Äänekosken kaupunkisanomat NRo 69 · 30.10.2013
Likea 20 vuotta s. 3
Isänpäivää! s. 6
Ramin kortit s. 10-11
Omaishoitajan arkea s. 19
Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 13.11.2013
Hei yrittäjä!
ON ÄÄNEKOSKEN JOHTAVA VERKKOMEDIA
Valitse paras väline joulumarkkinointiin
· Nopea, ajantasainen ja ilmainen uutispalvelu
Äksän jouluiset teemalehdet ilmest��ät
Jaa u u
· Kommentointi ja keskustelu Facebook-, Twitter- tai sähköposti tunnuksilla
et sosiaal s i t
ssa medi ise
Ker�o lahjaideasi edullisesti seudun jokaiseen kotiin!
· Äänekoskihenkisiä bloggaajia täältä ja muualta
sa. as
27.11. Joulunavaus 11.12. Joulun lahjat 18.12. Viimehetken lahjavihjeet ja jouluter�ehdykset
· Kaikki lehdet näköisversiona, helposti luettavissa verkossa · Aidosti yksityinen, aidosti paikallinen i uutisesta es
eille ja mu m
mielipi te ro r e
Laittamalla jouluter�ehdyksesi ÄKSään t�otat samalla jouluiloa seut�mme vähävaraisille lapsiperheille.
e. ill
K
Syyskuussa tavoitimme keskimäärin 6 011 kävijää päivässä. Sivujamme klikattiin yhteensä lähes 180 337 kertaa. Tekniset tarjoaa siivouspäivän apulaiset joihin olet
TAKUULLA TYYTYVÄINEN Sii
Kaikille
s t i h in ta !
Ultra-imureille
60 päivän tyytyväisyystakuu
199,-
60
uutuusmallisto
PÄIVÄN
TYYTYVÄISYYSTAKUU
Pölynimuri UltraOne De luxe
60 PÄIVÄN
TYYTYVÄISYYSTAKUU
Pölynimuri UltraPerformer UPGREEN
Erinomainen puhdistustulos ilman pölypussia. Kompakti koko, elektroninen tehonsäätö liukukytkimellä. Pestävä Hygieniasuodatin 12.
60 PÄIVÄN
TYYTYVÄISYYSTAKUU
ta S i i s t i h in
Huippumallimme vaativalle imuroijalle. Valitse AeroPro™ -kaukosäädinkahvasta AUTO-tila, ja imuri säätää tehon automaattisesti imuroitavan pinnan mukaan. LED-näyttö kertoo selkeillä numeroilla valitun tehotason ja elektroninen merkkivalo ilmoittaa pölypussin täyttymisestä sekä suodattimen puhdistustarpeesta. Mukana tulevat AeroPro™ Extreme- ja AeroPro™ Parketti -suulakkeet.
ta ! S i i s t i h in
!
349,-
199,-
Pölynimuri UltraSilencer USORIGINDB
www.tekniset.fi
Kysy lisää myymälästämme.
349,-
60 PÄIVÄN
TYYTYVÄISYYSTAKUU
ta !
Uutuus!
60
TYYTYVÄISYYSTAKUU
TYYTYVÄISYYSTAKUU
PÄIVÄN
PÄIVÄN
ta S i i s t i h in
!
299,Uutuus!
Uutuus!
Pölynimuri
ta !
399,-
60
UltraOne UOALLFLOOR Kaikkien aikojen hiljaisin imuri. Ääniteho on vain Kaikille lattiapinnoille huipputason puhdistuskyky 65 dB. Pestävä Hygieniasuodatin 12 sekä tiivis uudella AeroPro -suulakkeella. Mukana myös ja äänieristetty rakenne. Hyvä kantokahva ja 3in1 erillinen parkettisuulake. HEPA 13 -suodatus, piensuulake helpottavat työskentelyä. elektroninen tehonsäätö ja näyttö, AeroPro Ergo Siivousulottuvuus 12 metriä. kädensija. Kampanja-aika 30.1.2014 asti Tarjoukset voimassa niin kauan kuin varatut erät riittävät kuitenkin enintään Meillä 30.11.2013 saakka voit maksaa (ellei toisin mainita). tuohElla. 1/asiakas. 2 lisää tarjouksia osoitteessa
S i i s t i h in
S i i s t i h in
Pölynimuri UltraCaptic UCALLFLOOR
Pölypussiton imuri jonka pölysäiliö on todella kätevä ja vaivaton tyhjentää. Myös käyntiääni on miellyttävä. Laakeroidut, kumipintaiset pyörät kulkevat vaivattomasti. Suulakkeille on taukoja säilytyspidike. Erittäin puhdas poistoilma HEPA 13 -allergiasuodattimella. Elektroninen tehonsäätö. Mukana AeroPro lattia-/mattosuulake ja parkettisuulake. Jatkuva voimakas imuteho 300 W. ”Tiivistä & Tyhjennä” -toiminnolla pölysäiliöön kertyneen pölyn ja roskan voi pakata tiiviiksi paketiksi ja tyhjentää sen jälkeen vaivattomasti ja ennen kaikkea siististi roskaastiaan.
Pölynimuri UltraOne UOGREEN
A-energialuokan imuri, silti erinomainen puhdistuskyky. Imutehon valinta selkeällä vääntimellä. HEPA 13 -suodatus, kätevä 3in1piensuulake, uusi AeroPro Extreme suulake. Erittäin pieni sähkönkulutus.
KELLA
Suolahti Keiteleentie 9
Puh. 014-542
Ark.
307 | Ä ks
6 9 · 20 13
9–17, la 9–13
69/2013
Seuraava ÄKS ilmestyy 13.11.2013
”Ensimmäinen ajatus oli, että tässä taisi olla radioaktiivista juttua.”
12
Hannu Rikkonen
20
ÄKS Kummitusjahdissa
Toimittajalta Marjo Steffansson
X69
Kuntosalilla 20 vuotta Kaksikymmentä vuotta sitten nuori Risto Lahtinen osti kuntosalin ja kasvoi yrittäjäksi kantapään kautta. 80-luvulla Suomeen alkoi levitä suuria kuntosaliketjuja. Hieman yli täysi-ikäinen Risto Lahtinen oli juuri saanut rakennusmiehen paperit käteensä ammattikoulusta, kun yksi ketju etsi kuntosaliyrittäjää Suolahdesta. Risto kuunteli ystävänsä kanssa esittelijöiden pitkät vakuuttelut. – Meille tarjottiin laskennallisesti kannattavaa pakettia, mutta näin jälkiviisaana voin sanoa, että onneksi me ei lähdetty mukaan. Ei se koskaan olisi menestynyt, Risto Lahtinen huokaa työpöytänsä takana. Jälkiviisaus on sallittua, sillä viimeiset kaksikymmentä vuotta mies on toiminut kuntosaliyrittäjänä kotikunnassaan ja rakentanut nykyisen Likean kokonaisuuden kirjaimellisesti tyhjästä. – Nykyiseen tilaan rakensimme kaiken muun paitsi ulkoseinät itse tyhjästä. Viiden kuukauden aikana meillä oli tasan yksi vapaapäivä jouluna. Kustannusarviot ylittyivät ja ensimmäinen pankkikin lopetti rahoittamisen. Oli se sellainen koirakoulu, Risto muistelee yhdessä avopuolisonsa Anna Mari Minkkisen kanssa vuotta 2007. Paljon on ehtinyt vuosien varrella sattunut ja monet asiat on opittu kantapään kautta. Kovalla työllä ja uskolla omaan tekemiseen on eteenpäin päässy. – Yrittäjän paineensietokyvyn on oltava kovalla tasolla eikä periksi saa antaa. No, ja luova pitäisi olla, mutta kun sitähän minä en ole, Risto purskahtaa äKs
| 69
· 2 0 13
nauruun. Tänä päivänä yrittäjyydestä on helppo puhua. Mutta kun 25-vuotias nuorimies osti nykyisen Ale-Makasiinin alakerrassa sijainneen kuntosalin vuonna 1993, pohjalla oli vain raksamiehen paperit, urheilutausta ja muutama vuosi salin penkillä treenaaminen. – Aika pian tajusin, että menot juoksevat jatkuvasti. Jotenkin sitä rahaa pitää vain kerätä ihmisiltä. Onneksi kuntosalilla oli jo kävijäkunta ja toimiva kulttuuri, asiakkaat olivat siistejä ja yleiskäyttäytyminen muutenkin oikein hyvää. Muutaman vuoden jälkeen eteen tuli muutto Suolahden uimahallin yhteyteen ja kaksitoista vuotta kului maan alla. Sittemmin Risto kävi yrittäjäkurssia ja opiskeli työn ohessa hierojaksi. – Siinä tuli varmasti kovin oppi ihmisen anatomian puolelta. Se syvensi entisestään ymmärrystä treenamiseen, Risto kertoo. Mies kertoo, että Äänekosken kokoisessa kaupungissa kuntosaleilla ei riitä kävijöitä profiloitumiseen ja pääasiakaskunta on aikuisväestöä. Likeasta on kehitetty koko kansan kuntosali. – Tulevaisuudessa aiomme suuntautua entistä enemmän terveysliikunnan puolelle. Opiskelen nyt nimittäin kolmatta vuotta kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi.Lähtökohta on, että hmistä hoidetaan aina kokonaisuutena. Ensin selvitetään vaivan synnyttäjä ja analysoidaan sen vaikutukset, minkä jälkeen tukirakenteet
saatetaan paikoilleen pehmeästi käsitellen ja liikeratoja hyväksi käyttäen, Risto selventää oppimaansa. Hermoista puheen ollen, kuinka perhe-elämän saa sovitettua yhteen iltapainotteisen yrittäjyyden kanssa? – Huonosti ja hyvin. Mutta onneksi isovanhemmat auttavat lasten hoidossa, ei tämä muuten onnistuisi. Likea on todellinen perheyritys, kun tätä Anskun kanssa yhdessä tehdään. Kuntosalillahan me tavattiinkin, missäs muualla, 10- ja 7-vuotiaiden lasten isä Risto toteaa virnistellen. Pariskunta vakuuttaa, että yhteiselämä kotona ja töissä on sujunut hyvin ja sopu pysynyt talossa. Omasta kunnosta huolehtiminen sen sijaan jää toisinaan sivuseikaksi yrittäjän hektisessä arjessa. – Kyllähän sen huomaa, jos vanhoista kuvista katsoo, mitä yrittäjyys on keholle tehnyt, Risto vitsailee. Ainakaan töiden riittävyydestä ei Risto Lahtisen ja Anna Mari Minkkisen tarvitse miettiä, sillä ihmisten terveystietoisuuden lisääntyessä kuntosaleilta vaaditaan jatkuvasti enemmän. Terveyden ylläpitämiseen Ristolla on yksinkertainen kaava: lihaskunto, puhdas ruoka ja kohtuullisuus. – Erityisen suuri kiitos asiakkaille näistä vuosista, heidän vuoksi tässä ollaan, kasikko kiittelee lopuksi. Taija Kolehmainen
Yritysmaailmassa yrittäjävetoiset yritykset tuntuvat menestyvän parhaiten. Mitä jos kaupunki olisi yritys? Kaupungin johto olisi vastuussa oman panoksensa lisäksi omilla rahoillaan ja omaisuudellaan yrityksen menestyksestä. Toimitusjohtajaan luodaan katseet jos yritys junnaa paikallaan tai käppyrät laskevat. Korkeimmat virkamiehet tekisivät töitä yrityksessä osakeyhtiöpohjalta ja työntekijät toiminimillään. Jos kaupunki olisi yritys sen hallituksessa istuisi henkilöitä, joilla on rautainen kokemus taloudesta ja johtamisesta. Ja vastuu olisi kova, niin kova, että jos yritys menee kiville, niin on vastuussa siitäkin. Ja jos hyvin menee niin euroja paukkuu osinkojen muodossa! Se pistäisi yrittämään. No hei, se oli vaan villi heitto! Kaupunkimme yrittäjille on nostettava hattua jokaiselle yhdessä ja erikseen. Jokainen yrittäjä on tärkeä! Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen muistutti lauantaina yrittäjäjuhlassa pitämässään juhlapuheessaan, että yrittäjien on saatava arvostusta. Sitä tulee sen jälkeen kun asenteita on ymmärretty muuttaa. Koponen kertoi tarinan kolmesta äidistä, jotka olivat onnessaan jälkikasvunsa menestyksestä. Kuinka yhden tytär oli juuri saanut teologin paperit ulos yliopistosta ja kuinka toisen poikaa oli tärpännyt viralla hänen valmistuttuaan opettajaksi. Yksi kolmesta oli hiljaa. Hänen poikansa ajaa vanhalla hiacella ympäri kyliä peräkontti täynnä työkaluja ja putket kattotelineellä keikkuen. Poika valmistui LVI-asentajaksi ammattikoulusta ja perusti oman yrityksen. Äiti on ylpeä pojastaan, joka työllistää itsensä lisäksi kolme henkilöä. Suutaan hän ei saa kuitenkaan auki suitsuttaakseen pojan menestyksestä näille kahdelle äidille, joiden lapsilla on akateeminen koulutus. Äänekoskesta täytyy saada yrittäjävetoinen kaupunki. Ehkä pitäisi muuttaa myös nimi: mitä jos yrittäjistä tehtäisi onnistujia?
Vakio pals tat: Ka l ent er i
8-9
Äk s ymi es
22
R uok a s a a r na a j a
22
3
Pikakelaus
Avaus
LEIF LINDEMANIN JA HYVÄN TÄHDEN ORKESTERIN joulukonsertti myytiin loppuun jo kuukautta ennen tapahtumaa. Kovan kysynnän vuoksi Suolahtisalissa järjestää toinen esitys samana iltana. Konsertti on sunnuntaina 1.12. kello 16 ja toinen konsertti kello 19. ÄÄNEKOSKEN VÄKILUKU on laskenut huimasti. Syyskuun lopussa koskelta löytyi enää vain 20 077 asukasta. Kuluneen vuoden aikana kaupungin väkiluku on pienentynyt 188 henkilöllä. SEURAKUNTA sai Rebekka Nikulasta uuden kanttorin. Hänet siunattiin tehtäväänsä sunnuntaina 20. lokakuuta. SIMO TERÄVÄ sai SM-hopeamitalin Liedossa pidetystä cyclocrossin SM-kilpailusta. 15-vuotias äänekoskelainen pyöräilijälupaus ajoi kolme kilometriä pitkän radan, joka sisälsi vaikeaa polkua, nurmiosuuksia sekä hieman asfalttia. MYÖS HISKILTÄ on löydetty mittavat kosteusvauriot. Lukion korjaustarve on 60 prosenttia ja korjausmenot ovat 13,5 miljoona euroa. Hiskin lisäksi remonttia vaatii myös Asemakadun koulu (11 miljoonaa euroa), Koivistolla suunnitellaan uuden koulun rakennuttamista yhdessä Uuraisten kanssa (noin 3 miljoonaa euroa) sekä tällä hetkellä peltihallissa toimiva Mämmen koulu (4,5 miljoonaa euroa). Lisäksi myös Koulunmäellä ja Keskuskoulussa aloitetaan yhtä tarkka rakennetutkimus kuin Hiskillä. HELSINGIN SANOMAT arvioi Äänekosken palvelutason Suomen viidenneksi huonoimmaksi. Kuudesta tekijästä yksi oli positiivinen: Äänekoskella keskimääräistä useampi tokaluokkalainen on aamu- tai iltapäiväkerhossa.
Tuulia Tikkinen ”Lopettakaa yrittäminen”, pyysi kuusivuotias Yrittäjyyttä on monenlaista. Jokainen on jossain elämän vaiheessa yritteliäs. Meissä kaikissa yrittäjissä on joku yhteinen Ö-geeni tai sitten meiltä kaikilta puuttuu joku geeni. Vaikka palkkatyössä olokin on tänä päivänä hyvin vaativaa, ei sitä voi verrata yrittäjyyteen. Yrittäjä on aina töissä, vaikka olisi missä. Asiat kulkevat mukana ja aivot raksuttavat. Yrittäminen on elämäntapa ja se vaatii paljon myös perheeltä, on sitten kyseessä perheyritys tai yhden hengen yritys. Perheen on joustettava ja ymmärrettävä ainaista työtä ja painetta, jonka yrittäminen tuo mukanaan. Vaikkakin on vapautta, on vastuuta. Lapsen suusta kuuluu totuus… Meilläkin lapset ovat tokaisseet vanhemmille, josko voisitte mennä oikeisiin töihin ja lopettaa tuon yrittämisen. Tämä kuului 6-vuotiaan suusta auton takapenkiltä, kun oltuamme yhden yön talvilomalla Lapissa auton nokka suunnattiin kohti Äänekoskea, koska yrittäminen vaati sitä. Sinne jäi maksettu vuokramökki ja vapaus nauttia lomasta perheen kanssa. Ääneseudulla on paljon yrityksiä laidasta laitaan. Ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan, jos ei halua… Suuri osa kuitenkin haluaa. Tästä asiasta muistutetaan silloin tällöin. Meistä jokainen voi katsoa peiliin ja miettiä olisiko viimeisimmän hankinnan voinut hankkia omalta kylältä. Jäisi kaikki verorahat omalle paikkakunnalle. Niillä verorahoilla voisi saada vaikka uuden päiväkodin tai koulun paikkakunnalle. Yrittäjyyttä ei kannata kadehtia. Yrittäjällä ei ole palkallisia lomia, ei lomaltapaluurahoja, lasten sairastuessa ei ole palkallisia vapaita hoitaa lasta kotona jne. Mutta heillä on omanlainen vapaus ja toisten yrittäjien tuki sekä ymmärrys. Olen mieheni kanssa siitä onnellisessa asemassa, että molemmilta löytyy paljon joustamista ja tukea toiselle yrittämisen karikoissa. Olemme molemmat kasvaneet tavalla tai toisella vanhempien yrittäjyyttä seuraten. Meidänkin lapset nyt seuraavat yrittäjyyttämme ja toivottavasti oppivat joustamaan ja venymään sekä yrittämään aina vaan kovemmin ja näkemään kuinka joskus kova työ tuo odotettua tulosta. Meillä on myös joustava ja osaava henkilökunta, jota ilman tässä mittasuhteessa yrittäminen olisi vaikeaa. Synkistä talousnäkymistä huolimatta pyrimme jatkossakin yrittämään enemmän ja nousujohteisesti, jotta voisimme työllistää omalta paikkakunnalta ahkeria työntekijöitä.
0 X n ollas ta kymppiin
Tuulia Tikkinen Kirjoittaja toimii yrittäjänä Keski-Suomen Lattiapinnoitteessa yhdessä miehensä Harri Tikkisen kanssa.
Miltä näyttävät tehtaiden tilauskannat tällä hetkellä? Valtakunnan mediassa heitellään toiveita talouden elpymisestä, mutta mikä on tehtaiden tilanne tällä hetkellä. ÄKS soitti Äänekoskella sijaitseviin tehtaisiin. Arvio asteikolla 0-10. Mikko Lehikoinen
Valmet Valtran markkinointijohtaja
Lauri Kivirinne
Äänekosken Valion tehtaanjohtaja
Tilanne on haastava, olemme sopeuttaneet tuotantoa parhaan mukaan sen mukaan. Viime kuukausi on paikannut heikkoa alkusyksyä. Tuleva vuosi 2014 on odotuksen sävyttämä, mutta tilastoissa tämä ei vielä näy. Nyt vaaditaan näyttöä kehityksestä ja ensi vuoteen lähdetään realistisin odotuksin; Euroopan markkinoiden ei odoteta kasvavan ensi vuonna.
Tilauskannat ovat Aura-juuston osalta ihan ok, ja näkymät vaikuttavat hyvin tasaisilta kotimarkkinoiden osalta. Taloustilanne on näkynyt yllättävän vähän Auran menekissä. Tällä hetkellä ollaan noin kolme, neljä prosenttia edellisvuotta jäljessä, mutta tästä sesongista toivotaan hyvää myyntiä. Seuraavien viikkojen aikana valmistetaan 20 prosenttia vuoden tuotannosta.
6
8
4
Pasi Harju
Samuli Vanhala
Kelcolla näyttää siltä, että teknisen CMC:n puolella tilauskanta ei ole niin hyvä, kun käytössä on 50 prosenttia kapasiteetista. Puhtaan CMC:n osalta kapasiteettin on melkolailla täysin käytössä. Tavoitteena olisi saada tekninen CMC vetämään mun muassa linjan tehostamisella ja kustannuspuolen karsimisella. Kristallipalloahan meillä ei ole, mutta olemme positiivisia.
Tilauskanta on ihan kohtuullisen hyvä. Tietenkin jänne ja tilaus on lyhyt ja tehtaiden välillä on hieman eroa. Äänekosken tehtaalla on hyvä työtilanne, mutta myynnissä on paljon töitä. Olemme kasvaneet tänä vuonna hyvin viime vuoteen verrattuna ja ensi vuosikin näyttää lupaavalta. Saimme Kuusakosken tehtaalle nimittäin ison sopimuksen.
Äänekosken CP Kelcon tehtaanjohtaja
7,5
Earthpacin toimitusjohtaja
7 6 9 · 20 13
| Ä ks
Gallup Vietätkö halloweenia? Halloween on tulossa, ja tällä kertaa ÄKSän gallupissa kyseltiin Äänekoskelaisten halloweeninviettotapoja. Miten on sitten suomalaisille tutumman pyhäinpäivän laita?
Yrittäjät yhtä köyttä -yhdistykseksi Äänekosken Yrittäjät valitsi syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan. Hannu Rikkonen oli hallituksen yksimielinen valinta, eikä jäsenistöllä ollut mitään nokan koputtamista asian suhteen. Rikkonen on pitkänlinjan yrittäjä, nähnyt aallon pohjat ja harjat ja on lisäksi kokenut järjestövaikuttaja. Hän aloitti yrittäjäyhdistyksessä toimimisen Porvoossa vuonna 1984 ollen neljä kautta Porvoon yrittäjäyhdistyksen hallituksessa. Suolahteen muuttaessaan vuonna 1987 hän toimi heti 1988 Suolahden yrittäjien hallituksessa aktiivisesti aina vuoteen 2002 saakka, ollen kolme kautta puheenjohtajanakin. Mutta miten nyt, onko uusia tuulia luvassa comebackin myötä? – Tulevalle vuodelle lähdetään aktiivisesti rekrytoimaan yrittäjiä mukaan toimintaan. Meitä on nyt hiukan alle 250 yrittäjää järjestössämme mukana ja yrityksiä Äänekoskelta löytyy noin 600. Siitä lähdetään liikkeelle, että järjestöön kerätään lisää voimaa. Kun me keksitään konsti, millä saadaan yritykset mukaan ja ymmärtämään kuinka tärkeää tämä toiminta on niin homma on selvä. Saadaan joukkovoima Äänekoskelle ja samalla tästä tulee yrittäjävetoinen kaupunki. Se on hyvä visio. Rikkonen nimeää tämän päätavoitteeksi, ja toivoo saavansa visioonsa hallituksen tuen, sillä hal-
lituksella on luvassa töitä. Rikkonen ei raota tarkemmin suunnitelmiaan, mutta kertoo sen, että jo tulevana keväänä tai viimeistään syksyllä on suunnitelma täydessä vauhdissa. – Esittelen ideani ensimmäisessä hallituksen kokouksessa heti tammikuussa. Raakiletta me ei lähdetä toteuttamaan, ja tämä tarvitsee toteutuakseen hyvän strategian. Idea ei ole tuore. Se on muhiutunut ja jalostunut Rikkosen päässä jo parinkymmenen vuoden ajan. – Ajatus jäi kesken siinä vaiheessa kun laitoimme Suolahden ja Äänekosken yrittäjäjärjestöt yhteen. Tuli suuri taantuma ja asiat meni eri suuntiin kuin oli ajateltu. Meitä oli mukana tuolloin asiaa pohtimassa Äänekosken yrittäjien puheenjohtaja Alpo Eskola joukkoineen ja meillä Suolahden yrittäjistä hallitus. Näissä päissä aikoinaan syntyneitä ajatuksia jotka jäivät silloin kesken yritämme nyt sovittaa tähän päivään tarpeisiin. Meidän täytyy nähdä se tosiasia, että joka ikinen yritys tässä kaupungissa on tärkeä, oli se sitten kotonaan yksin yrittävä ompelija tai ison tehtaan johtaja. Jos kaikki yrittäjät ja yritykset ponnistavat yhtä aikaa niin silloin tulee näkyvyyttä kaikille yritykselle ja se näkyy myös toiselle yritykselle palveluiden ja tarvikkeiden saatvuudessa. Tästä kaikesta myös
hyötyy tietenkin kuluttaja parempana palveluiden saatavuutena. Kuluttajien ja kaikkien yritysten pitää osata löytää palvelut läheltä joten ostokäyttäytymistä yritetään muuttaa. Rikkonen tietää, että palveluita lähdetään hakemaan kauempaa vaikka saman palvelun tarjoava tai tuottava löytyy omasta korttelista. – Meidän on muutettava mielikuvia. Nyt me lähdemme tekemään mielikuvat tunnetuksi, että jokainen yrittäjä tullaan kaupungissamme huomatuksi. Enempää minä en tässä kohtaa sano. Katsotaan mitä hallitus näistä visioistani pitää. Koska yksin ei voi asioita muuttaa vaan siinä tarvitaan jokaista ja jokaiselta pitkäjänteisyyttä. Rikkonen tietää myös sen, että yrittäjän päivä on täysi jo omista töistä, eikä paukut tahdo aina muuhun riittää. – Siksi meidän täytyy saada itsemme laajasti näkyväksi. Meidän on saatava itsemme niin julkiseksi, että ne tietää Helsingissä saakka, että jumankauta, Äänekoski on sellainen kunta jossa yrittäjillä on yhtä köyttä-yhdistys! Meillä on tulevaisuutta kun me autamme toisiamme. Hyvä kello kuuluu kauas.
Veikko Huhtinen – Halloweenia ei tule juhlittua mitenkään erikoisemmin, poltan vain kynttilöitä ilman kurpitsoja. Pyhäinpäivää vietän samalla tavalla. Ikää on jo sen verran, ettei tule sitten vietettyä .
Erkki Kautto – En vietä halloweenia.. En myöskään erityisemmin vietä pyhäinpäivää. Normaali pyhäpäivä menee.
Marjo Steffansson
Äänekosken Teatterille kantaesitys Heikki Luoma kirjoitti Äänekosken Teatterille Onnenloukku-näytelmän, jonka ensi-ilta ja samalla kantaesitys on 31. päivä tammikuuta ensi vuoden puolella. Lukuharjoitukset on jo aloitettu ja ensimmäinen harjoituskerta ohjaajan seurassa on tulossa marraskuussa. Luoma on palkittu kirjailija, joka on kirjoittanut suosittuja kesäteatteriesityksiä ja televisiosarjoja, kuten Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat sekä Pirunpelto. Äänekosken Teatterin Onnenloukku näytelmä kertoo Nooralotasta ja Ottovillestä, jotka ovat muuttaneet juuri ensiasuntoonsa. Tyttö tulee pienen teollisuusyhteisön eliittiin ja pojalla on työläistausta. Taustojen selviäminen ja vanhempien kohtaaminen luovat jännitettä, kun asenteet joutuvat törmäyskurssille. Totuusleikki käynnistyy ja esiripun laskeutuessa katsojalle jää mietittäväksi, onko onni menetetty vai löytymässä. Näytelmän ohjaa Pirunpelto-sarjan "Sutki" eli Jukka Salmela. Alunperin ohjaajaksi kaavailtiin samaisesta sarjas-
äKs
| 69
· 2 0 13
ta tuttua Jussi Myllymäkeä, jonka pitkä sairasloma kuitenkin laittoi suunnitelmat uusiksi. – Jukka Salmela lähti täysin rinnoin ja innoissaan mukaan. Jussi oli soittanut hänelle ja pedannut kaiken valmiiksi. Puoleksitoista päiväksi iski paniikki, Äänekosken Teatterin puheenjohtaja Kimmo Myyryläinen kertoo helpottuneena. Onnenloukkua nähdään Mikkossalin tiloissa yhteensä 22 kertaa. Koko näytelmä maksoi kahvineen ja pullineen yhteensä 1280 euroa. Onnenloukku-näytelmän ensi-ilta perjantaina 31.1.2014 klo 19.00 Taija Kolehmainen
Kauko Argillander – En juhli halloweenia tai pyhäinpäivää. En juuri vietä mitään juhlia rahanpuutteen takia.
Arja Hänninen – Ei tule juhlittua halloweenia, kun ei ole pieniä lapsia tai lapsenlapsia. Halloweenin vietto ei kuulu perinteisiini, kuten pyhäinpäivä. Sitä vietän ja se on vanha perinteeni.
5
TiesiX? Suomessa isänpäivää vietetään aina marraskuun toisena sunnuntaina. Alun perin juhla on lähtöisin Yhdysvalloista, ja Suomessa se tunnettiin jo 1940-luvulla. Isänpäivää alettiin viettää useammin 1970-luvulla, mutta vasta vuonna 1987 se hyväksyttiin lopullisesti kalenteriin. Isänpäivää juhlitaan monessa eri maassa ympäri maailmaa. Samana päivänä meidän kanssa sitä juhlivat kuitenkin vain Ruotsi, Norja, Viro ja Islanti.
Yllätyksiä isille Saahinkaiset-ryhmässä askartelivat (vas. ) Jake Ilomäki, Miko Jäntti, Peppi Lehtovirta ja Aaro Vilén. Askartelussa avusti Tanja Tuominen.
Äänekoskella Mikonpuiston päiväkodissa innokkaat askartelijat tekevät jo isänpäiväkortteja. Saahinkaisten kortit edistyvät hurjaa vauhtia. Ryhmää ohjaava Tanja Tuominen kertoo, että isänpäiväkortteja askarrellaan päiväkodissa joka vuosi poikkeuksetta. Kaikki ryhmät valitsevat itse, millaiset kortit tekevät. – Jollekin tulee hyvä idea, millaiset kortit voitaisiin tehdä. Sitten keskustelemme, että tehtäisiinkö sellaiset. Tänä vuonna ryhmämme korttien teemana on luonnonläheiset materiaalit. Lapset tykkäävät tehdä kortteja ja ovat innokkaita askartelemaan, Tanja kertoo. Saahinkaisiin kuuluu lapsia kolmesta ikävuodesta kuusivuotiaisiin. Ryhmä on tekemässä isille kirjanmerkkejä, joi-
hin lapset piirtävä monenlaisia kuvia. Kaikilla vaikuttaa olevan oikein hauskaa. Noora Varis, 6, on juuri saanut kuvan valmiiksi. Hän ei halua paljastaa lehdelle, miten kuva hänen isäänsä liittyy. – Se on salaisuus vain isille, Noora vastaa päättäväisesti. Kuusivuotias Miko Jäntti sanoo nikkaroivansa isän kanssa. – Me tehdään isin kanssa äidille pöytää, Miko suostuu paljastamaan. Jake ilomäki, 3, kertoo antavansa itse kortin isälleen. Peppi Lehtovirran, 6, isä taas asuu Naantalissa asti. – Rakas isi, mä tykkään susta niin paljon, tyttö lähettää terveisiä lähes neljänsadan kilometrin päähän. – Me kerätään isin kanssa sieniä, kanttarelleja, jos sataa.
WWW.HEMMOTTELUHIERONNAT.COM SKY-Kosmetologi
Anita Hynynen Pajutie 4, Äänekoski · p. 040 776 0100
Mennään myös ostamaan kukkia. Sitten me käydään Topin eli isin koiran kanssa lenkillä. Me mennään myös Rauma-mummin luo. Mä haluan mennä isin kanssa uimaan ainakin viisi kertaa, Peppi jatkaa. Kun kortit ovat valmiit, ryntäävät lapset takaisin leikkimään. Askartelut jäävät odottamaan isänpäivän tuloa. Tuuli Laulainen
é
Caf
ANNA
ISÄNPÄIVÄLOUNAS 10.11.2013 CAFÉ ANNA Kattaukset klo 12, 14 ja 16 ruokailuaika 2 tuntia pöytävaraukset: 045330 1148 tai tomi@ pitopalveluanna.fi
WWW.PITOPALVELUANNA.FI
TEE JOULUSIIVOUS, KAAPIT TYHJÄKSI!
Pöytä+rekki
20€ 15€
Pöytä
6 myyntipäivää, ei provisiota
Muista isää!
n hiljaisin!
Markkinoide
Ovh. 269,-
Ovh. 229,-
Imuri
Ilmanpuhdistin
· E-lux USORIGINDB · 1800w · Hygieniasuodatin
· E-lux oxygen z9122 · Hygieniasuodatin imuri!
Märkä-kuiva
Rikkaimuri
· E-lux ZB5104WD
MEILTÄ KOTIMAISET SYÖTTÖTUOLIT, TRIPTRAPIT, SENIORITUOLIT JA JAKKARAT! Pöytävaraukset: 046 682 8829 · Hämeeentie 7, Äänekoski Avoinna 9.30-17.30, la 9-14 · Lauantaina 2.11. suljettu!
6
· PÖLYPUSSIT JA SUODATTIMET · IMURIT · KODIN PIENKONEET · VALAISIMET · PARTAKONEET · HIUSLAITTEET ma-pe 9-17, la 9-14
Varsi-imuri
· E-lux ZB2929 Ergorapido™ plus · 2 tehoa
SYNTTÄRIMYYJÄISET PE 1.11. KLO 16! Mukana mm. jalkineita, leivonnaisia, Tupperware, PartyLite, Lasten ja naisten vaatteita, huopahattuja, Avon, Merinovilla, vesiliikuntavälineitä, magneettikoruja...
Tervetuloa! p. 020 632 3218
6 9 · 20 13
| Ä ks
ÄKSän pikkujoulukatsaus Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe-tip-tap...Taas on se aika vuodesta! Pikkujoulukausi avataan pian ja varaukset kannattaa jo tehdä. Niin, arvaattehan mikä kausi tekee tuloaan kovaa vauhtia ilmojen kylmetessä ja ensimmäisten lumien jo leijailtua maankamaralle? Aivan niin, pikkujoulukausihan se! Mutta millä mallilla ovatkaan äänekoskelaisten pikkujoulut? Ovatko suunnitelmat jo selvillä? Onko paikka varattu? ÄKS soitti ja tiedusteli tilannetta Hotelli Keiteleestä sekä juhla- ja kokouspalvelu Kaislanrannasta. – Pikkujouluvarauksia on tullut jo ihan mukavasti. Varaustilanne on suurin piirtein sama kuin edellisinäkin vuosina. Viime aikoina perinteisten pikkujouluillallisten rinnalle on noussut niin sanottu joululounas, kertoo Tuula Varis Hotelli Keiteleestä. Aiempina vuosina Hotelli Keiteleeseen on saapunut pikkujouluporukoita aina naapurikunnastamme Jyväskylästä saakka. Erityisesti marras-joulukuun vaihde on usein aivan täyteen buukattu.
Juhla- ja kokouspalvelu Kaislanrannassa pikkujouluvarausten tilanne on myöskin hyvin samankaltainen kuin viime vuosina. – Vielä on hieman hankala arvioida, tällä hetkellä eroa ei juuri ole. Nykyisin yhä useampi järjestää jouluruoan yhteydessä kokouksen, kertoo yrittäjä Helvi Turunen. Sekä Hotelli Keiteleessä että juhla- ja kokouspalvelu Kaislanrannassa pikkujoulujen tärkein vaatimus on ehdottomasti hyvä ruoka. Mahdollinen ohjelma ja esiintyjät ovat yleensä pikkujouluporukan itsensä hankkimia. Mikäli mielit järjestää pikkujoulut joko Hotelli Keiteleessä tai juhla- ja kokouspalvelu Kaislanrannassa, kannattaa sinun pistää vauhtia töppösiin!
Unelmien TET-viikkoni
Olin viikon ajan TET-harjoittelussa Äänekosken Kaupunkisanomien toimituksessa. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, ja halusin tietää, millaista toimittajan työ oikein on. Astelin ÄKSään kysymään TET-paikkaa, poistuin toimituksesta täytetty planketti käsissäni ja hymy huulillani. Harjoittelun aikana opin paljon uutta. Osaan nyt esimerkiksi ottaa kuvan järjestelmäkameralla, johon en ollut aikaisemmin juuri koskenutkaan. Uskon myös osaavani kirjoittaa paremmin asiatekstejä, mistä on varmasti hyötyä koulussa. Sen lisäksi itsetuntoni kasvoi paljon tässä mahtavassa porukassa ja Emma Kautto monissa haastattelutehtävissä. Viikon aikana kirjoitin juttuja Äksän nettisivulle ja lehteen, kuvasin, haastattelin ja soi-
HOHDOKKAAT PIKKUJOULUT!
Varaa aikasi hohtokeilaukseen!
tin puhelimella vaikka kenelle. Kalenteria päivitellessäni keksin myös mukavaa tekemistä vapaa-ajalleni. Tiedänkin nyt paremmin, miten lehti syntyy. Nimeeni voit törmätä myöhemminkin tässä lehdessä, sillä TET-harjoittelun ansiosta sain paikan toimitusavustajana. Olen onnellinen, sillä työni on oikein mukavaa! En vielä tiedä, mihin ammattiin lopulta päädyn, mutta tästäkin työharjoittelusta oli minulle paljon hyötyä. En olisi koskaan uskonut, että viikosta tulisi näin hauska, tai että saisin harjoittelupaikan oikeasta lehdestä! Sain myös monia hienoja kokemuksia, joita on sitten mukava myöhemmin muistella. Tuuli Laulainen
LAHJAKORTTI ISÄLLE! VMTL-PÄIVÄ
(vapautus marssi-, taisteluja liikuntakoulutuksesta) Särkevän selän hieronta 60min, kuumakivet ja vapautus siivouspalvelusta
ENERGINEN ISÄ 30 min puolihieronta & verenkiertoa elvyttävä magneettiterapia
55,-
47,-
VALMIS UNEEN LEPPOINEN OLO 90min kokohieronta, savilämpö, kuumakivet & eteeriset öljyt
Puh. 040 719 536, Ilmarisenkatu 11, 44100 Äänekoski
Seuraava ÄKS 13.11.
95,-
60min kuumakivihieronta, turvehaudehoito jaloille
70,-
MiniSpa Hämeentie 1, Äänekoski 044 556 6758
Myymälä avoinna ark. 12-17, la 10-13 www.laitilat.com
MEILTÄ MYÖS HERKKULAHJAT!
Sisätilat avoinna viikonloppuisin 04.30 saakka Vaihtuvat viikkotarjoukset! Avoinna: ma-to 09.00 - 23.00 pe-la 09.00 - 04.30 su 12.00-23.00
Tori Äänekoski 014 523 293 pirjonburger@suomi24.fi
Isätkin ansaitsevat rentoutumista!
Anna lahjakortti ayrvediseen hoitoon!
Hoitohuone
Sarastus
Jaana Tullila 045 130 3786 Torikatu 2, Äänekoski
PIKKUJOULUIHIN!
Koulutettu hieroja Tanja Mehto
ISÄLLE!
Varaa aikasi!
044 997 1119
tai tanja.mehto@gmail.com Kauppakatu 19, Äänekoski · Liittojen jäsenalennukset · Valion alennus · Eläkeläisalennukset Tehtaiden lähetteet äKs | 6 9 · 2· 0 13
p. 040 512 4405
Kauppakatu 19, Äänekoski
7
Eilen tänään Matilanvirralla naarataan kalalla olleita palomiehiä Konginkankaalla 30. lokakuuta 1970 Matilanvirralla etsitään jo kolmatta päivää kalaretkellään kadonneita kahta palomiestä. Miesten oletetaan hukkuneen maanantai-iltana verkkoja laskiessaan. Etsintöihin on Sisä-Suomen lehden mukaan osallistunut päivittäin noin 30 naaraajan lisäksi sukeltajia. Myös puolustusvoimien lentokoneet olivat apuna. Kadonneiden vene löytyi Juoksusalmesta keskiviikkona. Etsityt miehet ovat jyväskyläläiset Kalevi Linnanen ja Eero Hjelt. Linnasella on mökki Matilanvirralla. Läheisen talon väki kuuli maanantai-iltana kymmenen maissa avunhuutoja järveltä. Isäntä lähti kohti ääniä, jotka vaimenivat pian. Pimeyden vuoksi poliisi ei voinut suorittaa etsintöjä samana iltana. Kun miehet eivät palanneet kotiinsa ja töihin tiistaina, heidän kollegansa huolestuivat ja käynnistivät suuretsinnät. Miesten eväsreppu ja matkassa ollut koira löytyivät kesämökin sisältä tiistaina. Miltei tasan kymmenen vuotta aiemmin, marraskuussa 1960, Matilanvirralla hukkui kaksi muuta jyväskyläläistä palomiestä.
Myöhemmin tapahtunutta: Viralliset etsinnät lopetettiin viikonloppuna tuloksettomina. Kadonneiden työkaverit jatkoivat kuitenkin työtään ja löysivät Hjeltin ruumiin viikon etsimisen jälkeen. – Siinä ehti jo jäätkin tulla, eläkkeellä oleva paloesimies Juha Hjelt, uhrin veli, kertoo ÄKSälle. Linnasen ruumis löytyi vasta keväällä. – Erikoista asiassa on se, että Linnanen tuli töihin toisen kymmenen vuotta aiemmin hukkuneen vakanssille. Linnasen tilalle tullut kaveri vannoi, ettei lähde Keiteleelle kalalle vuonna 1980, Juha Hjelt naurahtaa. – Eero kuului tuolloin JYPin jalkapallojoukkueeseen. Kun tekojäärata avattiin samana syksynä Hippoksella, JYP pelasi ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa velipojan kunniaksi.
Uimahallissa uidaan yötä päivää ■■ Suolahden uimahalli täyttää 2. marraskuuta 43 vuotta. Sen kunniaksi altaissa uidaan 43 tuntia tauotta. – Asiakkaamme ehdottivat, että järjestäisimme jotain erikoista. Idea lähti muokkautumaan, ja päätimme järjestää syntymäpäivätempauksen. Viime vuonna tapahtuma sujui hyvin, ja päätimme tehdä siitä perinteen, uimahallin työntekijä Tuula Kovanen kertoo. Uimahallissa siis uidaan tai vesijuostaan 43 tuntia yhtäjaksoisesti niin, että altaassa on aina joku. Miten tämä sitten käytännössä onnistuu? – Pidämme kirjaa ilmoittautuneista, jotka ovat luvanneet tulla uimaan puolesta tunnista kahteen tuntiin. Kirjoitamme sovitun ajan ylös ja katsomme, ettei yksikään kohta jää tyhjäksi. Koko henkilökunta on mukana järjestämässä tapahtumaa, ja työvuorojen kanssa vuorotellaan. Päällä on myös aina jompikumpi saunoista, joten uimarit pääsevät löylyihinkin. Uimisen lisäksi uimahallilla on perjantaina myyjäiset.
Tuuli Laulainen
■■ To 31.10. klo 19 Tommi Soidinmäen, Terhi Martikaisen ja Raimo Salon tähdittämä Lotta & luutnantin sydän tribuutti sota-ajan muusikille Suolahtisalissa.
■■ Pullan tuoksu kutsuu ohikulkijaa Sammonkatu kahteen marraskuun alussa, kun uusi kahvila Dalet viettää avajaisiaan. Maija Kuusaro kertoo, että kahvilan eteen töitä paiskineita ihmisiä yhdistää kolme asiaa: 1. rakkaus vapaaehtoistyöhön – Kaikki remontista ja sisustuksesta leivonnaisten valmistamiseen hoituu vapaaehtoisten voimin. Kaikki antavat oman panoksensa. Luotamme ihmisten hyväntahtoisuuteen. 2. rakkaus äänekoskelaisiin – Haluamme, että Dalet on kuin olohuone-kahvila, joka on kaikille avoin, rento ja lämmin paikka. Täällä saa tulla käymään vain kahvilla mutta aina löytyy myös tukea ja kuuntelijoita.
-- Keskiviikko 6.11 Ruotsalaisuuden päivä, -- Kustaa Aadolfin päivä -- Sunnuntai 10.11 Isänpäivä
3. rakkaus Kristukseen – Daletin takana on kristillinen aate yli seurakuntarajojen. Näissä tiloissa järjestetään kahvilan lisäksi myös hengellistä toimintaa niin naisille, miehille kuin nuorillekin. Kahvila Daletin avajaiset perjantaina 1. marraskuuta kello 10-14. Lue lisää Daletin synnystä ÄKSän nettisivuilta osoitteesta www.äks.fi/uusi-kahvila-aukeaa-aanekosken-keskustaan
Risteily+hotelli
Virittäydy joulutunnelmaan Tukholmassa! Rosendalin puutarha alk. ja Suurtorin joulu62€ markkinat 3 pv 5.12, 9.12., 14.12. alk. Skansenin joulumark- 76€ kinat 3 pv 30.11.
Sis. kuljetukset. Lue lisää: www.pohjolanmatkat.fi/joulumatkat
Tallinnaan alk .............hlö/C4 29 € Kuljetukset päivittäin, ostosbussi Tallinnassa!
Päivä Tukholmassa 2.11., 7.11., 11.11., 21.11., 23.11., 25.11. Viking
Viron kylpylöistä. Europa-risteily+
yö Tallinnassa alk./hlö ................ 24 €* Hotellimatkat
Tallinna
39 € 1 yö alk. ........ 57 €* Silja alk . hlö/C4 47 € 2 yötä alk ... 63 €* alk.......hlö/C4
Hinta sis. kuljetuksen.
Kylpylämatkat
Hemmottelua ja kuntoutusta
Europa-risteily
8
Suolahden uimahallin 43 tunnin maratonuinti alkaa perjantaina 1.11 kello 6.00 ja loppuu sunnuntaina 3.11 kello 01.00. Ilmoittautumiset numeroon 020 632 3218. Tapahtuma on ilmainen.
Rakkaudesta kahvila
Risteilymatkat
KORTILLA MERKITYISTÄ MATKOISTA BONUSTA!
– Toivon että ihmiset tulisivat katsomaan ja tutustumaan tuotteisiin. Täällä on silloin monenlaista myyntikamaa, kuten leivonnaisia, kynttilöitä, magneettikoruja ja vesijuoksuvälineitä. Saako uimaan tulla, jos ei ole etukäteen ilmoittautunut? – Kyllä tapahtumaan saa osallistua ilman ilmoittautumistakin. Olisi kuitenkin mukava tietää, kuinka moni on tulossa. Silloin voimme olla varmoja, että altaassa on joku koko uintimaratonin ajan.
Valitse mieleisesi kylpylä ja matkan pituus! Esim.
4 pv to-su
7.11. Kuressaari alk. 199 €*
5 pv su-to
10.11. Tallinna alk. 235 €*
8 pv su-su
10.11. Pärnu .....alk. 389 €* Suuri osa kylpylämatkoista kerryttää S-Bonusta! Bussimme kuljettaa perille Pärnun kylpylään!
Joulumatkat Hampurin ja Lyy- Kylpyläjoulut pekin joulutorit Lähtö 22.12. 6 pv 23.11. alk... 636 €* 5 pv alk. ........ 278 €* Kartanojoulu 8 pv alk. ........ 458 €* Sakan kartano 3 yötä
KaupunkiJouluristeilyt joulut Tallinna 2 yötä alk. 87€* alk ...................
473 €*
Tallinnaan
93 € Tartto 3 yötä alk. 309 €* Riika 3 yötä alk ... 332 €* Tukholmaan Viking alk....... 229 € Pärnu 4 yötä alk. 238 €* Silja alk. ................. 308 € Sis. kuljetukset. Tukholman Kuressaari 4 yötä alk ............................. 211 €* risteilyillä ateriapaketti. Europa alk. ...............
* Tähdellä merkittyjen hinnat ovat alkaen satamasta, liittymäkuljetus lisämaksusta alkaen 40 €, joulumatkoissa 50 €.
Toimistomme avoinna ma–pe 10–17 • JYVÄSKYLÄ, Väinönkatu 28 • Ryhmämyynti 0201 303 304 • Tilausajot 0201 303 329 SOITA JA VARAA 0201 303 303 (ma–pe 9–17) Palvelumaksu 12 €/varaus, netistä 0 €/varaus. Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Online-myynti 24h www.pohjolanmatka.fi
6 9 · 20 13
| Ä ks
Musiikki
To 31.10.
■■ Klo 19 Lotta & Luutnantin sydän Suolahtisalissa. Lotta & luutnantin sydän on sota-ajan musiikin ja tarinoiden siivittämä viihdekonserttikiertue, jota esitetään syksyllä Suomen konserttilavoilla. Kiertuetta tähdittää Tommi Soidinmäki, Terhi Matikainen ja Raimo Salo. Kesto noin kaksi tuntia, väliajallinen konsertti. Liput ennakkoon 22 euroa, ovelta 25 euroa. Ennakkomyynti Lippupalvelusta ja Äänekosken kulttuuritoimistosta, puh. 020 632 3256. Tuotanto: MagnumLive
La 2.11.
■■ Klo 16 Pyhäinpäivä-Halloween konsertti La Kala -Oopperassa, Sumiaisissa. Kuoleman ja elämän rajamaiden jylhää ja koskettavaa musiikkia kynttilän valossa. Esiintyjinä Noora Määttä, Eeva Kähärä, Piers Bray, Marie Finne-Bray ja Sonja Hendunen. Liput 15 euroa, varaukset puh. 040 685 6477. Järj. La Kala -Ooppera ■■ J & Slow Motion Pub Markuksessa. Liput 5 euroa.
Su 3.11.
■■ Klo 16 Karjalan kunnailla – Koskelan viihdelaulajien konsertti Äänekosken kaupungintaloll. Koskelan Viihdelaulajia johtaa Jori Mäenpää ja mukana ovat muusikot Olga Kolari ja Juha Hintikka. Liput 10 euroa, sis. kahvin ja aidon karjalanpiirakan. Järj. Koskelan Viihdelaulajat
Ke 6.11.
■■ Klo 19 Nikolai Grohovski: Romanssi-ilta Suolahtisalissa. Tilaisuuden juontajana, esiintyjänä ja esilaulajana toimii bassolaulaja Nikolai Grohovski. Laulujen säestyksestä huolehtii Romayhtye, konsertin kesto 2x40min., 20 min. väliaika. Liput 15 euroa ovelta tuntia ennen konserttia ja ennakkoliput Lippupalvelusta 17,50 euroa. Lisätiedot 040 592 1606. ■■ klo 19 Arja Korisevan ”Kosketa minua henki” –kirkkokonsertti Suolahden kirkossa. Säestäjänä Hannes Asikainen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.
To 7.11.
■■ Klo 19 Pianisti Olga Kolarin ”Häivähdys sinistä” –levynjulkaisukonsertti Suolahtisalissa. Pianomusiikkia, runoja, luonnonkuvia. Väliajallinen konsertti. Liput 10/8 euroa ovelta.
Pe 8.11.
■■ klo 18. Gospelcafe Suolahden kirkossa. Esiintyjänä Jouko Mäki-Lohiluoma. Näyttelyt ■■ 17.9-10.11 Taidemaalari Päivi Reiman – Keitele Äänekosken taidemuseossa. Näyttely on omistettu Veikko Reimanille (1928-2013). Avoinna ti-to klo 12-15, su 12-16. Pääsymaksu 3/2 euroa. ■■ 14.10.-1.11. Vuosien varrelta – Anja Kokon käsitöitä Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke klo 12-19, to-pe klo 12-16. Pe 1.11. avoinna klo 12-15. Vapaa pääsy! ■■ 7.-28.11. Äänekosken taiteilijaseuran 38. vuosinäyttely Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke klo 12-19 ja to-pe klo 12-16. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken taiteilijaseura ■■ 4.-8.11. Lapsityön näyttely Suolahden kirjastossa. Nooan arkki–aiheinen näyttely, jossa on näytillä Suolahden päiväkerholaisten ja Viron pyhäkoululaisten töitä. äKs
| 69
· 2 0 13
Liikunta
La 2.11.
■■ Klo 15 Suolahden jäähallissa Urho Edustus – Kiekko-Karhut. Vapaa pääsy!
La 2.11.
■■ Klo 16 Äänekosken liikuntatalolla Huima – Catz Lappeenranta, Naisten korisliiga
Su 10.11.
■■ Klo 13 Äänekosken liikuntatalolla Huima – BC Nokia, B-tyttöjen SM-sarja
Su 10.11.
■■ Äänekosken liikuntatalolla Huima – Forssan Alku, Naisten korisliiga
To 31.10.
■■ Klo 18.45-20 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto
Ma 4.11.
■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto
To 8.11.
■■ Klo 18.45-20 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto
Ma 11.11.
■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto
To 15.11.
■■ Klo 18.45-20 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto
Pe-Su 1.-3.11.
■■ Suolahden uimahalli 43 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi uimahallilla uidaan 43 tuntia alkaen perjantaina 1.11. klo 6 jatkuen sunnuntaihin klo 1 saakka. Perjantaina 1.11. myyjäiset klo 16 alkaen. Ilmoittautumiset uinnille ja tuotteita myymään haluavat yhteydenotto puh. 020 632 3218. Muut tapahtumat
Ke 30.10.
■■ Klo 18 Ilmainen Texas Hold'Em Pub Markuksessa
Pe 1.11.
■■ Klo 10-14 Kahvila Daletin avajaiset, Sammonkatu 2. Järj. Kaiken Kansan Dalet
La 2.11.
■■ Ravintola Kallio Halloween Thriller – Aivan kauheat bileet Kalliossa! Pyhäinpäivän yönä lauantaina 2.11 Kalliossa juhlitaan Halloweenia jopa pelottavan hauskoissa tunnelmissa! Mukana ovat kaikki Joulupukista, Uuno Turhapuroon ja verenhimoisiin ihmishirviöihin. Liput 5 euroa.
Su 3.11.
■■ Ilmainen tietokisa & musavisa n. klo 22 jälkeen Pub Markuksessa.
Ma 4.11.
■■ Klo 18 Vihreän väylän yhdistyksen perustaminen Raittituvalla Sumiaisissa. Lisää Vihreästä väylästä www.vihreavayla.fi. Järjestäjä: Vihreä väylä -hanke ■■ Klo 20.30 Ilmainen PubiBingo Pub Markuksessa.
Ti 5.11.
■■ Klo 12 Eläkeläisten palvelupäivä Suolahden seurakuntatalossa. Aiheena Vanhuus elämänvaiheena. Vieraana Riitta Kuparinen ja Maija Piitulainen. Ruoka, ohjelma ja kahvit 6 euroa. Kyytitiedustelut numerosta 045-6577 665.
Pe 8.11.
■■ Klo 11-14 Omaishoitajien ja hoidettavien virkistäytymispäivä Sumiaisissa. Tietoiskuja, ruokailua, musiikkia ja
liikuntaa. Maksuton, ilmoittautuminen 30.10. mennessä Minna Wacker puh. 040 160 2245, minna.wacker@punainenristi.fi
Su 10.11.
■■ Ilmainen tietokisa & musavisa n. klo 22 jälkeen Pub Markuksessa.
Ma 11.11.
■■ Klo 20.30 Ilmainen PubiBingo Pub Markuksessa.
Ti 5.11.
Äksymyxiä Oikeat vastaukset sivulla 14. Yriittäminen on tärkeää. Siksi ÄKS yrittää keksiä kysymyksiä ja lukijat yrittävät keksiä vastauksia. Nyt kysytään yrityselämän perustamisvuosia.
■■ Klo 11.30 MaitoMyytti ja VehnäVillitys Äänekosken kaupungintalon valtuustosalissa. Vahvistaako maito oikeasti luustoamme? Onko vehnä terveellistä ravintoa? Voivatko maito ja vehnä olla jopa uhka terveydellemme? Vapaa pääsy!
1. Minä vuonna Shell-huoltamo aloitti Hirvaskankaalla?
■■ Klo 18 Teatteri Eurooppa Neljän Saapasjalkakissa –lastennäytelmä Painotalolla. Liput 10 euroa. Kesto n. 55 min. Liput tuntia ennen ovelta, puh. 040 3000 800, Äänekosken kulttuuritoimisto tai Leipomo-Kahvila päivänpaiste Suolahti.
4. Minä vuonna Hotelli Hirvi aloitti toimintansa?
Ti 12.11.
To 7.11.
■■ klo 18 Ääneseudun omaishoitajien avoin luentotilaisuus Äänekosken kaupungintalon valtuustosalissa. Luennot: Marianne Enäkoski: Jaksaminen ja lääkkeet, TtM suuhygienisti Kirsi AutonenHonkonen: Oikea ravinto ja hammashoito. Järj. Ääneseudun omaishoitajat Elokuvat Leijonasydän Ikäraja: K16, lipun hinta: 11.00 € ■■ 29.10.2013 19:00 ■■ 31.10.2013 19:00 Viides valta Ikäraja: K12, lipun hinta: 10.00 € ■■ 30.10.2013 19:00 Thor: The Dark World 3D Ikäraja: K12, lipun hinta: 11.00 € ■■ 01.11.2013 19:00 ■■ 02.11.2013 19:00 ■■ 05.11.2013 19:00 ■■ 07.11.2013 19:00 Metallica: Through the Never 3D Ikäraja: K16, lipun hinta: 11.00 € ■■ 02.11.2013 16:30 ■■ 03.11.2013 19:00 ■■ 06.11.2013 19:00 Gravity 3D Ikäraja: K12, lipun hinta: 11.00 € ■■ 08.11.2013 19:00 ■■ 09.11.2013 18:30 ■■ 10.11.2013 18:30 ■■ 12.11.2013 19:00 ■■ 14.11.2013 19:00 Diana Ikäraja: K12, lipun hinta: 10.00 € ■■ 09.11.2013 16:00 ■■ 10.11.2013 16:00 ■■ 13.11.2013 19:00
2. Entäpä Esso? 3. Ja minä vuonna sitten suuri ja mahtava ABC tuli Esson tilalle?
5. Hiskinmäellä on Eläinsairaala. Mutta mistä lähtien? 6. Minä vuonna Rakennusliike Porrassalmi aloitti toimintansa? 7. Milloin Pub Markus perustettiin? 8. Mistä alkaen Ramin Lvi ja Rauta Oy:ssä on tehty kauppaa? 9. Sähköalan palveluita tarjoavan Wattiset Oy:n perustamisvuosihan on mikä? 10. VP-Luxin tiloihin tehtiin murto, mutta mistä lähtien valaisinalan erikoisliike on Teollisuuskadulla toiminut?
TAVATAAN TORILLA
X PriX PALKINTOKYSMYS: Palkintoakysymyksessä arvuutellaan erästä tunnettua hahmoa. Hän on toiminut Äänekoskella matkailubisneksessä. Nykyisin hänen vastuullaan on vetureita. Vuonna 1984 hän jäi kiinni vilpistä Hollannissa. Kenestä siis kyse?
Vastaus ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 11. marraskuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Viimeksi kysyimme, mikä Esteriin liittyvä, 1950-luvulla perustettu tieteellinen asema lakkautettiin viisi vuotta sitten Äänekosken keskustasta, mutta Kalaniemessä sellainen yhä on? Oikea vastaus on Ilmatieteen laitoksen sadeasema. Kyseinen havaintoasema mittaa sadetta – ei siis tuota sitä… Tieteellisesti oikean vastauksen antoi 12 lukijaa. Pirjon Burgerissa syyssateilta suojassa saa syödä Eila Valkeisenmäki.
Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi 9
RAMIN KORTTI nro 11 Hirvaskankaan Kulkukissa Perin erikoinen ja harvinainen on Motelli Kulkukissan esittelykortti, ilmeisesti vuodelta 1982. Elis Hirven 1966 perustaman Keski-Suomen Turistikeskuksen tultua tiensä päähän 30. marraskuuta 1978 (Elis kuoli 1976) perikunta löysi paikalle uuden omistajan, kun Torremolinoksesta Espanjasta muutti Äänekoskelle liikemies Hannu Lyytinen. Keski-Suomen Turistikeskus säilyi ilmoituksissa ja mainoksissa. ”Motelli Kulkukissa” taisi näkyä eniten vain näissä mainoskorteissa. Uutinen sulkemisesta tuli 10. syyskuuta 1982, kun keväisen peruskorjauksen tekijät eivät olleet saaneet rahojaan. MOTELLI KULKUKISSAN ja Keski-Suomen Turistikeskuksen vaiheista vuonna 1982 ei aikamatkan takaa valkene totuus. Paikallislehti nimittäin vaikeni suuren avajaispäivän tapahtumista uutisoinnin täysin – ja jatkossakin kertoi kesän mittaan enimmäkseen vain ongelmista. Paikallisten mielestä kyseessä oli alusta asti melkoinen mahtipontinen kupla, jossa ei ollut oikea meno päällä lähdössäkään. Yrittäjän mukaan taas tarina oli ”tahallinen ja johdettu toiminta” Turistikeskuksen kaatamiseksi. Tämä esittelykortti on harvinainen todiste Turistikeskuksen vuoden 1982 skandaalivaiheesta.
RAMIN KORTTI nro 17 Fillarilla Konginkankaan Osuuskauppaan 90 vuotta sitten Kun oma Osuuskauppa perustettiin Konginkankaalle 1917, Äänekosken Osuuskaupan (Kongilla jo 1915) mielestä sillä ei ollut mitään mahdollisuuksia menestyä eikä mitään perusteita perustaa. Silti oma osuuskauppa sai hyvän kannatuksen ja moni erosi Äänekosken osuuskaupasta liittyäkseen omaan. Konginkankaan osuuskaupalla meni silti varsin huonosti muutama ensimmäinen vuosi, kun mistään ei tahtonut saada myytäviä tavaroita ensimmäisen maailmansodan, kansalaissodan ja laman vuoksi. Jos jostakin sai tavaraa, sen hinta oli sellainen, että piti myydä sitä kalliimmalla kuin muut liikkeet, mikä menettely ei oikein sopinut osuusliikeaatteen tueksi. Vuonna 1922 meinattiin liike kokonaan lopettaa, mutta jo parin vuoden päästä alkoi kauppa taas toimia hyvin. Valokuvakortti on suurin piirtein näiltä ajoilta. Alussa kaupan nurkkia ei peitetty laudoilla vaan salvokset saivat näkyä ja kyltti oli puolet pienempi ja vain etuseinällä. Vuonna 1931 paikalle rakennettiin uusi myymälä, joka kuitenkin paloi juuri valmistuttuaan. Liikkeessä oli myös ajalle tyypillisesti ”Ruutikauppa”. Valokuva on todella harvinainen, mutta muutamia kuvia kaupasta on etupuolelta otettuna vielä tallessa. Postissa kulkeneena ei silti ainuttakaan tunneta ennen kuin vuoden 1932 myymälän kuvakorteista. Kuvaajastakaan ei ole tietoa. Kauppiaana tunnetaan 1917–1920 Konsta Nissinen, sitten Albert Julmala ja 1936–1960 Alvar Aurekoski.
HOIDAMME ERITYYPPISTEN MATERIAALIEN JA TAVAROIDEN SIIRROT AMMATTITAIDOLLA
LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA Palvelutarjontaamme kuuluvat LVI-alan asennukset, huollot ja kunnostukset, mittaukset ja säädöt, tarviketoimitukset sekä tarvittaessa myös suunnittelupalvelut yhteistyökumppanimme välityksellä. Asennukset toteutamme käyttäen uusimpia menetelmiä ja materiaaleja. Käytössämme ovat myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto. Kohteinamme ovat niin uudisrakennukset kuin peruskorjauksetkin asuin-, liike- ja teollisuuskohteissa koko Keski-Suomen alueella.
· pienrakennusten siirrot ja kuljetukset · ylileveät kuljetukset · pystytysnostot · veneiden, laiturien ym. nostot ja kuljetukset
· nostokorityöt · vaihtolavapalvelut · hiekan, mullan ym. kuljetukset · pyöräkuormaajapalvelut
Nosto ja kuljetus Jauhiainen Ky Koukkuniemenkatu 16, 44150 Äänekoski p. 0400 542 543 tai 0400 542 560
Teollisuuskatu 36, Äänekoski · 040 521 9834
RAMIN KORTTI NRO 19 Kun Suolahden Gulf oli jo muuttunut Unioniksi Suolahden huoltoasema-matkahuolto on tässä vaiheessa jo vaihtanut omistajaa. Aseman rakennutti Yrjö Vilen perheineen ja se aloitti Gulfin lipun alla. Vilenin kuoltua aseman osti Vihavaisen perhe, jonka poika on nykyinen Neste-aseman yrittäjä Hannu Vihavainen. Lipun vaihto tapahtui omistajan vaihdon yhteydessä. Rakennus on ollut koko ajan alkuperäisillä perustuksilla. Kuva lienee 50–60-lukujen vaihteesta. Kuvaaja-kustantaja on laajalti tunnettu Albin Aaltonen ja postileima on tammikuulta 1974. Kortti on harvinainen.
RAMIN KORTTI NRO 20 Tästä alkoi Suolahden teollisuushistoria Suolahden ensimmäiseksi teollisuuslaitokseksi mainittu höyrysaha Saunalahdessa perustettiin 1898. Höyrysahan laittoi Elieser Johansson, joka oli koulutukseltaan farmaseutti. Hän oli kuitenkin tehnyt komean konkurssin Jämsänkoskella ja siksi kaikki höyrysahaa myöten oli vaimo Bedan nimissä. Molempien puoliskojen erinomainen yrittäjähenki näkyi Suolahdessa. Seuraavan talven aikana Saunalahdessa oli myös höyläämö, höyrymylly ja nahkurin verstas toiminnassa. Beda oli pyörittänyt aiemmin jo kahta sekatavarakauppaa ja laittoi nyt tehtaan yhteyteen virvoitusjuomatehtaan nimellä Suolahden Vesitehdas, kesäkuussa 1899. Kokeilipa Elieser tervanpolttoakin. Yhtäkkiä syntynyt teollisuuskeskittymä työllisti paljon väkeä – 30-70 henkeä suoraan sahalaitoksessa, mutta myös puunhankinnassa ympäri Ala-Keitelettä. YRITTÄJYYS iski Suolahteen lujasti, seuraavina kolmena kesänä lahden rannoille ilmestyi lukuisia yksittäisiä hirrenveistäjäyrittäjiä piilukirveineen ympäri Keski-Suomea ja rannat olivat lastuja täynnä – siitä nimi Lastuniemi. Tämä meno päättyi kun Äänekosken tehtaat pääsivät täyteen käyntiin ja Pässinrata otettiin käyttöön. Suuremmat rahoittajat ostivat kaiken puutavaran pohjoisesta Keski-Suomesta. Yksi näistä oli myös Ali Riihijärvi, jonka saha käynnistyi 1906. Samana vuonna paloi Elieserin höyrysaha Saunalahdessa eikä jäänyt kuin neliskanttinen savupiippu. POSTIKORTTINA ja kuvina on joitakin kappaleita olemassa Suolahden Höyrysahasta, mutta katolla oleva kyltti ”Suolahden Puutavaraliike” kertoo tämän kortin olevan poikkeava. Kuva on nimittäin täsmälleen samanlainen kuin muissa korteissa savukiehkuroita myöten. Tarkkaan tutkimalla huomaakin, että tämä kortti on se vanhin, jota lähetettiin myöhemmin niin, että katolla oleva kyltti retusoitiin pois. Kas näin ei tarvinnut ottaa uutta kuvaa! Kortin on lähettänyt Armas Kaila isovelipuolelleen insinööri John Johanssonille19.VIII.1909.
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta. Lue lisää Ramin korteista osoitteessa http:// aksa.fi/kategoria/kulttuuri/ramin-kortit/
Heimo Savolainen, Timo Enäkoski
AGAn palvelupiste on muuttanut! AGAn Äänekosken palvelupiste, Viita-Lasi Ky,, on muuttanut. Uusi osoite on: Yrittäjänkatu 4 44150 Äänekoski Avoinna: ma-pe klo 7-16 Saat palvelupisteeltämme kaikki tarvitsemasi teollisuuskaasut, nestekaasun sekä tarvikkeet.
UUSI OSOITE!
Tervetuloa! www.aga.fi/myyntipisteet
puh. 010 219 0270
net
X+1 Rakastaa: Perhettään Inhoaa: Käärmeitä Henkilö: Rouva Aurinkoista Ruoka: Siansorkat Juoma: Punaviini Eläin: Koira Elokuva: Mies hevosena Musiikki: Kantri Kirja: Gastronmiska handelsbook Paikka: Suolahti Motto: Täysillä eteenpäin koska historia kirjoitetaan vasta jälkikäteen jälkiviisaana eikä mitään saa jos ei sitä ihan oikeasti halua ja tahdo.
Parasta Äänekoskella:
1. Ihmiset 2. Keitele 3. Harrastusmahdollisuudet
12
Hannu Rikkon
Kaiken Rikkosen Hannulla on nauru herkässä. Positiivinen elämänasenne on pelastanut paljolta, vaikka aihetta surkutteluun olisi kuinka. Tätä yrittäjää voisi kutsua onnistujaksi, vaikka jysäyksiä vuosiin mahtuukin. HANNU ON elänyt aina siellä missä tehtaanpiiput ovat savua tupruttaneet. Syntymäänkin hän meni Sippolassa, Myllykosken partaalla olevassa vanhassa synnytyssairaalassa ja paperitehdas pöhisi virran toisella puolella. Äiti oli kotirouva ja isä työskenteli Yhtyneiden paperitehtaalla Valkeakoskella ja 1960-luvun alkupuolelta Kaipolan tehtaalla ostopäällikkönä. Sisaruksia on kuusi, Hannu oli vanhempiensa yhteinen esikoinen ja sai viisi sisarusta vielä peräänsä. Äidillä ja isällä oli aikoinaan tavatessaan kummallakin tyttäret jotka ovat jo nyt paremmilla laitumilla. Yhtyneet Paperitehtaat myi Myllykosken tehtaat ja Hannun isä siirtyi kaupan myötä Valkeakosken Yhtyneet paperitehtaalle vuonna 1949. – Isä oli armoton urheilumies ja oli perustamassa Myllykosken Palloa eli MyPaa. Sen vuoksi mä kannustan MyPaa Jypin otteluissa ja meinaan saada nokkaani. Isä oli myös Valkeakosken Hakan toiminnassa mukana. Vuonna 1961 tuli muutto Kaipolaan. Isä oli myös perustanut 1950-luvun alussa Suomen ensimmäisen vesihiihtoseuran, ja minut laitettiin veneen vetämille suksille jo neljän vanhana. Vesihiihtoharrastus poiki sen, että omat pojat, Joonas ja Joni, ja naapurin poika Juuso pitivät vesihiihtonäytöksiä Suolahden sataman edustalla ja tekivät muun muassa kolmen pyramidin kaikkien muiden taitoa vaativien temppujen lisäksi. Hannu oli kymmenen, kun jysähti ja oikein kunnolla. Dynamiittinalli räjähti käteen ja siinä meni silmä ja kaksi sormea. – Me tehtiin kyllä kovia paukkuja, mutta omista tehdystä ruudeista. Luultavasti pikkuveljeni olivat tuoneet tynämittinalleja kotiin, tietämättä mitä ne oli. Oli pyhäinpäivän aatto, ja olin suorittanut samaisena päivänä kultaisen jalkapallon, eli olin valio A-luokkaa omassa sarjassani. Minulla oli koko päivän nalli kädessä ja viheltelin sillä. Ihmettelin samalla, että siinä on jotain pohjalla ja löin vasaralla päälle. Se oli siinä. 6 9 · 20 13
| Ä ks
teksti Marjo Steffansson kuvat Max Steffansson
- s. 27.7.1948 Sippolassa, asuu Suolahdessa - naimisissa, neljä lasta, viisi lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta - yrittäjä, yritysjohtaja, eläkeläinen, pitokokki - Äänekosken Yrittäjät Ry:n uusi puheenjohtaja - Suolahden Yrittäjäpalkinto kahdesti Hotelli Keitele Oy ja HTR- Konsultit Oy, Suomen Yrittäjien Hopeinen ansiomerkki, Suomen Yrittäjien Kultainen Yrittäjäristi
nen
nlaista hommantouhua Paineaalto viskasi vaatekaapin perälle asti. Yhdessä nallissa on puolen pötkön voima. – Ensimmäinen ajatus oli, että tässä taisi olla radioaktiivista juttua. Naapurin täti lähti kuskiksi, poika takapenkille ja sairaalaan. Mä katoin kelloa, se oli viittä vaille viisi, kun multa katkaistiin sormista päät poikki. Siitä jatkettiin Helsinkiin silmäsairaalaan, ja jossain vaiheessa oli niin kova sumu Hattelmalan harjanteilla, että äiti nousi autosta ulos koittamaan missä tie menee. Sairaalareissut kestivät pari vuotta. Kämmeneen ommeltiin noin 150 tikkiä ja lähellä oli, että kummastakin silmästä olisi mennyt näkö. Toinen silmä saatiin kuitenkin pelastettua. – Siinä kärsi koulut ja kaikki, mutta siitä se sitten vaan elämä jatku. Kaipolassa ei pelattu jalkapalloa vaan juostiin. Yhtyneet paperitehtaat piti 13-vuotiaat urheilijapojat töissä. – Saatiin hyvää palkkaa. Kuuden tunnin työpäivästä neljä tuntia urheiltiin. Rakensimme Pitkävuoren pujottelurinnettä työntämällä hitua kivikkoon. Semmoista se oli hommantouhu siihen aikaan. 15-vuotiaana kutsui meri, koulut jäivät kesken, kun Hannu otti pestin laivaan ja laiva lähti kohti Amerikkaa. Vuosi meni aavoilla ulapoilla messipoikana. Kun Hannu palasi Helsinkiin, niin vastassa oli 14-vuotias pikkuveli. – Painelimme heti Ajanmieheen ja teetätin mittapuvut meille molemmille, ettei näyttäisiin maalaisilta Helsingissä. Komeitahan meistä tuli. TEKEVÄLLE JA INNOKKAALLE löytyi töitä heti, vaikka ikä ei päätä huimannut. Gamla- Robert, Marski, Kalastajatorppa ja Kulosaaren Kasino tai ainakin niiden keittiöt tulivat tutuiksi. Hannu mieli ravintolakouluun kokkilinjalle, mutta mutka oli matkassa ja jyrkkä. Koulun päästötodistusta ei ollut, kun koulu oli jäänyt käymättä. Neuvokas ja innokas ei pannut sormea suuhun vaan ryhtyi toimeen. – Mä tenttasin vapaa-ajalla kouluaineita ja menin lääninhallitukseen ja siellä minulta tentattiin yleissivistyksen taso. Se oli hyvä, päästötodistus lyötiin kouraan ja keskiarvo oli päälle kahdeksan. Muuten kyllä ahdisti, koska minulla oli ja on nytkin vaikea lukihäiriö eikä sitä ole koskaan edes yritetty korjata. Seuraavana maanantaina piti olla maankuuluun Ravintolakoulu Perhoon äKs
| 69
· 2 0 13
paperit sisässä. Eikä siinä mitään, hyvä ne oli sinne laittaa, kun oli tuore todistus takataskussa. Hannu pääsi sisään ja valmistui Perhosta kokiksi jo 18-kesäisenä. – Vanamon ja Kolmosen opeilla mennään vielä tänäkin päivänä. Mausteita oppeihin on toki vuosien saatossa kokemuksen ja tekemisen myötä tullut. Koulun työharjoittelut hän teki Tampereella Grand Hotel Tammerissa ja extrahommia löytyi Hotelli Rosendahlista. – Ei ollut kivaa, jos ei ollut rahaa. Tein armottomasti töitä ja tuhlasin tilit yhdessä päivässä. En mää mikään hulivilipoika oo koskaan ollut, muuta hauskaa on pidetty! Armeija katkasi työputken, schäferin kouluttajana myös kunnostautunut kokki tarttui pian taas kauhan varteen. Mutta välissä mentiin naimisiin ja saatiin ensimmäinen lapsi. Minna syntyi vuonna vuonna 1968. – Hetki ravintola Mustan Härän kokkina ja siitä taas Grand Hotel Tammeriin kokiksi. Kun Näsineula valmistui, menin sinne töihin, mutta Tammer huusi mut takaisin töihin ja keittiömestariksi. 1970-luvun puolivälissä Hannu tutustui suolahtelaiseen Aarne Ilvekseen. Tämä tuttavuus heitti miehen ravintola Tottiin, Seurahuoneelle ja Olavinlinnan ravintoloihin, Varkauteen, Raumalle ja Hämeeseen. Keittiömestari, ravintolanjohtaja, vastaavahoitaja, ravintolan pitäjä, keittiöpäällikkö ja joukkoon mahtuu myös ravintola-alan opetustehtäviä. – Vuonna 1982 minulle kävi E-liikkeeltä pyyntö uuden järjestelmän luomiseen. Asia oli salaista, ja minut koulutettiin Helsingissä tuotepäällikön pestiin perustamaan uutta E-osuuskunta EKAaa. Olin 48 ravintolan tuotepäällikkö ja kahden pienen tytön yksinhuoltaja, Hanna oli syntynyt vuonna 1974. Pikkusen oli vilskettä, ovi kävi ja saranat nirskui ja tekemisen meininki oli kova. Kovaa vauhtia ja menoa en kestänyt kuin vuoden ja niin lähdin Rauman Cumulukseen kakkosjohtajaksi firman sisäisellä siirrolla. Porvoosta tuli eteen 1500 paikkainen ravintola myyntiin ja sitä tarjottiin minulle. Soitto velipojalle ja niin siinä kävi, että Hannusta tuli veljensä kanssa ravintolan omistaja. – Kolme kerrosta ja terassi ja työntekijöitä noin viisikymmentä. Se oli semmoinen mylly, ettei sitä oikein vieläkään tajua. Ja sitten siihen hyökkäsi vielä Taina sotkemaan koko elämän! Vuonna 1988 teimme Helsingin Osuuspankin tiloihin HOP-in ravintolan.
MUUTTO SUOLAHTEEN tuli Hotelli Keiteleen ostamisen jälkeen vuonna 1987. Tarkoitus oli vain piipahtaa Suolahteen, olla täällä vuoden verran ja saada ravintola uuteen nousuun. Suolahteen Hannu oli eksynyt kerran aikaisemmin, Ilveksen Aarnen vieraana. – Tehtiin hotellin päätyyn asunto ja siinä me asuttiin Tainan kanssa ja Joonas syntyi. Suolahti tuntui tutulta piippujen varressa kasvaneelle. Tainalla oli enemmän totuttelua pikkukaupungissa elämään. Suolahdessa oli mukavia ihmisiä. Me ollaan aina oltu julkisessa paikassa töissä ja meidän naama kyllä muistetaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Kuusi vuotta Keiteleessä ja sitten iski lama. Asiakkaat loppuivat maalikuun alussa kuin seinään. Hotellien päiväpeittoja ei avattu eikä ravintolan tiskiä kulutettu. Romahdus oli totaalinen ja elokuun alussa Hannu teki päätöksen ja haki yrityksensä selvitystilaan. – Ei ollut tunnelin päässä näkyvissä valoa, joten päätös näin jälkeenkin päinkin oli oikea. Rikkoset ostivat konkurssipesältä Viljoksen, ja se nostettiin jaloilleen uudistamalla ravintola totaalisesti. Samaan aikaan rakennettiin ravintola Majakka Suolahden satamaan. Luototuksetkin pelasi, kun oli hoitanut asiansa myös pankin kanssa. – Viljolla meni kovaa, tupa täysi ja Majakassa riitti kesäaikana asiakkaita. Joku irvisteli konkurssilla ja minä kysyin, ootko ikänä saanut potkuja työpaikalta sen takia, että tekemäsi tuotteet eivät ole menneet kaupaksi? Se meinaan on ihan sama asia, ja siihen loppui irviminen. Usko tulevaisuuteen oli kova, enkä jäänyt itkemään menetetyn omaisuuden perään. Ajattelin, että kuitenkin yrittäjävuodet ovat antaneet hyvän elämän tähän asti. On eletty mukavaa elämää, vaikka välillä laihemmin. Yöunet ei ole karissut silmästä siksi, että omaisuus menee enkä saa itselleni palkkaa, mutta läheisistä ja työntekijöistä on aina ollut kova huoli. HANNU RYHTYI lehtikeisariksi ja perusti Pikkukaupunkilainen -lehden, kun suivaantui paikallislehden asenteeseen ja toimintaan. Juuri isosti remontoitu Viljo`s ei kiinnostanut toimitusta pätkän vertaa. Oli menossa sellainen aikakausi, että Äänekoski ja Suolahti olivat kuin kissa ja koira ja se näkyi myös kaikessa, myös lehtijuttujen kirjoittelussa. – Kun ravintolan toiminta siirtyi kellarista katutasoon, pidin uudistusta asiakaskunnallekin tärkeänä. Niin tärkeänä
että paikallislehden luulisi myös asiasta raportoivan. Muutaman pyynnön jälkeen sitten tuli toimittaja paikalle. Kaupunkien taistelu vallasta vaikutti myös lehtikirjoitteluun, ja soitin siitä paikasta Peltosen Arille ja Aho-Pynttärin Sakarille. Meni tunti ja lehti oli jo perustettu. Sanoin Arille, että sulla on kokemusta ja Sakarille, että sulla suhteita kaupungin suuntaan, ja ne sanoi, että mikä ettei, perusta vaan. Mikä laitetaan nimeksi ja Sakari sanoi, että Pikkukaupunkilainen, ja minä siihen, että se on hyvä nimi. Siitä se hommantouhu sitten lähti. Meni kuukasi ja ensimmäinen lehti oli ulkona. Ensimmäinen lehti jaettiin joka kotiin Suolahdessa ja lähikunnissa, Saarijärvi, Laukaa, Palokka, Tikkakoski, Konnevesi ja Äänekoski. oli jakelua Jyväskylää myöten, parhaimmillaan 57 000 lehden verran. – Kaupunki osti myös lehdestä sivun tai aukeaman, sillä lehti toimi Suolahden kaupungin informaatiolehtenä. Moni yrittäjä mainosti alkuaikoina Pikkukaupunkilaisessa, vaikka ei muuten perinteisesti ollut mainostanutkaan. Keskisuomalainen osti Pikkukaupunkilaisen vuonna 2011. Hannu toimi vielä pari vuotta lehden päätoimittajana. – Jättäydyin lehdestä pois jo vuoden vaihteessa ja hyvällä mielellä sieltä lähdin eläkkeelle. Nyt on mittarissa jo 65 vuotta. Monenlaista jysäystä on elämässä käynyt, että helpommallakin olisi voinut päästä. Vuonna 2004 Joonaksen vakava sairastuminen oli kova paikka ja pani elämässä rakennuspalikat uuteen järjestykseen. Onneksi elämä asettui uomiinsa senkin jysäyksen jälkeen. Saamme yhä lukea Hannun pakinoita Rouva Aurinkoisen edesottamuksista paimentaessaan eläkeläistä. Hannu lopetti ravintolatoiminnan myymällä Viljoksen vuonna 2011 ja Majakan 2012. Nyt vireä eläkeläinen pyörittää omaa HTRKonsulttiyritystään. Konsultoi ravintoloita, tekee riskikartoitusta maanläheisesti ja tarttuu kauhan varteen aina kun pyydetään. Hyvälle pitopalvelukokille riittää kysyntää. – Teen vain sen verran keikkoja, että jää aikaa muuhunkin ja se on mielekästä hommaa, koska se ei ole enää pakollista ja ressaavaa.
13
Vas taukset Oikeat vastaukset sivulla yhdeksän oleviin Äksymyxiin
Äänekosken Yrittäjät ry
1. Hirvaksen Shell avasi ovensa kesällä 1964.
Äänekosken Yrittäjät ry perustettiin jo 1940-luvun alussa Äänekoskella toimineiden yrittäjien yhteistyön tiivistämiseksi. Aikanaan yhdistys rekisteröitiin ja se on Suomen Yrittäjien aluejärjestön, Keski-Suomen Yrittäjien jäsenyhdistys. Jäsenmääräänsä hiljalleen kasvattanut yhdistys sai lisävahvistusta 90-luvun alussa, jolloin Konginkankaan Yrittäjät ry liittyi siihen. Nykyinen Äänekosken Yrittäjät ry muodostui vuoden 2007 alussa, jolloin Suolahden ja Äänekosken yrittäjäyhdistykset yhdistyivät. Äänekosken Yrittäjäyhdistyksessä hieman alle 250 jäsentä. Yhdistys korostaa yhteistyön merkitystä toimintaympäristössään ja toimii järjestötehtäviensä ohella aktiivisesti myös monenlaisessa alueensa kehittämistoiminnassa. Hallituskaudella 2012-2013 saatiin yrittäjä yhdisyksessä aikaan yrittäjille merkittävä asia, eli kaupunki otti käyttöönsä YRVA-vaikutusten huomioimisen kaupungin päätöksenteossa. Yritysvaikutusten arviointimenetelmällä arvioidaan, onko valmisteltavalla päätöksellä yritysvaikutuksia ja kuinka laajat vaikutukset ovat ja miten päätös vaikuttaa seutukunnan työpaikka- ja väestökehitykseen, vetovoimaisuuteen yritysten sijoittumispaikkana, nykyisten yritysten toiminta- ja kehittymisedellytyksiin, kärkitoimialojen kehittymisedellytyksiin ja investointeihin seutukunnalla. Ulla Aaltonen jättää puheenjohtajan nuijan Hannu Rikkoselle. Hyvillä mielin yhdistyksen jättävä Aaltonen hehkuttaa yhdistyksen pyrkimyksiä parantaa yrittäjän työtä kaupungissamme. Hannu Rikkonen tulee uusin visioin vetämään yhdistystä ja toivoo jäsenmäärään suurta kasvua.
2. Esso tuli tien toiselle puolelle kilpailijaksi 1986. 3. Jätti-ABC aloitti toukokuussa 2007. 4. Elis Hirvi perusti hotellinsa 1938. 5. Hiskinmäen Eläinsairaala aloitti 2009. 6. Nykyisin Palokassa konttoriaan pitävä äänekoskelaislähtöinen Porrassalmen rakennusliike aloitti 1948. 7. Makessa on istuttu ja ihmetelty vuodesta 1991 alkaen. 8. 1992 on Ramin rautakaupan aloittamisvuosi.
Äänekosken Yrittäjät Ry hallitus kaudelle 2013-2014 Hannu Rikkonen pj Jussi Kangas, Maria Kokko, Antti Kyröläinen, Mika Lankinen, Tommi Lunttila, Timo Niskanen, Marko Nykänen, Jani (Jore) Sohlman ja Marjo Steffansson
9. 1988 ilmoittaa Suolahden sähköfirma perustamisvuodekseen.
Yrittäjä! Liity Suomen Yrittäjien jäseneksi jo tänään! Saat heti käyttöösi järjestön tarjoamat edut. Tässä niistä muutama: – Jäsenetuja hyödyntämällä voit säästää huomattavasti muun muassa vakuutus-, polttoaine-, polttoöljy- sekä majoitus ja matkustuskustannuksissa. – Jäsenenä voit käyttää maksutta järjestön neuvontapalvelua yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi lakiasioissa. – Saat kymmenen kertaa vuodessa Yrittäjäsanomat -jäsenlehden. Lisäksi verkostoidut paikallisten yrittäjien kanssa, saat vertaistukea ja voit osallistua mukavaan toimintaan. Äänekosken Yrittäjät Ry liikuttaa jäseniään, muun muassa juoksukoulussa ja kuntosaleilla. Teemme retkiä ja matkoja hyvässä seurassa ja juhlimme yrittäjyyttä itsenäisyyspäivänä sekä yrittäjäjuhlissa paikallisesti kuin myös maakunnallisesti. Älä aikaile! Täytä jäsenhakemuksesi verkossa Suomen Yrittäjien sivuilla jo tänään, tai ota yhteys hallituksen jäseniin.
10. VP-Lux aloitti 2009.
Rautatienkatu 42, Äänekoski www.tri-parts.fi
RENKAAT JA VANTEET Pakettiautokuljetukset! Ark. La-su
10.00 - 22.00 11.00 - 22.00
Tyres, Rims & Import HA-RENKAISTA KAIKKI MERKIT:
Henkilö- ja pakettiautojen ja moottoripyörien renkaat ja asennukset. Varaosa- ja tarvikemyynti.
0400 547 321 Jussi
Välitämme rahtivapaasti Duellin, All Rightin ja Nakkilan mopon ja pyörän tuotteita.
Kotakennääntie 47 44100, Äänekoski
Olemme muuttaneet! Uusi osoitteemme on Yrittäjänkatu 4, 44150 Äänekoski
· Kattotyöt / sadevesijärjestelmät · Rakennuspellitykset / asennukset · Teollisuuden kunnossapito · Rautarakennetyöt · Ilmastointityöt
·Lumenauraukset
Katso kotisivut: haapasora.fi 14
6 9 · 20 13
| Ä ks
Uud en Äänekosken Vuod en Yrittäjät: 2007 Autohuolto Markku Santa 2008 Keski-Suomen Painotuote Oy 2009 Hammaslääkäri Kimmo Jaatinen 2010 AJ-Tools Oy 2011 OSK Äänekosken KAK 2012 Fysio Kanervo Ky 2013 Kokon Puutarha
Yllätys! Vuoden 2013 yritys Äänekoskella on Kokon Puutarha. Se on perustettu 1970-luvulla, tehnyt sukupolvenvaihdoksen ja uusia jatkajiakin on ilmaantunut. Maria ja Marko Kokon luotsaama yritys on kasvanut ja kehittynyt ajan hengen mukaisesti. – Toimintaan kuuluu oleellisesti myös lämpölaitos, joka toimii bioenergialla. Muutenkin toiminnassa on huomioitu ympäristöystävällisyys muun muassa käytettävän veden uudelleen kierrätykseen on panostettu. Tuotteiden laatu ja kotimaisuus ovat yritykselle erittäin tärkeitä. Toimintaa on laajennettu vuosien saatossa yhä suuremmaksi ja monipuolisemmaksi, kertoi kaupunginjohtaja Hannu Javanainen perusteluita Vuoden Yrittäjistä lauantaina Hotelli Keiteleessä järjestetyssä Konneveden ja Äänekosken yhteisessä yrittäjäjuhlassa.
Kokoille valinta tuli täytenä yllätyksenä. Tänä vuonna valinnasta ei kerrottu palkinnon saajille ennakkoon. Kun Javanainen kertoi lisää, alkoi puutarhureiden posket punoittamaan: – Ala on hyvin sesonkipainotteinen, kevätkausi alkaa helmikuun loppupuolella ja kestää juhannukseen. Marraskuussa alkaa valmistautuminen joulusesonkiin. Javanaisen kerrottua viimeinen, se yhden pisteen vihje, ei valinta ollut enää liki satapäiselle juhlaväelle epäselvä. – Tuotteista löytyy niin Euphorbia pulcherrima kuin Pelargonium sekä Viola. Ja mikä ihaninta me kaikki saamme nauttia näistä silmäniloista. Maria ja Marko Kokko ottivat palkinnon vastaan riemukkaan yllättyneenä. Sen verran hämmentyneitä palkinnonsaa-
jat olivat, että he tyytyivät sanomaan mikrofoniin vain: – Meille ei ole kukaan kertonut tästä mitään. Kiitos! Paluu arkeen tapahtui nopeasti ja puutarhalla on jo täysi höyry päällä. – Sen verran tämä asia kutkuttaa, että nyt voidaan järjestää oikein hyvällä syyllä kunnon työpaikan pikkujoulut. Haluamme kiittää työntekijöitämme sekä asiakkaitamme, ilman teitä ei olisi meitäkään. Jorma ja Ritva Kokko jättivät meille sukupolvenvaihdoksessa hyvässä maineessa ja vakaalla asiakaspohjalla olevan yrityksen, jota on ollut ilo jatkaa ja kehittää ja pitää mainetta yllä, sanovat Maria ja Marko käsi sydämellään. Marjo Steffansson
Hämeentie 7, 44100 Äänekoski · p. 045 860 2997 www.tilitoimistoparantainen.fi · ma-to 9-15
Asiantunteva ja innokas henkilökuntamme on valmiina palvelukseenne!
marktopoy@gmail.com T.Hakkarainen Äänekoski
Tarjoamme ammattitaidolla ja laaja-alaisesti useita taloushallinnon palveluita niin pienille kuin suuremmillekin yrityksille.
MÖKKITALKKARI · Polttopuut · Lumityöt
· KOSTEUSMITTAUKSET
( pätevöityneet kosteusmittaajat! )
· TALVIAURAUKSET · HIEKOITUSPALVELU Kiinteistöhuolto
p. 040 833 3679 äKs
| 69
· 2 0 13
Tilitoimistopalveluja ammattitaidolla • Yrityksen perustaminen • Kirjanpidot • Kausiveroilmoitukset • Palkanlaskennat • Palkkojen ym. vuosi-ilmoitukset • Laskutukset • Tilinpäätökset • Veroilmoitukset Kauppakatu 12 A 12, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com www.tilipalvelumarja-leena.fi
Puh. 040 589 0158 15
Nuorten brainstorm kohti yrittäjyyttä Kuka väittää, että nuoret eivät ole kiinnostuneita yrittäjyydestä? 4H-yhdistyksen järjestämälle yrityskurssille kaupungintalon kahvioon kokoontui parina lokakuisena keskiviikkoiltana nuoria kuulemaan, kuinka perustetaan 4H-yritys. 4H-yritys on 13-28-vuo-
Tanja Raatikainen, 17 – Osallistuin yrityskurssille, koska merkintä kurssista näyttää hyvältä CV:ssäni. Opin muun muassa markkinointia ja kirjanpitoa. Pohdittiin myös omia vahvuuksia ja sopivia nimiä yrityksille. En aio perustaa nyt 4H-yritystä, sillä muut harrastukset vievät aikaani. Mutta voisin kuvitella joskus olevani yrittäjä. Mistä sitä ikinä tietää.
Toni Pirttimaa, 13 – Olin ajatellut perustaa kahvilan ja sitten näin ilmoituksen yrityskurssista. Kurssilla mietittiin sopivia paikkoja kahvilalle. Torilla tai markkinoilla olisi hyvä pitää kahvilaa, sillä siellä liikkuu paljon ihmisiä. Seuraavaksi alan kaverin kanssa tekemään suunnitelmaa 4H-yrityksestä ja etsimään sopivaa paikka kahvilalle.
Laura Lilienkampf
tiaille 4H-nuorille suunnattua pienimuotoista ja harrastuksiin perustuvaa yritystoimintaa oikean yrityksen pelisäännöillä. ÄKS kysyi neljältä yrittäjänalulta, mitä 4H-yrityskurssilla opittiin ja mitä suunnitelmia kurssi poiki.
Henna Vasko, 15 – Haaveilen kaverini kanssa kahvilan ja pitopalvelun perustamisesta. Toivoin oppivani Y-tunnuksista ja verotuksista, ja asiat tuntuivatkin yllättävän helpoilta oppia. Tiedän nyt, miten tehdään laskutukset ja verotukset. Seuraavaksi täytyy tehdä perustajailmoitus 4Hyhdistykselle. Toiveena olisi, että pitopalvelutoiminta saataisiin käyntiin ennen joulua.
Julia Vuoristo, 14 – Tätä kurssia mainostettiin koulussa ja kiinnostuin. Teen vaatteita vapaa-ajalla kavereille ja sukulaisille ja ajattelin, että tästähän voisi saada myös rahaa. Oli helppoa lähteä mukaan, kun äiti on yrittäjä; asiat olivat siis jo ennestään tuttuja. Ajattelin mainostaa osaamistani Facebookissa ja kauppojen ilmoitustauluilla. Tekisin tilauksesta asiakkaille perusvaatteita ja asusteita.
· KIINTEISTÖNHOITO · ALUEKUNNOSSAPITO · SIIVOUS · ISÄNNÖINTI JA KIRJANPITO
Vuonna1974 perustettu, kokonaan kaupungin omistama yritys työllistää 140 työntekijää. Henkilöstöstämme yli 90% asuu ääneseudulla eli olemme vahva ja paikallisesti merkittävä työnantaja
Vaihde 020 632 2870 · Päivystys Äänekoski 0400 640 904 · Päivystys Suolahti 0400 175 140
Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski
WWW.AANEKOSKENKIINTEISTONHOITO.FI
16
6 9 · 20 13
| Ä ks
Yrittäjäksi? Yrittäjäksi ryhtyminen voi olla hyvinkin haasteellista. Tarvitset vain hyvän liikeidean ja myös hieman starttirahaa. Yrittäjyyteen vaaditaan myös rohkeutta, ahkeruutta, määrätietoisuutta, täsmällisyyttä, sosiaalisia taitoja, joustavuutta, sitkeyttä ja tietenkin vastuullisuutta. 4h:lla on oma yrittäjyyskurssinsa, jossa pääsee perustamaan leikkimielisesti oman yrityksensä. Yrittäjyyskurssilla pääset suunnittelemaan omaa yritystä ja harjoittelemaan oman yrityksen pyörittämistä. - Kurssilla tutustutaan jo olemassa oleviin 4h-yrityksiin ja mietitään, että mikä voisi olla se oma palvelu tai tuote. Kurssilla harjoitellaan myös liiketoimintasuunnitelman tekoa. 4h-yrityksen vuositulot ovat maksimissaan 50 eurosta 6000 euroon. Paikalla kävi myös äänekoskelainen 4hyrittäjä kertomassa yrityksestään, kertoo Äänekosken 4h:n toiminnanjohtaja Elina Wilen. Yritystä perustaessa on hyvä muistaa, ettei liikeidea välttämättä lähde ihan heti luistamaan, vaan siinä vaaditaan kärsivällisyyttä. Lisäksi aloittavalle yrittäjälle ovat tarpeen myös halu yrittää, perustiedot yrittämisestä sekä tietysti ammattitaito. Lisää neuvoja yrityksen perustamiseen löydät osoitteesta www.perustamisopas. fi ja 4h-yrityksistä osoitteesta www.4h.fi/ oma-yritys.
äKs
| 69
· 2 0 13
250.000
Luetut sivut ÄKSän verkossa vuonna 2013
200.000 150.000 100.000 50.000 0
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
ÄKS on kaupungin ykkösmedia Äänekosken Kaupunkisanomien nettisivut kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Missä nyt mennään, päätoimittaja Terho Vuorinen?
kauanko tuolla gallup-tiedolla kehdataan ratsastaa. Ja ehkä kannattaa huomioida sekin, että vuonna 2010 ÄKSää ei ollut olemassakaan.
– Lokakuu on jo nyt tuonut uuden kuukausittaisen ennätyksen. Ylitimme 200 000 kävijän rajan tiistaina. Aiempi ennätys oli syyskuun 180 452.
– Eiköhän se nyt ole jo ihan selvä, että kaupungin seuratuin media on nyt ja jatkossa ÄKS. Mitä tämä tarkoittaa yrittäjien näkökulmasta?
– Lisäksi teimme viime viikolla uuden viikkoennätyksemme: 62 579 kävijää. Käytännössä siis 9000 lukijaa kävi sivuillamme joka päivä. Paikallinen tilattava lehti mainostaa suosiotaan vuonna 2010 tehdyllä gallupilla. Mitäs tähän sanot? – Neuvostoliittokin oli suurvalta vielä 30 vuotta sitten! Mielenkiintoista seurata,
– Tietysti sitä, että ilmoittamista kannattaa keskittää sinne, missä siitä on eniten hyötyä. Mainostamisen painopiste siirtyy jatkuvasti – lukijoiden mukana – kohti verkkoa. – ÄKS kehittää verkkoa myös ilmoittajia houkuttelevammaksi. Yrittäjille on tulossa uusia tapoja tuoda viestinsä asiakkaiden tietoon.
Missä Äänekoski on? – Äänekoski on osoitteessa www.aksa. fi. Siellä kaupunkimme asiat, niin tärkeät kuin vähemmänkin tärkeät, kerrotaan kaikille ilmaiseksi ja tasapuolisesti. Ja tietysti ensimmäisenä. – Haluamme parantaa tekemistämme koko ajan. Tähän tekemisen meininkiin haastamme mukaan kaikki muutkin. Näin saadaan koko Äänekoski nousuun.
17
Kolmatta sukupolvea kasvattamassa Eino Pajusen elämässä on kolme tärkeää asiaa: lapset, liikunta ja järjestötoiminta. Yksi niistä tuli aikanaan toisen tielle ja kolmas on mahdollistanut 90 vuotta tämän maan päällä. Siihen maailman aikaan kun Eino Pajunen syntyi, höyläsi isä aitassa huonekalut perheelle ja vähän muillekin. Elannon kahdeksanlapsiselle perheelle toi paperitehdas ja juurekset nostettiin nykyisen Lidlin paikalla sijainneesta työläisten kasvimaasta. Joka vuosi äiti kasvatti kaksi sikaa, toisen ruokapöytään, toisen myytäväksi. – Eihän se ruusuilla tanssimista ollut, mutta leipä tuli joka päivä pöytään. Minun aikanani kunnioitettiin vanhempia suuresti. Omille ei laitettu vastaan ja vieraita teititeltiin aina. Isi otti minut usein veneelleen mukaan, minä taisin olla lellipoika, Eikka muistelee lapsuusaikojaan. Muistin kanssa ei ongelmia olekaan ollut eikä sen puoleen kehonkaan, vaikka isänpäivänä 10. marraskuuta miehen syntymästä tulee kuluneeksi tasan 90 vuotta. – Lääkäri sanoi, että polveen täytyy laittaa uusi nivel. Minä sanoin, että minulta ei ole koskaan leikattu muuta kuin hiuksia, partaa ja kynsiä eikä leikata nytkään. Aloin syödä inkivääriä päivittäin ja käymään vesijumpassa ja kuntosalilla säännöllisesti. Virkeänä papan pitävät myös lapsenlapset jo neljännessä sukupolvessa. Eino Pajunen tietää, mitä lasten kasvattaminen on, sillä kun Raili-vaimo kuoli rajuun syöpään vuonna 1973, jäi hän yksin kolmen lapsen kanssa. – Kahdeksanvuotias Juha oli nuorin ja Pirjo juuri täyttänyt 18 vuotta. Minä
18
olin ollut aktiivisena työväenyhdistyksessä ja metalliammattiosastolla, mutta luovuin puheenjohtajuuksista saman tien. En halunnut, että lapset tuntisivat oloaan yksinäiseksi, Eikka kertoo. Yhdistyselämä oli ollut tärkeä osa miehen elämää kansakoulusta asti. – Mitään muita muistojahan minulla ei olekaan kuin parhaita! Säästyin viinalta kotiuduttuani sodasta, sillä työväenyhdistyksen tapahtumat olivat raittiita. Se oli minun pelastukseni. Lastensa kanssa isä kävi harrastamassa ja retkillä lähiseudulla. Yhteiskuntakelpoisia kaikista jälkeläisistä kasvoikin ja ilmeisesti hyvät geenit ovat siirtyneet eteenpäin, sillä urheilun ystäviä löytyy niin omista kuin lastenkin lapsista. – Minä en ole koskaan ollut sairaslomalla töistä ja voin sanoa, että harvalla isällä on samanlaisia vatsalihaksia ollut, minä kun velmuutin omia ja heidänkin lapsiaan niin paljon polven päällä. – Ei tässä elämässä kaikki mene niin kuin suunnittelee. Mutta kyllä minä nyt olen tehnyt tarpeeksi perheen, työväen ja isänmaan hyväksi, Kannaksella ja Lapissa rintamalla palvellut Eikka toteaa jämäkästi. Ansaitut vapaavuotensa Eino Pajunen käyttää nykyään mielipuuhiinsa: laulamiseen ja yhdistyselämään. Eläkkeensaajien-lauluryhmän ja veteraanijärjestöjen kautta eteen tulee jos jonkinlaista tapahtumaa, kuten esimerkiksi nuorten kutsunnoissa vuosittain vieraileminen ja
jalkaväkirykmentti 50 patsaan kukittaminen. – Niin ja tuossa vastapäisessä talossa sitten asuu minun tyttöystävä. Me käydään kävelyllä yhdessä, Eikka virnuilee. Kaksikon yhteinen taival alkoi aikanaan Hietaman tanssilavalla ja yhteinen suunta on kestänyt jo useat vuosikymmenet. Vihille tie ei kuitenkaan koskaan vienyt. – Molemmat oltiin leskiksi vasta jääneitä, ja iso perhehän siitä olisi syntynyt. Ei se uusi äiti tai isä kuitenkaan ole sama asia kuin oma. Hyvin tämä elo on kuitenkin mennyt näinkin. Näin pyöreän luvun lähestyessä on hyvä muistella entisajan elämää: sorvaajaoppilas aikoja asetehtaalla, kirveshommia metsiköissä ja kipeitäkin sotamuistoja. Paljon ovat vuodet näyttäneet Eino Pajuselle ja marraskuun alussa kaukaisimmatkin ystävät ja sukulaiset kerääntyvät juhlimaan suvun patriarkan 90-vuotista elämää. – Jospa nuo Eläkkeensaajat vaikka laulaisivat jotain, Eino toivoo ja esittelee kirjahyllynsä kuvia suvusta. Pian ovat kaikki lapset jälleen kerran saman katon alla. Taija Kolehmainen
Eino Pajusen perheen sisaruskuva vuoden 1930 paikkeilta. Vasemmalta ylhäällä Matti, Aino, Aune, Martti ja vasemmalta alhaalla Aarne, Taimo ja Eino Pajunen.
Eino "Eikka" Pajunen - Synt. 10.11.1923 Äänekoskella - Rintamalle jalkaväkirykmentti 50:neen vuonna 1942 ja kotiuttaminen sotamiehenä 25.11.1944 - Viilaajan pikakurssi vuonna 1946 - lapsia kolme, lastenlapsia viisi, lastenlastenlapsia yksi
6 9 · 20 13
| Ä ks
SPR:n omaishoitajien vertaistukiryhmän lokakuun kokouksessa vieraili palveluohjaaja Suvi Tikander (toinen oikealta). Hän vastasi muun muassa Ulla Minkkisen (vas.) kysymyksiin omaishoitoon liittyen.
Ymmärrystä arjen kamppailuihin Äänekoskella kolmas sektori on ottanut tavoitteekseen omaishoitajien jaksamisen. SPR:n vertaistuki ryhmä perustettiin syksyllä tarpeeseen. Vertaistuki on merkittävä osa arjessa jaksamista, sen allekirjoittavat SPR:n tiloissa syyskuussa aloittaneen omaishoitajien ryhmän tapaamisessa istuneet naiset. Marraskuussa arjen jaksamista tuetaan erityisen paljon, sillä torstaina 7. päivä Ääneseudun Omaishoitajat järjestää luennon jaksamisen ja useiden paikallisten tahojen järjestämä ilmainen virkistäytymispäivä on Sumiaisissa seuraavana päivänä. Suomen Punaisen Ristin kautta vertaistuen löytäneet naiset ovat kiitollisia mahdollisuudesta toistensa tapaamiseen. – Olisi hienoa oppia tuntemaan useampia samassa tilanteessa olevia vanhempia vaikka edes kasvoilta. Heidän kanssaan voisi jutella ilman, että tuntemuksiaan ja ajatuksiaan tarvitsee selitellä, esikouluikäisen näkövammaisen tytön äiti Ulla Minkkinen totesi lokakuun tapaamisessa. Ryhmä on suunnattu erityisesti pit-
käaikaissairaiden ja vammaisten lasten sekä nuorten huoltajille. Myös Ääneseudun Omaishoitajien ryhmät ovat kokoontuneet ympäri Ääneseutua vuosien ajan kerran kuukaudessa. Jo pelkästään kontaktin saaminen on merkittävä tuki arjen jaksamisessa. Sen lisäksi omaishoitajille kuuluvien oikeuksien ja hiljaisen tiedon siirtyminen byrokratiaviidakossa taistelevien välillä on korvaamaton apu. – Kun lapsen asiat on mietitty tarkasti jo hyvinkin pitkällä tulevaisuuteen, niin koulu- ja muut asiat sujuvat hyvin, Minkkinen painotti. Lokakuun tapaamisessa vaihdettiin hyväksi koettuja tapoja ja keskusteltiin oikeuksista, tuista ja omasta jaksamisesta. Toinen tukiryhmää vetävistä vapaaehtoisista, Maire Tiihonen, kertoo, että tapaamiset muotoutuvat hyvin pitkälle osanottajien tarpeiden mukaisesti. – Ryhmä kokoontuu joka kuun en-
simmäinen maanantai, ja mukana voi olla myös esimerkiksi eri alojen asiantuntijoita keskustelemassa. Päätavoite on kuitenkin kerätä vanhempia yhteen. Viimeisimmällä kerralla paikalla oli myös Äänekosken kaupungin palveluohjaaja Suvi Tikander. Mikä askarrutti vanhempien mieltä ja mitä Tikander aatoksiin vastasi? Tukihenkilötoiminta ei pelaa. – On tosi asia, että tukihenkilöitä ei ole riittävästi Äänekoskella tällä hetkellä. Ihmisten sitouttaminen on hankalaa, kun toiminta on lähes täysin vapaaehtoispohjalla, Tikander perusteli. Omaishoidontuen hakeminen on epäselvää. – Omaishoidontuen hakemus löytyy kaupungin nettisivuilta sekä sitä saa myös palveluohjaajilta. Tuen myöntämisen kriteereinä ovat muun muassa hoi-
don sitovuus, muiden tukimuotojen tarve sekä muiden palveluiden riittävyys ja käytettävyys perheen tukemisessa. Jaksaminen on tiukassa. – Pyrimme monipuolisesti tukemaan myös hoitajan jaksamista esimerkiksi tarjoamalla vapaata ja virkistystä. Luotamme myös kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön vertaistuen ja virkistäytymisen osalta. Tukea omaishoitajille - Ääneseudun omaishoitajat ry:n vertaistukitoiminta, Kirsi Uusitalo-Leppänen puh. 0400 452 609 - SPR:n Länsi-Suomen piirin omaishoitajien tukitoiminta, Minna Wacker puh. 040 160 2245 Taija Kolehmainen
Virikkeitä arkeen Äänekoskella löytyy monenlaista tekemistä ja apua tukea kaipaaville. Heini Jäntti harrastaa itsenäisesti muun muassa pianon soittoa ja haaveilee joskus muuttavansa omaan asuntoon. Syksy on niin ihmeellinen, se on yksi Heini Jäntin lempikappaleista, joita hän opettelee koskettimilla. 37-vuotias Jäntti käy Koskelassa ottamassa pianotunteja kerran viikossa. Ja silloin kun hän ei anna musiikin viedä, on Äänekoskella tarjota lenkkipolkuja, suunnistusmaastoja ja vastaavaa. – Täällä on hyvät liikuntamahdollisuudet, ei paljon muuta, Jäntti toteaa Äänekosken harrastustarjonnasta. Tällä hetkellä Jäntti työskentelee avotyötoiminnan kautta Kuhnamon päiväkeskuksella. Pian selviää, jatkuuko työ keittiössä vai ei. Kotiin hän ei suostu jäääKs
| 69
· 2 0 13
mään vapaa-ajallakaan vaan tekemistä on keksittävä – ja onneksi sitä on tarjolla niin järjestetysti kuin omaehtoisestikin. – Mä pelaan joskus sählyä Ville Irtamon vetämässä ryhmässä liikuntatalolla, jumppaan ja käyn suunnistamassa ystävän kanssa. Kesäisin pyöräilen ja ongin mökillä ja talvella hiihdän ja luistelen. Omalta osaltaan vauhtia tarjoilevat sisarusten lapset, Heini Jäntti on nimittäin yhteensä 19-kertainen täti. Vaikka perhe on ihana, niin haaveilee nainen toisinaan omasta asunnosta. Kaupungin tarjoama ryhmäasuminen olisi paras vaihtoehto, mutta Äänekoskella tällaisia erityisiä yksiköitä on tarjolla vain yksi ja kysyntä on kovaa. Äänekosken kaupungin kuntoutusohjaaja Anne Hakala kertoo, että tällä hetkellä kaupungin nuorten ja aikuisten kuntoutusohjauksen piirissä on kaiken kaikkiaan noin 60 henkilöä. – Viikoittain käymme parinkymmenen henkilön luona. On myös heitä, jotka asuvat kotonaan eivätkä tarvitse niin
paljon tukea, lähes 20 vuotta alalla työskennellyt Hakala sanoo. Asumisen tukeminen on hyvin konkreettista: Hakala käy asiakkaiden kanssa kaupassa, suunnittelee ja valmistaa ruokia sekä auttaa muun muassa vaatteiden pesussa ja lääkärikäynneissä. – Tuki on erittäin henkilökohtaista ja riippuu kunkin asiakkaan tarpeista. Itsenäisemmäksi oppiminen tapahtuu tois-
tojen kautta. Hakala kertoo, että Jäntin ajatukset vastaavat hyvin nykytrendiä: Yhä useampi kehitysvammapalveluiden alainen suuntautuu itsenäisempään elämän tyyliin niin koulutuksen, työn kuin asumisenkin suhteen. Taija Kolehmainen
19
teksti Marjo Steffansson kuvat Max Steffansson
Kummitusjahdissa ”Tarina kummituskivestä sai alkunsa tapaturmasta, jossa kaunis ja onneton nainen surmasi vastasyntyneen lapsensa kiven kupeella, jota armoton isä ei tahtonut tunnustaa.” Sumiaisten ja Kuokansillan välillä taskulampun valossa iltalenkkeilevää Marie Finne-Braytä kylmii. Lenkkipolun varrella on iso rapakivilohkare, jonka päällä sinnittelee kitukasvuinen mänty. Kiveä on miesmuistin ajan kutsuttu kummituskiveksi. Tämä tieto saa mezzosopraanon varppeilleen. – Taidan ottaa mieheni Pertsan mukaan näille iltakävelyille, sysimustassa syksyillassa värjöttelevä Marie sanoo silmät teevadin kokoiseksi revähtäneinä. Tarina kertoo, että ennen muinoin
naiset eivät uskaltaneet kulkea kiven ohi keskiyön aikaan. He nimittäin saattoivat nähdä jotain sellaista, joka saattaisi sekoittaa järjen. – Se tästä minun touhusta vielä puuttuukin, nimittäin viimeisenkin järjenrippeen menetys, Marie naurahtaa hermostuneena. Selväpäisimmät miehet naurahtelivat väheksyvästi, kun kummituskivi otettiin puheeksi. Perimätiedon mukaan raavaat myös raavaat miehet välttelivät kiven luona kulkemista kuun valossa tai pilkkopimeällä. – Ehkä tuo vieressä oleva hauta-
usmaa tuo oman mausteensa tähän legendaan, Marie laskee ja koputtelee yskivää taskulamppuaan kädet vapisten. La Kala-Oopperatalossa eletään karmivan jännittäviä aikoja, sillä kamalan ihana Halloweenkonsertti on jo käsillä. Marie on katsonut kauhuelokuvia ja kuunnellut Oopperan kummitusta valmistautuen rooliinsa Naamiohuvien Ulrikana. Noita ja ennustajaeukko Ulrika ottaa Marien valtaansa tulevana lauantaina.
– Tämän kauhean ihanan pelottavan konsertin jälkeen voi käydä viemässä haudalle kynttilät Pyhäinpäivän perinteitä kunnioittaen. Kuoleman ja elämän rajamaiden jylhää ja koskettavaa musiikkia kynttilän valossa, La Kala-Oopperassa. Ken paikalle uskaltaa, tulkoon kello 16. – Kanttiinista voi ostaa ruumisarkun muotoisia leivonnaisia, Marie vinkkaa.
”Koivistonkylällä, Telkkäpuron yli johtavan maantiesillan liepeillä uskottiin kummittelevan. 1910-luvulla ja vielä muutama vuosikymmen sen jälkeenkin pelättiin kulkea sillan yli, sillä pimeinä syysiltoina ja -öinä sillan ylittävät kulkijat kuulivat metsästä lapsen valittavaa itkua. Kylillä liikkui huhu, että yksinäinen naishenkilö olisi haudannut vastasyntyneen lapsensa sillan liepeille. Uskottiin, että lapsi kummittelee sillalla ja kaipaa itkien siunattuun maahan. Paikkaa pelättiin niin, ettei yksinäiset uskaltaneet Telkkäsillan kautta kulkea pimeään aikaan.” Soitto Koivistonkylän kyläpäällikkö Matti Hämäläiselle ei aukaise ensisoittamalla sillan paikkaa. Ei mene kuin hetki, kun Hämäläinen on selvittänyt missä paikka on. Yllätys on moinen, sillä silta löytyy lähempää kuin kyläpäällikkö arvaakaan. Lapsivainajan tarina tiedetään kylällä yhä tänäkin päivänä, mutta sitä ei enää viljalti viljellä. – Legenda kertoo, että Telkkäpuron lähimaastoon olisi haudattu lapsi. Hämäläinen paikallisti sillan kyläläisten avulla. Pääteltiin, ettei 1910-luvulla Telkkäpuroa ylittänyt kuin yksi
20
ainoa silta, joka on museotien Suonenjoentien eteläpuolella oleva tie. Se on ollut aikoinaan osa Pietarista Vaasaan kulkenutta tietä. Tie on edelleen paikoillaan ja saanut nimen muutama vuosi sitten. – Kyllä tässä vähän nousi karvat pystyyn, kun tajusin, että tie jonka ali silta kulkee on Piiparintie eli minun kotitieni jota pitkin suhaan päivittäin. Kummituksia ei ole vielä vastaan tullut eikä mitään mystistä ääntä korvaankaan kantautunut. ”Lapsivainaja kummitteli” -jutun on Kotiseudun Jouluun vuonna 1965 kirjoittanut nimimerkki ”A.H.”
– Nimimerkin takaa löytyy ilmeisimmin Arvi Hirvelä, kotiseutumies, jonka sukua asuu kylällä edelleenkin, Hämäläinen tietää. Silta on komea. Tietä on nostettu useaan otteeseen, joten siltaa saa hakea sillä se on painut tien alle unholaan. Silta on itseasiassa kivirumpu, eli alle metrin levyinen aukko. Sellaisia osattiin rakentaa aiemmin kuin varisnaisia kivisiltoja. Sillan pohjaksi on laitettu hirsistä arina, joka on yhä tänä päivänä hyvässä kunnossa virtaavan veden alla. Kuinka vanha silta on, sitä ei uskal-
la veikata kuin leveällä haarukalla. Museotien kunnossapitosuunnitelman tehnyt Martti Pilz arvelee sillan olevan tehty 1770-1929. Tämän sivistyneempään arvioon ei ilman tarkempaa tutkimusta pysty veikkausta sillan iästä tekemään. – Lapsen itkullekin löytyi myöhemmin selitys: itkua muistuttava ääni syntyi siitä, kun kaksi väärää puuta hankasi toisiaan tuulessa vasten.
net
Lue lisää kummmitusjuttuja tai kerro omasi ÄKSän verkossa 2.11. Verkossa myös kauhuelokuva. 6 9 · 20 13
| Ä ks
Rokin ja rollin ilosanomaa
Pasi Lönn lunastaa paikkansa rikoskirjallisuuden kärkikaartiin Äänekoskelaislähtöisen Pasi Lönnin Lunastaja vie lukijan Jyväskylän maisemiin. Tapahtumat käynnistyvät eläkeläispariskunnan murhasta. Pikku hiljaa lukijalle paljastuu, että liikkeellä on taivaallinen kostaja, Marjukka. Jyväskylää uhkaa suuri katastrofi. Lönn kietoo romaaniinsa mukaan myös edesmenneen isänsä ryöstösaalista etsivän Pia Vaahteran. Poliisi on aina askeleen lukijaa jäljessä. Lukija tuntee olevansa Lönnin matkassa turvallisissa käsissä. Juoni kulkee jouhevasti, jännitys tiivistyy pala palalta. Lönn on oiva tarinan kehittelijä. Hän ei tarvitse lukijan mielenkiinnon ylläpitoon vauhdikkaita taka-ajoja, vaan luottaa lakoniseen kerrontaan. Henkilökuvat tarkentuvat tarinan edetessä, Lönn lisää yksityiskohtia kuin maalaisi taulua. Päähenkilö Lasse Flinkin arkielämä yksinhuoltajaisänä tuo lämpöisen näkökulman romaaniin. Itsekin rikosylikonstaapelina toimivan Lönnin poliisityön tarkka kuvaus lisää romaanin uskottavuutta. Kotimaisen rikoskirjallisuuden ykköskaartiin Lönnin Lunastaja nousee viimeistään Marjukan minä-kertojan ansiosta. Lönn eläytyy vahvasti ja läsnäolevasti avohoitopotilaan mielenliikkeisiin. Lönnin ilmaisu laajenee suuntaan, jolta on lupa odottaa jatkossa paljon. Pasi Lönn Lunastaja 272 s.
Reijo Honkoknen
J.Vehkala&Quomat julkaisi upean levyn, Rock´n Roll tulee! Are You Ready? Levyllä kuullaan kolme puntit tutisemaan ja lahkeet lepattamaan laittamaa kipaletta, jotka kaikki ovat omaa tuotantoa, sävellykset ja sanoitukset J. Vehkala ja Olli Havu. Bändissä soittavat isä ja poika Vehkalan lisäksi Jaska Liimatainen ja Sidi Selin. ÄKS ryhtyi köyhälle bändille yhteistyökumppaniksi, jotta levy saatiin eetteriin ja myyntiin. – Quomat huusi apua ja ÄKS auttoi. Lehden tuttu toimittaja on meitä muutenkin jelppinyt antamalla meille mojovasti palstatilaa ja verkkomenoa. Ei ole ilmeisesti kehdannut olla kirjoittamatta meistä, kertoo iso kuoma Jukka Vehkala. Isä Vehkala haluaa antaa tässä haastattelussa mikrofonin pojalleen, bändissä rumpuja lyövällä Konsta Vehkalalle. Konstalla on monta rautaa tulessa, onhan nuori mies rautainen ammattilainen musiikkibisneksessä. – Bisneksistä ei voi vielä puhua. Teen miksausta, masterointia ja tuottamista hyvin erilaisissa musiikkigenreissä mitä Quomat edustaa, grindcore-punk-velho Konsta kertoo Konsta on kasvanut Status Quon tahtiin, tahtoen, tai tahtomattaan, joten Quomien kappaleet tuntuvat juniorille hyvin kotoisalle. – Tässä kohtaa täytyy mainita äiti Tiina, hän on laulanut taustoja kappaleeseen Taon Auringon. Äitille terveisiä, lähettää Konsta. Quomien uunituoretta levyä saa Quomat-Shopista osoitteesta: quomat@gmail. com tai soittajilta. – Ollaan panostettu verkkoon juuri niin kuin sponsorimme ÄKS. Levy maksaa kädestä ostettuna neljä euroa, postitettuna viisi. Marjo Steffansson
Isälle lahjaksi lukemista! Marjo Steffansson, Terho Vuorinen, Teijo Piilonen: Kosketuksia, ÄKS Erik Relander: Äänekoskea ja äänekoskelaisia Urho Salo: Jorma Kinnunen - Pikkujättiläinen
ÄKSän toimituksesta
Kauppakatu 13, 44100 Äänekoski äKs
| 69
· 2 0 13
21
ÄKSY MIE S
Matikankutu ja muita viihdepelejä aikuisille
S
uomi ei elä enää metsästä eikä jäänsärkijöistä. Jäkälän vientikin näyttää hiipuvan. Uutisten mukaan maailmalla menevät nyt kaupaksi suomalaisten tekemät pelit. Nuorison hittipeleissä on vihaisia lintuja ja possuja sekä kalseita kaupunkinäkymiä, joissa seikkailevat kalseat sankarit ja heidän kalseat daaminsa. Armoa ei anneta. Tekesin mukaan Suomen pitää valmistautua jo pelien seuraavaan aaltoon. Afrikan tähden ja räsypokan kanssa kasvanut varttuneempi väki odottaa omia tietokonepelejään, jotka koukuttavat niin ettei sauvakävelylle kerkeä. Pelifirmat palkkaavat seniorikansalaisia konsulteiksi. Ensimmäiset senioreiden suunnittelemat pelit ovat lupaavia. Suomen talous on nousussa. Aikuisviihdepelien ehdotonta aatelia on Burana 500. Lähtöasetelma siinä on hyvinkin tuttu. Miehen tekee mieli, mutta naisella on päänsärky. Miehen tehtävänä on löytää naiselleen huoneistoon kätketty Burana 500 -paketti. Tehtävä ei
ole helppo, sillä vastustajana on aina niin oikukas ja ovela nainen. Nainen piilottelee Burana 500 -pakettia mieheltä piiloon mitä merkillisimpiin paikkoihin. Ovelin piilo on kirjahyllyssä Volter Kilven Alastalon salissa -teoksen takana. Miehet ovat innoissaan uudistuneesta Monopoli-pelistä (nyk. Monopol). Monopolissa mies on kätkenyt pannuhuoneeseen kolmen vartin Monopol-pullon. Mies ottaa huikat pannuhuoneessa samalla kun hän käy säätämässä lämmitystä talviasentoon. Naisen tehtävänä on päätellä, milloin mies on käynyt pullolla. Väärää vastausta seuraa armastelu ja anteeksipyyntö. Mikäli mies onnistuu killittämään pullon tyhjäksi, nainen joutuu tilaamaan miehelle ulataksin ja antamaan miehelle 100 euroa humputtelurahaa. Tämä tapahtuu livenä. Pelissä yhdistyy hienolla tavalla pelimaailma ja oikea elämä. Maailmalla kovassa huudossa olevien yhteisöllisten pelien kehittely on tuottanut suomalaisille senioreille kovasti päänvaivaa, mutta läpimurto on lähellä. Molempiin Koreoihin myyty Tiehoi-
tokunnan kokous -peli on kunnon räiskintäpeli, jota pelatessa voi laittaa aivot narikkaan. Peli alkaa siitä, kun tielle kipataan kivituhkaa vaikka sovittiin että tilataan karkeaa soraa. Sitten seuraa syyttelyä. Jokaisella pelaajalla on yksi sinko ja kymmenen käsikranaattia. Pelin kestäessä käsikranaatit voi vaihtaa lakimieheen tai sydänystävään moottoripyöräkerhon sisäpiirissä. Matikankutu-niminen peli tarjoaa täysin toisenlaisen tulokulman, sillä siinä on vahva moraalinen opetus. Matikankutu-pelissä koetaan talviverkkoja. Järvessä on omia verkkoja ja naapurin verkkoja. Omat verkot ovat tyhjät ja sotkussa ja niin täynnä risuja että päivä on pilalla, mutta naapurin verkot ovat täynnä pulleita matikoita (4 kg/kpl). Jäät ovat heikot, virtapaikkoja ja uveavantoja on paljon. Jos mättää reppuun liikaa naapurin matikoita, voi pudota jäihin. Vaan paljonko on liikaa ilmaisia matikoita? Kannattaako sittenkin riskeerata vähän?
on niin hemmetin haitallista. Koville rasvoille sitten tax free. Ruotsi voisi laittaa jälleen sen Haaparannan voikarusellin pyörimään. Luonnottomilla rasvoilla ja hiilihydraatilla aatelointi aloitetaan jo ennen lapsen syntymää. Vaimo leipoo pullaa ja mies käy tyhjentämässä markettien margariinialtaat. Sitten kun lapsi syntyy, niin käydään tyhjentämässä turistibussin kokoiset valmisruoka-altaat, jotka ovat pullollaan haitallisia rasvoja ja hiilihydraatteja. Sitten epätoivon vallassa hankitaan kaikki haitalliset sokerilla kyllästetyt kevyttuotteet. Seuraavaksi henkselit ja verkkarit istuvat jotenkin paremmin kuin farkut ja vyö. Rasvan poltto tapahtuu mukavasti sohvalla telkkaria katsoen. Suomalaisille pitää jakaa oikeata tietoa ravinnosta. Mutta miten käy niille, joiden ainoat informaation lähteet ovat 40 vuotta sitten markkinoitu Pohjois-Karjala –projekti, tositeeveeohjelmat ja postiluukusta tipahtava 7 päivää -lehti. Suomessa valvotaan lähes kaikkea, mutta oikeata tietoa ravin-
nosta ei valvo kukaan. Nykyään lapsetkin kuulemma pitäisi alistaa kolesterolitutkimuksiin ja sen jälkeen tietenkin kaikki kotieläimet. Maailma on muuttunut todella julmaksi. Epäilen kaikkea (Renè Descartes 1596 – 1650) Jari Rossi Keittiömestari
Reijo Honkonen
Ruokasaarnaaja
Rasvan pelko
I
hmiset pelkäävät kovaa rasvaa, koska se kuulemma lihottaa ja on niin älyllisen kovaa. Kovan rasvan syyksi laitetaan mm. myös allit, jenkkakahvat, kaksoisleuka ja se outokumpu. Rasvan syyksi tuomitaan myös ihon alla huonosti toimivat elimet, kuten sydän, verisuonet, maksa ja aivot. Minkä laatuinen rasva se siellä ihmisen syövereissä sitten vaeltelee? Yhä useampi meistä jo ymmärtää, että runsaan hiilihydraatin ja sokerin syöminen muuttuu elimistössä rasvaksi. Suomeksi; pullat, leipä, leivonnaiset ja rasvattomat sokerilla aateloidut kevyttuotteet lihottavat liiaksi nautittuina. Erikseen on sitten vielä se lateksin tapainen margariini. Olisiko siinä syy ylipainoon? Ei luonnollisen rasvan kohtuullinen syönti lihota, päinvastoin. Onko muuten joku sattunut joskus syömään luomumargariinia? Joko loppui usko luonnottomiin rasvoihin? Margariiniteollisuuden suurlähettiläs Itä- Suomen yliopiston apulaisprofessori Ursula Schwab pelottelee voin ja kookosrasvan vaarallisuudesta. Onko nyt jokin ihan oikea tutkimus jäänyt lukematta Ursulalta? Neitsytkookosöljy ja voi on aikapäiviä sitten todettu parhaiksi rasvoiksi ihmisen terveyden kannalta. Kerropa Ursula oletko oikeasti tuota mieltä vai kenen lauluja laulelet? Itä-Suomen yliopisto tuottaa
22
välillä uskomattomia seurantatutkimuksia. Voin vaaroista on taas uutta näyttöä. Dosentti Suvi Voutilaisen mukaan ihmisillä, jotka syövät voita päivittäin on 65 % suurempi riski saada sydäninfarkti kuin niillä, jotka käyttävät voita niukalti tai ei ollenkaan. Voisitko Suvi laittaa sen tutkimuksen kaiken kansan nähtäville, niin voisimme arvioida sitä ihan maallikkona. Sanotaan, että on olemassa valheita, emävalheita ja tilastoja. Sitä paitsi milloin margariinin syöjiä aletaan tutkia oikeissa yliopistoissa oikeilla menetelmillä ja vielä puolueettomilla tutkijoilla? Eikö tieteen tarkoitus ole kertoa maailmasta varmoja totuuksia. Pohjois -Karjalassa perustettiin 1972-luvulla margariinimafia, - Suomen Cosa Nostra (suom. ”meidän asiamme”). Päinvastoin kuin Itä-Suomi väittää, niin margariinien ja kasviöljyjen (ei kylmäpuristettu oliiviöljy) syöminen on terveydelle haitallista. Jokainen voi todeta tämän lukemalla oikeita tutkimuksia, joista ei syystä tai toisesta media meille kerro. On todella meidän asiamme löytää nuo oikeat tutkimukset. Olisiko mitenkään mahdollista, että edes yksi päättäjistämme ymmärtäisi mihin tämä korruptoitunut tutkimustehtailijoiden ylivalta on johtanut. Miksi margariineille ei laiteta haittaveroa, kun se
6 9 · 20 13
| Ä ks
Lounas arkisin noutopöydästä
8
50 €
ARAN KÄYNNISTYSAVUSTUKSET ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN, VUOKRATALOYHTIÖIDEN JA ASUMISOIKEUSTALOJEN PERUSPARANTAMISTA VARTEN 2013-2014 Avustus haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) ja ne toimitetaan suoraan ARA:lle. Avustus on 10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista. Perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden arvioitujen kustannusten minimiraja on 200 euroa/asuinneliö ja korjauskustannusten on oltava vähintään 150 000 euroa. Päätös ja maksatus tehdään ARA:ssa.
Pikkujoulumatka Tallinnaan pe-la 29.-30.11. Hinta alk.140€/hlö Esitteet Nesteeltä! Tiedustelut: Mauri 040 576 5002
Avustettavia toimenpiteitä ovat linja-saneeraus (putkiremontti), ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen, perustusten uusiminen, yläpohjan ja katon uusiminen, parvekkeiden uusiminen, ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen, lämmitysjärjestelmän uusiminen ja hissin peruskorjaus.
PIKAHUOLTO palvelee arkisin klo 8-16, muulloin sop. muk.
Scan Burgerin keittiö palvelee: ark. 10.30-19.00 la 10.30-19.00 su 11.00-18.30
LAUANTAINA 2.11.
Jaska p.0400 371 383
Avustuksessa ei ole erillistä hakuaikaa. Työt voi aloittaa avustuspäätöksen jälkeen, erillisiä aloituslupia ei myönnetä. Avustus myönnetään mahdollisen korkotukilainapäätöksen yhteydessä, mutta sitä voidaan hakea ja se voidaan myöntää myös ilman korkotukilainapäätöstä. Avustusta haetaan lomakkeella ARA 83, lomake sekä ohje löytyvät ARA:n verkkosivuilta www.ara.fi.
RENGASMYYNTI
Neste Oil Äänekoski
Kotakennääntie 55, p. 014-522073 Avoinna 4.11. alk. ark. 6-20, la 8-20, su 9-19
Äänekoski 14.10.2013
Autohuolto A. Tainio
Remontit maksat joustavammin Autonomip. 045 110 7773 · Arkisin 8.00 - 17.00 rahoituksella Ratakatu 9, 44200 Suolahti
ma-to 10.30-22 pe-la 10.30-05 12-21 su Torikatu 5 · p. (014) 523 008 · gulavmidiapizzeria.com
Kokouskutsu Äänekosken 4H-yhdistys ry:n yleinen sääntömääräinen kokous Äänekosken kaupungintalon kokoushuoneessa numero 123, keskiviikkona 13.11. klo 19.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ja muut mahdolliset esille tulevat asiat. Tervetuloa!
AVOINNA 09-02, AINA
Äänekosken kaupunki järjestää yhteisen joulujuhlan jouluaterioineen Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin, Äänekosken kaupungin ja Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksesta eläkkeelle jääneille työntekijöille 30.11.2013 klo 11.00 Keskuskoulun ruokasalissa, osoite Koulunmäenkatu 6, Äänekoski. Ilmoittautumiset pyydämme 22.11.2013 mennessä Helena Salmelalle, puh. 040 574 2881 tai helena.salmela@aanekoski.fi. Lisäksi toivomme mainintaa mahdollisesta ruokavaliosta. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Äänekosken kaupunki
Äänekosken Kokoomuksen kunnallisjärjestön sääntömääräinenn
SYYSKOKOUS
ti 12.11. klo 18.00 Äänekosken kaupungintalon takkakabinetissa. Esillä sääntömääräiset asiat.
RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI
Pajusen Eikka täyttää 90 vuotta!
Siisti, pieni yksiö Äänekosken keskustassa 040 565 0941
Tuuppa laulamaan 1.11., 8.11., 9.11., 15.11., 7.12., tai vaikka 20.12.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN ELÄKELÄISTEN JOULUJUHLA
0400 542 426, martti.leponen@gmail.com
Vuokrattavana
Noise of Markus - Pubin levylauluillat eli KARAOKET
WWW.PUBMARKUS.FI
Äänekosken 4H-yhdistyksen hallitus
PIZZAT, SALAATIT, KEBABIT, YM... KOTIINKULJETUS KE - SU KLO 12-20. TOIMITUSAIKA N.45 MIN.
Liput 5e
NOISE OF MARKUS
Liput 3e
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI
· henkilö- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset · öljynvaihdot nopeasti · määräaikaishuollot · diesel/bensiini pakokaasumittaukset · ilmastointihuollot · 4-pyöräsuuntaukset
J & SLOW MOTION
Kokoonumme lauantaina 9.11. Honkolan Majaniemeen. Ruokailu alkaa klo 14. Ilmoittautumiset 6.11. mennessä: Merja 050 323 1036 Juha 050 501 3485
Valtuutettu romuautojen vastaanottopiste Ostamme romu- ja kolariautoja Kattava valikoima uusia ja vanhoja henkilö- ja pakettiautojen varaosia
www.koskenautopurkaamo.fi Jaska p. 0400 588 984, Markku 0400 588 287
Avoin Luentotilaisuus
Äänekosken kaupungintalon valt�ustosalissa
Torstaina 7.11.2013 klo 18.00 alkaen
Luennot
Apteekkari Marianne Enäkoski: Jaksaminen ja lääkkeet
TtM suuhygienisti Kirsi Autonen-Honkonen: Myyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi
puh. 040 841 2945
9-14
|
6 9 · 2 0 13
Tilaisuuden lopuksi kahvitarjoilu.
Ter�et�loa!
Järjestää
Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi
äKs
Ravinto ja hammashoito
Ääneseudun omaishoitajat RY 23
KAIKKI KODINKONEET JA KEITTIÖPAKETIT TEHTAAN NETTOHINTAAN!
EN OY KAN NIS
KEITTIÖPÄIVÄT Niskasella to-la KG36NVW20 jääpakastin
ESF6210LJX astianpesukone
- energialuokka A+, 293 kWh/vuosi - multiAirflow System, tasainen ja tehokas ilmankierto - LED-valaistus - pakastimessa NoFrost -automaattisulatus
- AAA -luokitus- äänitaso 49 dB - 30 min pikapesu A-luokan pesutuloksella - väri: teräs
AWECO9644 pt pesukone
399 E
(499 €)
ENERGIALUOKKA A++
599 E
(799 €)
Monitoimiuuni + keraaminen keittotaso -paketit! AKT 809 keraaminen keittotaso Tyylikäs keraaminen keittotaso, jossa kehyksetön muotoilu. - 60 cm keraaminen keittotaso - elektroninen ajastin - kosketus-tehonsäätö
AKP457 monitoimiuuni
AKZ431NB monitoimiuuni
Ulkoasultaan selkeä, mekaanisilla valitsimilla varustettu perusuuni Actual Line designilla. Toimintoja mm. kiertoilma ja grilli.
Tyylikäs musta monitoimiuuni. - sisään-painettavat valitsimet - monipuoliset paisto-ohjelmat
MAKSA OSISSA - KYSY JOUSTAVAA RAHOITUSTA! LISÄÄ KEITTIÖPÄIVÄTARJOUKSIA MYYMÄLÄSSÄ!
ENERGIALUOKKA A
547 E
3 dESTA 195
Whirlpoolin uusi päältä täytettävä pesukone tarjoaa huippuluokan suorituskykyä erittäin hiljaisesti. Induktiomoottori mahdollistaa hiljaisen pesun ja tärinättömän käynnin. - linko 1200 k/min - täyttömäärä 6 kg
SÄÄSTÄ 100 €
595 E
Vu O
(708€)
Pakettihinta uuni + taso
Valitse kumpi uuni tahansa.
SÄÄSTÄ 161 € Kauppakatu 6, Äänekoski, 0207 189 800 www.niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi
Keittiöpaketin ostajalle rahtivapaa toimitus ja ilmainen varastointi vuoden loppuun saakka.
6 kuukautta korotonta maksuaikaa, sisältää ostoturvan vahinkojen varalle.
Expert Aktiiviraha MasterCardilla.
• kodinkoneet • veneet • urheiluvälineet • polkupyörät • skootterit • puhelimet • gps • kamerat •
• viihde-elektroniikka • tietotekniikka •
Kevättä kohti on kiva mennä :-) Naisille ja miehille: Erä HALTI Softshell takkeja vain (159,-)
MCKINLEY Valen Aquamax vedenpitävä ulkoilupuku (129€)
79
99,-
RuKKA Leon/Leona AWS Extreme vedenpitävä ulkoilutakki (159€)
89
90
90
Miehille REEBOK Premier Escape GTX lenkkari (120€) AdIdAS Lightster kantapäkiävaimennettu juoksukenkä (95€)
49
90
Runkokoot: 42 cm (S), 48 cm (M) ja 54 cm (L) • Focus MTB Pro 29 hydroformattu alumiinirunko • Suntour XCR RL 100 mm keula • Shimano Alivio vaihtaja • Shimano Acera vaihdevipu
• Tektro HDC-300 nestelevyjarrut • Schwalbe Rapid Rob 55-622 renkaat
29
12-, 16- ja 20-tuumaisella rengaskoolla.
ja MERIDA
849,-
Kevään CAPIT
39
129,149,160,-
12”
saapuneet, runsas valikoima mm.
DC, Etnies, Burton, RipCurl ..
90
Lapsille AdIdAS YG Ess tuulitakki (50€)
90
juoksupäivä 19.4. Seuraa lehti-ilmoitteluamme lähiaikoina...
Lapsille AdIdAS Adifast CF lenkkari (45€)
AdIdAS Colorado tuulitakit (80€) dC Court Vulc SE tennari koot 39-45 (84,90€) ETNIES Kids Rockfield skeittikenkä koot 34-39 (65€)
TuNTuRI dolce 3-vaihteinen
6990 6990 4990
NOPSA Jazzy 20” 3-vaihteinen
389,-
16”
20”
pumerkit FOCUS
Meiltä myös huip
• Paino: 13,4 kg • Väri: Polarwhite / Magicblack
NOPSA Jazzy lasten pyörät
Niskasen
4990
Kevään fillarit kannattaa ostaa Niskaselta! FOCuS Black Forest 5.0 maastopyörä
Tulossa
Ostamalla ko
lisyyttä! timaista tuet työl
Laadukkaat GIRO-kypärät ja Polisport -istuimet alk. 59 €
Kauppakatu 6, Äänekoski, 0207 189 803 • Ark. 9–18 ja la 9–13 • www.niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi
169,-
HELKAMA Jopo Kaikki värit.
389,-