ÄKS 40

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 4 0 · 2 6 . 9 . 2 0 1 2

Huima haastajan roolissa s. 3

Palvelutarjonnan alasajoa? s. 5

Opet - nuo arjen asiantuntijat s. 12-13

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 10.10.

Äänekosken laajin ja edullisin valikoima trikookuteita! alk.

6oo kg

Trooppinen männikkö Se on täällä! Selvä merkki ilmaston lämpenemisestä! Pässinrataa kulkeva hieraisee silmiään ainakin kahdesti: eksoottinen kasvi kasvaa keskellä havumetsää. Onko syynä ilmaston lämpeneminen? Pitääkö ryhtyä jännittämään viidakon villieläimen kohtaamista puolukkametsässä?

Onko ilmiölle luonnollinen selitys? Onko joku istuttanut liian suureksi venyneen vehkansa metsään? Kasvi on hyvinvoiva, mutta saa nähdä miten pärjää talven yli? Het hurjan jännä juttu.

Marjo Steffansson

Huonekasvi? Kasvihuoneilmiökasvi?

Koskikeskus, Äänekoski, puh. 050 336 1005 Avoinna ark. 9-17, la sop. mukaan.

Tervet oa Tervetuulloa tu tustu stum aaan tutu n ma kalav laviink ka nkke keihi ihinn XX pe XX .9..

28.9 klo -X klo XX 10-17X

Kalakaupan ammattilainen ON DOT O U R Tuore

SIIKi A

8

Suom

rilta

95

ER Ä

Tuore

IFILEE LOH , vacum

7

Norja

kg

Voimassa

.9.

to-la 27.-29

95

ER Ä

a Costa Ric

I K AH(3V ,98 kg)

kg

Voimassa

1

99

500 g s pk t/talou rajoitus: 2

.9.

to-la 27.-29

Ilman kort

tia 2,89

pkt

pk t (5,78

-31 %

kg)

ER Ä HERKKUTORILTA Tuore

NIERIÄ

9

Ruotsi

Saaristomeren

SAVU- ja KYLMÄSAVUKIRJOLOHIFILEE

1495 n. 600-700 g

95 kg

Voimassa to-la 27.-29.9.

kg

-20 %

Ilman korttia 18,90 kg

TARJOUSTAKUU SUOSIKKI 39LV valtakunnallinen 8x260.indd 1

PERUNAT

JÄÄSALAATTI

129

099

2 kg (0,65 kg) Suomi

K-PLUSSA-TARJOUKSISSA

AINA VÄHINTÄÄN

MARGARIINI 80 %

100 g (9,90 kg) Suomi

ps

600 g (3,32 kg)

199

ps

- 10 %

LISÄKSI K-PLUSSAPISTEILLÄ ETUSI JOPA

ER Ä

Flora Kulta

rs

HERKKUPAISTI

399 n. 1,2 kg

-31 %

Ilman korttia 2,89 rs (4,82 kg)

- 5%

HK Rypsiporsas

kg

-42 %

Ilman korttia 6,99 kg

Hinnat voimassa to-su 27.-30.9., ellei toisin mainita.

Asemakatu 22, 44200 Suolahti puh 014 443 3200 Palvelemme ark. 7-21, la 7-18, su 12-18

www.k-supermarket.fi

Herkkuto

20.9.2012 13.32

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 4 0 · 2 6 . 9 . 2 0 1 2

40/2012

Seuraava ÄKS ilmestyy 10.10.2012

Pertti Lemettinen Humanisti ja eläkeläinen Huima haastajan roolissa s. 3

Sinivalkoinen valhe s. 6

Opet - nuo arjen asiantuntijat s. 12-13

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 10.10.

Ruokasaarnaaja

9 Kuva: Terho Vuorinen

14

Toimittajalta Terho Vuorinen

X40

Olen yrittäjä, joten on luonnollista, että äänestän Kokoomusta. Haluan, että maaseutu pysyy elävänä, joten äänestän Keskustaa. Ääneni menee demareille, sillä minusta yhteiskunnan pitäisi olla reilumpi.

Eiku. Koska nyt tarvitaan toimia suomalaisuuden puolesta, äänestänkin persuja.

Mutta oikeasti on niin, että rahanvallalle pitää saada stoppi, siksi punainen viiva vasureille. Elämä ei voi jatkua, mikäli ympäristöstä ei pidetä huolta, joten valintani on Vihreä Liitto.

Kesäkuussa 17 vuotta täyttäneet Jarmo Uecker ja Karoliina Rytkönen kuuluvat niihin pelaajiin, joilta voidaan tällä kaudella odottaa läpimurtoa Huiman avainpelaajien joukkoon.

Huima haastajana koriskauteen Sami sanoo: Naiset ehkä pudotuspeleihin. Jämsenin kanssa mitaleille.

Miesten kausi on onnistunut, jos jumbosija vältetään.

Viime kaudella SM-hopeaa voittaneessa naisten joukkueessa kävi kesän aikana raju pelaajakato, kun peräti yhdeksän pelaajaa vaihtoi maisemaa. Menetyksiä on paikattu lähinnä junioreilla, joten katseet kääntyvät jälleen kerran kokeneeseen Kenya Robinsoniin. Robinsonin lisäksi joukkuetta vahvistavat amerikkalaiset Jasmin Holliday ja Porche Torrance.

Huiman onneksi täksi kaudeksi 11 joukkueen sarjaksi laajentunut naisten SM-sarja ei ole kärkeä lukuun ottamatta erityisen kovatasoinen, joten tälläkin joukkueella pudotuspelipaikka on täysin mahdollinen. Toisaalta mitalipeleistä puhuminen voidaan aloittaa heti, jos Sanna Jämsen pyörtää lopettamispäätöksensä.

Joka tapauksessa joukkueen valmentaja Mervi Nurmella on erinomainen mahdollisuus antaa lahjakkaille junioreille arvokasta peliaikaa, mikä tulee varmasti palkitsemaan Huiman tulevaisuudessa.

Miesten joukkueen pelaajarunko pysyi naisia hieman paremmin kasassa ja menetyksiä saatiin paikattua yhden kauden harharetkeltä keltapaitaan palanneilla Sami Mäntymaalla ja Henri Kajanderilla. Merkittävin muutos viime kauteen on tapahtunut penkin päässä, sillä Huima palkkasi Derrick Craytonin päävalmentajakseen.

Huiman miehistö on tiukan paikan ä Ks

| 40

· 2 012

Ukot senkun lyhenee (viiden pisimmän pelaajan keskimitta) 220 cm 210 cm

Naiset Miehet

200 cm

197,8 cm

200 cm 190 cm

170 cm

183,4 cm

181,2 cm

181,2 cm

180 cm

194,8 cm

Mutku. Kristillisdemokraatit on minulle se lähin vaihtoehto vaihtoehto, asunkin kirkon vieressä. Toisaalta kommunistit ovat ainoa porukka, jossa on taistelumieltä. Oho, SKP:llä ei olekaan ehdokkaita. Eikä RKP:lla, jota kyllä äänestäisin, sillä onhan minulla sukututkimuksen mukaan juuria länsinaapurissa.

Voi, voi. Valitseminen on joskus vaikeaa.

Niin myös politiikka itse, kuten olemme etenkin viime aikoina saaneet huomata.

Sekä paikallisesti, valtakunnan tasolla kuin globaalistikin.

Tähän hätään tarvitaan mediaa. ÄKS on moniarvoisuuden, avoimuuden, totuuden ja tietysti äänekoskelaisten puolella.

Haluamme paljastaa epäkohtia ja tehdä mielenkiintoisia juttuja myös politiikasta. Ja näin ehkä auttaa äänestäjiä tekemään sen oman valintansa uurnilla.

170 170 180 180 190 190 200 200 210 210 220 220

1997

2002

2007

2011

2012

Laskuissa otettu huomioon vähintään kolmanneksen kaudesta pelanneet pelaajat

edessä, sillä uudistunut miesten 1.divisioona tulee olemaan äärimmäisen kovatasoinen sarja. Isoin haaste joukkueelle on löytää korvaaja kaksi kautta Huiman peliä suvereenisti pyörittäneelle Trey Manningille. Kakkosvalmentajan paikalta kentälle hypänneeltä Pena Rannalta eväät löytyy, kunhan pelituntuma lisääntyy. Lisäksi Henri Kajander on tärkeä apu takamiesosastoon. Selvää kuitenkin on, että Huiman on palkattava kolmas ulkomaalaisvahvistus nimenomaan takakentälle. Tällä hetkellä joukkueessa olevat Andre Stephens ja Kenny Tribbett viihtyvät lähempänä koria. Stephens on jo osoittanut olevan kelpo vahvistus, mut-

ta Tribbettin otteissa on vielä paljon toivomisen varaa. Huiman tärkein tavoite tällä kaudella on välttää viimeinen sija ja sitä kautta putoaminen.

Naiset aloittavat kautensa 4.10. kotiottelulla jyväskyläläistä HonSua vastaan ja miehet kohtaavat 5.10. vieraskentällä Säynätsalon Riennon.

NET

Lue huomenna tarkemmat arviot tulevasta kaudesta ÄKSän nettisivuilta.

Sami Salmelin

Alkamassa on vaalikuu, lokakuu. Toivottavasti lokaa ei heitetä vaan keskustellaan asiallisesti. Kuten ÄKSän omassa vaalipaneelissa valtuustosalissa perjantaina 5. lokakuuta. Se on Harakan Timo, joka silloin puhetta johtaa.

Tervetuloa paikalle!

Vakio pals tat: Av aus

4

K a l ent e r i

6-7

Ruokasaarna

14

Äk sy mi es

14

3

Pikakelaus

Avaus

Sari Åkerlund

Ammattikoulun pihassa oleva roska-astia poltettiin sunnuntaina aamuyön tunteina. Asiaa tutkitaan vahingontekona.

Koivistonkylältä anastettiin harmaa Nissan-merkkinen avolava-auto. Asiaa tutkitaan moottorikulkuneuvon käyttövarkautena.

Kuntavaalien ehdokaslistat on julkaistu. Äänekoskella on 144 ehdokasta, joista naisia 59. Perussuomalaiset kasvattivat eniten ehdokaslistaansa viime vaaleihin verrattuna.

Suomi-rockin legendoihin lukeutuva Kari Peitsamo on nyt melkein meikäläisiä. Uuden Road Hogs -yhtyeen enemmistö on nimittäin Äänekoskelta.

Viime vuonna syntynyt urossusi tappoi parikymmentä lammasta Liimattalassa. Susi on majaillut ahkerasti Mämmellä, Järvenpäässä ja Kevätlahdessa.

”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”- sanotaan. Miten hyvin se sopiikaan moneen asiayhteyteen, niin hyvässä kuin pahassakin. Samoin se pätee myös yrityksiin ja palveluihin.

Ihmisillä on paljon odotuksia ja toiveita erilaisten palveluiden saamisesta omalta paikkakunnalta. Kuinka hyvin me niitä palveluita jo käytetään – voisimmeko vielä enemmän kiinnittää huomiota siihen. Puuttuuko meiltä täältä Äänekoskelta jotain oleellisia tuotteita ja palveluita mitä vielä tarvitsemme. Onko meillä mahdollisuus jonkun uuden aloittamiseen? Ideat ovat todella tarpeen ja samoin se että niitä hyödynnetään.

No miksi meidän pitäisi käyttää oman ”kylän ” palveluita ja tuotteita? No tietenkin siksi että saisimme seutukunnan uuteen loistoon – luotua uusia työpaikkoja, pidettyä vanhat työpaikat, kotiutettua verorahat meidän oman hyvinvoinnin takaamiseksi, tekemällä tästä vielä kiinnostavamman ja houkuttelevamman seutukunnan ulkopuolisten silmin sekä myös omienkin silmin.

Haastankin kaikki miettimään miten me voimme hyödyntää omalta osaltamme jo olemassa olevia yrityksiä ja palveluita ja mitä uutta me täällä tarvitaan. Ideoita otetaan vastaan ja jos niitä haluaa itsekin työstää eteenpäin niin neuvoja siihen löytyy mm. Ääneseudun Kehityksestä, Äänekosken Yrittäjät ry:stä.

Ja sitten vaan ne villeimmätkin ideat ilmaan, eihän sitä tiedä mikä huippujuttu siitä poikii!!

Sari Åkerlund, PoQuEn Oy - Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasiat kuntoon – Loikkaa seuraavalle tasolle Äänekosken Yrittäjien sihteeri

Äänekosken kaupunki hakee uutta talousjohtajaa. Talousjohtajan tehtäviin kuuluu Äänekosken talouden kokonaishallinta, taloudenohjaus ja rahoitustoimi sekä hankintatoimen johtaminen.

Powernet Oy on antanut 24.9. YT-neuvottelu esityksen koskien koko Äänekosken tehtaan henkilöstöä johtuen tuotannollisista muutoksista yhtiössä. Neuvottelut alkavat 3.10.2012.

0 X n ollas ta kymppiin Kuinka hyvin luotat siihen, että äänekoskelaiset ja Äänekoskella opiskelevat koululaiset ja opiskelijat saavat laadukasta opetusta tulevalla valtuustokaudella 2013-2016? Kympillä luotto tapissa.

Ala-Keiteleen musiikkopisto Helvi Kangas, vs. rehtori

”Musiikkiopiston asiat on hoidettu hyvin. Jos vain edellytyksiä kunnioitetaan, numero voisi olla enemmänkin kuin 10.”

10

Äänekosken lukio

POKE

Keskuskoulu

Keskuskoulu

Telakkakadun koulu

Hanna Janger, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Sirpa Rauhanen, äidinkielen lehtori ja lukiopettaja

Soile Vantila, luokanopettaja

Sanna Inkeroinen, erityisopettaja

Paula Huuska, kotitalousopettaja

"Koulut ovat jo säästönsä säästäneet, eikä lapsia ja nuoria voi laittaa kantamaan koko kunnan kuormaa.

Heillä on oikeus tulevaisuuteen!"

”Luotan siihen, että POKEn taloudessa opiskelija on edelleen ykkönen.

Teemme kaikkemme nuoren eteen, olipa hän sitten erityistä tukea tarvitseva oppija tai jatko-opintoihin suuntaava nuori.”

"Alakouluissa säästöjen ja sijaiskiellon jatkuessa opetuksen laatu kärsii, vaikka osaava henkilökunta tekee kaikkensa.

Toivottavasti jatkossa päättäjät eivät säästä lasten kustannuksella."

"Opetusryhmät kasvavat ja resurssit vähenevät entisestään. Tämä merkitsee sitä, että tärkeimpään tehtäväämme, lasten arjessa läsnäolemiseen, yksilölliseen tukemiseen ja kuuntelemiseen jää vähemmän aikaa."

"Äänekosken kouluissa on osaavat opettajat. Opettajat tekevät kaikkensa, jotta lapsi ja nuori oppisi, voisi hyvin ja viihtyisi turvallisessa oppimisympäristössä.

Mutta kun määrärahoja ei ole riittävästi, eivät opettajatkaan ihmeisiin yllä."

9

6

5

7

10

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi 4

4 0 · 2012

| Ä ks

"Hyväksytään, että teknisen toimialan ja sivistystoimialan on valmisteleva vuoden 2012 loppuun mennessä selvitys toiminnallisista ja taloudellista vaikutuksista, joita seuraisi tai olisi saavutettavissa Telakkakadun koulun uimahallin toiminnan lopettamisesta alkuvuoden 2013 jälkeen.” Kops.

Loppuuko uimapolskeet Suolahdessa?

Maanantaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa Suolahden uimahallin toiminnan suunniteltu alasajo tuli ainakin Sirpa Martinsille puskista.

- Nyt on talousnerot liikkeellä! Hallitus innostui korjaamaan Äänekosken kurjaa taloutta käärimällä hihat ja aloitti hurjat talkoot kaupungin talouden vakauttamiseksi ja keksi aloittaa toimet Suolahden uimahallin sulkemisesta.

Suolahden uimahallin sulkeminen halutaan selvittää mahdollisimman pian eli nopeutetulla aikataululla.

- Kun virkamiesjohto epäonnistuu... taas, kun organisaatiota ei suostuta uudistamaan ja tarttumaan niihin ongelmiin, jotka päättäjillä on silmien edessä, niin paniikkinappulaa painetaan. Investoinnit paisuvat paisumistaan, vaikka hallitus ja valtuusto on toistuvasti vaatinut toimitatapojen muuttamista ja veronmaksajien rahoista huolehtimista.

Näistä johdon epäonnistumisista maksavat kuntalaiset ja kuntalaisten vähenevät palvelut. On tämä saatanan surullista touhua, vailla järjen häivää, Martins puuskahtaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen ei ollut kokouksessa, mutta oli saanut tiedon päätöksestä.

- Olen erittäin pettynyt. Keväällä tehdyn päätöksen mukaan molemmat uimahallit jatkavat rajoitetuilla aukioloajoilla, kyllä pitäisi osata mennä keväisen päätöksen mukaan. Suolahden uimahalliin on tehty investointeja, ei ole mitään järkeä ajaa sitä alas. Olen tiukasti sitä mieltä, että uimahalli täytyy säilyä Suolahdessa. Soutaminen ja huopaaminen saa jo loppua, tuohtunut Kiiskinen tykittää.

Uimahallin henkilökunta on järkyttynyt ja vakuuttunut, että säästöt uimahallin sulkemisesta ovat marginaalisia.

- Meillä on Äänekosken uimahallin kanssa erilaiset asiakaskunnat, joten uimahallin on tärkeä paikka monelle. Ja nyt ollaan Telakkakadun kouluun tuomassa 150 uutta oppilasta. Tämä on hyvä toiminnallinen kokonaisuus, joka unohdetaan nyt yllättäen. Järjetön päätös, jota perustellaan huterasti kun katsoo talouskurimuksen kokonaisuutta.

Murheellista meininkiä. Ja meille tulee tällainen tieto suunnitelmista ihan yllätyksenä, kertoo Tuula Kovanen.

Kovanen kiittelee uimahallin asiakkaita, he ovat kompensoineet ylhäältä tulleen loan.

- Me jaksetaan olla ilolla töissä, vaik-

Ovi kohta kiinni Äänekosken perhetukikeskus sulkee ovensa vuodenvaihteessa. Perhetukikeskus toimii Äänekosken omana sijaishuoltoa tuottavana yksikkönä, joka tarjoaa asumisen lisäksi valvottuja lasten tapaamisia ja vaihtoja. Päätös talon sulkemisesta on jo vuodelta 2010, päätöstä on kuitenkin pyöritelty siten, että viimeinen kopaus asialle kopautettiin kesällä. Sosiaalityönjohtaja Outi Markkanen kertoo, että perhetukikeskuksen asiakkaat siirtyvät kukin oman elämäntilanteensa mukaisiin muihin kuvioihin.

Muut kuviot ovat edessä perhetukikeskuksen henkilökunnallakin, johtaja ja kolme ohjaajaa siirtyvät lastensuojelun perhetyöhön ja yksi vakanssi siirtyy lapsiperheiden kotipalveluun.

- Perhetukikeskus ei vastaa tällaisenaan sijaishuollon nykyisiä tarpeita. ä Ks

| 40

· 2 012

Lastensuojelulaki on uudistunut, ja perhehoitoa pidetään ensisijaisina keinoina.

Sijaishuolto voidaan toteuttaa muutenkin kuin laitoshoidolla. Tämä on juuri oikean suuntainen muutos: annetaan varhaista tukea ja tuetaan lapsiperheitä.

Markkanen kertoo, että lastensuojelun laitoshuollolle löytyy vaihtoehtoja.

- Sisältö on toisenlaista, mitä perhetukikeskus nyt tarjoaa. Tarvitsemme erityistä hoitoa ja muun muassa psykiatrista kuntouttavaa hoitoa.

Perhetukikeskus sulkee ovensa jo ennen vuodenvaihdetta, jos asiakassuhteissa tulee muutoksia.

- Loppuvuodesta uusia pitkäaikaisia sijoituksia ei enää tehdä, Markkanen kertoo.

Marjo Steffansson

ka selkänahkaa venytetään. Tämä on nyt viimeinen vintti, ja me yritetään pitää palvelut pystyssä.

Päätös tuli Markku Auvisellekin yllätyksenä.

- Pitää reagoida nyt sen mukaan. Vapaa-aikapuoli on pystynyt vastaamaan vakauttamisohjelmaan omalta osaltaan, Me allekirjoittaneet perhetukikeskuksen ohjaajat olemme useaan otteeseen tiedustelleet, milloin talon toiminta päätetään. Vastauksen saimme vasta nyt, ÄKS-lehden välityksellä.

Markkanen esittää lausunnossaan, ettei perhetukikeskus ole pystynyt kehittymään ajan vaatimusten mukaan eikä sisällöltään vastaa sijaishuollon tarpeita muun muassa psykiatrisen kuntoutuksen osalta.

Kaupungissamme toimii perheneuvola, nuorisopsykiatrinen poliklinikka sekä päihdeklinikka, joiden kanssa yhteistyömme on vuosia ollut tiivis. Henkilökunnalla olisi ollut halukkuutta kehittää sisältöään, jos tahtotilaa johdosta olisi löytynyt.

Varhainen tuki ja avotyö ovat arvokasta ja tärkeää työtä, sitä emme missään tapauksessa kiistä. Kaikille perheille se ei vain riitä. Markkanen viittaa myös lastensuojelulakiin, joka edellyttää perhehoitoa ensisijaiseksi sijoitusmuodoksi. Valitettavasti Ääneseudulla sijaisperheiden rekrytointi ei ole onnistunut. Sijaisperheitä ei ole, varsinkaan nuorille ja teini-ikäisille.

Ajat ja asetukset muuttuvat, vaan yksi asia pysyy: Äänekosken kaupunki tiedottaa työntekijöilleen tärkeäistä päätöksistä lehdistön kautta.

Ilona Kurkimäki-Mykkänen Raija Seppänen Raili Malkamäki Minna Vainiontaus Reetta Hänninen

olemme eläneet annettujen raamien mukaan. Palvelutarjonnan heikentäminen ei ole hyvä juttu ollenkaan, Auvinen muistuttaa.

Marjo Steffansson

MuistaX? Tasavallan

presidentti

Halonen palkitsi

Tarja

Äänekosken

perhetukikeskus Loden Arjen turvaaja 2010 -palkinnolla.

Perhetukikeskus palkittiin siitä, että se on luonut ympärilleen verkoston, joka koostuu entisistä työntekijöistä, asukkaista ja yrityksistä. Näin se on laajentanut perinteistä perhetukikeskusmallia. Perhetukikeskuksen toiminta on jo vuodesta 1946 lähtien turvannut arkea sellaisille lapsille ja nuorille, joilta puuttuu tavanomainen koti. Lode toimii niin, että vanhempien ja sukulaisten olisi mahdollisimman helppo tulla vaikeissakin tilanteissa katsomaan lapsia. Talo ja sen työyhteisö on luonut pitkäkestoiset suhteet lapsiin. Kunnallisalan kehittämissäätiö haluaa Arjen turvaaja -palkinnolla nostaa esille kuntatyön kannalta innovatiivisia ja esimerkillisiä tekijöitä.

5

Eilen tänään

Tapaht umat

Israel ei piittaa metsästysajoista

Musiikki

29.9. 1648

Hirvenmetsästys käynnistyy lauantaina 29.9. Keski-Suomessa lupia on myönnetty taas 4000 lapiosarven päänmenoksi.

Kuuluisin suomalainen salametsästäjä Israel Tarvainen syntyy joskus 1580-luvulla Koivistonkylän Muhluniemessä. Tämän Koiviston ensimmäisen itsenäisen tilan on perustanut Israelin isoisä, savolainen kaskenkaataja Antti Tarvainen, 1553.

Kohta Israelin isä, Pekka Antinpoika, siirtää pesueensa kuitenkin Keski-Ruotsin havumetsiin.

1600-luvun metsäsuomalaiset menestyvät hyvin, toisin kuin 1960-luvulla Tukholman siltojen alla pesivät finnjävelit. Tarvaisten vanhin poika Göran tunnetaan ennen pitkää nimellä ”Rikas Örjan”.

Israelista tulee legendaarinen salametsästäjien päällikkö Hasselfinne, joka kymmenien vuosien ajan ryöstää riistaa ja kaataa naisia. Legendaarisimmalla retkellään hurja suomalaisjoukko saalistaa yhdeksän kuormaa hirvenlihaa ja taljoja – pari hirveä jopa laillisten pyytäjien nenän edestä.

Juuri tämä jahti koituu Israelin kohtaloksi. Äänekoskelaismies tuomitaan Ramselen käräjillä 1652 niin hirmuisiin sakkoihin – 440 markkaa - että hän joutuu myymään tilansa, maansa ja jopa hopeisen vyönsä pojilleen, ja elämään lopun ikäänsä velkavankeudessa oman talonsa renkimiehenä.

27.9.

■■ klo 19 Romantiikan mestariteoksia. Olli Varonen, sello & Risto Lauriala, piano. Suolahtisalissa. Liput 15 euroa. Ennakkomyynti Äänekosken kulttuuritoimistosta Painotalolta. Konsertti on juonnettu.

29.9.

■■ klo 19 Improvisages yli 20v. juhlakonsertti. Suolahtisalissa. Liput 10 euroa. Konsertin kesto noin yksi tunti, ei väliaikaa.

30.9.

■■ klo 18 Laulu- ja soitinyhtye Rapsodia Kuki kivi. Jouko Takalan sävellyksiä. Taidemuseolla. Konsertissa mukana myös Aimo Karinen, tenori ja Maija Piitulainen, lausuntataiteilija. Liput 10 euroa, sisältää kahvit.

5.10.

■■ Shakewell Pub Markuksessa. Liput 5 euroa.

6.10.

■■ klo 14 Sydämellä Vaput - levynjulkistamiskonsertti. Äänekosken kaupungintalolla. Liput 10 euroa, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi. Tuore CD ja konserttilippu yhteensä 25 euroa.

7.10.

■■ klo 13 Epäortodoksinen Lied-konsertti.

Ensiesitys La Kala-oopperassa. Liput 12 euroa, varaukset numerosta 040 6856 477.

Teatteri ■■ Kun Kari-Pekka Kyrö puhui suunsa puhtaaksi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä, niin pian jutun kirjoittajaan, Jouni K. Kemppaiseen, otti yhteyttä elokuvaohjaaja Arto Halonen. Oli tammikuu vuonna 2009.

- Minä olin heti kiinnostunut. Sivalkoinen valhe -dokumenttielokuvan käsikirjoitus vaati syntyäkseen aikamatkan 1970-luvulle saakka, jolloin Suomessa alkoi järjestelmällinen dopingkulttuuri. Kun haluaa antaa kokonaiskuvan Lahden MM kisoista pitää hahmottaa iso kuva, jonka juuret menevät kauas, Kemppainen kertoo ÄKSälle.

Sinivalkoinen valhe on uskalias dokumenttielokuva, joka kertoo suomalaisen maastohiihdon raadollisen doping-historian ja paljastaa huippu-urheilussa vallitsevan valheiden verkon. Elokuvan ensi-ilta on 5.10. mutta se nähdään ennakkonäytöksenä KinoMikossa keskiviikkona 3.10. Paikalle saapuu alustamaan ja elokuvan lopuksi keskustelemaan elokuvan käsikirjoittaja Jouni Kemppainen.

- Sinivalkoinen valhe paljastaa uutta tietoa suomalaisen hiihdon ”menetelmistä”.

Tarkoituksena ei ole käräyttää lisää urheilijoita, vaan helpottaa kärynneiden taakkaa kertomalla kuinka järjestelmällistä kiellettyjen aineiden käyttö Suomessa ja maailmassa oli. Urheilijat ovat tässä pyörityksessä vähiten pahiksia, mutta muistuttaa täytyy, että jokainen näistä framille nousseista urheilijoista on tehnyt ratkaisun kepulikonstien käytöstä itse. Kukaan ei pakottanut heitä ottamaan vauhtia purkista.

Kemppainen muistelee suurta päivää, jonka piti olla suomalaisen maastohiihdon huippuhetki.

- Olin Helsingin Sanomien toimituksessa, ja päivästä tulikin yksi toimittajan urani jännittävin. Tietoa tihkui ja pikkuhiljaa katastrofin syvyys paljastui. Päällimäinen ajatus oli: ”Ei kai Harrikin..” ja mahdotontahan se oli sitten ymmärtää. Se tuli jo silloin selväksi, että nyt ei kerrota koko totuutta.

Elokuvassa haastatellaan urheilijoiden lisäksi doping-asiantuntijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin sekä valmentajia. Kun vanhoja turpeita nostellaan päivänvaloon, niin kaikki eivät tykkää.

- Vaikenemisen kulttuuri asian ympärillä on hämmentävä. Unohtamisargumentti on tässä kohtaa huono, kun asioita pompsahtaa esille aina uudestaan ja uudestaan, Kemppainen muistuttaa.

Kuorelahti: Minulle ei dopingia edes tarjottu ÄKS kysyi Suomen edustushiihtäjiin 1990-luvun taitteessa kuuluneen Huiman Timo Kuorelahden kokemuksia dopingista.

Tarjottiinko sinulle koskaan kiellettyjä tai myöhemmin kielletyiksi tulleita aineita?

– Ei tarjottu. En onneksi törmännyt asiaan missään vaiheessa. Jos olisin tiennyt, ettei huipulle ole asiaa ilman dopingia, niin sehän ois vienyt pohjan pois harjoittelulta.

Tiesitkö kenenkään kilpakumppanisi käyttävän tai epäilitkö edes?

– En. TUL:n seurassa hiihtäneenä ei minulla ei ollut käsitystäkään – paitsi mitä Aki Karvosen vuoden 1984 veridopingista puhuttiin.

Onko hiihdon dopingkysymysten loputtomassa vatvomisessa mitään hyvää?

- Ei ole. Saisi jo vatvominen loppua, niin kauan siitä on jo aikaa.

Aiotko mennä katsomaan elokuvan?

– En aio.

8.9.-14.10.

■■ Äänekosken Teatteri - Äitienpäivä. Ohjaus Kirsi Sulonen, lavalla Taina ja Pauliina Myyryläinen. Painotalolla. Peruslippu 12 euroa, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja varusmiehet 10 euroa, rinkilippu 5 euroa. Esitystä ei suositella alle 16-vuotiaille.

Esitykset: to 27.9 klo 19, la 29.9 klo 14, su 30.9 klo 14, to 4.10 klo 19, la 6.10 klo 14, su 7.10 klo 14.

7.9.

■■ Lasten teatteri Paavo Piraatti - musiikillinen merirosvoseikkailu. Klo 18-19 Koiviston seuratalolla. Liput 10 euroa. Tapahtuman tuotto menee Koiviston koulun leirikoulua varten. Järjestää Teatteri Eurooppa Neljä ja Koiviston koulun vanhempaintoimikunta.

Näyttelyt 5.9.-30.9.

■■ klo 12-17. Salibandy B-pojat, SM-aluekarsintaturnaus. Liikuntatalolla. Klo 12.00 Happee Elk-Urho, Klo 13.00 Ylöjärven Pallo-Ikaalisten Urheilijat, Klo 15.00 Ylöjärven Pallo-Happee Elk, Klo 16.00 Urho-Ikaalisten Urheilijat.

25.9.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Lylyharjussa.

Opastus 4-tieltä 18 kilometriä Äänekoskelta pohjoiseen.

29.9.

■■ klo 10 Cooperin testi. Suolahden urheilukentällä. klo 13 Piirikunnalliset heittokisat. Äänekosken Liikuntapuistossa.

2.10.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Sirkkaharjussa.

Opastus 69-tieltä.

Muut tapaht umat 29.9.

■■ klo 12-13 Henna Virkkunen Kahvila Korvassa (entinen Freesia) ■■ klo 15-17. Vasemmistoliiton vaalistartti.

Tule tutustumaan Vasemmiston ehdokkaisiin ja pelaamaan pari kierrosta bingoa. Voit voittaa käyttöösi: ehdokkaan ajan ja osaamisen. Miten olisi leipuri kotiin, soittaja juhliin tai haravointi pihaan? Kahvit tarjotaan!

2.10.

■■ klo 18 Suolahden kyläilta Suopungissa.

4.10.

■■ klo 17.30-19 Kirjailta kaupunginkirjastolla. Syksyn teemana on kohtaloita. Käsittelyssä Delphine de Viganin kirja No ja Minä.

"Ajattelen tasa-arvoa, veljeyttä ja kaikkia niitä asioita, joita opimme koulussa ja joita ei oikeasti ole olemassa ." klo 18-20 Oppia ikä kaikki -kunnallisvaalipaneeli. On lottovoitto syntyä Suomeen vai onko? Kaupungintalon valtuustosalissa.

Juontajana Timo Harakka. Kahvitarjoilu.

5.10.

■■ klo 18 ÄKSän suuri vaalipaneeli. Kaupungintalon valtuustosalissa. Juontajana Timo Harakka.

10.10.

■■ klo 18 Kruunupäinen käärme -tarinailta kaupungintalon valtuustosalissa. Kirsti Mäkinen kertoo Suomen kansan tarinoista, jotka vilisevät vainajia ja valekuolleita, kalmanhajua ja vaarallista kirkkoväkeä. Vapaa pääsy. Myynnissä kirjoja, arpoja ja kahvia.

Järjestäjänä Äänekosken Kalevalaiset naiset ry.

Kin omikko

■■ Maalauksia ilman käsiä - Paula Mustalahti. Kahvila Korppu, Sumiainen. Öljyvärimaalauksia syksystä talveen, hyvää tulee kun osaa.

■■ To Rome With Love ke 26.9. klo 19 to 4.10. klo 10 (VaippaKino)

■■ Vieläkö muistat kesän? Anne Saarisen akryyli- ja öljyvärimaalauksia. Avajaiset tiistaina 25.9 klo 17.30. Vapaa pääsy. Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16.Muut Tapahtumat

■■ Kuningas Litmanen pe 28.9 klo 19 la 29.9 klo 17 su 30.9 klo 17

Liikunta 22.9.

■■ Medusan perintö la 29.9. klo 19.30 su 30.9. klo 19.30 ti 2.10. klo 19

26.9-11.10

■■ klo 10 B-tyttöjen koripallon valtakunnan sarjojen viimeinen karsintakierros. Liikuntatalolla. Sunnuntaina 23.9 Jyväskylässä Monnarilla. Lauantaina liikkarilla pelit: klo 10, Huima -Pyrintö, klo 12, Honka 3 - Honka 1, klo 14, KU-68 - Huima, klo 16, Pyrintö Honka 3, klo 18, Honka 1 - Ku-68.

23.9.

■■ klo 10-14 Polkuretki Sumiaisten Hitonhaudan nuotiopaikalle. Lähtö Matinmutkasta. Tarjolla munkkia, arvontaa ja yhteislaulua. Järjestäjänä Äänekosken kaupunki ja Äänekosken 4H-yhdistys.

■■ Sinivalkoinen valhe ke 3.10. klo 18.30 la 6.10. klo 19.00 ■■ Vares - Pimeyden tango 5.10. alkaen.

Äksymyxiä Koriskausi alkaa, kaikki tasajalkaa vastaamaan kysymyksiin – jotka tosin eivät ihan pelkästään korikseen liity.

1. Huiman naiset voittivat keväällä SM-hopeaa valmentajanaan eräs Mervi. Ja sukunimihän on: a) Iso-Hollo, b) Kolehmainen, c) Nurmi, d) Ritola?

2. Kaikista eniten maaotteluita Suomen paidassa pelannut mies on Huiman kasvatti. Onko hän: a) Matti Heikkilä, b) Heikki Mikkola, c) Mikko Jokinen, c) Jouko Heikkinen?

3. Äänekosken kasvatti on koripalloillut olympiakisoissakin, minä vuonna: a) 1964, b) 1976, c) 1988, d) 2000?

4. Kun Huiman miehet nousivat ensi kerran SM-sarjaan, niin samana vuonna

ensi-ltansa näki: a) Tappajahai, b) Maa on syntinen laulu, c) Kauriinmetsästäjä, d) E.T.?

a) Antti Lehtonen, b) Jarmo Lehtonen, c) Kari Lehtonen, d) Timo Lehtonen?

5. Huiman naisten ikijenkin etunimi on Kenya. Mikä on Kenyan sukunimi: a) Anderson, b) Petterson, c) Richardson, d) Robinson?

8. Minkä sponsorin nimi luki Huiman pelipaitojen selässä ensimmäisellä SMsarjakaudella: a) Arava, b) Burana, c) Kerana, d) Sonera?

6. Eräs pienempi paikallinen seura haastoi tosissaan Huimaa junnukoriksessa muutama vuosi sitten, mikä: a) Hietaman Pallo, b) Koiviston Kipinä, c) Sumiaisten Kunto, d) Suolahden Urheilijat?

9. Kuka on Huiman koripallojaoston puheenjohtaja: a) Rolf Nyholm, b) Simo Salmelin, c) Hannu Penttinen, d) Kari Kiiskinen?

7. Kuka Turun Riennon miesten joukkueessa SMmitaleitakin 60- ja 70-luvulla voittanut pelaaja eläköityi Äänekosken Alkosta:

X PriX

10. Kuka Huiman entinen SM-sarjapelaaja on saanut viime aikoina enemmän näkyvyyttä teatterin saralla: a) Jouko Rytkönen, b) JukkaPekka Nikula, c) Risto Kotilainen, d) Matti Hämäläinen?

Oikeat vastaukset sivulla 12.

TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Suomalaisen maastohiihdon synkästä dopinghistoriasta kertova dokumenttielokuva Sinivalkoinen Valhe nousi juuri otsikoihin.

Kenen dopingjupakassa olleen, julkisesti syytetyn hiihtäjän isä edusti vuonna 1952 ÄU:ta ja oli töissä sellutehtaalla?

Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin Äänekoskelle ja 2 vapaalippua Sinivalkoisen valheen ennakkonäytyökseen 3.10 Kinomikkoon. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

X39 kysyi: kenen Äänekoskellakin vaikuttaneen artistin LP:stä tuli platinalevy vuonna 1977?

No, Jukka Raitanen eli Raitasen Jukkahan se Äänekoskella asui joskus. Vuonna 1976 julkaistun levyn nimi oli Vangin toive. Platinaraja ylittyi seuraavana vuonna.

Oikein vastanneita löytyi 7 kappaletta. Lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Ulla Immonen.

ÄKSän Suuri Vaalipaneeli!

Kuntavaalikuumetta mitataan jo löylymittarilla! Tule kuuntelemaan vastauksia (ja selityksiä) ja kysymään tiukkoja kysymyksiä kaupungintalon valtuustosaliin perjantaina 5.10. klo 18 – 20. Tilaisuuden juontaa teeveestä tuttu ja meidän oma Timo Harakka.

■■ Paneelissa pureudutaan kulttuuriin ja vapaa-aikaan, nuorisoon ja koulutukseen, terveydenhuoltoon ja vanhusten asemaan sekä yrittäjyyteen. Paikallisten puolueiden puheenjohtajat puolestaan saavat vastata kysymyksiin, jotka koskevat kuntataloutta. Luvassa siis vääntöä ja kääntöä ja sen seitsemän sortin mielipidettä. Ilta on taatusti täynnä kiihkeitä, mutta lyhykäisiä kommentteja. Tule kuulemaan ja kyselemään – ja kyseenalaistamaan! Tuo kaverisikin mukaan ja nostetaan Kosken äänestysprosentti tappiin!

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

Elektroninen sirkus ■■ Keitelejazzit vuonna 1990. Ne ovat Juha Hintikalle ja Jori Mäenpäälle paikka ja vuosi jolloin sana hengenheimolaisuus sai konkretian.

- Mä olin kuullut, että tänne on muuttanut joku muusikko, ja kun mä näin Jorin, tiesin, että tuossahan tuo on, Juha muistaa.

Vuosi vaihtui, tuli maaliskuu ja Improvisages syntyi. Vaikka nimi viittaa improvisaatioon keikoilla kuullaan läpisävellettyä musiikkia. Toki joskus riehaannutaan myös liruttelemaan mitä mieleen ja tunnelmaan mahtuu. Ennen kaikkea: musiikki on sidoksissa kuviin, runoihin ja lyriikkaan.

- Improvisages on keksitty sana eikä siis tarkoita mitään. Juoni on musiikin lisäksi visuaalisuus. Meillä on ollut alkuräjähdyksestä lähtien mukana kuva. Myöhemmin tuli laulut, runot ja taulut. Kaikilla maailmanluokan bändeillä tää on tuttu juttu, konserteissa kuullaan ja nähdään, se on kokonaisvaltainen paketti.

Improvisages on ollut välillä vähän hiljempaa, mutta aina on oltu olemassa. Nyt laitetaan potikat kaakkoon, kun juhlitaan 20-vuotista taivalta.

- Konsertin kokonaisuus on rakennettu Katri Valan lausuttujen ja laulettujen runojen ympärille. Lisäksi instrumentaalista musiikkia - sävellettyä ja improvisoitua - Ari Liimataisen maalausten ja Juha Hintikan valokuvien kera.

Maija Piitulainen on tullut mukaan vuosia sitten.

- Täällä Hintikoiden olkkarin lattialla oli Valan tuotanto levällään, kun aloimme työstämään juhlakonserttia. Pojat soittavat ja minä hämmennyn välillä, mutta ihan rauhaisin mielin. Tämä on upea projekti.

Sini Hintikka on ollut mukana aina, alkuun huoltojoukoissa ja diaprojektorin nappia painamassa. Nyt Sini laulaa.

- Kyllä mua aina jännittää ihan kamalasti. Opettajan ammatista on se hyöty, että sen hanskaa kyllä.

NET

Katso kuvia ja kuuntele Improvisagesia ÄKSän verkkolehdessä www.aksa.fi

Improvisages yli 20-vuotis juhlakonsertti Suolahti-salissa 29.9. klo 19 liput 10 €

X+1 Rakastaa: perhettä ja luontoa Inhoaa: kunnallispolitiikan riitelyä Henkilö: Jeesus Eläin: Englanninspringelsinspanieli Ruoka: sienipiirakka Juoma: maito ja välillä valkoviini Kirja: Donald Walsch: Keskusteluja jumalan kanssa Musiikki: Intouch Paikka: kesämökki Motto: Ole empaattinen muille ihmisille.

1. Luonto 2. Sijainti 3. Kauppapalvelut

8

4 0 · 2012

| Ä ks

teksti &kuva Tilda Hopia

Pertti Lemettinen

Humanisti virkamies

- syntynyt 15.8.1948 - naimisissa, kaksi aikuista lasta - kaksi englanninspringelsinspanielia - eläkkeellä, harrastaa marjastusta ja sienestystä sekä rajatietoutta

Pertti Lemettisestä tuli virkamies, vaikka luonne olisi sopinut paremmin kasvitieteilijäksi. Eläkkeelläkin mies palasi vielä kerran takaisin kaupungintalolle, tutun pöydän ääreen. Kunhan vaalit saadan alta pois, saa taas palata kunnolla takaisin eläkkeelle.

Pertti Lemettinen syntyi Kuopiossa 15. elokuuta vuonna 1948. Tarkoitus oli alkuperin syntyä Rautalammilla, josta Pertin äiti oli kotoisin. Ei kuitenkaan mennyt ihan niin kuin suunniteltiin.

- Äiti halusi tunnesyistä mennä synnyttämään Rautalammille, vaikka silloin asuimme Janakkalan kunnan Turengissä.

Synnytys oli kuitenkin niin vaikea, että piti lähteä Kuopioon. Siihen aikaan papereihin kirjoitettiin oikeasti se paikka, jossa syntyi. Niinpä ajokortissakin lukee Kuopio. Joskus ollut hauskoja tilanteita, kun on kysytty minkälaista oli asua Kuopiossa.

Turenkiin oli valmistunut juuri uusi sokeritehdas, johon Pertin isä pääsi töihin. Isä oli kotoisin Jaakkimasta Karjalasta. Perhe asui sokeritehtaan kupeessa asuntoalueella, jossa oli viitisentoista kolmen asunnon taloa. Yksi perhe asui yläkerrassa, kaksi alakerrassa.

- Asuntoalueen nimi oli Retuperä, ja olenkin monesti sanonut asuneeni ihan Retuperässä 12 vuotta, Pertti nauraa.

Työläisperheen elämä oli sellaista kun se oli. Turenki alkoi sokeritehtaan myötä kasvamaan aika lailla, perheitä muutti kaukaakin tehtaan luokse. Turengista tuli Janakkalan hallintokeskus.

- Olin ainut lapsi, eikä minulla ollut sisaruksia. Siitä olen vähän kärsinyt. Onneksi Retuperässä riitti kavereita, oli paljon samanikäisiä poikia ja tyttöjä, paljon oli leikkiä ja seuraa toisista. Olen silti sitä mieltä ollut, että kyllä pitäis perheessä olla useampia lapsia. Harmitti kun joutui leikkien jälkeen menemään yksin kotiin vanhempien luokse, kun toiset menivät sisarusten kanssa.

Pertti kävi kansakoulua neljä luokkaa, ja pyrki keskikouluun Hämeenlinnaan.

- Kuljin sinne päivittäin linja-autolla, matkaa oli noin 16 kilometriä. Keskikoulun aikana Turenkiin valmistui yhteiskoulu, johon siirryin lukioon ja koulumatkakin lyheni.

Lukion jälkeen Pertti kävi armeijan ja haki yliopistoihin. Hakemukset lähtivät niin Helsinkiin kuin Jyväskyläänkin.

- Minua kiinnosti lukiossa maantiede, kasvitiede, eläinoppi ja biologia. Ajattelin, että urani muotoituisi luonnollisesti sille alalle. Mutta en päässytkään Helsinkiin opiskelemaan niitä aineita. Sen sijaan pääsin Jyväskylään, jossa opiskelin pääaineina taloustiedettä ja sosiologiaa. Se oli vähän sattumaa, olisin päässyt suoraan opiskelemaan historiaakin.

Sosiologiaa varten piti kuitenkin käydä tenttimässä yksi kirja. Suoritin taloustieteestä approbaturin ja otin sitten pääaineeksi yhteiskuntapolitiikan. Jyväskylä oli mukava opiskelukaupunki. Se oli sitä ä Ks

| 40

· 2 012

vasemmistoradikalismin aikaa.

- Aika niukkaa oli elämä silloin. Eivät olleet nämä asumistuet kehittyneet mihinkään. Menin kesällä 1970 naimisiin vaimoni Siskon kanssa. Sisko oli lukenut ylioppilasmerkonomiksi ja sai aluksi sijaisuuksia yliopistolta. Ensin hän sai vain pientä palkkaa, mutta kuitenkin sen verran että pärjättiin.

- Olen joskus miettinyt, minkälainen elämä olisi ollut jos minusta olisikin tullut joku kasvitieteilijä. Luonteeni olisi ehkä sopinut paremminkin tutkijaksi kuin virkamieheksi.

Siihen aikaan Pertti oletti, että käy Keski-Suomessa vain kääntymässä ja palaisi opiskelujen jälkeen takaisin etelään.

Niin ei kuitenkaan käynyt.

Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi Sumiaisten kunnasta kunnansihteerin sijaisena. Siellä Pertti oli neljä kuukautta ja sitten pääsi samaan pestiin Uuraisille.

- Oli aika kova paikka mennä Sumiaisiin, kun ei ollut mitään kunnallista kokemusta. Uuraisilla työtehtävät olivat samanlaisia, joten siellä meni jo paremmin. Uuraisilta lähdin Konginkankaalle määräaikaiseksi suunnittelusihteeriksi.

Konginkankaalla aukesi kunnanjohtajan paikka, hain sitä ja minut valittiin talon sisältä siihen virkaan.

Kunta-ala voi olla rasittava, sen Pertti sai huomata kunnanjohtajana ollessaan.

Tuore kunninjohtaja oli vain 27-vuotias ja liian sinisilmäinen.

- Kuvittelin että se on virkatyötä, olen päivän töissä, osallistun johonkin tilaisuuteen ja se on siinä. Mutta siinä olikin yhtäkkiä julkisuuden riepoteltavana, kaikki tunsivat ja saivat sanoa minusta mitä halusivat. Se heijastui väärällä tavalla koko perheeseenkin. Kunnanjohtaja ei ollut ihminen, vain kunnanjohtaja.

Konginkangas oli pieni maalaispitäjä, jossa yhteiskuntaluokkien erot näkyivät.

Moni kävi töissä Äänekosken tehtaalla, sieltä tuli vasemmistolaista työläisvaikutelmaa. Talolliset olivat erikseen.

- Ilmapiiri oli välillä hankalaa. Kun tuli aika äänestää liittymisestä Äänekoskeen, järjestettiin ensin kansanäänestys, jossa 53 prosenttia vastusti yhdistymistä. Valtuusto kuitenkin päätti liitoksen puolesta. Se oli todella tiukka äänestys.

Konginkankaalla oli 17 valtuutettua, joista yksi äänesti tyhjää. Äänet jakautuivat kahdeksan ja kahdeksan, joten puheenjohtajan ääni ratkaisi.

- Siitä tuli kauhea mellakka. Kunnan työntekijät jakoivat ruusuja valtuutetuille, jotka olivat äänestäneet yhdistymistä vastaan. Meille kotiin alkoi tulemaan puhelinsoittoja. Sitä voisi sanoa jo puhelin-

häirinnäksikin.

Osa konginkankaalaisista meni katkerina hautaan saakka. Nyt kylätoimi on elpynyt, ja Konginkankaalla menee taas hyvin. Äänekoskella Pertti siirtyi kehitysjohtajaksi.

- Virka oli rakennettu vähän tyhjän päälle, ei ollut toimivaltaa eikä oikein tilaa toimia. Sitä virkaa ei monta vuotta kestänytkään. Täällä oli pitkään ympäristösihteerin virka auki ja sitä hoidettiin tilapäisjärjestelyillä. Minulta kysyttiin, olisinko halukas hoitamaan virkaa ja olinhan minä.

Pertti otti ympäristösihteerin viran tosissaan. Hän kävi opiskelemassa yliopistossa luonnontieteitäkin.

- Tunsin olevani lähellä sitä lukioajan haavetta. Yliopistossa oli jännää, kun oli minä ja parikymppisiä opiskelijoita.

Kerran tuli puhettakin siitä, minkälaista elämä oli 60-luvulla. Minä sitten kerroin, kun opettajakin taisi olla vähän nuorempi kuin minä.

Seuraavaksi Pertistä tuli kaupunginsihteeri. Sihteerin työhön kuuluivat myös henkilöstön asiat, ja pian kaupungin työntekijät halusivat erikseen henkilöstöasioiden hoitajan. Niinpä Pertistä tuli henkilöstöpäällikkö. Monenlaista virkaa on ainakin hoidettu.

- Jäin toukokuun alusta virallisesti eläkkeelle, vaikka poissa työelämästä olen ollut helmikuun puolesta välistä lähtien. Oli kaikenlaisia vapaita ja muita ylitöitä käyttämättä. Ensin olin osa-aikaeläkkeellä, jolloin tein kolmea päivää viikossa. Silloin soppeutui vapaaseen elämään.

- Kun pääsin elääkkeelle, olin ihanaa ettei tarvinnut herätä aamulla aikaisin töihin. Siitä tuli vapautunut olo.

Eläkepäivät ovat kuluneet polttopuita tehden ja kahden englanninspringelsinspanielin kanssa lenkillä käyden.

- Meillä on Mämmensalmen alueella hienot lenkkimaastot. Ollaan tykätty aina mökkeilystä, siellä harrastetaan marjastusta ja sienestystä, jonkin verran kalastustakin.

Pertti ei ymmärrä, miten joillakin voi olla ikävä töihin.

- Monet sanovat että on muka liikaa aikaa kun on eläkkeellä. Sehän on mahtavaa!

Elokuun lopulla Pertille tuli puhelu kaupungintalolta. Pyydettiin auttamaan vaaleissa.

- Kävin täälläkin ensin juttelemassa asiasta. En kauhean innokkaasti lähtenyt mukaan, ja sanoin heti alussa etten

ala olemaan kahta kuukautta kahdeksasta neljään. Olen täällä silloin kun tarvitaan. Jonkun täytyy ottaa vastuu vaalien kokonaisuudesta, ja musta tuli sitten valiokunnan sihteeri. Sanoin kuitenkin jo heti aluksi, että seuraavissa vaaleissa en ole enää käytettävissä. Korkeintaan voin olla puhelimessa neuvova senior advisor, Pertti nauraa.

Siinä Pertti nyt istuu, vanhan työpöytänsä ääressä. Mitä kuuluu tällä hetkellä Äänekoskelle?

- Sanon ihan suoraan, etten ymmärrä tätä mylläkkää mikä täällä on nostettu.

Monta kuukautta mennyt, ja mitä tästä jäi käteen? Ei muuta kuin että muutama viranhaltija eläköityy eläkepaketin kautta vähän aikaisemmin. Täällä on sen ikäistä porukkaa johtoryhmässä, nuorimmatkin yli 50-vuotiaita, että koko porukka olisi eläköitynyt muutaman vuoden aikana ihan normaalisti. Ei olisi tarvinnut tehdä mitään paketteja, olisi tullut halvemmaksikin. Sitten oltaisiin mietitty, mitä virkoja yhdistellään. Tätä mieltä minä olen.

Meininki kaupungintalolla on muuttunut. Ei enää hymyillä niin usein kuin aikaisemmin.

- Täällä on vähän huono ilmapiiri ihmisten keskuudessa, eikä yhteishenki ole enää samanlainen. Enkä yhtään ihmettele.

Pertti ei ole ollut kauhean tiukka virkamies. Hän on aina ajatellut itsensä enemmänkin humanistina.

- Tottakai jotkin asiat on tärkeää mennä oikein, mutta eivät mitkään helkkarin pykälät ole elämän pääsisältö. Tässä talossa olen tullut aina juuri sen vuoksi hyvin henkilöstön kanssa toimeen. En tärkeile enkä käskytä. Ihminen saa enemmän aikaan, kun on myönteinen ilmapiiri.

Myös vaimo Sisko on kotoisin etelästä. Sinne on välillä tehnyt mieli muuttaa, takaisin kotikonnuille. Nyt kuitenkin pariskunnan kaksi lasta, Riina ja Jari, asuvat suhteellisen lähellä.

- Minusta tuli pappa vähän aikaa sitten. On mukava, että saa olla lähellä lapsenlasta ja nähdä usein. Jos perhettä ei olisi täällä, saattaisimme muuttaa takaisin Hämeeseen. Mutta kyllä se nyt näyttää siltä, että Äänekoskelle jäädään.

9

Pajunkukka laajeni Pajunkukan Antti Vainikaiselle ei yksi liike riitä. Viime vuonna Vainikainen laajensi yritystään Viitasaarelle, tänä vuonna mies osti yritykset Muuramesta ja Jyväskylästä.

- Osaa kaupoista on mietitty jo kuutisen vuotta, mutta nyt vasta ajoitus oli hyvä. Yritysten omistajat ovat lähdössä eläkkeelle, ja olivat siksi halukkaita myymään.

Monen yrityksen omistaminen ei ole Vainikaista pelottanut.

- Onneksi yritysten omistajat ovat vielä hetken töissä yrityksissä, joten liikkeiden tavat tulevat tutuksi. Myös kaupunkien kulttuureihin täytyy tutustua, joka puolella on vähän erilaiset ostotottumukset. Yritykset muotoutuvat pikkuhiljaa omannäköisiksi.

Pajunkukan Vainikainen osti pian 19 vuotta sitten. Uusia laajennuskohteita ei ole, ainakaan vielä, mielessä.

- Päätin luopua valtuustosta, koska aika ei riitä paneutua asioihin kunnolla. Yritykseen voi mennä helposti 12 tuntiakin päivässä, aika ei riitä ylimääräiseen, Vainikainen harmittelee.

- Lisäksi istun oman liiton hallituksessa, joten siihenkin menee aikaa.

Vaikka Vainikaisella on joskus käynytkin mielessä, että yrittäjyys on aika rankkaa, kannustaa hän uusia yrittäjiä kokeilemaan siipiään.

- Lähtökohtana kannattaa selvittää, mille alalle on lähdössä ja tutustua alueeseen.

Pitää hankkia riittävä ammattitaito ja nöyrä mieli pitää olla, mutta samalla myös itse arvostaa ostaamistaan ja yrittämistä.

Tällä viikolla Vainikainen lomailee. Lopultakin. Jossain kaukana, sillä lähellä yrityksiä ei osaisi olla lomalla.

Tilda Hopia

Valmisuuniasennukset ja laatoitustyöt

• Uudisrakentaminen • Perustukset • Saneeraukset • Laatoitustyöt • Hirsirakentaminen • Suunnittelu ja valvonta

Tmi Janne Kautto Rakennuspalvelu J.Kautto Oy puh. 050 587 2254

Tärttämäentie 322 44100 Äänekoski Maria Kokko p. 040 511 9131

www.kokonpuutarha.fi

|

www.facebook.com/kokonpuutarha

Tukea yrittäjälle Jos yritysasiat mietityttävät ja tämännäköinen kaveri kävelee vastaan kadulla, niin nappaa hihasta ja kysy.

Myös sähköpostia saa laittaa.

K

un asiakas astuu Harri Rissasen toimistoon kauppakadulla, ei aina ole heti selvää millä asialla tässä ollaan. Onneksi Rissanen osaa selvittää sen nopeasti.

- Yrityksen perustamisesta omistajanvaihdokseen ja kaikkea siltä väliltä.

Lisäksi tässä huoneessa toimii ELY-keskuksen etäpiste ja täältä löytyvät myös Finnveran lainapalvelut.

- Tämä on siis muiden ohella yksi väylä hakea julkista rahaa ja tuotteistettuja palveluja, kuten esimerkiksi kasvuja kehittämispalvelu KAKEa. Monesti Rissanen lähtee tutustumaan yritykseen ihan paikan päälle; silloin on helpompi nähdä, mikä on meno ja mitä tarvitaan. Mutta osaavatko äänekoskelaiset yritykset hakea tukia?

- No täällä on kysytty milloin kissojen rabies-rokotuksista ja milloin lehmien utaretulehduksista, mutta useimmat kysyvät yritystuista.

- Monesti sanotaan että hakemusten täyttäminen on liian vaikeeta, mutta se on kaksi minuuttia ja 30 sekuntia kun hakemukset on tehty. Ja minuthan tänne on sitä varten palkattu, että hakemus-

hommat hoituvat.

Rissasen apua hakevat niin pienet kuin keskisuuretkin yritykset. Kriteereinä on siis alle 250 työntekijää ja alle 50 miljoonan liikevaihto. Kehittämisyhtiön palvelut ovat yrittäjälle täysin ilmaisia.

Eniten yritykset hakevat investointitukia. Se on hyvä juttu, koska se tarkoittaa sitä että ostetaan härveleitä ja koneita tai tulee lisää tuotantoneliöitä, joka taas tarkoittaa uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja paikkakunnalle.

- Täältä voi hakea myös maaseututukea. Yleensä oon ajatellut, että jos yritys liittyy jotenkin siihen, että käsillä tehdään ja investointi on sellainen alle 5 000 kokoinen homma, niin se menee maaseutupuolelle.

Jos mielii hakea investointitukeja, kannattaa se tehdä pian. Tai ainakin ensi vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2013 nimittäin loppuu vuodesta 2007 käynnissä ollut ohjelmakausi, jonka jälkeen investointitukien määrä tulee todennäköisesti laskemaan rajusti.

Tällä hetkellä suurimmalla osalla Äänekosken yrityksistä menee hyvin, ainakin Rissasen vinkkelistä katsottuna.

- Toisilla menee tosi lujaa ja osalla on tasainen meno. Siihen verrattuna mitä kuulee muualta, täällä menee mielestäni keskitasoa paremmin. On vähän sellainen meininki että "periks ei anneta".

Rissaselle saa soittaa, laittaa sähköpostia tai tulla käymään. Kadulla saa

vaikka napata hihasta, jos on kysyttävää.

- Ja jos en minä osaa yrittäjää auttaa, lupaan etsiä lisää työkaluja jotta yrittäjän asioissa päästään eteenpäin!

Tilda Hopia

Maalaismaisemaa

Saekesä Kulunut kesä jää historiaan yhtenä sateisimpana miesmuistiin. Poutapäiviä oli huomattavasti vähemmän kuin sadepäiviä. Juuri kun aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja sai itsensä kammettua aurinkotuoliin, tulla tupsahti vesisade. Ja kun sitten pääsi sateensuojaan, niin aurinko tuli esiin. Tätä kun teki kolme kertaa peräkkäin, niin tulipa luovutettua, mentyä sisälle sohvalle makaamaan aurinkolasit ja aurinkovoide kädessä. Siinä sitä sitten sadateltiin ja vietettiin laatuaikaa mökin poutaisessa sisäilmastossa. Taustalla soi Alatalon laulu aurinko paistaa ja vettä sattaa...taitaa tulla kesä. Ratio sai maistaa jalkapallon roolia ja lentää komeassa kaaressa järveen. Taisivat kalat tykätä Mikon laulusta, kun kalasaaliit olivat runsaita koko kesän.

Kaikkeen tottuu, niin sadekesääkin. Ulos mennessä reppu mukaan ja siihen kaiken sään vaatteita mukaan ja menoksi. Taisipa sateet myös nousta koko kesän puheenaiheeksi.

Maanviljelijän kannalta kesä ei ollut kummoinen. Keväällä kylvöt myöhästyivät sateiden takia ja ne tehtiin väkisin märkään maa-

han. Heinätyöt saatiin tehtyä sadepäivien välissä ja kesän ainoana poutaviikkona onnekkaimmat saivat myös kuivaheinät paaleihin.

Pohjanmaalla nähtiin keskellä kesää suuria tulvia ja useat tuhannet hehtaarit olivat veden alla. Oli siinä pohjanmaan emännillä ihmettelemistä kun suurpaalit uivat tuvan akkunan alla pitkin pihoja. Peltojen ojituskunto tuli testattua kunnolla.

Jos ojituksessa oli vähänkin häikkää, niin pellot olivat märkiä ja kasvusto sitten sen mukainen. Eläimet kulkivat laitumilla kurassa, polkien laitumien pinnat rikki.

Syksyä kohti odoteltiin poutaa.

Turhaan. Puinnit tehtiin sateiden ja kosteiden öiden lomassa. Ihmeen hyvin pellot ovat puimurit kestäneet. Välillä puimuri tykkäsi pellosta niin paljon, että päätti halata peltoa ja juntata itsensä siihen akseleita myöten. Satokin oli ihan kohtalainen ja jyvien paino yllätti positiivisesti. Öljyä kyllä on kuivurissa palanut.

Puintikosteus on ollut korkea ja ilmakin syksyisen kylmä. Toivotaan, että lähiviikkojen keli olisi poutainen, että kaikki saisivat sadonkor-

juun päätökseen.

Tällainen kesä pakottaa miettimään ovatko sääolosuhteet oikeasti muuttumassa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Etelä-Eurooppaa ovat helteet kiusanneet ja onhan pohjoisen arktisen alueen jääkannet pienemmät kuin koskaan. Ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Nämä kaikki ovat vähentäneet maailman viljojen ja muutenkin kaiken sadon määriä. Maailman viljavarastot ovat ennätyksellisen pienet, mikä nostaa raaka-aineiden hintaa ja siinä samalla meidän kaikkien ruokakorin hintaa kaupoissa. Maailman väkiluvun noustessa nopeasti, olisi kansallinen etu, että olisimme ruuan tuotannossa omavaraisia. Nälkä mahanpohjassa on ikävä tunne.

Katsoin juuri säätiedotusta televisiosta. Huomenna sataa ja paistaa, niin myös viikonloppuna. Jotenkin ei yllätä. Mutta Mette Mannosen hymy saa mielen iloiseksi ja auringon paistamaan tupaani, vai olisiko se historiaan jäävä hehkulamppu?

5. d (Robinson tietysti. Vaikka olishan Etyopia Richardsonkin hieno nimi)

alan liike/valmistaja tms, kuka muistaa paremmin?)

Markku Hytönen

Vas taukset: 1. c (Paavo Nurmelle on jo patsaita, milloin Mervi saa omansa?)

2. d (Heikkis-Jokehan tuo: 190 maaottelua!)

3. a (ÄU:n kasvatti Uolevi Manninen oli 202-senttisenä maajoukkueen pisin mies, kun Suomi pelasi hienosti Tokiossa 1964) 4. a (Tappajahai pyöri teattereissa Huiman koriksen juhlavuonna 1975)

6. b (vähän oli riitaisuutta joku aika sitten, ja vanhemmat siirsivät lapsiaan Huimasta Koiviston Kipinään) 7. c (Kouvo-koutsi Jyri Lehtosen isä Kari Lehtonen oli se pitkä "Ylähyllyn Myyjä")

9. a (korisjaoston veto on nyt Nyholmin Rollen hommia) 10. d (Teatteri Eurooppa Neljän tuottaja Matti Hämäläinen on jatkanut hommiaan toki myös koriksen puolella)

8. c (selässä luki Kerana, rakennus-

PALVELELEVA SUMIAINEN Puh. 040 546 2611 Heikkiläntie 33, 44260 Vihijärvi

12

4 0 · 2012

| Ä ks

Arjen asiantuntijat Kun kahvikupposen ääreen istahtaa joukko opettajia Äänekosken opetuskentältä, ei hiljaista hetkeä ole.

- Nyt tehdään semmoinen positiivinen juttu!

O

pettajuuden kirjo oli kahvipöydässä laaja: Sanna Inkeroinen Keskuskoulun erityisopettaja, Soile Vantila luokanopettaja Keskuskoulusta, Paula Huuska Telakkakadun koulun kotitalousopettaja, Hanna Janger Äänekosken lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Sirpa Rauhanen POKEn äidinkielen lehtori ja lukiopettaja sekä Ala-Keiteleen musiikkiopiston vs.

Rehtori Helvi Kangas. Ja terveisiä pöytään tuli vielä lastentarhanopettajiltakin.

Tulevissa kuntavaaleissa myös OAJ:lla on omat vaalitavoitteensa. Kun on tavoitteet tiskissä, niitä on hyvä peilata siihen, miten asiat ovat meillä Äänekoskella. Viesti opetuskentältä on selvä: Kaikilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen.

- Koulutus on kunnan peruspalveluista tärkein! Kuntapäättäjät ovat vastuussa siitä, että lapset ja nuoret saavat hyvät lähtökohdat elämälleen. Kaikken päät nyökkivät,

kun puhutaan laadukkaasta opetuksesta.

Lastentarhanopettajien viestiä toimitti Äänekosken opettajien paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen Paula Huuska: - On mahtavaa, että Suolahteen päätettiin rakentaa uusi päiväkoti. Siitä toivotaan tervettä tilaa, jossa on turvallista kasvaa ja tehdä töitä.

POKElla on sama ongelma. Opettajilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia eriyttää opetusta. Auttavia käsiä tarvitaan jo aikuisuuden kynnyksellä olevien oppijoidenkin kanssa. Kaikki nyökkäilevät. Apua tarvitaan jokaisella tasolla.

Keskustelu kääntyy kuumaan perunaan: Äänekoskella on käynnissä yt:t, jotka koskettavat myös koulumaailmaa. Sijaisia ei palkata ja opettajat laukkaavat luokasta toiseen.

- Alakoulussa suurimmat kärsijät ovat vitoset ja kutoset, joiden oletetaan osaavan tehdä ns. hiljaista työtä itsenäisesti, kun opettaja on tuuraamassa pienempien luokassa, kertoo Vantila.

- Myös minun asiakkaani kärsivät, kun ope otoilee kahta luokkaa, Inkeroinen komppaa.

- Yläkoulussa jotkut oppilaat tuulettavat onnesta, jos opettaja joutuu olemaan pois oppitunnilta. Työrauha on oppitunneilla silloin olematonta ja osa opilaista häviää

välitunneille omin luvin, Huuska tietää.

Pedagogiset tavoitteet eivät täyty. Ei, vaikka sairastunut ope on laatinut tarkan tuntisuunnitelman sairasvuoteeltaan apuun rientäneelle työtoverilleen.

- Sairastaminen on kurjaa, ja entistä on entistä kurjempaa, kun joutuu niiskuttamaan sängynpohjalla huonolla omallatunnolla. Kynnys sairaslomalle jäämiseen on korkea. Vaikka rehtorit kieltävät sairaana töihin tulemisen, niin kyllä meillä puolikuntoisena pyöritään, Inkeroinen sanoo.

Kaikki ovat yhtä mieltä: on tympeää tehdä työtä huonommin kun haluaa ja pystyy. Tällainen ”säästäminen” on näennäistä.

- On vaikea kuvitella, että tämä tuo todellista säästöä. Jossain se kostautuu kuitenkin, Vantila jatkaa.

- Koulujen momenteilta on säästetty mielestäni jo tarpeeksi. Ollaan yhdistetty lukiot ja pian päästään kahden yläkoulun malliin. Ovatko muut hallintokunnat joutuneet hakemaan näin radikaaleja ja isoja säästöjä toiminnoistaan, Janger pohtii ja kertoo, että Äänekoskella viihdytään lukiossa hyvin. Työilmapiiri on kannustava ja myönteinen.

- Kiusaamisprosentti lukiossamme on nolla prosenttia. Meillä on kansainvälisyyttä, aktiiviset opiskelijat ja työssään viihtyvät opettajat. Kahdesta lukiosta onnistuttiin

luomaa yksi toimiva koulu. Uhkana koemme mahdolliset lisäsäästöt lomautuksineen ja mahdollisesti ryhmäkokojen kasvut.

- Lasten etu ja virikkeellinen nuoruus on meille tärkeää, Kangas kiteyttää musiikkiopiston terveiset.

Opet ovat yhtämieltä siitä, että maailma muuttuu. Enää ei pärjää pelkällä liitutaululla ja liidulla.

- Kun kollegoilta kysyy, niin muualla ovat luokat paremmin varusteltuja. Lähestulkoonkaan kaikilla ei ole käytössään työkännykkää, ei videotykkejä eikä dokumenttikameroita. Telakkakadun koulua pyritään varustelemaan mahdollisimman hyvin niukkojen määrärahojen puitteissa, Huuska kertoo.

Tärkeinä painopisteinä nähdään erityisopetus ja toimiva oppilashuolto. Myös oppilaitosten yhteistyö koetaan arvokkaaksi. Äänekoskella tehtävä opinto-ohjaus saa kiitosta.

- POKElla näkyy maakunnallinen eriarvoisuus. Varhaista tukea saaneet pärjäävät paremmin. Äänekoskelaiset erottuvat edukseen, kiitos erityisopetuksen ja hyvien perusvalmiuksien. Ammattia oppiessa hyvät kädentaidot korostuvat ja auttavat opiskelijaa matkalla alansa ammattilaiseksi, Rauhanen kertoo.

Opettaja ei ainoastaan opeta. Opetussuunnitelmaan ei ole kirjattu äitinä, isänä, pappina ja kaverina olo.

- Mutta niitäkin me ollaan, sillä aikuisen ikävä näkyy oppilaissa. Haetaan huomiota, ja joskus se ilmenee häiriökäyttäymisenä, ja se taas saattaa olla yksi oppimisen este, Huuska ja Janger kertovat.

Se, miten Äänekoskella hoidetaan taloutta ihmetyttää.

- Kokonaisvaltaista näkemystä ja kauaskantoisia päätöksiä – niitä tämä kunta kaipaa. Perheissäkin suunnitellaan rahankäyttöä ja säästetään sukan varteen. Toisinaan syödään kaurapuuroa ja parempina aikoina mannapuuroa, mutta aina on lautasella oltava jotain suuhun pantavaa, Huuska muistuttaa.

Opetukseen kohdistetut resurssit ovat pienentyneet 2000-luvun aikana oleellisesti, mutta ei Äänekosken tarvitse ottaa mallia muista huonosti voivista kunnista ja nipistää kasvatuksesta ja koulutuksesta.

- Nyt on aika olla rohkeasti erilainen ja panostaa lapsiin ja nuoriin, Huuska opettaa.

Hei! Tästä jutusta taisi tulla positiivinen.

Naiset kiittävät kilvan hyviä työyhteisöjään ja työpaikkojensa ilmapiiriä.

- Ne ovat sellaisia asioita, jotta tätä työtä jaksaa tehdä.

Marjo Steffansson

Kahvitarjoilu ä Ks

| 40

· 2 012

13

ÄKSY MIE S

Lakia kansalle Kyllä se on niin väärin kun piti palata eduskuntaan jo syyskuun alussa, vaikka puolukat ovat myöhässä ja perunat nostamatta. Onneksi voidaan lainsäätäjinä korjata tämäkin porsaanreikä. Ensi vuonna kansanedustajan kesäloma loppuu aikaisintaan syyskuun puolessa välissä. Mikäli puolukat tahi pihlajanmarjat eivät ole silloin täysin pehmoisia, loma jatkuu ensilumille saakka.

Ei ollut häävi kesä meillä.

Tapahtumasta tapahtumaan pompittiin kuin aropuput. Mahat ovat täynnä rantakalakeittoa. Ruotoja syleksitään eduskunnan käytäville vieläkin. Ensi kesänä ei sitten rantakalaa, kiitos. Muuten säädetään laki, joka rinnastaa rantakalakeiton keittämisen pontikankeittoon. Siinä moni martta katuu tekojaan valtion kaapissa.

Yhtään ei ehditty kerätä voimia, ihan puhki ollaan joka iikka. Edes pehmeä paluu arkeen ei auttanut. Puolet porukasta nukahti jo Puhdistus-elokuvan alkuminuuteilla. Itseään säästämättä kuitenkin nuokuttiin raina loppuun, koska

meidät on vaaleilla rainoja katsomaan valittu. Vain kulttuuriministeri Arhinmäki poistui kesken esityksen, kun alkoi epäillä, että se on kulttuuritilaisuus.

Edessä on karmea syksy. Ihan pyörryttää kun sitä ajattelee. Kansa pitää saada kuriin. Se pitää saada tekemään enemmän töitä. Lomia pitää lyhentää ja vapaita vähentää. Eläkkeelle ei pääse kukaan niin kauan kuin sokeri suussa sulaa ja lämmin kakki tulee.

Huh, ja syytöksiäkin satelee, ollaan muka säädetty liian vähän lakeja. Ei tässä sentään joka paikkaan revetä. Siinä jää monta valiokuntamatkaa tekemättä, jos pitää hiki hatussa lakeja nysvätä.

Sitä paitsi lainsäädäntötyössäkin laatu ratkaisee. Muutama nerokas laki vuodessa riittää. Meillä on valmisteilla esimerkiksi laki, jonka mukaan kauppaliike voi jatkossa hakea lähestymiskieltoa häiriköille ja rosvoille. Eikö olekin nerokas idis? Rosvo takuulla säikähtää, kun saa päätöslapun kouraansa.

Ollaan vähän funtsittu, että kauppaliike saisi päätöksen yhteydessä tarran, jonka se voi kiinnittää oveensa. Kuvassa on

rosvo liina naamalla. Päällä on ruksi. Ei siis tarvitse osata lukea, että viestin ymmärtää.

Hallitus aikoo ehdottaa, että tarra voisi olla samankokoinen kuin koirien pääsyn kieltävä tarra on. Tai ehkä 0,7 kertaa isompi, tai pienempi. Työryhmä sitä ankarasti loppusyksyn miettii.

Oppositiolle ei tietenkään tämäkään laki riitä. Se haluaa laajentaa lain koskemaan myös karhuja. Koska lähestymiskieltolapun toimittaminen karhulle on käytännössä mahdotonta, oppositio ehdottaa, että maanomistaja saa kylttejä (6 kpl), jotka hän voi sijoittaa karhun kulkureiteille. Kyltissä on karhun kuva ja ruksi kuvan päällä. Karhu ymmärtää siitä kyllä yskän, ymmärtäähän koirakin olla tulematta kauppaan, jos ovessa on asioimisen kieltävä tarra.

Että tämmöisiä ovat kiireet meillä. Kohta pitää ottaa rokulia ja tulla sinne kotiseudulle, kun pyysivät kunnallisvaaleihinkin ehdolle. Mikäpä siinä, auringosta riittää valoa kaikille.

Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Onko ruoka kulttuuria?

O

nko suomalaisen ruoan haltuunotto Suomessa liian vaikeaa? Mikä tekee suomalaisesta ruoasta kulttuuria? Joku sanoo, että perinneruoat ovat aitoa suomalaista ruokakulttuuria.

Se ilmenee vanhoissa pölyttyneissä keittokirjoissa ja silloin tällöin maakuntatapahtumissa, joissa ikäihmiset muistelevat menneitä aikoja. Nuoriso hotkaisee samalla mikrossa lämmitetyn einespitsan kulttuurin kunniaksi. Ravintoloissa lämmitellään paholaisen hilloa geenimanipuloidulla soijalla syötetyn broilerin kyytipojaksi ja lisukkeeksi transrasvassa uitettuja ranskanpottuja sekä jenkkisalaattia. Joku rohkea saattaa herkutella norjalaisella ”kassilohella” pussikastikkeen kera. Kouluissa herkutellaan lisäaineilla kyllästetyillä jatkeaineilla. Joku sanoo sitten, että suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa metsästä, loiskahtaa järvestä tai tipahtaa ilmasta. ”Maan ja veen viljaa” nautitaan yleisesti muuallakin maailmasssa. Onko se sitten suomalaisen luonnon puhtaus? Sitä sen täytyy olla, mutta entä se kulttuuri.

Aikoinaan Valtiosihteeri Stefan Johansson vuonna 2008 kertoi ”Onko ruoka kulttuuria” -tapahtumassa seuraavaa.

On oivallettava suomalaisen ruokakulttuurin kulttuuri- ja tarinaperinnön tutkimuksen mahdollisuudet ja tärkeys. On oivallettava kulttuuristen ja taiteellisten

merkitysten ja kaikkiin aisteihin vetoavien lähestymistapojen ratkaiseva osuus suomalaisen ruoan tuotteistuksessa ja brändien rakentamisessa. Ruokaa voidaan vahvasti tuotteistaa myös eri taidemuotojen kautta. Tarvitaan tarinoita yhdistettynä elämyksiin, väreihin, tuoksuihin ja makuihin.

Valtiosihteeri maalaa suurella pensselillä maailmaa, mutta onko maali turhan kaukana. Tove Janssonin Muumilaakson tarinat ovat huomattavasti ajankohtaisempia ja opettavaisempia. Valtiosihteerin ”sanahelinän” vastapainoksi kreetalainen käy takapihalla poimimassa rosmariinit, mintut ja villivihannekset ja keittää niistä maukkaan sopan ja tarjoaa vieraanvaraisesti vierailleen. Koko ajan keskustellaan ja kieli on rikasta ja ymmärrettävää, vaikka - ja myös sen takia, että antiikin Kreikan filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles ovat taustajoukoissa.

Valtiosihteerin mukaan kuluttajat haluavat ruualta sosiaalisia merkityksiä ja moniaistista esteettistä iloa. Tietoa siitä, mistä ruoka tulee sekä yhdessä koettuja mielenkiintoisia hetkiä ruokaa valmistaessaan. Valtiosihteeri puhuu myös asiaa.

Lähiruoka on päivän sana, minkä ääni pitää kuulua kovaa ja lähellä. Pienissä määrin sitä on tarjolla jo suurissa marketeissakin. Ruokaosuuskunnat ovat lisääntymässä kiitettävästi lisäten täten

maaseudun toivoa selviytyä Suomen hallituksen maaseutuun kohdistuvasta vainosta huolimatta. Meistä kaikista puhtaan lähiruoan ystävistä riippuu Suomen maaseudun tulevaisuus. Se ei riipu yhdestäkään poliittisesta puolueesta. Niiden älylliset, epärehellisyyttä hipovat keskustelut maaseudun tulevaisuudesta on kiedottu utuiseen tulevaisuuden tahtotilaan – tulisi, pitäisi, olisi – ei johda mihinkään. Preesens on keskustelun ainoa aikamuoto. Tulevaisuus kuolee tänään.

Suomalainen ruokakulttuuri syntyy, jos niin haluamme. Se ei synny tyhjillä puheilla, ei toinen toistaan seuraavilla projekteilla, vaan aidolla ihmisten sitoutumisella meidän kaikkien lähimmäisten hyväksi. Samalla lähiruoan lisääntyvä kannatus loisi mahdollisuuden suomalaisen ruokakulttuurin synnylle.

Voisim-

me vihdoin luopua vaipoista ja potkuhousuista, joihin suomalainen ruokakulttuurikeskustelu on jämähtänyt aikuisten auktoriteettien puuttuessa.

Onko tie liian pitkä ja mutkainen, kun haluamme kulkea sen?

Jari Rossi Keittiömestari

PERJANTAINA 5.10.

PE 28.9

IGHT N Y T R A P G BLIN B U B S K N U H HO W S E V I L N A E A K U N LA UKIAI T A N N A H JO Ä Ä N E KO S K

5

I

TULOSSA 21.10.

PUBIRISTEILY TALLINNAAN!

Hunks Bubbling Party Night , pe 28.9 Äänekoski. Liput 10,Johanna Tukiainen Live show , pe 28.9 Laukaa. Liput 8,Johannan limusiini kurvaa illalla myös Äänekosken Kallioon...

ARWIDSSONINTIE 15- 17, LAUKAA | TORIKATU 5, ÄÄNEKOSKI

Helsinki-Tallinna-Helsinki m/s Baltic princess Legendaarinen pubiristeily on taas täällä. Varaa paikkasi.

Lue lisää www.pubmarkus.fi

AVOINNA 09-02, AINA

WWW.PUBMARKUS.FI VAALISTARTTI

SINÄ

PÄÄTÄT

taajamasusi ry

AIKAA

HH u u oo m im o! i o !

SUSIEN SIIRTOISTUTUKSET

JULKISUUTEEN! SUSIEN Kaikkia, joilla on jotain tietoa SIIRTOISTUTUKSET susien siirtoistutuksista Varsinais-Suomessa tai muualla JULKISUUTEEN! Suomessa, pyydetŠŠn mahdollisimman pian ottamaan yhteyttŠ Taajamasusi ry:n edustajaan, jotta asia saadaan selvitettyŠ.

Raine Hiippavuori, puh. 0500-833 802

Kaikkia, joilla on jotain tietoa susien siirtoistutuksista Suomessa, pyydetään ottamaan yhteyttä Taajamasusi www.taajamasusi.com ry:n edustajaan, Allekirjoita myšs adressi:jotta www.adressit.com/ asia saadaan selvitettyä. sudet_pois_taajamista Raine Hiippavuori puh. 0500-833 802 www.taajamasusi.com

ÄÄNEKOSKEN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA ÄÄNEKOSKEN TERVEYSASEMAN ALUEVASTAANOTTOJEN PUHELINNUMEROMUUTOS Äänekosken terveysaseman alue 2:n ajanvarauksen puhelinnumero poistuu käytöstä 20.9.2012. Siitä alkaen alueilla 1 ja 2 on yhteinen numero käytössä. Äänekosken terveysaseman aluevastaanottojen ajanvarauksen numero on 020 632 2821.

Muut puhelinnumerot säilyvät ennallaan.

PÄIHDEKLINIKAN PÄIVYSTYSAIKA MUUTTUU 1.10.2012 ALKAEN Päihdeklinikan päivystysvastaanotto 1.10.2012 alkaen avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-11.

Tiistaisin ja torstaisin ei päivystysvastaanottoa.

17.9.2012

Äänekosken terveyskeskus

Seuraava ÄKS

10.10.2012

Allekirjoita myös adressi: www.adressit.com/ sudet_pois_taajamista

SUOLAHTI-ILTA kuntavaaleista ti 2.10.2012 klo 18 alkaen Suolahden Suopungissa Ainutlaatuinen tilaisuus keskustella Suolahden palveluista sekä muista asioista. Suolahti-iltaan on kutsuttu kaikki suolahtelaiset kuntavaaliehdokkaat.

Kahvitarjoilusta huolehtii Suolahden nuorisotilat.

Lämpimästi tervetuloa!

Suolahden Kyläyhdistys ry

VAI RAHAA

ME ASUKKAAT

OLEMME

KUNTA

ÄÄNEKOSKI

”Vasemmisto antaa aikaa” Äänekosken Toribingossa la 29.9.2012 klo 15-17 Tule tutustumaan Vasemmiston ehdokkaisiin ja pelaamaan pari kierrosta bingoa. Voit voittaa käyttöösi ehdokkaan ajan ja osaamisen. Miten olisi leipuri kotiin, soittaja juhliin tai haravointi pihaan? Kahvit tarjotaan - Tervetuloa!

än vaaliteemalehdet ilmestyvät

10.10., 17.10., 24.10. ja 31.10. (tulokset ja ehdokkaiden kiitokset) EHDOKAS! Varaa pian ilmoitustilasi!

Pirjo Hakkarainen 040 565 0941, pirjo.hakkarainen@aksa.fi Cit

tarissa To.27.9. tap Pajuniem en lihais ahtuu: at maist Kuu Pe.28.9. uvat tuo Elosen le sankosken uun tteet, ituoreet ipomon Uutuus K la u kut u nituoree elloggs t tuottee Tresor 3 myynnis t, Jaam 0g mais sä Mylly t me 2000 ia n ismurop Paras Vie La.29.9. kpl a ketteja, r asvara k Valio Pr maistatu ofeel tuo arjalanp Lapinrilla s tteet my iirakka ja Suoraa yntiesitt le iv Rovanie konsule o k s e et! lyssä, U meltä m ntti laua utuus Va aistatuk ntaina k asan sessa, R lo 10-16 aisio Tor , Torino sipulike ino 3 viljan rma-ma helmi ja istatus nordic Tervetulo a!

HINNAT VOIMASSA TO–SU 27.–30.9.2012 Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi

Edullista ja maistuvaa Syökää kanaa!

Kariniemen kananpojan

COSTA RICA KAHVI

FILEESUIKALEET 520-650g maustamaton ja hunajamarinoitu (6,14-7,67 kg)

Syö juustoa, se kasvattaa luustoa Arla Natura

-46 %

3

KERMAJUUSTO 17%

99

2

99

rs

Pl Hinta ilman K-

49/rs ussakorttia 7,,40 kg) (11,52-14

Kalamestarimme suosittelee Täysin ruodoton

Äijänälkään herkkutanko evääksi!

Atria

KIRJOLOHIFILEE Suomi

9

500g (5,98 kg) raj. 2kpl/talous

NAUDAN ULKOFILE, PALA Suomi

GOUTER

1,6 kg (2,49 kg)

3

kg

19

tanko

Kupliva ja virkistävä janonsammuttaja

Todellinen myyntihitti Elonen

1,5l 4-pack sis pantit 1,60, raj 2/ talous (0,57 l)

540g/9kpl (2,57 kg)

COCA- COLA

RUISEVÄS

4

6,99/4-pack Plussakort tia sis. pantit 1,6 0 Hinta ilman K(0,90 l)

1

99

Pihvi päivässä pitää nälän loitolla CM Lihamestarin

kg

NAUDAN ULKOFILE PIHVIT Suomi

29

90

kg

Kruunaa kahvihetkesi makealla Moilas

1

99

kg

Hinta ilman K-

kg

2

99 kg

kpl

Plussakorttia

2,89/pkt) (5,78 kg

Kukko kiekuu myös syksyllä Laitila

Tästä muksutkin tykkää Kellogg’s

0,33l 12-pack (2,82 l) sis pantit 1,80, voim.

16.4.2012 alk.

total choco, choko nut, milk choco, 375g (7,98 kg)

KUKKO III-OLUT

12

TRESOR

89

Syksyn värejä salaattiin

1

2

99

12-pack

pk t

Todella maukas salaatti Makea

FRISEESALAATTI Suomi

4kpl/360g (8,31 kg)

39

4-pack

6

-31 %

HEDELMÄPERHOSET PAPRIKA 300g, Hollanti (3,33 kg)

-37 %

99

Suomi

90

99

99

POSSUN ULKOFILEE, PALA

kpl

Takuulla mureaa syysherkkua

500g (3,98 kg) rajoitus 2pkt/talous

1

00

00

pk t

UUSI ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

ps