ÄKS nro 14

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 1 4 · 1 4 . 9 . 2 0 1 1

Haastattelussa Mr/Mrs Äänekoski s. 14

Kaikkien Aikojen Koskelainen s. 18

Ruokasaarnaajan juhlamenu s. 24

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN 100-VUOTISJUHLA Juhlajumalanpalvelus Äänekosken kirkossa klo 10.00. Äänekosken kaupungin 100-vuotisjuhlallisuuksien pääjuhlaa vietetään Äänekosken liikuntatalolla 25.9.2011 klo 14.00 alkaen.

Juhlapuheen pitää Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan.

Tervehdysten vastaanotto on Äänekosken kaupungintalolla klo 12.00 - 13.30, johon toivomme ajanvarauksen 19.9.2011 mennessä, helena.salmela@aanekoski.fi, p. 020 632 2011.

Juhlan jälkeen kahvitarjoilu.

Mahdolliset muistamiset pyydämme osoittamaan Taiderahaston tilille: Nordea 204538-2609 Tilaisuus on avoin kaikille.

Suosittelemme juhlaliputusta 100-vuotisjuhlapäivänä.

Keihäs-Kinnuset jyräsivät, kun Kaikkien Aikojen Koskelaista äänestettiin ÄKS äänestytti paikallisia vaikuttajia siitä, kuka on Kaikkien Aikojen Koskelainen. Kinnusen keihässuku menestyi kisassa hienosti: Jorma oli kakkonen, Kimmo neljäs.

Kun vastaava äänestys järjestetään seuraavan kerran, vaikkapa 125-vuotisjuhlien kunniaksi 2036, saattaa listalla olla jo kolmannen polven Kinnunen.

Esimerkiksi Jami, joka voitti kesällä ensimmäisen mitalinsa, hopean, nuorten SM-kisoissa. Äänestyksestä lisää sivuilla 18-19.

Tilaisuuteen järjestetään linja-autokuljetukset seuraavasti: 1. auto: Kalaniemen vanha koulu 13.00, Konginkankaan linja-autoasema klo 13.15, liikuntatalo klo 13.45.

2. auto: Sumiainen Kuntala 13.00, Suolahden linja-autoasema 13.20, liikuntatalo 13.40.

Paluukuljetukset lähtevät noin klo 16.15.

Ilmoittautumiset kuljetuksiin kulttuuritoimistoon Tiina Oksanen-Vehkalalle torstaihin 22.9.2011 mennessä, puh. 020 632 3257.

Tervetuloa! ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI

Täyden palvelun korjaamo

AD huoltaa, alkuperäinen takuu säilyy.

Alk. 425€ Alk. 480€

Korjaamopalvelut | Jopi Motors Oy | Ratakatu 11, 44200 Suolahti Puh. 014 542 077 / 044 099 0166 | ARK 8.00–16.30 www.jopimotors.net | www.ad-finland.com

2

10 0

| ÄKI

Kaikkien Aikojen Koskelainen

Mr/Ms Äänekoski Satavuotias muistelee.

14/2011

ÄKS listaa kaikkien aikojen Koskelaiset.

Seuraava ÄKS ilmestyy 28.9.2011

14

18 Toimittajalta Terho Vuorinen

X14

P

Emännällä satanen mittarissa Hirven esikoinen määrättiin Amerikkaan töihin jo nuorena.

Toinen poika asuu edelleen Äänekoskella.

S

elma Hirvi istahtaa hitaasti keinutuoliinsa, kurottaa vilttinsä ja asettelee sen tarkasti syliinsä, suojaamaan syksyn viimoilta. Keinutuolista näkee suoraan ulos pienestä kerrostalohuoneistosta. Viereisellä pöydällä on kortteja onnittelemassa 100-vuotiasta pitkästä iästä.

- Ennen vanhaan sitä oli aivan eri meininki, Äänekoskellakin oli kauhean kova meno. Nyt tää on tällainen hiljainen paikka, Hirvi tokaisee.

Hirvi, tyttönimeltään Lakonen, syntyi vuoden 1910 lopussa Jämsässä pieneen perheeseen. Ennen Äänekoskelle saapumista nuori Hirvi kerkesi nähdä etelän elämää parin vuoden ajan.

- Silloin aikanaan lähdin rippikoulun jälkeen Helsinkiin, olin siellä erään herran luona syöttämässä asukkaita. Yhtenä päivänä olin keittiössä töissä, kun ovelta kuului karhea miehen ääni: ”Sellainen on asia, että täällä pitäisi olla töissä Hiriven Selema.” Niin se ilmoitti sitten, että hän ottaa minut mukaansa töihin Äänekoskelle ja kehottipa vielä antamaan minulle lopputilin siltä istumalta. Äänekoskelle oltiin juuri perustamassa

1554 Lauri Pekanpoika Leinonen asettuu asumaan Iislahden eräsijalle. Hän on Konginkankaan ensimmäinen nimeltä tunnettu asukas

uutta mahtipontista hotellia. Vuosi oli 1937.

Hotelli Hirvessä oltiin kuultu, että Selmassa on ainesta ravintolan emännäksi; Hän on ahkera ja miellyttävä nuori nainen, joka osaa leipoa erinomaisia pullia.

- Toistakymmentä vuotta minä siellä mieheni serkun, Eelis Hirven, hotellissa emäntänä toimin, eikä sitä menoa voi nykyään kuvitellakaan! Kaiken maailman kaupparatsut ja liikemiehet tulivat päivittäin syömään lounasta ja pitämään liikeneuvotteluja meidän ravintolaan. Olihan minulla siellä kaksi apulaistyttöä, mutta niillä meni aika tiskatessa, silloin kun ei mitään koneita ollut. Voi sitä tiskin määrää! Hirvi huokaisee.

- Asiakkaista tuli ajan mittaan läheisiä, ja tunnelma oli aina niin kodikas. Herrat tulivat taputtelemaan olalle ja huutelemaan keittiön ovelle, että ”Missäs se Selema on? Älä kuule säikähdä, huomenna tulee taas iso porukka.” Se oli sellaista pelleilyä, hauskoja ukkojahan ne oli.

Hotellin ravintolan emännöinti vei ison osan Hirven elämästä. Perheen ja työn välillä oli yritettävä tasapainoilla, eikä se aina ollut helppoa. Vapaa-aikaa ei tahtonut löytyä millään.

1714 Venäläiskasakat surmaavat yli 30 Konginkankaan Pyyrinlahdelle majoittunutta suomalaississiä Pohjan sodan aikaisessa Huosiaismäen taistelussa

1642 Konginkankaan ja Kalaniemen kylät liitetään uuteen Viitasaaren pitäjään, joka irtaantuu Rautalammin kunnasta

- Enhän minä kerennyt missään huvituksissa käydä. Töistä kun ei passannut lähteä ennen kuin oli vieraat ja juhlijat ruokittu, välissä saattoi mennä yömyöhään. Ja joka aamu olin töissä ennen kello kuutta leipomassa pullia, kakkuja ja leipiä. Herrat tykkäs, että kaiken piti olla itse leivottua ja ruoan kunnon ruokaa.

- En minä ymmärrä mistä se juttu lähti, mutta hotellin uudetkin vieraat tiesivät tulla kysymään aina ”Seleman pullia”. Eivät kerenneet pullat edes jäähtyä, ku niitä jo vietiin kotia tuliaisiksi asti. Olivat kuulemma parempia kuin kotona leivotut, Hirvi hymähtää ja nappaa karkkia kulhosta.

Enää Hirvi ei leivo, ei ole moneen vuoteen pystynyt, kun ikä alkaa painamaan eivätkä kädet kestä. Nykyään ei kiire paina joulukuussa toiselle sadalle siirtyvää Hirveä. Hyvillä ilmoilla hän istuu parvekkeella ja katselee Äänekosken menoa.

- Täällä sitä on koettu kaikki surut ja ilot, täällä ovat olleet kaikki ystävät. Ei minulla ole mitään pahaa sanottavaa tästä kaupungista, Äänekoskella on aina ollut erittäin mieluista asua.

1866 Konginkankaan kirkko valmistuu

1802 Sumiaisten kirkko valmistuu

1785 Postikonttori Koiviston Muhluniemeen

Taija Kolehmainen

1868 Sumiaisten kunta perustetaan

ikkupoikana kuulin hurjia juttuja.

Isommat pojat kertoivat, että joukko äänekoskelaisia nuoria olisi lähdössä pesäpallomailojen kanssa Rotkolaan tappelemaan suolahtelaisia riidankylväjiä vastaan.

Meistä oli vuonna 1973 tullut kaupunkilaisia ja paremmuus Suolahden kauppalan luusereita vastaan piti todistaa. Pahaa jälkeä oli kuulemma tulossa.

Ehkä jotain nahinaa joskus olikin. Uutisia suurista verilöylyistä en ole jälkikäteen löytänyt, joten niin sanottujen urbaanien kauppalatarinoiden joukkoon nuo jutut taisivat mennä.

Astalokin oli outo: olen yhä siinä ymmärryksessä, että kaikki pesismailat pidetään aiheellisesti - käsiaseiden tapaan asiallisesti lukituissa kaapeissa. Sellaisiin oli avain vain Pesolan Veikolla kaltaisilla herroilla!

Muisto todistaa siitä, että historia on muutakin kuin tylsiä vuosilukuja. Jokaisen kirjoihin merkityn merkkipaalun takaa löytyy enemmän: tarinoita, elämyksiä, muistoja.

On silti hyvä tietää, että kaupunkimme teollisuudelle luotiin vahva perusta, kun Äännekosken Osakeyhtiön (huomatkaa kirjoitusasu!) perustamiskirja allekirjoitettiin 1896. Vähintään yhtä tärkeää oli JyväskyläSuolahti-radan valmistuminen kaksi vuotta myöhemmin.

Käsissäsi on hieman erikoinen ÄKS. Kannessa ei ole ketään kädet ja jalat harallaan.

Sisältö on muutenkin poikkeava, sillä Äänekoski täyttää sata vuotta, ja mekin haluamme juhlia!

Vuosilukuja X14:ssä on yllin kyllin, sillä peilaamme kotiseutumme historiaa aikajanassa muun maailman tapahtumien kanssa.

Järjestimme myös äänestyksen Kaikkien Aikojen Koskelaisesta. Tulokset sivuilla 18-19.

Mutta numeroita tärkeämpiä ovat kuitenkin ihmisten tarinat. Niitä tästä numerosta löytyy. Myös mielikuvituksellisia, kuten sivuilta 14-15 huomaatte.

Kuntaliitoskaupungin juhlavuosi on monen sumialaisen, konginkankaalaisen ja suolahtelaisen mielestä keinotekoinen. Mutta nyt nirppanokkaisuus sivuun! Ei juhlimisessa mitään pahaa ole!

Onnea! Kaikille!

1885 Äänekosken kansakoulu aloittaa toimintansa

1880 13 hukkui Sumiaisten Peiponlahdella, kun hautajaissaatossa olleiden kahden veneen törmäys aiheuttaa paniikin

1892 Kalle Piilonen rakennuttaa kahden laukaalaistalon kanssa 55 km mittaisen puhelinjohdon, joka päättyy Piilolan taloon

1890 Viitasaari-KonginkangasSumiainen tie valmistuu

1894 Keski-Suomen opisto aloittaa toimintansa

Pieni jääkausi alkaa Euroopassa

ä KI

| 10 0

1595 Shakespearen klassikko Romeo ja Julia ilmestyy

1543 Agricolan aapinen, Abckirja, ilmestyy

1703 Pietari Suuri perustaa Pietarin 1660-1680-luku noitavainot laajimmillaan Ruotsin valtakunnassa

7

AIkajana jatkuu sivulla 7.

3

Maalaismaisemaa

Avaus

Hannu Javanainen

Markku Hytönen

Ä

änekosken 100-vuotis päivänä on isoveljen eli Konginkankaan hyvä onnitella nuorempaansa. Konginkankaan kunta perustettiin vuonna 1895 eli olisi jo 116 vuotta vanha.

Siis onnea! Äänekoski on kaupunkikuvaltaan hyvin moni-ilmeinen. Teollista keskustaa ympäröi vahva maaseutumaisema vihreine peltoineen ja metsineen. Kyläkunnat Äänekosken ympärillä ovat vahvoja ja tarjoavat väljän ja luontoa lähellä olevan asuinympäristön.

Nykyajan kiireen keskellä kylät antavat oivan ympäristön elämisen laatua hakeville. Tämän ovatkin jo monet oivaltaneet ja kyliin on virrannut uutta väkeä. Tämän kehityksen jatkumiseksi esitän pienen toivomuslistan: Vaikka olemme rakentamassa uutta terveyskeskusta, tulee meidän säilyttää nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina niitä tarvitseville. Pelkona on, että uudelle ja komealle terveyskeskukselle uhrataan terveysasemat. Näiden häviäminen uhkaisi muidenkin palvelujen vähenemistä.

Kaavoituksessa tulisi suosia väljää ja moni-ilmeistä rakentamista. Turha tänne on tuoda kaupunkimaista tiukkaa ja yksioikoista kaavoitusta. Hyvin moni maalle muuttava haluaa punaisen tuvan ja peruna- ja ryytimaan. Tämä heille suotakoon.

Koulut ja lastenhoitopalvelut tulisi säilyttää nykyisellään. Pieniä lapsia ja koululaisia ei tulisi keskittää. Pienet kotoiset koulut antavat lapsille hyvän elämisen eväät.

Tieverkosto on hyvin tärkeä kylillä asuville. Samoin vesi ja jätevesiverkosto. Valitettavaa on, että julkinen liikenne on vähenemään päin. En ymmärrä miksi kaikkien pitää ajaa yksin omalla autolla töihin.

100 vuotiaan Äänekosken vahvuus on tarjota jokaiselle erilaisia asuinympäristöjä . Kehitetään siis tätä rikkautta tasapuolisesti, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen. Julistettakoon Äänekoski hyvän asumisen kunnaksi !

On hienoa olla äänekoskelainen

O

len tänä vuonna asunut Äänekoskella 30 vuotta ja saman ajan olen työskennellyt kaupungin palveluksessa neljässä eri virassa, joista kaupunginjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Tänä aikana olen saanut aitiopaikalta kokea kaupungin nopean kehityksen maakuntamme pohjoiseksi veturiksi ja ylimaakunnallisesti merkittäväksi työmarkkina- ja asuinalueeksi. Varsinkin viimeisimmän kuntaliitoksen jälkeen kaupunkimme elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus on lisääntynyt merkittävästi. Osoituksena siitä on mm. kaupallisten palvelujen kehittyminen, työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja positiivinen väestökehitys.

Kaupunkimme on aktiivisesti mukana myös maakunnallisessa seutuyhteistyössä, mitä toteutetaan mm. Jyväskylän kaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman kautta. Ohjelmaan sisältyy kolmena eri osiona Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski -kehittämisvyöhykkeen alueellinen eheyttäminen, innovaatiovyöhykkeen rakentaminen ja palveluinnovaatioiden kehittäminen. Tämä kaupunkiseutu on osaavien ihmisten, vahvan infastruktuurin, metsien ja järvien varaan rakentuva sisäisesti eheä, energiatehokas ja logistisesti toimiva aluekokonaisuus. Seudulla sijaitsee maakunnan työpaikoista 80 %. Samoin maakunnan asukkaista 80 % asuu tällä vyöhykkeellä.

Vaikka kaupunkimme tunnetaankin korkean teknologian teollisuudesta, voimme kuitenkin samanaikaisesti nauttia myös upeista luonnonolosuhteistamme, puhdistuneesta ympäristöstämme ja monipuolisista asuinja harrastusmahdollisuuksistamme.

Olen tyytyväinen kaupunginjohtaja. Näillä sanoilla olen usein viime aikoina aloittanut julkiset esiintymiseni mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa, koulutustapahtumissa ja seminaareissa. Toivon, että te kaikki Äänekosken asukkaat, yritykset ja yhteisöt voisitte yhtyä tähän tyytyväisyys-teemaan ja olla samalla ylpeitä omasta kotikaupungistanne, kiistämättömät perusteet siihen ovat olemassa. Äänekoski on ollut 100 vuotta menestyksessä mukana ja haluaa edelleen olla kuntakentän ja elinkeinoelämän edelläkävijä. Toivotan teidät tervetulleiksi kaupungin 100-vuotisjuhlallisuuksien pääjuhlaan liikuntatalolle sunnuntaina 25.9.2011 klo 14.00 alkaen.

Hannu Javanainen Kaupunginjohtaja

Harakka

Seuraavat sata vuotta

Ä

änekosken historia ei ole pitkän pitkä, se ulottuu vain muutaman polven päähän. Tämän tajusin heinäkuussa Äänekosken Sarjakuvaseuran 30-vuotisjuhlassa, kun sain juttuseuraksi Eino Pajusen (88 v.).

Eikalla oli muistoja jokaisesta Äänekosken kauppalan- ja kaupunginjohtajasta. Heistä ensimmäisen, Ahti Kärkkäisen, hän oli tavannut 1931. Eikan isä oli ihmetellyt uutta, komeaa kansakoulua: miten saadaan lapset riittämään noin valtavaan pytinkiin.

On saatu riittämään, kaiketi vielä luonnonmenetelmällä. Paljon onnea siis, satavuotias kotikunta!

Synttärijuhlat antavat tilaisuuden kunnioittaa ihmisiä, jotka ovat olleet eniten hyödyksi, avuksi ja iloksi toisille. Arkielämässä ei tunnu luontevalta tuosta vaan alkaa kiitellä kanssamatkustajia, edes selän takana, joten tilaisuuteen tarttui ilahduttavan innokkaasti 80 paikallista vaikuttajaa, joilta pyysimme listaa Kaikkien aikojen

4

koskelaisista.

Eniten ääniä saivat ennakoidusti seudun suurmiehet. Mikko Niskanen ikuisti kotiseutunsa elokuviin, Kinnuset ovat MEja MM-miehiä kahdessa polvessa, valtiopäivämies Kalle Piilonen oli yksinkertaisesti Äänekosken isä.

Mukavin havainto listasta on kuitenkin se, että äänekoskelaiset pitävät kunniassa puurtajia ja puuhaihmisiä. Se monesti epäkiitollinen työ, jota yhteistoiminnan veturit ovat hoitaneet, saa viimeistään nyt kauniin kiitoksen. Äänekosken komeasta urheiluhistoriasta eivät niinkään nouse esiin huippu-urheilijat, vaan seuratoiminnan mahdollistajat: Rannan Make, Nurmen Mervi sekä legendaarinen Kokko-Pena. Äänestys osoittaa myös, miten korvaamaton Koskela on koskelaisille. Nuorisotyön merkkimies Pekka Häyhä, kansalaisopiston rehtori Pentti Siekkinen ja Koskelan Tanssin sielu Vuokko Savolainen nauttivat kaikki korkeaa arvostusta.

Kotiseudun kulttuurin kirjaajat, Aarne

Vuorinen ja Erik Relander, saivat kiitoksen elämäntyöstään. Myös Annikka Wahrmannia muistettiin - hän kasvatti sekä Äänekosken Naiskuoron että monta soittajien sukupolvea.

ekaluokkalaiset heti siistiin parijonoon.

Se, että elämän varrella on poikettu rivistä, pidetty meteliä ja menty vääristä ovista, ei ole hänen vikansa harakka@txti.net

Arjen ja työn tiimellyksessä saattaa kulttuuri, ja hui, taide tuntua turhalta vöyhötykseltä; sivistys ja itsensä kehittäminen hienostelulta.

Lista todistaa kuitenkin toista. Yhdessä tekeminen ja yhdessä kokeminen on sitä elämän herkkua. Ja kulttuuri jättää jälkiä oli kyse palloilusta, piirtämisestä, punkista tai pianonsoitosta. Äänekosken seuraavat sata vuotta näyttävät valoisilta, jos vain riittää yhteisen hyvän tekijöitä - innostajia ja kannustajia, vetäjiä ja mukaanvetäjiä.

Siksi haluaisin vielä erikseen ja yhteensä kiittää kaikkia koskelaisia kasvattajia.

En ikinä unohda sitä syyskuista aamua 1969, kun ensimmäistä kertaa astuin tuohon kunnioitusta herättävään kivitaloon.

Opettajani Bertta Vuorinen komensi 10 0

| ÄKI

X toimii jalkanakin Koivistonkylällä Muhluniemessä on iso tupa. Isossa tuvassa on iso pöytä ja isossa pöydässä järeät, äksänmalliset jalat. Ovatko X-jalat ovat toimineet pöytälevyn kannattimena jo vuodesta 1785, jolloin Muhluniemeen tuli postikonttori?

Gallup Äänekosken hienon ja kunnioitettavan 100-vuotisen taipaleen kunniaksi ÄKS päätti selvittää, mikä on kaupunkilaisten mielestä parasta Äänekoskessa. Mikä on se taika, joka saa yhdet jäämään tänne ja toiset palaamaan kotiseudulleen?

Syytä epäillä rikosta 17.8. sattunut öljyvahinko on osoittanut annettuja tietoja suuremmaksi. Poliisi on aloittanut rikostutkinnan ilman rikosilmoitusta. Ylen uutisten mukaan tutkinnan alkumetreillä kävi selväksi, että Äänevoiman voimalasta pääsi öljyä omille teilleen ilmoitettua 3-5 kuutiota huomattavasti enemmän. Tutkintaa johtava rikoskomisario Olavi Saunamäki kertoo, että öljyä valui voimalaitoksesta useampikertainen määrä, jopa toistakymmentä tuhatta litraa. Se, mitä Kuhnamoon päätyi, sitä ei vielä tiedetä.

Poliisin mukaan kyse on senkaltaisesta ympäristörikoksesta, että rikostutkinta aloitettiin ja asiassa tapahtuneet laiminlyönnit saivat poliisin epäilemään rikosta. Esitutkinta on myös syyttäjän mukaan aiheellinen. Poliisi tutkii nyt venttiilejä ja suoja-aitoja.

Vahingon aiheuttaja vastaa kustannuksista, Äänekosken kaupungin ympäristötoimi on vastannut siivouksesta.

Niko Sneck - Sanottaisko vaikka niin, että tämä on sopivan kokoinen paikka. Äänekoski ei ole liian iso, muttei liian pienikään. Tykkään asua täällä!

Suolahdessa ei polskutella

Tiedäks! ★★Äänekoskella asuu viisi sata vuotta täyttänyttä henkilöä ★★Äänekosken Shell täyttää tänään sata vuotta. Onnea!

Suolahden uimahalli on ollut suljettuna remontin vuoksi kesäkuusta lähtien. Remontti on viivästynyt, ja jatkuu aina marraskuun loppuun saakka.

Karkista pala Vietnamiin Äänekosken oman tyttöbändin XS:n laulaja Karoliina Taivalmäki joutui skootterionnettomuuteen ystävänsä kanssa kesken matkan. Tyttöjen tarkoituksena oli viettää kaksi kuukautta Itä-Aasiassa, mutta reissu keskeytyi Vietnamiin vain viikon matkaamisen jälkeen.

- Me oltiin Jennin kanssa ylittämässä katua yks ilta, ja Vietnamissa toi liikenne on hieman erilaista kuin täällä Suomessa. Meitä kohti tuli kovaa vauhtia skootterilla känninen mies, joka törmäs muhun oikealta puolelta, ja katoin, että multa törröttää luu ja mä kaaduin Jennin päälle. Siinä mä olin jalasta. Mä en osannu tehä muuta kuin huutaa, Karkki muistelee.

Tytöt saivat ambulanssikyydin vasta, kun länsimaalaiset soittivat heille apua. Paikalliset eivät huomioineet heitä, todennäköisesti todistajaksi joutumisen pelossa.

- Hoitajat antoivat mulle morfiinipiikin ja repäisivät väärässä asennossa olleen jalan suoraksi. Sitten meidät kuljetettiin paikalliseen sairaalaan, joka oli aivan kauheassa kunnossa! Siellä oli todella likaista ja ötököitä kulki iholla öisin. Kukaan ei osannut kertonut meille, mitä tapahtuu.

- Lopulta pääsimme yksityiselle lääkärille, ja sieltä meidät lähetettiin Bangkokiin. Mulla oli avomurtuma ja jalka poikki kahdesta kohdasta.

Tytöt kuljetettiin Suomeen ja uuteen leikkaukseen. Äksä toivottaa pikaista paranemista, stage odottaa!

1900 "pässinrata" Suolahdesta Äänekoskelle otetaan käyttöön

1904 Voimistelu- ja urheiluseura Huima aloittaa toimintansa 1903 Äänekosken Työväenyhdistys perustetaan.

VPK:n talo valmistuu

1903 Wrightin veljekset saavat lentokoneen ilmaan ä KI

| 10 0

1904 Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin

1905 kuusi vuotta aiemmin valmistunut tehtaan saha palaa. Tie Konginkankaalta Äänekoskelle valmistuu.

Suolahden Työväenyhdistys perustetaan

1905 Lenin ja Stalin bolshevikkien ensimmäisessä puoluekokouksessa Tampereella

1906 maan suurin paperikone käynnistyy, VPK:n 10-vuotisjuhlat ovat alku palokuntajuhlille. Äänekosken seurakunta perustetaan

1906 San Fransiscon suuri maanjäristys

Hüseyin Sahindal - Äänekoskella on ystävällisiä ihmisiä ja tämä on hyvin rauhallinen paikka. Luulen, että se on tarpeeksi hyvä juttu.

Maija Huttunen - Eniten pidän siitä, että tämä on niin luonnonläheinen ja rauhallinen paikka asua.

1908 paperityöläisten ammattiosasto aloittaa marraskuussa työtaistelun 8-tuntisen työpäivän puolesta.

Apteekki Äänekoskelle 1909 1907 työtaistelu päättyy Äänekosken puukirkko ammattiosaston valmistuu. tappioon Suolahden työväentalo toukokuussa, valmistuu. työpäivä jatkuu Suolahden Urho perustetaan 12-tuntisena

1907 Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva Salaviinanpolttajat ensi-illassa

1908 Havis Amanda -patsas paljastettiin kauppatorilla

5

Sähkötyöt pientaloihin

ÄÄNESEUDUN SÄHKÖISTYS OY · Asennus · Tarvikkeet · Suunnittelu

040 745 2260

6

10 0

| ÄKI

Hieta ma

Superloveri

V

uonna 1922 kokoontui Koivistonkylän kuusi isäntää pirtinpöydän ääreen tärkeän asian tiimoilta. Oli päätetty perustaa sonniosuuskunta. Sen tarkoituksena oli ostaa itäsuomalaisrotuinen sonni ja käyttää sitä siitokseen jäsenten karjakannan parantamiseksi. Osuuskunnan nimeksi tuli Äänekosken Koiviston sonniosuuskunta r.l.

Sonninhoitokustannukset katettiin vuosimaksuista, jotka määräytyivät lehmäluvun mukaan. Lehmiä osuuskunnalla oli kaikkiaan 44, Lauri Lehtosella 18, Jaakko Koivulla 8, Juho Penttisellä 6, Heikki Hakosella 5, Otto Palosella 5 ja Heikki Saarelalla 2. Osuusmaksu oli markka per pötsi. Jokaisella kuudella osuuskunnan jäsenellä oli oikeus astuttaa lehmänsä sonnilla siinä järjestyksessä kuin sonninhoitaja saa asiasta tiedon.

Sonninhoitajalta vaadittiin paljon. Piti pitää astutusluetteloa, antaa astutustodistukset, periä maksut ja mikä tärkeintä: huolehtia sonnin hoidosta ja ruokinnasta. Sonnia tuli myös käyttää kantakirja- ja jälkeläisnäyttelyissä.

Sonnia ei saanut laskea kuljeskelemaan yksin yhteisille laitumille.

Sonnin hommana oli huolehtia 44 lehmää tiineeksi, ja pitää osuuskunnan jäsenet tyytyväisenä.

Tytär ja äiti

Oi niitä aikoja!

Marjo Steffansson

Marjatta Järvenpää:

Sata vuotta Onnelaa

”

Isoisäni Onni Lamminmäki syntyi vuonna 1874, hänen äitinsä Eva Juliana oli valtiopäivämies Kalle Piilosen sisar. Isovanhempani kuolivat varhain ja heidän viisi lastaan jäivät orvoiksi. Onni varttui Piilolassa, tullessaan täysi-ikäseksi Kalle Piilonen lohkaisi omistamastaan Suojoen tilasta maa-alueen Onnille korvauksena menetetystä kotitilasta.

Onnille löytyi vaimo Töllölän torpasta, Josefiinalla oli matkaa kotitaloonsa vain kivenheiton verran. Pian alkoivat Onnelan rakennuspuuhat. Hirret saatiin Möttölän talosta, joka oli toiminut Hietaman ensimmäisenä koulurakennuksena. Perheeseen syntyi neljä lasta, kaksi vanhinta kuolivat pieninä. Onni kuoli vuonna 1936, Josefiina oli menehtynyt jo aiemmin. Äitini Taimi Soikkeli (os. Lamminmäkim myöhemmin Apaala) olisi halunnut opettajaksi, mutta sisarensa Eeva ei halunnut Onnelan emännyyttä. Äidistäni tuli emäntä 60 vuodeksi, vuoteen 1996 saakka. Äitini joutui pitkiä aikoja huolehtimaan yksin ison tilan hoidosta. Emäntänä hän oli rohkea, sitkeä ja kunnioitettu.

Isäni Esa Apaala ja äitini vihittiin vuonna 1939 tammikuussa, sota vei minulta isän helmikuussa 1940. Äiti jäi leskeksi kahden pienen lapsen kanssa. Äiti meni naimisiin vuonna 1943 Väinö Soikkelin kanssa, saivat neljä poikaa ja Väinö kuoli kun pojat pojat olivat 8-16 ikäisiä. Äitini toimi kirjastonhoitajana Hietamalla yli 30 vuotta, minä toimin samassa virassa 20 vuotta.

Onnela siirtyi omistukseeni reilut kymmenen vuotta sitten. ” Onnelan talo on rakennettu sata vuotta sitten

1910 Äänekosken seurakunta perustetaan. Höyrykone valjastetaan auraa vetämään Suojoen tilalla

1912 Kalaniemen koulu aloittaa.

Koulu alkaa Koivistonkylässä.

Keski-Suomen Opisto muuttaa Suolahteen

1911 4. syyskuuta entinen tehtaanjohtaja J.E. Hammarén valitaan Äänekosken ensimmäiseksi kunnan puheenjohtajaksi.

Hakolan kestikievarin pihassa Sumiaiaissa nähdään ensimmäinen auto, kun Vaasan läänin kuvernööri kävi tarkastusmatkalla

1910 Leo Tolstoi kuolee

ä KI

| 10 0

1911 Ensimmäinen Monte Carlon -ralli ajetaan

1924 1918 1922 Punavangit rakentavat kaksi Äänekosken ja Suolahden Täydessä kilometriä Sumiainen-Suolahtivälinen maantie valmistuu matkustajalastissa ollut henkilöauto tietä. vierii järveen O. Y. Suolahden tehdas Mämmen lossista, myöhemmin vaneritehdas kaikki selviävät perustetaan 1917 1921 hengissä Sanomalehtipaperin valmistus käynnistyy.

1923 Mustasukkainen Sumiainen saa ensimmäisen Äänekosken ensimmäinen kauppias Ilmari lääkintähenkilönsä, kunnankätilön. opettaja, eläkkellä oleva Honkonen K-Suomen suojeluskuntamies, myös Kaarlo Koistinen menehtyy murhaa kunnankamreeri käsikranaatilla varustautunut Martti Pihkala kesken juhlapuheen F.W. Kallion uhkasi kahta sumialaista.

Parantalan koulurakennuksen Kuntalassa ampumalla Koulu alkaa Mämmellä avajaisissa

1916 Sumiaisten Haapamäki saa oman yksityisen kansakoulun.

Konginkangas perustaa kunnallisen suojeluskomennuskunnan

1915 Suolahden Osuuskauppa perustetaan.

Konginkankaalla Majalan koulu aloittaa

1914 Ensimmäinen maailmansota alkaa 1912 Hannes Kolehmainen ja Suomi maailmankartalle, Titanic uppoaa

1917 Suomi itsenäistyy

1929 Tourusen linjat saa alkunsa, kun August Tourunen aloittaa liikennöinnin.

Sumiaisten työväentalo tuhoutuu tulipalossa, vahtimestarin muutaman kuukauden ikäinen vauva kuolee 1927 Äänekosken kunnansairaala valmistuu Konginkankaan VPK Herman Jokipii ja Aatami Leinonen uivat Suolahdesta Äänekoskelle

1924 Paavo Nurmi nousee legendaksi Pariisin olympialaisissa 1929 Lapuan liike jyrää Suomea oikealle

7

Riih ilahti Venähtänyt evakkomatka

Suolahden Alkoholiliike

Ynseää kaupantekoa Valtion alkoholiliikkeen tarina alkaa joulukuun 1931 kansanäänestyksestä, joka kumosi kieltolain. Valtio tarvitsi rahaa kassaansa, ja viinan myynnillä sitä sai helposti. Alko tuli ensin Suolahteen, Äänekoski sai odottaa omaansa kuusi vuotta kieltolain kumoamisen jälkeen.

1932 eduskunta kumosi kieltolain äänin 120-45 ja väkijuomalaki vahvistettiin saman vuoden helmikuussa. Valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle annettiin yksinoikeus tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholijuomia. Ensimmäiset alkoholimyymälät avasivat ovensa 5.4.1932 klo 10. Kieltolaki kumottiin vain osittain, sillä viinakauppoja perustettiin kaupunkeihin ja kauppaloihin. Maaseutu pidettiin kuivana 1960-luvulle saakka, siellä alkoholin myynti ja anniskelu olivat kiellettyä. Edes kirkonkyliin ei viinakauppoja perustettu.

Suolahden pörssitalossa avattiin viinakauppa vajaa kaksi kuukautta myöhemmin, 10.6. 1932. Suolahti sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien varrella: oli rautatie ja vesiliikennettä. Ensimmäisenä paikallisjohtajana toimi Juho Murtonen, vuoteen 1938 saakka. Äänekoski sai oman kauppansa Viiskulmaan Yhdyspankin taloon reilun kuuden vuoden päästä, 1.12.1938.

Suolahteen haettiin tolppailmoituksella myyjää. Koska rouva Jenny Lahden mies oli työttömänä, hän päätti hakea paikkaa - ja sai sen. Myöhemmin paljastui, että hän oli ainoa hakija. Jenny Lahti valittiin varamyyjän vakanssille, koska naimisissa olevat naiset 1931 Oppikoulu aloittaa Äänekosken Hiskimäellä.

Koulut suljettiin ja iltamat kiellettiin Sumiaisissa polioepidemian takia.

Lotta Svärd -yhdistyksen 1931 paikallisosasto Konginkankaalle.

Lapua liike kyydittää Suurpalo tuhoaa ison osan Kunnankamreeri Konginkankaan keskustaa.

Kärkkäisen Äänekosken Urheilijat perustetaan Nurmekseen

1933 Hitler nousee valtaan Saksassa 1932 Kieltolaki päättyy

8

eivät saaneet silloisen lain nojalla toimia varsinaisina myyjinä.

- Siihen aikaan viinakaupanmyyjä, varsinkaan nainen, ei nauttinut arvostusta työssään. Siinä taisivat ystävät kaikota, kertoo Suolahden alkossa vuodesta 1966 aina vuoteen 1994 työskennellyt Maija Piitulainen.

Alkoholin ostamista ei tehty houkuttelevaksi. Myymälät kautta linjan olivat tarkoituksellisesti sisustettu kolkoiksi ja luotaantyöntäväksi. Yleisvärinä oli synkkä vihreä. Viinaa ei saanut mainostaa, joten pulloista ei saanut edes etiketit näkyä.

Ainoastaan pullojen pohjat pilkottivat hyllyissä. Asiakkaalle ei saanut kertoa tuotteista, eikä juhlapäivien aukioloaikoja saanut paljastaa. Asiakas maksoi ostoksensa ja sai kuittia vastaan tiskiltä pullon. Pullo käärittiin nopeasti pakolliseen paperiin.

Sota-ajalla oli vaikutus myös alkoholipolitiikkaan. Vuonna 1943 luotiin asiakkaiden tarkkailujärjestelmä viinakortin avulla, joka oli käytössä aina vuoden 1970 loppuun saakka. Jos väärinkäytöksiä ilmeni tai niistä heräsi epäilyjä, henkilökunta saattoi ottaa kortin kuivumaan.

- Viinakortti haettiin alkosta ja kyllä niitä kortteja jouduttiin hyllyttämään jos rikkoi alkoholilakia, muistelee Piitulainen.

Toinen tarina on se, kun keskiolut vapautettiin vuonna 1969.

- Kun kaljaa sai ostaa ruokakaupasta, oli murheellista nähdä, kuinka pian naisten tissuttelu ryöstäytyi käsistä, pienessä kauppalassa se oli helposti nähtävissä. Ei mennyt kuin vuosi keskioluen vapautumisesta, niin naiset alkoivat käymään alkossa viiniostoksilla.

Marjo Steffansson Lähde: Matti Häikiö, Alkon Historia 2007 1935 Ukon isäntä, sumialainen tohtori Aarne Becker voitti kantakirjasonnillaan palkinnon Viipurin maatalousnäyttelyssä

1932 Äänekoski jakautuu kolmeen osaan: Äänekosken ja Suolahden kauppaloihin sekä Äänekosken maalaiskuntaan Alko avaa ovensa Suolahdessa vanha Kotakennäänsilta valmistuu

1936 "Neekeri" Jesse Owens ylivoimainen Berliinin Olympialaisissa Hitlerin silmien alla

Äänekoski koitui kohtaloksi Laatokan rannalla varttuneelle Kerttu Honkoselle. Vuonna 1941 Kerttu tuli härkäjunalla Äänekoskelle evakoksi äitinsä ja sisariensa kanssa.

- Myö kannettiin meijän kimpsut ja kampsut metallikoulun yläkertaan. Ei sitä rompetta meillä paljon ollut. Äänekoskella pääsi töihin: mottihommiin ja rukiinleikkuuseen ja sahalle.

- Mie oli 17-vuotias ja sukkela tekemään töitä. Sahanjohtaja Aurasen päätä koski usseesti ja juoksutti minnuu apteekkiin hakemaan Hota-pulveria. Mie kävin joutuin ja vissiin sen tähen se pani miut aina asialle. Mut kyl mie huvittelinkin ja kävin elokuvissa työväentalolla.

Vielä yksi evakkoretki, Kerttu haaveili menevänsä Jyväskylään kenkäkauppaan töihin, mutta hengellisestä kokouksesta löytyi Pentti.

-Myö mäntiin sallaa kihloihin. Anoppi ei enste meinanna minnuu hyväksyy, kun aattel että karjalaiset on likasiivosia. Mie toin anopille vaaleanpunasen alusvaatekerraston ja täytekakun, ja siitä se lähti Mentiin naimisiin ja Kerttu tuli Hiekkalan taloon miniäksi. Talossa toimi koulu ennen Riihilahden koulun valmistumista.

- Mie olin keittäjä, lämmittäjä ja siivooja. Ol siinä hommaa kun ol kantoveet ja lehmät ja kaikki.

Rakkautta Pentin kanssa ei puuttunut.

Lehmille aitausta tehdessä pussattiin joka pylväällä.

Nälkäkurjet rantautuivat Äänekoskelle Taiteilija ja Suolahden yhteiskoulun kuvaamataidon opettaja Armas Lähteenkorvan näkyvin työ on Äänekosken nykyinen vaakuna. Vaakunainnostuksen kärjessä kulkenut Suolahti sai vaakunan käyttöönsä vuonna 1952.

Vuonna 1961 Suolahden kauppalanvaltuusto päätti teettää virastotalon ulkoseinään suurikokoisen kohovaakunan. Suunnittelusta vastasi Armas Lähteenkorva ja rakennusmestari Tuomo Lunki kääri hihat ja toimi käytännön tekijänä.

- Vaakunaan meni noin 5000 mosaiikkipalaa. Se kasattiin meidän olohuoneen pöydällä, oli siinä sotkua kerrassaan. Se oli iso homma, aikaa meni toista kuukautta, muistelee Tuomo Lunki.

Lähteenkorva oli hahmotellut lentävät kurjet apukuvaksi lasilevyn alle sijoitettuun kimpilevyyn. Valmis vaakunakuva vietiin osina paperille käärittynä kauppalantalolle.

1938 Sumiaisten Kunto perustetaan (Vauhti yritettiin rekisteröidä uudestaan, ei onnistunut, siksi nimi muuttui). Äänekoski saa oman Alkon

1937 Sulfiittiselluloosatehdas Skandinavian ajanmukaisin - valmistuu

1938 Juutalaisvastainen Kristalliyö Saksassa

Marjo Steffansson

Kerttu Honkonen - Hiekkalan talo ja emäntä

1939 Toinen maailmansota alkaa

1930-luvun loppu Niemelän isäntä Aarne Vainio hankkii Sumiaisten ensimmäisen traktorin 1939 KonginkankaanSumiaisten Metsänhoitoyhdistys perustetaan.

Palomäen kenttä vihitään käyttöön

1941 Japani pommittaa Pearl Harboria

1944 Jatkosota päättyy.

Lapin sota alkaa

5000 palaa

- Minä olin laudoittanut valmiiksi betonimuotin, mosaiikit betonoitiin alustaan, ja valmis vakuna kiinnitettiin tapilla seinään. Kyllä minua hirvitti, että saadaanko se ehjänä seinään, muistelee Lunki.

Kuntaliitoksessa Äänekosken vaakuna jäi historiaan, kun kurjet lensivät Äänekosken kaupungintalon seinään.

Marjo Steffansson

1942 rautatie Suolahdesta, Äänekoskelle spriitehdas valmistuu

1941 Äänekoski Oy:n tehtaat Wärtsilän haltuun

1945 Ensimmäinen ydinpommi.

II Maailmansota päättyy.

A. I. Virtaselle kemian Nobel

1947 VPK:n talo tuhoutuu tulipalossa rakennustyöt Markkamäen asuinalueella alkavat

1946 Suolahden seurakunta perustetaan.

Pekka Tiilikaisen ohjelma "teollisuuden ja rentojen kauppala" tulee radiosta

1948 Israelin valtio perustetaan

1949 NATO perustetaan

10 0

| ÄKI

Näköraation iärellä

Taija Kolehmainen

Ensimmäinen suomalainen tv-lähetys järjestettiin 50-luvun puolivälissä, mutta Ääneseudun viimeisetkin perukat televisiolähetykset saavuttivat vasta, kun Jyväskylään pystytettiin suurantenni vuonna 1962.

Televisiokauppaa Niskasella. vas. Simo Niskanen, Esko Niskanen ja Eero Strand. Kuvat Timo Niskasen arkisto.

- Meillä oli mustavalkotelevisioita päällä ikkunassa yötä päivää, ja ihmiset kerääntyivät katselemaan niitä. Se oli meidän ykkösinnostaja. Ihmiset eivät kauheasti miettineet ostaako television vai ei, vaikka ne olivatkin melko kalliita. Useimmiten maksutapa olikin osamaksu, Niskanen Oy:n toinen perustaja Toini Niskanen kertoo.

- Mieheni Esko esitteli asiakkaille laitteita päivisin, ja illan tullen hän pakkasi paket-

tiauton täyteen tavaraa ja lähti ajamaan aina Liimattalan ja Sumiaistenkin rajoille asti.

Ihmiset halusivat nimittäin useita televisioita katsottavaksi kotiin ennen ostopäätöstä.

- Siihen aikaan televisiot olivat kauniita, mahonkipäällysteisiä ja kiillotettuja, eihän sellaisia näe enää nykypäivänä! Niskanen muistelee.

Pekka Savolainen

Antti Kajander

■■ Mikä oli lempiohjelmasi tai mielenpainuvin muisto television alkuajoilta?

- Enhän minä kauheasti televisiota katsellut, luonto-ohjelmia ja vanhoja elokuvia enimmäkseen. Jotkin elokuvat ollaan katseltu moneenkin kertaan, neljäänkin!

Ennen vanhaan näytettiin sellaisia kauheita intiaanielokuvia, mutta ne onneksi kiellettiin.

■■ Minkälainen oli ensimmäinen kosketuksesi televisioon?

Yhdellä Reiskalla oli Asa-kone ja meidän tyttömme kävivät siellä usein katsomassa televisiota. Pian me ostimme oman telkkarin Litmaselta.

■■ Minkälainen oli ensimmäinen oma televisiosi?

- Se oli joku ihme merkki, sellainen puurunkoinen. Niitä oli aika monia erilaisia malleja jo siihen aikaan. Merkkiä en nyt kyllä muista.

1952 Väinö Hakkarainen voittaa painin SM-kultaa.

Olympiasoihtu kulkee Äänekosken ja Suolahden kautta

1954 uusi höyrykattila- ja voimalaitos valmistuvat.

Konginkangas liitetään Äänekosken nimismiespiiriin

1953 Metsäliitto ostaa tehtaiden osakeenemmistön Wärtsilältä.

Maantie Suolahdesta Sumiaisiin avataan liikenteelle.

Valio aloittaa toimintansa Rotkolassa.

Igor Wacklin voittaa painin SM-kultaa

1953 Stalin kuolee 1952 Helsingin olympialaiset

ä KI

| 10 0

■■ Telkkari vai radio?

-Telkkarista tulee nykyään vain kauheita tapauksia ja huonoja uutisia. Pyssyelokuvia tulee kanssa, joka ilta joku tapetaan, sellaisesta minä en tykkää yhtään! Jos pitää valita, niin kyllä minä radion pitäisin mieluummin. Sieltä kun tulee hyvää ohjelmaa ja kuunnelmat on kivoja.

1956 Sumiaisten asukasluku korkeimmillaan, lähes 2600 henkeä. Äänekosken urheilukentän vihkiäiskilpailut

1955 VPK saa uuden paloasemansa valmiiksi.

Konginkankaan uusi pappila tuhoutuu tulipalossa juuri ennen valmistumistaan. Äänekosken yhteistalon vihkiäiset

1956 Yleislakko Urho Kekkonen presidentiksi.

Unkarin kansannousu 1955 Suomi YK:n jäseneksi.

Bill Haleyn Rock Around the Clock listoille

■■ Minkälainen oli ensimmäinen kosketuksesi televisioon?

- Olin vaihto-oppilaana Amerikassa ja käymässä tuttavien luona Detroitissa uuden vuoden aattona vuonna 1954. Se oli ensimmäinen kerta, kun näin television livenä.

■■ Minkälainen oli ensimmäinen oma televisiosi?

- Ostin television joskus 60-luvun alkupuolella. Se oli sellainen puinen ja raskas laite, varmaankin Saloran telkkari.

1960 junarata Äänekosken ja Haapajärven välillä valmistuu 1962 Ensimmäiset hyppykisat Tiitisenmäessä. Suolahdessa alkoi näkyä televisio

1957 paperitehtaalla siirrytään jatkuvaan kolmivuorotyöhön.

Metsäliiton Selluloosa Oy:n ja Äänekoski Oy:n fuusio

1959 Kuuban vallankumous, Fidel Castro valtaan

1961 Juri Gagarin kiertää maapallon Vostokilla.

Berliinin muurin rakentaminen alkaa

■■ Telkkari vai radio?

- Vaikea vastata, kummallakin on omat puolensa. TV-uutiset ovat tärkeimmät ja radion puheohjelmia on kiva kuunnella.

Nykyään kyllä aika usein mietin, että miksi näistä television uusinnoista pitää maksaa niin kalliisti. Lisäksi televisio sitoo liikaa, perslihakset kärsii!

1968 Konginkankaan VPK:sta kunnan sopimuspalokunta. Äänekosken puukirkko palaa.

Jorma Kinnunen heittää olympiahopeaa Mexico Cityssä 1969 Äänekosken kauppala ja 1967 maalaiskunta yhdistyvät.

Vuodesta 1898 palvellut vanha kartonkitehdas Jorma Kinnunen heittää pysähtyy lopullisesti. keihään ME 92,70 Tampereella Kyläkoulujen kuolemat alkavat Konginkankaalla: Riihilahti ja Laajaranta sulkevat ovensa. Äänemäki otetaan laskettelijoiden käyttöön

1966 Uusi kartonkitehdas aloittaa toimintansa.

60 metrin pituinen nippunosturi otetaan käyttöön Äänejärven rannalla.

Matilanvirran silta valmistuu

1965 Soodakattilan räjähdyksessä tehtailla kuolee neljä yhtiön pitkäaikaista työntekijää

1962 Marilyn Monroe kuolee

■■ Mikä oli lempiohjelmasi tai mielenpainuvin muisto television alkuajoilta?

- Eihän silloin 60-luvulla tullut paljon ohjelmia päivisin, mutta seurasin aina, kun mahdollista Victor Borgen ja Liberacin loistavia esityksiä. He olivat pianisteja ja koomikkoja, niille esityksille sai nauraa katketakseen! Lähimmäksi televisio tuli minua kuitenkin Tunnin Tähtihetken kautta, sillä tein kyseiseen ohjelmaan tekstitykset kahden vuoden ajan Helsingissä opiskellessani.

1964 Pauli Nevalalle keihäskultaa Tokiossa 1963 John F. Kennedyn murha.

Beatles nousee listaykköseksi

1967 Rakkauden kesä San Franciscossa

1968 Prahan kevät.

Vanhan valtaus.

Martin Luther Kingin murha

1969 Neil Armstrongin suuri harppaus kuussa.

Keskiolut kauppoihin

9

Meidän piti muuttaa maailmaa Kolme äänekoskelaista tunnettua henkilöä muistelevat 1970-luvun Ääneseudun poliittiisia tapahtumia ja ilmiöitä.

Pentti Remonen Erään henkilön tapaus minulle on jäänyt elävästi mieleen 70-luvun alkupuolelta. Minut valittiin Suolahden kauppalanvaltuustoon vuonna 1968, istuin siellä samaan aikaan erään Aaku Kovasen kanssa. Aaku oli erittäin fiksu mies ja ilmiömäinen päässälaskennassa, hän ei pelännyt laittaa herroille vastaan. Eräänkin kärhämän jälkeen hän kävi Joensuun A-mielisairaalassa mielenterveystesteissä, jotta voisi todistaa omistamansa terveen paperit.

Yhteensä Aaku meni läpi Suolahden

Urpo Sparf

kunnallisvaaleissa kolme kertaa: Kerran demareiden riveistä, sitten SKDL:ltä ja lopulta hän päätti perustaa oman, yhden miehen puolueen. Ei Aaku olisi kovin montaa ääntä edes tarvinnut päästäkseen sisään, mutta jollakin ihmeen keinolla hän keräsi muistaakseni 400 ääntä. Se oli valtava määrä yhdelle ihmiselle! Yhteen henkilöön häntä voisi verrata, Soiniin nimittäin.

Aaku pani silloisille päättäjille hanttiin, ihmiset pitivät hänestä, vaikka Aaku olikin välillä melko äkkipikainen luonne.

1970-luvun Äänekosken kunnalliselämä oli todella värikästä, ja tuohon aikakauteen sijoittuu useita isoja asioita. Silloin politiikka oli aikaa vievää, varsinkin vuosikymmenen loppupuolella kaupunginvaltuustossa käytiin pitkiä neuvotteluja niin ryhmien sisällä kuin ryhmien välilläkin. Tarkasti valmistelluista asioista ei tarvinnut käydä pitkiä kokouksia ja niinpä eräskin kaupunginvaltuuston kokous kesti 16 minuuttia.

Niitä suuria asioita Äänekoskella 70-luvulla olivat muun muassa: kaupunkioikeudet vuonna 1973, peruskoulu-uudistus samana vuonna, kaupungin talousasiat,

elektroniikkateollisuuden saapuminen Äänekoskelle ja kaupungin maapolitiikka, kun tilaa piti saada Äänekosken työssäkäyville ihmisille.

Lisäksi mieleen on jäänyt sellainen tapaus, kun toimin eräässä kokouksessa puheenjohtajana ja vasemmiston edustajat puhuttelivat minua ”toveri puheenjohtajana”, siitä eräät suivaantuivat, että eihän porvaria saa toveriksi kutsua. Lopulta SKDL:n Esa Raatikainen keksi käyttää kompromissina ilmaisua ”kaveri puheenjohtaja”.

Kaisa Simonen 70-luvulla kylmä sota oli jo lievennyt, ja kansainvälisyys ja solidaarisuus olivat kovia sanoja. Silloin alettiin katsella, että mitä muualla tapahtuu. Ainakin ruohonjuuritasolla toivo eli ja uskottiin, että yhdessä pystytään parantamaan asioita.

Tällainen ajattelu näkyi erityisesti Suolahdessa, siellä marssittiin näyttävästi erilaisten asioiden puolesta!

Meillä oli niin soihtukulkuetta, rauhanmarssia kuin Hiroshiman muistopäivänäkin tuikkujen laskemista kaarnalaivoihin.

Yhteiset asiat ja maailmanpolitiikka saivat ihmiset liikkeelle. Sadat ihmiset marssivat muun muassa rotusortoa, Chilen vallankaappausta ja ydinvarustelua vastaan. Välillä keksittiin vetäviä iskulauseitakin: ”Ei Keitelees oo särkiä, jos sataa ydinkärkiä!”

Sää tai syksyn pimeys ei estänyt ihmisiä lähtemästä ulos taloistaan, marsseilla ja tapahtumilla oli porukkaa vauvasta vaariin.

Urpo Sparfin mukanaan tuoma lehtileike Sisä-Suomen Lehdestä 70-luvulta.

1971 Mäki-Matin myymälä loppui Sumiaisten kirkonkylällä.

Liimattalan Taidekoti avaa ovensa.

Konginkankaan keskuskoulu 1970 valmistuu. ravintola Killinki aloittaa toimintansa Konginkankaalla Konginkankaalla pääosin kuvattu "Kahdeksan surmanluotia" valmistuu.

1972 Lasse Virénin ensimmäiset olympiakullat Münchenissä

10

1975 USA vetäytyy Vietnamista

1974 Abba voittaa Euroviisut

1973 1975 peruskoulun aika alkaa, Sumiaisissa enää 1491 asukasta.

1984 Konginkangas menettää yläKonginkankaalla enää 1810 asukasta, vuonna Konginkankaan kirkko asteensa.

1960 asukkaita oli vielä 2849. tuhopolttoyrityksen kohteena Konginkankaalle uusi srk-talo.

Käpykolon elokuvastudio valmistuu. jouluaattoyönä. Äänekoskelle uusi, moderni kirkko Koivusalon hukkumisonnettomuudessa Konginkankaan palvelutalo-vanhainkoti Äänekoskesta kaupunki menehtyy kuusi Metsäliiton tehtaiden Köminharju valmistuu 1974 keväisellä siivousretkellä ollutta työntekijää Kolme ihmistä kuolee pienkoneen Sumiaisten alueen Huiman miehet nousivat ensimmäistä kertaa epäonnistuneessa pakkolaskussa rakennusinvestoinneista runsas 1972 koripallon SM-sarjaan Äänekoskella. kolme neljäsosaa käytettiin vapaamurtovarkaat vievät koko kaluston ajan rakentamiseen.

Kalaniemen työväenyhdistyksen 1977 Televa tuo elektroniikkateollisuuden lavalta, mikä katkaisee lähes 20 Suolahdesta kaupunki Äänekoskelle vuotta kestäneen tanssiperinteen

1977 Elvis Presley kuolee

1976 Lapuan patruunatehtaan räjähdys

1980 John Lennon kuolee

1978 Sex Pistolsin pääsy keikalle Suomeen evätään

1981 Kekkonen sairastuu ja jättää pressan hommat

1984 Dingo-huuma valtaa Suomen

1985 Mihail Gorbatšov Neuvostoliiton presidentiksi

1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

10 0

| ÄKI

Punk ja elävän musiikin yhdistykset Äänekoskelle Holvihalli syyskuussa 1980 ja Timo Harakka raportoi tapahtumista tarkasti:

P

uoli yhdeksän aikaan on Holvihallin piha vielä suhteellisen tyhjä.

Neljä porukkaa seisoskelee pihamaalla, muutama istuu autossaan. Tähän aikaan illasta on pimeää, mutta pihamaa on hyvin valaistu.

Hiljalleen nuoret hakeutuvat lippukojulle ja maksavat kaksi kymppiä päästäkseen sisään. Sisälläkin näyttää autiolta.

Muutamassa pöydässä istuu ihmisiä imemässä limpparia tai toisiaan, lattialla seisoo parikymmentä nuorta. Vähänlaisesti yleisöä paikalla toistaiseksi, mutta koko ajan tulee lisää.

Hetken päästä käynnistyy Mopotshow. Tämä Suolahden ikioma punk-bändi käynnistää sietokyvyn ylittävällä volyymilla ”Rockaway Beachin” ja väkeä lappaa sisään jatkuvasti. Ensimmäiset pokoajat aloittavat ilakoinnin Mopojen rajun menon myötä. Mopojen kappaleista en paljon saanut selvää, mutta ”Wig-wam-bamin” bändi ainakin soitti ja omia tekeleitään, mm EP-biisejä.

Puhvetin puolella leijuva sakea tupakansavu tunkee keuhkoihin ja silmiin. Eivätkö tanssi-illat voi edes joskus olla savuttomia? Vapaat pöydät käyvät vähiin, ennenkuin loppuvat.

Kello on jo melkein puoli kymmenen, eikä Maukkaa näy, ei kuulu. Mopoilla ovat kappaleet loppuneet kesken, samoja biisejä kuullaan toiseen kertaan ja laulusolisti Teijo Hinikka puhuu enemmän kuin soittaa. Tanssilattia on punkkansoittunut, näkyy söpöä siilitukkaa, nahkatakkia, hurjaa meikkiä, kauhtunutta risafarkkua, korvaketjua ja muuta korua. Suurin osa on pe-

rusjoukkoa ilman sen kummempia luokitteluja. Myös teddynuoriso on liikkeellä Maukkaa katsomassa ja näkyypä joitakin hämyjä eksyneen paikalle.

Järjestysmies kertoi Timo Harakalle keikan jälkeen seuraavaa: ” Ihan kivasti meni. Holvihallin talvikausi on käsillä ja putka valmistuu ensi viikonlopuksi.”

Helsingistä linja-autossa työmatkaa taittava Teijo Hintikka muistaa Holvihallin tapahtumat kuin eilisen päivän: - Ei sitä Maukkaa kuulunut, sillä keikkabussi oli lauennut kesken matkan. Ei me varmaan tajuttu tilanetta, ja soitettiin biisit muutamaan kertaan. Ei pari minuuttia kestävistä kappaleista pitkää settiä tullut.

Jos nykyään tapahtuisi vastaavaa, olisin paniikissa. Silloin me vaan soitettiin ja täysillä.

Marjo Steffansson Timo Harakka

Vuonna 1980 ilmestyi Mopoilta pikkuklassikon maineen saavuttaneen neljän biisin EP:n.

Levyn kustantajana piti ensin olla Suolahden Elävän Musiikin Yhdistys SUOMU, mutta rahoitusvaikeuksien takia 400 kappaleen painos ilmestyi lopulta omakustanteena.

Teijo Hintikka

”

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Sisä-Suomen Lehti raportoi kesäkuussa 1980 Äänekoskella järjestystä Torirockista näin:

Konsertin meluisin yhtye oli Mopot Suolahdesta, jota voitaneen pitää esityksen musikaalisena pohjanoteerauksena.”

Holvihallista raportoinut Timo Harakka ei muista missä juttu on alunperin julkaistu. Se on luettavissa internetissä ramopunk.com - sivustolla.

1989 jouluvalot Konginkankaalle Lintulahden karavaanarialue perustetaan 1988 kunnallispoliittinen vallankumous Konginkankaalla, kun "Ryhmä Yhdeksän" ottaa vallan keskustalta

1988 Matti Nykänen ylivoimainen Calgaryssä

ä KI

| 10 0

1991 Kansanäänestyksessä 53,1 prosenttia konginkankaalaisista vastustaa kuntaliitosta Äänekosken kanssa puheenjohtaja Niilo Hytösen ääni ratkaisee kuntaliitoksen, kun valtuusto äänestää tasan 8-8

1990 Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitetaan 1989 Berliinin muuri kaatuu.

Gorbatshov puhuu Nokian kännykkään

1993 Konginkankaan ja Äänekosken kunnat liittyvät yhteen

1994 Estonia uppoaa 1991 Pankkikriisi

1995 Kivetty-liike perustetaan vastustamaan ydinjätteen sijoittamista Konginkankaan Kivettyyn

1997 Prinsessa Diana kuolee 1995 Suomi liittyy EU:hun ja voittaa jääkiekon maailmanmestaruuden

11

Eilen tänään

Taiteilijat rauhan asialla

Tapaht umat To 15.9.2011 ■■ klo 19 "Vuosikymmenten suosikit" Eino Grön, Suolahtisali (Sirkanpolku 3) Suolahti. Eino Grönin laulajanura hakee vertaistaan sekä pituudessa että laajuudessa. Yli viiden vuosikymmenen ajalta on mukaan tarttunut lukuisia rakastettuja melodioita, joita nyt ensi kertaa kullaan samassa konsertissa. Liput 23 € + toimituskulut (paikkaliput). Lippupalvelusta 0600 10800 (1,96 € / min+pvm) 0600 10020 (6,79 € /pvm) tai Äänekosken kulttuuritoimistosta Painotalo (Kalevankatu 2)p.

020 632 3256

La 24.09.2011 ■■ Lauantai-tanssit Pub Markuksessa alkaa! Eero Liekkinen & Istanbul, Liput 5 €

Maanantai 5.9.

■■ klo 18-21 Seen Better Days (JKL)Suolahden nuorisotilat

Ti 27.9.2011 ■■ Klo 17-19Tiistairastit Nakertajassa.

Pe 16.9.2011 ■■ klo 14 Keiteleen rannat konsertti, Tukipuu palvelutalo, Äänekoski. Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry

Näyttelyt

Ti 20.9.2011

■■ 30.8.-25.9.2011, ti-to 12-15, su 12-16.

Taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä, Äänekosken Taidemuseo (Kuhnamontie 1).

Simo Hannulan modernia metalligrafiikkaa, Eila Minkkisen pronssi-koruja ja kupariveistoksia sekä Päivi Vainionpään postimerkkejä ja ensipäiväkuoria leimoineen.

Perusnäyttelyssä Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelmasta uudistettu ripustus mm. Urho Lehtistä, Raili Nivarpäätä ja Kalle Carlstedtia. Näyttelymaksu 2 € / 1 €

■■ klo 17-19 Tiistairastit Viitalassa

Ke 21.9.2011

■■ Taiteilijoiden Rauhanjuna-tempaus poikii paikallisestikin. Suolahden Rauhanpuolustajat järjestivät Rauhanjuhlan tyäväenopistolla.

Tilaisuudessa oli paljon ohjelmaa.

Avauspuheen piti Auvo Finne ja musiikista vastasivat Äänekosken Työväensoittajat Kalevo Siistosen johdolla sekä kansanpelimanni Lasse Rasi. Runoja kuultiin Maija Piitulaisen ja Tarja Närhin lausumana.

Tilaisuudessa nähtiin Mikko Niskasen ETYK-filmi. Väliajalla tutustuttiin kuvataiteilijoiden taiteisiin. Juhlan juonsi Kaisa Simonen.

p. 020 632 3256 Järj. Improvisaatioteatteri Perun Perunat

■■ klo 19 Suolahtisali (Sirkanpolku 3) .

Perun Perunat 100 v. Improvisaatioteatteri Perun Perunat esiintyy Äänekosken 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Improvisaatio ei kerää pölyä sadassakaan vuodessa, sillä improvisaatioteatteri syntyy ilman käsikirjoitusta esiintymistilanteessa, joten yksikään esitys ei ole samanlainen.

Perun Perunoiden tavaramerkkinä ovat yhden miehen joukkokohtaukset ja improvisoidut laulut, joita he ovat esittäneen jo noin sadan vuoden ajan.

Näyttelijät: Kaisa Kokko ja Ilkka Vanhapelto Pianisti: Juho Suikkanen Esityksen kesto 1 tunti. Ei väliaikaa.

Liput 12 € / 8 € Äänekosken kulttuuritoimistosta Painotalo (Kalevankatu 2)

■■ 1.9.-7.10.2011, ma-ke 12-19, to-pe 1216 "Koskelta" Äänekosken Taiteilijaseura ry Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali (Wessmanninkatu 2) Vapaa pääsy - Tervetuloa!

■■ 13.9.-30.9.2011, ti-pe 12-18, la-su 12-16.

Kaupunginmuseon perusnäyttely, Äänekosken kaupunginmuseo (Äänekoskentie 311). Kaupunginmuseolla uudistettu kulttuurihistoriallinen perusnäyttely.Vapaa pääsy - Tervetuloa! Järj. Äänekosken museotoimi ■■ 18.8.-31.10.2011. Minja Revonkorven maalauksia. Laajan Galleria, Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski. Konnevedeltä kotoisin olevan, Jyväskylässä asuvan ja Äänekoskella työskentelevän kuvataiteilija Minja Revonkorven maalauksia. Näyttely avoinna ke-su klo 12 - 18, pe 12 -16. Vapaa pääsy. Järjestäjä: Laajan Galleria

■■ 6.9. - 30.9.2011, ti-pe 12-18, su 12-16.

Näyttely seurakunnan historiasta Äänekosken kirkon tiloissa. Järj. Äänekosken seurakunta ja Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys ry

Ilmoita tapahtuma ilmaiseksi: kalenteri@aksa.fi Monikulttuurisia kohtaamisia Suopungissa

kalenteri@aksa.fi 12

■■ Monikulttuurisia kohtaamisia -kurssi on tarkoitettu kaikille kielistä ja kulttuureista kiinnostuneille suomalaisille ja maahanmuuttajille. Se on oiva tilaisuus kantasuomalaisille päästä puhumaan muita kieliä kuin suomea, mutta myös maahanmuuttajille mahdollisuus päästä kehittämään Suomen kielen taitoa.

Tarkoituksena on tutustua toinen toistemme elämäntapoihin keskustelujen kautta, tehdä retkiä ja tutustumiskäyntejä eri paikkoihin. Kurssilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöön.

Tule mukaan koko perheen kanssa, lapsille pyritään järjestämään tarvittaessa omaa ohjelmaa.

- Mukaan toivotaan kaikkia, jotka ovat kiinnostuneita eri kielistä ja kulttuureista, kertoo yksi kurssin vetäjistä Ilidio Flores.

Kurssi maanantaisin Suopungissa klo 17.00-19.00 Suolahdessa, Kurssimaksu 0,00 €, Järjestää Äänekosken kansalaisopisto

Kirkko kylän kunnaalla Äänekosken kirkossa ■■ Näyttelyssä on esillä seurakunnan vanhaa esineistöä, valokuvia ja asiakirja-aineistoa. Näyttelyyn liittyy myös seuraavat musiikkituokiot: • Ke 14.9. klo 18 Musiikkituokio; Jaana Tani, laulu ja Salla Palokangas urut ja piano.

• Su 18.9. klo 16 Musiikkituokio; Antti Mäntynen laulu ja Salla Palokangas, urut ja piano.

• Ke 21.9. Klo 18 Virsituokio- Tutuimmat virret; Jaana Tani, juonto ja Salla Palokangas, urut.

• Su 25.9. klo 16. Musiikkituokio; Äänekosken naiskuorolaisia, Kristian Krook, kontrabasso ja urut. Salla Palokangas, urut ja piano, Jaana Tani, juonto.

• Ke 28.9. klo 18. Urkutuokio; Salla Palokangas, urut.

Järj. Äänekosken seurakunta ja Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys ry.

Näyttely avoinna ti - pe klo 12 - 18 ja su klo 12 - 16. Ryhmät ovat tervetulleita maanantaista torstaihin myös muina aikoina. Varaukset puh. 041-7762303.

Mirva Flink

10 0

| ÄKI

Pub Markuksen lauantaitanssit jatkuvat jälleen ■■ Markuksen suositut lauantai-tanssit jatkuvat jälleen 24.9. Syksyn ensimmäinen esiintyjä on Eero Liekkinen Istanbul – yhtyeineen. ”Suolahden Sean Conner” kapuaa Markuksen lavalle paikallisista huippumuusikoista koostuvan yhtyeensä kanssa, jossa kitaraa soittavat Janne ”Edge” Liekkinen ja Jaska Liimatainen, bassossa on Jari ”Sidi” Selin ja rummuissa Harri Mäkinen. Yhtyeen ohjelmistorungon muodostavat Eero Liekkisen nuoruuden suosikki-iskelmät, illan aikana kuullaan mm. kappaleet ”Muistan kesän”, ”Surujen kitara” ja ”Pieni sana”.

Tanssit alkavat klo 22.30 ja liput tilaisuuteen maksavat kolme euroa.

Teppo Seppänen

Pimp my ballogrill!

- kisa on ratkennut!

Kilpailuun osallistui hurjat kaksi kokonaista grillaajaa. Raadin mukaan voittajakuva on aurinkoinen, liikkuva ja humoristinen. Katso itse: maistuisiko sinulle tämän grillaajan makkarat?

Onnea voittajalle!

X PriX

Äksymyxiä Kymmenen kysymystä satavuotiaan Äänekosken juhlaviikon vuoksi 1. 1620-luvulla Konginkankaalla oli noin a) 10, b) 60, c) 200, d) 800 asukasta?

Outo sammal – juhladrinkki Pub Markuksen ravintoloitsija Joren omassa päässä kehittynyt Äänekosken satavuotisdrinkki on suunmyötäinen, sisältäen curacaoa, giniä ja fantaa.

- Se on maanläheinen, ainakin väriltään. Äänekoski elää puusta ja on vihreä ulkonäöltään, vaikka ei poliittisesti niinkään.

2. Vuonna 1845 Sumiaisissa oli noin a) 110, b) 420, c) 790, d) 1170 asukasta?

PALKINTOKYSYMYS: Levään se päättyy ja on 88 kilometriä pitkä. Mikä se on?

Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Niskanen Oy:hyn. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

Kysymys julkaistaan myös ÄKSän kotisivulla (www.äks.fi) ja facebook-sivulla.

ÄÄNEKOSKEN TAITEILIJASEURA RY:N

36. VUOSINÄYTTELY KOSKELTA ÄÄNEKOSKI 100 V.

Äänekosken kirjaston HOIKKASSALI 1.9. – 7.10.2011

X14:ssa kysyimme, mikä yhdistää Pulakapinaa, Ihmisyyden tunnustajia ja Urpo Leppästä. Oikea vastaus on Käpykolo, josta käsin Mikko Niskanen ohjasi monia elokuviaan kuten muun muassa Punakapinan. Myöhemmin Käpykoloa ovat isännöineet muun muassa Ihmisyyden tunnustajat -niminen yhteisö sekä kansanedustaja Urpo Leppänen.

Oikein vastanneita löytyi useita. Arvonnassa lahjakortin voitti Anne Selin.

3. Vuonna 1886 Äänekoskella aloitti ensimmäinen a) mylly, b) viljamakasiini, c) koulu, d) kirjasto?

4. Vuonna 1900 Äänekosken kylän asukasluku oli 902, mutta kymmenen vuotta myöhemmin jo a) 1346, b) 1646, c) 1946 vain d) 2246?

5. Keski-Suomen Rautatyökoulu, josta tuli myöhemmin Metallikoulu, aloitti vuonna 1921 toimintansa a) Honkolassa, b) Hietamalla, c) Mämmellä, d) Parantalassa?

6. Konginkankaan komea puinen koulurakennus valmistui vuonna a) 1915, b) 1925, c) 1935, d) 1945?

7. Kuka ÄU:n mies on neljäs EM-maratonilla 1954: a) Leo Lehto, b) Erkki Hautamäki, c) Antti Lehtonen, d) Erkki Puolakka?

8. Millä matkalla Huiman Jalo Kumpulainen juoksi 1500 metrin TUL:n ennätyksen vuonna 1968: a) 800 metrillä, b) 1500 metrillä, c) 3000 metrin esteissä, d) 5000 metrillä?

9. Kuka äänekoskelainen toimi Vapaaajattelijain liiton puheenjohtajana 19931997: a) Kari Saari, b) Kari Lahti, c) Kari Niemi, d) Kari Järvi?

Näyttely avoinna Ma-ke klo 12 – 19 To- pe klo 12 – 16

10. Joulukuussa 2003 Huiman paidassa esiintyi siihen mennessä kaikkien aikojen nuorin pelaaja miesten SM-koriksessa. 15-vuotiaan pojan nimi oli: a) Antti Kanervo, b) Sami Mäntymaa, c) Aleksi Huuskonen, d) Pena Ranta?

Oikeat vastaukset sivulla 26.

ä KI

| 10 0

13

X+1 Rakastan: Elämää kaupunkini kavuilla ja poluilla Inhoan: Hölömöläisten hommia Eläin: Mannilan hevonen Henkilö: Kuka tahansa äänekoskelainen Ruoka: Aurajuusto Juoma: Lähevesi Paikka: Rotkolan suora Musiikki: Hip ja Hop Kirja: Muistikirja Elokuva: Joki Motto: Älä kysy, mitä Äänekoski voisi tehä sulle, vaan kysy, mitä sää voisit tehä Äänekoskella.

Parasta Äänekoskella 1. Keitele-järvi 2. Litukka 3. Oma tupa ja lupa Suojärven siirtolapuutarhassa

14

Äänekoski

Satanen la Äänekoski lyö haastattelun alkajaisiksi ylävitoset. Sitten Äänekoski kysyy, miksi haastattelija on myöhässä.

- Palavelutalostako sää mua etit? hän kysyy ja nauraa päälle. Haastattelija tajuaa, että ohjat ovat siirtyneet heti kättelyssä haastateltavalle. Semmoinen hän on, Äänekoski. Ei auta kuin laittaa nauha pyörimään ja odottaa, mitä tuleman pitää.

10 0

| ÄKI

teksti Reijo Honkonen - kuva Max Steffansson

-- Äänekoski ent. Laukaa ja Saarijärvi -- s. 1911 -- siviilisääty vaihtelee -- kaupunki

asissa - eikä tunnu missään Ä

änekoski syntyi sata vuotta sitten oman aikansa kuntauudistuksen hedelmänä. Kun kunta lohkaistiin Laukaasta ja Saarijärvestä, ei se Äänekosken muistin mukaan kuitenkaan kipeää tehnyt.

Kunta sai huomenlahjakseen sijainnin, joka kiinnosti sen ajan investointiherroja. Puutakin oli tarjolla lähitienoolla hyvin, samoin vesireittejä.

Siihen maailmanaikaan puu kulki sutjakkaimmin ja edullisimmin nimenomaan vettä pitkin.

- Sitten maailmalta alako kuulua uutisia, että siellä sun täällä oli täysrähinä päällä. Oli ensimmäistä maailmansottaa ja vallankummousta ja jos minkälaista kansannousua. Eikä niiltä kahinoilta vältytty täällä Suomessakaan, vaikka syrjässä oltiin.

Suomen valtio piti pihtisynnyttää ikioman ja omatekemän sovan kautta. Semmosia myö ollaan. Ei meille kelepaa muijen sovat. Oma se pittää saaha. Rähistään mieluummin keskenään, ujoja kun ollaan.

Monilla teollisuuspaikkakunnilla käytiin itsenäistymisen alla ankaria taisteluja. Tampereen hangilla taisteltiin ankarasti.

- Mun muistini mukkaan Äänekoskella oli monneen muuhun teollisuuspaikkakuntaan verrattuna suht rauhallista. Aateltiin jotenkin niin perin, että mitä enemmän muut maailmalla sotivat, sitä enemmän ne jossain vaiheessa tarvihtevat lautaa ja lankkua, kun ne on ampuneet toisensa kämpät taivaan tuuliin. Ja myö pojat painetaan kolomessa vuorossa paperia, johon muut voivat niitä sotauutisiaan ja propakantojaan painaa.

Talvi- ja jatkosotaan Äänekoski osallistui. Pelasi kunniakkaasti oman paikkansa, kun käsky kerran kävi. Miehiä meni, mutta tulostakin tuli. Ei tarvinnut Wessmanin kaupassa sodan jälkeen irtomaitojaan ruplilla kenenkään maksaa.

- Niin, ja siinä oli jo ennen sotia semmonen huppaisa tappaus, kun valtiotaho alako kuhtua mua kauppalaksi. Mää aattelin, että mikä ihmeen kauppala mää nyt muka olen.

Enks mää olekaan ennää kunta?

Kauppala? Olenko mää jonkinlainen puotipuksu vai mikä? Mutt se oli sen ajan citymeininkiä, se. Ja loppujen lo-

puksi mää nautin kauppalana olosta aika lailla. Etenkin sovan jäläkeen, kun vauraus lissäänty ihan silimissä.

Yks jos toinekin ajeli Jawalla ja sittemmin jopa Kuplavolkkareilla päästelivät vauraimmat menemään. Äänekoski pysähtyy muistelemaan kauppala-aikojaan. Ne ovat selvästikin olleet enemmän kuin vain siirtymävaihe kunnasta kaupungiksi.

- Kun kunnan ainoaan tavarataloon tuli rullaportaat, niissä tuli ajeltua joskus jopa työaikanakin. Mun oma työhuone oli silloin ihan siinä Sokosta vastapäätä. Oli heleppo livahtaa. Siinä ajellessa aattelin että tämäpäs nyt on, tästä mää tykkään.

Niissä rullaportaissa oli jatkuva nousukausi. Sehän ite kutakin kuntaa ja kaupunkia miellyttää. Samanlaisen nousukauven kun saisi pulloon ja pudjettiin, mää haaveilin. Ja ounastelin, että jotain ihan uuvenlaista värinää on ilimassa.

KUN ÄÄNEKOSKI yleni kauppalasta kaupungiksi vuonna 1973, elinkeinorakenne alkoi muuttua. Metsäteollisuus sai rinnalleen kokonaan uusia aloja, kun paikkakunnalle nousi elektroniikkateollisuuden keskittymä. Jopa vaateteollisuus kukoisti.

Koko seutukunnalla oli imu päällä.

Se oli myös vilkkaan rakentamisen aikaa. Vasarat paukkuivat omakotityömailla, kerrostaloja nousi enemmän kuin koskaan.

- Vaikka mehtäteollisuus on eelleen tärkeä, enää mää en ole samalla tavalla puun ja kuoren välissä kuin joskus olin. Nyt on selevästikin menossa uusi murroskausi. Palaveluelinkeinot kasvavat, ne työllistävät tulevaisuuvessa aina vaan enemmän ja enemmän mun asukkaitani. Niin ja uusia asukkaita, joita tullee tietenkin Jyväskylän suunnalta, mutta myös muualta.

- Ihan viime aikoina mää olen pannut merkille, että täällä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneet tekevät maailmalla vietettyjen vuosien jäläkeen palluuta Äänekoskelle. Eiks olekin jännä ilimiö? Mää uskon, ettei tässä ole kysymys mistään kaihosta tai koti-ikävästä, vaan yksinkertaisesti siitä, että nykynen Äänekoski näyttäytyy ihmisten silimissä houkutte-

levana vaihtoehtona. Nää uuven ajan ammatit ja etätyöt tekevät sitä paitsi maholliseksi sen, että sää voit asua periaatteessa ihan missä lystäät. Sun palkanmaksaja ja asiakkaat voivat olla Honolulussa, mutta sää ite asut Honkolassa.

- Tähän liittyy yks toinenkin asia, jonka mää haluan nostaa essiin. Mää en nimittäin ymmärrä semmosia kuntia ja kaupunkeja jotka ei haluaisi millään päästää nuoriaan muuttamaan pois. Ne puhuvat ääni väristen kotiseuturakkauvesta. Mää olen ihan pihalla semmosesta, kukaan hullu kuntaan nyt rakastu. Siks mää en halua kahlita nuoria ketjulla kellarin patteriin kiinni, vaan päinvastoin kannustan niitä seuraamaan syvämensä ääntä. Musta on vaan hyvä että ne joilla menojalakaa kutittaa, myös menevät. Kyllä siellä maailmalla aina jottain takkiin tarttuu. Ja sen opin voi jossain vaiheessa tuuva takasin Äänekoskelle. Eiks vaan?

SATAVUOTIAAKSI Äänekoski on hämmästyttävän hyvin perillä nykyajan trendeistä. Äänekoski pitää pitkän palopuheen yrittäjyydestä, joka perustuu verkostomaiseen ajatteluun. Eikä hän tarkoita verkostoilla mitään muovikippojen myyntitilaisuuksia, vaan eri alojen osaajien muodostamia verkostoja. Niissä on sellaista pohinaa, josta myös Äänekoski on kiinnostunut.

- Mua kiinnostavat hyvin monenlaiset asiat. Olen kai jonkinlainen renessanssi-ihminen, hoksottimet ovat auki monneen suuntaan. Mää olen sitä mieltä, että mitä useammalla elämänalueella kaupunki voi totteuttaa ihteään, sitä onnellisempi hän on. Toivon mukaan tää aattelu näkyy päällekin päin. Siis että Äänekoskea ei mielletä vain jonkin yhen asian kaupungiksi. Ei nykyihminen semmosta halua. Se ahistuu jos elämä on pelkkää pärekorien tai tietokonepelien tekemistä.

- Tää viimesin kuntaliitos on kyllä linjassa mun ajattelun kanssa. Äänekoski on moni-ilimeinen mutta kompakti paketti. Ja onhan se hitto vie hienoa, että saahaan porkkanat ja paperit omalta paikkakunnalta. Äänekoski myöntää, että kuntalii-

toksen alkuajat olivat ajoittain melko myrskyisiä. Jotkut suhtautuivat asiaan tunteikkaasti. Itkuakin väännettiin, kun oma vaakuna katosi maailmankartalta. Ei tajuttu, että nehän ovat vain symboleja, ja kunnanrajat ja -nimetkin ovat byrokraattisen päätöksen tuloksia.

- Ei ihmiselle loppujen lopuksi ole niinkään tärkeää se, onko hän Suolahesta, Konginkankaalta, Sumiaisista vai Äänekoskelta kotosin, vaan se, onko hän Alakulasta, Liimattalasta, Haapakylältä vai Pukkimäeltä kotosin. Samalla viisiin se mennee muuallakin päin maailmaa. Helsinkiläinen on Kalliosta tai Krunikasta kotosin. Lähiseutu on ihmisen se tärkein taimitarha, ei koko kaupunki. Tää tahtoo unohtua kun sapeleita kalistellaan.

TYÖELÄMÄN VASTAPAINOKSI Äänekoski on hankkinut monia harrastuksia. Hän on tuttu näky urheilutapahtumissa. Joskus on tullut porttikieltokin katsomoon, kun huutelu on lähtenyt niin sanotusti lapasesta. Äänekoski ei katso porttikielloista maineensa kärsineen. Ihmiset ymmärtävät, että omia pitää kannustaa koko rahan edestä. Ja jos tuomarilla on puusilmä, miksei sitä saisi sanoa ääneen.

Tänä syksynä Äänekoski aloitti Koskelassa hammondinsoiton alkeet.

Tavoitteena on pitää oma konsertti Suolahti-salissa jo ensi keväänä.

- Ihan semmonen viihekonsertti on mielessä. Kevyesti hammondilla on homman nimi. Kärjen Topia ja Junnu Vainiota aattelin vettää. Ja kantaesityksenä oman sävellyksen ja sanotuksen ”Satanen lasissa eikä tunnu missään”. Olokaahan kuulolla.

Täältä pessee.

”Sokoksen liukuportaissa oli jatkuva nousukausi.” ä KI

| 10 0

15

Koivis to nkylä

Loh ilahti, Hämälän kylä

Postitoimistossa

Viimenen sillaus

Muhlunniemi on Koivistonkylän tärkeimpiä paikkoja. Nykyinen Muhlun päärakennus on rakennettu liki neljännesvuosituhat sitten. 1700-luvun lopussa talossa sijainnut postikonttori toimi myös postimestari Carl Fredrik Esbjörnin virkatalona. Juuri hän anoi keisarilta Jyväskylän kaupungin perustamista. Muhlu, entinen kruunun puustelli, joutui vuokrauksen ja sitten oston kautta Lehtosten suvulle.

Vuodesta 2002 Muhlunniemen tilan isäntä Seppo Lehtonen esittelee ystävällisesti tiluksiaan ja taloa, jossa Seppo Lehtonen historiallinen postikonttori sijaitsi.

Mitä jos Jyväskylä olisi perustettu tähän tiluksillesi?

- Se ei olisi ollut hyvä juttu. Onneksi ei perustettu, tämä on hyvä paikka näin.

Muhlussa menee tovi jos toinenkin.

Nähtävää ei puutu: vanhoja kirjoja, kart-

toja, kuvia ja mitä erikoisempia esineitä – juuri valehtelijoiden klubiin oivallisia asioita.

- Kato, mitähän tälläkin on tehty, ihmettelee eläkkeellä oleva tehtaiden paperikauppaa Venäjälle tehnyt Seppo Lehtonen, kädessään yhtäaikaa kovera ja kupera kuparinen työkalu.

Ja eipä aikaakaan kun palaamme ajassa taaksepäin - konkreettisesti.

Olemme postissa, postimestari Esbjörn leimaa tärkeitä läheyksiä ja sulattaa kynttilässä vahaa ja sinetöi rakkauskirjeen. Eikun, siis Seppo Lehtonenhan se siinä. Vai Carl Esbjörn?

En minä tiedä, katso itse.

Marjo Steffansson

Mämmenkylä

Anttilan tilan pihapiirissä on vanha aitta täynnä aarteita. Aarreaittaa esittelevä kylän vanhin Yrjö Kautto, 85 vuotta kertoo, että kaikki ”rojut” ovat yli sata vuotta vanhoja.

Helppo uskoa, kun käteen osuu kappa, jossa on vuosiluku 1830.

- Tämäkin lihta jota Loukku-Otto loukutti on het vanha. Loukutettiin pärsteet ja hienommat lihtalla lihtattiin. Ja sitten kato, viimenen homma tehtiin tällä. Missä se nyt on? Kun ottas silimään.. jossakin se harja on, sillä tehtiin viimenen sillaus.

Okei. Selvä juttu.

Seuraava esine.

- Tämmönenkin lehmänsarvinaulakko oli ennen kunniassa. Kato miten Yrjö Kautto symmetriset sarvet, en oo ennen nähnyt tämmösiä.

Ai jaa, eikö lehmä kasvatakaan symmetrisiä sarvia?

- Tässä on silppumyllyn terät, sillä on monet silput tehty ja niitä silppuja tuli mahottoman joutuin.

Ehkä on parasta olla kysymättä mitään.

Tunnistan rautalestin, se on kuulema pelastettu kenturalta, niinkuin moni muukin aitan esine.

- Tuossa on ruumislauta. Sekin oli jossain rojujen alla, ja hain sen sieltä pois.

Yhestä puusta tehty koko lauta. Se oli lai-

nassa tuossa naapurissa, Kasslinin Hilma on siinä viimeks maannu.

Tuleeko Kassliniin kaksi ässää?

- Paa niin monta kuin lystäät. Katoppa tuota hevelhöylän päätä ja tuon maitokoneen pelastin kenturalta.

Yrjö Kautto kilisyttää lehmänkelloa. Onpa siinä kirkas sointi.

- Tämä on valukello ja se kilikatti Hertan kaulassa. Illalla kun mäni nukkumaan se kilinä soi korvissa. On sitä monessa oltu mukana. Kato kolomet ruosteiset sokerisakset.

Eikö pärjätty vähemmällä?

- Ei oo pärjätty.

Kahet hyvät oli vielä lisäks. Nekin hukku tuonne kenturalle. Kerran näin niistä sorkat kaapista ja sieltä ne vaan johonkin joutu.

Ja sitten se löytyi, se viimeisen silauksen suti.

- Kato, eikö oo hieno.

Marjo Steffansson

Kohtalo mehtätiellä Mämmen kylällä, pienen pienessä mökissä asui äiti, isä ja kahdeksan lasta. Aino syntyi katraan viidenneksi, ja elämä kotona oli työntäyteistä, mutta onnellista. Onni kääntyi vuonna 1930, kun äiti kuoli joulun jälkeen aivokalvontulehdukseen.

- Seuraavana vuonna isä kuoli syvänjuttuun äitienpäivän lauvantaina. Isä tul mehtätöistä ja kovat ol koskut. Ei myö mihinkään ymmärretty lähteä. Isä sano, että kova on yö jos elonpäiviä riittää.

Ei niitä riittänyt aamuun asti. Kahdeksan lasta jäi orvoksi. Aino oli kymmenen, ja nuorin kolme vuotta. Kunta otti kodin ja maksoi hoitorahaa pienemmistä. Isommat lapsista elättivät itseään, kuka mitenkin.

- Ei myö pystytty olemaan kotona päinemme kauan. Pienemmät pantiin huuto2000 2002 Jyväskylään 150 irtisanotaan, kun siirtynyt Nokia Sanmina siirtää toimintansa jättää lopullisesti Tikkakoskelle Äänekosken 2001 Ulla Tuimala juoksee nuorten EM-pronssia esteissä

16

2003 Huiman naiset voittavat SMkultaa.

Konginkangas menettää viimeisen kyläkauppansa, kun Talouskauppa Kivi lopettaa Liimattalassa

2004 Tsunami iskee Aasian rannikolle

2001 Al Quaidan isku Yhdysvaltoihin 2000 Tarja Halosesta Suomen ensimmäinen naispresidentti

laisiksi ja isommat koitti henkeänsä elättää.

Minä mänin isän veljen luokse Särkelän taloon. Ei ollu mittään kulukuvehettä, että ois voinu tavata sisararuksia.

Vaikeuksista huolimatta Aino on aina pitänyt Mämmeä hyvä paikkana elää.

-Ei oo ollut moittimista elämässä. Ihmiset oli meille hyviä, eikä oo pahana pietty missään. 14-vuotiaana läksin hankkeisiin taloloihin, sain jonkun markan ja ruuan.

Piikana olin, ei sitä nykyään niin sanota, mitä lie kotiapulaisia tännään.

Aino oli Järvenpäässä piikomassa ja oli matkalla Särkelään. Metsätieltä löytyi onni nimeltään Paavo.

- Miten se Paavo sattuki sinne syvänmaalle! Se kanto mun vaatekoppaa ja siitä se rakkaus alako. Minä tulin Huuhalle pii-

2003 USA miehittää Irakin

aks ja Paavo kävi kysymässä, että alakasinko olemaan. Liittoa kesti 44 vuotta.

91-vuotias Aino Huuskonen on Mämmen kylällä vanhin asuva asukas.

Marjo Steffansson

Aino ja Paavo, Paavo ja Aino

2005 Konginkankaan seurakunta muuttuu Äänekosken kappeliseurakunnaksi 2004 Konginkankaan bussiturmassa kuolee 23 ihmistä

2006 Lordi voittaa Euroviisut

2005 Lintuinfluenssa aiheuttaa paniikkia

2008 Rahoitusalan kriisi vie maailman taantumaan

2007 Suolahti, Sumiainen ja Äänekoski liittyvät yhteen Scanfil lopettaa toimintansa Äänekosken tehtaalla

2009 Sikainfluenssa leviää Suomeen 2010 Haitin maanjäristys tappaa 300 000

2011 ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomat aloittaa toimintansa Äänekoskella

2011 76 kuolee pommiiskussa ja Utøyan saaren ammuskelussa Norjassa 10 0

| ÄKI

ONNITTELEMME 100-VUOTIASTA ÄÄNEKOSKEA!

ä KI

| 10 0

17

Kaikkien aikojen koskelainen

Mikko on ykkönen nestäjiä kaikkialta kaupunkimme alueelta.

Kättä yhteen ja suurkiitos kaikille teille!

Pisteiden laskukaavassa vaadittiin luovuutta, sillä annoimme äänestäjille vapaat kädet joko laittaa kaikki nimet "paremmuusjärjestykseen" tai arvottaa kaikki henkilöt yhtä tärkeiksi. Tai mitä tahansa siltä väliltä.

Oleellista oli se, että tietyn henkilön nousu kahden eri äänestäjän listalle oli arvokkaampaa kuin yksittäinen kärkipaikka yhden äänestäjän listalla. Tästä syystä paremmuusjärjestykseen laitetun kymmenikön pisteytys oli tällainen: ykkönen = 31 pistettä, kakkonen = 26 p., kolmonen = 24 p., neljäs = 22 p., viides = 21 p., kuudes = 20 p., seitsemäs = 19 p., kahdeksas = 18 p., yhdeksäs = 17 p. ja kymmenes = 16 p.

Kaksi kymmenettä sijaa tuotti siis 32 pistettä eli pisteen enemmän kuin yksi kärkisija. Jos äänestäjä ei halunnut asettaa henkilöitä järjestykseen, sai jokainen listalle merkitty 21 pistettä. Näiden kahden äärimmäisen tavan välillä riitti variaatioita. Niiden kohdalla ÄKS harjoitti matemaattista logiikkaa parhaansa mukaan, kuitenkin desimaaleja välttäen.

Kansanäänestys

K

aikkien Aikojen Koskelainen on selvitetty. Kunnia kuuluu elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskaselle (1929-1990). Äänekoskella syntynyt, Konginkankaalla kasvanut ja siellä Käpykoloa myöhemmin isännöinyt Niskanen voitti ÄKSän järjestämän kutsuäänestyksen ylivoimaisesti.

Niskasen voitto ei ollut suuri yllätys. Lähimmät haastajatkin olivat ennalta arvattavissa, slllä kakkoseksi nousi Äänekosken Pikkujättiläinen, keihäslegenda Jorma Kinnunen, ja kolmoseksi Äänekosken teollistamisen ja sivistystyön uranuurtaja Kalle Piilonen (1844-1919).

Kolmen kärki erottui äänestyksessä ylivoimaisesti, mutta sen jälkeen oli tiukempaa. Kinnusen keihäsklaanin toisen polven painos, Kimmo Kinnunen oli neljäs ennen lyhyemmän teräaseen ammattilaisia: toimittaja, kirjailija Timo Harakka sijoittui viidenneksi ennen kotiseututyöstään tuttua aluetoimittaja Aarne Vuorista (1920-2004).

Vähintäänkin legendaarinen koripallovalmentaja Markku Ranta oli kisan seit-

18

semäs. Seuraavalta sijalta löytyy varsinaisten suolahtelaisten ykkönen, kulttuurin ja kunnallispolitiikan moniottelija Maija Piitulainen. Kärkikymmenikköön ylsivät lisäksi Koivistokylältä maailmalle lähtenyt iskelmätähti Anita Hirvonen ja Keski-Suomen bussiliikenteen edelläkävijä Elis Hirvi. Äänestys käsitti koko nykyisen Äänekosken alueella vuosisatojen mittaan vaikuttaneet persoonat. Valta oli valikoidulla joukolla kotiseutumme asiantuntijoita. Äänensä antoi 77 vaikuttajaa. Ääniä sai yhteensä noin 200 eri henkilöä, mikä todistaa, että suuria persoonia seudullamme on riittänyt moneen makuun.

Lue lisää netistä www.äks.fi. Sieltä löytyy myös äänestäjien perusteluja valinnoille.

Näin äänestettiin ÄKS päätti selvittää, kuka on yhteisen kaupunkimme henkilö numero yksi kautta historian. Pyysimme noin 200 henkilöä

kertomaan mielipiteensä. Jokainen sai listata kymmenen omaa suosikkiaan Kaikkien Aikojen Koskelaiseksi. Sanaan "koskelainen" päädyttiin nimen omaan siksi, että kotiseutumme kulkee nykyisen yhteisen kaupunginnimen alla.

Kutsuimme äänestäjiksi muun muassa kaikki 43 kaupunginvaltuutettua, joukon virkamiesjohtoa, virkamiehiä, kyläyhdistysten aktiiveja, kotiseudun ja historian harrastajia, eri yhdistysten nokkamiehiä, monia muitakin merkittäviä vaikuttajia ja tietysti ÄKSän omaa väkeä.

Nopean aikataulun ja rajallisten resurssiemme vuoksi emme tietenkään tavoittaneet läheskään kaikkia äänestäjiä, etenkään sähköpostittomia. Vastauksia tuli silti määräaikaan, sunnuntaihin mennessä reilusti yli 80. Osa ilmoitti tehtävän liian haasteelliseksi, eivätkä kaikki saaneet aikaan minimivaatimustamme, viiden henkilön listaa. Ääntenlaskentaan hyväksyttiin lopulta 77 listaa. Määrä yllätti meidät todella positiivisesti. Saimme varsin hyvin mukaan ää-

Kuka Sinun mielestäsi on Kaikkien Aikojen Koskelainen? Olivatko ÄKSän "asiantuntijat" väärässä? Unohtuiko joku tärkeä henkilö?

Kerro mielipiteesi ÄKSän lukijäänestyksessä. Listaa maksimissaan kolme henkilöä, jotka ovat mielestäsi kotiseutumme historian kärkeä, syystä tai toisesta.

Voit äänestää ketä tahansa Äänekoskella, Suolahdessa, Sumiaisissa tai Konginkankaalla joskus - myös ennen vuotta 1911 - asunutta ja vaikuttanutta henkilöä, elävää tai kuollutta.

Voit valita "Kaikkien Aikojen Koskelaiset" täysin omista lähtökohdistasi, omin kriteerein. Näkökulmia on monia: äänestettävä henkilö voi olla unohtumattomin, merkittävin, vaikuttavin, legendaarisin, suurin, ihailluin, arvostettavin, persoonallisin, hienoin...

Kyseinen henkilö voi olla urheilija tai taiteilija, yrittäjä tai maanviljelijä, luottamushenkilö tai virkamies, kirkonmies tai rokkari, näkyvä mediahahmo tai vaatimaton puurtaja, kansanmies tai kansankynttilä, pomo tai ay-aktiivi, oikeuslaitoksen edustaja tai kulttuurin uudistaja, oma lapsuuden sankari tai kunnioitusta herättävä historian hahmo. Äänestää voi myös henkilöä, joka on muuttanut pois, mutta pitänyt sen jälkeen kotiseutumme lippua korkealla toimissaan.

Terho Vuorinen

10 0

| ÄKI

To p

60

1. Niskanen Mikko, elokuvaohjaaja, 1475 2. Kinnunen Jorma, kirvesmies, keihäänheittäjä, 1140 3. Piilonen Kalle, valtiopäiväedustaja, liikemies, 902 4. Kinnunen Kimmo, metsätalousteknikko, keihäänheittäjä, 490 5. Harakka Timo, toimittaja, tv-kasvo, 415 6. Vuorinen Aarne, kotiseutuneuvos, toimittaja, 412 7. Ranta Markku, koripallovalmentaja, 387 8. Piitulainen Maija, kunnallisneuvos, lausuntataiteilija, 362 9. Hirvonen Anita, iskelmälaulaja, 318 10. Hirvi Elis, liikennöitsijä, 314 11. Parantainen Toivo opettaja, taiteenkerääjä, 302 12. Leppänen Pekka kansanedustaja, 297 13. Hammaren J.E. insinööri, tehtaan perustaja, kunnallisvaikuttaja, 280 14. Nurmi Mervi koripallovalmentaja, 218 15. Katila Niilo, kirkkoherra, 213 16. Häyhä Pekka nuorisoasiainneuvos, Koskela, 211 17. Westerholm Volter vuorineuvos, tehtaanjohtaja, 199 18. Heiskanen Veikko kaupunkineuvos, 188 19. Savolainen Vuokko tanssipedagogi, 161 20. Siekkinen Pentti toiminnanjohtaja, rehtori, 159 21. Manninen Uolevi olympiakoripalloilija, yritysjohtaja, 156 22. Holsti Rudolf ulkoministeri, diplomaatti, 148 23. Relander Erik opettaja, kotiseutututkija, 148 24. Ahonius Rudolf, asemapäällikkö, kulttuurivaikuttaja, 136 25. Puttos-Sytte, persoona, 133 26. Santala Esko kunnanjohtaja, 126 27. Porrassalmi Eila toimitusjohtaja, 119 28. Väisänen Matti talousneuvos, 116 29. Zitting Arvo, juustomestari, kunnallispoliitikko, 116 30. Tikander Pertti (Enu) muusikko, kulttuuripersoona, 113 31. Wahrman Annikka kuoronjohtaja, kultturipersoona, 112 32. Kokko Pentti varastomies, jalkapallojohtaja, 103 33. Kuorelahti Timo palomies, hiihtäjä, 101 34. Kärkkäinen Ahti kauppalanjohtaja, 101 35. Kinnunen Markku palomestari, 98

36. Paatelainen Matti jalkapalloilija, yritysjohtaja, 96 37. Telinen O. H. rakennusneuvos, 94 38.Niemi Frans kirkkoherra, kansanopiston johtaja, 87 39.Pesonen Helmer yrittäjä, muusikko, 84 40. Lehtonen Antti rehtori, urheiluvaikuttaja, 84 41.Salmelin Simo maakuntaneuvos, 79 42. Liimatainen Ari kuvataiteilija, 79 43. Kumpunen Erkki urheiluselostaja, 77 44. Sirkka Impi kansanopiston johtaja, yrittäjä, 75 45. Heikkinen Jouko koripalloilija, 74 46. Liimatainen Pekka Markunp. valtiopäiväedustaja, isäntä, 73 47. Holopainen Hannu kulttuurivaikuttaja, 71 48. Ihanainen Raija liikunnanohjaaja, 69 49. Sparf Urpo opettaja, historioitsija, 65 50. Sinipaasi Arvi kunnallis- ja urheiluvaikuttaja, 64 51. Pietikäinen Kalevi koripalloilija, 62 52. Iso-Anttila Frans talousneuvos, isäntä, 61 53. Salmelin Elis urheilija, 60 54. Minkkinen Eila kuvataiteilija, 60 55. Havia Kerttu ravintoloitsija, 58 56. Närhi Seppo laulaja, 56 57. Vilkman Eero kirkkoherra, 56 58. Halonen Veikko kunnallisneuvos, 53 59. Taipale Kari, teatterimies, 52 60. Lindström Anna-Liisa terveyssisar, 50

Äänes tyskupo nki Voit äänestää myös sähköpostitse osoitteeseen aani@aks.fi. Vain yksi kuponki/sähköposti henkilöä kohden.

Palautus viimeistään torstaina 22. syyskuuta. Tulokset julkaisemme seuraavassa lehdessämme 28. syyskuuta.

ÄÄNESTYSKUPONKI KAIKKIEN AIKOJEN KOSKELAINEN 1.

2.

3. ÄÄNESTÄJÄ: YHTEYSTIETO:

Hyvät palkinnot!

ä KI

| 10 0

19

UUSI K-CITYMARKET

ÄÄNEKOSKI AVATAAN LOPPUVUODESTA 2011

20

www.k-citymarket.fi

! a e k s o k e n ä Ä a t s On a i t o u nittele v 0 mme 10

10 0 Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus

| ÄKI

VIE

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

VIESTISI

kotiin

Äänekoskella Seuraava ÄKS ilmestyy 28.9.

Varaa ilmoitustilasi pian!

Johanna Kastelli-Sulin

Ari Peltonen

040 730 4234

0400 345 522

johanna@aksa.fi

ari.peltonen@arcanus.fi

90.KESKI-SUOMEN AJOTAITO OY

Keski-Suomen Ajotaito Oy Kauppakatu 22, 44100 Äänekoski 010 231 7900 aanekoski@driv.fi ä KI

| 10 0

www.driv.fi 21

22

10 0

| ÄKI

teksti & kuva Teijo Piilonen

Kosket us FAKTA Airi Rytsölä Syntynyt 4.7.1920 Äänekoskella.

Airi Rytsölä, 91, ja Urpo Heinon maalaus Heikkilän talosta "puodin puolelta". Airi Rytsölä sai taulun 50-vuotislahjaksi.

Äänekosken perijätär Airi Rytsölän värikkääseen elämään mahtuu kaikki mahdollinen.

O

s ns

aJ

y vä

s k y l äs

sä

| 10 0

lä myös sisarukseni olivat sille tielle lähteneet. Keksin jostain, että Porvoossa on tyttöjen sisäoppilaitos. Muistan vieläkin sen syksyn, kun Wessman oli myymässä lippuja palokuntajuhliin. Menin lippuluukulle ja sanoin, että lähden Porvooseen.

Pääsin ylioppilaaksi, mutta sitten oli sota. Lähdin lotaksi Suolahdesta härkävaunussa. Molemmat veljeni, Väinö ja Antero, kaatuivat sodassa. Se oli hyvin raskasta. n ja y t sö i s 1942 aloitin opiskelun voimistelulaitokselR än ri sä Ai la Helsingissä. 1943 menin naimisiin ja loSe l im petin opiskelun mieheni Aimo Rytsölän vaatimuksesta. Sen jälkeen omistauduin lasten kouluttamiseen ja kasvattamiseen.

Asuimme Heikkilässä ”puodin puolen” talossa, kunnes mieheni rakensi uuden talon 1952. Muutimme Jyväskylään vuonna 1962, sillä minusta oli alkanut tuntua siltä, että en voi hengittää Äänekoskella. Politiikka tuli kaikkiin asioihin ja vastakkainasettelu oli sodan jälkeen rankkaa. Toimin Äänekosken naisvoimistelijoissa, mutta yhteistyö Huiman kanssa ei sujunut ollenkaan. Lydia Sinipaasi ei hyväksynyt minua tuomariksi voimistelukisoihin.

Meillä oli Äänekoskella ystäviä ja kävimme siellä usein. Mieheni kuoleman jäljouduin hoitamaan isääni, keen muutin Helsinkiin, jonne lapsemme jolla oli sukuvikana olleita sydän- ja veri- olivat asettuneet. Olen käynyt Sumiaisten suonitauteja. Isä kuoli 1933 ja meille mää- mökillämme joka kesä, mutta tänä kesänä rättiin holhoajiksi Aarne Wessman ja enoni en enää jaksanut.

Lauri Koskinen. Koulunkäyntini oli satunKateutta, sitä varmasti oli Äänekoskelnaista, sillä koulun jälkeen kukaan ei kysy- la. Olin perinyt maat, mutta voin sanoa nyt, miten päiväni oli mennyt, eikä ketään että itkin joka kerta kun verolaput tulivat.

Ilman hammaslääkärimieheni ansioita kiinnostanut todistukseni.

Lukioon lähtö oli kuitenkin selvää, sil- emme olisi selvinneet. ka

ä KI

Äitimme Anna sairasteli paljon. Hän kuoli alkutalvesta 1929 seitsemänteen tai kahdeksanteen keuhkokuumeeseen. Äänekosken sairaala oli juuri saatu pystyyn, hän oli sen ensimmäisiä potilaita. Oli vaikeata kasvaa ilman äitiä. Jäin vaille kaikkia sellaisia perustaitoja, joita äidiltä yleensä opitaan. kuoleman jälÄidin keen ns ä e V lj ä e i v n ö ä l

in

Asuin lapsuuteni Heikkilän talossa Piilolanniemessä. Isoisäni David Sipinen piti Äänekosken ensimmäistä kauppaa. Hänen nimensä on siinä kauppiaiden muistomerkissä. Kauppa oli sellainen tupakauppa, johon hän oli saanut luvan 1874.

David kuoli nuorena. Hänen vaimonsa Karoliina oli tarmokas ihminen ja yritti jatkaa kauppaa, mutta eihän siitä mitään tullut, kun oli neljä pientä lasta ja maatalo hoidettavana. Johanna Karoliina oli Kalle Piilosen sisar. Itse en ehtinyt Kalle Piilosta tavata.

Isäni Selim Sipinen oli syntyessäni jo 50-vuotias.

Hän olisi ollut enemmän lukumiehiä kuin maatilan hoitaja. Hänen kirjahyllyssään oli muun muassa Leinon kootut teokset. Kun koskioikeudet myytiin yhtiölle, niin naapuri-Eerolan isäntä vaati taloonsa sähköt. Meidän isämme vaati, että saa lohenkalastusoikeuden ikuisiksi ajoiksi. Voisin siis vieläkin lähteä kalastamaan siitä Heikkilän saaresta!

Paras ystäväni oli Honkosen Esko Eerolasta. Kerran olin menossa yökylään Eskon luokse. Kun ilta sai, niin itkuhan siinä tuli. Eerolan Iita kantoi minua kotiini, tunnen vieläkin ne Iitan kiharat hiukset poskellani.

Kun Esko lähti kouluun, lähdin saattamaan häntä Otto Ahosen kaupalle. Sydämeni särkyi, kun siellä häntä odotti pitkälettinen tyttö, jonka kanssa he jatkoivat matkaa pässinrataa pitkin.

- Asui Piilolanniemessä Heikkilän talossa, jolle kuului iso osa Äänekosken kauppalaa. Maat jaettiin hänen ja siskonsa Ainon kesken 1950-luvulla. Aino myi maat pian, mutta Airi oman osuutensa lopullisesti vasta vuonna 1980.

- Toimi mm. Äänekosken naisvoimistelijoiden puheenjohtajana ja kunnanvaltuutettuna 1950-luvulla. Muutti perheineen Jyväskylään, jossa hoiti luottamustehtäviä kulttuurin parissa.

- Kalle Piilosen sisaren pojantytär. Setä Karl Emil Sipinen oli mm. toimittaja ja kirjailija. Hänen poikansa ja Airin serkku Veikko Sipinen oli mainospiirtäjä, joka suunnitteli mm. Koskenlaskija-juuston pakkauksen. Maiseman on sanottu olevan Äänekoskelta.

Veikon poika, arkkitehtiprofessori Arto Sipinen on suunnitellut useita rakennuksia muun muassa Jyväskylään.

- Pojanpoika Jaakko Rytsölä tuli tunnetuksi rikastuttuaan Saunalahden serverin osakkeilla 2000-luvun alussa.

Sittemmin hänet tuomittiin velallisen epärehellisyydestä. ”Jaakolla menee nyt ihan mukavasti.”

NOPEAT Piilolanniemi vai Katajanokka?

- Tässä iässä Katajanokka.

Sähköhammasharja vai tavallinen?

- Tavallinen.

Alvar Aallon vai Arto Sipisen rakennukset?

- Alvar Aallon, vaikka en pidä kaikista, en esimerkiksi tuosta lähellä olevasta Enson talosta.

1920- vai 2010-luku?

- Paha sanoa. Kyllä 1920-luvulla oli oma viehätyksensä. Mutta nyt on lapset, joten 2010-luku.

Euro vai markka?

- Euro. Saa nähdä miten tässä käy.

23

Ruokasaarnaaja Jari Rossi Keittiömestari

Satavuotiaan Äänekosken juhlapihvi Katkaise kiireeltä siivet ja sytytä kynttilät. Kilauta kristallilaseista iloinen duurisointu ja lähesty lieden lämpöä. On aika helliä vatsaa ja sielua.

Niin kuin tanssiaiset ovat jalkojen seuranpitoa, on juhla-ateria vatsojen. Joten soita ystäväsi koolle ja seuraa nuotteja, kapellimestari olet Sinä. Tässä ainekset, ole hyvä!

Kulta-auralla aateloitu sisäfileepihvi

Kekrijuureksia

-- porkkanaa -- palsternakkaa -- punajuurta yht. 150 g per ruokailija -- sipulia -- timjamia (tuore) -- hunajaa

-- 150 g naudan sisäfileetä -- pekonia siivu -- ruususuolaa myllystä -- mustapippuria myllystä -- Äänekosken aurajuustoa Gold Leikkaa fileestä 150 g:n painoinen pihvi per ruokailija. Nuiji nyrkillä kevyesti. Ympäröi pihvin sivu pekonisiivulla ja kokoa pihvi 3 cm:n korkuiseksi. Kiinnitä pekonisiivujen päät cocktailtikuilla toisiinsa. Mausta pihvi molemmin puolin ruususuolalla ja mustapippurilla, molemmat myllystä rouhittuna ja pyörittele neitsytoliiviöljyssä. Anna maustua huoneenlämmössä 1 tunti. Paista pihvit hyvällä lämmöllä molemmin puo-

-- ruususuolaa

lin 1 min. Aseta pihvit juuresten kanssa samalle pellille (ks. ohje alla), lisää pihvin päälle kunnon siivu aurajuustoa ja hauduta 150:ssä asteessa n.15 - 20 minuuttia. Jos uunissasi on paistomittari, niin säädä mittari 57:een asteeseen ja saat pihvistäsi puolikypsän; lämpötilan kohotessa siitä ylöspäin, kypsemmän.

Paloittele juurekset sopivan kokoisiksi haarukkapaloiksi ja laita kaikki kulhoon.

Rouhi sekaan ruususuolaa ja lisää timjamia sekä juoksevaa hunajaa. Anna juuresten maustua vähintään 1 tunti. Tämän voit tehdä hyvin myös edellisenä päivänä.

Paahda juureksia 200:ssa asteessa 10 min.,

alenna lämpöä 150:een asteeseen ja hauduta pihvin kanssa kypsäksi. Jos olet poiminut metsän sieniä, niin lisää kernaasti joukkoon. Jos metsä tuntuu kaukaiselta, niin siitakesienetkin käyvät. Muista lähituottajia ja teet ekologisen sekä ympäristöäsi kunnioittava ratkaisun.

Laiskan kokin punaviinikastike -- 20 g porkkanaa -- 20 g palsternakkaa -- 20 g selleriä -- 20 g sipulia -- timjamia -- 5 dl punaviinikastiketta -- 2 dl punaviiniä Paloittele juurekset n. ½ x ½ cm paloiksi. Kuullota niitä hetki voissa, posauta kattilaan 2 dl punaviiniä ja tuoretta timjamia ainakin kourallinen. Keitä viiniä kunnes jällellä on puolet. Lisää kattilaan punaviinikastike ja hauduttele hiljaa hymyillen (kastike juuri ja juuri poreilee) ½ tuntia. Siivilöi kastike ja vatkaa kastikkeeseen 1 rkl notkeaa voita. Kastikkeen voit tehdä myös edellisenä päivänä.

Vinkki Ruususuola sisältää 84 alkuainetta, joissa on täydellinen kehomme tarpeita vastaava koostumus.

Kastikkeen valmistukseen ja tietenkin ruokajuomaksi käy hyvin sopivasti Chileläinen Maitèn Reserva Cabernet Sauvignon punaviini.

Viini on keskitanniininen, kypsän marjainen luomuviini. Ja tässä se toimii. VOILA! 24

10 0

| ÄKI

28.9.

Seuraava ÄKS Yksityishenkilöiden ilmoitukset

-50 %

www.aksa.fi

ä KI

| 10 0

25

ÄKSY MIE S

Vieraslajikkeet

K

Näyttöpäätteen kursori vilkkuu ja kello käy, mutta herraani ei näy.

Herrallani on nyt muuta mielessä.

Herrani ei kerta kaikkiaan pysty keskittymään kirjoittamiseen. Kerron tuonnempana, missä herrani on. Sen verran voin vihjata, että poissaolo liittyy karviaisiin.

Sitä ennen valotan hieman tapahtumien taustoja. Ne auttavat ymmärtämään, miksi näppäimistöllä elämöi tällä kertaa alaskankani.

Saanen lausua tähän alkuun sanasen itsestäni. Olen siis alaskankani, kestän pakkasta (- 14) ja näköjään loputtomiin herranni järjettömiä ajatuksia, joita riittää joka päivä maantielle saakka.

Olen vieraslajike, tulen samalta suunnalta kuin kanadanmajava ja kanadanjääkiekkoilija. Minä olen lemmikkieläin, kaksi jälkimmäistä luokitellaan tuhoeläimiksi.

Ehkä tunnetuin vieraslajike on kuitenkin supikoira, josta on jalostunut oma suomalainen haaransa, supisupikoira. Supisupikoira lienee sukua juoruämmälle.

Vieraslajikkeista kannattaa mainita myös italianpassari (lentopallossa), puolanjaakko (raksalla) sekä tänä kesänä pal-

jon harmia aiheuttanut ukon putki. Julkisuuteen on tihkunut tietoja ennätyspitkistä putkista. Jengat ovat lähteneet ukolta pullosta vappuna ja hönöä riittää aina venetsialaisiin saakka.

Kyllä. Nyt alkaa herrani poissaolon syykin selvitä. Herrani poissaolo liittyy karviaisiin ja vieraslajikkeisiin.

Kaikki alkoi siitä kun herrani luki lehdistöstä, että supikoirat ovat putsanneet ihmisten pensaat karviaisista.

Herrani rakensi oitis piilokojun pihaansa ja muutti kameroineen sinne vahtimaan molempia karviaispensaitaan, koska haluaa todisteita vieraslajikkeiden haitallisuudesta.

(Ihan on pöllöpää herrani, ja vieraslajikevihamielinen. Kysyn vaan, miksei herrani voi poimia karviaisia pois pensaista.

Häh?)

Herrani on siis piilokojussa. Siellä hän kyttää supikoiria ja kuuntelee aikansa kuluksi transistoriradiostaan uutisia uusista vieraslajikkeista. Ja niitähän riittää. Eetterin kautta kulkeutui äskettäin korviin järkyttävä uutinen thaimaalaisista marjanpoimijoista, jotka supikoirien lailla putsaavat metsämme sinivalkoisista mustikoista ja

muista kruununjalokivistämme.

(Joskus öisin kuulen herrani lausuvan kirjoittamiaan paatoksellisia oodeja mustikoille, noille ikihonkiemme antioksidanttipommeille ja superfoodeille.)

Olen yrittänyt keskustella herrani kanssa. Olen rohkaissut häntä. Olen kannustanut herraani mustikkametsään hakemaan osansa kruununjalokivistä, mutta herrani on niin kauhusta jäykkänä, ettei ole saanut viiteentoista vuoteen kumisaappaita jalkaansa. Kyse on kuulemma taannehtivasta kauhusta.

Nyt herrani laatii kojussaan kansalaisaloitetta, jolla vieraslajikkeiden tulo Suomeen estetään. Hän ehdottaa, että Suomen ympärille rakennetaan lankkuaita, joka on 694 senttimetriä korkea. Sen yli hän ei usko edes Sergei Bubkan seipäällään hyppäävän.

(Kaniaivo ei tosin ymmärrä, mistä löytyy se oksanreikä, josta vesimelonit, nuo herrani herkut, sisään Suomeen sitten työnnetään.)

Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Vas taukset:

Tippalassa tiputettiin tervaa

Vastaukset sivulla 13 esitettyihin Äksymyxiin:

J

atkosodassa möyrineet panssarivaunut söivät kallista voiteluöljyä ja valtio keksi, että sen voi korvata kotimaisella tuotteella, eli tervalla. Suomeen rakennettiin kaksi tervatehdasta: Kainuuseen ja Suolahteen. Tehtaan sijaintia puolsi se, että läheltä oli saatavilla tervaskantoja.

Oy Teollisuuden Tervatuote Ab jätti tammikussa 1945 rakennuslupa-anomuksen Suolahden kauppalan järjestysoikeudelle.

Tehdas rakennettiin Likolahteen ja se aloitti toimintansa syyskuussa 1945. Tehtaalla oli murskaamo, jonka avulla suuret tervaskannot särkyivät leikiten. Tervan poltto tapahtui neljässä uunissa, retortissa, jonne pystyttiin syöttämään vuorokaudessa 6070 kuutiometriä tervaksia. Terva kehittyi kaasuna, josta se tiivistettynä virtasi yhdeksään 12 000 litraa vetävään sammioon.

Tehtaalla oli töissä parikymmentä henkeä kolmessa vuorossa. Työntekijöille rakennettiin neljä asuntoa Tervatielle. Tehdasta alettiin pian kutsua tippatehtaaksi ja Likolahden aluetta Tippalaksi. Sotien jälkeen tehdasta pidettiin maassamme merkittävänä tervantuottajana. Panssarivaunujen sijasta tervapohjaista voiteluainetta käytettiin mm. junavaunuihin. Suolahden tervatehdas hallitsi Suomen tervamarkkinoita aina 1960-luvulle asti.

Tuotekehittelyn ansiosta, eli tervaa ohentamalla saatiin juoksevaa puunsuojaöljyä.

Tervaa kysyttiin paljon, ja sitä tuotiin Neuvostoliitosta, jota Suolahden Terva mark-

26

kinoi eteenpäin. Kumiteollisuus tarvitsi tervaa, sitä myytiin suksivoiteeksi, eritoten Norjaan.

Tervan kysyntä väheni 1970-luvulla, mutta suomalaiset olivat keksineet uuden tavan valmistaa ruokaa: grillaamisen. Suolahden Terva lopetti tervan tuotannon ja siirtyi grillihiilien ja brikettien valmistamiseen.

1. b (Konginkankaalla asui 1620-luvulla noin 60 asukasta) 2. d (vuonna 1845 Sumiaisissa oli 1170 asukasta)

Suolahden Tervatehdas in memoriam 1945 - 1998 VÄKSY:n arkistot

3. d (vuonna 1886 perustettiin Äänekoskelle kyläkirjasto) 4. c (vuonna 1910 Äänekosken asukasluku oli 1946) 5. a (Rautatyökoulun ensimmäinen kotipaikka oli Honkolassa) 6. c (koulurakennus valmistui Konginkankaalle vuonna 1935) 7. d (Erkki Puolakka oli EM-maratonin nelonen vuonna 1954) 8. b (Jalo Kumpulainen juoksi TUL:n ennätyksen 1500 metrillä) 9. a (Vapaa-ajattelijoiden johtajana toimi Kari Saari) 10. c (nuorin SM-koripalloilija oli Aleksi Huuskonen)

Tervakset nousivat murskaamosta ylös ja putosivat polttosylinteriin

Marjo Steffansson

NET Jatka muisteluita

verkkosivuilla www.aksa.fi 10 0

| ÄKI

채 KI

| 10 0

27