ÄKS nro 8

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 8 · 8 . 6 . 2 0 1 1

Jäävätkö miljoonat Koskelle? s. 3

Kuumakallen paluu s. 5

Levylautakunnan Tarja Närhi s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

Keitelejazz 2011 . . ..

Aanekoski 20.-23.7.2011 Keskiviikko 20.7.

Perjantai 22.7.

Lauantai 23.7.

PELLE MILJOONA & JJU JOUSIENSEMBLE

FAIRPORT CONVENTION

TONIGHT AT NOON

Jazzteltta klo 19, liput 30 e - Pellen punk- ja rock-klassikot nautitaan nyt Esko Eirolan oivallisina jousisovitelmina

MAIJA VILKKUMAA

- haikeita jäähyväisiä jätetään, kestomenestyneen yhtyeen tarina päättyy 12 vuoden taipaleen jälkeen

Jazzteltta klo 19, liput 55 e - folkrockin keskeisiin tekijöihin kuuluva yhtye suuntaa juurilleen, akustiseen ilmaisuun

JETHRO TULL

- brittirockin jättiläinen vuoden ainoalla Suomen-keikallaan

Jazzteltta klo 19, liput 40 e - kotimainen huippumiehistö Charles Mingusin ikikestävän musiikin kimpussa

COLOSSEUM

- Keitelejazzin järjestäjien ikiaikainen haave toteutuu, kun Jon Hiseman tuo joukkonsa Äänekoskelle

THE BAD ASS BRASS BAND - hillitön iso puhallinorkka päättää juhlat totaaliseen torvihurmokseen

KOTITEOLLISUUS

- Hynysen ja kumppaneiden karisma kantaa kauas yli metallikarsinan rajojen

Torstai 21.7.

Jazzteltta klo 19, liput 35 e WILKO JOHNSON

- maanisen rytmisoolokitaristin energiataso ei ole hiipunut tippaakaan Dr. Feelgoodin ajoista

HAMBURG BLUES BAND MEETS ARTHUR BROWN & CLEM CLEMPSON

- Pohjois-Saksan tiukimman bluesretkueen vieraina ”Crazy World” Brown ja Colosseum-kitaristi Clempson

FRANK ZAPPA MEMORIAL PANCAKE BREAKFAST

- nuori ja innokas helsinkiläisporukka ilkamoi Zappaa päivän energioilla, yhdeksän miehen voimalla

ENU'S BLUES BAND FEAT. PEPE AHLQVIST

- Äänekosken oma osaaminen päättää blues’n’roll-illan, mukana myös juurimusiikin eteen valtaisan urakan maassamme tehnyt Pepe Ahlqvist

Lauantai 23.7.

Perjantai 22.7.

Kaupungintalo klo 17, liput 10 e

GNOMUS & JUKKA GUSTAVSON

ELIFANTREE

Club Painis, Painotalo, Kalevankatu 2 klo 17, Liput 10 e - maaginen Jukka Gustavson upean jazz-proge-ambientimpro-yhtye Gnomuksen vieraana

- tyystin omaperäinen, ihana ja ilkikurinen trio: keveys, kauneus ja luovuus kohtaavat

• Info: 040 5106795 • www.keitelejazz.fi 1911

2011

O.K. AUTO OY

Mainostoimisto

AD Alfred Oy

Se on Kari Kiiskinen Traktoreita ja kunnallispolitiikkaa.

8/2011

Seuraava ÄKS ilmestyy 22.6.2011

10

Heikki Moilanen Teki peruskoulutestin huippuarvosanoin.

15

Yrittäjät herättelevät hallintoa

Toimittajalta Marjo Steffansson

Jäävätkö miljoonat Koskelle?

Grafiikka: Sampo Rossi

Äänekosken yrittäjät, kaupungin hallinto ja päättäjät ovat miettineet konsteja, joilla paikalliset pärjäisivät julkisissa hankintakilpailuissa. Viime kesänä järjestettiin ensimmäinen tapaaminen, nyt pääsiäisen alla toinen.

- Ylimmässä johdossa yrittäjävaikutus ymmärretään, Porrassalmi uumoilee. Sen sijaan ”pienemmissä virkamiehissä” on vielä työmaata.

Myös poliittiset päättäjät saavat sapiskaa. Porrassalmen mielestä he eivät uskalla pitää paikallisyrittäjien puolia, vaan piiloutuvat virkamiesten ja lakipykälien taakse.

- Aikanaan Zittingin Arppa oli selkärankainen mies, joka halusi aina keskustella. Nyt olisi yhteydenpidossa parannettavaa.

Pekka Porrassalmi kaipailee ”Rosson mafiaa”, joka kokosi päättäjät, virkamiehet ja yrittäjät epävirallisiin neuvonpitoihin 1990-luvulla. Sitä ennen vaikuttajat löysivät toisen-

Yleiskulut Kate Työmaapalkat Alihankinnat ja palvelut Materiaalit

sa ”Eskon kellarista”, Ky Niskasen liikkeen pohjakerroksen kahviosta.

Rakennusliike Porrokki Oy:n toimitusjohtajana Pekka Porrassalmi ajaa toki myös omaa etuaan, vaikka asia on yrittäjäkunnan yhteinen.

- Toiset ottavat nokkiinsa, toiset sulattavat paremmin, hän toteaa roolistaan. Äänekosken kaupungin rahoitusjohtaja Jouko Salonen hyväksyy pääpiirteissään Porrassalmen laskelmat, mutta pahoittelee, että hankintalaki nimenomaan kieltää suosimasta paikallista. Ja piste.

- On keksittävä muita konsteja: lisättävä yhteistyötä, ja katsottava myös laatua pelkän hinnan sijaan.

Päättäjät ja yrittäjät ovat pohtineet hankintojen yrittäjävaikutuksia kolmessa ryhmässä. Rakennushankkeiden ostot ylittävät 10 miljoonaa vuosittain. Kaupan ja teollisuuden osuus on samaa luokkaa. Kolmas ala, palvelujen hankinta, kasvanee lähivuosina nopeimmin.

- Siinä kaupungin hätä on suurin, Porrassalmi näkee.

Peruspalvelut haukkaavat Äänekosken budjetista kaksi kolmasosaa.

Rahoitusjohtaja Jouko Salonen on samaa mieltä. Ennen kaikkea vanhustenhoidossa on suuria mahdollisuuksia.

- Keski-Euroopassa ja Suomessakin on havaittu, että yhden lääkärin vastanotot ovat pärjänneet oikein hyvin. Meidän melkoisen byrokraattisen palveluntuotannon rinnalle on saatava pieniä, paikallisia toimijoita.

- Hyvänä esimerkkinä Halosen Sarin lääkäripalvelu Promed.

Timo Harakka

1251250 € 1251250 € 6256250 € 7507500 € 8758750 €

25 000 000 €

U

uteen terveyskeskukseen investoitavat 25 miljoonaa kelpaisivat Äänekosken yrittäjille.

Muutenkin kaupungin pitäisi huomioida paremmin paikallinen ”yrittäjävaikutus”, kun se tekee vuosittain miljoonien hankintoja, patistelee Pekka Porrassalmi.

Porrassalmi laskee, että paikallinen urakoitsija pitää rakennushankkeesta joka kolmannen euron kotikunnassa. Neljäsosa investoinnin hinnasta palautuu palkkoina eli verotuloina kaupungin kassaan.

Uuden terveyskeskuksen hinta paisuu vielä. Budjetissa ei ole laskettu vanhan rakennuksen purkamiskuluja, jotka nousevat miljooniin, Porrassalmi huomauttaa.

Kysymys kuuluu: kannattaisiko kymmenen miljoonaa pitää Äänekoskella?

Rahavirrat yrityksen kotipaikkakunnalle

X8

O

len nyt ylioppilaan äiti, juhlat ovat takana, helle on edessä. Voiko enempää elämältä toivoa? Voi veikkosella voi: itikat saisivat häipyä meidän rannasta ja punkit jättäisivät karvakuononi rauhaan. Kermajäätelö saisi olla kermattomampaa ja grillimakkarasta voisi myynnissä olla pelkkiä rapsakkaita kuoria.

Kotimaiset kaalit saisivat tulla jo kauppaan ja vesikin olla enempi uimiseen sopivaa.

Sataa voisi ainoastaan yöllä ja lapset voisivat olla enemmän kotona. Kasvimaalla toivoisin olevan enemmän elämää ja poimittavia tuotteita.

Ptruu, komento takas! Kesässä on parasta odottaminen. Milloin odotetaan kaaleja, kotimaisia pottuja, mansikoita, herneitä, juhannusta, kesävieraita ja täällä Äänekoskella erityisesti jatseja. Ne ovat ehdoton kesän kohokohta, jolloin ystävät ympäri Suomea kokoontuvat samaan karsinaan.

Katukuvaa katsellessa tuntuu kuin Äänekoskella asuisi kaksi kansaa. Hiljainen ja harmaa kaamoskansa ja aurinkoinen kesäkansa. Viimeistään jussina villiinnytään kesävaihteelle. Sitäkin on mukava odottaa.

Otetaan kesästä kaikki irti ja mutta ollaan viisaasti vesillä

~32%

Palkat yritykset kotipaikkaan

~25%

Vakio pals tat: Av aus & H a r a k k a

04

K a l ent e r i 0 8 »Tehdastoimitukset ja tukkukauppa 98% »Rautakauppaostot 2% 5% 5% 25%

35%

»Vakituiset työntekijät 70% »Määrättyä työtä varten otetut 30%

Kos k e t us

14

X pi X

15

Legenda & Äk s y mi es 1 8

30% »Kotipaikasta riippumattomat 80% »Työmaakalusto 10% »Työmaahuoltopalkat 10% Pekka Porrassalmi arvioi, että paikallinen rakennuttaja jättäisi 25 miljoonan terveyskeskushankkeesta kotikuntaan kahdeksan miljoonaa, palkkoina kuusi miljoonaa. Laskelma on suuntaa-antava ja tarkoitettu virittämään keskustelua.

ä ks

|8

· 2 011

06

Lisää sivulla 6: Viron pyykkärit opettivat hankintalakia

05

Hä? - Äänekosken lukio parantaa rakkauselämääsi?

3

Maalaismaisemaa

Avaus

Aila Paloniemi

Keijo Hytönen Sumiainen

S

uomen Metsäyhdistys on lähtenyt kampanjoimaan metsiemme merkitystä meille Metsä puhuu tulevaisuushankkeen avulla.

Hankkeen iskulauseena on metsien käyttö pelastaa maailman.

Varsinkaan nuoret eivät tahdo arvosta metsäalan töitä, sitä pidetään liikaa yksinäisenä puurtamisena.

Meille suomalaisille metsät ovat itsestään selviö miettimättä tarkemmin sen merkitystä. Mutta mitä menettäisimmekään, jos meiltä poistettaisiin metsätuotteet, ei olisi puutaloja, ei paperia, ei pahvipakkauksia, ei puuhuonekaluja. Niiden kaikkien valmistaminen edellyttää metsien käyttöä. Metsää käytetään myös virkistäytymis- ja ulkoilupaikkana, samoin sieltä saadaan myös marjoja, sieniä, riistaa ja matkailutuloja.

Metsä tarjoaa työtä metsänomistajan lisäksi, metsureille, motomiehille, puutavaran kuljettajille, sahoilla ja tehtailla työskenteleville, neuvontajärjestöissä toimiville, tutkijoille, tuotekehittelijöille, kaupalle ja monille muille tuotteiden jalostuksen eri vaiheissa. Pitää muistaa myös, että metsäkoneitten, paperikoneitten valmistus työllistää paljon suomalaisia.

Suomalaisen puun laatu on maailman parasta, siksi meidän kannattaisi ottaa siitä kaikki irti. Markkinoida ja myydä sitä mahdollisimman pitkälle jatkojalostettuna. Puusta tehdään jo nyt muovia vastaavia tuotteita, Kemian teollisuudelle menee puutuotteita ja samoin lääketeollisuudelle.

Isompien tilojen puurakentamista kannattaisi markkinoida etenkin maanjäristysalueille.

Roskapuun käytön suosiminen lämmityksessä energianlähteenä on ekologinen teko ja samalla metsät tulevat hoidettua kannattavammin kasvukuntoon.

Keskustelua käydään aukkohakkuista ja siitä kuinka rumaksi metsä jää sen jälkeen. Suomessahan velvoitetaan metsänomistajat hoitamaan hakkuualueet nopeasti uudelleen kasvukuntoon. Viiden vuoden päästä hakattu alue on jo kohtuullisen hyvän näköinen. Lisäksi ne ovat aluksi hyviä marja- ja sienipaikkoja.

Metsä on meidän kaikkien yhteistä arvokasta kansallista omaisuuttamme, joka on suurin tulonlähde Suomelle ja suomalaisille, kun me sitä järkevästi hoidamme.

Tasa-arvoon on vielä matkaa

M

aailmanlaajuisessa tasa-arvovertailussa Global Gender Gap Indexissä Suomi sijoittui viime vuonna hienosti kolmanneksi. Poliittisessa päätöksenteossa sukupuolten tasapuolinen osallistuminen on selvästi parantunut. Myös valtionyhtiöiden hallituksissa naisten osuus on kasvanut.

Kun tasa-arvon pintaa hiukan raaputtaa, löytää toisenlaisia totuuksia. Sukupuolten palkkaerot ovat vähentyneet hitaasti. Kun naisen euro oli vuonna 2006 80 senttiä, kolme vuotta myöhemmin se oli kasvanut vain 81 senttiin. Erot kapenivat yksityissektorilla ja valtion työpaikoilla kunta-alaa rivakammin. Tahdin ennustetaan tässä taloustilanteessa edelleen hidastuvan.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat toteuttaneet ns. samapalkkaisuusohjelmaa vuodesta 2006. Tavoitteena on palkkaerojen kutistaminen 15 prosenttiin tai sen alle vuoteen 2015 mennessä. En usko, että tähän päästään.

Entäpä opiskelu, avaako se naiselle tien parempiin ansioihin ? Mitä enemmän suomalaisnainen opiskelee, sitä huonommin hän tienaa yhtä koulutettuun mieheen verrattuna. Näin ei tarvitsisi olla. OECD:n viimevuotinen vertailu osoittaa, että esimerkiksi japanilaista naista opiskelu auttaa kuromaan tuloeroa. Suomessa täysipäiväisessä työssä oleva korkeakoulutettu nainen ansaitsee yhtä koulutetun miehen palkasta vain 70 prosenttia, kun vähemmän koulutetuilla vastaava luku on lähes 80 prosenttia.

Suomen surkeissa luvuissa näkyy selvästi opiskelualojen sukupuolittuminen. Esimerkiksi sairaanhoitajilla, lastentarhanopettajilla, sosiaalityöntekijöillä ja kirjastonhoitajilla on korkea koulutus mutta alat ovat naisvaltaisia ja niissä on huono palkka. Tavallista on, että samalta alalta tutkinnon suorittaneet miehet ja naiset päätyvät erilaisiin tehtäviin, joista maksetaan erisuuruista palkkaa. Vaikkapa rehtoreista paljon suurempi osa on miehiä kuin opettajista.

Palkkaerot eivät suinkaan tasaannu naisen työuran edetessä vaan ovat suurimmat pisimpään työelämässä olleilla. Kaiken kaikkiaan naiset opiskelevat Suomessa miehiä pidempään, ovat työelämässä lyhyemmän aikaa kuin miehet ja jäävät edelleen useimmin kotiin pienten lasten kanssa. Ainakin palkkatasa-arvoon on siis meilläkin vielä pitkä matka.

Aila Paloniemi kansanedustaja ( kesk) Jyväskylä

Harakka

Haamuhallitus

V

aris oli enne. Keskustelin viikko sitten erään hallitusneuvottelijan kanssa puhelimessa, kun äkkiä toisesta päästä kuului tuskanhuuto.

Säätytalon tappajavaris oli hyökännyt poliitikon kimppuun ja raateli tätä säälimättä.

Samana iltana hallituspohja oli nokittu täyteen reikiä ja vuotava sateenkaaripursi hukkunut. Kumpikaan kapteeni ei, ikävä kyllä, mennyt aluksensa mukana, vaan syytti toistaan haaksirikosta.

Nyt sitten ihmetellään, ketkä neuvottelevat, kenen johdolla - ja mistä.

Uskon vakaasti, että lopulta muodostuu demarien, perussuomalaisten ja keskustan hallitus. Se on kaikista enemmistöistä sellainen, jonka sisäiset aateriidat on jotenkin järjellisesti ylitettävissä.

Sdp on jo tiukennuttanut Suomen ehtoja EU-kriisimaiden tukemisessa, joten jokin lisäkiristys riittänee perussuomalaisille. Keskustakaan ei rakasta Brysseliä - paitsi sillä hetkellä kun maataloustukia jaetaan. Demarien pää- ja

4

ulkoministerit hoitaisivat likaisen työn.

Sdp saisi johtaa hallitusta. Kannatus ei enempää vuotaisi perussuomalaisille, jotka saisivat hyvityksen vaalivoitolleen. Keskustalaisilla olisi syytä kiittää ihmettä, joka pelasti puolueen varmasta turmiosta. He myös olettaisivat hyötyvänsä tuoreesta kokemuksesta, kontakteista ja yleisestä oveluudestaan.

Se olisi 2000-luvun konservatiivinen kansanrintama, jota Paavo Lipponen eittämättä haukkuisi junttihallitukseksi.

Ilmaisisin sen kauniimmin: se on kokolihahallitus. Tuulipukuhallitus.

Punaniskamulta.

Voin tietysti olla väärässä, hallituksen kokoonpano voi olla joku muu.

Mutta jos ylipäätään yliherkässä, hermoilevassa ja lisääntyvän epäluulon ilmapiirissä hallitus syntyy, se on joka tapauksessa konservatiivihallitus.

Säätytalon 13 päivää osoitti jo, että hallituksen yllä väijyy Timo Soinin haamu. Jukka Tarkka totesi osuvasti Ylen Ykkösaamussa, että poissaolevat perus-

suomalaiset määräsivät hallitusneuvotteluja.

Persu-pelote oli tehokas. Jokainen puolue yritti varmistaa sivustansa Timo Soinin hyökkäyksiltä. Kukaan ei halua menettää lisää ääniä jytkymarttyyreille.

Kokoomus piti lujasti kiinni puolustusvoimien rahoista, jotka ovat perussuomalaisille pyhät. Demarit olivat valmiit hylkäämään Suomen ilmastotavoitteet, joita vastustamalla Soini ja hänen uusi aseenkantajansa, ex-ay-jyrä Matti Putkonen, imuroivat teollisuustyöväen ääniä.

Sepä somaa. Perussuomalaiset saavat tavoitteensa läpi, mutta ei tarvitse kantaa vastuuta mistään.

On välttämätöntä, että Soini on oikea ministeri eikä haamuhallitsija. Joko perussuomalaiset tulevat hallitukseen tai Suomi halvaantuu. Äänekosken lähivuosien kohtalonkysymys on, miten siirretään hallitusti sosiaali- ja terveyspalveluita julkiselta puolelta yksityisille tekijöille.

Yhtä aikaa olisi huolehdittava kau-

pungin henkilöstöstä, kannustettava paikallisia pienyrityksiä, turvattava palveluiden laatu ja kaiken kukkuraksi säästettävä rahaa.

Se vaatii fakiirin taitoja, joita ei Äänekoskella ole nähty sen jälkeen, kun itämaiden ihmemies Valkoinen sheikki esiintyi Sirkus Het-Voassa - 50 vuotta sitten.

harakka@txti.net 8 · 2011

| Ä KS

t

Hä?

Gallup

Äänekosken lukio parantaa rakkauselämääsi?

Kun aurinko paistaa päivä päivältä pidempään ja järvet alkavat lämmetä, päättävät hurjimmat uskaltaa kastautua ensimmäisiä kertoja.

Ä

änekosken lukion esitteessä luvataan suuria. Jokaiselle koulun käytäville astuvalle luvataan pidempää elämää, onnellisuutta, menestystä elämän tiellä, terveyttä ja hyvää rakkauselämää.

Kesäkuun aikana tehdään opiskelijavalinnat toisen asteen oppilaitoksiin. Äks pohtii, kuinka moni näistä hakijoista on valinnut lukion esitteen lupaaman onnellisen elämän perässä.

Asettavatko tällaiset korkealentoiset lupaukset muut oppilaitokset altavastaajan asemaan? Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus kun ei esitteesään lupaa lukion tavoin opiskelijoilleen esimerkiksi onnellista parisuhdetta.

- Meidän hakijaopas on tiukan asiallisella linjalla, joten en usko, että uskaltaisimme kirjoittaa sinne jotain tällaista. Milläs ihmeellä me lunastettais näin henkilökohtainen ja suuri lupaus! Kyllä me voidaan luvata sosiaalisia suhteita ja uusia kavereita, Jäspi naurahtaa.

Lukiossa kaksi vuotta opiskellut Timo Saukonoja ei ole ainakaan vielä löytänyt hyvää eikä sitä vastoin huonoakaan rakkauselämää. Koululla on vielä vuosi aikaa täyttää lupauksensa.

- No en mä oikeestaan lukioon hakenutkaan rakkauselämän perässä, eikä sellasta oo eteen tippunu.

Pelkonahan tässä on, että opiskeli-

jat kokevat pettymyksen jäätyään yksin esitteen lupauksesta huolimatta. Kuinka koulu on lähtenyt näin riskipelillä hakemaan opiskelijoita?

- Jokin taho oli tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan lukiolaisilla on parempi rakkauselämä ja vähemmän parisuhdeongelmia kuin muilla. Niinpä ajattelimme, että tällainen teksti voisi olla kiva loppukevennys, lukion esitteen suunnittelija Minja Revonkorpi selventää.

Nähtäväksi jää kuinka moni lopulta löytää rakkauden lukion seinien sisältä ja kuinka moni joutuu pettymään karvaasti.

Taija Kolehmainen

Lina Muze - 60 metrin teinitähti

ÄKS kysyy kesäisin tunnelmin, joko äänekoskelaiset ovat luopuneet talviturkistaan.

Markus Kuorelahti - Kyllähän jo tähän mennessä ois pitäny käydä uimassa! Ite kävin järvessä viime viikolla. Alotan uimisen yleensä heti näin alkukesästä.

Joni Virtanen

Suklaanougat-jäätelö jäähdyttää Huiman miesten valmentajaksi valitun Justice Grahamin mieltä kesäkuumalla.

Kuumakallen paluu Justice Grahamilla on kovat tavoitteet Huiman peräsimessä Tammikuu 2009. Huiman Justice Graham nousee otsikoihin lyötyään joukkuetoveriaan Ted Morrisia nyrkillä kasvoihin harjoituksissa. Huima antaa jenkille potkut.

Kesäkuu 2011. Valmentajavalintansa kanssa tuskaillut Huima yllättää. Uutena luotsina esitellään nyrkkisankarina muistettu Graham, 31.

- Se oli epäonnekas tapaus, joka johtui väärinkäsityksestä, Graham muistelee yhteenottoa Morrisin kanssa.

- Ymmärsin potkuni. Olennaista oli se, että rikoin sääntöjä. Sovimme pian jutun Tedin kanssa. Pahoja muistoja ei jäänyt - eihän Huima olisi muuten ottanut minua takaisin.

Graham tulee Huimaan pelaajavalmentajaksi. Jälkimmäisessä roolissa Glenville Staten kasvatti on avoin kortti.

- Valmentajana haluan, ettei joukkueeni peli ole helposti ennakoitavaa. Haluan, että Huima pelaa todella aggressiivisesti, mutta samalla fiksusti.

- Uskon, että saan houkuteltua Huimaan kolmesta viiteen uutta kotimaista pelaajaa. Äänekoski on hyvä paikka pelaajalle, joka haluaa keskittyä koripalä ks

|8

· 2 011

loon. Haluan, että pelaajat ottavat koripallon vakavasti. Juhlimaan ehtii uran jälkeenkin.

Yksi uusi kotimainen mies, Pantteri-kasvatti Marcel Huitti (19 v., 197 cm), on jo Huiman haavissa. Vanhemmista Huima-pelureista Graham keskittyy ensiksi Sameihin. Tavoitteena on saada Sami Mäntymaa jatkamaan ja vuosia Pirkanmaan suunnalla pelannut Sami Kajander palaamaan.

- Lisäksi joukkueeseen tulee kaksi muuta amerikkalaispelaajaa, toinen pelintekijäksi, toinen sentteriksi. Tavoitteena on selviytyä ensi kaudella neljän parhaan joukkoon.

Siihen nyrkiniskuun vielä. Kuumakalleksi tunnustautuva Graham lupaa karjua pelaajille ja lujaa.

- Sitä ei vaan pidä ottaa henkilökohtaisesti. Haluan, että joukkue on perhe, joka pitää salilla tapahtuvat asiat omana tietonaan.

Eli mahdollisista nyrkkitappeluista ei enää tietoa heru?

Terho Vuorinen

Latvialainen Lina Muze

Äänekoski Games ei tarjoa perjantaina monia kotimaisia yleisurheilutähtiä, mutta mielenkiintoista nähtävää silti riittää.

Esimerkiksi käy latvialaisen keihäsperinteen uusi lipunkantaja Lina Muze.

Näyttävä, 18-vuotias teinisensaatio rikkoi viime viikonloppuna 60 metrin rajan heittämällä Riiassa 60,64. Ikäistensä kaikkien aikojen tilastossa Muze nousi ÄU:n keihäslegenda Kimmo Kinnusen mukaan neljänneksi.

Muzen haastajana keihäskisassa on muun muassa Seppo Rädyn valmentama Oona Sormunen. Naisten moukarissa mukana on viime kesän EM-kisoissa kahdeksanneksi heittänyt Merja Korpela. ÄU:n omista urheilijoista katseet kohdistuvat muun muassa nuorten sarjoissa menestyneisiin Ria Ahoseen ja Samuli Pitkäseen, jotka osallistuvat kolmiloikkakisaan.

- En oo käyny vielä uimassa järvessä, ootan vähän pidemmälle vielä. Uin kesäisin aika paljon, käyn usein Kuhnamon satamassa ja sitten Likolahdessa.

Eila Titov - Käyn yleensä uimassa mökin rannassa Sumiaisissa, mutta odotan vielä järvien lämpenemistä.

Terho Vuorinen

4H kerää jälleen metalliromua Uuden Äänekosken 4H-yhdistyksen metalliromunkeräys on jälleen käynnissä 6.6– 30.6. Keräyspisteitä on kuusi. Ne sijaitsevat Koiviston koululla, Hietaman nuorisoseurantalolla, Honkolan koululla, Konginkankaalla Yrjöläntien kierrätyspisteellä, Suolahdessa jäähallin parkkipaikalla sekä Sumiaisissa palolaitoksen luona.

Roosa Tiitinen ja Iida Stolt - Oon mä jo meinannu käydä, mutta päätin vielä odottaa, että vedet lämpiää kunnolla Sumiaisten rannoissa, Roosa kertoo.

- Käyn uimassa myöhemmin kesällä, jos ollenkaan. En oo kauheen ahkera uimari.

5

ä s e k ö l J ää t e

”

Kesää kohti on tulossa enemmän irtojäätelömakuja ja erilaisia jäätelöannoksia, joissa on pieniä paperisia päivänvarjoja, viuhkoja ja kaikenlaisia kastikkeita, vohveleita, suklaarouheita ja muuta.” kertoo Päivänpaiste kahvilasta Eira Virtanen.

Vanilija-, suklaa- ja mansikkajäätelöitä löytää varmasti jokaisesta paikasta mistä saa irtojäätelöä, mutta jos tekee mieli jotain uutta makua maistaa, niin kannattaa käydä katsomassa mitä Suolahden grilliltä löytyy, siellä näkyi olevan eniten erikoisia makuja tähän mennessä.

Helteelle sopii pehmis, mutta pitää olla nopea, koska jäätelö sulaa nopeasti jo ilman kuumaa auringonpaistettakin. Pehmiksiä löytää Äänekoskelta mm. Pirjon Burgerista. Äänekoskelta Kauppakadulta, kahvila Sinikellosta saa myös irtojäätelöä. Keskusaukiolta saa irtojäätelöitä, niin myös Kosken Helmestä.

■■ Kahvila Päivänpaiste Vanilija-, suklaanougat-, mansikka-, kinuski-pähkinä-, supertiikerijäätelö

■■ Pirjon Burger Suklaa-, vanilija, sekoituspehmis ja erilaiset irtojäätelöt

■■ Kahvila Sinikello suklaa-, mangomeloni-, mansikka-, vanilija-, ja suklaanougatjäätelö sekä jäätelöannokset

■■ Suolahden Grilli vanilija-, toffee-, nougat-, mangomeloni-, päärynä-, suklaa-, mansikka-, minttu-, karkkikaari-, bananasplit-, lakritsi-, vadelma-, vaahtokarkki-, pistaasi-, Irish coffeepähkinä-, rommirusinajäätelö

Kannattaa kokeilla kesän kunniaksi.

• Toimittaja oli Äksän tettiläinen Viitaniemen yläasteelta Jyväskylästä

Hankala hankintalaki Viron pyykkärit opettivat Vuonna 2007 virolainen Admiral Textiliide Rent voitti kilpailutuksen Äänekosken kaupungin pesulapalveluista. Viimeistään silloin paikalliset yrittäjät heräsivät kantamaan huolta pärjäämisestään EU-sääntöjen määräämissä hankinnoissa.

- Kilpailutuksen järjestäjää syyllistettiin, vaikka vikaa voi olla myös kilpailijoissa, rahoitusjohtaja Jouko Salonen muistuttaa.

- Pesulapalveluissa ei ollut kovaa kilpailua, eikä tajuttu että ajat muuttuvat. Virolaisten tarjouksessa oli niin tolkuttoman iso hintaero, ettei heitä voinut sivuuttaa.

Vuotta myöhemmin Viron pyykkiralli kuitenkin loppui, kun pesutulos ei tyydyttänyt. Oli jäänyt tahroja tai oli käytetty niin ärtsyjä kemikaaleja, että potilaat saivat allergiaoireita.

Epäonnistunut hankinta opetti myös kaupunkia.

- Hankintalaki oli juuri astunut voimaan. Tilaajan osaamista on kehitetty koko ajan, Salonen sanoo.

Pekka Porrassalmikin antaa tunnustusta.

- Muutama vuosi sitten hankintavirkamiesten kouluarvosana olisi kuusi-seitsemän, nyt se on seitsemän-kahdeksan.

Eurooppalainen hankintalaki asettaa hintarajat, joilla julkinen ostos täytyy kilpailuttaa joko Suomessa tai peräti koko EU:ssa.

Tavarahankinnoissa kotimainen kynnys on 15 000 euroa, palveluissa 50 000; satojen tuhansien projektit on kilpailutettava EU:ssa. Rakennusurakoiden kotimainen raja on 100 000, EU-raja 5,3 miljoonaa. Äänekosken terveyskeskuksen rakennustyö on siis kilpailutettava Euroopan laajuisesti. Mutta paikalliset yrittäjät eivät jää ilman, Salonen lupaa.

- Kaupungin ei kannata kilpailuttaa liian isoja kokonaisuuksia. Meidän etumme on palastella urakkaa, irrottaa siitä maanrakennus ja muuta.

- Vaikka hankintalaki kieltää nurkkakuntalaisen suosimisen, voimme järkevällä kilpailutuksella varmistaa, että seutu- ja paikkakuntalaiset yritykset pääsevät kisaan.

Salonen pahoittelee, että kuntien hankinnoissa suunta on pikemmin suureen kuin pieneen. Rahapulaiset kunnat hakevat säästöjä hankintarenkailla ja keskitetyillä suurostoilla. Lyhyellä tarkastelulla rahaa kyllä säästyy, mutta pikku hiljaa paikalliset yritykset näivettyvät.

Silloin taas kassaan ei kilise veroeuroja, joita rahoitusjohtaja kipeästi tarvitsee.

Juha Humppi ja Terho Juntunen

Taistelu onnistui Vuodesta 1895 saakka asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö Pohjantähti oli päätymässä OP-Pohjolan syliin. Pohjantähden asiakkaille sulautuminen olisi merkinnyt sitä, että heidän vakuutuksensa ja sopimuksensa olisivat siirtyneet sellaisenaan Pohjolaan. Fuusioituminen ei tullut kuuloonkaan, ei ainakaan yhteyspäällikkö Juha Humpille.

- Ajoin männät punaisena pitkin maakuntia, aina Savoa ja Pohjois-Karjalaa myöten, ja keräsin asiakkailtamme valtakirjoja ”vuositarkastuksen” merkeissä.

Parissa kuukaudessa kilometrejä kertyi jonkin verran. Se oli unohtumattomin lomamatka, eikä sulautuminen Pohjolaan onnistunut, kertoo Juha Humppi.

Hän listaa työssään ykkösasiaksi sen, että on helppoa olla yhtiössä, jonka asiakkaat omistavat. Äänekoskella helmikuun alussa Pohjantähden vakuutusedustajana aloittanut Terho Juntunen on tyytyväinen Pohjantähden lisäksi Äänekosken meininkiin.

- Tuotteessamme on ideaa, se on jutun pointti. Mutta parasta on iloinen ilmapiiri, sanoo eläkepäiviä odotteleva, 27 vuotta vakuutuksien kanssa ahkeroinut Juntunen.

Vakuutukset ovat tylsä puheenaihe.

Kun sen parissa työskentelee, voi kuitenkin ajatella luovasti. Juha Humppi muistuttaa, että vakuutukset olisi hyvä päivittää aina vuoden välein.

Entä se pieni vihreä präntti vakuutusasiakirjan takana? Miten blondi vakuutuksenottaja siitä selviää?

- Vakuutusehtojen lukemiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan juristin koulutus.

Ainakin moni ajattelee varmaan näin?

Tyhjästä ei tarvitse kuitenkaan maksaa.

Pidän tärkeänä, että asiakas on tietoinen, mistä maksaa ja mitä saa, vakuuttaa Humppi.

- Sukulaiseni hautajaisissa pappi totesi osuvasti, kun hänelle selvisi, mitä teen työkseni: Me molemmat puhutaan näkymättömistä, ja juodaan paljon kahvia, sanoo Juntunen, ja Humppi nauraa päälle.

Marjo Steffansson

Mo ka mo ka moo kaa ! ÄKS seiskassa markat ja eurot menivät vinksin vonksin Ritva Lehmusoksasta kertovassa jutussa. Mörköpolkua rahoittaneen Syvälahden kyläyhdistyksen satsaus vuonna 2001 oli 10 000 markkaa, ei euroa, niinkuin jutussa virheellisesti suurenneltiin.

Timo Harakka

6

8 · 2011

| Ä KS

Herra Hakkarainen Teuvo Hakkarainen, perussuomalaisten uusi kansanedustaja Viitasaarelta on kohauttanut rasistisiksi tulkituilla puheillaan suomalaisia. Lisäksi Hakkarainen on toitottanut rötösherroille kurinpitoa, vaikka hänen omasta menneisyydestään löytyy rikoksia. Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Marke Tuominen, edustaako Teuvo Hakkarainen puolueenne näkemyksiä?

- Ei edusta, Marke Tuominen napauttaa.

Miten sitten Teuvo Hakkarainen pääsi perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaaksi Keski-Suomen piiristä?

-Jyväskylän paikallisyhdistys esitteli hä-

yttä ota yhte ja pyydä

kyinen

kilpailuky

svakuutu tarjous!

net Keski-Suomen piirille ja puoluehallitus hänet hyväksyi.

Tunsitteko Teuvo Hakkaraisen ennen hänen ehdokkaaksi asettumista?

-Keski-Suomen piirin puheenjohtajana en voi tuntea jokaista ehdokasta henkilökohtaisesti. Tammikuussa Jyväskylän paikallisyhdistys esitteli Teuvo Hakkaraista ehdokkaaksi, jolloin Hakkarainen korosti helluntalaisuuttaan. Oletan ihmisten puhuvan totta. Nämä Hakkaraisen mielipiteet ja rikokset ovat tulleet vasta jälkeenpäin ilmi.

Pitäisikö perussuomalaiset ehdokkaat valita tulevaisuudessa tarkemmin?

- Tottakai. Minä olisin kyseenalaistanut

Kohdataan kasvotusten Äänekosken palvelukonttori Torikatu 4, Äänekoski Yhteyspäällikkö Juha Humppi puh. 040 588 2359

Vakuutusedustaja Terho Juntunen puh. 0400 642 425

hänen ehdokkuutensa, mikäli olisin tiennyt Hakkaraisen teoista ja näkemyksistä.

Oletteko puhuneet Hakkaraisen kanssa hänen kielenkäytöstään?

- Kyllä. Jo vaalikiertueen aikana huomautin hänelle karkeasta kielenkäytöstä.

Kansanedustajana hän ei voi puhua tuolla tavoin.

Eli Keski-Suomen perussuomalaiset eivät hyväksy Hakkaraisen puheita?

- Hakkarainen herättää ristiriitaisia tunteita piirissä. En voi puhua kaikkien puolesta. Itse puheenjohtajana en allekirjoita Hakkaraisen lausuntoja.

Laura Lilienkampf

KesäX

22.6.

PATINA & PALTTOO KIRPPUTORI

Torikatu 3 44100 Äänekoski

Kirpputorilla kauppa käy myös kesällä!

Pöytävuokra 25 €/vko tai 45 €/2 vkoa +6 % provisio myynnistä Kaikki aikavälillä 8.6 - 31.7. pöydän vuokranneet osallistuvat herkkukorin arvontaan!

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Varaa paikkasi nyt ja osallistu!

Avoinna arkisin 9 - 17 lauantaisin 9 - 13 040 186 0970

Eilen tänään

Tapaht umat

■■ Suolahden kauppalanvaltuusto päätti teettää virastotalon Savontien puoleiselle julkisivulle mosaiikkityönä 1,5 x 1,3 m suuruisen kauppalan vaakunan. Suolahtelainen taiteilija Armas Lähteenkorva on lupautunut ottamaan tehtävän vastaan. Työn ennakkokustannusarvio on 100 000 markkaa. Lisäksi päätettiin teettää kymmenen kappaletta pienempiä kipsisiä vaakunoita. Valtuutettu Lehmusoksa oli asiaa vastaan, ja toivoi, että vaakunan valmistusta siirrettäisi tuonnemmaksi ja tuolla rahalla kohennettaisi omaa ja matkailijan silmään pistäviä epäkohtia, joita Suolahden kasvoissa vielä paljon löytyy. Kun paikat ovat tiptop-kunnossa, tuntuisi mukavammalta laittaa komeat kurjet seinään. Vastustuksesta huolimatta, vaakunoiden valmistus alkoi.

■■ keskiviikko 8.6.

12.6.

Helluntaipäivä ■■ Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen.

Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan. Suomalaisessa kansanperinteessä on uskomus, että jos heilaa ei ole löytynyt vielä helluntaihin mennessä eikä helluntaina, niin sitä ei ole koko kesänä. Tästä on peräisin lause: ”Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä.”

21.6.

Kesäpäivänseisaus ■■ Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä.

Lähelle kesäpäivän seisausta vietetään keskikesän juhlaa, juhannusta.

Vuodesta 1955 alkaen juhannusta on vietetty kesäkuun 20.–26. päivän välille sattuvana lauantaina. Tänä vuonna juhannusta vietetään lauantaina 25.6.

■■ torstai 16.6.

Klo 10 Seniorijumppaa, Mikonpuisto. Järj. kaupungin liikuntapalvelut. Maksuton.

Klo 18 Lasten Pingviini-kesäkisa Suolahden urheilukentällä.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 19 - 24 Karaoketanssit. Majakka, Suolahden satama

* Toimintatorstai Huuhan puistossa: pyöräily taitoajo, Kolmipyörä taitoajo, Pullon "kuristus" Järj. kaupungin nuorisotoimi (säävaraus) Klo 18 Kirkkokonsertti: Zambian Vocal Collection-lauluyhtye. Äänekosken kirkko. Vapaa pääsy.

■■ torstai 9.6.

Klo 19 FC Keitelejazz - KeuPa. Liikuntapuisto, Äänekoski Klo 19 Kömin teatteri esittää: "Kalumäen kamareissa" Ensi-ilta, Riihikahviolla.

Klo 19 Tukkijoella, Martin Kievarin kesäteatteri. Ensi-ilta. (Loppuunmyyty) Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus * Rockabilly Party: Slow Down Trio, Pub Markus * Megatähti viikonloppu Majakassa, Suolahden satama

Klo 10-14 Suolahden Martat paistavat lettuja K-Marktet Suosikin edessä. * Toimintatorstai Huuhan puistossa: Frisbee golf, Saappaanheitto, Koripallo. Järj. kaupungin nuorisotoimi (säävaraus)

■■ perjantai 10.6.

Klo 13 - 15 Suolahden Wanhan Aseman näyttelyn teemapäivä. Miesten wanhojen käsityökalujen esittelyä ja kertomaa, asiantuntijat Antti Smolander, Pertti Kettunen.

Järj. Kosken Taide yhdistys ry Klo 18 Äänekoski Games, Äänekosken liikuntapuisto. Järj. Äänekosken Urheilijat Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 20 Kesäkauden avajaiset Paatelanportissa: Seppo Närhi, Saija Varjus, Kim Lönnholm * Blank, Pub Markus

■■ lauantai 11.6.

Klo 13 Paikallisravit Konginkankaalla, Palomäen kenttä Klo 19 Helluntaitanssit, Kuokanniemen leirintäalue, Sumiainen. Järj. Camping Sumiainen

■■ perjantai 17.6.

■■ lauantai 18.6.

Klo 10 - 16 Suolahden Höyrytapahtuma, Suolahden Wanha Asema. Järj. Äken kaupunki, Höyryraide Oy, Keitele-Museo, SisäSuomen Lehti ja Kosken Taide yhdistys ry Klo 10 Keiteleen rannat-konsertti, Höyrytapahtuma Suolahti Klo 18. Vuosina 1966-1967 syntyneet Telakkakadun koulun oppilaat kokoontuvat Suolahden sataman Mutterissa. Tule tapaamaan ja muistelemaan iloisia koulujuttuja! * Alabama Riders, Viljo's pub * Megatähti viikonloppu Majakassa, Suolahden satama

■■ sunnuntai 19.6.

■■ sunnuntai 12.6.

Klo 17.30 Kesäyön bingo, Suolahden Kansantalo. Järj. Vasemmistoliitto, Suolahti Klo 19 Kömin teatteri esittää: "Kalumäen kamareissa", Riihikahviolla.

Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa, Pub Markus

■■ maanantai 13.6.

* Huuhan puistossa paloautot, poliisiautot.

Järj. kaupungin nuorisotoimi (säävaraus) Klo 17-19 Tiistairastit Jurvolla. Järj. Rasti E4 Klo 18 Bingo, Wanha Mestari

Klo 18 Laulajaiset, Suolahden Wanha Asema. Järj. Äänekosken seurakunta Klo 18.30 Huima - JoPS. Liikuntapuisto, Äänekoski Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa, Pub Markus Klo 17-19 Perinteinen kenttäkirppari Suolahdessa Nakertajan kentällä

■■ tiistai 14.6.

Klo 17 -19 Tiistairastit liikuntapuistossa.

Järj. Rasti E4 Klo 18 Bingo, Wanha Mestari

■■ keskiviikko 15.6.

Klo 10 Seniorijumppaa, Mikonpuisto. Järj. kaupungin liikuntapalvelut. Maksuton.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 19 - 24 Karaoketanssit. Majakka, Suolahden satama

■■ tiistai 21.6.

■■ keskiviikko 22.6.

Klo 10 Seniorijumppaa, Mikonpuisto. Järj. kaupungin liikuntapalvelut. Maksuton.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 19 - 24 Karaoketanssit. Majakka, Suolahden satama Klo 19 Huima - SaPa. Liikuntapuisto, Äänekoski

Näyttelyt

Piika tuli taloon

17.

■■ Mitä tapahtuu, kun piika pestataan maatilalle, jossa ei ole naisia suvaittu kolmeenkymmeneen vuoteen? Tästä hulluttelusta kertoo Konginkankaan Kömin teatterin kesänäytelmä Kalumäen kamareissa.

Ihmiset ovat löytäneet Kömin teatteriin hienosti, teatterin ohjaaja Kari Kaijanaho kehuu. - Viime kesänä oli tuhat kävijää, mikä alkaa olla maksimi tämän kokoiselle paikkakunnalle. Tämänkesäisessä komediassa seurataan kahta veljestä, jotka parempien kokkauksien toivossa palkkaavat taloudenhoitajan hoitamaan muonituspuolen veljesten maatilalle. Uhkaako nainen mullistaa traktoreihin perehtyneiden veljesten elämän? Liimattalan Riihikahviossa näytelmä esitetään 12 kertaa.

Ensi-ilta perjantaina 17.6. klo 19. Liput 10 €.

Laura Lilienkampf

Tukkilaiselämää Martin Kievarissa ■■ —Vähän ollaan pyyhitty pölyjä sata vuotta vanhan näytelmän päältä, mutta hyvällä maulla ja perinteitä kunnioittaen, Tukkijoella-näytelmän ohjaaja Mikko Kivinen kertoo. Teuvo Pakkalan kirjoittama tukkilaistarina saa ensi-iltansa 17.6. Martin Kievarissa, jossa näytelmää esitetään aina heinäkuun loppuun asti.

Kesänäytelmistä perinteisin saa modernimman silauksen musiikin, temmon ja kielen osalta. - Tukkijoella on legandaarinen, suomalaiskansallinen näytelmä. Näytelmää on uudistettu, mutta traditioita kannattaa pitää pystyssä, näyttelijäksi ensimmäistä kertaa ryhtyvä, muusikko Timo Rautiainen kertoo. - Tukkijoella on positiivinen näytelmä, harjoitukset ovat menneet kivasti hyvän porukan kanssa aurinkoisessa säässä, laulaja Maria Lund, yksi näytelmän päätähdistä iloitsee.

Ohjaaja Mikko Kivinen kuvailee näytelmää musiikkipitoiseksi romanttiseksi komediaksi. - Tässä on ollut viikko näytelmäharjoituksia ja reipas meininki on ollut, Kivinen kehuu.

Näyttelijäkaartiin kuuluu kokeneita ammattilaisia, kuten näyttelijä Janne Raudaskoski Oulun kaupunginteatterista ja Salatuista elämistä tuttu Kirsi Ståhlberg. - Jännittää oma debyyttini näyttelijänä, vaikka esiintymiskokemusta on, Rautiainen sanoo. - Onneksi näyttelijäkaverit ovat antaneet vinkkejä näyttelimiseen. Seikkailumielellä tässä ollaan.

Laura Lilienkampf

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi 8

■■ Suolahden Wanhan Aseman perinnenäyttely 31.7.2011 saakka. Näyttelyssä esillä mm. wanhoja öljyväritauluja, hamppu- ja pellavaliinoja, miesten wanhoja puutyökaluja, wanhoja puutyöaarteita, historiallista käsityötaidetta, naisten wanhaa vaatetusmateriaalia, historiaa kirjallisuuden ja piirroksien kokoelmina. Avoinna ma -pe 13 - 17. Vapaa pääsy. Järj. Kosken Taideyhdistys ry

■■ Taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä Simo Hannulan, Eila Minkkisen ja Päivi Vainionpään tuotantoa Äänekosken Taidemuseo (Kuhnamontie 1) Avoinna 8.6. - 28.8. ti-pe 12-18, la-su 12-16 Liput 1 / 2 € Järj. Äänekosken Museotoimi

Huuhan Puiston Kioski auki ■■ Huuhan puiston kioski on auki 8.6.31.7. välisenä aikana keskiviikkoisin klo 10-14 säävarauksella. Kioskia pyörittää C-tyttöjen korisporukka.

8 · 2011

| Ä KS

10.

Grungea ja kasaridiscoilua ■■ Vuonna 1991 vaihtoehtorokin alalaji, grunge oli suuressa suosiossa Seattlelaisen Nirvanan julkaistua klassikkolevynsä ”Nevermind”. Vuosikymmenen loppuun mennessä kuitenkin grungen suosio hiipui. Kaksikymmentä vuotta ”Nevermindin” julkaisun jälkeen Äänekoskelainen Blank – yhtye on julkaisemassa esikoisalbumiaan. – Nirvana -tyylinen levy on tulossa, perusgrungea, kertoo Blankin laulaja-kitaristi Jarno Günther. – Levyn pitäisi ilmestyä heinäkuun aikana, kaikki kappaleet on nyt nauhoitettu ja levy on miksausta vaille valmis. Tämän viikon perjantaina orkesteri nousee Pub Markuksen lavalle pienen hiljaiselon jälkeen. – Kovempana kuin koskaan, uhoaa Jarno. – Makessa kuullaan uusia, entistä grungempia biisejä tulevalta levyltä, lupaa Günther. Lauantaina pubissa hypätään vielä vuosikymmen taaksepäin, syntiselle kahdeksankymmentäluvulle. Silloin levylautasella pyörii parhaat kasarihitit teemalla ”It`s A Sin. Luvassa on vuosikymmenen suurimpia hittejä, unohdettuja helmiä ja toivelevyjä kyseiseltä vuosikymmeneltä.

Teppo Seppänen

Romuveturi raiteille Hv3 nro 995 -höyryveturi seisoi Oulun asemaa vastapäätä poliisilaitoksen vieressä oulaisten ihmeteltävä vuodesta 1980 aina vuoteen 2004 asti. Jolloin veturi siirrettiin lavettiautolla Suolahteen, miksi?

- Oululaiset hylkäsivät romuveturin, ja VR tarjosi sitä minulle kunnostettavaksi, kun tiesivät rautatieharrastajaksi, kertoo Tapani Laaksomies Höyryraide Oy:stä.

Pikakyselyn mukaan tuntemani oululaiset eivät uskoneet, että paikoilleen ruostunut veturi vielä kerran lähtee raiteille. Veturi muistettiin hyvin, sillä niin keskeisellä paikalla se öllötti.

- Veturin kunnostaminen oli hankala tapaus, ja suuri osa veturista tehtiin uudelleen. Tällainen harvinaisuus kuuluu raiteille, ihmisten ihailtavaksi ja matkailukäyttöön, sanoo Tapani Laaksomies.

Lokomon tehtailla vuonna 1941 valmistuneen euroopan ainoan halkopolttoisen pikajunaveturin vihkiäiset on 18.6.2011 Suolahden Wanhalla asemalla. Paikalla vihkiäisissä myös radioääni ja höyrykoneista innostunut Hannu Taanila Suolahden Höyrytapahtuman muussa ohjelmassa höyryjuna- ja lättähattuajeluja, höyrylaivaristeilyjä, automobiileja, markkinatunnelmaa ja paljon kulttuuriohjelmaa.

Hv3 nro 995 -höyryveturi: valmistunut vuonna 1941 Lokomon tehtailta otettiin käyttöön jatkosodan syttyessä 22.6.1946 veturin teho on 655 kw/890 hv, suurin nopeus 95 km/h ja työpaino 100,72 t

10.

Rautalammen 450-vuotisjuhlissa 10.-12. kesäkuuta mm. Riku Niemi Orchestra solistinaan Jorma Kääriäinen, taikuri Simo Aalto, Rautalampi 450 vuotta Suomen kartalla -näyttely, Emäpitäjästä EU-aikaan -juhlaseminaari, Rautalampi-messu kirkossa, keppihevoskarkelot. Lisätietoja www.rautalampi.fi

Emäjuhlista kompromissi!

Onneksi riittää syitä juhlia! Laukaasta ja Saarijärvestä omaksi kunnakseen itsenäistynyt Äänekoski täyttää tänä vuonna sata vuotta, mikä kelpaa bileiden aiheeksi. Tosin ei kaikkien mielestä; monet 1932 perustetun Suolahden asukkaat kokevat, että ensi vuonna olisi ennemmin 80-vuotisjuhlien aika.

Konginkankaalle 100-vuotisuus on ihan pimeä juttu. Kuntahan lohkaistiin itsenäiseksi Viitasaaresta 1895. Ja entäpä Sumiainen? Laukaasta irronnut, mutta jo 1868. Eli seitsemän vuoden päästä edessä ovat 150-vuotisjuhlat!

Todellisen juhlavuoden sopuratkaisuiksi eivät käy Laukaa (1593), Viitasaari (1635) eikä Saarijärvi (1866). Nykyinen Äänekoski on vain kummallinen sekoitus kaikkia kolmea.

On mentävä juurille. Yhteinen emäpitäjämme on Rautalampi, josta niin Laukaa, Viitasaari kuin Saarijärvikin ovat itsenäistyneet. Ja johan löytyy juhliin syy: Rautalampi perustettiin vuonna 1561 eli 450 vuotta sitten.

Kuopion kupeesta koko Keski-Suomen maakunnan pohjoisosaan yltänyt laaja erämaapitäjä on nykyisin vaatimattomasti vain 3500 asukkaan kunta, joka rajoittuu lännessä Konneveteen. Rautalampi juhlii pyöreitä ensi viikonloppuna teemalla "Jatkuvuus".

Sinne! Vai mitä, kaupunginjohtaja Hannu Javanainen?

- Kutsu on tullut ja kunnallisjohtoa menee paikalle sunnuntain pääjuhlaan.

Lisäksi lahjoitamme jonkun summan Rautalammen kulttuurirahastoon, Javanainen kertoo.

- Pitäähän sitä emäpitäjää muistaa. Ja eihän sitä tiedä, miten tämä kuntarakenne Suomessa tulevaisuudessa vielä muuttuu. Jos vaikka ollaan taas joskus yhtä?

Toisaalta ensi vuonna olisi syytä osallistua myös 570-vuotissynttäreille. Kuten kaikki muistamme, niin Rautalampi itsenäistyi aikanaan Sysmästä, jonka perustamisvuosi oli 1442.

Tässä siis ehdotus Äänekosken satavuotisjuhlia kritisoivien uudeksi tunnuslauseeksi: "Suolahteleisia (sumialaisia/konginkankaalaisia) emme enää ole, äänekoskelaisiksi emme koskaan tule - olkaamme siis sysmäläisiä!".

Terho Vuorinen ä ks

|8

· 2 011

X PriX

Mari Koistinen

18.

Äksymyxiä Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi

PALKINTOKYSYMYS: ÄU:n paidassa Suomen mestaruuden voittanut yleisurheilija ja täydellisen 300 pisteen sarjan heittänyt keilailija ovat veljeksiä.

Mitkä ovat heidän etunimensä?

1. Äänekoski Games tunnettiin 1990-luvulla nimellä a) Galerie Games, b) ÄU-kisat, c) Kanavakisat, d) Kosken Kisat?

2. Minä vuonna Huiman ja JJK:n ykkösjoukkueet pelasivat viimeksi samalla sarjatasolla?

3. Mikä on apulaiskaupunginjohtaja Heli Oreniuksen sukunimi nykyisin?

Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin satavuotisjuhliaan maanantaina viettäneeseen Kelloliike Tammeliniin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

4. Mistä Ennustus ja Apassiverilöyly kilpailivat tammikuun alussa 1978?

Kysymys julkaistaan myös ÄKSän kotisivulla (www.äks.fi) ja facebook-sivulla lehden julkaisupäivänä puoliltapäivin.

6. Vuonna 1967 perustetun Äänekosken Teatterin ensimmäinen esitys oli a) Sotamies Jokisen vihkiloma, b) Lapualaisooppera, c) Nuoruustanssi, d) Kultainen vasikka?

X7:ssa kysyime, mitä yhteistä 14 hopeisella pisaralla on Iin ja Vuolijoen kanssa?

Vastaus: Heraldikko Kaj Kajander ja vuosi 2007. Helsinkiläinen Kajander (1924-1991) suunnitteli aikanaan kymmeniä vaakunoita. Niihin kuului myös Sumiaisten vaakunan, jossa on 14 hopeapisaraa. Kajanderin vaakunoista kolme muuttui epävirallisiksi vuoden 2007 kuntaliitosten yhteydessä. Nämä kolme kuntaa olivat Ii, Sumiainen ja Vuolijoki.

Oikeaa vastausta ei tällä kertaa saatu, vaikka kaksi vastaajaa olikin vaakuna-asiassa hajulla.

5. Minä vuonna Suolahden Osuuskaupan vanha toimitalo purettiin Niemelänkadun varrelta?

7. Ensimmäisten joukossa vuonna 1995 EU:n kehittämisrahaa saaneen suolahtelaisen projektin nimi oli a) Höyrykaupunki, b) Puukylä, c) Kanava, d) Wanha Asema?

8. Kuka oli Rakel Pitkäsen ja Aune Soinisen välissä?

9. Lojohhin rumpali on a) Enska, b) Hemppa, c) Jonttu, d) Konsta?

10. Minä vuonna Ala-Keiteleen Hevosystäväinseura on perustettu?

Oikeat vastaukset sivulla 16.

9

X+1 Rakastan: Omia lapsia Inhoan: Selkään puukkottamista Eläin: Koira Henkilö: Isä Ruoka. Hirvikäristys Juoma: Vesi Musiikki: Eppu Normaali Kirja: Tommy Tabermanin runot Elokuva: Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla Motto: Mikä ei tapa, se vahvistaa.

Parasta Äänekoskella 1. Luonto 2. Palvelut 3. Valtra

10

Kari Kiiskinen

Metallim Kari Kiiskinen on vallan kahvassa Äänekoskella.

Mutta on Kari muutakin: isä, työsuojeluvaltuutettu, metsästäjä, suunnistaja, eränkulkija ja yhdistysaktivisti. Miehestä on moneen hommaan ja homma pysyy hanskassa, kun osaa ottaa aikaa itselleen.

Tunti päivässä riittää, se on Karin resepti.

8 · 2011

| Ä KS

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

-- Kari Kiiskinen s.17.6.1965 Suolahdessa -- kaksi lasta -- avoliitossa -- Suolahden Valtran työsuojeluvaltuutettu -- Äänekosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja -- yhdistysaktiivi

n

mies puunuijan jatkeena K

iiskisen Kari on ihan perussuolahtelainen demari. Duunari lie monennessako polvessa, juuri sitä keskiluokkaa, jota tuulipukukansaksi kutsutaan. Monissa liemissä keitetty Kari, ei ole menettänyt inhimillistä otetta asioihin, teki sitten metallihommaa tai politikoi.

-Mä haluan olla teoissani mukana aidosti ja oikeesti.

Tähän on helppo uskoa, kun Kari katsoo silmiin ja hymyilee koko naamallaan.

Kun yritän luotsata keskustelua Kariin, mieheen itseensä, hän eksyy teemoihin: tasa-arvoinen yhteiskunta ja työhyvinvointi.

Karin niskavillat on karhakkaasti pystyssä kun hän ajattelee tulevaisuutta, jossa kunnalliset palvelut olisi ostettava rahalla.

- Eriarvoistuminen huolestuttaa. Ja kuilu ja juopa joka kasvaa. Tuloerot, työttömyys, välinpitämättömyys, rasismi, ne ovat sanoja, jotka saavat meikäläisen takajaloilleen.

Kari on kulkenut pitkän tien näihin lauseisiin. Ja lauseet eivät ole lyhyitä. Niihin liittyy sanoma, juuri sellainen, jota politiikan keskiössä olevat puhuvat.

Ja ihmiset kuuntelevat, ja miettivät myöhemmin, mitä tuo oikein tarkoitti.

Vaalitappio kirvelee yhä, mutta ei niin pahasti kuitenkaan - enää. Läpimeno olisi ollut kuitenkin pitkäaikaisen unelman täyttymys.

Keskittäminen meni pieleen. Äänekoskelta oli liikaa ehdokkaita, jotka söivät toisiaan. Persut popsivat uurniinsa demareiden ja sivussa Karin ääniä.

- Seuraaviin vaaleihin on vielä aikaa, mutta jos yritän Arkadianmäelle vielä kolmannenkin kerran, menetelmät ovat toiset.

Vaaleja riittänee tulevaisuudessa. Ilman menneisyyttään Kari ei olisi tällainen. Mistä sut Kari on tehty, kerro, jooko! Puhutaan politiikasta lisää sen jälkeen, mä lupaan.

-Mä synnyin työläisperheen esikoisek-

si. Isä ja äiti olivat vaneritehtaalaisia, ihan tavallisia työläisiä. Syntymäkotini oli Riihivuoressa, mutta perheeni muutti, kun olin vuoden ikäinen Äänekoskentien ja Pölkinkadun risteykseen. Talo oli valkoinen puutalo, jossa oli vihreä peltikatto. Se oli Rauma-Repolan vuokratalo, ja nyt siinä paikalla on karsittu kuusi.

Perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa ja yksi tyttö. Kari osallistui nuorempien sisarusten hoitamiseen ihan mielellään. Kari kertoo, että se kasvatti yhteisvastuullisuutta. Lapsia ei viety päiväkoteihin, vaan vanhemmat kävivät töissä eri vuoroissa. Las-

ä ks

|8

· 2 011

tenhoito järjestettiin niin, eikä se ollut yhtään kummallista.

-Mä muistan lapsuudesta yhden jutun.

Muutaman kymmenen metrin päässä kotoa oli Terävän Eikan kauppa. Äiti leipoi ja hiiva puuttui ja laittoi minut asialle. Hoin mielessäni koko matkan, että äitille hiivaa, äitille hiivaa, mutta kun pääsin kauppaan, sanoin Eikalle, että äitille viivaa. Kauppias ei hätkähtänyt, vaan kysyi, mitä se äiti sillä tekee. Ja pian selvisi pullanleipojan tarve.

1970-luvun puolivälissä Kiiskiset muuttivat kerrostaloon, uusi osoite oli Niemelänkatu 4 B. Kolmas kerros, kylpyamme, parveke, olkkari, keittiö ja kaksi makuuhuonetta. Se oli ruhtinaallista. Ja alakerrassa oli sauna, ja vuoro aina lauantaisin, ennen Englannin liigaa.

Niemelänkadulla asuessa kaveripiiristä tuli tiivis. Ja kaikkien vanhemmat oli vaneritehtaalla töissä. Kari yleisurheili ja pelasi jalkapalloa, talvet meni painisalin molskilla temutessa.

- Voisi sanoa, että kesät meni kentällä.

Välillä piti käydä Iisalmessa mummolassa, ja siellä poltteli ajatus siitä, kuinka kaverit juoksee Suolahdessa pallon perässä. Jos en ollut keskustan kentällä, niin sitten Repolan talojen takana olevalla Teron kentällä. Jalkapallo veti, mutta halusin harrastaa kaikkea muutakin.

Mä hain omaa lajia, varmaan tietämättäni. Ja se laji löytyikin, mutta vasta myöhemmällä iällä, tai oikeastaan kaksikin, hiihto ja suunnistus. Suunnistusta harrastan yhä, se on sellainen laji, että siinä pääsee irti arjesta, muuten eksyy itseensä.

Olipa se velhosti sanottu ja taas kuulija miettii.

Keskustelu kääntyy Suolahden kentän huononevaan kuntoon. Ei se nuoruudessa ollut huono, se oli kaikkea mitä toivoa saattaa, melkein paratiisista seuraava. Hakkaraisen Kalle tuli aamulla kentälle ja piti paikat kunnossa. Nykyisin pituushyppy ja heittopaikat kaipaisivat kunnostusta, samoin juoksuradat.

Kari käy edelleen kentällä. Omat ja nykyisen avopuolison lapset ovat kipittäneet samaa ympyrää mitä Karikin lapsena.

- Yleisurheiluharrastus ja jalkapallo on tärkeitä lajeja. Yleisurheilu on semmoinen matalan kynnyksen laji, jota kaikki voivat harrastaa. Varusteisiin ei tarvitse satsata liikoja.

Kari miettii, että urheilu pelasti hänet joltain. Mutta miltä, sitä mies ei tiedä itsekään.

Alkoholilta ainakin. Kari maistoi en-

simmäistä kertaa viinaksia 35-vuotiaana.

Eikä nykyäänkään kulutusta voi kutsua kuluttamiseksi.

Kari kävi peruskoulun, toimi koekaniinina, uuden koulujärjestelmän kanssa. Sitten oli vuorossa kaksivuotinen amis ja asko eli asentaja-koneistajalinja.

- Mä olin työharjoittelussa Valmetilla.

Mutta opintojen päätyttyä en kuitenkaan päässyt traktoritehtaalle töihin. Lähdin kaupungin mittausosastolle pyykkejä virittämään ja prismakeppiä pystyssä pitämään. Liikuntatoimistosta otettiin yhteyttä, ja kohta olin kenttätyöntekijä ja talvella ajelin hiihtäjille latuja.

hän ihmisiä, että kyllä yhteistyö pelaa. Olemalla mukana huomaa, että jos toimitaan viisaasti, eli fuusioidutaan, pärjätään paremmin yhdessä kuin erikseen.

Mutta kyllä Karikin epäröi päätöstä, eikä ollut ensimmäisten joukossa jaa-nappia painamassa. Kauppareissut venyivät, kun tiskillä, hyllyjen välissä ja parkkipaikalla asiaa kuulostettiin ja valotettiin suolahtelaisille. Kari jää edelleen helposti suustaan kiinni.

Kahden kariutuneen liiton ja kahden

kertoi, että Valmetilla olisi lyhyt pesti tarjolla. Ja niin alkoi hommat traktoreiden parissa. Tätä lyhyttä pestiä on jatkunut nyt 26 vuotta.

Samaan vuoteen mahtui varusmiespalvelus Kajaanissa ja neljä kuukautta aliupseerikoulua Sodankylässä, jotka laittoivat pohtimaan uraa. Rajavartiomiehen hommat vaikuttivat mielekkäiltä, mutta vakituinen työ Suolahdessa vei kuitenkin voiton.

Vuonna 1987 Karista leivottiin osastonsa työsuojeluasiamies ja pari vuotta myöhemmin osaston luottamusmies. Ja parin vuoden päästä Kari oli Valmetilla työsuojeluvaltuutettuna.

Taas alkaa keskustelu yhteisten asioiden hoitamisesta. Kuinka sovittelevalla otteella päästään toivottuihin tuloksiin ja kuinka ihmisten suututtaminen on helppoa.

Puhutaan yhteisen hyvän tekemisestä, työhyvinvoinnista, ammattiosastojen toiminnasta ja politiikasta. Okei, puhutaan siitä mikä saa miehen roihuun.

lapsen jälkeen elämääni tuli naapurin tyttö, Salla. Asuttiin lapsena Niemelänkadulla Repolan taloissa kumpikin.

- En mä Sallaa niiltä ajoilta muista, oonhan 12 vuotta vanhempi. Mutta Salla muistaa mut ja mun vihreän Fiatin. Yhdessä ollaan oltu 7 vuotta ja yhteinen talo ostettiin vuonna 2006. Vuonna 2009 syksyllä sain yhden haaveistani toteutumaan kun perheeseemme ja kaverikseni metsälle otettiin pieni punainen poika, Suomen Pystykorva, Aapeli.

Puhutaan vielä lopuksi kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta, kun se on kuitenkin aika tuore juttu.

-Mun kaudelle osuu tärkeitä ja isoja asioita: uusi terveyskeskus ja palvelustrategian kuviot. Puheenjohtajuus ei ole yhden miehen show, vaan pitää löytää hyvät ja tasapuoliset ratkaisut. Ja että osaa ja ymmärtää käsitellä asiat asioina. Voi olla, että matkalla tulee vihamiehiä, mutta tässä ei voi olla joo-miehenä. Omat mielipiteet on puntaroitava joka kantilta ja niitä on osattava myös muuttaa, jos se on kokonaisuuden kannalta parasta. Nyt on kannettava vastuuta, kun sitä on kerran annettu, eikä millään lyhkäsillä lauseenparsilla.

-Lähdin kunnallispolitiikkaan mukaan

Se on Kari.

Vuonna 1984 Aimo Puustinen soitti ja

ja puolue oli selvä. Vuoden 2000 vaaleissa äänimäärä yllätti minut. 132 ääntä, ja sillä menin kaupunginhallitukseen. Osasin olla ahnehtimatta, enkä lähtenyt lautakuntiin mukaan. Ajattelin, että tässä on noviisille purtavaa ja opeteltavaa kerrakseen.

Vuonna 2004, seuraavat kunnallisvaalit ja äänimäärään huima lisäys.

- Olin mukana tekemässä päätöstä kuntaliitoksesta. Minulle ajatus Äänekoskeen liittymisestä ei ollut liian kipeä. Olin perustamassa suunnistusseura Rasti E4, ja näin kuinka kitkattomasti yhteistyö sujui, kun äänekoskelaiset ja suolahtelaiset pääsivät vauhtiin ja ennakkoluulot puolin ja toisin karisivat. Ääneseudulla on sen verran vä-

"Urheilu pelasti joltain, mutta miltä"?

11

Teksti - Marjo Steffansson

Kuvat - Max Steffansson

Arskan hommat Karvakuonon vaarat Koiralla on monta vaaranpaikkaa kesällä. Vitsauksesta pahin lienee kyy. Myös ampiaiset ja sinilevä voivat aiheuttaa lemmikille hengenvaaran. Koiranomistajan, ja toki koirankin riesa kesällä on punkit.

Ne tarttuvat herkästi koiriin.

Punkit irtoavat kotikonstein, varsinkin jos käytössä on irroitukseen soveltuvat punkkipihdit. Punkki pitää saada irti kokonaisena, mikä onnistuu kiertämällä se irti niinkuin ruuvi.

- Kyykäärmeen purema on koiralle erittäin vaarallinen. Jos kyy on purrut, tulisi välttää liikkumista, joten koira olisi hyvä kantaa ja tuoda eläinlääkäriin. Jos kyy on purrut tassuun, voi raajan vaikka lastottaa liikkumisen estämiseksi. Eläinlääkärissä aloitetaan nesteytys ja opiaattikipulääkitys. Uusi suuntaus on antaa vastalääkettä, kertoo Hiskinmäen eläinsairaalasta eläinlääkäri Tytti Harjuhahto Myös sinilevä voi koitua lemmikille kohtaloksi. Koiraa ei saa päästää uimaan veteen, jossa on sinilevää. Leväinen vesi aiheuttaa juotuna rajuja myrkytysoireita. Myös iho-oireet ovat tavallisia.

- Koira ripuloi ja saa neurologisia oireita. Seuraksena voi olla dramaattinen myrkytys ja jopa kuolema. Sinilevämyrkytyksen saanut lemmikki täytyy tuoda eläinlääkäriin, ensiapuna kotona voi antaa lääkehiiltä, kertoo eläinlääkäri Harjuhahto

Punkki ...kele!

Kotiplaneettamme lähin tähti on ahkera: se paistaa, lämmittää, häikäisee, valaisee, kuivattaa, kasvattaa ja aiheuttaa ihosyöpää.

Aurinko ei nuukaile, kun se aloittaa hommansa. Se helpottaa talven kuivattamaa ihoa, maitorupi ja taiveihottuma väistyvät auringon työskennellessä ja kelmeä olemus saa terveen värin.

Auringosta ja sen haittavaikuksista ei koskaan puhuta liikaa, varoittava sormi osoittaa aurinkoa ja valistaa. Kuitenkin me äänekoskelaiset poltamme nahkamme ainakin kerran kesässä -valistuksesta huolimatta.

Miten suojautua auringolta, jos siitä ei halua välttyä? Jos se on asia, jota koko kaamos odotettiin? Syömällä kalaöljyä, D-vitamiineja ja keltaisia hedelmiä? Pukeutumalla, hakeutumalla varjoon, laappimalla rasvaa hipiäänsä?

Valistus auringon vaaroista on levinnyt äänekoskelaisten olohuoneisiin: UV-säteilyvaroituksia annetaan siinä missä säätiedotuksiakin. Ne eivät voi jäädä huomaamatta, ja niitä kannattaa noudattaa. Järki on hyvä olla mukana kun ottaa aurinkoa. Tai vaikka ei ottamalla ota, vaan oleskelee tai työskentelee auringon paahtaessa. Paras tapa on suojautua vaatetuksella. Aurinkovoiteet ovat saapuneet kauppojen ja apteekkien hyllyille. Aurinko on yhtäaikaa ihana ja vaarallinen. Ja kovin ristiriitainen: se nousee idästä ja laskee län-

Yrttiä ja magneettia

Hissun Kissun-eläintarvikekaupasta löytää lemmikeille ruokaa, tarvikkeita ja virikkeitä, myös helpotusta kesän kylkiäisenä tulleisiin loisiin. Vaarattomat ja myrkyttömät yrttipunkkipannat ovat huolettomia käyttää, eikä niistä ei ole todettu lemmikille tulleen sivuvaikutuksia. Jos punkki on hakeutunut lemmikin nahkaan, liikkeestä löytyy myös parin eri sortin punkkipihtejä.

- Yrttipanta on luonnontuote, se sisätää mm. eucalyptusta.

Panta pitää punkit loitolla niin kissoilta kuin koiriltakin. Magneetilätkä häätää häiritsevät paarmat ja ötökät mm. hevosista, kertoo kesätyöntekijä Mira Pollari Hissun Kissun liikkeestä.

— maahan tulevista auringonsäteistä 95% on UV-A-säteilyä Lemmikeille on ostettavissa myös ensiapupakkauksia: saatavilla on kolmea eri kokoa ja tarkoitusta: kissoille, koirille ja ja 5% UV-B-säteilyä metsästäjille ja heidän nelijalkaisille apureilleen.

— yli 90% UV-säteilystä voi läpäistä ohuen pilven - Myös matkavesipullot ovat käteviä käyttää, kertoo Mira — puolet päivän UV-annoksesta kertyy 11-15 välillä — auringossa makaava saa nelinkertaisen UV-annoksen pys- Pollari ja muistuttaa, että lemmikillä on aina saatavilla raityasennossa olevaan verratuna kasta vettä.

Jos punkki puree, · älä joudu paniikkiin, älä raavi tai yritä vahingoittaa kiinnittynyttä punkkia · älä laita puremakohtaan voita tai rasvaa · poista punkki pinseteillä tai punkkipihdeillä · laita antiseptista ainetta puremakohtaan ennen ja jälkeen punkin poiston · pese kädet

Puutiaisia eli punkkeja esiintyy myös Äänekoskella. Esiintyvyys on suurinta rannikko- ja saaristoalueilla, mutta punkit leviävät hurjaa kyytiä myös tänne keskeiseen suomeen. Jopa Simossa asti on tavattu aivokuumetta levittävää punkkirotua.

Puutiainen tarvitsee kehittyäkseen veriaterian, ja ihmiset ovat otollisia herkkupaloja. Punkin purema ei ole vaarallinen, mutta punkki voi tartuttaa ihmiseen borrelioosin. Tämä myös Lymen taudiksi kutsuttu sairaus voi olla vaarallinen, jos sitä ei hoideta ajoissa.

Puutiaiset levittävät virusta, joka voi aiheuttaa ihmiselle aivotulehduksen eli puutiaisenkefaliitin (Kumlingen tauti). Aivotulehdusvirusta kantavia puutiaisia esiintyy Ahvenanmaalla, saaristoseudulla, Helsingissä, Lappeenrannassa ja Varkaudessa sekä Simossa. Kyseisillä alueillakin viruksen kantajia on kuitenkin pieni osa puutiaiskannasta, noin 1 sadasta punkista.

Suolahtelainen sairaanhoitaja Päivi Oksanen vaihtoi terveyskeskushommat kesäksi ja lähti rannikolla kiertävään punkkibussiin pistämään puutiaisaivokuume eli TBE-rokotetta. Borrelia on bakteeritauti, johon hoitona on antibiootti.

TBE-virukseen ei ole hoitoa, vaan rokote on ennaltaehkäisevä kolmoisrokote. Tehon takaamiseksi on otettava vuoden sisällä kolme rokotetta, ensin kaksi ja 5-12kk kuluttua kolmas. Rokote vaatii tehosteita 3-5vuoden välein.

Punkkikantoja on kolmea erilaista ja TBE-rokote tehoaa niihin kaikkiin.

- Tämä on mukavaa hommaa. Rannikkoseudulla ihmiset ovat valveutuneita ja hankkivat rokotteen. Myös Suomessa punkki-alueella matkailijoita ja metsässä liikkuvia sekä itäisessä Euroopassa ja Tukholmassa matkustavat ovat punkille altistuneita.

Lomailijan lääkekaappi Kesälomakausi on aluillaan ja tuleva lomamatka, mökkireissu, veneily ja festarit kutkuttavat takaraivoa. Hartaasti odotettu loma voi mennä plörinäksi, jos ei ole varautunut vaaroihin. Jos mökillä on lääkekaappi, siihen kannattaa tehdä inventaario. Jos lääkkeet ja ensiaputarvikkeet ovat olleet talven yli mökin kaapissa, ne ovat eittämättä menneet pilalle lämmönvaihteluista ja kosteudesta johtuen.

Suolahden apteekissa harjoittelua suorittava Anni Huikari kertoi, että kyypakkauksia ja antihistamiinivalmisteita menee jo kovaa kyytiä.

-Allergialääkkeitä tosin tullaan hakemaan, kun oireet ovat jo päällä. Ihmiset eivät tiedosta sitä, että parempi tulos ja olo saavutetaan, jos valmisteiden käyttö aletaan jo ennen oireita.

Lomailijan selviytymispakkaus:

· särky- ja kuumelääkettä · yskänlääke · nenäsumute tukkoiselle nenälle · matkapahoinvointilääkkeet automatkalle/ veneilyyn · aurinkovoide · kortisonivoidetta · maitohappobakteerit vatsavaivoille · ripulilääke, ripulijuomajauhe · ummetuslääke

· närästyslääke · lääkehiili myrkytysten varalle · antihistamiinia · allergialääkkeet, kuten silmätipat ja nenäsumute · kyypakkaus · haavanpuhdistusaine · sidetarpeet · laastarit sekä rakkolaastarit

Teksti - Laura Lilienkampf Kuvat - Paju Kaitajärvi

Heleä kesäiho Kauneudenhoidon keskeisin asia on terve iho. Kesä on huoletonta aikaa, mutta olisi syytä muistaa suojata ihoaan auringon UV-säteiltä. - Kesäihon hoidossa kaksi tärkeintä asiaa ovat suojaus UVsäteiltä ja kosteutus, kosmetologi Sanna Kumpu Äänekosken Cosmetic Freesiasta kertoo.

Fiksu käyttää suojakertoimella varustettuja ihonhoitotuotteita, vaikka ei varsinaisesti harrastaisikaan auringonottoa. Monista perusmeikkituotteista on olemassa kesään tarkoitettuja suojakertoimellisia versioita, kuten esimerkiksi aurinkopuuteri ja päivävoiteet. Paljon ulkona oleva voi vaihtaa päivävoiteensa kasvoille tarkoitettuun aurinkovoiteeseen. Huuliin voi käyttää suojakertoimella varustettua huulirasvaa.

Väriä iholle saa aurinkopuuterista, mutta myös itseruskettajista. Epätasaista tulosta itseruskettavan voiteen käytöstä pelkäävä voi kokeilla astettain ruskettavaa voidetta. Sävyttävällä päivävoiteella saa myös kivasti väriä kasvoilleen.

Mikäli iho palaa auringossa, niin kannattaa pysytellä varjossa muutamia päiviä. Punoittavaan ihoon kannnattaa käyttää ”after sun” -tuotteita, jotka viilentävät ja rauhoittavat ärtynyttä ihoa.

Huolettomat hiukset Luonnonläheisyys on tämän hetken trendi hiuksissa. Kampaamo Salon Frescosta kerrotaan, että maanläheiset ja vaaleat sävyt, raidat, geometriset leikkaukset ja isot kiharat ovat muodissa nyt.

Otsatukka pitää edelleen pintansa.

Hiukset pysyvät hyvässä kunnossa, kun käyttää kosteuttavaa shampoota ja hoitoainetta ja ottaa tehohoitoja säännöllisin väliajoin hiuksiin. Auringon vahingoittamiin hiuksiin auttaa haudehoito, joka antaa kiiltoa ja vahvistaa kuivahtaneita hiuksia.

Hoidossa käytettävä lämpö tehostaa vaikutusta. Hiusten tehohoitoja voi ottaa kampaamoista, mutta myös kotona hiusten helliminen onnistuu. Ultraviolettisäteilyltä voi suojautua käyttämällä muotoilutuotteita, jossa on UV-suoja.

Sari Autio Salon Frescosta vinkkaa, että hauskan rantalookin hiuksiinsa saa suolasuihkeella. Suihke antaa pitoa ja karhean rakenteen huolettomaan surffitukkaan, ja sitä voi käyttää muiden muotoilutuotteiden sijasta.

Jalat koreaksi Sandaalit ja avokkaat jalkaan tai vaihtoehtoisesti paljasjaloin kulkemaan! Mutta mitä tehdä kovettuneille kantapäille, talven piilossa olleille varpaankynsille ja muille kovettumille, kun talven aikana ei tullut kiinnitettyä huomiota omiin kinttuihin?

Rasvaaminen ja huolellinen pesu ovat tärkeimmät jalkahoitaja ja kosmetologi Riitta Karvinen neuvoo. Talven jälkeen jaloista voi löytyä liikavarpaita ja kantapäät saattavat olla kovettuneita, joihon huolellinen pesu, rasvaus ja raspin käyttö auttavat. Jalkojaan voi myös hemmotella jalkakylvyssä, johon ripottelee kylpysuolaa. Varpaanvälien iho on herkkää, joten huolellinen kuivaus pesun jälkeen on tärkeää. Rasvaa varpaanväleihin ei kannata laittaa hautumisen takia. Apteekeista löytyy jalkarasvoja, mutta myös perusvoiteet sopivat jaloille hyvin. Paksuuntuneet varpaankynnet voidaan ohentaa jalkahoitolassa. Jalkoja kannattaa myös tarkkailla infektioiden takia, sillä Karvisen mukaan sieni-infektiot ovat melko yleisiä.

Kokeilunhaluinen voi koristella varpaitaan tarroin tai maalata kynsilakoilla kuvioita. - Tosin punaiseksi lakatut varpaankynnet on asiakkaitteni kestosuosikki, Riitta Karvinen nauraa.

Sanna Kummun vinkit helppoon kesälookiin: sävyttävä päivävoide, aurinkopuuteri, kestovärjäys ripsiin ja kulmiin, huulikiilto.

ä ks

|8

· 2 011

13

Teksti ja kuva - Teijo Piilonen

Kosket us FAKTA Tarja Närhi

- Syntynyt 7.7.1959 Kuopiossa.

Lapsuus ja nuoruus Nilsiässä.

- Asuu Helsingissä. Toimii musiikkitoimittajana Yleisradiossa. Ennen Yleä työskennellyt Radio Jyväskylässä ja Radio Morossa Tampereella.

- Opiskeli Keski-Suomen Opistossa 1978-81. Suoritti nuorisotyön tutkinnon.

Asui yhteensä viisi vuotta Suolahdessa.

- Juonsi tämänvuotiset Euroviisut Düsseldorfista.

Tuttu ääni monista Radio Suomen musiikkiohjelmista.

Tarja Närhi on tuttu ääni Radio Suomen kuuntelijoille. Toukokuussa hän juonsi Euroviisut TV2:ssa.

Opiston henki sytytti Tarja Närhi muuttui Suolahdessa keskisuomalaiseksi.

K

irjoitin ylioppilaaksi Nilsiässä vuonna 1978. C:n papereilla ei päässyt yliopistoon, joten olin syksyn lähestyessä hätä kädessä. Soitin KeskiSuomen Opistoon viime hetkellä ja pääsin vinkumalla sisään yleissivistävälle linjalle.

Oli jännää, miten vahvasti keskisuomalaisuus tuli opistossa esille. Se johtui rehtori Eero Rautavirrasta, joka oli opiston isähahmo ja vahva persoona. Maakuntalaulua laulettiin kaikissa juhlissa.

Viihdyin erittäin hyvin, sillä tarjolla oli paljon erilaisia kulttuuriharrastuksia. Meillä oli näytelmä- ja lausuntakerhoja; olin monta kertaa lausumassa isänmaallisia runoja kansallispuku päällä. Rehtori kutsui usein minut kuultavaksi, jos vaikka luokkamme oli mokaillut jossain. Se johtui ehkä siitä, että olin niin aktiivinen näissä kulttuuririennoissa. Tulin hänen kanssaan hyvin toimeen.

Ensimmäisen vuoden jälkeen pääsin opiston nuorisotyön linjalle. Teimme keskenämme kaikenlaisia juttuja opiskelun ulkopuolella, meillä oli esimerkiksi John Lennonin muistoilta. Kerran kutsuimme Paanasen Irenen kanssa koko porukan heti aamiaisen jälkeen yhden kuusen juurelle.

Siellä aloimme lausua ihmettelevälle porukalle Aleksis Kiven runoja.

Yritimme avautua myös kaupunkilaisiin päin, vaikka se ei ollut helppoa. Järjestimme esimerkiksi muotinäytösiltoja, jotka myöhemmin tanssijana menestynyt

14

Alpo Aaltokoski ohjasi. Useimmat suolahtelaiset varmasti ajattelivat, että tuolla nuo kaikki omituiset tyypit ovat, opistolaiset ja suojarinteeläiset. Sain koko sinä aikana yhden suolahtelaisen ystävän, Päivi Kuikan, joka tuli tanssiryh-

me. Olen määmPäivin kanssa edelleen yhteydessä. Päivin vanhemmilla oli autokoulu, jossa sitten ajoin ajokortin. Inssikoe piti mennä ajamaan Äänekoskelle, sillä siellä oli yhdet liikennevalot!

Valmistumisen jälkeen pääsin Suolahden kaupungille nuorisosihteerin äitiyslomasijaiseksi. Tuntui kummalliselta olla siinä tehtävässä, sillä olin itsekin vielä niin

nuori. Eikä se työ ollutkaan sitä, että olisi vain laulettu ja leikitty ja vähän askarreltu.

Nuoret saattoivat päinvastoin alkaa rikkoa paikkoja. Muistan yhdenkin illan, kun piti mennä pöydän alle suojaan kun siellä alettiin heitellä veitsiä.

Suolahdessa olin yhdistetty nuoriso- ja raittiussihteeri niin, että 30 prosenttia työstäni tein raittiuslautakunnan alaisena. Se oli sitä aikaa, kun Heinolassa oli juuri erotettu raittiussihteeri, kun hänet oli nähty humalassa jossain.

Kyselin lautakunnassa, että riittääkö se teille, että käytän sentään 30 prosenttia elämästäni nukkumiseen... Kerran kun kävin Alkossa, niin sieltä pois hiipiessäni ovella tuli vastaan raittiuslautakunnan puheenjohtaja. Vähän noloina siinä mumisimme tervehdykset...

Olin töissä kaksi vuotta Suolahdessa ja sitten vielä kaksi vuotta kotikuntani Nilsiän nuorisotalon hoitajana. Sitten lähdin opiskelemaan puheviestintää Jyväskylään ja päädyin sitä kautta radioon.

Keski-Suomen Opistossa oli hyvin intensiivinen henki, joka jätti kyllä jälkensä. Olimme silloin herkässä ja vastaanottavaisessa iässä. Kun kuulen Keski-Suomen maakuntalaulun, niin se aiheuttaa vieläkin vahvan tunneläikähdyksen. Ihan yhtä vahvan kuin Savolaisten laulu.

NOPEAT Radio vai tv?

Ehdottomasti radio, sillä töissä ei tarvitse miettiä, onko tukka hyvin... Kuuntelijana radio antaa omille mielikuville paljon enemmän liikkumavaraa.

Aamu vai ilta?

Minä raukka olen sekä iltaettä aamu-uninen.

Räp vai humppa?

Humppa tottakai! Koska teen Radio Suomeen vanhaan tanssimusiikkiin keskittyviä ohjelmia, olen töissä valtakunnan virallinen humppatäti.

Heli Ruotsalainen vai Paavo Ruotsalainen?

Molemmilla on juuret kotiseudullani Nilsiässä. Heli on suloinen laulajatar, olen hänet tavannutkin. Paavoa en ole tavannut, mutta olen esittänyt Viimeiset kiusaukset -näytelmässä hänen vaimoaan Riittaa KeskiSuomen Opistolla. Valitsen Paavon.

Paradise Oscar vai Leijonat?

Ehdottomasti lahjakas ja vilpitön Paradise Oscar.

Kiekosta en piittaa tuon taivaallista, Euroviisuja olen rakastanut pikkulikasta asti.

Valinta on siis helppo!

8 · 2011

| Ä KS

XpiX XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.

Kauttojen perhe 1951. Ylärivissä isä-Viljam, Ahti, äiti-Jenny ja Toivo. Keskellä Liisa, Leena ja Heikki. Alarivissä Elvi ja Salme. Elossa ovat Liisan lisäksi yhä Leena, Heikki ja Elvi.

Ihan Hoo Moilasena Heikki Moilanen on mies, jonka tuntevat varmasti kaikki Suolahdessa koulunsa viimeisten reilun 30 vuoden aikana käyneet.

Vuoden päästä hänen uransa koulumaailmassa päättyy.

Kaikki alkoi vuonna 1980, kun juuri valmistunut nuori Moilanen aloitti matikan-, fysiikan- ja kemianopettajana kotipaikkakuntansa yläasteella.

- Valmistuin keväällä, hain töitä ja aloitin opettajana Telakkakadun koululla syksyllä 1980. Aineenopettajana työskentelin aina vuoteen 1990 asti, jolloin siirryin koulun rehtoriksi, ja sillä tiellä olen pysynyt, Moilanen kertoo.

Mieleenpainuvimmat hetket löytyvät 1980-luvulta, kun luokanvalvojana toiminut Moilanen teki vielä kotikäyntejä oppilaidensa luokse.

- Menin tapaamaan erään oppilaani äitiä heidän kotiinsa, keskelle olohuonetta oli pystytetty teltta, jossa perheen ä ks

|8

· 2 011

Huvilaan muutti vähäksi aikaa evakkona myös Melasalmen perhe, jonka poikia olivat Valtter ja Vihtori.

Talon kohdalla on nykyisin Liikuntatalon yläparkkipaikka. Hauskaa on se, että Kimmo ja Jarkko treenasivat myöhemmin paljon liikuntatalon punttisalissa."

Liisa Kinnunen keihäsperheen äiti

Liisa Kinnunen: "Hirveesti on kuvia julkaistu Kinnusista, mutta tämä koko perheen kuva tuli mieleen, kun mietin omaa sukuani. Kuva on otettu synnyinkotini, Huvila-nimisestä talon pihalla vuonna 1951. Olin silloin kuusivuotias.

Siihen aikaan kuvia ei paljoa otettu, mutta naapurillamme oli kamera.

Muistan Huvilasta pihasaunan ja sen, kun reuhuttiin pikkusiskoni Leenan kanssa. Löin pääni senkin puunappulaan. Otsassa on vieläkin himmeä jälki. Mieleen jäi myös se, kun muutimme pian hevosella Laajalahteen, jossa aloitin koulun.

Mummoni talo oli samoilla nurkilla. Isäni ja äitini olivat äänekoskelaisia. Isänäiti oli Sumiaisista ja isänisä Mämmen Kauttoja.

Telakkakadun oppilaat muistivat pois lähtevää rehtoriaan erilaisin lahjoin ja lauluin.

isä oleskeli "asumuserossa", Moilanen muistelee huvittuneena.

Suolahden lukion lakkauttaminen 2008 ja päätös yläkoulujen yhdistämisestä viime vuonna ovat saaneet näkyviä muutoksia aikaan Telakkakadun koululla.

- Olemme viime vuosina etsineet kouluyhteisömme uutta muotoa. Yläkoulujen yhdistyminen taas on oma muutoksensa ja vaatii paljon työstöä etukäteen, Moilanen selvittää.

- Telakkakadun koululla on kuitenkin aina ollut hyvä yhteishenki, opettajat ovat oppilaita lähellä ja uskaltavat panna itsensä likoon julkisesti yhteisissä tapahtumissa.

Heikki Moilanen siirtyy Hiskinmäen yläkoulun rehtoriksi ensi syksynä, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle. Espoossa rehtorina toiminut Tuija Perminkangas siirtyy Moilasen paikalle

johtamaan Telakkakadun koulua.

- Työstämme yläkoulujen yhdistymistä yhdessä yläkoulujen rehtoreiden kanssa. Tiedän kuitenkin, että Telakkakadun koululla otetaan uudet tulijat avoimesti vastaan.

- Meidän koulussa on aina ollut tosi kilttejä lapsia. Parhaiten mieleen jäävät tosin ne vaikeat tapaukset, rehtorina kun ei opi tuntemaan kilttejä oppilaita, Moilanen nauraa.

- Iloisin mielin jään eläkkeelle, Heikki Moilanen toteaa.

Taija Kolehmainen

x

1. Minkä lin nun munasta maailma on a) sotkan syntynyt Ka levalan luomi b) joutsene smyytin mu n kaan? c) telkän

x

%

3. Mikä naist a sanoista on a) taloon elatiivi-muo dossa? b) talosta c) talolta

x

%

4. Mikä on verbin bjuda imperfektimu a) bjöd oto b) bjud c) bjuded

x

v

5. Mikä luk u on kirjain x? 6x-3x=9 a) 12 b) 5 c) 3

x

6. Mikä on kalsiumin lyh enne? a) cal b) ca "Van hana fysiikan - ja kemianop ettei mikään ettaja näistä, oikea vastaus on Ca na voin sanoa, c) ka isolla C:llä."

7. Mikä on Suomen su ur in a) Saimaa järvi? b) Päijänne c) Inarinjärvi

%

x

%

x Heikki Moilanen teki peruskoulutestin, jossa sai oikein seitsemän kahdeksasta.

%

2. Mitä tyyliä Eeva-Liisa M a) realismia antereen Tä mä matka -te os edustaa? b) modernism ia c) naturalism ia

8. Mikä seu raavista EI ole dominoiva a) silmien ru ominaisuus skea väri ? b) hiuksien suoruus c) kielen tö tterölle saami nen

x

% % 15

Vas taukset:

Rakkaamme

Teuvo Antero Raatikainen s. 14.11.1948 Äänekoski k. 14.05.2011 Äänekoski Suru ei voi syvemmin koskettaa kun käsi rakkaimman kädestä raukeaa.

Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa niin rakas läheinen.

Kirsti

Pitkäaikainen työntekijämme

Teuvo Antero Raatikainen s. 14.11.1948 Äänekoski k. 14.05.2011 Äänekoski

1. C (Kanavakisat) 2. 2006 3. Möller 4. Elokuvakatsojista. Ennustus esitettiin Alfaromeossa, Apassiverilöyly Työskillä.

Lempeille vesille käy poikani tie, siunattu matkasi viimeinen. Äiti

5. 1970

Nyt olen vapaana ja mukana tuulen, saan kulkea rajoilla ajattomuuden.

Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kosteisen aamun pisara hento.

En ole poissa, vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun, ja jokaisen tummuvan illan myötä, toivotan teille hyvää yötä.

Tommi perheineen Minna perheineen Sami ja Virva Jere ja Henna Jarno, Teemu siskot perheineen muut sukulaiset ja ystävät

Vastaukset sivulla 9 esitettyihin Äksymyxiin:

6. A (Sotamies Jokisen vihkiloma) 7. B (Puukylä) 8. Pitkäsen ja Soinisen välissä Äänekosken apteekkarina toimi vuosina 1974-84 Reijo Salonen.

M-real Oyj

9. D (Konsta Vehkala on Lojohhin rumpali) 10. 1979

Siunaus toimitettu 3.6.2011 läheisten läsnä ollessa.

Kiitämme Teuvoa hoitaneita ja muistaneita.

Jaskan pals ta:

Ihanaa Alku-Kesä, Ihanaa!

J

aska tuulettaa! On vuoden kohokohta: Ihanaa Alku-Kesä, Ihanaa!

Nyt saa möyriä pellolla ja puutarhassa mielin määrin yötä päivää. Seuraamista riittää enemmän kuin jääkiekko-ottelussa, kun siemenet ja kasvit puskevat elämää. Minä kuljen ympäri puutarhaani aamuin illoin ja aina löytyy jotakin uutta!

Se, kuinka kaikki tämä puuhakkuus palkitaan ja onko loppupeleissä onnistunut, on sitten toinen juttu,. Nyt kuitenkin ladataan odotuksia, ja siihen sisältyy huumaa ja jännitystä.

Harausta ja harvennusta riittää. Tiesittekö muuten, että haraus kannattaisi tehdä yöllä, siis pimeässä. Vaikkakaan nämä Suomen valoisat yöt eivät nyt pilkkopimeitä olekaan. Monet maassa lepäävät siemenet virittyvät iloisesti itämään saadessaan vilauksenkin valoa!

Haraus kannattaa tehdä myös kastelun tai sateen jälkeen jotta maa ei kuoretu. Kun pitää harauksilla maan pinnan kuohkeana, kosteus pysyy paremmin maassa. Parasta kasveille on kuitenkin kate-viljely. Siinä maa katetaan mieluiten eloperäisellä aineksella joka säilyttää kosteuden, estää rikkakasveja, pitää maata kuohkeana, lannoittaa jne. Mitä

16

hienojakoisempi kate, sitä ohuempi kerros. Ruohosilppua riittää muutama sentti, olkea 20-30 cm. Ja tuota parasta mahdollista kate-ainetta eli ruohosilppuahan jauhetaan joka torpassa viikottain.

Harvennuksessa käytän usein sakseja, ylimääräisiä taimia nyhtäessä kun tahtovat viereisetkin taimet nousta ylös. Hyväksi olen havainnut senkin, että kastelee kasvuston illalla ja harventaa aamulla. Kastelu myös harvennuksen jälkeen, jolloin löystynyt multa tiivistyy taimien juurille. Tuosta kastelusta sen verran, että muistattehan jotta parempi kastella runsaasti harvemmin kuin vähän tämän tästä. Juuret hakeutuvat tuolloin syvälle hakeakseen kosteutta ja kestävät paremmin kuivuuttakin.

Vesiastioiden päällä kannattaa muuten pitää hyttysverkkoja jotteivat hytty-

set pääse sinne lisääntymään.

Onhan teillä nokkosvesipaljut muhimassa? Minun puutarhassani porisee aina nokkossaavi jossa on tuoreita nokkosia ja vettä suhteessa noin 1:10.

Keitosta sekoitellaan välillä, ja muutaman päivän päästä se on mahtava terveystuote joka parantaa kasvien yleistä terveyttä, karkoittaa tuholaisia ja lannoittaa.

Sitä käytetään tarpeen mukaan laimennettuna tai sellaisenaan.

Purjon taimet muun muassa saavat rotevuutta nokkosvedestä ja tuhkasta.

Meillä myös syödään nokkosia - onpa kasvimaalla oma hoidettu nokkospuskakin. Sitä ei tietenkään lannoiteta typellä eli vaikka kanankakalla, jottei nokkosista tule liian nitraattipitoisia. Pinaattikasvien ja myös nokkosen keräämistä suositellaan ottamaan talteen aurinkoisella säällä, jolloin nitraattipitoisuus on pienin. Nokkosen sanotaan olevan kivennäisaine- ja vitamiinipitoisuudeltaan

selvästi paras lehtivihannes.

Minä kehoitan myös siirtämään hienoja heinämättäitä luonnosta puutarhaan. Heinät taitavat olla jonkimoinen puutarha-trendi, ja mitä noita kaupasta ostamaan kun kenturat rehottavat komeita mättäitä. Niitä on myös hauska opiskella, ja kun siihen hommaan innostuu löytää ihmeellisen hienoja korsistoja ja tupaksia.

Sama homma yrttien kanssa, sinne grillipaikan viereen pieni yrttimaa tai -ruukku, josta voi kokatessa käydä riipimässä tarvittavat ryydit pihvien päälle.

Todella lähiruokaa!

Pitäkää itsenne kurissa ettei puutarha-ähky iske, nimittäin joillakin siinä on kova työ! Haistelkaa ja maistelkaa avoimin aistein.

(joka aikoo askarrella ja istuttaa humalasalon. Humala on vanha luonnonvarainen lehtokasvi, jonka lupuliini antaa hyvän unen ja jonka kevätversot ovat herkkua...)

8 · 2011

| Ä KS

Syksyllä, jos koskaan!

Kiinnostaako ammatti ruokapalvelujen alalta?

Kouluttaudu kokiksi Äänekoskella.

Koulutus tarkoitettu ammattia vailla oleville ja alan vaihtajille, eikä aiempaa kokemusta alalta vaadita.

Osaajasta ammattilaiseksi!

Suurtalouskokin tehtäviin valmistava koulutus Äänekoskella.

Kotityöstä ammatti tai oma yritys tulevaisuudessa?

Kotityöpalvelujen koulutus Äänekoskella.

Olisiko puhtaus ammattialasi!

Puhdistuspalvelualan työtehtäviin valmistava koulutus Äänekoskella.

Kysy myös työttömyysetuudella tai oppisopimuksella opiskelun mahdollisuutta! Katso lisätietoja ja muu tarjontamme: www.poke.fi/aikuisopiskelu.

Puhelin (014) 519 2400.

www.poke.fi Aikuiskoulutus

Halutaan ostaa

RT-kaksio

Äänekosken keskustasta puh.044-076 7718

VUOKRATTAVANA YKSIÖ 25 m2 Ä:ken Keskustassa Vapautuu 1.7.

P. 040-5650941

Alueensa johtava aikuiskouluttaja!

Yksityishenkilöiden ilmoitukset

-50 % Halutaan ostaa tai vuokrata Äänekoskelta tai lähiympäristöstä tilava

OMAKOTITALO

n.300 m2 ,1-kerroksinen, rauhalliselta alueelta

Puh. 0400 - 832 330

KADONNUT ISO PUNERTAVA KISSA (9 kg) KISSA KATOSI 3.6. PUISTOKADULTA ÄÄNEKOSKELTA. KISSA ON TOSI KILTTI JA TOTTELEE NIMEÄ ELVIS. HAVANNOISTA VOI SOITTAA NUMEROON 044 3407602.

Parasta pihallesi!

Kekkilän tuotteet suoraan pihallesi: Mullat • Kuorikatteet • Valmisnurmikko Tilaukset:

Myyntipalvelu, puh. 020 790 4040* Äänekosken Kuorma-autokeskus Puh. 0424 944 320 kekkila.fi/pihanrakentajille *) Soitto kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min

ä ks

|8

· 2 011

17

ÄKSY MIE S

Potilaskertomus

S

ain kutsun sairaalaan. Halusivat tutkia pääni. Kutsu tipahti postilaatikkoon pian sen jälkeen kun olin kertonut lääkärille huolehtivani hyvinvoinnistani äänekoskelaisia perinneherkkuja nauttimalla. Olin sinnitellyt yli 50-vuotiaaksi vetämällä naamariin litukkaa, aurajuustoa, tappaiskeittoa ja tikkuviinaa.

Kutsun mukana tuli lomake, jossa minulta pyydettiin lupaa potilastietojeni siirtelyyn sinne sun tänne. Täytin lomakkeen nopsaan ja lähdin tutkimuksiin.

Kun näin sairaalan, iski syyllisyys. Ajattelin, että jos vikaa päästä löytyy ja joudun osastolle, edessä on laajennus, koska sairaala on jo nyt viimeistä käytäväpaikkaa myöten täynnä. Pitää räjäytellä kiviä ja laskea lujuuksia. Betonimylly kolisee yötä päivää. Kuntien täytyy korottaa veroäyriä. Näin viattomat ihmiset joutuvat pääni maksumiehiksi.

Sisällä sairaalassa syyllisyys syveni. Jouduin kyselemään monelta valkotakilta tietä. Tarjosin myös täyttämääni lomaketta sinne sun tänne. Halusin heti kättelyssä osoittaa, etten ole liikkeellä vilppi mielessä.

Kukaan ei lomaketta huolinut, mutta jokainen jaksoi neuvoa kärsivällisesti tietä perille. Vein uupuneitten ammattilaisten kallista aikaa, jonka he olisivat voineet käyttää ihmishenkien pelastamiseen.

Lopullisesti menin paniikkiin, kun minut ohjattiin ovelle, jonka takana teki töitään erikoislääkäri. Sanoin, että olen niin yksinkertainen ihminen, ettei minussa voi olla mitään niin erikoista vikaa, etteikö sitä voisi edullinen yleislääkäri selvittää.

Keskusteluissa olin lyhytsanainen, en valittanut mitään kehoni kohtaa vaan kerroin tuntevani oloni harvinaisen hyväksi.

Yritin säästää näin sen mikä säästettävissä oli. Erikoislääkäri voisi rientää pelastamaan ihmisiä, jotka olivat erikoisten tautien vaivaamia.

Mutta mikään ei auttanut. Erikoislääkäri ohjasi minut kokeisiin, joista monet tehtiin kalliin näköisillä kojeilla. Miksi kuulokin pitää tutkia kojeella? kyselin hoitajalta.

Eikö sitä voisi tutkia kissaa kuiskaamalla niin kuin kansakoulussa tehtiin?

Odotin tutkimustuloksia ristiriitaisin mielin. Olisi hyvä jos jotain vikaa löytyi-

si, ettei koko kallis revohka olisi mennyt aivan hukkaan. Vian pitäisi olla kuitenkin niin pieni, etten joutuisi osastolle enkä varsinkaan leikkaussaliin. Puukkomiehet ne yhteiskunnalle vasta kalliiksi käyvät, kun niille pitää ostaa kalliita lamppuja ja erikoishanoja, joita voi käyttää kyynärpäillä.

Paras olisi, jos voisin hoitaa vaivan kotikonstein: painepesurilla tai pulloharjalla.

Sitten sain tulokset. Päästäni ei löytynyt mitään. Erikoislääkäri sanoi, että sitä on liikkeellä.

Kaivoin ruttuisen lomakkeen, jolla annoin luvan siirrellä potilastietojani sinne sun tänne. Erikoislääkäri ei lomaketta huolinut, vaan pyysi toimittamaan sen hallintoon. Etsiskelin hallintoa aikani, mutta kun en häntä omin nokkineni löytänyt, lähdin ja vein lomakkeen marketin ilmoitustaululle. Ajattelin, että sieltä sitä voivat kiinnostuneet käydä lukemassa.

Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Uuttera Uurastaja H

öyrylaiva Karl Boström pääsi aalloille Varkaudessa vuonna 1908.

Ensimmäiset työvuotensa laiva kynti Hangossa jäänmurtajana ja hinaajana. Pian alus myytiin Viipuriin, jossa joutui hurjiin seikkailuihin.

Punaiset joutuivat mottiin vuonna 1918 Viipurissa ja ryöväsivät aluksen. Uuttera hinaaja raivasi tiensä ulos kiipelistä ja suuntasi kohti Pietaria. Venäläiset ottivat laivan käyttöön ja muuttivat nimeksi Trushcsenik.

Tarton rauhansopimus palautti aluksen Viipuriin vuonna 1920 ja nimi vaihdettiin Uurastajaksi. Viipurin Sahalle siirtynyt Uurastaja myytiin 1930 Suolahden Tehtaille.

Puinen kansi oli ravistunut huonoon kuntoon, ja hyteissä nukkuneet vapaavuorolaiset valittivat päälleen satavan. Koko täkki ja kansirakennelmat uusittiin rautaisiksi.

Uurastajaa kehuttiin vesistön vahvimmaksi hinaajaksi.Aluksessa ei ollut sähkölaitteita ja öljyvaloilla hoidettiin niin kulku kuin muukin. Alus oli edistyksellinen, sillä siinä oli keittiö. Varustukseltaan vaatimaton, puuhella, eipä juuri muuta. Kylmälaitteet loistivat poissaolollaan. Tarjolla oli keittoja, voimakkaasti suolattua läskiä ja leipää.

Tuoretuotteita ostettiin taloista ja haettiin matkan aikana veneellä. Yhdeksänhenkisen miehistöön kuului emäntä, joka lisäsi ylellisyyttä.

Uurastaja hinasi tukkinippuja ollen Rauma-Repolan leivissä. Pisin hinausmatka oli 220 km Pielavedelle. Matka kesti kolme viikkoa ja mukana kulki 250 tukkinippua. Pielaveden kolmeviikkoiseen matkaan sisältyi neljä sulkukanavaa jolloin tukki-

kuorma jouduttiin suluttamaan pieninä osina ja vei aikaa useita päiviä. Työ vaati erittäin hyvää vesistön tuntemusta. Pitkää tukkikuormaa hinattaessa ei hinaaja voinut pysyä aina reitillä, vaan kuorman ohjaamiseksi oikeaa linjaa pitkin laiva joutui vetämään kuormaansa usein laivaväylän ulkopuolella. Hinausta tehtiin yötäpäivää, sateessa ja sumussa sekä pimeässä, navigointivälineinä kartta ja kompassi. Ei ollut GPS;ssiä eikä tutkia vaan luja ammattitaito.Sodan jälkeen laivaa uudistettiin ja se sai sähkövalaistuksen. Lisäksi laivaan tuli myöskin radiopuhelin jonka avulla laivanpäällikkö sai tarvittaessa ohjeita konttorista.Uurastaja ei välttynyt seikkailulta Keiteleellä seilatessaankaan. Vuonna 1946 se törmäsi yön pimeydessä hinaaja-Uhmaan.

Uhma upposi, mutta onneksi ihmisuhreilta vältyttiin.

Viimeinen hinauskesä oli 1960. Seuraavana vuonna 1961 laiva katsastettiin ja varustettiin keväällä, mutta jäi seisomaan varalle. Syksyllä kun viimeinen kuorma oli jäljellä, dieselhinaaja rikkoutui. Silloin lämmitettiin Uurastaja ylös ja miehitettiin.

Niin laiva haki viimeisen kuorman Viitasaarelta Suolahteen. Syksyn viimeinen kuorma ja laivan viimeinen. Seuraavaa työkesää ei enää tullut. Kalle Liimatainen siirtyi muutamaksi vuodeksi diesel-laivoihin, joista totesi, nämähän ei tuoksu laivalle.

1960-luvun lopulla Uurastajaa alettiin romuttaa ja koneistosta tyhjennetty runko dieselöitiin yksityiskäyttöön.

Uurastajan työvuodet aloitti 1908 eläkkeelle 1961 Kuva: Suolahden tehtaiden historiikki

Uurastaja vanhuuden levossa Saunalahdessa

Marjo Steffansson

Etsintäkuulutus: 18

■■ Missä ovat muistot Korona-baarista? Kerro muistosi osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

8 · 2011

| Ä KS

2TTMMHSSDKDSJNĎ@RTMSNRHĎLXXMSH¸ Ď -XSĎNMĎ@HJ@ĎK@HSS@@ĎSTTL@RS@ĎSNHLDDM Ď ĎĎ

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2.

2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264.

Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

89 m2

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, OKT

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2.

2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264.

Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

78 m2 LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ„VIRTA, KT, 4 h, k, p

89 m2

LEPPĂ„VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Vapaa. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e.

Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/ Vekkeli.

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä.

Muuttamaan pääset heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. Heinävedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, KT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

89 m2 LEPPĂ„VIRTA, OKT

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä.

Muuttamaan pääset heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, KT, 4 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

89 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. Heinävedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 160.000 e. Heinävedentie 264.

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

55 m2 LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Muuttovalmis, hyväkuntoinen omakotitalo. Mh. 166.000 e. Heinävedentie 264.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV KiinteistÜnvälitys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski p. 010 228 4460

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2.

2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 132.000 e. Heinävedentie 264.

Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2.

2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264.

Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

.XQ DVXQQRQYDLKWR RQ DMDQNRKWDLVWD PH SDOYHOHPPH 7DUMRDPPH Nl\WW||VL DPPDWWLWDLWRLVHW YlOLWWlMlW MD K\YlQ SDLNDOOLVWXQWHPXNVHQ VHNl P\\WlYlOOH NRKWHHOOH ODDMDQ QlN\Y\\GHQ QLLQ QHWLVVl NXLQ OHKGLVVlNLQ

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632

Jarmo Berg ArviointipäällikkÜ LKV, AKA auktorisoitu kiinteistÜarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo Häkkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. Kysy välityspalkkiotarjoustamme. Normaali välityspalkkio velattomasta kauppahinnasta on 4 % krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. + alv. 23 % = 4,92 % ja vähimmäispalkkio 2 000 ₏ + alv. 23 % = 2 460 ₏. Puh.hinnat 010-alkui129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: siin numeroihin lankapuh. 0,0828 ₏/puh + 0,595 ₏/min ja matkapuh. 0,028 ₏/puh + 0,1704

Äänekosken joka kotiin.