reagoivia
ja kaukosäädin.
1,2 ja 3h. IP20. Bluetooth APP (IOS ja Android 4.0) Himmennys ja valon nopeuden säätö. 20 eri valotoimintoa. USB 1,5m. Toimii myös varavirtalähteenä.
Seuraava ÄKS ilmestyy
22.8.2024
346/2024 ÄKS.FI
Päätoimittajalta
Olympiasoihtu on sammunut. Ennen kuin savu hälveni alkoi erilaisten asiantuntijoiden pohdinnat, kuinka Suomi saattoi niin surkeasti epäonnistua. Nämä kisat olivat kuin Kojon euroviisimenestys.
Itselleni kisojen suurin viehätys löytyi avajaisista, joka oli aivan huikea spektaakkeli.
Kisasuorituksia katsoin kahden tv-lähetyksen verran, kun naisten seiväshyppy ja miesten keihäs naulitsivat ruudun äärelle. Viikko sitten Pariisin Stade de France -stadionilla kirjoitettiin murheellinen luku kotimaiseen urheiluhistoriaan, kun Suomen keihäskolmikko jäi olympiafinaalissa kauas mitalisijoista. Samalla meni toivo edes yhden mitalin kotiintuomisesta - se on pohjanoteeraus, puhdas nollatulos, ainoa laatuaan vuoden 1908 käytyjen kesäolympialaisten jälkeen, joihin Suomi on osallistunut.
Olympialaisten pettymyksen tuottamaa mielipahaa niellään vielä pitkään. Penkkiurheilijat ovat pettyneitä, sponsorit ovat pettyneitä, mutta suurin pettymys on varmasti Suomen edustusasuissa kotiin konttaavilla urheilijoilla. Vaatii intoa lähteä tavoittelemaan seuraavaa olympiaedustusta. Neljä vuotta on pitkä aika, jos katsojienkin usko on mennyttä.
Naapurimaassamme Ruotsissa otetaan ”ilo” irti suomalaisten pohjanoteerauksista. Aftonbladet muistuttaa ruotsalaisia lukijoitaan kuinka Suomi on kahminut olympialaisten historiassa muhkeat 305 mitalia -ja että niistä 25 on tullut keihäänheitossa. Käännetään vielä keihästä haavassa kun kerrotaan, että Suomi on ollut ”keihäänheiton mitalirikkain maa”.
Olympiamenestys - tai menestymättömyys ei aiheuta itsessäni suuria tunteita. Tiedän, että jokainen teki parhaansa, ja että pettymykset kuuluvat urheiluun. Median ja somen aiheuttamat paineet ovat eri luokkaa kuin vuosikymmeniä sitten. Toivon urheilijoille jaksamista tämän paineen alla.
Marjo Steffansson
Elämä on mennyt hiljaiseksi tössöttämiseksi.
Tarja Hakala-Koivusalo
Klassikkoteatteri vie yleisön Bronxiin
Rantamäkelän tilalla tehdään töitä yhdessä. Johanna, Markus, Tuomas ja Kimmo Korhonen viettävät nyt kiireistä sadonkorjuun aikaa.
Elonkorjuun kynnyksellä
Rantamäkelän tilalla vietetään kiireistä aikaa. Keväällä tehdyt istutukset ovat valmiita syötäväksi.
Marjo Steffansson
Johanna Korhonen asettui 15 vuotta sitten tutun kurkihirren alle, mummolaan. Kun eno luopui tilan pidosta vuonna 2009, astui tupaan emäntä. Mäkelänkylällä sijaitsevalla tilalla on pitkät perinteet paikkakuntalaisten ruokahuollon suhteen.
Johanna kertoo, että hänen kotonaan sekä mummolassa on viljelty aina erilaisia hyötykasveja.
– Yrittäjyys on verenperintö. Kun eno sanoi, että jatka tästä mihin jäin, niin minähän jatkoin. Olen saanut neuvot suvusta ja toivon, että pojat lähtevät jatkamaan perinteistä tilaa, sitten kun on sen aika.
LÄHI- JA LUOMURUOKA ovat nyt huudossa. Ihmiset ovat alkaneet arvostaa lähellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Kuljetuskustannukset säästyvät kun hiilineutraali ajattelu alkaa olla tätä päivää.
– Kuluttajat ovat valveutuneita ja haluavat ostaa lähellä tuotettua, ei tehotuotettua ruokaa. Aihe on itselle tärkeä ja miksipä ei laitettaisi sanomaa eteenpäin, Johanna Korhonen sanoo.
Kuluttajat haluavat myös tietää tuotantoketjun jalanjäljet.
– Se on meidän helppo kertoa, Johanna naurahtaa.
Rantamäkelässä kasvatetaan juurek-
sia, punajuurta, porkkanaa ja perunaa, mutta ehkäpä tilan tutuin tuote on sipuli. Valkosipulia kasvatetaan ”kymmeniä kiloja”. Tilalla on suoramyyntiä, mutta maan viljaa saa myös kaupasta ja marketista.
– Valkosipulin kysyntä on kasvanut vuosien aikana hurjasti ja vuosi vuodelta saamme lisätä sen tuotantoa. Nyt toimitamme sipuleita tuoreina niin Citymarketiin kuin Voikukkaankin ja talven mittaan sitten kuivattuna. Valkosipuli ei ole enää mitenkään eksoottinen tuote, vaikka vanha lajike onkin.
Vuosien varrella on Johanna kokeillut myös uusia lajikkeita.
– Joistain tulee ikisuosikkeja, joilla on hyvä jatkaa.
PELLOT SIJAITSEVAT omalla kylällä.
– Viljelyaloja on monessa eri paikkaa. Harrastamme kiertoviljelyä, jolla saadaan minimoitua myrkkyjen käyttö.
Kiertoviljely on hyvä ja ekologinen tapa saada rikkakasvit kuriin.
– Se on muutenkin hyvä tapa maaperälle. Maa pysyy hyvänä, kun sitä pystytään lepuuttamaan aina välillä tai kasvattamaan siinä kasveja, joita ei syödä. Maata pitää hoitaa, eikä siitä saa nyhtää voimaa pois.
Kuluva kesä on ollut viljelijälle hyvä.
– On ollut sadetta ja poutaa sopivassa suhteessa. Kuivana aikana nostamme järvestä vettä kasteluun. Sumiaisjärvi on pysynyt puhtaana, ja se on mahdollista-
nut kastelun.
Ei vain viljelyä, sillä polttopuiden menekki on varmaa.
– Viime talven sähkönhinnan epävarmuus johti siihen, että polttopuiden kysyntä lisääntyi siten, että olisi jo pitänyt olla sihteeri, joka vastaa kyselyihin. Olemme pitäneet myös leppähalkoja savusanunan lämmittäjille. Rankametsällä ja puusavotassa lentää klapi ja juttu. Meistä se on parasta parisuhteenhoitoa, Johanna hymyilee.
Myös pojat, Markus ja Tuomas ovat innokkaita osallistujia.
– Neljännelle luokalle menevä Tuomas kalastaa ja on innokas metsämies. Tokaluokkalainen Markus seuraa isoveljen jalanjäljissä. Pojat nostavat mielellään perunoita ja ovat mukana polttopuiden teossa. Äiti ja isä antavat myös oman panoksensa eli yhdessä me näitä hommia tehdään.
Tilalla eletään nyt kiireistä aikaa. Johanna kertoo, kuinka vähän ennen joulua on hiljaisempi hetki.
– Kun aurinko alkaa olla korkeammalla, alkaa taimien kasvatus. Kasvihuoneen tomaatit ja paprikat vaativat pitkän esikasvatuksen.
Vaikka tilalta tulee ruokapöytään tuotteita, on varsinaiseen leipätyöhön lähdettävä.
– Tämä on kallis harrastus. Jotta saisi elantonsa näiltä pelloilta, pitäisi tuotantoa lisätä roimasti, siihen emme ole vielä valmiita, Johanna naurahtaa.
ELY-keskuksen luonnonsuojelun asiantuntija Jaakko Mattila esittelee heinäkuun lopulla Jurvonjoen yläjuoksulle kivillä ja soralla taimenen kutupaikaksi kunnostettua jokijaksoa. Tapahtuma veti paikalle kolmisenkymmentä kiinnostunutta.
Jurvon järvet kuin helmet
Jurvonjärvillä tehdään kunnon seurantaa ja joen kohennusta.
Lasse Hämäläinen
Sumiaistentien varressa hiekkaharjualueella sijaitsevat kirkasvetiset Jurvonjärvet ovat luontoarvoiltaan ainutlaatuista aluetta Äänekoskella. Naturaan kuuluvan alueen luontoarvoja vaalitaan nyt kahdella hankkeella.
Järvien tilaa ja vedenlaatua ryhdyttiin seuraamaan tänä vuonna näytteiden otolla ja hanke jatkuu vuosia. Seuranta ja selvitykset ovat käynnistyneet Jurvon seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Tehtävänä on myös kartoittaa valuma-alueen riskitekijöitä veden laadulle ja suunnitella ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä veden laadun suojelemiseksi. Iso-Jurvo -hanke on saanut rahoitusta ELY-keskukselta, kaupungilta ja Osuuspankilta sekä Paadentaipaleen osakaskunnalta.
Maastossa näkyvää toimintaa on ELYkeskuksen oma hanke, jolla Jurvonjoki ennallistetaan kutualueeksi taimenelle ja kulkuväyläksi muillekin kaloille. Ison puron suuruinen reitti toimi pitkään raivattuna uittoväylänä ja sitä on myös padottu jo vuosikymmeniä sitten toimin-
tansa lopettaneiden myllyjen, sahojen ja pienvoimalaitosten käyttöön. Ennallistamistyöt käynnistyivät yläjuoksulla heinäkuun alkupuolella.
Jurvonjoki liittyy parin kilometrin päästä Kurojokeen, joka laskee muutaman kilometrin virrattuaan Keiteleseen.
JURVON SEUDUN vesiensuojeluyhdistys on perustettu vuosi sitten. Puheenjohtaja Aarne Rautiainen kertoo, että paikallisten tuttujen kanssa jutellessa nousi usein esille huoli järvien tilasta ja tulevaisuudesta. Suolahtelainen Rautiainen on mökkeilyt Jurvon rannalla poikaiästä asti.
– Sekä Iso että Pieni Jurvo ovat ainutlaatuisia helmiä seutukunnan järvien joukossa. Vesi on edelleenkin kirkasta ja puhdasta, mutta 1980-lukuun verrattuna se on metsätalouden humuksen vaikutuksesta hieman tummentunut ja ravinteitakin esiintyy. Päätettiin porukalla perustaa yhdistys vaalimaan alueen ja erityisesti sen järvien luontoarvoja. Nyt jäseniä on jo 15 henkeä, puheenjohtaja kertoo.
Ison Jurvon pinta-ala on noin 200 hehtaaria ja syvyyttä enimmillään yli 30 metriä. Pieni Jurvo on viitisenkymmentä hehtaaria.
Rautiainen painottaa, että yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on selvittää, tiedottaa ja opastaa valuma-alueen vaikutuspiirissä olevia henkilöitä ja tahoja toimimaan niin, että osataan ottaa suojeluseikat huomioon erilaissa toimenpi-
Jurvon seudun vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Aarne Rautiainen kertoo, että Iso-Jurvo-hankkeella nostetaan esille alueen luontoarvoja ja seurataan veden laatua sekä opastetaan toimimaan järviluonnon ehdoilla.
teissä, jolla voi olla vaikutusta veden laatuun.
– Sehän on kaikkien paikallisten, retkeilijöiden ja koko seutukunnan ilo ja etu, että Jurvon seudun hieno luonto säilyy ja vesi alkaa jopa saada takaisin läpinäkyvyytensä ja puhtautensa, Rautiainen arvioi. Hän uskoo, että asiassa kyllä saadaan laaja yhteishenki päälle koko alueella.
JURVONJOEN ennallistamisen päähuomio on vanhojen patorakenteiden purkamisessa ja väylän avaamisessa. Samalla puolenkymmentä patoaluetta kivetään ja sorastetaan mahdollisiksi kutupaikoiksi taimenelle.
ELY-keskuksen luonnonsuojelun asiantuntija ja hankevetäjä Jaakko Mattila arvioi, että sorastukseen soveliaita kohtia
olisi joessa enemmänkin, mutta suojellun kirjojokikorennon elämisen mahdollisuudet on myös turvattava. Jurvon vesissä elää myös jättisukeltaja.
Suolahtelainen Mattila kertoo, että seutukunnalla elää sitkeästi oletus, että Jurvojoessa tavataan puronieriää, joka on amerikkalainen vieraslaji.
– Koekalastuksessa ei niitä kyllä saatu yhtään kappaletta, mutta muita lajeja kaloille hellävarainen sähkökalastus kyllä tuotti.
Hän toteaa, että jokimaisessa purossa esiintyy pieni määrä tammukoituneita taimenia, jotka ovat eriytyneet geneettisesti omaksi kannakseen, kun padot ovat estäneet vaelluksen.
On hyvä tietää, että luonnonvarainen rasvaevällinen taimen on Keski-Suomessa täysin rauhoitettu. Sakko on 2440 euroa jokaiselta tapetulta kalalta.
Mattila kiittelee paikallisia asukkaita ja maanomistajia yhteistyöstä ja myönteisestä suhtautumisesta hankkeeseen.
– Kulku kunnostuskohteisiin on järjestynyt sujuvasti ja tällainen luontoteema tuntuu kiinnostavan väkeä ja nostavan paikallista yhteishenkeä, hän toteaa. Osa töistä tehdään käsipelillä, mutta käytössä on myös kevyt metsäkone kahmarikauhoineen.
– Metsään tulee mahdollisimman vähän vaurioita, kun käytössä on kevyt kone ja osaava käyttäjä. Yrittäjällä on kokemusta useista vastaavista kunnostuskohteista monien vuosien ajalta, Mattila kertoo.
U
H O N K
S Ä P Ä I V Ä T
LAUANTAINA 17.8. KELLO 10-14
JÄÄHALLIN JA YHTENÄISKOULUN PIHAPIIRISSÄ
URHON GRILLI KUUMANA POMPPULINNA
LAJIPISTEITÄ
PONI JA AASI PAIKAN PÄÄLLÄ
NOSTURI JA PALOKUNTA
MYYNTIPISTEITÄ
OPI LUKEMAAN. UUDESTAAN.
V = Vallan vahtikoira. Mutta mitä se tarkoittaa?
Opi itse ja opeta lasta lukemaan – uudestaan. Muuttuneeseen mediamaailmaan suunniteltu Medialukutaidon aapinen nyt yläkouluissa ja verkossa: tunnistajournalismi.fi
Tarja Hakala-Koivusalo
Multasormi & lukutoukka
Tarja Hakala-Koivusalo on huomannut kävellessään, kuinka mäet, rappuset ja kynnykset ovat kasvaneet. Ikänsä pihassa ja puutarhassa myskäneen vauhti hiljeni kuin seinään syyskuussa vuonna 2022. – Neljännen koronapiikin jälkeen sain anafylaktisen reaktion. Kolmen päivän kuluttua turposivat jalat pölkyiksi. Hetken miettivät teekoossa, kunnes laittoivat Novaan. Sain siellä kaksi massiivista keuhkoveritulppaa ja se särki mennessään mun sydämen.
Kun sydämestä toinen kammio toimi kymmenen prosenttia ja toinen alle 30 prosenttia, oli kuolema yhden sydämenlyönnin päässä.
Kun elämä pysäyttää yhtä nopeaa kuin salama kirkkaalla taivaalla, se pistää nöyräksi ja arvostamaan jokaista elonpäivää.
– Meni melkein vuosi, että opin kävelemään rollaattorin kanssa. Ensin menin viisi metriä, kunnes pääsin jo postilaatikolle. Se oli voittoisa tunne, kun vielä pääsin takaisin.
Äkkipysähdys laittoi Vihijäven maatilan pihapiirin hiljaiseksi. Kanakuiskaajana tunnettu Tarja joutui luopumaan kanaparvestaan, kun vointi ei antanut myöten.
– Ei ole enää kuin kaksi kissaa. Kaipaan kanoja varmasti lopun ikääni. Olemus on väsähtänyt, pää on lääkkeistä juntturassa, kun verenpaineet laahaa alhaalla. Kun ei ole pysynyt tarttumaan lempipuuhaan, raivaussahaan ja siimaleikkuriin, se suorastaan ketuttaa. Onneksi pystyn sentään istumaan ruohonleikkurin kyydissä!
TARJA SYNTYI työläiskotiin kesäkuun viimeisenä päivänä, 70 vuotta sitten Kangashäkin Sälliperälle.
– Isä oli muurari ja kirvesmies ja äiti oli Keski-Suomen Betonilla siivoojana ja myöhemmin varastossa.
Lapsuus oli ihanaa ja turvallista aikaa, mummola oli vieressä ja leikkipaikat pihalla ja metsissä.
– Välillä mukana kulki vasikka ja sika. Osallistuttiin elukoitten hoitoon ja tehtiin pahuutta niin paljon kuin vain mukulana kerkesi. Ihmetyttää vaan, kuinka me säilyttiin hengissä.
Opinpolku vei kyläkoulun kautta oppikouluun Uuraisille.
– Sitten mä pääsin puutarhaharjoittelijaksi, sieltä kasvoi into lähteä Hämeenlinnaan Lepaan puutarhakouluun. Sen jälkeen tie vei maatalousopistoon Paimioon, josta valmistuin maatalousteknikoksi. Agrologin tutkinnon sain taskuuni Rovaniemeltä vuonna 1988, ja siinä vaiheessa olin jo tullut tyttärieni äidiksi.
Kasvun ihme on parasta.
Lopulta matka vei Kiteelle, josta AMKopintojen pariin.
Kun en matkannut opintojen perässä pitkin Suomea, tietää missä viihtyy.
– Ainakaan pohjoiseen ei minua saisi. Itärajalla oli mukavia ihmisiä mutta Keski-Suomi on mun maisemani.
Tarja ja Kusti menivät naimisiin vuonna 1980, pohjalaisen peltisepän kanssa on pidetty yhtä jo pitkä tovi.
– Sitä ennen kerettiin asua yhdessä kolmen vuoden ajan Pohjanmaalla, ja siellä syntyi vanhimmainen tytär. Täytyy myöntää, että maakunnalliset luonteenpiirteet ovat erilaiset ja mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän erot korostuvat.
Paluumuutto Uuraisille, ensin mummolaan, kunnes rakennettiin oma talo Kangashäkkiin.
– Rakennettiin paloautoihin ohjaamohyttejä: Kusti hitsasi ja minä verhoilin ja tytöt pyöri siinä meidän jaloissa. Kesät kävin puutarhahommissa Jyväskylässä.
Tarjalla on kaksi siskoa.
– Heillä molemmilla on kolme tytärtä ja nuoremmalla yksi poika. Lapsenlapsia on yksi poika ja kaksi tyttö. Mulla on kolme tätiä niin isän kuin äidin puolelta. Kun äiti kuoli puoli vuotta sitten piti oikein miettiä mistä saadaan arkunkantajat. Me ollaan naissukua, kun akkavaltaa on jo kolmessa polvessa.
MAISEMA VAIHTUI, kun Tarja äkkäsi ilmoituksen myytävänä olevasta maatilasta Vihijärvellä.
– Saatiin myytyä talo ja muutettiin tänne vuonna 1997 ja ollaan viihdytty. Mä rakastan puutarhaa, olen aina rakastanut. Äiti oli aina pylly pystyssä kitkemässä, keräämässä tai kuokkimassa. Vanha tila osoittautui maaperältään hedelmälliseksi. Kangashäkin kuivaan kangasmaastoon oli haasteellista perustaa hyötypuutarhaa.
– Pelloilla on metrinen multaperustus, se ilahdutti kovin. Itse talo oli järkyttävässä kunnossa, mutta sitä oli mukava alkaa pikkuhiljaa laittamaan omakseen. Iloa tuotti myös oma Avant, pikkuinen kaivinkone, jolla pärräsin kaiket illat ja tein kivoja juttuja nauttien joka hetkestä.
Pian oli y-tunnus haettu. Tarja teki kesät ihmisille pihoja ja toimi talvet Äänekoskella rakennuksilla, raivaten, purkaen ja loppusiivoten.
– Revin matot ja tapetit pois ja siivosin rakennusmiesten jäljiltä asunnot uusille asukkaille. Se oli mukavaa ja pikkutarkkaa hommaa. Työtä olen aina saanut tehdä, kun en ole sitä pelännyt.
Tarja jaksoi kokeilla kaksi viikkoa byrokraatin hommaa ely-keskuksella, vain todetakseen ettei hänestä ole tilastojen
tekijäksi ja papereiden pyörittäjäksi. – Kaksi viikkoa tuntui kahdelta vuodelta. Olen tehnyt sadan kilometrin säteelle erilaisia kiveyksiä, portaita ja istutuksia. Se on minulle mieluista hommaa, joka ei tunnu työltäkään.
– Olin myös Keski-Suomen virallinen, viimeinen läänineläinsuojeluvalvoja. Eläinsuojeluvalvojana olin 9 vuotta ja siitä melkein kolme lääninvalvojana, kunnes EU lopetti koko valvojahomman. Nykyään he ovat eläinsuojeluneuvojia ja hoitavat hommat netissä tai puhelimessa.
TARJA ON OLLUT perustamassa Lions Helmiä. Hän ei terveyspulmien vuoksi ole enää kyennyt mukaan toimintaan niin kuin haluaisi.
– Nyt mä jäin pois, kun olen sitä mieltä, että pitäisi jotain jaksaa tehdäkin. Minua stressaa, jos en kykene toimintaan, se kolkuttaa omalla tunnolla. Oli tosi mukavaa, kun naiset pyörähtivät muistamassa pyöreitä vuosiani, heistä olen saanut hyviä ystäviä.
Synttärijuhlapäivä oli Tarjan mukaan ”aivan ihana”.
– Nuorin tytär ja pikkusisko tulivat tänne ja ukko lähti pohjanmaalle. Tehtiin susheja ja syötiin jäätelökakkua ja samalla vietettiin siskon kultahääpäivää. Puhua pälpätettiin tuntikausia ja parannettiin maailmaa.
Tarja ennätti olla monissa luottamustoimissa laskujensa mukaan 35 vuoden ajan.
– Uuraisilla valtuustossa ja lautakunnissa, Sumiaisissa valtuustossa, hallituksessa ja lautakunnissa ja kuntaliitoksen jälkeen koin Äänekosken ison valtuuston sekä, pari kautta ympäristölautakunnassa ja vuoteen -21 saakka vaalitouhuissa. Sumiaisissa. Syvälahden kyläyhdistyksessä meni toistakymmentä vuotta, joista toimin puheenjohtajana kahdeksan.
Noista järjestöharrastuksista jäi paljon tuttuja ja ystäviä yli puoluerajojen.
Lapsenlapset pitävät tontilla vauhtia yllä. Tänä kesänä kerättiin monet yhteiset kesämuistot.
– Onneksi hoksasin vuokrata paljun, jossa he viihtyivät aamusta iltaan. Nukkumaan mennessä tutkittiin onko evät kasvaneet selkään. Lapset ovat ihania, mutta kyllä sen vie tältä mummulta mehut. Mikä on sen ihanampaa kuin pehmoiset lapsenlapset kainalossa tuhisemassa. On ihanaa kun lapset kyselevät - kysymykset ei haittaa, ja niihin pitää aina vastata.
TARJA POHTII, että elämä olisi parempaa jos olisi aina kesä tai mieluummin syksy.
Tarja Hakala-Koivusalo s. 30.6.1954 Kangashäkissä, asuu Vihijärvellä · naimisissa, kolme lasta, kolme lastenlasta · agrologi
Rakastaa: tyttäriä
Inhoaa: valehtelua
Henkilö: äiti
Paikka: koti
Eläin: kissa
Ruoka: kasviskeitto
Juoma: kotikalja
Elokuva: Ice Age
Kirja: Välskärin kertomukset
Musiikki: klassinen
Motto: Eläkkeellä on ihanaa, vaikka elämänmeno on hidasta.
– Että pääsisi metsään. On pirullista kun pitää olla keppi toisessa kädessä ja marjapoimuri toisessa. Reppu on selässä ja siellä ämpäri. Elämä on mennyt hiljaiseksi tössöttämiseksi. Ei tämä hankala liikkuminen ole mitään uutta, eipä ole kuin muutama vuosi sitten kun menin jalka paketissa suppilovehveroita löytämään. Kun konttaa metsässä, niin silloin näkee eri tavalla. Sieni- ja marjahulluuden lisäksi kun on vielä kana- ja puutarhahulluus, niin siinä sitä on yhden ihmisen elämäksi tarpeeksi. Ihmiseltä puuttuu puolet, jos ei pääse mullan kanssa touhuamaan.
Kasvun ihme on parasta.
– Tammikuussa alkaa jo sormet syyhytä, ja sitten alkaa kiivas netin selaus ja siemenpussien ravistelu. Jokainen ikkunalauta, pöytä ja pesuhuone ovat täynnä taimia, kunhan aurinko nousee tarpeeksi korkealle. Kai se on pikkuhiljaa hyväksyttävä, että ihminen vanhenee ja askel lyhenee. Uskon, että 45 vuotta sitten aloitettu kasvissyönti on pitänyt pään ja mielen virkeänä.
Päiviin kuuluu lukeminen. Tarja pohtii, kuinka on lukenut elämässään aina. – Luin Topeliuksen Välskärin kertomukset ensimmäisen kerran ollessani 12-vuotias. Uskallan väittää lukeneeni 30 000 kirjaa elämäni aikana. Joskus saatan lukea kirjaa aamuyöhön saakka, sillä eihän minun tarvitse enää eläkkeellä ollessani laittaa herätyskelloa soimaan. Lukeminen on ihanaa ja sillä mä aloitan päiväni.
Klassikkoteatteri vie yleisön Bronxiin
Perinteisesti viikon 33 viikonloppuna toteutettava esitys on yhtäaikaa kesäteatteria, installaatiota ja yhteistä hengailua alkusyksyn tunnelmassa.
Klassikkoteatteri järjestää tänäkin vuonna todennäköisesti kesän viimeisen ulkoilmateatterielämyksen seutukunnalla, ehkä jopa valtakunnallisesti. Kesäteatterinnälkäisten viimeinen oljenkorsi on siis Klassikkoteatterin esitys Bronx, joka saa ensiesityksensä lauantaina 17.8. kello 13.04 Äänekoskella, Kuhnamontien ja Teollisuuskadun kulmauksessa sijaitsevassa ”Klassikkokoivikossa”. Esityskokonaisuus muotoutuu ”vanhalla mallilla” eli noin viikon pituisessa harjoitusperiodissa. Esityksiä on lauantaina kolme kappaletta ja sunnuntaina vielä neljäs. Tällä kertaa mukana on myös muutaman vuoden tauolla ollut, lauantai-iltana kello 21.02 alkava orastava yö -näytös. Erityisnäytöksen edetessä luonnonvalo vähenee ja pienet lisävalonlähteet luovat esitykselle ainutlaatuisen tunnelman.
ESITYKSEN taiteellisesta kokonaisuudesta vastaa Klassikkoteatterin ”lavastatustalkooväki” Tiina Oksanen, Mika Lahtinen ja Lasse Forsgrén. – Tänä vuonna johdatamme yleisön
kuvitteelliseen Bear Springsin kortteliin New York Cityn Bronxin kaupunginosassa, Lasse Forsgrén kertoilee. – Etäiset ja hatarat mielikuvat Bronxista limittyvät ja niputtuvat Ääneseudun teolliseen mielenmaisemaan ja synnyttävät ”aidon” Bronxin rinnalle toisen Bronxin, joka sijaitsee jossain nykyaikaisen sellutehdasmiljöön, Merkuriasta Työskin tontille ulottuvan, villien visioiden varaan rakentuvan Nokian tuotekehitysputken ja Suolahden vanhan terva- ja hiilitehtaan aikakerrostumien yhteenkietoutumassa.
TIINA OKSASEN puvustukselliset ja skenografiset visiot ovat tänäkin vuonna esityksen visuaalisen ilmiasun perustana.
–”Mahtavuuteen” pukeutuneet ”Bronxin henget” hengailevat Bear Springsin korttelissa niin katutasolla kuin kattojen yllä. Ne voivat olla välillä kissan, välillä kerrostalon kokoisia, Oksanen kuvailee.
ESITYKSEN keskushahmoina toimivat henget luovat esityksen maailman sanallisesti ja toiminnallisesti yleisöä
Monipuolinen noutopöytä arkisin 10.30-14.00
mielikuvitteluttaen, harkittuja viitteellisiä näyttämöelementtejä hyödyntäen. Tunnelmaa luovat myös tänäkin vuonna varta vasten esitykseen sävelletyt musiikkikappaleet. Mika Lahtisen luomuksissa voi aistia kaikuja esimerkiksi New Yorkiin sijoittuvien TV-sarjojen tunnusmusiikeista ja Bronxin bassojytkeen täyteisestä katuelämästä.
BRONX-ESITYKSEN erikoisuutena on jatkokertomusosio, joka TV-sarjo-
Klassikkoteatteri: Bronx
jen hengessä etenee viikonlopun aikana esityksestä toiseen ja huipentuu sunnuntain esityksessä. – Yksittäiset esitykset ovat pääasiassa itsenäisiä kokonaisuuksia eikä esityksen hahmottaminen edellytä jokaisen jatkokertomuksen osan näkemistä, Forsgrén selventää ja jatkaa:
– Jatkokertomusosio on erityisbonus, joka halutaan tarjota kaikkiin esityksiin vaivautuville katsojille.
La 17.8. klo 13.04 (ensiesitys), klo 16.03 (aina vaikea toinen näytös), klo 21.02 (orastava yö -näytös) ja su 18.8. klo 13.06 (viimeinen esitys yleisön pyynnöstä).
Kuhnamontie 3, Äänekoski (Klassikkokoivikko Kuhnamontien ja Tehtaankadun kulmauksessa). Kesto alle tunnin. Vapaa pääsy. Ei katsomoa, voit ottaa oman istuinalustan tai tuolin mukaan.
KEITELE puh. 0400 645 700 Hotellipolku 1, 44200 Suolahti Ma-pe 10.30-14.00
Nopealla toimituksella!
Marjo Steffansson
Mika Lahtisen roolinimi on tähän tietoa Niel Enigma. Nimi juontuu arvuuttelusta ja mysteereistä.
Kuva: Tiina Oksanen
Suutarin taitoja tarvittiin
Hoidettu laatukenkä kestää ja vaalii jalkaa, toteaa 90-vuotias Timo Outinen.
Muistatko?
Oli talvi silloinkin, kun näimme ensi kerran. Siitä kaikki alkoi.
Tuosta talvesta on niin kauan. Kuitenkin olet vielä siinä vierelläni.
Kun ojennan käteni, voin tarttua käteesi. Kiitos sinulle että olet siinä lähellä.
Timo Outinen kuuntelee puolison jo vuosia sitten kirjoittamaa runoa levollisena. Olemus on herkistynyt ja muistikuvat pitkästä yhteisestä taipaleesta laukkaavat mielessä. Elämää on neljän tyttären isällä ja lukuisien lastenlasten vaarilla takana 90 vuotta.
Liisa Outinen on harrastanut kirjoittamista vuosikymmeniä ja sai perheeltä 70-vuotislahjaksi runokirjan, johon oli koottu vuosien varrella syntyneitä säkeitä. Moni runoista on julkaistu myös lehdissä.
Ikämiehen ryhti on hyvä ja muisti pelaa, tosin rauhallisella vauhdilla, samoin liikkuminen on harkittua. Arki sujuu ihan mallikkaasti Äänekosken Strömmin alueen rivitalossa itsenäisesti vaimon kanssa asuen. Yhteys vanhuspalveluihin hoituu netin kautta. Kesken haastattelun läppäri kilahtaa. Voinnit ja kuulumiset jutustellaan ja pilleridosetti päivitetään.
Tavarat alkavat olla paikallaan alkukesällä tapahtuneen paluumuuton jäljiltä. Tyttäret ja muut omaiset ovat nyt lähellä. Konnevedelle jäi paljon mukavia ihmisiä ja maapaikka, jossa vietettiin ihania eläkevuosia ja kävipä Liisa Outinen alkuun töissäkin Äänekoskella asti. – Olisihan ne lumityöt ja muutkin hommat vielä sujuneet, mutta taitaa se sittenkin olla hyvä juttu, että täällä rivitalossa pääsee helpommalla, Outinen myöntää hetken pohdiskeltuaan.
TIMO OUTISEN työt kenkätehtailla, pikasuutarina, torikauppiaana ja parikymmentä vuotta suutariyrittäjänä Äänekoskella ovat tuottaneet tuhansia tarinoita ja muistoja. Perhe ja harrastukset ovat myös mittava juttupankki.
– Ennen sitä ihmiset olivat enemmän tekemisissä toistensa kanssa, kun ei ollut näitä matkapuhelimia eikä tietokoneita, paluumuuttaja Outinen tuumailee ja toteaa, että Äänekosken yrittäjävuosina tuli tutustuttua suureen joukkoon mitä erilaisimpia ihmisiä. Kun vaimon työpaikka oli Alkon myymälässä, tuli myös hänestä tuttu isolle joukolle seutukuntalaisia.
Työssä ja harrastuksissa suutari koh-
Timo Outinen oli työvuosinaan mukana suutareiden valtakunnallisessa järjestötoiminnassa ja tunnettiin laajalti aktiivisena yrittäjänä Äänekoskella. Elokuussa virkeän käsityöläisen ikävuosien ensinumeroksi vaihtui yhdeksäinen.
tasi koko kylän väen kyläoriginelleista talouselämän ja julkisen sektorin kellokkaisiin.
– Oli Pimpoa, Sytteä, Kaitsua, Eikkaa ynnä muita taivaanrannan taivaltajia, jotka antoivat jutun juurta paikallisille. Torin tienoon väriläiskät olivat hyväntahtoista ja harmitonta porukkaa, Outinen muistelee.
ALAN PALVELUILLE oli kysyntää. Suutarin hommien ohessa sujui nahkatuotteiden kauppa sekä avain- ja terotuspalvelu. Perhe viihtyi Äänekoskella hyvin.
– Elettiin vielä sellaisia aikoja, että kotimaiset kenkätehtaat valmistivat kestäviä laatujalkineita, joista pidettiin huolta. Kunnon kengät palvelevat pitkään, kun niistä hoidetaan ja kunnostetaan, vanha kenkämestari tietää. – Kumiteräsaappaillekin oli kysyntää. Tietääköhän nykynuoriso edes millaiset
nämä jokapaikan työ- ja vappaa-ajan jalkineet edes ovat, Outinen tuumailee myhäillen.
Hän toteaa, että nyt kengät tehdään kaukomailla. Jalkineet ovat edullisia, mutta enimmäkseen kertakäyttöisiä. Ne heitetään pois ja ostetaan uudet. Hyvin tehdyt kengät maksavat, mutta laatua kannattaisi vaalia, jotta jalatkin voisivat hyvin
– Suomessa taitaa olla vielä muutama kenkätehdas ja hyviä kenkiä valmistavatkin, asiantuntija arvioi.
TAMPERELAISEN nuorukaisen oli aikoinaan luontevaa mennä töihin kenkätehtaaseen, joita oli kaupungissa useita.
– Siinä sitä tuli eri työnantajilla kengänteon vaiheet ja työtekniikat tutuiksi. Yhdessä vaiheessa valmistin maineikkaan Palmrothin kenkätehtaan mallikappaleet messuja varten, joita tuli sitten samalla itsekin kierrettyä. Mallin teko oli
aina tarkkaa työtä. Jos näyte kiinnosti asiakkaita, se otettiin tuotantoon, Outinen kertoo.
Ennen Äänekoskelle muuttoa 1960-luvun lopulla tulivat Tampereen lisäksi työn kautta tutuiksi Jyväskylän seutu ja pääkaupunki. Outinen toimi jo vuosikymmenen alussa pikasuutarina ensimmäisten joukossa Suomessa.
– Oli ihan uutta, että tavaratalon yhteydessä toimi monipuolinen palvelupiste, hän muistelee.
ÄÄNEKOSKELLA oli koko perheen hyvä elellä ja lasten varttua. Kalastus on ollut mieleinen harrastus ja takavuosina oli Kirkonrannan satamassa paikka entiselle luotsiveneelle. Paatti oli karu, mutta vesillä sillä pärjäsi hyvin. Talvinen pilkkiharrastus jatkui Konnevedelläkin, jonne pariskunta muutti 1990-luvun alkupuolella.
– Terveys petti ja lääkäri ohjasi eläkkeelle. Jotenkin sitä alkoi tehdä mieli maalle ja hankittiin talo Pukarajärven tuntumasta, Outinen kertoo.
Paluu Äänekoskelle, tutulle kylälle ja tuttujen ihmisten pariin on sujunut luontevasti.
– Silloin 1960-luvulla tänne tullessa hieman jännitti, että mitenkähän täällä uuteen ihmiseen suhtaudutaan, mutta nopeasti kotiuduttiin ja kaupunki tuntui pian ihan omalta.
Outinen muistelee, kuinka sukulaisetkin kyläillessään ihmettelivät ja kiittelivät ihmisten auttavaisuutta ja puheliaisuutta.
– Se oli varautuneille hämäläisille mukava kokemus, kun osoitetta kysellessä heti oltiin juttelevaisia, ja hyvä, ettei talutettu perille asti, itse Hämeestä kotoisin oleva, mutta vankasti keskisuomalaistunut mies tuumailee myhäillen.
ELÄKKEELLÄ olon alkuvuosiinkin liittyy Konnevedelle siirtymisen aikainen tarina.
– Joku oli kylällä tokaissut, että nyt se Outinen sitten lähti ja asia vääntyi suuresti liioitelluksi huhuksi, joka leimasi minut edesmenneeksi. Itse ei tilanteesta tiedetty ja vaimo palveli puodissa hymyilleen ja jutustellen. Kun sitten joku asiakas ihmetteli myötätuntoisena, että miten sinä jaksat olla noin iloinen ja ystävällinen vaikka olet juuri tullut leskeksi, niin suurihan se oli hämmästys. Tilanne selvisi meillekin. No, Liisa sai siitä joksikin aikaa ystäväpiirissä Lempinimekseen Iloinen leski. Vaan mitäpä siitä muuta kuin hymyä huuleen. Paljonhan yhteistä iloa onkin vuosien varrella saatu kokea, Timo Outinen kiittelee ja katsahtaa puolisoaan lempeästi.
Lasse Hämäläinen
Olen viime aikoina ollut todella huolissani arvojen kovenemisesta
Suomessa ja läntisessä maailmassa. Törmään jatkuvasti puheisiin ja kirjoituksiin, jotka saavat itseni toivomaan heräämistä pahasta unesta. Vihapuhe, heikommassa asemassa olevan syyllistäminen, rasistinen puhe sekä monenlainen ylimielinen ilkeys ovat muuttuneet normaaliksi tavaksi toimia ja keskustella asioista. Kovuudesta ja jopa julmuudesta on tehty hyve.
Miten meistä on tullut tällaisia? Mihin olemme kadottaneet ihan perustavanlaatuiset hyvyyden normit: jokainen ihminen on tärkeä ja arvokas, jokaiselle ihmiselle kuuluu perusoikeudet. Toista ihmistä kuuluu kunnioittaa ja on hienoa olla ystävällinen ja kohtelias. Rasismille, kiusaamiselle, vähättelylle ja ilkeilylle ei pidä antaa minkäänlaista tilaa. Ne eivät kuulu poliittisiin puheenvuoroihin, eivätkä ne kuulu koulujen pihoille, eivät markettien käytäville, eivätkä somekeskusteluihin, eivät minnekään.
Juuri nyt tekee mieli nipistää itseni hereille. Miksi minun täytyy tällaisia itsestäänsel-
vyyksiä kirjoittaa? Siksi, koska ne eivät enää ole itsestäänselvyyksiä.
Hyvyys ja sivistys ovat asioita, joita pitää vaalia. Niistä pitää ihan tietoisesti pitää huolta. Se on meidän jokaisen vastuulla. Ja kyllä, se vaatii rohkeutta. Ja kyllä, se on välillä työlästä. Pahan tekeminen on aina helpompaa kuin hyvän tekeminen. Rikkominen on helpompaa kuin rakentaminen. Luottamuksen voi menettää hetkessä, mutta luottamuksen rakentaminen voi viedä vuosia tai vuosikymmeniä.
Ajattelen, että juuri tässä on ihmiselämän suurin haaste ja tehtävä: olla aina hyvän puo-
Teo Ilari Mämmelä ja Saara-Maria Johanna Mämmelä (os. Tarvainen), Juha-Matti Ruuhilahti ja Johanna Henna Anneka Hurme-Ruuhilahti (os. Hurme)
SEURAKUNTATOIMISTO
(Vellamontie 1a) avoinna ma-to klo 9–12, jolloin voit asioida myös puhelimitse 050 551 3672, 050 435 4751 tai 050 438 9415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan. Toimisto on suljettu perjantaisin.
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltahartaus seurakunnan facebookissa torstaisin klo 18.
KIRKOT AVOINNA
Hietaman, Konginkankaan, Sumiaisten ja Äänekosken kirkot ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–14.30. Poikkea tutustumaan ja hiljentymään.
To 15.8. klo 18 Nuotioilta Kalaniemen koululla, Kajamantie 4, Janhonen, Halinen. Laulua & lähetysasiaa, makkaraa ja mehua.
La 17.8. klo 13-15 Ellin olympialaiset Konginkankaan urheilukentällä lapsiperheille. Leikkimielisiä kisailuja koko perheelle. Pientä tarjoilua.
Su 18.8. klo 13 Messu kirkossa. Vuojus, Juhani Hintikka. Kirkkokahvit, Eläkkeensaajat.
Ke 21.8 klo 9.30-11.30 Perhekerhon syyskausi alkaa srk-kodissa. Ilmainen aamupala tarjolla.
Su 25.8. klo 13 Luontokirkko ja Lauri Pietikäisen läksiäiset Sumiaisten Veteraanipirtillä. Ks alku.
Ti 27.8. klo 17.30-19.30 Askarteluilta srk-kodissa. Tutustutaan erilaisiin askartelumateriaaleihin ja tekniikoihin. Ohjaajana diakoni Marjut Lahti. Mukaan voi tulla nuoret ja aikuiset.
Ke 28.8 klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-kodissa. Ilmainen aamupala tarjolla.
Sumiaisten srk-kodissa, José Moncadan kahvikonsertti.
KLO 13-15 LUONTOKIRKKO Veteraanipirtillä (Sumiaisraitti 7). Kirkkohetki. Kalastelua, kalan käsittelyä, lohisoppaa, perinnepelejä, lepposaa yhdessäoloa kauniissa luonnossa. Luontokirkko on Lauri Pietikäisen viimeinen työpäivä ja samalla hänen lähtöjuhlansa. Linja-auto kuljetus. Bussi 1. Lähtö Äänekosken kirkon edestä klo 11.45 ajaa Liimattalan ja Konginkankaan kautta. Bussi 2 Lähtö Äänekosken kirkon edestä klo 12. Ajaa Suolahden kautta Sumiaisiin. Mukaan pääsee myös reitin varrelta. Paluu noin klo 15.
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9-11 muina aikoina ajanvarauksella p. 050-4006745 Yhteiskristillinen rukouspiiri parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin toimistosiivessä. Seuraava kerta 20.8.
Aamupuuro torstaisin klo 8–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10-12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040-7263519.
Su 18.8. klo 13 Messu kirkossa. Lampinen, Janhonen. Pe 23.8 klo 9-11 Perhekerhon syyskausi alkaa srk-kodissa. Ilmainen aamupala tarjolla. Su 25.8. klo 13-15 Luontokirkko Veteraanipirtillä (Sumiaisraitti 7). Kirkkohetki. Kalastelua, kalan käsittelyä, lohisoppaa, perinnepelejä, lepposaa yhdessäoloa kauniissa luonnossa. Luontokirkko on Lauri Pietikäisen viimeinen työpäivä ja samalla hänen lähtöjuhlansa. Ks.alku.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-talossa (huom. muuttunut kellonaika).
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 045 6577665.
Su 18.8. klo 10 Messu kirkossa. Lampinen, Janhonen.
Ke 21.8 klo 9.30-11.30 Perhekerhon syyskausi alkaa srk-talossa. Ilmainen välipala tarjolla.
Su 25.8. klo 13 Luontokirkko ja Lauri Pietikäisen läksiäiset Sumiaisten Veteraanipirtillä. Ks alku.
Ma 26.8 klo 17.30-19 Iltaperhekerhon syyskausi alkaa srk-talossa. Ilmainen iltapala tarjolla. Iltaperhekerho kokoontuu jatkossa parittomilla viikoilla vuoronperään Suolahdessa ja Äänekoskella.
Ti 27.8 klo 9-11.30 Muksuparkki srk-talossa. Muksuparkkiin voi ilmoittaa 0-5-vuotiaan lapsen hoitoon. Hoitopaikan varaus edellisenä päivänä klo 13-15 p. 045 6578939 txt/whatsapp. Muksuparkki jatkossa vuoroviikoin Äänekoskella ja Suolahdessa.
Ke 28.8 klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-talossa. Ilmainen välipala tarjolla!
Aamupuuro torstaisin klo 7.30-10 srk-keskuksen salissa.
Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna elokuussa maanantaisin klo 11–14. Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11, muuna aikana ajanvarauksella p. 040-5025481/ Marjut.
Su 18.8. klo 10 Messu kirkossa. Vuojus, Juhani Hintikka.
lella. Silloinkin, kun se ei välittömästi hyödytä itseä. Silloinkin, kun siitä seuraa hankalia tilanteita.
Hyvän palveleminen on valinta. Se täytyy tehdä tietoisesti ja siitä täytyy pitää kiinni tinkimättä. Kun hyvyyden voimaa on riittävästi, sillä on vallankumouksellinen vaikutus. Aloitetaan se vallankumous nyt.
Make Perttilä
Kirjoittaja on muusikko ja opettaja, jonka synnyinkaupunki on Addis-Abeba. Hartaus on kirkon viestinnän tuottama ja löytyy myös www.evl.fi
Ti 20.8 klo 9-11.30 Muksuparkin syyskausi alkaa srk-keskuksessa. Muksuparkkiin voi ilmoittaa 0-5-vuotiaan lapsen hoitoon. Hoitopaikan varaus edellisenä päivänä klo 13-15 p. 045 6578939 txt/whatsapp. Muksuparkki jatkossa vuoroviikoin Äänekoskella ja Suolahdessa.
Ke 21.8 klo 9.30-11.30 Perhekerhon syyskausi alkaa srk-keskuksessa. Ilmainen välipala tarjolla.
Pe 23.8. klo 12 Rukous vainottujen kristittyjen puolesta Kirkon Olkkarissa. Open Doorsin - rukousryhmässä kokoonnumme rukoilemaan joka toinen perjantai (parilliset viikot) vainottujen kristittyjen puolesta eri puolilla maailmaa. Paula Forsgren.
Su 25.8. klo 13 Luontokirkko ja Lauri Pietikäisen läksiäiset Sumiaisten Veteraanipirtillä. Ks alku.
Ke 28.8 klo 9.30-11.30 Perhekerhon syyskausi alkaa srk-keskuksessa. Ilmainen välipala tarjolla. Rauhanyhdistys Lantelantie 32
La 17.8. klo 18 Safkailta, ry
Su 25.8. klo 16 Seurat ja laulutuokio, Sumiaisten srk-koti
Päivä- ja perhekerhot aloittavat syyskautensa viikolla 34, kts. tarkemmin alueiden kohdalta! Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa parhaiten liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www. facebook.com/groups/akisrklapsijaperhetyo.
Nuorten illat kesätauolla ja starttaavat Äänekosken srk-keskuksessa to 5.9.
Vesa Kalevi Takala 80 v.
SUMIAINEN
SUOLAHTI
Edla Elma Klaudia Ahven, Kaspian Olli Albion Gore
ÄÄNEKOSKI
SU 1.9. KLO 16 ANDIEN MUSIIKKIA
SU 25.8.
MUSIIKKIA
LIIKUNTAPALVELUT SYKSY 2024
UIMAHALLIT JÄLLEEN AUKI
SUOLAHDEN UIMAHALLI AVOINNA
• ti-pe 14-20, la 12-18
• aamu-uinti ke 6-9
ÄÄNEKOSKEN VESIVELHO AVOINNA
• ma-to 12-21, la-su 12-18
• aamu-uinnit ti ja pe 6-10
OHJATUT VESIJUMPAT MA 26.8. ALKAEN
• ma klo 17.30 VesiVelho
• ti klo 13.15 Suolahti
• to klo 18 Suolahti
Vauvauinti-infot liikuntatalon kokoustilassa noin 1 krt/kk
Uusille
Suositut virtuaalivesijumpat molemmissa halleissa! Katso lisää aanekoski.fi/kulttuuri-ja-liikunta/sisaliikunta
ERITYISRYHMIEN JA IKÄÄNTYVIEN LIIKUNTA
Erityisryhmien terveysliikuntaryhmät ovat tarkoitetut pitkäaikaissairaille, työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ja ikäihmisille, ellei toisin mainita.
ÄÄNEKOSKI
KUNTOSALIRYHMÄT (Liikuntatalo, Äänekoski)
• Kuntosaliharjoittelu 1 (19.8. >)
Ma 9.30-10.45 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (19.8. >)
Ma 12.00-13.15 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (14.8. >)
Ma 11.45-13.00 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu kehitysvammaiset aikuiset
Ke 13.00-14.00 Kuntosali
• Kuntosaliharjoittelu vertaisohjaajien ohjaamana
Ke 14.30-16.00 Kuntosali
• Kuntosaliharjoittelu 1 (15.8. >)
To 12.00-13.15 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (15.8. >)
To 13.30-14.45 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (16.8. >)
Pe 9.00-10.15 Kuntosali Hurrikaani
SALIJUMPAT
Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 19.8. klo 8 alkaen 040 359 0496 tai 0400 115 199.
• Toiminnallinen venyttely
Ma 9.30-10.30 Painotalon tanssitila
Pe 9.00-10.00 Painotalon tanssitila
• Tasapainoryhmä 1
Ke 9.30-10.30 Liikuntatalon yläsali Ryhmä on tarkoitettu toimintakyvyltään selkeästi heikentyneille. Max 12 hlöä.
• Lavis, ilm. ohjaajalle p. 0400 115 199 tai 040 359 0496
To 9.30-10.30 Painotalon tanssitila
VESIJUMPAT
• Ke 11.30-12.00 Uimahalli VesiVelho
• Ke 12.20-12.50 Uimahalli VesiVelho (syöpä)
• Ma 17.30-18.00 Uimahalli VesiVelho (avoin kaikille)
MUU LIIKUNTA
• XL-vesiliikuntaryhmä, ilm. ohjaajalle 040 190 2748
• Ma 12.30-13.00 Uimahalli VesiVelho. Aloituskerralla ma 26.8. punnitukset ja tavoiteasettelut vesijumpan yhteydessä.
äänekoski liikkeessä
Ryhmät alkavat syyslukukaudella pääsääntöisesti 26.8.2024. Osa kuntosaliryhmistä alkaa aiemmin, aloituspäivä näkyy ryhmän kohdalla sulkeissa.
SUOLAHTI
KUNTOSALIRYHMÄT (Kisakatu 4, Suolahti)
• Kuntosaliharjoittelu 1 (13.8. >)
Ti 9.00-10.15
• Kuntosaliharjoittelu 1 (13.8. >)
Ti 10.15-11.30
• Kuntosaliharjoittelu Kehitysvammaiset aikuiset
Ti 12.30-13.30
• Kuntosaliharjoittelu 1 (15.8. >)
To 9.00-10.15
• Kuntosaliharjoittelu 1 (15.8. >)
To 10.15-11.30
• Kuntosaliharjoittelu 1 (15.8. >)
To 12.30-13.45
• Kuntosaliharjoittelu vertaisohjaajien ohjaamana (29.8. >)
To 13.45-14.45
SALIJUMPAT
Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 19.8. klo 8 alkaen puhelimitse 040 359 04 96 tai 0400 115 199
• Toiminnallinen venyttely ma 13.00-14.00 Terapiatalon pieni jumppasali (aloituspäivä tarkentuu)
VESIJUMPAT
• Ti 13.15-13.45 Suolahden uimahalli (avoin kaikille)
• To 18.00-18.30 Suolahden uimahalli (avoin kaikille)
SUMIAINEN
KUNTOSALIRYHMÄT
• Kuntosaliharjoittelu 1 (13.8. >)
T1 9.00-10.15 Sumiaisten kuntosali (ent. terveysasema)
KONGINKANGAS
KUNTOSALIRYHMÄT
• Kuntosaliharjoittelu 1 (aloitus 13.8.)
Ti 12.00-13.15 Konginkankaan koulun kuntosal SALIJUMPAT
Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 19.8. klo 8 alkaen 0400 115 199 tai 040 359 0496
• Lavis
Ti 14.30-15.30 Konginkankaan koulun liikuntasali
TYÖIKÄISTEN LIIKUNTA
Työikäisten starttiryhmät ovat terveysliikuntaprojektin Äänekoski liikkeessä matalan kynnyksen ryhmiä. Kohderyhmänä ovat työikäiset ja juuri eläköityneet terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat aikuiset. Äänekosken kaupungin liikuntapalveluiden Terveysliikuntaprojekti Äänekoski liikkeessä -hanke tarjoaa kuntalaisille maksutonta liikuntaneuvontaa 6 kk ajan.
Kohderyhmänä liian vähän liikkuvat, esidiabetesta ja diabetesta sairastavat, painonhallinnan kanssa kamppailevat sekä erilaisista syistä mielenterveyden häiriöiden myötä liikkumistottumuksensa hylänneet ja uutta kipinää ja apua liikkeelle lähdössä kaipaavat.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut liikuntaneuvojalta, 040 190 2748 tai anu.kaajalahti@aanekoski.fi
Kuntosaliryhmiin voi ilmoittautua pitkin lukuvuotta (uudet kuntosaliharjoittelijat). Ilm. muihin ryhmiin ma 19.8.2024 alkaen.
MAKSUT
• Vesivoimistelu: Uintimaksu + 2€
• Kuntosali: 35€ lukukausi (aloitus 26.8.)
• Kuntosali: 40€ lukukausi (aloitus 13.8.)
• Salijumppa: 30€ lukukausi/jumppa
• Kuntosalineuvonta ryhmien puitteissa: 10€
• Korttimaksu 7€.
Mikäli sinulla on jo kortti, uusi kausi voidaan ladata samalle kortille.
KUNTOSALIRYHMIEN TASOT
Kuntosaliryhmissä edetään oman kuntotason mukaisiin ryhmiin lukuvuoden aikana.
Kuntosaliharjoittelu 1
• Ryhmä tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kuntosalikokemusta tai tarvitsevat kevyempää harjoitusta. Toimintakyky edellyttää liikunnanohjaajan ohjausta harjoittelussa.
• Kuntosaliharjoittelu vertaisohjaajien ohjaamana.
KUNTOSALINEUVONTAA IÄKKÄILLE JA PITKÄAIKAISSAIRAILLE RYHMIEN PUITTEISSA.
• Äänekoski, Konginkangas, Suolahti, Sumiainen, varaukset 0400 115 199 tai 040 359 0496.
Työikäisten starttiryhmät
ÄÄNEKOSKI Kuntopiiriharjoittelu
• Tiistaisin klo 16.15-17.15 Liikuntatalon Hurrikaani-salissa. Ajalla 27.8.-10.12.2025
• Hinta 35 € / lukukausi XL-vesijumppa
• Maanantaisin klo 12.30-13 Äänekosken uimahalli VesiVelhossa. Aloituskerralla ma 26.8. punnitukset ja tavoiteasettelut vesijumpan yhteydessä.
• Hinta: uintimaksu + 2 € SUOLAHTI: Kuntosalistartti
• Torstaisin klo 16.15-17.15 Suolahden uimahallin kuntosalilla. Ajalla 5.9.-12.12.2025.
• Hinta 35 € / lukukausi
Liikuntaneuvontaamme on täydennetty TervePäivä -digipolulla, joka tuo asiakkaiden ulottuville useiden ammattilaisten asiantuntijuuden sekä mahdollistaa joustavan ja mielenkiintoisen tavan aloittaa riittävät 5 pientä muutosta elintavoissa ajasta ja paikasta riippumatta!
Terve Päivä -palvelussa etenet digipolulla viikko kerrallaan, pienin askelin kohti parempia elintapoja. Kerran viikossa saat palvelussa tehtävän.
Lisätietoja: www.aanekoski.fi/uutiset/ tervepaiva-digipalvelullakohti-parempia-elintapoja
Äänekoskella lasten ja nuorten liikuntaa sekä perheliikuntaa toteuttavat hyvin monet tahot kuten liikuntaseurat, yhdistykset, seurakunnat, koulut sekä kaupungin liikuntapalvelut.
HARRASTAMISEN SUOMEN MALLIN MUKAINEN KERHOTOIMINTA
• Kouluikäisten HSM-kerhotoiminnan tarjontaa kannattaa seurata aktiivisesti koulun Wilmasta.
• Syksyllä käynnistyy jälleen koululaisten kiinnostuksen mukaisia liikuntakerhojakin.
• Viime talvikautena oli lajeina muun muassa padelia, tennistä, kamppailulajeja, frisbeetä, cheerleadingia, retkeilyä ja kalastusta, heppahulluilua, höntsäjalista, akrobatiaa …
SOVELTAVA LIIKUNTA
Erityislasten uimakerhot
• Kaupungin uimahallit toteuttavat koulujen ja HSM-kerhojen kanssa yhteistyössä erityislasten uimakerhotoimintaa molemmissa uimahalleissa.
• Lisää voit tiedustella tuula.rimminaho@aanekoski.fi tai outi.pantsar@aanekoski.fi
Soveltava futis
• Huiman juniorijalkapallon toiminnassa on aktiivinen Huimarit -ryhmä, johon mahtuu mukaan.
• Kysy lisää minna.porrassalmi@huimajuniorijalkapallo.fi
LIIKUNTAA TARJOAVIA YHDISTYKSIÄ
Liikuntaseurat ja yhdistykset toteuttavat monipuolisesti liikuntaryhmiä lasten perusliikkumistaitoja kehittävistä yleisliikuntakerhoista lajispesifeihin lasten liikuntaryhmiin. Tutustu eri toimijoiden verkkosivuihin. Alla muutama poiminta.
• https://www.huima.org
• https://www.suolahdenurho.net/
• https://www.aanekoskenurheilijat.fi/
• https://aanekoski.4h.fi/
• https://uusi.opistopalvelut.fi/aanekoski/fi/ (Koskelan Setlementti)
• https://www.mll.fi/yhdistykset/mannerheimin-lastensuojeluliiton-suolahden-paikallisyhdistys-ry/ NUORTEN SPORTTI PT-TOIMINTA Nuorten SporttiPT-kuntosaliryhmät ja nuorten liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille 12-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille.
• Toiminta on maksutonta ja toimii ympäri vuoden.
• Mukaan voi tulla suoraan ryhmään tai ottamalla ennakkoon yhteyttä liikuntaneuvojaan.
• Voit tulla mukaan myös kaverin kanssa.
• Kouluterveydenhoitaja, kuraattori, liikunnanopettaja tai huoltaja voi myös halutessasi tehdä puolestasi ensimmäisen yhteydenoton. SporttiPT-kuntosaliryhmät
• ÄÄNEKOSKELLA Liikuntatalon kuntosalilla maanantaisin klo 15.15-16.15 ma 2.9. alkaen
• SUOLAHDESSA Suolahden uimahallin kuntosalilla torstaisin klo 15.15-16.15 to 5.9. alkaen
Ilmoittautumiset ja tiedustelut 040 190 2748 tai anu.kaajalahti@aanekoski.fi
VAUVAUINTI
Vauva- ja perheuinti on perheen yhteinen, lapsen ehdoilla tapahtuva, noin puoli tuntia kerrallaan kestävä aktiivinen leikkihetki. Tavoitteena on tutustuttaa lapsi veteen turvallisissa olosuhteissa ja tehdä lapsesta veden ystävä. Maksu 19,50 €/kerta/perhe.
• Mukaan pääsee, jos lapsi on täyttänyt 3 kk ja painaa yli 5 kg.
• Toteutetaan Äänekosken Vesivelhossa lauantaiaamuisin klo 9-12. Aloitus la 7.9.
• Vauvauinti-infot noin 1 krt/kk torstaisin klo 17-19. Seuraavat vauvauinti-infot to 29.8. ja 12.9. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 050 573 3040 (klo 17 jälkeen) tai kirsijuvonen@hotmail.com
VAPAAVUOROJA
Kaupungilla on toistasataa liikuntapaikaksi luokiteltavaa liikkumiskohdetta, jotka ovat vapaasti kuntalaisten maksuttomasti käytettävissä. Osassa paikkoja, kuten Liikuntatalolla on mahdollista harrastaa vakiovuorojen väleissä tai valvotuilla ja maksuttomilla vapaavuoroilla.
• Open Gym -vuorot Liikuntatalon yläsalissa ma ja ke klo 15-16.30 ja la klo 14-16 (järjestää Huiman koripallo)
• Vapaa yleisövuoro ylipainehallilla to klo 13-16 (järjestää Huiman juniorijalkapallo)
• Vapaat yleisövuorot jäähallilla ti -16.30 (mailaton) ja to 15-16.30 (mailallinen) Järjestää Proavera.
• Liikuntatalolle ex tempore. Katso väisteltävät vakiovuorot Asio-tilavarausjärjestelmästä. Kysy lupa vakseilta. Mikäli ovet ovat lukossa, soita liikuntavahtimestareiden numeroon 040 356 4779
TUKEA HARRASTAMISEEN
KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄ LASTEN HARRASTUSAPURAHA
Tarkoitettu ensisijaisesti perheille, joissa lasten harrastustoimintaan osallistuminen on perheen taloudellisen tilanteen vuoksi hankalaa. Harrastus-apurahan myöntäminen äänekoskelaisille lapsiperheille on mahdollistunut eri toimijoiden lahjoituksien turvin. Uusimpana ja suurimpana lahjoittajana on Äänekosken Energia ja Lions Club Äänekoski & Kotakennäs.
• Katso lisää https://www.aanekoski.fi/kulttuuri-ja-liikunta/avustukset/harrastus-apuraha
LIIKUNTASEUROJEN HARRASTUSTUKI
Urheiluseurat voivat myös myöntää harrastetukea alaikäisen harrastamiseen kyseisessä seurassa perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. Seuroissa on myös aktiivista liikuntaväline- ja varustekierrätystä, jota kannattaa hyödyntää.
JUNIORIKORTTI
Äänekoskella kirjoilla olevat alle 18-vuotiaat voivat lunastaa uimahalleihin juniorikortin (55 eur/6kk tai 75 eur/12kk), jolla pääsee uimahalliin, kuntosalille ja vesijumppiin koko sen voimassaoloajan. Huomaa, että alle 15-vuotiailla pitää olla kuntosalilla turvallisuussyistä huoltaja tai muu aikuinen mukana. Myöskään uimataidotonta lasta ei pidä päästää omatoimisesti uimahalliin.
KYSY OPASTUSTA LIIKUNTATOIMISTOSTA
Liikuntatoimistosta sinua voidaan ohjata eteenpäin, joten kysy mahdollisesta sinua kiinnostavasta lajista tai vapaavuoroista 040 551 4016, arkisin klo 9-15 tai liikunta.hallinto@aanekoski.fi
Äänekosken Kiinteistönhoito Oy pyytää tarjouksen Äänekosken kaupungin hallinnassa olevien katujen ja pihojen TALVIKUNNOSSAPIDOSTA amiin
Äänekosken Kiinteistönhoidon sivuilta löytyy lomake millä tarjouksen voi jättää. Tarjouksen pyydämme palauttamaan viimeistään 30.8.2024 klo 12.00.
Seuraava
Sirkku Meriläinen Protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri
mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Kuntosali ma klo 13.30-15. Vesijumppa alkaa 15.8. klo 14. Jyväskylään 21.8. 20 euroa. Taidemu-
Teemme Tukilinja hakemuksia ja tuettujen lomien hakemuksia. Kesäkirppis Ilonassa aukioloaikoina. Voit myydä omia tai lahjoittaa tavaraa tai tulla pikkukirppikselle! Arkisin pelailua sisällä ja pihalla. Karaokea ja kävelyretkiä
jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Toimitus Päätoimittaja Marjo Ste ansson • 040 841 2945 • marjo@aksa.
Sivunvalmistus Sampo Rossi
Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
TORIKATU 2, 2.krs, 44100 ÄÄNEKOSKI • Avoinna sopimuksen mukaan • paino: SANOMA MANU OY, TAMPERE • jakelu: POSTI OY
HUOM! VAIN
