ÄKS 36

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 3 6 · 1 . 8 . 2 0 1 2

Äänentoistoa äänekoskelaisittain s. 4

Ville ja tiilenpäät s. 8

Kimmo Ojala kosketeltavana s. 11

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 15.8.

Äänentoistoa Äänekoskella - maailmanluokan laitteistot

P

aikallisen miehen innostus akustiikkaan lähti käyntiin kymmenen vuotta sitten Helsingissä High End -studiossa. Raimo, nimi muutettu, on diggaillut musiikkia pienestä pojasta asti, mutta Helsingin reissulla hän koki äänentoistovalaistumisen.

- En tiennyt mitään high endistä, tai että miten kaiuttimia pitäisi sijoitella. Kunhan vaan hyllyssä oli mahdollisimman isot kajarit ja iso subbari. Siellä oli sitten yhdet kaiuttimet demossa.

Istuin tuolissa ja ihmettelin, että mistä tuo ääni tulee. Oletin, että huoneessa oli useammat kaiuttimet, koska ääni ei tuntunut tulevan niistä kaiuttimista, jotka olivat siinä edessä. Kun siinä nousin seisomaan ja tarkastelemaan, niin niistähän se tuli. Tämä oli minulle aivan uusi kokemus, että näinkin voi musiikkia kuunnella. Siitä se kipinä lähti. Järeämmäksi ja järeämmäksi on sittemmin setti kasvanut, mutta tämä on nyt se lopullinen kokoonpano.

Raimon koko laitteisto on arvoltaan noin 140 000 euroa.

Musiikin kuunteluun tarkoitettu huone on oma rakennuksensa, jonka Raimo on rakennuttanut juuri tähän tarkoitukseen. Lisäksi huoneessa on kotiteatterijärjestelmä. Napin painalluksella huoneen päätyyn laskeutuu valkokangas, ja katosta riippuu projektori.

Huoneen akustiikka on ammattilaisten suunnittelemaa. Seisovia aaltoja ja tärykaikuija ei tule juuri ollenkaan. Katossa on bassovaimentimet 0,5 sekunnin vasteajalla. Aikaisemmin vastaava aika oli 0,2 sekuntia, mutta Raimo on itse remontoinut huoneen kulmien muotoja kasvattaakseen vasteaikaa.

- Tällä tavoin musiikki on eläväisempää. Ennen soundi oli liian kliininen ja liian tarkka, mutta näin siihen saatiin lisää eloa ja meininkiä. Joidenkin kriitikoiden mukaan tässä on jo vähän liikaakin eloa, mutta sehän on makuasia.

Raimo demonstroi laitteistoaan. Istahdan sweet spottiin ja Raimo ohjaa laitteistoa tablettitietokoneeltaan käsin langattomasti. Ro-

ger Water pämähtää soimaan ja saundi on mieletön. Varsinkin, jos on tottunut kuuntelemaan musiikkia pääasiassa halvoista nappikuulokkeista bussimatkoilla. Stereovaikutelma on päätähuimaava.

Sen sijaan, että äänet kuuluisivat joko oikealta tai vasem- Termistöä: malta, ne voivat kiertää ymAkustiikka = Äänen tutkimisen tieteenhaara. Akustiikpyrää sweet spotin ympärillä.

Kaikki pientkin nyanssit kuu- kaharrastaminen on käytännössä täydellisen kaiun ja luvat käsittämättömän selke- äänentoiston tavoittelemista. ästi. Akustisen kitaran nauhojen rapina ja laulajan kurkun Tärykaiku = Kahden kovan pinnan välille syntyvä kaiku, kohina vahvistuvat. Tuntuu, joka haittaa akustiikkaa. Tietyssä kohdassa huonetta kuin koko orkesteri soittaisi huoneen eri kulmissa, vaikka äänet voimistuvat, kun siniaallot boostaavat toisiaan. huoneesssa on vain kaksi kai- Vasteaika = Akustiikassa vasteaika tarkoittaa aikaa, utintornia. jonka kuluessa äänet ovat kokonaan vaimentuneet, eli Ihmeellistä, kuinka pienillä ja absurdeilla tekijöil- eivät kaiu enää. Jos bassoäänien vasteaika on 0,5 selä voi olla niin suuria merki- kuntia, se tarkoittaa, että yksittäinen bassoääni kaikuu tyksiä. Esimerkiksi koivulevy cd-soittimen tukena muuttaa huoneessa 0,5 sekuntia, jonka jälkeen se ei enää ole saundia rankasti. Siksi Rai- kuultavissa. mon soittimienkin alla on Bassoäänet = Matalataajuuksiset äänet. Näiden toistakalliit telineet, jotka minimoivat tärähtelyt. Kaiutinkaape- miseen käytetään yleensä erillistä "subbarikaiutinta", litkin ovat hopella vuorattuja jonka säde on suurempi, kuin diskanttiääniin tarkoitelinkkaavat soittimet kaiuttimiin tukipalojen päällä. Näin tuilla kauttimilla. kaapeleihin ei tule epätoivot- Diskanttiäänet = Korkeataajuiset äänet. Vastakohta tuja häiriöitä. ylemmälle.

Elias Liinamaa

Kotikokin varma bravuuri u pahtulo a t a s s i k E sen Suosi reiden ja

KESÄKURPITSA

JUMBO HERKKUSIENET

Suomi säävaraus

a alvimest en!

Pe 3.8. P lentit herkkuine kut u s n ta her ko -mestaril uloa! ia r t A .

La 4.8 ervet ppuun! T viikonlo

irtona Hollanti

299

129

kg

kg

Apetit

Sitruuna- ja hunajamarinoidut

MUURIKKAKASVIKSET

KIRJOLOHISUIKALEET

500 g (3,98 kg) pakaste

199

319 300 g (10,63 kg)

ps

rs

ER Ä n

Snellman

R SA A N VILJAPO ALE LIHAS98UkgIK ) Suomi

IN BROILERIK ALEET U ustamaton ja marinoitu FILE(6,E63Skg ) ma

1

99

30 0 g

rs

-33 % a 2,99 rs

Ilman kortti

1

40 0 g (4,

(9,97 kg)

TARJOUSTAKUU SUOSIKKI

2

31LV Valtakunta 8x260.indd 1

99

STOmyös 17 % AJUU,54 kg), KER1M kg (4,99 -5

4

99

rs

90 0 gus 2 kpl/talo rajoitus:

-31 % a 2,89 rs

Ilman kortti

(7,23 kg)

K-PLUSSA-TARJOUKSISSA

AINA VÄHINTÄÄN

- 10 %

kpl

Valio

l (5,99-6,66

LISÄKSI K-PLUSSAPISTEILLÄ ETUSI JOPA

OIVARIINI

600 g (4,98 kg)

2,5 dl (7,16 l)

-16 %

a 5,99 kp

Ilman kortti

Valio

MAUSTETUT KERMAT

kg)

- 5%

179 tlk

-16 %

Ilman korttia 2,15 tlk (8,60 l)

299 rs

-25 %

Ilman korttia 3,99 rs (6,65 kg)

Hinnat voimassa to-su 2.-5.8. www.k-supermarket.fi

etila Atria Perh

Asemakatu 22, 44200 Suolahti puh 014 443 3200 Palvelemme ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 36 · 2012

| Ä ks

27.7.2012 12.01

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 3 6 · 1 . 8 . 2 0 1 2

36/2012

Ville Härtsiä Talouden vakauttamista s. 4

Pressaxi?

Sari Essayah s. 10

Kosketuksia-kirja kauppoihin s. 11

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 15.8.

Seuraava ÄKS ilmestyy 15.8.2012

Villen oppivuodet

8

Kimmo Ojala kosketeltavana

13

Toimittajalta Henri Kataja-aho

X36

Järvisen perheen lapset koulutielle.

Hyppy uuteen Suolahtelaisessa Järvisen perheessä ollaan virstanpylväiden äärellä. Esikoinen Aapo pakkaa repun lisäksi huilunsa ja petinsä ja lähtee maailmalle hakemaan ammattia. Iiro sai haluamansa lukiopaikan, Oona jättää taaksensa alakoulun ja siirtyy parakkien maailmaan Telakkakadulle. Perheen kuopus Eeli menee neljännelle luokalle.

Aaposta ei tullutkaan eläintenhoitajaa Aapo, 18, pääsi lukion jälkeen haluamaansa opinahjoon: Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan huilunsoittoa.

- Olin helpottunut, kun pääsin sisään. Tänä vuonna meitä huilisteja aloittaa neljä, joten täytyy myöntää, että olen myös iloinen.

Aapo myöntää, ettei "Sibikseen" pääsy ollut tuurista kiinni.

- Ahkerasti on täytynyt harjoitella, tähän on päästy 80 pronsenttisella työnteolla, loput 20 on lahjaa.

Opiskelujen aloitus ei jännitä niinkään, mutta kotoa muutto senkin edestä.

- Minua onnisti asunnon kanssa. Sain akatemian asunnon Haagasta, joten kohta pääsee sisustuspuuhiin. Peruskoulu ja lukio meni vikkelästi, ja olen tyytyväinen saamaani oppiin täällä Äänekoskella. Oon tykännyt opettajista, Aapo kuittaa ja kiittää.

Jalkapallo vs. klarinetti Iiro, 15, lähtee Jyväskylään Voionmaan lukioon. Lukio on urheilupainotteinen, ja veti sen vuoksi jalkapalloa JJK:ssa pelaavaa Iiroa puoleensa. ä Ks

| 36

· 2 012

- Ja myös sen vuoksi, kun mulla on treenit monta kertaa viikossa Jyväskylässä.

Iiro tietää, mitä on välinkulku Suolahden ja Jyväskylän välillä. Viime vuonna JJK:ssa aloittanut kävi ysiluokan lisäksi treeneissä useita kertoja viikossa ja mukaan mahtui vielä klarinetinsoitto Ala-Keiteleen musiikkiopistossa.

- Nyt on klarinetti laitettu laatikkoon.

En ehdi harjoitella soittamista, mutta ei sitä koskaan tiedä, milloin soitin otetaan taas esille.

Iiro käy lukioa kotoa käsin. Onneksi Jyväskylästä löytyy molemmat mummolat, joten yöpaikka löytyy läheltä pitkien päivien päätteeksi.

Ei ainakaan muusikoksi Oona, 13, takana on alakoulu, ja edessä siirtyminen parakkeihin yläkouluun. Ei jännitä yhtään – päinvastoin on mukavaa vaihtaa maisemaa.

- Ja kohta meillä on valtavan hieno koulu, ei me olla parakeissa kun tämä syyslukukausi vaan.

Koulu vaihtuu ja uusia luokkatovereita on luvassa. Pakka sekottui jonkin verran, Oonan ikäryhmä on pieni, nyt aloittaa ainoastaan kaksi luokkaa, mut-

ta kevätlukukauden koittaessa luokkia tulee kolme lisää.

- Koulumatka pitenee ja kunto kasvaa. Jatkan viulunsoittoa musiikkiopistossa, mutta en usko, että musta tulee isona muusikko.

Tyhmää kun koulu alkaa Eeli, 10, kesäloma saisi vielä jatkua. On tyhmää kun koulu jo alkaa. Kesä on mennyt vauhdikkaasti jalkapallon perässä juostessa ja trampoliinilla pomppiessa. Järvisen perheestä löytyy yksi, jota ei musiikki ole napannut.

- Mä meen neloselle ja käyn neljästi viikossa jalkapalloharjoituksissa. Musta tulee ehkä jalkapalloilija.

Entä diabolo? Vieläkö ennätät sitä veivaamaan.

- Höh, ei kukaan enää bolota.

Marjo Steffansson

Tietotekniikka on ihmisen neronleimauksista viimeisimpiä askelia kohti helpompaa elämää. Se on löytänyt tiensä elämämme jokaiselle osa-alueelle, eikä metropoleistamme enää ICT-vapaata aluetta löydä. Lähtiessäsi pakomatkalle lähimpään luonnonrauhaa tarjoavaan ympäristöön huomaat kilometrien raivokkaan patikoinnin jälkeen jonkin värisevän taskussasi. Sehän on juuri viime viikolla hankkimasi älypuhelin, joka innokkaasti yrittää ilmoittaa "uusien verkkojen löytymisestä".

Alunperin työntekoa ja vuorovaikutusta helpottavasta välineestä on viimeisten vuosikymmien aikana kehittynyt työllisyyden vastustaja sekä lopulta elämällemme välttämätön peruselementti, jota ilman vain harvat jääräpäät jaksavat paria päivää pidempään olla. Sosiaalisen median tai sähköpostin jatkuvan päivystämisen jättäminen viikoksi jättää pahimmillaan tunteen syrjäytymisestä.

Olemmeko kasvaneet riippuvaisiksi tietotekniikkaan? Ainakin sen erilaisiin lieveilmiöihin, kyllä.

Opiskelija tietoteknisellä alalla törmää päivittäin alati kasvavaan apatiaan, jota tekniikan liian nopea kehittyminen aiheuttaa. Kun ei pysytä kehityksen mukana, ei palveluita osata käyttää. Ominaista ICT-apatialle on se, ettei jakseta edes opetella, koska opettelua tarvitsisi koko ajan. Siirrymme siis omaehtoisesti palveluiden armoille.

Kuinka tietotekniikan jatkuva hyödyntäminen vaikuttaa meihin yksilöinä ja yhteisönä? Seurauksia voidaan vain arvailla. Jatkuva ehdollistuminen erilaisille laitteille ja palveluille tuskin edesauttaa omaehtoista elämää, vaikka tietoteknisen kehityksen tarkoitus käytännössä onkin juuri tällaisen elämän helpottaminen. Emme ole enää riippuvaisia yksittäisten virkailijoiden työajoista, kun jotain todella täytyisi saada tehtyä, ja pian ruokaostoksetkin onnistuvat Internetin kautta. Riippuvuus ihmisestä on muuttumassa riippuvuudeksi työkalusta.

Vakio pals tat: Av aus

!

Äänekoskella peruskoulun ja lukion kouluvuosi alkaa torstaina 9.8.2012.

04

K a l ent e r i 6 - 7 Kos k e t us

13

Äk s y mi es

14

3

Pikakelaus

Avaus

Raili Paavonen Hämeentien ja Mämmensalmentien risteyksen liikenneympyrään kaavailtu TeliaSoneran matkaviestinasema on poikinut kolme muistutusta. 40 metriä korkea masto ei innosta lähiasukkaita, heidän yhteinen muistutus sisälsi 29 allekirjoitusta.

Jaakko taisi heittää viikko sitten kuuman kiven järveen, sillä tuon jälkeen järvien pintavedet ovat lämmenneet ja voivat vielä jopa nousta. Keitele ja Suojärvi ovat säästyneet sinilevälautoilta.

Lauantaina pidettiin tulitikunheiton MM-kilpailut.

Sen voitti suvereenisti Mika Kiviaho tuloksella 26.51. Naisten sarjan voitto heltisi tuloksella 11.73, ja sen meni myös Kiviahojen perheeseen eli Pialle.

Henkilöauto törmäsi toisen auton kylkeen Äänekosken Kaura-ahossa Suolahdentien ja Suonenjoentien risteyksessä viime torstaina. Suolahdentietä ajanut auto tuli kolmion takaa Suonenjoentielle, jolloin Suonenjoentietä ajanut kulkuneuvo osui tietä ylittäneen kylkeen. Autoissa oli yhteensä viisi henkilöä, joista kaksi vietiin tarkastettavaksi terveyskeskukseen.

Kesäkuun lopun korkeimmat kuntakohtaiset työttömyysasteet Keski-Suomessa olivat täällä Äänekoskella. Seuraavana porskutti Kannonkoski.

Maakunnista Keski-Suomea korkeampi työttömyysaste oli vain Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kainuussa.

Kesän jälkeen oppimaan Kesän vaihtuessa elokuuhun nautitaan edelleen sen kauneudesta ja vaihtelevista säistä, mutta olemme myös palaamassa arkeen. Sen edessä monessa perheessä arkea järjestellään opinpolkunsa aloittavien lasten kohdalla. Yhdessä pohditaan pienten koululaisten koulumatkan turvallista kulkemista ja reitin oppimista. Mieleen painuvia hetkiä tulevat olemaan ensimmäiset koulupäivät tulevien opettajien ja luokkakavereiden kanssa. Koulutyön alkutaipaleilta saadut kokemukset ohjaavat oppimista ja kasvua vuosiksi eteenpäin, joten yhteistyö kodin ja koulun välillä on tärkeää heti alusta asti. Opintojaan jatkavien kohdalla koulun aloitus merkitsee lukujärjestyksellä rytmitettyyn oppimisympäristöön palaamista ja vanhojen tai uusien kavereiden jälleen näkemistä. Kouluun tullessaan oppilaat tuovat mukanaan tuulahduksen selkeästi ansaitusta ja eletystä kesälomasta.

Perusopetuksen lisäksi Äänekoskella oppimaan palaavat useat toisen asteen opiskelijat ammatilliseen koulutukseen ja lukioon nuorista aikuisiin. Katukuva vilkastuu selkeästi oppilaitoksiin kiirehtivistä monenlaisista kulkijoista. Heitä kaikkia yhdistää oppiminen, opetus ja tarve hankkia tietoa. Erilaiset oppimisen mahdollisuudet ovat seutukunnallamme ehdottomasti merkittävä voimavara niin ammattitaitoisten uusien osaajien saamisena työelämään kuin ponnahduslautana jatko-opintoihin.

Oppijoiden lisäksi oppilaitoksiin palaavat useat opetusalan ammattilaiset ja muu oppilaitosten henkilökunta, jotka jokainen ammattitaidollaan mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja oppimisympäristön.

Lukukauden alkua odotetaan, sitä suunnitellaan ennakkoon ja oppimaan tulevat otetaan vastaan suurella mielenkiinnolla ensimmäisenä koulupäivänä. Oppilaitoksessa jokaisella alan osaajalla on tärkeä rooli ja työtä tehdään yhteistyössä oppimaan tulleiden parhaaksi.

Toivotan kaikille oppilaitoksiin työn puolesta palaaville hyviä työpäiviä ja jaksamista tärkeissä työtehtävissä. Oppijoille toivotan paljon oppimisen iloa sekä sopivasti haasteita tietojen ja taitojen kartuttamisen parissa. Unohtaa ei voi myöskään, että kaiken vaadittavan tekemisen ohella tulee jäädä riittävästi aikaa lepoon, vapaa-aikaan ja harrastuksiin.

Raili Paavonen kasvatus- ja yhteiskunnallisten aineiden tuntiopettaja, POKE

0 X n ollas ta kymppiin Kesä loppuu monen mielestä, kun koulu alkaa. ÄKS kysyi, onko kivaa, kun pääsee taas kouluun tai töihin koulun seinien sisälle. Vastaamaan ennätti loman viimeisinä hetkinä oppilaiden lisäksi yksi rehtori ja pari opettajaa. Siis: Onko kivaa kun koulu alkaa, nollasta kymppiin. Kymppi on het tosi kivaa!

Heidi Vilonen-Kuorinki

Anton Lönnqvist

Sami Varstala

Serafiina Gummerus

Anneli Töhönen

Asemakadun koulu opettaja

Sumiaisten koulu 5. lk

Koulunmäen koulu rehtori

Hietaman koulun eskariryhmä eskarilainen

Telakkakadun koulu erityisopettaja

"Juuri kun olen päässyt oikein vauhtiin tässä lomailussa, niin sitten se loppuu. Olen todella lahjakas lomailemaan, enkä ole tuhlannut ajatusta työnteolle. Kohta on käännettävä katse pulpettien takana hymyileviin lapsiin – se on oikeasti tosi mukavaa! "

"Ihan kivaa, kun on uusi opettaja ja uusi luokka ja näkee pitkästä aikaa kavereita."

"On kiva lähtee, oon oottanut jo monta vuotta, että pääsen eskariin. Kaikista kivointa siellä on syöminen ja leikkiminen.

Meinaan oppia lukemaan eskarissa."

"Veneilyä olisi voinut vielä jatkaa, mutta on kiva lähteä katsomaan työpaille uusia tuulia. Meillä aloittaa uusi rehtori, ja tietenkin on mukava nähdä oppilaita.

Työyhteisöäkin on ollut vähän ikävä."

4

"Loma oli riittävän pitkä.

Kesä olisi voinut olla aurinkoisempi, sateet verottavat pari pistettä.

Hyvillä mielillä töihin."

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi

36 · 2012

| Ä ks

Kuva: Max Steffansson

Jazzeista ”jazzit”?

Tietoinen riski kannatti ja ei kannattanut – vai miten se nyt menikään? Kun vaakakuppiin laitetaan tyytyväinen yleisö ja vähäinen yleisömäärä niin kumpaan suunta vaaka kellahtaa? Jazzit tulee taas vuoden päästä, mutta onko mukana jazzia? Haittaakse jos on – tai ei. Pääasia on, että teltta nousee taas heinäkuussa 2013 Häränvirralle.

- Hyvät, suorastaan loistavat fiilikset, vastaa KeiteleJazzin toiminnanjohtaja Kalevi Plattonen ÄKSän esittämään kysymykseen.

Fiilinkiä nostattaa tämänvuotisten jazzien esiintyjien taso ja sen mukainen palaute yleisöltä: yleisö on ollut mykistynyt iltojen annista.

- Henkilökohtaisesti pisteyttäen lauantai-ilta oli mitä huikein, jopa koko historian huikein. Myös muu festarin ohjelmatarjonta saa täydet pisteet.

Festivaalin yleisömäärä ei saavuttanut tavoitetta. Keskiviikon ja torstain osalta siihen päästiin, mutta perjantai

ja lauantai olivat pettymys.

- Nyt ei ole vielä antaa täsmälukuja, katsotaan syyskuussa tilinpäätöstä ja sitten eteenpäin.

Välivuosi ei tule kysymykseenkään, Plattonen kuittaa napakasti.

- Ei sellainen tule kuuloonkaan. Se tarkoittaisi sitä, että homma loppuisi siihen. Katsotaan rauhassa mihin tulos kääntyy, ja mitä se ensivuoden osalle tekee.

Tämä oli jazzin testivuosi, ja testin tulema tuli selväksi: jazz ei kiinnosta koskelaisia eikä innoita kansaa näille lakeuksille.

- Mietitään, onko KeiteleJazz tule-

vaisuudessa Keitele”Jazz”. Vaikka me ollaan tehty tätä jo kohta kolmekymmentä vuotta, meillä on silti vielä paljon kehitettävää. Jostain syystä tahtoo käydä niin, että me toistetaan aina samat vanhat virheet.

Kalevi Plattonen haluaa kiittää erityisesti talkooväkeä. Talkoisiin osallistuu yhteensä liki 150 henkilöä.

- Ihmiset venyvät ilmiömäisiin suorituksiin ja urhaavat KeiteleJazzille yhden kesälomaviikkonsa. Nöyrä ja lämmin kiitos!

Marjo Steffansson

Gallup

Lindell jatkaa Leila Lindell jatkaa keskustan Äänekosken kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Varapuheenjohtajana toimii Matti Tiusanen. Sihteeriksi valittiin Henna Penttinen.

- Pitkällisten keskustelujen jälkeen suostuin jatkamaan tehtävässä, Lindell kertoo.

Lindell jätti 24.5. keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajuuden. Eron syynä oli erimielisyydet kaupunginjohtajan asemasta sekä 21.5. pidetyn kaupunginhallituksen keskusta-oikeiston ryhmäkokouksessa puheenjohtajan epäasillinen käytös.

Marjo Steffansson

Kostea juoru ÄKSään on kantautunut huhu, jonka mukaan Suolahden Telakkakadun koulun rakennustyömaalla rakenteisiin olisi päässyt vettä. Työmaainsinööri Sanna Lehto NCC Rakennus Oy:tä katkaisee huhuilta siivet heti alkuun.

- Ei ole ollut sellaista. Joka paikassa on ollut koko ajan sadesuojat, kun on rakennettu. Peltikattokin on jo valmis.

Tarkoituksena on luovuttaa rakennus kaupungille 5.joulukuuta, jotta uudet kalusteet saavat muutaman viikon tuulettua ennen kuin koululaiset saapuvat tammikuussa, Lehto kertoo.

- Tällä hetkellä tehdään liikuntasalin kattoa. Olemme olleet erittäin tarkkoja siitä, ettei vettä pääse rakenteisiin, vaikka viime aikoina onkin satanut.

Tilda Hopia

Ukkonen katkoo puut ja sähköt, sekä herättelee öisin. Kuitenkin se näyttää aika hienolta. ÄKS kysyi äänekoskelaisilta, pelottaako ukkonen?

Henri Kinnunen Maiju Paananen Joni Pietiläinen En pelkää, mutta en mä siitä yhtään tyk- En pelkää, kun ei sitä tarvitse pelätä. Yöl- En, mutta herään ukkoseen aina. Ehkä kääkään, kun on siinä kuitenkin omat lä herään kuitenkin aina ukonilmaan. joskus pienenä sitä pelkäsi vähän. vaaransa. Mitään konsteja ei ole, odotellaan vaan että menee ohi.

ä Ks

| 36

· 2 012

Irma Ahonen Pelkään, ja oon aina pelännyt. Kun ukostaa, menen sänkyyn makaamaan ja laitan kädet silmille, se auttaa.

5

Eilen tänään

Tapaht umat

Vauras Äänekoski käyttää pehmeitä keinoja talouden tervehdyttämiseen

Musiikki

Äänekoskella 2.8.1994 Äänekoski käyttää pehmeitä keinoja taloutensa tervehdyttämiseen. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta tutkimuksesta "Kuntien toimintastrategia ja päätöksenteko".

Tutkimuksessa keskityttiin kuuteen taloudellisilta lähtökohdiltaan erilaiseen suomalaiseen kuntaan. Kunnista Oulu ja Äänekoski ovat esimerkkejä vauraista kunnista. Forssa ja Korpilahti edustavat köyhiä kuntia, Järvenpää ja Vihti keskivertokuntia. Äänekoskea köyhemmissä kunnissa on tiukassa paikassa painettu kriisinappulaa eli henkilökuntaa on jouduttu irtisanomaan.

Tutkimuksen mukaan päätöksenteko ja kokonaisuuksien hahmottaminen kunnissa hankaloituu taloudellisesti niukempien aikojen koittaessa. Tilannetta vaikeuttavat myös valtuutettujen tiedon ja asiantuntemuksen puute, haluttomuus nähdä tosiasioita sekä halu pitää kiinni entisistä rakenteista.

Tutkimus paljastaa myös, että valtuustot keskittyvät liikaa pikkuasioihin eli ne eivät ole vielä omaksuneet asemaansa strategisena johtajana. Myös omien etujen ajaminen päätöksenteossa on yleistynyt.

Ministeriö keräsi tietoja viime vuoden tilastoista ja asiakirjoista. Lisäksi tutkijat haastattelivat kuntien johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.

Vaellukselle laulavan mörön kanssa ■■ Laulavan mörön yhdeksäs syysvaellus lähestyy. Vuosittainen patikkaretki alkaa Suolahden Wanhalta Asemalta lauataina 25. elokuuta kello 9. 22 kilometrin pituinen polku päättyy Syvälahteen. Porukka ruokailee kodalla, välipalaa on tarjolla Kettuhiekassa ja paluukuljetus kuuluu 25 euron hintaan.

Laulavan mörön polulla patikoit Sumiaisissa Lohilahden, Syvälahden ja Vihijärven kylien maisemissa. Ikiajat ovat kyläläiset hoitaneet kanssakäymisensä vesiteiden ohella myös polkuja pitkin. Osa tätä laajaa polkuverkostoa on raivattu ja merkitty maastoon luonnossa liikkujien iloksi.

Vaellukselle ilmoittautuminen viimeistään 23. elokuuta Auli Hopialle numeroon 0408434026.

EU-ruoka-apua saa taas ■■ Suolahden Työttömät ry aloittaa EU- ruoka-avun jakamisen ma 6.8.2012 klo 9.00. Ruoka-apua jaetaan Suolahden vanhalla terveyskeskuksella, osoitteessa Kellosepänkatu 19 arkisin klo 9.00-13.30 välisenä aikana. Nyt viimeinkin mukana lihasäilyke. Ruoan hakijan kannattaa varautua omilla muovipusseilla. Ruokaa / hakija on varattu tasavertainen määrä ja jako on suoritettu annetun ohjeistuksen mukaan, tämän toivomme kaikkien huomioivan jaon sujuvuuden varmistamiseksi. Tule hakemaan omasi.

Turvaa lapsen koulumatka ■■ Koulut alkavat 8. elokuuta. Se tuo liikenteeseen paljon pieniä kulkijoita. Lapset ovat vielä kokemattomia liikenteessä, mutta autoilija, sinä et! Ole siis valppaana ja turvaa lapsille liikkumisympäristö. Huomioi pienet lapset suojateillä, noudata liikennevaloja ja kiinnitä huomiota ajonopeuteen koulujen läheisyydessä. Päävastuu koulumatkojen turvaamisessa on aina aikuisilla!

Ke 1.8.

■■ klo 18 Keiteleen Rannat -konsertti Sumiaisten leirintäalueella. Järj. Sumiaisten Harmoniikat ry ■■ klo 18-20 Pianokonsertti Sumiaisten seurakuntakodilla, Kuoppatie 2, 44280 Sumiainen. Vapaa pääsy. Järj. Sumiaisten kappeli

Ke 8.8.

■■ klo 18 Keiteleen Rannat -konsertti ravintola Majakassa. Järj. Sumiaisten Harmoniikat ry

Teatteri ■■ 1.-3.8. klo 19 Freedex Tuotanto: Tulitikkuja lainaamassa -musiikkinäytelmä Kartanon Kievarin kesäteatterissa. Liput 27e, opiskelijat ja eläkeläiset 25e, lapset alle 12v. 14e ■■ Teatteri Eurooppa Neljä - Haavelaiva Suolahdessa Proomun kotisatamassa: pe 3.8. klo 19, la 4.8. klo 19, su 5.8. klo 19, ti 7.8. klo 19, ke 8.8. klo 19 Liput ja tiedustelut: p. 040 3000 800, myynti@tea4.fi ■■ Lavahelmet esittää koko perheen näytelmän Henkseli-Henna ja KalsariKatriina varkaan jäljillä Liimattalan Riihikahviolla. 10., 11., 17., ja 18.8. klo 18. Liput 4 euroa.

Liikunta Ke 1.8.

■■ klo 18 Sisis-Kurikka Timber yleisurheilun sarjakisat Suolahden urheilukentällä. Lasten ja nuorten yleisurheilun sarjakilpailut tytöt/pojat 4-13v. Järj. Suolahden Urho

Ma 6.8.

■■ klo 18 Lasten viikkokisat Äänekosken liikuntapuistossa. Järj. Äänekosken Urheilijat ■■ klo 18 Keski-Suomen OP:n Hippokisat Suolahden Urheilukentällä. Lasten ja nuorten yleisurheilun Hippokisat.

Sarjat tytöt/pojat 2009-2001. Järj. KeskiSuomen Osuuspankki/ Suolahden Urho

Ke 8.8.

■■ klo 18 Sisis-Kurikka Timber yleisurheilun sarjakisat Suolahden urheilukentällä. Lasten ja nuorten yleisurheilun sarjakilpailut tytöt/pojat 4-13v. Järj. Suolahden Urho

La 11.8.

■■ klo 11 Sisulisäottelut Äänekosken Liikuntapuistossa. Tytöt/pojat 9-15v. Järj. Äänekosken Urheilijat

Ma 13.8.

■■ klo 18 Lasten viikkokisat Äänekosken liikuntapuistossa. Järj. Äänekosken Urheilijat

Näyttelyt

kalenteri@aksa.fi

■■ 3.6.-12.8. Punainen Hevonen - Red Horse Laajan Galleriassa. Auki ke-su 1218 ja pe klo 12-16. Pääsymaksu 5 euroa.

■■ 6.6.-31.8. Äänekosken taidemuseo:

Lasin läpi - muotoilijalegenda Helena Tynell, perusnäyttely Toivo Parantaisen Taidemuseosäätiön kokoelmasta. Avoinna ti-pe klo 12-18, la-su 12-16, suljettu 22.23.6. Pääsymaksu 2/1 euroa.

■■ 17.6.-15.8. Konginkankaan kotiseutumuseo. Avoinna su 11-15 ja Konginkangaspäivillä la klo 9-15 ja su klo 10-15. Pääsymaksu 2 euroa, lapset ilmaiseksi.

■■ 24.7.-5.8. Äänekosken Taitelijaseuran kesänäyttely Taidemuseon piharakennuksessa. Avoinna ti-pe 12-17 ja lasu 10-15. Vapaa pääsy.

■■ 25.7-10.8 Navitrolla ja Ari Liimatainen - maalauksia Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16. Jazzpäivinä ke-pe klo 12-19, la klo 11-19. Vapaa pääsy.

Muut tapaht umat To 2.8. ja 9.8.

■■ klo 16-19 Kesäinen iltatori Äänekosken keskustataajaman torialueella. Äänekosken kesäinen olohuone, jossa voi tavata tuttuja, juoda kahvia, ostaa ja myydä kesätuotteita laidasta laitaan. Toripaikka 12 euroa, puolikas 6 euroa. Paikkavaraukset 040 417 7276 tai 040 517 7469. Järj. Äänekosken Huiman -99 jalkapallojunioreiden taustatiimi

La 4.8.

■■ Klo 11 alkaen harjoitusravit Konginkankaalla. Vapaa pääsy. Järj. Ala-Keiteleen Hevosystäväinseura ry.

■■ klo 8-15 Äänekosken tutuksi - kulttuurin kiertoajelu. Opastettu kierros ympäri Äänekoskea Mämmeltä aina Ruotinkylälle ja Kalliolahteen saakka. Retken hinta 20 euroa, sisältää puuron ja ruoan.

Ilmoittautumiset ja retken maksaminen Äänekosken kulttuuritoimistoon, Painotalolle ma 30.7. mennessä. Lisätiedot Tiina Oksanen-Vehkala p. 020 632 3257

La 4.8 - Su 5.8.

■■ Retki Helsinkiin, Seurasaari, GallenKallela Museo ja Kansallismuseo. Lähtö 4.8. klo 6 Konginkangas, Suolahti klo 6.50. Perillä Seurasaaressa n. klo 11. Paluulähtö 5.8. klo 18 Helsingistä. Matkan hinta 120 euroa/henkilö. Hintaan sisältyy pääsyliput kaikkiin kohteisiin ja opastus Seurasaaressa sekä Tarvaspäässä. Sitovat ilmoittautumiset Helena Simonaho p. 040 752 1844, helena.simonaho@ pp.inet.fi. Järj. Konginkankaan kotiseutukerho Kömin Kilta r.y.

Eloku vat ■■ Yön ritarin paluu, The Dark Knight Rises: ke 1.8. klo 18 ■■ Miss Farkku-Suomi: pe 3.8. klo 19:45, la 4.8. klo 18:45, su 5.8. klo 15, ke 8.8. klo 18 ■■ Madagasgar 3 - 3D: pe 3.8. klo 17, la 4.8. klo 16, su 5.8. klo 12, ti 7.8. klo 18, la 11.8. klo 16, su 12.8. klo 12 ■■ Abraham Lincoln: Vampire Hunter 3D: pe 10.8. klo 18 , su 12.8. klo 15 ,ti

14.8. klo 18

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

Äksymyxiä

ON ÄÄNEKOSKEN

Joku voisi luulla, että Koivistonkylä, Riihivuori, Honkola, Majala, Järvenpää, Alkula, Salakka, Laajalahti, Kalaniemi ja Syvälahti ovat Äänekosken osia. Ehkä näinkin, mutta ne ovat myös jotain muuta.

1. Kuka näistä on Moskovan olympialaisissa 1980 kymmenenneksi sijoittunut painonnostaja, joka toimi myös painonnostoliiton toiminnanjohtajana?

6. Kuka näistä on maajoukkueessakin esiintynyt 203-senttinen helsinkiläiskoripalloilija, joka lopetti uransa Korisliigassa kolme vuotta sitten?

2. Mikä näistä on Jean Sibeliuksen Ainolasta tunnettu 39 000 asukkaan kaupunki Uudellamaalla?

7. Mikä näistä on kylä Urjalassa?

3. Kuka näistä on kuuluisa harmonikkataiteilija?

4. Mikä näistä on jääkiekkolegenda Raimo Helmisen kotikaupunginosa Tampereella?

5. Mikä näistä on tanssilava Kangasniemellä?

JOHTAVA VERKKOMEDIA Heinäkuussa sivujamme luettiin yhteensä 171 388 kertaa. Keskimääräinen vierailun pituus oli 07min 38s.

8. Kuka näistä on 1970-luvun Tapparan kiekkotähti, joka pelasi maajoukkueessakin?

9. Mikä näistä on luonnonsuojelualue Espoossa? Samanniminen kaupunginosa sijaitsee Leppävaaran ja Tapiolan välissä.

10. Kuka näistä on 1980-luvun taitteessa maailman parhaimmistoon kuulunut naishiihtäjä?

Oikeat vastaukset sivulla 12.

X PriX TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Elokuussa 1996 kaupungintalon rannassa ruiskutettiin vettä urakalla, yhtämittaisesti jopa sata tuntia. Miksi ihmeessä?

Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin Äänekoskelle. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

REPUT JA MACIT HP Compaq 635

X35:ssa kysyimme seuraavaa: Kenen Keitelejazzeilla joskus aiemmin esiintyneen rumpalilegendan nimi on sama kuin skottifutiksen legendalla, joka loi uransa Leedsissä?

15.6 HD”, AMD E450 1.65GHz, 4GB, 500GB, Win 7 Home Premium 64bit

Kauttamme myös muut Applen tuotteet!

Kysymykseen sattui harmittava huolimattomuusvirhe, sillä kyseisen muusikon soitin ei ollut rummut vaan kitara. Silti muutama tietäjä oli jäljillä.

Oikea vastaushan on Billy Bremner. Eli Dave Edmundsin kanssa Äänekoskella esiintynyt Rockpile-yhtyeen kitaristi. Vuonna 1946 Aberdeenissa syntyneen Bremnerin oikeat etunimet ovat William Murray. Samanniminen futaaja on neljä vuotta vanhempi BB, oikeilta etunimiltään William John.

Oikein vastanneita löytyi 3 kappaletta. Arvonnassa lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Heikki Mannström. ÄKS onnittelee!

Haavelaiva lipuu taas Suolahteen ■■ Suomen suurin kiertävä teatteri, Teatteri Eurooppa Neljä siirtyi tänä kesänä vetten päälle.

Yli 20 vuotta tien päällä kiertänyt TE4 nousee vuonna 1957 Suolahdessa rakennettuun proomuun, jonka omistaa Keitele-museo.

Nyt on viimeiset tilaisuudet nähdä Teatteri Eurooppa Nelosen Haavelaiva Suolahden satamassa.

- Kesä alkoi Suolahdesta ja päättyy sinne. Hyvin palvellut proomu palaa sijoilleen Möljään, kertoo tuottaja Matti Hämäläinen. pe 03.08. klo 19 la 04.08. klo 19 su 05.08. klo 19 ti 07.08. klo 19 ke 08.08. klo 19 Liput ja tiedustelut: p. 040 3000 800, myynti@tea4.fi

Niskaselta!

399 €

499

Apple MacBook Pro 13” Dual-Core i5 €

Passikuvat heti mukaan!

Nyt meillä on fotokioski, jolla tehdään myös passikuvat!

2.5GHz, 4GB, 500GB, HD Graphics 4000, SD

Apple iMac 21.5” Quad-Core i5 2.5Ghz, 4GB, 500GB

1179 €

Myös Suolahden liikkeestä valokuvat heti mukaan!

(Ei passikuvia.)

Eskarista yliopistoon ...

Adidas Airline Adid Ai li ja j Puma P Campus C Reporter R koululaukut (45–55 €)

Adidas Ess Lin jr. huppari tai Ess jr.. collegehousu

1295 €

2490

Puma Foundation reppu (45€)

2790

DC Borne orne rne Solid reppu

3990

3490

Helkama Jopo Jop

Scootterilla koulutielle! ulutielle!

Yamaha Neo´s tu s i l l a s O n0!,a 9 ,990 3 9 s 2 7 3 i v Kesä HUOM! Metsästäjät, torstaina klo 14–20 NISKASEN SUURI ASEPÄIVÄ

Adidas IIC Graphic jr t-paita/kpl

-Useita eri värejä Alkaen

- 4-tahti

Rajamäen ampumaradalla. (Ampumaradantie 14, Laukaa, Leppävesi) Kauppakatu 6 Äänekoski 0207 189 800 ma-pe 9–18 la 9–14

niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi

Asemakatu 11 Suolahti 0207 189 807 ma-pe 9–17 la 9–13

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

X+1 Rakastaa: Elämää Inhoaa: Epärehellisyyttä Henkilö: Vaimo ja lapset Eläin: Dreeveri Lyyli Ruoka: Hirvenroutapaisti Juoma: Tuhti punaviini Kirja: Pablo Nerudan Tunnustan eläneeni Elokuva: Casablanca Musiikki: All you need is love Motto: Elämä on niin lyhyt, että kannattaa nauttia hetkistä.

1. Luonto 2. Hyvät työtoverit 3. Ei kaukana mistään

Ville osaa tehdä höyrysahalla kaiken. Ville osaa myydä viinaa.

Ville osaa opettaa. Ville osaa sitoa perhoja ja rakentaa taloja.

Ville osaa matematiikkaa. Ville on ihminen ja osaa pahoittaa mielensä.

Ville Härtsiä

Ville ja tiilenpäät V

uonna 1960 syntyi Härtsiän perheeseen iltatähti, joka sai kasteessa nimekseen Ville. Perheessä temusi kaksi poikaa jo entuudestaan ja asuttiin Kuortaneella, Länsirannan sahan katveessa. Isä oli sahalla työnjohtajana ja äiti huolehti kodista ja pojista.

- Äiti oli kotoisin Lehtimäeltä, ja kun mä olin kahden vanha, me muutettiin sinne. Asuin siellä seuraavat kuusitoista vuotta.

Kuusivuotiaan Villen elämä muuttui, kun isä kuoli yllättäen. Äiti raapi leipää maailmalta viljelemällä mansikoita ja kutomalla ryijyjä.

- Isän kuolema aiheutti meille taloudellisen katastofin. Aikaisempi taloudellisesti vakaan perheen arki muuttui kädestä suuhun elämiseksi. Minä menin 13-vuotiaana sahalle töihin. Luojan kiitos se saha oli siinä! Olin kesätöissä sahalla 19-kesäiseksi saakka, joten osaan tehdä höyrysahalla kaiken. Ponnistin maailmalle niin vaatimattomista oloista kuin vain olla ja voi. Lukio oli Ähtärissä ja tie vei sinne.

- Lehtimäki oli köyhä ja kivinen pitäjä Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajamaalla. Sahalla töitä tehdessä tuli selväksi, että täältä on lähdettävä pois, ja ainoan sauman lähtemiseen tarjosi opiskelu.

Onneksi jo siihen aikaan toimi opintolainajärjestelmä. Sen turvin pystyin lähtemään opintielle. Äiti patisti poikiaan opiskelemaan ja Villen isoveli olikin koko kylän ensimmäinen ylioppilas.

- Se kertoo Lehtimäestä jotain: pienviljelijöiden ja sahatyöläisten lapset jäivät kotiin tai menivät sahalle eikä koulutusta arvostettu.

Sattuma korjasi satoa, ja Ville päätyi opettajainkoulutuslaitokseen Raumalle. Ville ajatteli seurata isoveljien viitottamaa tietä, ja kuopuksesta piti tulla maanmittausinsinööri.

- Onneksi tahto ja voima ei yhtyneet, hyvä kun osasin pääsykokeissa nimeni kirjoittaa. Havahduin armeija-aikoina, kun kämppikseki sattui vastavalmistunut luokanopettaja, joka kertoi työstään.

Huomasin, että tässä voisi olla kiinnostava jobi tienata leipää. Laitoin paprut vetämään – enkä päässyt sisään.

Kolulaitoksen tiilenpäät vaihtuivat vankilaan. Armeijan jälkeen Ville meni töihin Katajanokan vankilaan vartijaksi.

- Olin jo lähdössä vankeinhoitokurssille, kun posti toi kirjeen, jossa oli sanoma, että olen päässyt Raumalle pääsykokeisiin. Mulle tuli etiäinen, että kyllä mä sisään pääsen, kun kerran pääsykokeisiinkin.

Ville rahoitti opiskelunsa viinaa myymällä. Ei kuitenkaan trokaamalla, vaan ihan laillisin keinoin.

- Raumalla oli siihen aikaan ainoastaan yksi Alko, sellainen palveluliike.

Mutta ennen tätä oli Oulussa intissä ollessa tapahtunut jo muutakin – sen ammatinvalinnan lisäksi. Vaatteisiin oli tarttunut oululainen abiturietti Sirpa penkkaripäivänään. Tyttöystävästä tuli myöhemmin vaimo ja neljän ensimmäi-

sen lapsen äiti.

- Valmistuin, ja sain luokanopettajan paikan Ulvista. Siellä vierähti kolme vuotta ja ensimmäinen lapsi, Saara, syntyi vuonna 1985.

Maailma ajoi Villen ja Sirpan erilleen vuonna 1995, mutta sitä ennen ennätti tapahtua vaikka mitä: muutto Ähtäriin ja Oskarin syntymä vuonna 1997. Keski-Suomi viehätti maisemineen, metsineen ja järvineen, ja niin alettiin etsimään työnsyrjää sieltä päin.

- Alettiin katteleen kartalta, missä on psykiatrisia laitoksia, ja löytyi Sisä-Suomen Sairaala. Sirpa sai paikan, ja minut pestattiin Suolahteen, silloiseen Keskustan kouluun. Sain viran heti kättelyssä, vaikka en käynyt edes naamaani paikalla näyttämässä. En ottanut virkaa vastaan, vaan tulin Äänekoskelle Keskuskoululle.

Härtsiät asettuivat Onnelaan asumaan, Ville viipyi Keskuskoululla vuoden, tykkäsi työyhteisöstään ja perhe viihtyi Äänekoksella. Sitten iski pesänrakennusvietti. Viettiä helpotti aravalainakelpoisuus.

Laina heltisi Sumiasista ja Vihijärveltä löytyi lähes ilmainen tontti keskeltä ei mitään. Kurkihirsi nousi tontille liki omin voimin. Työpaikka vaihtui Sumiaisten koululle ja se pienimuotoinen kulttuurishokki.

- Leväsen Marja oli Keskuskoululla hyvä reksi, moderni ja teoreettinen. Itselläni oli intoa ja tehdä ja kokeilla juttuja, erityisopetustakin harrastattiin ja työ oli mielettömän ammatillista. Ja sitten menin Sumiaisiin, ja samalla neljäkymmentä vuotta taaksepäin: yhdysluokat, pari-istuttavat pulpetit, mätä koulurakennus ja ajatus ”mihin minä oon pääni pistänyt?”

Koulussa oli kolme 25-30 oppilaan yhdysluokkaa. Työtoveriksi tuli kaksi opettajaa sekä kiertävä erityis- ja englannin opettaja. Pian väki vaihtui eläköitymisen myötä ja Villestä tuli johtajaopettaja.

- Kyllä sitä aika syvälle sukelsi, kun ei ollut johtamista juurikaan kokeillut.

Mutta draivi oli kova ja Korhosen Riston kanssa kehitettiin meininkiä. Saatiin oma erityisopettaja, Rautionmäen koulu lakkasi, koulu peruskorjattiin. Porukka suhtautui työhön ammatillisesti suminismin säestämänä. Me älyttiin se, että meidän täytyy pitää ääntä. Ja ääntä voi pitää vain silloin, kun on oikeasti sanottavaa ja näyttöä. Pelkkä leukojen levittäminen ei vie asioita eteenpäin. Tuotiin tarpeitamme julki häntä pystyssä. Sumiaisiin muodostui koulu, joka oli hyvä jättää siinä vaiheessa, kun lähti isompiin ympyröihin.

Koulu eli ja kehittyi, ja Villelle tuli olo, ettei hänellä ole enää mitään annettavaa koululle ja päinvastoin. Oli määritelty millainen halutaan olla, pyrittiin siihen ja kyseenalaistettiin omia juttuja. Väki sitoutui tekemään työtä. Oli tehty muutoksia ja jatkuvaa itsearvointia, mitaten ja kysellen. Oli otettu käyttöön yhteistoiminnalliset menetelmät, osallistettu vanhemmat ja oppilaat, ja jaettu vastuuta – kaikki tämä minimaalisella budjetilla.

- syntynyt Kuortaneella 15.4.1960 - asuu Vihijärvellä - naimisissa, kuusi lasta - sivistystoimenjohtaja

Villestä tuli uuden uljaan Äänekosken koko koululaistoksen kuningas: sivistystoimenjohtaja. Sumiaista myöten olot paranivat: tunteja tuli lisää kuten myös tietotekniikkaa, opettajien työturva parantui, Äänekoskella oli kaiken kaikkiaan paremmat systeemit luottamushenkilöineen päivineen. Työterveys toimi, asiat terävöityivät ja hanskaantuivat.

Mutta ennen tätä oli Villen henkilökohtaisessa elämässä tapahtunut iso muutos. Avioero, Sirpan muutto Jyväskylään, uusi puoliso Soili ja pian uusi vaipparuljannssi. Lenni menee nyt kolmoselle ja Sanni on tuleva eppu.

- Toisen kierroksen lapsien syntymistä ja kasvamista on pysähtynyt miettimään näin kypsemmällä iällä. Nyt arvostaa ja vaalii lapsien pienenä olemista, kun ymmärtää kuinka lyhyt lapsuuden aika on. Tätä en 25-vuotiaana isänä hoksannut. Vanhemmat poikani, Oskari ja Kalle jäivät eron jälkeen Vihijärvelle asumaan, ja ovat olleet pienempien arjessa mukana tiiviisti.

Villen pakka meni sekaisin kuntafuusion myötä. Hän esitteli Heikki Moilasen kanssa Sumiaisten ja Suolahden kouluverkon tulevaisuutta uteliaille ja hiukan huolestuneillekin kuntalaisille.

- Esiteltiin oppilasmääriä ja palvelurakenteen muuttumista, ja siitä jäi kipinä, että tämäpä on mielenkiintoinen palapeli. Ehkä mun nimi ja naama jäi mieleen, Kaurasen Risto oli jäämässä eläkkelle ja astui takavasemmalle, Moilanen ei halunnut ja mä totesin, että jos mun tekemä työ on kuranttia, niin hyppään puikkoihin. Siinä vaiheessa maalattiin Suolahden lukion lakkauttamista, ja jo silloin kirjoitin siitä, että täällä kannattaisi olla vain kaksi yläkoulua.

Selvittelytyö viritti ajatuksen muusta. Sumiainen oli ammatillisessa mielessä kaluttu loppuun, ja Ville näki sauman tulleen eteensä kuin tarjottimella.

Kuntaliitos antoi mahdollisuuden perusopetuksen laadun nostamiseen, voitiin yhtenäistää käytäntöjä, löydettiin uusia tapoja toimia ja kehitysalueet näkyivät selkeästi.

- Yksittäiset koulut havahtuivat kehittymään. Erityisopetus ja oppilashuolto saivat tuulta purjeisiinsa.

Kuohunta on ollut ympärillä kova. Puhutaan Härtsiän matematiikasta ja kuinka siitä puuttuu logiikka ja yhtälötkään eivät toimi. Mies myöntää, että nahka on paksuuntunut hurjasti.

- Aiheeton kritiikki satuttaa – ihminenhän minäkin olen. Kohtuuton, paikkaansapitämätön röykkyytys, jossa tosiasiat hukkuu on hämmästyttävää. Olen ajatellut, että se kuuluu tähän työhön, sillä kouluasioissa vahvat tunteet ovat voimallisesti läsnä. Kyseessä kun saattaa olla jopa kylien ja asuinalueiden identiteetti, itsellä pitää esittelijänä olla vahva näkemys jos näihin aletaan puuttumaan.

Ville myöntää, että posket punottivat ja kainolot kostuivat, kun hän astui ensimmäistä kertaa esittelemään kahden yläkoulun mallia kolmensadan vanhem-

man eteen.

- Siinä mä kerroin pokkana, että koulumatkaan käytetty aika lyhenee vaikka matka pitenee. Meillä ei ollut enää mitään muuta vaihtoehtoa. Meidän seinät on tässä ja tämä oli ainoa tapa punoa verkkoa. Jos meidän pitää lähteä säästämään, pitää kasvattaa ryhmäkokoja. Telakkakadun peruskorjauksen pitkittymisen myötä kritiikki on kasvanut. Eikä se helpottanut yhtään, kun joudumme suurentamaan ryhmiä ajatellusta isommiksi.

Täytyy muistuttaa, jos olisi jatkettu kolmella yläkoululla, olisi jouduttu purkamaan erityisopetuksen rakenteita, koulunkäynninohjaajia olisi laitettu kilometritehtaalle, jouduttaisi rajoittamaan aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa ja oppilaat oppisivat isoissa ryhmissä.

- Nämä toimet olisivat raunioittaneet joka puolelta koululaitostamme. Se on myönnettävä, että Konginkankaan perukoilta koulumatka on tolkuttoman pitkä.

Kuntien resussien erilaisuus aiheuttaa sen, että eriarvoisuus kasvaa. Kohta ollaan siinä pisteessä, että joissain kunnissa saa minimimäärän opetusta, kun jossain toisessa kunnassa saa viisi tai kuusi tuntia vuositasolla enemmän opetusta. Äänekoski sijoittuu Suomessa ryhmäkokojen puolesta arvosanalle yhdeksän, erityisopetuksen suhteen me ollaan yläneljänneksessä. Oppilashuollon kulttuuri on meillä vielä nuori, mutta kehittyy kovaa kyytiä ja saa arvosanaksi kahdeksan.

Henkilökunta saa täyden kympin, Äänekoskella on päteviä opettajia ja hyvä rehtoritiimi ja opetuslautakunta toimii hyvin. Kun nuo koulurakennuksen peevelit kun olisivat vielä kunnossa! Hiskinmäen ja Keskuskoulun jatkuvasti framilla olevat sisäilmaongelmat ovat tavattoman huolestuttavia, eikä ole mukavaa, että me pidetään yhtä koulua vuodesta toiseen teollisuushallissa. Nämä rypistävät otsaa. Summasummaarum: meillä on hyvät koulut, eikä meillä ole yksikään oppilas heitteillä ja kaikki saavat hyvää peruopetusta. Jos koulu joudutaan lakkauttamaan, menetetään ainutkertainen oppimisympäristö, mutta kenenkään koulupolku ei tuhoudu.

Elämä on näyttänyt nurjan puolensa, kun 18-vuotias Oskari-poika kuoli vuonna 2005. Elämän vaikeimpana hetkenä Ville pysyi pinnalla työtä tekemällä.

- Oskari sairasti synnynnäistä sairautta, joka ilmeni pojan ollessa kuusi.

Taudinkuvaan kuului satakertainen riski saada pahalaatuisia kasvaimia. Hänen kohtalokseen koitui sarkooma. Kymppiluokalle menevän Oskarin polvi kipeytyi, ja siitä kahden vuoden päästä hän veti viimeisen hengenvedon sädesairaalassa.

Rankinta oli se, että me tiedettiin, ettei Oskari selviä tästä, mutta hän ei itse uskonut sitä millään. Elämänhalu oli niin kova. Oli tuskaisaa seurata vierestä, kun poika viimeiseen asti uskoi voittavansa sairauden. Se satutti aivan valtavasti.

Huoltoa kännyköistä tietokoneisiin Viestilaitehuolto korjaa järveen tippuneet kännykät ja päivittää käyttöjärjestelmät.

Kun 20 vuotta sitten Äänekosken Nokian tehdas pisti viimeisen kerran oven kiinni, Jori Lieska ja Harri Honkonen päättivät aloittaa oman yrityksen. Viestilaitehuolto aloitti Nokian puhelimien huoltamisella. Tänä päivänä yrityksen palvelut ovat laajentuneet puhelimien, erityisesti Samsungin lisäksi tietokoneosaamiseen, mobiililaajakaistoihin ja muuhun erikoisosaamiseen.

- Koko ajan yritetään etsiä jotain uusia juttuja, joita voimme tarjota. Yritys perustuu pitkälti mobiiliosaamiseen. Vuonna 1992 Nokian puhelin maksoi 15 000 markkaa ja ne olivat suuria, muutaman kilon koneita. Ei ihan jokaisella ollut, Lieska muistelee.

Siitä on tultu pitkälle. Nykyään puhelimen saa muutamalla kympillä. Lieska kertoo, että halvat puhelimet myös alentavat rimaa sille, että helpommin ostaa uuden puhelimen kuin korjauttaa vanhan.

- Meillä on hyvä korjausprosentti. Tänne tuoduissa puhelimissa on sekä fyysisiä vikoja että vikoja käyttöjärjestelmässä,

jotka hoituvat sen päivittämisellä.

Kesällä yksi ongelma on puhelimien kastuminen. Ne tipahtelevat järveen tai unohtuvat sateeseen. Lieska neuvoo tuomaan kastuneen puhelimen mahdollisimman nopeasti huoltoon.

- Jos odottelee viikon, saattaa kastunut puhelin siinä vaiheessa olla jo korjauskelvoton. Normaali puhelimen hidastuminen hoituu yleensä sammuttamalla puhelinta muutaman kerran viikossa ja poistamalla turhat viestit.

Viestilaitehuolto on yksi muutamasta Suomessa toimivasta yrityksestä, jotka hoitavat Metsäyhtiöiden ajoneuvopcpuolta.

- Päivitämme Metsäyhtiöille tiedonsiirtolaitteita ajoneuvoihin. Ollaan myös asennettu Valion autoihin ajoneuvopc:t ja huollamme niitä, Lieska kertoo.

- Siitä ollaan sitten siirrytty muutenkin tietokonepuoleen. Huollamme myös yksityisten käyttäjien tietokoneet. Nyt kesällä monella on hajonnut modeemi tai tietokoneen virtalähde ukkosesta johtuvien virtapiikkien tai sähkökatkosten vuoksi.

Näitä hajoamisia voi estää ostamalla bok-

sin, joka estää virtapiikkien kulkemisen tietokoneeseen.

Viestilaitehuollosta saa myös mobiililaajakaistat. Saunalahden 4G-verkko toimii sekä Äänekosken että Suolahden keskustoissa. Ja laajenee koko ajan.

- Mokkuloiden myynti kasvaa koko ajan, moni vaihtaa jo laajakaistaliittymänkin langattomaan. Se on helppo ja reilusti halvempi vaihtoehto. Jos mokkula ei mökillä tai muuten kauempana keskustasta toimi, siihen voi ostaa mokkula-antennin, joka suunnataan lähintä mastoa kohden, Lieska kertoo.

- Luulen, että pitkällä aikavälillä kaikki siirtyy langattomaan verkkoon. Ja esimerkiksi kännykät ja tabletit sulautuvat samaksi paketiksi.

Viestilaitehuollon palvelut: Puhelimien ja tarvikkeiden myynti Mobiililaajakaista ja GSM-liittymät Ajoneuvo pc-laitteet Ultra Point -koiratutkien asennus ja huolto Tietokoneiden myynti ja asennus

Sinun polkuusi sopivat opinnot

Ai

ku

isk

ou

lutu

s

POKE Aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden osaamisen täydentämiseen olitpa työelämässä, työtä vailla tai harkitsemassa ammatinvaihtoa. Lähtökohtana käytännönläheisille opinnoille on elämäntilanteesi, johon rakennetaan sopiva kokonaisuus. Valitse polkusi tutkintoon syksyllä alkavasta koulutustarjonnasta.

Koulutustarjonta, lisätietoa ja hakeutuminen >>>www.poke.fi/aikuiskoulutus tai (014) 5192 400

Liiketalous ja kauppa Liiketalouden perustutkinto, merkonomi alk. 9.8.2012 (Äänekoski) Myynnin ammattitutkinto alk. 28.8.2012 (Äänekoski) Taloushallinnon ammattitutkinto, palkanlaskija tai kirjanpitäjä tai talousassistentti alk. 30.8.2012 alk. (Äänekoski) Markkinointiviestinnän ammattitutkinto, visuaalinen markkinoija alk. 12.9.2012 (Äänekoski) Yrittäjän ammattitutkinto alk. 17.9.2012 (Äänekoski)

Tekniikka ja liikenne Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja alk. 9.8.2012 (Äänekoski) Logistiikan perustutkinto, auton- tai yhdistelmäajoneuvonkuljettaja alk. 9.8.2012 (Viitasaari)

ÄKS

| 32

· 2 012

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähkö- ja/tai automaatioasentaja alk. 27.8.2012 (Äänekoski)

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki alk. 10.9.2012 (Äänekoski)

Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto alk. 27.8.2012 (Äänekoski ja Saarijärvi)

Luonnonvara-ala

Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja tai levyseppähitsaaja alk. 3.9.2012 (Äänekoski) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja tai toimitilahuoltaja alk. 3.9.2012 (Saarijärvi)

Matkailu-, ravitsemis- ja puhdistuspalvelut Suurtalouskokin ammattitutkinto alk. 15.8.2012 (Äänekoski) Laitoshuoltajan ammattitutkinto alk. 27.8.2012 (Äänekoski) Kotityöpalvelujen ammattitutkinto alk. 27.8.2012 (Äänekoski) Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja alk. 10.9.2012 (Äänekoski/Saarijärvi)

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja tai luonto-ohjaaja alk. 20.8.2012 (Saarijärvi) Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (maatalousteknologia) alk. 20.8.2012 (Saarijärvi)

Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, osaamisalaopintoja alk. 13.8.2012 (Äänekoski) Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon osat, yhteistyö perheen jne. kanssa tai sosiokulttuurinen työ alalla alk.21.8./ 6.9. (Äänekoski)

Bioenergia-alan ammattitutkinto alk. 27.8.2012 (Saarijärvi) Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja alk. 3.9.2012 (Saarijärvi) Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto alk. 17.9.2012 (Saarijärvi) Mehiläistarhaajan ammattitutkinto alk. 9.10.2012 (Saarijärvi) Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto alk. 11.10.2012 (Saarijärvi)

21

www.poke.fi/aikuiskoulutus

Reput pojille, laukut tytöille - Ekaluokkalaiset ovat yleensä ajoissa liikenteessä ostamassa reppua uuteen kouluvuoteen.

Muut koululaiset ja opiskelijat tulevat hakemaan uudet reput ja laukut vähän myöhemmin, osa vasta kun koulu on jo alkanut. Yleensä silloin huomataan, ettei vanha miellytäkään silmää, kertoo Miina Niskanen Kesport Niskaselta.

Miinan mukaan reput myydään pojille, laukut tytöille. Erityisesti pojat ovat merkkitietoisia, repussa pitää lukea esimerkiksi DC. Laukuissa menee tällä hetkellä eniten Adidaksia, joka on tuonut markkinoille retrolaukkunsa.

Puma oli kova juttu pari vuotta sitten. Kuosit ja värit vaihtuvat neljä kertaa vuodessa, vain musta ja valkoinen pysyvät kaudesta toiseen.

- Repuista ja laukuista löytyy valinnanvaraa.

On läppäritaskuja ja paikkoja skeittilaudalle.

Osassa on mukana tyyliin sopiva penaali, Miina näyttää.

- Lisäksi koululaiselle ostetaan cäppejä, joita ei siis saa sanoa lippiksiksi, Miina tarkentaa.

Myös cäpeissä merkillä ja lipassa olevien raitojen määrällä on väliä. Kahdeksan tarkoittaa sitä, että kyseessä on aito tavara.

- Alkuperäiset kestävät paremmin kuin halvat kopiot. Esimerkiksi Crocseissa käy joskus niin, että takaremmi menee rikki. Se korjataan täällä meillä paikan päällä. Myös muissa kengissä on takuu.t.

Tilda Hopia

Hendrixin rumpali asettui Alkulaan

Kesävaihtari ei ole turisti

- kulttuuri tulee tutuksi perheiden kautta - Kiva paikka, paljon metsää ja vähän ihmisiä. Ja liikaa itikoita, kuvailee itävaltalainen Katharina Suomea.

Katharina vietti Suomessa neljä viikkoa 4H:n ja IFYE:n kesävaihdon välityksellä. 18-vuotias tyttö oli ensimmäistä kertaa yksin ulkomailla, joten vähän jännitti.

- Siskoni lähti kesävaihtoon, joten minäkin ajattelin kokeilla. Tämä on nuorena halpa ja helppo tapa tutustua muihin kulttuureihin. En ole täällä turistina, vaan saan tutustua oikeisiin ihmisiin ja erilaisiin perheisiin, Katharina kertoo.

- Luulen, että monia nuoria pelottaa lähteä vaihtoon, mutta hyvin täällä selviytyy. Isäntäperheet ja järjestö auttavat kaikessa. Koti-ikäväkään ei ole ehtinyt iskeä.

Suomi valikoitui, koska Katharina halusi johonkin Pohjoismaista. Suomessa neliökilometrillä asuu 15 ihmistä, Itävallassa 100. Ennen Suomeen saapumista Katharina luki Suomesta Wikipediasta.

- Ei täällä niin kovin erilaista ole kuin Itävallassa. Ruoka-

kin on aika samanlaista. Ihmisiä on vaan todella paljon vähemmän.

- Olin kahden isäntäperheen luona, ensin Haapajärvellä ja nyt Sumiaisissa. Ollaan käyty patikoimassa Laulavan Mörön Polulla ja saunottu joka ilta. Ja shoppailtu Jyväskylässä.

Isäntäperheen äiti Tiina Savolainen kertoo, että vaihto-oppilaan hakeminen kävi helposti.

- Hakuaika oli loppunut jo helmikuussa, mutta laitoin vielä maaliskuun alussa hakemuksen jos vaikka ehtisikin. Ja ehtihän se! Katharinaa ehdotettiin meille, koska harrastuksemme ja kiinnostuksen kohteemme kävivät hyvin yhteen.

- Täällä ei ole pitkään aikaan ollutkaan vaihtareita, joten kiva että nyt saatiin, hymyilee 4H:n toiminnanjohtaja Elina Wilen.

- Ja hakuaika ensi vuodelle on jo käynnissä!

Tilda Hopia

Kuka muistaa vielä viimeiset Me- Hengen iltamat?

12

Lue lisää ÄKSästä – ihan pian.

Vas taukset: Vastaukset sivulla 7 esitettyihin Äksymyxiin:

Nyt karmii selkäpii!

Suolahden lukiossa perinteeksi muodostuneet Me- Hengen iltamat tulivat päätökseensä vuonna 2007 lukion lakkautuksen myötä. Kaikkien aikojen viimeiset iltamat pyörivät vahvasti kuntaliitoksen ympärillä, mutta kuka olisi arvannut kuinka tarkaksi kakkosten maalaamat pirut seinillä piirtyisivät?

On vuosi 2007 ja Suolahden lukion lakkautus leijuu lukion kakkosten mielissä. Systeemi tunki puukon selkään ja abivuosi olisi vietettävä Äänekoskella. Viimeisiin Me- Hengen iltamiin päätetään luoda kauhukuvia komedian keinoin. Kuntaliitoksen kokouksessa lakkautetaan Suolahdesta alakoulu, uimahalli ja kuusi seitsemäsosaa palveluista siirretään Äänekoskelle. Sumiaisille käy vielä huonommin. Alakoulu ja päiväkoti lakkautetaan ja ne siirretään lähikaupan tiloihin, sekä kaikki kolme vuotta täyttäneet siirretään heille varattuihin reservaatteihin ja Sumiaisten keskusta tehdään teemapuisto, jonka teemana on Sumiaisten entinen keskusta.

On vuosi 2012. Suolahden uimahalli käy lakkautusuhan alla, mutta saa kuitenkin armoa supistettujen aukioloaikojen

Yhdysvaltalainen rumpali Conrad Isidore, 67, on soittanut pitkällä urallaan useiden suurten nimien kuten Jimi Hendrixin, Joe Cockerin ja Peter Greenin kanssa. Hän eli 1960-ja 1970-luvuilla Lontoossa ja Los Angelesissa.

Isidore saapui Suomeen ensimmäistä kertaa kesällä 1964 kiertävän tivolin mukana. Ja pestautui pian suolahtelaiseen bändiin nimeltään Four Devils ja asui Satamakatu 14:ssä. Bändi kiersi ympäri Suomea kesäkuusta syyskuuhun ja Isidore tapasi Joensuussa nuoren neidin. Ihastusta oli ilmassa, mutta pian Isidoren tie vei Lontooseen. Kirjeenvaihtoa harrastettiin, mutta sitten yhteys katkesi.

Huhtikuussa 2010, Eeva löysi Isidoren Facebookista. Eikä aikaakaan, kun mies pakkasi laukkunsa ja muutti Suomeen nuoruuden ihastuksen luokse. Rakkaus ei saanut tuulta siipiinsä ja nyt rumpalilegenda on muuttanut Suolahteen, Alkulaan.

kanssa tietysti. Kirjastolle käy vähän kuin Sumiaisten alakoululle kakkoset povasivat.

Samankaltaisuudet eivät lopu tähän. Lukiolaisten kehittämässä kuvitteellisessa kunnanvaltuuston kokouksessa kunnallisveroprosenttia korotettiin äkillisen budjettivajeen vuoksi 86,3 prosenttiin. Marraskuussa 2011 kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin hiukan maltillisemmasta puolen prosentin korotuksesta ihan oikeasti. Iltamien kokouksessa heti ensimmäiseksi tiedotetaan, että budjetti niin sanotusti pissii. Äänekosken kaupungin vuoden 2012 talousarviossa todetaan, että ”rahoituslaskelma muodostuu 13,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi”.

Nähtäväksi jää mitä muita samankaltaisuuksia vielä tulee eteen. Syntyykö Suolahteen vastarintaliike? Lakkautetaanko Suolahden kulttuuritoimi? Tuleeko Äänekoskesta hullun suuri Äänekoski?

Riikka Lehikoinen

1. Myös keppijumpan kehittäjänä tunnettu Juhani Salakka.

2. Tuusulasta omaksi kunnakseen 1951 erotettu radanvarsikaupunki Järvenpää.

3. Vuonna 1983 Kultaisen Harmonikka -kilpailun voittanut ja levytyksillään kansainvälistäkin mainetta niittänyt Maria Kalaniemi.

4. Helminen on kotoisin Koivistokylästä.

5. Vuonna 1952 perustettu Syvälahden lava on maineikas tanssipaikka, jossa mm. Tapani Kansa on esiintynyt 26 kertaa.

6. HNMKY:n kasvatti Panu Majala pelasi seitsemän A-maaottelua ja 274 liigamatsia.

7. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kylä Urjalassa on nimeltään Honkola.

8. Tapparassa kolme SM-kultaa voittanut ja liigan All Starsiin 1977 valittu Jukka Alkula.

9. Laajalahti on espoolaisten asuma-alue, jonka lähellä on lintubongareiden suosima luonnonsuojelualue.

10.Jurvalaissyntyinen Hilkka Riihivuori (e Kuntola), joka voitti yhteensä kymmenen olympia- tai MM-mitalia.

36 · 2012

| Ä ks

teksti & kuva Tilda Hopia

Kosket us

Elämää urheilukentän laidalla Kimmo Ojalalle jäi Suolahdesta päälle liikkuminen. Jääkiekkoa pelattiin pakkasellakin, kunnes sormet olivat kohmeessa. Suolahti on vuosien varrella hiljentynyt, mutta täällä voisi kuvitella asuvansa. Ehkä.

Ensin asuttiin Valtran tehtaan kulmilla, johon vanhemmat olivat Jyväskylästä muuttaneet. Siellä oli vain muutama talo, yksi kerrostalo ja rivitalo. Sitten muutettiin Suolahden Alkulaan, kilometrin päähän keskustasta. Se oli mukava paikka asua, naapuristossa asui paljon samanikäisiä lapsia ja aina oli lähistöllä leikkikaveri, jos kävi elämä tylsäksi.

Pelattiin paljon ulkoleikkejä, kirkon rottaa ja ammuttiin pyssyllä. Uheilukentän laidalla oli aina väkeä. Siinä kentällä ne päivät kuluivat kesät talvet itselläkin.

Talvella pelattiin pakkasella jääkiekkoa, kunnes kädet eivät liikkuneet tai viimeistään sitten, kun valot sammuivat.

Niitäkin tosin yritettiin saada jotenkin uudestaan päälle, ja joskus siinä onnistuttiinkin.

Niiltä ajoilta on jäänyt päälle halu liikkua. Edelleen kesällä pelaillaan jalkapalloa tai talvella sählyä. Nykyään tosin ei ihan niin kauaa, että valot ehtisivät sammua.

Ala-asteelle menin Asemakadun kouluun. Koulu oli iso, mutta pieni lapsi tottui siihen nopeasti. Nyt kun aikuisena on siellä käynyt, tuntuu että se on kovasti pienentynyt.

Sitten menin Telakkakadun yläasteelle. Kaikista Suolahden kouluista on jäänyt todella hyvät mielikuvat, ne olivat mukavia paikkoja. Veikkei koulunkäynti varsinaisesti aina maistunutkaan.

Suolahdessa oli paljon kavereita, silloin teini-ikäisenä sitä piti isona paikkana, ei ollenkaan tuppukylänä. Ja jos joskus tuntui siltä että Suolahti oli liian pieni ä Ks

| 36

· 2 012

paikka, sieltä pääsi helposti pois. Tiet veivät Jyväskylään ja kauppareissun jälkeen Suolahti tuntui vartin pieneltä, mutta sitten taas sopivalta paikalta. Nyt se on paljon hiljentynyt verrattuna niihin aikoihin.

Suolahden lukio oli mukava paikka.

Siellä alkoi musiikki kiinnostamaan.

Vähän aikaa sitten tapasin vanhan musiikinopettajan Irma Lappi-Lahtisen Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla, vielä muisti mut.

Suomen ulkopuolellakin. Ne olivat siistejä reissuja. Mukavaa, kun joskus pääsi Tampereelle saakka soittamaan.

Suolahdessa treenattiin Suolahden nuorisotiloilla. Silloin Suolahdessa soittotouhu oli tosi vireetä. Vaikkei ollutkaan mitään musiikkikouluja tai muita. Soitettiin vaan kavereitten kanssa, ja siinä kehittyi.

Luin kerran Helsingin Sanomista Tavastian tulevaa ohjelmaa. Siinä oli kolme suolahtelaista bändiä, Machine Men, Swallow the sun ja Orffit. Aika hienoa, että näin pieneltä paikalta on tullut niin paljon hyviä bändejä.

Lukion jälkeen pidin välivuoden ja olin Suolahden nuorisotoimella töissä.

Sitten muutin Korpilahden kautta Jyväskylään. Kun nyt tapaa ihmisiä, jotka tuntevat äänekoskelaisia, he sanovat aina että äänekoskelaiset ovat erityisen mukavia ihmisiä. Täällä ihmiset ovat kuulemma helposti lähestyttäviä. Äänekoski on viiriili paikka. Voisin ehkä joskus kuvitella asuvani jälleen täällä. Nykyään ei ehdi usein käydä, kun on lapsia ja viikonloppuisin keikkoja.

Täällä kaikki tuntevat toisensa. Se on sekä hyvä, että huono puoli.

FAKTA Kimmo Ojala - syntynyt 30.5.1971 Suolahdessa - asuu Siivikkalassa, vaimo ja kaksi lasta - soittaa Orffit-lastenyhtyeessä.

NOPEAT Suolahti vai Siivikkala?

- Siivikkala, sinne ollaan hyvin kotiuduttu.

Jalkapallo vai jääkiekko?

- Jääkiekko, tosin viime vuosina olen alkanut jalkapallon hienoutta paremmin ymmärtämään.

Alabama Riders vai Orffit?

- Orffit. Se on kuitenkin ollut jo 15 vuotta mun rakas työ. Ja mustana hevosena mainittakoon meidän folkpoporkesteri Kolja, jonka toinen levy julkaistaan syyskuun alussa.

Machine men vai Swallow the sun?

- Machine men illalla ja Swallow the sun sunnuntaisin aamuhetkiin.

Samoilla nurkilla asui kavereita joiden kanssa hengattiin ja jotka soittivat, joten oli luonnollista tarttua itsekin kitaraan.

Ensin soiteltiin ihan omaksi iloksi vaan, mutta sitten alettiin käymään keikoillakin. Niitä tuli paljon. Alabama Ridersillä käytiin ekan kerran Keski-

13

ÄKSY MIE S

Taiteilijat kuriin Me huolestuneet kansalaispiirit ollaan tällä kertaa huolestuneita taiteen tasosta. Kaikki taide on surkeaa. Taideväki pitää saada kuriin. Uudelleen koulutukseen joka iikka, jos muu ei auta!

Kuvataiteilijat eivät osaa tehdä sellaista taidetta kuin entisajan taiteilijat tekivät.

Jos niille antaa aiheeksi taistelevat metsot, ne liimaavat vanerille lasinpalasia ja heiniä ja ruiskuttavat ketsuppia päälle.

Sitten ne loukkaantuvat, kun niiltä kysyy, että missä ne metsot oikein on, ja se taistelu.

Taiteilijat kuvittelevat, että ihmiset haluavat ajatuksia herättävää ja vavisuttavaa taidetta. Väärin kuviteltu. Ei me haluta.

Me halutaan, että pysytään aiheessa. Ajatukset meillä on hereillä muutenkin. Ja vavisuttavia asioita me ei kaivata yhtään lisää, tässä on ollut huimausta muutenkin ihan riittävästi.

Eikä huolemme koske vain pensselinheiluttajia. Muotoilijat ovat vieläkin pahem-

14

pia. Ne yrittävät keksiä tuolia uudelleen, mutta saavat aikaan hyödyttömiä häkkyröitä, joilla ei voi istua. Ja kippoja ei pidä dreijata yhtään lisää, niitä meillä on jo kaapit ja komerot täynnä.

Säveltäjätkin ovat ulalla. Niillä on tietokoneet ja maisterin paperit, mutta yhtään sellaista kolmen minuutin kipaletta ne eivät saa aikaiseksi, että sen pystyisi viheltämään. Kertosäkeet eivät ole meneviä. Tukkaa kasvatetaan kun muuta ei osata. Pillit pussiin, jos ei onnistu!

Elokuvissakaan ei ole tullut käytyä vuosikausiin. Siellä menee vain filmejä, joissa nuoret kaupunkilaiset etsivät itseään.

Ketä se kiinnostaa? Jos ihminen ei löydä itseään, sen paikka on löytötavaratoimistossa eikä valkokankaalla. Ei mitään hapuilua vaan reipasta menoa ja hauskoja kommelluksia kehiin. Tappeluja ja seksiä sopivasti mukaan! Ja konnien pitää olla konnien näköisiä, niin kuin Åke Lindmankin oli. Muuten ei pysytä kärryillä.

Sama vika on teatterissa. Siellä esitetään ainoastaan kärsimysnäytelmiä. Vain joskus kesäteatterissa on hauskaa, jos ei sada eikä kahvipaikalla ole jonoa.

Tuntemattoman sotilaan jälkeen ei ole ilmestynyt yhtään sellaista kirjaa, joka olisi jaksettu lukea loppuun. Kirjat ovat täynnä pitkäpiimäistä jaaritusta. Vain hullut kelpaavat päähenkilöiksi. Kaikilla on bulimia ja pakkomielteitä. Syytetään vanhempia ja yhteiskuntaa, vaikka jokainen näkee, että itsessä on vika.

Meistä tavallisista ihmisistä ei kirjoita kukaan. Jos joku kirjoittaisi, se menisi kuin kuumille kiville. Voitaisiin sanella tarina nauhurille, jos kiinnostaa. Alussa olisi kaikenlaista vastusta ja riesaa, mutta kaikesta selvittäisiin, koska luonne on luja ja silmät siniset. Yhtään ei kiroiltaisi vaikka aihetta olisi.

Mustikanpoiminnasta olisi aineistoa monta kymmentä vetävää sivua. Siitä ihmiset tykkäävät, kun ämpäri täyttyy. Mutta on turha luulla, että parhaat mustikkapaikat paljastettaisiin. Se ei ole romaanitaiteen tehtävä. Ihmisen on itse löydettävä mustikkapaikkansa. Ja siinä sivussa itsensä.

Reijo Honkonen

36 · 2012

| Ä ks

“Suurella sydämellä, hyvällä saundilla ja hienolla fiiliksellä.”

TULOSSA 18.8.

puh. 050 587 2254

Lowbrow Blues Band

5

Tmi Janne Kautto Rakennuspalvelu J.Kautto Oy

Mikko Alatalo

• Uudisrakentaminen • Perustukset • Saneeraukset • Laatoitustyöt • Hirsirakentaminen • Suunnittelu ja valvonta

5

AVOINNA 09-02, AINA KAAVOJA NÄHTÄVILLÄ Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa (Hallintokatu 4, III kerros) ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi/kaavoitus).

• Ehdotus Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi nähtävillä 10.7.- 20.8.2012. Nähtävilläoloaikaa on jatkettu 20.8.2012 saakka (aiemmin 10.7.- 10.8.2012).

Nähtävilläoloaikaa jatketaan Äänekosken kaupungin ilmoitustaululla 10.7.-17.7.2012 olleen virheellisen kaavakartan vuoksi.

• Korttelin 3 asemakaavan muutosehdotus (Suolahti) nähtävillä 2.8.- 20.8.2012. Kaavassa kahta omakotitalotonttia laajennetaan lähivirkistys-, leikki- ja katualueiden suuntaan.

Kirjalliset muistutukset on toimitettava viimeistään 20.8.2012 klo.

15 mennessä os. Äänekosken kaupunginhallitus, PL 24, 44101 Äänekoski.

Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen 020 632 2035 K aavasuunnittelija Henriikka Nieminen 020 632 2036 Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@aanekoski.fi.

2.8.2012 Äänekosken kaupunginhallitus

VUOKRATAAN

Cittarissa To 2.8. Pa tapa juniemen Suussa Su htuu: Pe 3.8. Elo lavat lihais sen leipom at leikke on Uunituo Pajuniem reet herku leet en lihaisat La 4.8. Pa t, juniemen tuotteet Suussa Su lavat lihais at tuotteet Tervetulo a!!

HINNAT VOIMASSA TO–SU 2.–.5.8.2012 Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi

ER Ä

SHOKKIHINTAAN!

8

ER Ä

Energiaa rallihumuun!

Red Bull ENERGIAJUOMA 0,25 l tlk (5,40 L) sis. pantin 0,30€

Valio LUOMU Oltermanni JUUSTO

Tuore Ruodoton C- leikattu LOHIFILEE Norja

300

450 g (6,64 kg)

299

99

2 tlk

kpl

kg

HK naudan takuumurea SISÄ -JA PAAHTOPAISTI Suomi

1290

Kesäjanoon!

Olvi VIRVOITUSJUOMAT 1,5L Cola, Jaffa ja Lemon myös light sis. pantin 0,40€ (0,39 L)

149 kg

rs

Kesän GrilliHitti!

Lihamestarimme kalvottomat SPECIAL GRILLIPIHVIT possun ulkofileestä, Suomi

1299 kg

Grilli käy täysillä kierroksilla!

Paikanpäällä jauhettu liha on parasta! Helppoa, nopeaa, maistuvaa!

Atria perhetilan Oman grillin CM Lihamestarin BROILERIN OHUTLEIKE BROILERIN KOIPI - REISI NAUDAN PAISTIJAUHELIHA fileestä 480 - 600 g (8,31-10,40 kg) Suomi kg

pkt

Kesäherkku vailla vertaa!

KUKKAKAALI Suomi

199

plo

899

099

(2,09L)

099

kg

Joka pojan vihannes!

Atria Atrilli GRILLIMAKKARA 400g (2,48 kg)

Gourmet jäätelöä!

Sentimento NOCCIOLA JA TIRAMISU 0,95 L

499

100

kg

Uunituoretta!

Moilanen KOKOJYVÄLEIPÄ 400 g (2,98 kg)

119

kpl

Tunne vastuusi! Mukavaa popsittavaa rallin lomassa!

REILUNKAUPAN TEET VIHREÄT RYPÄLEET 3 makua, 60 g ps (8,33 kg) 500 g Espanja (2,- kg)

2

kpl

ps

UUSI ÄÄNEKOSKI

100

100 rs

2 ps

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

2h + k + parveke, 61,5 m2 Leinonkatu, Äänekoski Vapautuu 1.9.

020 632 3241 VUOKRATTAVANA

Suolahden keskustassa 1 H + KK+ KH 30m2 Rauhallinen taloyhtiö, 1-kerros.

Vapautuu tarvittaessa nopeasti.

Tiedustelut puh. 040 565 0941

Seuraava ÄKS 15.8.2012

HALUTAAN VUOKRATA OK-TALO TAI LOMA-ASUNTO/MÖKKI Työssäkäyvä 3-henkinen perhe etsii vanhempaa omakotitaloa tai talviasuttavaa mökkiä pidempiaikaiseen vuokraukseen, Ääneseudulta tai Uuraisilta. Myös pientä pintaremonttia vaativat ä Ks | 3 6 · 2 012 kohteet huomioidaan.

P. Anu 040 9676118 tai Mika 0400 688323

35 15

Cittarissa To 2.8. Pa tapahtuu juniemen : Suussa S Pe 3.8. Elo sen leipom ulavat lihaisat leik keleet on Uunitu P La 4.8. Pa ajuniemen lihaisat oreet herkut, juniemen tuotteet Suussa S ulavat lih aisat tuott Tervetulo eet a!!

HINNAT VOIMASSA TO–SU 2.–.5.8.2012 Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi

ER Ä

2

00

99

kg

0

90

8

99

pk t

Kesäherkku vailla vertaa!

KUKKAKAALI Suomi

1

49 kg

(2,09L)

kg

Uunituoretta!

Moilanen KOKOJYVÄLEIPÄ 400 g (2,98 kg)

1

1

99

rs

Kesän GrilliHitti!

Lihamestarimme kalvottomat SPECIAL GRILLIPIHVIT possun ulkofileestä, Suomi

12

99

plo

Paikanpäällä jauhettu liha on parasta!

CM Lihamestarin NAUDAN PAISTIJAUHELIHA Suomi

99

2 tlk

Gourmet jäätelöä!

Sentimento NOCCIOLA JA TIRAMISU 0,95 L

99

kg

Joka pojan vihannes!

Atria Atrilli GRILLIMAKKARA 400g (2,48 kg)

kpl

Kesäjanoon!

Olvi VIRVOITUSJUOMAT 1,5L Cola, Jaffa ja Lemon myös light sis. pantin 0,40€ (0,39 L)

HK naudan takuumurea SISÄ -JA PAAHTOPAISTI Suomi

0

3

450 g (6,64 kg)

99

12

Energiaa rallihumuun!

Red Bull ENERGIAJUOMA 0,25 l tlk (5,40 L) sis. pantin 0,30€

Valio LUOMU Oltermanni JUUSTO

Tuore Ruodoton C- leikattu LOHIFILEE Norja

8

ER Ä

SHOKKIHINTAAN!

19

kg

Helppoa, nopeaa, maistuvaa!

Grilli käy täysillä kierroksilla!

Atria perhetilan Oman grillin BROILERIN OHUTLEIKE BROILERIN KOIPI - REISI fileestä 480 - 600 g (8,31-10,40 kg)

4

1

99

00

kg

kpl

Tunne vastuusi! Mukavaa popsittavaa rallin lomassa!

REILUNKAUPAN TEET VIHREÄT RYPÄLEET 3 makua, 60 g ps (8,33 kg) 500 g Espanja (2,- kg)

2

kpl

ps

UUSI ÄÄNEKOSKI

1

00

1

00

2 ps

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

rs