Aksa 244

Page 1

Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 4 4 1 6 . 7. 2 0 2 0

10 AXA RUOHONLEIKKURI 139CM³

RUOHONLEIKKURI 6HP PRO

• • • •

Moottori: 139 cm³, Teho: 2,7 kW Kierrosnopeus: 2800 rpm Leikkuuleveys: 46 cm. 5-portainen leikkuukorkeuden säätö: 20-65 mm. • Biosilppuava ja sivulle heittävä • Pehmustettu työntöaisa.

179

kpl

ÄÄNEKOSKI

Vetävä sivulle heittävä / keräävä. • Moottori 170cc, RATO • Teho 6hp • Renkaat 8/10” • Korkeudensäätö 7-tasoa • Keräyspussi 50L.

SÄHKÖSAVUSTIN 1100W

249 39 kpl

kpl

LOPUT GRILLIT

-30%

TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI ark. 8-18, la 9-16, su 11-16 puh. 014 523 125 Tarjoukset voimassa 26.7. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.

Kysy Klarna -rahoitusta!


TARVIKEKESKUKSEN

HEINÄTARJOUKSET! LAITURITIKAS 4 ASKELMAA • 180 x 50 x 53cm • alumiinia • 4 leveää askelmaa liukuesteellä

L O PU T AU RIN KO VARJOT

HYTTYSKARKOTIN MEILTÄ MYÖS VARAKAASUT

79 29

90

kpl

-30% -30% 279

4LIVING ROTTINKI APINAKEINU Rottinkinen ripustettava keinu pehmusteella. Max 120 kg. 60 x 70 x 130 cm.

-50% -30%100

kpl

PI NK KI TAI M USTA

ninen sähköpotkulauta. Moottori 300W. Paino 18kg, kantavuus 150kg. Renkaat isot, 12". Lauta 210mm. Koko 1183x460x1216. Kokoontaittuva. LED-valo. Etu- ja takajarru.

AQUA MARINA YOGA SUP-LAUTA • huippulaadukas • erittäin vakaa • kantavuus 170 kg • pit. 3 m, lev. 1m • sisältää melan, kantorepun, pumpun ja korjaussarjan

ADBLUE 10L Adblue® -dieselmoottorin NOx-päästöjä vähentävä

aine SCR-järjestelmällisten autojen pakokaasujen jälkipuhdistukseen. Standardit: IST 156667399-72 ja ISO 22241-1 /-2 /-3 Huomioi AdBlue-nesteen säilytyslämpötilatila. Adblue jäätyy -11°C asteessa.

9

95

kanisteri 0,99/l

SELKÄNOJA TASKU CARS

329 5 kpl

ÄÄNEKOSKI

Pergola erittäin vahvalla alumiinirungolla ja avattavalla katolla. Runko 80x80mm alumiinia, väri antrasiitti. Kattokangas 180g. UV-suojattua polyesteriä. Koko 3x3x2,3m.

NO RM . 39 5,SÄ ÄSTÄ

-30%

995

SAVETT DESIFIOINTIAINE 250ML

3

plo

15,80/l

RUUVIPAALUT

kpl

OSTA MAKSA 54

1990 115 CM 25,-

4LIVING PAVILJONKI 3X3M NORWAY

3 x 3 x 2,7 m. Katto 6 mm polykarbonaatti-kennolevyä. Kestävä teräsrunko ja alumiiniruoteet. Kiinnikkeet verhoille ja hyttysverkoille.

NO RM . 49 5,SÄ ÄSTÄ

-30%

• 1,5Hp • 10 L • 8 Bar

KUMIKÖYSI LITTEÄ 10KPL Leveys 18 mm. 3 x 50cm, 3

x 80cm ja 2 x 120 cm köysiä. Lisäksi 2kpl 4 mm leveitä 25 cm köysiä. Kestävä ja joustava kiinnitysköysi kumisisustalla ja muovikoukuilla.

KERTAKÄYTTÖMUKIT

KYLLÄSTETTY

AITATOLPPA 60X2000

10

yksittäin 3,95€/kpl

95 pkt

KUIVABETONI 25 KG JUHO S100 Perusbetoni pieniin betonivaluihin. Lujuus noin 25-30 Mpa.

95 säkki 0,24/kg

POLTTOAINEKANISTERI 20L

10

2PKT

3KPL

4

NO RM . 9,95 SÄ ÄSTÄ

249 5 kpl

3

349

kpl

-50%

• Small 2,5dl 25kpl/pkt tai Medium 3,5dl 20kpl/pkt

95

80 CM

279

kpl

FATMAX KOMPRESSORI

• Maksiminopeus: <25 km/h • Moottori: 600 W • Akku: 48V20Ah lyijyakku • Latausaika: 6-8 tuntia • Käyttömatka: 15-60 km • Paino (akun kanssa): 74 kg • Kontio e-Scooter ei kulje ikinä yli 25 km/h, joten sen kuljettamiseen ei ole ikärajaa eikä siihen tarvita ajokorttia.

kpl

kpl

JÄTTIKOKOINEN!

-30%

kpl

KONTIO E-SCOOTER

SÄHKÖPOTKULAUTA SPEED PRO 13AH LG 13Ah akku. Huippulaadukas täysalumii-

495

24

90

NO RM . 34 ,9 0 SÄ ÄSTÄ

kpl

PERGOLA PUUTARHAKATOS 3X3M

LEPOTUOLI YYTERI • harmaa tai musta

NO RM . 14 9,SÄ ÄSTÄ

Deluxe versio, koko 3x5,9m. Erittäin vahvat 75mm putket ja pitkällä sivulla 3 pystyputkea. Kangas 180g vesisuojattu polyester. Avattavat hyttysverkot ja kangasseinät joka sivulla.

NO RM . 39 5,SÄ ÄSTÄ

kpl

KU K K A R U U KUT

PAVILJONKI COMO 3X6M

kpl

RIISTAMAISSI 25KG Rehuaine riistaruokintaan. Erityisesti riistalinnuille, kauriille, villisioille ja karhuille.

14

90 säkki 0,59/kg

TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI ark. 8-18, la 9-16, su 11-16 voimassa 26.7. saakka tai puh. 014 523 125 Tarjoukset niin kauan kuin tarjouseriä riittää.

Kysy Klarna -rahoitusta!


244/2020 Seuraava ÄKS ilmestyy 30.7.2020

Epäonnen päivänä syntyminen on tehnyt minusta taistelijan.

8

www.äks.fi

Olga Kolari

Taiteilijan toive

10

Riitta Koivisto tilaa siivousaineita netistä, mutta myös lähikauppojen lisääntynyt ekovalikoima ilahduttaa.

Toimittajalta Talousviisaita huolettaa, miten Suomi nousee taantumasta. Rajoitukset pois! Alvit lakoon! Tapahtumatuotanto käyntiin! Puheita kuunnellessa tuntuu, että korona on ollutta ja mennyttä. Kavereiden sometilitkin alkavat palautua entisenlaisiksi: tuolla ollaan Viron kierroksella, toiset skoolaavat terassilla. Riskiryhmäläinen tutkailee kuvia oman kodin turvasta vähän ihmeissään. Turvaväleistä pitää välillä muistuttaa kanssakulkijoita, onneksi jämäkkä yskäisy palauttaa kassajonossa kiipijät useimmiten ruotuunsa. Kiitos teille, jotka selitätte lapsille isoon ääneen välimatkan ja käsienpesun merkityksestä, toivottavasti se menee perille aikuisillekin. Suomen talous on sukeltanut vertailumaita syvemmälle. Toisaalta meillä ollaan pandemian suhteen melkolailla niskan päällä – toivottavasti ei nyt pilata tätä kehitystä vain talouden elvyttämiseksi. Tapahtumat ovat siirtyneet verkkoon ja tulevaisuuteen, mutta paikan päällekin pääsee: ota listalle ainakin Taidepuisto ja Konginkankaalta maailmalle -näyttely. Tue pientä ja paikallista. Eikä nyt hätiköidä, vaikka maailma avautuu: terassilla ja ravintolassa viihtyy, vaikkei toisten kanssa oltaisi ihan tappituntumalla. Nautitaan siitä, että voimme mennä ulos ja luontoon ilman, että kohtaamme parkkipaikalla satoja muita kotoaan paennutta. Muistetaan pestä käsiä. Tahdon kiittää siitä, että käsidesiä on tarjolla joka nurkalla. Välillä sen odööri muistuttaa kuitenkin enemmän juoppoputkan lauantaita kuin terveysaseman saniteettitasoa. Kunpa joku viisas ratkaisisi sen ongelman.

Riina Nygrén

Ä KS

| 24 4

· 2 02 0

Kestävämpää arkea Elämäänsä voi muuttaa ekologisemmaksi pienillä teoilla.

Marjo Steffansson

L

uomua, Reilua kauppaa, ekosertifikaatteja. Kotimaista pitäisi suosia, mutta mikä onkaan talvikurkun hiilijalanjälki? Farkut menivät rikki päivää ennen työhaastattelua, kestääkö omatunto hakea uudet pikamuotiliikkeestä? Tiedostavan kuluttajan elämäntapa voi joskus läkähdyttää, ja tuntuu että helpointa on vain luovuttaa. – Näistä asioista ei kannata ottaa liikaa paineita, elämässä on muutakin ajateltavaa, rauhoittelee äänekoskelainen Riitta Koivisto. Koivisto on lopettanut lihansyönnin, siirtynyt ekosähköön, vaihtanut luonnonkosmetiikkaan ja alkanut käyttää ekologisia pesuaineita kodissaan. Muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut yhdessä yössä, vaan valinnat ovat pikkuhiljaa tulleet osaksi arkea. – Nykyään tietoa on valtavasti saatavilla, ja erilaisia sertifikaatteja on kymmeniä. Kaikesta ei voi olla heti täysin perillä, joten kannattaa lukea ja ottaa selvää sellaisista asioista, jotka ovat itselle

tärkeitä. Oli se sitten ruoka, vaatteet tai käyttötavarat. EKOLOGISESTI kestävän elämän ei tarvitse olla kallista tai vaikeaa. Vaikka ekologisuuden nimissä myydään esimerkiksi ruoan säilytykseen suunniteltuja lasipurkkeja tai maatuvia kännykänkuoria, kestävintä on käyttää sitä, mitä kaapeista jo löytyy. – Kaupasta kulkeutuu kotiin leviterasioita, jäätelöpaketteja ja suolakurkkupurkkeja – ne voi hyvin käyttää uudelleen! En ole tarvinnut muovikelmua aikoihin, kun säilön yli jääneet ruoat vaikka lasiseen dippipurkkiin. Myös lautasia voi käyttää kulhojen kansina, Riitta Koivisto vinkkaa. Someaikana kynnys vertailla itseään muihin on matala. Koivisto muistuttaa, että täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä tässäkään lajissa, eikä itsensä syyllistäminen vie pitkälle. – Joskus tuntuu, että etenkin kierrätys- ja ekoasioissa verrataan herkästi omia tapoja muihin, mutta ei se kannata. Jokaisen pitää itse miettiä, mikä omassa elämässä on sellainen asia, joka on help-

po muuttaa, Koivisto kertoo. KULUTTAMISEN vähentäminen on helppo tapa muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Tavaran hankkiminen käytettynä on ekologisempaa kuin uuden ostaminen, mutta siinäkin oma tarve kannattaa tuntea tarkkaan. – Löysin esimerkiksi Torista melkein uuden teltan! Mutta kun matkustimme Norjaan, ostin uudet vaelluskengät, jotta ne olisivat juuri sopivat. Koko elämää ei pidä yrittää muuttaa kerralla. Kun ottaa yhden askeleen kerrallaan, muutos ei tunnu niin isolta, Riitta Koivisto toteaa. Arki ekommaksi – simppelit vinkit 1. Vaihda biojätepussit sanomalehdestä taiteltuun pussiin tai käytä pestävää astiaa. 2. Kierrätä muovipakkaukset – säästät myös jätemaksuissa! 3. Mieti ostoksilla aina kahdesti, mitä oikeasti tarvitset. Käytä ostoslistaa, suosi käytettyä ja panosta laatuun.

3


Kuvattua

Avaus

Jaakko ja Kalle Markkanen Kaupungin epäonnistuneet maakaupat – poliittinen vastuunkanto kadoksissa Hämeenlinnan hallinto-oikeus kaatoi kesäkuussa Äänekosken kaupungin tekemät kiinteistökaupat koskien Suolahteen suunniteltua moottoriurheilukeskusta. Hallinto-oikeuden päätös perustui siihen, että kaupungin kahdesta kiinteistöstä maksama ali- ja ylihinta muodostivat laittoman valtiontuen metsäsijoitusyhtiö Finsilva Oyj:lle. Äänekoskelaisten kannalta päätöksessä ei kuitenkaan ole kyse pelkästä moottoriurheiluradasta, vaan kyse on myös poliittisen päätöksenteon kulttuurista Äänekoskella. Äänekosken johtavien poliitikkojen puheissa lopputulos on kuitattu osittain muotovirheeksi, jota on muun muassa perusteltu tietämättömyydellä asiaan soveltuvasta lainsäädännöstä. Esimerkiksi Vasemmistoliiton edustajat Sirpa Martins ja Matti Virtanen menivät omassa kannanotossaan (ÄKS 3.7.2020) jopa niin pitkälle, että syy epäonnistuneista kaupoista sysättiin valmistelevien virkamiesten vastuulle. Poliittisen vastuunkannon kulttuuria ei kaupungin poliitikkojen kannanotoissa ole nähtävissä. On sikäli totta, että kaikkea kaupungin päätöksentekoon liittyvää juridiikkaa eivät voi kunnallispoliitikot tai edes asiaan perehtyneet virkamiehetkään tietää. Moottorirataa koskevassa ratkaisussa on kuitenkin nähtävissä ongelmia, vaikka ei olisikaan tietoinen EU-oikeudesta peräisin olevasta valtiontukisääntelystä. Tässä asiassa olisi riittänyt pelkkä maalaisjärjen käyttö.

Äänekoskelle on syntynyt kevään aikana Keskuskadun ja Lallintien väliselle hakatulle metsäalueelle Taidepuisto. Puisto on rakentunut täysin vapaaehtoisin ja talkoovoimin tuottamaan iloa ja piristystä ohikulkijoille. Perjantaina 10.7. vietettiin Taidepuiston avajaisia, ja mukaan saatiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Paikalla pyörähti myös kansanedustaja Juho Kautto. Taidepuiston käynnistäjät Outi Pantsar ja Einari Tarvainen riemuitsevat siitä, kuinka kaupunkilaiset ovat lähteneet mukaan tukemaan ja kannustamaan tekemään lisää teoksia.

Yksinkertaistettuna asiassa on kyse siitä, että kaupungin omaisuutta ei tulisi myydä huomattavasti markkinahintaa alhaisemmalla summalla – ainakaan ilman riittäviä selvityksiä asiassa. On selvää, että kuka tahansa ostaisi mielellään vaikka kaiken kaupungin omaisuuden huomattavasti käypää arvoa halvemmalla. Kaupungin poliitikkojen pitäisi juridisen ymmärryksen tasostaan huolimatta ymmärtää kauppahintojen olleen kaupungille ja veronmaksajille epäedullisia. Tämän huomion tekemiseen kaupunginhallituksella oli maakauppoja tehdessä kaikki mahdollinen tieto. Miten huonoihin kauppoihin Äänekoskella päädyttiin? Kaupungin päättäjät eivät ole antaneet syitä sille, miksi kaupunginhallitus päätti poiketa ulkopuolisen tahon arvioimista käyvistä arvoista. Moottoriratahankkeen edistämisen kannalta syytä epäedullisille kaupoille ei ollut. Jostain syystä äänekoskelaiset kunnallispoliitikot halusivat osoittaa avokätisyyttään yhdelle Suomen suurimmista metsäsijoitusyhtiöstä.

Klikatuimmat

Huutokaupalla tontti Kotakennäältä Kohteina on kaikkiaan 22 erillispientalotonttia, joista 12 on omarantaisia. Kehittyvä Kotakennään alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Kuhnamon rannalla. Äänekosken kaupunki avaa syksyllä 2020 tonttihuutokaupan Kotakennään kaupunginosan erillispientalotonteista. Alueelta tulee huutokauppaan kaikkiaan 22 tonttia, joista 12 rajautuu luonnonkauniiseen Kuhnamo-järveen. Vastarannalla kohoaa upea Tärttämäki. Kaikki huutokaupattavat tontit avautuvat etelään ja sijaitsevat puistoiseksi kaavoitetulla alueella. Tonttien lähtöhinnat ovat 13 000 – 49 000 euroa. KEHITTYVÄ Kotakennään alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Äänekosken ydinkeskustasta länteen. Äänekosken keskustaan on autolla kuuden minuutin matka, Jyväskylään ja Viitasaarelle ajaa noin neljässäkymmenessä minuutissa. Päiväkoti, koulu ja terveyskeskus sijaitsevat alle neljän kilometrin

4

ajo- tai kävelymatkan päässä, ja päivittäistavarakauppa löytyy heti eritasoliittymän toiselta puolelta. Asuinalue sijaitsee kaukana valtatien haitoista, mutta lähellä sen tuomia etuja. Tonttikohtaiset esittelyt ja tarkemmat tiedot huutokaupasta tullaan julkaisemaan elo-syyskuun vaihteessa Äänekosken kaupungin nettisivuilla ja muissa kaupungin kanavissa. Lisätietoja ja alueen kartat löytyvät nettisivuilta. https://www.aanekoski.fi/asuminen-jaymparisto/aanekosken-tonttihuutokauppa-2020

244 · 2 02 0

| Ä KS


Katja Laajala Äänekosken työllisyysyksiköstä, Irma Hirsjärvi Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, Juha Keränen (TK: n) järjestösihteeri, Jukka Haapakoski (TK: n) toiminnanjohtaja, edessä Sisko Mertaniemi Suolahden työttömien työohjaaja ja Marja Holopainen hankkeen vetäjä ovat tarkasti kuulolla, mitä kuntakokeilu tuo Äänekoskelle.

Työllisyys on monimutkainen juttu Työttömyyden selättäminen tai edes pieni niskalenkki otti takapakkia koronapandemian vuoksi. Nyt odotetaan, tuoko pandemia tullessaan uudenlaista työttömyyttä. Marjo Steffansson

S

uolahden Työttömät ry:n ja Keski-Suomen TE-palveluiden rahoittama työllisyyspoliittinen Töitä työttömille – hanke alkoi vuoden alusta ja etsii koko ajan töihin työttömiä työnhakijoita. Työhönoton rekrytointitilaisuus järjestettiin Suolahden Kansantalossa. Mukana tilaisuudessa myös Äänekosken työllisyysyksikön edustaja sekä Äänekosken TE-toimiston virkailija Teams -yhteydellä. Suolahden Työttömät ry:llä on mahdollisuus palkata palkkatukeen oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä kirpputorityöntekijöiksi, siistijöiksi, ruokala-apulaisiksi ja kiinteistötyöntekijöiksi. Rekrytointitilaisuus poiki kuusi palkkatukihakemusta eteenpäin lähetettäväksi. Haku on päällä koko ajan. – Tärkein tavoitteemme on löytää ihmisiä palkkatukitöihin, ja meillä on ollut vaikeuksia löytää pitkäaikaistyöttömiä tarjoamiimme työtehtäviin. Yhdistyksemme tarjoamat työpaikat ovat oiva ponnahduslauta eteenpäin avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Pystymme työllistämään kerrallaan 25 henkilöä, hankkeen vetäjä Marja Holopainen vinkkasi. Tilaisuudessa mukana olleet Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ja järjestösihteeri Juha Keränen jakoivat tietoa koko maan työllisyystilanteesta ja työttömien asemasta. Juuri tullut tilasto kertoi, kuinka

Ä KS

| 24 4

· 2 02 0

Äänekoski pitää häntäpäätä tilastossa: työttömien työnhakijoiden määrä nousi voimakkaasti toukokuussa, ja Keski-Suomen heikoin tilanne on Äänekoskella. Työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa Keski-Suomessa 22 163. Määrä on 8 743 henkeä enemmän kuin vuosi sitten toukokuun lopulla. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Keski-Suomessa nyt 17,6 prosenttia, Äänekoskella luku oli toukokuun tilastossa 19,6 prosenttia. – Tilastoissa näkyy piikkinä koko Valtraa koskenut lomautus, kertoi Katja Laajala Äänekosken työllisyyspalveluista kertoi. ÄÄNEKOSKELLA tunnetut kolmannen sektorin toimijat, Suolahden Työttömät ry sekä Katulähetys, ovat Äänekosken yksi työvoimapolitiikan toteuttavista toimijoista. Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski muistuttaa, että ihminen voi paremmin saadessaan työpaikan. – On kuntataloudenkin kannalta erittäin merkittävää, että ihmisiä työllistetään. Hankerahat poikivat työn lisäksi myös hyvinvointia ihmisille, sekä tuovat terveyttä edistävää työtä ja samalla tuetaan työttömien sosiaalista hyvinvointia. Työttömyys aiheuttaa näkyviä ongelmia nopeasti. – Vaikka olisi kuinka ahkera ja yrittää parhaansa työnhaussa voi seinä tulla vastaan, Haapakoski tiesi. Äänekoskella työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia, mutta työttömyys-

lukemat keikkuvat korkealla. Haapakoski näkee tilanteen huolestuttavana. – Tämä kuulostaa äkkiseltään kovin kurjalta tilanteelta. On tehtävä enemmän, että työhakijat saadaan mätsättyä työpaikkojen kanssa, joten heitän palloa kunnan suuntaan, Haapakoski sanoi. Työttömien tilanteesta tarkasti kartalla oleva Sirpa Martins kertoi, että kaupungissa on alettu tekemään toimia juuri tätä suuntaa silmälläpitäen. – Meillä on panostettu koulutukseen, mutta työtä sen eteen on yhä tehtävä, sillä työllisyyskysymys keskittyy nimenomaan osaamisen lisäämiseen. Vielä kun saisimme kaupungin ymmärtämään sen, kuinka kolmas sektori tekee juuri tätä jälleenrakentamista, kun etsimme jatkopolkuja kouluttautumiseen. Näiden asioiden arvo pitäisi ymmärtää paremmin, varsinkin, kun Äänekoskea on väijynyt jo pitkään rakenteellinen työttömyys, Martins sanoi. TYÖTTÖMIEN Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi on huolissaan työttömien yhdistysten toiminnan jatkuvuudesta. – Toivon, että pienillä resursseilla ja paljolti vapaaehtoistyöllä tehty mittava panos työttömien ja vähävaraisten hyväksi huomataan nyt, kun joissakin kunnissa pohditaan leikkauksia ja kunnan talouden tasapainottamista, Hirsjärvi sanoi. Suolahden Työttömät ry on kansallisesti merkittävä yhdistys. Näin totesivat Työttömien keskusjärjestön nokkamie-

het ja nainen. – Varsinkin tässä tilanteessa, kun koronan toista aaltoa odotetaan tulevaksi jo mahdollisesti syksyllä, Hirsjärvi muistutti ja kertoi, kuinka esimerkiksi yhdistysten jakamalle ruoka-avulle on ollut kevään aikana erityisen suuri kysyntä. Äänekoski on hakeutunut työllisyyden kuntakokeiluun. Sen tarkoitus on parantaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Kaupungilla on mahdollisuus ottaa palkkatukitöihin sata henkilöä. Kaupungin yksiköissä on ollut parhaimmillaan 60 palkkatukityöllistettyä. Elokuusta alkaen voidaan työllistää palkkatuella työllistää tai ohjaamaan työttömiä myös kolmannen sektorin tarjoamiin töihin. – Kuntakokeilulta odotetaan työllisyyden hoitamiseen enemmän vapautta ja ennen kaikkea mahdollisuutta saada paremmin käyttöön tietoa. Koska työmarkkinatuen kuntaosuus veloitetaan kunnilta, on kunnilla mielestäni oltava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siellä toteutettavaan työllisyyden hoitoon. Vapaus tuo mukanaan luonnollisesti myös vastuun. Oman näkemykseni mukaan työttömien kiusaamisen on viimeinkin loputtava. Ihmiset on ohjattava oikean palvelun piiriin. Ja jos ei työtä kerta kaikkiaan ole saatavilla, ei siitä pidä työtöntä rankaista, vaan etsiä muita mahdollisuuksia mennä elämässä eteenpäin, kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Martins sanoo.

5


Äänekoski Games

Perinteinen Äänekoski Games yleisurheilukilpailu kisataan maanantaina 27.7. klo 18 alkaen liikuntapuistossa. Tuukka Vuorinen

K

orona- ajan haasteista huolimatta kisajärjestäjät tekivät päätöksen järjestää kisatapahtuma. Iso kiitos tästä Äänekosken kaupungille sekä Äänekosken Energialle, joiden tuella kilpailujen järjestäminen mahdollistuu. Järjestelyjen päävastuu on Äänekosken Urheilijoilla, mutta Suolahden Urho on vahvasti mukana toimitsijatehtävissä. Mainiosti toimiva yhteistyö seurojen välillä jatkuu. POIKKEUKSELLISET olot ja haasteet kilpailujen taloudellisella puolella on pakottanut kisajärjestäjät supistamaan yleisen sarjan lajivalikoimaa totutusta. Miesten lajeina ovat 100m, korkeus ja keihäs. Naisten puolella satasen, korkeuden ja keihään lisäksi juostaan 3000 metriä. Nuorten lajeissa seutukunnan omat juniorit pääsevät näyttämään osaamistaan kotiyleisönsä edessä. Lajien rakentuminen on vielä täs-

Musiikki Ke 22.7. klo 13 Musiikkihetki Konginkankaan kirkossa. Vapaa pääsy!

sä vaiheessa, pari viikkoa ennen kisoja, melko aluillaan. Miesten korkeudesta odotetaan kovatasoista kilpailua. ÄU:n Arttu Mattilan kirittäjäksi on tulossa Tampereen Pyrinnön Daniel Kosonen, joka pitää hallussaan kauden kotimaista kärkitulosta 221. Arttu on osoittanut kovaa nousukuntoa ylitettyään juuri viikonlopun aluemestaruuskisoissa 214.

Rautiainen ja joukko kilpasiskoja saavat mahdollisuuden metsästää kisarajaa Kalevan kisoihin. Lajit rakentuvat ja osallistujalistat täydentyvät kisojen lähestyessä. Kisajärjestäjät toivottavat yleisurheilun ystävät tervetulleeksi liikuntapuistoon seuraamaan tasokasta heinäkuista yleisurheiluiltaa.

Vielä ennen gamesia liikuntapuistossa kisataan alueelliset nuorisokilpailut torstaina 16.7. klo 18 alkaen. Tervetuloa myös sinne kannustamaan nuoria uusiin ennätyksiin! Äänekoski Games liikuntapuistossa 27.7. klo 18

MIESTEN JA naisten keihäskisat ovat vuosi toisensa jälkeen olleet kisojen mielenkiintoisimpia lajeja. Niin varmasti tälläkin kertaa. Jami Kinnusen johdolla miehet tavoittelevat 80 metrin ylitystä ja naisten puolella mm. ÄU:n Roosa Ylönen tekee kyynärpäävammasta toipumisen jälkeen uutta tulemistaan. Heittopaikalla nähtäneen myös moninkertainen Games- kävijä Latvian Lina Muze. Naisten satasella nähdään ainakin ÄU:n kasvatti, JKU:n värejä tätä nykyä kantava Aino Pulkkinen. Harvemmin juostu naisten 3000 metriä lisättiin lajistoon, jotta ÄU:n Satu

ruslippu 27 euroa. Järj. Kievarin kesäteatteri ja Linnateatteri

17 ja su klo 11-15, suljettu 21.6. Liput 3/2/0 euroa.

Ti 28.7. klo 17-19 Tiistairastit Puntavuoressa. Järj. Rasti E4

Kievarin kesäteatteri ja Linnateatteri

Järj. Rasti E4

seolla

La 18.7. klo 15, Su 19.7. klo 15 1.-28.7. • Muut Piru naiseksi -näytelmä Kievarin Ke• • Aika jättää jäljet -valokuvanäyttely säteatterissa. Peruslippu 27 euroa. Järj. Hoikkassalissa. Avoinna ma-to 12-18, pe klo 18 La Kala-Oopperna Lintutyttö Kievarin kesäteatteri ja Linnateatteri 12-16. Vapaa pääsy. La 18.7.- su 19.7. • -renessanssimatinea La Kala-Oopperasklo 10-18 Avoimet ovet Keitele mu• Liikunta sa. Liput 25 euroa. Ke 22.7. klo 19, To 23.7. klo 15 ja 19, seolla Pe 24.7. klo 19 ja Su 26.7. klo 15 Ke 29.7. Kahden kauppa -näytelmä Kievarin Ti 21.7. La 25.7.- su 26.7. • klo 13 Musiikkihetki Konginkankaan Kesäteatterissa. Pruslippu 27 euroa. Järj. klo 17-19 Tiistairastit Kapeenkylällä. • • • klo 10-18 Avoimet ovet Keitele mukotiseutumuseolla. Vapaa pääsy! Tanssi&Teatteri

Näyttelyt

To 16.7. klo 15 ja 19 Appivanhempien ABC näytelmä Kievarin Kesäteatterissa. Pe-

16.6.-16.8. Helmiä II -kokoelmanäyttely Äänekosken taidemuseossa. Ti, ke, to klo 11-

Ma 27.7. klo 18 Äänekoski Games liikuntapuistossa. Liput 5 euroa, alle 10v. ilmaiseksi

Hyödynnä kotitalousvähennys -40%!

Siivouspalvelut kotiin: · Viikkosiivoukset · Suursiivoukset · Ikkunanpesut

SOITA 044 989 4939 · WWW.MAIJALIISA.FI

Seuraava ÄKS to 30.7.

Pidetään yhdessä huolta toisistamme

Koronavirus on tuonut isoja muutoksia meidän kaikkien elämään. Suunterveys ei kuitenkaan aina voi odottaa parempia aikoja. Katso kotisivuiltamme hammassirkku.fi/turvallisuus ajantasainen ohjeistus hoitoon hakeutumisesta.

Anna meidän auttaa arjen askareissa.

HS

Ajanvaraus 014 211 665 | hammassirkku.fi

Palvelemme Sinua ja yritystäsi kaikissa tilitoimistoasioissa.

Nauti loppukesästä! Avoimella sydämellä.

HS

TILIPALVELU MARJA-LEENA

Soita 040 610 7326 ja katsotaan kuinka voimme parantaa sinun arkeasi.

HELSSA.FI  ASIAKASPALVELU@HELSSA.FI  040 610 7326

Kauppakatu 12, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com www.tilipalvelumarja-leena.fi

Puh. 040 589 0158


Suolahden tehtaat 100 vuotta

Maire Liimatainen lapsiensa Jaskan ja Millan kanssa Johanssonin pihassa vuonna 1973.

”Kun ei paremmasta tiennyt” Suolahden vaneritehtaan ensimmäinen viilu sorvattiin 22. kesäkuuta vuonna 1920. Tehdas antoi työtä monelle, ja heti tarvittiin työntekijöille asuntoja. Kun tehtaan piipusta alkoi nousta savu, valmistui työntekijöille ensimmäiset asunnot. Marjo Steffansson

K

un tehdas valmistui, siellä työskenteli 350 henkilöä, joista naisia peräti 70. – Vastaisuudessa on vielä työvoimia lisättävä. Erikoisesti ansaitsee vielä mainita, että yhtiö aikoo koko työläisarmeijalleen ajanmukaiset, ensiluokkaiset asunnot. Tätä laajaa ohjelmaa on jo ryhdytty toteuttamaan ja pahimman asuntopulan lieventämiseksi on jo puolisentoistasataa huonetta hankittu. Seuraavaan syksyyn mennessä aiotaan saada valmiiksi suurempi määrä kolme huonetta käsittäviä työläisasuntoja, kerrotaan Suolahden tehtaiden 50-vuotishistoriikissa. Tehdas rakensi Suolahteen asuntoja vuosikymmenten ajan. VANHIMMAT ASUINTALOT nimettiin tehtaiden puuhamiesten ja perustajien mukaan kun Kolikkoinmäen ja Saunanlahden väliin rakennettiin talot nimeltä Johansson ja Kauppila. Johanssonin viimeinen asukas Maire Liimatainen muistelee, kuinka taloa purettiin toisesta päästä, kun hän lapsineen muutti uuteen asuntoon, Neuvoksenkulmaan. Johansson toimi alkujaan tehtaan konttorirakennuksena, mutta myöhemmin talo asutti tehtaan työntekijöitä. Liimataiset muuttivat Johanssoniin vuonna 1970. – Johanssonissa asui neljä perhettä. Me asuimme talon päädyssä: alakerrassa oli keittiö ja kamari, yläkerrassa yksi

Ä KS

| 24 4

· 2 02 0

pieni huone, jonne poikani Markku, joka tunnetaan nimellä Jaska, teki nuotion lattialle. Eteinen oli kylmä, ja siellä oli paljon komeroita, tehtaalla 26 vuotta liimaprässillä ja 13 vuotta sorvin päässä työskennellyt Maire Liimatainen muistelee pikkupoikien touhuja ja kotia Johansonissa. Asunto pidettiin puilla lämpöisenä ja vesi kannettiin kaivosta. – Vanerin kappaleilla lämmitettiin pönttöuuneja ja hellaa. MAIREN TYTÄR, Milla Kaitajärvi, muistelee, kuinka uutta kotia sisustettiin innolla. Milla oli noin kuusivuotias, kun osoitteeksi tuli Johansson. – Äiti halusi tapetit, ja niin hän pisti tuumasta toimeen. Minä sain olla mukana ja hakea munkkeja Savolaisen kaupasta, jonne vei pieni polku. Milla muistelee talon pihapiirissä ollutta rakennusta, jossa oli huussien lisäksi liiterit. – Jokaiselle neljälle asunnolle oli omat huussinsa ja liiterinsä. Muistan, kuinka me Vesamäen Tarjan kanssa kävimme kateellisena katsomassa Torkkelin tyttöjen vessaa, jossa oli matto. Meidän vessassa ei mattoa ollut, Milla hymyilee lapsuusmuistolleen. Tehtaan kaatopaikka oli lapsille mieleinen leikkipaikka. Sinne kiellettiin menemästä, mutta siellä leikittiin parhaat leikit. – Siellä oli tehdasjätteen lisäksi myös rottia. – Kaatopaikalta sai hyviä puita läm-

mitykseen, Maire muistelee ja nauraa, kuinka laskiämpäriä tunkiolle viedessä ”rotat vaan kuhahti karkuun”. – Kaikki oli hyvin ja ihanaa, kun ei paremmasta tiennyt, Milla tuumaa. Vaikka asunto oli varustukseltaan ankea, toi oma piha mukavasti plussaa. – Meillä oli perunamaa ja keittiön ikkunan alla kukkapenkki, johon kitaristiveljeni Jaska tippui ikkunassa hilluessaan, Milla virnuilee. Kerran viikossa käytiin saunassa, Repolan saunalla. Se oli lyhyen kävelymatkan päässä. – Työpäivän päätteeksi pääsi käymään tehtaalla suihkussa, Maire kertoo. ENSIMMÄINEN Neuvoksenkulma nousi Suolahteen silloisen Hallintokadun ja Niemelänkadun risteykseen vuonna 1971. Seuraavana vuonna vietettiin Neuvoksenkulma II harjannostajaisia. Kolmas talo rakennettiin heti perään. Kolmikerroksiset ja kolme rappua käsittävät asuintalot asuttavat yhä edelleen suolahtelaisia. Yhteensä taloissa on 90 asuntoa. Liimataiset muuttivat Neuvoksenkulma ykköseen vuonna 1974. – Minä muistan vieläkin sen illan, kun muutimme uutuutta hohtavaan taloon. Se oli aivan kuin kuninkaallista meininkiä: oli hienot kaapinovet, vessa ja parveke! Ja kylpyamme! Ei oikein tiennyt miten päin olisi ollut, kun vessaakin sai vetää, Milla nauraa. Maire kertoo, kuinka vapaa-aika lisääntyi muuton jälkeen. Pieni haikeus kuuluu äänessä, sillä Maire tykkäsi asua

Johanssonissa. – Mutta eipä tarvinnut enää kantaa vesiä eikä puita. MAIRE KERTOO, kuinka hänellä oli ihottumaa ”ihan hirveästi”. – Menin herrojen koppiin ja näytin sitä ihottumaa. Vuoren Lassi sanoi, että ”elä näytä enempää, kyllä minä uskon”. Sitten minut siirrettiin sorvin päähän. Maire aloitti työuransa 16-vuotiaana tehtaan ruokalasta. Tehtaalle siirryttyä työ oli kolmivuorotyötä. – Olin niin nuori, ettei minua otettu tuotannon puolelle. Söin tehtaan leipää yli 40 vuotta. Liimaprässillä työ oli hyvin fyysistä, mutta viimeisinä vuosina painelin vain leikkurin nappuloita. Jäin työttömyysputkeen 58-vuotiaana, kun halusin itse niin. Minulta oli jo aiemmin kielletty yötyöt, sillä verenpaineeni oli kohonnut korkeaksi. Maire muistelee työpaikkaa lämpimään sävyyn. – Puuliiton järjestämät kesäretket olivat sellaisia, joita odotettiin kieli pitkällään. Työkaverit olivat kivoja, mutta kurjana muistona on monet onnettomuudet, joita tehtaalla sattui. – Yhden pojan kädet jäi sorvin väliin, ja ne oli kuin leipälapiot sen onnettomuuden jälkeen, Maire muistelee erästä työtapaturmaa.

7


Olga Kolari (os. Zhirkova) s. 13.8.1988 Pietarissa Asuu Hietamalla aviopuoliso Henryn sekä 5- ja 8-vuotiaiden lasten kanssa. Runoilija, muusikko, yrittäjä.

rakastaa: musiikkia inhoaa: ylimielisyyttä henkilö: Henry paikka: Hietama eläin: runohevonen Pegasos ruoka: romanttinen illallinen juoma: punaviini musiikki: kantele elokuva: Dead Poet Society kirja: oma runokokoelma motto: Idiootti ei antaudu.

8

244 · 2 02 0

| Ä KS


Teksti: Riina Nygrén Kuvat: Max Steffansson

Olga Kolari

Oman tien kulkija Olga Kolari on monilahjakkuus, jonka käsissä musiikki saa uuden muodon.

O

lga Kolarin sormet tanssivat pianon koskettimilla, kun hän improvisoi vieraalle hetken kappaleen. Sävel vie mennessään ja soljuu hietamalaisen omakotitalon kellarissa kuulijan korviin kuin kesäinen puro, hieman villi mutta kuitenkin ruodussa pysyttelevä. Konserttipianon lisäksi talosta löytyy muun muassa harppuja, syntikoita ja tietenkin kanteleita. Olgan ja Henryn yhteinen studio toimii milloin kummankin musiikkiprojektien näyttämönä. Tästä hetkestä on pitkä matka elokuun 1988 kolmanteentoista päivään neuvostoliittolaisessa synnytyslaitoksessa. Olga Zhirkova putkahti maailmaan pietarilaisen parin toiseksi lapseksi. Yrittäjyys tai taiteilijaelämä eivät olleet suositeltava elämänpolku, mutta Olga astui sille kuitenkin. – Olen ajatellut, että epäonnen päivänä syntyminen on tehnyt minusta taistelijan, Olga nauraa. Olga vietti lapsuutensa pietarilaisessa lähiössä. Neuvostoliitosta hän ei muista juuri mitään, mutta epävarmuuden ajat ja pitkät iltapäivät autioilla leikkikentillä ovat jääneet mieleen. Kotona kannustettiin akateemiselle uralle. – Isäni on professori Pietarin yliopistossa. Vaikka äitini oli siivousfriikki ja kustannustoimittaja, minä en osaa vieläkään kuin sotkea ja kirjoittaa. Filologia minusta ei tule, vaikka voissa paistaisi, Olga toteaa. MUSIIKKI ja runous tulivat osaksi Olgan elämää pikkuhiljaa. Hän aloitti pianonsoiton 8-vuotiaana (”Auttamattoman myöhään!”) ja julkaisi ensimmäiset runokirjansa 13 ja 14 vuoden ikäisenä. Jo tuolloin hän haaveili muusikon tai kirjailijan ammatista. Koulu ei tuntunut millään lailla merkitykselliseltä, joten teiniikäinen Olga lintsasi minkä kerkesi. – Tuntui, ettei numeroilla ole mitään väliä. Löysin kuitenkin pelastukseni musiikista. Suomalainen metallimusiikki, kuten Nightwish ja Children of the Bodom olivat kovasti muodissa, kun olin viidentoista. Perustimme bändin samanhenkisten nuorten kanssa ja minusta tuli kerralla Suomi-fani. Vaikka löysin musiikin verrattain myöhään, se muodostui nopeasti isoksi osaksi identiteettiäni. Ammattimuusikot, säveltäjät ja muut taiteilijat aloittavat usein polkunsa jo 2-vuotiaana, joten Olga tunsi olevansa myöhäisherännäinen. Hän päätyi yliopistolle opiskelemaan klassista kirjallisuutta, koska sinne oli helppo päästä sisään. Vapaa-ajan Olga vietti bänditreeneissä ja pyöritteli ajatusta taiteilijuudesta: Villeimmissä haaveissaan hän

Ä KS

| 24 4

· 2 02 0

kuvitteli äänittävänsä omaa musiikkia omassa studiossa keskellä suomalaista metsää. Luova kirjoittaminen kirveli, kun ammattikirjailijan ura oli tyssännyt alkuunsa. – Ajattelin jo silloin, että ei minua kiinnosta analysoida muiden kirjoja, kun haluaisin kirjoittaa omiani. Tuntui, että elin kaksoiselämää: opiskelin rimaa hipoen, kun unelmani olivat aivan muualla. Motivaatio oli lähellä nollaa. Kandidaatintutkielmani oli aivan onneton paperi, mutta sain sentään ujutettua musiikkia siihen mukaan. KAKSOISELÄMÄN vaatimukset mielessään Olga päätti hakea maisterikoulutukseen Pohjoismaihin. Ruotsalaisessa yliopistossa tarjolla oli pelkkää kirjallisuutta, Jyväskylässä voisi valita tutkintoon musiikkiaineitakin. Valinta oli selvä. – Vanhempani olivat tietenkin onnellisia, että jatkoin opintoja. Kärsin pitkään tunteen ja velvollisuuden konfliktista: en ole musiikkitieteilijä tai kirjallisuudentutkija, vaan haluan nimenomaan luoda ja tehdä itse! Vuonna 2010 Olga tapasi Henryn yhteisen kaverin tupareissa, rakastui ja päätyi Äänekoskelle. Löytyi studio, ei ihan metsän keskeltä mutta pellon laidalta sentään. Hietamalle perustettiin perhe ja koti, jossa eletään nyt niitä kuuluisia ruuhkavuosia. – Lapsiperheellisen muisti on lyhyt. Niinkuin Kiinassa lueteltiin keisareita, minä muistelen asioita lasten mukaan! Esikoisemme oli vauva, kun koin kansanmusiikkiherätyksen. Olisiko se ollut siis 2011. KANTELEEN pariin Olga päätyi sattuman kautta. Opiskelupäivän jälkeen hän myöhästyi bussista ja päätyi viettämään aikaa Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolle. Kuin johdatettuna käsi osui Pauliina Syrjälän ja Arja Kastisen albumiin. – Olin kuunnellut kansanmusiikkia ja irkkufolkkia, mutta tämä oli jotain aivan uutta: improvisoitua kantelemusiikkia. Venäjällä on kanteleensukuisia soittimia, mutta suomalainen versio on ainutlaatuinen. Siitä levystä ei ollut takaisin paluuta. Olin aiemmin improvisoinut pianolla, mutta tämä uusi soitin veti puoleensa ja muutti koko ajatukseni musiikista. Päätin, että minusta tulee kanteleensoittaja. Soittimen syliin saaminen vahvisti tunnetta entisestään. Olgan mentoreina toimivat muun muassa keskisuomalaisen kansanmusiikkiperinteen suurmies Kari Dahlblom (1955–2017) sekä Tiina

Takkinen. – Pianonsoitossa olin jo tottunut siihen, että oikealla kädellä on melodia ja vasemmalla säestys. Yhtäkkiä ajatus piti panna kokonaan uusiksi. Ensimmäinen kanteleensoittokerta oli suunnaton elämys, siinä on niin erilainen sävelkieli ja tapa soittaa. Edelleen kanteleen soittaminen vie minut hiljaiseen haltioitumiseen. Kanteleesta onkin muodostunut Olgan pääsoitin. Vaikka klassinen pianonsoiton opetus on juurruttanut selkärankaan suorituskeskeisen asenteen, kanteleen kanssa siitä pääsee hetkeksi irti. – Se on niin oma ja ainutlaatuinen maailmansa. Kaikki säännöt unohtuvat. KANSANMUSIIKKI ei juuri soi suomalaisilla radiokanavilla tai festareilla. Olgaa harmittaa, että genre on leimaantunut epäkiinnostavaksi ja vanhanaikaiseksi. Hän haluaa musiikillaan näyttää, että perinteiset soittimet ja tavat sopivat myös moderniin musiikintekoon. Välillä se on tuntunut taistelulta tuulimyllyjä vastaan. – Kansanmuusikoksi mielletään usein jokin Suomi-filmin pelimannisatiiri. Koko lajissa on puuhastelun ja talkoilun leima, siinä missä Baltiassa järjestetään isoja festivaaleja ja tv:stä lähetetään kansanmusiikkiohjelmaa parhaaseen katseluaikaan. Laatikon ulkopuolelta ajatteleminen tulee Olgalta luonnostaan, ja hän toivoo samanlaisen rohkeuden leviävän myös suomalaisen musiikin vientiin. – Potentiaalia meillä olisi. Suomalainen ongelma on oman osaamisen vähättely: me tehdään jokin huipputuote ja ollaan siitä ihan hiljaa. Jossain muussa maassa tehdään paljon huonompi versio mutta se pääsee kansainväliseen vientiin. Japanilaiset ovat tosi innoissaan kantelemusiikista ja suomalaisesta mytologiasta, ja soitin on herättänyt kiinnostusta Pietarissakin. On iso vaara jäädä näkymättömäksi, jos ei kerro että on olemassa, Olga lataa. ENNAKKOLUULOT ovat tuoneet omat haasteensa musiikin ja runouden tekemiseen. ”Etkö sä käy missään töissä” ja ”Mitä sä oikeasti teet” -tyyppiset kysymykset ovat tuttuja monille kulttuurialan toimijoille. – Samaan hengenvetoon voin kuitenkin sanoa, että kun maantie on lähellä ja maailma muuttuu aina yhä pienemmäksi "globaaliksi kyläksi”, en koe asennetta ongelmana. Täällä on hyvät olosuhteet tehdä työtä ja viedä se sitten sinne missä kysyntää on. Olgalla onkin useita projekteja käyn-

nissä paitsi Äänekoskella, myös ympäri Suomea ja maailmaakin. Tällä hetkellä Olga ja Henry työstävät Mistica-projektia, joka yhdistää Olgan multi-instrumentaaliosaamista ja Henryn taitoa tuottajana. Lyres of the Dunes -yhtyeessä Olga taas on ainoa keskisuomalainen muusikko, ja yhtye on esiintynyt muun muassa Salo Irish Festivalilla. – Muut muusikot ovat Kalajoelta ja Pyhäjoelta. Soitamme irkkumusiikkia kokoonpanolla, jossa on kaksi harppua, 11-kielinen kantele ja laulu. Ala-Keiteleen musiikkiopiston opettaja Maria Ojanperän kanssa ylläpidämme Kari Dahlblomin perinnettä Ruuhkavuosi-yhtyeessä ja improvisoimme seitsemän kanteleensoittajan voimin Mielen Maisemat -porukalla. Näyttämötaiteilija Pilvi Hongan kanssa olemme työstämässä esitystä, joka yhdistää musiikkia ja runoutta. Pidän myös musiikkikerhoa, jossa lapset voivat tutustua harvinaisempiin soittimiin, kuten tabla-rumpuihin, psalttareihin ja kalimbaan, Olga luettelee. OPISKELU on alkanut taas kiinnostaa, ja Olga onkin ahkeroinut avoimessa yliopistossa kirjoittamisen perus- ja aineopintoja. Musiikkipedagogiikka tutkinto kiinnostaa – tietenkin kantele ja kansanmusiikki rinnalla kulkien. Nyt Olgalla on halu keskittyä kirjoittamiseen. – Musiikin kanssa olen jo kulkenut kivisen tien ja luonut verkostot tyhjästä. Haluan saada myös kirjoittamista vietyä ammatillisempaan suuntaan. Vaikka työelämä kutsuu pääkaupunkiseudulle, tällä hetkellä Hietama tuntuu kodilta. Alkuvuodesta Olga palkittiin Äänekosken kaupungin kulttuuripalkinnolla. Aiemmin menestystä oli jo tullut muun muassa Kansainvälisessä Kantelekilpailussa ja Konsta Jylhä -kilpailun semifinaalissa. Kulttuuripalkinnon saaminen oli vahvistus sille, että vuosia tehty työ on huomattu kotipaikkakunnalla. Perusteluissa ilahdutti sanavalinta ”oman tien kulkija”, sillä sitä Olga todella on. – Palkinto kertoi, että olen osannut perustella olemassaoloani. Oli iloinen yllätys, että kun on hakannut päätä seinään vuosia, niin joku on sen huomannutkin. Ajatus siitä, että haluan tehdä juuri omannäköistä juttuani, on ollut kirkas alusta saakka, Olga Kolari toteaa.

9


Taiteilija Ari Liimataisen Urheilu yhdistää-patsas on koottu käytetyistä keihäistä. Teos löytyy uimahallin kupeesta.

Taiteilijan toive: Oivallus hoi, äly älä jätä! Taitelijan painajainen: Katsojat kulkevat olmeina ohi Lasse Hämäläinen

– Jotkut taiteilijat kuulema ilmaisevat töissään itseään. Minä en. En minä niin hirveä ole, kuin monet maalauksistani, toteaa äänekoskelainen kuvataiteilija Ari Liimatainen. Alkuvuonna kaupungin taidemuseolla esillä ollut näyttely keräsi ennätysyleisön. Esillä oli alkuvuodesta seitenkymppisiään viettäneen taiteilijan kymmeniä töitä vuosikymmenten varrelta. Ihmiset pysähtyivät sekä ihastelemaan että vihastelemaan. Tarjolla oli niin rujoa, rajua kuin viehättävääkin nähtävää, jopa esteettistä elämystä sitä halajavalle. – Minulle on merkitystä, jos katsojat edes hetkeksi pysähtyvät työn edessä, oli tunteet sitten myönteiset tai kielteiset. Kunhan jotakin mielessä liikahtaa, vaikka edes ahistaisi. – Pahinta on, jos mennään olmina ohitse. Mutta ei se ole mikään ihme, sillä maailma on pullollaan kuvia ja niiden vilinää. Sulppua työnnetään joka tuutista ja valmiit elämykset turruttavat oman kyvyn ja ilon ajatteluun, Liimatainen pohtii. – Aivot on narikassa. LIIMATAINEN painottaa, ettei tuputa valmiita ajatusmalleja, tarkoituksia tai arvoja.

10

– Onhan niissä töissäni varmaan yhtymäkohtia maailmanmenoon, elämän viisauksiin ja tyhmyyksiin. Miten kukin ne ottaa. Sen verran olen Savossa asunut, että jätän vastuun katsojalle, Liimatainen naurahtaa. Otsakurttujen kanssa ei hänen töitään kannata lähestyä. Taiteilija toteaa, että kyky tyhjän nauramiseen on melkoinen elämäneliksiiri, ilmainen aivokuolemaa ehkäisevä troppi, joka poikii ideoita ja huvitusta. Sanaleikit, mielleyhtymät, sattumukset, tarinat, törinät hölmöilyt ja älyvapaa viisastelut ruokkivat mielikuvitusta. – Semmoisessa seurassa viihtyy ja virkistyy, jossa juttu luistaa ja naamanilmeetkin kimpoilevat. Liimatainen myöntää, että arvot, opit, uskonnot, tiede, matematiikka ja kulttuurien kirjo ja etenkin niiden absurdit ristiriidat ruokkivat ihmetystä. Varmaankin kysymykset heijastuvat jotenkin myös tuotantoon. – Se on sitä hurlumheitä! TOKI LIIMATAISEN maalauksista löytyy ajankohtaisia viitteitä ja vinkkejä, jos niitä kukin mitenkä näkee. – Tuli tehtyä tuommoinen kuva kruunupää kuninkaasta, jolla on pikkuballerina perstaskussa. Siitä tuli ajankohtainen, kun yksi tuttu antoi sille nimeksi Koronan varjossa. Voi sille muunkin nimen antaa, ihan ostajan tarpeen mukaan.

– Vasiten en julista enkä tyrkytä. Katsottavaksi työt on tehty. Liimataisen töitä on esillä Äänekosken kaupunkikuvassa. Kotakennääntien liikenneympyrässä kalastelee teräsnainen atraimella ja liikuntatalo-uimahallin kupeessa kohoaa korkeuksiin keihäskimara Urheilu yhdistää -teemalla. Äänekosken Energian toimipisteen katolla kurkottelee pilviin betoninen naishahmo. – Akkasenjohdatin on ollut siellä lainassa jo yli seitsemän vuotta, Liimatainen pohdiskelee. Tänä vuonna loppunsa kohdanneen Keitelejazzin taiteilijana ja ilmeen luojana hän toimi runsaat 20 vuotta. Myös voimistelu- ja urheiluseura Huiman ampiaistunnus on Liimataisen käsialaa. Takana on suuri joukko näyttelyjä Suomessa ja myös eri puolilla maailmaa. Hän tuumailee, että kotikylällä on hyvä tuusata ja virikkeitäkin pikkukaupungissa piisaa. – Kun tarkemmin miettii, niin Äänekoskihan on kokoisekseen ihan hyvä kultuurikaupunki, tai ainakin edellytyksiä siihen löytyy. On opetusta kuvataiteeseen, tanssiin, musiikkiin ja mainetta niittänyt tasokas harrastajateatteri. Mahdollisuudet on monenmoisiin harrastuksiin etenkin kun otetaan mukaan liikunta ja ympäröivä luonto.

na liikkeelle Hirvenmäellä hullunkuristen ukonpäiden piirtelyllä ja vuoleskelulla. Ansioon nuori mies päätyi sahan rantaan keksin varteen. – Nimike oli tukinsyöttäjä. Kun kaverit kysyivät, että mitä sinä niille syötät, niin vastasin, että keksiä. Syysrännässä huhkiessa tuli mieleen siistit sisätyöt ja eteen opinnot terveystarkastajaksi. – Alan hommia ei tullut kuitenkaan tehtyä päivääkään. Minun luonteellani ei houkutellut kovan sanan sanominen firmojen epäkohdista naama punaisena rähiseville johtajille. Tutkinnolla saattoi hakea yliopistoon ja pääsykoe Kuopiossa ympäristötieteisiin meni läpi. Opiskelu johti tutkijakoulutukseen ja työpaikkaan ja lisensiaatin tutkintoon. Kun vaimokin oli koskelaisia, paluu kotiseudulle kävi luontevasti vuonna 1990. Keski-Suomen opistolla vierähti matemaattisten aineiden opettajana kymmenen vuotta, jonka jälkeen Liimatainen jäi vapaaksi taiteilijaksi. – Juuri ennen eläkeikää olin vielä pari vuotta matikanopettaja Ivalossa. Mukava kokemus oli sekin, Liimatainen kertoo työurastaan.

OMA TAITEILIJAURA lähti poikase-

244 · 2 02 0

| Ä KS


Nyt Konginkankaalle näyttelyyn! Juuret Keski-Suomessa -näyttely on valmis ja avajaiset pidetty. Muu tapahtuma siirtyy ensi kesään. Marjatta Huhta

I

dea näyttelyyn syntyi Konginkankaalta maailmalle -kirjan aineistoa kerätessä. Tuli paljon kuvia, lehtileikkeitä, julisteita ja esineitä. Ne olisi ollut sääli jättää tutkijankammioon. Kuvat ja aineistot ovat nyt esillä museolla ja kirkossa. Kotiseutumuseolla on esillä Työn sankarien tarinoista projektityöntekijöihin ja paluumuuttajiin. He tekivät raskasta työtä tehtaissa, rakennuksilla, satamissa. Näyttelyssä kerrotaan ihmisistä, joiden elämää leimasi tärkeä ihmissuhde. Niistä kerrotaan Rakkaustarinoissa. Amerikan-tarinat kertovat vuosisadan vaihteen koskettavista ihmiskohtaloista. Seikkailijoiden tarinat kertovat yltiöpäisistä onnistumisista. Joku purjehti maailman ympäri, toinen meni metsäkoneyrittäjäksi Chileen, kolmas kehitysyhteistyöhön Afrikkaan. Koulutushinku vei ihmisiä eteenpäin monella saralla: vastuullisiin tehtäviin, opettamaan, musiikkiin, restauroimaan arvorakennuksia. OSA LÄHTIJÖISTÄ meni Kutsumuksen perään: lähetystyöhön, seurakuntaaktiiveiksi tai vapaaehtoistyöhön. Heidän ihmeellisistä elämänkiemuroistaan kerrotaan kirkkoon sijoitetussa näyttelyssä.

Ä KS

| 24 4

· 2 02 0

Suomalaislähetit vaikuttivat mm. Burmassa, Filippiineillä, Malesiassa, Taiwanilla, Ruotsissa. Seurakunta-aktiiveja on esillä niin kirkossa kuin museolla. Kaikilla tarinoilla on ihmiskasvot – kiitos teille, jotka vastasitte kyselyyn ja annoitte haastattelun. Kertomuksenne rakentaa ymmärrystä kotiseudun historiasta ja tekee näkyväksi ulkosuomalaisen haastavan matkan hyvään elämään. Kirja, jossa tästä kaikesta kerrotaan on tullut painosta. Kirjaa saa Konginkankaan museolta.

Juuret Keski-Suomessa -näyttely Konginkankaan kotiseutumuseo ja kirkko, Kirkkotie 2 Avoinna: 1. – 31.7.2020 ma - pe 10 – 15.30 sekä su 12 – 15. Musiikkihetki museolla keskiviikkoisin 22.7. Tapio Tammela (kirkko), 27.7. Rengit Yhteydenotot: kominkilta@gmail.com, Marjatta Huhta 050 5973257

11


Mitä?

Simo Terävä on kiertänyt Äänemäen maastopyöräreittejä jo moneen kertaan.

Pyörän satulaan hyppääminen on hyvä tapa liikkua paitsi kaupungilla, myös luonnossa.

Missä? Äänemäen maastopyöräreitit lähtevät laskettelurinteiden juurelta, 62°36'33.5"N 25°44’52.7"E Muita eritasoisia pyöräilyyn sopivia kohteita ovat Nakerta jan ja Liikuntapuiston pururadat, Syvälahden koululta Mörkökoskelle vievä reitti sekä Kaakkovuoren polkuverkosto.

Polje polkuja pitkin Pyöräily on ekologinen ja mukava tapa tutustua lähiluontoon. Pyöräilijä Simo Terävä treenaa katureittien lisäksi myös Äänekosken maastoissa. Riina Nygrén

M

aastopyöräily on nouseva laji, jonka suosio on kasvanut myös lapsiperheiden ja iäkkäämpien keskuuudessa. Läskipyörät ja sähköavusteiset menopelit nimittäin laskevat kynnystä lähteä reiteille, vaikka reisien kunto ei olisikaan kuin Lance Armstrongilla. Pyöräily ei tuota sen suurempaa melusaastetta, ja luonnossa liikkumiseen kumipyörät sopivat hienosti, toteaa äänekoskelainen pyöräilijä Simo Terävä. – Pyöräily ei kuluta polkuja samaan tapaan kuin kävely tai moottorilla kulkevat vehkeet, koska pyörästä vain pieni osa osuu maahan kerrallaan. Toisin kuin monet ajattelevat, pyöräily on luontoystävällinen laji, Terävä toteaa. 10-vuotiaasta saakka pyöräilyä harrastanut Terävä viihtyy pyörän päällä. Takamuskin kuulemma tottuu aikanaan satulaan, eikä erillisiä pehmukkeita tarvita. Terävä on urallaan voittanut useita Suomen mestaruuksia sekä osallistunut maantiepyöräilyn EM- ja nuorten maailmancup-kisoihin, joten hänen sanaansa kannattaa uskoa. Kotiseudun luontokin on tuttu juttu. – Nyt Hidden Äänekoski -lähettiläänä haluaisin nostaa esiin luontopaikkoja, myös pyöräilymielessä. Täällä on hienoja paikkoja, joihin pääsee helposti. Liikun itsekin metsässä paljon myös koiran kanssa, Terävä kertoo. TAVALLISELLA markettipyörällä ei kannata lähteä polkuja jyrryyttämään,

12

vaan panostaa heti vaikka käytettyyn maastomenopeliin. Simo Terävä vinkkaa, että pyörät liikkuvat harrastajien verkkoyhteisöissä liukkaasti. Tärkeitä ominaisuuksia ovat leveät renkaat, hyvät jarrut ja kevyt runko. Tietenkin varustukseen kuuluu myös kypärä, ja sen alla aivot. – Kannattaa katsoa tarkkaan, mistä uskaltaa mennä. Järki aina mukana! Jos reitillä on liian jyrkkää, niin suosiolla oikaisee toisesta kohdasta. Etenkin tutussa maastossa vaikeat paikat oppii äkkiä kiertämään, Terävä neuvoo. Helpolta reitiltä on hyvä aloittaa, mutta kokeneemmille Äänemäestä löytyy myös nopeita ja teknisempiä kohtia, joissa pääsee testaamaan huimapäisyyttään. Simo Terävä on viihtynyt myös Sumiaisten maisemissa, missä polkuja riittää. Kansallisen tason huipulle tähtäävä pyöräilijä käy harjoittelemassa Espanjassa ja virtuaalimaisemissa kotikulmien kiertämisen lisäksi. – Äänekoskella on hyvät maastot treenata, mutta toki reittejä kaivataan lisää nyt kun kysyntäkin kasvaa. Treenikaudella vedän usean tunnin lenkkejä, ja siinä saa jo käyttää mielikuvitusta, jotta reitit eivät alkaisi toistaa itseään, Terävä pohtii. Maastopyörällä saa kulkea käytännössä samoissa paikoissa kuin kävellenkin. Luontopolut, pururadat ja rantaraitit ovat kaikkien lihasvoimilla liikkuvien yhteistä tilaa, jossa nopeampi väistää, muistutetaan Suomen Ladun ja Metsähallituksen maastopyöräetiketissä. Harrastajat kuitenkin toivovat lisää juuri pyöräilijöille pyhitettyjä reittejä.

PYÖRÄREITTIEN lisääminen on agendalla Äänekoskellakin. Sekä kaupunki- että maastopyöräilyyn pyritään kannustamaan useissa kaupungeissa lisäämällä laina- ja vuokrapyörien tarjontaa, panostamalla reitteihin ja sujuvoittamalla muutakin liikenneverkostoa. Äänekosken kaupungin matkailu- ja markkinointiasiantuntija Saana Peurasaari toteaa, että täälläkin pyörällä pääsee pitkälle, vaikka joskus maastoreitille matkaamiseen tarvitaankin autoa. – Tulee pitkä lenkki, jos Äänekosken tai Suolahden keskustasta lähtee ajamaan Mörkökoskelle ja vielä takaisin. Monet lajin harrastajat ovat kuitenkin tottuneet kulkemaan osan matkasta muulla tavoin, jotta pyöräilymaisemiin pääsee käsiksi. Meillä on upeita luontokohteita, joiden kestävän matkailun potentiaalia voidaan kehittää myös pyöräilyn näkökulmasta, Peurasaari toteaa. Pyöräily ei ole pelkkä kesäajan laji, vaan reittejä voidaan hyödyntää ympäri vuoden. Kartoitetut reitit ja vuokrapyörät laskisivat kokeilukynnystä, mutta kaupungin puolella byrokratia rajoittaa uusien reittien perustamista. – Polkujahan meillä riittää, ja niillä saa kulkea, mutta heti kun niihin pannaan meidän puolesta kyltit, tulee lakivelvoitteita. Pitää tehdä maankäyttösopimukset, kartat, varoituskyltit ja huolehtia kunnossapidosta. Tällä hetkellä meidän kyläyhdistyksemme tekevät äärimmäisen tärkeää työtä ylläpitämällä luontopolkuja ja -reittejä käytännössä talkoovoimin, Peurasaari kiittää.

Muuta? Pyörällä saa kulkea metsässä jokamiehenoikeudella, mutta pysy poluilla! Liika kulutus vie maanpinnan mennessään, eikä sammalpeite palaudu hetkessä. Suomen Latu on laatinut yhdessä Metsähallituksen kanssa maastopyöräilijän etiketin, jossa muistutetaan välttämään lukkojarrutuksia ja herkkiä luontokohteita. Lisää tietoa löytyy osoitteesta https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/la jit/maastopyoraily/

244 · 2 02 0

| Ä KS


ILMOITUS

SANA SINULLE

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

VIHDOIN KESÄ JA RIPPIKOULUT!

R

ippikoulussa on erilaisia tavoitteita. Tavoitteet ovat toisiinsa nähden yhtä tärkeitä ja ne kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin. Kuuteen tavoitteeseen on kirjattuna sisään tärkeä osa rippikoulua: yhteisöllisyys. Rippikoulussa on tärkeää tukea nuorten kokonaisvaltaista kasvua. Nuorten osallisuus on kokemusta siitä, että saa itse määrittää oman roolinsa, toiveensa

ja tarpeensa. Nuorten tulee kokea tutkivansa ja pohtivansa asioita, jotka ovat heille itsellensä merkityksellisiä ja todellisia. Turvallinen rippikouluryhmä on yhteisö, jossa nuori saa olla luottaen siihen, että häntä kunnioitetaan, rakastetaan ja suojellaan juuri sellaisena kuin hän on. Rippikoulun ohjaajat tukevat nuorta kristillisen identiteetin rakentamisessa ja

Edgar Rik Rappu, Hugo Arvo Eerikki Vakoniemi, Moona Laura Emilia Munck, Julius Santeri Auvinen, Oliver Mikko Ilmari Vehniäinen, Eemil Ossian Walkeajärvi, Enna Minea Rossi, Elmina Loviisa Nissinen, Neela Vilhelmiina Hertteli, Liliana Isabel Piispa, Kati Marja Lohtaja

KONGINKANGAS Kirkko avoinna heinäkuussa arkisin klo 10-15.30 sekä sunnuntaisin klo 12-15. Su 19.7. klo 13 Messu kirkossa, Jamnes, Nuuhkarinen. Ke 22.7. klo 13 Musiikkihetki kirkossa, Tapio Tammela, piano. Tilaisuus liittyy Juuret Keski-Suomessa -näyttelyyn. Tammela kertoo myös Kalaniemestä lähteneen Walter Eerolan työstä Burmassa ja Filippiineillä. Vapaa pääsy. To 23.7. klo 18 Nuotioilta Riihilahden kylätuvalla, Riihilahdentie 480. Su 26.7. klo 13 Kansanlaulukirkko Matilan Ankkurissa. Pietikäinen, musiikissa Sumiaisseudun harmonikat. Yhteiskristillinen rukouspiiri kokoontuu tiistaisin klo 18 srk-kodin toimistosiivessä. 1.-31.7. Hiljenny luonnossa -polku. Lähtö Savuaitalta kuntoradan alusta (Konginkankaantie 296), josta saat reittiopasteet. Savuaitalla on avoimet ovet keskiviikkoisin heinäkuussa klo 16-19. 1-31.7. Kesänäyttely Juuret Keski-Suomessa - Konginkankaalta maailmalle muuttaneiden tarinoista sanoin ja kuvin museolla (kirkon vieressä) ja kirkossa arkisin klo 10-15.30 j a su klo 12-15. LAPSET&NUORET&PERHEET Nuortenillat torstaisin klo 14-19 Suolahden kirkon pihassa kesä- ja heinäkuussa.

SUMIAINEN

toimivat hengellisinä ohjaajina olemalla itse aidosti omanlaisiaan kristittyjä ja kohtaamalla nuoria aitoina itsenään. Edellä mainittuja tavoitteita kunnioittaen lähden ensimmäistä kertaa rippikouluihin ohjaajana ja toivon, että omalla persoonallani tuon jotain lisäarvoa tämän kesän rippikouluihin.

Kesänuorisotyöntekijä

Hannu Tapani Nousiainen ja Tiina Tellervo Reunanen, Harri Juhani Mård ja Miia Monika Honkonen

Vieno Selma Hytönen 97 v., Eino Johannes Rautiainen 94 v., Juhani Ilmari Stenbäck 87 v., Lasse Erik Ritanen 84 v., Sinikka Margareta Häkkinen 84 v., Seppo Juhani Ronkainen 78 v, Esko Tapio Jalkanen 72 v., Tuomo Sakari Tarvainen 67 v., Heikki Aatu Johannes Ranta-Nilkku 17 v.

Ke 29.7. klo 17-19 Perhepyhäkoulu Sumiaisten Veteraanipirtillä, Sumiaisraitti 7. Illan aikana pientä tarjoilua ja mahdollisuus uimiseen/saunomiseen oman aikuisen valvonnassa. To 30.7. klo 18 Nuotioilta Räisäsillä, Sumiaistentie 1409. Aamurukous maanantaisin klo 9-10 Kotipesässä. Lähetyspolku on kuljettavissa heinäkuun ajan Sumiaisten kirkon ympäristössä.

VIRKATODISTUKSET JA KIRKOLLISTEN TOIMITUSTEN VARAUKSET

ÄÄNEKOSKI LAPSET&NUORET&PERHEET Nuortenillat torstaisin klo 14-19 Suolahden kirkon pihassa kesä- ja heinäkuussa.

SUOLAHTI Kirkko avoinna arkisin klo 10-14.30. To 16.7. klo 18 Nuotioilta Tourusilla Saarikkaantie 409. Su 19.7. klo 10 Messu kirkossa. Kesäsumialaisten kirkkopyhä. Saarnaa Jaana Pietiläinen, lit. Pietikäinen, Janhonen. Jumalanpalvelus striimataan verkkoon. Su 26.7. klo 13 Kansanlaulukirkko Matilan Ankkurissa. Pietikäinen, musiikissa Sumiaisseudun harmonikat. Ke 29.7 klo 17-19 Perhepyhäkoulu Sumiaisten Veteraanipirtillä, Sumiaisraitti 7. Illan aikana pientä tarjoilua ja mahdollisuus uimiseen/saunomiseen oman aikuisen valvonnassa. To 30.7. klo 18 Nuotioilta Räisäsillä, Sumiaistentie 1409. Aamurukous maanantaisin klo 9-10 Kotipesässä. Lähetyspolku on kuljettavissa heinäkuun ajan Sumiaisten kirkon ympäristössä.

Susanna Hannukainen

Äänekosken ja Hietaman kirkot avoinna arkisin klo 10-14.30. Su 19.7. klo 10 Messu kirkossa, Tukiryhmä, Tapio Leinonen, Hannu Lehmonen, Nuuhkarinen. Ke 22.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Kalavaisella, Hietamankoskentie 206, Hietama. Su 26.7. klo 10 Messu kirkossa, Pietikäinen, Aho. Pieni hiljentymispolku on kuljettavissa heinäkuun ajan Mämmen kesäkirkolla. Lähtö kirkon oven luota. Osoite: Ouluntie 440. Ajo-ohje: Käänny Järvenpääntieltä oikealle kesäkirkko-kyltin suuntaan. Pyörätiellä ajo sallittu.

Virkatodistus- ja sukututkimustilaukset suoraan aluekeskusrekisteristä p. 041 730 2591 tai sähköpostilla: luovutus.akrlapua(at)evl.fi Asiakaspalvelu kirkollisissa toimituksissa seurakuntatoimistossa arkisin ma-pe klo 9-12 ensisijaisesti puhelimitse 050 435 4751 ja hautaus- ja hauta-asioissa 050 438 7326 tai sp:lla aanekosken.seurakunta(at)evl.fi . Tarvittaessa sovitaan henkilökohtainen tapaaminen.

SEURAKUNTA VERKOSSA Sunnuntaisin klo 10 jumalanpalvelus Suolahden tai Sumiaisten kirkosta fb-sivujen kautta. Linkki jumalanpalvelukseen löytyy kotisivuiltamme. Torstaisin klo 18 Iltarukous katsottavissa fb-sivujen kautta

LAPSET&NUORET&PERHEET Nuortenillat torstaisin klo 14-19 Suolahden kirkon pihassa kesä- ja heinäkuussa

LAPSET&NUORET&PERHEET Nuortenillat torstaisin klo 14-19 Suolahden kirkon pihassa kesä- ja heinäkuussa.

Kirkko avoinna arkisin klo 10-14.30. To 16.7. klo 18 Nuotioilta Tourusilla Saarikkaantie 409. Su 19.7. klo 10 Messu kirkossa. Kesäsumialaisten kirkkopyhä. Saarnaa Jaana Pietiläinen, lit. Pietikäinen, Janhonen. Jumalanpalvelus striimataan verkkoon. Su 26.7. klo 13 Kansanlaulukirkko Matilan Ankkurissa. Pietikäinen, musiikissa Sumiaisseudun harmonikat.

Nettisivujemme www.aanekoskenseurakunta.fi lisäksi löydät meidät myös facebookista että youtubesta nimellä Äänekosken Seurakunta


Äänekosken Urheilijat järjestää kansainväliset yleisurheilukilpailut

Ma 27.7. klo 18.00 Äänekosken liikuntapuisto Kuvassa Veikko Karvonen ja Äänekosken Urheilijoiden Erkki Puolakka maratonin kääntöpaikalla Helsingin olympiakisoissa 1952. Suomen Urheilumuseo.

LAJIT: M: 100m, korkeus, keihäs N: 100m, 3000m, korkeus, keihäs Lisäksi nuorisolajit sarjoissa T/P 11-15v.

Liput 5€

Alle 10-vuotiaat ilmaiseksi

Tapahtumaa tukemassa:

KODIN & RAKENTAJAN PALVELUPALSTA tulevanuohous.fi 050 306 3659

Jos netti pätkii ja kuva on tiess' soita paikalle antennimies. Apua etätöihin ja vapaa-aikaan

Ari Flyktman 0400 641 928

Vuodesta 1986 Teollisuuskatu 9 www.metsoputki.com

44150 Äänekoski lvi@metsoputki.com

avoinna arkisin 7–17 puh. 014 529 9100

LVI-myymälä, lämpöpumput, pintaputkitukset ja muut LVI-alan palvelut

• Kaikki LVI-työt ja huollot • Ilma- ja maalämpöpumput Laakeripiste • Öljykattilahuollot ja korjaukset, Laakerit ja stefat myös kiinteistöautomatiikka • Käyttövesien ja lämpöjohtojen pintaputkitukset • Ilmastointikoneiden ja keskuspölynimureiden suodattimet

Kotakennääntie 32 Äänekoski puh. (014) 520 773 0400 647 254 SOPIMUSSIIVOUKSET • SUURSIIVOUKSET

• toimistot • liike- ja teollisuustilat • ravintolat • yksityisasunnot • painehuuhtelukonevuokraus

• rakennussiivoukset • loppusiivoukset • muutto- ja kotisiivoukset • TALONMIES- JA KIINTEISTÖHOITOPALVELUT

TEOLLISUUSKATU 27, 44150 ÄÄNEKOSKI

LASITUSALAN PALVELUT JA TARVIKKEET

puh. 0400 814 013

jarmo.vainikainen@jamertek.fi www.jamertek.fi

TERASSILASIT VILLE HALTTUNEN 040-7732894 •WWW.ÄÄNELASI.FI •AANELASI@JAMERTEK.FI

.fi

Valtuutettu antenniurakoitsija • Mobiilidata / LTE ja TV-antennit • Valvonta- ja hälytinlaitteet

MONIPUOLISET SÄHKÖPALVELUT SEKÄ SÄHKÖTARVIKEMYYNTI Kauppakatu 11, Koskikeskus, Äänekoski P. 020 7189 805

Palvelemme ma-pe 8-16

KAIKKI RAKENTAMISEN PALVELUT! Rakennuspalvelu

J. Kautto Oy

puh. 050 587 2254 www.rakennuspalvelujkautto.fi


kESĂ„TEATTERI TĂ„YNNĂ„ TĂ„HTIĂ„!

NĂ„YTĂ–KSET KIEVARIN KESĂ„TEATTERISSA: to 16.7. klo 15 klo 19 la 18.7. klo 15 su 19.7. klo 15 ke 22.7. klo 19 to 23.7. klo 15 klo 19 pe 24.7. klo 19 su 26.7. klo 15 la 1.8. klo 13 su 2.8. klo 13

Appivanhempien ABC Appivanhempien ABC Piru naiseksi Piru naiseksi Kahden kauppa Kahden kauppa Kahden kauppa Kahden kauppa Kahden kauppa Tatu ja Patu, syÜmään! Tatu ja Patu, syÜmään!

LIPUT JA LISĂ„TIEDOT: WWW.KIEVARINKESATEATTERI.FI

OSTA LIPPUSI AJOISSA!

Suolahden torilla torstaisin klo 8-13

Tolmulan Tilan KALAT Uutta perunaa, MANSIKKAA, juureksia

p. 0400 572 219

VUOKRATTAVANA

Ă„änekoskella La 18.8. klo 21.30

2h+kk+parveke 45m

The Bacherts Tied. 040 350 8565 UUDET AUKIOLOAJAT: Ke - To 12 - 22 Pe - La 12 - 02 (04) Su - Ti Suljettu KeittiĂś auki: Ke - To 12 - 20, Pe -La 12 - 22

Tervetuloa uusittuun ja remontoituun Killinkiin!

2

HALUTAAN OSTAA

3-5 h + k + s

Ilmarisenkadulta tai VäinämÜnkadulta ( talot 9, 11, 13 ). Puh: 050-576 9737 VUOKRATTAVANA

Ă„änekosken keskustassa, rauhallisessa taloyhtiĂśssä, pieni YKSIĂ–, 27 m 2 Vapautuu 1.8.

Puh: 040 565 0941

HALUAMME JUURI SINUT EHDOKKAAKSI KUNTAVAALEIHIN

Seuraava Ă„KS ilmestyy to 30.7.

Ă„Ă„NEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

Ă„änekosken kaupunki hakee tyĂśelämävalmennusyksikkÜÜn

HANKETYĂ–NTEKIJĂ„Ă„

määräaikaiseen tyÜsuhteeseen. Hakemukset Kuntarekryn kautta viimeistään 26.7.2020 mennessä. TyÜavain 301608 Tervetuloa meille tÜihin!

Tervetuloa juttusille! TARJOILUA.

Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Ă„änekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.

Ilmoitukset MyyntipäällikkĂś Pirjo Hakkarainen ď‚• 040 565 0941 ďƒ pirjo@aksa.fi

Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen ď‚• 040 730 4234 ďƒ marjut@aksa.fi

Ilmoitusvalmistus ďƒ ilmoitus@aksa.fi

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson ď‚• 040 841 2945 ďƒ marjo@aksa.fi Toimittaja Riina NygrĂŠn ď‚• 050 337 0028 ďƒ riina@aksa.fi

Tilaisuudessa ja myĂśhemminkin voit myĂśs ilmoittautua ehdokkaaksi paikalla oleville Ă„änekosken Perussuomalaisten pj Lauri Laxille, lauri.lax@aanekoski.fi, puh. 040-5341318, Joni Kotilaiselle, joni.kotilainen@aanekoski.fi, puh. 040-8230836, piirin vaalipäällikkĂś Pekka Katajalle, pekka.kataja@gmail.com, puh. 040-6693586, piirisihteeri Kari Pajuselle, kapoxx@gmail.com, puh. 044-9916658, piirin pj Jyrki Niittymaalle, jyka.niittymaa@gmail.com, puh. 040-7051636 tai puolueen sivun kautta: https://www.perussuomalaiset.fi/kuntavaalit-2021/ mitapa-jos-lahtisit-ehdolle-kuntavaaleihin/

Ă„KS.FI Sivunvalmistus Max Steffansson

TORIKATU 4, 44100 Ă„Ă„NEKOSKI

Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!

ma-to klo 9-13

Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70â‚Ź/pmm Värilisä 10â‚Ź/lisäväri, 30â‚Ź/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,30â‚Ź/pmm Kuolinilmoitukset 1,30â‚Ź/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.

paino: I-PRINT OY, SEINĂ„JOKI

jakelu: POSTI OY

Maksaja PS K-S piiri

Kansanedustaja JOUNI KOTIAHO ja paikallisia Perussuomalaisia tavattavissa su 19.7. klo 16.30-17.15 Ă„änekoski, Citymarketin ylätasanne (ulkona)


Äänekoski on hyvä paikka asua ja elää!

Äänekoski, Keskusta okt

175/290 m2

Jousimiehenkatu 6. 4mh, oh, k, 2wc, pkh, ph, s, 2et ja isot varastot. Ei lain ed. e-tod. Talo sijaitsee mukavan rauhallisella paikalla ja siihen on tehty todella paljon remonttia. Rakennuksen modernisoinnissa on otettu kivasti huomioon talon värikäs historia ja siitä on poi672054 mittu hyviä yksityiskohtia. Mh. 179.000 €.

Äänekoski, Ääneniemi okt 149/159 m2

Miilutie 5. 5h,k,apuk,ph,s,lasitettu terassi. Ei lain ed. e-tod.Tilava ja kaunis koti Ääneniemessä aivan rannan lähellä. Erillinen talousrakennus jossa kahden auton talli ja paljon varastotiloja. Vuokratontti 1045 m2, tontilta ja terassilta näkymät Äänejärven 682829 rantamaisemiin. Mh. 199.000 €.

Äänekoski, Likolahti okt 128/150 m2

Äänekoski, Parantala okt 120/130 m2

Äänekoski, Markkamäki okt 116/142 m2

Äänekoski, Suolahti okt 100/133,5 m2

Äänekoski, Mutapohja okt 100/117 m2

Hannulantie 8. 2mh,k,oh + 2mh,oh,kk, at/harrastetila. Ei lain ed. e-tod.Retrohenkinen talo omalla 1087 m2 tontilla. Erillinen sisäänkäynti huoneistoon, jossa olohuone, 2 makuuhuonetta, wc ja keittokomero. Autotalli on harrastetilana, pihamaalla on varasto kesähuoneella. Mh. 63.000 €. 657186

Äänekoski, Likolahti okt 86,4/105 m2

Kelotie 2. 3h, k, kh ,s, vh. Ei lain ed. e-tod.Ryhdikäs koti, jossa selkeä ja toimiva pohjaratkaisu, kaukolämpö asennettu 2011. Kaunis nurmetettu piha, vuokratontti 840 m2. Pihassa sievä pieni leikkimökki. 659559 Mh. 85.000 €.

Äänekoski, Pukkimäki rt

86 m2

Äänekoski, Römmi rt

80 m2

Äänekoski, Pukkimäki kt

80 m2

Äänekoski, Suolahti kt

77 m2

Äänekoski, Keskusta kt

68 m2

Äänekoski, Karhunlähde kt

62 m2

Äänekoski, Pukkimäki kt

62 m2

Äänekoski, Karhunlähde kt

60 m2

Äänekoski, Pukkimäki kt

55 m2

Äänekoski, Suolahti kt

52 m2

Äänekoski, Suolahti kt

50 m2

Äänekoski, Keskusta kt

47 m2

Linnuntie 7. 4h,k,takkahuone,kh,s. Ei lain ed. e-tod. Kolmen makuuhuoneen talo rauhallisella omakotialueella. Talossa on ilma-vesilämpöpumppu sekä aurinkopaneelit öljylämmityksen lisäksi. Oma 1083 m2 tontti. 683457 Mh. 94.500 €.

Snellmaninkatu 8 A. 3h,k,s. Ei lain ed. e-tod.Idyllisellä Pukkimäen alueella viehättävä kaksikerroksinen huoneisto, jolla myös oma kellari sekä hyvät ulkovarastotilat. Kiva sijainti lähellä palveluja. Saunaosasto on remontoitu. 677501 Mh. 95.000 €.

Lönnrotinkatu 7 A. 3h,k,s. D2013*. Pukkimäeltä huoneisto 2. kerroksessa. Asuntoon on rakennettu oma sauna, parveke rauhallisen takapihan suuntaan ja näkymä Kuhnamo-järvelle. Mahd. ostaa erikseen myös autotalli huoneiston mukana. Heti vapaa. 682322 Mh. 50.049 € Vh. 54.500 €.

Terveyskatu 21 A. 2h+kk+s. D2007*. Kolmannen kerroksen saunallinen kaksio hissitalossa Pukkimäellä. Kaikki sisäpinnat ovat lähes uutta vastaavia. Lasitettu parveke keskustaan päin. Heti vapaa. Pyydä esittely! 674110 Mh. 119.000 €.

Riihijärvenkatu 30. 4h, k, khh, ph, s, et, erillinen wc. Ei lain ed. e-tod.Mukavan kokoinen ja kodikas tiiliverhoiltu koti rauhallisen kadun varrella lähellä Suolahden keskustaa. Oma tasainen nurmetettu tontti 1701 m2, bonuksena kaksi autotallia ja huvimaja. 683324 Mh. 99.000 €.

Rahkosenkatu 6. 3h,k, s. G2013*. Viihtyisä rivitalokoti, tilat kahdessa kerroksessa, iso lasitettu parveke ja alakerrassa mukava aidattu terassi. Tervetuloa tutustumaan! 681503 Mh. 79.900 €.

Kelhostenkuja 4 A 9. 2 k, k. E2013*. Valoisa läpitalon huoneisto yhtiön kolmannessa kerroksessa. Viihtyisä kaksio omalla parvekkeella ja tilavilla huoneilla. 679380 Mh. 29.000 €.

Keiteleentie 14 A. 2h,k,p. D2007*. Heti vapaa toisen kerroksen huoneisto keskustan palvelujen äärellä. Huoneistosta on näkymä keskustaan, lasitettu parveke aamuaurinkoon. Ensimmäisessä kerroksessa on liiketiloja. 671984 Mh. 15.900 €.

Pellavatie 14. 4h,k,askarteluhuone,ph,s. E2018*. Päättyvän kadun päässä metsän reunaan rajoittuvalla 1033 m2 omalla tontilla avara ja toimiva koti. Tontti on suojaisa ja takapihan puolella on tilava katettu terassi. Autotallin yhteydessä on varasto ja tallista on myös kul682436 ku isolle käyttöullakolle. Mh. 119.000 €.

Snellmaninkatu 5 A. 3h,k. E2013*. Hyvässä taloyhtiössä heti vapaa tilava II-kerroksen huoneisto. Rauhallinen sijainti lyhyen kävelymatkan päässä palveluista lähellä Kuhnamon rantaa. 681979 Mh. 62.500 €.

Lönnrotinkatu 6 A. 2h,k,s. B2007*. Saunallinen kaksio, jonka lattia- ja seinäpinnat on juuri uusittu. Huoneistossa on lasitettu parveke sekä tilava vaatehuone. Tähän pääset heti muuttamaan. 680035 Mh. 78.000 €.

Koulukatu 5 as. 2h,k. E2013*. Peruskuntoinen hissitalon 4. kerroksen kaksio Suolahden keskustassa. Kaikki keskustan palvelut ovat aivan vieressä. Taloyhtiössä on ikkunat ja parvekeovet uusittu. Laatoitettu kylpyhuone. 681438 Mh. 15.000 €.

Saviniementie 18 A. 4 mh,oh,k,ph,veranta,eteinen. Ei lain ed. e-tod. Perinteikkäässä maalaismaisemassa sijaitseva tila, josta lohkotaan n. 7 ha määräala. Tilavat piharakennukset, jossa aiemmin ollut myös hevostallit. Edelleen hevosaitaukset valmiina. Omaa rantaa 300 m Pyhäjärven eteläpäässä. Mh. 220.000 €. 681224

Hopeapajunkatu 3 as. 3h,k. E2013*. Saunallinen siistikuntoinen kolmio aivan Suolahden keskustassa toisessa kerroksessa. Kiva ja tilava lasitettu parveke. Hyvä sijainti palvelujen äärellä. Heti vapaa! 678305 Mh. 25.000 €.

Järvelänkatu 1 C. 2h,k. C2007*. Viihtyisä ja mukava koti, jossa on tilava lasitettu parveke sisäpihalle päin. Päiväkoti, lähikauppa ja hyvät ulkoilumaastot aivan lähellä. Piha-alueella on hyvät leikkipaikat ja kaikille yhteinen grillikatos. Heti vapaa. 675583 Mh. 36.900 €.

Kotakennääntie 8 A. 2h, kk, kh. D2013*. Viihtyisä ja valoisa asunto Äänekosken keskustasta. Hissillisen kerrostalon 2 kerroksessa sijaitseva huoneisto isolla parvekkeella keskustan suuntaan. Heti vapaa asunto nyt tarjolla. 682635 Mh. 49.000 €.

Vuokraamme asuntosi, ota yhteyttä Jari 040 721 2351 ja Heikki 050 349 8543.

Äänekoski, Keskusta kt

47 m

2

Kalevankatu 10 B. 2h,kk,s. B2013*. Sievä ja siisti saunallinen kaksio 1. kerroksessa. Lasitettu parveke suoraan Koskelan alppiruusupuiston laidalla. Ihanteellinen sijainti keskustassa palvelujen äärellä. Talossa hissi ja ovipuhelimet. 672868 Mh. 74.900 €.

Äänekoski, Suolahti kt

39 m

2

Keiteleentie 7 as. 1h,kk,s. E2013*. Saunallinen yksiö rauhallisella paikalla Suolahden keskustassa. Kylpyhuoneen ja saunan lattia laatoitettu 2014. Lasitettu parveke sisäpihalle, kaikki keskustan palvelut lähellä. Ylin kerros. 681872 Mh. 24.500 €.

Äänekoski, Järvenpää vapaa-ajan asunto

40/52 m2

Kelloniementie 21 A. tupa,kk ja 2 makuusoppea. Ei lain ed. e-tod.Pyhäjärven rannalla lähes 2 ha tontilla. Päärakennuksen lisäksi rantas./kesäh., talousrak. jossa nukkuma-aitta, puucee ja varastotilaa sekä erillinen puuliiteri. Hyvä hiekkaranta. Mh. 115.000 €. 683732

OP-Koti Keski-Suomi ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513

Jari Pajari Arja Pilvinen Merja Parviainen Heikki Koljonen konttorinjohtaja kiinteistövälittäjä kiinteistövälittäjä myyntisihteeri LKV, LVV, KiAT LKV LKV LKV 040 721 2351 050 368 7835 0500 645 722 050 349 8543

Soita ja varaa itsellesi oma esittelyaika!


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.