ÄKS 70

Äänekosken kaupunkisanomat NRo 70 · 13.11.2013

Terveellisyyden tasapaino s. 3

Parturiksi Äänekoskelta s. 5

Lähiruokaa Koskella s. 12-13

Diabetespäivä 15.11. s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 27.11.2013

UUTTA! Asemakatu 10, 44200 Suolahti p.014 543 300 · info@likea.fi

» » » »

www.likea.fi

StreetDance tunnit lapsille ja aikuisille Lavatanssitunnit keskiviikkoisin Uusi Ryhmäliikunta-jäsenyys Kalevalainen Jäsenkorjaus, Kisälli Risto Lahtinen Muut uutuudet sekä tarkemmat tiedot tunneistamme kotisivuilta!

FYSIO KANERVON TOINEN TOIMIPISTE ON AVATTU SUOLAHTEEN Fysioterapeuttimme toivottavat Sinut lämpimästi tervetulleiksi Suolahteen ja Äänekoskelle!

Pilates ja Fysionapis ryhmät alkavat tammikuussa 2014 Uusia ryhmiä myös Suolahdessa!

Ilmoittautumisia otetaan jo vastaan

Äänekoski · Suolahti Joululahjaidea: Lahjakortti kevään liikuntaryhmiin!

Äänekoski p. 014-520580, Torikatu 5 Suolahti p. 040 1899 661, Asemakatu 10

www.fysiokanervo.com

· PERSONAL TRAINER · HIERONNAT · SUOLAHUONE

2

Personal Trainer / Hieroja Kimmo Lamminniemi 040 5395907 kimmo.lamminniemi@promax.fi

70 · 20 13

| Ä ks

70/2013

Seuraava ÄKS ilmestyy 27.11.2013

Päätin, että maatalous ei ole ammatinvalintani.

10

Tommi Lunttila

17

Neuroosiliitto - tehdaskaupunki palaa!

Toimittajalta Taija Kolehmainen

X70

Heidi Rinne sairastui ortoreksiaan ilman, että hän tai läheiset olisivat sitä heti tunnistaneet. Liikunta sai pysyä hänen elämässään koko toipumisprosessin ajan, nyt hän opiskelee siitä itselleen ammattia.

Terveellisyyden tasapainoilua Yliterveellisyys voi muodostua vankilaksi. Heidi Rinne tietää, että paineiden keskellä tärkeintä on löytää tasapaino sosiaalisuudesta, ravinnosta ja liikunnasta.

P

arikymppinen Heidi Rinne tietää, mihin terveellisyyden tavoittelu, paineiden kasaantuminen ja liika itseensä keskittyminen voivat pahimmillaan johtaa. Onneksi sama itsekuri, joka johti ylilyönteihin auttoi nuorta naista löytämään kultaisen keskitien.

– Olin lapsena hieman ylipainoinen ja sen vuoksi kiusattu. Aloin kiinnostua terveellisyydestä lukiossa, kun ystävät ympärillä alkoivat pitää huolta itsestään. Liikunta oli hauskaa ja laihtuminen tuntui hyvältä, Heidi muistelee kaiken alkupistettä.

– Nyt tiedän, että urheilin aivan liian paljon kuntosalilla, ohjatuilla ryhmäliikuntatunneilla ja aloitin uuden harrastuksen.

Sitten alkoi kerääntyä stressiä ylioppilaskirjoituksista, vanhempien erosta ja kaveriporukan hajoamisesta ympäri Suomea. Ortoreksia eli arkea hallitseva pakkomielle ja elää mahdollisimman terveellisesti onkin yleensä keino luoda turvallisuuden tunnetta ja hallittavuutta elämään.

– En ollut tyytyväinen itseeni enkä voinut tukeutua oikein kehenkään.

Käännyin liikaa sisäänpäin. Karppausbuumin mukana minuun iski hiilihydraattien pelko ja pahimmillaan minun oli

äKs

| 70

· 2 0 13

pakko päästä kotiin aina tiettyyn aikaan syömään. Rutiinit olivat tiukkoja ja mittasin kaiken syömäni, Heidi muistelee hetkeä ennen paranemisprosessin alkua.

Kun paino tippui 45 kiloon, selkärangan nikamat pystyi laskemaan ja kuukautiset katosivat, tajusi tyttö hakea apua itselleen. Alkoi tasapainon etsiminen. Ortoreksiaa pidetään yleisesti suhteellisen helppohoitoisena syömishäiriönä, jonka paranemisessa itsetutkiskelu ja keskustelu auttavat.

– Eniten minua pelotti, että säikähtäisin painonnousua ja laihduttamiskierre alkaisi uudestaan. Toisaalta oli helpottavaa, kun voin jälleen paremmin ja olin energisempi.

Terveellisyys on edelleen tärkeä asia nuorelle naiselle ja jopa tulevaisuuden ammatti. Nyt hän tietää, mitä hän teki aiemmin väärin.

– Tarjolla on niin paljon tietoa ja väitteitä, että niihin hukkuu ilman ohjausta.

Opin sen kantapään kautta. Pystyn nyt peilaamaan omaa kokemustani, kun ohjeista muita, lisensioiduksi personal traineriksi opiskeleva Heidi kertoo.

Personal traineriksi vuoden koulutuksesta valmistuttuaan, haaveilee hän laajentavansa alan opintoja korkeakoulutasolle.

– Haluan edistää toisten ihmisten hyvinvointia ja työskennellä liikunnan parissa.

Nuori nainen huokaa huomanneensa, että yleensä ihmiset ovat joko passiivisia tai sitten liian suorituspaineisia. Hän itse tuntee rajansa, tietää, missä on tasapainoisinta kulkea.

Terve ja hyvä olo muodostuu Heidin mielestään fyysisyydestä, – Liikunta pitää ihmisen kunnossa, mutta se menee ylitse, jos kehoon sattuu ja väsyttää. terveellisestä ravinnosta, – Ravinto on ennen kaikkea polttoaine, mutta myös nautinto. Rakastan etsiä uusia elämyksiä ruoan kautta. Syöminen ei saa hallita elämää. sosiaalisuudesta.

– Jokainen tarvii muita ihmisiä ympärilleen. Jos ei ole ketään, kehen tukeutua tai kelle puhua, niin mieli alkaa pyörimään liikaa itsensä ympärillä. Sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä.

"Kirjoita sinä siihen toimittajalta-palstalle ruoasta, kun olet tuollainen ituhippi."

Näillä pohjustuksilla alkoivat vihertävät aivosoluni raksuttamaan. Radiosta kuulin, kuinka yliopistotutkijoiden mukaan pääni toimisi vanhanakin juomalla lasillisen punaviiniä, pari kuppia kaakaota tai käyttämällä kurkumaa maustamiseen.

Mummoni sen sijaan tietää, ettei suomalaisen kannata lähteä turhan pitkälle etsimään terveellisiä ruoka-aineksia. Lähimetsä riittää, sillä mustikka ja puolukka ovat varsinaisia superfoodeja.

Lähituottajan pellolta löytyy parhaimmillaan luomuporkkanaa ja -perunaa tasapainottamaan lautasmallia.

Näin kaupungistuneelle nuorelle sienestys- ja marjastusreissu, kalastuksesta, omasta pellosta tai leivän leipomisesta puhumattakaan, tuntuu kuitenkin ylitsepääsemättömän työläältä ponnistukselta.

Ruokafanaatikkona tiedän, että lähiruoka on nyt kova sana siellä, missä se ei ole aina ollut itsestäänselvyys eli kaupungeissa. Onneksi lähiruokapiirien ja lähiruokaan erikoistuneiden liikkeiden ansiosta mukavuudenhaluisen ja trenditietoisen ruokailijan ei tarvitse nähdä erityistä vaivaa ruokansa eteen.Kauppaketjujen valikoimiinkin ilmestyy jatkuvasti enemmän ja monipuolisemmin lähituotteita.

Tavattuani valkosipulia myyntiin Sumiaisissa kasvattavan Johanna Korhosen on kutkuttava ajatus tietää, kuka, miten, missä ja milloin tämän herkun on kasvattanut. Vai onko tämä vain toimittajana opittua pakkomiellettä tietää kaikesta kaikki?

Vakio pals tat: Av aus

4

Ka l ent er i

8-9

Äk s ymi es

18

R uok a s a a r na a j a

18

Taija Kolehmainen

3

Pikakelaus

Avaus

UUDEN HIIHTOALUEEN HUOLTORAKENNUKSEN harjannostajaisia juhlittiin kaupungintalon kabinetissä.

POKEN rakennusalan opiskelijat aloittivat rakentamisen jo elokuussa ja uuden rakennuksen pitäisi valmistua ensi vuoden marraskuuhun mennessä.

KESKI-SUOMEN POLIISI valvoi liikennettä Kotakennääntiellä sekä Suolahden keskustassa 29. lokakuusa iltapäivällä. Kolmen poliisin suorittamassa valvonnassa puututtiin useissin liikennerikkomuksiin. Haaviin jäi myös yksi rattijuoppo, joka puhalsi alkometriin 0.59 promillea. Suurin osa rikkeistä koski ajonopeuksia.

ALE-MAKASIININ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Matti Riikonen on edelleenkin Äänekosken parhaiten tienaava henkilö. Vaikka Ale-makasiinin tulos laski viime vuonna, Riikosen omat bruttotulot nousivat 1330 eurolla.

NISKANEN KIITTÄÄ KAIKKIA käytettyjen urheiluvälineiden keräyspisteeseen tavaraa tuoneita. Keräykseen tuotiin 40 parit luistimia, 20 paria suksia, 30 jääkiekkomailaa, liki 15 sählymailaa sekä muita urheiluvarusteita, sekaan tuotiin myös jopa pulkkaa ja lumikolaa. Välineet menevät Ääneseudun vähäosaisille perheille.

HANNU PENTTINEN JATKAA työsuojeluvaltuutettuna äänimäärällä 224. Ensimmäiseksi varavaltuutetuksi tuli Harri Niemi 127 äänellä ja toiseksi Kari Marjo 66 äänellä. ÄÄNEKOSKEN ENERGIA yhä mukana rakentamassa ydinvoimaa. Voimalan matkalla on ollut mutkia, mutta tuoreimman kaavailun mukaan on määrä valmistua Pyhäjoen Hanhikiveen vuonna 2024.

Eila Eerola Voiko lähiruoka olla mahdollisuus, ihan oikea vaihtoehto?

Lähiruoka on suosittu aihe, välillä kaikkien huulilla sanoina ja juhlapuheissa, mutta kenen lautasella aitona valintana ja parhaina makuina makunystyröitä hivelemässä? Muorivirtauksia tulee ja menee, lähiruoka on nyt aallonharjalla. Olemmeko siis keksineet jotain ihka uutta?

Lapsuudessani Liimattalassa kaikki ruoka tuli läheltä. Elma-mummo keräsi marjat lähimetsistä, kaivoi perunat kasvimaalta. Matti-isä viljeli vehnää, ruista, ohraa ja kauraa omilla Hiekkalan pelloillamme, kasvatti possuja ja kokeili vihannesmaalla mitä milloinkin porkkanoiden ja perunoiden seuraksi.

Toini-äiti leipoi leipää, keitti uutispuuroa, hillosi ja höyrytti, varastoi kesän sadon kellarin uumeniin.

Koulun keittolan Marita teki kaiken alusta alkaen itse, ja sehän maistui. Opettajalle tuli kehuttua leivinuunissa pitkään haudutettujen herkkujen salaisuudet.

Tämän päivän lähikaupasta en aina löydä Suomessa valmistettua rypsiöljyä. Tekstiä on paljon ja pienellä, valmistuttaja löytyy mutta missä ja mistä tuote on tehty, minkämaalaista lihaa naapuruston tuttu lihapaja makkaraansa käyttääkään? Työkaverin kanssa kisaamme automerkeistä ja lisävarusteista, mutta ruuan kohdalla voittaja on halvimman pakkauksen löytäjä. Saako halvalla hyvää? Voisiko ruualla olla muutakin virkaa? Voisimmeko kohottaa ruuan, makunautinnot ja yhteiset ateriat takaisin niille kuuluvaan arvoonsa? Entäpä jos suosisimme aina lähellä tuotettua ja työllistäisimme oman alueemme tekijöitä ja taitajia? Antaisimme eurojen kiertää omassa kylässä, kaupungissa ja maakunnassa.

Parhaimmillaan lähiruuan ostamisesta saadaan tehtyä elämys. Olipa se paikka kesäinen maatilamyymälä mökkikunnassa, pieni puoti torin laidalla tai hyvin hoidettu hylly tavallisessa ruokakaupassa.

Ostokoriin tarttuu herkkuja, joista on kiva kertoa kaverillekin. Jokaisen tuotteen takana on taitureita: viljelijöitä, mylläreitä, leipureita, kokkeja ja kehittelijöitä.

Kyllä. Lähiruoka on oikea vaihtoehto. Yrttipurkit keittiön ikkunalla, persiljat ja salaatit kukkapenkin reunalla. viljelmät kerrostalon kattotasanteella, muikkuverkot Keiteleellä. Aidosti ja oikeasti suomalaiset valinnat kaupan hyllyn äärellä. Lähellä tuotettua, tunnettua ja turvallista, paikallista, hyvää ja maukasta ruokaa. Näistä aineksista rakennetaan hyvä olo itselle ja läheisille, työtä ja tulevaisuutta oman kylän väelle.

Mutta tähän tarvitsen mukaan Sinut. Tee se valinta tänään ja huomenna, ensi viikolla ja seuraavalla mökkimatkalla.

Eila Eerola toimitusjohtaja, toriemäntä Heila Lähiruokatori, Heinola

0 X n ollas ta kymppiin Miltä Äänekosken uusi kaupunkistrategia vaikuttaa? Arvostelu tutulla kaavalla 0-10, floppi vai täydellinen paketti. Valtuustokauden käsikirjaksi tarkoitettu kaupunkistrategia antaa suuntaa muun muassa arvoille, strategiatyölle ja kaupungin visiolle.

Leila Lindell Keskusta

Tommi Lunttila Kokoomus

Piia Soininen

Marke Tuominen

Keijo Kainu

Jouni Sohlman

Kimmo Tuikka

Kristillisdemokraatit

Perussuomalaiset

Sos. dem.

Vasemmistoliitto

Vihreät

On tarpeellinen, ilman muuta. Strategia pitää olla. Esimerkiksi vanhuspuolelle on jo luotu tienviittoja mihin suuntaan mennään mutta on eri asia pitääkö suunta. Ongelma lieneen strategian pitävyys, se on iso huoli.

Kaupunkistrategia on erittäin tärkeä kaupungille. Se toimii tulevaisuuden pohjakarttana.

Uuden strategian kanssa on tehty perusteellinen pohjatyö, mutta täyteen kymppiin vaaditaan kuntalaisten ja kyläyhdistysten mukaan ottaminen.

Strategia on vielä luonnosvaiheessa ja sen tekemiseen pyritään saamaan mukaan kaikki toimijat aina kuntalaisia myöten. Aikaisempaan on saatu kehitystä eteenpäin. Hyvä on tulossa.

Sisällöltään uusi kaupunkistrategia on ok.

Vielä kuitenkin vaaditaan paljon työtä, että kaikki osat saadaan menemään samaan suuntaan. On suuri haaste tehdä strategiasta sellainen, ettei se jää vain makaamaan pöytälaatikkoon vaan tulee käyttöön.

Strategia on tarpeellinen polku joka vie isommalle tielle. Suuntaa pitää voida muuttaa tarpeen mukaan, joten täydellistä strategiaa ei voi tehdä. Kehitettävää aina löytyy.

Strategiahan on tällainen suuntaviivoja antava ja tahtotila tulevaisuuden suunnasta.

Se pohjautuu kuntaliitosnäkemykseen, joten mukana on paljon muuttuvia tekijöitä. Ei Äänekoski voi yksin tanssia, suunnat ovat myös muista kunnista kiinni.

8

7,5

7,5

8

6

4

7,5

On hyvä todeta kaupungin tilanne realistisesti ja tietää, mikä on tahtotila mennä eteenpäin. Luonnos vaikuttaa hyvältä, mutta parannettavaakin löytyy, sillä Äänekosken vetovoimaa pidetään selvästi tärkeänä, mutta asia jää kuitenkin vailinaiseksi.

7,5 70 · 20 13

| Ä ks

Gallup Tommi Lunttila ja Jorma Kinnunen kutsuttiin Linnan juhliin.

Kuka muu ansaitsisi paikkansa juhlien vieraslistalla?

Pian parturiksi Äänekoskelta Poken eli Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen hiusala siirtyy Saarijärven Kolkanlahdesta Äänekoskelle. Tämä on hyvä uutinen, kun Poken aloituspaikkoja karsitaan Äänekoskelta. Pientä kompensaatiota siis luvassa!

Jouni Kurkela kertoo, että Kolkanlahti on sijainniltaan ongelmallinen ja siksi ollaan tuomassa koulutusta Äänekoskelle. Parturi-kampaajakoulutus siirtyy Äänekoskelle viimeistään ensi syksynä, mahdollisesti jo aiemmin.

– Suurta liikettä ei ole vielä tehty.

Poken hallitus on asiasta keskustellut ja tilojen mietintä on edennyt katseluvaiheeseen Piilolantiellä. Meiltä on laboratorioala kuihtunut sillä paperiteollisuudella ei ole enää tarvetta laboranteille ja ne tilat voimme ottaa hiusalan opiskelijoiden käyttöön.

Kurkela tietää, kuinka alan arvostus nousee, kun paikkakunnalla annetaan opetusta sille.

– Tarjoamme myös jatkokolutusta jo alalla työskenteleville parturi-kampaajille.

Hiusalan perustutkinnon opiskelijat tekevät asiakkaille erilaisia parturi-kampaamotöitä ja hoitoja. Tämä ei kuitenkaan kilpaile jo olemassa olevien yrittäjien kanssa.

– Ei missään nimessä. Jos näin ajatellaan, niin emmehän me voisi järjestää mitään koulutusta miltään alalta, Kurkela kertoo.

Piilolantiellä on sulassa sovussa äänekoskelaisten yrittäjien rinnalla korjattu ja maalattu autoja, rakennettu taloja ja tuotettu ravintolapalveluita vuosikymmenten ajan.

Hiusalan siirtyminen Äänekoskelle sai aikaan myös soraääniä.

Jotkut Äänekosken kampaamoyrittäjistä ovat huolissaan asiakkaiden kaikkoamisesta opiskelijoiden käsiin. ÄKS soitti kuudelle äänekosken keskustassa työskentelevälle parturi-kampaajalle, yksi heistä suhtautui negatiivisesti linjan Äänekoskelle tuloon. Muut olivat asiaan tyytyväisiä.

– Kahden äänekoskelaisen kampaamoyrittäjän tekemä kannanotto merkittiin tiedoksi Poken hallituksessa. Asian valmistelu jatkuu eikä siinä ole valitusoikeutta, Kurkela kertoo.

Linjan vastuukouluttaja Laura-Liisa Hyytiäinen omaa yrittäjätaustan ja tietää kuinka koulutuksen siirtyminen Äänekoskelle tekee hyvää myös yrittäjien näkökulmaan. Hyytiäinen tietää myös sen, että yrittäjän arki on kiireinen.

– Hiusalan tilojen siirtäminen mahdollistaa myös alan tukkufirmojen järjestämien koulutusten toteuttamisen Äänekoskella. Yrittäjien ei tarvitsisi aina matkata työpäivän jälkeen esimerkiksi Jyväskylään koulutuksiin.

– Ruuhka-apulaisen saaminen voi olla kiven takana. Äänekoskella ei ole sijaispankkia, josta yrittäjä saa apua jos sairastuu tai muuten tarvitsee akuutisti apua. Hiusalan koulutus on sellainen,

jota voidaan tuoda näkyvästi esiin kaupungissamme. Voimme osallistua tempauksiin, yritysten ja järjestöjen järjestämiin juttuihin ja auttaa näin kiireisiä yrittäjiä. Opiskelijat oppivat tapahtumien järjestämisestä ja saavat muutenkin käytännön harjoitusta. Äänekoskella on paljon hoitolaitoksia, johon opiskelijat voivat mennä, varsin tervetullut lisä laitoksessa pitkää päivää viettävälle.

– Voimme mennä yrittäjän avuksi ja tuottaa liikkuvia palveluita tarvittaessa.

Poikkialainen yhteistyö sote-opiskelijoiden kanssa ei sido henkilökuntaa arkipäivän askareisiin ja tämä on yksi kehittämisen paikka.

Hyytiäinen kertoo, että uudet tilat ja uusi miljöö saa uutta virtaa niin opiskelijoihin kuin kuin koko kylälle. Hyytiäisellä on koulutuksen kehittämiseen myös ideoita.

– Olen suunnitellut, että kehitän koulutusta yhdessä yrittäjien kanssa, tiedä mitä tästä vielä aukeaa, Hyytiäinen iloitsee, sillä uusia ideoita kyllä riittää!

AVI kävi Asemakadun koululla Aluehallintoviranomainen, eli AVI:n työsuojeluinsinööri, kävi maanantaina Asemakadun koululla. Hän tuli paikalle kutsuttuna, sillä halutaan varmistaa, että kaupunki on toiminut oikein ja oikea-aikaisesti Asemakadun koulun sisäilmaongelmien hoitamisessa, tutkimisessa ja tiedottamisessa.

Tarkastuksessa katsotaan, onko työnantaja huolehtinut työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tarkastuksessa katsottiin myös se, onko työnantaja selvittänyt ja tunnistanut työtilasta ja -ympäristöstä aiheutuvat haittaja vaaratilanteet.

Tarkastajan raportti on valmis joulukuun alussa.

– Meidän täytyy toimittaa marraskuun aikana työterveyslääkäriemme lauäKs

| 70

· 2 0 13

sunto, onko koululla työskentely terveydelle vaarallista. Lääkärit arvioivat asian sen materiaalin pohjalta, mitä on käytettävissä, Ville Härtsiä kertoo.

Jos lausunto on sellainen, että terveyshaitta tai sen vaara on olemassa, niin silloin on väistötilojen hankinta edessä.

– Keskustelussa kävi ilmi, että AVI toivoo, että pystyisimme tekemään päätöksen väistötilojen hankkimisesta.

Olemme osoittaneet toisen työpisteen neljälle opettajalle.

Prosessi on tehty mallikkaasti, mutta sanomista tuli tiedottamisesta.

– Siinä on petrattavaa, se mitä on tehty ja milloin, sitä emme ole osanneet tiedottaa hyvin, Ville Härtsiä kertoo.

Marjo Steffansson

HETA KARJALAINEN: Tommi on ehdottomasti kutsunsa ansainnut. Juhliin täytyisi kutsua ehdottomasti Enu Tikander. Juhliin tarvitaan joku väripilkku, joku joka on täysin oma persoonansa.

Enu on sellainen oman tiensä kulkija.

Kiinnostaisi myös nähdä, miten mies, jolla on pinkki lompakko ja joka käyttää havaiji-paitaa pukeutuisi Linnan juhliin.

VEERA HUUSKONEN: Ei Äänekoskella ole ketään Linnan juhliin kutsumisen arvoista tyyppiä. Mutta kutsutut saavat puolestani mennä, kunhan pukeutuvat asiaankuuluvasti.

Marjo Steffansson

JUSSI LAHTIVUORI: Eiköhän molemmat kutsutut ole kutsunsa ansainneet. Mielestäni juhliin pitäisi kutsua myös Enu Tikander. Enu on vaikuttanut hirveästi nuorisotyöhön, eikä vain työnsä ansiosta vaan myös vapaa-ajalla.

Enun lisäksi tietysti myös äksän päätoimittaja Terho Vuorinen. Mies on toimittajasuvusta ja on vaikuttanut monessa lehdessä.

MARJA UUSISALO: Joku, joka tekee hyvää ihmisille hiljaisuudessa. Esimerkiksi joku ahkera vanhustenauttaja, joka käy vapaaehtoisesti esimerkiksi vaikka ulkoilemassa yksinäisten vanhusten kanssa.

5

Viisi vinkkiä talvirenkaillesi Näillä viidellä toimenpiteellä takaat turvallisuuden ja pidennät renkaiden käyttöikää.

Tarkista renkaan ikä ja uransyvyys Silminnähden hyväkuntoiset ja vähänajetut talvirenkaat voivat olla turvallisuusriski, jos ne ovat liian vanhat. Vähäisessäkin käytössä samoilla renkailla kannattaa ajaa korkeintaan kuusi vuotta.

Rengaspaineet

Nastarengas on musta ja tehoaa mustaan jäähän.

Asianmukaiset rengaspaineet talvirenkaissa varmistavat paitsi turvallisuuden lisäävät myös polttoainetehokkuutta. Monet rengasvalmistajat eivät ilmoita erikseen talvirengaspainesuosituksia. Hyvä nyrkkisääntö on, että talvirenkaissa tulee olla 0,2 baria enemmän painetta kuin kesällä.

Nastoille kyllä Tuoreen tutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia suomalaisista kannattaa nastojen täyskieltoa. Neljä viidestä pitää nykyistä sääntelyä hyvänä.

81 prosenttia suomalaisista pitää nastarenkaita parhaana valintana Suomen talviolosuhteisiin. Nastarenkaiden täyskieltoa kannattaa ainoastaan seitsemän prosenttia suomalaisista. Soitto Äänekosken rengasliikkeeseen kertoo, että Äänekoskella auton alle vaihdetaan talvirenkaat 90-prosenttisesti. Kitkarenkaat ovat muuta maata yleisempiä pääkaupunkiseudulla (27 %) ja harvinaisempia maaseudulla (4 %).

Aja renkaat sisään Kierrätä renkaita Oli kyse sitten nastallisista tai nastattomista talvirenkaista, heti renkaiden asennuksen jälkeen on syytä välttää äkkinäisiä jarrutuksia ja kiihdytyksiä. v Lisäksi nastarenkailla ajettaessa ainakin ensimmäiset 500 kilometriä tulisi ajaa hillitysti, jotta nasta asettuu hyvin paikoilleen.

Renkaiden paikkaa edestä taakse ja takaa eteen tulee vaihtaa noin 8000 kilometrin välein. Tämä tulee tehdä sekä turvallisuuden takia että renkaiden kulumisen vähentämiseksi.

Liikenneturvallisuus on Äänekoskelaisille tärkein rengasvalintaan vaikuttava tekijä.

Keskeisimmät tekijät talvirenkaiden valinnassa ovat ajo-olosuhteet, hyvä pito erityisesti jäisellä tiellä sekä oma ja muiden matkustajien turvallisuus. Nämä tekijät ovat tärkeitä erityisesti nastarenkaiden käyttäjien keskuudessa.

Kitkarenkaiden käyttäjillä keskeisimmät valintasyyt ovat ajo-olosuhteet, ajokokemus, turvallisuus ja rengasmelu.

- Vaihtelevissa keliolosuhteissa turvallisuus korostuu, ja siksi nastarenkaisiin luotetaan, kommentoi Autorengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora.

Lähde: Automerkit.fi

AJOKORTTIASIOISSA

Rahastajantie 1 B · Äänekoski

VAKUUTUSYHTIÖIDEN HYVÄKSYMÄ VAIHTOPISTE.

RENKAAT JA VANTEET Pakettiautokuljetukset!

LÄMPÖ/ERISTYSLASIT MITTOJEN MUKAAN.

PILKINGTON · Tuulilasimyynti · Tuulilasiasennukset · Tuulilasikorjaukset

HUIPPUEDULLISESTI EVO2-SARJAT RAJOITETTU ERÄ!

Teollisuuskatu 48 · p. 0400 274 233

Webasto ja Eberi -lämmittimien huollot Autokorjaamo K. Borovkoff Ky Haapakorventie 1, 44200 Suolahti (katsastusasemaa vastapäätä) Puhelin: (014) 543 910

Merkkikorjaamo kaikille merkeille www.autokorjaamoborovkoff.fi

6

www.koskenrengas.fi

puh. (014) 522 335 · 040 545 9335 · maalaamo.tenhunen@kolumbus.fi

Valtuutettu romuautojen vastaanottopiste Ostamme romu- ja kolariautoja Kattava valikoima uusia ja vanhoja henkilö- ja pakettiautojen varaosia

www.koskenautopurkaamo.fi Jaska p. 0400 588 984, Markku 0400 588 287

Rautatienkatu 42, Äänekoski www.tri-parts.fi

Tyres, Rims & Import HA-RENKAISTA KAIKKI MERKIT:

Henkilö- ja pakettiautojen ja moottoripyörien renkaat ja asennukset.

Varaosa- ja tarvikemyynti.

0400 547 321 Jussi

Välitämme rahtivapaasti Duellin, All Rightin ja Nakkilan mopon ja pyörän tuotteita.

70 · 20 13

| Ä ks

TiesiX? Hallitus pyrkii selkeyttämään työttömän asemaa ensi vuonna muun muassa karsimalla työttömyyden tasoja, helpottamalla työn ja tukien yhdistämistä sekä parantamalla työttömyysturvaa. Hallitus esitti elokuun budjettiriihen tuloksena muun muassa, että: - asiakas voisi hakea työttömyysetuutta ennakkoon, mikä helpottaisi lyhyitä työsuhteita saavien tilannetta.

- työtön voisi ansaita palkkatuloa 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaisi työttömyyskorvaukseen.

- palkansaajan työssäoloehto lyhenisi 34 viikosta 26 viikkoon eli peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa saisi lyhyemmällä työhistorialla.

Varmuus uudistuksien toteutumiseen pitäisi tulla rakennepaketin valmistuttua marraskuun loppuun mennessä.

Vaikka työkokeilu Suolahden työpajalla ei saanut Jussi Huttusta innostumaan metallialasta, oppi hän sinä aikana paljon kädentaitoja, joista on ollut hyötyöä Dynamolla.

Tietä työelämään etsimässä Äänekosken työttömyysprosentti huitelee korkealla. Jussi Huttunen on yksi monista, jotka täyttävät pitkäaikaistyöttömyyden määritelmän. Nyt hän aikoo palata koulunpenkille kolmannen kerran ja toivoo löytäneensä työllistävän alan.

Suolahtelainen Jussi Huttunen, 29, on yksi Äänekosken lähes 1800 työttömästä (1732 työtöntä työnhakijaa 30.9.2013, ELY-keskus). Vuoden takaisesta tilanne on 372 henkilöä surkeampi.

Tähän aikaan viime syksynä Huttunen oli Suolahden työpajalla työkokeilussa metallipuolella. Se ei kuitenkaan tuntunut omalta jutulta.

Nyt mies on samaisessa kokeilussa mielenterveyskuntoutujien ohjaajana Työtoiminta Dynamossa. Tammikuussa hän toivoo istuvansa koulunpenkillä ammattikoulussa ja valmistuvansa lähihoitajaksi parin vuoden päästä.

– Kävin lukion ja sen jälkeen luin itseni laborantiksi. Pääsin vaneritehtaalle töihin suoraan koulusta, mutta taantuman iskiessä jouduin työttömäksi. Tällä alueella ei tämän alan töitä riitä, mutta lähihoitajille tuntuu olevan hommaa ihan valittavaksi asti, Huttunen pohtii työmaallaan.

Mies ei enää pysy laskuissa kaikista

työhakemuksistaan, joita on viime vuosien aikana lähettänyt Ääneseudun ja Jyväskylän yrityksiin. Raskainta on, kun työpaikasta on jo saanut otteen, ja sitten se on vedetty pois.

– Minulla on täällä alle kolmivuotias lapsi ja kun puolisokin sairasteli, niin en minä voi muuttaa työpaikkojen perässä muualle. Toisinaan on iskenyt epätoivo.

TYPin palvelujen kautta olen saanut tukea ja henkilökohtaista apua.

TYP eli työvoiman palvelukeskus on auttanut Ääneseudun työttömiä vuodesta 2005 lähtien tarjoamalla moniammatillista tukea. Saman katon alla toimii kaupungin, te-toimiston ja Kelan asiantuntijoita. Lisäksi käytössä on psykologin palveluja ja ympärillä runsaasti yhteistyötahoja, joilla on yhteinen päämäärä: estää ihmisten syrjäytyminen.

– Teemme yhteistyötä niin Äänekosken työpajan, Suolahden Työttömien, POKE:n, Katulähetyksen kuin yritystenkin kanssa, Merja Sihvonen luettelee

muutamia esimerkkejä paikoista, jonne asiakkaita heiltä ohjataan. Äänekosken työttömien tilanteen muutokseen Sihvonen ei kykene ottamaan kantaa, mutta sen hän tietää, että keskukseen ohjatuista yhä nuoremmilla on entistä enemmän haasteita elämässään. Äänekosken kaupungin työllisyysasiamies Auli Savolaisen mukaan Äänekoskella kyllä riittää avoimia työpaikkoja, sillä työpaikkaomavaraisuus on sata prosenttia. Ongelma on, että työpaikat edellyttävät korkeaa ammattitaitoa ja -osaamista. Ammatillinen koulutustaso on kaupungissa matalaa, ja suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on keski-ikäisiä henkilöitä.

Mutta Huttunen on vielä nuori ja motivoitunut. Mitä tehdä, jos työtä ei silti löydy?

– Minulla on kyllä hyvä fiilis tällä hetkellä. Odotan kouluun pääsyä jo innolla ja uskon työllistyväni tälle alalla. Minun

olisi pitänyt tehdä valinta jo aikaisemmin, se on ainoa asia, mikä minua harmittaa. Haluan sellaisen ammatin, ettei tarvitse enää kouluttautua uudelleen ja töitä riittää jatkossakin, Huttunen tokaisee.

Huttusen tilanteessa TYP-jakso päättyy toivotusti. Suurin osa työvoiman palvelukeskukseen ohjatuista saavuttaakin tavoitteensa (79 prosenttia asiakkuuksista päättyi positiiviseen ratkaisuun, 16 prosenttia päättyi tuloksettomina vuonna 2012).

Huttuselle käteen jäi muutakin kuin vain paremmat edellytykset työllistyä; Työkokeilun aikana hän tajusi, että nauttii toisten ihmisten auttamisesta ja onnistumisen ilon näkemisestä. Näin ainakin yksi tarina on päättymässä onnellisesti.

Taija Kolehmainen

Tukityöllistämisellä eläkejärjestelyjä ja arjen rutiineja Erilaisilla tukityöllistämisen muodoilla helpotetaan pitkäaikaistyöttömien työelämään palaamista, estetään syrjäytymistä ja selvitetään eläkejärjestelyjä.

Syyskuun lopussa Äänekosken työttömistä työnhakijoista noin 26 prosenttia (456 henkilöä 30.9.2013, ELY-keskus) oli pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden poissa työmarkkinoilta. Kaupungin työllisyysasiamies Auli Savolainen muistuttaa, että tukityöllistämisen lopullinen päämäärä on yrityksiin työllistyminen.

– Työttömyystilannetta parantavien, pysyvien ratkaisujen löytäminen vie kuitenkin aikaa eikä kaupunki pysty tähän yksin. Kolmannen sektorin panos on korvaamaton, Savolainen toteaa. äKs

| 70

· 2 0 13

Koiviston Kipinä on reilun kymmenen vuoden ajan työllistänyt kylänsä pitkäaikaistyöttömiä.

– Haluamme auttaa nimenomaan oman kylän ihmisiä, se hyödyttää lopulta meitä kaikkia. Erityisesti toisinaan vaikeidenkin eläkejärjestelyideb onnistuminen on kuin lottovoitto, kipinäläinen Ritva Oksanen sanoo.

Käytännössä eläkejärjestelyjen selvittäminen tarkoittaa muun muassa työkyvyn toteamista tukityöllistämisen muodoilla.

– Kuntouttavan työtoiminnan työjakson aikana pyritään todentamaan, pystyykö henkilö konkreettisesti työntekoon vai olisiko syytä pohtia työkyvyttömyys-

eläkettä, työllisyysasiamies selventää.

Kuntouttava työtoiminta voi olla myös ensimmäinen askel kohti työelämää pitkän työttömyysjakson jälkeen.

Palkkatukea myönnetään työnantajalle palkkakustannuksiin. 50-vuotias Tarja sai Kipinän kautta palkkatukipaikan talonmieheksi Seuratalolle. Takana oli yhdeksän vuotta omaishoitajuutta ja äkillinen isän poismeno.

– Minun elämä oli totaalisesti auki ja kaikki kaatui päälle. Palkkatukityö tarjosi muuta ajateltavaa ja palautti arjen rutiinit, Tarja kertoo avoimesti.

Suolahden Työttömät työllisttää tällä hetkellä noin 30 työtöntä ja järjestävää esimerkiksi lupakortti- ja ATK-kursseja,

joiden tarkoitus on parantaa työllistymisen edellytyksiä.

– Työttömänä olen ollut viimeiset viisi vuotta ja nyt pääsin palkkatuella Työttömien kirpputorille. Tämän avulla saan tehdä edes jotain ja pidettyä työkykyäni yllä, Sari Hämäläinen, 47, sanoo.

Hallituksen työttömyysetuuksiin suunnittelemiin muutoksiin Hämäläinen suhtautuu varauksella.

– Hyvältähän ne kuulostavat, mutta minua ei esimerkiksi sovitellun työttömyyskorvauksen helpotus auta. Ongelma on se, ettei täällä yksinkertaisesti ole työtä, Hämäläinen toteaa.

Taija Kolehmainen

7

Eilen tänään Koulujen tilakysymys aiheuttaa riitaisuutta

Kirjallisuus kaamosta piristämässä

Äänekoskella 25. marraskuuta 1893

■■ Ensimmäisen kerran Äänekoskella järjestettiin kirjallisuusmatinea vuonna 1962.

–Tämä on kaupungin kirjaston ja kansalaisopiston porukalla tehty tapahtuma.

Viime vuonna kävijöitä oli noin 140, ihmisten kiinnostus motivoi järjestämään näitä tapahtumia, Koskelan kansalaisopiston toiminnanjohtaja Paula Nieminen-Lehto kertoi.

Tänä vuonna tapahtuman kirjailijavieraina ovat Johanna Sinisalo, Mikko Rimminen ja Reidar Palmgren. Tapahtuman juontaa Jaana Tani.

Koulutilojen käyttö on aiheuttanut ongelmia Äänekoskella. Ongelmien taustalla ovat Laukaan kirkkoneuvoston ja Äänekosken kansakoulun ristiriitaiset päätökset.

Sanomalehti Keski-Suomen julkaisema yleisökirjotus paljastaa taustoja. 18.11. kirjoitetun, tekstin takana on nimimerkki ”Äänekoskelainen”. Kirjotuksen otsikko on ”Laukaan Äänekoskelta”: Keski-Suomen 128 n:ssa on kirjoitus Laukaasta otsakkeella ”Kansakoulut kiertokoulujen keppihewosina.”

Kun edellä sanotussa kirjeessä kosketellaan Äänekosken kinkeriä siinä, että se muka tahtoo käyttää omawaltaisesti etuoikeutenaan käyttämällä kansakouluamme kiertokouluhuoneina, jota etua ei ole kaikilla kinkereillä, niin tahdon asiaan kuuluwana ja sitä likemmin tuntewana lausua muutaman sanan tuon kirjoituksen johdosta, mikäli siinä kosketellaan Äänekosken kansakoulua.

Ei Äänekosken kinkeri ole tahtonut tuota etua täyttää, ja wielä sitäkin wähemmin Äänekosken kansakoulun johtokunta, waan päinwastoin, johtokun-

ta kokouksessaan wiime Toukokuun 21 p:nä määräsi pienten lasten koulun alotettawaksi Elokuun 21 päiwänä. Tästä päätöksestä annettiin asianomaisille kunnassa olewille wirastoille tieto, waan siitä huolimatta päätti kirkkoneuwosto kiertokoulun alotettawaksi kansakoululla Elokuun 7 p:nä ja niinmuodoin olemaan samassa kinkerissä ja samoissa huoneissa kuin olisi pitänyt pitää ennen tehdyn päätöksen mukaan pienten lasten koulua. Tämä olkoon sanottuna, ettei koulun johtokunta ole puolestaan antanut aihetta nurkumiseen. Samalla myös tahtoisin huomauttaa, että täänlainen epäkohta wastaisuuden waralle korjattaisiin.

Tuuli tavoittaa Finlandia-palkittu Johanna Sinisalo vastaa puhelimeen rauhallisena keskiviikkoiltana.

– En ole koskaan ennen käynyt Äänekoskella, ja tiedän siitä vain vähän.

Mutta jos sinne pitäisi tarinan juoni kehitellä, niin eiköhän sellainen olisi helppo keksiä.

– On mielenkiintoista tavata lukijoitani. Haluaisin kuulla mielipiteitä ja kysymyksiä, ja saada heiltä palautetta. Äänekosken kirjallisuusmatinea Koskelassa su 17.11 klo 13.00. Vapaa pääsy!

Tuuli Laulainen

TIE SIX? Myöhemmin tapahtunutta: Ainakin pitkän päälle kansakoulu vei voiton kinkereistä kansan kouluttajana. Mutta kuka oli tämä asianomainen, joka kykeni näinkin kapulakieliseen ilmaisuun? Äänekosken koulujen tilakysymykset ovat 120 vuotta myöhemmin hieman erilaisia…

Irtotakkeja Pusero

99 95

50,80,120,-

JUHLA-ASUJA

-30%

Tarjoukset voimassa ke-ma.

nattaisi katsoa vajeiden kannalta, vaan rohkaista heitä. Jokaisella lapsella täytyisi olla myös oikeus vaikuttaa ja osallistua harrastuksiin, ja se koskee myös vammaisia lapsia.

Tänä vuonna lasten oikeuksien puolesta nostetaan ensimmäistä kertaa liput salkoon.Lapsen oikeuksien päivän liputuksen puolesta on kampanjoitu muun muassa Facebookissa sekä postikorteilla suomeksi että ruotsiksi.

Hämeentie 7, 44100 Äänekoski · p. 045 860 2997 www.tilitoimistoparantainen.fi · ma-to 9-15

Asiantunteva ja innokas henkilökuntamme on valmiina palvelukseenne!

Tarjoamme ammattitaidolla ja laaja-alaisesti useita taloushallinnon palveluita niin pienille kuin suuremmillekin yrityksille.

liivimekkoja

-30%

KESKUS-PUKIMO Äänekoski puh. 014 522234 Palvelemme ma-pe 9.30-18 la 9.30-14

8

■■ Keskiviikkona 20. marraskuuta vietetään lapsen oikeuksien päivää. Lapsen oikeuksien päivän yhteisenä kansallisena teemana tänä vuonna ovat niiden lasten oikeudet, joiden elämään vaikuttaa jokin vamma.

Mitkä ovat kolme asiaa, joita kyseisenä päivänä kannattaisi miettiä, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula?

– Lapset ovat kaikki erilaisia yksilöitä, mutta kaikki ovat silti samanvertaisia.

Lapsen vahvuuksiin täytyisi myös luottaa, esimerkiksi vammaisia lapsia ei kan-

p. 040 512 4405

Kauppakatu 19, Äänekoski 70 · 20 13

| Ä ks

Ke 13.11.

Musiikki

■■ klo 18 Ala-Keiteleen musiikkiopiston oppilaskonsertti Äänekosken kaupungintalolla. Vapaa pääsy.

To 14.11.

■■ klo 18 Ala-Keiteleen musiikkiopiston harmonikkaoppilaiden konsertti Äänekosken kaupungintalolla. Vapaa pääsy.

La 16.11.

■■ Shadecrown Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa.

Su 17.11.2013

Juoruja!

■■ Marraskuussa Laukaan Kuusaan Kanavateatterissa saa ensi-iltansa Juorujanäytelmä. Mukana on myös Äänekoskelainen Tiina Oksanen, joka kuvailee näytelmän olevan vauhdikas ja pikkujouluteemaan sopiva. Näytelmässä kuvataan, miten juoru lähtee kiertämään ja miten tarina jokaisen kertojan suussa muotoutuu erilaiseksi. Newyorkilainen poliitikko kutsuu seurapiiriystävänsä juhlimaan hääpäiväänsä. Vieraat saapuvat, mutta isäntäväki kokkia myöten on kadonnut. Ensimmäiset vieraat lähtevät selvittämään asiaa, ja isäntä löytyykin tajuttomana makuuhuoneesta. Miten asia pystytään salaamaan muilta vierailta tekosyiden avulla, entä pitääkö golfklubilla juoruttu juttu paikkaansa?

— Minä itse näyttelen omaperäistä lukion rehtorina työskentelevää amerikkalaisrouvaa. Omaperäinen on juuri se sana, joka kuvaa tätä rouvaa! Oksanen-Vehkala kertoo roolistaan.

Juoruja -näytelmä Kanavateatterissa 15.11.-13.12. Liput 12/10 euroa. Tarkemmat aikataulut osoitteesta www.kanavateatteri.fi.

Konginkankaalle kyläpuoti ■■ Konginkankaalla avataan joulu 22. marraskuuta klo 18-21. Tunnelmaa luo musiikkiesitykset, joulupukki- ja muori, loimulohi- ja lettukojut. Avajaisissa julkistetaan Konginkankaan liikekeskuksen nimikilpailun voittaja ja samalla liikekeskuksen tiloihin avataan joulupuoti, jossa myydään paikallisia käsitöitä ja leivonnaisia. Tilassa tulee toimimaan kylän yhteinen ”olohuone”, kylätupa, jossa voi kahvitella ja tavata tuttuja. Kylätuvan puolella järjestetään erilaisia tapahtumia ja kursseja, kuten saunatonttu- ja paperienkelikurssi. Kyläpuoti on avoinna ma-pe klo 10-18, la 10-15 ja su 12-15. Tapahtuman ja kyläpuodin järjestäjinä toimivat Konginkankaan kyläyhdistys ja Suomen Nuorisoseurojen Palvelutuuli-hanke.

■■ Klo 16 Luoksesi Herra saan tulla -konsertti Äänekosken kirkossa. Hannu Ilmolahti, baritoni ja Esa Ojajärvi, urut ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma 5 euroa.

Ma 18.11.

■■ Klo 19 Lauluyhtye Simnot – Maailman joulu Suolahtisalissa. Väliajallinen konsertti, 2 x 40 min. Liput 15 euroa.

Pe 22.11.

■■ Klo 24 Klamydia Ravintola Kalliossa, K-18. Ovet auki klo 22 ja showtime klo 24. Liput 15 euroa, ennakkoon 12 euroa.

La 23.11.

■■ Klo 15 ja 17 River Flows In Music – orkesterikonsertti Suolahtisalissa. Lavalle nousee mm. musiikkiopiston sinfoninen orkesterikokoonpano ja kuorot.

Konsertissa kuullaan musiikkia monista elokuvista. Yhteistyössä Keski-Suomen opiston Rokkibreikki, joka toteuttaa konsertin audiovisuaalisen tekniikan.

Vapaa pääsy, salin ovet avataan puoli tuntia ennen konsertin alkua. Järj. AlaKeiteleen Musiikkiopisto

Näyttelyt ■■ 7.-28.11. Äänekosken taiteilijaseuran 38. vuosinäyttely Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke klo 12-19 ja to-pe klo 12-16. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken taiteilijaseura

To 14.11.

Liikunta

■■ Klo 18.45-20 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5 euroa. Järj. Huiman naisjaosto La 16.11.

■■ 4H:n uintiretki Peurunkaan. Hinta jäsenille 15 euroa ja muille 18 euroa. Lähdöt Äänekoski klo 9, Konginkangas klo 9:20, Sumiainen klo 9:40 ja Suolahti klo 10:00. Ilmottautumiset Teppo Hytöselle 044 744 9139. Toteutamme retken jos saamme vähintään 30 henkilöä mukaan.

Ma 18.11.

· 2 0 13

La 16.11.

■■ klo 9-14 Kirpputori Suolahden Suopungissa, Riihijärvenkatu 2A. Ohjelmassa arvontaa, makkaraa ja kahvio!

Vapaita paikkoja voi kysellä numerosta 040 733 8609 (Sanna). Järj. Suolahden MLL ja Urhon jääkiekko -03 ■■ Klo 10.30 Painotalon Mikkosalissa lapsille ja lapsenmielisille animaatiosarja, joka sisältää 11 pientä elokuvaa. Kesto 1:16. Klo 11.50-12.30 väliaika, väliaikatarjoilua. Klo 12.30 Dekkarielokuva Kto ja?.

Elokuvissa on englanninkielinen tekstitys. Vapaa pääsy! Tilaisuus on kaikille avoin. Järj. Suolahden ja Äänekosken Venäjäseurat ■■ Klo 15-17 Mämmen koulun liikuntasali, teknologiakeskuksessa Puuha & Power – toimintatapahtuma lapsille ja perheille. Tapahtumassa järjestetään monenlaisia liikunnallisia toimintapisteitä ja yhteistä tekemistä sekä esitetään näytelmä. Luvassa mm. kasvomaalausta, ongintaa, temppurata ja koruaskartelua. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken vapaaseurakunnan nuoret

Su 17.11.

■■ Klo 22 jälkeen ilmainen tietokisa&kuvavisa Pub Markuksessa.

Ma 18.11.

■■ Klo 20.30 Ilmainen PubiBingo Pub Markuksessa.

To 21.11.

■■ Klo 17-20 Laser-taistelua Spotissa.

Laser-taistelua kokeilemaan pääsevät kaikki yli 10-vuotiaat. Hinta määrittyy osallistujamäärän mukaisesti, 5-7 euroa/ hlö. Ilmoittautumiset Spottiin ma 18.11. mennessä. Lisätiedot Mika Inkeroinen 0400 776 205

Su 24.11.

■■ Klo 22 jälkeen ilmainen tietokisa&kuvavisa Pub Markuksessa.

Ma 25.11.

■■ Klo 20.30 Ilmainen PubiBingo Pub Markuksessa.

Elokuvat

Gravity 3D, liput 11 euroa

■■ Klo 18.45-20 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5 euroa. Järj. Huiman naisjaosto

Diana, liput 10 euroa

■■ Klo 11 Huima – Rovaniemen NMKY, miesten II divisioona Äänekosken liikuntatalolla.

■■ Klo 14 Huima – HNMKY/KaPo, Btyttöjen SM-sarja Äänekosken liikuntatalolla.

■■ 15.11. klo 20:30 ■■ 16.11. klo 16 ■■ 17.11. klo 19

To 21.11.

Su 24.11.

■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5 euroa. Järj. Huiman naisjaosto

| 70

■■ Klo 9 Suolahden Työttömien Paja ja Kirpputori avaa uusissa tiloissa, Suojarinteellä Kotiharjussa. Pullakahvia ja EU-ruokapaketteja ja hyvää seuraa!

■■ Klo 13 Diabetes-tapahtuma Äänekosken kaupungintalolla. Luennoitsijoina liikunnanohjaaja Kirsi Heinonen Diabetesliitosta, lääkäri Mika Kiviaho ja kaupungin diabeteshoitaja Päivi Lampi.

Järj. Sisä-Suomen Diabetesyhdistys, Äänekosken Apteekki ja Äänekosken kaupunki ■■ Noice of Markus eli Karaoke Pub Markuksessa, K-18. Liput 3 euroa.

■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5 euroa. Järj. Huiman naisjaosto

Ma 25.11.

äKs

Muut tapahtumat

Pe 15.11.

■■ 14.11. klo 19 ■■ 13.11. klo 19

The Counselor, liput 10 euroa

Kalevala – Uusi aika, liput 10 euroa ■■ ■■ ■■ ■■

15.11. klo 18 16.11. klo 19 17.11. klo 16 19.11. klo 19

Äksymyxiä Lähiruoka pistää miettimään, mikä on lähellä. Ja kuinka kaukana mikäkin mistäkin. Mietitäänpä urakalla – ja luotetaan Googlen karttaohjelmaan!

Eli ajellaan lyhimmäksi mainittua reittiä. Lähtöpisteenä on Äänekosken torin kulmalla oleva liikenneympyrä.

1. Kuinka pitkä matka on torin kulmalta Marjatila Raitaniemen pihaan Liimattalaan?

2. Mikä on matka torilta kalalle Kapeenkosken rannalle?

3. Mannisen kotileipomo tekee Konneveden Kellankoskella hyvää limppua. Kuinka kaukana on leipomon myymälä?

4. Heinolan Heila myy maaseututuotteita ABC-aseman kyljessä nelostien varressa.

Kuinka pitkä lie matka sinne?

5. Ja saahan lähiruokaa myös Helsingin Kauppatorilta. Montako kilsaa on torilta torille?

6. Lähin olutttehdas ei ole kaukana, sillä Palokkaan on perustettu Hiisi-panimo.

Yrityksen nettisivujen mukaan lähin Hiisin (Hiiden?) tuotteiden myyntipaikka on K-Market Jälkkäri Palokassa. Minkä matkan takana?

7. Valion tehdas Rotkolassa on aika iso lähiruoan tuotantolaitos. Kaukanako Aurajuustolan portti lie?

8. Konjakki on lähijuomaa, jota ei kaukana voi tuottaakaan. Tai sitten se on vaan brandyä. Paljonko on torilta matkaa Cognacin kaupunkiin läntiseen Ranskaan?

9. Berliininmunkki pitäisi syödä tietysti Berliinissä (syövätköhän berliiniläiset niitä oikeasti?). Kerropa kilometrit Berliiniin?

10. Grilli on monelle se läheisin ruokapaikka. Paljonko pitää taksilla ajaa, että pääsee Pirjon Burgerin kupeesta Suolahden grillin eteen?

Vastaukset sivulla 17.

TAVATAAN TORILLA

X PriX PALKINTOKYSYMYS: Äänekosken teollisen kehittymisen tärkein tekijä on erotus, joka hieman vaihtelee. Mutta yleensä se on hieman alle kahdeksan eli normaalisti noin 7,7–7,8. Mistä tämä oleellinen erotus kertoo?

Vastaus ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 25. marraskuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin.

Viimeksi arvuuttelimme Äänekoskella matkailubisneksessä vaikuttanutta tunnettua henkilöä. Nykyisin hänen vastuullaan on vetureita. Vuonna 1984 hän jäi kiinni vilpistä Hollannissa. Kuka siis kyseessä?

Oikea vastaus on ex-juoksijatähti Martti Vainio. Äänekoskella Vainio pyöritti Martin Kievaria. Nykyisin Vainio vastaa myöskin tanssipaikkana tunnetun Haapamäen höyryveturipuiston toiminnasta. Vainio jäi kiinni testosteronista Rotterdamin maratonilla – ja uudelleen muutama kuukausi myöhemmin Los Angelesin olympialaisissa.

V astanneista oikeaan osui 9 lukijaa. Sallittuja lisäaineita sisältäviä herkkuja Pirjon Burgeriin pääsee nauttimaan Lilian Stenbäck.

9

X+1

Rakastaa: Perhettä ja lähipiiriä Inhoaa: Räntää ja välinpitämättömyyttä Henkilö: Isä Ruoka: Kotimainen pihvi aurajuustoperunoilla Eläin: Koira Elokuva: Tuntematon sotilas Musiikki: Linking Park ja 90-luvun musiikki Kirja: Aku Ankka Paikka: Äänekoski Motto: Kun uskoo, yrittää ja tekee niin silloin on mahdollisuus saavuttaa.

Parasta Äänekoskella: 1. Ihmiset 2. Luonto 3. Palvelut

10

Tommi Lunttil

Kantap MAALISKUUSSA VUONNA 1976 autoradiossa soi Finnhits kolmonen ja äänekoskelaisen Seppo Närhen läpimurtohitti Prinsessa 65. Silloin syntyi myös Liimattalantien varteen Paloniemen tilalle poika, joka sai myöhemmin kasteessa nimekseen Tommi.

– Meidän perheessä oli iskä-Pauli ja äiti-Liisa, mua seitsemän vuotta vanhempi Mikko-veli ja pappa Frans IsoAnttila sekä Aino-mummo. Me asuttiin kaikki tässä samassa talossa.

Frans Iso-Anttila osti tilan vuonna 1931 ja Tommi jatkaa tilaa kolmannessa polvessa. Frans muutti Ulvilasta Äänekoskelle tilan ostaessaan. Jotta tila saatiin maksettua, parturoitiin puut.

– Totaalisen hakkuun jälkeen pappa tunsi piston sydämessään, ja siitä syntyi ajatus lähteä kehittämään metsäpuolta.

Hän suunnitteli tarkasti metsätalouden eli millä tavalla puu kasvaa parhaiten ja perusti oman taimitarhan.

Opit ja taidot periytyivät Paulille ja Tommille. Tilalla tehtiin yksi Suomen ensimmäisistä metsätaloussuunnitelmista.

– Suunnitelma tehdään aina kymmenvuotiskausiksi ja meillä on menossa nyt kahdeksas. Metsälehti teki viime kesänä jutun suomen metsähistoriasta meidän tilan kautta.

Tilalla oli myös hevosia, lampaita ja lehmiä. Myös turkistarhausta harjoitettiin kasvattamalla sinikettuja. Viimeiset kotieläimet olivat kanat, joita tilalla oli parhaimmillaan 5000.

– Minun lapsuudessa ei kettuja enää ollut mutta kanoja senkin edestä. Ja edelleen kuulen tarinoita Lunttilan munista.

Keskustelu kääntyy metsään. Fransilla oli jalo ajatus sekametsästä ja sen lannoittamisesta. Kuinka saadaan metsä parhaiten tuottamaan, sen ajatuksen siivittämänä Tommi jatkaa.

– Nyt on metsätaloutta tutkittu ja huomattu, että papalla oli terveet ajatukset. Koska hän oli pioneeri kokeillessaan jotain muuta, mihin oli totuttu, hän sai osakseen arvostelua.

Paloniemen tilalla oli 28 koealaa, missä on testattu erilaisia hoitotoimenpiteitä. Koeala oli metsän keskellä, jonka kasvua seurattiin ja pystyttiin laskemaan puun kasvu.

– Se oli vertailua: tätä koealaa lannoitettiin tämän verran ja tätä toista eri aikaan tämän verran, tähän on tehty pystykarsintaa ja tässä harvennut kolmesti ennen päätehakkuuta. Näin pystyttiin seuraamaan mikä oli järkevin ja tehokkain tapa saada puu kasvamaan paremmin. Kun olin pieni, meillä kävi parhaana vuotena kahdeksansataa vierasta metsäretkellä, jossa näki hoitotoimenpiteiden merkityksen puun kasvussa.

70 · 20 13

| Ä ks

teksti Marjo Steffansson kuvat Max Steffansson

la

pään kautta Oli tehty selvät graafit miten metsä on kasvanut miltäkin pohjalta. Sitä ne ihmiset kävi ihmettelemässä.

Tuvan hyllyltä löytyy lahjoja Japanista, Euroopan maista ja Amerikasta joita metsää katsomaan tulleet ihmiset ovat tuoneet.

EI TULE VISSIIN yllätyksenä kenellekään, että Tommin varhaisin lapsuusmuisto liittyy maatalon töihin ja hommissa mukana olemiseen.

– Isän kanssa oltiin joko peltohommissa tai papan kanssa metsässä. Maatilalla päivät täyttyivät työn teosta. Jossain vaiheessa minä luulin, että ne hommat ei ole minua varten, mutta niin kuin sekin on kaikkien tiedossa, että luulin väärin.

Tommi sanoo, että oli rikkaus saada elää talossa, jossa eli myös mummo ja pappa. Äidin sisko asui naapurissa ja saman ikäinen serkkutyttö Satu oli paras kaveri ala-asteiässä. Vaikka isän kanssa hommissa kulkikin, niin muutakin ennätti harrastamaan. Tommi kertoo olleensa kiinnostunut tekniikasta suunnattoman paljon. Joskus ehkä vähän liikaakin.

– Halusin selvittää, miten asiat toimii.

Sain kummeilta lahjaksi kauko-ohjattavan auton. En jaksanut ajella kuin hetken kun aloin pohtimaan, miten renkaat kääntyvät? Kun vedän tästä, niin mikä aiheuttaa sen, että renkaat kääntyy noin.

Ruuvimeisseli kouraan ja pian oli auto palasiksi purettuna.

Kuka tahansa auton purkaa, mutta Tommi myös kasasi sen uuteen kuosiin. Sillä tavalla, että renkaissa oli jatkuva veto päällä ja auto kulki nopeampaa.

Ensimmäistä kertaa pankkiautomaatin nähdessä piti sellainen rakentaa kotiinkin.

– Leikkasin pahvista pankkiautomaattikortteja, tein napit pahvista ja teippasin ja liimasin ne automaattiin kiinni. Tein foliosta yhdistelmän, jotta kun osasi painaa tietyssä järjestyksessä napit pohjaan niin sähkö kulki folioa pitkin ja syttyi vihreä valo. Kun työnsi kortin koneeseen, se veti mennessään langan kireälle ja kyseisestä autosta purettu moottori pyöräytti kortin ulos koneesta.

Kun asuu sydänmailla vailla neonvalojen välkettä, mielikuvitus pääsee valloilleen. Tommi puuhasi paljon omissa oloissaan ja tuusasi keksintöjensä parissa. Mutta kyllä kavereitakin riitti eikä virikkeitä ympäristöstä puuttunut.

– Pääsiköhän mun suusta koskaan lausetta, että ei ole mitään tekemistä?

Mämmen koulusta on hyvät muistot, lähikoulu, tuttu opettaja, linja-auto kuljetti kouluun ja takaisin. Tommi pohtii kyläkoulun merkitystä itselleen, kuin kohtalaisen vilkkaalle pojalle oli onni käydä pientä koulua pienessä yhteisössä, jossa kaikki tuntevat toisensa. äKs

| 70

· 2 0 13

- s. 17.3.1976 Äänekoskella, asuu Äänekoskella - naimisissa, yksi lapsi - maa- ja metsätilayrittäjä - kaupunginhallituksen jäsen - MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttilaa potkaisi onni. Isä ei pitänyt suitsia tiukalla ja poika sai tehdä mitä oikeasti halusi. Joskus on käytävä kaukana, että näkee lähelle, näin kävi myös Tommille.

– Jos teki jotain, niin se tapahtui tuttujen edessä. Toisaalta ei tarvinnut hakea huomiota joka tunti, kun porukka oli aina sama. Pienillä kouluilla on oma merkityksensä tiiviin yhteisön myötä.

Murrosikä toi tullessaan tunteen, että maatalon poikana ei olekaan kovin nasta olla. Kapina näkyi yläasteella ja lukiossa eikä hymypoikapatsasta Tommille tyrkytetty.

– Luin tunneilla keltaisia pörssejä ja tekniikan maailmoja enkä avannut lukion historian kirjaa koskaan.

Vaihto-oppilasvuosi Wyomingissa rauhoitti levottoman sielun ja rakas harrastus eli laskettelu sai uudet ulottuvuudet.

– Harrastuksia oli paljon, muun muassa moottoripyöräily, motocross ja karate. Laskettelu juttu, jonka parissa meni illat yötä myöten Äänemäessä. Pääsin Rotary-järjestön kautta vaihto-oppilaaksi. Halusin vaihto-oppilaaksi paikkaan, jossa on lunta. Kilpailin kumparelaskussa mutta se oli polville kovaa kyytiä, eikä mun pitkä ruumiinrakenne ole paras mahdollinen lajin harrastamiseen.

Amerikan vuoden jälkeen maatalous oli Tommin mielestä ihan so last season.

Kapina yltyi, eikä isä pannut kapuloita kapinan rattaisiin.

– Maatalossa on vuodessa töitä joka ikiselle päivälle. Jos ei muuta, niin aina löytyy joku ladon ovi, joka vaatii korjaamista. Kesät ovat tietenkin oma lukunsa.

Töitä on niin ettei kellon molemmat ympärykset tahdo riittää. Muistan ne ajat, kun äitiä eikä isää juuri tuvassa näkynyt, kun kanalan pito vaati kovan työpanoksen. Päätin, että maatalous ei ole ammatinvalintani.

TOMMI PÄÄSI lukemaan automaatiotekniikkaa Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Mikko-veli touhusi tietokoneiden parissa ja oli muuttanut Helsinkiin.

– Nyt sen uskallan sanoa, että se oli enemmän kuin mikään, kun vanhemmat antaa mahdollisuuden tehdä sitä mihin on polte ja mistä tykkää. Monesti näkee maatilahommissa, että vanhemmat sanelee ettei kouluun tarvitse mennä, kun kotonakin on töitä. Isä sanoi että tee justiinsa sitä mistä tykkäät ja opiskele sitä mitä oikeasti haluat. Jos jossakin vaiheessa kiinnostaa maatilan hommat, niin ovi on auki ja alaa voi opiskella voi myöhemminkin.

Automaatiotekniikka tökki ja Tommi vaihtoi kauppaoppilaitokseen. Hän anoi kaverinsa kanssa opetushallituksesta ammattinimikkeeksi automaatiotekniikan merkonomin.

– Niitä tutkintoja on Suomessa kaksi kappaletta. Pääaineena automaatiotekniikka.

Armeijan jälkeen uravalinta tuntui edelleen kivalta jutulta. Nokia nousi ja Ääne-

koskella oli Sanmina.

– Tein Sanminalla työharjoittelut ja pääsin sinne töihin. Olin tiimipäällikkönä ja viihdyin työssä kokonaiset kuusi viikkoa. Sanoi itseni irti ja ne hommat jäi siihen. Ei mun luonteelle sopinutkaan missä ollaan sorvin äärellä tietty aika ja aamulla taas jatketaan. Vastasin tiimistä, että tavaraa on hyllyssä ja tuotteet lähtee tietyssä aikataulussa. Huomasin, etten pääse itse kehittymään sillä tavalla kuin haluaisin. Sen jälkeen maailma näytti paljon paremmalta traktorin kopista katsottuna.

Maatalouteen tuli intohimo. Alettiin puuhaamaan sukupolvenvaihdosta vuonna 2001 mutta verottajan vitkuttelun myötä vaihdos ei mennyt kuin suunniteltiin.

– Olin ollut kotona renkinä ja tein mitä iskä käski. Päätettiin viedä sukupolvenvaihdos eteenpäin. Byrokratia tuli vastaan eikä homma edennyt. Mulla ei ollut riittävää koulutusta eli maatilatutkintoa. Tutkintoon tarvittiin liiketalouden opinnot, ne minulla oli kauppaopistosta. Koneen käyttöä, eli traktorilla ajoa – siinä kohtaa mä ajattelin, että selvä! Jouduin käymään koulun ennen kuin pystyimme viemää hakemusta eteenpäin. Se tuntui turhalta, kun byrokratia meinasi tappaa innon. Verottaja oli oma lukunsa vaatimuksineen. Päätöksemme jäi verottajan pöydälle pitkäksi aikaa. Ensimmäinen ennakkopäätöshakemus tehtiin helmikuussa eikä päätöstä kuulunut.

Isä soitti kesäkuussa 2001, eikä papereita löytynyt. Parin viikon päästä uusi soitto ja taas uusi soitto. Meni kuukausi eikä päätöstä kuulunut. Toiveenamme oli, että kauppa olisi ollut jo keväällä, jotta olisin voinut aloittaa viljelyn omalla nimelläni. Isä soitti verottajalle viimeisen kerran heinäkuun viimeisenä päivänä.

Päivä oli torstai. Paperi löytyi väärästä pinosta ja päätös luvattiin seuraavalle viikolle. Isä kuoli lauantaina. Verottajalta tuli kirje tiistaina, että valitus on hylätty, koska toinen luovuttajista on menehtynyt. Päätös tarkoitti sitä, että se maksoi meille huomattavasti enemmän.

Se tuntui kohtuuttomalta.

Tommi oli samaisena lauantaina tehnyt betonihommia isänsä kanssa. Samalla viikolla terveystarkastuksessa oli isä todettu terveeksi mieheksi. Sydän petti kesken kaiken.

– Se oli kova paikka. Surun keskellä tuli tällainen tilanne vielä vastaan kirjeen muodossa. Jäin tavallaan tyhjän päälle, sillä oli laskenut isän varaan vielä paljon asioita ja neuvoja. Verottajan käyttäytyminen siinä vaiheessa tuntui uskomattomalta. Eikä ymmärrystä tihkunut. Syksyn sadonkorjuut eivät olisi onnistuneet ilman apujoukkoja. Niistä olen ikuisesti kiitollinen.

Tapahtunut vaikutti niin, että Tommi kiinnostui edunvalvonta-asioista. Hän marssi MTK:n kevätkokoukseen ilman kutsua ja pyysi puheenvuoron. Napakan puheen jälkeen soi puhelin.

– Annoin tulla koko lastin siihen paikkaan. Että ettekö te nyt ymmärrä, että tapatte maatalouden Suomesta kun siitä joutuu maksamaan niin paljon, jotta saa tehdä työtä jossa ei tuntikorvaus ole kaksinen? Kiitin puheenvuorosta ja poistuin paikalta. Seuraavalla viikolla liiton puheenjohtaja soitti ja pyysi mukaan nuorten toimintaan ja edunvalvontatehtäviin. Vuosi oli 2002. Olin mukana vaaleissa, joissa valittiin keskusliiton nuorten valiokuntaan. Sitä kautta pääsin mukaan valtakunnan edunvalvontatehtäviin ja sieltä mut nostettiin mukaan Euroopan nuoriin tuottajiin. Sitä kautta tuli paikka komission neuvoa-antavaan viljatyöryhmään. Näin Euroopan tasolta maatalouden edunvalvontaa. Suomessa on erilainen lähtökohta harjoittaa maataloutta maapallon pohjoisimpana valtiona. Vuonna 2006 minut valittiin MTK:n johtokuntaan tiukan äänestyksen jälkeen.

Huhtikuussa Tommi valittiin Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton eli 152 500 jäsenen etujärjestöön valtuuskunnan puheenjohtajaksi.

NYT ON MENO melkoista. Matkapäiviä kertyy enemmän kuin niitä kotona vietettäviä. Natalia-vaimo ja Miro-poika katsovat matkalaukkujen pakkaamista ja purkamista. Väliin mahtuu myös paikallisten asioiden hoitoa. Kokoomuksen neljännen kauden kuntavaikuttaja valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä vie myös oman aikansa.

– Tapasin Natalian vuonna 2005.

Olin punainen kuin rapu, sillä aurinko oli polttanut mut karrelle autokilpailun katsomossa. Natalia oli iltaa istumassa ja vein hänet kotiin. Myöhemmin hän oli kysynyt ystävältäni, kuka se vanha pappa oli? Kiinnostus jäi. Sovimme treffit, enkä sitten ennättänytkään niille töiltäni.

Natalia oli pynttäytynyt ja odotti minua.

Päätin leikkiä upporikasta ja rutiköyhää ja kysyin, tulisiko hän traktorin kyytiin.

Ei vaan arvannut, että levitin kanan lantaa pellolle. Siitä se sitten lähti. Naimisiin mentiin vuonna 2009 ja Miro syntyi marraskuussa 2010.

Paloniemen tilan jääkaapin ovessa on Sauli Niinistön lähettämä kutsu Itsenäisyysjuhlakutsu Tampere-talolle.

– On hienoa päästä juhlimaan Suomen itsenäisyyttä pääkallopaikalle!

11

Lähiruoka on valttikortti Äänekosken K-Citymarketin lihamestari Sammy Korpinen ja kauppias Mika Lankinen tietävät, että kauppaketjukin voi tarjota monipuolisesti lähiruokaa.

Lähimetsistä ammuttua hirvenlihaa löytyy myös Citymarketin tiskistä. Tähän aikaan vuodesta, kun hirvenmetsästys on menossa lihaa tiskiin tulee läheltä. Paikalliset ja muut keskisuomalaiset metsästysseurat tarjoavat lihaa hirveä myyntiin.

Lihaa kysytään enemmän kuin tarjotaan. Kauppias Mika Lankinen kertoo, että lähilihaa tiskistä aina löytyy.

Hirvenlihaa on saanut myydä kaupan tiskissä jo 2000-luvun alusta saakka.

– Kaupat sai ostaa lihaa myyntiin, jos se oli eläinlääkärin tarkastamaa, Lankinen muistelee.

Kauppiaana Lankinen katsoo asiaa niin, että asia ei ole missään nimessä huono, kun tarkastustoiminta on lakisääteistä. Silloin on selkänoja, johon turvata ja luottaa.

– Ruoan myynti on vastuulista toimintaa. Siviili-Lankisena hirvenliha ei ole minulle probleema, mutta kauppiaana olen vastuussa myytäväistä tuotteista.

Kun jahti käy kuumana, saamme hirvenlihaa ihan mukavasti tiskiin. Tiskistä löytyy myös muuta riistaa.

Lähilihan saatavuuteen vaikuttaa myytävän riistalihan

puhtauden turvaamiseksi tehty lakimuutos. Myytävän lihan tulee olla lihantarkastuslaitoksesta tai lahtivajasta, josta on tehty elintarvikehuoneistoilmoitus. Lahtivajan perusehtona on, että kaikki tilat pitää olla pestäviä.

Metsästysseurat ovat nyt satsanneet lahtivajoihin. Tiloissa, joissa lihaa käsitellään ei saa olla puupintoja. Lahtivajoja on nyt kaakeloitu lattiasta kattoon kiihtyvällä tahdilla. Puupintoja ei saa olla tiloissa, joissa ruhot käsitellään. Laki toi mukanaan myös sen, että nylkeminen on tapahduttava muualla kuin lihankäsittelytiloissa.

– Enää ei hirviä roikuteta ja nyljetä riihessä tai vajassa traktorin vieressä, Mika Lankinen kertoo.

Metsästysseuroille lahtivajojen uudistukset maksavat pitkän pennin. Byrokratian lisääntyminen mietityttää, mutta tarkemmin ajateltuna siitä löytyy se valoisa puoli.

– Kauppiaan näkökulmasta tämä on hyvä juttu lihankäsittelyn ja hygienian kannalta.

Sisätilat avoinna viikonloppuisin 04.30 saakka

JOULUN LAHJAPUOTI ARK. 12-17 LA 10-13

Marjo Steffansson

TÄYSLIHASÄILYKKEET ARKEEN JA JUHLAAN! · Hirvi · Poro · Kauris · Villisika · Biisoni · White rabbit · Antilooppi

Perjantaisin keittolounas!

Vaihtuvat viikkotarjoukset!

Avoinna: ma-to 09.00 - 23.00 pe-la 09.00 - 04.30 su 12.00-23.00

Tori Äänekoski 014 523 293 pirjonburger@suomi24.fi

Herttua lihasäilykkeet · Porkkanat · Sipulit · Myllytuotteet · Linnuille kauralyhteet & jyvät

KANKAAN TILAN

Herkulliset ruokaperunat!

Aloita joulun valmistelut ajoissa! Survokset, perunat ja raakapakasteet joululaatikoihin JOULUKORTTIEN TEKOKURSSI 30.11. klo 12-16 Ennakkoilmoittautumiset Torppareille!

Torikatu 1, Äänekoski p. 040 590 1045 Ark. 9-17, la 10-14

PIZZAT, SALAATIT, KEBABIT, YM...

KOTIINKULJETUS KE - SU KLO 12-20.

TOIMITUSAIKA N.45 MIN. ma-to 10.30-22 pe-la 10.30-05 12-21 su

6,90/400g

Hämeentie 1, Äänekoski

Tule tutustumaan!

Satu 044 556 6758 www.laitilat.com

Torikatu 5 · p. (014) 523 008 · gulavmidiapizzeria.com

· SOLGAR-VITAMIINIT · MARIA DROCKILAN KYNTTILÄT

é

RISTOLAN TILAN maukkaat

12

MiniSpa Hoidot & puoti

Kauppias Lankinen pitää liha- ja kalatiskiä kaupan kruununa. Tiskistä löytyy aina sesongin mukaisia lähiruokatuotteita.

– Konneveden ja Keiteleen muikkua ja muita sisävesikalojamme: muikkua, siikaa, haukea, kuhaa ja ahventa. Jopa lohta, mikä on niin läheltä kuin Konnevedeltä on lähiaikoina tulossa. Pohjoisahon ja Roinilan tilan viljapossua, lammasta Tärttämäestä Kivelän tilalta.

Lankinen vinkkaa, että jouluksi tulee taas kysyttyä muikun mätiä.

– Se tulee Konnevedeltä ja on varmasti puhdasta, sillä se on pesty lähdevedellä. Konnevedeltä saadaan myös elävät ravut rapukokkareisiin.

Kaiken kaikkiaan lähiruoka on sitä, mitä saadaan ja tuotetaan Suomen rajojen sisäpuolelta.

– Lähiruoka on minulle sydämen asia. Ruokaa saa hyllyille jo todella läheltä: vihanneksia, juureksia, hilloja ja hyytelöitä, jauhoja, leipää, hunajaa, kaikkea näitä liha- ja kalatuotteiden lisäksi. Unohtamatta meidän aurajuustoamme!

Caf

ANNA Aukioloajat Ark. 9-20 La. 9-20 Su. 12-18

s a n

k ar

0

0 4:

Kahvila-ravintola Café Anna sijaitsee Äänekosken sydämessa kauppakadun varrella. Tarjoamme kahvila ja ruokailu mahdollisuuden seitsemänä päivänä viikossa.

0

-1

Saat kauttamme myös pitopalvelutilaisuudet.

.

:0 1 1

u Lo WWW.PITOPALVELUANNA.FI

Ark. La-su

10.00 - 22.00 11.00 - 22.00

Kotakennääntie 47 44100, Äänekoski

550 € 3€ 2€

(tarjoukset voimassa 31.12. saakka)

Koskikeskus, Äänekoski, puh.

1005 70 · 050 20 13336 | Ä ks Avoinna ark. 9-17, la sop. mukaan.

Äänekoskella tuotetaan monipuolisesti Suoramyyntiosuuskunta Torpparit on jo yli 15 vuotta tarjonnut äänekoskelaisille lähellä tuotettua ruokaa ja tuottajille kanavan vaihtoehdoksi torilla seisomiselle.

– Täällä on aina ollut tarjolla lähiruokaa pienellä myyntiprovisiolla, jolla vain kustannamme vuokran, Leila Muli kertoo.

Miksi ihmiset nyt ovat niin innoissaan lähiruoasta, Muli?

1. Lähiruoka on muotia

– On hienoa, että ihmiset ovat entistä enemmän heränneet lähiruokaan. Asiasta puhutaan paljon.

LuomuRautio, Sumiainen Marjat ja hedelmät Marjatila Raitaniemi, Liimattala Marjat ja hedelmät Räihän Mansikka Oy, Konginkangas Marjat ja hedelmät Eija Puttonen, Äänekoski (Laukaa) Luomuomena Kotopulla, Liimattala Leipomotuotteet

2. Oman seudun kannattaminen

– Lähiruoalla kannatetaan oman seutukunnan tuottajia. Meillä on tarjolla lähellä tuotettua ruokaa ja myös ihan villasukkiakin!

3. Ruoan alkuperä tiedossa

– Kun ostetaan lähellä tuotettua ruokaa, niin sitten sitä tietää, että miten ja missä vaikka ne porkkanat on kasvatettu. Tuotteet tulevat tuoreina eivätkä odottele muovipusseissa.

Ohessa lista paikallista lähituottajista.

Tmi Riitta Paananen, Liimattala Leipomotuotteet Silvo Hämäläinen, Vihijärvi Hunaja

Ristolan tila, Hirvaskangas Juurekset, jauhot, ryynit Tuomaanniemen tila, Kalaniemi Viljatuotteet

Pekka Lönnqvist, Vihijärvi Hunaja

Nanne Peuhkurinen, Honkola Luomuhiutaleet ja -ryynit

Auvo Kuivala, Huutomäki Hunaja

Jokelan tila, Hietama Maito ja liha

Johanna Korhonen, Sumiainen Valkosipuli

Eero ja Mirja Ruuska, Liimattala Lampaanliha

Kotipalvelu Hannusraitin Herkku, Järvenpää Leipomotuotteet

Aitoja makuja puhtaista aineksista Äänekosken Liimattalassa sijaitseva Kotopulla-leipomo valmistaa suolaisia ja makeita herkkuja kotimaisista ja lähellä tuotetuista raaka-aineista. Pienessä ja kodikkaassa kotileipomossa leivonnaiset valmistetaan ”äidin reseptin” mukaisesti, ilman ylimääräisiä lisä- ja säilöntäaineita.

– Suurin osa marjoista on metsästä omin käsin poimittuja ja esimerkiksi ruisjauhot tulevat Kalaniemestä, kondiittori Hanna Mari Laitila kertoo.

Nykyään lähiruoasta puhutaan paljon ja sen suosio on kasvanut, mikä tarkoittaa sitä, että Laitilallakin on kädet jauhoissa jatkuvasti.

– Työtä on sopivasti, on kiireisiä mutta myös vähän hiljaisempia aikoja. Kiireisimpien sesonkien, kuten joulun ja kesän aikaan sitä toivoisi, että vuorokaudessa olisi enem-

Bio

män tunteja, Laitila naurahtaa.

Kun on kyse tällaisesta monipuolisesta ja luovasta ammatista, oli tietenkin pakko tiedustella, että millainen on erikoisin leivonnainen, jonka Laitila on valmistanut.

– Ensimmäinen mieleen tuleva erikoisuus on hääkakku, jonka koristeena oli jakoavain.

Sellaista ei tule vastaan ihan joka päivä.

Kotopulla-yritys on ollut toiminnassa jo lähes kymmenen vuotta, aluksi omassa keittiössä ja nyt kotitalon alakertaan rakennetussa leipomotilassa. Laitilan leipomuksia voi nauttia Viitasaaren ABC-liikenneasemalla, Lintulahden Nesteellä sekä Viitasaarella sijaitsevassa Suoramyynti Nestorissa.

Alisa Rintala

teekk

Sunnuntaina 17.11.

Vanhan ajan glogi maistatuksessa klo 12.00 - 16.00

si Etupa jo %!

33

i

20 v.

Ota 3 maksa 2

Saat edullisimman kaupan päälle! kampanja voimassa 13.11.-23.11.

Keskiviikkona 20.11.

Ilmainen kolesterolimittaus

ilman ajanvarausta klo 10-12 ja klo 13-17.

Samaan aikaan paikalla Bioteekin konsulentti.

DUO E-EPA+E-DHA 120 kaps., Hainrusto+Vihersimpukka 160 kaps.

KP 2000 Total 60 tabl. ja Vahva Alfalipoiini 120 tabl

ILMAINEN KOLESTEROLINMITTAUS. ILMAN AJANVARAUSTA KESKIVIIKKONA 20.11.

KLO 10-12 ja KLO 13-17 äKs | 70 · 2 0 13 13 Luontaistuntija Äänekoski, Terveyskauppa Työskintie (K-citymarket) p. 040 7798 611 SAMAAN3AIKAAN PAIKALLA BIOTEEKIN KONSULENTTI

Lähiruokaa helpommin ja monipuolisemmin Lähiruoalle on nyt kova kysyntä. Yhä useampi kaupunkilainenki osaa pyytää ja hakea lähellä tuotettuja aineksia ruokapöytäänsä.

Lähiruoka ei ole mikään uusi juttu, nyt siitä vain puhutaan entistä enemmän ja äänekkäämmin.

– Maaseudulla on jo pitkään toimittu niin, että minä annan valkosipuleita ja saan vastalahjaksi juureksia. Nyt yhä useampi kaupunkilainen on päässyt jyvälle lähiruoasta ja täytyy myöntää, että piirin tilaajien määrä yllätti minut, sumialainen Johanna Korhonen kertoi Äänekosken lähiruokapiirin ensimmäisessä jakotilaisuudessa lokakuussa.

Korhonen on yksi noin kymmenestä vapaaehtoisesta, jotka pyörittävät Japa Ry:n alulle panemaa lähiruokapiiriä. Vapaaehtoiset hoitavat tilaukset, laskutukset, jaot sun muut piirin toiminnan kannalta tärkeät asiat.

– Kun toiminta rutinoituu, niin tilaajamäärät kasvavat ja

Tarja Järvikallion (vas.) mukaan piirin kautta tilaaminen helpottaa lähiruoan saamista. Helena Räisänen (oik.) antoi kasvattamiaan valkosipuleita myyntiin tyttärensä Johanna Korhosen (takana) kautta lokakuun tilaukseen.

sen mukana myös uusia tuottajia lähtee mukaan, Japan koordinaattori Kati Kankainen kertoo seitsemän muun viime vuosina perustetun lähiruokapiiri tuomalla kokemuksella.

Marraskuun tilaukseen lähtikin mukaan jälleen kolme uutta tilausta.

–Tuotevalikoima kasvoi mukavasti. Nyt tarjolla on lisää kananmunia, marjatuotteita ja viljatuotteita, vaimonsa kanssa nettivastaavana toimiva vapaaehtoinen Miikka Välimäki ker-

too.

Marraskuun tilaus tulee jättää torstaihin 14. marraskuuta kello 21 mennessä. Tilauslomake ja lisätietoa Äänekosken lähiruokapiiristä löytyy Japan sivuilta osoitteesta www.japa.fi/ lahiruoka/aanekoski Taija Kolehmainen

Tarjoukset voimassa to-la 14.-16.11.2013

LÄHIRUOKA ON PARASTA MEILLE KAIKILLE! Oikeata Ruislimppua suomalaisesta viljasta Konnevedeltä!

Keurulaisen

HIIVALEIPÄ

Uunituoreena Äijälästä

VILJAKANANMUNAT

SAVUKIRJOLOHI

RUISLIMPPU, RIIHIRUIS ja 100% RUISLIMPPU

Paikkakuntamme Kruununjalokivi

Rossin Kala

Keskisen kanalan

650g (4,60kg) Konnevesi

Manninen

Viljakananmunia Multialta

AURA JUUSTO 170g (14,71kg) Äänekoski Rotkola yksittäin 2,69kpl (15,82kg)

kokonainen, Suomi ERÄ

580g (4,12kg)

850g (4,11kg)

3

2

49

Konneveden Mylly Oy:n mylly tuoreet

KAURAHIUTALE 1kg

2 399

99

Äijäsen kotileipomolta jo vuodesta 1964 maistuvaa!

ÄIJÄSEN LITUKKA 220g (9,05kg) tai

Aitoihin maalaismuniin leivotut

HILLOMUNKIT

5kpl/250g (7,96kg)

pss

RIIHIRUISJAUHO

2kg (2€kg)

2

99

kpl

1

99

pss

Lähiruokaterveisin lähialueesi tuottajat ja kauppiaasi Mika!

pss

8

39

kpl

Makiaa Kultaa Vihijärveltä

KUNINGATAR HUNAJA

5

95

rs

Muhevista Keiteleen maista Hannulan peruna

AFRA PERUNA

450g (13,11kg) Vihijärvi/Sumiainen tuottaja Silvo Hämäläinen

90 prk

5,-

2

kpl

kg

ERÄ Tuoretta Paikallista

HIRWEN JAUHELIHAA Saarijärvi

Perjantaina 15.11.

Viljapossupäivät!

Pohjoisahon tilan maukasta VILJAPOSSUA Laukaasta kasvattaja Pekka Kauppinen

VILJAPOSSUA

0

59 kg

16

4

99

alkaen

99

kg

kg

ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–21

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

14

70 · 20 13

| Ä ks

x-kommentti

Näitä asioita diabeetikon tulisi ottaa huomioon Hiilihydraattien lähteiden valitseminen Jos verensokeri laskee, on järkevämpää valita ennemmin pillimehu kuin banaani. Hiilarimäärien ero ei ole suuri, mutta banaanissa on runsaasti kaloreita verrattuna pillimehuun.

Ruokavaliota koostaessasi valitse mieluummin hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, koska ne pitävät nälkäsi kauemmin kurissa sekä verensokerin tasaisempana.

Diabetes – siunaus vai kirous?

Päätä itse!

Maailman Diabetespäivää juhlitaan perjantaina 15. marraskuuta. Diabetesta noin kymmenen vuotta jo sairastanut Piia Hakkarainen, 21, elää elämäänsä normaalisti sairaudesta huolimatta.

Arkeen tuo haastavuutta verensokerien laskut sekä nousut, mutta niitä olen opittu kontrolloimaan paremmin lisäämällä mittausten määrää ja pitämällä mielihalut kurissa ruuan suhteen.

Paljon on auttanut sekin, että minulle on tehty hyvin ravintoarvoin varustettu ruokalista, jossa esimerkiksi hiilihydraattimäärät ovat suurin piirtein samoja päivittäin. Tällä saadaan vältettyä suuria heittoja insuliiniannostuksessa.

Ennen ruokalistan laatimista verensokeri laski ja nousi miten sattui, koska

en osannut arvioida määriä ja arvioin ne yleensä ylä- tai alakanttiin. Tämä taas ei tee hyvää elimistölle, koska jatkuvat heilahtelut rasittavat sitä.

Jos lähtisin etsimään positiivisia puolia sairastumisesta, ensimmäisenä tulee mieleen kiinnostus omasta terveydestä.

Nykyään on niin paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä ruuan merkitystä kehon ja mielen hyvinvointiin. Ilman sairauttani en ehkä olisi kiinnittänyt siihen koskaan huomiota.

Toiseksi olen pohtinut, että ajatteli-

sin itsekkäämmin, jos en olisi sairastunut. Kuinka paljon ihmiset valittavat kaikesta, vaikka olisivat terveitä, katto pään päällä ja ruokaa jääkaapissa. Nyt olen iloinen siitä, että synnyin diabeetikkona Suomeen. Esimerkiksi Espanjassa diabeteksen hoitotarvikkeet joutuu ostamaan itse, kun taas täällä ne saa terveyskeskusksesta ilmaiseksi ja lääkkeet kelan korvaamana kolmen euron omavastuulla.

Piia Hakkarainen

Kuidun suosiminen Kuitujen saaminen pitää verensokerin tasaisena pitkään ja auttaa myös vatsasi hyvinvointiin. Esimerkiksi kaurapuuro on mahtava kuidun lähde.

Kovien rasvojen välttäminen Runsas huonojen rasvojen määrä hidastaa insuliinin imeytymistä, mikä taas hämää pistämään lisää insuliinia. Tästä seuraa tarpeeton tupla-annos ja verensokerin raju lasku.

Liikunnan harrastaminen Liikunta lisää insuliiniherkkyyttä eli silloin ei välttämättä tarvitse pistää niin suuria määriä johon on tottunut.

Turha ylimääräisen insuliinin pistäminen avaa rasvasoluja, mikä taas lisää rasvan varastoitumista.

Tässä oli vain murto-osa diabeteksen hoitoon liittyvistä asioista, mutta pienetkin asiat ovat hyvin merkittäviä paremman hoidon saavuttamiseksi.

Rokkia ja sukkia Äksöniä Wanhuksille -kampanja rulettaa! Maanantaina Suolahden vanhuspalvelukeskuksen, Tupasvillan, Ruskovillan ja Silkkivillan asukkaat saivat nauttia päiväkahvikonsertista juuri ennen päiväkahvia. Asialla oli Äänekosken Rock-musiikin yhdistyksen eli ÄRMY:n pojat: Pekka Ouli, Mikko Nurmi ja Janne Poikolainen. ÄRMY tuli ja lunasti lupauksensa tulla mukaan ÄKSän keväällä käyntiin polkaistulle Äksöniä Wanhuksille -kampanjaan.

Heavymiehet jättivät rokkikukkorotsinsa narikkaan ja tulivat nöyrällä asenteella pitkän päivätyön tehneiden eteen. Mikko tarttui mikkiin, Pekka kitaraan ja Janne koskettimiin. Setti alkoi Tapio Rautavaara-painotteisesti ja huipentui Nousevan auringon taloon. Konsertti päättyi riehakkaaseen tunnelmaan, kun kuultiin Hummani Hein jälkeen vielä hurja Tiikerihai.

Hevimiesten pehmeä paketti. Vas. Pekka Ouli, Janne Poikolainen ja Mikko Nurmi äKs

| 70

· 2 0 13

Eikä tässä vielä kaikki. Kovat jätkät (ainakin omasta mielestään tosi hevit) toivat tullessaan pehmeän paketin, 24 paria villasukkia.

– Ei me olla näitä itse tehty, mutta ÄRMY:n taustajoukoissa nämä ovat syntyneet. Toivottavasti nämä lämmittävät mielen lisäksi jalkoja mukavasti, Mikko kertoo.

17 paria naisten sukkia ja seitsemän miesten sai henkilökunnan keskuudessa iloisen vastaanoton.

– Nämä tulee tarpeeseen, henkilökunta kiitteli kilvan.

Eikä tässäkään vielä kaikki! Mikko toi kymmenen kappaletta Kosken Laulu -kuoron levyjä tuliaisiksi.

Terttu Toivola ja Pentti Oksanen olivat onnessaan.

– Kyllä kuulosti mukavalle ja minä heiluttelin käsiäni rytmin mukana. Vaikka ei minulla nuottikorvaa olekaan, niin silti minä tykkään musiikista, Toivola kertoo.

– Hyvin soittivat ja ihan nuotilleen. Ei ole huomautettavaa, kertoi musiikkimies itsekin seurakunnan kanttorina toiminut Oksanen.

Oksanen toivoi seuraavaan konserttiin kuultavaksi Unto Monosen Satumaa -tangoa.

– Se on paha rasti, kun alkuperäinen esittäjä on tehnyt sen niin hyvin, Mikko tuumaa.

Trio sai kahvit juodakseen ja mietti comebackin tekemistä: – Pidetään toiset treenit ja tullaan takaisin.

Marjo Steffansson

15

Talotohtori Raili Toivonen on teettämässä pärekattoa. ”Pitääkö katto tervata ja milloin, jotta katto kestäisi kuten ennen, 20 - 30 vuotta?"

Vuonna 1938 tehdyn suuren tutkimuksen mukaan pärekaton keskimääräinen kestoikä Suomessa oli 27 vuotta. Pohjoisessa, missä lahokausi eli lämmin vuodenaika jää lyhyeksi, on usein yli 40-vuotiaita Kysymykset: Talotoh- pärekattoja.

Halpaa pärekattoa ei liene meillä koskaan kalliilla tori@txti.net tai PL tervalla sivelty, eikä kertatervauksesta olisi pitkäaikaista apuakaan. Sen sijaan oli yleistä kaunistaa 28, 00601 Helsinki uusi katto punaisella keittomaalilla - sen voi levittää

vaikka kastelukannun ja pihaharjan avulla.

Keittomaali ei kamalan pitkään kestä, mutta vanhenee hyvin kauniisti harmaantuen. Ja alkuvuosina myös hiukan suojaa auringolta.

Ruman, mutta tehokkaasti kastumista vähentävän suojan saa jäteöljystä - ennen vanhaan ei juuri mitään heitetty hukkaan. Jäteöljymaalia on lupa käyttää, mutta ei myydä. Jäteöljyä voi kaunistaa punamullalla. Jäteöljymaalaus ei kuivu koskaan.

Puunsuojia ei kannata käyttää. Seurasaaren Hallan talossa vertailtiin eri suoja-aineissa uppokyllästettyjä päreitä. 15 vuoden kuluttua yksi käsitellyistä alueista oli yhtä hyvässä kunnossa kuin kokonaan käsittelemätön alue, muut olivat heikompia, yksi jopa läpi vuotava. Tämä päreenpilaaja oli ennen testiä arvioitu parhaaksi aineeksi.

Panu Kaila

· pienrakennusten siirrot ja kuljetukset · ylileveät kuljetukset · pystytysnostot · veneiden, laiturien ym. nostot ja kuljetukset · nostokorityöt · vaihtolavapalvelut · hiekan, mullan ym. kuljetukset · pyöräkuormaajapalvelut

· KOSTEUSMITTAUKSET

( pätevöityneet kosteusmittaajat! )

· TALVIAURAUKSET · HIEKOITUSPALVELU

Nosto ja kuljetus Jauhiainen Ky Teollisuuskatu 36, Äänekoski · 040 521 9834

Kiinteistöhuolto

marktopoy@gmail.com p. 040 833 3679 T.Hakkarainen Äänekoski

TILAUKSET JA TIEDUSTELUT: puh. 040 9635 635 tai betonia@syrjanbetoni.fi PALVELEMME YMPÄRI VUODEN.

Olemme muuttaneet!

Uusi osoitteemme on Yrittäjänkatu 4, 44150 Äänekoski

www.kuljetusjasoraliikeanttonen.fi/

· Kattotyöt / sadevesijärjestelmät · Rakennuspellitykset / asennukset · Teollisuuden kunnossapito · Rautarakennetyöt · Ilmastointityöt

Teitä palvelee: Sirpa Tanskanen puh. 040 731 8150 www.erical.fi, info@erical.fi Rannankyläntie 19, 44250 Äänekoivisto, Puh. 020 743 9680 fax. 020 743 9681

Seuraava ÄKS 27.11.

RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI

0400 542 426, martti.leponen@gmail.com

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset

30

16

70 · 20 13

| Ä ks

Max Steffansson

Vas taukset Oikeat vastaukset sivulla yhdeksän oleviin Äksymyxiin

Tehtaiden juuressa kypsynyttä punkkia

1. Marjaniemi/Liimattala 20,8 km 2. Kapeenkoski 14,4 km 3. Mannisen leipomo 43,0 km 4. Heinolan Heila 173 km 5. Helsingin Kauppatori 312 km 6. Palokan K-Market 39,9 km 7. Äänekosken Valio 3,9 km 8. Cognac 3027 km 9. Berliini 1927 km 10. Suolahden grilli 9,4 km.

Neuroosiliiton pojat eli Jasu Rossi, Juho Hakalax ja Otto Lemetyinen julkaisevat punk-levynsä perjantaina. ÄKS selvitti, mitä on luvassa.

Neuroosiliiton ystävien korville on luvassa punkmannaa perjantaina 15. marraskuuta, kun bändi julkaisee Tehdaskaupunki palaa! -debyyttialbuminsa.

Hetkinen, miten niin debyytin, onko tässä täysin unohdettu Tehdaskaupungin kasvatit vuodelta 2009?

– Joo, näin sitä debyytiksi nyt kutsutaan. Ensimmäinen oli meidän omakustanne. Nyt takana on kaksi levy-yhtiötä Killer Records ja Suppolevyt.

Muutenkin meillä oli ihan erilainen tekemisen meininki. Kappaleetkin on kypsyny pitkään, laulaja-kitaristi Jasu Rossi kertoo.

Eihän teissä sitten ole enää mitään punkkia?

– Ei olekaan. Koko levy on puhdasta suomirockia.

Uuden levyn nimi on Tehdaskaupunki palaa! Toivotteko Äänekosken siis käristyvän liekeissä vai palaavan elämäänne?

– Aika kivan kaksoismerkityksen keksit tolle! Kyllä aika ikävä on koskelle, ku ei täällä perslävessä saa ees Mannisen ruisleipää mistään.

Levyn nimi tuli tuolta levy-yhtiön sedältä, joka ehotti ja me nyökyteltiin. Se on rock niinku Äänekoskiki.

Vieläkö te tunnette olevanne äänekoskelaisia, vaikka asutte ympäri Suomea?

– Erittäin paljon. Äänekoski ei lähe kulumallakaan, vaikka kuinka yrittäis sitä välillä pois hinkatakki. Toivottavasti Koskellaki lähtis asiat pyörimään vähän paremmin, nii sinne ois kiva palata sit, ku on tää muu maalima nähty.

Miten teijän studioreissu meni?

– Siellä oli helevetin hienoa! Oltiin yötä alakerrassa ja äänitettiin kappaleet viikon aikana.

Välillä Hakalax valvo äänimiehen kanssa kuuteen ja äänitykset alotettiin taas kympiltä.

Miks teijän videossa kaksi poikaa pitää toisiaan kädestä kiinni?

– Rakkauslauluun pitää saada aitoa rakkautta. Levy-yhtiön setä sano, että paska video ku ei oo nättejä tyttöjä pääosissa, nii sanoin, et ei nätit tytöt puhu meille, nii siks poikia.

Mitkä on Jasu sun mielestä kolme punkeinta asiaa Äänekoskella?

– Markus, Sami ja Ärmy!

Neuroosiliiton tehdaskaupunki palaa! -levyä saa levykauppa ÄX:stä, Killer Recordsin verkkokaupasta ja bändin jäseniltä.

Taija Kolehmainen

Hei yrittäjä!

Valitse paras väline joulumarkkinointiin

Ker�o lahjaideasi edullisesti seudun jokaiseen kotiin!

Loistava kumppani painavaan viestintään

GRAAFISEN VIESTINNÄN KOKONAISRATKAISUT i-Analyysi Ratkaisujen räätälöinti asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan i-Lehdet, i-Arkki, i-Digi, i-Suorat Perinteiset painotuotteet ja viestinnän monimediaiset kokonaisratkaisut

i-Plus Kattavat viestintätoimistopalvelut crossmedia ja Painotyöhotelli Sähköiset palvelut painotöiden tilaamiseen ja varastointiin sekä kampanjoiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

Äksän jouluiset teemalehdet ilmest��ät

27.11. Joulunavaus 11.12. Joulun lahjat 18.12. Viimehetken lahjavihjeet ja jouluter�ehdykset

Laittamalla jouluter�ehdyksesi ÄKSään t�otat samalla jouluiloa seut�mme vähävaraisille lapsiperheille.

Ollaan yhteydessä:

Marjut Junt�nen 040 730 4234 marjut.junt�nen@aksa.fi

Pirjo Hakkarainen 040 565 0941 pirjo.hakkarainen@aksa.fi

PL 21 | 60101 SEINÄJOKI | p. (06) 2477 750

www.iprint.fi äKs

| 70

· 2 0 13

17

ÄKSY MIE S

Ruokaisa elämäni

S

opiihan tohtorille, että kerron elämästäni samalla kun tohtori tutkii laajaa verenkuvaani, joka näyttää tekevän tohtoriin suuremman vaikutuksen kuin Mona Lisa taiteiden ystävään tekee. Katsokaas tohtori, olen elänyt ruokaisan elämän.

Elin lapsuuteni kylmän sodan varjossa. Ohjukset sojottivat laukaisuvalmiina rautaripun molemmin puolin.

Kerrostaloissa oli pommisuojat. Kotona syötiin voissa paistettua leipäressua ja maitokahviin tehtyä pullamössöä. Sokeria lisättiin kaksin käsin ja vielä ruokalusikallinen päälle. Isän tilipäivänä syötiin tirripaistia. Oltiin sitä mieltä, ettei ruoan terveellisyyteen kannata panostaa. Lähtö täältä pian kuitenkin tulee, kun Nikita hermostuu.

Nuoruuteni alkutaivalta valaisi sähköuuni. Siellä paistettiin juustolla kuorrutettua lenkkimakkaraa. Lauantaisin paistettiin makkaraa vaihtelun vuoksi kiukaalla. Juustoa ei lauantaisin käytetty kuin ensimmäisellä kerralla. Siitä otettiin opiksi. Myös myöhemmät nuoruusvuoteni olivat makkarapainotteisia.

Nakkikioskilla söin lihapiirakoita yhdellä tai kahdella nakilla. Muuta vaihtelua ruokavaliossa ei ollut. Huippuhetki oli se

kun Irwin tuli kauppalan nakkikioskille ja osti kympillä nakkeja, joista Eddy söi puolet. Perustin nakkien toivossa oman poporkesterin, mutta se ei jäänyt popmusiikin historiaan, vaikka tukat olivat pitkät. Tätä ei tarvitse kirjoittaa potilaskertomukseen.

Kun ikää oli riittävästi, lähdin interreilaamaan ja söin Milanossa pitsan.

Siinä oli katkarapuja ja simpukoita sekä nyt jo sukupuuttoon kuolleita nilviäisiä.

Sen pitsan jälkeen maailmani ei ole ollut entisensä. Kotiin palattuani huomasin, että poissa ollessani risotto oli saapunut Suomeen. Kansainvälistymiseni jatkui huimaa vauhtia, kun isä toi Leningradista limpun ja mandoliinin. Mandoliini ei pysynyt vireessä, mutta limppu teki kauppansa.

Katsoessani ruokaisaa elämääni taaksepäin voin todeta, että olen syönyt nelijalkaisista eläimistä kaikkia muita eläimiä paitsi kojoottia ja uskallan sanoa, että jokaisella eläimellä on ihmisen ruokalautasella paikkansa. Siivekkäistä maistamatta on jäänyt ainoastaan hömötiaispatee. Kasvikunnan antimista eniten olen pitänyt viljatuotteisiin kuuluvista juolavehnästä ja hukkakaurasta.

Oma lukunsa on juomapuoli. Punai-

nen maito oli ruokajuomani aina 18-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen olen nauttinut aterioiden yhteydessä yksinomaan viiniä, väkeviä ja neljännen veroluokan oluita ns. vuoroviljelyn periaatetta noudattaen. Olen yhdistellyt rohkeasti ruokia ja juomia. Olen tullut siihen tulokseen, että kaikki käy kaiken kanssa. Pirskahteleva valkoviini sopii nautittavaksi tirskahtelevan naisen kanssa. Tammista punaviiniä menee ihan määriä, kun Juhani Tamminen tanssii televisiossa. Ja niin edelleen.

Anteeksi mitä, tohtori? Kyllä, sähköiset reseptit käyvät minulle, mutta oletteko aivan varma, että apteekin tietokone pystyy ottamaan noin paljon reseptejä kerralla vastaan. Pitäisikö ne pakata ziptiedostoksi ja lähettää vasta sitten?

muksellinen laatu alkaa olla näinä päivinä ruoan ostamisen tärkein kriteeri, ei niinkään se hinta. Tai on ainakin niille, jotka ruoasta jotakin ymmärtävät. Kunnatkin hyötyisivät terveellisesti syövistä kansalaisistaan, joiden terveyskeskuskäynnit vähenisivät, lääkekustannukset pienenisivät ja mielikin olisi tasapainoisempi. Näin ihmiset olisivat työkykyisempiä pitempään.

Lähiruoka tuo mahdollisuuksia myös ravintoloille, jotka voisivat ylpeänä esittää oman lähiruoka-menunsa. Toki lähiruoan tuottajat voisivat pitää enemmän ääntä itsestään. Monelle olisi hehtaareita ja resursseja tuotannon lisäämiseen. Lähitilojen isännillä ja emännillä pitäisi olla kuitenkin varmuus toiminnan jatkuvuudesta.

Kaikkien tahojen pitäisi sitoutua yhteisen hyvän tavoitteeseen. Se onkin lähiruokastrategian suurin haaste. ”Jalat liikkuu, muttei pää”, lauloi Juice Leskinen aikoinaan. Jos yhä useammat suomalaiset tekisivät ostopäätöksensä päällään, eikä jaloillaan,

niin kyllä lähiruoalla olisi huomattavasti näyttävämpi osasto myös lähimarketeissa.

Onko lähelle liian pitkä matka?

P.S. Onhan ok, että minulla on aurajuustopaketti aina taskussani. Se karkottaa ystävät, mutta lievittää koti-ikävää, joka minua täällä maailman äärissä vuosi vuodelta aina vain enemmän korventaa.

Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Lähellä on hyvä olla Lähellä tuotettu ruoka on paras valinta.

Lähiruoka on myös ekologisesti kestävä valinta ja se tuo eettisyyden silmien eteen. Lähiruoan tuottajat vastustavat yhä enemmän keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, toisin kuin kasvottomat kaverit maailmalla. Geenimanipulointi on lähiruoan tuottajille vieras asia. Tässä ihan lähellä eläimet saavat laiduntaa vapaasti kesät ja jotkut myös talvet. Jos eläimillä on hyvä olla, niin miksei meilläkin voisi olla näin. Kun ihmisen ravinnolla on mahdollisuus kasvaa luonnon mukaisesti, niin eikö se ole hyvä asia. Lähiruoka ei kierrä Helsingin keskusvarastojen, tukkuliikkeiden ja kauppaliikkeiden kautta kuluttajan ostoskärryihin. Lähiruoka tulee suoraan tuottajilta kuluttajan ruokapöytään. Lähiruoan raaka-aineiden alkuperän selvittäminen on helppoa ja joillakin tiloilla on myös oheistoimintaa, kuten tutustumista eläinten hoitoon, kasvisten viljelyyn ja sadon korjuuseen. On myös majoitustoimintaa ja erilaisia teemapäiviä lapsille ja aikuisille. Lähiruoan edut terveydelle, lähiseudun taloudelle ja ympäristölle ovat aivan toista luokkaa kuin Brysselin direktiiveillä tehotuotetut potut ja possut.

Jos päättäjämme eivät osaa priorisoida raaka-aineiden hankintaa, eikä yrittäjä ymmärrä lähiruoan tuomia menes-

18

tymisen mahdollisuuksia, niin viimeistään keittiömestarin tai jonkun muun ruokahuollosta vastaavan pitäisi ymmärtää tämä. Lähiruoan ostaminen ei tuo pelkästään mahdollisuuksia lähituottajille, se tuo mahdollisuuksia myös ruokaa myyville ravitsemusliikkeille ja kaikille kuntien ja valtion ruokaa tarjoaville tahoille. Jos ruoka ostetaan läheltä, niin silloin verotkin maksetaan lähelle.

Mitä enemmän ruokaa ostetaan läheltä, sitä enemmän veroja maksetaan lähelle.

Mitä enemmän veroja maksetaan lähelle, sitä enemmän voidaan ruokaa ostaa läheltä. Mitä enemmän ostetaan läheltä, sitä enemmän voidaan työllistää veronmaksajia, jotka ostavat läheltä. On se ihme jos tämä yksinkertainen kaava ei kelpaa hankinnoista vastaaville. Niin ja lähellä olevan median tehtävä on tietenkin kertoa tästä kaikesta, kuinka lähellä tuotettu ruoka tekee hyvää kaikille lähellä oleville.

Vielä rautalangasta väännettynä. Jos päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja ravintoloissa tarjottaisiin lähiruokaa, niin se olisi eettisesti ja ekologisesti perusteltavissa. Lisäksi se olisi myös luonnollisempaa ja puhtaampaa, koska kaikki tuottajat joutuisivat panostamaa ennen kaikkea raaka-aineiden laatuun ja laatuhan takaa jatkuvuutta. Ruoan ravitse-

Jari Rossi Keittiömestari

70 · 20 13

| Ä ks

KANGASLAMMEN LEIRIKESKUKSEN KÄYTTÖVUOROT 2014 Äänekosken kaupungin omistama leirikeskus sijaitsee Syvälahdentien varressa Kangaslammen rannassa (Syvälahdentie 245, 44260 Vihijärvi).

Leirikeskuksen käyttökausi on 1.4.2014 – 31.10.2014. Ensisijaisia käyttäjiä ovat nuorisojärjestöt ja –yhdistykset. Käyttövuorot anotaan nuorisopalveluilta 14.11.2013 – 13.12.2013 välisenä aikana käyttövuorohakemuksella, joka on osoitteessa www.nuortenaanekoski.fi.

Hakijoita tiedotetaan saaduista vuoroista 31.1.2014 mennessä.

Vapaita leiriaikoja voi varata myös hakuajan jälkeen.

Leirikeskus on varattuna ajalla 2.6.2014 – 13.6.2014 ja 29.7.2014 – 7.8.2014 nuorisopalveluiden oman käytön vuoksi.

Nuorisojärjestöjen Kangaslammen vuorojenjakokokous ma 25.11.2014 klo 18.30 Nuorisokeskus Spotissa.

KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET ÄÄNEKOSKEN TERVEYSASEMILLA SYKSYLLÄ 2013 Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja: • 65 vuotta täyttäneet (v. 1948 tai sitä ennen syntyneet) • 6-35 kuukauden ikäiset lapset • Raskaana olevat • 3-64-vuotiaat pitkäaikaissairautta sairastavat henkilöt • varusmiespalvelukseen astuvat • edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden läheiset • potilas- ja hoivatyötä tekevä sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, myös alan opiskelijat Rokotteen voi hankkia myös itse lääkärin antamalla reseptillä apteekista. Työterveyspalvelujen piirissä olevat maksuttomiin rokotuksiin oikeutetut saavat rokotteen omasta työterveyshuollostaan.

Jos henkilö on voimakkaasti allerginen kananmunalle, ei rokotetta tule ottaa. Mikäli aiemmasta influenssarokotuksesta on tullut voimakas paikallinen ärsytys- tai muu reaktio, rokote annetaan vain erityisharkinnasta. Kuumeisen infektion aikana ei rokoteta. Muita esteitä rokottamiselle ei ole.

Kuntalainen voi hakeutua rokotettavaksi mille tahansa Äänekosken alueen terveysasemien rokotuspisteistä.

Rokotuksen saa halutessaan myös muina aikoina esim. muun vastaanottokäynnin yhteydessä. Huom! Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan terveysasemilla myös lapset rokotetaan terveysasemilla alla ilmoitettuina aikoina. Äänekoskella alle kouluikäiset lapset rokotetaan neuvolassa (os. Kotakennääntie 31). Ajanvaraus Äänekosken lastenneuvolaan internetissä linkistä: https://ajanvaraus.aanekoski.fi/ ajanvaraus/app . Palveluluokaksi valitaan influenssarokotus ja sieltä varataan vapaista ajoista itselle sopiva ajankohta.

Tarvittaessa neuvolasta voi kysyä aikaa tai ohjeita myös puhelimitse, puh. 020 6322660, 020 6322551 tai 020 6322552 (ma-pe klo 8-9).

Alle 9-vuotiaalle lapselle, joka ei ole aiemmin saanut influenssarokotusta, annetaan toinen rokoteannos noin 4 viikon kuluttua.

Rokotukseen tultaessa mukaan KELA-kortti, lapsille lisäksi neuvolakortti! Pukeutukaa siten, että rokotuskohta (=olkavarsi) on helposti paljastettavissa.

LIIKUNTAPUISTON TEKOJÄÄRADAN KÄYTTÖVUOROT 2013 - 2014

LAUANTAINA 16.11.

• ilmoitetaan haettaviksi 18.11.2013 mennessä • kirjalliset hakemukset os. Vapaa-aikatoimisto, Kalevankatu 2, 44100 Äänekoski tai e-mail liikunta.hallinto@aanekoski.fi, (hakemuksessa ilmoitettava hakija, yhteyshenkilö ja osoite- ja puhelintiedot) • vuoroista peritään vapaa-aikalautakunnan vahvistama tuntihinta Vapaa-aikalautakunta Kirppulan alueen poistaminen Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta pidetään nähtävänä kiinteistön omistajien ja haltijoiden kuulemista varten Äänekosken kaupungin teknisessä toimessa (Hallintokatu 4, III kerros) ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ajalla 13.11.-26.11.2013.

Kirjalliset muistutukset on toimitettava viimeistään 26.11.2013 klo 16.00 mennessä, os. Äänekosken kaupunginhallitus, PL 24, 44101 Äänekoski.

Kaupunginhallitus

SHADECROWN

Liput 5e

NOISE OF MARKUS Noise of Markus - Pubin levylauluillat eli KARAOKET Tuuppa laulamaan 15.11., 7.12., tai vaikka 20.12.

Liput 3e

Naisten messut

AVOINNA 09-02, AINA

WWW.PUBMARKUS.FI

Äänek�ken kauppaoppilaitoksella

su 8.12.2013 klo 12-14

Opinahjontie 1

Pöytävaraukset 30.11. mennessä 040 359 3052 LC Äänekoski/Helmi

HAE NUORISOVAIHTOON! Matka vaihtomaahan · Asuminen perheessä · Kansainvälinen leiri LC-Kotakennäs/Äänekoski tarjoaa nuorelle mahdollisuutta osallistua kesällä 2014 noin kuukauden mittaiseen nuorisovaihtoon jossakin maassa. Lähetä itsestäsi lyhyt kuvaus ja lähetä se s-postilla tai kirjeellä osoitteeseen raimo.sironen@pp.inet.fi Lisätietoja vaihdosta saat osoitteesta www.lions.fi ja www.lions.fi/district107-G

Joulunavaus ÄKS 27.11.

Tervetuloa koko kylän ja lähitienoiden väki!

Katso lisätietoja: www.konginkangas.fi

Kansantalon kinkkubingot jouluun asti sunnuntaisin klo 17.30 Kinkkuja bingon lisäksi myös arvonnassa. Kahvitarjoilu!

Tervetuloa pelaamaan!

Suolahden Kansantalo - Kisakatu 7 -Suolahti

Rokotuspaikat ja -ajat: Äänekosken terveysasema, Laboratorion odotustilat, sisäänkäynti A-ovesta (vanha pääovi) Ke 20.11.2013 klo 8-16 (pääsääntöisesti 65-vuotta täyttäneet) Ke 27.11.2013 klo 10-18 (kaikki) Ke 04.12.2013 klo 8-16 (kaikki)

VUOKRATTAVANA

Siisti yksiö 30m2

Suolahden terveysasema Ke 13.11.2013 klo 8-16 (kaikki) Ke 04.12.2013 klo 13-16 (kaikki)

1h + kk + vh + alkovi Äänekosken pukkimäellä

Sumiaisten sosiaali- ja terveysasema To 21.11.2013 klo 10-16 (kaikki) Ma 25.11.2013 klo 9-16 (kaikki) Konginkankaan sosiaali- ja terveysasema Ti 12.11.2013 klo 10-16 (kaikki) Ti 19.11.2013 klo 8-13 (kaikki) 6.11.2013

p. 040 565 0941

Äänekosken kaupungin terveyskeskus

enä kuva; saisisko siitä jotakin pohjaa… tukseen lisätään kulttuuritoimen logo (ilman uuden –sanaa)

elu vapaa

sertti issaMari suKoistinen 6.10. klo 15 mari.koistinen@aksa.fi er ja Jonas Hirvelä laisia tangoja ym. viihdemusiikkia €, tuntia ennen ovelta n 10 € Äänekosken kulttuuritoimistosta

A J U R O JU

Liput 12/10e Koskelantie 43, Kuusa, Laukaa www.kanavateatteri.fi 0400 744 197

Juuri remontoidut: upea savuton, lemmikkieläimetön kaksio sekä yksiö kauppakeskus Mercurian ylimmässä kerroksessa.

2H+KK+S, 61 m2 Vuokra 575 € + sähkö ja vesi Takuumaksu 1120 €

9-14

Esitykset 15.11.-13.12.

VUOKRATTAVANA Myyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi

en tuleva teksti:puh. 040 841 2945

PIKKUJOULUFARSSI

1H + alk + kk, 39 m2 Vuokra 444 € + sähkö ja vesi takuumaksu 900 €

Äänekoski Torikatu 6 · Lisätietoja: 040 754 7233

SKV-avain 894734 ÄÄNEKOSKI RÖMMI, RT, 2h+k+s

59,5m²

Kaksio puiston laidalla. Saunan jälkeen, on mukava vilvoitella suojaisalla katetulla takapihan terassilla. Keittiön kaapistot uudehkot, yleisilmeeltään asunto siisti.

Mh.64516,9 e, Vh.66000 e Otsontie 4 a.

Esittely: 15.11.2013, 11.00 - 11.20/ Tarja Liimatainen

Uusi koti haussa?

Kerro meille millaista asuntoa etsit.

Katso lisää www.skv.fi