksi.

Olisi kuitenkin lapsellista syyttää ongelmista muita, sillä asiaan vaikuttaa oma ainainen epäilys muiden tarkoitusperistä. Omien ongelmien ja ilojen jakaminen toisen kanssa pelottaa, ja tämä onkin johtanut siihen että olen sosiaalinen musta aukko. Rakastan kuitenkin jokaista joka, uskaltaa minuun luottaa.

On vain vaikeaa antaa luottamusta takaisin.

Haluan tilanteeseen muutosta ja koko kaveripiirin ystäviksi. Jos haluaa muutosta, on oltava valmis myös itse muuttumaan.

Mikko Suutala

3

Markku Ruuska Tuottajan palkka romahti puoleen Maidon tuottajahinnasta on lähtenyt puolessa vuodessa viidesosa. Hinta putosi helmikuun alussa 35 senttiin litralta. Maatalousyrittäjät maksavat kovaa hintaa Ukrainan kriisin aiheuttamasta viennin katkeamisesta Venäjälle ja kaupan ”halpuuttamisesta”.

Venäjän ostoboikottiin on kotimaisin voimin vaikea nopeasti vaikuttaa. Kaupan halpuuttamismainoskampanja ja sen seurauksena romahtanee tuottajahinnat paljastavat, että Suomen erittäin keskittynyt kauppa on voinut sanella jalostavalle elintarviketeollisuudelle ostohinnat ja näin maksattaa hinta-alennukset osittain maataloustuottajilla. Kauppa on pystynyt viime vuosina kasvattamaan huomattavasti osuuttaan elintarvikkeiden hinnoissa. Tämä on pois maatalousyrittäjien ja elintarviketeollisuuden osuudesta.

Rahan voima on niin suuri, että kauppaa ei ole uskallettu juurikaan kritisoida määräävästä markkina-asemasta. Jalostavan teollisuuden on oltava hiljaa, ettei asiakas pahastu, ja median, ettei se menetä kahden kauppaketjun valtavia mainostuloja. Kilpailuvirasto ja poliitikotkaan eivät uskalla tai halua käydä kunnolla kaupan kilpailua vääristävän toiminnan kimppuun. Keskusliikkeiden määräävä asema vaikuttanee myös yksittäisiin kauppiaisiin, jotka tuskin tekevät kovaa voittoa.

Lihan- ja viljantuottajien ahdinko on jatkunut jo pidempään. Maidontuotannolla on, kiitos Valion, mennyt hieman paremmin, mutta tuottajahinnan romahtaminen ajaa myös maitosektorin kestämättömään tilanteeseen. Lisäksi ahdinkoa lisää maataloustukien pieneneminen.

Meilläkin hinnan lasku tarkoittaa isännän ja emännän palkan tipahtamista puoleen, mutta joillain tiloilla oma palkka saattaa jäädä lähes kokonaan saamatta.

Erittäin vaikea tilanne on äskettäin suuria investointeja tehneillä tiloilla. Millä saadaan maksettua suurinvestointeja varten otetut jättilainat ja laskut? Rahaa ei jää työvoiman palkkaamiseen eikä tilan kehittämiseen. Jaksavatko suurtilan yrittäjät ilman ulkopuolista työvoimaa?

Venäjän ostoboikotista seurannut elintarvikkeiden ylitarjonta EU:ssa on pudottanut hintoja ja kauppa luonnollisesti painostaa elintarviketeollisuutta Euroopan halpaerillä. Maataloustuottajina toivomme kuluttajien laittamalla ostoskoriin kotimaisia elintarvikkeita.

Arttu Mattilan uusi SE Äänekosken Urheilijoiden Arttu Mattila takoo tulosta yleisurheilukentillä ilmiömäiseen tyyliin. 13-vuotias korkeushyppääjä paransi sunnuntaina P14-sarjan sisäratojen Suomen ennätyksen jo 193 senttiin.

Mattilan tahti on hurja. Kun hallikausi alkoi sarjan halli-SE oli 183. Mattila paransi ennätystä ensimmäisessä kisassa sentillä (184), toisessa neljällä (188) ja nyt vielä viidellä lisää.

Maatilojen ahdinko vaikuttaa myös ympäröivään yhteiskuntaan – Äänekoskella muun muassa Valion meijeriin ja Valtraan. Ei ole mahdollisuuksia investoida kaluston uusimiseen. Traktorija työkoneteollisuus kärsivät tilausten puutteesta. Rakennusala ei saa töitä maatalouden rakentamisessa. Kunnilta jäävät verotulot saamatta jne.

Maatilojen rahavirta ELY-keskus Keski-Suomen alueella 2013 oli 195 miljoonaa ja Äänekoskellakin yli 7,6 miljoonaa euroa. Ei siis ole aivan yhdentekevää työllisyyden ja aluetalouden kannaltakaan kuinka suomalaisen maatalouden käy. Elintarviketurvallisuudesta ja huoltovarmuudesta puhumattakaan.

Markku Ruuska maatalousyrittäjä, Hietama

Eduskuntavaalit lähestyvät. Mitkä ovat puolueenne tärkeimmät vaaliteemat Äänekosken näkökulmasta katsottuna?

1. Työttömyyden parantamiseen on satsattava entistä enemmän voimavaroja.

2. SOTEN-tullessa, mietittävä ennakkoon kaikki Äänekoskea koskevat asiat kuntoon.

3. Pienten- ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia on parannettava.

Rolf Nyholm

4

Tiukalla talous- ja menokurilla katamme Äänekosken alijäämiä ja luomme uutta kasvua. On muutettava verotus työntekoa, riskinottoa ja yrittäjyyttä kannustavammaksi.

Työn vastaanottamisen ja työllistämisen helpottaminen tuo työpaikkoja.

Luovuus, osaaminen ja uudet oppimisympäristöt on huomioitava toisen asteen koulutuksen kehittämisessä.

Perussuomalaisten vaaliteemat julkistetaan helmikuun puolivälissä. Emme ole muuttaneet linjaamme, joten teemat ovat tuttuja vuoden 2011 vaaleista.

Työllisyyden parantaminen on tärkeintä. Elvytyksellä vauhditetaan julkisten rakennusten kunnostusta sekä tie- ja raideverkoston parannuksilla turvataan toi– Turvasta ei tingitä vottavan biotuotetehtaan – Lama nujerretaan työllä toimintaedellytykset. Pit– Keski-Suomi nousuun käaikaistyöttömyys on – Hyvästä lapsuudesta ar- saatava kuriin tehostetulvokkaaseen vanhuuteen la palkkatukipolitiikalla.

Aika on kypsä myös peKaikki ovat relevantteja rustulokokeilulle. myös äänekoskelaisille.

Laura-Liisa Hyytiäinen Jari Halttunen

Juho Kautto

Biotuotetehtaan liikennejärjestelyt toimivaksi.

Toinen merkittävä asia on soteuudistus. Miten täällä palvelut pelaa ja mitä se maksaa? Kolmantena työllisyyden hoito: olemme valtakunnallisesti vaikeimmassa tilanteessa.

Valtiovallan panostuksia tarvitaan. Biotuotetehdas poikisi muuta jatkoa ja alueen kansanedustajat on merkittävässä asemassa.

Turvallisuus! Äänekoskelaisille työ, lähipalvelut, hyvät koulut, yhteisöllisyyden lisääminen ja hyvät ikäihmisten ja perheiden palvelut luovat turvallisuutta. Toimeentulo on turvallisuuden kannalta keskeinen. Äänekoski tarvitsee lisää yrityksiä, jotka luovat työtä.

Työttömyys on Äänekosken suurimpia ongelmia.

Vihreiden tavoitteena on tukea mm pieniä ja keskisuuria yrityksiä varsinkin ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Henkilökohtaisesti näen tuoreen palkkatukilain uudistuksen täysin epäonnistuneena. Sen myötä juuri vaikeimmin työllistyvien mahdollisuuksia töihinpääsyyn vaikeutetaan entisestään.

Martti Isoviita

Piia Flink-Liimatainen Pauliina Rusula 10 1 · 20 15

| Ä KS

Ehkä näkyvin tehtaan vesistövaikutuksista on Kuhnamon sula kohta, joka johtuu jäähdytysvesien lämpöpäästöistä. Uuden tehtaan myötä sula kohta tulee laajenemaan ja Kuhnamon vähätkin jäät heikentymään.

ÄÄNEKOSKEN Kaupungintalolla järjestettiin torstaina 29. tammikuuta vapaa-aika lautakunnan palkintogaala, jossa annettiin tunnustusta niin kulttuurin kuin urheilunkin osaajille. Vuoden 2014 Kulttuuripalkinnon pokkasivat Kömin teatteri ja Kömin kilta. Hyvin menestyneen urheilijan palkinnon pokkasi Vili Sormunen ja Vuoden urheilutekopalkinto meni Aino Autiolle.

STOCKMANN-KONSERNI aloitti vaateketju Seppälää koskevat yt-neuvottelut lokakuussa ja ne koskivat koko Suomen henkilöstöä eli noin 800 työntekijää. Vähennystarpeen arvioitiin koskettavan jopa 380 henkilöä ja useiden myymälöiden sulkemista.Äänekosken Seppälä kuitenkin tulee säilymään entisellään. Eniten Seppälän myymälöitä suljetaan pääkaupunkiseudulla.

Kalamiehen mielipide Suuri osa biotuotetehtaan ympäristölupaa koskevista muistutuksista liittyi vesistön hyvinvointiin. ÄKS otti selvää, mitä mieltä tehtaan ja vesistön suhteesta on kalamies Ville Kivimäki.

TEKSTI: MILKA KROGERUS KUVA: MAX STEFFANSSON

Y

mpäristöluvan pykälissä mainittiin muun muassa, että Metsä Fibren tulee maksaa 55 000 euron kalatalousmaksu Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle. Summa käytetään kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen jäte- ja jäähdytysvesien vaikutusalueella.

KYSE EI OLE pikkurahasta, joka seudun kaloille menee.

– Tehdaskompleksi on tehnyt aiemmin niin sanottuja " velvoiteistutuksia", joissa vesistöihin istutetaan onkikokoisia kaloja. Sehän on ihan rahan hukkaa. Onkikalat kalastetaan heti pois, eikä niistä koskaan tule luonnonkaloja. Tehtaan tulisi keskittyä siihen, miten kalat saataisiin mukaan luonnon omaan kiertoon, Kivimäki kertoo.

LUONNON omaan kiertoon keskittyminen ei välttämättä olisi sen suurempi vaiva, menettelytavat vaan olisivat erilaisia.

– Ne rahat tulisi suunnata koskien kunnostukseen ja vaikka mätirasiaistutuksiin. Mätirasiaistutuksesta kalat kuitenkin syntyvät luonnollisesti omaan ympäristöön. Jos luonnon oma kierto Ä KS

| 10 1

· 2 0 15

saataisiin toimimaan oikein, ei sitä rahaakaan tarvitsisi laittaa lopulta menemään niin paljon, Kivimäki pohtii.

– Jos sinne saisi vapaat kosket ja vaikka kalastuspaikan, niin hieno alue voisi toimia jopa matkailukohteena.

KÄYTÄNNÖT muuttuvat, tehtaita tulee, tehtaita menee. Mutta ympäristöasiat pitäisi tuoda aina myös maallikoiden tietoon.

– Olisi hyvä jos tehtaat ja virkamiehet yhdessä tekisivät päivitetyn selvityksen siitä, mihin kaikki kalatalouden ylläpitoon laitettava raha käytännössä menee.

KIVIMÄKI ymmärtää kuitenkin, että padoille on syynsä.

– Vesihän on voimalaitoksen omaisuutta. Siitä tehdään sähköä. Jos YläKuhnamolle juoksutettaisiin vettä, olisi se sähköstä pois. Kysymys on vaan siitä, mitataanko ne muutamat vesikuutiot rahassa vai luonnon hyvinvoinnissa.

KALOJEN vaellusreitti mietityttää myös. Äänekosken tehdasalue tällä hetkellä estää kalojen luonnollisen vaellusreitin. Kivimäellä olisi parannusehdotus tähänkin.

– Ylä-Kuhnamolla on Mämmen vesimylly tehtaan omistamalla alueella.

Alueelta on padottu kaikki luonnolliset pienet kosket, ja paikalla on enää vain herrojen kala-allas. Jos kosket vapauttaisi, voisi kalojen vaellusreitin ohjata luonnollisesti Ylä-Kuhnamolle, eikä tehtaan sijainti olisi enää ongelma, Kivimäki tilittää.

KESKI-SUOMEN käräjäoikeuden laamanni Tapani Koppinen on tehnyt esityksen Äänekosken istuntopaikan lakkauttamisesta. Päätöksen asiassa tekee oikeusministeriö.

Koppinen teki esityksensä viikko sitten.

Hän perustelee esitystään turvallisuudella, kustannuksilla ja hallinnon toimivuudella. Ministeriö tekee päätöksensä kuultuaan ensin alueen kuntia. Päätös saadaan mahdollisesti jo lähikuukausina.

POLIISI palaa Äänekoskelle maaliskuussa. Sisä-Suomen poliisilaitoksen päällikkö Markku Luoma uskoo, että kauppakeskus Mercuriaan Torikadulle sijoittuvat väistötilat saadaan avattua maaliskuussa, ilmeisesti kuitenkin vasta kuun lopulla. Alunperin oli tiedossa, että väistötiloihin tulisivat vain lupapalvelut, mutta suunnitelma on tarkentunut positiiviseen suuntaan. Entisen sisustusliikkeen tiloihin Kauppakeskus Mercuriaan saadaan työhuoneita myös tutkijoille. Lisäksi poliisipartio saa taukotilan ja mustallemaijallekin tulee paikkansa.

PÖLKINKADULLA uudenvuodenaaton vastaisena yönä tapahtunut murhayritys on etenemässä kihlakunnansyyttäjän pöydälle. Syyteharkinnan valmistumisen määräaika on maaliskuun puolivälissä eli oikeutta istutaan viimeistään huhtikuun alussa. Rikoksesta epäillään kolmea suolahtelaista, joista kaksi on naisia. Epäillyt ovat 34-vuotias mies, hänen 27-vuotias vaimonsa ja 30-vuotias nainen. Kolmikko odottaa oikeudenkäyntiä vangittuna.

YLÄ-KUHNAMON alueen uudistaminen voisi tuoda sivussa plussaa myös muilla tavoin.

5

Kuvassa Äänekosken kartonkitehdas puuhiomoineen ja korjauspaja 1900-luvun alusta. Postikortti kuuluu Raimo Lampisen kokoelmiin, jota esitellään ÄKSän netissä Ramin Kortit -juttusarjassa.

Äänekoski – tehtaiden kasvatti Metsäteollisuus muovasi vaikeakulkuisesta Keski-Suomen erämaasta nykypäivän Äänekosken 120 vuoden aikana.

TEKSTI: TAIJA KOLEHMAINEN GRAFIIKKA: MARJO STEFFANSSON

V

uosituhannen vaihde toi Laukaan saarikylällä maataloutta ja kalastusta harjoittaville äänekoskelaisille nopeita ja alkuun oudoksuttajakin muutoksia.

Kansakoulun ja Keski-Suomen Opiston kintereillä seurasi valtoimenaan virtaavan Äänekosken kesyttänyt ensimmäinen massa- ja paperitehdas 1800-luvun lopussa sekä piakkoin myös junarata.

Merkittävimpiä vaikuttajia kylän teollistumiseen olivat paikallinen maanviljelijä ja valtiopäivämies Kalle Piilonen sekä tehtaanjohtaja Johan Hammarén, joka oli yksi Äänekoski Aktiebolag Oy:n perustajista.

VUOSITUHANNEN alussa tehtaan ympärille syntyi muun muassa kouluja ja terveydenhuoltoa sekä työväenyhdistys ja urheiluseura.

Tehdas toi mukanaan myös pankkija kauppatoimintaa sekä vauhdit-

ti asuinalueiden kehittymistä myymällä halpaa puutavaraa.

– Tehtaan ja sitä mukaa kylänkin väkimäärä moninkertaistui, mikä johti kulttuurin ja kaupankäynnin vilkastumiseen. Junarata muun muassa innosti eritoten jyväskyläläisiä rakentamaan huviloita Äänekoskelle, Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Timo Enäkoski kertaa historiaa.

Kylän kehittyminen ja seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta johtivat lopulta Äänekosken kunnan perustamiseen vuonna 1911.

TEHDASALUE laajeni jo ennen sotia. Kun Wärtsilä-yhtymä Oy osti tehtaat vuonna 1941, virran varrella sijaitsivat sahalaitos, kartonkija paperitehdas, vasta valmistunut sulfiittiselluloosatehdas sekä vesivoimalaitos. Toisen maailmanso-

dan ahdingossa uusi omistaja päätti onnistuneesti kehittää Äänekoskella puuhun perustuvaa kemiallista teollisuutta.

Reilu vuosikymmen myöhemmin vasta perustettu metsäomistajataustainen Metsäliiton Selluloosa Oy osti Äänekoskelta ensimmäiset tuotantolaitoksensa ja metsää 2,5 miljardilla markalla.

Uuden omistajan ensimmäisen suurhankkeen lopputuloksena Äänekoskelle nousi vuonna 1961 ja vain muutaman vuoden päästä taivekartonkitehdas.

Tehdasalueen työntekijämäärät olivatkin huipussaan 60-70-luvuilla. Tehtaita ja laitoksia laajennettiin ja uusittiin runsaasti.

hat selluloosatehtaat ajettiin alas.

Samoihin aikoihin myös lopetettiin sahatoiminta kannattamattomana.

Vielä 80-luvun lopussa omistajat uskoivat paperiteollisuuteen ja rakensivat uuden paperitehtaan.

Metsäteollisuuden rakennemuutos kuitenkin varjosti alaa, ja lopulta paperitehdas ajettiin alas vuonna 2011. Äänekosken tehdasintegraatin kemiallinen sekä kartonki- ja selluteollisuus ovat jatkaneet menestystään. Tällä hetkellä tehdasintegraatti odottaa uuden aikakauden alkua.

Jos biotuotetehdas toteutuu, nousee Äänekoskelle jälleen kerran oman aikansa metsäteollisuuden lippulaiva.

SEURAAVALLA vuosikymmnellä edessä oli suuria muutoksia.

Vuonna 1985 käynnistyi uudenlainen sellutehdas ja molemmat van-

Vesistön pelastusoperaatio Nykyinen Metsä Fibren sellutehdas oli valmistuessaan lajinsa maailman suurimpia ja tehokkaimpia.

Tehtaan rakentamista edelsi kuitenkin pitkät ja vaikeat keskustelut ympäristönsuojelusta.

– Tehtaanjohtaja Timo Poranen oli ollut jo aiemmin perustamassa sellutehdasta Kaskisiin. Hän tiesi, miten toimitaan. Tehdas tarvitsi kuitenkin myös hyvän keskusteluyhteyden ulkopuolelle, nykyisen tehtaan tiedottajana 80-luvulla toiminut Lars-Olof Fredrikson kertoo.

Silloisen tehtaan suunnittelussa erityistä huomiota kiinnitettiinkin vesiensuojeluun, sillä tehdasalueen päästöt olivat pilanneet Äänekosken alapuolisen vesistöalueen. Tilanne oli kehittynyt erityisen huonoksi 60–80-luvuilla.

Laukaan puolella uuden tehtaan suunnittelun myötä syntyi Päijänne Puhtaaksi -liike, joka tiedotti vesistön huonosta tilasta ja keräsi adressia.

Liikkeen aktiivisuuden myötä korkein hallinto-oikeus tiukensi

päästörajat ennätysmäisen tiukiksi vuonna 1985 ja määräsi vuonna 1988 Metsäliiton maksamaan 40 miljoonan markan korvauksen vesistön asukkaille.

Juuri uuden tehtaan aloitettua toimintansa sattui odottamaton lipeäpäästö juhannuksena 1985.

– Piiloutuminen ei ollut vaihtoehto. Tiedotimme ja keskustelimme asiasta avoimesti ja puhdistimme rannat. Viisastuneena häiriöstä tehtaalle rakennettiin varoalue, joka antaisi lisäaikaa korjata vas-

taavanlainen tilanne, Fredrikson muistelee.

Paine vesistön puhdistumiseen oli kova. Pitkäjänteinen työ kuitenkin tuotti tulosta, veden laatu alkoi parantua ja kalat palasivat takaisin.

– Tänä päivänä uuden biotuotetehtaan suunnittelussa on hyvä pohja. Ympäristöasiat ovat esillä ja projektijohtaja Merikalliolla on tuntemusta tehtaan perustamisesta. Tällaisen jatkumon myötä ongelmatilanteet väistetään parhaiten.

FAKTA: Luvan kanssa mätää 1. AVI myönsi viime viikolla biotuotetehtaalle ja sen oheistoiminnoille – kuten mädättämölle – ympäristöluvan.

2. Metsä Fibre voi laittaa tuotannon käyntiin, vaikka joku luvasta valittaisikin, sillä AVI myönsi samalla myös aloitusluvan.

6

3. Yhtiö joutuu maksamaan 200 000 euron vakuuden ELY-keskukselle. Summalla korvataan vahingot, jotka ovat ehtineet syntyä, jos luvan kanssa käykin lopulta huonosti.

4. Lupa sisältää lukemattomia ehtoja.

Esimerkiksi savukaasut on johdettava

taivaalle 120 metriä korkean piipun kautta. Yhtiön on maksettava vuosittain 55 000 euroa kalastuksen vahinkojen ehkäisemiseksi.

GRAFIIKKA: Piippu 120 metriä, mies piipun vieressä 180 cm

10 1 · 20 15

| Ä KS

Lue tuoreimmat uutiset www.äks.fi

Ä KS

| 10 1

· 2 0 15

7

Paha Kaksonen Markuksessa

Hilkka Räsänen saa palkinnoksi possun Äänekoskella 7. helmikuuta 1966 ■■ Mämmenkyläläinen Hilkka Räsänen saa pian palkintoporsaan. Räsänen oli viime vuonna maalaiskunnan maatalouskerhon paras kotieläinten hoitaja.

Porsaan lahjoittaa emäntä Eva Kautto.

Räsäsen yrittäjätulo teurasmullilla oli 337 markkaa. Nuorempien sarjan ykkönen oli Hilkka Kautto. Porsaan kasvatus -sarjassa voittajat olivat Kyllikki Mehto ja Heikki Siig.

Metsäkerhon voitto meni kuusentaimitarhaa menestyksekkäästi hoitaneelle triolle Risto Kumpu–Raija Peltonen– Juhani Peltonen. Muut voittajat löytyvät 10. helmikuuta ilmestyvästä Sisä-Suomen Lehdestä.

Luonnon pieniä ihmeitä

■■ Emmi-Inkeri Rimpilän tuoreessa valokuvanäyttelyssä nähdään pieniä luonnon yksityiskohtia hämähäkinseiteistä kastepisaroihin.

– Useimmat kuvista on ihan lähialueilta. Ei aina tarvitse mennä kauas nähdäkseen jotain kaunista, Rimpilä kertoo.

Rimpilä haastaa ajatelemaan sitä, kuinka usein on liian kiire pysähtyä luonnon äärelle vain ihastelemaan.

Taidekuvaukseen hurahtanut 32-vuotias valokuvaaja kokosi näyttelynsä Kirkon Olkkariin. Nyt on siis hyvä syy piipahtaa Olkkarissa tutustumassa taiteeseen, ja vaikka pysähtyä kahville.

Emmi-Inkeri Rimpilä Kosketuksissa-näyttely Kirkon Olkkarissa helmikuun ajan

Maatalouskerho jatkaa toimintaansa aktiivisesti. Esimerkiksi käyttäytymiskerho kokoontuu Järvenpäässä ja Koivistolla tänäkin vuonna kahdesti kuussa.

Kysymyksiä herää: Mikä oli possun nimi? Saiko se elää kauankin? Opittiinko Järvenpäässä käyttäytymään? Muistoja kerhotoiminnasta voi lähettää osoitteeseen toimitus@aksa.fi

Runebergin päivä 5.2.

■■ Jyväskyläläinen rockyhtye Paha Kaksonen tunnetaan mieltymyksestään isolla kädellä soittamiseen. Bändin albumeilla ei siksi ole koskaan kuultu imeliä rakkausballadeja. Pahan Kaksosen viinasta ja kiimasta sanoituksensa ammentanut musiikki on hakenut inspiraationsa Turbonegron, Motörheadin, AC/DC:n ja Danko Jonesin kaltaisilta nimiltä.

Suorasukaiset suomenkieliset sanoitukset ovat nostattaneet joillekin kuulijoille punan poskelle.

–Eräskin kriitikko kommentoi toista levyämme Kovaa hyvä tulee toteamalla, että jos laulaisimme vaikka Klingoniksi, olisi platta viiden tähden arvoinen, mutta että suomeksi tällaisia sanoituksia ei vaan saa tehdä. Siksi lopullinen arvosana oli kaksi tähteä viidestä, bändin laulaja-kitaristi Otto J tuhahtaa.

Viime vuonna 10 vuotta täyttänyt bändi juhlisti pyöreitä vuosia julkaisemalla lokakuussa levyn, jolla se versioi itseään akustisesti. Syrjähyppyjä vol. 2 tarjoilee punaniskahenkisen punk-folkin sävyisiä tulkintoja alunperin nupit kaakossa levytetyistä kappaleista.

Värien maailmassa ■■ Kuvataiteilija Olli Kokkosen taiteessa näkyy paljon värejä. Suuret ja värikkäät taulut ovat nyt vallanneet Hoikkassalin. Huumorintajuinen taiteilija kuvailee töitä reippaan värikkäiksi.

– Nämäkin ovat syntyneet niin, että olen rätkinyt värejä kankaalle. Ajattelen paljon paletin kautta, eli katson paletista värit ja lähden tekemään. Lopputulosta ei koskaan tiedä, mutta jotenkin se sieltä syntyy ja osaa myös välillä yllättää, Kokkonen kertoo.

Otto J:n rinnalla yhtyeessä soittavat toinen laulaja-kitaristi Hässi, rumpali T. Müller ja basisti Pectus, joka on muuten Keski-Suomen opiston kasvatteja.

Paha Kaksonen Pub Markuksessa perjantaina 6.2., liput 5 euroa.

Grapeboots Pub Markuksessa lauantaina 7.2., liput 5 euroa.

Olli Kokkonen Ennevanhaa - näyttely

8

10 1 · 20 15

| Ä KS

Musiikki

Pe 6.2.

■■ klo 19 Fredin vieraana Anneli Saaristo Suolahtisalilla Esiintyjät Anneli Saaristo, Fredi ja pianisti Eliina Mäkiranta.

Kesto n. 2 h, sisältää väliajan.

Liput 20 €, tuntia ennen ovelta. Ennakkomyynti: www.lipputoimisto.fi Leipomo-Kahvila Päivänpaiste, Asemakatu 9, Suolahti, ma-pe klo 8-16.30, puh.

014 544 599. Liput vain käteisellä. Äänekosken kulttuuritoimisto, Painotalo, Kalevankatu 2, ma-pe klo 9-12, 13-15, puh.

020 632 3256. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ Paha Kaksonen Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa

La 7.2.

■■ Grapeboots Pub Markuksessa, K-18.

Liput 5 euroa

■■ Pepe Ahlqvist ja Lauri Kangas Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa

Su 15.2.

■■ klo 15.00 Kevyttä klassista - Tenori Mika Pohjonen ja Maija Weitz, piano Suolahtisalilla Konsertin ohjelmassa on tunnettuja ooppera-aarioita, Oskar Merikannon lauluja, elokuvamusiikkia ja evergreen-numeroita. Liput 20 €, tuntia ennen ovelta. Ennakkomyynti: www. lipputoimisto.fi Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ klo 16 Laukaan Seurakunnan Kamarikuoron konsertti Äänekosken kirkossa, johtajana Jouni Vaaja

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

Su 8.2.

■■ klo 15.00 Annikka Wahrmann -opekonsertti Kaupungintalon valtuustosali.

Kahvitarjoilu. Vapaaehtoinen maksu oppilaiden stipendirahaston hyväksi.

Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto ■■ klo 19-21 Veikko Ahvenaisen harmonikka-konsertti Suolahtisalilla. Veikon 85-juhlavuoden kiertue jatkuu!

Esiintyjinä Veikko Ahvenainen, Carina Nordlund, Sumiaisseudun Harmonikat, Kurttukerho johtajana Silja Makkonen.

Ohjelmassa Dallapé-ajan ikivihreitä, harmonikan parhaita, tangoja ym. Väliajalla puffetti, CD-uutuuksia, Veikon kirjauutuus Hanurini muistoja ym. Talven suurin harmonikkatapahtuma Keski-Suomessa. Liput aikuiset 13 euroa, opiskelijat 5 euroa. Mukana Äänekosken Kulttuuritoimi . Järj. Veikko Ahvenainen

La 14.2.

■■ klo 15 Ystävänpäiväkonsertti La Kala -oopperassa. Säestäjän András Szabo.

Vierailijat Harmonikkataiteilija Esko Luotojoki ja tenori Kimmo Tuuri. Liput 20 euroa. Nokipannukahvit . Varaukset p.040 685 6477.

Ä KS

| 10 1

· 2 0 15

Tanssi&Teatteri

La 7.2.

■■ klo 20.00 Teemu Roivainen & Maria Tyyster Kartano Kievarilla. Liput 15 €.

Alakerran karaokeen vapaa pääsy!

La 14.2.

■■ klo 20.00 Saija Tuupanen ja eXmiehet Kartano Kievarilla. Liput 15 €. Alakerran karaokeen vapaa pääsy!

Liikunta

Su 15.2.

■■ klo 17 Naisten SM koripallo-ottelu Liikuntatalolla. Huima-PeKa Näyttelyt

■■ 4.-26.2. Olli Kokkonen -Ennevanhaa maalauksia Hoikkassalissa. Ma-pe 12-19, la 10-19. Vapaa pääsy.

■■ Sirpa Kemppaisen katiskaverkkoveistoksia helmikuun ajan Ikkunagalleriassa, Keiteleentie 11, Suolahti Muut

To 5.2.

■■ Klo 17.30-20 Kuntalaisilta sote-uudistuksesta kaupungintalon valtuustosalissa. Keskustelua ja esittelyä sote-uudistuksesta. Järj. Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke ■■ klo 17.30-19 Kirjaillat Kaupungin Kirjastolla. Jalonen, Olli: Miehiä ja ihmisiä ja Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys

1. Arttu Mattila?

2. Riina Kärkkäinen?

3. Aino Pulkkinen?

4. Vili Sormunen?

5. Verneri Poikonen?

6. Aino Autio?

7. Saija Seppä?

8. Joni Savolainen?

9. Joonatan Irtamo?

10. Kiia Siponen?

La 14.2.

■■ Retki Häkärinteelle. 4H-jäsenille hissiliput ja välinevuokra puoleen hintaan. Kyyti 15 euroa 4H-jäsenet ja 20 euroa muut. Tiedot, aikataulut ja ilmoittautumisohjeet http://aanekoski.4h.fi/ tulevaa-toimintaa/ Järj. Äänekosken 4H-Yhdistys

Ti 17.2.

■■ klo 11.30-13 Ylipainosta tasapainoon Äänekosken valtuustosali. Painonhallintakouluttaja, kotitalousneuvoja Tuula Piira. Järj. Koskelan ikääntyvien yliopisto Elokuvat

Mortdecai Ikäraja: K12 ■■ 5.2. klo 18.30

Late Lammas -elokuva (dub) Ikäraja: K7 ■■ 6.2. klo 17.30, 7.2. klo 16, 8.2. klo 13.30, 11.2. klo 18

Lovemilla Ikäraja: K12

■■ 6.2. klo 20, 8.2. klo 16, 10.2. klo 19

Blackhat Ikäraja: K16 ■■ 3.2.-15.3. Minja Revonkorpi -Muut- ■■ 7.2. klo 18.30, 8.2. klo 18.30, 12.02.2015 tuvia maailmoja näyttely Äänekosken taidemuseolla. Ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Pääsymaksu 3/2 euroa.

Ihan kuin Äänekoskella olisi nyt poikkeuksellisen paljon erittäin mainioita teini-ikäisiä urheilijoita (13–19-vuotiaita siis). Nyt kysytäänkin, mitkä ovat näiden nuorten ykköslajit (ja harmitellaan sitä, etteivät läheskään kaikki lupaukset mahtuneet kysymyksiin mukaan)!

18.30

TAVATAAN TORILLA

Eräs iso päätös on nyt kaikkien huulilla, mutta on niitä ennenkin tehty!

Vuonna 1941 tehtiin samaan sarjaan kuuluva päätös, jota voi kutsua tulenaraksi. Mistä oli kyse?

Vastaus ÄKSän toimitukseen (Torikatu 4) tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 16. helmikuuta.

Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin.

X100 kysyi huoltoasemaa, jonne on matkaa ÄKSän toimituksesta melkein sata kilometriä (tarkemmin 99,2 kilometriä). Huoltoasema oli tunnetun, nyttemmin kuolleen laulajan kantapaikka.

Laulaja oli Äänekosken johtavan virkamiehen läheisen ystävä.

Huoltoasema on Ähtärin Neste, jossa vt. kaupunginjohtajan Matti Tuonosen ystävä Topi Sorsakoski vietti paljon aikaa.

Neste-tietoisia vastaajia löytyi 15. Saapi nähdä ottaako lahjakortin voittanut Anssi Soikkeli Pirjon Burgerin omaksi kantapaikakseen!

9

Ulla Aho - s. 23.2 1934 Kuopiossa - Muutti Äänekoskelle 1953 - Asuu Pukkimäellä - eläkeelle jäänyt ruokatavaramyyjä - päivittäisenä vapaaehtoisena Piilolan Seniorikeskuksessa jo yli 12 vuotta

10

X+1

Rakastaa: Harrastusta, perhettä Inhoaa: Kaikenlaista kieroilua Ruoka: liharuuat, silakkalaatikko Juoma: kotikalja Elokuva: Viimeisellä rannalla Musiikki: Vanhahtava tanssimusiikki Henkilö: Tarja Halonen Eläin: Koira Paikka: Koti Kirja: Elämäkerrat Motto: Missä ikinä ootkin, oo oma ihtes

10 1 · 20 15

| Ä KS

Teksi: Milka Krogerus Kuvat: Max Steffansson

Ulla Aho

Sotasaaliina Äänekoskelle Ulla Aho saapui Äänekoskelle miehensä armeijan tuliaisena, vietti vuosikausia Huima-aktiivina ja toimii nyt korvaamattomana apuna seniorikeskuksella. Kun ei tekemättäkään osaa olla.

U

lla Aho kulkee aamusella Pukkimäen kodistaan Piilolan seniorikeskukselle. Kuten joka aamu jo kahdentoista vuoden ajan. Virkeä kahdeksankymppinen on seniorikeskuksen puuhanainen ja korvaamaton apu.

– Teen täällä seniorikeskuksella vähän kaikenlaista. Missä nyt ikinä voin olla avuksi. Olen sellainen yleisnainen, mutten yleinen nainen, Ulla nauraa.

Ihmisten parissa puuhaaminen tuli Ullalle jo äidin maidossa. Isä ja äitikin kun olivat kovia menemään ja tekemään.

– Isä pelasi jalkapalloa ja vihelsi. Vihelsi aikoinaan jopa Tanska-Suomi Bmaaottelun. Ja äitihän minutkin voimistelutunnille mukanaan kiikutti. Ja isän kanssa kävivät vielä yhdessä sitten kuorossa. Että sieltä se aktiivisuus on kyllä varmasti tarttunut.

KUOPIOSSA kasvanut Ulla päätyi Äänekoskelle vuonna 1953, kuinkas muuten kuin rakkauden tähden.

– Sotasaaliina minä tänne tulin. Mieheni oli Kuopion kasarmilla armeijassa, niinkuin monet Keski-Suomen pojat olivat siihen aikaan. Kotiin palatessaan Niilo sitten nappasi minut mukaansa, Ulla virnistelee hyväntuulisena.

Ennen Äänekoskelle muuttoa Ulla oli käväissyt kansakoulun jälkeen myös tyttölyseon penkillä, mutta työt vetivät naisen lopulta vakituisesti työelämään.

– Kuopion kauppahallissa aloitin myyjänä. Kaupassakin sai olla jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa ja minä sitten innostuin työnteosta niin, että koulu sai jäädä. Äänekoskella Niilo ajoi kuorma-autoa tehtaan leivissä ja Ulla kävi töissä kaupassa. Väinö Ahosen ruoka- ja sekatavarakaupassa ja Niskasen kaupalla Ullan löysi useimmiten lihatiskin takaa. Parhaat lihareseptit ovat nekin säilyneet tiukasti selkäpiissä.

– Lihahommasta minä innostuin. Ei olisi minusta ollut hajuvesimyyjäksi, ei.

Vieläkään ei minua huijata lihakaupassa, kyllä minä tiedän miten päin ne syyt menee, Ulla tokaisee.

ULLA TUNNUSTAUTUU täysiveriseksi huimalaiseksi. Hyvä että muuttolaatikot oli saatu purettua, kun Ulla jo kipitti Huiman naisvoimistelijoiden harjoituksiin. Ensimmäinen kosketus huimaan on jäänyt päähän. Tai oikeastaan nenään.

– Tiilikoulun yläkerrassa oli se sali.

Hyi että siellä haisi. Painiukot oli silloin Ä KS

| 10 1

· 2 0 15

aktiivisia ja harjoittelivat samassa salissa. Siellä oli hikiset matot pinossa seinän vierellä. Se haju tuli naamalle heti ovella.

Sen muistaa vieläkin.

HUIMAN NAISVOIMISTELIJAT olivat tuohon aikaan erittäin aktiivisia. kaiken maailman esityksiäkin järjestettiin tiukkaan tahtiin, aina kun vain keksittiin. Yleensä juhlissa oli mukana soittokunta ja Äänekosken Mieskuoro.

– Pesolan Veikko veti mieskuoroa silloin. Kerran se kysyi, että muistanko yhtäkään juhlatapahtumaa, jossa ei olisi ollut mieskuoro ja Huiman naisvoimistelijat esiintymässä. En kyllä muistanut.

Mitä tahansa järjestettiin niin aina oltiin mukana, Ulla nauraa.

Maineikkain esitys oli tietenkin HetVoa, Äänekosken oma sirkus, joka toimi vuosina 1960-61. Liikuntaryhmien jäsenistä koostunut porukka pisti kasaan upean esityksen aina miekanheittäjistä taikuriin ja tanssityttöihin, joista Ulla oli yksi. Menoa ja meininkiä riitti useammallekin pienelle kylälle. Kaksi ja puolituntisen esityksen aikana esirippu ei laskenut kertaakaan.

– Se oli aikamoinen rupeama. Äänekoskella esiinnyttiin ainakin 11 kertaa.

Vuorotellen Työväentalolla ja kansantalolla, ettei vaan kukaan jättänyt välistä paikan takia. Käytiin monesti ulkopaikkakunnallakin esittämässä. Viimeiselle Tampereen reissulle eivät ottaneet mukaan, kun olin viimeisilläni raskaana, Ulla nauraa.

50-HENKISEN ryhmän sirkusesitys oli huikea menestys, eivätkä kaikki tuntuneet edes uskovan, ettei kyseessä ollutkaan ammattilaisten show.

– Vaajakoskelle kun mentiin esiintymään, niin meinasivat laittaa meille huviveron, kun eivät uskoneet meitä amatööreiksi. Siinä sitten esitettiin ne esitykset virkamiehelle ja kyllä se lopulta sitten meitä jotenkin uskoi.

Jos Huima ei muuta menoa keksinyt, järjestettiin turnauksia, yleensä palloilulajeissa. Nuorisoa saapui Äänekoskelle urheilemaan ympäri Suomea.

– Sitten koko lauma syötettiin koululla. Varmaan vieläkin muistan kuinka paljon makaroonia tarvitsee 300 nuorelle urheilijalle.

Pitkän aikaa huimalaisuus oli Ullalle jokapäiväistä puuhaa. Jos ei muuta viikonloppuna ollut, niin silloin pidettiin kahviota ja myytiin lippuja koripallopelissä.

– Niilo oli myös huimalainen ja molemmat lapsetkin olivat mukana seuran toiminnassa. Hyvin ne ymmärsivät, että miksi äiti on kaiket illat poissa. Se oli hienoa aikaa. Mutta niin on tämäkin, Ulla tuumaa.

ULLA JÄI LESKEKSI vuonna 2001.

Meneväiselle ihmiselle kotona yksinään oleskelu ei kuitenkaan sopinut ollenkaan.

Jotain puuhaa piti keksiä.

– Vuoden verran olin omissa oloissani, mutta aloin sitten ajattelemaan, että nyt on keksittävä jotain tekemistä. Huhtikuussa 2002 tulin tänne seniorikeskukselle tapaamaan ihmisiä ja vähän auttelemaan. Ensimmäisen päivän jälkeen jo kysyttiin, että tuletko huomenna uudestaan. Sen jälkeen ei olekaan tullut päivää, että olisin miettinyt, että en jaksa lähteä.

Seniorikeskuksella kaikki tuntevat Ullan. Ulla on myöskin se, jolta kysytään apua, kun jotain ei muisteta.

– Tässä eräänä päivänä, joku tuli kysymään, että missä täällä on kopiopaperi.

No tuossahan se on alakaapissa, mutta ei sitä muut tuntuneet tietävän.

AINA IHMISTEN PARISSA viihtynyt Ulla löysi paikkansa nopeasti. Innokas ja elämänmyönteinen asenne oli omiaan seniorikeskuksen porukkaan.

Ystäviä on niin asiakkaissa kuin henkilökunnassakin.

– Mitä sitä yhden ihmisen huushollissa päivät pitkät tekisi, jos ei täällä kävisi? Kun en ole yhtään sellainen ihminen, että kulkisin vaikka riepu kädessä siivoamassa jatkuvasti. Ja kun minusta enää ole lähtemään mihinkään iltamenoihin ja pippaloihin, niin täällä se seurusteluvietti sitten täytetään. Ja tästä minä saan paljon enemmän iloa, Ulla tuumii.

Päivittäinen aktiivisuus on varmasti osa syy siihen, miksi Ulla on vielä kahdeksankymppisenäkin virkeä ja menevä nainen.

– Varmasti se auttaa, kun on tekemistä. Muistiakin pitäisi käyttää niin kauan kuin se edes vähän toimii, Ulla nauraa.

SENIORIKESKUKSEN PÄIVÄT ovat jatkuvasti erilaisia. Joskus pelataan lautapelejä , bocciaa, bingoa tai tietovisa, toisena päivänä pyörähdellään valssin pyörteissä pitkin ruokasalia tai hiljennytään ehtoollispalvelukseen. Ja asiakkaiden lomassa Ullakin pääsee virkistymään.

– Olen aina tykännyt toimia ihmisten kanssa, ja täällä sitä saa tehdä. Kokoajan

on erilaista ohjelmaa. Aamupäiväkerhossa luetaan yhdessä päivän lehdet ja puolilta päivin kokoonnutaan kirjastohuoneeseen parantamaan maailmaa.

Seniorikeskuksella käy myös muutamia muita vapaaehtoisia ja varsinkin paljon ulkopuolisia esiintyjiä. Musiikkiesityksiäkin on viikoittain, jos ei muuten niin Ullan soittamina toivelevyinä.

– Ja jos joku esiintyjä peruu niin minä käyn sitten vaikka laulaa luikauttamassa tai lausumassa runon pätkän. Kyllä sekin minulta sujuu, Ulla naurahtaa.

Aikoinaan päiväkeskuksen väki teki retkiä, jotka ovat jääneet Ullan mieleen.

Nykyään resurssit eivät moiseen riitä, vaikka Ullan mielestä pienet reissut tekisivät terää.

– Bussilastillinen meitä lähti aina reissaamaan ympäri Keski-Suomea.

Olisihan se kiva vieläkin, mutta kun on kaikki lait ja säännöt, eikä henkilökuntakaan enää riitä. Vapaaehtoisvoiminkaan ei saa sellaista järjestää.

YKSISTÄÄN ULLA kuitenkin tekee pieniä reissuja: Uuraisilla ja Jyväskylässä asuvien lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten luona tulee käytyä vieläkin tiuhaan tahtiin.

– Kun eivät tuon kauempana ole, niin viikoittain tulee nähtyä. Ja vähintään kerran kahdessa viikossa käyn Jyväskylässä vieraisilla, Ulla kertoo.

Vaikka seniorikeskuksella toimiminen saattaa kuulostaa siltä, ei Ulla pidä päivittäisiä käyntejään työnä. Enemmänkin rakkaana harrastuksena.

– Kukaan ei ole vielä keksinyt hyvää sanaa tälle. Mutta ei tämä työtä ole.

Jos tätä alkaisi työnä pitää, niin en tiedä jaksaisiko sitä. Ei tätä tekisi, jos ei tästä tykkäisi. Täällä pitää kuitenkin olla ihmisten kanssa läsnä ja aito. Joku muistisairaskin saattaa kertoa saman tarinan viisikymmentä kertaa, mutta aina pitää olla niin, että kuulisi sen ensimmäistä kertaa.

KAIKKI EIVÄT USKONEET että Ulla jaksaisi puuhailla seniorikeskuksella.

– Joku oli sanonut, että olen täällä kaksi viikkoa, enkä sitten enää edes pierase tännepäin. Vähänpä tiesi.

11

12

10 1 · 20 15

| Ä KS

Kuva on ilmeisesti vuodelta 1921. Tässä vaiheessa ei vielä ole kylän keskus noussut Viiskulmasta ylemmäs, vaan paljon on matkalla vielä aidattua peltoa.

Tämä ylellinen jalkakäytävä kiersi 1963 Halosen liikerakennuksen tultua kulman taakse ylös Kauppakatua Keskimaan viereen – tosin kapeampana kuin nykyisellään.

Peltomaisemasta jalkakäytäviin Ä

änekosken keskustan päätien kehityksessä on muutama selkeä vaihe, jonka voi postikorteilta huomata. Ensimmäinen oli aitojen laittaminen pitämään eläimet joko tontilla tai sen ulkopuolella. Aidat olivat oleellisia pitkään, sillä lähes kaikilla taloilla oli omavaraisuutta kanojen, porsaan, vuohien tai lehmän muodossa. Niin teollisuuspaikkakunnalla kuin oltiinkin, oli elikon pito tärkeä varmistus monenlaisia onnettomuuksia vastaan. Siksi lähes kaikkien pihoissa oli myös kasvi- ja perunamaita sekä omia kaivoja. Niiden kuivuminen tai likaantuminen oli yleinen puheenaihe. Kuvia katsellessa kannattaa pitää mielessä, että ainakin 50-luvun alkuun asti Kauppakadun tärkeimmät kulkuvälineet olivat jalat, polkupyörät ja hevoset, joista viimeisimpien luonto veti sekä aidan toiselle puolelle että likasi muutenkin mutaista Kauppakatua kujineen herkästi. Kellä hevosiin oli varaa, oli hänellä myös pihapiirissään talli ja lähellä haka. ÄÄNEKOSKEN kunnallislautakunta totesi 1927, etsiessään uuden koulun paikkaa, että koululle ehdotettu ns. Limstenin tonttialue on Rumaympäryksinen savikkomaakappale, jonka kaikki kyläläiset tuntevat. Maapohja on vetelä savikko, joka keväisin kuohuu ja kelluu kauvan aikaa ennenkuin kuivaa ja tasoittuu. Kaikille on tunnettua minkälainen on ollut sillä kohdalla oleva maantie ja mitä suuria kustannuksia tien kunnossapitäminen vuosittain tuottaa. Vaikka tähän savikkomaaÄ KS

| 10 1

· 2 0 15

han sittemmin nousikin KOP:n talo ja paljon muuta, vaadittiin paljon kunnallistekniikkaa ennen ja jälkeen, jotta routa- ja muut harmit saatiin kuriin.

IKÄVÄ KYLLÄ tätä hienoa kuvaa ei ole nähtävästi alkuperäisenä korttina enää oikein missään saatavissa, mutta Kaupunginmuseon ottamana uusintapainoksena sitä jonkun verran lienee tallessa? Mainittakoon, että SisäSuomen Lehti teki tästä lehden väliin lukijajulisteen 70-luvulla. Niitä ei taida enää montaa olla koskelaisten seinillä. Kuvaaja voi olla paikallinen pitkäaikainen kuvaaja Otto Hyvönen, mutta myös sellainen satunnainen kävijä kuin G.Stoore on voinut ottaa kuvia muustakin kun remontoidusta ja maalatusta kirkosta.

TOINEN suuri ongelma, aitojen jo noustua, oli ojien toiminta. Kauppakatu oli varsinainen mutapelto rospuuttoaikoina ja sateiden jälkeen. Kun vesi saatiin ohjattua pois, alkoi Kauppakatu hiljalleen kasvaa ylöspäin ja kehittää uutta keskustaa. Torin –KOP:n -alueella oli tasaista ja vesi seisoi siellä helposti, vaikka tietä siitä eteenpäin Tammelininkulmalle korotettiin 50-luvun alussa. Tästä ”vedenjakajasta” kertovat myös osoitteet, sillä Hanna Siistosen leipomon osoite oli vielä 40-luvun lopulla Keiteleentie 2a eli Kauppakatu päättyi sitä ennen ”suvantopaikkaan”. Sama mutaantumisongelma oli myös kylän ensimmäisellä kadulla eli Viiskulmasta tehtaalle menevällä tiellä, jonka kunto oli perin kehno ainakin pyöräilijöille vielä 30-luvullakin.

Kuva vuodelta 1927-28. Alanurkassa näkyy uuden apteekkirakennuksen (aloitti toiminnan 1929 alussa) rakentamispuita.

VIEMÄRÖINNIN rakentamisen myötä 50-luvun alussa katosivat avo-ojat. Kauppakadun liikkeiden puiset portaat muuttuivat kivisiksi ja nousivat varsin korkealle katutasosta. Se toki helpotti ravan ja loskan sisääntuloa, mutta rappuset olivat samalla kapeikoissa huomattavia esteitä ajotien kapeikoissa – usein tie käytännössä alkoi kaupan etuseinästä. Asemakaavan ohjeistus vuodelta 1936 kielsi puurakennusten rakentamisen Keskuskadulle, Kauppakadulle ja Väinämönkaduille ja niiden välisille poikkikaduille, sillä niillä tonteilla oli sallittu suljettu rakennustapa eli ne voitiin rakentaa aivan täyteen ja kulkuväyliin kiinni. Tämä sekä pakotti kerroskivitalojen rakentamiseen että toisaalta hillit-

si Kauppakadun puisten (liike-)rakennusten uudistamisintoa.

KOLMAS vaihe keskustan kehittymisessä oli jalkakäytävien rakentaminen. Se tapahtui ensin liikekohtaisesti - ensin joskus hyvinkin kapeana, ja vasta vähitellen yhtenäisemmin ja riittävän leveästi. Ensimmäinen korotettu kivinen jalkakäytävä oli PYPin talon ympärillä Viiskulmassa , sitten vastapäisen uuden Osuuskaupan talon edessä 50-luvun alussa ja myös Hiskinmäen uudella sillalla (1951) oli jalkakäytävät. Kaikissa tapauksissa ne päättyivät siihen ja sitten taas köpöteltiin hiekkatiellä tai mutatiellä, sään mukaan.

NET

LÄHTEET: Urpo Sparf, Äänekosken satavuotias koululaitos (1985) Seppo Hännisen Pukkimäki-sivusto, osoitteessa: www.arkistot.info Sisä-Suomen Lehti 1969,1971,1974 Tuula ja Kari Dahlblomin arkisto Aarne Vuorisen arkisto Lydia Sinipaaden arkisto (Väksy ry) Lauri Mustonen: Äänekosken pienoismallitutkimus (1987)

13

Ystäväpalvelun ohjaaja Mervi Oksanen sekä vapaaehtoiset Marja Rautiainen, Arja Poikolainen ja Meeri Räsänen tarjoavat ystävyyttä sitä kaipaaville.

Sinua odottaa ystäväpyyntö Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta tuo iloa yksinäisen arkeen. Pelkällä yhdessäololla on suuri vaikutus.

TEKSTI JA KUVA: MIKKO SUUTALA

M

arja Rautiainen kertoo, miten hän päätyi SPR:n ystävätoimintaan. Liikuntatalolla töissä ollessaan hän kohtasi näkövammaisvanhuksen jolla oli into uimiseen mutta uimakaveri puuttui. Rautiainen lähti ystävätoiminnan kautta hänen ystäväkseen ja pian uimisen riemu löytyi jälleen.

- Aluksi toki pelotti käytännön asiat.

Miten pukeutuminen ja uiminen tapahtuu? Ensimmäisen kerran aikana kuitenkin muistui mieleen että kyllä hän kotonaankin yksin toimii, kyseessä on ihan tavallinen kahdeksankymppinen, Rautiainen kertoo.

YLEN A-STUDION Hoivakoti kuntoon-sarja toimi lisäksi innostajana ystävätoiminnalle. Ensimmäisen ystävän ja laitosvapaaehtoiskoulutuksen jälkeen avautui uusia ovia ystävänä olemiselle.

Koulutus antoi paljon uusia eväitä toiminnan jatkamiselle.

YSTÄVÄTOIMINTA ON vapaaehtoistyötä, jonka pääpaino on sosiaalisella kanssakäymisellä. Vapaaehtoisen asiaksi ei siis jää avustaa siivoustyössä, ruoanlaitossa eikä erityisesti lääkkeiden kanssa.

Vapaaehtoiset eivät myöskään käsittele ystävänsä raha-asioita eikä kauppareissuja. Pelkkä läsnäolo ja kuuntelu riittää. Vapaaehtoinen saa myös itse päättää osallistumisensa määrän. Ystäväapua tarvitsevaa voi käydä tapaamassa esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa ja aktiviteetit voivat olla monen muo-

toisia. Toiminnan voi aloittaa ja lopettaa oman jaksamisen puitteissa. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää että jo sovitut asiat hoidetaan.

- Koskaan ei ole tuntunut siltä että olisi pakko lähteä. Tänne saa lähteä, Arja Poikolainen kertoo.

Vapaaehtoistyö yhdistyy myös mukavasti muuhun vapaa-aikaan, sillä kävelylenkki Päiväkeskukseen ja takaisin tulee tehtyä huonommissakin keleissä.

Poikolainen epäilee että tulisiko lenkille muutoin kovilla pakkasilla niin vain lähdettyäkään ellei samalla kävisi tapaamassa ystäväntarvitsijoita.

Meeri Räsänen ja Arja Poikolainen käyvät ilahduttamassa Päiväkeskuksen ja Hoivalan asukkaita mahdollisuuksien mukaan viisi kertaa viikossa. Eläkkeelle jäämisen jälkeen ystävätoiminnalle jää hyvin aikaa ja toimii pehmeänä laskuna työelämän päättyessä.

MUISTISAIRAILLE järjestetään ryhmätoimintaa esimerkiksi musiikin ja leipomisen saralla. Erityistä menestystä on tullut karjalanpiirakoiden tekeminen yhdessä. Herkut tuovat herkästi hymyn jokaisen huulille ja kiitokseksi vapaaehtoiset ja henkilökunta saivat Karjalasta kotoisin olevan muistisairaan miehen spontaanin laulutuokion.

- Tällainen yllättävä lauluhetki on aivan parasta kiitosta mitä vapaaehtoistyöstä voi saada, Rautiainen iloitsee.

Ystävävapaaehtoiseksi voi lähteä kuka vain jolla on aikaa. Ystävältä ei myöskään

vaadita aikaisempia kokemuksia vaan ystäväksi sopii jokainen Maija ja Matti Meikäläinen.

- Matti Meikäläisiä saisi kyllä olla enemmänkin, sillä tällä hetkellä valtaosa ystävätoiminnan jäsenistä on naisia, Meeri Räsänen naurahtaa.

SPR:n Äänekosken ja Suolahden osastot järjestävät toimintaan peruskursseja ja lyhytkursseja jotka painottuvat ihmisen kohtaamiseen ja SPR:n periaatteiden tiedostamiseen. Lisäksi jo järjestetty laitosvapaaehtoisten pilottikurssi palvelee ystävätoiminnan tukena.

ASENTEET vapaaehtoisia kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina huomattavasti. Ennen vapaaehtoisiin suhtauduttiin henkilökunnan ja omaisten puolesta hieman epäillen. Nykyään vapaaehtoiset kuitenkin otetaan lämmöllä vastaan kaikkien osapuolten taholta. Joskus toki konflikteja omaisten kanssa on, mutta ne johtuvat useimmiten väärinkäsityksistä tai vapaaehtoistoiminnan luonteen tietämättömyydestä. ÄÄNEKOSKEN osastossa ystävätoiminnassa on tällä hetkellä mukana 16 henkeä. Lisää vapaaehtoisia kaivataan edelleen että mahdollisimman monelle ystävää kaipaavalle löytyisi keskustelukumppani. Ystäviä tarvitaan myös nuorille, maahanmuuttajille, vangeille ja vammaisille. Erityisen tärkeää olisi löytää innostuneita vetäjiä muuhun ystävätoimintaan.

SUOLAHDEN osastolla ystävätoiminta lähti käyntiin nykyisessä muodossaan viime syksyn laitosvapaaehtoiskoulutuksen jälkeen. Koulutus oli myös Suolahden osastolle valtava menestys.

- Kymmenen vapaaehtoista ilmoittautui kiinnostuneeksi toimimisesta Suolahden alueella, laitosvapaaehtoisten yhteyshenkilönä Suolahden osastolla toimiva Minna Rajalin iloitsee.

YSTÄVÄTOIMINTA kodeissa on käynnistymässä ja osasto kartoittaa tällä hetkellä ystävää kaipaavia. Vapaaehtoiset ovat valmiita lähtemään heti kun ystäväpyyntöjä tulee. Suolahden palvelukeskuksella järjestetään jo vähintään kuukausittain teemallisia virikkeitä. Ystävänpäivänä suojarinteellä kuullaan haitarinsoitantaa.

- Jos joku tuntee jonkun joka kaipaa ystävää tai haluaa lähteä mukaan vapaaehtoiseksi, yhteyttä voi ottaa SPR:n Äänekosken ja Suolahden osastoihin, Rajalin kehottaa.

Äksöniä Wanhuksille Riitta Moilanen, Timo Niskanen, Kristiina Pikkupeura, Markus Lehmonen ja Pirjo Järvinen telkkarin edessä.

Telkkari tarpeeseen Muistolaan saapui mieluisia vieraita mukanaan valtavan suuri paketti. Riitta Moilasen ideastahan se kaikki lähti.

Päiväsalin seinää komistaa viimeistä huutoa oleva suuri telkkari. Päiväsalista tuli kuin elokuvateatteri!

TEKSTI JA KUVA: MARJO STEFFANSSON – Käyn äitiäni täällä Muistolassa katsomassa ahkerasti ja laitoin merkille, että televisio on näin suureen päiväsaliin aika pieni. Henkilökunta oli samaa mieltä, että suurempi telkkari olisi enemmän kuin tarpeellinen juttu. On aivan uskomatonta, miten kaikki kävi niin äkkiä, Moilanen kiittelee.

Moilanen laittoi tuulemaan. Viisi puhelinsoittoa ja pian Muistolan seinälle ilmestyi 50-tuumainen televisio. Piilolan

palvelukeskuksen johtaja Kristiina Pikkupeura on tyytyväinen.

– Olemme todella iloisia tästä lahjoituksesta, ja tv onkin ollut jo kovassa käytössä. Muistolan asukkaat tykkäävät katsoa musiikkiohjelmia, vanhoja kotimaisia elokuvia ja tietokilpailuja, uutisia ja luonto-ohjelmia. Tallennamme illalla mukavia ohjelmia, joita voi sitten päivällä katsoa.

Miehiä kiinnostavat erityisesti urheiluohjelmat ja nyt niitä on hyvä seurata näin

isosta ruudusta.

Jotta tv saatiin hommattua, sponsoriksi mukaan lähtivät LC-Kotakennäs ja LCHelmi ja hyvään hintaan tv:n paikalleen toimitti ja asensi Expert kauppias Timo Niskanen.

– Klubien välinen yhteistyö toimii hyvin, tässä yksi osoitus siitä, klubien presidentit Markus Lehmonen ja Pirjo Järvinen kertovat. LC-Helmille Piilolan palvelukeskus on hyvin tuttu paikka, sil-

lä Helmit käyvät ulkoiluttamassa ja seurustelemassa vanhusten kanssa säännöllisesti, kaksi kertaa viikossa.

Television katseluun keskitytään tarkasti. Laitoshoitoon päästyään televisio on monelle tärkeä linkki maailmaan.

– Kun voi henkisesti hyvin niin elämä on rikasta, Moilanen ja Pikkupeura sanovat.

Ystävyyden sekamelska Äänekosken nuorisoteatteri Varjolapset on tiivis ryhmä 12-18 vuotiaita nuoria. ÄKS otti selvää Varjolapsien porukasta, ja siitä millainen ystäväporukka teatterin kulisseissa piileekään.

TEKSTI: NORA SOHLMAN KUVA: MILKA KROGERUS

T

eatterissa saa helposti ystäviä nuorten avoimuuden ja ulospäinsuuntautuneisuuden ansiosta. Ikäeroja on, mutta niitä ei kuulemma teatterissa huomaa ollenkaan. Nuorten mielestä teatterissa on helppo tutustua uusiin ihmisiin, eikä iällä ei ole mitään väliä.

– Ikä ei niin sanotusti korreloi ystävyyttä, Juuso Kunelius huomauttaa.

TEATTERISSA on vapaata, siellä voi olla täysin sellainen kuin on ja kaikilta saa hyväksyntää. Koulussa se on aivan toisinpäin.

– Koulussa ja teatterissa on tosi erilaista: teatteri on perhe, jossa voit olla oma itsesi, Yasmin Wickstrand ja Luna

Kauhanen kertovat.

Ulkopuolisten silmin Varjolapset voi vaikuttaa aika sekamelskaporukalta. Yhdellä on Rammstein -paita, toisella One Direction -paita. Yhdellä on ensi vuonna edessä yläasteelle pääsy, osa miettii jatkoopintoja, ja muutama pääsee kohta toisen asteen opinnoista työelämään. Osa kertoo kuinka saa kymppejä kokeesta, ja toinen puoli harmittelee kun ei pääse millään kokeista läpi.

ERILAISIA soittajiakin porukasta löytyy, kuten esimerkiksi ukulelensoittaja, saksofonisti, viulisti, alttoviulisti ja kyllä pari laulajaakin mukaan on mahtunut.

Harrastuksistakin kuulee cheerleadingista lasketteluun, ja taikurihommista par-

kouriin. Ja osa miettii näyttelijänuraa, kun taas toiset ottavat koko jutun mukavana harrastuksena Varjolapset hengaavat yhdessä myös teatterin ulkopuolella. Kuulumiset vaihdetaan vähintään somessa ja olisi kuulemma kiva nähdä enemmänkin.

NUORTEN mielestä näytellessä ei ole väliä, onko vastapari tuttu kaveri, vai uusi naama. Näyttelemiseen kuuluu, ettei olla vain oman parhaan kaverinsa kanssa, vaan vähän kaikkien. Onhan sekin aina uusi tapa löytää uusia tuttavuuksia.

–Minusta on tullut avoimempi, rohkeampi ja onnellisempi tutustuessani tähän suureen perheeseen, jossa kaikki otetaan avosylin mukaan porukkaan.

Lisäksi olen saanut paljon uusia ystäviä, Luna muistelee.

– Teatterissa on saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin, joille voi avautua asiasta kuin asiasta, Kunelius kertoo.

VARJOLAPSISSA kaikki tutustuvat helposti toisiinsa, vaikka heti aluksi ei olisikaan tuttuja naamoja. Heti ensimmäisellä tai toisella kerralla alkaa juttu luistaa ja luottamus kasvaa. Nuorista moni kuvaileekin Varjolapsia perheenä, ja sellainen se onkin: Suuri perhe jonka äitinä toimii kaikille Varjolapsille rakas Pilvi Honka.

Ihmisen paras ystävä Kissaihmiset varoitus: nyt puhutaan koirista.

Jokainen koiran omistaja allekirjoittaa tämän: koira on ihmisen paras ystävä. Kyllä!

Oikeat vastaukset sivun 9 Äksymyxiin?

1. Arttu hyppää korkeutta.

2. Riina heittää koripalloa.

TEKSTI: MARJO STEFFANSSON Näin ystävänpäivän lähestyessä on syytä nostaa ihmiskunnan tärkein eläinystävä tapetille. Koiraa käytetään terapeuttina, oppaana, lauman, kodin tai omaisuuden vartijana – koira on ihanteellinen lemmikki, jonka hyötysuhde on todistettu moneen kertaan. Koiranomistaja pysyy kunnossa: lenkille on lähdettävä, yksinäisyys voi taittua, kun lenkillä tapaa toisen koiraihmisen. Tutkimuksilla on todistettu sekin asia, että koiraperheessä ollaan terveempiä ja onnellisempia. ÄKSÄN AVUSTAJAKOIRA, seitsenvuotias karkeakarvainen kettuterrieri Affe on sympaattinen ja perhettään ja kaikkia ovesta sisään astuvia ja kadulla kulkevia rakastava tapaus. Luonteeltaan herkkä ja leikkisä. Okei, myönnetään: hieman tyhmäkin.

– En ole tyhmä, lapsellinen korkeintaan, Affe miettii.

Koira, ainakin Affe, saa kotiväkensä tuntemaan olonsa kuninkaalliseksi.

– Mä oon aina ovella vastassa, Affe touhottaa.

16

3. Aino P. juoksee pikamatkoja.

4. Vili hiihtää ja ampuu eli on ampumahiihtäjä.

5. Verneri tyytyy pelkkään hiihtoon.

6. Aino A. on voimanostaja.

7. Saija juoksee keskimatkoja.

8. Joni punnertaa penkiltä.

9. Joonatan käy jääpalloilemassa Jyväskylässä.

10. Kiia viskoo moukaria.

10 1 · 20 15

| Ä KS

Marika Närhi, JEESUS – ELÄMÄN VALO

Äänekosken evl. seurakunta

ILMOITUS

Sana sinulle

K

yllä on ihanaa huomata, että päivä pidentyy ja valo lisääntyy. Valoa me tarvitsemme kaikki. Valo luo elämää. Nyt vielä pimeän aikana kynttilät sisällä ja ulkona tuovat kaivattuja valon säteitä elämään. Kun pienikin liekki syttyy, se valaisee pimeän huoneen.

Valoa me tarvitsemme myös sydämemme sopukoihin. Jeesuksen armollinen rakkaus valaisee sitä, mikä tarvitsee hoitamista. Me saamme rukoilla Hänen anteeksiantavaa ja eheyttävää rakkautta ihmissuhteisiimme ja toivoa heille, joiden voimat ovat lopussa. Saamme pyytää armollista mieltä itseä ja muita kohtaan arjen haasteissa.

lupaa olla kanssamme kaikki päivät, maailman loppuun asti.

Se on iso lupaus. Häneen me saamme turvautua arjen keskellä pieninkin huokauksin. Jeesus itse sanoo: ”Minä olen maailman valo, se joka seuraa minua ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Valon ja toivon säteitä Sinulle toivottaen

Marika Närhi

Äänekosken katulähetys ry Äänekosken Katulähetys ry on toiminut 20 vuotta työttömyyden esteiden purkamiseksi ja työllistämisen, työvalmennuksen sekä kuntouttavan työn kehittämiseksi.

Työllistämisyksiköt Autokorjaamo, Ekocenter, Ideapaja, Kotikisällit, Lounaskahvi-

Su 8.2. Kynttilänpäivä – Kristus, Jumalan kirkkauden säteily.

Su 15.2. Laskiaissunnuntai – Jumalan rakkauden uhritie.

YHTEISET Seurakunnan toimintailmoitukset kirkollisiin jätetään viikkoa ennen Äksän ilmestymistä Suolahden kirkkopiirin toimistosihteerille p. 0504354751.

Ti 10.2. klo 18.30 ARMON PARANTAVA VOIMA- Hyväntekeväisyyskonsertti Äänekosken Katulähetyksen toiminnan tukemiseen Äänekosken kirkossa. Mukana Leif Lindeman, Jari Halttunen, Pastori ja kirjailija Petri Välimäki, Katulähetyksen puheenjohtaja Erkki Tourunen, juontaa Marika Närhi. Liput 10 euroa kirkon ovelta ja ennakkoon Citymarket neuvonta. TERVETULOA! La 7.2. klo 10-12 Naisten kouluaamiainen opetusravintola Oppikokissa (Piilolantie 17, Äänekoski), aamun aiheena elämänkoulu, Pirjo Kunnari ja Erika Puro, musiikki Nelli-Sofia Peuranen.

Su 15.2. klo 16 Laskiaiskonsertti Äänekosken kirkossa, Laukaan seurakunnan kamarikuoro, johtaa Jouni Vaaja.

la ja Seurakunnan ruokapankki tarjoavat työllistämistoimintoja kerralla 40 työpaikan verran ja vuosittain n. 100 eri henkilölle. Samalla tuotetaan merkittävä määrä hyödyllisiä palveluita äänekoskelaisten käytettäväksi.

ARMON PARANTAVA VOIMA Hyväntekeväisyyskonsertti

Äänekosken Katulähetyksen toiminnan tukemiseen 10.2.2015 klo 18.30 Äänekosken kirkossa.

Tervetuloa!

Äänekoskelta:

Kynttilänpäivänä saat sytyttää toivon kynttilän ja muistaa, että Jeesus

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

Ma 9.2. klo 12 Kirkon Olkkarissa paperikukkas -askartelua, ohjaamassa Tiina Sikanen.

Ma 9.2. klo 18 Raamattupiiri Kirkon Olkkarissa, Hannu Lehmonen.

Ti 10.2. Kirkon Olkkarin aukioloajalla klo 11-14 lauluja lettutiistai.

Ke 11.2. klo 14.30 Näkövammaisten kerho Kirkon Olkkarissa Klo 17.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa.

To 12.2. klo 9 Kirkon Olkkarissa Hyvää huomenta -eläkeläismiehet. Ulla Palola.

Pe 13.2. klo 18 Hietaman miestenpiiri Olavi Ruuskalla, Jokiniementie 79, 2. Kor. 5, Tapio Leinonen.

Klo 18.30 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32.

Su 15.2. klo 10 Messu kirkossa, Mertanen, Janhonen.

Vastaanottamassa Martti Pajula.

Klo 16 Yhteys ylös -raamattupiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Lastenhoito järjestetty.

Ma 16.2. klo 12 Palvelupäivä srk-keskuksessa. Pirjo Luukkainen näyttää vanhoja valokuvia Äänekoskelta.

Ruoka ja kahvit 8€.

Ti 17.2 klo 12 Runotuokio Kirkon Olkkarissa.

Ke 18.2. klo 12-14 Hietaman Kahvitupa Tuulenpuiskussa Kaikille avoin hetki kyläläisten seurassa!

Klo 13 Messu Kuhnamon Palvelutalon Päiväkeskuksessa, Pietikäinen, Markku Aho. Klo 17.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa.

Suolahdesta:

Gretel Lilian Leino, Timi Ilmari Hokkanen, Jadessa Joanina Ristolainen, Oona Aida Maria Malinen,Nella Sofia Orbinski, Emmi Anni Marika Suomi Enni Aino Maria Pulkkinen, Nooa Aarne Kalervo Tainio, Neea Sofie Kristiina Virtanen

Äänekoskelta:

Vieno Annikki Hyytiäinen 95 v., Pentti Sakari Kalavainen 81 v.

Sumiaisista:

Marja-Liisa Kaarina Rossi 69 v.

lapsityö.

Ke 11.2. klo 17-20 Neulekahvila srk-kodissa. Tervetuloa kaikki käsitöistä innostuneet!

To 12.2. klo 12 Liimattalan diakonia- ja lähetyspiiri Leena Hytösellä Polunharjuntiellä.

Klo 13 Ehtoollishartaus palvelukeskuksella, Karjalainen, Janhonen Klo 14.45 Kömin Kööri srk-kodissa.

Klo 17.30 Gospelryhmä srk-kodissa.

Su 15.2. klo 13 Messu srk-kodissa. Mertanen, Janhonen, Kömin Kööri.

TAPAHTUMAT KONGINKANKAAN KAPPELISEURAKUNNASSA Ke 4.2. klo 18 Raamattupiiri srk-kodin toimistosiivessä, jatkuu parillisen viikon keskiviikkoina.

To 5.2. klo 11 Arkikirkko kirkossa ja sen jälkeen kirkkovieraille ruokailu srk-kodissa, hinta 5 e/aikuinen, lapset ilmaiseksi To 5.2. klo 14 Kömin Kööri srk-kodissa.

Klo 17.30 Gospelryhmä srk-kodissa.

Su 8.2. klo 17 Kynttilänpäivän kirkko srk-kodissa.

Mukaan on kutsuttu vuoden 2014 aikana kastettuja konginkankaalaisia vauvoja ja heidän perheitään. Tarjolla kahvia ja vauvoille kirkkopiltit. Salvi, Janhonen,

LAPSI- JA PERHETYÖ Keskiviikkoisin klo 9-11 Perhekerho srk-talossa, 4.2. vierailija hammashoitolasta.

11.2 ommellaan hattuja. 18.2 pikkukirkko ja ruokailu (maksut 4e/2e).

Konginkankaan kappalainen Katri Vuojus on virkavapaalla 19.1.-2.8. Sijaisena toimii Heli Karjalainen p. 050 467 7915.

Jumalanpalvelukset siirtyvät kirkosta srk-kodille tammi-maaliskuun ajaksi.

Tiistaisin klo 8-10 Aamupuuro srk-kodissa.

LAPSI- JA PERHETYÖ

Ti 10.2. klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-kodissa. Aloitamme aamupuurolla!

LAPSI- JA PERHETYÖ

Ke 4.2. klo 12-14 Hietaman kahvitupa Tuulenpuiskussa. Vieraana lähetyssihteeri/teologiharj. Ulla Palola.

Klo 17.30 Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa.

To 5.2. klo 14.30 Lähetyspiiri Olkkarissa. Mukana Heli Salvi.

Klo 17.30 Naisten lähetyspiiri srk-keskuksessa. Lastenhoito, iltatee.

Klo 18 Lähdeilta kirkossa. Ylistystä, rukousta, sanaa.

Tule lähteelle virvoittumaan Jumalan läsnäoloon.

Pe 6.2. klo 18 Gospelcafé srk-keskuksessa.

Klo 18 Kirkon Olkkarissa Naistenpiiri.

Pe 6.2. klo 18.30 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32.

La 7.2. klo 10-12 Naisten kouluaamiainen opetusravintola Oppikokissa (Piilolantie 17, Äänekoski), aamun aiheena elämänkoulu, Pirjo Kunnari, ja Erika Puro, musiikki Nelli-Sofia Peuranen Su 8.2. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Mertanen, Janhonen. Vastaanottamassa Pirjo Järvinen.

Klo 10 Pyhäkoulu jumalanpalveluksen aikana.

Klo 14 Hartaushetki ja osaston vuosikokous Koiviston rukoushuoneella, Petri Harju.

Klo 15 Vauvakirkko Suolahden kirkossa. Tervetuloa kaikki vuonna 2014 kastetut lapset ja heidän vanhempansa, kumminsa ja isovanhemmat!

Klo 17 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32.

Tiistaisin klo 10-12 Työpiiri kirkon alakerrassa. Myynnissä poppanoita, mattoja, sukkia, lapasia ym. käsitöitä. Mattoja kudotaan myös tilauksesta.

Torstaisin klo 8-9.30 Aamupuuro srk-talossa.

Muuta:

Kirkon Olkkari avoinna ma-to klo 11–14.

Ma 9.2. Klo 13-15 Vauvakerho srk-keskuksessa.

Ke 11.2. klo 9-30-11.30 Perhekerho, ruokailu srk-keskuksessa.

Ma 16.2. Klo 13-15 Vauvakerho srk-keskuksessa.

Ke 18.2. klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-keskuksessa, pikkukirkko.

Muuta:

Ke 18.2. klo 18 Raamattupiiri srk-kodin toimistosiivessä.

Muuta:

TAPAHTUMAT ÄÄNEKOSKEN KIRKKOPIIRISSÄ

hi, Niskala, tekstinlukijana Anneli Hovisalmi.

TAPAHTUMAT SUOLAHDEN KIRKKOPIIRISSÄ To 5.2. klo 15 Erräät srk-talossa.

Klo 18 Kirkkokuoro srk-talossa.

Su 8.2. klo 10 Messu kirkossa, Pietikäinen, Niilo Hintikka, Aho, Rauhanyhdistys.

Klo 15 Vauvakirkko. Tervetuloa kaikki vuonna 2014 kastetut lapset ja heidän vanhempansa, kumminsa ja isovanhemmat!

Klo 17 Sanan, laulun ja rukouksen ilta srk-talossa. Aiheena ”Armo ja armon vaikutukset”, Jyrki Muttonen, Anneli Montonen, Roseniuksen pojat. Illan päätteeksi teetarjoilu.

Ma 9.2. klo 15 Psalmipiiri srk-talossa. Psalmit 137,138.

Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa.

Ke 11.2. klo 18 Siioninvirsiseurat srk-talossa.

To 12.2. klo 15 Erräät srk-talossa.

Klo 18 Kirkkokuoro srk-talossa.

Pe 13.2. klo 10 alkaen kauppias tarjoaa vesirinkelikahvit K-supermarket Suosikissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Su 15.2. klo 17 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Tourunen, Niskala.

Ma 16.2. klo 12.30 Näkövammaisten kerho seurakuntatalossa. Aluesihteeri Leena Pihlainen vierailee.

Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa.

Ti 17.2. klo 17 Soppailta seurakuntatalossa.

Ke 18.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu kirkossa, När-

TAPAHTUMAT SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNNASSA Ke 4.2. klo 13 Keskiviikkokerho srk-kodissa.

Klo 16 Kirkkokuoro srk-kodissa.

To 5.2 klo 17- 18.30 Raamatun äärellä, Kotipesässä.

Tervetuloa Raamatun äärelle yhdessä tutkimaan Sanaa ja keskustelemaan.

Su 8.2. klo 13 Messu srk-kodissa, saarna Niilo Hintikka, Pietikäinen, Aho. Ma 9.2. klo 17.30 Perheilta srk-kodissa.

Ke 11.2 klo 16 Kirkkokuoro srk-kodissa.

To 12.2. Hyvänmielen kerhon retki Ilonan järjestämään laskiaistapahtumaan Köyhyyden kylään. Lähtö seurakuntakodilta kimppakyydein klo 12.30.

To 12.2. Ehtoollishartaus Sumiaiskodissa klo 14.30.

To 12.2. klo 18 Seurakuntapiiri Airi Tourusella Saarikkaantie 409, Saarikas.

Su 15.2. klo 13 Sanajumalanpalvelus srk-kodissa, Tourunen, Niskala.

Ma 16.2. klo 13.30 Tuku-kokoontuminen srk-kodissa.

Ti 17.2. klo 11-12 Hernekeittolounas tarjolla srk-kodissa yhteisvastuun hyväksi. Voit myös ostaa keittoa kotiin vietäväksi.

Ke 18.2. klo 16 Kirkkokuoro srk-kodissa.

Tulevaa:

To 19.2. klo 18 Miesten ilta Saarikkaan kylätalolla, Saarikkaantie 339. Kyösti Kytöjoki: Kristilliset arvot päätöksenteossa - elämän ja yhteiskunnan suola. Sannaa, sapuskaa, keskustelua.

Muuta: Jumalanpalvelukset siirtyvät kirkosta srk-kodille 11.1. alkaen.

Aamurukous Kotipesässä maanantaisin klo 9-10.

LAPSI- JA PERHETYÖ Keskiviikkoisin klo 9-12 Perhekerho srk-kodissa.

Pe 20.2. klo 18 Kids action ilta srk-takodissa. Toimintapisteitä, reipasta musiikkia, hiljentymistä, isot nyyttärit.

Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi

Ä KS

| 10 1

· 2 0 15

17

Kriisiapua ehdokkaille Nyt on aika ottaa käsittelyyn vaiettu aihe.

Kulissien takaa kuiskitaan, että yhä useampi vaaliehdokas on ns. kävelevä katastrofi. Siksi ehdokkaille on avattu samanlaisia rahankeruukampanjoita kuin muillekin luonnonkatastrofeille. Myös tukiryhmiä on perustettu. Rahan ja huopien lisäksi ehdokkaille voi lahjoittaa käytettyjä mutta hyväkuntoisia vaalilupauksia. SPR on lähettänyt vaalitaistelutantereille ensiaputelttoja, joissa poistetaan puukkoja selistä ja annetaan kriisiapua. Pääsemme seuraamaan erään ehdokkaan käyntiä SPR:n ensiaputeltassa. Hänen äänensä on tunnistamisen vaikeuttamiseksi muutettu.

- Tervetuloa. Mikäpä painaa mieltä?

- Tämä ehdokkuus, en kestä sitä. - No, jopas nyt. Pää pystyyn! Olette ikään kuin kansamme valioainesta.

- Minäkö? En kyllä ole. Muut ehdokkaat kirjoittavat yleisönosastoihin lennokkaita ajatuksia ja jakavat värikkäitä esitteitä, mutta minä olen täysin tyhjän päällä. En keksi yhtään vaalilupausta.

- Ei teidän tarvitse itse niitä keksiä. Puolueenne auttaa teitä.

- Mutta kun minä en muista, minkä puolueen ehdokkaaksi minä lupauduin - Jos

sanotte olevanne pienten ihmisten asialla, luulen, ettei mene pahasti pieleen, olettepa minkä tahansa puolueen listoilla.

- Pienten ihmisten? Miten pienten? Pygmienkö? Ne ovat alle 150 senttimetriä pitkiä. - Huumorissa sentään löytyy.

- Minä olen tosissani. En ymmärrä, miksi kaikki haluavat puolustaa pieniä ihmisiä. Minä haluan olla isojen ihmisten asialla, sellaisten, jotka ovat vähintään kokoa XL. Heitä ei puolusta kukaan.

- Selvä. Kannattaisiko tehdä muitakin rajauksia kuin ihmisen pituus, jotta kohderyhmä hieman kirkastuisi?

- Miten se tapahtuu?

- Katsokaa ympärillenne ja tehkää havaintoja. Ympäristö on täynnä potentiaalisia kohderyhmiä.

- Selvä. Minä katson ympärilleni.

- Mitä näette?

- Kaksi naakkaa, viisi varpusta ja yhden variksen. Nyt menee poliisiauto ohi pillit päällä. Kyydissä on kaksi koppalakkia.

Toinen syö lihapiirakkaa. - Kohderyhmän rajaus ei taida olla teidän juttunne. Suosittelen, että yritätte kosiskella kaikkia mahdollisia kansanryhmiä. Sen vuoksi teidän on syytä varustaa vaalikojunne niin, että siellä on jokaiselle jota-

kin. Ja tuotte sinne koiran tai kissan tai hamsterin tai kiinankellosammakon.

Eläimet tekevät ehdokkaasta inhimillisen.

- Hyvä idea. Minä tuon boan.

- Hyi! Ei boaa. Ihmiset pelkäävät käärmeitä. Jos teillä ei ole muuta eläintä kuin boa, tuokaa rompetta. Vanha gramofoni, kiulu, Beatles-paita, sinkkiämpäri, rukki, pyykkilauta, täytetty metso, rysä niin ja tietenkin lastenvaunut.

- Lastenvaunut? Ei minulla ole lapsia.

- Lastenvaunut ovat näiden vaalien ykköshitti. Ne ovat merkki siitä, että olette lapsiperheiden asialla. - Entäs jos ihmiset katsovat vaunuihin ja huomaavat, ettei siellä ole lasta.

- Laittakaa vaunuihin koivupahka ja sille pipo päähän. Kaikki sanovat, että kovasti on samaa näköä. - Kiitos. Jo helpotti.

- Eipä kestä. Onnea matkaan.

yhtä köyhää ruumiin ravintoa kun Virun valge. Tuoreita kasviksia, hedelmiä ja juureksia ei saa markkinoida, koska ne sisältävät keinolannoitteiden ja torjuntaaineiden jäämiä. Lihaakaan ei saa enää markkinoida, koska lihan suurtuotanto on epäeettistä eikä sitä voi ekologisesti perustella ja niille syötetty rehu on yhä enemmän GMO-ta.

Luomu ja luonnollisuus ovat ehkä ainoita tulevaisuuden sallittuja markkinointikeinoja ruokamarkkinoilla. Siihen Suomella riittää hehtaareita ja varmasti myös ammattitaitoa. Vai keksiikö joku ”pykäläpastori” tähänkin jonkun rajoituksen?

niin se jano ei synny mainoksia katselemalle. Kuivan kurkun, katkeran kielen ja pohjattoman nielun syy on toisaalla. Toisaalta on muitakin janojuomia. Jos jepellä on nälkä, niin se nälkä lähtee syömällä. Syömällä voi tehdä itsensä terveeksi, juomalla harvemmin.

Reijo Honkonen

Uusi ruokalaki 2015 Onneksi olkoon Suomelle, joka on säätänyt lain alkoholin markkinoinnista ainoana Euroopan maana. Tämä uusi laki-innovaatio kieltää alkoholin markkinoinnin. Suomalaisten alkoholiongelmat johtuvat siis mainoksista, joita havainnoimalla voi jopa kuolla. Yhdenkin mainoksen näkeminen aiheuttaa riippuvuuden. Siiderimainos bussipysäkillä antaa jaloillemme käskyn etsiä lähin juomakauppa. Saman ärsykkeen saamme, kun näemme juoma-auton kiitävän ohitsemme.

Uudella alkoholilailla halutaan suojella erityisesti lapsia, jotka näyttävät olevan alkoholin suurkuluttajia. Mielenkiintoista on myös se, että koko 2000-luvun nuorten alkoholin kulutus on vähentynyt. Kenelle tämä uusi alkoholilaki on tarkoitettu ja miten se vähentää aikuisen ihmisen ostokäyttäytymistä?

Suomalainen panimoteollisuus ja ravintolaelinkeino ovat jälleen kerran ihmeissään. Veroja ja rajoituksia toinen toisensa perään. Sillä tavalla Suomi suosta nousee. Nyt kun tällainen yliampuva täysin maalaisjärjen vastainen laki on tehty, niin seuraavaksi lainvalmistelijat voisivat tehdä todella konkreettisen ruokalain, jolla päästäisiin todellisiin tu-

18

loksiin ja josta olisi varmasti enemmän hyötyä kansanterveydelle, kuin alaikäisille kohdistetusta alkoholilaista. Uusi ruokalaki 2015 voisi olla muodossaan vaikka tämä: Margariinimainokset ovat kiellettyjä, mutta jos on pakko mainostaa, niin margariinit pitää juoda suoraan pullosta tai sivistyneesti otsa kurtussa cocktaillasista. Vähän samalla tapaa kuin Championkatkeroa, joka maistuu todella pahalle ja on yhtä myrkkyä. Sokeria ei saa mainostaa, koska se aiheuttaa diabeteksen lisäksi sokerihumalaa ja siten riippuvuutta.

Vehnän markkinointi on kielletty, koska vehnä aiheuttaa mm. riippuvuutta sekä lisää merkittävästi diabetesriskiä ja kaikenlaisia ihosairauksia ja on syynä melkein vaivaan kuin vaivaan. Savukalaa ei saa enää markkinoida, koska savustuksessa muodostuu karsinogeenejä.

Marinoituja lisäaineilla höystettyjä tuotteita ei saa markkinoida, koska niitä grillatessa muodostuu heterosyklisiä amideja. Maitotuotteita ei saa markkinoida, koska niiden suurkuluttajat menettävät luuntiheyden, josta seuraa katkenneita luita ja lonkkamurtumia. Valmisruokien markkinointi pitää ehdottomasti kieltää, koska ne ovat

Jari Rossi keittiömestari, KTM

Jos nyt sitten ajatellaan uuden ruokalain 2015 lainvalmistusta viimeisen päälle, niin lainvalmistelijoiksi pitää valita muita kun elintarviketeollisuuden edustajia, esimerkiksi niitä, jotka ovat lukeneet muutakin kuin Pravdaa.

Myös uusi alkoholilaki kaipaa vielä uudistuakseen muitakin kuin mainoksista humaltuneita lainvalmistelijoita. Voisivat myös yrittää ymmärtää yrittäjän arkea ja syyseuraussuhteita. Kausaliteetti tuottaa silloin tällöin yllätyksiä.

Jos alko-jeppeä janottaan, 10 1 · 20 15

| Ä KS

Seuraava Ă„KS ilmestyy 18.2.