Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t N R o 4 2 · 1 7. 1 0 . 2 0 1 2
Kesäpäivä Äänekoskella s. 3
Lähiruokaa s. 6-7
Mämmen mafia s. 11
Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 24.10.
Viheltäen menee
Turvallisuuden TekijäT
-kampanja ke–la 17.–20.10. McKinley Avenal/Clarinda untuvatakki (109,-)
3990
2 Esa Hintikka, sit T r a k T o r i a s e nTa j a
3 Raili Hintikka k i r j a s To nh o i Ta j a , e l äk e l ä i ne n
4 Esa Huovila n u o r iso T y ö n T ek ijä
5 Marja Kolari, sit er iT y iso h ja a ja , sija isä iT i
Adidas Ax Mid Goretex Peak huppari (125,-) -kenkä (130,-)
Halti Saala Drymaxx takki (249,-)
9990 1990
Rukka Matias/ Matilda tekninen aluskerrasto (34,90)
5990
ICEBUGIT
ovat saapuneet!
6
7
Leif Lindeman
Onni Parhankangas
yr i T Tä j ä , m u u s i k ko
r a k e nnu s m i e s
8
9
Raimo Poikonen Riitta Puttonen,sit T y ö n jo h Ta ja , el ä k el ä in en
va n er iT y ö n Tek ijä , el ä k el ä in en
Varmaa pitoa talven liukkaille!
Kävelyyn:
Juoksuun:
Cortina 165,- Attla Creek 155,- Pytho Speed 175,-
185,179,-
Viime talvena nämä loppuivat kesken, joten tule nopeasti hakemaan omasi
Kauppakatu 6, Äänekoski, 0207 189 800 Asemakatu 11, Suolahti, 0207 189 807
niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi
10
11
Harri Saastamoinen,sit
Liisa Santala
m y ynT i e d u s Ta j a
e l ä k e l ä i ne n
12 Piia Soininen
P o l iiT T in en sih T eer i, T Tm , sa ir a a n h o iTa ja
13 Ann-Niina Turunen
ko u l u n k äy n n in o h ja a ja , sija isva n h em P i
EHdOKKA AMME KIERTUEELLA:
www.kda anekoski.neT
6990
la 20.10 klo 10- CiTymarkeTin Piha/aula k l o 1 5 . 3 0 s i s ä m i n i s T e r i Pä I v I R ä S ä N E N . s u 2 1 . 1 0 k l o 1 3 vä l i T Tä m i s e n Ta l ko o T- va a l i j u h l a va lT u u s T o s a l i s s a . m u k a n a k a n s a n e d u s Ta j a S A U L I A H v E N j ä R v I j a m u u s i k ko L A S S E H E I K K I L ä . m u s i i k k i a j a k a h v i Ta r j o i l u . T e r v e T u l o a !
Soya pusero
Vila satin
leggins
KESKUS-PUKIMO Äänekoski puh. 014 522234 Palvelemme ma-pe 9.30-18 la 9.30-14
10
asti e k h o Ota r tä!!! yhteyt
42/2012
Seuraava ÄKS ilmestyy 24.10.2012
Valtuutetut kartalla Matti Törmä kosketeltavana
10
23
Toimittajalta Terho Vuorinen
X42
Äänekosken kaupungin nettisivuille on ilmestynyt matkailuesittelyyn tarkoitettu video nimeltään ”Kesäpäivä Äänekoskella”. Videon nettisivulle on laittanut apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller. Hän on myös teettänyt videon yhteistyössä vapaa-aika toimen kanssa. – Video on tarkoitettu lähinnä ensi kesää varten Äänekosken markkinointija matkailun kehityksen edistämiseen, Möller täsmentää. – Videota voidaan käyttää myös Äänekosken markkinointiin esimerkiksi erilaisilla messuilla tai näyttää Äänekoskelle tuleville vieraille. Videon tuotannosta vastaa Swan Media Oy, joka on yksityisomistuksessa oleva paikalliskanava Jyväskylän alueella. ”Kesäpäivä Äänekoskella” on osa ohjelmasarjaa, johon kuuluu muitakin kuntia, kuten mm. Viitasaari, Petäjävesi, Konnevesi ja Laukaa. Swan Median kanava näkyy kaapeliverkossa Jyväskylän ja Muuramen alueella. Sen lisäksi, että ”Kesäpäivä Äänekoskella” on pyörinyt tällä kyseisellä kanavalla, sen voi löytää yhdessä muiden kuntien videoiden kanssa Swan Media Oy:n nettisivuilta. Videossa tutustutaan mm. Kapeenä Ks
| 42
· 2 012
kosken kalastusalueeseen, Äänekosken taidemuseoon, höyrylaiva Keiteleeseen, Wanhan aseman alueeseen sekä mennään lättähatulla Keitele Jazzeihin. Video kestää yli 20 minuuttia ja on sisällöltään runsas ja monipuolinen. Möller on sinänsä tyytyväinen videoon, mutta myöntää, että sitä voisi lyhentää. – Hyvistä kohteista on niin vaikea valita, mutta video on vähän liian pitkä. Lisäksi Äänekoskea on hankala markkinoida, koska täällä ei ole tapahtumien lisäksi muuta suurta houkutinta, kuten esimerkiksi huvipuistoa. Myös majoituskapasiteetti on niukka koko kaupungin alueella. Äänekoskella kaupungin markkinointia hoitaa mm. apulaiskaupunginjohtaja muiden töidensä ohella sekä vapaa-aika toimi yhteistyössä kaupungin johdon kanssa. Budjettia on Möllerin mukaan ”muutama kymmenen tuhatta” ja sitä on viime vuosina ”supistettu paljon”. Kaupungin vuosien 2011- 2012 talousarvioissa kaupungin markkinoinnista tai siihen suunnatuista varoista ei ole mainintaa, eikä myöskään vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Sen sijaan kaupungin nettisivuilla olevan Kaupunkistrategia
2010- 2015 asiakirjan mukaan kaupungin keskushallinnon (eli valtuuston, hallituksen ja niiden alaisuudessa toimivan keskushallinnon) tulee huolehtia mm. kaupungin kokonaisviestinnästä sekä markkinoinnista muiden asioiden ohella. – Kaupunginhallitus luottaa minuun ja Hannu Javanaiseen, eikä meidän tarvitse hyväksyttää kaikkia pieniä menoja, Heli Möller selittää. Apulaiskaupunginjohtaja toivoo tietysti palautetta ja kommentteja videosta. – Laitoin videon nettisivulle piristämään tätä ankeaa syksyä, koska siinä näkyy aurinkoinen kesäpäivä Äänekoskella. Toivottavasti kukaan ei pahastu siitä. Matkailunedistämisen tulevaisuuden suhteen Möllerillä on jo toiveita. – Äänekoskella ei ole oikein satsattu matkailuun. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos jokin kehitysyhtiö hoitaisi kaupungin matkailukehitystä. Katso video osoitteesta net http://www.aanekoski.fi/ajankohtaista/ajankohtaistakaupungista/uutiset/uutiset2/kesapaivaaanekoskella/ Riikka Lehikoinen
Puolueettoman lehden ei parane ottaa kantaa puoluepolitiikkaan – etenkään kunnallisvaalien alla. Hiljattain paluumuuttanut päätoimittaja ei ole oppinut vielä edes ymmärtämään, mitä kaikkea paikalliseen politikointiin liittyy. Muutamiin uusiin ihmisiin on sentään ehtinyt pinnallisesti tutustumaan. Onkin parasta paeta ihan vaan faktoihin. Ei tule tehtyä hätiköityjä johtopäätöksiä. Edes ÄKSällä ei ole luotettavia faktoja tulevaisuudesta. Nykyhetkestä ja menneisyydestä niitä riittää. Mökkimämmeläisenä oli hauska huomata, että Äänekosken kaupunginosista juuri Mämmellä on eniten valtuutettuja: kuusi 43:sta. Valtuutettujen aluejakoa käsittelevän pääjutun aiheeksi tulikin "Mämmen mafia". Journalistisin perustein siis. ÄKS ei ota kantaa, onko Mämmen kuusikko hoitanut hommansa hyvin. On oikein kysyä, pitäisikö mämmeläisten määrää vähentää, jotta alueellinen tasaarvoisuus toteutuisi paremmin. Hyviä ehdokkaita on muuallakin. Tässä ÄKSässä olevan kartan perusteella etenkin Alkulassa ja Honkolassa olisi nyt syytä miettiä syntyjä syviä. Ennakkoäänestys alkaa muuten tänään... Monen mielestä kotipaikka ei ole niin tärkeä. Ehkei, mutta jonkunlainen alueellinen tasapaino olisi silti hyvä säilyttää. Olen ehkä hölmö, mutta minusta vaalit ovat aina kiinnostavia ja myös hauskoja tapahtumia. Ehdokkaat ja puolueet ovat niin tosissaan. Syystäkin, sillä yhteiset asiat eivät hoidu ilman tekijöitä. Hatunnosto kaikille ehdokkaille! Olette tärkeällä asialla. Ja minä saan taas lisää tilastomateriaalia analysoitavaksi!
Vakio pals tat: 0-X K a l ent e r i
4 8-9
Kos k e t us
23
Äk s y mi es
24
3
Pikakelaus
Avaus
Anne-Liisa Palmu Jehut Äänekoskella Vaalit houkuttelevat suuretkin jehut Äänekoskelle kalastelemaan ääniä omalle puolueella. Parin viikon aikana täällä ovat jo vierailleet vihreiden Pekka Haavisto, keskustan Mauri Pekkarinen ja kokoomuksen Henna Virkkunen. Isot nimet saavat helposti väkeä paikalle; pitäähän se teeveestä tuttu poliitikko nähdä ihan livenä! Mutta eipä tässä vielä kaikki, julkkiksia nähdään Äänekoskella jatkossakin. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen pysähtyy K-citymarketin pihassa tänään keskiviikkona. Ensi viikonloppuna kristillisdemokraattien vaalikiertueella vierailee ministeri Päivä Räsänen, joka on paikalla lauantaina K-citymarketin aulassa. Sunnuntaina mukana on myös kristillisdemokraattien kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi. Ensi maanantaina Äänekoskella käväisee perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen. Viimeksi presidentinvaalien aikaan Äänekoskella vieraillut Pekka Haavisto toivoi, että vihreä kunta näkyisi Äänekoskella monessa asiassa. - Ympäristökysymykset ovat tietenkin tärkeitä, ne liittyvät liikenteeseen, kierrätykseen ja rakentamiseen, Haavisto kertoi K-citymarketin edustalla viime viikolla. - Tänään torikeskustelussa kaksi asiaa ovat nousseet ylitse muiden; työllisyystilanne sekä nuoret. Mielestäni valtiovallalla pitäisi olla iso vastuu siitä, että Suomeen saadaan lähtevien työpaikkojen tilalle uutta, mielenkiintoista työtä. Keski-Suomessa usein vierailevan Henna Virkkusen mielestä Äänekoskelle pitäisi saada myös pientuotantoa, vaikka Äänekoski mielletäänkin perinteiseksi tehdaskaupungiksi. - Pitäisi pystyä kehittämään elinkeinoelämää ja ylläpitää julkisia palveluja. Nämä haasteet koskevat koko maata. Äänekoski on Suomi pienoiskoossa, vahvuuksineen ja ongelmineen, tiivisti Virkkunen toissa viikolla.
16 Keskustan Sipilä 21 Vasemmistoliiton Tiainen
Muutoksen johtaminen 2000-luvulla Johtaminen on murroksessa kaikkialla. 2000-luvulla johdettavat ovat pidemmälle koulutettuja, heille maailma on paljon pienempi ja tutumpi kuin 1900-luvulla, ja tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä kaikki antaa valmiudet siihen, että johtaminen 2000-luvulla ei ole enää samalla tavalla yhden vahvan johtajan perässä kulkemista, vaan osaamisen, kokemuksen ja ajatusten jalostunutta jakamista ja niiden avulla tapahtuvaa päätöksentekoa. Yhden vahvan johtajan etsiminen ja hänen perässään toimiminen on mielestäni osoitus vastuun pakoilusta ja jopa älyllisesti laiskaa. Olennaista on, että ryhmä ihmisiä toimii selkeiden toimintaperiaatteiden mukaan. Kuntaliitokset mullistavat kuntien johtamiseen liittyviä vakiintuneita tapoja ja ajatusmalleja. Fuusiot ovat aina haasteellisia ja vaativat erityistä panostusta, jotta asioita saadaan parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin. Fuusiot ovat vaikeita myös yksityisellä puolella, koska fuusioissa on kyse aina kahden erilaisen kulttuurin yhdistämisestä. Fuusiot, liitokset, vaativat valtavasti kärsivällisyyttä ja yhteistä uskoa ihmisten hyvään ja vilpittömään pyrkimykseen. Liitokset vaativat siis paljon ihmisten välistä luottamusta. Sitä pitää rakentaa ja vahvistaa tietoisesti ja todistettavasti. Vaikeiden ja tunteita herättävien kysymysten käsitteleminen edellyttää osallisilta kykyä erottaa asiat ja ihmiset toisistaan. Suomalaisilla on paha tapa kytkeä oma persoonansa täysin jumiin esittämiensä mielipiteiden kanssa. Suomalainen ajattelee, että jos hän on jotain jossain asiassa sanonut, hän ei voi myöhemmin muuttaa mielipidettään. Ei vaikka kuinka olisi ymmärtänyt olleensa väärässä. Mielipiteen muuttaminen kun kertoisi hänestä, että hän on ”tuuliviiri”, joka ei ole luotettava. Suomalainen ajattelee, että kun hän muuttaa mielipidettään, hän menettää kasvonsa. Tämä on surkea lähtökohta yhteisten asioiden hoitamiselle. Yhteisten asioiden hoitaminen edellyttää kykyä katsoa asioita objektiivisesti ja kunnan etuihin kytkettynä, se edellyttää nimenomaan kykyä katsoa kärsivällisesti kuntalaisen, asukkaan näkökulmaa. Jo Albert Einstein totesi aikoinaan: ”Merkittäviä ongelmia emme voi ratkaista samalla ajattelun tasolla, joka ne on luonut.” Vaikeiden kysymysten kohdalla meidän jokaisen on oltava valmis katsomaan asioita uudesta näkökulmasta ja ottamaan se tärkein askel elämässä: askel kohti toista ihmistä. Oikeustieteen kandidaatti Anne-Liisa Palmu työskenteli Nokian matkapuhelinyksikössä lakimiehenä, lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1998-2005. Teoksessaan Nokia-vuodet (Atena, uusi laitos 2012) hän arvosteli epäeettistä johtamiskulttuuria, joka johti suuryrityksen työkulttuurin rappioon ja luottamuspulaan. Nykyään hän on yrittäjä, joka toimii mm. esimiesten ja johtajien valmentajana ja työnohjaajana.
0 X n ollas ta kymppiin Muuttuuko tahti päätöksenteossa tulevalla valtuustokaudella? Jos muuttuu 10, sama meno jatkuu 0. Tätä kysyimme uusilta ehdokkailta. Keskusta KD Kokoomus SDP Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Vihreät Riku Tulla
Otto Summala
Jani Korhonen
Jani Salo
Hasif Hamkar
Esa Hintikka
”Tahti muuttuu tulevalla valtuustokaudella, koska valtuuston vaihtuvuus on todennäköisesti suurta. Tämän myötä yhteistyö ja ryhmähenki toivottavasti kohenee merkittävästi nykyisestä sekä päätöksiä saadaan aikaiseksi nykyistä paremmin.”
”Uskoisin että vanhat valtuutetut ovat oppineet virheistään ja uudet tuovat lisää intoa kaupunginvaltuustoon. Siksi päätöksenteko on johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa tulevalla valtuustokaudella.”
”Toivoisin, että ehdokkaat jotka tulevat valituksi valtuustoon tekevät yhteistyötä kaupungin ja asukkaiden parhaaksi. Tuleva valtuustokausi sisältää kovia ja rohkeita päätöksiä, jotka onnistuvat vain reilulla yhteenhiileen puhaltamisella. Ei poukkoilevaa päätöksentekoa.”
”Tahti muuttuu, kun saadaan uutta väkeä valtuustoon. Kaksi pistettä tippuu siitä, kun vanha väki jatkaa samoilla linjoilla.”
”Suunnan on pakko muuttua. Kunta ei kestä, jos jatketaan istuvan valtuuston linjalla.”
” Jos asiat olisi minusta kiinni, niin prosessit nopeutuisivat. Totuttua päätöksentekokulttuuria on hankala muuttaa.”
8 4
7
7
8
9
5
Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi
(Vihreät kieltäytyivät vastaamasta ÄKSän esittämään kysymykseen.)
4 2 · 2012
| Ä ks
Nyt ei poliisi auta Hallintokuntajien johtajien huuto on otettava tosissaan, vaatii puheenjohtajistokolmikko. ÄKS:n viime viikolla julkistama johtamisongelmien taustapaperi on suututtanut osan kaupunginhallituksen jäsenistä. Ensi maanantain kokouksessa keskustellaan, johtaako luottamuksellisen muistion vuotaminen peräti tutkintapyyntöön poliisille. Keväästä asti kaavailtu puhdistus, jossa kaikki ylimmät virat kaupunginjohtajaa myöten olisi pantu hakuun, kaatui syyskuun valtuustossa. Suunnitelman taustalla oli johtavien viranhaltijoiden kanssa käydyt ylimääräiset ”kehityskeskustelut”, joissa ilmeni suurta tyytymättömyyttä varsinkin Hannu Javanaista kohtaan. Ainakin seitsemän kahdeksasta johtavasta virkamiehestä purki tuntojaan luottamuksellisesti kaupunginhallituksen ja –valtuuston puheenjohtajistolle. Kritiikistä koottiin kuitenkin koko kaupunginhallituksen käyttöön muistio, joka kiersi poliitikoilla virkaväännön värikkäissä vaiheissa. Koska kaupungilla on kiertänyt monia huhuja sekä muistiosta, asianosaisten motiiveista että itse johtamisen ongelmista, ÄKS katsoi, että myös kaupunkilaisilla on oikeus samaan tietoon, joka on ollut poliitikkojen päätöksenteon taustana. Epäluottamuslause johdolle ei ole kenellekään uusi asia. Poliitikot ovat nostaneet kissaa pöydälle ja muutkin lehdet kuin ÄKS ovat asiasta kirjoittaneet ja antaneet palstatilaa johtajuusongelman olemassaololle. Nyt kun henkilökunnan kanta tuodaan julki, homma muuttuu yllättäen poliisiasiaksi.
- Fokus kääntyy aivan väärille urille. Suurin ongelma meillä on se, että johtajuus ei pelaa, eikä suinkaan se, mistä muistio on päätynyt toimittajien käsiin. Se on kuitenkin myönnettävä, että muistion vuotaminen julkisuuteen ei ole reilua eikä hyväksyttävää, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Simo Salmelin painottaa. - Poliitikkoja on syytetty työpaikkakiusaamisesta. Kun hallitus on hoitanut esimiestehtäväänsä, se ei mene kaikkien pirtaan. Toisaalla taas kritisoidaan sitä, että valta on annettu virkamiehille. Miten tässä hullunmyllyssä hoidetaan luottamustehtävää, Salmelin jatkaa. Poliisi ei ole halinalle, jota voi pyytää apuun, jos on paha mieli. Pitäisi olla tutkintaan oikeuttava lakipykälän epäilty rikkominen. Onko hallitus oikea taho selvittämään pitääkö poliisi kutsua hätiin? - Eikö nyt olisi tärkeintä saada johtajuus kuntoon ja kunta uuteen nousuun? Hallintokuntien johtajat ovat arvioineet aidosti ja oikein johtajuusasiaa, eli meillä on todellinen ongelma. - Jos muistio olisi viety hallitukselle ja hallitus olisi saanut laatia ehdotuksen puheenjohtajiston sijaan, emme ehkä olisi tässä tilanteessa, kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Heikki Flinkman miettii. - Hämätään ongelma pelin taakse, ja koitetaan peitellä itse asiaa. Kun poliisia huudetaan apuun, niin peli on menetetty, valtuuston toinen puheenjohtaja Pekka Leppänen toteaa. - Talous kaatuu ympäriltä ja kaikki on sekaisin. Ei siinä
poliisit auta. Nyt on otettava hallintokuntajien johtajien huuto tosissaan ja tehtävä itse ongelmalle jotain, Salmelin napauttaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen (sd.) on kuullut muistion julkaisemisesta aiheutunutta harmia ja kysynyt Kuntaliiton lakimieheltä Riitta Myllymäeltä kantaa rikosilmoitukseen. ÄKS:lle Myllymäki kuitenkin arvioi, että poliisia lienee turha vaivata tutkintapyynnöllä. Rikosilmoitukseen soveltuvaa lakipykälää ei löydy. - Käytettävissäni olevien tietojen perusteella keskustelut eivät ole salassa pidettävää tietoa. Silloinkin vastuussa olisi virka- tai luottamushenkilö, jota virkasalaisuus koskee, ei missään tapauksessa toimittaja. - Luottamuksellisuus on hyvän hallinnon vaatimus.
Mutta luottamuksellisen tiedon leviäminen ensin kaupunginhallitukselle ja sitten lehteen ei mielestäni anna aihetta rikosilmoitukseen. Salmelin pitää poliisitutkinnan puimista turhana ajanhaaskuuna kaupunginhallitukselle. - Kyllä muistion julkaiseminen järkytti”, tunnustaa apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller, joka myöntää olleensa sekä arvioitu että arvion kohde. - Mutta en syytä lehteä. - Johtamisen ongelmat ovat todellisia. Virkamiesten on syytä miettiä johtamisen tapoja ja vastuusuhteita. Poliitikoiden on myös skarpattava ja saatava aikaan luottamusta.
Puiset äänestyskopit historiaa Työpajalla, Suolahden teollisuuskylässä, on tehty uudet äänestyskopit vanhojen puusta ja vanerista valmistettujen tilalle. Äänekoskella on tehty tärkeitä päätöksiä ruskeissa metalliputkesta ja markiisikankaisissa kevyesti siirreltävissä äänestykopeissa. Nyt koko kunnan alueella äänestetään yhdenmukaisissa kopeissa. - Nämä ovat originaalin mallin mukaan tehty. Huuskosen Joona hitsasi putket ja maalasi ne. Pöytälevy on Iisakki Ojalan käsialaa, kertoo metallityönohjaaja Kari Hallila. Ompelutyöt tehtiin Katulähetyksen Ideapajalla. Oikeanlaista kangasta etsittiin kissojen ja koirien kanssa. - Ruskea ei taida olla nyt muodissa. Kankaan väri ei saa olla minkään puolueen tunnusmerkkeihin viittaavaa, siksi ruskea. - Kopit ovat varustetut Äänekoskimustekynin. Nyt ei kuulemma enää äänestetä lyijykynällä, Hallila kertoo. Uusia koppeja valmistettiin työpajalla kaikkiaan 12 kappaletta. Ennakkoäänestys alkaa tänään.
Marjo Steffansson, Timo Harakka
Japanissa? – Ei, vaan Telakkakadun koulun työmaalla NCC: n työntekijöiden ja -johdon työpäivä Telakkakadulla alkaa joka aamu kello 6.55 keppijumpalla. Viitisen vuotta sitten eri puolilla Suomea NCC:n työmailla käyttöön otettu aamujumppa on todettu hyväksi päivänavaajaksi. - Jo pelkästään ennen yhdeksän kahvituntia sattuneet tapaturmat ovat vähentyneet radikaalisti jumpan ja lihasten verryttelyn avulla, kertoo insinööri Sanna Lehto. Telakkakadulla aamujumpan vetää työmaamestari Asko Korhonen. Keppijumpan yhteydessä käydään työporukassa läpi työmaan uutiskatsaus ja tulevan päivän tapahtumat. - Keppijumppa on otettu hyvin vastaan, Asko Korhonen kertoo.
Cittari on kyläkauppa
Lähiruokaa: Leipä: · Manninen ja Keurulainen, Konnevesi · Honkaranta, Niinilahti · Äijänen, Saarijärvi Peruna: · Hannula, Keitele
Tomaatti ja kurkku: · Ristonkorpi, Laukaa Kala: · muikku, Konnevesi · Rossin kala, Äijälä Liha: · Pohjoisahon tila, Laukaa · lammas, Äänekoski
Citymarket-kauppias Mika Lankinen liputtaa lähiruoan puolesta. Cittarista saa lähellä tuotettua ruokaa kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli todella runsaasti. - Määrät näin isossa marketissa täytyy olla suuret. Ei pärjätä ämpärillisellä, vaan meidän täytyy tarjota tuotteita kaikille halukkaille asiakkaille. Lankinen haalii tuotteita läheltä, joten hiilijalanjälki jää pieneksi. - Moni tuote tulee suoraan tuottajalta eikä välikäsien kautta. Ressitöntä possua saa haluttaessa, muikkujen pyrstöt sätkivät tiskissä ja tuore leipä tuoksuu nenässä. Miksi Citymarket on kyläkauppa? Siksi, että se on kauppiasvetoinen, eikä ketju määrittele sitä, kuinka monta hyllytmetriä on oltava mitäkin tuotetta. - Asiakkaat ovat valveutuneita. Lähiruokaa kysytään siinä missä luomua ja reiluakin. Pehmeät arvot näkyvät os-
toskäyttäytymisessä. Äänekosken Citymarket on kunnostautunut pallon säästämisessä. Juuri saatu ”Ympäristökauppa” -titteli on osoite siitä, että kauppa tekee tekoja huomisen eteen. - Suomessa naudanlihan omavaraisuus on 80 prosenttia, kun se voisi olla ihan hyvin täysi sata. Suomessa ollaan menossa hyvään suuntaan, sillä naapurissamme Ruotsissa lihaa tuodaan maahan puolet tarjonnasta. Lankinen muistaa ajan, kun oli Varkaudessa kauppiaana. Lähiruokaa ei saanut kuin ilmojen edellä. - Kotimaista perunaa ei tahtonut saada ja niin se meni sitten keväisin pastan myynniksi, muistelee kauppias ja nauraa makkeasti päälle.
Juusto: · Aura ja salaattijuusto, Äänekoski, Valio
Hunaja: Sumiainen
Jauhot: · ohra, speltti, ruis, vehnä, hiivaleipä, riihitetty, Konnevesi Ryynit: kaura, Konnevesi
Marjo Steffansson
Mehu, hyytelöt: · Riekon Marjatila Pylkonmäki Omena: Suolahti
Omavarainen Äänekoski Kuvitellaanpa hetki, että Äänekoski oli saari keskellä ei mitään. Pitäisi pärjätä pelkästään äänekoskelaisilla ruoka-aineilla. Heitettäisiin hyvästit maitosuklaalle, appelsiinimehulle ja kahville. Mitä sitten suuhunsa pistäisi? - Äänekoskella viljellään paljon viljaa. Pullaa saisi siis edelleen ja leivänkin leipominen onnistuisi. Perunaakin täällä kasvaa, ei tosin enää niin paljon kuin aikaisemmin. Ja tietenkin porkkanaa, kerrotaan Torppareiden tiskin takaa. Näin syksyllä luonnollisesti yhden jos toisenkin pihan omenapuut notkuvat lähes maahan saakka. Mansikoita, mustikoita, vadelmia, musta- ja punaviinimarjoja kerättiin kesällä. Puolukoita löytyy metsästä. Sokeria ei ole, mutta paikallinen hunaja, jota täältä saa myös luomuna, makeuttaa terveellisemmällä tavalla. Maitotiloja löytyy Hietamalta ja Paatelastakin. Maidosta voi tehdä itse vaikkapa jogurttia, viiliä tai voita, aurajuustoakin saisi edelleen. Uskaltaisikohan sitä kokeilla itse tehtyä juustoa? - Lihassakin on valinnanvaraa, on nautaa, sikaa ja lammasta. Aikaisemmin meiltäkin sai ostettua äänekoskelaisia kananmunia, mutta nykyään niissä pitäisi olla merkinnät. Suolaahan täältä ei saa, mutta toisaalta, eikös se ole epäterveellistäkin? Internetin ihmeellinen maailma tosin kertoo, että vielä 1500-luvulle saakka suolaa eroteltiin turpeestakin. Pitäisikö kokeilla? Tilda Hopia
6
4 2 · 2012
| Ä ks
Ruokaa omalta pihamaalta Lähiruokaa ei ole tarkasti määritelty. Se voi olla oman kunnan tai maakunnan alueella tuotettua ruokaa. Mutta sitä ei varmasti kukaan voi kiistää, etteikö omassa maassa itse kasvatettu ruoka olisi todellista lähiruokaa! Sumialainen Arppa Pulkkanen asuu Sumiaisten kirkonkylällä, lähellä Suharia. Silti suurin osa ruoasta tulee kaupan sijaan omasta pellosta omakotitalon nurkalta. - Tänä vuonna pellossa on ollut perunaa, porkkanaa ja sipulia, Arppa kertoilee. - Kaikenlaista muutakin on tullut vuosien aikana kokeiltua, mutta nyt on ollut niin huono kesä ja omasta kunnostakaan ei aina tiedä, miten jaksaa puu-
Kiitos asiakkaille menneistä vuosista, oli ilo palvella teitä lähes kolmetoista vuotta. Kiitos myös hyville ja luotettaville työntekijöille, sekä kaikille yhteistyökumppaneille. Nyt on aika siirtyä vapaalle ja antaa nuoremmille Annaemilialle ja Piialle mahdollisuus jatkaa yritystä, toivon hyvien asiakassuhteiden jatkuvan edelleen.
tarhaa hoitaa. Pihasta löytyy myös marjapuskia laidasta laitaan. Marjoista tehdään hilloa tai ne keitetään talvea varten mehuksi. Kalastushommat hoituvat 50 metrin päässä olevasta Keiteleestä. Aika vähän ruokaa joutuu hakemaan kaupasta. - En ole välttämättä sitä mieltä, että itse kasvatettu olisi aina jotenkin paremman makuista, mutta halvemmaksihan se tulee, Arppa miettii. - Aika paljon on tässä keittiön pöydässä syöty perunaa ja kalaa. Kokkailen niitä aina eri tavalla, mutta en tässä ala mitään reseptejä paljastamaan, Arppa naureskelee.
Kiittäen Pirjo Flinkman
Tilda Hopia
Tiedä mitä poskeesi pistät Itse teht y ruisleipä vaatii aikaa ja kärsivällisy y t tä, mut t a tulos on sen arvoinen. Ennen ruisleivän tekeminen oli niin itsestäänselvyys, ettei sitä kannattanut tallentaa edes keittokirjoihin; kaikkihan nyt ruisleipää osaavat leipoa! No, enää ei taida mennä ihan niin. Ainakin maa- ja kotitalousnaisten ruisleipäkursseille on ollut tunkua, niin naiset kuin miehetkin ovat valmiina oppimaan perinteisen ruisleivän teon. - Meillä oli pieni juttu ruisleipäkampanjasta ja Äänekosken kurssista sunnuntain lehdessä ja jo samana päivänä soiteltiin kymmenen aikaan aamulla paikkoja, kertoo kurssin vetäjä, Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki. - Kurssi järjestetään yleensä kurssilaisen kotona, sekin vaikeuttaa osaltaan kurssin järjestämistä. Tarvitaan paikka, josta löytyy leivinuuni.
Karppaus näkyy myynnissä Monet haluaisivat sataprosenttista ruisleipää, mutta sitä on kaupasta vaikea löytää. Usein ruisleipään lisätään vehnäjauhoja ja hiivaa, jotta taikina onnistuisi paremmin ja nousisi nopeammin. Jos leivässä on alle puolet ruisjauhoa, sitä ei enää saa sanoa ruisleiväksi. Esimerkiksi Vaasan Ruispaloissa ruista löytyykin tasan puolet ja Vaasan 100% ruispalaleivästä löytyy ruisjauhojen ja veden lisäksi hiivaa, sakeuttamisainetta ja emulgointiainetta. - Kotona tehty ruisleipä maistuu paremmalta, siinä on parempi rakenne ja ainakin tiedät, mitä syöt. Se tulee myös paljon halvemmaksi, Kivimäki neuvoo. - Ruisleipä kannattaa säilyttää paperipussissa, jossa se pysyy kauemmin hyvänä. Paperipussin päälle voi laitä Ks
| 42
· 2 012
taa myös muovipussin, jolloin leipä ei kuivu liikaa. Monet ovat innostuneet karppaamaan ja se näkyy leivän myyntiluvuissa. Kivimäki ihmettelee kuitenkin, että samaan aikaan kun leivän kulutus on laskenut on pullalla ja karkeilla herkuttelu pysynyt samoissa lukemissa kuin aikaisemminkin. - Vuonna 1950 suomalainen söi keskimäärin 45 kiloa ruista. Kolme vuotta sitten sama luku oli enää 15 kiloa.
Sähköuunikin kelpaa paistamiseen Ruisleivän leipominen vaatii pitkäjänteisyyttä ja malttia. Juurta täytyy odotella kauankin ja leivän täytyy antaa nousta rauhassa. - Juuren voi säilyttää ohuena kerroksena taikinasangon reunassa kuivuneena, jääkaapissa muutaman viikon tai pakkasessa, neuvoo ruisleipäkurssilla viime talvena mukana ollut äänekoskelainen Nanne Peuhkurinen. - Taikinasta otetaan juurta talteen noin kaksi desiä, sellainen nyrkin kokoinen pala. Jos taikinaan lisää hiivaa, se pysyy leivässä kolme leipomiskertaa. Perinteisesti ruisleipä on paistettu leivinuunissa, mutta sähköuuni ei ole kokeilulle esteenä. - Lämpötila ja -aika riippuvat uunista. Vaikka ruisleivän tekeminen vaatiikin aikaa, on se sen arvoista!
Sitten leipomaan!
Perjantaina 18.10. alk. klo 10 -
3
€ (sis. annos, voinokare ja juoma) MYÖS MUKAAN!
rauhassa. Tulos näyttää vähän kokkareiselta. Lisään mukaan ruisjauhoja ja siirrän astian peitettynä kaappiin. Sunnuntaiaamuna lisään jauhoja. Yritän vaivata taikinaa, mutta se repeilee, tarttuu käsiin eikä suostu muokkautumaan kivaksi tasaiseksi massaksi. Jossain vaiheessa huomaan, että taisin annostella jauhoja vähän liian reilulla kädellä.
Taikina on saanut kohota rauhassa, eli ainakin yrittänyt kohota muutaman tunnin, sillä kauhean suurta muutosta ei ole tapahtunut. Käännän taikinan pöydälle, johon se tarttuu kiinni heti. Yritän muotoilla jotain leivän tapaista. Ennen uuniin laittoa pistelen haarukalla leipiin reikiä. Ensimmäistä leipää en malta paistaa ihan tarpeeksi kauan, mutta seuraavan kanssa käy jo paremmin. Näyttää ja maistuu hyvältä!
Aloitan ruisleivän teon heti vähän oikaisemalla. En tee juurta itse, vaan laiskana käyn hakemassa sen Torppareilta. Kotona laitan pakkasessa olleen juuren jääkaappiin sulamaan. Seuraavana aamuna puolet juuresta pääsee taikina-astiaan. Sekaan lämmintä vettä ja sekoittelua. Mietin, että olisi ehkä kannattanut antaa juuren lämmetä huoneenlämpöisksi ihan
Lähiruokaa läheltä ja lämmöllä...
Luomuruisleipää ja luomuomenoita. Uutisjauhot, -ryynit ja -hiutaleet. Kankaan tilan perunaa:
Siikli, Van Gogh, Pito ja UUTENA Puikula!
Huom!
ke 24.10. Suklaatilan e-koodittomat
SUKLAAMAISTATUS
SUOTEKSIN
VARASTONTYHJENNYS TORSTAI 18.10. KLO 9-18
PERJANTAI 19.10. KLO 9-18
Keiteleentie 3, Suolahti Tule hakemaan parhaat päältä!
Tilda Hopia
7
Eilen tänään
Tapaht umat
16.10. 1968
Musiikki
Äänekosken Urheilijoiden 26-vuotias keihäänheittäjä Jorma Kinnunen voittaa hopeaa Meksikon olympialaisissa. Neuvosto-Latvian hirmukuntoinen ME-mies Janis Lusis ottaa kaikilta luulot pois räväyttämällä 90.10, mutta Kinnunen tempaisee viimeisellään 88.58. "Hatunnoston arvoinen suoritus", selostaja Paavo Noponen toteaa. Tulos parantaa Jorkun 1965 tekemää Suomen ennätystä 44 cm. Kunto on siis kohdallaan, mutta hirmuisimpaan iskuun Äänekosken pikkujättiläinen yltää seuraavana kesänä. Maailmanennätysheitto Tampereen Ratinassa kantaa 92.70.
18.10.
Harmonikat soivat Suolahdessa ■■ Lukuisat harmonikat soivat sunnuntaina 21.10.2012 klo 19.00 Suolahtisalissa. Harmonikkalegenda Veikko Ahvenainen, Carina Nordlund ja Sumiaisseudun Harmonikat Silja Makkosen johdolla ovat mukana Syksyn tullessa konsertissa. Heidän lisäkseen konsertissa esiintyy nuori harmonikkataituri Ida Rajala Saarijärveltä. Viime kuussa 83 vuotta täyttänyt Veikko Ahvenainen on edelleenkin huippukunnossa. Mestari kirjoittaa päivittäin uusia sovituksia ja sävellyksiä ja tekee levytyksiä. Tähän mennessä hän on soittanut peräti 921 harmonikkalevytystä ja tällä saavutuksella hän on Suomen eniten levyttänyt artisti. Vuodesta 1955 hän on konsertoinut 40 eri maassa ja soittanut noin 5000 soolokonserttia. Veikon hyvän kunnon salaisuus on maratonjuoksu. Viimeksi hän juoksi elokuussa Helsinki City Maratonin ja kasassa on nyt 31 täyspitkää maratonia. ”Kannattaa harrastaa liikuntaa vaikka puoli tuntia päivässä niin vuodet eivät tunnu missään vanhemmalla iällä ja elämä tuntuu mukavalta joka päivä.” Tulevassa konsertissa kuullaan harmonikkamusiikin parhaita kappaleita, Dallapé – ajan hittejä ja syksyn säveliä. Kappaleiden lomassa kuullaan Veikon hauskoja kokemuksia uraltaan ja illan huippuhetkiä ovat taiturimaiset duetot joita hän esittää vaimonsa Carinan kanssa. Veikon mestarioppilas Ida Rajala soittaa useita sooloja konsertissa. Sumiaisseudun Harmonikoilla on ohjelmassa useita kappaleita ja kerho kuuluu alansa parhaimpiin maassamme. Heidän soittonsa on taidokasta ja mukaansatempaavaa. Kannattaa tulla kuulemaan. Liput 12 €, lapset ja opiskelijat 5 € Ovelta ennen konserttia.
■■ klo 19 Matti Esko - Miehen tie -konsertti Suolahtisalilla. Liput 25e. Ennakkomyynti: www.lipputoimisto.fi ja Äänekosken kulttuuritoimisto, Painotalo. Järjestäjä Oy Matti Esko Viihde Ab.
19.10.
■■ Chainerection ja Kiro Pub Markuksessa.
21.10.
■■ klo 19 Hormonikat soivat Suolahdessa! Odotettu ja suosittu konsertti Suolahtisalissa. Esiintyjinä Veikko Ahvenainen, Carina Nordlund, Sumiaisseudun Harmonikat johtajanaan Silja Makkonen ja Suomen Pelimannimestari Ida Rajala. Liput 12e, lapset ja opiskelijat 5e, liput ovelta.
23.10
■■ klo 13 Lapin taikaa, Rolf Virtanen Painotalolla. Trubaduuriesitys lapin tarinoineen ja valokuvin. Syvällä tunteella ja huumorilla höystettyä laulujen tulkintaa. Tarinat pohjautuvat esiintyjän omakohtaisiin kokemuksiin lapin vaelluksilla. Liput 10e, ovelta. Järjestäjänä Äänekosken kulttuuritoimi.
Liikunta 20.10.
■■ klo 10.30 Koko perheen Syyssäpinät Suolahden uimahallilla ja jäähallilla. Jäähallilla ilmainen luistelumahdollisuus (ilman mailoja) klo 10.30-12.30. Mukana Gorilla ja Kettu jotka luistelevat hallilla ja tarjoavat karkkeja. Kioski auki. Hae syyspassi jäähallilta ja kierri eri toimintapisteet, osallistut arvontoihin. Uimahallilla uimaan puoleen hintaan klo 12-14. Ulkotapahtumat uimahallin ympäristössä klo 11-14. Ilmaiseksi virvelinheiton tarkkuuskisa, polkutraktoriajelua, jääkiekon laukaisututka. Muurinpohjaletut 1e, kuumat makkarat 1e. Järjestäjänä Suolahden uimahalli, Suolahden jäähalli, Suolahden kyläyhdistys ja Suolahden Urho.
21.10.
■■ klo 16 Urhon 2. divisioonan miesten edustusjoukkueen kotiottelu. Pelipaikkana Äänekosken liikuntatalo.
Muut tapaht umat 20.10
klo 10-14 Käytävällä tapahtuu! Lahja ja sisustus POMPOMin sisäkäytävällä Mercuriassa eri alojen taitajat myyvät tuotteitaan. Poikkea hakemaan iloa itselle tai lahjoja ystäville!
Kin omikko ■■ Sinivalkoinen valhe to 18.10 klo 19 ■■ Vares - Pimeyden Tango ke 17.10 klo 19 ■■ Kaksi tarinaa rakkaudesta la 20.10 klo 16 su 21.10 klo 13 ke 24.10 klo 19 ■■ Niko 2 - Lentäjäveljekset 3D ke 17.10 klo 14 to 18.10 klo 17 pe 19.10 klo 17 la 20.10 klo 14 ■■ Step Up: Revolution ti 16.10 klo 16 ke 17.10 klo 16 ■■ Taken 2 ma 15.10 klo 16 ti 16.10 klo 19 ■■ Paranormal Activity 4 pe 19.10 klo 19 la 20.10 klo 18.30 su 21.10 klo 15.30 ti 23.10 klo 19
Ehdokaskaraoke
Käytävällä tapahtuu
■■ Nyt on ehdokkailla mahdollisuus olla äänessä. Pub Markuksessa karaokemikkiin tarttuvat eri puolueiden ehdokkaat, siis kaikki halukkaat. Pubissa ei ole aiemmin karaoke liiemmin raikunut, sillä RavintoLoitsija Jore Sohlman ei kuulu karaoken ylimpiin ystäviin. - Joskus täytyy antaa periaatteilleen lenkkiin. Mutta seiskapäivää- lehteä ei pubissa lueta, siitä ei tingitä, Jore kertoo, ja sanoo olevansa itse torstaina työvuorossa. - Minä joudun siis kuuntelemaan sitä. Jos et vielä tiedä ketä äänestää, niin paikalle: voit tehdä valintasi vaikka lauluäänen perusteella!
■■ - Kun on syksy ja pimeetä, niin on välillä mukava järjestää jotain kivaa, mietiskelee Lahja ja sisustus POMPOMin puotipuksu Heta Karjalainen. Kiva on tällä kertaa Käytävällä tapahtuu -tapahtuma, joka kerää Mercurian käytävälle eri käsityöalojen taitajia. Karjalainen ja Pikkusiskon Eija Puttonen ovat kutsuneet tuntemansa käsityöyrittäjät mukaan, mutta tilaa on vielä. Jos siis sinulta löytyy myytävää, niin eikun pöytä kainaloon tai auton takaluukkuun ja paikalle lauantaina ennen kymmentä. Tapahtuma jatkaa Pikkusiskon aloittamaa perinnettä.
Ehdokaskaraoke Pub Markuksessa torstaina 18.10. alkaen klo 20.
Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi
Äksymyxiä Jatkamme vaaliteemalla. Kaikki kysymykset koskevat siis kunnallisvaaleja Äänekosken alueella. 1. Kuka oli viime vaalien äänikuningas? 2. Kuka Mämmen kuudesta nykyvaltuutetusta sai eniten ääniä eniten ääniä viime vaaleissa: a) Tommi Lunttila, b) Pentti Piilonen, c) Timo Pulli, d) Jouni Sohlman? 3. Kuka pääsi nykyvaltuustoon vähimmillä äänillä: a) Hannele Vainio, b) Jukka Laitila, c) Antti Vainikainen, d) Suvi Tikander? 4. Kuka sai viime vaaleissa korkeimman äänimäärän niistä, jotka eivät tulleet suoraan valituiksi valtuustoon: a) Tuire Alatalo, b) Sari Halonen, c) Juhani Oksanen, d) Paula Pekonen? 5. Viime vuoden eduskuntavaaleissa oli kahdeksan ehdokasta, joiden virallinen kotikunta oli Äänekoski. Kuka heistä ei ole ehdolla Äänekosken valtuustoon? 6. Seitsemästä muusta eduskuntavaaliehdokkasta yksi ei kuulu nykyiseen valtuustoon, mutta on nyt ehdolla. Kuka?
7. Kuka on ainoa ehdokas, joka on kolmissa viimeisissä kunnallisvaaleissa saanut joka kerralla vähintään 150 ääntä: a) Risto Kumpu, b) Pekka Leppänen, c) Leila Lindell, d) Rolf Nyholm? 8. Kuka parhaimmillaan yli 200 ääntä saanut ehdokas ei saanut viime vaaleissa tarpeeksi ääniä päästäkseen valtuustoon: a) Esko Liimatainen, b) Veijo Neste, c) Mirka Porrassalmi, d) Juhani Oksanen? 9. Kuka on nykyvaltuutetuista ainoa, joka on ollut mukana viisissä viime vaaleissa ja joka kerran parantanut äänisaalistaan: a) Seppo Hänninen, b) Erkki Lehtinen, c) Marko Tuhkanen d) Minna Tuikka? 10. Nyt luopuvista kahdeksasta valtuutetusta yksi pääsi neljä vuotta sitten läpi ensikertalaisena. Kuka on tämä tähdenlento: a) Tuire Alatalo, b) Armi Kylmälä, c) Antti Vainikainen, d) Hannele Vainio? Oikeat vastaukset sivulla 24.
X PriX
Elämää isolla E:llä!
Piia Soininen valtuustoon Jokainen tarvitsee huolenpitoa, rakkautta ja turvallisuudentunnetta – haastan sinut mukaan välittämisen talkoisiin!
Turvallisuuden tekijät • Lähipalvelut turvallisuuden tae Kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeiset peruspalvelut on järjestettävä lähipalveluina. • Laadukkaat terveyspalvelut turvallisuuden edellytys Painopiste tulee olla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa sekä turvata laadukkaat ja oikea-aikaiset perusterveydenhuollon palvelut. • Turvallisuus luodaan välittämällä Tarvitaan aitoa välittämistä lähimmäisestä. Piia Soininen. Olen kolmen pojan äiti, KD-eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri, Äänekosken valtuutettu ja KD:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.
www.piiasoininen.fi
TAVATAAN TORILLA
PALKINTOKYSYMYS: Nykyisistä valtuutetuista kolme on saanut joskus kunnallisvaaleissa 15 ääntä tai vähemmän. Keitä he lienevät? Arvontaan pääsee, jos saa kolmella yrityksellä yhdenkin oikein! Hyväksytysti vastanneiden kesken arvomme 15 äänen eiku euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. X41 kysyi: Miltä listalta apteekkari Aune Soininen meni Äänekosken valtuustoon vuonna 2000?
12
Oikeudenmukaisempi Äänekoski.
Marke Tuominen
Oikea vastaus on Ääneseutu 2010 (ÄS 2010). Aiemmin Keskustan listoilla vaaleillut Soininen meni komiasti 115 äänen turvin valtuustoon.
30
Oikein vastanneita löytyi 2 kappaletta. Pirjon Burgeriin pääsee Pirjo Kunnari. Sinulla valta vaaleissa.
Äänekoski www.marketuominen.net
2012
KUNTAVAALIT
Kalaniemi
Liimat tala
Kauko Pasanen
Olli Vertainen
Rautionmäki
Mämme
Matti Tiusanen
Jukka Laitila Tommi Lunttila Pirjo Luukkainen Pentti Piilonen Timo Pulli Jouni Sohlman
s
Äänekosk i
Äänekoski
Vihijär vi/ Sy välah ti Marke Tuominen Seppo Hänninen
ti olah Su
KOULUNMÄKI Merja Närhi Seppo Ruotsalainen Kyllikki Lång Pukkimäki Tapio Heimonen Laura-Liisa Hyytiäinen Eila Nurmi Markkamäki Leila Lindell Hannu Penttinen LAAJALAHTI Tuire Alatalo Keijo Kainu KESKUSTA Simo Salmelin Kirkonmäki Jaana Tani Mämmensalmi Armi kylmälä Römmi Leif Lindeman AKANNIEMI Antti Vainikainen ÄÄNENIEMI Rolf Nyholm MYLLYNTAUS Suvi Tikander
Sum iai ne
an
ga
Minna Tuikka, vihr Kimmo Tuikka, vihr Erkki Pönkänen, kesk
n
ink ng Ko
Hie tama
5
Suolah ti KESKUSTA Simo Holopainen Erkki Lehtinen Pekka Leppänen Sirpa Martins Marko Tuhkanen TIPPALA Kari Kiiskinen Pirjo Uusitalo Honkala Piia Soininen Paatela Kalle Niskanen KOTIMÄKI hannele Vainio
Koivis to Heikki Flinkman Risto Kumpu
39,5 % Ää nekoski, kaupp ala 17 valtuu te t tua
23,25 % Suola h ti, 10 valtuu te t tua
25,6% Ää nekoski, maalaiskun ta 11 valtuu te t tua
22
4,65 % 6,97 %
Konginka nga s, 2 valtuu te t tua
Sumiaine n, 3 valtuu te t tua
Hellurei, yhteensä 43 saatiin kasaan! Mutta mitä ihmettä? Pieni Mämme on kaupunginosista ylivoimaisesti valtuutetuin. Taakse jää kooltaan jopa yli nelinkertainen Suolahden keskusta, josta valtuutettuja on tarkkaan "oikea" määrä (4,94). Lue lisää viiltävää analyysiä sivulta 22.
Terho Vuorinen
Mämmen mafia – tai sitten ei Kuusi valtuutet tua 5 0 0 asukkaan kylästä merkitsee yliedustusta. Mut ta kaupungin yleinen etu on tärkeämpi kuin omat siltarummut. Jouni Sohlman, Timo Pulli, Pent ti Piilonen ja Tommi Lunt tila eivät usko, et tä Mämme olisi erit yisesti hyöt yny t yliedustuksesta. Suoraan jänismetsältä kuvaukseen kiirehtiny t Pulli haluaa muistut taa, et tä "on mulla siistimpiäkin vaat teita". Ihme homma. Vanhan Äänekosken maalaiskunnan kylistä Honkolassa on 640 asukasta, mutta ei tällä hetkellä omaa valtuutettua. Mämmellä asukkaita on 534 – ja valtuutettuja peräti kuusi!
JATKOPAIKKAA hakevista ÄKS ei tavoittanut Pohjanmaalta muuttanutta Laitilaa, mutta kaikki neljä syntyperäistä mämmeläistä ehtivät poseeraamaan Mämmensalmen sillalle.
Mämme on valtuutettujen määrässä mitaten Äänekosken kaupunginosista ykkönen. Suolahden keskusta pääsee viidellä valtuutetulla lähelle, mutta asukkaita "Itiksen" taajaman ytimessä on peräti 2342.
Piilonen uskoo tradition voimaan. Lunttilalle ja Sohlmanille kunnallispoliittinen aktiivisuus on tullut sukuperintönä. Omaksi oppi-isäkseen Penttinen mainitsee Leevi Mulin.
Mistä on kysymys? Asuuko Äänekosken valta Mämmellä, onhan kaupunginhallituksessakin kaksi mämmeläistä? Onko Mämme paratiisi, jossa elämä on kukkasilla tanssimista?
– Aktiivisuus pistää pitämään oman kulmakunnan puolta. Tietysti olemme kaikki omalla tavallamme sellaisia persooniakin, Piilonen naurahtaa.
No, ei. Vielä ei metro kulje Kesoilille (eiku Seolle), eikä edes Jouni Sohlmanin (vas.) unelma Kevälahden pohjan laatoittamisesta ole saanut siipiä alleen. Mämmeläisyys merkitsee Sohlmanille enemmän puolueettomuutta, sillä hän ei katso tehtäväkseen erityisesti oman kylän asioiden ajamista. – Suolahden ja Äänekosken taajamien vääntöäkin sitä katsoo enemmän sivusta. Ihan samalla tavalla sitä on Mämmeltäkin lähdettävä kulkuvälineellä terveyskeskukseen ja uimahalliin, Sohlman linjaa. – Ensin pitäisi saada koko kaupungin asiat kuntoon, sitten voisi keskittyä enemmän Mämmeen. Jos vaikka saataisiin joskus taas koulu lähemmäksi, Timo Pulli (sd/sit.) komppaa.
– Jotenkin tää on vain naksahtanut näin. Jos Mämmen asia on jossain esillä, niin silloin tunnetaan hengenheimolaisuutta, mutta eri puolueistahan me ollaan, Sohlman muistuttaa. – Onhan Mämmellä oma kyläyhdistyskin, mutta täältä on aina oltu enemmän yhteydessä kaupunkiin päin kuin ehkä joistain muista kylistä. Niin selkeää tarvetta oman kylän puolesta toimimiseksi ei ole ollut, Lunttila pohtii. – Ei me sen kummempia jätkiä olla, normaaleja taapertajia vaan. Eikä me Mämmeä olla nostamassa oksalle ylimmälle, Pulli runoilee. Äänestäjien ratkaistavaksi jää, onko "mämmeläinen vinouma" syytä korjata – vai vieläkö jäljellejääneeseen viisikkoon riittää luottoa.
– Siinä ei valitettavasti ole vielä onnistuttu, kaupunginhallitukseen kuuluva Pentti Piilonen (kesk.) myöntää. – Ei Mämmen asioita ole ylihyvin hoidettu. Monesti on ihmeteltykin, miten Mämme jää usein niin heikolle, Tommi Lunttila (kok.), myös kaupunginhallituksessa, miettii. Lunttilan, Piilosen, Pullin ja Sohlmanin ohella Mämmen valtuutettuja ovat Jukka Laitila (ps.) ja Pirjo Luukkainen (sd.). Luukkainen luopuu paikastaan, mutta viidelle muulle valta maistuisi jatkossakin.
ä Ks
| 42
· 2 012
11
Terho Vuorinen
KUUDESTA NOLLAAN Itsenäisen Konginkankaan demarivaltuutetut 1988 –92 Eeva Hult
Konginkankaalaiset demarit Äänekosken valtuustossa 1992–1996 Kalevi Ahonen
Niilo Hytönen
Viimeisin konginkankaalainen demari valtuustossa 2004 – 08 Raimo Autonen
Impi Sikiö
Kaarina Kovanen Erkki Lahti Veikko Liimatainen Impi Sikiö (kuusi demaria 17 hengen valtuustossa)
www.leilalindell.com
Vuonna 2004 Konginkankaalta meni silloisen Äänekosken 35-henkiseen valtuustoon neljä ehdokasta. Heistä kaksi
luopui ehdokkuudesta 2008, mutta kaksi keskustaveteraania – Olli Vertainen ja Kauko Pasanen – menivät vielä läpi. Nyt Vertainenkin on luopumassa. Onko Konginkankaan edustus siis kalaniemeläisen Pasasen varassa? – No, sehän on äänestäjien kädessä. Mutta hankala juttujan se olis, jos kukaan ei olisi tätä haja-asutusaluetta puolustamassa, Pasanen pohtii.
”Energinen, pätevä nainen.” Anneli Jäätteenmäki
106
Ääneksesi valtuustoon.
Pasanen kaipaa itsekin tuoretta verta Konginkankaalta päätöksiä tekemään. – Mutta kukahan se voisi olla? Onhan täältä ehdokkaita muiltakin kuin keskustalta. Nuoret ei vaan lähde äänestämään, Pasanen murehtii. Sitkeitä yrittäjiä ovat muun muassa Pasasen puoluetoveri Markku Hytönen ja demarikonkari Kalevi Ahonen. Jälkimmäinen pelkää pahinta.
24.10. ja 31.10. (tulokset ja ehdokkaiden kiitokset)
EHDOKAS! Varaa pian ilmoitustilasi ÄKSästä tai ÄKSän netistä! Pirjo Hakkarainen 040 565 0941, pirjo.hakkarainen@aksa.fi
Leila Lindell
”Eihän sitä ymmärrä Erkkikään”
Maksaja: Erkki Pönkänen
12
– Vähän on latistunut meininki. Voi olla, ettei seuraavassa valtuustossa ole enää yhtään konginkankaalaista. Pitäisi äänestää ilman puoluerajoja, mutta kärkeä voisi vaihtaa, Ahonen muotoilee. Uusiakin tarjokkaita on. Esimerkkeinä lukiolainen Otto Summala (kesk.) ja poliisimies Jari Halttunen (ps.). Jokerikortti on kunnallispolitiikasta taukoa pitänyt Martti Isoviita (kok.)
än vaaliteemalehdet ilmestyy
Maksaja: Leila Lindell
Miten käy Konginkankaan?
mutta Pönkäsen Erkkipä ymmärtää että työnteolla, yrittäjyydellä, nuorten hyvinvoinnilla ja inhimillisen vanhuuden tukemisella, järkevällä kuntataloudella ja oikeudenmukaisella kaavoituksella saadaan Äänekoski hyväksi paikaksi asua ja elää.
113 Erkki Pönkänen
4 2 · 2012
| Ä ks
KUNTALAISTEN ÄÄNI KUULUVIIN!
Hyvinvoivaa Äänekoskea rakentamaan!
Virva Tikkanen
78
Vakuutusneuvoja
94
Ismo Piispanen
Kimmo Tuikka Opettaja, FM
yrittäjä
95 Minna Tuikka Sosiaalityöntekijä, YTM
Hyvä ympäristö, koulutus, hoito ja hoiva kaikille.
65
REILUN KUNNAN PUOLESTA
ILMOITUKSEN MAKSAJA: EHDOKKAAT ITSE
Ryhtiä päätöksentekoon. Perusturva ja talous kuntoon työllistymistä tukemalla.
Kuntalaisten sanansaattajaksi
Merja Närhi
www.markotuhkanen.fi
Ilkka Saarenpää Palo- ja suojelupäällikkö, turvallisuusalan yrittäjä
Kehitysvammaisten ohjaaja, K-S:n ensi- ja turvakodin PJ
Maksaja: Merja Närhi
· Äänekoski tarvitsee tekoja, ei katteettomia lupauksia · Virkamieskoneistoa karsittava, tulos tai ulos. · Veronkorotukset riittävät, ne eivät ratkaise ongelmia.
Yhteistyötä ja rohkeita päätöksiä!
137 Sinikka Rautiainen
28
käytöntarkkailija
http://janisalo.ehdolla.fi/
040 595 3480 · eero.hakonen@pp.inet.fi
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalirekkakiertue. Mukana kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja paikallisia ehdokkaita.
15
14 Jari Halttunen Ylikonstaapeli
16
Harri Hautsalo Sähköasentaja
22 Joni Laitila Opiskelija
Antti Laiho Rakennusmestari
27 Pasi Linja-aho Rakennusmies
28 Jani Salo Palveluohjaaja (talotekniikka)
Ehdokkaitamme tavattavissa · Perjantaisin Suosikin parkkipaikalla alk. klo 15 · Lauantaisin Äänekosken torilla alk. klo 09 · Lauantaina 20.10. Konginkankaan keskustassa alk. klo 10 -
17
Teuvo Hiltunen Laattamies, työtön
21
20 20 Heikki Kainu Koneasentaja
Maanantaina 22.10. Konginkangas, keskusta klo 9-9.30 Äänekoski,tori klo 10-11 Suolahti, Suosikki klo 11.30-12 Sumiainen klo 12.45-13.15
Jarmo Hytönen Puuseppä
23 Jukka Laitila Yrittäjä
29 Suvi Tikader Sosionomi (AMK)
Jani Salo Palveluohjaaja (talotekniikka)
18 Mauri Ilves Rakennusmestari, eläkeläinen
30 Marke Tuominen Sosiaalialan ohjaaja
Marko Kaatila Kirvesmies
26
25
24 Marko Laitinen Prosessinhoitaja
19
Lauri Lax Liikuntapaikkojen hoitaja
31 Marja Uusitupa Eläkeläinen
Paul Lilienkampf Aikuisopiskelija
32 Erkki Vilén Sähkölaitosasentaja
ÄÄNEKOSKI KUNTOON! ä Ks
| 42
· 2 012
13
ÄÄNEKOSKEN Toivoa on, nyt tarvitaan vahvaa tahtoa. Suomi kaipaa uudistusta, jotta meillä olisi hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin. Ja uudistus onnistuu, kunhan uskallusta riittää. Peruuttamalla kun ei pääse eteenpäin.
69
71
72
Irene Aaltonen
Taina Huttunen
Martti Isoviita
Olli Jämsén
Kihlakunnanulosot tomies
Diplomi-insinööri
Hy vinvointi synt y y t yö teliäistä ja yrit teliäistä suomalaisista , siihen tar vitsemme monenlaista osaamista .
Tulevaisuus - edessäpäin Ää nekoskessa minun ja sinun - tulevaisuus -
Ny t valitaan kaupungin valtu ustoa , ei asioiden pyörittäjiä .
M enest y vä vientiteolli suus ja pk-yrittäjy ys ovat talouden ja hy vinvointi palvelujen perusta .
Raili Paavonen
Ismo Piispanen
Kasvatustieteiden maisteri
Yrit täjä
Tarja Pullinen
Tuulikki Putaja
Hy vinvointi tar vitsee te kijänsä tiedolla , taidolla ja naisen tahdolla .
Y hteist yöllä ja yrit tä jy ydellä parem pi Ääne koski .
O n kää rit tävä hihat ja alettava töihin talouden tasapainottamisek si .
Y hteist yö ja toisten huomioon ot ta minen tur vaa hy vinvointimme.
Rahoitussihteeri
Yrit täjä
Yrit täjä , par turi-kampaaja
Palvelukoti Auringonrusko Oy Sumiaistentie 102, 44201 Suolahti
M etsäpalveluyrit täjä , MTI
Neste Lintulahti
Et tei hy vinvoinnis ta olisi nokankoput tamis ta.
73
75
76
Ari Jär vinen
Tommi Lunttila
Kyllikki Lång
Kalle Niskanen
Va rm u ut ta ja r yhtiä pää tök sentekoon . Tehdää n mitä pitää , ei mielistellä .
Työn Tekijä Valmiina Vaikut ta maa n . Ää nestä nuorekasta osaa mista päätök sentekoon .
Tässä minun "ta htoni " - palvelut toimivik si .
U usiin haasteisiin!
Ilkka Saarenpää
Päivi Salakka
Tuomo Takala
Riku Tulla
U udistetaa n Ää nekoskesta toimiva kasvu keskus perheille ja yri t yk sille.
Y k silöstä välit tämistä , yhteisön tuella .
Ra ken netaa n yhdessä nuorekas ja elinvoimai nen Äänekoski
DI , yrit täjä
Palo - ja suojelupäällikkö, tur vallisuusalan yrit täjä
www.yritystulkki.fi
Yrit täjä , maanviljelijä
Talousasiantuntija
Ter veydenhoitaja , eläk .
S airaanhoitaja , yrit täjä
Varatuomari, asianajaja
O piskelija
Asemakatu 8, Suolahti · www.noutonet.fi
VARATTU
Sipilän seurassa Keskustan Juha Sipilä vieraili lauantaina K-citymarketissa. Ja sen muuten huomasi, sen verran porukkaa oli liikenteessä ja parveilemassa tuoreen puheenjohtajan ympärillä! - Äänekoskelaisen kaverin kanssa ra-
kensin joskus häkäpönttöauton ja Petomäessä testattiin autoja ja mitattiin niiden tehoja, Sipilä naureskeli. - Monta kertaa täällä on siis tullut käytyä. Muita yhteyksiä minulla ei tänne ole.
Sipilän mukaan Suomi on nyt saranakohdassa. Vaalit ovat erittäin tärkeät. - Täytyy valita, kehitetäänkö koko Suomea vai tuleeko tästä keskitettyjen paikkakuntien Suomi. Aika on haasteellinen. Tästä ei kauheasti puhuta, mutta
ennustan, että talouden kehitys seuraavat kymmenen vuotta on huono. Kuntapäättäjien murheet eivät näihin vaaleihin lopu, Sipilä painotti. Sipilän mukaan täytyy olla selkeitä vaihtoehtoja, miten Suomea kehitetään ja viedään eteenpäin, sekä miten kuntien palvelukysymykset ratkaistaan. - On paljon irtisanomisia ja teollisuuden rakennemuutos on jatkunut jo pitkään. Uudet alat, kuten biotalous ja bioenergia eivät ole nousseet niin paljon, että työllistäisivät kunnolla. Sipilä on tyytyväinen Keskustan ehdokaslistoihin; puolueella on valtakunnallisesti eniten nuoria listoillaan. - Uskon että 8 400 ehdokkaan monipuolisella joukolla tehdään hyvä työ ja tulos. Se ei välttämättä näy näissä gallupeissa, joilla mitataan yleiskannatusta, mutta näkyy kun mennään äänestyskoppiin ja täytyy tehdä valinta. Juuri näissä tilaisuuksissa se vaalityö tehdään, ihmisten kanssa. Paikalle saapunutta väkeä kiinnostivat Sipilän mielipiteet niin turpeesta kuin puutaloudestakin. - Pitäisi muistaa, että puusta voi tehdä paljon muutakin kuin sellua. Puusta voi erottaa lääkeaineita ja siitä voi tehdä biohajoavaa muovia. Näihin asioihin suomalaisten pitäisi syventyä, täällä on hyvä osaaminen puun käsittelyssä. Tuosta turpeesta sen verran, että siitähän voisi tehdä biodieseliä. Turve ei enää nykyisin sotke vesistöjä, se käsite on peräisin 70-luvulta. Tilda Hopia
Sopuisa vaalipaneeli Vammaisneuvoston vaalipaneeli viime perjantaina houkutteli valtuustosaliin yhteensä 22 ehdokasta. Lisäksi paikalla olivat Vammaisneuvoston omat ehdokkat, puheenjohtaja Leena Raitanen (sdp) sekä palveluohjaaja Suvi Tikander (ps). Vaikka ehdokkaita olikin saapunut paikalle kiitettävästi, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaat loistivat poissaolollaan. Tapahtuman juontajana toimiva Maija Piitulainen aloitti paneelin kysymällä, miten ehdokkaat itse pitävät yhteyttä vammaisiin. Osa ehdokkaista tapasi heitä kadulla tai työskenteli heidän kanssaan. Osalla vammaisia löytyi ystävä- tai perhepiiristä. - Vammaisiin on Äänekoskella totuttu aika hyvin, osakseen Suolahden Suojarinteen vuoksi, mutta paljon on vielä tekemistä. Miten teidän mielestänne vammaisiin suhtaudutaan, Piitulainen kysyi ehdokkailta. - Moni ehkä katsoo pitkään, mutta se saattaa olla enemmänkin uteliaisuutta kuin sitä, ettei vammaista hyväksyttäisi, mietti Sari Halonen (vihr). - On totuttu, että vammaisuus näkyy ulospäin, mutta on myös sisäistä vammaisuutta. Ei voi tietää, kuka kadulla kävelevistä ihmisistä on vammainen ja kuka ei, muistutti Raitanen. Vammaisten etuudet ovat olleet viime aikoina tapetilla. Seuraavaksi Piitulainen kyselikin, saavatko vammaiset liikaa etuja. Yllättäen kenenkään ehdokkaan mielestä tukia ei saa liikaa, mutta monen
16
mielestä ne jakaantuvat epätasaisesti. - Lakisäädäntö on sellainen tilkkutäkki, pitäisi olla juristin koulutus että osaisi hakea kaikkia niitä tukia, joihin on oikeutettu, sanoi Ritva Toivainen (vihr). - Englannissa on vammaisille edunvalvoja, joka ei tosin tarkoita samaa kuin edunvalvoja Suomessa, vaan hoitaa ihmisten etuuksia heidän puolestaan. Sellaiselle saattaisi olla täälläkin käyttöä, ehdotti Marke Tuominen (ps). Liisa Lakasen (sd) mielestä tuet pitäisi saada yhdeltä luukulta, kuten Ruotsissa. Ei tarvitsisi erikseen käydä Työvoimatoimistossa, Kelassa ja vielä hakemassa toimeentulotukea. Arvo Orasen (vas) mielestä tilanne on verrattavissa heitteillejättöön. - Ei vammainen ihminen jaksa tai osaa itse hakea kaikkia tukia, Oranen sanoi. Seuraavaksi kysyttiin, pitäisikö vammais- ja vanhusneuvostot yhdistää. Suurin osa äänesti punaisilla lapuilla eitä, vain yksi vihreä lappu nousi. - Molemmat ajavat niin tärkeiden ryhmien asioita, että ne saattaisivat hukkua massaan jos neuvostot yhdistettäisiin, sanoi Merja Närhi (sd). Sari Halonen taas oli sitä mieltä, että suuremmalla joukolla olisi paremmat mahdollisuudet saada haluamiaan asioita läpi. Seuraavaksi päästiin arvuuttelemaan omaishoidon tukea. Arvaukset olivat 150 eurosta 700 euroon, ja moni tiesikin, että omaishoidossa on kolme eri tasoa. Oike-
at vastaukset olivat 364,35 euroa, 546,50 euroa ja 667,94 euroa. Kaikki ehdokkaat olivat sitä mieltä, että Suopunki on hyvä paikka järjestöille Suolahdessa ja että samanlainen pitäisi saada Äänekoskellekin. Piitulainen kysyi ehdokkailta, mitä nämä olisivat valmiita tekemään, että kaikilla olisi hyvä olla ja ihmiset olisivat tasa-arvoisia. - Sairaiden ja vammaisten kulut tulevat lisääntymään, joten voimavaroja on lisättävä. Kaikki lähtee siitä, että ensin pitää pystyä tekemään iso muutos palvelurakenteeseen. Tämä tulee varmasti toimimaan, kun se johdonmukaisesti viedään lävitsi, sanoi Simo Salmelin (sd). - Jos ketä tahansa sairaan lähiomaista, joka hoitaa läheistään, hänen pitäisi saada edes kerran kuussa viikonloppu omaa aikaa. Jos ei saa vähän lomaa, niin kohta
on se tilanne, että tämä kaverikin väsyy ja sitten on kaks hoivattavaa, muistutti Oranen. - Kunhan tässä lottomiljonääriksi tullaan, niin kunnan asiat muuttuvat. Mutta nämä asiat ovat sen aika, jos sinne valtuustoon pääsee, sanoi Tiina Talso (vas). Toivasen mielestä olisi tärkeää, että olisi vaihtoehtoisia palveluita esimerkiksi asumisen uhteen. - Toisen tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, toiset eivät. Kaikille pitäisi olla sopiva paikka, ja niitä pitäisi olla riittävästi. Minna Tuikan (vihr) mielestä tasa-arvoa on se, että jokainen saa sellaista hoitoa kuin tarvitsee. - Pitäisi lähteä yksilön tarpeesta. Tilda Hopia 4 2 · 2012
| Ä ks
Koti on elämän keskusta. On kotiinpalun aika.
Te
k ho
asta naise n
97
98 Markku Hytönen Maaseutuyrittäjä
Risto Hintikka
Metsänhoitaja, opettaja
96 A
Laura-Liisa Hyytiäinen Koulutusalavastaava, yrittäjä
ä
Ja
100
k s aa y ritt ä ä
ja tun era no hk
a riit t ä
99
Seppo Hänninen
llin
Seppo Haavisto
rt a Vi
Maaseutuyrittäjä, eläkeläinen
en
Diplomi-insinööri
A sia a
Kunnallisneuvos
Heidi Kovanen
Vappu Kautto ja S y d ä m
Y
V
as
tu u
n ka n
ta
j
107 Hannele Neuvonen
Metallityöntekijä, maanviljelijä
ä sti et e e n
Leila Lindell Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja
in
In
to a
täynn
ä
a
oraa p uhe
t
ta
112
au
To i
108
e
Su
kk
m
teh o li a s p
ainen - in no uk m
inen tiiv va
Jä
Maanviljelijä, yrittäjä
Arkeamme koskevia päätöksiä tehdään kunnissa. Niin myös Äänekoskella. Päätöksenteolla vaikutetaan mm. kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin, kevyen liikenteen väyliin, asumiseen, liikuntapaikkoihin, terveydenhuoltoon ja vanhusten hoivaan. Olemme huolissamme siitä, että tämä maa jakaantuu entistä voimakkaammin menestyjiin ja häviäjiin. Ihmisten elintilaa ja valinnanmahdollisuuksia ollaan kaventamassa. Kuntavaaleissa on nyt kyse myös kuntien olemassaolosta ja kuntalaisten oikeudesta vaikuttaa. Kunnissa tiedetään parhaiten, miten asiat kannattaa paikallisesti hoitaa. Keskusta ei halua suurkuntia, joissa päätöksenteko karkaa kauas. Päätöksenteko toteutuu sitä paremmin, mitä lähempänä ihmistä se on. Ihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Asioiden pitää olla kuntalaisten käsissä. Meille on tärkeää, että jokainen voi elää omanlaistansa elämää muita ihmisiä kunnioittaen. Sellainen Suomi menestyy, jossa teemme työtä ja välitämme toinen toisistamme.
pä
r
Raimo Lampinen
Oikeu de n
Leila Lindell
Erikoislääkintävoimistelija, opiskelija
v ke
105
Tässä ovat Äänekosken Keskustan valtuustoehdokkaat. He ovat osaavia ja toimeliaita eriikäisiä valmiina huolehtimaan Sinulle tärkeistä yhteisistä asioista. Haluamme toimia vastuullisesti ja tehdä hyvää yhteistyötä kaikkien kuntalaisten, muiden puolueiden, kunnan viranhaltijoiden ja naapurikuntien päättäjien kanssa. Rakennetaan yhdessä Äänekoskesta entistä parempi paikka asua, elää ja yrittää!
a
106
Jä
Maaseutuyrittäjä
Äänestä lähipalveluiden puolesta! lä
Jä
ll ä
el
rje
ö ll ä j a
Antero LamminniemiPuumalainen
Henkilöstöpalvelusihteeeri
Yrittäjä, voimaantumisvalmentaja
104
Risto Kumpu
is t y
ll ä
102
e ht
rj e
103
101
npoikaisjä rje
llä
lo Ta
m ia
J
ä re a li s
kem usta ko ja
Tilaisuudessa tarjoilua ja lapsille ilmapalloja!
a gia er
evä
än
K ätevä
toa tie
Elä m
Tilaisuudessa tarjoilua ja lapsille ilmapalloja!
k är
SUMIAINEN 23.10. klo 15-18 Suharin pihassa Hernekeitto- ja kahvitilaisuus. Tervetuloa!
Keskustan kunnallisvaaliehdokkaat Äänekoskella.
s
Kauko Pasanen
Pentti Piilonen Prosessinhoitaja
Paula Pekonen
t ah
oa
ja t u n n
Anna-Riitta Pentinpuro
et
Myyjä
eh
ti j a r o h k
ea
lp
117
ne
ht
a
ity s k e
n
Re
ij
keh
R
Lauri Wilén
Erkki Pönkänen
Opettaja
Maanviljelijä, yrittäjä
KONGINKANGAS Tiistaina 23.10. klo 18 kirjaston kerhohuoneella ajankohtaista terveydenhuollosta. Alustajana apulaisylilääkäri Keijo ä Ks Lukkarinen. | 4 2 · 2 012 Tilaisuudessa tarjoilua ja lapsille ilmapalloja!
yinen Suola yk ht k ö
oi
113
Henna Penttinen
Luokanopettaja, koulunjohtaja
ta
T
Luokanopettaja, kotiäiti
111
110
Yhte ist y
109
en ain el
astuun ja v tu n va
n ine to
Hark its e
Maanviljelijä, yrittäjä
114 Henna- Reetta Ranta-Nilkku
YTM, vanhuspalveluiden palveluohjaaja
115 Otto Summala
116 Matti Tiusanen Maaseutuyrittäjä
Lukiolainen
Vain äänestämällä voit vaikuttaa!
17
Maksaja: Äänekosken Keskustan kunnallisjärjestö
ÄÄNEKOSKI 20.10. klo 10-13 S-Marketin pihassa Paikalla Mauri Pekkarinen. Tervetuloa!
TYÖ JA OIKEUDENMUKAISUUS - P HUOLENPITOA LAPSISTA JA NUORISTA · Nuorisotakuu · Laadukas kasvatus ja opetus · Nuorten osallisuuden tukeminen
34
33 Kalevi Ahonen Eläkeläinen
Arto Autio
Lähihoitaja, ohjaaja
Merja Närhi
53
Kehitysvammaisten ohjaaja
Lähihoitaja (vanhustyö)
Linja-autonkuljettaja
44 Kari Kiiskinen
Työsuojelupäällikkö
54
Mari Paananen
Liikuntatieteiden yo, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
45 Juha Kolu
Veikko Tarvainen Lehtori
36 Keijo Haavisto Sosionomi, yrittäjä
Matti Pasanen Eläkeläinen, karaokeisäntä
56
Hannu Penttinen Lehtori, työsuojeluvaltuutettu
65 Virva Tikkanen
37 Eero Hakonen
Eläkeläinen, tekninen suunnittelija
46 Elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies
55
Vakuutusneuvoja
VANHUSPALVELUT · Seniori · Kotipalvelun te
Jani Korhonen
Sähköasentaja
64
63 Elina Tarvainen
35 Keijo Eronen
Tuotantovastaava
43 Jarkko Kemiläinen
TOIMIVA JULKINEN TERVEYDENHUOLTO KAIKILLE · Toimintakulttuuri kuntoon
47 Kari Kumpulainen Vastaava vahtimestari
Timo Pulli, sit
57
Pääluottamusmies, käynninvarmistaja
REILUSSA K AVOINTA PÄÄT
www.aanek
SDP:n puoluesihtee ri Reijo Paananen ja paikall isia ehdokkaita tavattavis sa Citymarketin tapahtum atorilla tänään keskiviikkon a klo 17-18.30.
PAREMPAA ARKEA PUHDAS JA VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ · Tiukat ympäristöluvat
T AJANTASALLE italot ehostaminen
38 Marko Hokkanen Vanerityöntekijä
Meeri Hytönen Yrittäjä
48 Liisa Lakanen Eläkeläinen
58
Leena Raitanen Eläkeläinen, kokemuskouluttaja
Keittäjä-emäntä, vanhustyöntekijä
Tuula Lehtonen Eläkeläinen
Heikki Mäkinen Projektipäällikkö
60
59
Seppo Ruotsalainen Simo Salmelin Käynninvarmistaja
Keijo Kainu
Maakuntaneuvos
Pentti Kankainen
Luottamusmies, asentaja
Rintamamiestilallinen
Rolf Nyholm
Automaatioasentaja
Automaatioteknikko
Riitta Nyrönen Vanhustyöntekijä
62
61
Pentti Salminen Liikunnanopettaja, eläkeläinen
Kikka Sironen
Perhepäivähoitaja, PPH:n luottamusmies
68
67
66 Marko Tuhkanen
52
51
50
49
KUNNASSA TÖKSENTEKOA.
koski.sdp.fi
Mirjami Jurvanen
42
41
40
39
Erkki Uusitalo Eläkeläinen, liikkeenharjoittaja
Pirjo Uusitalo Hoitoapulainen
-
5 Marja Kolari
Erityisohjaaja, sijaisäiti
11 Liisa Santala Eläkeläinen
47 Kari Kumpulainen Vastaava vahtimestari
Perhepäivähoitaja, PPH:n luottamusmies
Lauri Lax
Liikuntapaikkojen hoitaja
48 Liisa Lakanen Eläkeläinen
62 Kikka Sironen
25
Merja Närhi
68 Hoitoapulainen
Mirjami Jurvanen Keittäjä-emäntä, vanhustyöntekijä
53 Kehitysvammaisten ohjaaja
Pirjo Uusitalo
40
60 Simo Salmelin Maakuntaneuvos
121 Simo Holopainen Kiinteistönhoitaja
129 Sirpa Martins Työnohjaaja
-
130 Ilidio Monteiro Flores
Koulunkäynninohjaaja
20
139 Helena SeppäläKupari
140 Jouni Sohlman
Toimintakeskuksen ohjaaja
141 Tiina Talso
Merkonomi, eläkeläinen
Ompelija, eläkeläinen
www.hyvinvointivaalit.fi 4 2 · 2012
| Ä ks
Huonot ajat korostavat näkemyseroja vahvuuksien mukaan. Jos velkaisia kuntia pannaan yhteen, niin ongelmat kumuloituvat.
”Veronkiertohäiriö. Sanoi lääkäri keikkalääkäristä.” ..ja muuta kahvilla kuultua: Pekka Leppänen avaa sanaisen arkkunsa kun keskustelu kääntyy lääkäritilanteeseen. - Olisi edullisempaa kun lääkäri ja terkkari menisi potilaan luo, eikä niin että potilaat tulevat jonottamaan lääkärin luokse. Uuden terveyskeskuksen tulisi toimia pohjoisen Keski-Suomen päivystävänä terveyskeskuksena, Leppänen visioi. - Vanhuspalvelut pitää saada toimivaksi. Nykyinen toimimattomuus halvaannuttaa koko terveyskeskuksen toimintaa. Kun virkakoneisto ei tiedä miten vanhuspalvelu toimii niin tilanne on sekava. Hoitotyössä ei tekeviltä käsiltä lopu tekeminen, Jouni Sohlman kertoo ja toivoo, että hoitajien pätkätyöläisyys saataisi loppumaan. - Kaikki kiinnittävät huomiota miten terveyskeskus pelaa. On painettu unholaan sosiaalitoimen jonot. Meillä on paljon piilossa olevaa pahoinvointia, Hilkka Vepsä muistuttaa. - Toimivat järjestelmät kohdusta hautaan. Onko demokratia kehityksen jarruna, miettii Arvo Oranen. - Peruskuntalaisen elämä on tehty hankalaksi byrokratialla. Syynä on myös yhteistyökyvyn puute, meidän on saatava
- Inhimillisyyttä ja elämänkokemusta! - Yhteistyötä koko seutukunnan hyväksi!
- Talous kuntoon - Maalaisjärkeä päätöksiin - Peruspalvelut kaikille tasapuolisesti
Perussuomalaiset
Matti Pasanen
15
Sinulla valta vaaleissa.
JÄMÄKKÄÄ IHMISLÄHEISTÄ PÄÄTÖKSENTEKOA
Harri Hautsalo
Eläkeläinen, karaokeisäntä
55
8
128
- Meillä ei ole ollut muutamaan vuoteen poliittista- eikä virkamiesjohtoa, Pekka Leppänen kiteyttää ongelman. Marjo Steffansson
· Lähipalvelut, koulut · Organisointi, vastuut · Lapset, nuoret · Kaavoitus asialliseksi · Hyväveli-järjestelmät auki · Pitkäjänteisyyttä toimiin
Perussuomalaiset
Yhteistyöllä ja kokemuksella!
Raimo Poikonen Työnjohtaja, eläkeläinen, teknisen lautakunnan jäsen, Äänekosken kirkkopiirin piirineuvoston PJ
VAR AA PAIKKASI ENSIVIIKON VAALITEEMAAN!
WWW.KD.FI
Maksaja Harri Hautsalo
Jämäkkyyttä asioiden hoitoon
hallinto kuntoon, Martins sanoo. - Meillä on kaaos kaupungintalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa, eikä sitä ole saatu haltuun kuudessa vuodessa. Johtajuusvajetta olisi voitu ennakoida jo aikaisemmin, Vepsä laski.
Pekka Leppänen
ex-kansanedustaja
31 Marja Uusitupa Eläkeläinen
Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä yhteistyötä ja päätöksiä, sekä välittää aidosti!!
Markku Hytönen 98 Maaseutuyrittäjä
Maksaja: Markku Hytönen
Vasemmistoliiton lauantain aamukahville Kahvila Päivänpaisteeseen toi Arkadianmäeltä terveisiä kansanedustaja Eila Tiainen. - Valta pitää palauttaa valtuustoille! Nyt valta pakenee yhtiöille ja yhtymiin. Valtuutettu ei pääse päättämään, ja nyt onkin tärkeää valita valtuustoihin henkilöitä, jotka saavat suunsa auki, Tiainen muistuttaa. Valtakirjastaan luopuva Erkki Lehtinen kertoo, että ei ole istunut tuppisuuna yhdessäkään valtuuston kokouksessa - ei sitten vuoden 1971 jälkeen. - Minulla on ollut aina jotain sanottavaa. Jotakin mieltä on oltava kun kerran päätöksiä ollaan tekemässä, Lehtinen testamenttaa, ja kertoo katselevansa vasemmistoliiton listaa ilahtuneena. Mukana on paljon uusia ehdokkaita vanhojen konkareiden joukossa. - Valtuustolle on tulossa vaikeita asioita päätettäväksi. On muistettava palveluiden säilyttäminen kaupungin reuna-alueille. Elämää on muuallakin kuin Kauppakadulla. Tiainen on huolissaan lähipalveluiden katoamisesta. Kotikunta-maakunta-malli saa osakseen naurunpyrskähdyksiä. - Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja on vääristynyt. Hoitoon pitää päästä nopeasti, ei vasta puolen vuoden päästä. Kaikkien pitää saada yhtäläiset koulupalvelut. Koulujen pisteyttäminen johtaa eriarvoisuuteen ja siinä Pisa rapisee, Tiainen naupauttaa. Kuntarakenneuudistus mietityttää. Sirpa Martins muistelee ministeriön ensimmäistä karttaharjoitusta. - Variaatioita pitää tehdä alueellisten
2012
Terho Vuorinen
KUNTAVAALIT
Nykyisen Äänekosken alueella enimmillään (1932–1968) toiminut viisi eri kuntaa. Nykyiset 43 valtuutettua jakautuvat kuntajaon mukaan seuraavasti: Konginka nga s 2 Sumiain e n 3 Suola h ti 10 Ää n eko ske n maalaiskun t a 11 Ää n eko ske n ka up p ala 17
Ilman omaa valtuutettua ovat tällä hetkellä seuraavat kaupunginosat asukasluvun (31.12.2011) mukaisessa suuruusjärjestyksessä: Konginkangas 860 Alkula (Sti) 640 Honkola (Äki) 504 Konginkankaan kirkonkylä 443 Sumiaisten kirkonkylä 430 Nakertaja (Sti)
324 Matilanvirta-Saarikas (Sum) 312 Mutapohja (Sti) 263 Parantala (Äki) 258 Kierälahti (Äki) 245 Kalliolahti-Ruotinkylä (Äki) 221 Peräpohja-Riihilahti-Lapinniemi (Kong) 134 Piilola (Äki) 129 Räihä (Kong) 81 Rotkola (Äki) 41 Jurvo (Sti) 23 Koukkuniemi (Äki) 20 Äänekosken metsäteollisuusalue 14 Palomäki-Hiskinmäki (Äki)
ÄKS: L änsi -Itiksel t ä (Alkula) puu t tuu siis oma val tuu te t tu, vaik k a koko Ääne kosken asuk aslukuun suhteu te t tuna he i t ä pi t äisi oike -
Jos valtuutettuja olisi suhteessa entisten kuntien asukasluvun mukaan, olisi jako seuraava (suluissa tarkka luku):
as t a an olla k a ksi (1, 8 2). Ääne kosken ma alaiskunnan vihe r alueis t a
Konginka nga s 3 (3,12) Sumiain e n 3 (2,60) Suola h ti 11 (10,88) Ää n eko ske n ma alaiskun t a 6 (5,77) Ää n eko ske n ka up p ala 20 (20,43)
j a a sie l t ä e i ole, vaik k a pi t äisi (1, 3 5). Sa ma tilanne myös k ahde lla
ÄKS: Yksinke r t ainen huomio on s e, e t t ä entinen ma alais kunt a on nyk y val tuus toss a ylie dus te t tu. Eni ten val t a a vihe r alue elle on vuot anut Ääne kosken t a aj amas t a, kun vielä ot t a a huomioon, e t t ä vanhan k auppalan alue ella asuva Suvi Tik ande r asuu asema k a a van reuna - alue e lla Myllynt auks e ss a . Ma alla siis!
Nykyinen Äänekoski on jaettu virallisesti 42 eri alueeseen. Ne sijoittuvat vanhan kuntajaon mukaan seuraavasti: Konginka nga s – kirkonkylä – 4 haja-asutusalueella Sumiain e n – kirkonkylä – 4 haja-asutusalueella
Ota ennakkoon! Ennakkoäänestys alkaa tänään ja jatkuu 23. päivään saakka. Äänekoskelta löytyy neljä ennakkoäänestyspaikkaa ympäri kaupunkia. Äänekoskella äänestäminen onnistuu tuttuun tapaan kaupunginkirjastossa. Suolahdessa paikkana toimii Suopunki, Sumiaisissa ja Konginkankaalla kirjastot. Edellisissä kuntavaaleissa 4 748 ihmistä kävi antamassa äänensä ennakkoon. Koko äänestäjämäärästä ennakkoon kävi äänestämässä siis 47,1 prosenttia. Innokkaimmat ennakkoäänestäjät löytyivät vuonna 2008 Markkamäestä, jossa 72,6 prosenttia suosi ennakkoon äänestämistä. Viime vaaleissa 25 ihmistä vaivautui ennakkoäänestyspaikalle, jotta sai sutata vaalilippuun jotain ihan muuta kuin numeron. Eniten hylättyjä ääniä annettiin Konginkankaalla, jossa niitä löytyi viisi kappaletta.
22
Suola h ti – 7 asemakaava-alueella – 2 asemakaavan reuna-alueella – 1 haja-asutusalueella Ää n eko ske n maalaiskun t a – 6 haja-asutusalueella Ää n eko ske n ka up p ala – 15 asemakaava-alueella – 1 asemakaavan reuna-alueella
Honkola is ännöi aik ana an kunnanval tuus toa , mu t t a oma a e dus t a muull a en tis e ll ä kun t a ke s kuks e ll a e li Kongink ank a a ll a (1,07) j a Sumiaisilla (0, 9 4).
Nykyisistä 43 valtuutetusta kahdeksan jättää vaalit väliin. Elleivät seuraavat kaupunginosat löydä tilalle korvaajia, on edustus valtuustossa putoamassa ainakin yhden paikan verran: – Akanniemi (Antti Vainikainen) – Koivisto (Heikki Flinkman) – Laajalahti (Tuire Alatalo) – Laajaranta-Liimattala (Olli Vertainen) – Mämme (Pirjo Luukkainen) – Mämmensalmi (Armi Kylmälä) – Suolahden asemakaavan reuna-alue 1 TAI 2 (Hannele Vainio) – Suolahden keskusta (Erkki Lehtinen)
Entisen kuntajaon mukaan miinusta on em. syystä luvassa seuraavasti: –3 Äänekosken kauppala –2 Äänekosken maalaiskunta –1 Konginkangas –1 Suolahti
ÄKS: Jos ol e te t a an, e t t ä j a t kop a ik k a a ha keva t ny k ye dus t aj a t onnis tuisiva t pi t ä mä än p a ik k ans a , niin Sumi a is ten j a Suol ahden tilanne e i he ik kene. Ja Ääne kosken ma alais kunnalla p aik k a mä ä r ä olisi k ahde s t a luopuj as t a yhä kom e as ti pluss alla . Sen sij a an jo ny k yisin alie dus te t tu Ääne kosken t a aj ama - alue olisi entis t ä heikommalla! Ja ellei Ve r t aisen tilalle löydy kor va aj a a , niin ko ko Kongink angas j äisi k alanie m e läis en Pas as en Kaukon va r a an – jos häne lle siis ä äniä rii t t ä ä .
Kimmo nukkuu lännempänä Nykyvaltuutettujen kartalta on helppo poimia kolme faktaa: Kauko Pasanen on pohjoisin, Matti Tiusanen itäisin ja Risto Kumpu eteläisin kaupunginvaltuutettu. Mutta läntisimmän valtuutetun selvittämiseksi on otettava puhelin kouraan ja tehtävä aika intiimi kysymys: Miten on, Kimmo Tuikka, kumpi teistä nukkuu lännempänä, Minna vai sinä – Kyllä se minä olen. Ero ei ole tosiaan suuri, sillä samassa makuuhuoneessa vielä viihdytään, Kimmo paljastaa.
Tutkiva journalismi! Mikä olisi hienompaa?
4 2 · 2012
| Ä ks
Teijo Piilonen
FAKTA
Painonnostajan sielu Matti Törmän ei tarvinnut punttisalilla olla pankinjohtaja. Olen kotoisin Huittisista, Satakunnasta. Olin jo siellä mennyt mukaan painonnostotoimintaan Lauttakylän Lujassa ja olin siellä järjestelemässä muun muassa Suomi-Puola-maaottelua. Olin töissä Säästöpankissa. Siirryin Jalasjärven Säästöpankin palvelukseen ja rupesin heti pistämään paikkakunnalla painonnostotoimintaa pystyyn. Jalasjärven salilta jäi painonnostokaveri, vieläkin kyläillään siellä joka juhannus. Vuonna 1978 siirryin Sumiaisiin Säästöpankin johtajaksi ja olin siellä 13 vuotta, vuoteen 1992 asti. Sumiaisten Kunnolla oli jo painonnostotoimintaa, joten sinne oli helppo mennä mukaan. Harjulan seurantalon sali oli todella vaatimaton ja talvisin kylmä. Lämmittelimme tankoa öljykamiinan päällä. Joskus rautakiekot putosivat lattian läpi. Seuraavana vuonna Sumiaisiin rakennettiin uusi liikuntahalli, ja painonnostajat saivat sinne oman salin. Teimme sinne talkoilla painonnostolavan, 4x4 metriä. Lepänjuuren Risto hommasi Repolalta ilmaiset vanerit ja seuran painonnostoihmiset rakensivat lavan talkoilla. Kunto lahjoitti salille vanhat punttivälineet, ja kunta osti lisää punttitankoja, kumikiekkoja ja muutamia välineitä. Tämä kilpailulava on kiertänyt lainassa ympäri Keski-Suomea ja on edelleen käytössä Äänekosken Liikuntatalolla. Viimeksi Kunto on järjestänyt Äänekoskella muun muassa piiriottelun ja veteraanien SM-kisat. Pelasin Sumiaisissa myös lentopalloa, joka sopi hyvin painonnostajalle. Ponnistusvoima oli kohtalaisen hyvä. Pelasin puulaakipalloa yrittäjien ja punttimiesten joukkueissa. Paras saavutus on Säästöpankkien SM-pronssi. Olen myös innokas yleisurheiluihminen, vaikka sielultani olen painonnostaja. Sumiaisissa oli porukka joka veti joka vuosi
10-ottelun läpi ja minutkin hyväksyttiin mukaan. Yllättäen aidat ja seiväs olivat pikajuoksun ja kuulan ohella parhaita lajejani.
Jossain vaiheessa seuran painonnosto- ja yleisurheilujaosto yhdistettiin. Samat vetäjät pyörivät kummassakin lajissa. Meillä oli jopa yhteinen nuorten leiri Kuortaneella. Mielestäni eri lajeilla on muutenkin paljon opittavaa toisiltaan. Uudella salilla oli hyvä järjestää kilpailuja. Siellä kävi kilpailemassa muun muassa olympiakävijät Ojalehdon Arvo, Kinnusen Tapio, Niemen Pekka. Kunnanjohtaja Santalan Eskokin kaapattiin mukaan nostamaan kisoihin. Punttisalilla kaikki ovat samanarvoisia, olit sitten kunnanjohtaja, pankinjohtaja tai mikä tahansa. Siellä on voimakas sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne. Salilla voimakkaita kunnioitetaan ja innokkaita vetäjiä arvostetaan. Itse en ole koskaan ollut mikään huippu, mutta olen pitänyt itseni kunnossa monipuolisella ja säännöllisellä liikunnalla. Urheilutohtori Helmer Kvist sanoi minulle nuorena, että selkäni on sen verran huonosti rakennettu, että vyötä olisi hyvä käyttää. Tottelin sen verran, että raskaissa työntönostoissa olen vyö-
tä käyttänyt. Parhaan tulokseni tein Petäjävedellä vuonna 1987 sarjassa 82,5 kiloa: 102,5 + 127,5 kiloa. Sen jälkeen paino on tasaisesti pudonnut 69 kg:n sarjaan, vaikka olen koko ajan treenannut. Suurin osa vapaa-ajasta Sumiaisissa meni urheilun parissa. Työn lisäksi olin paikallisessa Lions Clubissa, joka oli myös hyvää vastapainoa. Muutama puolue kyseli minua kunnallisvaaleihinkin, mutta en halunnut lähteä. Olin sitä mieltä, että pankinjohtajan ei kannata leimautua, kun on asiakkaitakin eri puolueista, enkä muutenkaan ole mikään politiikko. Myöhemmin Painonnostoliiton hommissakin korostin sitä, että ei ole väliä minkä lipun alla nostaa, kun vain rauta nousee. Pyrin liitossa palvelemaan kaikkia nostajia ja seuroja tasapuolisesti. Keski-Suomessa olin mukana vahvasti painonnoston piiritoiminnassa, kiersimme Kinnulat ja Multiat. Toimin myös valmentajana ja vähän kaikessa. Hain sitten liiton toiminnanjohtajan paikkaa kun kehotettiin. Yllättäen minut valittiin. Ehdin jo peruakin sen, mutta lopulta otin homman vastaan. Sellainen järjestötyö ei ollut kuitenkaan minua varten, mieluummin toimin suoraanurheilijoiden kanssa. Meillä on vielä mökki Sumiaisissa, ja siitä ei henno luopua. Viimeksi kesällä kävin urheilukentällä ja osa samoista kavereista siellä oli treenaamassa kuin silloin aikoinaankin. Sumiaisista jäi kaveriporukka, jonka kanssa on käyty katsomassa Kalevan Kisoja jo parinkymmenen vuoden ajan: Sorrin Reijo, Hännisen Antti ja Pietiläisen Matti. Tänäkin vuonna oltiin Lahdessa kolme päivää.
Matti Törmä - Syntynyt 10.5.1951 Huittisissa. - Pankinjohtajana Sumiaisissa Säästöpankissa 1978-91. - Painonnostoliiton toiminnanjohtaja 1992-93. Toiminut aktiivisesti lajin parissa valmentajana, huoltajana, tuomarina ja toimitsijana sekä seuroissa että piirissä. - Pyörittää nykyisin omaa isännöintitoimistoa Vantaan Pähkinärinteessä, jossa myös asuu avovaimonsa kanssa. - Innokas kuntoilija: ”Tavaksi tullut, että jokaisen punttitreenin jälkeen käyn lähipubissa juomassa pienen oluen palkinnoksi. Kerrostalon lenkkisaunapäivänä juodaan iso olut. Olen varmasti ainoa, joka siinä paikassa juo vain yhden oluen.”
NOPEAT Kaarlo Kangasniemi vai Jorma Kinnunen? - Kovia kumpikin. Molemmat tunnen ja seurasin tarkasti heidän uraansa. Harva tietää, että Kalle teki 55-vuotiaana 85-kiloisissa kovan veteraanien ME-tuloksen (110 + 136 kg). Vasili Aleksejev vai Naim Suleimanoglu? - Ehkä Suleimanoglu, mahdoton pikkumies. Aleksejevin kanssa olen ollut saunassa Vierumäellä, oli se mahtavan kokoinen mies. Vesijuoksu vai sauvakävely? - Vesijuoksu. Olen kokeillut ja tiedän että se on terveellistä nivelille, mutta oma laiskuus vie voiton tässä lajissa. Sumiainen vai Pähkinärinne? - En ole koskaan täysin kotiutunut pääkaupunkiseudulle. Huittinen ja Sumiainen ovat minulle enemmän kotipaikkoja, vaikka kyllä Vantaallakin on ihan hyvä asua. Pankkitoiminta vai isännöinti? - Suurin piirtein sama asia, palveluammatteja molemmat. Pankkitoiminta on muuttunut paljon. Oma isännöintitoiminta on mielenkiintoista ja monipuolista.
ÄKSY MIE S
Hyviä syitä jättää Suomi Suomi on ns. kakka maa. Tämän paljastuksen teki venäläinen media. Lapsia otetaan Suomessa huostaan, vaikka jokainen venäläistä varhaiskasvatusta opiskellut tietää, että lapsen oikea paikka on kadulla. Vain katulapsuus pystyy tarjoamaan katu-uskottavan kasvuympäristön. Vain katulapsi voi heläyttää Katupoikien laulun niin että paatunutkin sydän särkyy. Eikä tässä vielä kaikki. Lisää kakkaa tuulettimeen lensi, kun erään kansainvälisen pankin Suomen sivukonttori uhkasi jättää Suomen, mikäli Suomi ottaa käyttöön järkyttävän ison rahoitusmarkkinaveron (0,0000000001 %). Ei tarvitse olla kouluja käynyt ihminen tajutakseen, että sellainen riistovero vie tuhkatkin pörssistä. Nämä kaksi esimerkkiä rohkaisevat myös ns. pientä ihmistä miettimään syitä jättää Suomi. Näin lokakuussa ideoita syntyy enemmän kuin kotitarpeiksi. Tässä tulee muutama ylijäämäidea rohkaisuksi muille.
Vas taukset:
Huonot televisio-ohjelmat ovat aina hyvä
Vastaukset sivulla 9 esitettyihin Äksymyxiin:
läpi 49 äänellä, seuraavaksi vähiten ääniä saivat Laitila, Vainikainen, Vainio)
1. Kari Kiiskinen (sd.) 486 ääntä.
4. a (86 ääntä saanut kristillisten Alatalo – joka pääsi myöhemmin valtuustoon samassa vaaliliitossa olleen keskustan Erja Pohjosen muutettua Äänekoskelta. Seuraavina Halonen, Oksanen, Pekonen) 5. Tuula Koskiranta (SKP).
2. c (sitoutumaton demari Pulli oli Mämmen ykkönen 177 äänellä ennen Lunttilaa, Piilosta ja Sohlmania) 3. d (perussuomalaisten Tikander meni
syy jättää Suomi. Onneksi nyt huhutaan, että Yle suunnittelee Tuntemattoman sotilaan filmatisointia Naurusaarilla. Rokkaa esittää naurusaarelainen filmitähti Heh-Heh-Heh. Ylessä uskotaan, että naurusaarelaiset pystyvät nostamaan suomalaisia paremmin esiin Väinö Linnan kirjan humoristiset puolet. Myös pellehyppyjä on luvassa. Pakolaisvene (Terhi) Suomesta lähtee ensi-iltaa edeltävänä iltana Turun satamasta. Veneessä on tax-free-myymälä ja humppatanssit. Lapsille on kasvomaalausta ja ongintaa. Omat onget ja pelastusliivit mukaan. Vain käteinen käy. Suomalaiset dokumenttiohjaajat ovat vielä parempi syy jättää Suomi, sillä suomalaiset dokumenttiohjaajat vääristelevät veronmaksajien rahoilla totuutta. Ne väittävät, että suomalainen hiihtäjä käyttää doppinkia, vaikka jokainen tietää, ettei käytä. Doppinki on suomalaiseen suuhun sopimaton vierassana, joka polveutuu norjan kielestä, jossa se on yleissana. Tämän tietää jokainen, joka on yhtään kielistä perillä. Siitäkin on näyttöjä, että doppinki on norjalaisen lapsen ensimmäinen sana.
6. Kalevi Tiitinen (vihr.) 7. c (keskustan Lindell sarjalla 173– 169–183) 8. d (Vasemmistoliiton Mirka Porrassalmi sai vuonna 1996 peräti 209 ääntä, mutta putosi valtuustosta neljä vuotta sitten saatuaan enää 70 ääntä)
Nuoria tarvitaan päätöksentekoon! Äänestä nuori valtuustoon • • • •
raikkaita ajatuksia uutta kulttuuria nuorta näkemystä nuorten arjen asiantuntemusta Hasif Hamkar
119 sanomalehdenjakaja
Dokumenttiohjaajien vuoksi Suomen jättävä ryhmä poistuu Suomesta hiihtämällä Suomenlahden yli Viroon. Lähtö tapahtuu teräsjään ja vitikelin aikaan. Matkanjohtajana on Juha Mieto. Useimmat jättävät Suomen kuitenkin ruoan vuoksi. Ruoan hinta on nimittäin tutkimusten mukaan noussut Suomessa niin, ettei ihmisellä ole enää varaa syödä kuin kaksoispyhinä. Ja kun rahat eivät riitä ruokaan, tulee sorruttua viinaan, joka on vanhan sananlaskun mukaan aina hintansa väärti. Ja kierre vain pahenee, jos ihminen nälissään uskoo pankkien analyytikkojen ohjeita. Nehän väittävät, että humalassa velat muuttuvat saataviksi. Ruokapakolaiset jättävät maan italialaisella Pendolinolla. He asettautuvat ravintolavaunuun, jossa on teemana Italia. Tarjolla on Olvi-olutta ja Reissumiestä. Italialainen tuulahdus tulee junan vessoista, jotka ovat kaikki koko matkan tukossa. Vessojen ovet ovat selällään, koska lukot ovat italialaiseen tapaan rikki. Reijo Honkonen
9. c (SDP:n Marko Tuhkasen viiden vaalin sarja on ainoana nousujohteinen: 52–65–66–92–106) 10. d (kokoomuslaisen Vainikaisen poliittinen ura jää tällä tietoa yhden ainoan kauden mittaiseksi)
EI korttelipolitiikalle! Yhteisen Äänekosken puolesta! Keijo Kainu
Nadja Lehtinen
127 lähihoitaja
Iinamaija Sala
138 opiskelija
Luottamusmies, kaupunginvaltuutettu
41
ÄÄNEKOSKI 24
4 2 · 2012
| Ä ks
Teollisuuskadun asemakaavan muutosehdotus nähtävillä 11.10. – 12.11.2012 Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa (Hallintokatu 4, III krs) ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi/kaavoitus). Kirjalliset muistutukset on toimitettava viimeistään 9.11.2012 klo 15.00 mennessä os. Äänekosken kaupunginhallitus, PL 24, 44101 Äänekoski.
PERJANTAINA 19.10.
ASEMAKAAVAN VOIMAANTULO Kaupunginhallitus on hyväksynyt korttelin 3 asemakaavan muutoksen Suolahteen (kh 27.8.2012 § 248). Päätös on lainvoimainen. Lisätietoja: Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka henriikka.nieminen@aanekoski.fi 11.10.2012 Äänekosken kaupunginhallitus
020 632 2036
CHAINERECTION + KIRO
5
AVOINNA 09-02, AINA
WWW.PUBMARKUS.FI
Seuraava ÄKS 24.10.2012
ä Ks
| 42
· 2 012
25
54,5m² ÄÄNEKOSKI Keskusta, 1h,k,kph
Peruskuntoinen rivitalokaksio, josta remontilla teet oman mieleisen asunnon. Iso piha-alue etelään. Autotalli. Heti vapaa. Mh.42000 e, Tyynelänkatu 5. Ensiesittely 18.10.2012, 17.45 - 18.00/Tarja Liimatainen
Pienen perheen koti rauhallisella asuin alueella puiston ja pururadan vieressä. Talossa uusittu ikkunat ja ulko-ovi, katto sekä lämmityskattila. Takka ja pieni puuhella antaa kivasti lämpöä pieniin tiloihin. Mh.68000 e, Metsolankatu 24.
Näppärä yksiö aivan Suolahden keskustassa, oma terassi piha. Asunto tällähetkellä vuokrattu. Kellosepänkatu 18. Vh. 27900e.
SKV-avain 817861
Koti perheelle joka haluaa asua rauhallisella paikalla, talossa hyvät ja siistit tilat, iso tontti jonka takasivua ympäröi idyllinen pistoaita sekä tunnelmallinen grillipaikka. Hyvät tieyhteydet moneen suuntaa. Mh.129000 e, Suolahdentie 1351.
SKV-avain 846620
Ilmeikäs porrastettu tilaratkaisu. Varaava takka, kaksi terassia. Autotalli ja hyvät varastotilat. Asfaltoitu piha. Oma tontti joka rajoittuu puistoon, lähellä myös uimaranta Mh.168000 e, Rohdintie 3.
KONNEVESI, OKT, 5h,k,s 116,5m²
Tässä kauniissa ja hyvin pidetyssä talossa asuintilat ja piha-alueet ovat muuttovalmiit vaativallekin asujalle. Asuin tiloja remontoitu mm. putkistot, saunatilat ja keittiö uusittu kokonaisuudessaan. Helppohoitoinen tontti jossa perennoja sekä luonnonkiviä. Mh.139000 e, Harjusenkatu 48.
SKV-avain 863695
SKV-avain 804345 ÄÄNEKOSKI Likolahti, OKT, 4h,k,s, 118m²
ÄÄNEKOSKI Alkula, OKT, Oh,3mh,työhuone,k,s,takkah,at, 140m²
SKV-avain 828874
SKV-avain 894092 ÄÄNEKOSKI Suolahti , OKT, 5h,k,s,khh,2wc,vh 145m² (161m/+54m²)
SKV-avain 884137
Kodikas peruskorjattu talo jossa kauniisti laitettu piha-alue, tontin koko 2330m². Nykyaikainen ja harmoninen sisustus. Rauhallinen asuinalue jossa lähellä hyvät lenkkeily maastot ja uimaranta. Mh.178000 e, Honkalankatu 2.
Saunatilat tehty laajennusosaan vuona Tutustumisen arvoinen. 2008. Mukava ulkosauna ja varastoti- Mh.149000 e, laa talousrakennuksessa. Mämmensalmentie 72. Oma tontti 828 m². Mh.110000 e, Keskuskatu 10.
Siistikuntoinen ok-talo rauhallisella paikalla Mämmensalmen alueella. Lähellä hyvät ulkoilumaastot ja uimaranta. Talossa käyttöullakko, jonka voi ottaa asuinkäyttöön. Keittiössä Tulikiven hella/ leivinuuni. Mh.129000 e, Kuntokatu 8.
ÄÄNEKOSKI Ääneniemi, OKT, 4h,k,ph,s,khh 115m²
ÄÄNEKOSKI Suolahti, OKT, 4h,k 112m²
1999 rakennettu puutalo jossa avara tupakeittiö, jonka keskellä iso leivinuuni antamassa lämpöä. Kaunis kivetetty ja porrastettu tontti joka rajoittuu toiselta sivulta puistoon. Autokatos ja lämminvarastotila erillisessä rakennuksessa. Mh. 168000 e, Heikintie 3.
ÄÄNEKOSKI Markkamäki, RT, 4-5h,k,s,kph, wc, ak 127m²
1996 rakennettu talo Keiteleen rannalla. Moneen makuun toimiva pohjaratkaisu jossa keskellä taloa iso leivinuuni joka antaa tunnelmallista lämpöä koko taloon. Kaunis mäntykangas tontti, hiekkaranta aivan rannassa vanha saunamökki. Mh.225000 e, Porttilankatu 13.
Siisti, viihtyisä ja tilava rivitalokoti odottaa uusia asukkaita. Huoneisto on hyväkuntoinen. Kph laatoitettu ja jossa lattialämmitys. Katettu huoneiston levyinen parveke. Hyvät säilytystilat. Ulkovarasto ja autokatos. Kiinteistö on kaukolämmössä.Tästä koti keskustan läheisyydessä tilaa tarvitseville ja edulliseen hintaan. Mh.124638,59 e, Vh.126500 e Mustikkasuonkatu 6 B.
SKV-avain 894945
SKV-avain 817657
SKV-avain 868737
Perus 50-luvun ok-talo äänekosken Liimattalassa, maaseudun rauhassa. Matkaa äänekoskelle n.25 km. Taloa on laajennettu, joten sauna ja kylpyhuonetilat ovat uusia. Keittiö myös uusittu. Paljon muutakin peruskorjausta tehty. Osa pinnoista vielä puuttuu. Tilava navetta pihassa, oma tontti 7800 m². Mh.109000 e, Hirvisalontie 49.
SKV-avain 855706
SKV-avain 800257
lisella paikalla Suolahden keskustassa. Ensimmäinen kerros. Heti vapaa. Mh.23000 e, Asemakatu 28 A. Esittely 18.10.2012, 16.30 - 16.50/Tarja Liimatainen
ÄÄNEKOSKI Mämmensalmi, OKT, 2-3 mh, oh, k, s, khh 125m²
SKV-avain 873640
SKV-avain 822713 ÄÄNEKOSKI, Suolahti 1h, kk, kph 32m²
SKV-avain 856093
ÄÄNEKOSKI Nakertaja, OKT, OH, mh, k, s, at 59m²
SKV-avain 884770
ÄÄNEKOSKI, Suolahti, 2h,kk 36m² ÄÄNEKOSKI Liimattala, OKT, 2h, oh, k, s 80m² Hyvän mallinen pikkukaksio rauhal-
ÄÄNEKOSKI Keskusta, OKT, 2 mh, ÄÄNEKOSKI Markkamäki, OKT, ÄÄNEKOSKI Suolahti, OKT, oh, k, s 80m² 4h,k,s,var.tila 130m² alakerrassa:oh,k,mh,wc,s,ph, Mukavan oloinen ja siisti ´40-luvulla pukuhuone, yläkerta: 2 mh, Kodikas -50 luvun omakotitalo. vh, kellaritilassa takkahuone, rakennettu pikkutalo aivan keskustan Kaunis pihapiiri jossa leikkimökki 166m² tuntumassa. Tilat kahdessa tasossa. ja 2009 rakennettu 70m² autotalli. oleskelutila ja sauna
Tässä uudehkossa talossa toteutuu monen haave. Tilavat huoneet jotka toimivasti sijoittuvat tässä L-mallisessa talossa. Talosta löytyy kaksi varaavaa takkaa/leivinuuni ja hella. LTO järjestelmä. Erillinen lämmin autotalli/varasto 54m² Oma tontti 1784m². Vaihdosta pienempään taloon voidaan neuvotella. Mh.225000 e, Tyynelänkatu 7 B
ÄÄNEKOSKI, Karhunlähde, 2h,kk,p 52,5m² Parvekkeellinen hyvän mallinen kaksio edullisesti. Heti vapaa. Mh.36000 e, Kelhostenkuja 2 C.
SKV-avain 844181
ÄÄNEKOSKI, Laajalahti RT oh, 3 mh, k, s, kph, vh, at 105 m²
Toiminnallinen, siisti, pikku yksiö ydinkeskustassa. Vapautuu omistajalta nopeasti. Mh.32720,97 e, Vh.34500 e Kauppakatu 13 B. Esittely 22.10.2012, 17.40 -18.00/Tuija Savolainen
57m²
SKV-avain 876554
lisessä talossa. Iso lasitettu parveke länteen josta rauhallinen näkymä. Talossa tehty paljon perusparannusta. Vapautuu omistajalta joka voi myös jäädä vuokralle. Mh. 40325,77 e, Vh.57900 e Puistokatu 11 a. Esittely 22.10.2012, 17.00 - 17.30/Tuija Savolainen
ÄÄNEKOSKI Suolahti RT,2h,k,sauna
SKV-avain 883182
Rauhallisessa taloyhtiössä, hyvällä sijainnilla oleva viihtyisä kerros-talo kolmio. Talossa hissi. Lasitettu parveke josta mukavat näkymät. Mh.51294,45 e, Vh.52800 e Hopeapajunkatu 4 A. Ensiesittely 18.10. 17.10 - 17.30/ Tarja Liimatainen
31,5m²
ÄÄNEKOSKI Suolahti , OKT, Oh, 3mh, tupakeittiö, s, 108,5m²
ÄÄNEKOSKI Sumiainen, Maatila, ÄÄNEKOSKI Suolahti , OKT, 210m² 4h,k,kph 100m² Oh,mh3,k,s,kph,vh,wc2,kh
Hyvin pidetty kodikas tiiliverhoiltu talo kaippaa uutta asukasta. Tilava tupakeittiö jonka keskellä uusittu leivinuuni. Hyvät varastotilat ja autotalli. Tasainen nurmetettu pihapiiri, ajotie asfaltoitu. Vaihdossa voidaan neuvotella rivitalo kolmiosta. Mh. 145000 e, Puolukkakatu 10.
Perinteinen -50 luvun omakotitalo isolla omalla tontilla. Talon sisätilat pintaremontoidut, ikkunat uusittu sekä katto. Lisäksi tontilla on autotalli sekä piharakennus jossa sauna ja kesähuone. Pihassa marjapensaita ja omenapuita. Mh.89500 e, Matinkatu 5
Hevostila Sumiaisissa. Asuinrakennus, jossa runsaasti tilaa. Hevostalli karsinapaikat viidelle hevoselle. Harjoittelurata n. 800 m, ratsastuskentän pohjustustyöt tehty, aidatut ulkotarhat. Oma tontti 4,17 hehtaaria. Varastorakennus, leikkimökki ja maakellari. Hevosharrastajan unelmakohde, joita on harvoin tarjolla. Mh.98500 e, Rautionmäentie 662.
VUOKRATAAN Paritalon toinen pääty 5h,k n. 175m²
Vuokra 890 kk/€. Vesi ja sähkö käytön mukaan. Vuokratakuu 1500 € Tarja Liimatainen Myyntineuvottelija p. 010 228 4464 0400 547 295
SKV KIINTEISTÖVÄLITYS OY Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski puh. 010 228 4460 · aanekoski@skv.fi
Vuokrattavana
ÄÄNEKOSKI 2h, k, kph, p
74m² Hyvän mallinen siisti kaksio hissil-
Hyvällä sijainnilla oleva siistikuntoinen saunalliinen rivitahuoneisto, jossa toimiva pohjaratkaisu ja erillinen wc. Lattiat laminaattia, takka, autotalli ja tilava varasto . Mh. 105.000 e. Peltokatu 41 D.
SKV-avain 875803
SKV-avain 807461
SKV-avain 821195 ÄÄNEKOSKI, Suolahti 3h, k, kph, wc, p
än vaaliteemalehdet ilmestyy
24.10. ja 31.10. (tulokset ja ehdokkaiden kiitokset)
EHDOKAS! Varaa pian ilmoitustilasi ÄKSästä tai ÄKSän netistä! Pirjo Hakkarainen 040 565 0941, pirjo.hakkarainen@aksa.fi HINNAT VOIMASSA TO–SU 18.–21.10.2012, ellei toisin mainita. www.k-citymarket.fi
Cittaris
sa tapa TO. Sinu htuu: hen leip omo her Palvime kkuin starin lih PE. Elos aisat tuo een! en leipo tteet. mon uun Palvime ituoreet starin lih herkut, a LA. Palv imestarin isat tuotteet. lihaisat tuotteet .
RALLIHINNAT VOIMASSA TORSTAISTA ALKAEN. TERVETULOA!
Pataan suomalaista Takuuherkkua Atria Takuumurea
Hyvää mutta herkullista meriherkkua Tuore suomalainen Superior
4
kIrjOlOHI 2 talous
kg
PUNAVIINIPIPPUrIHärkä
kg
99
99
Hauduttamalla herkkua Lihamestarimme
999
11
NAUdAN SISäPAISTI
kg
Kyllä Keski-Suomessa osataan Elonen
420g (3,79/kg)
400g (2,50/kg)
rUISreAl
SAVUlOHIfIlee
1299
Ruista ranteeseen Fazer
SekAleIPä
1
kUrkkU
Omasta uunista takuulla hyvää Oman uunin
PAlAPAISTI jA SUIkAlePAISTI
rIISI, kAUrA jA SOIjAjUOMAT
1
pss
0
99 pss
kg
Leivän ja ylähuulen väliin laatua Atria
326g (3,04/kg)
200 g Keitto-, palvikinkku ja kalkkuna (9,95/kg)
TOrTIllAT
1
OHUeT leIkkeleeT
099
Pöpöt kuriin Actimellilla Danone Actimel
Merkkijuomat viikonloppujanoon
4x100g (4,38/kg)
1,5 l 2 talous, sis pantin 1,60 (0,57/l)
prk
3
50 2 pkt
199
pkt
jOgUrTTIjUOMAT
49
pkt
Rullaati Rullaa Old El Paso
1490
0,75 l (1,99/l)
59
0
99
1l
99
kg
Maidottomat uutuudet janoon Nordic
PIPArMINTTU kerMAjääTelÖ
Kylän monipuolisimmalta tuoretorilta Tuore suomalainen
kg
Padat porisemaan Naudan
Viikonloppuna herkutellaan Ingman
2
pk t
pkt
COCA-COlA
Päiväkahviseuraa parhaasta päästä Perheleipurit
VAdelMATäyTePITkOT 410g (7,29/kg)
499 4-pack
UUSI ÄÄNEKOSKI
Työskintie 3, puh. 010 538 2500
MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18
Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).
www.k-citymarket.fi
299 kpl
Tarja Hasif Hakala-Koivusalo Hamkar
118 agrologi
119 sanomalehdenjakaja
Tapio Heimonen
Matti Kinnunen
Ilkka Kovanen (sit)
Nadja Lehtinen
Pekka Leppänen
Sirpa Martins
Suvi Oranen (sit)
Almira Pakarinen (sit)
125 eläkeläinen, paperityöläinen
128 ex-kansanedustaja
Maksaja: Vasemmistoliiton Äänekosken kunnallisjärjestö ry
135 työtön
126 hankintapäällikö
129 työnohjaaja
136 opiskelija, puutarhuri
Antti Jäppinen (sit)
Tuula Kallberg (sit)
123 yrittäjä
124 elektroniikka-asentaja, työkyvyttömyyseläkeläinen
Ilidio Sanna Monteiro Flores (sit) Mursunen (sit)
130 koulunkäynninohjaaja
Eila Nurmi
131 pakkaaja-vanerityöntekijä 132 tekninen avustaja
Mikko Nurmi (sit)
133 toimistotyöntekijä
Arvo Oranen
134 paperimies, eläkeläinen
Sinikka Rautiainen
Iinamaija Sala
Helena Seppälä-Kupari
Jouni Sohlman
Tiina Talso
120 erityisluokanopettaja, eläkeläinen
Simo Holopainen
121 kiinteistönhoitaja
122 työvoimaneuvoja
127 lähihoitaja
137 käytöntarkkailija
138 opiskelija
139 ompelija, eläkeläinen
140 toimintakeskuksen ohjaaja SINÄ
ÄÄNEKOSKI
PÄÄTÄT
SETELEITÄ
ME
Soppatykki liikkeellä:
OLE MM E
KU NTA
142 eläkeläinen
143 kehittämispäällikkö, eläkeläinen
Merja Vertainen (sit)
144 työteknikko, laitoshuoltaja
Matti Virtanen (sit)
145 kulttuurijohtaja, yrittäjä
Tule ja kahville ja tapaamaan ehdokkaita: Sumiaisten tori to18.10. klo 12-14
ASUK KAAT
Hilkka Vepsä (sit)
141 merkonomi, eläkeläinen
VAI
PALVELUA
Kalervo Toffer (sit)
Jarkko Kaukometsä
pe 26.10. klo 11-14 Äänekosken torilla la 27.10. klo 10-13 Suolahdessa K-Market Suosikin pihassa
Vasemmiston ehdokkaat - Äänekoski - www.aanekoski.vas.fi