Nokkonen sisältää huimasti erilaisia vitamiineja ja kivennäissuoloja. Nokkosen lehdet ovat maukkaimmillaan alkukesästä. Nokkonen sopii erilaisiin piiraisiin, paistoksiin ja keittoihin pinaatin tapaan. Lehdet on usein syytä kiehauttaa, jonka jälkeen ne säilyvät hyvin kuivattuina tai pakastettuna. Lisäksi nokkosta liottamalla tehty nokkosvesi poistaa kirvoja puutarhasta.
MAITOHORSMA, Chamaenerion angustifolium
Maitohorsma on näyttävä sinipunakukkainen kasvi, joka on yleinen koko Suomessa. Nuoret maitohorsman varret voidaan valmistaa ja nauttia parsan tapaan, ja kasvin C-vitamiinipitoisia lehtiä voidaan käyttää salaateissa ja yrttijuomissa. Nuoret lehdet sopivat myös sämpylä- ja leipätaikinaan, ja kuivatuista juurista on valmistettu jopa kahvinkorviketta.
TYRNI, Hippophaë rhamnoides
Tyrni on kaksikotinen pensas, joka tarvitsee sekä hede- että emikasvit tuottaakseen marjoja. Tyrni on varsin vaatimaton kasvi ja viihtyy karummissakin olosuhteissa. Kirkkaan oranssit tyrnimarjat ovat erityisen hyvä C-vitamiinin lähde, ja niistä on monenlaista pirteää iloa ruoanlaittoon niin ärhäkän makunsa kuin ulkonäkönsä puolesta. Tyrnistä valmistetaan erityisesti mehuja ja hilloja.
Luonnon rikkaat antimet
KANTARELLI
Cantharellus cibarius
Kantarelli eli keltavahvero on suosituimpia ruokasieniämme, eikä suotta. Kantarelli on helppo löytää kullankeltaisen värinsä ansiosta ja sen maku on lempeän aromikas. Kantarellin kausi alkaa jo kesäkuun lopulla, ja sen löydät parhaiten lehtipuumetsistä valoisilta paikoilta varsinkin koivujen läheisyydestä.
PUOLUKKA, Vaccinium vitis-idaea
Puolukka on kuivien kangasmetsien marja. Tämän sisukkaaksikin sanotun kasvin poiminta-aika ulottuu jopa ensilumeen asti. Kuitupitoista puolukkaa pidetään varsinaisena supermarjana, sillä se sisältää paljon hyvää tekeviä hivenaineita ja vitamiineja. Maukas marja säilyy hyvin ja sopii muun muassa mehuihin, puuroihin ja hilloihin. Puolukan lehdistä voidaan valmistaa myös teetä.
KUUSENKERKKÄ, Picea abies
Kuusenkerkkä tarkoittaa kuusen nuorta C-vitamiinipitoista ja antioksidantteja sisältävää versoa, joka on herkullisimmillaan muutaman viikon ajan touko–kesäkuussa ja säilyy pakastettuna pidempäänkin. Keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kuusenkerkät sopivat mainiosti teen kaltaisiin yrttijuomiin sekä mausteena salaatteihin ja kasvisruokiin. Onpa niistä tehty jälkiruokiakin ja maistuvaa kuohujuomaa.
Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiinipitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä.
Maailman ympäristöpäivää vietetään 5. kesäkuuta.
Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030.
Seuraava ÄKS ilmestyy
14.8.2024
345/2024 ÄKS.FI
Päätoimittajalta
Koulut alkaa. Keltanokkia liikenteessä, ollaan entistä tarkempana siellä ratin takana!
30-vuotias kuopukseni opiskelee korkeakoulututkintoa Suomalaisella musiikkikampuksella Jyväskylässä. Hallituksen tekemät leikkaukset näkyvät ja tuntuvat hänen arjessaan vahvasti. Köyhyysraja kolkuttaa, kun korkeakoulutukikuukaudet loppuvat jo kättelyssä.
Vaihtoehtoja selviytymiseen, siis ruokaan ja asumiseen, sähköön ja muihin vimpaimiin, on rajallisesti. Hallitus selittää toimiaan nopealla valmistumisella. Selitys ontuu, kun yhtenä selviytymiskeinona on osa-aikaiseen työhön meno.
Vaan mihin? Eivät kaikki pääse kassalle, eivät kaikki pääse postia jakamaan. Ja jos pääsetkin, niin kuinka ujutat luennot, tenttiin luvut ja tehtävät mahdollisten työtuntien lomaan ilman, että uuvut taakan alle.
Täysipäiväinen opiskelu on raakaa työtä. Se ei tarkoita sitä, että käydään istuksimassa koulun penkillä. Se ei tarkoita vain kuulolla olemista. Oppiminen on työtä, sillä kursseja ei saa läpi, ellei tee asioita tosissaan. Kuopukseni on laittanut aina riman korkealle, ei niin, että kunhan läpi pääsee. Hän haluaa oppia tosissaan ja saada koulutuksesta hyviä eväitä työelämään.
Ja se toinen juttu. Hän on freelancer, eli kun on töissä, alkaa YEL-huohottaa niskaan, jos satut tienaamaan liikoja. Ja tietenkin se vaikuttaa myös opintotukeen. Melkoista tasapainoilua muutenkin stressaavassa maailmassa.
Ja loppuun ratkaisu: hän aloittaa korkeakoulututkinnon rinnalla toisen asteen oppilaitoksessa, joka mahdollistaa koulutustuen saamisen. Ei oppi ojaan kaada, mutta se taakka, joka tästä kaikesta tulee, saattaa suistaa raiteiltaan vaikka kuinka on innokas oppija ja mieluisa opiskelupaikka.
Koulukiusaamista on niin monenlaista. Ketään ei saa kiusata!
Marjo Steffansson
Me ei olla oltu yhdessä helppoja nuoria, kaikkea muuta.
RUUSULLA
"On huippua päästä tekemään MM-rallia omaan kotikaupunkiin."
Elämä on ihmisen parasta aikaa
Aurinkoisena torstai-iltapäivänä kokoontui entisen Keski-Suomen Opiston kauniin päärakennuksen eteen varsin värikäs joukko juhlimaan elämää ja rakkautta. Juha Willmanin 70-vuotisjuhla sai osalle vieraista yllättävän käänteen, kun synttärisankari kertoi virallistaneensa suhteensa juhannusviikolla pitkäaikaisen kumppaninsa Esa Sääskilahden kanssa.
70 ON VAIN NUMERO, mutta laittaa miettimään järkevällä tavalla, kuinka elämää eteenpäin tallataan, sillä terveyshuoliltakaan ei olla vältytty.
– Se on aikamoinen numero jo, ja tästä eteenpäin mietitään kuinka selvitään. Tähän asti on vöyhötetty, mutta nyt rauhoitutaan, Juha Willman nauraa.
Ei vain kumppanit, myös liikekumppanit päättivät laillistaa yhteisen elämänsä järkisyihin vedoten.
– Kun on oltu yhdessä 23 vuotta, on kertynyt myös muistojen lisäksi yhteistä omaisuutta. Suojaamme toisemme selustaa vastaisuuden varalle. Naimisiinmeno oli aivan puhdasta bisnestä, Willman velmuilee.
Elämäntyönään kauhan ja kattilan varressa ollut pariskunta kertoo, ettei ole osannut muuttaa ruokavaliotaan. Kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Willman kertoo, että työssä ollessa kulutti enemmän kuin söi.
– Nyt on se on justiinsa toisinpäin. Omaa parasta kaveria, eli itseään, on hirveän vaikea lähteä käskyttämään liikkeelle ja kevyempään ruokavalioon. Esan ja mun kauppalistassa on ensimmäisenä kerma ja toisena voi, koetamme kannustaa toisiamme muutokseen ja sille tielle lähdetään, mutta ensin heitetään pieni reissu Atlantin yli, Willman kertoo.
JUHA JA ESA tapasivat Turussa 23 vuotta sitten. Oli siis vuosi 2001.
– Olin yhdessä baarissa ja näin tämän herran siellä, Juha kertoo.
– Samana iltana nähtiin vielä torilla ja juteltiin pitkät pätkät, oli pakkastalvi ja mulla oli nappaskengät jalassa. Sitten vaihdettiin puhelinnumeroita ja juttu on jatkunut siitä saakka, Esa lisää.
Meni kolme vuotta ja kohta oltiin jo työtoverit. Monenlaista keittiötä on matkaan mahtunut niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Äänekoskelle Esa ja Juha tulivat pyörittämään Ravintola Keitelettä vuoden ajaksi ja päälle he perustivat ravintola Wanhan Opiston Keski-Suomen opiston komeaan puutaloon. Sen toiminta päättyi pari vuotta sitten.
– Minä halusin aina päästä ulkomaille töihin ja Esalle se suunnitelma passasi, ja niin me päädytiin Espanjan aurinkorannikolle yhtiökumppaneiksi kymmenen vuoden ajaksi.
KUMPPANUUTTA on ollut aina. Se on ollut kaksikon kertoman mukaan ”julkinen salaisuus”.
– Ei meidän parisuhteen - eikä kenenkään parisuhteen - tarvitse olla julkista, mutta ei siitä tarvitse huudellakaan. Sitä vain ollaan, eletään ja mennään eteenpäin, Juha sanoo.
– Minun mielestä elämä on jokaisen omaa. Ei ole olemassa elämisen käsikirjaa, jota pitäisi noudattaa, Esa komppaa. Äänekoskella on mennyt hyvin. On saatu olla ja mennä eteenpäin.
– Täällä on kiva asua, elää ja yrittää. Täällä on mukavat asiakkaat ja ihmiset. Äänekoski on meidän loppusijoituspaikka, sillä tämä on erittäin mukava kaupunki!
Kesäpaikka löytyy Sumiaisista. Siellä nautitaan luonnonrauhasta, järven läheisyydestä ja tietenkin hyvästä ruoasta.
TULEVAISUUDEN kuviot ovat selvät, kunhan Juha opettelee vain olemaan eläkeläinen.
– Ehtoopuolella ollaan, ja miksei siitä voisi yrittää nauttia. Reissaillaan ja etsitään lisää mukavia yhteisiä muistoja. Vaalitaan hyviä ystävyyssuhteita, ja istahdetaan yhteisen pöydän ääreen.
– Jossain vaiheessa teimme aivan liikaa töitä, ja joku korkeampi voima antoi merkin, että on rauhoituttava. Nyt on ihana elämä, Esa sanoo.
– Kiitos ystäville ja perheille! On ollut ilo nähdä, kuinka ilo ja rakkaus on loistanut läsnäollollaan täällä meidän juhlassa, Juha Willman ja Esa Sääskilahti sanovat.
Juha Willman ja Esa Sääskilahti järjestivät upeat juhlat upeissa puitteissa teemalla Havaiji ja Karibia. Oli aihetta juhlaan - tuplasti!
Marjo Steffansson
Secto Rally Finland ajetaan tänä vuonna elokuun alussa, 1.-4.8. Äänekoskelaisittain jännittävin osuus ajetaan kuntarajojemme sisälle, kun Saarikkaan EK on piirretty rallireitille.
Marjo Steffansson
ilpailunjohtaja Kai Tarkiainen on kuvaillut Saarikkaan reittiä jopa yhdeksi kaikkien aikojen parhaista. Reitiltä löytyy Keski-Suomen ralliteille tyypillistä vauhtia tutuilla suosikkierikoiskokeilla. Samalla on kuitenkin onnistuttu löytämään vielä MM-rallissa ajamatontakin tietä. Kaikki tämä tarjoillaan kompaktissa, katsojien helposti saavutettavassa paketissa.
Perjantaina 2. elokuuta, ajetaan Saarikkaalla kaksi kertaa: erikoiskokeet EK 3 ja EK 7.
SAARIKAS on aivan uusi tuttavuus MM-rallissa. Se on ollut aiemmin käytössä kansallisessa Peurunkarallissa ja Mini-Keitele rallissa, mutta ei silloinkaan aivan tässä muodossa, eli ajajat ja kartturit saavat käteensä ennennäkemättömät nuottikirjat. Saarikkaan erikoiskoe on lähes 16 kilometriä pitkä, erinomaisen vivahteikas ajettava, kun reitille osuu mutkien mäennyppylöiden lisäksi pikitietä, hiekkatietä ja erittäin kapea kohta Kivisillantiellä on kenties tämän vuoden Secto Rallyn kapein ajettava. Yleisön näkökulmasta pätkä on helposti saavutettavissa ja monipuolisesti nähtävissä, kun lähtö ja maali sijaitsevat vain 500 metrin päässä toisistaan.
– Mukana järjestelyissä on kolmen eri tiehoitokunnan porukkaa, kertoo tienhoitokunnan edustaja Jussi Rossi
SECTO RALLY Finlandin järjestelyissä kiinnitetään tänä vuonna huomiota paikallisuuteen. Edellisen kerran MMrallia ajettiin Koivistolla vuonna 2019. Tapahtuma oli kaupungin näkökulmasta katsottuna varsin menestyksekäs. Ja nyt Saarikkaalta löytyy kaupungin oma spotti. Secto Rallyn kanssa solmittu yhteistyösopimus sisältää erilaisia näkyvyyselementtejä, joista merkittävin on Äänekoski Areena erikoiskokeen varrelle. Yhteistyön hintalappu on kaupungille 25 000 euroa.
– Tällä kertaa hinta sisältää kaiken: teiden huollot, lanaukset ja mahdolliset siltojen teot sekä peltojen vuokrat. AKK hoitaa kaiken, eli me maksamme näkyvyydestä. Saamme sadan metrin alueelle kaupungin mainosta. Pidämme hintaa suhteellisen edullisena, kun saamme rahalle vastinetta, kertoi kaupunginjohtaja Matti Tuononen aiemmin.
Jos laskelmat pitävät paikkaansa, saattaa Saarikkaalle saapua jopa 10
Talkooväki valmiina töihin! Äänekosken Urheiluautoilijoiden ek-päällikkö Erja Pentinpuro sekä Mika Kuoppala ja Tapio Takkinen pitävät järjestelyiden lankoja käsissään.
Historiallisia hetkiä
MM-rallin parissa
000 katsojaa. Tämä on huima määrä pienelle kylälle. Jotta homma toimii on paikalla lähes 300 talkoolaista, pelkästään pätkän varrelle tarvitaan 170 järjestyshenkilöä. Erilaisia talkootöitä ja suunnitelmia on tehty jo pitkin kevättä ja kesää.
– Viime viikkojen aikana ollaan niitetty tienvarsia, lanattu teitä ja rakennettu purot ylittäviä siltoja. Konetyötä on tehty tienvarisilla ja ojien pohjilla niin paljon kuin mahdollista, ja näin saatu helpotettua käsityönä tehtävää trimmausta. Nyt laitamme katselualueen nauhoja ja jaksokylttejä paikoilleen, kertoo Timo Toivonen
EK:N JÄRJESTELYISTÄ vastaa Äänekosken Urheiluautoilijat - pitkän ja vankan kokemuksen kera. Erikoiskokeen päällikkö, MM-rallien järjestelyissä vuodesta 2003 mukana ollut Erja Pentinpuro kertoo, että järjestelyt ovat edenneet aikataulussa suunnitelmien mukaan.
– Mutta täytyy sanoa, että kaikki on ollut suhteellisen haastavaa, sillä Saarikkaalla ei ole koskaan ajettu näin suurta rallia. On eri asia mennä vanhoilla ja tutuilla askelmerkeillä kuin alkaa rakentaa tapahtumaa ja reittiä niin sanotusti tyhjästä. Nyt ei pysty edes miettimään mahdollisia kauhuskenaarioita, Pentinpuro huokaisee. – Ollaan saatu upeasti pää auki ja toivottavasti tätä voitaisi vielä jatkaa. Tämä on pienelle kylälle ja näille pie-
nille paikoille, Vihijärvelle ja Sumiaisiin, on mukava olla järjestämässä näin valtavan merkittävää tapahtumaa. Kun saatiin MM-ralli tänne meille, niin onhan se melkoinen jytky. Pöhinä näkyy jo koko kylällä, iloitsee tienhoitokunnan puheenjohtaja Timo Toivonen.
MM-RALLIN turvallisuustiimi on määritellyt turvalliset katselupaikat. Tienhoitokunnan edustajat, Rossi ja Toivonen, vinkkaavat niistä parhaat: – Saarikkaan EK:lla pääsee autollaan jopa aivan katselualueen viereen - mutta sitten on jäätävä paikalle koko päiväksi, kun sulku on päällä. Pukkitiellä ja Etelälahdentiellä on katsojille hyviä senssejä ja on hyvä lähestyä myös Vihijärven ysikymppistä risteystä. Pakkohan sitä on mainostaa omaa tietä, rallireitin pienintä tietä, jossa on kiviä ja kantoja. Se on itselleni melkoinen mysteeri, miten ne sen hanskaa. Ei tarvitse paljon livetä, kun mennään ulos reitiltä, Rossi vinkkaa.
Mika Kuoppala, Äänekosken Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja ja Ta-
pio Takkinen kertovat homman olevan hanskassa, kun erilaisia ralleja on oltu järjestämässä jo kymmenien vuosien ajan eri puolella Keski-Suomea. – Meillä on hyvät yhteistyöverkostot ympäri maakuntaa. On ollut upeaa, kuinka kyläyhdistykset ovat lähteneet hyvin ja innolla mukaan. Eräs kyläläinen sanoi, kuinka hän on jo 30 vuotta odottanut, että iso ralli tulisi tänne, ja nyt se tuli. Uskon, että pätkä kiinnostaa, sillä tämä vielä huippukuskeille ajamaton ja katsojille ennennäkemätön, Takkinen sanoo.
– On huippua päästä tekemään MM-rallia omaan kotikaupunkiin. Odotuksena on, että kaikki menee hyvin, yleisö viihtyy, saadaan järjestelyt pelaamaan ja että keli suosii. Me teemme parhaamme, Kuoppala sanoo. – Me ollaan niin vahva seura, että kestämme vastoinkäymisetkin, Erja Pentinpuro naurahtaa viitaten Koiviston erikoiskokeeseen, joka jouduttiin keskeyttämään huonosti käyttäytyvän yleisön vuoksi.
Areenabussit kuljettavat asiakkaita Jyväskylän Matkakeskukselta ja Äänekosken linja-autoasemalta.
Bussireitti kulkee Suolahden kautta Sumiaisten tietä 6450 Saarikkaan tielle. Bussit jättävät asiakkaat Saarikkaan kylätalolle, josta kävelymatkaa tapahtuma-alueelle on 500m. Bussikuljetusta käytettäessä on oltava hankittuna rallipassi tai kyseisen erikoiskokeen lippu.
PERUSOPETUKSEN TYÖ- JA LOMA-AJAT
2024-2025
Koulu alkaa ke 8.8.2024
Syyslukukausi 8.8.-21.12.2024
Kevätlukukausi 7.1.-31.5.2025
Syysloma 14.-18.10.2024
Joululoma 21.12.2024 -6.1.2025
Talviloma 24.2.-28.2.2025
Kesän käsitöihin!
Ympäristöystävällinen, luonnollinen, biohajoava, kestävä ja hengittävä neule- ja virkkauslanka
Äänekoski
P ALVELEVAT AIKALLISET
Rakennusliike T. Kolari Ky hoitaa kotien muutostyöt avaimet käteen -periaatteella: • Noblessa-kalusteasennukset
• keittiö-, kylpyhuone- ja kodinhoitohuoneremontit
• pienemmät pintaremontit.
Varaa ilmainen suunnitteluaika: noblessa.fi
Verkkokauppa 24/7 .fi
PELLAVA • useita värejä 79,-
PELLAVA • useita värejä
Meiltä Anitan rintaliivit alk. 55,-
Sirjukseen tulee joka uutuuksiaviikko 65,-
Koskikeskus, 2 krs, Äki ma-pe 11-17, la 10-14
palautus
Verkkolaitteet
Tulostimet
Kameravalvontalaitteet
Muut tuotteet (Kaapelit, laturit, ulkoiset kiintolevyt ja muistitikut yms. tietokonetarvikkeet)
Kohti yhteisiä unelmia
RUUSULLA
Ruusa Kautto ja Ulla Honkonen ovat serkuksia, sielun siskoja, hengenheimolaisia. He ovat parhaat ystävät, ymmärtäjät, kannustajat ja myös RUUSULLA, solisevasti soiva lauluduo, joka julkaisi ensimmäisen albuminsa toukokuussa.
Kun kuulee ensimmäisen kerran sydänverellä tehtyä omaa musiikkia radiosta, se pistää kiljumaan. Ja olemaan nöyrä - mutta tavoittelemaan lisää!
– Meidän tavoitteemme on päästä Ruisrockin rantalavalle, sanovat Ruusa ja Ulla yhteen ääneen.
Ulla syntyi 33 päivää ennemmin kuin Ruusa ja samana vuonna perustettiin brittiläinen tyttöbändi Spice Girls. Kenties tämä alkusysäys oli tähtiin jo kirjoitettu, universumin ohjailema tapahtumaketju.
– Kun mun äiti Kristiina kertoi siskolleen Jaanalle olevansa raskaana, totesi Jaana, että niin mäkin. Vaikka me ollaan eri äideistä, olemme pohtineet että ollaanko me jollain tapaa samasta, kertoo Ulla.
– Meidät sotketaan aina. Luullaan että mä olen Krissen tyttö ja Ulla Jallun. Sumiaisten kyläpäivillä tosi moni tuli kysymään että miten se nyt menikään, Ruusa sanoo.
Vauva-ajalta löytyy vain kaksi valokuvaa, jossa tylleröiset ovat yhdessä.
– Toisessa kuvassa tavoittelen Ruusan kättä. Ja sen jälkeen me ollaan aina hakeuduttu toistemme seuraan. Ehkä me ollaan jollain tasolla toistemme elämänkumppanit. Muut suhteet menee ja vaihtuu mutta me ei voida erota. Se on mahdotonta ja tavallaan se luo tiettyjä paineita, kun pelkää, että toinen kuolee ennen toista. Olisi myös aivan kamalaa, jos meidän välit haavoittuisi anteeksiantamattomalla tavalla ja silloin yhteinen unelma, yhteiset unelmamme romuttuisivat. Me on pohdittu, että voitaisi mennä yhdessä vaikka terapiaan, jos tarvetta ilmenisi. Ehkä me ollaan yhteisessä musiikillisessa psykoosissa - ja viihdytään siinä.
Aina ei ole ollut helppoa, kun kaverit eivät ole ymmärtäneet symbioosin syvyyttä.
– Ollaan sukulaisia, parhaat kaverit ja työkaverit. Tämä on tuottanut joskus negatiivista vastaanottoa. Onko se sitten kateutta vai mitä lie?
TAAPEROIKÄ ja varhaislapsuus oli aikaa, ettei oltu läheisissä tekemisissä.
– Me asuttiin Vaajakoskella ja Ulla Sumiaisissa. Mutta aina kun me nähtiin me pukeduttiin samanlaisiin vaatteisiin ja laulettiin stemmoissa.
Yläkouluaikaan tilanteet muuttuivat. Molempien vanhemmat erosivat ja Ruusa ja Ulla alkoivat hengaamaan yhdessä kaiken mahdollisen ajan.
– Loppujen lopuksi Ruusa oli viikkoja mun koulussa Telakkakadulla ja mä olin hänen luokassaan Kilpisen koululla, Ulla nauraa.
– Se oli todella hämärää! Opettajat sanoi, että jos opiskelette muiden mukana, niin okei. Meidän koulussa ei edes ihmetelty mun pitkiä poissaolojaksoja, kun kaikki tiesi, että mä käyn koulua Suolahdessa. Käsittääkseni tätä järjestelyä ei oltu edes sovittu koulujen välillä, vaan kaikki tapahtui kuin luonnostaan, Ruusa naurahtaa.
– Ajat oli toiset, eli silloin oli kaikki paremmin, Ulla jatkaa.
Muistellaan yhteisiä kouluaikoja ja nauraa rätkätetään, kuinka oli aivan ”normaalia”, että Ruusa asettui Ullan kaverikuvaan muiden kanssa.
– Mulla on tosi hyvät ja lämpimät muistot Telakalta, kun istuin porukkaan niin sujuvasti.
Homma alkoi karata käsistä, kun tytöt alkoivat vaatia päästä muuttamaan Suolahden keskustassa olevaan pieneen punaiseen mökkiin.
– Äidit ilmoittivat, että ei käy. Ja sitten me sanottiin, että me halutaan lastenkotiin, että saadaan olla yhdessä. Eipä saatu tahtojamme läpi, Ruusa huokaisee.
– Me ei olla oltu yhdessä helppoja nuoria, kaikkea muuta. Päästiin muuttamaan yhteen Jyväskylään Voionmaankadulle kun oltiin 16-vuotiaita. Se oli villiä aikaa.
Ruusa nyökkäilee ja kertoo, ettei hän muista lapsuudestaan juuri mitään.
– Ehkä olen lyönyt pääni joskus tai sitten mulla on joku lapsuuden aikainen trauma, joka suojelee mua muistamasta. Mun ensimmäiset muistikuvat ovat jostain yläasteajalta, Ruusa huokaa.
Mutta onneksi on Ulla, joka muistaa senkin, että aina on musisoitu yhdessä. – Meidän perheet ovat musikaalisia. Yrjö-pappa toimi itseoppineena Sumiaisten vt. kanttorina, olisi päässyt upeaäänisenä tenorina Sibelius akatemiaan, mutta hän katsoi velvollisuudekseen jatkaa Lohilahdessa sijaitsevaa sukutilaa Anttilaa.
ÄIDIT LAULAVAT, Ruusan veljet Jemo ja Jaakko ovat musiikin ammattilaisia ja Ruusan isä-Tommikin tunnetaan lauluja soittolahjoistaan.
Biisien kirjottaminen alkoi kahdeksanvuotiaana Anttilassa, kun saatiin Ritva-mummon kirjoituskone käyttöön. Ulla on Ala-Keiteleen musiikkiopiston kasvatti. Viulu solahtaa hartialle keikoilla ja studiossa. Molemmat soittavat pianoa, jonka ääressä tapaillaan tulevaa
tuotantoa. Ruusullan työnjako on selkeä, vaan ei tarkkarajainen. Ulla tekee tekstit, ja sävelet viilataan yhdessä Ullan synnyttämiin melodioihin. Stemmat syntyvät luonnostaan, ovat syntyneet aina. – Mä olen kirjottanut aina päiväkirjaa ja olen ollut runotyttö, ja olen sitä vieläkin. Ruusa ostaa yleensä mun ideat keskustelun jälkeen. Vaikka mä olenkin se biisintekijä, eivät kappaleet ole mun juttuja vaan meidän yhteisiä, koska meidän yhdessä eletty elämä nivoutuu mun ajatuksiin.
RUUSULLA:n kaikkien aikojen ensimmäinen levy kantaa nimeä Päiväkirja
– Huomasin vuonna 2018 Ruisrockin teltta-alueella, että nyt lähtee laulukirjoituskynä käyntiin, Ulla sanoo ja kertoo, että silloin kaksikko tajusi, että he haluavat päästä isolle lavalle.
Yhteinen idoli on PMMP.
– Sieltähän me ei ollakaan ammennettu yhtään vaikutteita, Ruusa hörähtää.
– Eipä!
Perhetuttu Mikael Nygård keksi nimen.
– Se oli annettu meille kuin tarjottimella, mutta ei vain itse hoksattu sitä. Ruusa ja Ulla on RUUSULLA.
Nerokasta!
Liekki on syttynyt ja musiikkiin on kasvettu.
– Mutta ei ole ollut helppoa. Se me tiedettiin, että on pakko lähteä kokeilemaan. Olisi paljon helpompaa, jos meidän yhteinen haave olis olla vaikka kaupan kassalla tai sellutehtaalla.
Ulla on ensimmäiseltä ammatiltaan lähihoitaja ja opiskelee nyt kulttuurituottajaksi. Ruusa on kulkenut äitinsä viitoittamaa tietä valokuvaajaksi.
– Vielä viime vuonna mä hikoilin Lidlissä. Olin siellä kymmenen vuotta, kunnes musiikki ja halu muualle vei.
Keikkakalenteri on tyhjä. RUUSULLA kertoo lähettäneensä satoja sähköposteja musiikinteon ja haaveilun lomassa.
– Välillä väsytään. Varsinkin kun lähipiiriltä tulee hyviä ja parhaita neuvoja: että miksi te kuulostatte tältä tai näytätte tolta. Ehkä se on vain kontrollin tarvetta mutta meille se on rasittavaa. Olemme todella kiitollisia saamastamme tuesta ja näkemyksistä, se on kultaakin kalliimpaa. Me tehdään omaa juttua, eikä me olla enää äitiemme mielestä vaan tytöt, vaan he osaavat kuunnella meidän musiikkia musiikkina. Siitä vapautumisesta me ollaan onnellisia, Ulla sanoo.
DEBYYTTISINGLE Rappukäytävä sai hyvän vastaanoton ja radiosoittoa. Pian taskussa oli levytysopimus, kun nimet raapustettiin Rolling Recordsin talliin.
– Laitettiin demoja aika moneen paikkaan. Levytyssopimus oli meille aikamoinen paukku ja vielä kun meille sanottiin, että vuoden paras demo tuli pöydälle, Ruusa sanoo ja kertoo levy-yhtiön olevan lähinnä julkaisijan roolissa.
– Hyvä niin, sillä me ei jaksettaisi tehdä kaikkea itse, Ulla jatkaa.
Hyvä ja kannustava palaute innostaa ja pistää runosuonen sykkimään.
– Kun Radio Helsingin Lotta Savolainen sanoi sympaattiseen ja liikuttunee-
seen sävyyn meistä. Se oli siisti hetki. Ja entäpä se, että kun päästiin Soundiin! Sekin oli yksi tavoite, ja nyt ollaan päästy siihenkin.
Kappaleet syntyvät eletystä elämästä, kertyneistä kokemuksista, sydänverestä, ilosta ja surusta. – Biisit ovat aika henkilökohtaisia, eikä me peitellä niiden historiaa.
RUUSULLA antaa kuulijoille viestin, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Ettei outoutta tarvitse pelätä, vaan siitä täytyy olla onnellinen. Normeja saa - ja niitä täytyy rikkoa - ja on tärkeää kyseenalaistaa niin sanottu normaali. – Omat arvot saa näkyä ja kuulua siinä missä viesti itsensä hyväksymisestäkin, elämässään rankkoja aikoja viettänyt Ulla sanoo.
TAVOITELTAVIN UNELMA jo kärkeen kun sinne Ruisrockin rantalavalle olisi siistiä päästä. Uutta levyä suunnitellaan ja päässä kuplii lyriikat, sävelet ja uusi tyyli, jossa saattaa olla enemmän poweria ja leikittelyä sopivassa suhteessa.
– Me halutaan tehdä upeita biisejä. Nyt kun tehdään uutta, huomaa, että taso kasvaa ja haasteet lisääntyy. Tuottajaa etsitään, vinkkaa Ruusa.
Kuunnelkaa nyt ihmeessä RUUSULLAA, niin huomaatte kuinka geenit soi!
– Ei meidän tarvitse kirjoittaa stemmoja, vaan ne tulevat luonnostaan, ihan miettimättä. Joskus tuntuu, että stemmakerroksia voisi tehdä vaikka miljoona. Joskus miettii mistä nämä meidän jutut ja taidot tulee, ehkä ne tulee vain jostain, kunhan ei liikaa ajattele, vaan antaa mennä vaan.
– Ehkä me saatiin syntymässä laulun lahja, jolla me ruokitaan toistemme ajatuksia. Joskus me ajatellaan identtisesti, ja se on aika hurjaa, Ruusa sanoo. – On sekopäistä, että me nähdään jo samoja unia. Voi kun saataisi vielä hormonikiertomme kulkemaan käsi kädessä, Ulla kikattelee.
Rakastamme: toisiamme
Inhoamme: turhaa pätemistä Henkilö: Paula Vesala
Eläin: koirat, linnut
Paikka: Ruisrock rantalava ja mustikka-kesämökki
Musiikki: intohimo ja unelma
Kirja: Veljeni Leijonamieli
Elokuva: visuaalisia inspiraatioita sisältävät
Ruoka: pesto, pasta, parmesaani, punaviini
Juoma: skumppa
Motto: Elämän tarkoitus on tehdä elämälle tarkoitus.
Tietokirjailija Minna Torppa kirjoitti jo 2007 Porin-Matin tarinan. Vetävästi laadittu teos tuo poikamies Matin hämmentävän taistelun suomen kielen ja historian puolesta iholle.
Kiukaisten kulttuurin löytäjä ja
Saarijärviryijyjen pelastaja
Häkkilän kylätapahtumassa tietokirjailija Minna Torppa tiivisti nautittavasti Matti Kauppisen ja esineiden tarinat.
Timo Enäkoski
Matti Kauppinen Häkkilästä oli Piilolanniemen emännän Miina Piilosen veli. Kalle Piilonenkin osallistui Matin intohimoisiin esinekeräyksiin.
Jyväskylän seminaarin ensimmäisellä vuosikurssilla 1869 suomenkieliseksi opettajaksi valmistunut Matti Kauppinen (1843-1936) oli yli 40-vuotisen koulutyönsä ja kahden maakuntasanomalehden toimittamisen ohella Poriin
Rakkaamme
Eino Ilmari HYTÖNEN
perustetun museon sielu.
Satakunnan museo on arvokkaimpia maakuntamuseoitamme. Kauppinen oli historian himoharrastaja, joka matkusti maakuntia ja talletti esineen toisensa jälkeen – erityisesti kivikausi ja rautakausi ovat saaneet laajat kokoelmat. Matin suunnaton keräysinto muutti myös historiaa, sillä hänen löytönsä määrittelivät kokonaan uuden historiallisen kauden, Kiukaisten kulttuurin. Yhden ihmisen keräys tuotti yli 13 000 esinettä. Niistä 16 on Äänekoskelta.
Harvinainen löytö on ollut Liimattalan Hannulan talossa säilytetty 1700-luvun sotarumpu. Sisko-Miinan mies Kalle Piilonen ja hänen kauppiastuttavansa Matti Pasanen johdattivat Kauppisen Hannulaan. Rumpali on ollut todennäköisesti 14-vuotias Israel Argillander, jonka äiti oli Sofia Moras.
Työntekoa ja vaivannäköä ei tule karttaa. Ahkeralla työnteolla saavuttaa mielenrauhaa, elämäniloa ja terveyttä.
Matti Kauppinen
Suurkerääjä-poikamies Matti Kauppisen unilelu oli sileä kivikauden kourutaltta. Tämmöinen kuin tämä Satakunnan museoon eksynyt, joka löytyi Naarajärven rannalta Hietamalta.
s. 31.12.1949 Äänekoski k. 04.07.2024 Äänekoski
Ei aukene tuttu ovi, ei saavu keinuun istujaa, joka kuunteli säveltä tuulen, pihapuunkin sirkuttajaa. Se istujan sija on tyhjä, kotipihakin vailla kulkijaa.
Lämmöllä muistaen
Sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu 27.7.2024 läheisten ja ystävien läsnäollessa. Kiitos Einon hoitoon osallistuneille. Lämmin kiitos osanotosta.
Puoliso, äiti, mummo Maire Kyllikki LAPPALAINEN
o.s. Leskinen
s. 21.12.1947
k. 10.7.2024
Kun aamu saapui, niin matka päättyi ja uneen uuvutti väsyneen.
Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen, on rauha sydämessä nukkuneen.
Muistaen
Veikko
Anne-Mari, Matti, Inka ja Alma
Petteri, Minna, Niilo, Ville ja Eemeli Sisarukset perheineen
Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa.
Lämmin kiitos Kotisataman henkilökunnalle Mairen hyvästä hoidosta loppuun asti.
Surun kohdatessa, kerro rakkaasi poismenosta
Meille rakas
Markku Tapio TOURUNEN
s. 2.5.1955 Äänekoski k. 15.1.2024 Tukholma Varjoista lähdit varjottomuuteen. Siunaamme matkaasi elämään uuteen.
Kaivaten
Sisaret
Marja-Liisa ja Marketta
Enoa rakkaudella muistaen
Katja, Katri, Tanja perheineen sukulaiset ja ystävät
Kun elämä loppuu alkaa
Teimme kesäkuussa lähiluontoretken keskelle kaupunkia, Markkamäen luontopolulle. Hieno paikka ja niin lähellä. Hyvät asiat voivat olla yllättävän lähellä. Toisinaan taas lähellä olevat hyvät asiat, kuten luonto, muuttuvat itsestäänselvyyksiksi. Siksi on mukava lähteä luontoretkelle porukalla, näkemään uusin silmin.
Retkellä todettiin, että luonto on lähellä ja Jumalakin on lähellä. Kirjailija Owe Wickström on sanonut, että usein ensimmäisiä kokemuksia, aavistuksia Jumalan läsnäolosta koetaan nimenomaan luonnon keskellä. On niin kaunista, että henki salpautuu; minuako varten kaikki tämä kauneus! Luonnon voimat voivat yllättää; onko olemassa ihmistä isompaa, jonka luota löytyy turvapaikka?
Mitä luonto kertoo sinulle tänään? Mitä kuulet, näet, koet ja tunnet? Aavis-
teletko Jumalan läsnäoloa luonnossa ja elämässäsi? Vai onko Hän sinulle hyvinkin tuttu, elämäsi suurin aarre? Olitpa missä kohden vaan tällä polullasi, Jumala on kanssasi, lähelläsi ja löydettävissä.
Johtakoon tietäsi Jumala, joka on läsnä auringon nousussa, laskussa ja merten äärissä.
Johtakoon sinua rakkaudella Jumala, joka on kanssasi, kun istut tai nouset, ja pitäköön sinua kädestä. Olkoon kanssasi Jumala, joka tietää polkusi ja lepopaikkasi, olkoon Hän jakamasi hyvä sanoma ja johtakoon sinua ikuisella tiellä. Aamen.
Jaana Sikorski
Diakonian viranhaltija
SEURAKUNTATOIMISTO
(Vellamontie 1a) avoinna ma-to klo 9–12, jolloin voit asioida myös puhelimitse 050 551 3672, 050 435 4751 tai 050 438 9415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan. Toimisto on suljettu perjantaisin.
KONGINKANGAS
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan.
Hietaman, Konginkankaan, Sumiaisten ja Äänekosken kirkko ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-14.30. Poikkea tutustumaan ja hiljentymään.
AAMUPUURO TIISTAISIN KLO 7.30–10 srk-kodissa. Aamupuurot jatkuvat kesätauon jälkeen ti 6.8. Yhteiskristillinen rukouspiiri srk-kodin toimistossa parillisen viikon tiistaisin klo 17. Seuraava kerta 6.8. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9-11 muina aikoina ajanvarauksella p. 050-4006745
Su 4.8. klo 13 Messu kirkossa. Tourunen, Juhani Hintikka.
Su 11.8.klo 13 Messu kirkossa. Lampinen, Janhonen.
Ti 27.8. klo 17.30-19.30 Askarteluilta srk-kodilla.
Tutustutaan erilaisiin askartelumateriaaleihin ja tekniikoihin. Ohjaajana diakoni Marjut Lahti. Mukaan voi tulla nuoret ja aikuiset.
MUSIIKKIA
KE 31.7. KLO 18 RUNOJA JA MUSIIKKIA Äänekosken kirkossa, Sirpa Tienhaara, Timo Teräsvuori ja Jorma Pollari, runot ja laulu, Vivi-Ann Janhonen, urut ja piano. Vapaa pääsy. Kolehti Kansan RaamattuseuranTervonsalmen toimintakeskuksen hyväksi.
KE 7.8. KLO 19 SÄVELIÄ ELOKUUN ILLASSA Sumiaisten kirkossa. Marie Finne-Bray ja Kari-Kyösti Silvennoinen, laulu, András Szabó, piano. Kolehti Yhteisvastuun hyväksi.
AAMUPUURO TORSTAISIN KLO 8–10 srk-talossa.
Aamupuurot jatkuvat kesätauon jälkeen to 8.8.
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12 ti 6.8 alkaen, muulloin ajanvarauksella p. 045 6577665.
Su 4.8. klo 10 Messu kirkossa, Vuojus, Janhonen.
Su 11.8. klo 10 Messu kirkossa. Hintikka, Juhani Hintikka.
SU 4.8. KLO 10 PUISTOKIRKKO Äänekosken Rantapuistossa (sateen sattuessa kirkossa). Äänekosken toimintaryhmä, Tourunen, musiikissa Jaana Tani ja Juhani Hintikka. Kirkkokahvit.
TO 8.8. KLO 18 LÄHETYKSEN NUOTIOILTA Vikillä (Myrävuorentie 248). Viron terveisiä, Päiviö Turtiainen. Makkaraa ja mehua lähetyksen hyväksi.
SU 11.8. KLO 10 APOSTOLIN KYYDISSÄ-MESSU kirkossa, saarnaa Pirjo Kunnari, palvelutehtävissä naisten aamiaisten naisia, Vuojus ja Janhonen. Messun jälkeen on yhteinen kävelylenkki, Äänejärven kierros n. 3 km. Laita liikkumiseen sopivat vaatteet ja kengät. Lenkin päätteeksi keittoateria, vapaaehtoinen maksu.
TO 15.8. KLO 18 LÄHETYKSEN NUOTIOILTA Kalaniemen koululla (Kajamantie 4). Lähetysasiaa, makkaraa ja mehua lähetyksen hyväksi.
AAMUPUURO TORSTAISIN KLO 8–10 srk-kodissa. Aamupuurot jatkuvat kesätauon jälkeen to 8.8. To 8.8. klo 9–11 Aamupuuron yhteydessä tietoutta kuulokojeista ja mahdollisuus ostaa kuulokojeiden pattereita ja huollattaa kuulokoje.
Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10-12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040-7263519
Seija Anneli Tuohesmaa 86 v., Irja Hosio 85 v., Terttu Tellervo Ilves 81 v., Taisto Olavi Ilves 78 v., Seppo Ilmari Raitapuro 80 v., Pekka Juhani Linna 77 v., Maire Kyllikki Lappalainen 76 v., Terttu Tellervo Lohtaja 71 v., Riitta Anneli Piilola-Moisio 64 v.
Su 4.8. klo 13 Messu Sumiaisten kirkossa. Vuojus, Janhonen.
Su 4.8. klo 18 Lauluilta. Kokoonnutaan yhdessä laulamaan toivelauluja "Lauluja Jeesuksesta"-vihkosta ja virsikirjasta.
Ke 7.8. klo 19 Säveliä elokuun illassa, Sumiaisten kirkossa. Marie Finne-Bray ja Kari-Kyösti Silvennoinen, laulu, András Szabó, piano. Kolehti Yhteisvastuun hyväksi.
Su 11.8. klo 13 Messu kirkossa. Juho Hintikka, Juhani Hintikka.
AAMUPUURO TORSTAISIN KLO 7.30-10 seurakuntakeskuksen salissa. Aamupuurot jatkuvat kesätauon jälkeen to 8.8.
Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna elokuussa maanantaisin klo 11–14.
Diakoniatoimisto avoinna pe 2.8. klo 9-11 p. 0504006745.
Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11 ma 5.8 alkaen. Muuna aikana ajanvarauksella p. 0405025481/ Marjut tai p.040-7263519 / Susanna.
Ke 31.7. klo 18 Runoja ja musiikkia Äänekosken kirkossa, Sirpa Tienhaara, Timo Teräsvuori ja Jorma Pollari, runot ja laulu, Vivi-Ann Janhonen, urut ja piano. Vapaa pääsy. Kolehti Kansan Raamattuseuran Tervonsalmen toimintakeskuksen hyväksi.
Su 4.8. klo 10 Puistokirkko Äänekosken Rantapuistossa. Äänekosken toimintaryhmä, Tourunen, musiikissa Jaana Tani ja Juhani Hintikka. Kirkkokahvit. Pe 9.8. klo 12 Rukous vainottujen kristittyjen puolesta Kirkon Olkkarissa. Open Doorsin - rukousryhmässä kokoonnumme rukoilemaan joka toinen perjantai (parilliset viikot) vainottujen kristittyjen puolesta eri puolilla maailmaa. Paula Forsgren.
Su 11.8. klo 10 Apostolin kyydissä-messu kirkossa, saarnaa Pirjo Kunnari, palvelutehtävissä naisten aamiaisten naisia, Vuojus ja Janhonen. Messun jälkeen on yhteinen kävelylenkki, Äänejärven kierros n. 3 km. Laita liikkumiseen sopivat vaatteet ja kengät. Lenkin päätteeksi keittoateria, vapaaehtoinen maksu.
Rauhanyhdistys
Pe 9.8. klo 18.30 Kotiseurat Kaasisella, Kevätlahdentie 375.
Musiikkia kesäiltoihin
Ke 31.7. klo 18 Runoja ja musiikkia Äänekosken kirkossa
Sirpa Tienhaara, Timo Teräsvuori ja Jorma Pollari, runot ja laulu, Vivi-Ann Janhonen, urut ja piano.
Vapaa pääsy.
Ke 7.8. klo 19 Säveliä elokuun illassa Sumiaisten kirkossa
Marie Finne-Bray ja Kari-Kyösti Silvennoinen, laulu, András Szabó, piano. Kolehti Yhteisvastuun hyväksi.
ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA
Bella Salazar Kamila, Urho Jukka Hermanni Tourunen
ÄÄNEKOSKI
Jere Oscar Paananen ja Sanni Aliisa Turpeinen
kartalla?
On taas aika lähteä 20 kysymyksen kesäreissulle Äänekosken järville, kaduille, mäille ja kylille. Mukana on myös kysymyksiä menneisyydestä.
Jokaiseen kysymykseen on valmiina neljä vastausvaihtoehtoa, mutta vain yksi on se oikea.
1. Mikä kylä Äänekosken rajan tuntumassa Saarijärvellä lähellä Parantalaa?
a) Kolkanlahti b) Linna c) Mahlu d) Tarvaala
2. Minkäniminen oli nykyisin lukion ja terveyskeskuksen ohi kulkeva Terveyskatu 1970-luvun alussa?
a) Härkätie b) Jousimiehenkatu c) Oinaanpolku d) Vesimiehenkatu
3. Mikä omakotitaloalue sijaitsee Suolahden keskustasta Laukaaseen lähtevän tien varrella?
a) Kovertaja b) Jyrsijä c) Nakertaja d) Nirhaaja
4. Mikä näistä on Äänekoskella sijaitseva vähintään viiden hehtaarin kokoinen järvi?
a) Horovesi b) Humalalampi
c) Iso-Makkara d) Nakkijärvi
5. Mikä paikka sijaitsee Kuhnamon rannalla vastapäätä Tärttämäkeä?
a) Kusikallio b) Pissamäki
c) Virtsavaara d) Ureakumpu
6. Mikä kylä sijaitsee Lintulahden ja Kalaniemen välissä?
a) Häyhä b) Mäihä
c) Räihä d) Väyhä
7. Mikä katu vie nykyisin Äänekosken taajamasta Mämmensalmen Lossinrantaan?
a) Aamukunnaantie b) Iltakunnaantie
c) Päiväkunnaantie d) Yökunnaantie
8. Mikä kylä sijaitsee Äänekosken rajan tuntumassa Konnevedellä Saarikkaan eteläpuolella?
a) Hytölä b) Hänniskylä
c) Sirkkamäki d) Tankolampi
9. Mikä katu haarautuu Kovalaan mennessä Kovalantieltä oikealle?
a) Pakokankaantie b) Palokankaantie
c) Panokankaantie d) Patokankaantie
10. Mikä Kuhnamon lahti sijaitsee Metsä Groupin tehdasalueen edustalla?
a) Miilunlahti b) Myllylahti
c) Sahanlahti d) Sellulahti
11. Mikä omakotitaloalue sijaitsee Niinivedessä Kierälahden rannalla?
a) Kannelmäki b) Kannelpuro
c) Kannelsuo d) Kannelvaara
12. Mikä entinen katu kulki vielä 1970-luvulla Äänekosken Koulunmäellä koulukeskuksen alapuolelta Sibeliuspuistosta hautausmaalle?
a) Kalevalankat b) Keskuskatu
c) Kiertokatu d) Kullervonkatu
13. Mikä kylä sijaitsee Äänekosken rajan tuntumassa Laukaassa lähellä Kapeenkylää ja Kaura-ahoa?
a) Kuusa b) Valkola
c) Vati d) Äijälä
14. Miten pitkä matka on linnuntietä Suolahden kirkosta Äänekosken kirkkoon?
a) noin 8,4 kilometriä b) noin 9,0 kilometriä
c) noin 9,6 kilometriä d) noin 10,2 kilometriä
15. Mikä tie kiertää Kuhnamon ja kulkee Hietamalta Mämmelle?
a) Hankapohjantie b) Naarakoskentie
c) Savipohjanti d) Upatonpohjantie
16. Mikä katu lyheni alle puoleen entisestään, kun osa siitä nimettiin Kinnusten keihäsperheen kunniaksi Keihästieksi?
a) Apilatie b) Kanervakatu
c) Nokkoskatu d) Pihlajatie
17. Mikä on Kotakennäänsalmen toinen nimi?
a) Apteekkisalmi b) Koulusalmi c) Pankkisalmi d) Postisalmi
18. Minkä mäen rinteillä Sumiaisissa kulkee luontokohteena tunnettu polku?
a) Aavemäki b) Haamumäki
c) Kummitusmäki d) Mörkömäki
19. Sumiaisissa sijaitsevan Äänekosken itäisimmän pisteen lähellä on
a) Elukkakorpi b) Illakkaneva c) Ulpukkasuo d) Yläaapa
20. Minkä lahden rannalla Kovalan maja sijaitsee?
a) Ruoholahti b) Ruokolahti c) Ruotolahti d) Ruovolahti VASTAUKSET: 1. b (Linna) 2. b (Jousimiehenkatu) 3. c (Nakertaja) 4. b (Humalalampi) 5. a (Kusikallio) 6. c (Räihä) 7. c (Päiväkunnaantie) 8. d (Tankolampi) 9. a (Pakokankaantie) 10. a (Miilunlahti) 11. c (Kannelsuo) 12. a (Kalevalankatu) 13. c (Vatia) 14. a (noin 8,4 kilometriä) 15. b (Naarakoskentie) 16. b (Kanervakatu) 17. c (Pankkisalmi) 18. d (Mörkömäki) 19. b (Illakkaneva) 20. b (Ruokolahti)
RAHOITUS KEITTIÖLLESI
KORKO 0% jopa 60kk tasaerä Varaa ilmainen suunnitteluaika
Terve suu
–helppo hymyillä
Terve, tulehdusvapaa suu tukee yleisterveyttä.
Säännöllisillä hammastarkastuksilla varmistetaan, että suulla on kaikki kunnossa.
Varaa aika 014 211 665 hammassirkku.fi
Hammaslääkäri
Kimmo Myllykangas
HS HS
hammassirkku.fi | 014 211 665
Hammassirkku Äänekoski | Hämeentie 1, Äänekoski
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 12.00, Ilm. klo 9.30 mennessä. (huom kesäaika)
Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Retki Jyväskylään 21.8. 20 euroa. mm. Jukka Rintalan näyttely ja omakustanneruokailu kävelykadulla. Pihakirppis 6.8. klo 10-14! Vesijumppa alkaa to 15.8. Tuo tomia tai lahjoita myyntiin tavaraa! Sateella sisällä. Teemme Tukilinja hakemuksia ja tuettujen lomien hakemuksia. Kesäkirppis Ilonassa aukioloaikoina. Voit myydä omia tai lahjoittaa tavaraa tai tulla pikkukirppikselle! Arkisin pelailua sisällä ja pihalla. Karaokea ja kävelyretkiä kesän aikana. Tule moikkaamaan! Tulossa syyskauden avajaiset Veteraanipirtillä Sumiaisissa 11.9. Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115 361, Sirpa 040 769 8522, Anssi 040 769 8351, Ville 044 247 9658
Uimahallit avautuvat jälleen tiistaina 13.8. Äänekosken VesiVelho jo aamu-uinnilla klo 6 (myös uimakassa avoinna), Suolahden uimahalli klo 14
Ohjatut vesijumpat käynnistyvät ma 26.8. alkavalla viikolla
VesiVelhossa maanantaisin klo 17.30 Suolahden uimahallissa tiistaisin klo 13.15 ja torstaisin klo 18
Erityisryhmien ja terveysliikunnan ryhmät alkavat pääsääntöisesti ma 26.8. alkavalla viikolla. Lisää tietoa tulevissa lehdissä.
MYYDÄÄN
SOVITTELUTOIMINTAAN HAKU PÄÄLLÄ
Keski-Suomeen haetaan uusia sovittelijoita. Sovittelijat ovat erilaisista taustoista tulevia koulutettuja vapaaehtoisia, jotka auttavat rikosten ja riitojen osapuolia rakentamaan sovintoa.
Etsimme vapaaehtoisia sovittelijoita erityisesti lasten ja nuorten välisten konfliktien sovittelemiseen. Hakuaika on 5.–18.8.2024. Koulutukseen valinnat tehdään haastattelun perusteella 30.9.2024 mennessä.
Sovittelijoiden peruskoulutus järjestetään ilta- ja viikonloppukoulutuksena. Koulutus käynnistyy lokakuussa. Osa koulutuskerroista toteutetaan etäyhteydellä Teamsin välityksellä. Tarkemmat aikataulut ja toteutustavat koulutukseen löydät Keski-Suomen sovittelutoimiston netti- ja Facebook-sivuilta.
Koulutukseen voi hakeutua täysi-ikäinen henkilö, joka kokee vaativan vapaaehtoistyön sopivan itselleen.
Ilmoita kiinnostuksesi osoitteeseen: sovittelu@jyvaskyla.fi, niin lähetämme sinulle hakuohjeet.
Lisätietoja: vastaava sovittelun ohjaaja Heidi Nieminen, p. 040 027 8158
Liite jaetaan joka talouteen ja yritykseen Äänekosken alueella sekä Uuraisten taajamaan. Liite on luettavissa www.äks.fi verkkosivuilla, ilman maksumuuria.
Varaa ilmoitustilasi liitteeseen
Pirjo Hakkarainen • pirjo@aksa.fi • 040 565 0941
Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko
Äänekosken keskustassa Sammonkatu 3, remontoitu yksiö 33 m2, 2. krs, lasitettu parveke. Talossa uusittu saunaosasto. Heti vapaa. Mahd. ostaa kalustettuna. Hp. 30 500€ / tarjous Puh. 040 706 7530 Seuraava ÄKS ilmestyy ke 14.8.
