Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 4 9 · 9 . 1 . 2 0 1 3
Katse eteenpäin s. 3
Club Painis s. 5
Telakan tulikaste s. 10
Suolaluolassa s. 12
Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 23.1.
ON ÄÄNEKOSKEN JOHTAVA VERKKOMEDIA · nopea ja ajantasainen uutispalvelu · kaikki lehdet näköisversiona, helposti luettavissa verkossa · aidosti yksityinen, aidosti paikallinen · tehokasta mainostilaa yrittäjille!
e. ill
mielipi te ro r e
eille ja mu m
i uutisesta es
K
Pöytävalaisimia · PÖLYPUSSIT JA SUODATTIMET · IMURIT · KODIN PIENKONEET · VALAISIMET · PARTAKONEET · HIUSLAITTEET ma-pe 9-17, la 9-14
ALE ALE
Farkkumyyn
ys t i v hä
-20%
-70% Lady
Marraskuussa 2012 tavoitimme keskimäärin 2537 kävijää päivässä. Selattuja sivuja oli yhteensä 251 407. Parturi-kampaaja Niina Hanhela aloitti liikkeessämme 2.1. Tervetuloa nykyiset ja uudet asiakkaat!
vain ke - la
KAIKKI
-50%
Kauppakatu 23, Äänekoski p. 0400 592 238 Avoinna sopimuksen mukaan.
www.salonfresco.fi
ENNAKKOMARKKINOINTI ON ALKANUT Ota yhteyttä!
HALONEN
Koskikeskus, Äänekoski (2. kerros)
Kalle Niskanen
Pirjo Viitasaari
asianajaja, varatuomari
asianajosihteeri
Jussi Kärkkäinen
p. 020 768 9870
asianajaja, varatuomari
ASIANAJOTOIMISTO KÄRKKÄINEN & NISKANEN Palvelemme Äänekoskella ja Jyväskylässä
Vuokrataan
VUOKRATAAN
Väinämönkatu 2:n katutasosta n. 70 m2 tila, jossa 2 h, keittonurkkaus ja WC. Soveltuu pienimuotoiseen liike- ja palvelutoimintaan. Tiedustelut Kalevi Hytönen p. 040 539 3695
Tilitoimistopalveluja ammattitaidolla • Yrityksen perustaminen • Kirjanpidot • Kausiveroilmoitukset • Palkanlaskennat • Palkkojen ym. vuosi-ilmoitukset • Laskutukset • Tilinpäätökset • Veroilmoitukset Kauppakatu 12 A 12, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com www.tilipalvelumarja-leena.fi
Puh. 040 589 0158
PUKKIMÄEN Ankkuri
Kysynnän innoittamana suunnittelemme senioritarpeisiin suunnattuja asuntoja. Huoneistotyypit: A 39,5 m2 1 H + tupak. B 49 m2 2H+K C 53,5 m2 2 H + K D 62,5 m2 3 H + K E 74 m2 3H+K F 76,5m2 3 H + K G 78 m2 3H+K
Kohde valmistuu alkuvuonna 2014. Tiedustelut: Porrokki Oy 0207 641 460
Rakentaja:
"Mä oon tehnyt täysillä
49/2013
Seuraava ÄKS ilmestyy 23.1.2013
tätä työtä, saattanut kädestä pitäen monet työkkäriin tai kouluun. "
8
Nuorisotyöntekijä Arja Leppänen
13
ÄKSeeraus
Toimittajalta Marjo Steffansson
X49
Hyvässä hengessä - Jäitä hattuun ja katsotaan uusi suunta menolle, tuumaavat Äänekosken ykkösmiehet Kari Kiiskinen ja Matti Tiusanen. Kiiskinen jatkaa kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja Tiusanen nousee keulaan valtuustosalissa. Nuija on molemmille miehille tuttu kapistus. Kiiskinen paukuttaa sitä jo tottuneesti, mutta Tiusaselle kopautukset vaativat opettelua. - Minä olin Sumiaisten kunnanhallituksen puheenjohtajana kuntaliitoksen aikaan vuosina 2005-2007. Nyt astun isoihin kenkiin, sirot korkokengät vaihtuvat eräsaappaisiin kertoo Tiusanen kuvatessaan vaihtoa. Miehet ovat tuttuja toisilleen jo parin vuosikymmenen takaa. Asioista pystytään keskustelemaan hyvässä hengessä, poliittisesta kannasta huolimatta. - On äänestetty monta kertaa toistemme mielipiteitä vastaan, mutta se on pelin henki. Jännitteitä välillämme ei ole ja aina ollaan pystytty asioista keskustelemaan. Nyt on tärkeää saada kaupungistamme hyvä kuva ja positiivinen imago ilmoille, Tiusanen muistuttaa. - Nyt katsotaan eteenpäin. Kaupuginhallituksen puheenjohtajan rooli ei ole julkisuudessa niin näkyvä kuin valtuuston puheenjohtajan. On tehty myyräntyötä, kun on soviteltu kuntaliitoksen mukanaan tuomia kulttuurien yhteensovittamisia. Nyt ollaan päästy homman ytimeen, ja hallituksen työskentely on tulevaisuudessa jouheampaa, Kiiskinen kopauttaa. ä Ks
| 49
· 2 013
Molemmat ovat sitä mieltä, ettei asioita pidä jättää pöydälle roikkumaan, on uskallettava äänestää ja osata elää tuloksen kanssa. Yhteistyöllä saadaan aikaan hyviä ratkaisuja. - Kokoukset venyvät esittelyasioiden vuoksi. Asiat on puhuttu moneen kertaan monessa eri porukassa ennenkuin ne tulevat hallituksen päätettäväksi, tähän täytyy tulla tehokkuutta. Isoja asioita on edessä. Isoja asioita on jo päätöksen jälkeen toteutettu: Kahden yläkoulun malli ja Telakkakadun koulun saneeraus sekä päätös terveyskeskuksen rakentamisesta. - Tulevaisuudessa huolestuttavat terveyskeskuksen toimivuus ja hyöty, toteutuvatko laskelmat ja visiot. Nyt on vaan uskottava, että toimii ja toteutuu. Puheet palkka-alesta mietityttävät, sillä totutuessaan se näkyisi suoraan verotuloissa. Paperiteollisuuden markkinat, ne vaikuttavat kuntaamme myös. Kaavoituspolitiikka pitää uusille uomille. Meillä rakennetaan liian tiiviisti. Meidän pitää kaavoittaa myös yksityisten maille – osata ottaa esimerkkiä muista kunnista. Väkiluvun kasvuun on satsattava. Isommat kunnat kasvattavat väkilukuaan ja meidän on pytyttävä samaan, Tiusanen miettii tulevaisuuden haasteita. - Työpaikkoja pitää saada lisää. Firmat voivat paikallisesti hyvin, mutta työttömyyslukemat on saatava taittumaan. Terveys- ja vanhuspalvelut toimivaksi, siinä on myös haastetta kerrak-
Asioista väännetään kättä sovitellen.
seen. Pienet asiat vaikuttavat imagoon, yleiseen siisteyteen ja julkikuvaan on kiinnitettävä erityisesti huomiota, ne ovat asiota, joiden huoltamista jostain syystä siirretään ja siirretään. Kiinteistöt kuntoon! Kaikki lähtee yhteistyöstä. Tämä ei ole kahden miehen show. - Me ollaan maltillisia miehiä, Kiiskinen tuumaa. - Minä osaan olla äkkipikainen, Tiusanen huomauttaa. - En oo huomannut, Kiiskinen ihmettelee. Marjo Steffansson Duon poliitisten esikuvien trio eli TOP-3 Matti Tiusanen 1. Urho Kekkonen, kova erämies ja isäntä joka osasi johtaa. 2. Heikki Haavisto, isäntä ja lahjakas puhuja. 3. Juha Mieto, hyvä hiihtämään ja politikoimaan.
Kari Kiiskinen 1. Lauri Ihalainen, hänestä huokuu hyvä henki. 2. Tarja Halonen, suuri persoona. 3. Eero Heinäluoma, keskustelutaitoinen ay-mies
Monenlaista leipätyötä on elämään mahtunut. Yksi ehdottomasti värikkäin ja mielenkiintoisin vaihe ajoittuu 1980-luvulle, kun toimin Suolahden kaupungin nuoriso-ohjaajana, tämän lehden X-henkilön, eli Leppäskän alaisuudessa. Reilut neljä vuotta siinä meni, nuorten kanssa temutessa, ja Arjan tekemää työtä ihaillessa. Nuorisotyö on muuttunut, vaikka samanlaisia nuoria on aina ollut – iloineen ja suruineen, kipuineen ja kasvuineen. Työ ja tarpeet eivät ole muuttuneet, vaan nyt keksitään nimiä hankkeille, joihin nuoret karsinoidaan ja joita vetävät hanketyöntekijät. Syrjäytymistä ehkäistään, ryhmäytymistä tuetaan, tiedotetaan ja etsitään, seikkaillaan, osallisuutta tuetaan ja haetaan kansainvälisiä kontakteja. Tätä on tehty ennenkin, jo silloin 80-luvullakin: tiedotettiin, ryhmäydyttiin, tehtiin yhdessä ja osallistuttiin, ja houkuteltiin kaveri mukaan neljän seinän sisältä. Tärkeimmäksi pointiksi nostaisin tekemisessä sen, että työtä tehtiin pitkäjänteisesti. Olenko tyhmä ja vanhan koulukunnan kasvatti (valmistunut KSO:lta 1987), kun uskallan väittää, että syrjäytymisen ehkäisyyn tehtävä työ ei ole pitkäjänteistä tänä päivänä, koska sitä tehdään hankkeilla? Hanke loppuu aikanaan ja uusi ihminen astuu puikkoihin, sikäli mikäli se ylipäätään jatkuu. Onko kukaan laskenut, kuinka monen hankkeen voimin on nuorten syrjäytymisen ehkäisyä kaupungissamme tehty? Hankkeet tuovat rahaa kaupungille, mutta onko mittaria, jolla voisi mitata niiden saavutuksia ja tehoa? Minusta ne ovat tekohengittämistä ja tärkeällä asialla pelleilyä, varsinkin jos hankkeet ja niiden vetäminen syövät resursseja siltä kaikkein tärkeimmältä eli tilatyöltä. Tilojen ovet kun ovat nihkeästi auki, ja mikä surullisinta, kiinni lomien aikaan – paitsi Suolahdessa. En ymmärrä.
Vakio pals tat: Av aus
04
K a l ent e r i 6 - 7 Äk sy mi es
14
3
Pikakelaus
Avaus
Vaalirahailmoitukset on tehty sataprosenttisesti! Kaikki koskelaistet valtuutetut varajäsenineen hoitivat ilmoituksen mallikkaasti. Hyvä Äänekoski! Nyrkit heiluivat perjantain ja lauantain välisenä yönä Hirven tallissa. Nuori mies ehti lyödä viisikymppistä miestä kahdesti, ennenkuin paikalle saapui poliisi. Viiskulman liikennevalot eivät toimineet liki viikkoon, ja niinhän siinä sitten rysähti, kun rekka ajoi päin pylvästä. Nippusidettä kehiin ja valopylväs kuntoon. Valot syttyivät samaan syssyyn. Pelti rytisi Paatelassa lauantaina. Henkilöauto oli kääntymässä Paatelan Autokanavaan Suolahden suunnasta, kun takana ajanut auto törmäsi kääntyvän auton perään. Puoli 12 aikaan sattuneessa liikenneonnettomuudessa oli mukana kolme autoa ja useita henkilöitä. Keski-Suomen metsänhoitoyhdistys on järjestäytynyt vuodeksi 2016 saakka. Äänekoskea edustaa Markku Hytönen Konginkankaalta. Metsänomistajien liiton paikallisiin kokousedustajiin kuuluvat Timo Boman Sumiaisista ja Kauko Pasanen Kalaniemestä. Äänekosken Kauppakadun Kahvila Sinikello sekä Suolahden Ravintola Viljos ovat sulkeneet ovensa. Rovaniemeltä Jyväskylään matkanneen ExpressBussin matka keskeytyi hetkeksi Äänekoskella tiistain vastaisena yönä ennen kello yhtä. Neljää matkustajaa kuljettanut pikavuoro oli kääntymässä vasemmalle kohti etelää Kotakennääntieltä, kun etelästä tulleen viroslaismiehen henkilöauto rysähti bussin perään.
Mirja Remonen Palkka-ale ei ole ratkaisu Ei päivääkään ilman uutisia taantumasta, lomautuksista tai irtisanomisista. Näitä kun aikansa kuuntelee, on pelkona, että niihin turtuu ja ne alkavat tuntumaan arjelta. Näinhän asiat vaan menee. Vai meneekö? Paljon on ollut puhetta palkanalennuksista. Sauli Niinistö halusi leikata palkkiotaan ja kansanedustajista suuri osa olisi valmis alentamaan palkkaansa. Esimerkin voimaako tässä haetaan? Kansanedustajan noin 6500 euron palkkiot ovat kuitenkin eri suuruusluokkaa kuin tavallisen palkansaajan ansiot. Tällainen esimerkki johtaa helposti yleiseen palkkojen alennukseen, se ei saa olla tarkoitus. Palkka-ale pienentää ostovoimaa ja vähentää verojen kertymistä. Ratkaisu talouden heilahteluihin ei löydy työntekijöiden palkkapussista. Raamisopimus on voimassa vielä ensi vuoden alkuun saakka. Sen avaaminen veisi uskottavuuden neuvottelutyöstä. Jo sovituista palkankorotuksista on pidettävä kiinni; ne tuovat vakautta yhteiskuntaan. Meillä kunnassa vältyttiin viime vuonna lomautuksilta. Henkilöstö suostui pitämään talkoovapaita ja pitää edelleenkin, kaikki mahdollisuuksiensa rajoissa. Menossa on myös erilaisia organisaatiomuutoksia, joilla haetaan toimivuutta, taloudellisuutta ja kuntalaisille parempia palveluita. Henkilöstöllä on suuria odotuksia paremmasta samalla kun muutokset lisäävät epävarmuutta. Nyt tarvitaan sitä johtamista ja tehtyjen päätösten käytäntöön saattamista. Tässä on haastetta niin virkamiehille, edunvalvojille kuin uusille ja vanhoille päättäjille. Suomi ikääntyy ja kilpailu työvoimasta myös kunta-alalla tulee olemaan kovaa. Valttina on hyvä ja palkitseva työnantaja maine. Silloin pätevät ja motivoituneet työntekijät hakeutuvat kuntaan töihin. Luottamus on tärkeä arvo, kun ilmassa on epävarmuutta niin taloudessa kuin työmarkkinoilla. Luottamus on ollut kovilla viime vuonnakin monta kertaa, mutta kaikesta on selvitty. Perusta on pitänyt ja toivottavasti pitää jatkossakin. Ihmiset tehtävissä vaihtuu ja jokainen uusi ihminen tuo omanlaisensa tekemisen tavan tullessaan. Olkaamme siis avoimia ja suvaitsevaisia kaikkea uutta kohtaan. Meillä kuitenkin on sama päämäärä: hyvät palvelut kuntalaisille ja reilut työehdot niiden toteuttajille. Mirja Remonen JHL 608 pääluottamusmies SAK:n Ääneseudun ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtaja
0 X n ollas ta kymppiin Nollasta kymppiin jatkuu vaikka vuosi vaihtui. Nyt kysymme ajankohtaiseksi noussutta asiaa: Kuinka innokas olisit alentamaan palkkaasi? Innokkuusaste 0-10, kympillä innolla mukana.
Harri Lehto
Maija Viik
Hannu Kaikkonen
Markku Rautiainen
Jouni Laulainen
erityisopettaja
sihteeri
kunnossapitotyönjohtaja
Ääneseudun Energia, toimitusjohtaja
kiinteistönhoitaja
"Tavallisten palkansaajien palkkojen alentaminen leikkaa kuluttajien ostovoimaa ja vähentää kulutusta kotimarkkinoilla. Alennuspuheilla valmistaudutaan seuraavaan tulokierrokseen, josta on tulossa nollakierros, joka leikkaa palkansaajien reaaliansioita. Samalla yksittäisen yritysjohtajan tulot saattavat nousta 127% vuodessa. Palkkoja voitaisiin alentaa mikäli energian, elintarvikkeiden ja palvelujen hinnat laskisivat samalla, mitä tuskin on näköpiirissä."
0
4
"Eläkeikä lähestyy, niin innokkuus palkka-aleen on heikko. Mutta jos tällaiseen ratkaisuun päädytään, silloin pitää edellyttää, että se koskee kaikkia tasapuolisesti.”
5
"En missään nimessä! En itse matalapalkkaisena ole valmis alentamaan palkkoja. Tämmöisen ymmärrän, jos palkka on 5000 euroa plus, mutta jos palkka alkaa ykkösellä tai kakkosella, niin sitten ei.”
0
"En innostu aiheesta. Palkka-alella ei ratkaista asioita. Se on eri juttu, jos jäädytetään palkat nykyiselle tasolle, silloin vastauksen luku olisi suurempi.”
3
" Tällä palkalla perheellinen ja talovelkainen elää köyhyysrajalla. Palkan alennus ei innosta yhtään, hyvä, että pysytään hengissä tällä nykyisellä.”
0 49 · 2013
| Ä ks
Gallup Palkka-ale puhuttaa. Ollaanko Äänekoskella valmiita antamaan omasta pussista yhteisiin talkoisiin ja alentamaan palkkoja?
Tanja Penttinen Sitten voin alentaa, kun kansanedustaja tulee kokeilemaan tälläisen tavallisen duunarin elämää ja tällä palkalla elämistä.
Unelmat jäissä? Sana Painotalo aiheuttaa suuria tunteenpurkauksia kulttuuriväen keskuudessa. Talo elää resurssien mukaan ja tällä hetkellä resurssit eivät tyydytä käyttäjiä. Kulttuuritoimen johtaja Matti Virtanen tietää missä mättää ja tietää myös sen, miten talo tulisi toimivaksi. - Kyllä mä uskallan toivoa, mutta sitä en tiedä mitä tilalle tapahtuu ja millä aikataululla. Ihan ensimmäisenä pitäisi saada nytkähdys Ison Salin remontille. Milloin se on taloudellisesti mahdollista, sitä ei voi ennustaa. Vuonna 2011 tehtiin suunnitelmat jossa kustannusarvioon kalkuloitiin viivan alle 1,3 miljoonaa euroa. - Se on summa joka sisältää lattiaremontin lisäksi katsomon ja pelit ja vehkeet. Nyt ei ole varaa laittaa euroja kehiin. Jos remonttia tehdään vaihe vaiheelta, se on toteutettava tietyn suunni-
telman mukaan kohti lopullista tavoitetta, Virtanen maalailee. Jotta teatteri saisi toimivat tilat, ei siihen riitä lattioiden ja seinien fiksaus. - Ei kannata hankkia katsomoa ennen lattiaremonttia. On kasa asioita, jotka on tehtävä käsi kädessä. Tanssille on mietytty vaikka minkälaisia ratkaisuja, mutta ne ovat toinen toistaan kömpelömpiä. Jos remontti toteutuu vaihe vaiheelta periaattella, niin kaksi ensimmäistä vaihetta ei toisi vielä teatterille helpotusta. Elokuvateatteri toimii ja kansa käy katsomassa elävää kuvaa, viime vuonna kävijöitä oli 9600, lisäystä edelliseen vuoteen 2700 katsojaa. - Kaupunki teki FunKinoksen Marko Nykäsen kanssa sopimuksen kesäkuun loppuun saakka. Olisimme tehneet pidemmänkin sopimuksen, mutta Nykänen ei halunnut. KinoMikko toimii hyvin
Club-Painis tulee taas!
Kommentti
Tätä onkin jo odotettu, sympaattinen, verevä, mielenkiintoinen, intiimi Club Painis on Enu Tikanderin ja Pentti Ronkaisen päässä syntynyt idea. Eikä muuten hullumpi ollenkaan. Clubille on tehty nyt kolme kiinnitystä: Heikki Salo, Dave Lindholm ja Pelle Miljoona. - Clubi jatkuu uudistuneena. Lämppäribändinä ei toimi tuttu Vinnhits-trio. Saloa lämmittelee jyväskyläläinen Räsynukke-duo, Davea Vehkamo Plays Peitsamo ja Pelleä Rokkibreikki. Enun on vaikea tehdä listaa kaikkien aikojen keikoista joita Painiksella on kuultu. - Mä oon tykännyt kaikista. Okei listataan sitten: 1. Tuomari Nurmio 2. Jonna Tervomaa 3. Erin
ä Ks
| 49
· 2 013
ja se on ilahduttavaa. Kulttuurijohtalla on talon suhteen unelmia, että elokuvateatterilla olisi omat tilat, että Isoon Saliin tulisi siirrettävä ja nouseva katsomo ja tilat olisi teatterin ehdoilla toimivat. Nämä tukisivat myös tanssia. Myös erilaiset messut ja markkinat soviteltaisi käyttämään tiloja. Ovatko unelmat laitettava jäihin? - Aina voi toivoa, mutta nyt tarvitaan päätöksiä. Toivon, että kulttuuritilakysymykselle olisi jo aika. Huoltorakennus, tekonurmi ja viimeisimpänä Äänemäen koppi ovat sivuuttaneet Painotalon. Ja aina löytyy rahaa muutama kymppitonni johonkin muuhun, viimeksi latujen ehostukseen, Virtanen puuskahtaa.
Sini Romppanen Palkanalennusta voisi harkita, jos olisi jollain muulla alalla. Mielestäni esimerkiksi poliitikoiden palkoissa olisi alennusvaraa.
Marjo Steffansson
Jotta meitä kulttuuripuolen toimijoita ei aivan unohdettaisi, niin muistutellaan taas olemassaolostamme. Olisi nimittäin kiva, jos annettaisiin konkreettista näyttöä siitä, mitä puheissa annetaan ymmärtää. Tekemäämme työtä arvostetaan korulauseissa, mutta ihan muut asiat menevät edellemme teoissa. Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja ja säästöt ovat tätä päivää. On kuitenkin turhauttavaa sivusta seurata, kuinka vaurautta riittää joihinkin muihin kohteisiin/ hankkeisiin, joihin mielellään rinnastaisin kysymyksen ”miksi sinne, miksi ei Painotalolle?” Painotalon käyttöasteet ovat kiitettävää luokkaa. Kun sen kehittämiseen saadaan sitä oikeaa tahtoa, käyttöasteet lisääntyvät entisestään. Ja ennenkaikkea tällä on kaupunkimme asukkaille erittäin merkittävä rooli viihtymisen kannalta. On totta että talon toimijat saisivat paremmat (asialliset) olosuhteet. Mutta myös jotain erittäin tärkeää, mikä helposti tietämättömillä ja kyseenalaistajilla unohtuu: turvalliset kulkutilat. Pääovelle pääsee vain rappusten kautta ja jos isosali on tukossa, niin kuinka elokuvateatterista poistutaan? Miten pelastushenkilöstö pääsee jouheasti paikalle? Kenellä vastuu? Huomio kiinnittyy entistä enemmän tähän epäkohtaan nyt, kun kävijä- ja tapahtumienmäärät ovat nousseet hurjasti viime vuosina. Tilat eivät palvele toimijoita eikä käyttäjiä tämänhetkisen tarpeen mukaan. Elokuvateatteritoiminta on kehittynyt parilla pykälällä ja sen tulee kehittyä entisestään. Tällä konseptilla eteenpäin läpi kiven ja kannon, ainakin niin kauan kun tahtipuikkoa heiluttaa allekirjoittanut. Tahi jos haluat puikon itsellesi ja pankinjohtajasta kaverin, ota yhteyttä! Marko Nykänen Funkinos
Leo Santala Itse olen jo eläkkeellä, mutta olen samaa mieltä kuin Mauri Pekkarinen. Eli jos kuukausipalkka on yli 5 000 euroa kuukaudessa, niin voisi miettiä verojen korottamista.
Marika Nieminen Omaa palkkaani en ole valmis alentamaan. Mielestäni jotkut kansanedustajat saavat palkkaa vähän liikaakin.
5
Eilen tänään
Seitsemän pontikkatehdasta nurin Äänekoskella 13.1.1997 Eräs bisneshaara koki viime viikonloppuna rajun rakennemuutoksen teollisuuskaupunki Äänekoskella. Peräti seitsemän tehtaan toiminta lakkasi tykkänään. Yhtään työtöntä, ainakaan virallista sellaista, ei onneksi kaupunkiin tullut lisää. Kyse on poliisin viinaratsioissa takavarikoimista pontikkatehtaista. Helsingin Sanomien jutun mukaan keskustaalueen kerros- ja omakotitaloista löydetyt pontikankeittovälineet ovat hyvin korkealaatuisia. "Viinan runsaus tuntui jo paikallisen alkon myynnissä, joka jäi jälkeen viisi prosenttia valtakunnallisesta kehityksestä", ylikonstaapeli Kari Laitinen taustoittaa ratsian syitä. Poliisi uskoo, että pontikkaa on ryhdytty valmistamaan pirtun korvikkeeksi. Viime keväänä moni äänekoskelainen jäi kiinni pirtun salakuljettamisesta. Takavarikoidut, ruostumattomasta teräksestä hitsatut tehtaat ovat ammattilaistasoa sähköisine termostaatteineen ja ylikuumenemissuojineen. Laitinen kertoo Hesarille, että tehdas toimii, kunhan vain laittaa pistokkeen seinään. Ponua on ehditty valmistaa tuhansia litroja, ja Laitinen kuvaa 76-prosenttista tuotetta korkealaatuiseksi. Poliisi otti kiinni kymmenen pontikkatehtailijaa. Laitteet valmistaneesta sepästä ei ole tietoa.
15 vuotta myöhemmin: Jäikö seppä kiinni? Jos ei, niin nyt voi tunnustaa, sillä rikos on vanhentunut! Viestiä osoitteeseen: toimitus@aksa.fi
Äänemäen kauden avaus
■■ - ÄU on kustantanut 2-rinteeseen parkin, jossa on pari hyppyriä ja reilejä. Parkin avajaisiin tulee JFS:sta Juho Kilkki, tuttu mies Real Skifi -pätkistä, sekä TuukkaTerva-aho, joka on rakentanut parkin, kertoo Aaltosen Pepe, ÄU:n puheenjohtaja. Terva-aho on ensimmäinen suomalainen X-Games voittaja. Paikalla pitäisi olla myös muutama slopestylen kisajunnu Jyväskylästä. - Tuukalta ja Juholta voi kysellä vinkkejä, vinkkaa Aaltonen. Rauhallisempaan menoon tarjolla neuvoja Rukan Hiihtokoulun opettajien kouluttajalta Jori Peussalta sekä Suomen Hiihdonopettajien demoryhmään kuuluvalta Hanna Paulamäeltä. Päivä aloitetaan pujottelukilpailulla kello 12.30 Parkkihommat kello 13.30 Vinkkiklinikka rinnelaskuun kello 14.30 Lauantaina tarjolla self-service makkaraa ja mehua.
Rad Radiojumalanpalvelus kuullaan Suolahden kirkosta sunnuntaina 13.1. klo 10. Siinä saarnaa kirkkoherra Jukka Kuparinen.
Radiojumalanpalvelukset kuuluvat Äänekoskelta
■■ Vuoden aikana kaikista Äänekosken seurakunnan kirkoista kuullaan jumalanpalvelukset. Se on tiennyt papeille ja kanttoreille osallistumista kurssituksiin. - Kurssitus on valmentanut meitä valtakunnalliseen vastuuseen, ja samalla se vahvisti meitä omissa tehtävissämme oman seurakunnan jumalanpalveluksissa, Jukka Kuparinen kiittelee. Sunnuntaina mäessä jatketaan 12.30 suurpujottelukisalla. - Koetamme tehdä perjantaina pikku kumpareikon, jossa treenaisi sunnuntaina Lisäksi kirkkoherra Jukka Kuparinen ja pastori Riitta Kuparinen olivat Lapuan JFS:n junnuryhmä näytösluontoisesti. He antavat myös vinkkejä kello 13.30 eteenpäin. hiippakunnan nimeäminä Kirkon Tiedotuskeskuksen ja Yleisradion järjestämillä Sunnuntaina on myös väline-esittelyä, paikalla Sport Agentsin Jarmo Kurkinen. radiohartauspuhujien kurssilla. - Viime keväänä ja kesänä meillä kummallakin oli jo muutamia radioiltahartaKisoihin ilmottautuminen paikan päällä uksia Ylen ykkösellä, Kuparinen kertoo. Molemmissa koulutuksissa oli painopiste radion kuuntelijassa; hartauksien sisältöä ja muotoa miettiin tavallisen suomalaisen kuuntelijan kannalta. -Erityisen arvokasta olivat sekä kanttoreille että papeille tärkeät äänenkäytön harjoitukset, joissa meitä opastivat äänenkäytön ammattilaiset. Hartauskurssilla tutustuimme Ylen studioihin Pasilassa Ylen johdon ja muun henkilökunnan opastamana. Jumalanpalveluskurssilla oli taas vahvasti mukana Ylen tekniikka lähetysautoineen. Jokainen radiojumalanpalvelusseurakunta, meitä taisi olla noin 10 seurakuntaa, sai tekniikan kanssa kokea "förskåttiin" suoran lähetyksen todellisuutta, Jukka Kuparinen toteaa. Kaarina Heiskanen Su 13.1. klo 10. radiojumalanpalvelus Suolahden kirkossa, Tourunen, Kuparinen, Sikorski, Niskala, kirkkokuoro, Riina Saastamoinen, laulu, tekstinlukijoina Ilkka Saarenpää ja Marjatta Pappinen. Huom. radioinnin takia paikalla olisi hyvä olla viimeistään klo 9.50. Jumalanpalvelus kuultavissa Yle Radio 1:ssä. kuva: Esa Happonen
6
49 · 2013
| Ä ks
Äksymyxiä
Kaamoksen karkottaja ■■ ”Muutin Äänekoskelle viime kesänä. Olen kotoisin Saarijärveltä. Runsaat 10 vuotta olen uurastanut maalausten parissa. Kävin 2008-2009 Kauhajoella Kuvataidelinjan. Sen jälkeen suoritin 3-vuotisen Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon Outokummussa ja valmistuin 2012 Kuva-artesaaniksi, suuntautumisvaihtoehtona maalaus. Näyttelyni on monipuolinen kattaus eri tekniikoilla tehtyjä töitä. Mukana on temperamaalauksia, akvarelleja, hiekkamaalauksia, akryyli- ja öljyvärimaalauksia sekä puu-
piirroksia. Osa veistoksista on kipsivaloksia ja osaan olen käyttänyt mm. kanaverkkoa, lankaa, virkkausta, rautalankaa ja paperimassaa. Tervetuloa tutustumaan Kaamoksen karkottaja näyttelyyni!” Anne Karppanen Kaamoksen karkottaja Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa
Tapaht umat Muut tapaht umat
Pe 18.1.
■■ 9., 11., 16. ja 18.1. klo 18 Pub Markuksen ilmainen Texas Hold'Em pokeri-ilta
La 19.1.
To 10.01.
■■ klo 19.00 Eero Aven & Soundset Kaipuun kukka -konsertti Suolahti-salissa Suolahtisali (Sirkanpolku 3, 44200 Suolahti) Liput 15 €, ovelta tuntia ennen konserttia. Konsertin kesto n. 2 tuntia.
Liikunta Su 13.1.
■■ Huiman minipojat pelaavat aluesarjaa ammattikoululla: klo 10 Huima -Karhu musta klo 11.45 Honsu - Karhu valkoinen klo 13.30 Karhu Musta - Honsu klo 15.15 Karhu valkoinen - Huima
La 19.1.
■■ klo 12 2-naisten aluesarjaa Huima Honsu Hiskinmäen palloiluhallilla
■■ klo 18 - 20 Konginkankaan ideailta Konginkankaan koulun ruokasalissa. Tervetuloa paukauttamaan viisaita päitä yhteen ja voitelemaan syntyneet kuhmut kahvilla ja hyvällä seuralla! Ideaillassa kerätään tekemisen paikkoja ja uusia ideoita Konginkankaalla. Näiden pohjalta keskustellaan ja kenties äänestetään olennaisimmista. Tärkeiksi todetut ideat päätyvät kyläsuunnitelmaan ja yksi valittu kohde hankkeen työlistalle. Kaikki Konginkankaan alueen asukkaat, loma-asukkaat ja muut toimijat ovat tervetulleita! ■■ 13.1. ja 20.1. klo 22 Pub Markuksen ilmainen Tietovisa ■■ 14.1. ja 21.1. klo 21 Pub Markuksen ilmainen PubiBingo
Su 20.1.
■■ klo 14 Liikuntatalolla B-tyttöjen SMsarjaa Huima - Wartti Basket
Näyttelyt 9.1.–1.2.2013
■■ Kaamoksen karkottaja - Anne Karppasen maalauksia ja veistoksia Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa (Wessmanninkatu 2) Avoinna ma–ke 12– 19, to–pe 12–16. Vapaa pääsy - Tervetuloa!
Eloku vat ■■ Juoppohullun päiväkirja Komedia, kotimainen K16 10 € ke 09.1.klo 18.00 la 12.1.klo 18.30 ke 16.1. klo 19.45
■■ Jack Reacher: Tappajan jäljillä Toiminta, jännitys K16 10 € pe 11.1. klo 19.45 su 13.1. klo 14.30 ti 15.1. klo 18.30 ■■ Ella ja kaverit Seikkailu, komedia, kotimainen S 10 € pe 11.1. klo 17.30 la 12.1. klo 16.00 su 13.1. klo 12.00 ke 16.1. klo 17.30 Pe 18.1 klo. 17.15 Su 20.1 klo. 13.00 ■■ Kaappari Lajityyppi: Komedia, kotimainen, jännitys 7 10€ Pe 18.1 klo. 19.30 ( Ensi-ilta ) La 19.1 klo. 19.00 Su 20.1 klo. 19.00 Ti 22.1 klo. 19.00 ..jatkuu.. ■■ Django Unchained Lajityyppi: Toiminta, draama, western Ohjaaja: Quentin Tarantino Ensi-ilta: 18.1.2013 16 10 € La 19.1 klo. 15.30 ( Ensi-ilta ) Su 20.1 klo. 15.30 Ke 23.1 klo. 18.00
Kulttuuria Äänekosken talvessa 2013 Suolahti
Konsertit La 19.01. klo 19
Eero Aven & Soundset, Kaipuun kukka –konsertti, 15 € Ke 13.02. klo 19 Laitakaupungin orkesteri, Ystävänpäivän konsertti, vapaaehtoinen ohjelmamaksu La 16.02. klo 19 Erja Lyytinen, Forbidden Fruit, 20 € Su 17.02. klo 18 Kamarikuoro Sonore Amerikkaan –konsertti, käsiohjelma, 10 € Ke 20.02. klo 19 Edu Kettunen, Pomminpurkajan maanantai levynjulkaisukiertue, 15 € Lasten ja perheiden tapahtumat Pe 18.01. klo 18 Vapaa-aikalautakunnan palkintogaala, vapaa pääsy. To 31.01. klo 18.30 Jokeri Pokeri Box ja Talven Ilopilleri!, 12 €
Painotalon Iso sali Club Painis, Clubi-isäntänä Enu liput 15 € To 24.01. klo 19 Heikki Salo akustisesti. Lämppärinä Räsynukke To 14.02. klo 19 Dave Lindholm. Lämppärinä Vehkala plays Peitsamo
ä Ks
| 49
· 2 013
1. Mikä on Äänemäen pakkasraja? 2. Minä vuonna Äänekoski menetti oman postikonttorinsa? 3. Minä vuonna Suolahden kansantalo valmistui? 4. Minä vuonna arvottiin ensimmäiset markan tontit Markkamäestä? 5. Missä sijaitsee Äänekosken nähtävyyksiin kuuluva Köyhyydenkylä?
Musiikki ■■ Trio Trabant Pub Markuksessa. Liput 5€.
Tän satsin jälkeen on muuten jo 490 äksymystä esitettynä – ja 49 X-Prixiä kisattu päälle.
Painotalon iso sali Su 10.02. klo 18
Musiikkiopiston laulajat & Hedgehog-yhtye, Junnu Vainion matkassa, vapaa pääsy
Näyttelyt Hoikkassali Avoinna, ma–ke 12–19, to–pe 12–16. Vapaa pääsy 9.1.–1.2.2013, Kaamoksen karkottaja - Anne Karppasen maalauksia ja veistoksia 7.–28.2.2013, Kohtaamisia - Pekka Silvennoisen mustavalkokuvia Taidemuseo avoinna ti-to klo 12-15 sekä su klo 12-16. Pääsymaksu 3€/2€. 27. 1. – 10.3.2013, Kiinalaisia unia Batikkitaiteilija Sirpa Hasan 20-vuotisjuhlanäyttely Oikeudet muutoksiin pidätetään. puh. 020 632 3256
6. Kuinka monta ulkomaalaisvahvistusta on pelannut Huiman miesjoukkueessa virallisia sarjapelejä? 7. Kuka on Äänekosken demareiden kunnallisjärjestön puheenjohtaja: a) Kari Kiiskinen, b) Rolf Nyholm, c) Merja Närhi, d) Simo Salmelin? 8. Minkä lajin taitajana Toivo Herneaho on palkittu: a) kroketti, b) kyykkä, c) shakki, d) tikanheitto? 9. Kuka äänekoskelainen toimii Suomen kuntaliiton valtuustossa: a) Leila Lindell, b) Sirpa Martins, c) Piia Soininen, d) Minna Tuikka? 10. Missä järjestettiin suunnistuksen SM-kisat 1996: a) Hietamalla, b) Honkolassa, c) Koivistossa, d) Parantalassa? Vastaukset sivulla 13
X PriX TAVATAAN TORILLA
PALKINTOKYSYMYS: Eräs maailmankuulu taiteilija osti nuorena ensimmäisen kunnon työkalunsa eräästä äänekoskelaisesta yrityksestä. Viime kevättalvena tämä artisti kävi samassa paikassa ja tapasi ihailijoitaan. Kuka kävi ja missä? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. X48:n kyssärissä arvuuteltiin seurakunnallisia seuraavasti: Mikä puuttuu joukosta: Kowloon, Odessa, Dar es Salaam, Mwanza? Oman vihjeensä antoivat tehtävän loppusanat: "Kutina on sellainen, että vastaus seisoo tässä virkkeessä!?!" Ja siinähän se vastus seisoi: Kutina! Kroatialainen Kutinan kaupunki on yksi viidestä, joissa Äänekosken seurakunnalla on lähetystyöntekijä. Aina löytyy viisaita miehiä tahi naisia, jotka osaavat kaivaa vastauksia arvoituksellisimpiinkin kysymyksiin. Oikein vastasi neljä lukijaa, arpaonni osui Timo Jänttiin.
7
teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson
Arja Leppänen
Mummolla
Alati vaihtuvat ihmiset ja loputtomat 38 vuotta ja on viimeisen päivän töis haikein mielin. Eläkekahvit juodaan m
O
X+1 Rakastaa: Tynnyrisaunan löylyjä Inhoaa: Käärmeitä Ruoka: Uunikuha Juoma: Vesi Elokuva: En kato Musiikki: Kari-Tapio Henkilö: Aino-mummu Eläin: Inka-koira Paikka: Hautala Kirja: En lue Motto: Elämä on ihanaa
n vuosi 1949 ja puolustusvoimien lippupäivä. Se on päivä, jolloin Saariston Tyynelle ja Kallelle syntyi tytär, joka sai nimekseen Arja Elisabeth. - Mä olin meidän ainoa lapsi, en kaivannut sisaruksia, kun aina riitti kavereita ympärillä. Syntymäkoti oli Pukkimäellä, Lönnrotinkadulla. - Meillä oli yksityinen saunavuoro Kuhnamon saunalla, ja saunan yläkerrassa kävin äidin kanssa mankeloimassa lakanat. Äiti oli pitkään kotona hoitamassa huushollia ja mua. Myöhemmin Tyyne meni Metsäliiton tehtaille töihin siivoojaksi, ja Kalle teki Äänekosken tehtailla pitkän rupeaman. Myös mummu ja pappa saivat leipänsä tehtaalta. Ensimmäinen lapsuusmuisto on mielessä kirkkaana: - Kävin isän kanssa kattomassa Huiman jalkapallo-ottelua. Istuin pyörän tangolla ja mua hävetti kun isä huusi. Äiti ja isä eivät pahemmin puuhanneet tai järjestäneet yhteistä tekemistä, sellaisia sen ajan vanhemmat vissiin olivat. Ei leikitty yhdessä eikä satujakaan luettu, mutta ei niitä satuja osannut odottaakaan. Havahduin huomaamaan tämän vasta sitten, kun sain omia lapsia. Äiti ja isä tekivät töitä, sitten väsytti ja mentiin nukkumaan. Elettiin ihan normaalia elämää. Kalle soitti Työväen Soittokunnassa aina. Se oli asia joka tuli työn jälkeen isän elämässä seuraavaksi. - Isä soitti käyrätorvea ja viime metreillään se rupes soittamaan jotain isoa soitinta, eikä sitä paljon näkynyt sen soittimen takaa. Äitikin liittyi omalla tavallaan soittokuntaan järjestämällä kahvituksia ja kodin ovi oli avoinna soittokunnan kokoontumisille. Työväenaate oli vahvasti olemassa, se ei pikkutytön arjessa mitenkään näkynyt, mutta teini-ikäisenä alkoi raksuttamaan. - Isä kielsi menemästä Yhteistalolle, siihen nykyiseen Spottiin, ja mä yhdistelin, että siinä menee aatteen raja, eikä sitä passannut ylittää. Sillä oli ÄU:n toimintaa ja kaverit, mutta mä en. Arja oli alakouluikäisenä ujo kun mikä. Äiti kuskasi kouluun ja tuli mukaan luokkaankin. Keskikoulussa vauhti lisääntyi, mutta tunnollisuus kolutehtäviin säilyi. Lukiossa jäätiinkin sitten luokalleen.- Hups, kato kun ei kiinnostanut. Kotiväelle se oli mojova yllätys, josta tuli sanomista. Pääsin ylioppilaaksi vuonna 1969, ja elokuussa lähdin kahden koskelaisen ystäväni kanssa Cambridgeen töihin ja kieltä oppimaan. Ei siellä sairaalassa tiskatessa ja siivotessa kieliä oppinut, mutta hienoja vaatteita osteltiin tienisteillä. Ei taidettu puhua englantia koko
8
49 · 2013
| Ä ks
n
a on katu-uskottavuutta
- s. 4.6.1949 Äänekoskella, asuu Suolahdessa - kolme lasta ja viisi lastenlasta - nuorisotyöntekijä
t hankkeet jotka loppuvat juuri kun alkavat puistattavaa. Mutta Arja on ollut hankkeiden hanke: tehnyt kaupungissa nuorisotyötä sä maanantaina. Kun ei ole ollut aiemmin eläkkeellä, niin ei tiedä tulevaisuudesta, mutta menneestä tietää ja sitä voi muistella maanantaina, ja missäpä muualla kuin Suolahden nuorisotiloilla. reissulla, ja tultiin jouluks kotiin. Äiti kuoli huhtikuussa 2011. Siivotessa äidin peruja, löysin kaksi vaaleanpunaista kirjekuorta kirjeineen, jotka olin lähettänyt englannista. En lukenut niitä, vaan heitin pois. Nyt vähän harmittaa, siinä kohtaa olin hassu, mutta äidin asunnon purkaminen oli mulle paha paikka. MIES LÖYTYI Huvipuistosta jouluna vuonna 1969. Liittoa riitti vuoteen 1988, ja siitä on jälkeläisiä kolme. Tai oikeastaan kaksi. - Kalle syntyi vuonna 1975, Jaakko 1979 ja Otto 1981. Jaakko syntyi tammikuussa ja kuoli joulukuussa. Lapsen menettäminen oli pitkään ahdistava asia, sillä vakavasta sairaudesta huolimatta ennuste oli toisenlainen. - Kuolema tuli yllätyksenä, vaikka Jaakolla oli synnynnäinen sydänvika. Hoitava lääkäri laittoi meille kirjeen, jossa kannusti ja rohkaisi lapsen tekoon kertomalla, ettei perinnöllisyydellä ollut mitään tekemistä sattuneen kanssa. Sitten syntyi Otto, mutta ei häntä tehty Jaakon tilalle korvaamaan menetystä. ARJALLA ON TOINEN silmä sokea, ollut syntymästään saakka. Hyvä homma, sillä yhdelläkin silmällä on nähnyt paljon sellaista mikä olisi saanut jäädä näkemättä. - En minä sitä älynnyt, niin miten sitten kotonakaan muka. Kun lähdin kouluun, niin seulassa se sitten huomattiin ja äiti oli ihan kauhuissaan. Vanhempana oon pohtinut tätä yks´silimäsyyttä enemmän, lähinnä sitä, että olisko lääketieteestä aikoinaan ollut apua. Arjasta ei tullut lentäjää, mutta tulipa nuoristotyöntekijä, kun valmistui Mikkelin Paukkulasta vuonna 1974 nuorisosihteeriksi. - Ammatti tuli ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Kävin opettajankolutuksen pääsykokeissa, mutta en päässyt jatkoon. Sit mä ajattelin, että musta tulee lääkintävoimistelija, mutta en päässyt sisään sinnekään. Sit se vaan jotenkin tuli, vähän niinku nykyäänkin nuorilla yhteishaussa: mää laitan tohon ruksin ja tohon ruksin ja tohonkin. Paukkulan ovi aukesi. Keski-Suomen opistosta olisi myös valmistunut, mutta mä en tiennyt sitä, vaikka asun jo Suolahdessa. En tiennyt koko opiston olemassaolosta, vaikka siellähän se oli, kuusiaidan takana. Mitä sekin kuvastaa? Tuskin se opiston vika oli, kun mä en tajunnut. 1970- luvulla saatu koulutus oli sellaista, että ei ollut työssäoppimisjaksoja ja kontakti kohderyhmään oli vieras käsite. - Opinnoista muistan sen, että pelkäsin kuollakseni esiintymistaidon tunteja. Olin tunnollinen opiskelija ja halusin oikeasti paperit käteen. Valmistuttiin nuoä Ks
| 49
· 2 013
risosihteeriksi ja opiskeltiin toimistoa varten, opiskeltiin valtionosuusselvityksien tekemistä ja teorioita mutta ei kenttätyötä. Onnenkantamoinen tuli kohdalle. Arja valmistui ja Suolahdessa tuli avoimeksi nuorisosihteerin virka. - Mä olin erittäin näkyvästi raskaana ja silti mut valittiin, vaikkakin värikkään valtuustoväännön jälkeen. Se oli myös onni, kun muodissa oli yhdistelmävirat: nuoriso- ja liikuntasihteeri, mutta Suolahdessa on molemmat olleet aina ominaan. Liikuntaa on pidetty – niinkuin nuorisoakin - tärkeinä omina yksikköinään. 1970-luvulla paikat jaettiin myös poliittisin perustein ja kaikki paikat oli korvamerkittyjä. NUORISOTOIMISTO sijaitsi palopäällikkö Ivar Wacklinin toimiston vieressä kaupungintalon yläkerrassa. Arja jakoi työpöydän liikuntasihteerin virkaa hoitavan Markkasen Toivon kanssa. - Puolet pöydästä oli Topin ja puolet minun. Me ei oltu kumpikaan aamuihmisiä. Istuttiin vastapäätä eikä sanottu toisillemme sanakaan ennen yhtätoista. Mä aloitin työt 16. tammikuuta 1975 ja pallo oli hukassa. Ei mua kukaan perehdyttänyt, mutta valtiolta tuli kauheesti ohjeistuksia ja mulla on sellainen mielikuva, että se oli papereiden kanssa puuhastelua. Oli oma lautakunta, joka kokoontui kuukausittain ja jolle Arja oli tilivelvollinen. Jos joku momentti ylittyi markalla se piti käydä lautakunnassa läpi penniä myöten ja selvittää, kuinka se siirretään tilikohdasta aa tilikohtaan bee. - Ja diaroitiin loputtomasti saapuneita kirjeitä. Siinä meni oikeesti jonkin aikaa, ennen kuin sain kosketuksen itse nuoriin. Järjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä ja kaikki järjestöt miellettiin jollain tavoin poliittisiksi. Järjestöjen toimintatonnit, tai sataset, aiheuttivat järkyttäviä käänteitä ja väänteitä. Vaikka kuinka taiten ja tasapuolisesti toiminnan laajuuden mukaan teki esityksiä määrärahoista, riita oli taattu ja valituksia käsiteltiin kuukausikaupalla. - Säännönmukaisesti valitettiin lääninhallitukseen joka vuosi, ja valituksia käsitteli lautakunnan lisäksi myös kaupunginhallitus. Se oli hirvittävän riitaista ja vei aina koko kevään, summat ei olleet isoja ja riidat olivat periaatteellisia. Kesät menivät työleirejä järjestäessä ja pitäessä. Ne eivät olleet sananmukaisesti leirejä, vaan nuorten kesätyöpaikkoja. - Mikä lie valtakunnallinen nimi taas. Me tehtiin aamupäivät töitä ja iltapäivään halusin tarjota jotain sellaista, mihin nuoret eivät välttämättä olisi koskaan eläissään osallistuneet. Mentiin klassisen musiikin konserttiin ja istuin kylmä rinki
persuksissa, milloin joku haistattaa pitkät moiselle kylttyyrille. Käytiin ratsastamassa ja soudettiin kirkkoveneellä jätskille Hankalaan. Ala-Keiteleen nuorisotyö oli voimissaan, tehtiin yhteistyötä Äänekosken, Sumiaisten, Konneveden ja Konginkankaan kanssa. Kuntien nuorisolautakunnan kokoontuivat yhdessä, järjestettiin Lapinja konserttimatkoja, kouluttauduttiin, ja lanseerattiin kehiin Ala-Keiteleen RockKavalkadi. - Silloin oli tekemisellä meininki. Jos Lehtisen Kalevi tai Malisen Eija Äänekoskelta tai Karhusen Riitta Konnevedeltä tai Leinosen Uisu Konginkankaalta tai Lepänjuuren Risto tai Hytösen Keijo Sumiaisista huomasi jotain mielenkiintoista jossain, otti yhteyttä, että järjestetäänkö yhdessä tai mennäänkö porukalla. Se oli luontevaa yhteistyötä ja kesti pitkään. En nyt viitsi sanoa tässä milloin se loppui. Oli luontevaa. Oli. ARJA PAINOTTAA tilatyön merkitystä nuorisotyössä. Avoimet ovet eli nuorisotiloilla tehtävä työ on kivijalka koko kunnalliselle nuorisotyölle. Suolahden nuorisotilat avattiin vuonna 1979. Ovet ovat olleet avoinna siitä lähtien. Arjan palveluksista on saanut nauttia jo jopa kolmas polvi. - Tila tuli vahingossa käyttöön, sillä se oli kaavailtu Suolahden kaupungin arkistoksi. Tässä tää on ollut, ja toivottavasti on tulevaisuudessakin. Tilojen tulee olla auki säännöllisesti, se on homman juju. Aika yksinkertainen juttu. 1990-luvun puolivälissä nuorisosihteerin virka muutettiin nuorisotyöntekijän toimeksi. Se oli lottovoitto, sillä nyt pääsi tekemään oikeasti oikeaa nuorisotyötä. - Työnkuva muuttui radikaalisti eikä mulla ollut mitään sitä vastaan. Käynnistettiin nuorten syrjäytymisen ehkäisyn projektina erityisnuorisotyötä. Samaan aikaan aloin tekemään tilatyötä satasella. Se oli vieras maailma minulle, mutta mulle valkeni nopeasti, että tää on nuorisotyön ydin. Voin sanoa ilman, että oma kehu haisee yhtään, että mä oon osannut tehdä tätä hommaa. Mittarina olkoon vaikka se, miten paljon tiloilla käy porukkaa ja miten paljon minuun ollaan yhteyksissä. Mä en halua ajatella niin, että mä olisin se joka näkee nuoresta, ettei se pärjää tässä yhteiskunnassa. Se ei ole mun tehtävä, se olis luovuttamista. Mä en ole menettänyt yöuniani nuorten vuoksi, vaan tämän nykyisen organisaation ja kaikenmaailman hankkeiden vuoksi. Mutta on hyviäkin hankkeita olemassa ja ne ovat hyvä mauste tähän työkenttään. Tilatyötä ei tehdä sillä asenteella, että ollaan vaan valvoja. Tilat on oiva paikka keskustella koulusta, vapaa-ajasta ja tulevaisuudesta. Käydä läpi tärkeitä juttuja
ja ujuttaa mukaan ohjeita ja jarrutella pahaa oloa. Mä tunnen nuoret muutenkin kuin ulkonäöltä, heillä on nimet ja persoonat. Vaikka on minkälaista käyttäytymistä, niin hyvin on juttuun tultu. Mua uskoo nuoret ja vanhemmatkin. Nuoret ovat työstäneet Arjan eläköitymistä pitkään. Moni on kysynyt: ”Saahaanko me tehä nuorisotila sun kotiin?” - Ette saa. Aikansa kutakin. Mä pahoin pelkään, että oon monelle nuorelle se luotettavin aikuinen, siitä luopuminen mietityttää. Nuoret avautuvat hitaasti mutta varmasti. Sen mahdollistaa se, että mä oon elänyt nuorten kanssa heidän arkeaan. Kun tilanne on otollinen, voidaan puhua oikeista asioista niiden oikeilla nimillä. Jos asioita joutuu onkimaan esille jonkun toisen tavan kautta, se voi viedä vaikka kuinka kauan aikaa ja sitten voi olla jo myöhäistä. Pitää osata seurata mielialoja ja tarttua hetkeen. Moni soittaa mulle ja pyytää kaverilleenkin apua. Mä oon tehnyt täysillä tätä työtä, saattanut kädestä pitäen monet työkkäriin tai kouluun. Alkulan kerhotalo rakennettiin nuorisotyön käyttöön vuonna 1983. Epäkäytännöllinen tila, josta muotoutui ajan saatossa bänditila, josta on lähtöisin monia Suomen eturivin bändeiksi nousseita kokoonpanoja ja yksilöitä. - Kyllä ne haastatteluissaan mainitsevat aina Alkulan tilat, ja se tuntuu hyvältä. Tilojen valvonta tuotti haasteita, yhteisiä pelisääntöjä haettiin ja kokeiltiin ja tila toimi kuin loistavasti. Nyt peräänkuulutetaan nuorten osallisuutta. Keksitään uusia hienoja sanoja asioille, jota on aina tehty, ja nyt niihin tekemisiin tarvitaan joku hiivatin hanke. Hankkeilla on ikävä kääntöpuoli, sillä ne loppuvat aikanaan eivätkä ole pitkäjänteistä nuorisotyötä. Murheellisinta on, että hankkeisiin otetaan usein uusi tyyppi tekijäksi. Kontakteja ei synny, sillä nuoret eivät ole nopeasti lämpeävää porukkaa aikuisille. NUORTEN KANSSA pitää olla aikuinen. Ei pidä esittää nuorisotyöntekijää vaan olla aikuinen paikalla jolla on ammattaitoa toimia oikein. - Mä toivoisin, että tilanne jatkuisi siten, että perusnuorisotyöstä tulisi Äänekosken nuorisotyölle punainen lanka eikä kirosana. Meillä on tietyt resurssit, ja tällä työntekijämäärällä pitäisi nuorisotalojen olla peruspilari tekemiselle. Se on pohja. Ei saa unohtaa myöskään sitä, että me tehdään tätä työtä nuorille, eikä me olla täällä organisaatiota tai jotain hanketta varten. Nuori on kristalli, ja se pitää olla kirkkaana mielessä.
9
Teksti ja kuvat Tilda Hopia
Ensimmäinen kouluaamu M
a a na n t aia a m u na on k y lmä. Ma tka h uollon sis ä tilois s a lä m mitt ele e kour allin e n linja-a u ton odo t t ajia. Puoli y h d ek s ä n aika a n piha a n ilm e s t y y k y mm e nku n t a t ak sik y y tiläis t ä. He jou tu v a t v aih t a maa n joka aa mu t ak sin linja-a u toon.
Aikataulun mukaan kahtakymmentä vaille kahdeksan lähtee Suolahteen kaksi linja-autoa. Matkahuollossakaan ei olla varmoja, kumpaan menevät oppilaat ja kumpaan loput matkustajista. Päätän seurata oppilaita. Lopulta pihaan kaartaa auto, jossa lukee ”Äänekoskelta Suolahteen”. Sinne siis! - Mä luulin että meille olis tullu oma linja-auto. Onkohan tää nyt se oikee, miettii Milja Vauhkonen. - Tuleekohan tää ihan täyteen? Voi ei. Ja kyllähän se tuli. Miljaa ärsyttää Telakkakadulle lähteminen. - Mulle olis vähemmän koulumatkaa, jos olisin päässyt Koulunmäen koululle. Asun keskustassa. En kuitenkaan saanut edes hakea Koulunmäelle. Se harmittaa! Ja tyhmää, että joutuu menemään uuteen kouluun yhdeksi lukukaudeksi. Miljan takana linja-autossa istuvat Mämmellä asuva Henri Jauhiainen ja Honkolan läheltä kotoisin oleva Topi Hänninen. Pojat ovat olleet aikaisemmin Hiskillä, nyt ysiluokan kevätlukukausi kuluu Telakkakadun koululla. Henrillä kestää reilu puoli tuntia ko-
10
toa kouluun. Koulumatka ei muuten harmita, mutta joka-aamuinen taksin vaihtaminen linja-autoon vähän ärsyttää. Fiilis linja-autossa on kuitenkin hyvä, lähenevä ensimmäinen koulupäivä ei ainakaan turhia jännitä. - Telakkakadun koululta ei ole kauheasti odotuksia. Varmasti hieno paikka, kun kaikki on uutta, pojat miettivät. Paatelassa linja-autoon hyppää lisää porukkaa. Tunnelma alkaa tosiaan käymään ahtaaksi, kaikki eivät lupauksista huolimatta mahdu istumaan. Joku jää suosiolla istumaan portaille, osa seisoo. Ollaanko tässä sittenkin hypätty väärään linja-autoon? Lopulta päästään Suolahteen. Telakkakadun koulun pihassa odottaa opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä. - Viimeiset linja-autot olivat koululla kymmenen yli yhdeksän. Tähän aikaan voidaan olla tyytyväisiä, on kuitenkin ensimmäinen päivä, myhäilee Härtsiä. - Konginkankaan suunnalla oli vähän sekavuutta oppilaiden keräämisen kannalta. Osa oppilaista ei tullut sovituille paikoille. Kaikki pääsivät kuitenkin koululle saakka! Härtsiä epäilee, että menee pari viikkoa ennenkuin kuljetukset alkavat sujumaan jouhevasti. Lisäksi tarvitaan pari todella huonoa keliä, pakkaset tai kunnon lumimyrsky, sekä sulat kelit, jotta nähdään missä marginaalissa kuljetuksien ajat menevät. Saattaa olla, että esimerkiksi osaa aikatauluista myöhästetään.
- Kevään aikana nähdään, miten kuljetukset alkavat sujumaan. Myös kuljetussuunnittelija Tuula Flyktman-Vertainen on tyytyväinen aamun kulkuun. - Ok meni ensimmäiseksi päiväksi. Paremminkin olisi mennyt, jos kuljetuksen eri osapuolet olisivat noudattaneet annettuja ohjeita. Konginkankaalla osa oppilaista noudettiin entisen matkahuollon pihasta, vaikka jokaiselle oppilaalle kotiin jaetussa tiedotteessa lähtöpaikaksi ilmoitettiin Kirkkotien pysäkki. Honkolan nelostien varrelle olevat oppilaat lastautuivat Jyväskylän Liikenteen linja-autoon, vaikka heille oli järjestetty paikka Keski-Suomen liikenteen autoon. Niinpä loppumatkasta Jyväskylän Liikenteen linja-autossa osa oppilaista joutui seisomapaikoille, selvittää Flyktman-Vertainen. Suunnitelmia hiotaan nyt pari viikkoa liikennöitsijöiden kanssa. Ensimmäinen tavoite on saada oppilaat oikeisiin linjaautoihin, sillä linja-autojen kuormitukset ovat täynnä. Uuden lastin keräily on aluksi hidasta ja kuljetukset rutinoituvat noin kahden viikon aikana. Tämän jälkeen säädetään tarvittaessa aikatauluja. Huoltajat voivat luottaa siihen, että rehtori huolehtii aamuisin kuljetusten saapumisesta oikeaan aikaan koululle. Huoltaja voi huolehtia liikenteen täsmällisyydestä oppilaan kotipysäkillä. - Oppilaat ovat saaneet ensimmäisenä koulupäivänä linja-autossa matkustamisen pelisäännöt. Oppilas voi myös omal-
ta osaltaan vaikuttaa siihen, että koulumatka on viihtyisä ja turvallinen. Uuden koulun käynnistymiselle on varattu aikaa tammi- ja helmikuu. Maaliskuussa tullaan kysymään oppilailta, huoltajilta ja kuljettajilta palautetta kuljetuksista. Ensimmäinen uusi juttu alkaa heti eteisestä. Kengät pois! Tässä koulussa ollaan sukkasillaan, eikä se kyllä haittaa yhtään. Pysyvätpähän käytävät siistinä. Oppilaat saavat omat kaapit, joihin saa säilöä ulkovaatteet ja kirjat. Seuraava erikoisuus ovat tyhjät luokat. Täällä ei näy pulpetteja eikä tuoleja. - Toivotaan, että ehkä jo ensi viikolla saataisiin pulpetit. Siihen saakka saa tuoda mukanaan tyynyn tai muuta pehmikettä, muistuttaa 9D:n luokanvalvoja Jani Vainio. Oppilaat eivät näytä pahastuvan tuolittomuudesta. Tunnelma on rento, kun saa levittäytyä ympäri seinänvierustaa. - Ei haittaa! Mutta pitää varmaan joku tyyny tuoda huomenna, miettii ysiluokkalainen Anna Pakarinen. Anna ja Sonja Toivonen olivat viimeksi ”oikeassa koulussa” kaksi vuotta sitten, kun yläaste alkoi. Silloin parakkeihin siirryttiin kevätlukukauden hiihtoloman jälkeen. - Ihan outoa olla taas täällä, Sonja miettii. - Vähän erilaista kun viimeksi. Aikaisemmin luokat kulkivat nimillä MA2, FY1, EN1. Nyt luokkien ovissa lukee London tai Origo. Historian luokat 49 · 2013
| Ä ks
Kommentti En meinannut uskoa silmiäni, kun maanantaiaamuna kävelin Telakkakadun koulun kiiltävistä lasiovista sisään. Missä ovat kovispenkit? Missä peltiset kaapit, joiden vääntyneet lukot jäivät aina jumiin? Missä punaiset naulakot? Entäs tolpat? Mikä on tuo huoneen kokoinen kaappi, jossa on lasiseinät? Ei uskoisi samaksi kouluksi. Siitä on seitsemän ja puoli vuotta, kun olen itse ollut ysiluokkalainen Telakkakadun koulussa. Maanantaina sain heittäytyä yläasteelaiseksi ja seurata monen ensimmäistä koulupäivää täysin uudessa koulussa. Ja aika jännää se olikin. Ei meillä ollut älytauluja eikä fysiikan luokassa uusia ilmanvaihtojärjestelmiä. Meillä oli kalvot, joihin opettaja vihreällä tussilla kirjoitti biologian tunnilla kasvisolun rakenteen. Kun kolmannessa kerroksessa haisi pahalta ja käytävällä savusi, tiesi heti että nykyinen rehtori, silloinen fysiikan opettaja Mika Lehtonen oli taas havainnollistanut jonkin fysiikan reaktion vähän liiankin hyvin. Koulu on kengätön, joka on muuten aivan älytsin hyvä juttu, lattiakin pysyy varmasti puhtaana ja kiiltävänä. Enkä olisi ainakaan itse pahastunut, vaikka matematiikan tehtäviä olisikin joutunut miettimään lattialla istuen. Eikö Telakkakadun koulu voisi olla edelläkävijä ja unohtaa pöydät kokonaan? Koulu todella huutaa uutuuttaan. Olen suorastaan kateellinen jokaiselle 334 oppilaalle, jotka pääsevät noin hienoissa puitteissa opiskelemaan. Pitäkää koulu siistinä! Jotain oli kuitenkin jätetty muistuttamaan vanhasta. Kun entisen lukion puolen hissin avasi, tuntui kuin olisi palannut vuoteen 2006. Aika kotoisaa.
Kaukaa kouluun Kalaniemen perukoilta aamulla linja-autoon hyppäsi seiskaluokkainen Kalle Minkkinen. Kallella on koulumatkaa lähemmäs 50 kilometriä, siis aika paljon. Kysyin ensimmäisen koulupäivän iltana, kauanko matkaan oikein meni. - No alle kolme tuntia! Kaveri oli laskenut, että aamulla meni tunti ja 20 minuuttia. Kotiin tullessa sitten vähän vähemmän, Kalle miettii. - Kyyti lähti joskus ennen kahdeksaa, joten ihan kauhean aikaisin tarvinnut lähteä. Se on ihan hyvä juttu. Mutta sitä mieltä mä oon, ettei toi kyytijärjestely ihan tuu toimimaan. Sitä pitää varmasti jossain välissä muuttaa. Koulu oli Kallen mielestä vähän ankea, jopa hienompaa olisi saattanut odottaa. - Eiköhän siellä kuitenkin ole ihan kivaa.
ovat Kallio, Kekkonen ja Paasikivi. Fysiikan opettaja Jani Vainio on nimennyt oman kotiluokkansa Puimuriksi. - On hienoa, että päästiin lopulta omaan kouluun. Parakeissa tottui elämään, mutta ne olivat aika ahtaat. Lisäksi syksyisin oli aina kylmä ja keväällä taas aivan liian kuuma. Oppilaatkin ovat innolla odottaneet upouutta koulua. - Osalla muualta tulevista oppilaista on vähän ennakkoluuloja, mutta kuulemma joku oli sanonut, että ainakin siellä on uudet kaapit! Ja hienot kaapit ovatkin. Näihin ei tarvitse mitään avaimia, vaan jokainen asentaa kaappiinsa nelinumeroisen koodin. Eikä tämä ole muutenkaan mikään ihan tavallinen koulu, vaan teknologiakoulu. Liitutauluja ei luokista löydy, vaan seinillä komeilevat älytaulut. Toinen fysiikan luokka on edelläkävijä; luokkien suunnittelijan vastusteluista huolimatta luokkaan saatiin hevosenkengän muotoinen pulpettirivi. Opettaja näkee kaikki ja jokainen oppilas näkee varmasti taululle. Win-win! Luokkien koot ja paikat ovat aikalailla ennallaan, osa on vähän kasvanut kokoa ja osa pienentynyt. Osa aineista on vaihtanut luokkaa, ATK-luokka ja kielistudio on yhdistetty. Aulaan on ilmestynyt entisen naulakkotilan tilalle Mediapeekki, jossa opo pitää tunteja. Seinät ovat osittain lasia, ja sisälle on tarkoitus hommata sohvia. Kyllä täällä kelpaisi itsekin opiskella.
ä Ks
| 49
· 2 013
Maanantain aikataulu 8:30 Matkahuollon pihaan kaartaa taksi, joka tuo oppilaita Mämmeltä. Autosta nousee kymmenkunta kylmässä värisevää ysiluokkalaista. Keskustelellaan siitä, mitä saatiin joululahjaksi. Sähköhammasharja ja suklaata. 8:40 Ysiluokkalaiset alkavat kärttyisiksi. Onko linja-auto myöhässä? Mihin linja-autoon pitää edes nousta? Tuleeko niitä yksi vai kaksi? Pääseekö sillä koululle saakka, vai kävelläänkö keskustasta? 8:45 Pihaan kaartaa auto, jossa lukee Äänekoskelta Suolahteen. Onkohan se oikea? Kokeillaan. Ainakin pitäisi Suolahteen saakka päästä. 8:53 Autoon nousee lisää porukkaa Paatelasta. Osa istuu portaille ja osa seisoo. 8:58 Lisää porukkaa. Tunnelma alkaa käydä ahtaaksi. Pitikö koululla olla yhdeksältä? Ollaanko me myöhässä?
Matkaan aamulla 1:20 ja tullessa vähemmän
9:08 Linja-auto kaartaa Telakkakadun koulun pihaan. Vastassa ovat rehtorin ja koulun henkilökunnan lisäksi entinen sivistysjohtaja, nykyinen opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä sekä kaupungin kuljetussuunnittelija Tuula Flyktman-Vertainen. 9:10 Viimeisetkin oppilaat Konginkankaalta pääsevät perille. Ville Härtsiä on tyytyväinen aikatauluun. 9:16 Kokoonnutaan suureen saliin. Rehtori Mika Lehtonen toivottaa kaikki tervetulleeksi uuteen kouluun ja toivoo, että se pysyisi siistinä. 9:42 Oppilaat siirtyvät luokanvalvojien kanssa omiin luokkiinsa. Tästä se alkaa, uusi lukukausi.
11
Testaa Suolahuoneen uumenissa
Äks lähti jälleen kerran testaamaan uutta ja tuntematonta. Tällä kertaa testiryhmänä toimivat Rouva Jenni Haukion myöntämän Unicef-palkinnon saajat, eli joukko koulunkäyntiavustajia, jotka ovat rentoutumishetkensä ansainneet. Suolahuoneiden parantava vaikutus on huomattu alun perin puolalaisissa suolakaivoksissa. Kaivosmiehillä havaittiin olevan vähemmän hengitystiesairauksia kuin muilla kaivostyöntekijöillä. Ensimmäiset suolahuoneet sijaitsivatkin näissä kaivoksissa. Suolahuone sijaitsee Suolahdessa Liikuntakeskus Likean tiloissa ja on varattavissa ajanvarauksella. Suolahuoneeseen saavuttaessa testiryhmää ohjeistetaan jättämään päälle niin paljon vaatetta kuin haluaa. Hoidosta pitäisi hyötyä niin astmaiset, allergikot, atooppiset, yskäiset kuin nuhaisetkin. Eli jos esimerkiksi jaloista löytyy psoriaasista tai atooppista ihottumaa, voi lahkeet kääräistä ylös. Suolahuoneeseen on pääsy kielletty munuaissairailta, sepelvaltimotautisilta, sydämen tahdistimen tai kasvaimen omaavilta, korkeasta verenpaineesta, johon lääkitys ei auta, kärsiviltä sekä raskaana olevilta. Koko huone on vuorattu
vuorisuolalla ja hoidvon aikana sinne puhalletaan vuorisuolaa, jota hengitetään. Testaajia kehotetaan varsinkin aluksi hengittämään syvään sekä yksi sierain kerrallaan. Huoneessa soi rentouttava musiikki ja valoa tulee muutamasta suolakivivalaisimesta. Ilmapiiri on utuinen ja pehmeä, ainoa miinus on suolapuhaltimen kova ääni, vaikkakin ääneen kyllä tottuu 40 minuutin aikana. Ei mene pitkään, kun yksi testaajista huomauttaa, että huulilla maistuu suola. Toimittaja oli fiksuna tyttönä päättänyt ennen suolahuoneeseen saapumista ajaa pois talvea varten kasvattamansa ekologiset villahousut ja tuli kyllä huomattua mitä ilmaan puhallettava suola teki melko tuoreille nirhamille ihossa. Lisäksi aivan vaivihkaa sitä huomaa hengittävänsä helpommin ja syvempään, sekä huomaa sellaisen liman irtoavan jota ei tiennyt olevan olemassakaan. Nopeasti ajankulku häviää ja mieli rentoutuu. Välillä testaajien keskuudessa spekuloidaan miten suola on saatu pysymään seinässä ja toisten mielestä olisi pitänyt pitää villasukat jalassa. Tilaa spekuloinnille ja epäilyksille jää, koska suolahuoneessa ei voi konk-
reettisesti nähdä minkään muuttuvan. Toimittaja kuitenkin huomaa miten 40 minuutin loppupuolella sitä on ensimmäistä kertaa tietoinen siitä missä omat poskiontelot sijaitsevat. Nenää ja ihoa kihelmöi ja pistelee vaimeasti. Loppujen lopuksi aika kuluu nopeasti ja testaajat ovat yhtä mieltä siitä, että suolahuone oli rentouttava ja unettava kokemus. Hoidon vaikutuksia voi havaita vielä seuraavana päivänä ja illalla, koska suolahuone hoito voi nukuttaa entistä paremmin. Seuraavana päivänä testiryhmä raportoi erilaisia vaikutuksia. Jotkut olivat saaneet hyvät yöunet, toisilla taas henki kulki paremmin ja lima irtosi. Kaiken kaikkiaan positiivisia huomioita ja havaintoja. Suolahuoneen sanotaan parantavan vastustus-, hapenotto- sekä suorituskykyä. Voisi helposti kuvitella, että jos huomaa eroa hengityksessä jo ilman nuhaa tai ylimääräistä limaa, saattaisi suolahuoneesta olla apua myös flunssaisena. Suositellaan kaikille luontaisista hoitotavoista kiinnostuneille. Riikka Lehikoinen
Kommentti Ostarilla on paikka baarille. Siihen Suolahdessa on totuttu. Monenalaista on ollutkin, mutta kunpa saisi Lekkerin takaisin! Ehdotin Matti Leppäselle, että rakentaa Lekkeri-simulaattorin, se, jos mikä olisi vetonaula! Kuka muistaa ne ajat, kun Maj-Lis hymyili tiskin takana, ja skottiruutuseinät hehkuivat dj. Enzon soittaessa Stars on 45 ja messinkinen parketti napsahteli tennarin alla. Kun Huiman jalkapallojoukkue marssi sisään ja oli kuin omistaisi koko Suolahden. Kun Haimakaisen Heikki tarjoili Amiraalia ja jos oli Horatio Nelsonin kuva etiketissä niin kääk. Kun kukaan ei juonut keppanaa vaan nelkkua. Kun Lare ja Arska auttoivat takin päälle ja taluttivat tyylikkäästi ulos. Kun valomerkki tuli jo puoli yhdeltä ja oltiin ihan että wow, kun uutena vuotena oli jatkoaika puoli kahteen saakka.
Lulu on auki Nyt napsautetaan huhuilta siivet poikki että napsahtaa. Vuodenvaihteessa sulki Suolahdessa ovensa ravintola Viljos, samaan kompleksiin mielletty yökerho Lulu on auki. - Meillä on ovet auki, hymyilee Lulua luotsaava Matti Leppänen ja havainnollistaa sanomaansa pitämällä ovea sepposen selällään. Yöjalka vaihtoi omistajaa lokakuussa,
12
kun Leppänen ryhtyi ovimiehestä baarinpitäjäksi, samalla vaihtui myös nimi. - Sana kävi hyvin suuhun ja kuvaa baarin ilmettä. Aukioloajat ovat tällä leveysasteella yökerholle oivat, eli olemme auki perjantai- ja lauantai-iltaisin yömyöhästä aamuyön tunneille. Paikka on Leppäselle tuttu, mies on heittänyt porukkaa sisään ja ulos jo kymmenen vuoden ajan Viljoksessa, Streetis-
sä ja Yöjalassa. - Aloitin ovimiehenä vuonna 1998 Siriuksessa, rakennus- ja remonttihommia ”oikeina töinään” tekevä Leppänen laskeskelee. Visioita on ja niille puitteet. Lulussa on 130 asiakaspaikkaa, dj luo tunnelmaa ja drinkkilista on asiallinen. Leppäsen ajatuksissa siintää aukioloaikojen rukkaaminen – mutta vasta keväämmällä.
- Tulevaisuudessa olemme auki useammin viikossa. Minulle siirtyi omistukseeni myös Viljoksen puoli, ja sen remontti alkaa tässä pian. Ajatuksessa olisi toiminnallinen pubi, heittää Leppänen ja hymyilee mystisesti päälle. Marjo Steffansson
49 · 2013
| Ä ks
Yritykset yhteistyöhön paikallisen taiteen puolesta
Vas taukset: Vastaukset sivulla 7 esitettyihin Äksymyxiin:
1. 22 astetta kun on mittarissa, niin vielä hissi vetää. 2. Vuonna 2008 posti muutti Valtsuun. 3. Vasureiden ylpeys avasi ovensa 1954. 4. Wärtsilän arpajaiset pitkäaikaisille työntekijöille järjestettiin 1947.
Käsi ylös kuinka moni tiesi, että Äänekoskella on taiteilijaseura. Allekirjoittaneen käsi ei ainakaan noussut. Taiteilijaseura on ollut elossa ja aktiivisena jo vuodesta 1975, vaikkakin on muutamat viime vuodet viettänyt hiljaiseloa. Jotain taiteenharrastuksen suosiosta Äänekoskella kertoo kuitenkin se, että viime vuonna taitelijaseura sai kaksitoista uutta jäsentä. Vaikka seuran kotipaikkana on Äänekoski, kuuluu sen toimintaalueeseen koko Keski-Suomi. Seuran toiminta koostuu näyttelyistä, kursseista, retkistä ja kokouksista. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä taidetta tutuksi ja kuroa umpeen kuilua taiteilijoiden sekä taiteenharrastajien kesken. Jäseneksi voi liittyä kuka vaan lähettämällä täytetyn jäsenhakemuksen taiteilijaseuran sihteerille ja maksamalla jäsenmaksun. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla. Taitelijaseura järjestää vuosittain kaksi näyttelyä. Kesänäyttelyyn otetaan
jokaiselta halukkaalta taiteilijaseuran jäseneltä vähintään yksi työ. Vuosinäyttely ajoittuu marraskuulle ja siihen työt valitsee ja tilankäytön suunnittelee ulkopuolinen jyryttäjä. Jäseniltä osallistuminen näyttelyyn on ilmaista, ulkopuolisilta peritään maksua 10 euroa per teos. Myynnissä on ollut myös postikortteja taiteilijaseuran jäsenten maalauksista jo toista kertaa. Helmikuussa taiteilijaseura lyö hetkellisesti hynttyyt yhteen Saarijärven taiteilijaseuran kanssa ja järjestää matkan Helsinkiin, jossa vieraillaan Ateneumin taidemuseossa ja Tennispalatsissa taiteilija Marjatta Tapiolan näyttelyssä. Ateneumissa on meneillään näyttely nimeltä 52 sielua – symbolismin maisema. Ateneumin mukaan ”symbolismin maisema tuo Suomeen suuren valikoiman vuosien 1880 ja 1910 välillä maalattuja runollisia, mystisiä ja aistivoimaisia tulkintoja luonnosta”. Näyttelyssä vilisee kuuluisien taiteilijoiden nimiä aina Munchista Van
Goghiin ja Edefeltistä Gallen-Kallelaan. Taitelijaseuran jäsenten tauluja on ollut esillä myös Suolahdessa kahvila Päivänpaisteessa vaihtuvin näyttelyin sekä puuntyöstöteriä edustavan yrityksen RWood Consulting Oy:n ikkunoissa. Taiteilijaseura haluaakin haastaa paikallisia Äänekoskelaisia yrityksiä edistämään paikallista taidetta ottamalla teoksia esille omiin toimitiloihinsa. Ankeata toimistotilaa tai valkoisia seiniä voisi helposti piristää muutamalla taululla. Riikka Lehikoinen Kiinnostuitko? Ota yhteyttä taiteilijaseuran sihteeriin Mirja Kaipioon sähköpostilla mirja.kaipio@r-wood.net tai taiteilijaseuran puheenjohtajaan Marjut Juntuseen osoitteeseen marjut-71@ luukku.com ja kysy lisää!
Äkseeraus
Helsingin Sanomat uutisoi 28.12.2012 Kokoomuksen kansanedustajan Sampsa Katajan mielipiteistä, tai pikemminkin mielipahoista, maamme eläkejärjestelmää kohtaan. Erityisesti leskeneläkkeiltä tulisi Katajan mielestä lakkaa maksamasta, koska se on ”vanhanaikaista maksaa eläkettä sillä perusteella, että puoliso on ollut töissä”. Lisäksi Katajan mielestä ”järjestelmän yleisen hyväk-
syttävyyden kannalta voi kysyä, lisääkö kyseinen eläke oikeudenmukaisuutta”. Kataja myös huomauttaa, että yhteiskunnastamme löytyy muita tukia puolison menehtyessä, mutta ei tuo kuitenkaan selville mitä nämä tukimuodot ovat. Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää eläkejärjestelmää. Leskille ja menehtyneen lapsille tarkoitetut eläkkeet ovat tarkoitettu korvaamaan puolison pois jäävää toimeentuloa. Kansaneläkelaitos maksaa eläkettä alle 65-vuotiaalle leskelle ja menehtyneen lapsille 21-vuotiaaksi asti. Leskeneläkettä maksetaan ensimmäiset kuusi kuukautta ä Ks
| 49
· 2 013
vakiomääräisenä ja tämän jälkeen se muuttuu kaksiosaiseksi: perusmäärään ja tulosidonnaiseen täydennysmäärään. Kaikilla tuloilla on vaikutusta. Samanaikaisesti Kelan maksaman eläkkeen lisäksi voi saada eläkettä työeläkkeitä hoitavista eläkelaitoksista. Tämä eläke on aina työntekijän omaan eläkkeeseen perustuva. Verrattuna Suomen eläkejärjestelmää Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin eläkejärjestelmiin, voidaan huomata että Suomessa on ehdottomasti tiukin lainsäädäntö. Muut pohjoismaat maksavat leskeneläkkeitä joissakin tapauksissa myös lapsettomille leskille, avopuolisoille tai entisille puolisoille. Suomessa on oikeutettu jatkoeläkkeen tulosidonnaiseen täydennysmäärään jos lapsia ei ole. Leskeneläkkeen täydennysmäärän saamiseksi tulorajat ovat tiukat. Yli 1 112,05 euroa kuussa tienaavalle ei täydennysosaa heru ja lapsettomalle raja on 1 098,71 euroa kuussa. Tulojen mennessä näiden rajojen yli lapsen kanssa asuva saa vain perusosan, joka on 101,78 euroa kuukaudessa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä palkansaajien mediaaniansio oli 2776 euroa. Palkan lisäksi leski saa lapsilisän kustakin lapsesta ja näiden lisäksi yksinhuoltajakorotuksen. Vaikka töissä käyvän lesken tilanne olisikin taloudellisesti hyvä, niin sitä se ei ole pienen lapsen kanssa kotona olevalle. Tällöin lesken tulot koostuvat vanhempainrahasta tai kotihoidontuesta, lapsilisästä, mahdollisesta asumistuesta ja eläkkeistä. Asumistukeen vaikuttavat melkein kaikki muut maksetut etuudet (poikkeuksena lapseneläke), vanhempainraha määräytyy kahden vuoden takaisten tulojen mukaan ja lastenhoidon tuesta joutuu joissakin tapauksissa maksamaan ennakonpidätystä 20 prosenttia.
5. Köyhyydenkylä, kesäisin auki oleva vanha maalaismiljöö, sijaitsee Rautionmäentiellä Sumiaisissa. 6. 72 on miespuolisten tuontikoripalloilijoiden määrä. 7. c (Närhi on paikallinen demaripomo) 8. b (Herneahon ykköslaji on kyykkä) 9. d (Tuikka on 101-jäseninen valtuuston ainoa koskelainen ja yksi yhdeksästä vihreästä)
?
10. d (Parantalassa mentiin kompassi kädessä metsään)
Ilman eläkkeitä sekä Kelalta, että jostain eläkelaitoksesta tuet jäävät erittäin ohueksi. Käytännössä tällöin ainoa mahdollisuus lapsen kanssa kotona olevalle leskelle on joko laittaa lapsi töihin ja kokeilla onneaan työmarkkinoilla tai tukeutua sosiaalitoimistoon ja toimeentulotukeen. Kokoomukselta on tasaisessa tahdissa tippunut lausuntoja toimista saattaa äidit aikaisemmin takaisin työelämään sekä aikeista mahdollisesta kotihoidontuen lyhentämisestä. Kysymyksiä herättää se, että mitä ovat Katajan mainitsemat yhteiskunnan muut tukitoimet puolison menehtyessä. Usein puolison kuoleman jälkeen tapetille nousee perheen taloudellinen tilanne ja miten siitä eteenpäin pärjätään. Mitäs jos puolison menehtyessä lapsi on vasta matkalla maailmaan ja puolison eläkkeeseen perustuva leskeneläke on pieni puolison vähäisten työvuosien takia? Tai leskellä ei ole vanhempainrahakauden jälkeen työpaikkaa johon palata saatikka koulutusta jota yhteiskunnassamme korostetaan erittäin paljon? Voidaankin oikeutetusti kysyä, että onko lasten hankkimisesta tulossa koulutettujen ja työssäkäyvien yksinoikeus? Joutuuko tällöin työtön leski, joka haluaa kasvattaa lastaan kotona 3-vuotiaaksi asti, hakemaan toimeentulotukea? Onko sosiaalivirasto Sampsa Katajan tarkoittama ainut yhteiskunnan tarjoama tukitoimi? Riikka Lehikoinen
Herättikö tämä kirjoitus sinussa närää vai huomaatko itsessäsi samanmielistä ajattelua? Kommentoi ja ota osaa keskusteluun! Laita viesti osoitteeseen mielipide@aksa.fi.
13
ÄKSY MIE S
Avioero ja taantuman hoito Mitenkä tulkitsevat talousviisaat Sailas ja Vartiainen sen, kun Suvi Teräsniska julkaisee pitkäsoitollisen verran Yön musiikkia ja suomalainen hyppymies karsiutuu Keski-Euroopan mäkiviikoilta? He tulkitsevat sen niin, että Suomi on ajautunut virallisesti taantumaan. Kaikki viisarit ovat silloin punaisella. Virallisen ja epävirallisen taantuman välillä on se ero, että virallinen taantuma on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Epävirallinen taantuma on sen sijaan kansalaisen itsensä aiheuttamaa ylielämistä, jonka tunnusmerkistöihin kuuluvat mm. pikavippailu, rusketus talven keskellä sekä täysmaidon yletön juonti. Epävirallisen taantuman hoito-ohjeet löytyvät Niksi-Pirkasta. Virallisen taantuman hoito on sen sijaan paljon monimutkaisempaa, koska elämme globaalissa taloudessa, jossa vaikuttavat niin raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kuin maasäteilykin. Jos tähdet eivät ole kohdallaan, pörssissä paitahihasillaan heiluvat ukot hyppivät ikkunoista eikä heistä jää jäljelle kuin
roskapankin lahjoittamat kalvosinnapit. Suomen päättäjät ovat jo pitkään seuranneet kehityksen kulkua otsat kurtussa. Heistä on väärin, että virallinen taantuma on markkinavoimien ja maasäteilyjen riepoteltavana. Sen pitää olla suomalaisten viranomaisten hallinnassa. Laajoissa tutkimuksissaan päättäjät ovat palanneet aina siihen tosiseikkaan, että vientiteollisuuden pykiessä taantuman karkotuksen tärkein instrumentti on kulutuskysyntä. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa sitä, että kansalainen ostaa enemmän. Kuluttaa hänen ei tarvitse, eikä kysellä. Oluen voi hyvällä omallatunnolla unohtaa jääkaapin perukoille. Sitä ei tarvitse taantuman taltuttamiseksi juoda. Taantuma ei mihinkään siitä häivy, jos kansalainen jo maksamansa oluen huiviinsa huitaisee. Valtiovalta on kehittänyt taantuman hoitoon myös täsmäaseen. Se julkaistaan joskus kevväämmällä samalla kun kerrotaan eläkeiän nostosta (84,7 vuotta), kansalaisverosta (1 prosentti/eletty ikävuosi) sekä presidentinlinnan remontin etenemisestä. Jo nyt voidaan paljastaa, että valtiovallan täsmäase on avioero. Valtio alkaa maksaa kannustelisää pareille jotka eroavat, sillä tutkimusten mukaan avioero
on tehokkain tapa lisätä kulutuskysyntää. Ero käynnistää usein ketjureaktion, jossa menee heti kättelyssä yksi kämppä myyntiin ja kaksi ostoon. Tallentavia digiboksejakin tarvitaan kaksin kappalein. Samoin korkinavaajia. Myös muu kysyntä lisääntyy, kun radoille palaavat eksät hankkivat runsain määrin uusia vaatteita, koristevanteita, meikkejä ja meikinpoistoaineita, valkaisevia hammastahnoja, kenkälankkeja, partakoneenteriä ja muita karvanpoistoaineita, laihdutusvöitä, aromipesiä, autovahoja, varmuusvälineitä, hiuskiinnikkeitä ja -lisäkkeitä sekä suuvesiä, jotka poistavat pahanhajuisen hengityksen tuossa tuokiossa jopa vuorokaudeksi. Avioeron kannustepalkkio on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Tihkuneiden tietojen mukaan se tulee olemaan 775 euroa. Tällä summalla eropäätöksen uskotaan syntyvän ainakin lomien jälkeen muitta mutkitta, vaikka kysymyksessä olisi ns. rakkausavioliitto. Summa maksetaan molemmille eksille Kelan luukulta puhtaana käteen. Susiparien eroraha on 325 euroa. Reijo Honkonen
Talviautoilun kymmenen käskyä
Koeaja Auris
1. Talvirenkaiden urasyvyys on oltava vähintään 3 mm. 2. Käytä täyssynteettistä moottoriöljyä, se voitelee hyvin kaikissa lämpötiloissa. 3. Auton akku menettää pakkasella tehoaan. Jos epäilet akun kuntoa, tarkistuta se. 4. Varmista, että pakkasnesteen glykolipitoisuus on riittävän korkea. Talviaikaan jäähdytysnesteen pakkaskestävyyden on syytä olla -30 astetta. 5. Voitele lukot lukkoöljyllä. Älä tee tätä kuitenkaan pakkasella. Älä yritä avata
Toyota lanseeraa uuden mallin liikenteeseen ihan pian. Toyota Auris esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä syyskussa ja viikonloppuna sitä pääsee koeajamaan Koskellakin. Autoa markkinoidaan virtaviivaisena ja rohkeana. Sisään autoon pääsee viidestä ovesta ja on poikkeuksellinen koska sen voimanlähteeksi voi valita joko bensiini-, diesel- tai täyshybridiratkaisun. Moottorivaihtoehtoina ovat myös 1,4 D-4D (90 hv) ja 2,0 D-4D (124 hv) -dieselit. Uuden viisiovisen Auris-malliston ennakkomyynti on alkanut Toyota-liikkeissä.
väkisin jäätynyttä ovea. Ovitiivisteet voi käsitellä silikonivoiteluaineella, jotka estävät ovien jäätymisen. 6. Vaihda lasinpyyhkimet. Huonokuntoisten pyyhkimien heikkous korostuu talvella.Muista lisätä pissapojan säiliöön pakkasen kestävää lasinpesunestettä. 7. Voit säästää polttoainetta lisäämällä rengaspainetta kylmällä ilmalla 2-3 PSI. 8. Pidä autossa lumilapio ja pussillinen hiekkaa. Huomaat ne tärkeäksi, jos juutut hankeen tai et pääse liukkaalla liikkeelle.
9. Käytä moottori- ja sisätilalämmitintä. Ajastin on vaivaton apuri, ja taas säästyy kallista polttoainetta. 10. Muista, että tien pinta voi olla jäässä, vaikka mittarissa on +5 astetta. Pidä turvaväli ja vältä kiirettä. Parempi päästä perille hiukan myöhässä, kuin ei ollenkaan
AUTOKORJAAMO Raimo Hakkarainen Teollisuuskatu 27, 44150 Äänekoski puh.
040 505 2598
Webasto ja Eberi -lämmittimien huollot Autokorjaamo K. Borovkoff Ky. Haapakorventie 1, 44200 Suolahti (katsastusasemaa vastapäätä) Puhelin: (014) 543 910
Merkkikorjaamo kaikille merkeille www.autokorjaamoborovkoff.fi
14
49 · 2013
| Ä ks
Äänekosken Taiteilijaseura Ry järjestää näyttelymatkan Ateneumiin ja Tennispalatsiin Helsinkiin lauantaina 16.2.2013 Lisätiedot ja ilmoittautumiset 20.1. mennessä sihteeri Mirja Kaipiolle p. 040 587 9629 tai mirja.kaipio@r-wood.net
Rotkolantie 9 44100 Äänekoski p. 0400 849 750 KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT 20 V. KOKEMUKSELLA. · uudisrakentaminen/remonttipalvelut · huoneistot, saunat, phsaneeraukset · salaoja- ja sadevesiremontit ja kellarin vesieristykset · pienkaivuri- ja kuormainurakointi
WWW.JARMOVAHAKAINU.FI 19.10. Psychedeliver levyjulkkarit + Kiro 2.11. No Sweat 10.11. Myöhempien aikoijen pyhät No Sign Of Life, Kaksonen ja Gian
PUB MARKUKSEN KUUSENKAATAJAISET
· Kilpailuja mm. legendaarinen muna päähän-kilpailu · Musiikkia (ei joulumusiikkia) · Piparia · Joulupukki vierailee Petterin kanssa (säävaraus) Liput 5e
TRIO TRABANT Liput 5e
Muista myös Pubin ilmaiset tietovisat, pokerit ja bingot!
Länsiportin asemakaavan muutosluonnos nähtävillä 20.12.2012 – 18.1.2013 Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa (Hallintokatu 4, III krs) ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi/kaavoitus). Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustan kupeessa Äänekoskentien, Kalevankadun ja Hämeentien rajaamalla alueella. Kirjalliset mielipiteet on toimitettava viimeistään 18.1.2013 klo 15.00 mennessä os. Äänekosken kaupunginhallitus, PL 24, 44101 Äänekoski. Kaavoituskatsaus 2012 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 17.12.2012. Kaavoituskatsauksen yhteydessä kaupunki ilmoittaa Hirvimäen asemakaavan (Hirvaskangas) vireilletulosta ja rakennuskiellon asettamisesta Hotelli Keiteleen etelänpuoleiselle alueelle (Suolahti, tilat 403-1-420/ osa, 403-1-391/ osa, 403-1-269/ osa, 403-1-268/ osa, 403-1-270 ja 403-1-303). Kaavoituskatsaus 2012 sekä vireilletulevan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa, kotisivuilla ja kirjastoissa. Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen kaavasuunnittelija Henriikka Lonka s-postit muotoa: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi
JANNE TULKKI & TULINEN SYDÄN Kallio Äänekoski 25.1.2013 Aloitusaika jo klo 22.00!
Liput 12€
020 632 2035 020 632 2036
kaa Kallio Lau 8.2.2013
H ANE LEIG Y L | IC T O E-R
20.12.2012 Äänekosken kaupunginhallitus
Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi Myyntineuvottelija
Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi
ä Ks
| 49
· 2 013
15
Liput 15€
UUsi Yaris.
Kiitos vuodesta 2012 arvoisat asiakkaamme.
Toyota oli Äänekoskella henkilöautojen markkina 1. Myydyt autot TOYOTa 69 VOLKsWaGEn 42 nissan 36 sKODa 16 Kia 10 FOrD 8
Tästä kiitoksena tarjoamme lauantaina ja sunnuntaina kakkukahvit.
Markkinaosuus % 25,5 15,5 13,3 5,9 3,7 3,0
samalla ylpeänä esittelemme täysin uuden auriksen. Tervetuloa!
lähde: Netwheels / Trafi
OLEN AURIS. UUsi sUkUpOLvENi ON saapUNUt.
TErVETULOa EnsiEsiTTELYYn La 12.1. klo 10-14 & sU 13.1. klo 12-15.
Myös muihin malleihin rajuja TaLViPaKETTiTarJOUKsia!
Uusi Auris on luokkansa ainoa auto, jonka saat bensiini-, diesel- tai täyshybridimoottorilla. Varustelu lisää vaihtoehtojen määrää entisestään. Voit valita autoosi mm. pysäköintiavustimen sekä taloudellisen automaattivaihteiston, joka Hybridmallissa on jo vakiona. Active-varustelutasosta alkaen Aurisissa on kosketusnäytöllinen Toyota Touch & Go -multimediajärjestelmä peruutuskameralla, navigaattorilla ja Google-haulla. Tule ja koeaja Auris meillä!
8.900
9.900
7.900
7.500
13.900
15.021
GHM-496 CITROEN C4 1.6i 16V -07 Exclusive Berline 5d 115 tkm, aut.ilmast., lohkol., met. väri, radio/cd, 2xrenk., huoltok.
NGR-411 CITROEN C5 2.0i-16 VTR -06 Berline 5d 129 tkm, aut.ilm, lohkol., met.väri, radio/cd, vakionop.s, 2xrenk., 8xal. vant, huoltok.
CYY-357 FORD Focus 1.8 TDCi 115 -06 Trend Wagon 173 tkm, ilmast., lohkol., met.väri, radio/cd, vetok., 2xrenk., huoltok.
HZY-339 PEUGEOT 206 RC 2.0 3d -04 167 tkm, aut.ilmast., lohkol., radio/ cd, 2xrenk., 4xalum.vanteet
KNG-709 SUBARU Impreza 1.5R -07 AWD 4d 65 tkm, ilmast., lohkol., met.väri, radio/cd, 2xrenk., 4xalum.vanteet, huoltok.
EPG-274 TOYOTA Auris 1.6 Dual -08 VVT-i Linea Sol Blue 5ov 59 tkm, aut.ilm., lohkol., radio/cd, 2xrenk., ajotietok., 4xalum.vanteet, huoltok.
17.900
29.900
10.900
14.900
15.500
5.900
ECI-879 TOYOTA Auris 2,2 D-CAT -09 177 Linea Sol Sport 5ov 84 tkm, aut.ilm., lohkol., tumm. lasit, vakionop.säädin, 2xrenk., 8xal.vant, huoltok.
OYS-417 TOYOTA Avensis 1,8 -10 Valvematic Sol Edition Wagon Multidrive S 24 tkm, al.vant, ajotietok., Cdsoitin, aut.ilmast., lohkol., Life pkt, 2xrenk., met.väri
ABZ-668 TOYOTA AYGO Blue 1,0 -09 VVT-i 5ov 40 tkm, ilmast., lohkol., sisähaar., met.väri, radio/cd, 2xrenk., 4xalum. vanteet, huoltok.
TCY-313 TOYOTA Corolla 1.6 Dual -07 VVT-i Sol 4ov 84 tkm, 1-om., aut.ilmast., keskusluk., lohkol., radio/cd, 2xrenk., ajotietok., sumuval., huoltok.
CYO-182 TOYOTA Hiace 2.5 D4D -05 100 Air 5d 128 tkm, 1-om., ilmast., lohkol., met.väri, radio/cd, vetok., 2xrenk.
CEG-917 TOYOTA Hiace Dsl 5d pitkä -99 232 tkm, Airbag kuljettajalla
Rahastajantie 2, 44100 ÄÄNEKOSKI
• www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net
Marko Hakkarainen puh. 010 5228 456
Petteri Kovanen puh. 010 5228 457
Hannu Kautto puh. 010 5228 459
• Automyynti avoinna ark. 9-17, la 10-14 • Huolto, avoinna ark. 7.30-16 puh. 010 5228 460 • Varaosat, avoinna ark. 7.30-17 puh. 010 5228 465 Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/min. Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/min.