Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 1 8 1 · 4 . 1 . 2 0 1 8
• NAISTEN VAATTEET JA ASUSTEET • JOULUKARKIT, JOULUKORISTEET, JOULUVAHAKANKAAT, JOULUKORTIT Stiga jääkiekkopeli, ei • LELUT JA PELIT (ei pulkat, rattikelkat, liukurit) • VALOSARJAT, KYNTTILÄLYHDYT • JOULUASKARTELUTARVIKKEET • LAHJAPUSSIT JA -PAPERIT
-50%
Valmiiksi edullisista hinnoista!
OLEMME LOPPIAISENA 6.1. AUKI NORMAALISTI
UUTUUS! ARCTIX
LATUHÖYLÄ
• paino 30 kg • valmistettu tukevasta 3mm teräksestä
MEILTÄ YLI 40 000 TUOTETTA! Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI p. 014 523 125 Avoinna: ma-pe 8-18, la 9-16, su 11-16
• irroitettavat FIS mittojen mukaiset terät • taittuva aisa
199,kpl
Tarjoukset voimassa 10.1. saakka tai niin kauan kuin varattuja eriä riittää.
KOTIAPU HOIVAPALVELUT HOITOPALVELUT
täy ää 3 vuo a!
Kakku- ja kahvitarjoilu toimistolla pe 5.1. klo 10-15 Kävijöiden kesken arvotaan 2 h:n lahjakortti!
Suomen 4H-liitto 90. toimintavuosi Äänekosken 4H-yhdistys tekee juhlaliitteen ÄKS Äänekosken kaupunkisanomiin toimintansa tukemiseksi.
Torstaina 1.2.2018
Tervetuloa!
Varaa pian ilmoitustilasi! Tuula 040 866 8829, tuula@aksa.fi Marjut 040 730 4234, marjut@aksa.fi
Kauppakatu 12, Äänekoski
Soita p. 044 989 4939 · www.maijaliisa.fi
Aidosti yksityinen, aidosti paikallinen
www.äks.fi
181/2017 Seuraava ÄKS ilmestyy 18.1.2018
Vaikka urheilu on elämäntapa, on tärkeää, että on elämässä jotain muutakin.
8
www.äks.fi
Jami Kinnunen
Mikon matkassa
10
Pahan poliisin Jouni Takalan ja tulitikkutehtaan tytön kainaloon pääsi itse Carmen eli Ivana Srbljan.
Toimittajalta Aika moni ihminen saa päivän uutiset tietoonsa erilaisista uutisviestimistä, kuten meiltä ÄKSästä. Oletteko koskaan miettineet, että mistä me lehdessä voimme tietää kaiken, mitä sitten vuorostamme kerromme teille? Meille lähetetään aika paljon tiedotteita, joissa eri yritykset, yhdistykset, järjestöt ja muut toimijat kertovat kuulumisiaan. Lehtemme päivittäinen toiminta on hyvin pitkälti kiinni juuri näistä tiedotteista, ovat ne sitten virallisia pörssitiedotteita tai Facebookin yksityiseen postilaatikkoon tipahtaneita tiedonmurusia. On tietenkin paljon myös niitä hetkiä, kun lähdemme itse kaivelemaan tietoa pelkän kiinnostuksen voimin tai uutisnenän osoittamasta suunnasta. Haluankin nyt käyttää nämä palstamillimetrit hyväksi toivomalla teiltä lisää tiedotteita. Tiedottaminen on kaikkien yritysten, järjestöjen ja varsinkin julkisin varoin pyörivien yhdistysten kulmakiviä. Kansan on oikeus ja ilo tietää, mitä kaupungissamme tapahtuu, ilman, että toimituksen pienet resurssit joudutaan käyttämään asioiden jatkuvaan kaiveluun. Yhdellä sähköpostilla voimme saada arvokkaan tiedon, jonka pohjalta voimme tiedottaa lukijoitamme. Toivomme tietenkin myös, että tiedottaminen hoidetaan kaupungissamme tasapuolisesti kaikkien medioiden kesken, jotta tieto varmasti tavoittaisi kaikki sitä janoavat. Otetaampa esimerkiksi tapahtumat. Emme voi aina luvata saapuvamme paikalle ilmoittamaanne tapahtumaan, mutta paikallaolomme todennäköisyys lisääntyy huikeasti, mikäli meillä on alun perin tietoa koko tapahtuman olemassaolosta. Milka Krogerus
Ä KS
| 181
· 2 01 8
Hyppäys keskelle Carmen-oopperaa Jaana Tani ja Jouni Takala ovat saaneet muistojen reppuun ison palan kannettavaksi. Hyvän ja mielenkiintoisen ja kaiken lisäksi varmasti unohtumattoman. Marjo Steffansson
R
anskalainen Georges Bizet sävelsi yhdeksi maailman tunnetuimmaksi oopperaksi nousseen Carmenin vuonna 1875. Uudenvuoden aattona ensi-iltansa Jyväskylän Kaupunginteatterin lavalla saaneen Carmenin nimirooleissa nähdään upeita tähtiä sekä lahjakkaita harrastajia: Carmenina kroatialainen mezzosopraano Ivana Srbljan, hänen pauloissaan nähdään härkätaistelija Escamillo, upea ja komea baritoni, koko kansan suosikki Waltteri Torikka. Don Josen roolin vetävä Sam Furness tulee taas Iso-Britanniasta. Ja tottahan lavalla nähdään myös äänekoskelaisverta! JYVÄSKYLÄN oopperakuorolaisten, Jaana Tanin ja Jouni Takalan, syksy on ollut kiireinen. Ennen sunnuntaista ensi-iltaa on harjoittelutahti ollut tiivis. Nyt on edessä parin kuukauden keikkaputki teatterin lavalla, tähtien joukossa, ja suuren orkesterin säestämänä. Ykkösbasso, paha poliisi Takala ja kakkossopraano, tupakkatehtaan tyttö Tani odottavat innolla tulevaa. Takala on laulajana kohtalaisen vihreä. – Musiikki on kiinnostanut aina ja nuoruudessa tuli soitettua bändissä. Viime kesänä kävin John Morganin mestarikurssilla. Ystävieni yllyttämänä päätin lähteä pyrkimään koelaulujen kautta Jyväskylän Oopperakuoroon, Takala kertoo itseäänkin hieman yllättämään päässeestä oopperakärpäsen puremasta. Jaana Tani on jo tuttu kasvo oopperakuoron riveistä.
– Mutta jokaiseen produktioon on osaaminen näytettävä koelauluissa aina uudelleen, koko elämänsä laulanut Tani kertoo. CARMENIN JUONI on kummallekin tuttu, ja Jyväskylässä ooppera esitetään alkuperäiskielellään, ranskaksi. Kumpikaan äänekoskelaisvahvistuksista ei osaa puhua ranskaa. – Mutta me osataan laulaa sitä sujuvasti, Tani nauraa. Harjoituksen alkoivat jo viime keväänä. Pari pientä pätkää kuultiin jo viime kesänä Jyväskylän Kesän konsertissa. – Kovasti on saanut treenata itsenäisestikin. Sanojen ulkoa opettelun lisäksi ääntämistä on pitänyt opiskella ihan tosissaan. Onneksi aikaa harjoitteluun on ollut, Takala sanoo. – Jokaisella kuorolainen on vastannut itse omasta osaamisestaan, Tani muistuttaa. HIENOIN KOKEMUS harrastajille on päästä ammattisolistien, -ohjaajan ja – orkesterin joukkoon. Suuren teatterin lava, kulisseissa tapahtuvat asiat, lavastuksen muotoutuminen, valot ja äänet, puvustus ja uudet ihmiset tuovat oman mehukkaan lisämausteensa esiintymiseen. – Se on aivan huikeaa. Kokonaisuuden hahmottaminen ja valmistuminen on ollut riemullista seurattavaa, Tani sanoo. Tekemisen hienous yllätti Takalankin. – Lähdin kokemuksena kokeilemaan, ja kaikki on ollut tähän mennessä hie-
noa. Tämä on ollut aivan uusi maailma minulle. Näin suureen produktioon hyppääminen tarkoittaa valtavan suurta sitoutumista. Takana on lukemattomia matkoja Jyväskylään ja takaisin. – Harjoittelun tahti on ollut kova. Tekeminen on ollut aktiivista eikä harjoituksissa ole ollut luppoaikaa, vaan koko ajan on treenattu laulua sekä askelmerkkejä. Tässä on saanut olla ihan oikeasti mukana tekemässä oopperaa. Kuorot eivät seiso perinteisesti muodostelmassa kulissin kulmalla, vaan esiintyvät siinä missä tähdetkin. Mukana opperakuoron lisäksi on Jyväskylän musiikkiluokkien kuoro, Vox Aurea. – On ihan mieletöntä kun orkesteri pauhaa täysillä, solistit ja kuorot laulavat yhdessä. Täytyy sanoa, että on sanoinkuvaamattoman upeaa olla itse mukana yhtenä palana kokonaisuutta ja äänimaailmaa, Tani huokaa. JYVÄSKYLÄSSÄ nähtävä ja kuultava Carmen ei ole se perinteisin versio kuuluisasta, satoja kertoja ensi-iltansa saaneesta ooperasta. Sevillan meno on kaukana, sillä ohjaaja Erik Söderblom on päivittänyt traagisen tarinan tapahtumapaikat nykyhetkeen. – Nyt on luvassa jotain aivan erilaista, vaikka musiikki onkin samaa. Tani ja Takala lupaavat. Iso ponnistus on nyt takana. Nyt on aika nauttia työn hedelmistä! Potkuja kummallekin!
3
Kuvattua
Avaus
Sinuhe Wallinheimo Päivänpoliittisten kahinoiden taustalla Suomessa on viime vuosina käyty mielenkiintoista keskustelua työn murroksesta. Debattia tästä Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimmästä aiheesta on ollut virittämässä usea taho ammattiyhdistysliikkeestä eri tutkimuslaitoksiin ja edelleen nykyiseen hallitukseen saakka. Eduskunnassa keskustelua työn murroksesta on käyty erityisesti edustamassani tulevaisuusvaliokunnassa. Keskustelun sisällöstä esiin voidaan nostaa kolme tärkeää havaintoa. Ensiksikin työn murros on väistämätöntä ja osa yhteiskunnan luonnollista uudistamista. Suomenkin historia on paljolti työn murroksen historiaa, muutosta maatalousmaasta nykyisen kaltaiseksi teknologiayhteiskunnaksi. Toiseksi, nyt edessä oleva työn ja teknologian muutos on poikkeuksellisen nopeaa ja laajaa. Teknologian kehitys, robotisaatio, tekoäly ja virtuaalitodellisuus tulevat muuttamaan monen muuttumattomana pidetyn tuotannonalan toimintaperiaatteita. Tuotannon reaaliaikaistuminen, henkilökohtaistuminen ja globaalisuus ovat uuden tuotantomallin eräitä keskeisiä ominaisuuksia. Kolmantena asiana työn murros haastaa laajalla rintamalla koko yhteiskunnan kestävyyttä. Vaikein ongelma ratkottavaksi on se, miten yhteiskunta voi taata sen, että ammattien muuttuminen toisiksi ei johda suomalaisten syrjäytymiseen työmarkkinoilta? Toinen yhtä vakava kysymys meille on se, miten uusille sukupolville taataan hyvät menestymisen edellytykset maailmassa, jossa yhä useamman työura sisältää jopa seitsemän erilaista ammattia. Vaikka yhtä ja kaikille sopivaa reseptiä ei ole keksitty, asiantuntijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että osaamiseen tehtävät panostukset helpottavat yhteiskuntien murroskestävyyttä. Se puolestaan edellyttää koulutuksen painopisteen muuttamista tiedosta oppimisen ja osaamisen taitoihin sekä joustavan, koko työuran kestävään koulutukseen. Onneksi tähän suuntaan on kotimaisessa koulutuspolitiikassa jo kuljettukin. Lisäksi meiltä löytyy hyviä esimerkkejä olemassa olevan osaamisen hyödyntämisestä työn murroksessa. Uusia mahdollisuuksia eri paikkakunnille voi aueta yllättäen, mutta niihin pitää uskaltaa ja osata myös tarttua. Äänekoski on tästä ehkä paras esimerkki. Paikkakunta, jota vielä pari vuotta sitten pidettiin loistavan menneisyyden kaupunkina, on nyt uuden talouden eturintamassa. Uusi biotuotetehdas, sen sisältämä maailman modernein selluprosessi ja sen ympärille mahdollistuva ekosysteemi toimivalle kiertotaloudelle asettavat Äänekosken tulevina vuosikymmeninä työn murroksen paremmalle puolelle. Tähän Äänekosken ihmeeseen ovat uskoneet myös kaksi viimeisintä hallitusta, jotka ovat panostaneet muun muassa Äänekosken infraan, yritystukiin ja liikuntapaikkarakentamiseen massiivisesti. Nämä panostukset ovat muuten olleet ylivoimaisesti suurimpia koko Keski-Suomessa suhteutettuna asukaslukuun. Äänekosken tuleÄänekosken kaupungin ilotulituksen lisäksi Suolahden Asemakadulla järjestettiin yhteisölli- vaisuus näyttää tulevaisuusvaliokunnan kansanedustajan silmin kaikin puolin hyvin valoisalta. nen kaiken kansa yhteinen ilotulitus. Ravintoloitsija Matti Leppänen kutsui suolahtelaiset ampumaan omia ilotulitteitaan yhteisesti, jotta Suolahteenkin saatiin oma suuri ilotulitus. Viime Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kansanedustaja vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tulitustapahtuma on hyvää vauhtia muodostumassa Sinuhe Wallinheimo perinteeksi. (Kuva: Heta Karjalainen)
Puolueellisesti Onko Äänekosken johtamisessa selvät sävelet?
SD
KESK
PS
VAS
KOK
KD
VIHR
Mielestäni poliitikot ja virkamiehet Äänekoskella haluavat kehittää kaupunkiamme yhdessä eteenpäin. Kaupungissamme joudutaan tekemään joskus nopeita virkamiespäätöksiä, mutta suurin osa näistä päätöksistä tulevat lautakuntien tai kaupungin hallituksen päätettäviksi. Valtuusto päättää lopulta miten Äänekoskea viedään eteenpäin.
Meillä on hyvä kaupunginjohtaja. Jotkut virkamiehet välillä unohtavat kenen asioilla he ovat. Päätettävien asioiden läpinäkyvyydessä ja selkeydessä on parantamisen varaa. Mitä avoimempaa sen luotettavampaa. Piiri pieni pyöriileikkiä vois vähän laajentaa. Hyvää uutta vuotta kuntalaisille! Tehdään yhdessä tänä vuonna parempi Äänekoski.
Strateginen johtaminen on haastavaa ja se toteutuu poliittisessa ohjauksessa. Työryhmässä käsitellään konkreettisia toimenpiteitä ja niiden seurantaa ja kokonaisuutta. Käydään keskustelua niistä asioista mitkä nousevat keskiöön. Kaupungin toimintakyvyn kehittäminen on välttämätöntä, muuttumattomuus on vaarallista, epävarmuustekijöitä on paljon.
Valtatyhjiöille löytyy aina ottajia. Äänekosken johtaminen menee koko ajan parempaan suuntaan. Ajan kuvaan kuuluu nopeasti eteen tupsahtavia isojakin ratkaistavia asioita. Strategista johtoa on terävöitettävä aikaa vastaavaksi.
Johtajuutta löytyy, mutta tapa millä se tuodaan esille, voi tuntua sanelulta. Meillä näyttää olevan kaksi vaihtoehtoa, joko ei osata päättää mitään tai sitten tuodaan päätökset valmiina, jolloin jälkipuheet saavat asiat muuttumaan täysin. Asioiden laajempi käsittely ja avaaminen jo valmistelu vaiheessa myös asukkaille toisi läpinäkyvyyttä päättämiseen.
Kaupungin strategia on yhdessä työstetty(poliitikot ja virkamiehet) ja kasattu. Siihen on linjattu tärkeimmät painopistealueet, jotka määrittelevät aika pitkälle kehittämisen suunnan. Äänekoskella ei ehkä olla totuttu viime vuosien nopeaan muutostahtiin, joten siinä kyydissä pysyminen edellyttää aktiivista seuraamista ja mukanaoloa.
Kaupunginhallitus vastaa käytännössä yhdessä ylimmän viranhaltijajohdon kanssa isojen hankkeiden eteenpäin viemisestä. Heidän on löydettävä yhteinen sävel muistaen, että asioista päätetään pitkälle tulevaisuuteen. Siksi ratkaisujen pitää olla kestäviä niin talouden, yhteisön toiminnan, kulttuurin kuin ympäristönkin näkökulmasta katsottuna.
Seppo Ruotsalainen
Harri Piilonen
Marke Tuominen
Sirpa Martins
Tarja Pullinen
Piia Flink-Liimatainen
Kimmo Tuikka
Tapaus Suolahtisali Suolahtisalista on ilmeisimmin uuden vuoden ensimmäinen kuuma peruna pureksittavaksi. Nähtäväksi jää mikä on poliitikkojen tahtotila kiitellyn ja kehutun salin säilyttämisen puolesta. Tai vastaan. Marjo Steffansson Milka Krogerus
Ä
änekosken kaupunki on tilannut kuntokartoituksen Suolahtisalista, ja sen ensimmäinen osa, eli kustannusarvio on nyt valmis. Sen mukaan konserttisalin peruskorjaus maksaisi 3,7 miljoonaa euroa. Raportti tilattiin jyväskyläläiseltä ISS Prokolta. – Kyseessä on niin sanottu tavoitehintalaskelma, eli todennäköisin syin korjaus olisi tämän hintainen. Monestihan nämä ovat käytännössä kalliimpia, tekninen johtaja Tommi Rautjärvi sanoo. Tämän arvion lisäksi sali tarvitsee todennäköisesti lisäremonttia, jotta se saadaan nykyaikaistettua. Alustavaan kustannusarvioon ei sisälly av-tekniikkaa, penkkejä tai pihan kohentamista. Jos peruskorjauksen lisäksi saliin tehtäisiin vielä perusparannus, hintalappu olisi selvästi korkeampi. Perusparannuksella talo saataisiin täysin ajanmukaista konserttitaloa vastaavaksi. ON MUISTETTAVA, että Suolahtisali ei ole kaupungin omistuksessa vaan sen omistaa Keski-Suomen Kansanopiston kannatusyhdistys ry. – Lähtökohdat olisivat tietenkin erilaiset, mikäli tila olisi kaupungin omistuksessa. Tekemämme kartoitus luovutetaan tietenkin myös tilan omistajalle,
Ä KS
| 181
· 2 01 8
joka voi tehdä omat johtopäätöksensä, Rautjärvi sanoo. SUOLAHTISALIN tulevaisuus on pääasiassa poliitikkojen käsissä. Poliitikkojen tulee muun muassa pohtia sitä, onko Suolahtisalin korjaaminen kannattavaa, mikäli samalla hinnalla voisi rakentaa kokonaan uuden konserttisalin. – Kaupungin periaatehan on ollut, että kaikista sisäilmaongelmaisista rakennuksista luovutaan, joten olisihan se kummallista, jos nyt ostettaisiin yksi sellainen, kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo. Mitä mieltä kaupunginjohtaja on: Tulisiko kaupungin ostaa ja kunnostaa Suolahtisali? – Minä en ole nyt yhtään mitään mieltä. Odotan, että kartoitus valmistuu ja katsellaan sitten, Tuononen sanoo. Vaihtoehtona on, että Suolahtisali myydään ulkopuoliselle ja kaupunki vuokraisi sitä tulevia tapahtumia varten. Kylillä on herättänyt ihmetystä siitä, miten kustannusarvio voi olla valmis, jos virallinen raportti valmistuu vasta tammikuussa? – Kaikki mittaukset ja varsinainen työ on jo tehty, mutta kaikkea ei ole vielä kirjattu viralliseen raporttiin. Eli nyt vaan viimeistellään raporttia ja kerätään koontisivuja, Rautjärvi selventää.
Raportin julkaisun ajankohta oli ajattelematon.
KAUPUNGINHALLITUKSEN puheenjohtaja Kari Kiiskinen harmittelee asian tuomista julkisuuteen ennen aikojaan: Sanomalehti Keskisuomalainen kertoi aiheesta ennen joulua. Suolahdessa asuva Kiiskinen on saanut vastata lukemattomiin kuntalaisten esittämiin kysymyksiin Suolahtisalin kohtalosta. – Oli harmillista lähteä tiedottamaan tällä asialla tässä vaiheessa kuntalaisia, kun asia ei ollut käynyt vielä perustetun työryhmän eikä poliittisen päätöksenteon pöydällä. On ollut vaikeaa vastata kuntalaisten huoleen, kun raporttia ei ole meille poliitikoille esitelty. Kiiskisen mukaan nyt on tarkan mietinnän paikka. – Raportin julkaisun ajankohta oli ajattelematon. Haluan saada selvityksen, voiko remonttia mahdollisesti pilkkoa osiin, siten että salia korjataan pala palalta. Konserteille ja muille tilaisuuksille meiltä ei löydy asianmukaista eikä vastaavaa salia, Kiiskinen sanoo. Tekninen toimi luovuttaa kuntokartoituksen tammikuussa kaupunginhallitukselle, joka päättää tulevista toimista.
KANNATUSYHDISTYS ei tavoittele voittoa, vaan toivoo, että joko koko kampus tai pelkkä Suolahtisali saataisiin myydyksi ostajalle, joka kunnioittaisi aluetta ja sen historiaa. Keskusteluja potentiaalisten ostajien kanssa on jo käyty. – Rahasta ei ole kiinni, ja varmasti voidaan neuvotella järkevä hinta. Suolahtisalin osalta hinta on hyvin pieni. Myynnistä saadut varat tullaan todennäköisesti suuntaamaan paikallisten opiskelijoiden stipendirahastoon, kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Tani sanoo. Tanin mukaan Suolahtisali ei ole välittömän korjauksen tarpeessa, vaan se on samassa tilassa kuin viimeisen tapahtuman aikaan joulukuussa. Hän ei näe, että konserttien järjestäminen olisi salin kunnon vuoksi ongelmallista tai mahdotonta. – Kampus on tällä hetkellä tyhjillään, sillä yhdistyksellä ei ole resursseja ylläpitää tiloja. Mutta tilanne siellä ei ole mitenkään muuttunut, Tani sanoo.
NET
Osallistu Suolahtisalista käytävään keskusteluun ÄKSän verkossa osoitteessa www.äks.fi
5
X-Prix
Äksymykset 50 vuoden takaisia silmäätekeviä on vaikea muistaa. Mutta voihan nimiä yrittää sijoittaa sopiviin pesteihin! Eli tässä lista: Erkki Aalto, Vieno Jauhiainen, Kaino Kurvinen, Erkki Mansikka, Aarne Pajunen, Sulo Pipinen, Anja Sarviluoma, Kauko Sell, Viljo Vehmaa, Lasse Vesterinen. Kuka heistä oli alkuvuodesta 1968…
Kyseessä on tietysti monta mutkaa tehnyt, nykyisin Kuopion kaupunginteatterin leivissä oleva näyttelijä Mikko Rantaniva. Romania oli kuvioissa näyttelijäkollega Maria Lundin kanssa solmitun avioliiton myötä. Oikein vastanneita löytyi 13 kappaletta. Teatraalisesti tahi tavanomaisemmin tilauksen torilla tekee Marika Parkatti.
Joulumantelipalkinnot jaettiin muusikoille
ÄKSän toimitukseen paukahti tiistaina 2. joulukuuta iso kasa suklaanhimoisia • muusikoita.
ÄKSän Musakornerin Joulumanteli esitteli joulukuussa yhteensä 29 täysin uutta joululaulua, joiden takana olivat paikalliset musiikintekijät. Tekijöitä oli yhteensä yli 50, videoita katsottiin Youtubessa yli 10 000 kertaa ja ne keräsivät satoja somejakoja. Palkinnot jaettiin kaikille tekijöille: Sauli Niskanen sai viisi kiloa suklaata ja jouluomenan, ÄRMY yhteisesti saman verran ja sen lisäksi neljä muusikkoa saivat omat jouluomput ja suklaarasiat. Kyseessä on niin yllytyshullua sakkia, että jo palkintojenjakotilaisuudessa alettiin heitellä ideoita joulukonserteista ja uusista joulukalentereista. – Älkää nyt yllyttäkö, kun tiedätte, että joku menee ja vielä toteuttaa, Pekka Ouli nauraa. – Minä en edes tykkää joululauluista, ainakin kymmenessä kappaleessa mukana juoninut Matti Malinen ilmoittaa nauraen. ÄKS kiittää kaikkia Joulumanteliin osallistuneita muusikoita eli huipputyyppejä.
Ruususen pistoja
Hoikkassalin kevään näyttelykauden avaa helsinkiläisen Marja Ruususen kana• vatöistä koostuva Pisto -näyttely. Ruusunen on analoginen taiteilija, jonka formaat-
tina on perinteinen kanavatyötekniikka. Näyttelyssä esillä olevat työt ovat valmistuneet näyttelyihin vuosien 2012-2017 aikana ja joita on pidetty eri puolilla Suomea niin taidemuseoissa kuin baareissa. Kanavatöiden aiheet on monilta osin poimittu Suomen taidehistorian tunnetuimmista teoksista. Klassikkojen uudistaminen on yhdistävä tekijä kaikissa Ruususen töissä. Ruususen käsitellyssä teoksiin tuodaan häpeilemättömän huumorin kautta uusia ja kantaaottavia näkökulmia. Suomalaisten klassikoiden lisäksi muodonmuutoksen ovat kokeneet myös uskonnolliset aiheet. Mukana Hoikkassalin näyttelyssä ovat mm. AI-NO! (Ainon ryöstö), Taistelevat grillibroilerit (Taistelevat metsot), Pidähän tauko (Lemminkäisen äiti) ja Pyhä Pekka (Pyhä ehtoollinen). Vapaa pääsy 9.-27.1. Hoikkassali ma-pe klo 10-19, la klo 10-14.
Vastaukset
Viime numerossa joulun alla arvuuttelimme miestä, joka syntyi 70-luvulla koripallosukuun, mutta päätyi mm. Karhunlähteen, Joensuun, Petroskoin, Suojarinteen ja Tampereen kautta toisenlaisille estradeille. Välillä tutuksi tuli myös eräs romanialainen perhe.
1. Suolahden asemapäällikkö? 2. eläinlääkäri Äänekoskella? 3. Äänekosken palopäällikkö? 4. sulfiittiselluloosatehtaan teknillinen johtaja? 5. Konginkankaan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja? 6. Äänekosken kauppalanjohtajan varamies? 7. Suolahden sos.dem. naisyhdistyksen puheenjohtaja? 8. Suolahden KOP:n pankinjohtaja? 9. Äänekosken kirjastonhoitaja? 10. Äänekosken nuorisotyölautakunnan puheenjohtaja?
Oikeat vastaukset
Vastaus ÄKSän toimitukseen tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 15. tammikuuta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 15 euron lahjakortti Pirjon Burgeriin.
1. Suolahden asemapäällikkö oli Pipinen 2. eläinlääkäri Äänekoskella oli Mansikka 3. Äänekosken palopäällikkö oli Sell 4. sulfiittiselluloosatehtaan teknillinen johtaja oli Aalto 5. Konginkankaan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Vehmaa 6. Äänekosken kauppalanjohtajan varamies oli Jauhiainen 7. Suolahden sos.dem. naisyhdistyksen puheenjohtaja oli Kurvinen 8. Suolahden KOP:n pankinjohtaja oli Vesterinen 9. Äänekosken kirjastonhoitaja oli Sarviluoma 10. Äänekosken nuorisotyölautakunnan puheenjohtaja oli Pajunen
Kenen edesmenneen kokoomuksen kansanedustajan mukaan nimetty aluepoliittinen linja aiheutti vastareaktion ja Sumiaisissa jopa ihan oman aatteen 80-luvulla?
TALVIALE ON ALKANUT · TALVIALE ON ALKANUT · TALVIALE ON ALKANUT
-20% -30% -40% TULE JA TEE -60% LÖYTÖJÄ!
O IS
Ostokeskus Äänekoski puh. (014) 522 191 ma-pe 9-18, la 9-14 6
ALKOI 18 1 · 2 018
| Ä KS
Musiikki
Näyttelyt
La 6.1. Loppiaisen tanssit Upbeat Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa
18.12. - 5.1. Korujen joulupuu näyttely Kellarikirppiksessä, Kauppakatu 8 D1. 18.-22.12, 27.-29.12., 2.-5.1.2018. klo 10-16. Vapaa pääsy! Järj. Kosken Taide yhdistys ry
•
Su 7.1. klo 16 Välke kuoro – Joulun jälkeen joulun kauneimmat laulut Sumiaisten kirkossa.
•
La 13.1. klo 17 TangoMaestron laulukilpailu Kartano Kievarilla. Lisenssi 10 euroa
•
Tanssi&Teatteri La 6.1. klo 20 Tarja Lunnas & Rosso ja Harri Nuutinen & Tanssin Taika Kartano Kievarilla. Liput 16 euroa alakerran karaokeen vapaa pääsy!
•
•
Liikunta 6.-7.1. Hulluna tanssiin! Kurssi Kartano Kievarilla. Opettajina Riitta ja Lare Pitkänen.
•
La 6.1. II -divisioonan jääkiekkosarja Suolahden jäähallilla. Urho – Kiekko Karhut
•
La 13.1. II -divisioonan jääkiekkosarja Suolahden jäähallilla. Urho - Pelikaanit
•
La 13.1. klo 20 Saija Tuupanen & eXmiehet Kartano Kievarilla. Liput 16 euroa alakerran karaokeen vapaa pääsy!
•
Koruin koristeltu puu Joulu loppuu vasta loppiaiseen, joten vielä on pari päivää aikaa käydä ihailemassa vintagekoruista tehtyä joulupuuta. Kauppakadulla Kellarikirppiksellä, on kuusi katettuna jos vaikka minkä sortin koruilla. Käy bongaamassa sieltä nuoruutesi trendikorut! Maria Keljo on laittanut korukokoelmastaan osan näytteille.
A LE
Kauppalantalosuunnitelman puitteissa Äänekoskelta saadaan poistettua myös eräitä kulttuuritilapulmia. Näin arvioi Sisä-Suomen Lehti. Jutussa uskotaan, ettei kauppalantalohanke ole niin utopistinen kuin joku saattaa kuvitella. Ajatus talosta syntyi jo 1961, kun kauppala hankki toimistotilat Kauppatalosta. Hanke oli alkujaan määrä laittaa toimeksi vuoteen 1971 mennessä, mutta rantatörmään kaavailtu kauppalantalo ei tiettävästi sisälly tehtyyn viiden vuoden investointiohjelmaan. Tarve on tosin suuri, sillä sosiaalitoimistokin on jo tilanpuutteen vuoksi muuttanut seurakuntataloon. Lisäksi edessä on kuntaliitos maalaiskunnan kanssa. ”Näiden vuosikymmenten aikana tuskin Äänekoskella on aiheellista vaatia varsinaista kulttuuritaloa, joskin sellaisellekin on asemakaavassa paikka tulevan kauppalantalon vierelle”, kuuluu ajallisesti varsin epämääräinen linjaus Sisiksen jutussa. Jutun mukaan riittävän kookkaalla näyttämöllä varustetun teatteritalon saaminen olisi paikallisen teatteritoiminnan kehkeytymisen edellytys. ”Kansa on jakautunut kuppikuntiin: me käymme Kansantalolla ja me Yhteistalolla, naapuriin ei hevin mennä. Ja joudutaan esittämään vajaille saleille.” Kulttuuritiloja tarvitaan jutun mukaan myös kirjastolle musiikkihuoneineen, ehkä myös taidenäyttelytiloille ja museolle. ”Kulttuuritilojen liittäminen kappalantaloon on varsin järkevä ajatus. - - - Ja kun kulttuuritalo aikanaan toteutuu, on kauppala kasvanut ja muodostunut todella pohjoisen Keski-Suomen keskukseksi ja kauppalan (kaupungin) talo tarvitsee kulttuuritilat virastokäyttöön”.
Teatterille Äänekoskella ei ole vieläkään omaa taloaan.
%% - 40 %% 40 0 0 5 -3 5 300%% -- 60 60%% Tico´s
TEHDÄÄN YHDESSÄ JALAT KUNTOON KOTONASI!
Jalkahoitaja Suvi Tarvainen
OLLAAN YHTEYDESSÄ
PUH. 040 163 8643
050 514 2232 luotosentaksi@gmail.com
Myös 6 henkilön kuljetukset sekä
ALE
643
· 2 01 8
Äänekoskella 16. tammikuuta 1968
% % 0 0 2
-- 2
| 181
Kulttuuritalo Äänekoskelle ehkä ”joskus”
Myöhemmin tapahtunutta: Kaavailtu kauppalantalo valmistui rantatörmään vasta 1986 – ja tuolloin todellakin kaupungintalona. Ennakoinnin vastaisesti kulttuuritalo nousi naapuriin aiemmin, 1983. Tosin ”vain” kirjastotaloksi näyttelytiloineen.
Näyttely avoinna 4.-5.1. klo 1016, järjestää Kosken Taide yhdistys ry
Ä KS
Eilen tänään
Kannustamalla kakkoseen!
La 6.1. URHO - Kiekko-Karhut la 13.1. URHO - Pelikaanit
Suolahden jäähalli Liput 5/3€
SEURAAVA ÄKS ILMESTYY 18.1.2018
Tilitoimistopalvelut AMMATTITAIDOLLA kaikenkokoisille yrityksille! Kauppakatu 13, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com
Puh. 040 589 0158 www.tilipalvelumarja-leena.fi
7
X+1 Jami Kinnunen s. 31.3. 1995 Äänekoskella - asuu Äänekoskella - perheeseen kuuluvat tyttöystävä Aino, isä Kimmo, äiti Sari ja sisarukset Juuli, Jirko ja Jasmi sekä kaksi koiraa - intohimoinen ja ansioitunut keihäänheittäjä - nuorten keihäänheiton SM-kultamitalisti vuonna 2012 ja 2016 sekä Pohjoismaiden ja Baltian mestaruus 2016. - lukee avoimessa yliopistossa psykologiaa
8
Rakastaa: perhettä, Ainoa ja läheisimpiä ystäviä Inhoaa: Ihmisiä, jotka luulevat itsestään liikoja, ovat epärehellisiä ja kaksinaamaisia. Urheilussa sitä, kun joku ei yritä. Henkilö: äiti Ruoka. makaronilaatikko Juoma: kokis Paikka: Äänekoski Eläin: koira Kirja: Usain Boltin elämäkerta Tv-sarja: Game of Thrones Musiikki: Queen, Eminem Motto: Kaikella on tarkoituksensa.
18 1 · 2 018
| Ä KS
Teksti: Milka Krogerus Kuvat: Max Steffansson
Jami Kinnunen
Pohtiva keihäsmies Nuori urheilija Jami Kinnunen treenaa kovaa ja määrätietoisesti, mutta osaa myös heittää vapaalle.
J
ami Kinnusen ensimmäiset lapsuusmuistot liittyvät pikkusisko Juulin syntymään. – Olin kolmevuotias, kun mentiin isän kanssa katsomaan Juulia sairaalaan ja pidin häntä sylissä. Mä olen siitä asti ollut aika suojelevainen isoveli. Kun olin eskarissa ja Juuli toisessa ryhmässä päiväkodissa, menin neuvomaan hoitajia, kun ne ei mun mielestä hoitaneet Juulia oikein. Juuli on kehitysvammainen ja siksi minä olen kai aina ollut heikompien ja pienempien puolella. Ensimmäiset kouluvuodet Jami vietti idyllisessä kyläkoulussa Mämmellä. Siellä pieni poika sai temmeltää ulkona, kaukana kaupungin hälystä. – Siellä oli tosi rauhallista, kun koulu oli ihan keskellä sitä korpea. Se oli tosi mukava ympäristö. Ihan pienenä, kun ei urheilu kiinnostanut, bongailin siellä innoissani lintuja. KUN URHEILU alkoi kiinnostaa nuorta Jamia, tuli testatuksi kaikki mahdolliset lajit aina hiihdosta painiin ja koriksesta futikseen. Lopulta joukkuelajit saivat jäädä ja yleisurheilu jäi harjoitusohjelmaan pysyvämmin. Yleisurheilukentällä oli useampi laji, jota sai harrastaa ja kokeilla voimiaan. – En oikein koskaan innostunut joukkuelajeista, koska olen aina halunnut tehdä kaiken itse. Jos yksilölajissa menee hyvin tai huonosti, se on aina kokonaan itsestä kiinni. Keihäänheitto oli tietenkin tuttu laji aivan pienestä asti, onhan isä Kimmo maailmanmestari ja isoisä Jorma lajin olympiamitalisti. Kimmo-isän kanssa Jami vietti jo alakoululaisena paljon aikaa Pajulahdessa, Keihäs kohti Lontoota -hankkeen treeneissä. – Ensimmäiset vuodet lähinnä vaan kuljin mukana leikkimässä, kun kaikki olivat 5-10 vuotta mua vanhempia, mutta vähitellen laji alkoi kiinnostaa itseäkin. Ensimmäisen kisan heitin Laitilan markkinakisoissa 11-vuotiaana. Heitin varmaan 32 metriä ja tulin toiseksi, Jami muistelee. Keihäänheitto oli nuorella miehellä verissä, eikä treeni koskaan tuntunut ylivoimaiselta, päinvastoin.
– Jotenkin sen vaan osasi ja ymmärsi heti, eikä koskaan ollut erityisen vaikeaa, vaikka olin vielä yläasteellakin tosi pieni kaveri. Itseasiassa urheilussa mikään ei ole ollut kovin hankalaa ja olen aina oppinut nopeasti. OPPIMINEN EI OLE muillakaan elämän osa-alueilla ollut Jamille kovin vaikeaa. Koulussa numerot ovat aina olleet hyviä, vaikka panostus ei olisi ollut kovin suurta. – En tiedä mistä olen perinyt, mutta olin pienellä lukemisella helkatin hyvä koulussa. Niin hyvä, että ala-asteen opettaja Marjatta Hirvonen piti eläkepäiviin asti minun tokaluokan luokkakuvaa pöydällään, Jami nauraa. Kuuluisan isän ja isoisän tuomat paineet ovat olleet selvät, mutta onneksi nykyään ulkoiset paineet on osattu jättää omaan arvoonsa. – En minä enää oikein ajattele niitä asioita. Teini-ikäisenä ne olivat isompia juttuja. Valmentajana isä vaatii minulta paljon enemmän kuin muilta, ja joskus tulee sitten otettua aika rajusti yhteenkin. Kun voitin ensimmäisen SM-kullan isä sanoi kisan jälkeen ”Paskoja heittoja, mutta hyvä että voitit.” Kun kaksi raavasta miestä puskee yhteen, tulee useimmiten Sari-äiti väliin. – Meillä on äidin kanssa ollut aina tosi hyvät välit ja hän on sellainen rauhoittelija. Kun isän kanssa otetaan välillä kovastikin yhteen ja tunteet kuumenevat, äiti osaa puhua järkeä. Äiti myös tekee ihan hirveän paljon meidän koko perheen eteen. KINNUSTEN KLAANI on hyvin läheinen ja eläväinen perhe, joka vetää yhtä köyttä. – Toisaalta ollaan tosi tiivis paketti, mutta toisaalta taas ollaan jokainen ihan oman tien kulkijoita. Perheessä on nähty ja koettu paljon, kasattu aika paljon näkemystä erilaisista asioista ja ne on sitten summautunut aika hyvin yhteen. Meidän perheessä voi puhua suoraan ja niin me aina tehdäänkin. Jami uskoo, että suvun menestys on sekä hyvä, että huono asia. Odotukset ovat kovat, mutta läheisillä on myös pal-
jon arvokasta tietotaitoa. – Aika kovan koulun olen käynyt ja kovassa kurissa kasvanut. Tärkein opetus, jonka olen isältä saanut on se, että pitää aina uskoa itseensä, muuten hommassa ei ole mitään järkeä. Toinen asia minkä olen oppinut, että ensiksi pitää pystyä treenaamaan paljon, että joskus voi treenata kovaa. Urheilu on kuitenkin pääasiassa epäonnistumista ja pettymystä. Epäonnistumisia ja pettymyksiä on Jaminkin uraan jo mahtunut, ehkä enemmän kuin kukaan olisi toivonut. Mutta nämäkin asiat nuori mies osaa kääntää voitokseen. – On ehkä ihan hyvä, että menin vaikeimman kautta. Nyt ainakin tiedän millaista voi pahimmillaan olla. En usko, että ammattilaisuuteen tässä vaiheessa vaadittaisiin enää muuta, kuin se, ettei tulisi enää loukkaantumisia. Jami ei osaa selittää, mikä keihäänheitossa on se hienoin juttu ja miksi juuri se on maailman paras laji. Kokonaisvaltainen laji pistää koko kropan tiukalle ja siinä saa tuoda esiin omia parhaita puoliaan. – Mä olen oikeastaan tosi rauhallinen ihminen, mutta jos kiihdyn, niin sekoan ihan täysin. Se on nollasta sataan ihan sekunnissa. Saatan raivostua ja lyödä nyrkillä seinään: kerran sählyä treeneissä pelatessa löin mailan seinään niin kovaa, että se meni rikki. Ajattelen, että se nopea kiihtyminen on hyvä keihäänheitossakin, jossa pitää olla räjähtävää voimaa, Jami sanoo hymyillen. URHEILUN OHELLA Jami kävi Äänekosken lukion, oli vahvoilla kaikissa aineissa, ja piti keskiarvoaan korkealla läpi kouluiän. Omien sanojensa mukaan Jami on pohdiskeleva ihminen, mikä tuli hyvin esiin varsinkin lukiossa. Lukiosta löytyi myös mahdollinen toinen kutsumus. – Psykologia kiinnosti heti, mä ymmärsin sitä ja se vaan iski. Iso merkitys oli silläkin, että Jyrki Rossi on aivan huippu opettaja. Jami on pohtinut itsekin opettajan uraa ja tekeekin Suolahdessa opettajan sijaisuuksia samalla kun lukee avoimes-
sa yliopistossa psykologiaa. – Haluaisin ehkä ala-asteen opettajaksi tai psykan opettajaksi, mutta kun yritin lukea kasvatustieteitä, se oli ihan hirveää. Vähän menee nämä hommat nyt ristiin, Jami nauraa. Avoimen yliopisto-opiskelun saaminen Äänekoskelle oli Jamille helpotus ja ilo. Nyt mies pääsee opiskelemaan joustavasti omaan tahtiinsa urheilun ja sijaisuuksien lomassa. – Musta avoin yliopisto on ollut hyvä juttu, kun sai jotain tekemistä päiviin ja ajatuksia muualle. Muuten elämä on pitkälti treenaamista, syömistä ja palautumista. Vaikka urheilu on elämäntapa ja kaikki liittyy kaikkeen, on tärkeää, että on elämässä jotain muutakin kuin urheilu ja treenaaminen. KUN JAMILLA EI ole kädessään keihäs tai oppikirja, hän viettää aikansa tyttöystävänsä Ainon tai läheisimpien kavereiden kanssa. Aino ja Jami ovat seurustelleet kolmisen vuotta, vaikka urheilukentällä on tutuksi tultu jo lähes kymmenen vuotta sitten. – Kolme vuotta sitten olisin varmaan osannut sanoa, miksi ihastuin Ainoon, mutta enää en. Se vaan meni niin. Ehkä niin oli vain tarkoitettu. Aino ei ole ihan tavallinen nuori nainen, eikä meidän perheen kanssa toimeen tulisikaan muuten. Jos isäkin heittää joskus vitsiä niin Aino heittää takaisin. Ja koska Aino on itsekin urheilija, niin ymmärretään toisiamme tosi hyvin. Kun Jamin pitää heittää vapaalle, hän kuuntelee musiikkia, katsoo elokuvia, touhuaa Paavo-koiransa kanssa tai seuraa NBA-koripalloa. Mikäli toiveet käyvät toteen, tulee Jamista lähiaikoina yliopisto-opiskelija ja ammattilaisurheilija. Edessä saattaa olla myös muutto Jyväskylään, vaikka Äänekoski onkin miehelle rakas paikka. – Tää on sopivan rauhallinen paikka, vaikka välillä sattuu ja tapahtuukin. Kaikki tuntee kaikki ja täällä on turvallista. Ja harrastusmahdollisuudet on tosi hyvät. Saa nähdä mitä nyt tapahtuu, jos nuo hallihankkeet etenee, että paraneeko tilanne, mutta kyllä näilläkin on pärjätty.
MIKON MATKASSA XVIII: POJAT Jorma Niskanen kuuntelee kädet taskussaan tarkasti, kuinka hänen ohjaajaisänsä Mikko Niskanen antaa ohjeita megafonin välityksellä. Kuvan oikeasta laidasta voi tunnistaa TJ Särkän, kuvaussihteeri Olavi Tuomen ja järjestäjä Paavo Hukkisen. Kuva on otettu Pojat -elokuvan filmauksista kesällä 1962.
Esikoiselokuvasta nappilaukaus
Mikko Niskasen esikoiselokuva Pojat on yhä tänä päivänä koskettava, sillä upeaa ajankuvaa eivät kuluneet 56 vuotta ole syöneet. Pojat on siinäkin mielessä merkittävä, että se toi koko kansan tietoisuuteen henkilön nimeltä Vesa-Matti Loiri. TEKSTI MARJO STEFFANSSON, KUVAT: JORMA NISKASEN ARKISTO
M
ikko teki Moskovan elokuvakoulussa ollessaan käsikirjoituksen elokuvaan Pojat, Paavo Rintalan romaanin pohjalta. Ennen Suomeen paluutaan hän oli ollut yhteydessä entiseen työnantajaansa, SF Filmin Toivo Särkkään. Hän luki käsikirjoituksen, ja hyväksyi sen. – Kaksi kertaa olen elämässäni todella etukäteen uskonut työni onnistumiseen. Ensimmäinen kerta oli, kun sain Poikien ohjauksen, toinen kerta, kun aloin tehdä Surmanluoteja, kertoi Mikko vuonna 1971 kirjoittamassaan kirjassa Vaikea rooli. Kuten Mikko kertoi, on ohjaajalle ensimmäinen ohjaus kaikkein eniten toiveita herättävä. Monen mielestä Pojat on Mikon paras työ. – En osaa asettaa töitäni paremmuusjärjestykseen. Voin vain sanoa, että tuo elokuva on minulle rakas. Sillä on esikoisen sija, Mikko sanoi. MIKKO TIESI, että elokuvan pojat olivat vaikea roolittaa. Tehtävä tulisi olemaan hankala, ja sen onnistuminen leimaisi koko elokuvan tulevaisuuden. Mikko testasi satoja poikia avainhahmon, Jaken rooliin.
– Jo tuossa iässä Vesa-Matissa oli havaittavissa omalaatuista persoonallista viehätysvoimaa. Hänen ilmaisutapansa oli aktiivinen ja herkkä, ja hän heittäytyi vilpittömästi tehtäväänsä. Muut pojat löytyivätkin helposti. Mikko ymmärsi, että hänen pitäisi osata käsitellä lapsia aivan uudenlaisella tavalla. Lapset hälisivät, eivätkä osanneet keskittyä kohtausten ulkopuolella rooleihinsa. – Keskittymisrauhan ylläpitäminen on erityisen tärkeää. Piti ostata ladata oikealla tavalla tihenevää tunnelmaa. Mikko otti käyttöönsä tutut keinot lasten kanssa toimimiseen: uhkailun ja lahjonnan. – Sanoin kerran, että jos vaihdatte sanaakaan keskenänne, niin seuraavan puheenvuoron aloitan minä halko kourassani. ELOKUVA ALKAA saksalaisten marssilla Ouluun, ja päättyy heidän lähtöönsä sieltä. Saksalaisen Friz Mayderin (Kauko Helovirta) mukaan lähtee myös Jaken äitiä näytellyt Liisa Nevalainen. Elokuvan dramaattinen loppukohtaus pelotti Mikkoa. Hän tiesi kuitenkin, että vahvarakenteinen Vesa-Matti selviäi-
si siitä – kuinka hyvin, se jäi arvoitukseksi. Kohtausta ei nimittäin harjoiteltu sen vaarallisuuden vuoksi. Vaikka VesaMatille työstettiinkin erikoisvalmisteiset, pehmustetut housut, on junan perässä roikkumisessa omat vaaransa, pehmusteista huolimatta. – Toinen vaikeus, vielä suurempi, oli tulkinnassa. Tilanteen tragiikka, pojan epätoivo äitinsä perään oli ilmaistava aidosti, pateettisuus oli suodatettava vaistosiivilän lävitse. KESKEISET TÄHDET, Raksilan pojat, Jake, Immu, Pate, Matti ja Urkki ovat kaikki helsinkiläisiä. Urkkia esittävästä Markku Söderstömistä tuli näyttelijä, hän jäi eläkkeelle lähes 40 vuotta kestäneen uran jälkeen Kuopion kaupunginteatterista vuonna 2011. Vuotta aiemmin Kaasua Komisario Palmu elokuvan roolissa olleen, Patea esittäneen, Uti Saurion rooli jäi Pojissa hänen viimeiseksi elokuvaroolikseen. Pentti Tarkiaiselle eli Immulle sekä Mattia esittävälle Hannu Vironmäelle oli rooli ainutkertainen. Tuiran pojista, Heikki Rissasesta tuli valokuvaaja, ja Ilkka Liikasesta tuli lyhytelokuvien tuottaja ja ohjaaja. Koululaisten joukossa vilahtaa Matti Pellonpää.
MIKON POIKA, Jorma Niskanen, sai elokuvasta ensimmäisen elokuvaroolinsa. Myöhemmin Jorma pääsi isänsä matkaan elokuviin niin avustajaksi kuin kameran toisellekin puolelle. Pojat –elokuvassa 12-vuotias Jorma pääsi isänsä työpaikalle kuukauden ajaksi. – Olihan se jännä kokemus. Tunnistan itseni kohtauksesta, jossa myymme kaljaa saksalaisille sotilaille. Kohtaukseen tehtiin muutama kamera-ajo, kun roudasime kaljakoreja edestakaisin. Liimattassa kolmevuotiaasta asti kasvaneelle Jormalle oli elokuvan filmaaminen vieras maailma. – En ymmärtänyt alkuunkaan mitä tapahtui. Seurasin silmät ympyränä elokuvan tekemistä ja kaikkea muuta mitä siihen liittyi. Oli vaikea ymmärtää mitä tapahtuu ja mikä tulisi olemaan lopputulos. Oli kuitenkin upeaa päästä tapahtumiin mukaan. Kuukausi oli mielenkiintoinen. Jorma kertoo, että vaikka olikin ohjaajan poika, ei hänellä ollut minkäänlaista erityisasemaa.
MIKON MATKASSA XVIII: POJAT – Asuin koulun asuntolassa siinä missä muutkin pojat. Tokihan Mikko huomioi minua päivittäin, esimerkiksi kysymällä, olenko syönyt. Eikä Mikko päästänyt minua mukaan tappelukohtauksiin. Hän pelkäsi, että minulle sattuisi oikeasti joku vahinko. Mikolle oli tärkeää saada Jorma mukaansa. Ehkä hän yritti näin hyvittää isänä poissaoloaan.
– Ilmeisesti hänelle oli tärkeää saada olla kanssani, vaikka ei mitenkään läsnä ollutkaan. Ehkä hän halusi osoittaa sillä, että halusi huolehtia, ja sen että olen hänelle tärkeä. Olen myöhemmin ymmärtänyt kuinka Mikko kaiken kiireen keskellä käsitteli meitä hyvin, Jorma pohtii. Aamut alkoivat aikaisin maskeeraajan tuolista, sillä poikien piti olla valmiina, jos tarve tulisi. Kuvauspäivät venyivät
pitkiksi. Päivät menivät roolivaatteissa kuleksiessa ja käskyä odotellessa. – Illat menivät rattoisasti jalkapalloa urheilukentällä pelatessa. Vesku oli tietenkin maalissa, olihan hän Töölön Vesan maalivahti, ja hyvä olikin. Hänellä oli oikeat maalivahdin hanskatkin mukanaan, Jorma muistelee.
JORMA OLI katsomassa loppukohtauksen kuvausta. – Se tuntui hurjalle ja sitä jännitettiin porukalla. Vesa-Matti tuntui pelottomalta. Juna meni jonkin matkaa ja sitten hän hyppäsi sen kyytiin roikkumaan. Se oli vaikuttava hetki, ja herättää vieläkin paljon ajatuksia, Jorma huokaa.
Vesa-Matti Loiri ponnahti koko kansan tietoisuuteen Pojat -elokuvan Jakena.
”Mikkoa on ikävä” MIKKO LÖYSI Vesa-Matti Loirin Elannon nuorisoteatterin musikaalista Huipulla tuulee. Loiri ei tiedä, oliko Mikko katsomassa musikaalia sattumalta, vai oliko musikaalin ohjaaja hänet sinne kenties kutsunut. – Mikko oli tullut juuri Moskovan elokuvakoulusta, eikä hän ollut Suomessa tunnettu, itse en ollut hänestä kuullutkaan. Parikymmentä vuotta Poikien kuvausten jälkeen kysyin Mikolta, kuinka hän päätyi minuun. Minulla kun ei ollut musikaalissa yhtään repliikkejä, lauloin pari-kolme rokahtavaksi sovitettua kansanlaulua. Mikko totesi, kuinka oli laittanut merkille rooliin eläytymiseni. Hän uskoi heti, että olisin yksi Raksilan pojista. Tunku elokuvaan oli valtava. Loirin kertoman mukaan koekuvauksiin haki sata, jos ei tuhat poikaa. – Minä en pyrkinyt rooliin – se annettiin minulle. Mikko luetutti minulla heti Jaken repliikkejä. Kävimme niitä läpi pariin eri otteeseen, Loiri muistelee. ELOKUVAN käsikirjoitukseen pohjautuvassa Paavo Rintalan romaanissa Loirin näyttelemä Jake ampuu itsensä. Mikko oli muuttanut käsikirjoitukseen elokuvan loppukohtausta. Hän pohti pitkään junakohtausta, sitä kuinka Jake juoksee junan perässä ja huutaa äitinsä perään. Vaikea ja vaarallinen kohtaus oli kuin pelattaisi upporikasta tai rutiköy-
Ä KS
| 181
· 2 01 8
hää. Siihen kiteytyy koko tarina. Sen oli onnistuttava. Elokuvan nähneet tietävät lopputuloksen: Loirin suoritus on unohtumattoman koskettava. – Mikko järjesti tilaisuuden, jossa oli mukana kuvaussihteeri Ola Tuomi, järjestäjä Paavo Hukkinen ja Mikko itse. Tämä kolmikko istui SF:n studion pitkällä käytävällä ja minun piti juosta käytävää pitkin ja huutaa äitiä. Tein työtä käskettyä ja lopulta kutsuin äitiä hiljaa kuiskaten. Mikko tivasi minulta, miksi niin hiljaa huudan. Sanoin, että ei se poika enää usko, että äiti kuulee. Luulen, että mä myin Mikolle itseni sillä kertaa, Loiri miettii. Koska loppukohtaus oli vaarallinen Mikko pyysi Vesa-Mattia kysymään luvan vanhemmiltaan. Hän soitti Oulusta kotiin Helsinkiin, mutta pahaksi onnekseen äiti sattui olemaan puhelimen lähettyvillä. – Äiti vastasi puhelimeen ainakin neljästi, ja laitoin aina luurin kiinni. Viimein sain isän langan päähän. Tiesin, että häneltä lupa heltiää, ei äidiltä.
LOIRI MUISTELEE erästä Mikon kanssa viettämäänsä iltaa, vuosia ja taas vuosia myöhemmin. – Mikko asui Iso-Roobertinkadulla, jossa vietimme rajuhkon illan ja yön tissutellen. Silloin hän kertoi minulle, että jos ei olisi löytänyt oikeaa poikaa Jaken rooliin, olisi SF:n toimitusjohtaja Toivo Särkkä kiusannut häntä. Mikko kertoi, kuinka Pojat -elokuvan startti oli vaikea, sillä Särkkä näytti Mikolle välillä vihreää välillä taas punaista valoa. Elokuva menestyi hyvin, mutta pian sen jälkeen SF –filmi kaatui konkurssin myötä. Loiri kertoo tajunneensa vasta paljon myöhemmin kuinka Moskovan elokuvakoulusta saadut opit näkyvät Mikon esikoiselokuvassa Pojat. Varsinkin valaistus poikkesi kotimaisista ohjeista. – Mikko oli tiennäyttäjä suomalaiselle elokuvalle. Hän oli uudistaja ja jätti ison jäljen koko elokuvateollisuudelle. Hänen tapansa lähestyä katsojaa ja näyttelijää on vailla vertaansa. Mikko oli hyvä ohjaaja, ei helppo, mutta me puhuttiin samaa kieltä.
LOIRI KERTOO kuinka Mikon tapa puhua oli hyvin persoonallista. Toisaalta taas hyvinkin tuttua. – Välillä näytti, ettei kukaan ymmärrä mitään mitä Mikko sanoi. Se oli sellaista onomatopoeettista kerrontaa, samaa siansaksaa, jota puhuimme molemmat keskenämme, Loiri nauraa.
LOIRI ON syvästi kiitollinen Mikolle. Ilman Mikkoa hän ei tiedä, mihin olisi päätynyt. – Se oli nimenomaan Mikko, joka kannusti minua teatterikouluun. Siitä ei juuri tiedetty, se oli sellaista sisäpiiritouhua, lähinnä näyttelijöiden lapsille ja lähipiirille suunnattua ja tarkoitettua.
Hain sinne 17-vuotiaana, en päässyt sisään ensi yrittämällä, mutta minua kannustettiin tulemaan uudelleen: käy kotona kasvamassa vuosi – sanottiin. Kävin armeijan ja pääsin sisään. POIKIEN JÄLKEEN tuli vielä yksi yhteinen projekti: Rauta-aika. – Se oli hienoa aikaa Mikon kanssa. Vietimme kuvauksissa paljon aikaa yhdessä. Seuraavan kerran Loiri tapasi Mikon, kun ohjaajan elon päivät alkoivat olla jo luetut, Seppä-Ilmarista näytellyt Loiri kertoo. – Mikon syöpä oli jo pitkällä, kun hän tuli tapaamaan minua. Olin vuokrannut rivitalonpätkän Talin golf-kentän liepeeltä. Mikko sanoi tykästyneensä lajiin vasta äskettäin. Golfasimme ja juttelimme. Tapasimme vielä Kalle Holmbergin 50-vuotisjuhlissa kesäkuussa 1989. Mikko tuli paikalle valkoisessa puvussaan ja näky oli kuin Tsehovin romaanista. Ne olivat jäähyväiset. VAIKKA MIKON kanssa yhteyttä ei päivittäin – ei edes vuosittain pidettykään, oli Mikko Loirille rakas ja tärkeä. – Minulla on Mikkoa kovasti kiittäminen, ja täytyy sanoa, että ikäväkin on kova. Mutta kyllä me Mikon kanssa vielä tavataan, Loiri sanoo.
11
Viilletyt kulmakarvat Kulmakarvarintaman uusin tuulahdus on microblading. ÄKS kävi katsomassa viiltävää toimenpidettä Kauneushoitola Adeleinessa. Marjo Steffansson
K
ulmakarvat ovat nousseet meikkauksen ykkösjutuksi. Ennen kulmia korostettiin maalaamalla niihin volyymiä kulmakynällä, sitten alkoi värjäys ja tatuointi. Kulmakarvojen trendikkyyden tila vaihtelee: välillä niiden pitää olla tuuheat, välillä taas ohuet viivat. Nyt on vallalla mahdollisimman klassiset kulmat ja sen tuoma luonnollinen ilme. ADELEINEN Sanna Hyytiäinen innostui microblandingista heti siitä kuultuaan. Microbladingin lopputulos tavoittelee mahdollisimman luonnollisen näköistä lopputulosta. Suolahtelainen Henna Nieminen on parturi-kampaaja, hän tekee myös microblading –toimenpiteitä. – Se tarkoittaa sitä, että väripigmenttiä laitetaan ihon pintakerrokseen. Ensi pitää tehdä pieni, kulmakarvaa muistuttava viilto ihoon, Nieminen sanoo ja vetää terällä viiltoja Hyytiäisen kulmiin. Vaikka toimenpide näyttää sivusta katsottuna kivuliaalta, ei Hyytiäisen ilme värähdä. Tarvittaessa Nieminen laittaa
Jo vain Lassettaa Lasse Hämäläinen
Tässä se vaan eläkeläisen elämä mennää röllöttää parempia aikoja odotellessa. Se oli muuten hyvä ohjelma se I väntan på bättre tider. Tuli ekaksi telkasta joskus 70-luvun lopulla ja jatkoksi millenniumin vaiheilla ja ylen ruotsinkielisenä tietenniin. Montaa muutakin velehoa ohjelmaa FST on työntänyt tekstattuna nähtäville. Kuultavillekin toinen kotimainen änkii omalla kanavallaan ja kehnokielikorvaisena bruukaan suosia enempi bättre folk musiikkipuolta. Suosikki on Kaffekvarnen. Tässä kahvimyllyssä pyörivät vanhat levyt ja monesti mukana on ruotsalaista hottia. Sotimattomat ja pyssy- ynnä muulla amisoonikaupalla vaurastuneet länsinaapurit ymmärsivät maailmanpalon laannuttua jatsin päälle hyvin paljon paremmin kuin kuin myö. Kävi huippumuusikoita kylässä rapakon takaa asti ja omastakin takaa piisasi taitavia pelimanneja. Siis käykeepä kansa kuulolle täällä sudeettisavossakin. Ei muutakun järkätkäätten hyvät kahvit ja ratio isolleen niin jo alakaa patiini naputtaan toisen kotimaisen tahtiin. Vaikka taloushuolta pukkaa, Suomen Yeisradion koti- että muukieliset hommat pelittää edelleenkin. Vaan miksi yhteisestä ylen hyvästä pyritään nykyään repimään rahat pois alta ja tilalle tuupataan kauppakanavilla tuutin täydeltä jonnin joutavaa kansan makua myötäillen. Mauton kansa me, jos seikkaa telkkaoh-
12
kulmiin nestemäistä puudutetta, lidokaiinia. Microblade –tekniikalla tehdyt kulmat himmenevät noin vuodessa. Itse toimenpide kestää pari tuntia, ja kulmien huoltoväli on kuudesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. – Itse olen kokenut tämän loistavaksi keksinnöksi, sillä kulmiin laitettavat värit eivät tahdo kestää, urheilua ahkerasti harrastava Hyytiäinen sanoo.
Henna Nieminen viiltää pieniä kulmakarvoja muistuttavia haavoja, eikä Sanna Hyytiäinen hätkähdä tästä lainkaan.
NIEMINEN ja Hyytäinen suosittelevat microbladingia kaikille, jotka haluavat helpotusta meikkaukseen. – Kulmakarvat kehystävät kasvoja, ja antava ilmettä. Kulmiin on siis syytä kiinnittää huomiota, naiset linjaavat. Microblading on noussut sosiaalisessa mediassa käytyjen kulmakarvakeskustelujen ykkösaiheeksi. – Eikä ihme, luonnollisen näköisiä, helposti huollettavia kulmakarvoja on vaikea tavoitella. Tällä tekniikalla voidaan säätää kulmakarvojen muotoa, paksuutta ja väriä asiakkaan toiveiden mukaan, ja lopputulos pysyy pitkään, mutta ei ole radikaalisti lopullinen, Nieminen sanoo.
I väntan på bättre tider jelmatarjonnan perusteella tutkaillaan. Nyt se sitten alkoi kapinavuosikin. Mitenkähän tästä satavuotta sitten sattuneesta kämmistä selvitään vieläkään pystypäin. Hirveyksiä sattui molemmin puolin, kun hurmahenkiset ja rikolliset pääsivät toteuttamaan itseään. Laki ja sivistys väistyivät terrorin, koston ja verenhimon varjoon. Rujo oli alku itsenäiselle maalle ynnä kansakunnalle. Mun mummoni muisti nuo ajat hyvin. Vanhempani niistä tiesivät ja kouluaikanani niistä oltiin kuta kuinkin hiljaa. Nykynuoriväki ei taida välittää sadan vuoden takaisista tohinoista tuon taivaallista, mutta hämmästelee pää kekassa telkkariuutisten sotia, kahinoita ja kansannousuja. Päivittelevät, että miten viittivät tollot ja terroristit teloa toisiaan. Ei meillä onneksi ikinä moista, kun ollaan sen verta viksuja. Vaan erhettä vainen on tuo luulo. On osattu osattu meilläkin ottaa naapurin papalta nirri irti. Ja ihan suit sait tosta vaan. Tarvittiin talvisota kansalaissodassa kansankerrosten väliin auenneen luottamuskuilun umpeenluomiseen. Sota-ajan ja vaaranvuosien opetuksena ymmärrettiin ennen sotia vain valkoisille korvamerkitty isänmaallisuus koko kansalle kuuluvaksi moni-ilmeiseksi herkuksi. Vuonna 1918 veljessota toteutui ainkin meidän suvussa sananmukaisesti. Minulle on kerrottu, että isopappa sai melskekeväänä pyörittää kaikessa rauhassa paperikonetta. Velipojista toinen
oli valkoisten ja toinen punaisten puolella rintamaa. Kirpparilta käteen tarttunut Suolahden työväenyhdistyksen historiikki kertoo että Äänekoskella ja Suolahdessa sujuteltiin paikallisesti vangittujen punikkien kanssa suhteellisen leppoisasti ilman terroria, teloituksia sun muita surmatöitä. Jämsän seudulla sen sijaan kiersivät paikalliset tappoporukat ja lasauttelivat vahvemman oikeudella ilimat pihalle niin sosialisteista kuin muistakin kiusallisiksi kokemistaan kansalaisista. Seitsemisenkymmentä ihmistä murhattiin. Jukka Rislakin kirja Kauhun aika kertoo jokilaakson neljästä väkivallan kuukaudesta. Äänekoskelaisia ja suolahtelaisia kansalaisluottamuksensa menettäneitä punikkeja lähetettiin kuitenkin pahamaineisille vankileireille kuten Tammisaareen, jossa vuoden 1918 kesäjoulukuun aikana kuoli huonoissa olosuhteissa nälkään ja sairauksiin 2873 vankia eli kolmannes koko vankimäärästä. Ossi Päärnilän kirjoittaman historiikin mukaan suolahtelaisia punaisia menehtyi kansalaissodan vuoksi kymmenkunta henkeä. Valkoisten puolella taistelleet kaatuneet on siunattu sankarihautoihin. Suomen itsenäinen taival alkoi siis parempia aikoja odotellen, ja samaa rataa on kuljettu nyt sitten sata vuotta. Takaiskuja, sotia, lamoja, työttömyyttä ja ka-
pinoitakin on matkan varrella koettu, eikä hyvätkään ajat ole olleet niin hyviä, ettei kansanluonteen mukaisesti olisi odoteltu vieläkin parempia aikoja. Voipi toki havaita pötkityn pitkälle hyvinvoinnissa ja vauraaksikin on käynyt kansakunta. Vaan paljon on työkansalla tänä päivänä samoja huolia kuin reilut sata vuotta sitten. Vuonna 1905 kiusasi Suolahden rahvasta pätkätyöt, työttömyys, heikot palkat, asuntopula, hankalat työolot, pitkät työmatkat ynnä muut epäkohdat ja kun palkkatyöläisnaisen euro oli tuohon aikaan nykytermin mukaan 50 senttiä, niin kapinaa kohtihan siinä kuljettiin. Kuis nyt? I väntan på bättre tider.
18 1 · 2 018
| Ä KS
Sana sinulle
ILMOITUS
ÄÄNEKOSKEN SEUR AKUNTA
Toivoen ja luottaen
V
uoden vaihtuminen, ajan jatkumon taitekohta pysäyttää hetkeksi. Mietin mennyttä vuotta ja maailmaa. Levottomuus, hätä, ihmisten väliin pystytetyt muurit ja pelko olivat läsnä kuluneessakin vuodessa. Elämme ajassa, jossa epävarmuus on pohjavireenä.
Jumala on luvannut kannatella meitä kaikissa elämämme hetkissä. Kristus on rinnalla kulkijana ja hänessä Jumala on antanut meille toivon ja perustuksen, joka kestää iankaikkisesti. Hänen vuokseen saamme myös aloittaa uudestaan, vaikka joka päivä.
Uudenvuodenpäivänä kaikuivat monissa kirkoissa tutun virren sanat: ”Hyvyyden voiman ihmeelMitä on edessä, mitä on siellä, jonne liseen suojaan olemme kaikki hilodotukset ja toiveet suuntautuvat? jaa kätketyt. Me saamme luottaa Ehkä mahdollisuuksia, huolia, me- uskolliseen Luojaan, yhdessä käynestystä, epäonnistumista, iloja tai dä uuteen aikaan nyt.” Pahan valta riehui maailmassa vuonna 1944, suruja…
Emme tiedä tulevaisuutta. Emme tiedä, millainen vuosi meille on tulossa ja mitä se sisältää. Tämä kutsuu nöyrään rukoukseen. Eteenpäin mentäessä, suuntaa otettaessa, tarvitaan valoa ja johdatusta.
Äänekoski:
nämä virren säkeet, mutta silti tuo virsi huokuu toivoa ja luottamusta. Luottamusta siihen, että epävarmuudenkin keskellä saamme käydä tulevaan taivaallisen Isämme siunauksen varassa. Jokainen päivä on Jumalan käsissä.
Jasmiina Helena Koskenlahti
Su 7.1. 1. sunnuntai loppiaisesta. Kasteen lahja. Ps. 89:19-22, 27-30; Moos. 9:12-16; Gal. 3:23-29; Luuk. 3:15-18, 21-22 Su 14.1. 2. sunnuntai loppiaisesta. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Ps. 105:2-5, 39–42; Jes. 62:1-3; Tit. 1:1-3; Luuk. 4:16–21
Yhteiset tapahtumat Su 7.1. klo 16 Välke-kuoron Jouluinen konsertti Sumiaisten kirkossa. Johtajana Else Vehviläinen. La 13.1. klo 10–12 NAISTEN AAMIAINEN Ravintola Willessä (Äänekoskentie 311) Haitarimusiikkia ja Historian havinaa: Pirjo Luukkainen johdattaa kuvien ja kertomusten myötä menneisiin vuosikymmeniin. Huom! Ke 10.1. klo 15 mennessä ilmoittaudu aamiaiselle ja kerro erityisruokavaliot Suvi Löytynojalle tekstiviestillä 045-1393485 tai sähköpostilla suvi.loytynoja@evl.fi Su 14.1. klo 15 Vauvakirkko Äänekosken kirkossa. Löytynoja, Aho. Kirkkohetkeen kutsutaan kaikki vuoden aikana kastetut vauvat. Tervetuloa koko perhe, isovanhemmat ja kummit myös!
ÄÄNEKOSKEN KIRKKOPIIRI La 6.1. klo 10 Messu kirkossa. Mertanen, Aho. Vastaanottamassa Maija Poikonen. Su 7.1. klo 10 Joululaulukirkko Hietaman kirkossa. Lauletaan vielä kauneimpia joululauluja. Summala, Aho. Mukana Grace-kuoro. Ma 8.1. klo18 Raamattupiiri Kirkon Olkkarissa, Hannu Lehmonen. Ma 8.1. klo 18.30 Rauhanyhdistyksen seurat, Lantelantie 32. To 11.1. klo 7.30–10 Aamupuuro srk-keskuksella Vellamontie 1a (maksuton). To 11.1. klo 9-10 Kirkon Olkkarissa Hyvää huomenta -eläkeläismiehet, vieraana Katja Nuuhkarinen. Avoin ryhmä.
”Herra Jeesus Kristus. Sinä olet tullut ajalliseen elämäämme antaaksesi meille ikuisen elämän. Tahdomme alkaa uuden vuoden sinun nimessäsi. Vahvista meitä kohtaamaan sen ilot ja vaikeudet. Lisää luottamustamme ja lujita toivoamme. Aamen.”
Suvi Löytynoja Seurakuntapastori
Sumiainen:
Arto Johannes Noronen ja Jaana Anneli Pöyhönen
Pe 12.1. klo 18.30 Rauhanyhdistyksen seurat, Lantelantie 32. Su 14.1. klo 10 Messu kirkossa. Mertanen, Aho. Vastaanottajana Pirjo Kunnari. Kirkkokahvit nuorisotilassa. Su 14.1. klo 15 Vauvakirkko kirkossa. Löytynoja, Aho. Kirkkohetkeen kutsutaan kaikki vuoden aikana kastetut vauvat. Tervetuloa koko perhe, isovanhemmat ja kummit myös! Su 14.1. klo 16 Rauhanyhdistyksen perheseurat, Lantelantie 32. Su 14.1. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta kirkossa. Sanassa ja musiikissa Riitta ja Timo Kuutti. Ke 17.1. klo 12–14 Hietaman Kahvitupa Tuulenpuiskussa. Kyläläisten kohtaamis- ja kahvittelupaikka. Ke 17.1. klo 14.30 Hartaushetki Tukipuussa, Snellmaninkatu 1, Löytynoja. Ke 17.1. klo 18.30 Elämän sana. Luento Johanneksen kirjeistä srk-salissa, Kari Valkonen. Kahvitarjoilu klo 18. To 18.1. klo 7.30–10 Aamupuuro srk-keskuksella Vellamontie 1a (maksuton).
KONGINKANKAAN KAPPELISEURAKUNTA La 6.1. klo 13 Messu srk-kodilla. Mertanen, Aho. Ma 8.1. klo 13.30 Maanantaikerho srk-kodilla. Ma 8.1. klo 17–18.30 Touhukerho srk-kodilla. To 11.1. klo 12 Diakonia-lähetyspiiri Toini ja Matti Hytösellä Riihitiellä. To 11.1. klo 13 Ehtoollishartaus Palvelukeskuksella, Vuojus, Janhonen. To 11.1. klo 14.45–16 Kömin Kööri srk-kodilla. Tervetuloa mukaan laulamaan! To 11.1. klo 17.30 Konginkankaan Gospelryhmä srk-kodilla. Kevätkauden harjoitukset alkavat. Tervetuloa mukaan myös uudet!
Äänekoski:
Eeva Hellin Kettunen 93 v.
Su 14.1. klo 17 Messu srk-kodilla. Mertanen, Aho. Ma 15.1. klo 13.30 Maanantaikerho srk-kodilla. Ma 15.1. klo 17–18.30 Touhukerho srk-kodilla. Tiistaisin klo 8-10 Aamupuuro srk-kodilla.
SUOLAHDEN KIRKKOPIIRI
SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNTA La 6.1. klo 13 Harmonikkakirkko kirkossa, Tourunen. Musiikissa Sumiaisseudun harmonikat. Jumalanpalveluksen jälkeen hirvikeittoa tarjolla srk-kodilla, Kirkonkylän hirviseurue. Su 7.1. klo 16 Välke-kuoron Jouluinen konsertti kirkossa. Johtajana Else Vehviläinen. Ma 8.1. klo 9 Aamurukous Kotipesässä. Ke 10.1. klo 14.30–16.30 Touhukerho srk-kodilla. To 11.1. klo 17 Raamattupiiri Kotipesässä. Su 14.1. klo 13 Messu srk-kodilla. Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä. Anneli Montonen saarnaa. Kirkkokahvit ja n. 14.30 raamattutunti ”Odota Jumalalta hyvää”, Aino Viitanen. Mukana lauluryhmä Ester, Lauri Pietikäinen. Ma 15.1. klo 9 Aamurukous Kotipesässä. Ma 15.1. klo 13.30–15.30 Tuku-tapaaminen Kotipesässä. Ke 17.1. klo 14.30–16.30 Touhukerho srk-kodilla. Ke 17.1. klo 15 Ehtoollishartaus Sumiaiskodissa. Ke 17.1. klo 16 Kirkkokuoron harjoitukset srk-kodilla. To 18.1. klo 13.30 Hyvänmielen kerho Kotipesässä
La 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus kirkossa. Tourunen, Niskala. Su 7.1. klo 17 Messu kirkossa. Summala, Niskala. To 11.1. klo 8-9.30 Aamupuuro srk-talolla (maksuton). La 13.1. klo 13 Kirkkokonsertti kirkossa. Simo Nergin 90-vuotissyntymäpäiväkonsertti. Simo Nerg, laulu, Päiviö Turtiainen piano ja urut. Juontaa Päivi Nerg. Konsertin jälkeen kahvit srk-talossa. Su 14.1. klo 10 Messu kirkossa. Närhi, Janhonen. Ke 17.1. klo 9.30–11.30 Perhekerho srk-talossa. Toiveita keväälle Tarjolla välipala (1 €/0,50 €). To 18.1. klo 8-9.30 Aamupuuro srk-talolla (maksuton). Tiistaisin klo 10 alkaen Käsityöpiiri kirkon alakerrassa. Keiteleentien puoleisesta päädystä sisään. Torstaisin klo 15 Lauluryhmä Erräät harjoitukset srk-talossa (alkaen 11.1.).
Äänekosken seurakunnan kotisivut: www.aanekoskenseurakunta.fi
13 Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi Ä KS
| 181
· 2 01 8
KODIN & RAKENTAJAN PALVELUPALSTA
PAIKALLISTA OSAAMISTA OMAKOTITALOISTA TEOLLISUUTEEN! Olemme täyden palvelun LVI-yritys ja käytössämme olevat laitteet ovat alan uusinta tekniikkaa • IV-mittaukset ja säädöt • IV-asennukset • Putkistojen sykehuuhtelut • Kaikki LVI-asennukset • Tarviketoimitukset • Meiltä myös IV-koneiden suodattimet
Varaa paikkasi!
Kysy rohkeasti tarjous! Muista kotitalousvähennys!
Tuula p. 040 866 8829 tuula@aksa.fi Marjut p. 040 730 4234 marjut@aksa.fi
p. 050 502 8495 p. 040 417 2883 lvimoksanen@gmail.com lvishartikka@gmail.com
www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi
LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA
KYSY LVI-TARJOUS PAIKALLISELTA! Käyttövesi- ja lämmitysverkkojen saneeraukset Myös uudisrakennukset! Verkostojen sykehuuhtelut Öljypoltinasennukset ja -huollot
· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset
Pyydä tarjous
044 289 3500
Sähkö-, lämpöpumppu- ja kylmätyöt Soita ja varaa aika p. 0400 721 531
MUISTA MYÖS KOTITALOUSVÄHENNYS! Teollisuuskatu 48, 44150 Äänekoski • 0207 343 190 • Jarkko 040 630 0323 • Teemu 040 630 0251 • www.mopet.fi
JAT SÄHKÖ OY Teollisuuskatu 32 44150 Äänekoski
Laadukkaita sähköasennuspalveluja Keski-Suomen alueella ”Meillä sujuu niin uuden suunnittelu ja asentaminen kuin vanhan asennuskannan uudistaminen ajan tasalle” 040-484 3510 www.jats.fi terho.uusitalo@gamil.com
www.avera.fi
- Vaihde - Päivystys Äänekoski - Päivystys Suolahti - Talvikunnossapidon päivystys
isännöinti
Paikallista & tuttua
ISANNOINTIA Palveluksessasi Koskikeskuksessa
Avera Isännöinti • Vaihde 0400 152 222 • avera@aanekoski.fi Koskikeskus, Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski
020 0400 0400 040
632 2870 640 904 175 140 189 6580
150 ammattilaisen voimin!
Kiinteistöjen hoito ja huolto
Remonttipalvelut
Aluekunnossapito
Puhtauspalvelut
Turvapalvelut
Sähkötyöt
www.aanekoskenkiinteistonhoito.fi
Loppiaisen tanss
UPBEAT
Aidosti paikallinen ja yksityinen kaupunkilehti
CIRCUS AROUND Joka päivä
Tykkää meistä facebookissa Saat uudet uutiset aikajanallesi päivittäin!
PUBMARKUS.COM
RAKENTAJAT!
Äänekosken Hinauspalvelu Ky
3 50
KLO 9-10 & 21-22
Äänekosken Moottorikerho ry. sääntömääräinen
Sähkötyöt omalta kylältä
0400 343 455
5€
ISO TUO PPI
www.äks.fi h
5€ LA 20.1.
Tuoreet uutiset verkossa joka päivä
24
LA 6.1.
VUOSIKOKOUS
Lauantaina 27.1.2018 klo 18.00
•Hinaus- ja kuljetuspalvelut
Kerhotiloissa, Rautatienkatu 23. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
•Autovuokraus •AL-akkupalvelu •Louhinta- ja räjäytystyöt •Minikaivurityöt
Kahvitarjoilu.
•Energiapuun/risujen kuljetukset
Tervetuloa!
(0400 636 694 *info@spmantymaa.fi
www.aanekoskenhinauspalvelu.fi
www.spmantymaa.fi
Seuraava ÄKS ilmestyy 18.1.2018 Joka toinen torstai!
Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT
Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen puh. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi
Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson puh. 040 841 2945 marjo@aksa.fi Toimittaja Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson
Ilmoitukset
Myyntineuvottelija Marjut Kinnunen puh. 040 730 4234 marjut@aksa.fi
Yksityinen, sitoutumaton kaupunkilehti Äänekosken joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein.
Verkkosivuiltamme uudet uutiset päivittäin:
ÄKS.FI
TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI
ma-to klo 9-13
Ilmoitusvalmistus ilmoitus@aksa.fi Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,50€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,10€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00
paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI
jakelu: POSTI OY
Tervetuloa Ääneseudun vilkkaimmille asuntomarkkinoille – OP-Kiinteistökeskukseen! AS OY ÄÄNEKOSKEN RANTAPUISTO
Tyyppi 2h,kt,s 2h,kt,s 3h,k,s 3h,k,s 3h,k,s
m2 42,5 56,0 68,0 74,5 79,5
Mh. € 39 500 48 500 44 000 25 500 63 000
KIRKONMÄKI okt
Wessmanninkatu 6 Paraatipaikalle Äänejärven rantamaisemiin rakennetaan tyylikäs kerrostalo. Voit kotioveltasi astua suoraan viihtyisään Rantapuistoon. Kaikissa asunnoissa on oma sauna ja lasitettu parveke puiston ja järven puolella. Nämä kodit ovat energiatehokkaita ja suunnittelussa on panostettu asuntopohjien toimivuuteen ja avoimuuteen. Keskustan monipuoliset palvelut ovat myös aivan käden ulottuvilla. Valmistuu kesällä. Energialuokka C.
Vh. € 127 000 164 000 184 000 179 000 227 000
114,5/170,5 m2
RÖMMI rt
577307
104 m2
MARKKAMÄKI okt
108/151 m2
Alatie 20. 3h, k, s, kh, 2xwc, at. ei e-tod*. Markkamäessä vehreällä omakotialueella pintaremonttia kaipaava talo. Oma 1259 m2 puutarhatontti rauhallisella alueella. Autotalli saman katon alla.
Mh. 69.000 €.
LIKOLAHTI rt
606157
87 m2
585914
106/120 m2
SUOLAHTI okt
601151
86 m2
PUKKIMÄKI rt
606076
608450
64,5 m2
Mh. 54.278 € Vh. 67.700 €.
SUOLAHTI kt
609860
75 m2
Riihijärvenkatu 4 A. 3h, k. E*. Siisti, remontoitu huoneisto keskustan palvelujen äärellä kolmannessa kerroksessa. Lasitettu parveke.
Mh. 55.900 € Vh. 59.000 €.
600385
60 m2
Mh. 59.791 € Vh. 64.000 €.
KARHUNLÄHDE kt
606193
74,5 m2
Kelhostenkuja 4 C. 3h, k. E*. Hyväkuntoinen ensimmäisen kerroksen kolmio jossa toimiva huonejärjestys. Vain muutama porras katutasosta. Lasitettu parveke, laatoitettu, tilava kylpyhuone.
Mh. 56.900 €.
603323
Järvelänkatu 1 F. 2h, k. C2007*. Valoisa toisen kerroksen asunto Karhunlähteellä. Viihtyisä läpitalon huoneisto, jonka parveke avautuu päiväkodin suuntaan.
Keiteleentie 7 A. 2h, kk, s. E*. Suolahden keskustassa pintaremonttia kaipaava saunallinen asunto jossa on parveke. Huoneisto on sisäpihan puolella. Heti vapaa.
SUOLAHTI kt
42 m2
608946
Mh. 34.500 €.
607565
KARHUNLÄHDE kt
Mh. 39.900 €.
60 m2
KIERÄLAHTI rt
Harjukatu 13 A. 2h, k, s. D*. Kiva, heti vapaa kaksio jossa suojaisa takapiha. Hyvä pohjaratkaisu, mm. vaatehuone ja erillinen wc. Rauhallinen sijainti.
90/117 m2
609904
Mh. 95.000 €.
606668
ALKULA rt
SUOLAHTI okt
Heikinpolku 4. 2mh, oh, k, takkah, ph, s, khh, vh. ei e-tod*. Suolahden keskustan, rannan ja sataman tuntumassa oleva siistikuntoinen talo, josta järvinäköala Keiteleelle. Taloon on juuri vaihdettu uusi katto. Oma suojaisa ja vehreä 1064 m2 tontti.
Pukkimäenkuja 4 a 2. 3h, k, s, ph, wc. ei e-tod*. Kaunis koti tarjolla idyllisellä alueella. Viehättävä kaksikerroksinen huoneisto, jolla myös oma sauna, 2 wc:tä, kellari sekä hyvät ulkovarastotilat. Kaksi pönttöuunia ja puuhella tuovat kivasti lisälämpöä asumiseen.
Pölkinkatu 6 D. 3h+k. F*. Kauniisti remontoitu huoneisto jossa tilava katettu parveke viihtyisään oleiluun. Keittiö uusittu täysin. Viehättävä, muuttovalmis koti. Heti vapaa!
Mh. 249.000 €.
Isonmäenkatu 10. 3mh, oh, k, th, ph, s, wc, vh. ei e-tod*. Omalla 980 m2 tontilla. Valoisa ja huoneratkaisuiltaan tilavan tuntuinen talo. Erillinen takkahuone. Pihassa autotalli ja ulkovarasto. Ensiesittely 8.1 klo 16.30-17/Pajari 040 721 2351.
Likolahdenkatu 1. 4h, k, s. E*. Viihtyisän kodikas rivitaloasunto, tilavalla ja toimivalla pohjaratkaisulla. 3 makuuhuonetta, remontoidut asuinpinnat ja aidatulle takapihalle rakennettu lasitettu terassi, johon on mukava mennä vilvoittelemaan saunomisen jälkeen.
Mh. 95.000 €.
163/181 m2
605254
Pöllitie 10 B 2. 4h, k, s. D*. Tilava rivitaloasunto, johon isoimmat remontit tehty. Viihtyisässä taloyhtiössä oleva huoneisto , jonka keittiö, pesuhuone ja sauna uusittu kokonaan vuonna 2014. Iso takapiha, reilusti varastotilaa ja autotalli.
Mh. 139.000 €.
PAATELA okt
Kuhnamonrinne 9. 6h, k, et, kph, s, 3 wc, khh. C*. Tilava, kaunis koti joka suunniteltu esteettömäksi. Isommankin perheen tarpeisiin. Lapsiystävällinen asuinalue jossa mm. uimaranta aivan lähellä. Oma tontti 1208 m2. Edulliset asumiskustannukset, maalämpö.
Mh. 165.000 €.
Kirkkokatu 2. 4h, k, takkah, ph, pkh/khh, s, 2wc. D*. Kaunis koti aivan keskustan ja koulun läheisyydessä omalla 901 m2 tontilla. Paljon remonttia tehty. Edulliset asumiskustannukset. Hyvät varastotilat ja autotalli. Kuntotutkimus tehty.
Mh. 169.500 €.
164,5 m2
PAATELA okt
Kuhnamonkatu 21. 4mh, oh, k, khh, ph, s, wc. D*. Tilava koti rauhallisella asuinalueella Äänekosken ja Suolahden väliltä. 1376 m2 kokoisella omalla tontilla oleva kaksikerroksinen talo ja piharakennus jossa 2 auton katos. Esittely 8.1 klo 17.30-18/Pajari 040 721 2351.
Mh. 111.895 € Vh. 115.000 €.
KARHUNLÄHDE kt
80 m2
Keskuskatu 33 B. 3h, k. C2007*. Siisti ylimmän kerroksen huoneisto. Lattiassa tammiparketti, laatoitetut pesutilat ja tilava vaatehuone. Valoisat läpitalon huoneet. Lasitettu parveke. Heti vapaa.
Mh. 53.000 €.
605225
KARHUNLÄHDE kt
74,5 m2
Mh. 92.000 €.
KONGINKANGAS rt
84 m2
Karoliinantie 16 as. 3h, k, s. E*. Rauhallisella paikalla Konginkankaan keskustan tuntumassa oleva päätyhuoneisto. Hyvä huonejärjestys. Laaja etupiha jossa autopaikat ja jätekatos. Heti vapaa.
Mh. 45.000 €.
605094
KARHUNLÄHDE kt
78 m2
Katajapolku 9 b 18. 3h, k, s. C*. Tyylikäs, avara ja valoisa kakkoskerroksen huoneisto mukavassa taloyhtiössä. Hyvä sijainti rauhallisella paikalla kävelymatkan päässä keskustan palveluista. Täysin remontoitu koti lasitetulla parvekkeella ja saunalla.
Mh. 81.900 €.
607811
PUKKIMÄKI kt
68 m2
Kyminkatu 2 A. 3h, k. D*. Siistikuntoinen ylimmän kerroksen saunallinen huoneisto hissitalosta kävelymatkan päässä keskustan palveluista. Lasitettu parveke etelään päin. Huoneistoon kuuluu myös autotalli. Hyvin hoidettu yhtiö.
Lönnrotinkatu 3 B. 3h, k. D*. 1. kerroksen kolmio keskustan läheisyydessä Pukkimäellä. Asuntoon on rakennettu oma sauna, parveke rauhallisen takapihan suuntaan ja näkymä Kuhnamo-järvelle. Ihanteellinen sijainti ensimmäisessa kerroksessa.
592141
585964
Mh. 49.800 € Vh. 59.500 €.
Pyydä meidät arviokäynnille!
Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy ÄÄNEKOSKI:
Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 010 256 5970 0500 645 722
Torikatu 2, P. 010 256 6513
Mh. 76.071 € Vh. 78.500 €.
Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV 010 256 5955 050 349 8543
Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 010 256 5565 040 721 2351
Arja Pilvinen myyntisihteeri LKV 050 368 7835