ÄKS 66

Äänekosken kaupunkisanomat NRo 66 · 18.9.2013

Hölökyn kölökyn s. 3

Onnea 110-vuotias! s. 12-13

X-testaa autokoulun s. 16

Takuunuoriso s. 18

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 2.10.2013

Ilta vanhemmille:

Lasten psykiatri Jari Sinkkonen

ON ÄÄNEKOSKEN Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun JOHTAVA VERKKOMEDIA et sosiaal s i t

· Äänekoskihenkisiä bloggaajia täältä ja muualta

ssa medi ise

· Kommentointi ja keskustelu Facebook-, Twitter- tai sähköposti tunnuksilla

Jaa u u

· Nopea, ajantasainen ja ilmainen uutispalvelu

ti 24.9. klo 18-20

sa. as

· Kaikki lehdet näköisversiona, helposti luettavissa verkossa

Vanhempainillan järjestää Perheiden tuki -työryhmä, jossa ovat mukana Äänekosken kaupunki, Äänekosken seurakunta sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri ja alueen paikallisyhdistykset yhdessä Ok -opintokeskuksen kanssa.

Lämpimästi tervetuloa!

eille ja mu m

mielipi te ro r e

· Aidosti yksityinen, aidosti paikallinen i uutisesta es

Äänekosken kaupungin valtuustosali

e. ill

K

-35%

Teknisten vuosipäivillä

HINTA

ta !

J u h l a h in

44 85

Langaton tulostus

69,-

Monikäyttölaite Expression Home XP-202 Epsonin kaikkein pienimpien monitoimisten mustesuihkutulostimien langaton Small-in-One -sarjaa.

8 Gb keskus muisti

1 5 ,6 ”

-

J u h l a h in

ta !

Synttärijako

parasta koko kansalle

Suomalaisten puolella

Helppokäyttöinen puhelin kirkkaalla 2,4” näytöllä.

Ole yhteydessä ystäviisi vaikka Facebook ja Twitter – sovellusten kautta.Saatavana 5 eri värivaihtoehtoa.

65,-

49,-

32”

maksaa TUOHELLA. Kysy lisää myymälästämme.

ta !

599,-

Pesukone

Maksimi linkousnopeus on 1200 kierr./min. Täyttömäärä on 6 kg.

Energialuokka on A+ ja pesutulos on A. Monipuoliset ohjelmat. Ajastin.

,-

Linkous on min 1200 kierr./

Lattialiesi

ni Haudutusuu

ta !

J u h l a h in

279,349,-

LED-TV 32PFL3008

Ruoan valmistus hauduttamalla parantaa ruoanmakua. Liedessä on haudutusuuni, grillivastus, uunin pikakuumennus, säilytys-laatikko, irroitettavat peltien kannakkeet.

Leveys on 50 cm.

J u h l a h in

n Tämän liede SI ( * K JA ostajalle LAH

Minileikkuri MMR08A1

Mukana on 0,8 l:n sekoituskulho, joka kestää konepesun. Teho on 400 w. Silppuaa esim. sipulin, vatkaa maidosta vaahdon esim. capuccinoa varten.

38,-

Pölynimuri U3930

Teho on 1800 W. Hyvä suodatus ja kätevä koko.

ta !

299,399,-

Tässä vuoden 2013 mallistoa edustavassa laadukkaassa Direct LED -televisiossa on laadukas 100 Hz PMR kuvanlaatu, antenni- ja kaapelitalouden HD-virittimet. 2 x HDMI ja USB -liitännät. A-energialuokka.

-35%

79,-

51

35

Rikkaimuri UB1412 LILLY

24 90

14 90

Kätevä ja kevyt akkuimuri. Tehokas ladattava akku.

SUOLAHTi

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin varatut erät riittävät kuitenkin enintään 25.9.-13 saakka (ellei toisin mainita).

1/asiakas.

2 Meillä voit

jatkuu

100 Hz PMR is toa Uu tuusmall

Kannettava tietokone Satellite L50A152

206

-35%

J u h l a h in

499,-

Intel® Celeron® 1005M -suoritin. Intel® HD -näytönohjain. Erittäin kirkas Toshiba TruBrite® HD TFT -näyttö, 16:9-kuvasuhde ja LED-taustavalaistus.

Kiintolevy 1 TB, 8 GB keskusmuisti. Takuu 24 kk, *) lisäksi nyt vain Teknisiltä +1 vuoden takuu lahjaksi kaupan päälle, arvo 49,-.

JUHLAT 389

Keiteleentie 9

KELLA

*) Myönnämme 1.9.2013 - 31.1.2014 välisenä aikana Rosenlew lieden ostaneille viiden vuoden Liesiturvan. Liesiturva kattaa lieden valmistus- ja materiaalivirheet viiden vuoden ajan lieden hankkimisesta. Liesiturva aktivointi vahvistaa turvan voimassaolon. Tee aktivointi 31.1.2014 mennessä.

Elokuussa tavoitimme keskimäärin 5 213 kävijää päivässä. Sivujamme klikattiin yhteensä lähes 161 621 kertaa.

Puh. 014-542 6 6 · 20 13307 | Ä ks

Ark.

9–17, la 9–13

66/2013

Seuraava ÄKS ilmestyy 2.10.2013

Vanhojen konkareiden tuki oli mittavaa, ja siitä täytyy nyt kiittää.

10

Merja Närhi

14

Harrastus hakusessa teatteri

Toimittajalta Timo Harakka

X66

Lähes 40 vuotta tuoppeja nostellut Maija Mankisenmaa päätti laittaa nyt pisteen ja siirtyä oloneuvokseksi. Vaikka Anneli lähtee Konginkankaan Killingistä, niin Killinki ei lähde Maijasta.

Kippis Killingin Maijalle!

K

aikki konginkankaalaisten kommervenkit ovat tuttuja Anneli "Maija" Mankisenmaalle. Kun seisoo tukevasti pitäjän ainoan ravintolan tiskin takana 37 vuotta, niin paikkakuntalaisista tietää aika paljon. Vai kuinka, Maija?

– Härre guu-ud! On ne aika tutuiksi tässä vuosien varrella tosiaankin tulleet. Joskus tietää liikaakin asioista, Maija naurahtaa Konginkankaan Killingissä.

– Tuopas tänne sellainen maistiainen siitä kakustas. Tuo Maija on sellainen hirveän asiallinen, mutta todella nuuka, yksi palveltava ivailee viereisestä pöydästä.

– Kakkua ei tule, sehän olis kuin antais hopealusikan sialle! Juo sinä nyt vaan ja anna minun puhua, Maija veistelee takaisin.

Tällaista tämä on asiakkaiden ja ravintolayrittäjän kanssakäyminen, kun yhteistä matkaa on runsaasti takana.

– Kyllä sen jo melkein osaa juoman jo iskeä pöytään, kun näkee kuka ovesta sisään astuu, Maija toteaa.

Pelkkää juomien tuoppeihin laskemista arki Killingissä ei kuitenkaan ole.

Harva se päivä ohikulkijat kysyvät neuvoa ja Killingin pöydän alta omistajaa vaihtavat niin puolukat, kastemadot kuin muikutkin.

Kuin tilauksesta kesken jutustelutuokion Maija lupaa puhelimessa käydä vaihtamassa erään tutun parturiaikaa.

– Sellaista tämä palvelu on, kun ol-

äKs

| 66

· 2 0 13

laan tässä keskellä kylää.

Aina Killinki ei ole sijainnut torin kupeessa. Kun Maija vuonna 1976 muutti Konginkankaalle ja läti kysymään töitä ravintolasta, asteli hän portaita ahtaaseen kellariin.

– Muistan vieläkin, kun olin juuri aloittanut työt ja Paanasen Eesu tokaisi, että ossooko tyttö ommella. Seuraavalla viikolla Eesu toi housunsa ja uuden vetoketjun ja minä kotona ompelin ne kuntoon.

– Siihen aikaan oli näitä persoonia.

Vaikka onhan noilla nykyäänkin kaikilla omat kotkotuksensa, Maija myhäilee.

Mikko Niskasen mustavalkoisissa elokuvissa ihastuttanut Sulo Kokki oli konginkankaalainen henkeen ja vereen.

Maija muistaa miehen oikein mainiosti vuosikausienkin jälkeen.

– Supi sai paikallisena julkkiksena lomalaisilta ilmaiseksi ”siniä reepillä”. Jos joku ei heti tajunnut, niin hän varmasti esitteli itsensä. Se oli aina oma bravuurinsa.

Vuodet ovat vieneet useita asiakkaita mennessään ja tuoneet vastapainoksi uusia sukupolvia Maijan seuraksi tiskille. Tasan kymmenen vuotta sitten edellinen yrittäjä Kumpulainen jätti vastuun Killingin pyörittämisestä Maijalle.

– Kaarina houkutteli ja minä hölömö tein työtä käskettyä. Oloneuvokseksi jäämistä minä olen jo jonkin aikaa miettinyt, mutta varsinaisen päätöksen tein

tänä keväänä. Jalat eivät enää kestä jatkuvaa seisomista.

Vaikka päätös on ja pysyy, niin Killingin kohtalo huolettaa Maijaa. Jos jatkajaa ei löydy, niin missä konginkankaalaiset vaihtavat kuulumisensa? Pitääkö sitä alkaa pyöräilemään Lintulahteen?

Killinki on juurtunut kylälle vähintään yhtä tiukasti kuin Maijaankin.

– Kerran Jyväskylässä eräs paikallinen huuteli, että Killingin Maija terve!

Olen minä monesti miettinyt, että pitäiskö minun vaihtaa sukunimi ihan suosiolla Killingiksi.

Maija Mankisenmaa - Syntynyt vuonna 1952, muutti Konginkankaalle vuonna 1976 Viitasaarelta ja aloitti Killingissä - Avoliitossa 34 vuotta, lapsi Minna ja kaksi lastenlasta - Jää oloneuvokseksi 30. syyskuuta 2013.

Konginkankaan ravintola Killinki - RitvaTuikka perusti vuonna 1970, toisina yrittäjinä Eino ja Kaarina Kovanen - Killinki muutti nykyiselle paikalleen vuonna 1989 - ”Nuorison” ideoima Killinki-maratooni syyskuun viimeisenä viikonloppuna, tapahtuma löytyy Facebookista

teksti Taija Kolehmainen kuva Max Steffansson

Äänekoski on työväenliike. Kun 1897 kosken partaalle alettiin rakentaa voimalaitosta ja tehdasta, työväkeä saapui kautta Suomen. Muuttajien mukana liikkuvat uudet aatteet.

Sosialistinen Työväenpuolue perustettiin Forssassa elokuun lopussa 1903. Ohjelma oli uhmakas, jopa utopistinen: kahdeksan tunnin työpäivä, vähimmäispalkka, oppivelvollisuus ja yleinen äänioikeus.

Vain kuukautta myöhemmin perustettiin Äänekosken Työväenyhdistys, joka viettää lauantaina 110-vuotisjuhlaansa. Jo ensimmäisessä johtokunnassa istui Salmelin. Äänekoski oli uuden ajan eturintamassa. Osuuskauppa perustettiin vielä samana syksynä, ja seuraavana kesänä ”Äänekosken työväenyhdistyksen v.- ja u.-seura Huima”. Hurjaa menoa: jo syksyllä 1905 juhlittiin työväentalon avajaisia.

Näillä mentiinkin sata vuotta: tehdas, työläisaate, urheilu ja torvisoitto.

Jokaisen äänekoskelaisen identiteetti – riippumatta poliittisesta kannasta – rakentuu lopulta työläiskulttuurille. Yhteishenki ja yhdessä tekeminen korostuvat, ihmisyyttä arvostetaan yli mammonan mahdin. Ja suhtaudutaan porukalla vähän eppäilevästi uusiin kotkotuksiin.

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Työski purettiin. Tänä vuonna Huima luopui koripallon sarjapaikasta. Ne ovat symbolisia osoituksia siitä, että työväenliikkeen on muututtava – onhan vasemmiston kannatuskin alempana kuin ikinä.

Ristiriitaista on, että työväenliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan, maailmanlaajuisesti.

Juuri nyt ja aivan kotinurkillamme siitä muistuttavat thaimaalaiset marjanpoimijat, jotka vaativat oikeuksiaan. Myöskään Euroopan kriisi ei voi ratketa ilman vastuullisen työväenliikkeen panosta.

Työväenliike on siis keksittävä uudestaan. Jalo tehtävä! ÄKS onnittelee lämpimästi kotikaupunkimme kulmakiveä, 110-vuotiasta Äänekosken Työväenyhdistystä.

Vakio pals tat: Av a us 4 K a l e n t e r i

8-9

Äk s ymi es

18

R uok a s a a r na a j a

18

3

Pikakelaus

Avaus

Reijo Paananen Äänekoskelainen Tuuli Piltonen selvisi jatkoon The Voice Kids-ohjelmassa. 12-vuotias Piltonen sai tähtivalmentajakseen Suomen tänä vuonna Euroviisuissa edustaneen Krista Siegfridsin.

Kotietu siivitti Huiman B-tytöt hienoihin suorituksiin koripallon SM-karsintaturnauksessa viikonloppuna.

Neljän pelin saldo oli kolme voittoa, mikä riitti varmistamaan paikan SM-sarjassa.

Kierälahdessa rivitaloasunnon kylpyhuoneessa syttynyt tulipalo aiheutti lieviä savu- ja palovahinkoja torstaina iltapäivällä. Isoimmilta vältyttiin asukkaiden oikeaoppisen ja ripeän toiminnan ansiosta.

Lomakeskuksenakin toimineen Hankalan asia on pyörinyt kaupunginhallituksessa koko alkusyksyn, sillä hallitus ei saa ratkaistua etuosto-oikeuden käyttöä. Asia jäi hallituspöydälle ja se on uudelleen esillä maanantaina.

Lokakuussa tulee voimaan raskaan kaluston mittojen ja massojen muutos. Äänekoskella rajoitus koskee kolmea siltaa: Äänekosken siltaa – eli keskustasta Hiskinmäelle vievää –, Ruunajoen siltaa ja Reinikan siltaa.

Ihmisen kokoisia palveluita Ihmisen kokoinen kaupunki, Äänekoski, toteuttaa jo seitsemättä vuotta palveluita kolmen aiemman kunnan asukkaille. Toimintaa ohjaa hyvällä itsetunnolla tehty strategia. Ja mikä on ohjatessa, kun työpaikkoja on tarjolla muille asti ja maantiedekin on edullinen.

Vanhan kansan uskomuksen mukaan seitsemäs vuosi on yhteiselossa se karikkoinen ja näyttää suunnan tulevaan. Asian voi toki kääntää toisinkin päin ja katsoa yhdessä valmiiksi tulevaan. Mitä kannattaa tehdä, jotta kunta vielä useamman kymmenen vuoden kuluttua voi tarjota palveluita asukkailleen?

Miten vahvistetaan sitä liittoa, joka on kuntalaisten ja kunnan välillä?

Ehdotan, että pohdinta käynnistetään siitä, miten houkutellaan esiin osallistuva ja vaikuttava kuntalainen niin, että samalla turvataan kansalaisten yhdenvertaisuus. Asiansa osaava tai tarpeeksi kovaääninen saa aina tarvitsemansa palvelut, mutta aina on joukossa heitä, jotka tarvitsevat apua. Onko palveluverkkomme viritetty niin, että löydämme ajoissa nämä avuntarvitsijat, ovatpa he sitten nuoria tai ikääntyneitä?

Kuntakoon kasvaessa ja moninaisuuden lisääntyessä - vaikkapa korkean teknologian kansainvälisen yritystoiminnan myötä - yksi muotti enää harvoin sopii kaikille. Kuntalaisilla on paljon ajatuksia palveluiden saamisesta toimivaksi. Ideat täytyy vain saada esille, ja niistä täytyy seurata jotain.

Siis lisätöitä jo nyt suuren paineen alla toimiville kuntatyöntekijöille? Laadun tarjoaminen on toki vaativampaa kuin yhden ja ainoan esilläpitäminen. Edellytyksenä onkin, että kunnan nykyiset toiminnot käydään huolella läpi ja mietitään, mitkä niistä ovat tarpeellisia. Ja miten ne tehdään. Kun lähtökohdaksi muutetaan kuntalainen, muuttuu monen asian tekotapa. Ja tämä tietysti palautuu aktiiviseen kuntalaiseen itseensä.

Kun rakenteita nyt ravistellaan, olisi mielestäni hyvä katsoa aidosti pidemmälle kuin kulloinenkin valtuustokausi edellyttää. Väärien tukirunkojen purkaminen nyt aiheuttaa vahinkoa kauan. Oikeiden ajatusten liikkeellesaaminen ei ehkä tuota välitöntä tulosta, mutta kantaa hedelmää monelle sukupolvelle.

Reijo Paananen SDP:n puoluesihteeri

0 X n ollas ta kymppiin Gallupit heijastavat kansalaisten luottamusta. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi, että puolue elää poikkeuksellisen vaikeita aikoja, jolla viittaa viimeisimpään kannatuslukukyselyyn.

Onko ahdinko näkyvissä täällä Äänekoskella? Näkyy ja tuntuu 0, ei näy yhtään 10.

Keijo Kainu Paikallisesti ei näy. Kaupungin asioita hoidetaan paikallispolitiikan eikä valtakunnan politiikan keinoin. Me täällä Äänekoskella ei tehdä eikä osata tehdä puoluepolitiikkaa vaan hoidetaan yhteisiä asioita yhdessä. Sote-soppa ja muut meneillään olevat isot asiat saattavat näkyä paikallisella tasolla, mutta ei vielä tässä vaiheessa.

8 4

Timo Pulli

Simo Salmelin

En ole ahdinkoa havainnut.

Hetkellinen piikki heilauttaa kannatuslukuja puoleen ja toiseen, eikä näiden viimeisten lukujen vuoksi tarvitse painaa paniikkinappulaa. Demarit vie hyviä asioita eteenpäin, mutta on ikävää kun yleensä nostetaan vain negatiiviset julkisuuteen. Mikä asia on milloinkin pinnalla, se näkyy gallupien diagnoosina. Seuraava gallup voi olla jo toisensuuntainen.

Kyllä se hiukan näkyy, lähinnä kritiikkinä. Äänekoski on työväen kaupunki, joten vastuunkantoa riittää ja joskus se rassaa. Euroopan tilanne ja maailman epäkohdat näkyy, ja silloin demareita huudetaan apuun. Olemme aina hoitaneet asiat hyvin, ja jatkamme samaan malliin.

7,5

8

Maija Piitulainen Oman sosialidemokraattisen linjan näkymistä kaipaan.

Puolueemme arvot ovat niin huikeat, että niiden esille tuominen olisi paikallaan. Maan hallitus on sirpaleinen ja se näkyy kannatuksessa. Kuohuntaa on joka paikassa ja asiassa. Vaikka on tehtävä kompromisseja on kyettävä siitä huolimatta yhteistyöhön.

Puolueemme tavoitteet eivät ole unelmahöttöä, vaan kaikki ovat toteuttamiskelpoisia tässä ajassa.

7,5

Marko Tuhkanen Kun valtakunnan tasolla taannutaanja mennään jopa laman puolelle niin kyllä se heijastuu Äänekoskellekin jollakin tapaa. Käytännön tekemiseen ei ahdinko vaikuta, mutta yleiseen imagoon kyllä.

6 6 6 · 20 13

| Ä ks

Kuva: Max Steffansson

Gallup Mitä mieltä olet thai-poimijoiden tilanteesta? Mediat kuohuvat, kun marjanpoimijat kapinoivat huonoja työolo vastaan ja Suolahden työttömät evakuoivat osan heistä Äänekoskelle. ÄKS kysyi kadulla, kuka on vastuussa ja mitä pitäisi tehdä.

Thaikajana Sunnuntai 8.9.

Siirtelyyn väsyneet thaimaalaiset marjanpoimijat kieltäytyivät menemästä marjattomaan metsään Saarijärvellä.

Maanatai 9.9.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja, kansainvälisen oikeuden opiskelija Li Andersson, sekä kaksi asiantuntijaa, joista toinen thaimaalainen saapuivat marjanpoimijoiden pyynnöstä Saarijärvelle.

Tiistai 10.9.

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden tilanne kävi tukalaksi Saarijärven Lehtolassa, kun he ajautuivat kiistaan Ber-Ex Oy:n kanssa.

– Tämä on tyyppiesimerkki siitä, miten oikeudettomassa asemassa thaimaalaiset poimijat ovat silloin, kun asiat eivät mene hyvin, kertoo thaimaalaisten avuksi tullut Andersson.

Marjanpoimijat vaativat oikeuksiaan kunnollisiin työskentely- ja elinolosuhteisiin sekä riittävään korvaukseen tehdystä työstä. Marjayritys on vastasi, että poimijat palautetaan Thaimaahan, mikäli he kieltäytyvät menemästä metsään.

Poimijat saivat jäädä yöksi, jonka jälkeen heidät häädettiin asumuksistaan ja yhtiö kieltäytyi ostamasta heidän marjojaan.

Äänekosken köyhimmät avasivat ovensa ja tarjosivat auttavaa kättä thaimaalaisille marjanpoimijoille

Keskiviikko 11.9.

50 thaipoimijaa teki rikosilmoituksen Ber-Exiä vastaan ihmiskaupasta. He evakuoituivat Suolahteen. Thaipomijoiden edustajana toimii ihmisoikeuslakimies Ville Hoikkala.

– Poimijoiden käsityksen mukaan he ovat lainanneet Ber-Ex Oy:ltä Thaimaassa rahaa korkealla korolla voidakseen tulla Suomeen poimimaan marjoja ja kuitatakseen velan marjanmyynnillä, hän sanoo.

Ber-Ex:in toimitusjohtaja Kari Jansa kiistää rahanlainaamisen.

Suolahden työttömät osoittivat solidaarisuutta marjanpoimijoita kohtaan, ja järjestivät majoitusta ja ravintoa. Myös muut kansalaisjärjestöt ovat auttaneet, muun muassa Martat ja SPR. – Yksityiset henkilöt ovat lahjoittaneet omenoita, leipää ja muikkuja kertoo Marja Holopainen Suolahden työttömistä.

Perjantai 13.9.

Suolahden kansantalolle saapui Thaimaan suurlähetystöstä konsuli Worawoot Pongprapapant.

Ber- Ex Oy: n toimitusjohtaja ilmoitti aikaistaneensa lennot ja siirtäneensä heidän lentolippunsa 25 lentolippua lau-

antaille ja 20 lippua sunnuntaille. Marjanpoimijat eivät aio lähteä Suomesta, sillä he eivät pysty maksamaan Thaimaassa lainaamiaan rahoja takaisin.

– Heitä odottaa kotimaassa velka, josta on mahdoton selviytyä. He eivät voi palata kotiin, sillä heitä saattaa odottaa siellä kuolema. Heidän on saatava tukea, ennen kuin palaavat Thaimaaseen, kertoo thaimaalaisten apuun tullut Junya Lek Yimprasert.

Lauantai 14.9.

Suolahden kansantalolla avoin yleisötilaisuus, joka keräsi runsaasti väkeä. Illalla paikalle saapui myö Li Andersson sekä kansanedustaja Anna Kontula. Finnairin lento lähti ilman thaipoimijoita.

Sunnuntaille siirretyt 20 lentolippua jäivät käyttämättä.

Maanantai 16.9.

Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa ei näe sovittelun mahdollisuutta kiistassa, vaan aikoo edetä oikeusteitse ja palkkaa asianajajan hoitamaan riita-asiaa. Jansan mukaan viimeinen niitti oli järjestettyjen lentojen jättäminen käyttämättä. Jansa syyttää muutamaa sekä thaimaalaista että suomalaista aktivistia.

Marjo Steffansson

Maailman parhaat suunnistajat Koskelle Kun Äänekosken Tunturikankaalla kilvoitellaan suunnistuksen SM-mitaleista lauantaina 21.9., on paikalla myös maailman ylivoimainen ykkössuunnistaja, ranskalainen Thierry Gueorgiou. Moninkertainen maailmanmestari voi osallistua keskimatkan SM-kisaan, sillä hän edustaa joensuulaista Kalevan Rastia.

Paikalla ovat toki myös Suomen ykkösnimet sprintin maailmanmestarin Mårten Boströmin johdolla.

- SM-pitkä jäi väliin Finnkampenin takia, mutta Äänekoskelle olen lähdössä, Boström kertoi Äksälle.

Boström suunnisti itsensä suomalaisten sydämiin tuulettamalla villisti sprinttivoittoaan heinäkuussa pidetyissä MM-kisoissa Vuokatissa.

Rasti E4 on järjestänyt lajin SM-kisoja aiemmin 1996, 2000 ja 2004. Vuonna 1992 E4 vastasi nuorten MM-kisojen pikamatkasta ja yhdestä FIN5-viikon osaäKs

| 66

· 2 0 13

kilpailusta.

- Tämä sujuu helposti, kun mukana on kokeneita järjestäjiä. Leppäsen Kalle on ollut mukana järjestämässä kaikkia näitä kisoja, kehuu kilpailunjohtaja Tarmo Hyttinen.

Urakkaa on silti riittänyt, sillä kilpailukeskus kaikkine pesu- ja wc-tiloineen on rakennettu Tunturikankaalle keskelle metsää. Kilpailukeskus on Uuraisten puolella, mutta suunnistusmaasto on Äänekosken puolella.

- Vain ajanotto on ulkoistettu, kaikki muu on hoidettu itse. Hernesmaan Raimo on tehnyt karsintojen kartan ja ollut myös auttamassa Jussi Silvennoista finaalikarttojen teossa. Silvennoinen on tällä alalla maailman huippu, teki mm.

MM-kisojen kartat.

SM-kisoihin on ilmoittautunut 1174 suunnistajaa. Rastiväki jatkaa sunnuntaina Saarijärvelle, jossa kilpaillaan vies-

tin SM-titteleistä.

Rasti E4 on kokenut SM-kisojen järjestäjä. Voisiko seura harkita jopa Jukolan viestin järjestämistä?

- Ei, ei enää. Jukolan viesti on paisunut niin suureksi, että siihen meillä ei olisi paukkuja. Sitä harkittiin vielä 2000-luvun alussa, Hyttinen kertoo.

Keskimatkojen SM-kisojen karsinta alkaa lauantaina klo 10, A- ja B-finaalit klo xx. Yleisöllä on paikalle vapaa pääsy, mutta parkkimaksua tulijoilta peritään 3 euroa. Palkintoja kisoissa ovat jakamassa vuonna 1992 Hitonhaudalla nuorten MM-pikamatkan voittanut Mikko Lepo sekä keihään maailmanmestari Kimmo Kinnunen, joka on tehnyt näyttävän suunnistusuran Äänekosken Sarjakuvaseuran riveissä.

Teijo Piilonen

Arvo Suomalainen – On hyvä, että jotkut noukkivat marjoja, mutta tässä tarvittaisiin parempia kontrollia siihen, kellä on todella varaa tulla tänne. Matkan vetäjän pitäisi huolehtia, että poimijoilla on kaikki hyvin. On hienoa, että kansalaiset ovat toimineet niin hyvin Suolahdessa.

Leena Valkonen – Ei tällainen toiminta ole ihmisoikeuden mukaista. Marjanpoimintabisnes sinänsä on hyvä juttu, sillä suomalaiset eivät itse viitsi lähteä poimimaan. Niin Suomen valtio kuin yhdistyksetkin voisivat lähteä auttamaan thaimaalaisia jollakin tavalla.

Arto Jokisalo – Tilanne on todella kiero ja järjetön juttu. Nämä yritykset, jotka tuovat poimijoita viisumilla ovat vastuussa myös heistä. On hienoa, että vapaaehtoiset tarjoavat yöpaikan ja ruoan, mutta valtion pitäisi ottaa vastuuta, kun he tällaista toimintaa tukevatkin.

Saija Elomaa –Tuohan on ihmiskauppaa. Se pitäisi maksaa, mikä luvataankin. Suomessa on varmasti pitkät selvittelyt, mutta ehkä valtio voisi antaa ukaasin yrittäjälle.

Mielestäni poimijoille voisi maksaa kaksinkertaistakin palkkaa, sillä yrittäjä tekee niin suurta voittoa.

5

Miltä maailma näyttää trendikehysten läpi?

Syyskuun toisella viikolla auenneessa Helmen Optiikassa asiakkaiden näöstä huolehtii kolme päätökseensä tyytyväistä optikkoa. Kaija Tuimalan ja Sisko Salmen irtautuminen suuresta Specssaversin-optikkoketjusta itsenäisiksi yrittäjiksi näkyy asiakkaille uusien ikkunateippausten ja silmälasimallivalikoimien muodossa.

– Voimme nyt tilata ihan mitä vain haluamme ilman ketjun määräyksiä, se on hienoa! optikko Sanna Kaita toteaa.

Seinillä tosiaan riittää valinnanvaraa jos jonkinmoi-

Vielä vuosi sitten runsaasti myydyt ylisuuret mallit loistavat poissaolollaan mallistoista ja leveät aisat ovat aikansa eläneet.

– Nyt pinnalla ovat sirot kehykset ja yksinkertaisen pelkistetyt aisat. Silmälasien linja on aiempaa korkeampi ja pehmeämpi. Yhdessä vaiheessa liikkeistä tahtoi löytyä ainoastaan matalaa ja kantikasta mallia, ne ovat siirtyneet nyt pois, Kaita esittelee tämän hetken kovinta silmälasimuotia.

Suuntaus aiempaa korkeampiin malleihin on helpotus optikoille. Toinen vallitseva

siin rilleihin. Väripalettiin näyttää varsin vallattomalta.

– Mallistoista löytyy tällä hetkellä paljon valinnanvaraa niin muodoissa kuin väreissäkin käyttötarkoituksen mukaan. Tänä päivänä ihmiset käyttävät rohkeasti värejä eivätkä aina valitse sitä perinteistä mustaa. Itse asiassa ruskea on nyt kaikkein suosituin vaihtoehto.

Kun rohkeimmat valitsevat vaikka tulipunaiset sangat piristämään ilmettä, niin muotiväreissä ollaan siirtymässä hillitympään. Erityisesti nudea kysellään runsaasti.

Usean vuoden kokemuksella Sanna Kaita tietää, että kehysmuoti kiertää kolmen, neljän vuoden sykleissä.

trendi nimittäin on moniteholinssien valinta, mikä on lisääntynyt myös nuorten keskuudessa.

– Kapeisiin linsseihin oli

hankala saada mahtumaan kaksi eri tehoa, nyt isommat linssit mahdollistavat monitehojenkin helpon käytön.

Siitäpä sitten miettimään,

mitkä kehykset sopisivat syksyn ruskan seuraan. Valinnanvaraa nimittäin on.

Taija Kolehmainen

PIZZAT, SALAATIT, KEBABIT, YM...

KOTIINKULJETUS KE - SU KLO 12-20.

TOIMITUSAIKA N.45 MIN. ma-to 10.30-22 pe-la 10.30-05 12-21 su Torikatu 5 · p. (014) 523 008 · gulavmidiapizzeria.com

Cittariss Torstai: a tapaht Onnellis uu: t en lehm myyntie ien ARLA sittelyss jogurtit ä, Palvim Perjanta ja juusto estareid i: Uunitu t en lihais oretta S runat ja e in t herkut uhen leip kalat, P . omolta, alvimes Lauanta tareiden Apetit p i: Palvim e m a istuvat le estareid en upea ik k e le e t n makuis ALKUVII herkut et lihais KKOON U at UNITUOR ETTA P TERVETU YYMÄEN LEIPO MOLTA LOA!

Tarjoukset voimassa to–su 19.–21.9.2013.

Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi Ellei toisin mainita. Ei jälleenmyyjille.

1,-

1

5,-

5

ps

99 pkt

99 rs

6

99 kg

3,-

9

95 kg

1,-

5

99

ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

6

6 6 · 20 13

| Ä ks

Äänekosken kauppapäivät 19.-21.9.

Tervetuloa hyville ostoksille!

NE OVAT NYT TÄÄLLÄ!

TULE HAKEMAAN OMASI! Ark. La-su

10.00 - 22.00 11.00 - 22.00

MiniSpa Hoidot, herkut & lahjat Hämeentie 1, Äänekoski

Kotakennääntie 47 44100, Äänekoski

Ammattitaitoiset hiuspalvelut

Minna Lahtivuori p. 014 - 523 400 Kauppakatu 19, Äänekoski

Anita Hynynen Pajutie 4, Äänekoski · p. 040 776 0100

TARJOUS METSÄMIEHILLE: RIISTAMAUSTE 2,-

Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Suo itsellesi rentouttava hetki ayurvedisessä hoidossa.

Hoitohuone

Sarastus

Jaana Tullila 045 130 3786 Torikatu 2, Äänekoski

KOKOJA 42-56

XXl-päivät

Pe

SKY-Kosmetologi

15 Farkkuja ja suoria housuja 39 Pukeutumispaitoja alk.

Tunikoita

€

-30% -50% 3995

UNELMAHOUSUT Upea ASU - joka vartalolle 69,- ( tee tuo hinta isolla) Torstaina klo 16-19 ( hintaan kuuluu paita,liivi ja huivi) VINKKI-ILTA Reilu koko PUKEUTUMISEEN! Torikatu 1, 44100 Äänekoski Tarjouksia...Tarjoilua...

Montama-pe eri väriä 9.30-17.30 la 9.30-14.00 puh. 045 160 9430

Myös alusasu- ja liivivinkkejä!

Pariisista

SUORAAN

Upea ASU! hintaan kuuluu paita, liivi ja huivi

–20%

Monta eri väriä

69,-

Reilu koko

MA-PE 9-17 LA 10-14

äKs

| 66

· 2 0 13

ark. 9.30-17.30, la 9.30-14.00 kauppakatu 10, Äänekoski

Torikatu 4, 44100 Äänekoski · 040 186 0970 Avoinna: Arkisin 10 - 18 Lauantaisin 10 - 14 Tervetuloa!

€

Neuletakki (oranssi)

Ark. 9.30 -17 tai sopimuksen mukaan

Tule tutustumaan!

Satu 044 556 6758 www.laitilat.com

To

WWW.HEMMOTTELUHIERONNAT.COM

LAHJA- JA HERKKUPUOTI ARK. 12-17, LA 10-13

· Syksyiset callunat ja kanervat saapuneet · Lyhdyt haudoille

Äänekoskihautauspalvelut · Jyväskylä · Muurame · Viitasaari Luotettavat ja perunkirjoitukset

Kankaantilalla on sato nostettu kellariin.

HAE TORPPARISTA HYVÄT RUOKAPERUNAT: Wangogh, Siikli, Pito, Ewelina, Lady Cecilia.

Läheltä lämmöllä

Pöytä+rekki

20€ 15€

Rekitön pöytä

6 myyntipäivää, ei provisiota

Sisus viskoelastista vaahtoa, muovautuu pään mukaan!

www.torpparit.fi

7

Eilen tänään Haulikkomies poliisikoiran hampaisiin Likolahdessa Äänekoskella 23. syyskuuta 1996 Poliisikoira osoitti hyödyllisyytensä nappaamalla kiinni äänekoskelaisia ammuskelullaan kauhistuttaneen haulikkomiehen myöhään maanantai-iltana.

Poliisikoira tarttui etsittyyn ampujaan hampaillaan metsikössä Likolahden liepeillä.

45-vuotias vahvassa humalassa ollut haulikkomies antautui tekemättä vastarintaa. Miehellä ei ollut kiinni otettaessa enää ampuma-aseita. Mies loukkaantui koiran puremasta lievästi.

Jännitysnäytelmä kesti useita tunteja.

Haulikolla ja metsästyskiväärillä varustautunut mies tunkeutui ensin kerrostaloasuntoon Karhunlähteellä ja ampui siellä pari kertaa seinään. Poistuessaan mies ampui vielä talon ulkoseinään kahdesti.

Mies liikkui illan mittaan Likolahden ja Markkamäen suunnalla aseineen.

Keskisuomalaisen mukaan mies ampui yli kymmenen laukausta aiheuttamatta kuitenkaan vaaraa ulkopuolisille.

Poliisille entuudestaan tuttu mies oli anastanut aseet Mämmellä sijaitsevasta omakotitalosta.

Elefanttimies sekä muita kummallisuuksia Painotalolla ■■ John Merrick, "Elefanttimies", syntyi vuonna 1862 viktoriaanisen ajan Englannissa. Elefanttimies-nimi juontaa juurensa vakavista epämuodostumista, joista Merrick kärsi. Elefanttimies oli ulkomuodoltaan luotaantyöntävän ja pelottavan näköinen, ihmiset saattoivat jopa pyörtyä hänet nähdessään. Erikoisen ulkomuotonsa takia Elefanttimies toimikin pitkään sirkuksen vetonaulana. Elefanttimies on yksi tunnetuimmista ihmismaailman kummajaisia.

Elefanttimiehen lisäksi Painotalolla on lokakuun alussa nähtävillä paljon erilaisia matelijoita, esimerkiksi maailmaan myrkyllisimpiä käärmeitä sekä liskoja. Ihmis- ja eläinmaailman kummallisuuksista nähtävillä on muun muassa "yksisarvinen" mies maailman pienin nainen ja kahdeksanjalkainen koira.

Trooppisten perhosten kokoelmaan on koottu paljon perhosia maailman suurimmista perhosista aina pienempiin ja yleisempiin perhosiin. Perhosten lisäksi nähtävillä on myös erikokoisia, värikkäitä kovakuoriaisia, joita meillä täällä Suomessa ei tavata.

Emma Kautto Suuri käärmenäyttely ti-ke 1.-2.10. klo 15-20 Äänekosken Painotalolla. Aikuiset 16 euroa, lapset (3-12v.) 13 euroa. Perhelippu (2 aikuista, 2 lasta) 50 euroa. Ryhmät myös aamupäivisin, tilaukset p. 0500 821 721.

Ovet on avoinna!

Duo Tornado viikonloppuna Pub Markuksessa

■■ Kiinnostuneille järjestyy erityinen tilaisuus päästä kurkistamaan kaupungin tehdasintegraattiin avoimien ovien päivänä lauantaina 21. syyskuuta. Kuivin suin ja sieluin ei tarvitse olla, sillä tarjolla on niin taidenäyttelyä, musiikkia, esittelyjä kuin tehtaisiin tutustumisiakin kahvin ja mehun kera.

Tehdaskierrokset ja -aikataulut: Metsä Fibre (Metsä Fibre - PCC - Äänevoima): Lähtö 10:30 - paluu 11:45 Lähtö 12:00 - paluu 13:15 Lähtö 14:00 - paluu 15:15

Muistaako joku poliisikoiran nimen?

Sankari lie jo manan majoilla?

Vihjeet meille, kiitos! toimitus@aksa.fi

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi Mopokerho alkoi jälleen 15.9.

■■ Euroopan minikiertueeltaan kotiutunut Duo Tornado järjestää Pub Markuksessa suuret kotiinpaluujuhlat lauantaina 21. syyskuuta. Luvassa on Kroatiasta hommatun rajattoman rusketuksen esittelyä ja surkealla turistienglannilla huudeltuja latteuksia. Myös musiikillisella alueella kuullaan minimaalisia uudistuksia, kuuntelijoiden tehtäväksi vain jää löytää ne.

– Kroatian keikalla tunnelma oli todella katossa. Henkilökuntakin intoutui tanssin pyörteisiin muiden turistien jäädessä katselemaan hieman taka-alalle, kehuu vielä päästään pyörällä oleva parivaljakko.

– Olimme soittamassa Kroatiassa aikoinaan palvelleiden YK-miesten 20-vuotisjuhlassa mukavan idyllisessä Adrianmeren rantaravintolassa, kertoo duo ja toteaa maailmankiertueen olevan vielä haaveissa.

Duo Tornado Pub Markus lauantaina 21.9. Liput 5 euroa.

Teppo Seppänen

Risteilymatkat

Europa-risteily

Tutustu runsaaseen

joulumatka-

Tallinnaan alk. .......... hlö/C4

31€

Sis. kulj., päivittäin, ostosbussi mukana Tallinnassa!

Risteily+hotelli Europa-risteily+

yö Tallinnassa alk.......................... 29 €* Perhematkat

valikoimaamme!

Lastenristeily Päivä Tukholmassa Tukholmaan

Virittäydy joulutunnelmaan Hampurin, Lyypekin ja Tukholman joulumarkkinoilla tai nauti valmiista joulusta Riiassa, Tallinnassa, Viron kartanoissa, kylpylöissä tai risteilyllä!

Siljalla

Lue lisää: www.pohjolanmatka.fi/joulumatkat KORTILLA MERKITYISTÄ MATKOISTA BONUSTA!

8

26.9., 28.9., 30.9., 7.10., 10.10., 14.10., 17.10... alk...............hlö/C4

Vikingillä

alk .........hlö/C4

47 € 39 €

Hinta sis. kuljetuksen.

16.10., 23.10

68

alk.................... € Sis. kuljetukset, risteilyn Viking Linella, käynnin Tukholmassa Teknisessä museossa.

Hotellimatkat

Tallinna

1 yö alk. ............. 65 €* 2 yötä alk......... 75 €*

Pietari 2 yötä 6.12.

292 €

alk. .............

Sisältää kuljetukset.

Metsä Board: Lähtö 10:15 - paluu 11:15 Lähtö 11:30 - paluu 12:30 Lähtö 12:45 - paluu 13:45 Lähtö 14:00 - paluu 15 CP-Kelco: Lähtö 10:45 - paluu 11:30 Lähtö 11:45 - paluu 12:30 Lähtö 13:00 - paluu 13:45 Lähtö 14:00 - paluu 14.45 Metsästä maailmalle -avointen ovien päivä lauantaina 21.9. klo 10-15 Äänekosken Taidemuseolla, Kuhnamontie 1. Opastetuille kierroksille alaikäraja 10v, vapaa pääsy!

Erikoismatkat

Kylpylämatkat

Kauneusmessut Hemmottelua Tallinnassa ja kuntoutusta 2 pv 5.10. alk. ..................

140 €*

Leningrad Cowboys

ja Puna-armeijan kuoro 7.12. alk./hlö ................

63 €

Jyväskylän Paviljonki.

Sis. lippu ja kulj. alk. Viitasaari, Jämsä, Joutsa, Hankasalmi ja Keuruu.

Viron kylpylöistä.

Valitse mieleisesi kylpylä ja matkan pituus! Esim.

4 pv to-su

26.9. Laulasmaa alk 222€*

5 pv su-to

29.9. Tallinna ....... alk. 198 €*

8 pv su-su

29.9. Pärnu.........alk. 419€* Suuri osa kylpylämatkoista kerryttää S-Bonusta!

Bussimme kuljettaa perille Pärnun kylpylään!

* Tähdellä merkittyjen hinnat ovat alkaen satamasta, liittymäkuljetus lisämaksusta alkaen 40 €.

Toimistomme avoinna ma–pe 10–17 • JYVÄSKYLÄ, Väinönkatu 28 • Ryhmämyynti 0201 303 304 • Tilausajot 0201 303 329 SOITA JA VARAA 0201 303 303 (ma–pe 9–17) Palvelumaksu 12 €/varaus, netistä 0 €/varaus. Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

Online-myynti 24h www.pohjolanmatka.fi

6 6 · 20 13

| Ä ks

Musiikki

Pe-la 21.-22.9.

■■ Kapeenkosken Karkelot Kapeen Kievarissa. Ohjelmassa Sydämellinen syyskonsertti ja Satu Rantanen sekä Erkki Ruotsalainen. Lauantaina kirpputori ja kyykkäkentän avajaiset klo 12.

Konserttilippu 15 euroa. Ilmoittautumiset Seija Herneaho p. 040 507 3836

La 21.9.

■■ Duo Tornado Pub Markuksessa.

K-18. Liput 5 euroa.

Pe 27.9.

■■ Klo 17 Juuri & Juuri -kansanmusiikkiduo Taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äki). Emilia Lajusen instrumentit ovat viulu ja laulu, Eero Grundströmin taas harmooni, huuliharppu ja laulu.

Su 29.9.

■■ Klo 14 Kahvikonsertti Kaislanrannassa (Saarijärventie 1153, Parantala).

Esiintyjänä muusikko-säveltäjä Olga Kolari (piano, viulu, kantele). Liput 12 euroa, sis. kahvin ja leivonnaisen väliajalla. Järj. Juhla- ja Kokouspalvelu Kaislanranta, Art of Sound Palvelut ■■ Klo 15 Majataloilta Äänekosken kirkossa. Pekka Simojoki ja EtCetera-kuoro sekä -yhtye. Puhujavieraana evankelista Ilkka Puhakka ja pastori Jukka Jämsén. Vapaa pääsy!

Näyttelyt ■■ 17.9.-10.11.2013 Taidemaalari Päivi Reiman – Keitele –näyttely Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äki).

Näyttely on omistettu Veikko Reimanille (1928–2013). Avoinna ti–to klo 12–15, su klo 12–16. Pääsymaksu 3 euroa / 2 euroa. Ryhmille myös muina aikoina, tiedustelut ja varaukset puh. 020 632 3255.

■■ Kirsti Virtasen öljyväri- ja akvarellimaalauksia Kahvila Korpussa, Sumiaisissa. Vapaa pääsy!

■■ 1.-2.10. Suuri käärmenäyttely Äänekosken Painotalolla. Avoinna klo 10-15.

Aikuiset 16 euroa, lapset (3-12v.) 13 euroa, perhelippu 50 euroa.

Ke 18.9.

Liikunta

■■ Klo 17 Nordea Pankin lasten yu-kisat Suolahden urheilukentällä. Ääneseudun lasten ja nuorten yleisurheilukilpailut vuosina 2009-2000 syntyneille. Järj. Suolahden Urho, Nordea Pankki Äänekoski ■■ Klo 18 Ilma-aseammunnat Pukkimäen ilma-aseradalla. Järj. Äänekosken Ampujat ry

Ke 21.9.

■■ Klo 14 Moukarinheiton aluekilpailu Suolahden urheilukentällä. T/P-9-15v+ nuoret 17-19v/ miehet/naiset + veteraanit. Järjestäjä: Suolahden Urho

To 22.9.

■■ Klo 18.45-20.00 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto

La 21.9.

■■ Suunnistuksen SM R1 keskimatka

Uuraisten Tunturikankaalla, kilpailukeskus osoitteessa Kekkosenpöydäntie 411. Karsintakilpailun lähtö klo 9, A-finaalin lähtö klo 13 ja B-finaalin lähtö klo 15. Lisätietoja www.rastie4. Järj. Rasti E4

Su 22.9.

■■ Klo 18 Ilma-aseammunnat Pukkimäen ilma-aseradalla. Järj. Äänekosken Ampujat ry ■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto

Ti 24.8.

■■ Klo 17.30 Bingo Suolahden kansantalolla

Ma 23.9.

■■ Klo 20.30 Ilmainen bingo Pub Markuksessa. K-18.

Ma 23.9.

■■ Klo 18-20 Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun -yleisötilaisuus Äänekosken kaupungintalon valtuustosalissa. Vapaa pääsy! Järj. Perheiden tuki -työryhmä Ke 25.9.

■■ Klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa

Ti 24.9.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Lassinvuorella.

Järj. RastiE4

Ke 25.9.

Pe 27.9.

■■ Klo 18 Ilma-aseammunnat Pukkimäen ilma-aseradalla. Järj. Äänekosken Ampujat ry

■■ Klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa Su 29.9.

■■ Klo 17.30 Bingo Suolahden kansantalolla

To 26.9.

■■ Klo 18.45-20.00 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto

Ma 30.9.

La 28.9.

■■ Klo 20.30 Ilmainen bingo Pub Markuksessa. K-18.

■■ klo 13-17 Yleisurheilun alueelliset heittokisat Äänekosken liikuntapuistossa. Lisätietoja www.kilpailukalenteri.fi.

Järj. Äänekosken Urheilijat ry

Elokuvat

Ma 30.9.

Tumman veden päällä Luokitus: Kotimainen, draama Ikäraja: K12 Kesto: 1.48 Liput: 11,00 €

■■ Klo 18 Ilma-aseammunnat Pukkimäen ilma-aseradalla. Järj. Äänekosken Ampujat ry ■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto

■■ Ti 24.09.2013 19:00 ■■ To 26.09.2013 19:00

Ti 1.10.

Smurffit 2 - 3D (dub) Luokitus: 3D, animaatio, komedia Ikäraja: K7 Kesto: 1.44 Liput: 10,00 €

■■ Klo 17-19 Tiistairastit Tunturikankaalla. Järj. Rasti E4 Muut tapahtumat

Ke 18.9.

■■ To 19.09.2013 18:00 ■■ La 21.09.2013 16:00

■■ Klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa

To 19.9.

Kirottu Luokitus: Kauhu Ikäraja: K16 Kesto: 1.51 Liput: 10,00 €

■■ Klo 12.15 Välitä – muista Äänekosken kaupungintalolla. Vapaa pääsy! Järj.

Keski-Suomen Muistiyhdistys ry / Äänekosken alaosasto ja Osallistuva muistisairas - mahdollisuuksista käytäntöön -hanke

■■ Pe 20.09.2013 20:00 ■■ Su 22.09.2013 19:00 ■■ Ke 25.09.2013 19:00

Pe 20.9.

Selänne Luokitus: Dokumentti,kotimainen Ikäraja: S Kesto: 1.50 Liput: 10,00 €

■■ Klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa

La 21.9.

■■ Klo 10-15 Avoimet ovat Äänekosken tehtailla – Metsästä maailmalle Äänekosken taidemuseolla, Kuhnamontie 1.

Opastetuille tehdaskierroksille alaikäraja 10v. Järj. Äänekosken kaupunki, Ääneseudun Kehitys Oy, MetsäGroup, Specialty Minerals Technologies, CPKelco.

Vapaa pääsy!

■■ Klo 15-17 Puuha & Power -toimintatapahtuma koko perheelle Äänekosken vapaakirkolla, Urheilukatu 2. Elämyksellinen Hyvän Paimenen seikkailurata. Vapaa pääsy!

■■ Klo 19-23.45 Iltamatanssit Sumiaisten Harjulassa. Tahdit takaa Viljoensio ja Hannu Tapani Kautto. Puffetti ja vapaaehtoinen tanssimaksu. Järj. Viljoensio ja Hannu Tapani Kautto

■■ ■■ ■■ ■■

Pe 27.09.2013 19:00 La 28.09.2013 16:00 Su 29.09.2013 16:00 Ke 02.10.2013 19:00

Oppipoika Luokitus: Draama, svenskt tal, jännitys Ikäraja: K12 Kesto: 1.33 Liput: 10,00 € ■■ La 28.09.2013 18:30 ■■ Su 29.09.2013 18:30 ■■ To 03.10.2013 19:00

Valtava kokoelma eksoottisia matelijoita useasta maanosasta!

ia

ppis

Troorhosia Arkisin avoinna 15-20. pe Aikuiset 16,- Lapset (3-12v.) 13,- Perhelippu (2 aikuista, 2 lasta) 50,Ryhmät myös aamupäivisin. Tilaukset 0500 821 721 i-, ha Nopeuttaaksesi sisäänpääsyä maksa käteisellä. urje loja

Valokuvaus ja videointi kielletty.

Valokuvauta itsesi elävän käärmeen kanssa!

| 66

· 2 0 13

t otiili aan Krokaltaass sa mas

www.tropicalzoo.fi

Äänekoski, Painotalo ti-ke 1.-2.10. äKs

P lloka ja pa

Äksymyxiä Oikeat vastaukset sivulla 19.

Melkein kaiken takana on ainakin Äänekoskella sosdem. Eiköhän juhlakalun, 110-vuotiaasta paikallisyhdistyksen, liepeiltä keksi kymmenen kyssäriäkin?

1. Minä vuonna Äänekoskelle perustettiin Sos.-dem. Nuoriso-osasto: a) 1907, b) 1922, c) 1937, d) 1952?

2. Mitä nimeä kantaa Haapasaaressa sijaitseva demarikiinteistö: a) Lyhtylä, b) Soihtula, c) Tuikkula, d) Valola?

3. Minkäniminen oli Työskin alakerrassa sijainnut varhaisnuorisojärjestö Nuorten Kotkien kerhotila: a) Kaivos, b) Kellari, c) Luola, d) Tunneli?

4. Minä vuonna Työski purettiin: a) 1999, b) 2001, c) 2003, d) 2005?

5. Minä vuonna päättyi Suolahden Työväentalon taru: a) 1970, b) 1974, c) 1978, d) 1982?

6. Kenelle Suolahden demarit myivät Työväentalon tonttinsa: a) jehovalaisille, b) ortodokseille, c) sionisteille, d) vapaakirkkolaisille?

7. Kuka on Konginkankaan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja: a) Ahonen, b) Hytönen, c) Kovanen, d) Liimatainen?

8. Vuonna 1976 Hytönen-niminen demari oli kunnallisvaalien äänikuningas Konginkankaalla. Mikä oli etunimi: a) Matti, b) Niilo, c) Sulo, d) Väinö?

9. Milloin Sumiaisten Työväenyhdistyksen itsenäinen toiminta lakkasi: a) 2001, b) 2003, c) 2005, d) 2007?

10. Äänekosken sos.-dem. nuoriso-osasto perusti oman lehtensä vuonna 1915. Lehden nimessä oli kaksi sanaa, joista jälkimmäinen oli Nuoriso. Mikä oli ensimmäinen sana: a) Ahkera, b) Nouseva, c) Oppiva, d) Uuttera?

TAVATAAN TORILLA

X PriX PALKINTOKYSMYS: Palkintokysymys liittyy tällä kertaa pariin inssi-Jaskaan, jotka neuvoivat 50-luvulla Äänekosken tehtaita rakennushommissa. Siitä hommasta sai alkunsa iso firma. Mikä?

Vastaus ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa. fi viimeistään maanantaina 16. syyskuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin.

Viimeksi kysyimme, sienestysajan kunniaksi, mikä naisen etunimi yhdistää Raijaa, Päiviä, Liisaa, Riittaa ja Merviä, viittä omaa yhdistystään johtavaa naista? Äksän kotisivuilla pistimme myöhemmin kaksi nimeä lisää listaan: Sirkka ja Tiina.

Marttahan se! X-alueella toimii seitsemän Martta-yhdistystä, joiden pomot ovat Raija Lilja (Kapee), Päivi Vertanen (Liimattala), Liisa Häkkinen (Äänekoivisto), Riitta Ollikainen-Oksanen (Äänekoski), Mervi Hämäläinen (Äänesalo), Sirkka Kupsu (Konginkangas) ja Tiina Talso (Suolahti).

Oikeaan osui 16 vastaajaa. Sieniherkkuja voi Burgerin menyystä kysellä Sirpa Paatelainen.

o

9

Merja Närhi

- s. 25.3.1969 Äänekoskella, asuu Äänekoskella - naimisissa, kaksi lasta - kehitysvammaisten ohjaaja - kaupunginhallituksen jäsen, Äänekosken sosialidemokraattisen yhdistyksen puheenjohtaja

Elämä on monennäköistä Meidän ympärillä on ihmisiä, jotka voi tosi huonosti. Jos niitä ei puhuta, niistä tulee tabuja. Merja on kova puhumaan. Arat ja kipeät asiat käsitellään heti, jos ei pois alta, niin ainakin terävin kärki pois mielen päältä. Merjan tapa käydä asia läpi on sellainen, että pitää puhua ihan helevetisti.

R

autatienkadulla rintamamiestalossa oli odotettu jo pitkään. Vuonna 1969 odotus palkittiin, kun Närhin perhe kasvoi tyttärellä. Odotukseen osallistuivat myös talon yläkerrassa asuvat Helmimummo ja Toivo-pappa. Ilo oli suuri kun Merja suvaitsi tulla maailmaan.

– Minä olin kovasti toivottu, ja annoin odottaa itseäni kauan.

Lapsuus oli idyllistä. Isä oli töissä hiivatehtaalla ja äiti Suojarinteellä, vuorotyöläisten lapsen hoito järjestyi luontevasti, kun Helmi-mummo ryhtyi kaitsijaksi.

– Helmi-mummo oli oikea mummon prototyyppi harmaine hapsineen.

Merjan ollessa neljän, perhe kasvoi. Yllätys oli suuri, kun onnea tuli tuplasti, sillä kaksosraskaus ei ollut neuvolan seulassa näkynyt.

– Varhaisimpia muistikuvia lapsuudesta on juuri se, kun sain Marikan ja Katjan syliini. Mä oli niin ylpeä isosisko kuin olla voi. Jotkut sai vain siskon tai veljen, mutta mä sain kerralla kaksi!

Arki muuttui ja äiti jäi kotiin. Taloon ei tullut lämmintä vettä, joten kellarissa porisi vesipata kaiken aikaa. Vaipparuljanssi oli kova. Eipä aikaakaan, kun siskot saivat jalat alleen, ja sotkivat isosiskon leikkejä.

Merja löysi leikkipaikan kakluunin päältä, jossa sai touhuta omassa rauhassa barbien kanssa.

– Parhaat kaverit oli pari vuotta mua vanhemmat Linja-ahon Pasi ja Heikkilän Timppa. Leikit oli villejä, kiipeiltiin puissa ja seikkailtiin metsässä. Vanhan Laastin tehtaan rauniot ja sodan aikaiset montut oli parhaat leikkipuistot mitä olla ja voi.

Tila kävi ahtaaksi, ja uusi koti nousi silloiselle Kisakadulle, nykyiselle Liikunta-

10

kadulle. Merja oli jo aloittanut ekaluokan Peltosen Paulan luokalla.

– Mä muistan sen fiiliksen kun yövyttiin eka kerran uudessa kodissa. Talo ei ollut valmis, mutta kylpyhuone oli. Meillä oli suihku josta tuli lämmintä vettä noin vaan ja kaiken kruunasi lattialämmitys. Se oli niin hienoa, että me nukuttiin koko perhe ensimmäinen yö kylppärissä.

Talo tuntui valtavan isolta. Lapset sai oman huoneen, Helmi-mummo muutti perheen mukana Kisakadulle. Ympyrä on sulkeutunut, sillä monien vaiheiden jälkeen Merja on tyytyväinen paluumuuttaja, ja asuu oman perheensä kanssa isänsä rakentamassa talossa.

– Tämähän on pieni talo, miten se silloin tuntui niin isolta, vaikka täällä asui kolme polvea?

Mummon läheisyys tuntuu vieläkin.

Toinen mummo – Aune, oli ”kaupunkimummo”. Matkusteli ja oli aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa.

– Olen perinyt järjestökipinän Aunelta.

Pääsin Aunen mukana kaikenmaailman eläkkeensaajien tilaisuuksiin ja Äänekosken invalidien touhuihin. Retkillä oli bussillinen mummoja ja pappoja ja mä. Matkat meni leppoisesti laulellen Uralin pihlajaa.

Isä oli kommunisti ja mukana ay-toiminnassa.

– Onko tämä mun elämändraamaa, että kapina isää kohtaan johti siihen, että musta tuli demari? Ai hitto mikä kapina.

Rock kiinnosti ja sen alakulttuuri punk kolahti ja kovaa. Punk oli juttu, josta löytyi valtavaa suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.

– En osannut silloin vielä peräänkuuluttaa arvoja, mutta toisesta huolehtimisesta ja suvaitsevaisuutta kyllä. Mulle on ollut selvää, että hyväksyn ihmiset sellaisena kuin ne on.

Kun punkin sanoma aukesi, niin samaan syssyyn aukesivat ovet järjestötoimintaan. Animalia ja YAD liittyivät punkkulttuuriin.

– Oli niin sanottuja soppapunkkeja ja aktivistipunkkeja ja mä olin jälkimmäistä.

Osallistuin mielenosoituksiin, tapa marssimiseen jonkun asian puolesta oli lähtöisin jo siitä, kun isä vei lapsena vappu- ja rauhanmarsseille. Varsinkin rauhanmarssit oli mulle ihan älyttömän hieno juttu. Kylmänsodan aika ja ydinsodan uhka oli olemassa ja niistä kirjoitettiin valtavasti. Ne olivat asiat jotka oli jotenkin käsissä jabmulla fiilis, että ydinsota voi syttyä ihan milloin vaan.

Äänekoski ei ollut pieni kaupunki punkkarille kun pääsi liftaamalla joka paikkaan. Hengenheimolaisia löytyi, eikä erilaisen nuoren statusta tarvinnut kantaa. Merja kapinoi auktoriteetteja vastaan ja kyseenalaisti. Kovin työ oli kuitenkin pitää tukka pystyssä.

– Mä ajauduin mukaan Kotka-ohjaajaksi. Kävin aktiivisesti nuorisotiloilla ja silloin tilatyössä oli mukana SKDL:n ja SDP:n nuoriso-ohjaajia jotka tekivät puoliksi töitä kaupungin nuorisotoimessa. Minä ja Teresa Meriläinen oltiin apuohjaajia Nuorten Kotkien kerhossa. Käytiin koulutuksessa ja kaksi hyvin erilaista maailmaa kävi käsi kädessä. Se oli hyvä, sillä olisin voinut ajautua toisenlaisiin elämäntilanteisiin. Kerho-ohjaajakoulutuksessa käynti tukan tupeeraa-

misen lomassa kasvatti ottamaan vastuuta ympäristöstä ja itsestään. Mä uin hyvin hyvin porukoissa ja osallistuin muun muassa tukioppilastoimintaan.

18-vuotias Merja seisoi äitinsä kanssa Jyväskylän rautatieasemalla. Toisella jäi lukio kesken ja toisella kaksostytöt ja aviomies kotiin.

– Mun juna lähti Joensuuhun PohjoisKarjalan opistoon nuorisotyötä opiskelemaan ja äidin vei juna Tampereelle jatkoopinnoille. Kävin kymppiluokan ja vielä lukioa päälle, ennen kuin ammattihaave selvisi. Mua kiinnosti Äänekoskella Domi enemmän kuin pänttäys.

Elämään tuli tärkeitä ihmisiä ja vahvisti suuntaa tekemiselle. Se oli kasvattava vuosi, ja Merja miettii sen olleen tähänastisen elämän merkittävin vuosi. Siitä jäi jäljelle paljon, josta voi vieläkin ammentaa. Mutta jäljelle jäi myös kaipuu yhteisöllisyyteen. Merja palasi Äänekoskelle, kävi Keski-Suomen opistoa ja teki nuorisotyötä.

Asui Mäkkärillä ja Työskillä silloisen poikaystävänsä Lehtisen Janin kanssa.

– Mä olin työskillä talkkarina ja Jani näytti elokuvia. Äänekoskella on ja oli ihania ihmisiä. Juuri nämä ihmiset on mulle tän paikkakunnan tärkein juttu. Mä pörrään edelleen samojen ihmisen kanssa kuin silloinkin, ja näiden ihmisten merkitys on vaan kasvanut entisestään.

Kantapäissä oli kutka ja elämä heitti Helsinkiin. Mutta ennen sitä tapahtui kamalinta mitä ei osannut odottaa. Jotain mihin ei osannut valmistautua. Vuosi oli 1991.

– Isä kuoli. Se oli mun elämäni hirvein tilanne ja paha paikka joka tuli puun takaa. Siitä toipuminen oli erikoista, kun

6 6 · 20 13

| Ä ks

teksti Marjo Steffansson kuvat Max Steffansson

tajusi ensimmäistä kertaa sen, miten tärkeitä ystävät ovat. Mä olen yhä kiitollinen Janin panoksesta meidän koko perheen tukemisessa. Pieni kaupunki, ihmiset puhui ja jutut pyöri. Se oli karmeeta, ja muistan vieläkin eräiden ihmisten kommentit.

Mutta myös halaukset ja klisee: osanottoni on jäänyt muistiini. Lähtö Helsinkiin opiskelemaan oli osittain juttujen pakenemista. Jani lähti Turkuun ja rakkauden tunne muuttui vahvaksi ystävyydeksi, joka on edelleen olemassa.

unelmatyöpaikka, työnkuvana etsiä kehitysvammaisille avoimilta työmarkkinoilta työtä.

– Se oli pilottiprojekti ja mulle kun just räätälöity. Raskaustestin tulos muutti suunnitelmat. Toivottiin lasta, ja ensimmäinen ajatus oli: ei nyt. Sanni tuli juuri oikeaan aikaan vuonna 2002. Päätimme muuttaa Liikuntakadulle, takaisin kotiin. Tero sai puusepäntöitä Tikkakoskella. Kotoutuminen tänne oli helppoa, ja Äänekoski napakymppivalinta meille.

Tero oli tullut tutuksi jo Keski-Suomen Opistolla ilman minkäänlaista kipinää. Vuodet kuluivat ja Terolle tuli asiaa Merjalle milloin mistäkin aiheesta. Vuonna 1993 kaveriporukka lähti pariksi viikoksi Goalle talvea taittamaan, ja Terolla ja Merjalla oli lentokoneessa vierekkäiset paikat.

– Mä ehdotin Terolle lomaromanssia siellä tuhansien kilometrien korkeudessa.

Se hetki ja tunne siellä Intiassa, se loksahdus, että tuo on se ihminen, se oli valtavan suuri ja helpottava tunne. Se on ollut elämäni paras matka.

Pariskunta muutti Vantaan Viertolassa sijaitsevaan ränsistyneeseen kartanoon.

– Meitä asui siellä kolme perhettä. Siihen aikaan liittyy suuret jutut: rakastuminen ja Sellan syntyminen vuonna 1997.

Yhteisöelämä voi olla myös raskasta. Parisuhteen ylläpitäminen voi olla haastavaa, ja me pidettiin yllä kuuden aikuisen parisuhteita.

Tero teki erityisnuorisotyötä, teki työtä syrjäytyneiden kanssa. Työ oli raskasta ja Tero vaihtoi alaa kun pääsi opiskelemaan Vihdin käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen. Nuori perhe päätti muuttaa Vihtiin.

– Tero kävi koulua ja mä istuin pikkukaupungin hiekkalaatikolla. Yhteisöstä kerrostaloon muuttaminen oli ensin ihanaa mutta olo laatikossa ei ollut meitä varten.

Muutimme Olkkalan kautta Ojakkalaan pienen pieneen taloon, jossa kasvatimme itse porkkanat ja perunat. Sain vakituisen työn Uudenmaan erityissairaanhoitopiiriltä ja pian mut nimettiin tiiminvetäjäksi kehitysvammaisten lasten hoitoyksikköön. Se oli rankka paikka kun tulin organisaation ulkopuolelta valituksi, ja moni oli katkera valinnastani. Loppuunpalaminen oli tosi lähellä ja musta tuntui että kaikki menee ihan solmuun.

Onni tuli onnettomuuteen kun eteen tuli

Naapurin perhekerhosta löytyi väylä päästä mukaan Äänekosken demaraiden toimintaan. Kun aina on ollut palo parantaa maailmaa ja puuttua asioihin, niin palaset loksahti paikalleen.

– Oon ollut liikkuva äänestäjä ja äänestänyt demareiden lisäksi vasureita ja vihreitä. Lukkaris-Pike sai puhuttua mut sellaiseen tilanteeseen, että huomasin olevani mukana vaikuttamassa. Ainoa tapa vaikuttaa tämän kaupungin asioihin on se, että lähtee mukaan kunnallispolitiikkaan. Sinisilmäisesti uskoin näin. Lähdin sitoutumattomana mukaan vuoden 2004 vaaleissa en mennyt valtuustoon mutta opetuslautakuntaan kuitenkin. Painimaan pääsi sielläkin, kun esityslistalla oli Parantalan ja Honkolan koulun lakkauttamiset. Ensimmäinen valtuustokausi oli takkuamista ja kauden loppu oli hävettävä kaikenmaailman lausuntoineen jollekin toimittajalle, josta oon saanut kuulla, aiheesta. Mä pääsin täysillä mukaan politiikan keskiöön, kun ensimmäisen kauden valtuutettuna menin kaupunginhallitukseen. Vanhojen konkareiden tuki oli mittavaa, ja siitä täytyy nyt kiittää.

äKs

| 66

· 2 0 13

Sosialidemokraattiseen puolueeseen liittyminen tapahtui pian politiikkaan menon myötä. Merja otettiin mukaan lämpimästi. Tuore, nuori naama oli tervetullut! Porukassa kuin porukassa on uudistumisen halua.

– Ihmiset tunsi tai ainakin tiesi mut entuudestaan. Olin ilahtunut siitä, miten tarkasti mun ajatuksia kuunneltiin. Se, että pääsin niin isoon rooliin heti seuraavien vaalien jälkeen tuntui uskomattomalta. Politiikka vie mukanaan. Näen itseni politiikan kentässä nimenomaan järjestöihmisenä, haluan edelleen peräänkuuluttaa sitä, että vaikka minä olen yksittäisenä henkilönä tekemässä päätöksiä niin mä kuuntelen ryhmää todella paljon. En tee päätök-

siä siitä näkökulmasta, että tämä on mulle hyvä juttu. Kuuntelen porukkaa ja kuntalaisia, ja aina on joku jonka mielestä tehty päätös on huono.

Merja valittiin yhdistyksen johtokuntaan vuonna 2007 ja paikallisyhdistyksen ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi vuonna 2011.

– Perheen tuki on ollut äärettömän suuri. Kaupunginhallituksessa olo vie aivan törkeän paljon aikaa joka on pois perheeltä. Pitää tietää vaikka mistä asioita ja kun ei tiedä, pitää ottaa selvää. Kaupunginhallitusta on nimitetty riitaisaksi, mutta on siinä se hyvä puoli, että puoluekannalla ei ole väliä, kun neuvoa voi kysyä keltä tahansa.

Esimerkiksi Risto Kummun antamat neuvot ovat minulla edelleen visusti muistissa.

Tutortoiminta toimii kyllä, eikä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa.

Toinen valtuustokausi oli rankka, ja väsymys iski. Merja ei ollut kotona läsnä, puhui puhelimessa tai istui tietokoneella. Kokouksia oli paljon ja samaten stressiä. Uusi työ vammaispalvelusäätiöllä toi oman lisänsä kiireeseen.

Stressi oli tuttu tunne. Oli ollut jo monta vuotta välillä takaraivossa, väliin ihan pinnalla. Pikkusiko Katja oli monen vuoden ajan huumehelvetissä.

– Sitä on rankkaa seurata vierestä. Tolkutin Katjalle, että sinä päivänä kun sä haluat apua niin mä teen mitä vaan. Ihan mitä vaan. Ihmistä ei voi auttaa, ellei se suostu vastaanottajaksi. Istuin monet kerrat sairaalassa Katjan vieressä, tappelin lääkäreiden, psykologien ja päihdekuntoutuksen kanssa.

Täysi-ikäisen ihmisen itsemääräämisoikeus on voimakas. Jossain vaiheessa piti suojella Sellaa ja Sannia, ja sulkea kodin ovi Katjalta. Niin paljon kuin mä siskoani rakastin se oli kova paikka. Kovien huumeiden käyttäjillä luonne jakaantuu: siellä on edelleen olemassa se sama vanha ihana Katja mutta huumemaailman moraali ja pelisäännöt, ne ovat ihan eri maailmasta kuin meidän. Siinä maalimassa eletään erilaisin säännöin, eikä niitä sääntöjä voi muuttaa lainsäädännöllä eikä yhteiskunnan voimin. Oma halu vaikuttaa asioihin liittyy myös tähän. Katjan elämän kautta olen nähnyt yhteiskunnan karuimmat puolet ja hyvinvointiyhteiskunnan toimimattomuuden. Se on todella totta, että yhteiskunta jakautuu kovaa vauhtia. Ne ihmiset jotka ovat alimpana ja irti

yhteiskunnasta, ovat heikoimpia, enkä tiedä miten sitä sakkia voi edes auttaa. Lainsäädännön tiukentamisesta ei ole apua, eikä ihmisten pistäminen vankilaan tai virkavallalla uhkailu tehoa.

Koko ajan oli pelko Katjasta. Huumemaailmaan liittyy paitsi riski yliannostuksesta, myös siitä, milloin käyttäjän kroppa sanoo itsensä irti elämästä. Huumevelkojen perintä on väkivaltaista niin kuin koko huumemaailma ylipäätään.

– Katjan kuolemaan ei ollut osannutkaan varautua. Tavallaan odotettu ja kamalasti pelätty puhelu tuli kesken työpäivän. Äiti soitti ja silloin lähti matto jalkojen alta. Valtavasta syyllisyyden tunteesta en ole päässyt vieläkään eroon, vaikka tiedän tasan tarkasti, että tein kaikkeni ja vielä vähän päälle. Jossittelua riittää vieläkin, ja sen kanssa on aika veemäistä elää.

X+1

Rakastaa: Perhettä Inhoaa: Välinpitämättömyyttä Henkilö: Äiti Ruoka: Savulohi Juoma: Kahvi Eläin: Kissa Elokuva: Amelie Musiikki: Punk Kirja: Pirkko Saision Punainen erokirja Paikka: Soihtula Motto: Asioilla on tapana järjestyä

Parasta Äänekoskella: 1. Perhe 2. Ystävät 3. KeiteleJazz

11

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

Teksti Marjo Steffansson Kuva Max Steffansson

Konkari ja noviisi Pitkänlinjan poliitikko Eero Hakonen tietää, että vuosikymmenten aikana asiat muuttuvat ajan virrassa. Hakonen kannustaa vasta vuoden kuntapolitiikassa mukana ollutta Jani Korhosta omaan ajatteluun, ja painottaa sitä, että ei halua olla kehityksen jarruna. Korhonen tietää sen, että historiaa hyvin tuntevan perässä on hyvä kulkea ja tehdä tulevaisuuden päätöksiä yhdessä.

Vuoden 1975 kuntavaaleista saakka politiikassa aktiivisesti ja yhtäjaksoisesti mukana ollut Hakonen kertoo jättävänsä kuntapolitiikan tähän kauteen. Manttelinperijäksi ei Korhonen kuitenkaan uskalla vielä ryhtyä.

– Ihailen Janin innokkuutta ja sitä, että hän paneutuu asioihin huolella.

Loistavat piirteet poliitikolle. Hakonen arvioi kanssaan perusturvalautakunnassa istuvaa tuoretta poliitikkoa.

Korhonen kertoo, että perusturvalautakuntaan meno ei ollut pesti helpoimmasta päästä.

– Kyseessä on isot rahat ja asiat. Päätöksilläni vaikutan ihmisten arkeen ja tärkeimmän palvelun tuottamiseen. Olen yrittänyt ammentaa tietoa ja kuuntelen Eeroa tarkalla korvalla.

Hakonen tietää terveydenhuollon päätöksenteosta ja päätösten vaikuttavuudesta paljon. Hän toimi kymmenen vuoden ajan kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana.

– Ulkopuoliset seikat vaikuttavat päätöksiin, tarpeet ovat lisääntyneet ja niin kuin myös kuntien velvoitteet.

Hakonen ajautui mukaan politiikkaan.

Kolmekymppisenä tuli tarve olla muka-

12

na vaikuttamassa. Ensimmäisissä vaaleissa saatu 31 ääntä yllätti. Mutta ennen vaaleja piti päästä mukaan porukkaan.

Mies kertoo puoluevalinnan olleen kristallinkirkas, sillä hän on demokraatti sanan varsinaisessa merkityksessä kun pyrkii toiminnoillaan oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan.

– Pikkulehden seurapalstalla oli ilmoitus, että Työväentalolla tarvitaan talkooväkeä. Minä menin sinne, ja Ville Heikkilä antoi käteen pensselin ja sanoi, että alahan maalaamaan jalkalistoja, siitä se homma alkoi. Talkoohenki oli silloin voimissaan, se oli yks kuhaus vaan, kun oli ison salin kattokin maalattu. Se aika oli täynnä hyvää henkeä.

Korhonen kuuntelee Hakosen juttelua.

Hän ei pidä miehen sanomisia vanhan jäärän jorinoina.

– En jaottele ihmisiä iän mukaan.

Olen huomannut, että kokemuksen rintaääni on sananmukaisesti syvä.

– Muista, että omat ajatukset ovat tärkeitä! On hyvä ihmetellä ja uskaltaa kyseenalaistaa, eikä mennä laput silmillä.

On tärkeää piirtää mieleensä unelmat mitä on elämässä ja poliitikkona. On hienoa olla osana rakentamassa yhteistä

hyvää sovittelijana. Ei saa ajatella minäkeskeisesti, sillä yhteiskunta on me, Hakonen opastaa.

Byrokratian määrä on yllättänyt noviisin ja se, että asiat etenee hitaasti. Äänten kalastuspuheenvuorot ja provosoivat lehtikirjoittelut eivät saa kannatusta. Mielipide muodostetaan ryhmässä eikä sooloilemaan lähdetä.

– Politiikka on muuttunut 40 vuodessa paljon, ja suurin muutos on tapahtunut yhteiskunnassa. Nyt mennään nopeasti eikä aina kohdella oikeudenmukaisesti. Tärkeillä asioilla politiikan tekeminen harmittaa, Hakonen tuumaa.

– Kyllä sen huomaa, kun ryhdytään politikoimaan näkemyserojen kustannuksella.

Miehet tietävät sen, että teet niin tai näin, niin aina riittää nurkkatuomistuimissa kommentoitavaa. Se on pelin henki.

– Suoraa palautetta ja kontaktointia saisi olla enemmän.

Uuden terveysaseman valmistuminen ei nyt suoranaisesti jännitä, mutta kutkuttaa kuitenkin.

– Maaliskuun jälkeen ollaan viisaam-

pia. Nyt ei auta kuin vain toivoa. Kuka tahansa voi rakentaa seinät, mutta se, miten niiden sisällä toimitaan näyttäytyy myöhemmin. Uusi terveysasema on Äänekoskelle valttikortti jos se saadaan toimimaan kuten on visioitu, Korhonen miettii.

Hakonen on samoilla linjoilla.

– Nyt on toimivan hoidon näytön paikka. Toivottavasti saamme uuden ympäristön myötä myös rytmiin muutoksen. Uuteen sopeutuminen vie aikansa ja muutosvastarintaa on aina.

110 vuotta täyttävä Äänekosken sosialidemokraattinen yhdistys on juhlan väärtti. Miltä näyttää tulevaisuus, uskalletaanko sinne kurkistaa?

– Uskon ja toivon, että järjestömme nousee uuteen kukoistukseen ja puolueemme valtakunnalliset madonluvut ovat pian historiaa. Kunnioitus järjestötyöhön ja sen tekemiseen säilyy ja kasvaa. Yhdessä tekemiseen panostetaan, ehdottomasti.

– Eero on viisas mies, juuri näin!

Muutoksen vaihtoehto on se, että jämähdetään paikalleen. Sitä ei tule yhdistyksessämme tapahtumaan, Korhonen vakuuttaa.

6 6 · 20 13

| Ä ks

Äänekosken Työväenyhdistys 110 vuotta

P

erjantaina tulee kuluneeksi 110 vuotta, kun Äänekosken Työväenyhdistys ry. perustetaan, 20.9. 1903. Vain kuukausi on kulunut käänteentekevästä Forssan kokouksesta, jossa uudelle sosialidemokraattiselle puolueelle hyväksyttiin ohjelma seuraaviksi 50 vuodeksi. Suomen sosialidemokraattinen puolue oli perustettu muutama vuosi aiemmin, 1898. Silloin hyväksyttiin maamme ensimmäinen varsinainen työväenhenkinen puolueohjelma. Tätä ennen oli toki jo ollut työväenyhdistystoiminta varsin vilkasta.

Perustamiskokouksessa esiintyy puolueen ammattipuhuja August ”Veli” Vatanen, jonka väkevät saarnat saavat aikaan työväenyhdistyksiä kaikkialle Suomeen. 1900-luvun alkuvuosina Vatanen kiersi maata potkukelkalla ja kutsui väkeä ”seuroihin”. Mummot saapuivat virsikirja kädessä ja poistuivat sosialismiin käännytettyinä.

Vatasella oli tapana kutsua tovereita ”velimiehiksi”, mistä syystä palopuhujan omaksikin lempinimeksi vakiintui ”Veli”. ÄTY:n historiikki kertoo: "Heti perustamisen jälkeen kehittyi toiminta vilkkaaksi, jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja oman talon hankkimiseen ryhdyttiin vä-

littömästi.”

Työväentalo rakennettiinkin jo 1905, ja sen suojissa toimi myös uusi ”voimistelu- ja urheiluseura” Huima sekä vuodesta 1911 lähtien soittokunta.

Talon pystytys oli voimainponnistus ja se onnistui hyvän talkoohengen voimin sosialistisen liikkeen päästessä vauhtiin. Työväentalosta tuli toiminnan keskus, joten sen laajentamiseen tuli painetta. Vuosina 1923 – 1924 rakennettiin vahtimestarin asunto, näyttämön pukuhuoneet, painijoiden harjoitushuone ja musiikkisali.

Juhlasalissa voimisteltiin ja painittiin. Yleisurheilua harrastettiin talon pihalla ja viereisillä kaduilla.

Työväenyhdistyksellä oli muutakin toimintaa.

Hengenravintona urheilun vastapainoksi harrastettiin aktiivisesti teatteria, kuorolaulua ja torvensoittoa.

Timo Harakka Marjo Steffansson Lue lisää ÄKSän verkossa: sosialidemokraattisen yhdistyksen 110-vuotisjuhlapäivänä, perjantaina 20. syyskuuta.

Äänekosken sosialidemokraattisen yhdistyksen

110-vuotisjuhla

net

Äänekosken painotalolla La 21.9.2013 klo 15.00

Tervehdysten vastaanotto ja tarjoilu klo 13.30-14.30

Ohjelma: Äänekosken Työväen soittajat Tervehdyssanat Historian havinaa Ministerin puheenvuoro

maalaus Ari Liimatainen

Äänekosken eläkkeensaajien lauluryhmä Nainen työväenliikkeessä Historian havinaa Äänekosken Työväen soittajat

Juhlien jälkeen soppatykki painotalolla!

Äänekosken sosialidemokraattinen yhdistys ry

Puuliiton Suolahden ammattiosasto 51 ry onnittelee 110-vuotiasta!

Onnittelut 110-vuotiaalle yhdistykselle! Äänekosken Perussuomalaiset onnittelevat Äänekosken Sosialidemokraattista ry:tä sen täyttäessä 110 vuotta.

Äänekosken Metallityöväen ammattiosasto 115 ry

äKs

| 66

· 2 0 13

ÄÄNEKOSKEN KOKOOMUS -JÄRJESTÖT ONNITTELEVAT

Äänekosken Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö onnittelee 110-vuotiasta!

Äänekosken kaupunki onnittelee 110-vuotiasta yhdistystä

13

Harrastus hakusessa Syksyn saapumisen kunniaksi ÄKS esittelee kolme harrastusta, jot ka ovat kokeilemisen arvoisia. n Äänekoskella ei tekemise tee puute iske, jos vain läh seinien ulkopuolelle.

Tervetuloa teatteriin!

Jo antiikin Kreikassa... ja yhä 2010-luvulla Äänekoskella teatteri on ja pysyy. Mutta latteuksista viis, monipuolinen itseilmaisu nimittäin vapauttaa ja opettaa käsittelemään tunteita. Mutta ennen kaikkea teatteri on yhteistä hauskanpitoa.

Ainaista hymyä Hietamalla on 90 vuoden aikana nähty esityksiä useassa sukupolvessa ja 70-luvulta lähtien vain kahtena vuonna teatteriryhmä on jäänyt nousematta lavalle.

Lähellä kuitenkin oli, ettei koko kipinä olisi sammunut. Aikanaan teatteriharrastajia pyrittiin painostamaan toiminnan lopettamiseen kunnan johdon puolelta, kun avustukset muodostuivat kompastuskiveksi.

– Se vaikutti vastakkaisesti. Painostus varmasti nosti entisestään yrittämisen ja näyttämisen haluja, 2000-luvun alusta Hietaman nuorisoseuran Näyttämö ry:n puheenjohtajana toiminut Tarmo Kokko kertaa historiaa.

Vanhojen märehtimisen sijaan näyttämöläiset kuitenkin keskittyvät positiivisuuteen.

Vuosia sitten joku teki periaatelinjauksen komedioiden esittämisestä. Kokko on jatkanut samalla tiellä.

– Jos ihminen tulee katsomaan esitystä, niin minun mielestäni on hienoa, että hän saa tulla nauttimaan eikä nyyhkimään.

Erityisen ylpeä Kokko on tuoreista näyttelijälahjakkuuksista, jotka ovat lähteneet mukaan täysin ummikkoina mutta rohkeina.

– Ihmisistä saa yllättävän paljon irti. Suurimmaksi osaksihan näytteleminen on vuorovaikuttamista ja esityksiä kuitenkin harjoitellaan keskimäärin 40 kertaa.

– Perussääntönä on ohjaaja Sari Anrian kanssa, että liian hyvin ei saa viimeisissä har-

Varjolapset tekevät kaiken vuorosanoista esityksen musiikkiin itse. Tänä vuonna varjolapsia on suuri ryhmä.

Sari Anria ohjasi Hietaman nuorisoseuran Näyttämölle Amerikan Armas -esityksen vuonna 2011.

Eläköitynyt erityisopettaja Helena Kukkonen on ollut Veijo Makkosen ohjaamana aivan Aikuisten teatteriryhmän alkuvuosista asti.

joituksissa mennä. Yltäkylläisyyden tunnetta vältetään loppuun asti, jotta aitous pysyy mukana, Kokko selventää.

Hietaman nuorisoseuran Näyttämön toiminnasta lisätietoja antaa Tarmo Kokko 040 768 1721

us esiintyä on lisääntynyt, joten nyt ohjaaja pohtii saduista siirtymistä nykyaikaisempaan, myös aikuisille suunnatun näytelmän valintaan. Pääpaino on kuitenkin itseilmaisun harjoittelemisessa.

Mutta ketään ei koskaan pakoteta mihinkään, jos joku kaipaa tilaa, se hänelle myös suodaan.

– Kerran eräs henkilö vain istui katsomossa koko talven osallistumatta yhteenkään harjoitukseen. Seuraavana syksynä hän oli valmis ottamaan roolin itselleen. Toiset taas ovat palanneet työelämään kesken kaiken. Haluan uskoa, että tällainen toiminta auttaa ihmisiä takaisin kiinni yhteiskuntaan.

Aikuisten teatteriryhmä, Koskelan kansanopisto, harjoitukset tiistaisin klo 12.00-13.30 Painotalolla.

Varjolapset treenaavat pari kertaa viikossa, ja aina ennen uutta ensi-iltaa tuplasti enemmän.

Varjolapsilta kysyttäessä, mikä heitä vetää aina uudelleen ja uudelleen teatterin lavalle, alkaa vastauksia sadella niin hurjaa vauhtia, että toimittajan kynä pysyy vain vaivoin perässä.

- Me ollaan niin kuin yksi iso outo perhe ja Pilvi on meidän kaikkien äiti! Täällä voi olla aina oma itsensä.

Harjoituksissa nuoret kokevat pääsevänsä irti arjesta.

- Vaikka harjoituksiin tulisi kuinka vihaisena tai muuten pahalla mielellä niin harjoituksista lähtee aina iloisena ja hymy huulilla.

Teatteri on parasta huumetta! ryhmä jatkaa.

Teatterin kautta nuoret oppivat muun muassa heittäytymistä, nolojen tilanteiden ja stressin hallintaa sekä toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Joka kerta nuoret oppivat myös itsestään jotain uutta.

- Täällä voisi olla joka päivä!

Inhimillisyyttä etsimässä Erityisopettajan työuransa tehnyt ja draamapedagogiikkaa opettanut Veijo Makkonen tietää, mihin kaikkeen teatteritaide pystyy.

Makkosen ohjaamassa aikuisten teatteriryhmässä itseilmaisu toimii terapiakeinona mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille, mutta myös muita teatteriharrastajia on sattunut matkaan silloin tällöin.

– Kuntoutujille on tärkeää kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön ja nähdä, että heilläkin on oikeus toimia ja tuntea aivan kuin kaikilla muillakin. Tällaiset sekaryhmät opettavat myös erilaisuuden hyväksymistä ja ihmisyyden löytämisestä aivan jokaiselle, Makkonen toteaa.

Vuosien varrella ydinryhmän rohke-

Irti arjesta Äänekoskelainen nuorisoteatteri Varjolapset aloitti toimintansa vuonna 2010. Ryhmää ohjaa teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Honka. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 29 nuorta.

Taija Kolehmainen, Emma Kautto

RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI

0400 542 426, martti.leponen@gmail.com

Avoimet ovet Äänekosken tehtailla

MÖKKITALKKARI · Polttopuut · Lumityöt

Metsästä MaailMalle Lauantaina 21.9. klo 10-15 Äänekosken taidemuseolla, Kuhnamontie 1.

Tule tutustumaan tehdasalueen yrityksiin, kaupungin palvelutarjontaan ja taidemuseoon.

Opastetuille tehdaskierroksille alaikäraja 10 vuotta.

Arvontaa, kahvi- ja mehutarjoilua.

· KOSTEUSMITTAUKSET - pätevöityneet kosteusmittaajat! · TALVIAURAUKSET · HIEKOITUSPALVELU

VaPaa PääsY. teRVetUlOa!

Kiinteistöhuolto

p. 040 833 3679 14

6 6 · 20 13

| Ä ks

Itseoppinut insinööri / Kolmen konstin timpermanni Äänekoski ei tee biodieseliä mutta Kimmo Piilola tekee.

A

suin varhaislapsuuteni Väinämönkadulla, josta oli lyhyt matka häränvirran rantaan. Se oli kiellettyä aluetta, mutta siellähän sitä tuli seikkailtua paljon.

Toisella puolella aidan takana oli kauan sitten palaneen talon villiintynyt puutarha. Sen kirsikka- ja omenapuissa oli hyvä kiipeillä ja syödä hedelmiä. Teimme nyrkin kokoisista kivistä pienen aitauksen ja keräsimme siihen hetkessä monta siiliä. Puutarhasta suoraan ylös Kauppakadulle oli sekatavarakauppa. Sieltä sai pennillä irtokarkkeja. Järkytys oli suuri, kun hinta nousi yhtäkkiä viiteen penniin, mikä inflaatio!

Koulun alkamisen aikoihin muutimme rivitaloon Katajakujalle. Koulun alusta muistan sen, että syötiin vielä luokissa, koska uudet ala-asteen tilat olivat vielä rakenteilla. Koulun pihaa kulmittain vastapäätä oli puutalo, jossa vanha nainen piti kemikaliota ja karkkikauppaa.

Koulun pihalta ei olisi saanut poistua välitunneilla, mutta houkutus oli liian suuri. Istumista tuli. Kun uusi osa valmistui kaikkine sokkeloineen, haimme jännitystä piileskelemällä välitunnit käytävillä ja ajelimme uudella hissillä. Istumista tuli siitäkin.

Kolmannella menin musiikkiluokalle. Nokkahuiluläksyt eivät aina sujuneet, kolme neljä kertaa tuli paiskattua huilu päreiksi. Läksyt kuulusteltiin niin, että oppilas pistettiin yksin seisten soittamaan. Siinä oli musiikin nautinto aika kaukana. Meillä oli kuitenkin hyvä kuoro, sen kanssa käytiin kilpailumatkoilla äKs

| 66

· 2 0 13

Ruotsissakin, ystävyyskaupunki Örnsköldsvikissä.

Heti kesäloman koitettua muutimme aina mökille Konginkankaan Riihilahdelle. Siellä oltiin kuin herran kukkarossa. Vaikka olen syntynyt ja asunut kaupungissa, niin olen tavallaan maalaispoika. Olimme aina mökin viereisen tilan heinän- ja rehunteossa mukana. Honkosen Timosta tuli kaveri, jonka kanssa kalastelimme ja keppostelimme pitkin kesää. Siihen maailman aikaan vanhemmat vahtineet niin kuin nykyään. Aamulla lähdettiin kalalle tai kylille, käytiin syömässä kun nälkä muistutti ja sitten mentiin taas.

Kaupungissa oli toinen Honkosen Timo, jonka kanssa kokeilimme ja tutkimme kaikkea mahdollista, radioamatööritouhuja, ruudin tekoa ja muuta kemiaa, rassasimme sähkölaitteita ja kaikkea pärisevää. Kun jonkin asian sai perin juurin selvitettyä, siirtyi kiinnostus aina johonkin uuteen. Kirjaston luonnontieteiden ja tekniikan hyllyistä löytyi monenlaista jännää, tosin ei ihan niin helposti kuin internetistä nykyään.

Kotimikrot olivat uusi juttu yläaste- ja lukioiässä. Pelejäkin ohjelmoitiin itse, kun ei valmiita juuri ollut tarjolla.

Koulussa olin kiinnostunut matematiikasta ja etenkin fysiikasta ja kemiasta. Ikosen Hilkka oli maikkana lukiossa ja välillä väiteltiinkin. Toiselle luokalle asti halusin lukemaan insinööriksi. Sitten tuli jokin naksahdus. Lueskelin kirjallisuutta laidasta laitaan ja taide alkoi kiinnostaa. Hakosen Arja, äidinkielen

maikka, siihen osaltaan vaikutti. Olin kesän Koskelassa nuorisotyössä. Siellä oli kansalaisopiston kuvataideopettajana Limingan taidekoulusta valmistunut nuori nainen. Muistan hänen rohkaisseen minua isompiin ympyröihin.

Kaikki perinteiset käsityöammatit ovat aina kiinnostaneet. Opiskelin metalliartesaaniksi Kuopiossa, mutta opettajat eivät katsoneet hyvällä kun viihdyin liikaa koulun puutyöpajassa. Siellä innostuin huonekalujen tekemisestä.

Pääsin mutkien kautta Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan huonekalusuunnittelua. Innostus oli kova kun pääsi tekemään oikeasti tuotantoon meneviä malleja. Suhdanneherkkä ala ja tulospalkkiot saivat hakemaan varmempaa leipää: uniikkikalusteita, sisustuspuusepäntyötä, konsultointia. Nyt vaimon harrastuksesta alkanut kiinnostus hevosiin on johtanut uuteen ammattiin kengittäjänä.

Nythän tässä on tullut leikittyä kemistiä ja prosessitekniikan insinööriä, kun olemme kehitelleet laitteita biodieselin valmistukseen. Moni sanoo ettei tarvitse koulun matematiikan oppeja myöhemmin elämässään, mutta minä ainakin tarvitsen etenkin fysiikan oppeja lähes viikoittain. Jopa hevosenkengityksessä on tarpeen ymmärrys klassisen fysiikan liike- ja statiikan laeista.

FAKTA: Kimmo Piilola - Syntynyt 1.11.1968 Äänekoskella. Kirjoitti ylioppilaaksi 1987.

- Asuu Porvoon Epoonkylässä vaimonsa Jennin ja kahden poikansa (12, 15) kanssa vanhassa hirsitalossa. Tallissa kolme hevosta.

- Opintoja Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiassa (metalliartesaani/jalometalliseppä) ja taideteollisessa korkeakoulussa (sisustusarkkitehtuurin laitos, huonekalusuunnittelu). Toiminut freelance-muotoilijana. Aloittelee uutta ammattia hevostenkengittäjänä.

- Kunnostanut kaksi vanhaa hirsitaloa.

- Harrastanut biodieselin tuotantoa noin kymmenen vuoden ajan.

NOPEAT: - Muovi vai metalli?

Valurauta - Ravi- vai työhevonen?

Suomen työhevonen, - Bensa vai diesel?

Biotiisseli.

- Runebergin torttu vai lakritsi?

Mustamakkara - Kokonniemi vai Äänemäki?

Kunhan ei jyrkkä ylämaki.

- Keski-Suomi vai Itä-Uusimaa?

Både och.

Teijo Piilonen

15

Testaa autokoulun Tällä kertaa toimituksen edustus lähti hulluudessaan tavoittelemaan suuria eli ajokorttia Viiskulman nurkilta. Autopelkoiselle rattiin tarttuminen osoittautui koko kesän haasteeksi.

Kun kolhin pimeällä syystiellä kaksi peuraa ja yhden jalankulkijan, alkoi koko homma epäilyttää. Omatunto soimasi sen verran, että tunnustin tekoni opettajalle. Huokaisin, että onneksi kyseessä oli simulaattori ja pimeän ajo hyväksyttiin puhtain paperein.

Ajokorttiuudistus vuoden 2013 alussa muutti ajokortin hankkimisen kolmivaiheiseksi ja lisäsi ajo-opetusta 19 tuntiin. Nimetkin muuttuivat, sillä ykkösvaiheesta tuli perusvaihe ja kakkosvaiheesta syventävävaihe. Siihen väliin lisättiin vielä harjoitteluvaihe, johon sisältyy kaksi ajotuntia, yksi teoriatunti ja palautejakso autokoulussa.

Teoriaopetukselta odotin liikennemerkkien opettelua, mutta yllättäen Veli-Matti Karjula ja Marjo Leinonen puhuivatkin sosiaalisuudesta, turvallisuudesta ja ekologisuudesta.

– Jos joskus jonkun toiminta ärsyttää liikenteessä, niin mä aattelen, että kyllähän tuokin on varmasti kunnollinen perheenisä, joka ostaa lapsilleen joululahjoja, Veli-Matti siteerasi Pertti Salovaaraa.

Alkuun aivokapasiteetti ei riittänyt muuhun kuin vaihteiden, kytkimen ja ohjauspyörän yhteistyöhön. Pelkäsin kuollakseni jalankulkijoiden puolesta.

Huomaamatta fobia pyörää nopeampaa liikkuviin välineisiin katosi ja ajamisesta tulikin helppoa kuin mitä. Ylpeys osui omaan nilkkaan siinä vaiheessa, kun viimeisestä ajokerrasta oli puolitoista kuukautta ja edessä pian inssiajo.

– Mä laitan sut vielä yhdelle ajotunnilla, tule sitten uudestaan, insittäjä totesi ensimmäisen yrittämän jälkeen.

200 euroa köyhempänä ja huomattavasti nöyrempänä palasin takaisin katsastusasemalle.

Tärinästä ei meinannut tulla loppua, kun toisella kerralla sain ajoluvan käteeni ja ajoin autokoulun pihaan ensimmäistä kertaa ilman Veli-Matin ohjeistusta. Kuka tarvitsee kuskia?

Yksisuuntaiset – Yksisuuntaisella kadulla on ryhmityttävä sinne reunaan, mistä päin kääntyy. Esimerkiksi Tokmannin ja Keskusaukion välinen tie, joka on tasa-arvoinen eli kaupungintalon suunnasta tulevan on väistettävä oikealta tulevaa ja yksisuuntaiselta tulevan on väistettävä oikealta.

Myös Työskintien yläpää on yksisuuntainen.

Muista nämä!

Leveät kadut – Leveillä kaduilla tulisi ajaa selvästi oikealla tai keskiviivan vieressä ja siirtymisestä ilmoittaa vilkulla hyvissä ajoin ennen siirtymistä. Esimerkiksi Torikatu poliisiaseman puolella.

Autoilun sääntöjen kertaus ei olisi pahitteeksi monelle kokeneellekaan kuskille. Mitkä ovat yleisimmät virhetilanteet ja kuinka niissä pitäisi toimia, Veli-Matti Karjula?

Liikennevalot – Pyöreä vihreä valo voi päästää samaan aikaan niin muuta liikennettä kuin kevyttä liikennettäkin. Esimerkiksi Viiskulman liikennevaloissa Kotakennääntieltä vasemmalle kääntyvän tulee väistää sekä vastantulijoita, että kevyttä liikennettä. ”Vanhalla vihreällä” Kauppakatua kiihdyttävät voivat yllättää.

VARAUDU TALVEEN!

PIKAHUOLTO! Vielä 4 paikkaa vapaana Tallinnaan 27.-28.9. Hinta 120€/hlö (linja-auto mukana Tallinnassa) p. 040 576 5002

Lounas Scan Burger palvelee arkisin ark. 10.30-20.30 la-su 11.00-19.00

Neste Oil Äänekoski

16

Kotakennääntie 55, p. 014-522073 Avoinna ark. 6-21, la 8-20, su 9-20

Taija Kolehmainen

Määräaikashuollot kaikille automerkeille

Rengasmyynti ja -huollot Ollaan yhteydessä!

Jaska p.0400 371 383

Pimeät tasa-arvoiset risteykset – Näitä risteyksiä pitää lähestyä todella pienellä nopeudella, jotta ehtii pysähtyä, jos joku tulee oikealta. Esimerkiksi kaikki asuinalueet kuten Likolahti, Römmi, Ääneniemi, Pukkimäki.

Alkoi sunnuntaina 15.9. jatkuen joka toinen sunnuntai entisellä Kotakennääntien leirintäalueella klo 13-15.

Tytöt ja pojat, TERVETULOA PÄRISTELEMÄÄN!

Huolloissa käytämme alkuperäisiä osia ja merkkikohtaisia työkaluja.

Uudenkin auton takuu säilyy.

AD huoltaa, alkuperäinen takuu säilyy.

Korjaamopalvelut | Jopi Motors Oy | Ratakatu 11, 44200 Suolahti Puh. 014 542 077 / 044 099 0166 | ARK 8.00–16.30 6 6 · 20 13 | Ä ks

Turvallisesti syysteille Kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia sattui tammija helmikuun välisenä aikana yhteensä 2 780 kappaletta. Tilastokeskuksen mukaan ihmisiä kuoli 155 ja loukkaantui 3 513.

Monet näistä tapauksista olisi voitu välttää turvallisella ajamisella.

Suolahden Auto-opiston liikenneopettaja Jari Kuikka muistuttaa, että syyshämärien laskeutuessa ajaminen vaikeutuu kuivan kesän jälleen.

– Kuljettajat tekevät omalla toiminnallaan liikenteen vaaratilanteet. Ympäristöä siitä ei voi syyttää, jos risteyksessä on vaikkapa näkemäesteitä, niin silloin tilannenopeutta on syytä miettiä, Kuikka huomauttaa.

Näin ajat turvallisemmin:

kijän kuntoon kannattaa yhtälailla kiinnittää huomiota.

Pidä huolta renkaista – Kun tienpinta on liukas, niin kesärenkaiden kuntoa tulisi tarkistaa erityisen ahkeraan.

Urasyvyyden minimi on 1,6 millimetriä, mutta neljä milliä on suositus. Aina ajamaan lähtiessä kannattaa myös vilkaista ilmanpaineet, sillä se vaikuttaa auton käyttäytymiseen kaarteissa ja jarrutuksissa.

Pidä itsesi virkeänä – Ajajan tulisi nukkua edellinen yö aina hyvin, varsinkin pitkällä matkoille. Kannattaa

Tarkista auto kokonaisuutena – Tähän vuoden aikaan on syytä kiinnittää huomiota autoon kokonaisuutena erityisen paljon. Syksyllä aikainen hämärä, pimeys ja sateet tekevät liikkumisesta vaarallisempaa.

Ennen lumien tuloa näkyvyyttä pitäisi miettiä paljon. Renkaisiin, valoihin ja tuulilasinpyyh-

XpiX

Muista turvaväli – Turvavälin pitäminen on tärkeää ennen kaikkea, kun ilma huononee. Niin nopeus kuin etäisyyskin on hyvä pitää tilanteen mukaisena. Jo hyvällä ilmalla jarrutukseen tulisi varata neljän sekunnin välimatka.

Vas taukset

Veli-Matti Karjula

Oikeat vastaukset sivulla yhdeksän oleviin Äksymyxiin

Äänekosken autokoulun liikenneopettaja vuodesta 1984 lähtien "Tämä kuva on meidän eräältä Porin reissultamme 70-luvun lopulta. Olimme juuri lähdössä vaimoni Hennan serkun luota vuoden 1969 Ford Tauruksellamme. Hankin auton korvausavuksi pahimpaan jenkkiautokuumeeseen, kun sellaisen pitäminen olisi käynyt liian kalliiksi. Fordissa oli kaksilitrainen V6 -moottori ja niitä löytyi Suomesta siihen aikaan vain toistakymmentä. Se oli komea auto!

Muistan erään Porin reissun, kun olimme yötä Hennan siskon luona ja pysäköimme auton tienviereen. Aamulla huomasin parvekkeelta, että auto oli yön aikana vaihtanut paikkaa tien toiselle puolelle. Ajattelin kauhuissani, että koska ovia ei saanut lukkoon, niin joku oli sillä käynyt ajamassa.

Onneksi pian löysin oman automme alkuperäiseltä paikaltaan. Pidin aivan mahdottomana yhteensattumana, että samalle tielle olisi sattunut samanlainen auto. Niin siinä kuitenkin kävi.

Vaikka leveällä Ford Tauruksella oli hyvä ajaa, niin auto ei ollut kovin toiminnaltaan varma.

Sähköpuoli ei nimittäin sietänyt kosteutta ja varsinkin rekoista pöllyävä lumi oli vaaralli-

1. a (nuoriso järjestyi aatteen taakse jo vuonna 1907) 2. b (Soihtula, jonka päärakennus valmistui 1955) 3. c (Luolassa Kotkat kokoontuivat) 4. b (1905 pystytetty Työski eli 96-vuotiaaksi eli vuoteen 2001 asti) 5. a (opetusministeri Ulf Sundqvist oli puhumassa, kun Työväentalolle jätettiin jäähyväisiä v. 1970) 6. c (tontin osti Suolahden Siion ry, nyk.

Helluntaiseurakunta) 7. a (Kalevi Ahonen johtaa Konginkankaan demareita) 8. b (Niilo Hytönen keräsi demareille 39 ääntä) 9. d (kuntaliitoksen myötä 2007 sumiaisdemarit yhtyivät Äänekosken paikallisyhdistykseen) 10. b (Nouseva Nuoriso oli lehden nimi)

nen yhdistelmä.

Parin vuoden päästä vaihdoimme 128 Fiatiin, jolla ajoimme monta vuotta eteenpäin."

Veli-Matti Karjula valmistui liikenneopettajaksi vuonna 1970. Alkuun hän työskenteli

Pihtiputaalla, mutta siirtyi Äänekosken Autokouluun vuonna 1984. Yrittäjä hänestä tuli 90-luvun alkuvuosikymmeninä.

AUTOKORJAAMO

Soita tai tule käymään

Raimo Hakkarainen Teollisuuskatu 27, 44150 Äänekoski puh.

myös muistaa sääntö, että kahden tunnin ajon jälkeen on hyvä tauko. Väsymykseen ei ole muuta parannuskeinoa kuin lepo, esimerkiksi kymmenen minuutin torkut tien reunassa auttavat jo paljon.

040 505 2598

PETRI HAUTSALO ÄÄNEKOSKI p. 0400 242 785

www.aanekoskenautokoulu.fi Rautatienkatu 42, Äänekoski www.tri-parts.fi

RENKAAT JA VANTEET Pakettiautokuljetukset!

Tyres, Rims & Import HA-RENKAISTA KAIKKI MERKIT:

Henkilö- ja pakettiautojen ja moottoripyörien renkaat ja asennukset.

Varaosa- ja tarvikemyynti.

0400 547 321 Jussi

Välitämme rahtivapaasti Duellin, All Rightin ja Nakkilan mopon ja pyörän tuotteita.

VAKUUTUSYHTIÖIDEN HYVÄKSYMÄ VAIHTOPISTE. LÄMPÖ/ERISTYSLASIT MITTOJEN MUKAAN.

PILKINGTON Rahastajantie 1 B · Äänekoski

0 13 | 6· 6040· 2545 puh. (014) äKs 522 335 9335 · maalaamo.tenhunen@kolumbus.fi

· Tuulilasimyynti · Tuulilasiasennukset · Tuulilasikorjaukset

HUIPPUEDULLISESTI EVO2-SARJAT RAJOITETTU ERÄ!

Teollisuuskatu 48 · p. 0400 274 233

www.koskenrengas.fi

AJOKORTTIASIOISSA

Sulkaparin ostajalle 3 litran lasinpesuneste kaupan päälle!

17

ÄKSY MIE S

Takuunuoriso

P

oliitikot puhuvat nuoriso-ongelmasta. Ratkaisuksi on löydetty nuorisotakuu. Suurelle yleisölle on jäänyt tosin epäselväksi, mitä nuorisotakuulla tarkoitetaan. Miten päin takuut toimivat? Lupaako yhteiskunta taata jotain nuorisolle vai meneekö se takuuseen siitä, ettei nuoriso aja viritetyillä mopoilla eikä polta tupakkia ja juo kiljua parvekkeella?

Häh? Kannattaako poliitikkojen mestaroida nuorisoasioissa, kun samaan aikaan omissakin broilerikasvattamoissa kanankakka lentää tuulettimeen ihan päivittäin?

Kokoomuksen nuorten avaus oli jäätävä. Muiden puolueiden nuorisoosastot eivät yllä samaan, mutta yritys on kova. Pysykää kanavilla. Uusikaa nitroreseptit.

Keskustanuoret ovat käyttäneet ideoinnissaan maanläheistä aivoriihtä. Ideoita on tuotettu ilman kritiikkiä. Sitten sato on puitu, lopuksi on uitu ja juotu maitoa päälle. Julkilausuma on maitojohdannainen. Keskustanuoret ehdot-

tavat maitopartaa pakolliseksi varusmiehille. Idea on varastettu Taliban-sisseiltä, joiden mielestä parta on miehen mitta.

Pitkäpiimäisyys tulee pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Maaseutu kuorii kerman tukiaisista. Alatalon Maalaispojasta tulee uusi kansallislaulu. Voi, voi on aina voita!

Perussuomalaiset nuoret ovat käyttäneet ideointimenetelmänä pubitikkametodia. Ensin on otettu muutama, sitten on heitetty muutama ja lopuksi on suometettu nakkikioskilla muutama.

Lopputuloksena on pahoinvointi(darra) johdannainen julkilausuma, jossa sossussa suomalainen ruikulipoika vastaa kymmentä ulkomaalaista raikulipoikaa.

Suomen on erottava Eropasta. Kansainvälisistä käsimerkeistä sallitaan vain keskari. Sitä ei saa laimentaa.

Demarinuoret ovat tehneet tyhjästä hanaviinipakkauksesta arpakuution ja ovat heitelleet arvomaailmansa sillä. Tulos on pirskahteleva, vain vähän kehittynyt. Demarinuoret haluavat säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan semmoisena kuin se nyt on. Paras sijoituspaikka sille on demarinuorten mielestä Tampere, jossa myös Lenin-museo sijaitsee. Yhteiskunnan tulee taata, että on kivaa. Jos ei ole,

se on rahat takaisin ja leffalippu kivusta ja särystä kaupan päälle. Solidaarisuusniminen viini voisi olla hitti.

Vihreät nuoret ovat löytäneet toimenpideohjelmansa tötsä huulessa. Tulos on psykedeelinen. Vihernuoret korostavat kotikasvatuksen merkitystä, sitä pitää yhteiskunnan tukea, sillä ulkomailta tuleva hamppu on usein epätasalaatuista. Tarhaeläimet tulee vapauttaa, kaikki muu tulee kieltää.

Vasemmistonuorilla on aate hituksen hukassa. Viimeksi se on nähty demarinuorten bileissä halaamassa kaikkia.

Kristillisdemokraattien nuoret, nuo poliittisten nuorten isoset, luottavat johdatukseen ja TV2:n teemailtoihin. He odottavat merkkiä. Kun se vihdoin tulee, he eivät pääse yksimielisyyteen siitä, onko se heille vai Sotkamon Jymylle.

Ruåtsalaisen kansanpuolueen ungdomar sanovat selvällä suomen kielellä: ”Ihan samma.”

Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Ruoka opestussuunnitelmaan – osa 2

R

avitsevan ja luonnollisen ruoan opetus olisi hyvä sisällyttää opetussuunnitelmaan ensimmäisestä vuodesta alkaen, jatkuen aina korkeakouluun asti. Joidenkin mielestä se siellä opetussuunnitemassa onkin, mutta näkyykö se käytännössä. Kouluissa opetetaan laskemaan ja lukemaan. Miksi kouluissa ei opetella ruokailemaan/ syömään terveellisesti? Ihan sillä lailla, oikeasti. Ruokakulttuurin opiskelu olisi ensisijaisen tärkeää. Lukeminen ja laskeminen ovat hyödyllisiä taitoja, mutta niin on myös oikein syöminen. Lukemalla ja laskemalla ei sairauksia voida ennaltaehkäistä, mutta oikein ruokailemalla voidaan. Ravitsevan ruoan opettamisen tieltä voitaisiin poistaa vähemmän tärkeitä aineita. Ruoka on ihmisen fysiologian ja henkisen kasvun kannalta se tärkein asia. Funktiot, tulevaisuuden pohdiskelu ja kielillä puhuminen tulevat sitten ravitsevan ruokailun jälkeisellä oppitunnilla. Ravitsevan ja puhtaan luonnollisen ruoan syöjä elää todennäköisesti terveenä pitkään ja voi myös opiskella vanhuksena vaikka Ikääntyvien yliopistossa. Virikkeitä riittää ja virkeänä elää, kunhan muistaa syödä oikein. Koulun ruokaloista pitää tehdä koululaisten ravintoloita. Kaikesta askeettisuudesta ja laitosmaisuudesta pitää päästä eroon ja rakentaa koululaisten ravintolamiljöö samalla innolla kuin ravintolat sen tekevät.

Ruokailua ei pidä juosta vartissa läpi, sen

18

pitää olla päivän kohokohta ja kestää oppitunnin verran joka päivä. Oikein ruokailemalla saa avaimet tulevaisuuteen.

Ne avaimet pitää valaa ensin sinne tärkeimpään instituutioon, perusopetukseen. Sen jälkeen lasten vanhemmat voivat huokaista ensimmäisen kerran.

Toinen huokaus kuuluu lapsen siirryttyä jatkokoulutukseen, missä myös on ruokaopetusta. Ja kyllä sillä kodin lämpöisellä liedelläkin on oma merkityksensä.

Jos ruoka olisi osana opetussuunnitelmaa, niin tässä kohtaa ravitsemukseen perehtynyt opettaja kertoisi, mitä kyseinen ateria sisältää ja miten ruoan ravintoaineet vaikuttavat ruokailijan elimistössä. Tällä tavoin voitaisiin menetellä joka päivä ruokailun yhteydessä.

Uusissa kouluruokailusuosituksissa lukee, että kouluruokailuun on varattava vähintään 30 minuuttia ja ruokailun jälkeen vielä suositellaan 10 - 15 minuutin ulkoiluhetkeä. Onko näin? Erityisen tärkeää on myös huolehtia siitä, että kouluruoassa energiaravintoaineiden osuus ja rasvan laatu ovat suositusten mukaiset. Suosituksissa ei puhuta luonnollisista rasvoista, eikä siitä mikä on terveyden kannalta riittävä määrä laadukasta hiilihydraattia ja proteiinia. Ovatko terveysviranomaiset unohtaneet kaikki muut tärkeät ravintoaineet? Eli vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet, jotka kaikki ovat elämisen kannalta tärkeitä ravintoaineita sekä tärkeitä myös ihmisen hyvinvoin-

nin kannalta. Onko niitä joskus kouluruoasta mitattu? Toisaalta osalle lapsista ja nuorista esimerkiksi perunoiden kuoriminen on nykyisin vieras asia. 87 % oppilaista hankkii itselleen puuttuvat potut ja vihannekset sitten pikaruokaravintolasta ja värikkäät vihannekset kaupan karkkihyllyltä, vai?

Vaikka kouluruokailujärjestelmämme on maailman huippuluokkaa, vain 13 % oppilaista nauttii päivittäin kaikki osat tarjotusta ateriasta. Onko ruoka, josta syödään vain 13 % lapselle riittävä, kun ei edes 100 % takaa tarpeeksi ravintoa kasvavalle nuorelle. Kunnat voisivat huolehtia lapsistamme ja tulevista tulevaisuuden veronmaksajista enemmän. Lapset voisivat sitten kotonakin kertoa miten ravitsevaa ruokaa tänään koulussa syötiin. Esimerkkejä ruokaopetuksen sisällöksi: sairauksia ehkäisevä ruokavalio, tärkeät ravintoaineet, ravitsevat ruokakulttuurit, luonnollinen ruoka, eettisyys, ekologia ja liikuntapäivä eli marjojen ja sienten poimintaa sekä maataloustöitä.

Koululaiset voisivat vaatia opetussuunnitelmaan ravitsevan ruoan, mikäli he haluavat voida

hyvin. Uudistus ei lähde väsyneistä kaavoihin jämähtäneistä vanhuksista, vaan uteliaista nuorista opiskelijoista.

Ruokakulttuuri opetussuunnitelmaan! Hopi hopi!

Jari Rossi Keittiömestari

6 6 · 20 13

| Ä ks

LAUANTAINA 21.9.

Suolahtisali Su 06.10. klo 15

Viihdekonsertti, Erik Brander harmonikka ja Joonas Hirvelä viulu.

Liput 12/10/6 € To 10.10. klo 19 Syksyn tullessa -harmonikkakonsertti, mm. Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund. Liput 13/8 € Pe 11.10. klo 18 Stand up -tapahtuma Pelkkää läppää. Liput 2 € Pe 18.10. klo 19 Johanna ja Mikko Iivanainen duo, laulu ja kitara. Liput 20 € To 24.10. klo 19 Jani & Jetsetters. Liput 15 € La 26.10. klo 17 Kosken Laulun ja Secapellan yhteiskonsertti Su 27.10. klo 16 Eero Lahden mestaripelimanniksi nimittämisen juhlakonsertti. Vapaa pääsy.

To 31.10. klo 19 Viihdekonsertti Lotta & Luutnantin sydän, Tommi Soidinmäki, Terhi Matikainen ja Raimo Salo. Liput 22/25 € Ke 06.11. klo 19 Nikolai Grohovski: Romanssi-ilta, venäläisiä ja mustalaisia romansseja.

Liput 15 € To 07.11. klo 19 Pianisti Olga Kolarin levynjulkaisukonsertti.

Pianomusiikkia, runoja, luonnonkuvia. Liput 10/8 € Ma 18.11. klo 19 Lauluyhtye Simnot (Tšerkassy, Ukraina), Maailman joulu. Liput 15 € La 23.11. klo 15 ja 17 Musiikkiopiston suurorkesterin konsertit, vapaa pääsy Ke 27.11. klo 19 Sinut tulen aina muistamaan, Kari Tapion muistokonsertti. Liput 35/30 € Su 01.12. klo 16 Leif Lindeman ja Hyvän Tähden Orkesteri, joulukonsertti. Liput 15 € Ke 04.12. klo 18 Musiikkiopiston joulujuhla, vapaa pääsy

Painotalo 1. - 2.10. klo 15-20 La 12.10. klo 9-13 La 19.10. klo 18.30 Ti 29.10. klo 13 7.- 8.12.

Matelijanäyttely Tropiikki Lasten tavaroiden rompetori Vinnhits–CaroLai, Carolan ja Laila Kinnusen lauluja. Liput 15 € Kaikille avoimet iltapäivätanssit. Liput 6 € (sis. kahvit) Koskelan Tanssin Joulunäytös & Omat Tanssit –katselmus

Kaupungintalo Su 3.11. klo 16 Su 8.12. klo 16

Koskelan Viihdelaulajat, Karjalan kunnailla Tuula ja Kari Dahlblom (kantele, viulu), Tulkoon joulu.

Liput 8 €, alle 12 v. ilmaiseksi

Taidemuseo 17.9. - 10.11.

Liput 5e PERJANTAINA 4.10.

KITARA, TAIVAS & TYTOT Liput 5e

AVOINNA 09-02, AINA

WWW.PUBMARKUS.FI

Taidemaalari Päivi Reiman - Keitele, maalauksia.

Avoinna ti-to klo 12-15, su 12-16. Pääsymaksu 3/2 € Juuri & Juuri duo, Emilia Lajunen ja Eero Grundström

Pe 27.9. klo 17

Hoikkassali Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16, vapaa pääsy 14.10. - 01.11.

07.11. - 28.11.

03.12. -19.12.

Anja Kokko - Vuosien varrelta, käsitöitä Äänekosken Taiteilijaseura - 38. vuosinäyttely Tuila Vuorinen ja Sirpa Kemppainen - Väriä ja verkkoa, maalauksia ja veistoksia

Lisätiedot: www.aanekoski.fi, puh. 020 632 3256 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Seuraava ÄKS 2.10.2013

ERITYISRYHMIEN INVESTOINTIAVUSTUKSET JA SAMAN HANKKEEN KORKOTUKILAINAT VUODELLE 2014 Äänekosken kaupunki ilmoittaa valtion vuoden 2014 määrärahoista haettavaksi erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävät avustukset ja saman hankkeen korkotukilainat; hakuaika päättyy 21.10.2013.

- Erityisryhmien investointiavustus - Uustuotantoa koskeva korkotukilaina - Perusparannusta koskeva korkotukilaina - Hankintaa koskeva korkotukilaina

Myyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi

puh. 040 841 2945

ARAn verkkosivuilta www.ara.fi löytyvät ajantasaiset hakuohjeet ja lomakkeet sekä muut haun kannalta tärkeät tiedot.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeita on saatavana myös Äänekosken kaupungilta.

Lisätiedot, hakulomakkeet ja hakemusten jättö: Äänekosken kaupunki, teknisen ja ympäristötoimialan hallinto, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski, rakennuttaja Jarmo Latvala, puh 020 632 3340.

Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi

Hakemukset on palautettava kaupungille viimeistään 21.10.2014.

9-14

Äänekoski 16.9.2013 Tekninen lautakunta

Fiksut tarjoukset puhuttavat!

Huawei E5776 + Aito 4G Max

Säästä jopa

360€

19

Lumia 920 kertamaksulla

299€

Säästä jopa

145 €

90 €/kk

24 kk sopimus

+ Fiksu Plus Netti 24 kk sopimus

Fiksu Plus Netti • Puhetta 600 min/kk • Viestejä 250 kpl/kk • Netti maks. 21 Mbit/s

24

Aito 4G Max

90

• Rajaton tiedonsiirto • Netti maks. 150 Mbit/s

€/kk

Sopimuskauden kokonaishinta 447,60 €

Sopimuskauden kokonaishinta 896,60 €

Uusiin Sonera Sopiva -liittymiin tai numeronsiirtoihin Nokia Lumia 920 kertamaksulla 299 € (norm. 444 €) sekä Sonera Sopiva Fiksu Plus Netti -paketti 24,90 €/kk koko 24 kk sopimuskauden ajan. Sopimuskauden kokonaishinta 896,60 € (norm. 1041,60 €). Säästösi 145 €. Fiksu Plus Netti -paketti sisältää 600 minuuttia norm.hintaisia puheluita, 250 kpl norm.hintaisia viestejä ja netin käyttöä maks. 21 Mbit/s nopeudella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Voit käyttää paketteja myös puheluihin ja viesteihin em. maiden välillä. Paketin ylimenevät puhelut 0,099 € / alkava minuutti ja viestit 0,099 €/viesti. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palvelu- ja yritysnumeroihin.

Saapuvan liikenteen maksiminopeus Fiksu Plus Netti -paketilla Soneran 4G LTE-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 10–21 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s) ja 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli 20–120 kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Saapuvan liikenteen maksiminopeus käytettävissä 10 Gt/kk käyttömäärään saakka, jonka jälkeen asiakas voi jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin ja jatkaa netin käyttöä paketin täydellä nopeudella. Sonera Kaupassa, Sonera-kauppiaalla tai Myyntipalvelunumerossa tehdystä liittymän vaihdosta tai uuden liittymän avauksesta peritään hinnaston mukainen maksu 3,90 €/liittymä. Ks. suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus Huawei E5776 (norm. 5 €/kk), Liikkuva netti -liittymä (norm. 0 €/kk) ja Aito 4G Max -palvelu (norm. 29,90 €/kk) yhteishintaan 19,90 €/kk koko 24 kk ajaksi. Sopimuskauden (24 kk) kokonaishinta 477,60 € (norm. 837,60 €), sopimuskauden etu asiakkaalle 360 €. Aito 4G Max -palvelu sisältää rajattomasti tiedonsiirtoa kotimaassa laskutuskauden aikana. Saapuvan liikenteen maksiminopeus LTE-verkossa 150 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 10–80 Mbit/s), lähtevän liikenteen maksiminopeus 5 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 1–5Mbit/s). Saapuvan liikenteen maksiminopeus Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 0,4–20 Mbit/s), lähtevän liikenteen maksiminopeus 5 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 0,1–4 Mbit/s).

Saapuvan liikenteen maksiminopeus 3G-verkossa 21 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s), lähtevän liikenteen maksiminopeus 5 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 0,1–4 Mbit/s). Saapuvan liikenteen maksiminopeus 2G-verkossa 256 kbit/s (yleinen vaihteluväli 20–120 kbit/s), lähtevän liikenteen maksiminopeus 118 kbit/s (yleinen vaihteluväli 10–50 kbit/s) Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Katso suuntaa antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus.

Varaudu tuleVaan rapakauteen ja anna kuralle kyytiä:

kunnon pesukoneet los

utu Pes

n

ja e

kka

luo

ia erg

A

AWE7520 Pesukone

EWP1674TDW Pesukone

- Kapasiteetti 5,5 kg - Linkous 1000 kierr./min.

- Pesutulos A

- Pesutulos A - Energialuokka A++ - Energian kulutus 1,07 kWh - Energian vuosikulutus 193 kWh - Linkous A - Linkous 1600 kierr./min.

- Kapasiteetti 7 kg

399€

Täyttömäärä 7 kg EDC47100W kuivausrumpu - kondensoiva - LED-merkkivalot - Automaattiohjelmat - Täyttömäärä 7 kg - C-energialuokka

499€

Asiantuntijat Äänekoskella

Miina Niskanen

Juha Lehtonen

Janne Kuukkanen

ZWYB180 Pesukone - täyttömäärä 5 kg - pikapesu - 2 vuoden takuu

499€ 299€

t ävä t n meimet! n e t v Hir pakas

SÄÄSTÄ 100 €

Anne Vesamäki

89cm 40cm 60cm KORKEUS

LEVEYS

SYVYYS

Erittäin tilava yli 450 litrainen säiliöpakastin A+ -energialuokalla.

Pakastusteho jopa 21 kg/päivä, ja erittäin hiljainen käyntiääni vain 42 dB. Neljä pakastuskoria.

Kotipalvelu

Erkki Manninen

A

ENERGIALUOKKA

WHM4611 säiliöpakastin

699€

Kalevi Plattonen

! kuu a t n

e

uod

2v

Asiantuntijat Suolahdessa

Mikko Voutilainen

A K S NI

A++

l

gia

r Ene

ka uok

A! T L SE

Sami Pasanen

Arttu Puttonen

599€ Meiltä myös käytettyjä kylmälaitteita ja pesukoneita!

Valokuvat meiltä ja Äänekoskelta myös passikuvat!

Kauppakatu 6, Äänekoski, 0207 189 803 • 9–18 ja la 9–14 • Asemakatu 11, Suolahti, 0207 189 807 • 9–17 ja 9–13 • www.niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi