Aksa 88

Äänekosken kaupunkisanomat NRo 88 · 6.8.2014

Stoppi kiusaamiselle s. 3

Jazzit kuvina s. 10

Karjalaseura 70 vuotta s. 11-16

Ruokaa vai picassoa? s. 22

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 20.8.2014

®

VERHOOMO 20 VUOTTA!

Bio-Qinon Q10 GOLD 100 mg

AVOIMET OVET PE 8.8. klo 9-17 la 9.8. klo 9-14

Luonnollista energiaa!

79 90 22 90

SYNTTÄRITARJOUKSET VERHOILUKANKAISTA:

PROBIOOTTIPlus

Kaupanpäälle 20 kaps. pakkaus (arvo 6,35)

22 90

KAHVITARJOILU

Vadelma-Karpalo tai Omena 250 ml (ovh 32,95) 107,6 e/l

MethodDraine Detox Puhdistuskuuri

TERVETULOA!

34 50

189,5 e/kg

Vahva Omega-3

Yli

-30%

Yli

-20%

Tonalin

Alkuperäinen CLA-valmiste Huipputarjous!

34 50 120 tabl. (ovh 44,60)

150 kaps. (ovh 62,80)

300 kaps. 194,1 e/kg 200 kaps. 289,9 e/kg

26 90

150 kaps. (ovh 37,85)

129,8 e/kg

49 90

50 µg 300 kaps.

100 µg 200 kaps. (ovh 29,90)

ARPAJAISET!

19 90

100 kaps. (ovh 30,45)

Vitamar 1000

Maitohappobakteerit

Vahvat D-vitamiinit

624,2 e/kg

20 90

125 kaps. (ovh 30,75)

Aurinko D 50 µg tai 100 µg

150+30 kaps. (ovh 97,70)

475,2 e/kg

184,1 e/kg

Omega7

Arthrobalans Plus

Kaksoistyrniöljykapseli

16 50 60 kaps. (ovh 20,40)

-20%

Nivelille

39 90 200 g / 90 kupillista (ovh 45,05) 199,5 e/kg

Gelée Royale Kuningatarhyytelö

28 90

Coffee Slender Vihreä kahvi-juoma

26 90

64 tabl. (ovh 38,65)

140+60 kaps. (ovh 61,70)

100 ml (ovh 29,90)

415,65 e/kg

196,6 e/kg

279 e/kg

Blue Eye Näkökyvylle

Omegat 3-6-7-9

Kaikki omegat yhdessä Huipputarjous!

Kipu-Magnesiumsuihke Tehokas, nopea apu!

Hinnat voimassa 29.8.2014 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Valikoima saattaa vaihdella myymälöittäin.

Mestaritason verhoilua Äänekoskella! www.verhoilupohjoisaho.fi

Yli

-20%

Luontaistuntija Äänekoski, Terveyskauppa Työskintie 3 (K-citymarket) p. 040 7798 611

Seuraava ÄKS ilmestyy 20.8.2014

88/2014

Äiti ajoi pimeällä pirssillä Pietarista asti etsimään olisiko kodista jotain jäljellä.

12

Kari Leppänen

10

Max Steffansson – Jazzkuvat 2014

Toimittajalta

Milka Krogerus

X88

Koulukiusaamista vastaan Jore Sohlmankin oli aikoinaan koulukiusattu.

Nyt hän tekee vaikka taikoja ehkäistäkseen koulukiusaamista.

Kuka ihme tekee taikatemppuja Kouvolan keskustassa keskellä yötä viikonloppuna? No, esimerkiksi Jore Sohlman.

Jore oli monien muiden taikureiden kanssa temppuilemassa, kun heinäkuussa Kouvolassa järjestettiin 72 tunnin Taikamaraton, jolla kerättiin rahaa koulukiusaamista vastaan. Mökkitaikurit ry:n järjestämä tapahtuma keräsi MLL:n Kymen Piirille kolmessa päivässä yhteensä 5298,69 euroa. Tempauksista innostuneesta porukasta suurin osa on ollut itsekin koulukiusattuja, hyväntekeväisyyskohde oli hyvin helppo päättää.

–Meillä kuitenkin on mahdollisuus vaikuttaa taikureina, tai päästä esiin helpommin kuin tavallisen ihmisen. Halusimme näyttää koulukiusaajille. Sloganiumme oli: Kiusaaminen ei ole temppu eikä mikään, siksi me temppuilemme, Jore kertoo.

Tempaus ei todellakaan ollut turha.

Ihmiset ottivat yötä päivää esiintyvät taikurit innolla vastaan, lahjoituksia tuli hyvin, ja yleisöä riitti. Parhaimmillaan Jore arvioi taikureilla olleen yleisöä parisen sataa kerrallaan. Hyväntekeväisyyttä tehtiin jatkuvasti vaikka yleisö olisi ollut vähissäkin.

- Videoin, kun ihmiset kävelivät töihin ja mä juoksin niiden vierellä tekemässä taikatemppuja. Yhtään ei ollut sellasta hetkeä, ettei jotain ois tapahtunut.

Missään vaiheessa ei istuttu alas ja aateltu, että ootellaanpa ihmisiä. Ideana oli, että mehän taiotaan se koko 72 tuntia.

äKs

| 88

· 2 0 14

Mitä kiusaaminen on? Sitä on vaikea määritellä.

– Kiusaaminen on sitä, että nuori on koulussa ja kokee, ettei kuulu porukkaan. Kiusaamistakin on erilaista ja henkinen kiusaaminen on kaikista pahinta.

Itekin koulukiusattuna otin turpaan monta kertaa, mutta ei se ole niin paha kuin se, että haukutaan, eikä oteta porukkaan ja puhutaan selän takana.

Jorea koulukiusaaminen ei enää häiritse, vaikka nähdessään vanhoja kiusaajiaan hän yhä muistaa, että "toi kiusas mua". Ei se unohdu. Vaikka se kuulostaakin typerältä, niin Jore ilmoittaa olevansa tavallaan tyytyväinen, että häntä kiusattiin.

- Onneksi mua kiusattiin. Koska se kasvatti musta sellaisen, etten ota stressiä pienistä asioista. Ja oon oppinut selviytymään. Se siinä on hyvä asia. Tietyllä tapaa kiusatut on parempia ihmisiä sen takia, että on potkittu päähän ja osaa suhtautua, kun on selviytynyt tuollasesta. Mutta kaikki ei selviydy.

Kouluissa valitettavasti ei osata käsitellä koulukiusaamista tarpeeksi hyvin.

Opettajat eivät alunperinkään kykene puuttumaan kiusaamiseen samalla lailla kuin oppilaat itse pystyisivät. Ja sitten kun opettajat puuttuvat, on tyyli yleensä hyvin takaperoinen.

– Ärsyttää kuunnella, että esimerkiksi Pekka kiusaa Seppoa. Kun Sepolla menee sitten koulu miten sattuu, niin Seppo siirretään toiseen luokkaan. Eli se kiusaaja ei saa rangaistusta ja Seppo ko-

kee, että hän on tehnyt väärin. Sepolle olis parasta, että Pekalle puhuttaisiin ja se saisi rangaistuksen. Sillein kiusaaminen saataisi loppumaan. Jos Seppo siirretään toiseen luokkaan, niin siellä on Pekka Kakkonen ja se kierre jatkuu.

Neuvoja irtoaa myös kiusatuille.

–Vaikka siihen on iso kynnys, niin pitäisi etsiä kavereita muualta. Etsii vaikka toisen jota kiusataan, ja menee sen juttusille. Periksi ei pidä antaa.

Sivusta seuraajien on Joren mielestä puututtava kiusaamiseen aina. Aina voi kertoa jollekin, jos näkee kiusaamista.

Ei pidä ajatella, että se on jonkun muun murhe, vaan asialle pitää tehdä jotain, ennen kuin homma menee liian pitkälle.

Kiusaajia Jore pyytää yksinkertaisesti lopettamaan, ja muistuttaa, että kiusaaminen ei pidemmän päälle kannata.

– Ei sillä voita mitään. Sillä ei muuta kun häviä. Aika menee eteenpäin ja yhtäkkiä huomaatkin, ettei sua enää arvosteta. Pubissa näkee paljon tyyppejä, jotka olivat niitä kovia tyyppejä, ja niillä menee ihan perseelleen.

Pubissa on muutenkin hyvin pieni toleranssi kiusaamiselle. Kiusaajat heitetään pihalle.

–En kattele, jos toisia ruvetaan sorsimaan, Jore sanoo terävästi.

Milka Krogerus

Minä olen henkilökohtaisessa vastuussa siitä, että Äänekosken väkiluku kasvoi heinäkuun alussa kolmella. Olen nykyään myös vakituinen osa tätä lehteä.

Yhdeksän vuotta sitten lähdin Jyväskylään, siitä muutin Helsinkiin ja lopulta päädyin Ouluun. Oulusta hankin ammatin, miehen ja lapsikin tuli tehtyä. Nyt kaksi jälkimmäistä muuttivat kanssani Äänekoskelle. Vaikka muuttaminen ottikin koville, olen innosta soikeana aloittaessani aikuisen ihmisen elämää lapsuudenmaisemissa.

Väitin aikoinaan kivenkovaan, että paikallislehteenhän en töihin mene.

Mutta niin siinä sitten kävi, että ÄKSään aukesi takaovi, josta puikahdin sisään. ÄKSä kun ei olekaan ihan mikä tahansa paikallislehti. Eikä tällaista työporukkaa olisi journalistinalku osannut toivoakaan. Ammattitaitoa ja tekemisen meininkiä riittää, mutta niin riittää myös huumoria. Lempinimenkin olen jo saanut: toimituksessa minut tunnetaan nykyään nimellä Pentu. Äänekoski on muuttunut yhdeksässä vuodessa pikkukaupungista pieneksi cityksi. Ainakin minun näkökulmastani. Katukuvaan on ilmestynyt kaksi suurta kauppaa, uusia ruokapaikkoja ja kaupunki itsessäänkin on laajentunut.

Mutta pikkukaupungin viehätys ei ole kuitenkaan kadonnut. Kaverit tavataan vieläkin Pub Markuksessa ja iltasapuskat haetaan torigrilliltä. Ja kauppareissulla on ihme, jos ei vastaan kävele vähintään yksi tuttu. Äänekoski on kasvanut isoksi, ihan niin kuin minäkin, mutta pohjimmiltaan ollaan ihan samanlaisia kuitenkin yhä.

Vakio pals tat: Av aus

4

K a l ent e r i 8 - 9 Äk s y

22

Ruok asa arna a j a

22

3

Avaus

Marjo Steffansson

Lasken hintoja. Hurjasti!

Näinä päivinä monella on edessään ensimmäinen päivä. Ekaluokkaansa aloittavan ensimmäinen oikea koulupäivä, yläkouluun siirtyvän ja lukioon tai toisen asteen kouluun valmistuvan ensimmäinen päivä.

Muistan ensimmäisen koulupäiväni 43 vuotta sitten, kuin eilisen. Minulla oli Oksasen Aunen sekatavarakaupasta ostetut siniset housut ja tunika, joissa valkoiset tikkaukset. Tärkein oli punainen laukku ja sopivasti siihen sointuvat punaiset nappaskengät. Äiti oli letittänyt hiukseni hevosen hengarille. Koulumatka Repolan saunalta ratojen yli taittui Kuosmasen Petrin kanssa yhdessä. Repussa isän kirjoittama lappu missä osoite ja puhelinnumero kotiin ja vanhempien työpaikalle. Nykyisen Asemakadun koulun sali oli aivan valtavan suuri. Järkytys oli vieläkin suurempi, kun luokat jaettiin, ja Petri ja minut erotettiin, enkä tuntenut luokaltani ketään. Silloin ei tunnettu sanoja kouluun tutustumispäivä tai ryhmäytys.

Mitä sinä puuhaat?

Vertaa ja totea!

Vaan pian tutustuttiin, eikä muiden kanssa leikittykään välitunneilla kuin oman luokan tovereiden kanssa. Viime viikonloppuna me viiskymppiset eppuluokkalaiset kohdattiin. Ihmeteltiin ajan nopeaa juoksua, ja sitä, kuinka koulukiusaamiseen ei 1970-luvun alussa puututtu lainkaan. Minun lisäkseni luokaltani kiusattiin muutamaa muutakin rääpälettä. Välitunnit vietettiin tyttöjen vessan rappusissa, jonne kiusaajat eivät tulleet. Kiusaamisesta selvittiin omin avuin, tai viimeistään sitten, kun nämä sankarit lähtivät yläasteelle. Mutta jälki jäi.

Vertaa ja totea!

Suomalainen

S-market Äänekosken palvelutorilta

99

2

1

19

0

99

0

0

95

0

79

0

0

9

90kg

Jauheliha-, jauhemaksa- tai Lindströmin pihvit

Myllyn Paras Makaroni 400 g (0,48/kg)

Kotimaista Kuoreton nakki 300 g (3,16/kg)

Atria Naudan jauheliha 10 % 400 g (7,48/kg)

Kotimaista Kananmunat 10 kpl/540 g (1,71/kg)

Apetit Peruna-sipulisekoitus 500 g (1,58/kg)

99

Saarioinen Maksalaatikko 400 g (4,98/kg)

Yläaste oli jännä paikka ja Telakkakadulle pääsyä odotettiin kiivaasti. Olin onnekas, kun minun, seiskaluokkaa tallaavan örmyn eli ökön päätä ei tungettukaan vessanpönttöön. Toisin kävi ala-asteen luokkakaverille, joka joutui armottoman kiusaamisen kohteeksi. Hänelle jäi kiusaamisesta isompi jälki kuin kenellekään muulle viikonloppuna tavatulle kamulle. Tämän pojan, nykyisin viisikymmenvuotiaan miehen, arpi näkyy yhä edelleen.

Jari Sortava

99

Valio Arkijogurtti 1 kg

89 Kirsikkatomaattirasia 250 g (3,56/kg)

Voimassa 11.8.2014 asti.

S-market Suolahti Asemakatu 2 44200 Suolahti

S-market Äänekoski Matkakatu 2 44100 Äänekoski

Ark. 7–21 , la 7–18, su 12–18

4

keskimaaosk

Esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme.

Voimassa 31.8.2014 asti.

8 8 · 20 14

| Ä ks

Pikakelaus KeiteleJazzeilla nähtiin taas neljä päivää upeaa musiikkia Jenni Vartiaisesta, Ten Years Afteriin ja Richard Bona Quintetiin. Eniten yleisöä keräsi perjantai-ilta, jolloin lavalle astuivat mm.

Honey B and T-Bones ja Focus.

Myrsky repi puita. Äänekosken pelastuslaitos sai yhteensä 40 tehtävää, kun Helena-myrsky koetteli Äänekoskea torstaina. Äänekoskentielle kaatuneet puut katkaisivat liikenteen Rotkolassa, eikä myrskyvaurioilta säästynyt päätoimittajan autokaan.

Hajallaan oleva koulu Asemakadun koululla on täysi tohina päällä. Uusi rehtori, Tapio Saaristo, kertoo koulun olevan viittä vaille valmis ottamaan oppilaat ja henkilöstön vastaan.

Sisäilmaongelmista kärsivä koulu on hieman levällään: yksi luokka jatkaa kirjastolla opiskelua, yksi Telakkakadun koululla ja torstaina koulunkäynnin aloittaa kaksi luokkaa entisessä Niskasen kauppakiinteistössä, kadun toisella puolella.

Hieman hajautettua opiskelua, vaan ei mitenkään tavatonta.

– Sumiaisissa opiskellaan kolmessa rakennuksessa ja Mämmelläkin opiskeltiin parissa, Mämmen koulun entinen, toista päivää Asemakadun koulun rehtorina toimiva Saaristo toteaa.

Niskasen kiinteistöön on tehty iso remontti. Pinnat on laitettu uusiksi ja ilmastointi on huippuluokkaa. Ainakin, jos putkien koosta voi sellaista päätellä.

– Tässä on kaksi luokkaa ja yksi iso yhteinen tila. Tänne tulee ompelukoneet ja muut välineet, jotta kiinteistössä voidaan toteuttaa opetussuunnitelmaa.

Missä välituntia vietetään, se on vielä kysymysmerkki. Evakossa olevien luokkien ja koulun pihan välissä kulkee vilkas Asemakatu.

– Tätä pihaa, entistä parkkipaikkaa, voisi karsinoida. Olemme miettineet pidennettyjä välitunteja, jolloin oppilaat siirtyvät koulun pihaan opettajan valvonnassa, Saaristo miettii ja toteaa kiinteistön pihan olevan ankea. Visio välituntien viettämisestä kääntynee koulun pihaan?

Saaristo ei osaa visioda koulun kohtaloa. Hän pohtii, että olisi riski ryhtyä korjaamaan vanhaa.

– Paras ratkaisu olisi rakentaa kokonaan uusi. Missä aikataulussa, en osaa sanoa. Se on nyt poliitikoiden käsissä.

Kouluverkkotyöryhmää laajennettiin keväällä. Samalla Asemakadun koulun tilanne, monien muiden koulujen tapaan, jäi pöydälle. Kasvun ja oppimisen lautakunta ei hyväksynyt toukokuun kokouksessa kouluverkkotyöryhmän laatimaa esitystä. Kouluverkkotyöryhmää laajennettiin ja nyt se käsittää jo muka-

Mämmen uusi reksi Sari Niskanen toteaa olevansa edelleen unelma-ammatissaan. Mämmen koulun uusi rehtori aloitti luokanopettajana Suolahden Keskustan koulussa vuonna 1994.

Myöhemmin koulusta tuli Asemakadun koulu. Sari opetti Majalan koulussa kuusi vuotta, ollen vuonna 2009 lakkautetun koulun viimeinen rehtori.

– Ja viime lukuvuoden olin Rautalammilla luokanopettajana, Sari ynnää.

Uusi rehtori on vähän pihalla kierrellessään tuntemattomassa koulukiinteistössä.

Uusi työpaikka näyttää Sarin silmissä vallan viihtyisältä. Ja mikä parasta: lämpömittari ei kohoa holtittomiin lukemiin.

– Täällä näyttää tosi mukavalle! Kyllä kelpaa oppilaiden tulla torstaina, itse nyt kuudetta luokkaa opettava sanoo.

Pitkän linjan opettaja sanoo jyrkän ein äKs

| 88

· 2 0 14

koulukiusaamiselle.

– Koulun koko henkilöstön on oltava valppaana. Jos opettajat saavat luotua luokkaansa sellaisen ilmapiirin, että kiusaamista luokassa ei hyväksytä, ollaan jo voiton puolella. Pahimmillaan kiusaamista voi tapahtua niin, että kaikki muut luokassa tietävät siitä, paitsi ope. On oltava valpas, hereillä ja vähän salapoliisikin. Kiusaamiseen puututaan, mutta sitä ei saa kitkettyä kokonaan pois.

Jos joku kollega väittää, ettei hänen koulussaan koskaan kiusata ketään, en usko sitä. Toivottavasti opettajat ottavat tosissaan käyttöönsä KiVa-ohjelman. Se on hyvä työkalu. Rakennetaan kiusaamista vastustavaa ilmapiiriä ja puututaan kiusaamistilanteisiin nopeasti ja napakasti.

na olevien virkamiesten lisäksi edustajan jokaisesta valtuustoryhmästä.

Koulukiusaamiseen nollatoleranssi Koulussa ei kiusata. Jos kiusataan, siihen puututaan heti. Asemakadun koulu on mukana KiVa:ssa eli kiusaamista vastustavassa ohjelmassa. Kiusaamiseen pitää puuttua heti ja KiVa-Koulu ohjelma on hyvä väline puuttumiseen. KiVa-Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma ja sen käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 90 prosenttia perusopetuksesta vastaavista kouluista. Äänekoskella myös valtaosa kouluista toteuttaa KiVa-Koulu ohjemaa.

- KiVa-tiimi puuttuu asiaan, jos kiusaaminen on toistuvaa. Seulontalomake täytetään oman luokanopettajan avustuksella. Jos tietyt kriteerit täyttyvät, koulun tiimi puuttuu asiaan, Saaristo kertoo.

Marjo Steffansson

Kolme äänekoskelaista urheilijaa osallistui Kalevan Kisoihin Kuopiossa. Valtteri Mattila hyppäsi korkeudessa oman ennätyksensä ja sijoittui miesten finaalissa seitsemänneksi. Juoksijalupaukset Saija Seppä ja Anna Pulkkinen jäivät pois finaaleista, mutta saivat hyvää kokemusta isommista kisoista. Äänekosken väkiluku tippui alkuvuoden aikana 43:n henkilön verran. Suurin syy on syntyneiden ja kuolleiden määrän epäsuhtaisuus. Väestötilastojen mukaan Äänekosken muuttotappio oli viimevuonna 183 henkilöä.

Ennakkotietojen mukaan Äänekosken väkiluku olisi kesäkuun 2014 lopussa 20 034.

Reiskafutiksen MM-kulta Äänekoskelle. Äänekoskelaisista ja suolahdesta miehistä koostuva AC Perfect Satisfaction voitti Reiskafutiksen MMkultaa Vesannolla. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna käydyissä kisoissa AC Perfect Satisfaction laukoi yhteensä 26 maalia, kun heidän omaan maaliinsa pallo eksyi ainoastaan neljästi. Äänekosken uuteen terveyskeskukseen on nyt keskitetty lääkärien, hoitajien, fysioterapeuttien, neuvoloiden, mielenterveyshoidon, röntgenin, laboratorion, työterveyden, opiskelijaterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut. Ensiapu toimii uudessa terveyskeskuksessa joka päivä 08-20.00.

Katujen nimiä vaihdettiin Äänekoskella 1. elokuuta. Hätäkeskuksen ja sisäasiainministeriön esitysten pohjalta katujen nimiä muutettiin sekaannusten välttämiseksi. Nimimuutosten tavoitteena on, että mm. hälytysajoneuvot osaisivat oikeaan osoitteeseen vaivattomasti. Ääneseudun ratsastajien juniorit hakivat neljä sijoitusta Korpilahden aluekoulukilpailuissa sunnuntaina.

Vilma Leppäkangas ratsasti He B luokassa kolmanneksi ja He A luokassa kuudenneksi friisiläisruunalla Viktor van de Zvarte Diamant. Annariina Suomäki täydensi ÄSeRan sijoitustiliä ratsastamalla tuplasijoitukseen He A luokassa hevosillaan Egon IV sekä Ourasi de Marcey.

Marjo Steffansson

5

Hiskinmäki valmiina oppilaille Äänekosken Lukion sisäilman parantamiseksi on tehty paljon töitä pitkin kesää. Nyt syyslukukausi voi alkaa ilman huolta. Äänekosken lukiolla on ollut vaihderikas vuosi. Tammikuussa terveystarkastajan tuomio johti päätökseen väistötiloihin siirtymisestä. Pitkien pohdintojen ja kilpailutuksen jälkeen toukokuussa kuitenkin päätettiin, että nykyiset tilat korjataan siihen kuntoon, että lukio saa jäädä väliaikaisesti Hiskille.

Kesän aikana Hiskinmäen koulun tiloja on remontoitu kovalla kädellä. Viikkoa ennen syyslukukauden alkua remontti on loppusuoralla, ja se saadaan päätökseen ennen kuin oppilaat saapuvat. Mutta jotain pientä pintapuunausta voi jäädä vielä ensimmäisille kouluviikoillekin.

Hiskinmäen kaksi alinta käytävää on kokonaan suljettu ja kivikoulun puolelle on remontoitu uusia luokkatiloja. Ilmastointi ja ongelma-alueiden sulkeminen ovat muuttaneet lukion sisätiloja.

– Ilman kierto suljetuista käytävistä ns. puhtaisiin tiloihin katkaistiin. Samalla ilmanvaihtoa vahvistettiin remontoiduissa osissa, kertoo lukion rehtori Jaana Tani.

Remontissa on ollut mukana VTT: n asiantuntijat Oulusta ja aiemman tuomion antaneet terveysviranomaiset. Koulujen alkaessa lukiolle tehdään seurantasuunnitelma, jonka tarkoituksena on pitää ilmanlaatu hyvänä kouluvuoden aikanakin. Pääasia on pitää henkilökunnan ja oppilaiden käyttämät tilat terveellisinä, ja sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä.

– Terveydellä ei leikitä, Tani sanoo vakavasti.

Ainoa epätoivon hetki Tanin mielestä oli toukokuussa, kun tieto remontista tuli viikkoa ennen koulujen loppua.

– Tuli olo, että eihän me selvitä. Ei

Vuokrataan myös umpikärry 9m3 ja autotraileri

www.paljuparoni.fi VARAOSIA JA TARVIKKEITA JO 10 VUOTTA!

Seuraava ÄKS 20.8.2014 6

halunnut mennä kertomaan muutenkin väsyneille ja stressaantuneille opettajille, että tehkääpä vielä tämmönen pieni muutto-operaatio, Tani kertoo.

Viimeisen koeviikon aikana lukion henkilökunta pakkasi tärkeimmät tavarat laatikoihin ja turhat rojut heitettiin vaihtolavalle. Lukion opettajista Jyrki Rossi jäi vielä kesälomallaankin auttamaan koulusihteeriä ja rehtoria paperitöissä ja muissa jäljelle jääneissä askareissa.

– Jyrki oli aivan korvaamaton apupoika. Emme olisi selvinneet ihan häntä. Melkein mitalin ansaitsisi, Tani naurahtaa.

Vaikka opiskelutiloja on jouduttu muokkaamaan ja tiivistämään, on oppilaille kuitenkin jätetty yleisiä oleskelutiloja opiskeluun ja kahvitteluunkin.

Luokkatilojen ahtauskaan ei ole ongel-

ma, vaikka uusia lukiolaisia aloittaa tänä vuonna reilu sata.

Tanilla on ollut täysi luottamus remonttisuunnitelmaan, asiantuntijoihin ja remontoijiin. Äänekosken rakennuttaja päällikkö Tommi Rautjärvi kertookin, että remontti on sujunut kaikin puolin todella hyvin.

–Ennen loppusiivoustakin oli ilmanlaatu luokissa todella hyvä, että näyttää siltä että remontissa onnistutaan erinomaisen hyvin.

VTTn asiantuntijat ja terveysviranomaiset ovat tehneet kesän aikana mittauksia, ja tulevat tarkastamaan tilanteen vielä kun koulut alkavat. Sekä Tani, että Rautjärvi vakuuttavat, että lukion tilat ovat hyvässä kunnossa ja koulun voi aloittaa ilman huolta.

· Kahvin- ja vedenkeittimiä · Vatkaimia · Sauvasekoittimia · Hiuslaitteita · vaakoja...

Milka Krogerus

Ulkovalaisemet varastosta

· PÖLYPUSSIT JA SUODATTIMET · IMURIT · KODIN PIENKONEET · VALAISIMET · PARTAKONEET · HIUSLAITTEET ma-pe 9-17, la 9-14 8 8 · 20 14

| Ä ks

Myös pehmis- ja irtojäätelöt Avoinna: Tori Äänekoski ma-to 09 - 23.00 pirjonburger pe 09 - 04.30 @suomi24.fi la 10-04.30, su 12.00-23.00 014 523 293

PIZZAT & KEBABIT Ma - Pe 10-22 La-Su 11-22 Kauppakatu 10 Äänekoski p. 014 512 222

Juuli harrastaa musiikin kuuntelua, värittämistä ja tarttuu keihääseenkin mielellään.

– Tytöllä on Kinnusten perheen pisin vauhti ja kovin karjaisu, isä Kimmo sanoo.

Juulin koulupolku katkaistiin Juuli Kinnusen ei pitänyt oppia edes kävelemään. Hänen ei pitänyt oppia puhumaan, eikä missään tapauksessa kirjoittamaan. Mutta. Juuli kävelee, puhetta tulee solkenaan ja oma nimi piirtyy paperille hetkessä. 16-vuotias vaikeasti kehitysvammaiselle, epilepsiaa ja vasemmanpuolen halvausta potevalle teinille ei opiskelupaikkaa Äänekoskelta lohjennut.

– Juuli tuntee kirjaimet: tuo on äidin kirjan ja tuo iskän, Sari Kinnunen kertoo.

le. Juuli putosi opiskeluputkesta sivuun, Sari-äiti harmittelee.

Päätös kymppiluokan eväämisestä tuli keväällä. Samaan aikaan olisi pitänyt hakea Bovallius-ammattiopistoon, joka on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos.

– Pääsyn vaatimuksena on se, että käydään syksyllä ennen kevään hakua tutustumassa kouluun. Me emme osanneet tähän valmistautua, sillä oletimme lausuntoihin nojaten, että Juulille järjestyy kymppiluokka.

Kinnusilla ollaan harmistuneita. Juulin yhdeksäs luokka päättyi keväällä. Juuli kävi Suojarinteellä EHA2 luokkaa. Psykologi ja Juulin oma opettaja olivat sitä mieltä, että kymppiluokasta olisi koulunkäynnistä nauttivalle teinille oleellista hyötyä.

– Vaan toisin kävi. Kunta ei järjestänyt kymppiluokkaa yhdelle oppilaal-

Juuli oppii koko ajan uutta. Äidin mukaan järjestely ei olisi tarvinnut kuin avustajan. Varsinaista kovin korkeaa opetussuunnitelmaa tai materiaalia ei tyttö olisi koulunkäyntiinsä tarvinnut.

– Juuli kehittyy koko ajan. Nyt meillä on käytössämme vaihtoehto C. Juuli menee toimintakeskukseen ensi talveksi odottamaan paikkaa Bovalliukseen.

Kokemuksesta tiedämme, että toimari ei ole Juulille paras paikka, Sari sanoo, ja painottaa, että toimintakeskus on hyvä juttu, mutta tyttärellensä huono vaihtoehto.

Juuli ei pysty motoristen rajoitteidensa vuoksi tekemään töitä, tai edes pieniä juttuja mitä toimintakeskuksessa tehdään.

– Olen hyvin pettynyt kunnan säästöpolitiikkaan. Se, kun ryhdytään säästämään lasten, vanhusten ja vammaisten hyvinvoinnista ei tunnu oikealta. Tässä ei säästöä tule pitemmällä tähtäimellä.

Juuli on menossa kovaa kyytiä kouluun ensi viikolla, kyllä meillä selittelyä riittää, Sari sanoo.

Lounasbuffet ti-pe 10.30 - 14.00 Avoinna: ti-pe 10.30-21.00, la-su 12.00-21.00 Kauppakatu 19, Äänekoski · P. (014) 512 211

Krua Avoinna: ark. 10-18, la-su 12-18 facebook.com/kruakunnoiravintola

Kauppakatu 13 · 044 596 8777

Marjo Steffansson

Tervetuloa palveltavaksi!

Kauppakatu 13, puh. 014 522234 Palvelemme ma-pe 10-18 la 10-15 äKs

| 88

· 2 0 14

Ma - Pe klo 9-17 kesälauantait suljettu

7

Eilen tänään

Klassikkoteatteri XVII

Vaneritehdas siirtyy nelipäiväiseen viikkoon

R a n t a p u i s t o n

SHEMEIKKA

Suolahdessa 10. elokuuta 1974

Keltanokat liikenteessä

Maailmanlaajuinen lama näkyy myös Suolahden vaneritehtaalla. Vaneri ei käy enää kaupaksi, joten tuotantoa on rajoitettava. Rauma-Repolan Suolahden tehtaalla tehdäänkin nyt tavaraa pääasiassa vain varastoon.

Vanerin ja rimalevyn menekki on supistunut erityisen paljon tärkeimmässä ostajamaassa, Englannissa, kertoo myyntipäällikkö Pauli Pietarinen SisäSuomen Lehdelle. Saksan Liittotasavallassa ongelmana on inflaation hillitsemiseksi sovellettu tiukka rahapolitiikka.

Samalla tuotantokustannutkset ovat kasvaneet, eikä hintoja ole voitu nostaa.

Kaiken lisäksi valtio kaavailee vaneriteollisuudelle seitsemän prosentin vientimaksua.

■■ Huomenna torstaina 7.8 alkaa koululaisten syyslukukausi, joten nyt vaaditaan taas erityistä tarkkaavaisuutta liikenteessä.

Autoilijoiden pitää muistaa vastuullinen ajonopeus, kun liikenteessä on taas paljon keltanokkia ja muitakin pieniä ihmisiä. Varsinkin tienylityspaikoissa pitää olla tarkkana, että kaikki pääsevät turvassa jatkamaan matkaansa.

Koululaisten vanhempien olisi hyvä käydä vielä kertaalleen liikennesäännöt ja koulumatkan vaaranpaikat läpi lasten kanssa.

Rantapuiston kesäteatterilla Äänekoskella la 16.8. klo 13.03 la 16.8. klo 20.47 su 17.8. klo 13.08 Vapaa pääsy!

Myöhemmin tapahtunutta: Öljykriisin aikaisesta lamasta selvittiin. 1986 tehdas siirtyi Metsäliitto-konsernille. Vuosina 1990–2005 tehdas tunnettiin Finnforestina. Nykyisin katolla lukee Metsä Wood.

Helppoa ei ole edelleenkään: kesäkuussa 2013 tehtaalta irtisanottiin 26 ihmistä.

Klassikkoteatteri esittää: Rantapuiston Shemeikka ■■ Mika Lahtinen luulee olevansa Johnny Depp, vaikka onkin ainoastaan Andy McCoyn ja Jarkko Niemisen välimuoto. Tule itse toteamaan Lahtisen pojan suuret luulot. Rantapuiston Shemeikka, Äänekosken rantapuiston kesäteatterissa la 16.8 klo 13.03 ja 20.47 ja su 17.8 13.08.

Pub Markuksessa vauhtimetallia

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

■■ Hietamalainen Stam1na-covereita soittava Räm1nä esiintyy Pub Markuksessa lauantaina 9.8. Jarin, Peten ja Mikon soittamaa vauhtimetallia kuullaan koko illan kestävän setin verran.

Risteilymatkat

Koe upea Baltic Queen nyt Tallinnan reitillä!

22 h -risteily Tallinnaan Baltic Queenilla

39

alk ................................................. hlö/B4 € Hinta sis. kuljetuksen. Lähdöt päivittäin.

Katso lisää: www.pohjolanmatka.fi/risteilyt

Risteily+hotelli

Baltic QueenPäivä Tukholmassa risteily + 16.8., 21.8., 26.8., 6.9.,11,9., 16.9., 27.9.

yö Tallinnassa

alk........ hlö/C4 4 50 € Silja alk .. hlö/C4 59 €

2 yötä Tallinnassa

Viking

Päivittäin ....... alk.

Hinta sis. kuljetukset.

Päivittäin ....... alk.

Viking Grace alk........ hlö/C4 4 29 €

22.9. Eija Kantola 2.11. Souvarit 1.12. Johanna Pakonen Kortilla merkityistä matkoista Bonusta!

3 yötä Pärnussa

48 €* 66 €*

alk.................... 175 €*

3 yötä Kuressaaressa

alk.................... 215 €*

■■ Tähtiartisti-laulukilpailun seuraava alkukilpailu kisataan Ravintola Killingissä Konginkankaalla perjantaina 8.8. klo 21 alkaen. Alkukilpailu on avoin kaikille 18 vuotta täyttäneille kilpailijoille.

Jokaiselle ravintolan asiakkaalle jaetaan äänestyslippu, jolla voi äänestää yhtä mies- ja naiskilpailijaa. Tule paikalle laulamaan, kannustamaan ja äänestämään.

Hotellimatkat

Tallinna

1 yö alk. .................64 €*

Tallinna

2 yötä alk. ...........

Pärnu

3 yötä alk. .

Pietari

81 €*

184 €*

284 € Kuressaari 3 yötä alk. .. 218 €* 2 yötä alk....

Kysy liittymäkuljetuksista!

Kylpylämatkat

Hemmottelua ja kuntoutumista kylpylälomalla!

4 pv to-su

Kuressaari 14.8. alk .................. 264 €*

5 pv su-to

Haapsalu 17.8. alk .................. 262 €*

8 pv su-su

Pärnu 17.8. alk ....................417 €* Suuri osa kylpylämatkoista kerryttää S-Bonusta!

* Tähdellä merkityt hinnat ovat alkaen satamasta, liittymäkuljetus lisämaksusta alk. 42€/Hki ja alk. 26 €/Turku.

Toimistomme avoinna ma–pe 10–17 • JYVÄSKYLÄ, Väinönkatu 28 • Ryhmämyynti 0201 303 304 • Tilausajot 0201 303 329

Palvelumaksu 12 €/varaus, netistä 0 €/varaus. Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

8

Tähtiartisti alkukilpailu Killingissä

SOITA JA VARAA 0201 303 303 (ma–pe 9–17) Online-myynti 24h www.pohjolanmatka.fi

8 7 · 20 14

| Ä ks

Musiikki

Ke 6.8.

■■ klo 18 Keiteleen rannat -konsertti Ravintola Gallénissa. Vapaa pääsy! Järj. Sumiaisseudun Harmonikat, yhteistyössä Äänekosken kulttuuritoimi

Pe 8.8.

■■ Party Friday! with Jone Van Kone Ravintola Voodoossa, K-18.

■■ klo 21 Tähtiartisti -laulukilpailun alkukilpailu Ravintola Killingissä

La 9.8.

■■ RÄM1NÄ Pub Markuksessa, K-18.

Liput 5 euroa ■■ Rave Saturday with DJ NDe Ravintola Voodoossa, K-18.

Ke 13.8.

■■ klo 18 Keiteleen rannat -konsertti Äänekosken torilla. Vapaa pääsy! Järj.

Sumiaisseudun Harmonikat, yhteistyössä Äänekosken kulttuuritoimi

Liikunta

Ke 6.8.

■■ klo 18 Sisis-Kurikka Timber kesäkisa Suolahden urheilukentällä. Lasten ja nuorten yleisurheilun sarjakisat 20101999 synt.

Äksymyxiä

Tanssi & Teatteri

Ke 6.8.

■■ klo 18 Mielensäpahoittaja ja poika Sumiaisten leirintäalueella. Jussi Rekonen ja Teittinen! Tuomas Kyrön mainio Mielensäpahoittaja. Hauska teatteri tosielämästä, väliaika. Liput 15 euroa. Järj.

Campingsumiainen

Pe 8.8.

Helteiden jälkeen pukkaa taas syyssiä. On mentävä töihin ja kouluun – mutta eipä olisi pahaksi, jos keksii muutakin tekemistä.

Kysytäänkin siis harrastuksia Äänekoskella järjestävistä tahoista.

1. Mkä seura järjestää tiistairastit?

■■ klo 20-01.30 Legendat lavalla - Eino Grön & Ilkka Koivula (Topi Sorsakoski) Kartano Kievarissa. Liput 15 euroa

2. Mitä lajia harrastavat PuskaPuttaajat?

Näyttelyt ■■ 7.6.–31.8. Taidemaalari Väinö Hämäläinen (1876-1940) ja katsaus Keski-Suomen Opiston 120-vuotiseen historiaan Äänekosken Taidemuseolla, Kuhnamontie 1. Avoinna ti–pe klo 12-18, la–su klo 12-16. Pääsymaksu 3/2 euroa

4. Minkä yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta www.kalimera.fi?

■■ 17.7.-15.8. Keitelejazz 30 vuotta -juhlanäyttely Hoikkassalissa. Avoinna make 12-19, to-pe 12-16. Vapaa pääsy! Järj. Äänekoski Jazz ry ■■ Irma ja Risto Tuulensuun maalauksia elokuun ajan Ikkunagalleriassa, Keiteleentie 11 Suolahti

3. Minkä kulttuurijärjestön nokkanainen on Eija Hamdi-Mäenpää?

5. Minkä yhdistyksen tärkeimmät toimintamuodot ovat kirkkoveneily ja tanssi?

6. Mikä vuonna 1896 perustetty yhdistys muun muassa opettaa nuorille letkujen ja pumppujen käyttöä?

7. Minkä yhdistyksen johtokunta huolehtii Köyhyydenkylästä?

8. Mikä Äänejärven rannalla toimiva seura odottaa vesien kylmenemistä?

■■ Risto Tuulensuun tanssiaiheisia maalauksia Kartano Kievarissa.

9. Minkä Koivistossa pääpaikkaansa pitävän liikuntaseuran tähtäimessä on usein Alces alces?

Ma 11.8.

■■ Eeva-Liisa Soraisen näyttely Leipomo-Kahvila Päivänpaisteessa

10. Mikä hieman epävirallisempi kaveriporukka on maailman paras Reiskafutiksessa?

Ti 12.8.

Su 10.8.

■■ klo 18 Silja Line seurakisa Liikuntapuistossa. Lasten yleisurheilukisat.

Järj. ÄU ■■ klo 17-19 Tiistairastit Tunturikankaalla. Järj. Rasti E4

Ma 18.8.

■■ klo 18 Silja Line seurakisa Liikuntapuistossa. Lasten yleisurheilukisat.

Järj. ÄU

Ti 19.8.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Lassinvuorella. Järj. Rasti E4

Muut tapahtumat

Vastaukset sivulla 19.

■■ klo 10.45 Puistopyhäkoulu Matinpuistossa. Kaikille avoin! Järj. Suolahden helluntaiseurakunta

Pe 15.8.

■■ klo 18-21 Elorieha Äänekosken Rantapuistossa ja kaupungintalon ympäristössä. Luvassa monenlaista ohjelmaa koko perheelle. Järj. Sisä-Suomen Lehti

Su 17.8.

■■ klo 10.45 Puistopyhäkoulu Matinpuistossa. Kaikille avoin! Järj. Suolahden helluntaiseurakunta

Elokuvat ■■ Kesäkaverit Ikäraja: K12, lipun hinta: 10 euroa 06.08. klo 19 ■■ Lentsikat 2: Pelastajat Ikäraja: K7, lipun hinta: 10 euroa 07.08. klo 18:30

TAVATAAN TORILLA

X PriX PALKINTOKYSMYS: Minkä vuoden elokuussa tapahtui seuraavaa: Äänekosken entinen kauppalanjohtaja kuoli; amfetamiinia levittänyt äänekoskelaismies sai neljä vuotta vankeutta; valtuusto päätti, että kaupunki ostaa kaikki Ääneseudun Energian osakkeet?

Vastaus ÄKSän toimitukseen Torikatu 4:ään tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 18. elokuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin.

Viimeksi yhdistimme jazzin ja koriksen ja kerroimme, että eräs John on esiintynyt 2000-luvun aikana kahdesti jazzeilla ja että hänen sukunimikaimansa on pelannut Huimassa 2010-luvulla.

Mikä on tuo nimi?

No, sehän on Abercrombie. John A. on yhdysvaltalainen kitaristi, joka on esiintynyt jazzeilla 2005 ja 2009. Cory A. on samasta maasta kotoisin oleva koripalloilija, joka pelasi Huimassa 2012/13.

Musiikin ja palloilun taisi 8 vastaajaa.

Pirjon Burgerin eineillä kitarisojaan koristelee tunnettu koskelainen musiikkinero Mikko "Nupa" Nurmi.

■■ Guardians of the Galaxy 3D Ikäraja: K12, lipun hinta: 11 euroa 08.08. klo 19 09.08. klo 19 12.08. klo 19 14.08. klo 19 ■■ Postimies Pate Ikäraja: S, lipun hinta: 10 euroa 09.08. klo 16:30 10.08. klo 18 13.08. klo 18

ÄKS toivottaa

Turvallista koulumatkaa...

Ei oppi ojaan kaada! syyslukukausi 7.8.Äänekosken - 20.12.2014 (93 tp) kaupungin syysloma 13.- 19.10.2014 ja (viikko 42) perusopetuksen lukion työajat joululoma 21.12.2014 - 6.1.2015 kevätlukukausi 7.1. - 30.5.2015 (95 tp) 2014-2015 Lukuvuosi talviloma 23.2.-1.3.2015 (viikko 9) 20.12.2014 syysloma viikko 13.-19.10.2014 pääsiäisloma ·3.-6.4.2015

· Syyslukukausi 7.8. · Joululoma 21.12.2014 - 6.1.2015 · Kevätlukukausi 7.1. - 30.5.2015 · Talviloma viikko 23.2.-1.3.2015 · Pääsiäisloma 3. - 6.4.2015

äKs

| 87

· 2 0 14

9

Äänekosken Karjalaseura viettää juhlavuottaan.

Seura juhlii 70-vuotistaivaltaan erilaisin tapahtumin huipentuen sunnuntaina 7. syyskuuta. Pääjuhla alkaa Karjalaisella Messulla Äänekosken kirkossa ja pääjuhlaa vietetään seurakuntasalissa.

Vuoden aikana toteutetaan liiton teemaa "Karjalainen sanankäyttö" kaikissa seuran tilaisuuksissa. Äänekosken Karjalaseura toteutttaa tärkeää tavoitetta, karjalaisen kulttuurin ja - perinteen esiintuomiseen seutukunnallamme.

Äänekosken Karjalaseura ry

70 vuotta!

7.9.2014 Klo 9.15 Klo 10.00 Klo 11.15 Klo 11.30

Entisten puheenjohtajien hautojen ja sankarihaudan kukitus Kirkko: Karjalainen messu Tsasouna: Ortodoksinen jumalanpalvelus

Pääjuhla seurakuntasalissa klo 13.00 Yhteislaulu

Karjalaisten laulu

Tervehdyssanat

Seuran puheenjohtaja Kari Leppänen

Laulu

Anne Ruuska säestää Maria Ruuska

Juhlapuhe

Karjalaliiton 1. vpj Maija-Liisa Lindqvist

Lausuntaa

Auvo Saikkonen

Ansiomerkkien jako ja muistamiset Päätössanat

K-S piirin puheenjohtaja Seija Jatkonen

Yhteislaulu

Keski-Suomen kotiseutulaulu

Seppeleen lasku Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille Ruokailu - lohisoppa sis. karjalanpiirakka, juomat, kakkukahvit. 10€

Klo 12.30 Onnittelujen vastaanotto äKs | 8 8 · 2 0 14

Ohjelman juontaa Kaija Pulli Muistamiset Äänekosken Karjalaseura ry:n tilille: Nordea FI57 204511 1800 0052 83

Kari Leppänen

Kakshaa Kari eli Vilke on karjalainen kiertolainen ja sopeutuu mihin vaan. Mies ei pelkää ketään ja paukasee kenen tahansa juttusille, vaikka piispan, ja sitten ollaankin jo tuttuja. Karilla on kaksihaaraiset juuret: on suojärveläinen, mutta Äänekosken karjalaiset ovat tehneet hänestä sortavalaisen. Miehestä, jolla on Ruotsin kansalaisuus.

ON OLEMASSA yksi valokuva, joka on Karille erityisen tärkeä. Siinä on äiti on mummun mahassa, Suistamon Pyörittäjän kylässä. Kun perheen vanhimman pojan koulutie alkoi, Pyörittäjältä muutettiin Suojärvelle.

– Äitini Lyydia eli Lyyli syntyi Suojärven puolella. Mummu, tyttönimeltään Mironoff on luultavasti Impilahdelta, Kari kertoo juuristaan.

Suojärven koti oli tavallinen talo.

Pappa oli hevosmies, ja Suojärven ympäryskylät elivät sahoista. Papan työnä oli tukin ajo. Mummu toimi apteekkarilla huushollerskana.

– Sinne päin.

Kari on käynyt Suojärvellä kahdesti. Etsinyt äiti-Lyylin antamilla ohjeilla isoa kiveä, jossa äiti tapasi leikkiä pienenä tyttönä.

– Ei siellä mitään kiveä ollut. Miliisiaseman löysin GPS-paikannuksen avulla. Se saattaa olla juurieni paikalla. Äiti on käynyt siellä kerran. Ajoi pimeällä pirssillä Pietarista asti etsimään olisiko kodista jotain jäljellä.

Vihtori Melasalmi oli kävelevä tietosanakirja Suojärvestä. Hänen tiedoillaan Kari löysi mäessä muinoin olleen töllin sijan.

Venäläiset polttivat kylään tulessaan luterilaisen kirkon. Kirkon vanhoista varastotiilistä on nyttemmin rakennettu Karjala-hotelli.

– Ne oli ylpeitä siitä, kun alakertaan tuli jo lämmin vesi.

Kari on imenyt lapsenmaidosta lähtien äitinsä juttuja Karjalasta. Äiti on ortodoksi ja kotona pidettiin tiistaiseuroja.

– Niillä on se oma murteensa, ja sitä minä oon saanu kuulla koko elämäni.

Lyydia oli 13 kun tuli lähtö kotoa.

Vuosi oli 1939 kun Markovin perhe lähti evakkoon luulossa, että takaisin palataan – omaan kotiin. Rajaseutua suoma-

12

8 8 · 20 14

| Ä ks

teksti Marjo Steffansson kuvat Max Steffansson

n

araset juuret laistettiin vängällä ja nimet muutettiin.

Markoveista tehtiin Meltola. Lyydian vanhimmalle veljelle, Theodorille, oli annettu koulussa viisi sukunimivaihtoehtoa ja samaan syssyyn Theodori suomennettiin Heikiksi. Kari kertoo Heikin olleen touhun mies, ja oli etulinjassa puuhaamassa Äänekoskelle tsasounaa.

– Äidillä on asiat hyvin muistissa.

Lähdettiin viimeisellä junalla kun sotilaat tulivat kotiin aamuvarhaisella sanomaan, että nyt on pakko lähteä. Mukaan otettiin vain se, mitä jaksettiin kantaa.

Valokuva-albumit ja lasten lelut. Mukaan lähtivät mummu ja lapset.

Karin olisi pitänyt syntyä Valtimolla, ainakin matkatavaroiden merkkien mukaan.

– Oon kuullu semmosen kertomuksen, että kun oli ootettu matkan jatkumista Suonenjoella, oli kuultu Lievestuoreen työpaikasta. Käänsivät suunnan sitten sinne. Tultiin junalla Suonenjoella ja siitä Lievestuoreelle. Pienet, alaikäiset pojat pääsivät tehtaalle töihin leivän hankintaan. Meni puolitoista vuotta, kun saatiin vihiä, että Äänekoskella on isommat tehtaat.

– Töitä löydettiin heti, ja kun ei omia viljelyksiä Karjalassa ollut päätettiin jäädä Koskelle.

Lyydia puhuu aina, kuinka ajat olivat rikkaita Karjalassa asuessa. Ja kesät oli komeita.

– Aina on otettava pikkusen kertoimia päältä pois.

Suojärvelle oli valmistunut juuri uusi kivikoulu, vuonna 1939. Uudessa koulupytingissä ei ennätetty oppia kuin muutama kuukausi ennen lähtökäskyä. Suojärvellä oli kova rytinä, kun venäläisten tullessa ensimmäisenä päivänä kaatui yli 200 miestä.

– Ne oli omilla torrakoillaan yrittäneet estää venäläisten vyöryä, ennen kuin suomalaiset sotilaat ennättivät hätiin Jänisjärveltä.

Kari on etsinyt juuriaan Karjalasta.

Kulkenut haudoilla ja etsien tuttuja nimiä.

– Minä kulin Lapinlahdella kahtelemassa hautoja, kun sain tietää, että siellä ne lonkerot juurista on. Ne on muuttaneet nimensä sillon: siellä makaa Miromäkeä, Salomäkeä ja Salosia. Liittojuhlilla meillä on tapana käydä äidin kanssa suistamolaisten perinneillassa, siellä puhui Lahden piirin puheenjohtaja ja esitteli ihtensä. Kertoi, että hän on Kari Miromäki, mutta oikeastaan hän on Mironoff. Sillon meidän Lyydia ampas pystyyn: ”Herranjumala, minä en oo kolmeenkymmeneen vuoteen kuullut tuota. Mistä sinä oot?” Tervehyssanat jäi siihen ja alkoi sukuselvitys. Nyt myö ollaan pidetty yhteyttä. äKs

| 88

· 2 0 14

Toisella Karjalan matkallaan Kari pyysi taksimiestä viemään hänet Leiriniemeen, sillä äiti on puhunut paikasta paljon. Taksi ei pyyntöön suostunut, sillä paikalla oli käynnissä lasten leiri, jonne ei ulkopuolisilla ollut asiaa.

– Myöhemmin selvisi, että leiriä pitivät suolahtelaiset Kauppisen Soini ja edesmennyt Väisäsen Jarmo. Kyllä harmitti, kun minä onneton en tätä tiennyt.

Kari kävi Suvisaaressa. Se oli paikka, jossa äiti lapsena retkeili.

– Äiti ihmetteli kuinka pääsin sinne saareen, veneetön mies. Siinä riitti päivittelyä, kun kerroin, että saareen on rakennettu silta.

Suojärvi oli ortodoksipitäjä, mutta rautatien rakentuessa, sinne pelmahti 3000 luterilaista. – Tukkimiehiä ja rautatieläisiä. Paikka on luonnonkaunis, vaikka ite kylä ei ole.

Vuonna 1939 Suojärvestä piti tulla kaupunki. Melasalmen Vihtori on tehnyt ansioitunutta pitäjätyötä ja kerännyt tietoa talteen.

– Mullakin on Vihtorin tekemiä karttoja, johon on merkattu paikat ja nimet kuka on asunut missäkin. Äänekoskella ei ole suojärveläisiä kuin kymmenkunta.

Onko sitäkään enää?

KARI SYNTYI Äänekoskella, vanhassa Pylkkösessä, kaupungintalon liepeillä.

Isä on lähtöisin Koivistosta vailla karjalaisia juuria. Jos lauluun on uskominen, lempi leimahti Kauppakadulla.

– Isä oli kuplettilaulaja ja lauluntekijä. ”Kun kerran kuljin Kauppakadulla, tul mua vastaan tyttö hurmaava. Hän oli niin kuin ruusunnuppu, vaikkakaan ei ollut tuttu, silti hänen juttusilleen jäin.”

Ja jäi sille tielle, ja minä istun todisteena tässä.

Isälle Karjala oli tuttu paikka, tarkalleen ottaen Vienan Karjala. Karille oikea Karjala on Laatokan ympärys.

– Minun tekis mieli lähteä kahtomaan Rukajärvelle, missä isä soti. Kun kysyin mitä isä siellä teki, niin vastaus oli, että pelkäsi. Ei jutellut ajasta sen kummempaa.

Juuret on tiukassa Karjalaan. Isä ei ollut koskaan vastaan kulttuurin näkymistä kotona. Tavat siirtyivät lapsille luonnostaan. Joka ikinen lauantai uunissa porisee karjalanpaisti tai muhii uunipuuro. Välissä sulaa suussa karjalanpiirakat.

– Lapsena tärkeä asia oli virpominen.

Puettiin päälle parhaat vaatteet, vaikkakin paikatut tai risaiset, mutta puhtaat.

Virvottiin palmusunnuntaina ja haettiin pääsiäisenä palkka.

KARI ON EVAKKO. Hän asui Ruotsissa 23 vuotta ja otti Ruotsin kansalaisuudenkin. Ensin opiskeli työväenaka-

-- Kari ”Vikke” Leppänen -- s. 25.8.1946 Äänekoskella, asuu Äänekoskella -- eläkeläinen, omaishoitaja -- Karjalaisseurojen Keski-Suomen piirin aluevastaava -- Äänekosken Karjalaseuran puheenjohtaja

temiassa nuoriso- ja järjestösihteeriksi.

Oli töissä työväenurheiluliitossa, mutta virka tyssäsi kielitaidottomuuteen. Ruotsin kieli piti oppia, ja oppi tuli kantapään kautta, kun Kari lähti alkoholistien pariin tekemään työtä vuonna 1974.

– Tukholman kaupunki oli piilottanut 350 alkoholin suurkuluttajaa 30 kilometrin päässä sijaitsevaan pieneen kuntaan ja sinne etsittiin suomalaista vapaa-ajan ohjaajaa. Kun sain ensimmäisen tilin, soitin kotiin, etten tule ikinä takaisin.

Tulin tänne ja rupesin kyttäämään eläkettä. Minä pääsin eläkkeelle 60-vuotiaana kun olin tienannut täydet ja päälle otin varhennetun kansaneläkkeen. Äänekoskelle tulessa alkoi äidin kuskaus. Sillä oli niin heikot polvet. Vein äitiä karjalaisten kuukausitapaamisiin Jämsenin Ritvan luokse ja jätin portille. Kerran äiti sai houkuteltua sisään, ja sille tielle jäin. Vuosi oli 1996. Seuran sihteerinä toiminut Pitkäsen Kaarlo sairastui, ja minä huomasin perineeni paikan siinä meni neljä vuotta. Ritva sanoi kuolinvuoteellaan, että pidä Kari seurasta huolta, ja minä lupasin, että minä pidän. Hyppösen Lassin väsyessä, siirryin puikkoihin. Olen seuran 70-vuotisen historian ensimmäinen ei Karjalassa syntynyt puheenjohtaja. Jäsenmäärä on tuplaantunut 2000-luvulla. Nyt meitä on 214.

Kari on äitinsä omaishoitaja. Ja Karjalaisseurojen Keski-Suomen piirin aluevastaava. Seuratoiminta täyttää allakasta rivit. Kari on suunnitellut autoonsa teippausta, jossa lukee: Karjalan kuljetus.

Rattia pyöritetään ahkerasti, eikä muita harrastuksia ole. Paitsi Huiman naisten koripallonotteluiden seuranta.

– Mulla on suora yhteys Karjalan Liittoon ja toimin liiton juoksupoikana.

Olen myös piirin sihteeri. Sillähän meillä täällä Äänekoskella on niin hyvä toimia, kun tiedän mitä on tulossa ja tapahtumassa. Kuulun myös Karjalan Liiton liittovaltuustoon.

Seurasta poistuu pikkuhiljaa aidot karjalaiset. Äänekoskella jäsenenä on nelisenkymmentä Karjalassa syntynyttä. Jäsenistöstä 80 prosenttia on Sortavalasta lähtöisin. Keski-Suomeen Sortavalasta tuli 13 000 ja he sijoittuivat Äänekosken ja Jyväskylän välille.

– Wacklinin Pirkko on nuorin, ollu kuukauden vanha kun on tullu tänne.

Siitosen Simo on vanhin, 94-vuotias, ja äiti taitaa olla naisista iäkkäin, 89-vuotias. Äänekoskelle tullessa, 1940-luvun alussa oltiin ryssiä. Tai rajaryssiä.

– Minäkin olin ryssän pentu, kun menin vuonna 1953 iltavuoroon kouluun.

Huutelua kuuli vain silloin kun pojan-

klopeille tuli riitaa. En minä siitä kärsinyt, kun en seihtemän vanhana tajunnut mitä se tarkoitti. Tiesin, että äiti on jostakin tullut, ja sillä on hassuja tapoja ja tekee outoja merkkejä naamansa eessä.

Kari tietää sen, että karjalaiset on otettu Äänekoskella äärettömän hyvin vastaan. – Ääneseudulle karjalaisia tuli 3000 ja silloiseen Äänekosken kauppalaan tuli 682 siirtolaista. Missään täällä päin ei ole katkeruutta että meitä olis pidetty huonosti, kun vertaa vaikkapa Jämsään. Siellä kuullaan vielä tänäkin päivän kuinka vietiin jämsäläisten maat. Äänekoskelta löytyi työpaikat ja asuinsijat.

Karjalainen porukka on sellaisista aineista tehty, että sopeutuu minne vaan.

Karjalaiset arvot ovat sen sorttiset, että niissä olisi muillakin oppia ottaa.

– Karjalaisuus on päällimmäinen.

Sitten tulee suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys. Arvot näkyvät kuukausikokouksissa.

Karjalan palauttamisesta takaisin Suomelle tulisi töitä ja rahan menoa.

Liitto on päättänyt palautuskysymyksessä olla maltillinen ja kuulolla.

– Karjalan Liitolla on yhteys presidentistä ulkoministeriöön. Nämä tekevät päätöksiä. Keski-Suomessa ei ole ollut sellaista henkeä isosti koskaan, että se pitäisi palauttaa. Rajan yli kulku voitaisiin tehdä helpommaksi. On tehty turhan vaikeaksi käydä juuriaan kaivamassa ja etsimässä koiranputkien seasta kodin kivijalkaa tai vanhaa leikkipaikkaa. Kun tämä elossa oleva sakki väistyy ajan tuolle puolen, Karjalassa ramppaus vaimenee, Kari arvelee.

X+1

Rakastaa: Juuriaan Inhoaa: Takana puhumista Ruoka: Karjalan paisti ja piiraat Juoma: Soodavesi Elokuva: Tuntematon sotilas Musiikki: Värttinä Henkilö: Äiti Eläin: Koira Paikka: Huuhan kenttä Kirja: Remeksen dekkarit Motto: Aina vaan eteenpäin

13

Äänekosken Karjalaseura ry - 70 vuotta

Karjalan Liiton tervehdys Äänekosken KarjalaSeuralle Nyt juhlitaan! Äänekosken Karjala-Seura viettää 70-vuotisjuhlavuotta. Seuran perustamiseen johtaneissa tapahtumissa ei kuitenkaan ollut juhlimisen aihetta. Talvija jatkosodan seurauksena Suomi menetti Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan, Raja-Karjalan sekä Suomenlahden ulkosaaret ja osan Sallasta sekä Petsamon. Näiden alueiden asukkaat sijoitettiin eri puolille jäljelle jäänyttä Suomea.

Siirtokarjalaisten asiaa ajava valtakunnallinen Karjalan Liitto perustettiin talvisodan päättymisen jälkeen keväällä 1940. Siirtokarjalaisten asuttaminen, menetetyn omaisuuden korvaaminen sekä asunnon ja työn saaminen olivat suuria ponnistuksia tuolloin niin karjalaisille kuin kaikille suomalaisille. Luovutetun Karjalan kaupunkien asukkaat pyrittiin sijoittamaan kaupunkeihin ja maatalousväestö maaseudulle.

Teollisuuspaikkakunta sopi karjalaisille Lähes parisataa vuotta Äänekoski on ollut vahva teollisuuspaikkakunta, jossa sotien jälkeen siirtokarjalaisille oli töitä ja asuntoja tarjolla. Silloiseen Äänekosken kauppalaan sijoitettiin eniten Sortavalan asukkaita, mutta myös Sakkolasta, Suojärveltä ja Viipurista tuli asukkaita paikkakunnalle. Äänekoskelle asutetut karjalaiset olivat aktiivisia ja perustivat Karjala-seuran omien paikallisten asioiden ajamiseen. Seura järjesti tapahtumia ja juhlia, ja niiden puitteissa tavattiin muita seudun karjalaisia, joista osa oli jo ennestäänkin tuttuja tai naapureita, sukulaisista puhumattakaan. Vuosikymmenien myötä toiminta on muuttanut muotoaan, mutta karjalainen kulttuuri ja perinne ovat olleet koko ajan karjalaisyhteisöjen toiminnan perustana. Karjalainen luonne erilaisine puheenparsineen, käsityö- ja tapaperinne sekä ruokaperinne karjalanpiirakoineen ovat vallanneet koko Suomen.

Karjalaisuus kiinnostaa yhä

Onnittelut 70-vuotiaalle Äänekosken Karjalaseuralle!

Kauppias Mika Lankinen

ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500 MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Vaikka luovutetussa Karjalassa syntyneiden määrä vähenee koko ajan, karjalaisuus kiinnostaa uusiakin sukupolvia. Karjalan Liitossa on huomattu, että karjalainen kulttuuri ja omat sukujuuret kiinnostavat erityisesti keski-ikäisiä ja tietyissä elämänvaiheissa olevia. Viime vuonna uusia jäseniä liittyi jäsenyhteisöihimme noin 2500 henkeä. Myös nuoria alle kolmekymppisiä on runsaasti mukana tässä ryhmässä. Aktiivisesta ja voimistuvasta seuratoiminnasta on Äänekosken Karjala-Seura erittäin hyvä esimerkki.

Karjalaistapahtumiin ensimmäistä kertaa tulevat saattavat kokea tuttuuden tunteen, että ’nämähän ovat samanlaisia kuin minä’. Kuunnellessani karjalaisjuurisia eri puolilla maata, monet ovat kertoneet tunteneensa itsensä jotenkin erilaiseksi, muukalaiseksi omalla paikkakunnallaan, nauravat ja itkevät herkemmin tai jokin muu piirre on herättänyt kummastusta suhteessa muihin. Vahvistusta omalle karjalaiselle identiteetille voi löytyä juuri Äänekosken Karjala-Seuran tapahtumissa ja juhlissa.

Nuorten mukaantulo tuo monille seuroille myös haasteita, miten toimintaa tulisi kehittää. Juhlien, matkojen ja tapaamisten lisäksi myös sähköinen maailma on nykypäivää ja tuo omat mahdollisuutensa. Nuoret ovat olleet mukana lapsina karjalaisilla kesäjuhlilla, ovat ehkä osallistuneet piirakkakisaan ja kävelleet vanhempien ja isovanhempien kanssa juhlakulkueessa. Nämä asiat jäävät lapsena mieleen koko loppuiäksi. Onkin tärkeää, että lapset ja lastenlapset perehdytetään jo pieninä karjalaisuuteen.

Jossain elämänvaiheessa he todennäköisesti palaavat takaisin karjalaisen kulttuurin pariin.

Toivottavasti Äänekoskella karjalainen toiminta jatkuu ja sen ääni kantaa yli sukupolvien.

Hyvää juhlavuotta Äänekosken Karjala-Seuralle!

Satu Hallenberg toiminnanjohtaja Karjalan Liitto ry

Pito- ja Juhlapalvelu

ANNA

Tarjoamme kokemuksella pitopalvelutarjoilut niin kodin juhliin kuin yritystapahtumiin.

Saat meiltä myös kakut ja leivonnaiset tilauksesta.

Pitopalveluanna.fi Puhelin 040 8200 701

Äänekosken kaupunginjohtajan tervehdys

Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle pääosan Karjalastaan; kolme kaupunkia, Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan.

Omakohtaisesti olen kokenut nämä asiat sitä kautta, että isäni asui Viipurissa, josta hän joutui lähtemään evakkoon perheensä kanssa sodan syttyessä. Lisää dramatiikkaa isän elämään aiheutti myös itse sota-aika. Hän haavoittui erittäin vakavasti vain 18-vuotiaana Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944. Isä ehti käydä keskikoulun Viipurissa ennen Tampereelle muuttamista. Mainittakoon, että isän luokkakaverina Viipurin lyseossa oli maailmankuulu viulutaiteilija Heimo Haitto.

Oman syntymäseudun menettäminen ja sodan aiheuttamat traumat olivat isälleni melkoinen ja joskus kestämätön taakka. Hän kävi vain yhden kerran evakkoon lähtemisen jälkeen Viipurissa 1980-luvulla. Useasti hän sanoi, että tuo vierailu olisi pitänyt jättää tekemättä. Muistot omasta entisestä kotikaupungista olivat paljon mieluisammat ja kauniimmat kuin 1980-luvun karu totuus.

Arvostan hyvin paljon Karjala-seuran työtä jäsenistönsä hyväksi. Jos emme tunne menneisyyttämme ja syntymäseutuamme, emme osaa myöskään käsitellä ja ymmärtää nykyhetkeämme.

· Vaihde 020 632 2870 · Päivystys Äänekoski 0400 640 904 · Päivystys Suolahti 0400 175 140 WWW.AANEKOSKENKIINTEISTONHOITO.FI

14

Toivotan Karjala-seuralle onnea 70-vuotisjuhlien merkeissä.

Hannu Javanainen Kaupunginjohtaja 8 8 · 20 14

| Ä ks

Äänekosken Karjalaseura ry - 70 vuotta

AUTOKORJAAMO Raimo Hakkarainen Teollisuuskatu 27, 44150 Äänekoski puh.

040 505 2598

Ote Äänekosken Karjalaseuran ensimmäisestä pöytäkirjasta

Karjalaseuran historiaa Toisen maailmansodan jälkeen, silloiseen Äänekosken kauppalaan sijoitettiin kaikkiaan 682 siirtolaista, joista suurin osa oli kotoisin Sortavalan alueelta. Äänekoskelle muuttaneiden siirtokarjalaisten yhdistystoiminta näki päivänvalon loppuvuodesta 1944. Yhdistyksen tarkoituksena oli olla kotiseudultaan siirtyneiden karjalaisten keskeisenä yhdyssiteenä ja toimia heidän asemansa turvaamiseksi. Yhdistys liittyi jo perustamisvaiheessa Karjalan Liitto ry:hyn.

Sotien jälkeen ajateltiin, että ympäri Suomen hajaantuneet siirtokarjalaiset tulisivat sulautumaan muuhun väestöön 2000-luvun alkuun mennessä.

Karjalaisuus ei ole kuitenkaan maastamme hävinnyt. Esimerkiksi Karjalan Liittoon järjestäytyneet perinne- ja kyläyhdistykset ovat pitäneet yllä ja tallentaneet luovutetun Karjalan perintöä tuleville polville. Vaikka kotiseutu jäikin rajan taakse, on Karjalan henkinen,

kulttuurinen ja materiaalinen perintö säilynyt Suomen Karjalassa ja kulkeutunut siirtoväen mukana ympäri Suomen.

Myös karjalaiset perinneruuat ovat päätyneet teollisina valmisteina koko Suomen ruokapöytiin.

Karjala-seuran historiaan on mahtunut monenlaista tapahtumaa, kerhoa ja yhteistyötä. Alkuvuosina seura järjesti jäsenilleen omia kisoja taiteen alalla, lajeinaan mm. runonlausunta ja laulu. Olipa kerholla myös sauna-asioihin vihkiytynyt saunatoimikuntakin. Koska useimmat toimintamuodot olivat riippuvaisia vetäjiensä aktiivisuudesta, niitä on tullut ja mennyt tiuhaan tahtiin.

70-vuotisen historian aikana seurassa on ollut näytelmäkerho, nuorisokerho, opintokerho, käsityökerho ja monta muuta Karjalan perinteitä vaalivaa kerhoa.

Myös vierailut eri paikkakunnilla ja Karjalan Liiton kesäjuhlilla ovat olleet iso osa seuran toimintaa jo vuosi-

kymmenten ajan. Kymmenen vuoden välein järjestetyt syntymäpäiväjuhlat ovat olleet monesti seuran vuoden kohokohtia. Syntymäpäiviin on kuulunut musiikkiesityksiä ja runonlausuntaa, ansiomerkkien jakoa ja juhlajumalanpalvelukset Äänekosken kirkossa ja tsasounassa.

2000-luvulla Karjala-seuran jäsenmäärä on jatkanut tasaista kasvuaan ja seuran toiminnan pyörittämiseen on riittänyt aktiivista ja toimeliasta porukkaa.

Tällä hetkellä Äänekosken Karjalaseura onkin toiminnan aktiivisuudellaan mitattuna yksi Keski-Suomen piirin aktiivisimmista seuroista.

Milka Krogerus

Kaikkea rakentamiseen ja hyvä palvelu samaan hintaan!

Aatulantie 36, Teollisuuskylä, Suolahti www.raminlvijarauta.fi/ www.aane-energia.fi

äKs

| 88

· 2 0 14

15

Äänekosken Karjalaseura ry - 70 vuotta

Pulikka vai paalikka?

Mikä on puusta sorvattu keskeltä paksu, ja päihin kapeneva, tylppäpäinen, noin 40 cm pitkä puinen rukiisen taikinan kaulitsemiseen tarkoitettu väline? Vinkki: se ei ole kaulin.

Vastaus: Pulikka!

Eikä ole, se on paalikka, kuuluu pöydän toiselta puolelta. Taikinakaulimen kutsumanimi vaihtelee, mistä päin Karjalaa ollaan. Olkoon pulikka tai paalikka, väline pysyy kädessä hyvin Äänekosken karjalaseuran piirakkatalkoissa. Piirakan mallista näkee mistä päin karjalaa piirakan pyöräyttäjä tulee. Toiset sulkee piirakan päät ja toiset jättää ne auki. Toisen malli on pyöreä kun toisen taas puikula.

Aito karjalainen lukee piirakkaa kuin avointa kirjaa.

Pulikan (tai paalikan) kolketta säestää karjalainen kalkatus. Talkooväki osaa puhua ja pulikoida yhtä aikaa ja piirakoita valmistuu kovaa kyytiä. Riisipuuro on keitetty jo aamul-

la varhain, ja pulikkaan tai paalikkaan tarttuu kymmenkunta taitajaa. Jokaisella on oma tyylinsä heiluttaa työvälinettä, mutta lopputulos on tämä: upeita, tasalaatuisia karjalanpiirakoita tulee kuin tehtaan hihnalta. Ja uunista huumaava tuoksu.

– Teemme piirakoita aina tarpeen tullessa. Milloin seurakunnalle, milloin kaupungin tilaisuuksiin. Myös yksityiset tilaavat meiltä piirakoita juhliinsa, Kaija Pulli kertoo.

Jotta piirakat paistuvat tasaisesti tarvitaan paistaja, joka tuntee kotitalousneuvonnan uunit kuin omat taskunsa.

– Jokainen uuni on erilainen. Tuossa paistuu piirakat 12 minuutissa ja tässä 14, kertoo Pekka Lahti ja pitää tarkkaa kirjaa moneltako kuhunkin uuniin piirakat on tuikannut pais-

tumaan.

Kun piirakat saadaan uunista ulos, ne kastetaan - mihinkäpä muuhun kuin aitoon voihin.

– Voita aleta lantraamaan. Äänekosken Karjalaseuran talous on piirakoiden varassa. Suurin osa mitä yhdistyksessä tehdään tai touhutaan, rahoitetaan piirakoista saaduilla tuloilla. Myös pian julkaistava arvokas historiikki on piirakoilla tehty. Äänkoskella on pari omaa piirakkamestaria. Raili Knuutila on Keski-Suomen piirakka-

Onnittelemme Äänekosken Karjalaseuraa!

Rahastajantie 1 B · Äänekoski puh. (014) 522 335 · 040 545 9335 · maalaamo.tenhunen@kolumbus.fi

Tärttämäentie 322 44100 Äänekoski puh. 040 511 9131 www.kokonpuutarha.fi

KESÄAIKAAN: MA-PE 9-17 LA SULJETTU

30 Vuotta Turvallisuutta

www.kslukko.fi

Kauppakatu 23, Äänekoski Puh. 050 568 0480

Tarvikekeskus Torikatu 44100 ÄÄNEKOSKI 014 - 523 125 8-19, la-su 3, 8-17 ma-pe 8-19, la 9-16, su 12-16.

mestari kun taas Vuokko Ruuskan lakkarissa on Suomen mestaruus. Karjalainen vaatimaton luonne ei kuitenkaan näitä meriittejä halua nostaa tapetille. Antaa pulikan (tai paalikan) puhua puolestaan: kauniita piirakoita syntyy vauhdilla!

Marjo Steffansson

Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski Puh. (014) 522 076

Kahviopalvelut ark 8.30 - 14.30 Tervetuloa!

Lounas arkisin

Neste Oil Äänekoski

Kotakennääntie 55, p. 014-522073 Avoinna ark. 6-21, la 8-20, su 9-19

VAHINKOPALVELU

Kauppakatu 12 A 12, 44100 Äänekoski

Puh. 040 589 0158 www.tilipalvelumarja-leena.fi

16

8 8 · 20 14

| Ä ks

Ra min kortit

Käpykolokortti on runsaudensarvi Harvoin yhdelle postikortille yhdistyy niin paljon historiaa kuin Konginkankaan Käpykolosta kertovalle.

Kaikki varmaan tietävät, että professori, elokuva-ohjaaja Mikko Niskanen (1929-1990) Käpykolon loi, ministeri Urpo ja Ana Leppänen siinä kesiä viettivät ja että siellä oli lukuisia kuuluisia vierailijoita. Valokuva, josta kortti on tehty, on kuuluisan äänekoskelaisvalokuvaaja Olavi Porrin kuvaama ilmeisesti 1978, jolloin Käpy-Säätiö perustettiin viemään vuonna 1975 valmistunutta Käpylinnaa eteenpäin elokuvakeskukseksi. Säätiö kustansi myös tämän kortin. Käpykolosta käsin ovat valmistuneet tunnetut elokuvat: Laulu tulipunaisesta kukasta, Kahdeksan surmanluotia, Omat koirat purivat, Pulakapina, Syksyllä kaikki on toisin ja Ajolähtö. Elokuvanteon alamäestä tuskastunut Niskanen lopulta luopui elokuvakeskusunelmastaan ja vuokrasi Käpykolon 1981”Ihmisyyden tunnustajat” – nimiselle teosofiselle yhteisölle (vrt. Ramin Kortit 58 ja 11) 10 000 markan kuukausivuokralla. Kun yhteisö tuli paikalle, oli Käpykolossa juuri sinikielisten koirien näyttely menossa. Yhteisöllä oli paljon siivottavaa, jotta se saattoi asettua taloksi.

Sittemmin Käpykolo oli myös maatilamatkailukohde. Käpykolon monista vaiheista rakennuksineen ja ihmisineen syntyisi kiintoisa historiajulkaisu varmaan melko vaivattomasti ? Alunperin Kytänsalon kivikkoisen rannan 4000m² tontille

piti tulla Niskasen erakkomökki. Kuten korttien tarinasta aavistaa, siitä tuli vallan muuta. Turismia ylläpitivät mm. matkailijoita laituriin kuljettanut Suvi-laiva. Viime vuosina Käpykolo on jopa ollut merkitty metsähallituksen rantautumispaikaksi.

Nykyinen omistaja hakee parastaikaa Käpykoloon uutta rantakaavaa. Loppukaneetiksi Niskasen haaveelle voinemme sanoa: ”Suomen Hollywood on kuollut”.

Olisikohan Olavi Porrin 1978 kuvaama Käpykolo kuvattu veneestä? Varhaisin kulkenut kortti on leimattu Liimattalassa 1981. Laiturissa niin Veera kuin Suvi-laivakin.

Käpykolokortin takana on mielenkiintoinen ”Käpykolo-Mikko Niskanen” - ja ilmeisesti sama japaniksi – leimaus. Kuka tietäisi tästä enemmän ?

net

| 88

· 2 0 14

Maatilamatkailumielessä painettiin 1994 tämä kortti, jossa tarkkaavainen huomaa ”Käpykolo”-nimisen laivan. Alun perin se kuljetti Käpykoloon väkeä ”Veera”-nimisenä, kun kiistelty silta pengerryksineen ei vielä ollut valmistunut.

Tämän postikorttikuvan takana on RINO-kuva Oy. Samaa kuvaa käytettiin alunperin kunnan ilmeisesti 1980-luvun vaihteessa painattamassa ”Konginkangas”-3kuvakortissa, jossa muut kuvat ovat Pohjoishiekan juhannuskokosta ja mökkirannan lapsista.

Katso lisää Ramin kortteja Äksän netistä. www.aksa.fi

Nyt helmikuussa kuollut Tea Ista oli naispääosassa äänekoskelaispankinjohtajan tragediasta alkunsa saaneessa ”Syksyllä kaikki on toisin” - elokuvassa 1978. Kuvan juhannuskohtaus-postikortti on kuvattu Konginkankaan Haikanniemessä.

äKs

Timo Enäkoski

Käpykolo oli alkuaikoina varsinainen turistikeskus – Niskasen omienkin sanojen mukaan – yhtenä juhannuksena saapui Käpykoloon myös James Conrad, paremmin tunnettu tvsarjasta ”Cannon”.

Porrin kuva siirtyi pian nelikuvaiselle ”Terveisiä Käpykolosta” – kortille, jonka muissa kuvissa on filmiväkeä syömässä (etualalla Jukka Sipilä), savusauna ja isäntä itse. Tämän kortin on painanut firma, jonka logo on painettu postikortin taakse: ”Frenckell 1642”. Tuo espoolainen painolaitos oli Suomen vanhin yritys, kunnes konkurssi vei sen 2008. Se aloitti toimintansa Turussa v. 1642 ja painoi mm. Suomen Pankin ensimmäiset setelit 1814, sekä postimerkkejä ja ehiöitä.

Mikko Niskanen lupsakkana kansanmiehenä postikortissa, joka on kuvattu ”Nuoruuteni Savotat” -filmiä mainostamaan 1988 (National-filmi oy).

17

Jahti&Vahti BARF-raakaruoat

100%

KOTIMAISTA LIHAA

–15%

VAHINKOPALVELU

Avoinna: SU-KE suljettu TO-PE 10-17, LA 10-15 POLKUPYÖRÄN KULJETUSTELINE

MÖNKIJÄN TAVARASÄILIÖ ·kylmälaukku

10€

5€

12€

LINORMAA A! HINNAST

TUOLI

Retro-osasto

-20%

100€

KYLMÄKAAPPI LUKOLLA

Kaikki BARF-tuotteet täysin laatikoin ostettuna –15% normaalihinnoista.

Laatikossa 18 x 500g.

Tarjous voimassa 31.8.2014 asti.

MUS50629, MUS50630 MUS50631, MUS50632 MUS50633

Agrimarket Äänekoski Sammonkatu 4, ÄÄNEKOSKI Avoinna ma-pe 8 –17 ja la 9 –13

200€

ROTTINKINEN KORISARJA · 5 osaa

60€

LASIPÖYTÄ, 6 TUOLIA JA VARJO

PIENI

ARKKUPÖYTÄ

Armeijatuotteet

-20%

PIHA-/TERASSIKALUSTO ISO

350€ 580€ JÄÄKAAPPIPAKASTIMIA, JÄÄKAAPPEJA, PAKASTIMIA, HELLOJA, MIKROJA...

200€ PARISTOKÄYTTÖINEN gRILLIHARJA

2€

Rautatienkatu 50, Äänekoski (ent. Tarvikekeskus) puh. 040 357 5119, parturi puh. 044 346 8303 TERVETULOA TEKEMÄÄN EDULLISIA LÖYTÖJÄ! JOKA VIIKKO JOTAIN UUTTA JA IHMEELLISTÄ!

Sinun polkuusi sopivat opinnot

Ai

ku

isk

ou

lutu

s

POKE Aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden osaamisen täydentämiseen olitpa työelämässä, työtä vailla tai harkitsemassa ammatinvaihtoa.

Opiskele joustavasti oman elämäsi ehdoilla, myös oppisopimuksella. Valitse polkusi tutkintoon syksyllä alkavasta koulutustarjonnasta.

Lisätietoa, hakeutuminen >>> www.poke.fi/aikuiskoulutus tai aikuiskoulutus@poke.fi, (014) 5192 400 tai oppisopimus@poke.fi, (014) 5192 214

Liiketalous ja yrittäjyys Liiketalouden perustutkinto, merkonomi alk. 20.8.2014 (Äänekoski) Markkinointiviestinnän ammattitutkinto, visuaalinen markkinoija alk. 17.9.2014 (Äänekoski) Yrittäjän ammattitutkinto alk. 26.9.2014 (Äänekoski) Myynnin ammattitutkinto alk. 21.8.2014 (Äänekoski) alk. 15.9.2014 (Viitasaari) Taloushallinnon ammattitutkinto, kirjanpitäjä, palkanlaskija, talousassistentti alk. 19.9.2014 (Äänekoski) Taloushallinnon perusteet alk. 2.9.2014 (Jyväskylä) alk. 16.9.2014 (Viitasaari) alk. 23.9.2014 (Äänekoski) Yrittäjyysvalmennus alk. 19.9.2014 (Laukaa)

Tunne yrityksesi talous - valmennus alk. 18.9.2014 (Karstula) alk. 7.10.2014 (Äänekoski)

Tekniikka ja liikenne

Sosiaali- ja terveysala Kehitysvamma-alan ammattitutkinto alk. 10.9.2014 (Äänekoski)

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähkö-/automaatioasentaja alk. 18.8.2014 (Äänekoski)

Päihdetyön ammattitutkinto, osia alk. 19.8.2014 (Äänekoski)

Kone- ja metallialan perustutkinto, osia koneistaja/ levyseppähitsaaja alk. 1.9.2014 (Äänekoski)

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja alk. 25.8.2014 (Saarijärvi)

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja alk. 3.9.2014 (Äänekoski/Saarijärvi)

Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia/eläintenhoitaja alk. 25.8.2014 (Saarijärvi)/ 1.9.2014 (Saarijärvi)

Talotekniikan perustutkinto, kylmäasentaja alk. 25.8.2014 (Äänekoski)

Metsäalan perustutkinto, metsäenergiantuottaja alk. 25.8.2014 (Saarijärvi)

Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto alk. 12.11.2014 (Äänekoski/Saarijärvi) Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, osa lämmityslaitealan sähkötyöt alk. 26.8.2014 (Äänekoski)

Luonnonvara-ala

Ravitsemis- ja puhdistuspalvelut Laitoshuoltajan ammattitutkinto alk. 29.9.2014 (Laukaa) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki alk. 8.9.2014 (Äänekoski) Suurtalouskokin ammattitutkinto alk. 11.9.2014 (Äänekoski)

Bioenergia-alan ammattitutkinto alk. 22.9.2014 (Saarijärvi)

www.poke.fi/aikuiskoulutus

Mo nikultt uu risia t uulahduksia

Vas taukset

RAKKAUS TOI minut Suomeen vuonna 1989, voin jo sanoa että Suomi on toinen kotimaani.

Yhtäläisyyttäkin olen löytänyt kansojemme välillä, se on surumielisyys.

Poikkeamme toisistamme siinä, että portugalilaiset ovat temperamenttisempia ja näyttävät tunteensa avoimemmin.

Ensimmäiset kymmenen vuotta Suomessa olivat haasteellista aikaa. Oli lama eikä töitä ollut. Syrjäytymisen väistin, koska löysin tekemistä jalkapalloilun sekä yleisurheilun parista.

Oma tyttäreni harrasti yleisurheilua ja kuljin hänen mukanaan. On tärkeää, että lapsilla on harrastus ja että vanhemmat ovat kiinnostuneita siitä, miten heidän lapsensa viettävät vapaa-aikaa.

Opiskelin suomea kirjojen avulla, mutSuolahtelainen Ilidio Flores on Suomen ensimmäinen portu- ta paras tapa oppia suomea oli puhua ihgalilainen kaupunginvaltuutettu. Miten mies päätyi valtuus- misten kanssa. Siitä suomen kieleni kehittyi pikkuhiljaa, ja nyt puhun sitä sujuvasti.

1. Rasti E4 2. Frisbeetä eli liitokiekkoa 3. Äänekosken Naiskuoron 4. Äänekoski–Kreikka-yhdistys 5. Keski-Suomen Kuntoseura Homenokkien 6. Äänekosken VPK (nuoriso-osasto) 7. Rautionmäen Kyläyhdistys

Rakkaus toi Suomeen

8. Häränvirran Talviuimarit 9. Koiviston Eränkävijöiden (Alces alces on hirvi)

tosaliin? Kaikki sai alkunsa rakkaudesta.

Olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni sekä nuoruuteni Portugalissa. Kotikaupunkini Amarante on maalauksellisen kaunis lukuisine kirkkoineen, siellä vaikuttaa vahva kulttuurinen perintö.

Lapsuuteni perheeseen kuului yhdeksän henkilöä. Nykyisin sisarukseni asuvat ympäri Eurooppaa, muun muassa Sveitsissä sekä Saksassa.

Itse käyn synnyinmaassani kerran vuodessa tapaamassa ystäviä ja sukulaisia. Perinteet suvun ja perheen kesken ovat arvossaan.

Juhlapyhinä kuten jouluna, pääsiäisenä sekä juhannuksena kokoonnutaan yhteen. Juhannus on kristillinen juhla, jolloin muistellaan Johannes Kastajan

elämää.

Portugalilaisista 90 prosenttia on katolisia ja kirkon perinne näkyy vahvana katukuvassa kristittyjen juhlien aikana.

LÄHIMMISTÄ PERHEENJÄSENISTÄ huolehtiminen, esimerkiksi omien vanhempien ja lasten hoitaminen on ollut naisen tehtävänä.

Muutosta on kuitenkin hiljalleen tapahtunut, ja yhä useammat naiset työskentelevät myös kodin ulkopuolella. Tämä on tuonut muutosta vanhusten kotihoitoon, vaikka edelleen heitä hoidetaan mahdollisimman pitkään omassa kodissa.

24

90

10. AC Perfect Satisfaction

PÄÄSIN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEEN ja valmistuin vuonna 1995.

On mielenkiintoista kuunnella vanhusten elämäntarinoita, niistä oppii paljon. Lapset puolestaan ovat aitoja ja iloisia, heidän kanssaan on mukava touhuta yhdessä.

Olen sitä mieltä, että sanonta ”Yhden ihmisen tekeminen onnelliseksi saa itsensä onnelliseksi ” pitää paikkansa.

Nyt olen työelämässä ja toimin koulunkäynninohjaajana. Vapaa-aikani kuluu edelleen vahvasti junnuvalmentajana jalkapallon parissa, toimin myös Äänekosken kaupungin valtuutettuna.

Paula Forsgren

Tekevän kesäTarjoukseT SAIMME ERÄN TUULETTIMIA!

14

90

Kesän maut talteen! Meiltä myös pakastusrasiat, -pullot, lasipurkit ym... Katuharja+varsi

Marjukka marjanpoimuri · metallipiikit

4

· 3 nopeutta

ALK.

Erä!

2€

39€

95

ALK. · halk. 30 cm

tai juuriharja+varsi

Marjukka mehustin · 8L

(49,95)

ATOM VETORENgAS VENEEN pERÄÄN . halk. 134cm mukana köysi ja pumppu

HYVÄ VALIKOIMA KOULUTARVIKKEITA!

59

95

MÖKILLE, VENEESEEN, KOTIIN!

Kesäpeite · 140x200cm

KAIKKI LOPUT GRILLIT

-30%

Tarvikekeskus

Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI 014 - 523 125, ma-pe 8-19, la 9-16, su 12-16.

Tarjoukset voimassa viikon, tai niin kauan kun eriä riittää. äKs

| 88

· 2 0 14

-20%

Kalastusosastolta vaaput,kelat, virvelit ja onkivavat

9

95

Tyyny

4

95

2 KPL!

VOITA VALMET 565 VM.66 SYKSYN SADONKORJUUSEEN!

Nimi: Osoite: Puh:

19

ÄKS 6.8.

· ILMALÄMPÖPUMPUT · ASENNUKSET · HUOLLOT

markku.pylvainen@termake.fi 040 745 2167 WWW.TERMAKE.FI

Yrittäjänkatu 4, Äänekoski · P. 050 415 6633

DOMUS

IKKUNAT JA OVET ASENNETTUINA SANEERAUSKOHTEISIIN!

domus.fi

DOMUS CENTER JYVÄSKYLÄ Matti Leinonen puh. 0207 100 371 matti.leinonen@domus.fi

Lankanumerosta 8,21 snt/puh. + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 16,90 snt/min.

Mikael Palola: ”Terveyskeskuksen rakentaminen oli äänekoskelaisilta rohkea ja viisas liike” Uusi keskisuomalainen kansanedustaja Mikael Palola pysähtyi ÄKSään kahville. Mitä miettii Virkkusen tilalle eduskuntaan noussut sote-konkari: Äänekoski teki viisaan ratkaisun rakentaessaan uuden terveyskeskuksen Henna Virkkusen vaalimenestys eurovaaleissa toi Kokoomuksen Mikael Palolalle, 38, kansanedustajapaikan. Palola toimi perusturvaliikelaitos Saarikan johtajana sekä johti Saarijärven seudun Sote-kuntayhtymää. Kuusamossa syntyneelle Palolalla Keski-Suomi on tuttu paikka ja nyttemmin kotiseuduksi muotoutunut. Hän toimi Korpilahden kunnanjohtajana ennen Saarikkaan menoa. Palola painottaa, että Keski-Suomi tulee säilyttää omana maakuntanaan.

Jyväskyläläisen Mikael Palolan työ alkoi lupsakkaasti.

– Ennätin olla töissä yhden päivän, kun alkoikin jo kesäloma. Ensimmäinen kausi jää lyhyeksi, sillä seuraavat eduskuntavaalit pidetään jo ensi keväänä. Lähden vaaleihin mukaan intoa puhkuen.

Palolan kesäloma on mennyt vauhdikkaasti kansan parissa kulkien. Jos edustaa kansaa, on kansa tunnettava.

– Sain kutsun rotinoihin Laukaaseen. Olin hyvin otettu kutsusta, ja sain kuulla lapsiperheen terveisiä arjen haasteista.

Tärkeitä asioita, eduskuntatyötä ajatellen. Olen tarkasti kuulolla, kun pääsen jututtamaan eri alojen ihmisiä. Työpöydän äärestä käsin ei voi tietää mitä esimerkiksi metsäkoneurakoitsijan arki pitää sisällään. Siitä on hyvä kuulla häneltä itseltään.

Paljon puhuttu Sote-uudistus on Palolan lempiaihe. Hän oli asioissa mukana syvällä Saarikan johdossa.

– Minulla on tavallista enemmän kiinnostusta aiheeseen.

Sote-kuntayhtymän johtajana seurasin paalupaikalta alaan liittyviä säädöksiä. Olen sitä mieltä, että julkisen puolen tulee jatkossakin vastata sote-palveluiden järjestämisestä. Palveluiden saatavuudesta huolehtiminen ja kansanterveyden edistäminen kuuluvat keskeisesti järjestämisvastuun piiriin.

Kansalaisten ja sote-alueiden tulisi voida valita tilanteeseensa parhaiten sopiva toimija. Se voi olla julkinen tai vaikkapa yksityinen.

Palola näkee, että Äänekoskella on hyvä asema pohjoisen Keski-Suomen palveluiden tuottajana.

– Äänekoskella tehtiin rohkea liike, kun rakennettiin upea terveyskeskus. Päätös rakentamisesta oli rohkea ja viisas. Äänekoski varmisti asemiaan tällä ratkaisulla.

Palola lähtee mukaan ensi vuoden vaaleihin. Hän kehuu Keski-Suomen kansanedustajia.

Meillä on hyvä joukkue Arkadianmäellä. On mukava kääriä hihat ja päästä mukaan tähän joukkoon, Palola tuumaa.

Marjo Steffansson

Pistorasioista teollisuuteen!

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

Haapakorventie 8 , 44200 Suolahti

Täyden palvelun sähköurakoitsija!

· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset

Kauttamme saat niin kesämökin pistorasia-asennukset, tietoliikennekaapeloinnin kuin teollisuushallin sähköistyksenkin. Ja tietysti kaiken niiden väliltä!

Tarvitsetko tarjouksen urakasta?

Soita 010 219 0270

30 WWW.LVIMOPET.FI

· Öljykattilahuollot ja korjaukset, myös kiinteistöautomatiikka · Kaikki LVI-työt ja huollot · Ilma- ja maalämpöpumput · Käyttövesien ja lämpöjohtojen pintaputkituksia

· LVI-asennukset ja tarvikkeet · Mittaus- ja säätötyöt · Öljypoltinasennukset ja -huollot · Wehoputs-huollot ja tarvikkeet

LAAKERIPISTE Laakerit, stefat, lukkorenkaat

TEOLLISUUSKATU 48, 44150 ÄÄNEKOSKI · 0207 343 190 marktopoy@gmail.com JARKKO 040 630 0323 · TEEMU 040 630 0251 T.Hakkarainen Äänekoski

• Uudisrakentaminen • Perustukset • Saneeraukset • Pesuhuone- ja saunaremontit • Hirsirakentaminen

Rakennuspalvelu J.Kautto Oy

SÄHKÖTYÖ KYRÖLÄINEN OY Jos se on tehty asennettavaksi, me asennamme sen.

SÄHKÖTYÖT

Teemme sähköasennukset ja -saneeraukset kilpailukykyiseen hintaan ja hyvällä laadulla.

puh. 050 587 2254

www.rakennuspalvelujkautto.fi

Puh. 050 413 0024 antti@kyrolainen.fi

Liimattalantie 1407 Liimattala

ÄÄNEKOSKEN TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA ELOKUUSTA 2014 ALKAEN LÄÄKÄREIDEN, HOITAJIEN JA FYSIOTERAPEUTTIEN VASTAANOTOT Keskitetty ajanvaraus Äänekosken terveysasemalla ma-to klo 8-15.30 ja pe klo 8-14, puh. 020 6322821.

Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan vastaanottojen puhelinnumerot ovat poistuneet käytöstä.

Sähköisten reseptien uusiminen puhelimitse ma-to klo 13.30-15.30, puh. 0400 115653.

Uudessa toimintamallissa pitkäaikaissairaille tai muusta syystä jatkuvaa seurantaa tarvitseville potilaille tarjotaan omahoitajan ja –lääkärin palveluja; vastaanottokäynnit toteutetaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Suuri osa terveysaseman potilaista on satunnaisia kävijöitä ja heille vastaanottoaika annetaan hoidontarpeen arvioinnin perusteella sille hoitajalle, fysioterapeutille tai lääkärille, jolle nopeimmin pääsee.

Depressio-, diabetes- ja muistihoitaja toimivat vastaanottopalveluiden yhteydessä.

Apuvälinepalveluajat on ma klo 9.30-11.30, ti-ke klo 13.30-15.30 ja pe klo 9.30-11.30, puh. 020 6322570.

Hoitotarvikejakelun (myös diabetesvälineet) palveluajat on ma klo 10-11, ke klo 14.30-15.30 ja to klo 10-11.

Lehtorinteelle uusia tontteja Jos olet aina haaveillut omasta rantatontista, kannattaa nyt olla tarkkana.

Lehtorinteen asuinalue laajenee kahdeksalla omarantaisella tontilla. Ensimmäisessä vaiheessa luovutetaan kahdeksan tonttia, ja neljä tonttia luovutetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Yhdellä 11. elokuuta myyntiin tulevalla tontilla on Suojarinteen vanha rantasauna.

Kaakkoon avautuvalla asuinalueelta on uljas näkymä Kirppuvuorelle, juuri sille samalle, jossa Akseli Gallen-Kallela hiihteli ja piirteli. Luonto käden ulottuvilla ja puhdasvetinen Suojärvi aivan rannassa. Kiven heiton päässä on Suolahden keskusta palveluineen ja kouluineen.

Lämmitysvaihtoehtoja miettivälle tiedoksi, että huomioida kannattaa se, että Lehtorinteen alueella on kaukolämpö.

Tonteista lisää: www.aanekoski.fi Havainnekuva: Äänekosken kaupunki

Kunnan myöntämien ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksien lisähakuaika alkaa maanantaina 11.8.2014 ja päättyy maanantaina 13.10.2014 klo 16.00. Hakemukset tulee toimittaa teknisen toimen hallintoon osoitteeseen Hallintokatu 4, PL 24, 44101 Äänekoski.

Toivomme kuitenkin, että hakemukset toimitetaan mahdollisimman pian sikäli kuin se on mahdollista.

Kunta myöntää lisäavustusta ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin: - sosiaalisin perustein vanhusväestön (65 v tai vanhempien) ja vammaisten asuntojen korjaukseen (tulorajat ja varallisuusarvostelu) Pysyvien yhteenlaskettujen bruttokuukausitulojen enimmäismäärät: (vanhusväestön ja vammaisten korjausavustukset)

Tulot €/kk

1

2

3

4

1530

2555

3410

4345

Tulorajoja korotetaan 875 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

Rintamaveteraaniperheisiin sovelletaan korkeampia tulorajoja: Henkilöluku Tulot €/kk

1

2

3

4

1990

3320

4435

5650

Tulorajoja korotetaan 875 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

Korjaustöitä ei saa pääsääntöisesti aloittaa ennen avustuksen myöntämistä, jos kaupunki ei ole myöntänyt aloituslupaa. Aloitusluvan antaa tekninen isännöitsijä Erika Tarvainen, puh. 040 762 3811.

Lisätietoja antavat tekninen isännöitsijä Erika Tarvainen puh. 040 762 3811 ja toimistosihteeri Raija Taipale puh. 0400 115 239. Lisäksi tarkempia tietoja saa myös ARAn (www.ara.fi) ja Äänekosken kaupungin (www.aanekoski.fi) internet-sivuilta.

Hakulomakkeita saa Äänekosken kaupungin teknisen toimialan hallinnosta Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4, 3. kerros. Hakulomakkeita voi myös tulostaa ARA:n internet-sivuilta www.ara.fi. Äänekoski 23.7.2014 äKs

| 88

· 2 0 14

LABORATORIO Näytteenotto Äänekosken terveysasemalla ma-pe klo 7.15-10.00. Suolahden entisellä terveysasesoittamalla näytteenottokeskukseen arkisin klo 11-15, puh. 269 3664. Sumiaisten ja Konginkankaan entisillä terveysasemilla näytteenotto vuoroviikoin joka toinen tiistai klo 8-10 alkaen 5.8. Konginjä (EKG) otetaan vain Äänekosken näytteenottopisteessä. Suolahden, Sumiaisten ja Konginkankaan näytteenottopisteet on tarkoitettu pääsääntöisesti toistuvaa laboratorioseurantaa tarvitseville (esim. Marevan-hoito).

RÖNTGEN (=KUVANTAMINEN) Röntgen palvelee arkipäivisin ma-to klo 7.30-15.00 ja pe klo 7.30-13.15 Äänekosken terveysasemalla.

Tutkimuksiin pääsy edellyttää lääkärin lähetettä ja ajanvarausta joko puhelimitse (020 6322821) terveysaseman palvelupisteessä.

MIELENTERVEYS- ja PÄIHDEPALVELUT Vastaanotot ovat siirtyneet Äänekosken uudelle terveysasemalle. Soittoaika ma-pe klo 9-11, puh.

020 6322662. Päihdetyöntekijöiden päivystysvastaanotto ma-pe klo 9-11 ilman ajanvarausta. Psykiatrinen kuntoutumiskeskus jatkaa toimintaansa entisissä tiloissa Kalevankatu 7B:ssä ja työtoiminta Dynamon toiminta jatkuu Kalevankatu 7C:ssä.

VUODEN 2014 KORJAUSAVUSTUKSIEN LISÄHAKU

Henkilöluku

ENSIAPU Vastaanotot vain kiireellistä hoitoa tarvitseville Äänekosken terveysasemalla (Terveyskatu 8) joka päivä klo 8-20 ilman ajanvarausta, puh. 020 632 2470. Yöpäivystys klo 20-8 terveyskeskusten yhteispäivystyksessä Keskussairaalan tiloissa, puh. 0100 84884.

Tekninen lautakunta

SUUN TERVEYDENHUOLTO Vastaanotot toimivat Äänekosken terveysasemalla. Ajanvaraus kiireettömään hammashoitoon ma-to klo 8-16 ja pe klo 8-14 puh. 020 632 2595. Kiireettömään hoitoon hakeutuvien toivotaan soittavan klo 10 jälkeen, jotta kiireellistä apua tarvitsevat saisivat yhteyden heti aamulla.

Arkisin kiireellistä ensiapua annetaan keskitetysti Äänekosken terveysasemalla. Ajanvarausta toivotaan klo 8-11 välillä. Päivystysajanvarauksessa suositellaan suoraa puhelinyhteyttä ajanvaraukseen, ei takaisinsoittojärjestelmän käyttöä. Arkipäiväpäivystysaika varataan puh. 020 632 2595. Viikonloppuja arkipyhäpäivystys järjestetään yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen kanssa. Päivystyspiste voi sijaita Äänekoskella, Saarijärvellä, Konnevedellä tai Viitasaarella. Ajanvaraus viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys-päivinä klo 9.00-10.00 puhelinnumerosta 0400 292 930.

Koululaisten perushammashoito järjestetään erikseen sovittuina aikoina Konginkankaan, Sumiaisten ja Suolahden entisillä terveysasemilla sekä Äänekosken Keskuskoululla. Ohjeita hammashoitoon KOULUTERVEYDENHUOLTO Palvelut tarjotaan entiseen tapaan. Päivitetyt yhteystiedot ilmoitetaan koulutiedotteessa.

LASTENNEUVOLA ja -TERAPIAPALVELUT Lastenneuvolan palvelut on keskitetty Äänekosken terveysasemalle aluepohjaisesti toimien (aiemmat asiakkuudet pyritään säilyttämään). Soittoaika ma-pe klo 8-9. Lasten puhe- ja toimintaterapia toimii lastenneuvoloiden yhteydessä. Yhteystiedot löytyvät terveyspalveluiden nettisivuilta: OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Palvelut on keskitetty Äänekosken terveysasemalle lukuun ottamatta Keski-Suomen opistoa, jonka opiskelijoille tarjotaan palvelut Telakkakadun koululla. Sairasvastaanotto ilman ajanvarausta ma-pe klo 8-10. Päivitetyt yhteystiedot ilmoitetaan oppilaitosten toimesta. ÄITIYS- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAT Palvelut on keskitetty Äänekosken terveysasemalle. Äitiysneuvoloiden asiakkaille tarjotaan edelleen synnytyksen jälkeinen ensimmäinen käynti kotikäyntinä riippumatta siitä, millä Äänekosken alueella perhe asuu. Soittoaika ma-pe klo 10-11, puh. 020 632 2548, 020 6322549 ja 020 6322705.

TERVEYSKESKUSSAIRAALA Sairaalassa keskitytään sairauksien akuutti- ja kuntoutusvaiheen hoitoon. Vierailuaika potilaiden luona ma-su klo 12-19. Puh. 020 632 2615.

KOTIHOITO Palvelut (sisältäen kotisairaanhoidon) säilyvät taajamittain ennallaan.

TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuolto jatkaa toimintaansa nykyisissä ns. vanhan sairaalan (vaaleanpunainen rapattu vanha rakennus Piilolan palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä) tiloissa. Aukioloaika ma-to klo 8-16 ja pe klo 8-14, puh. 020 6322583. Sairasvastaanotto terveydenhoitajalle ilman ajanvarausta ma-pe klo 8-9.

29.7.2014 Äänekosken terveyskeskus

21

ÄKSY MIE S

Vallaton Presidentti

P

residentin valtaoikeuksia mitataan Suomessa VR-indeksillä.

Kekkosen aikaan presidentillä oli VR-indeksin mukaan niin paljon valtaa, että hän sai junatkin liikkeelle pelkästään jyrähtämällä. Sittemmin presidentit on riisuttu vallasta. Nykyään junat kulkevat missä kulkevat (kiitos ideasta, Pentti Saarikoski), pysähtyvät missä pysähtyvät, mutta yhä harvemmin asemilla. Niinistön aikana presidentin valta lähentelee VR-indeksillä mitattuna nollaa. Syy ei ole presidentissä, vaan järjestelmässä.

Valta on siirtynyt kiskoille.

Jos et usko, astu junaan. Junissa vallitsevat omat lait, valuutaksi kelpaa pian kai ruplakin, mutta ei Visa Electron, jota järeämpää maksuvälinettä alaikäiset eivät käytännössä voi saada. Konduktöörit taputtelevat karvaisia käsiään, kun vuosikymmeniä sitten kiellettyjen kääpiönheittokilpailujen tilalle saatiin lasten junastaheittokilpailut.

Presidentti seuraa tilannetta katseel-

la ja odottaa, että joku tulisi käymään ja informoisi valtakunnalle tärkeistä asioista. Hän haluaisi jonkun informoivan edes sen, mikä on mansikan päivän hinta ja sen, saako alennusta, jos ostaa kuusi laatikollista kerralla.

Syväkurkkuja ja kuiskuttelijoita on ikävä. Kunnon luihu valtapeli kulisseissa olisi mukavaa ajankulua. Eduskunta tekisi mieli hajottaa. Mutta hiljainen on kylätie Mäntyniemeen, vaikka aselastit vaihtavat omistajaa. Presidentin ainoaksi tehtäväksi jää sonnin painon arvuutteleminen maatalousnäyttelyssä, jossa metrilakun mittana on naisen metri, 80 senttiä.

Loppu presidentin työajasta kuluu kirjaston lehtilukusalissa lehtiä lukien. Vain tällä tavoin presidentti pysyy kärryillä ja informoituna maailman asioista.

Lehtilukusalissa kasvanut presidentti alkaa ennen pitkää muistuttaa tynnyrissä kasvanutta poikaa. Kaiken maailman lehtipakinoitsijat tekevät presidentin maailmasta huvipuiston vekkulitalon, jossa mikään nurkka ei ole niin kuin olla pitää.

Presidentti antaa lausuntoja, joiden seurauksena syttyy maailmasota. Kaikki valtiot

Naurun tasavaltaa (Naurusaaret) lukuun ottamatta katkaisevat diplomaattisuhteet Suomeen.

Merkkejä tästä on jo ilmassa. Prinsessa Victoria ei ole käynyt Suomessa maailman aikoihin. Norjalaiset rajavartijat ovat ottaneet haltuunsa Pohjois-Suomen. Dmitri Medvedev ei ole vieläkään lahjoittanut presidentillemme kissaa.

Jotta maailmapalo vältetään, presidentille on palautettava valtaoikeudet edes osittain. Tutkijoiden mukaan riittää, kun presidentillä on valtaa VR-indeksillä mitattuna 21 yksikköä. Presidentille on myös informoitava, kuiskuteltava ja syväkurkuteltava kaikista mahdollisista asioista. Karvahattulähetystöjä on kannustettava ottamaan yhteyttä presidenttiin.

Ensitöikseen presidentti voisi kriminalisoida pirttikalustot. Kun ihminen kykkii koko kesän epäergonomisen pirttikaluston ääressä talkkunavelliä syöden ja korttia lyöden, hän ei syksyllä tervettä päivää näe.

Reijo Honkonen

R UOKA SA ARN A AJA

Mikä ravintola?

A

loitteellisuus, tavoitteellisuus, innovatiivisuus, luovuus, kekseliäisyys jne. Miten se näkyy Äänekosken toimintaympäristöissä? Miten se näkyy Äänekosken ravintolamaailmassa? Lehtipihvi ja ranskalaiset, uunimakkara ja muusi. Samat silakkapihvit, vuodesta toiseen. Onko se siinä?

Vaihtelua pitää olla. Väriä, ryhtiä, makua, kansainvälisyyttä, koostumusta, sisältöä, tuoksuja, rakennetta ja muuta mukavaa pitää löytyä, jos mielii menestyä ja saada asiakkaat tyytyväisiksi, saatikka viihtymään.

Lehtipihvi ja ranskalaiset; tuhottu liha tuhotuilla perunoilla. Metsästäjän leike on nykyään tienvarsiravintoloiden epätoivoinen tapa unohtaa klassinen keittiö.

Aitoa wieninleikettä ei nykykokeista kukaan ole nähnytkään, saatikka karjalanpaistia tai punaviinihärkää.

Sitten on se fine dining. Ravintoloissa fine dining alkaa olla asiakkaille jo kirosana. Miksi se ruoka pitää ripotella pieninä pisaroina ympäri lautasta, kun niistä pisaroista ei pysty maistamaan mitään. Ota siitä puolukan kokoisesta pisarasta sitten haarukalla jotain suuhusi ja ihmettele runsasta makuelämystä. Ei taida onnistua, mutta taide sentään onnistuu. Fine dining -kokit voisivat roiskia sen ruokataiteensa suoraan omaan henkilökohtaiseen tauluunsa. Tabula Rasa ja siihen lisukkeet.

Asiakkaat tarvitsevat ruokaa, ei Picassoa eikä Salvador Dalia. Ja se molekyyligastronomia kuuluu laboratorioihin, ei keittiöihin.

Asiasta toiseen. Äänekoskella ei ole ainuttakaan ravintolaa, joka on auki iltamyöhään ja jossa voi seurustella mukavasti viihtyisässä miljöössä vieraansa tai ystävänsä kanssa. Puuttuu laaja ruokavalikoima, hyvät viinit, runsas olutvalikoima, hyvä palvelu ja se miellyttävä miljöö. Asummeko periferiassa, kun kaikki hyvät ravintolapalvelut puuttuvat? Tein vuonna 2007 tutkimuksen, jossa kyselin Äänekosken asukkailta ja suu-

22

rimpien yritysten edustajilta uudenlaisen ravintolakonseptin mahdollisuuksista Äänekoskella. Tulos oli tuolloin varsin selvä. Kaupungistamme puuttui viihtyisä seurustelu-ruokaravintola - ja puuttuu edelleen.

On uskomatonta, että esim. Jyväskylässä on moninkertaisesti enemmän ravintoloita kuin Äänekoskella suhteutettuna asukasmäärään. Onko yrittäminen Äänekoskella siis paljon vaikeampaa? Vai ovatko äänekoskelaiset niin hyviä kokkeja, etteivät he tarvitse ravintoloita ja seurustelevatko he mielellään vain kotona ystäviensä kanssa? Pitäisikö tästäkin tehdä tutkimus? Entä sitten matkailijat ja tulevat komennusmiehet, mistä he saavat ravintolapalveluita iltamyöhään? Eivät mistään. Äänekosken palveluista jää varsin ankea kuva. Äänekoskella on innovatiivisuutta vaikka muille jakaa, mutta jostain syystä se ei ole kanavoitunut ravintolatoimialaan. Jättimarketteja rakennetaan, mutta huomattavasti marketteja halvempia ravintoloita ei. Näillä seuduilla suuret yritykset luottavat päivittäistavarakauppaan, mutta eivät ravintoloihin. Olisiko niillä yhdessä kuitenkin jonkinlainen synergiaetu kysynnän suhteen? Takaisiko hyvä palvelu ravintolassa laadukkaan tuotteen kera myös kiinteämmän asiakassuhteen päivittäistavarakaupassa ja päinvastoin?

Onko Äänekosken ravintolaliiketoiminta jämähtänyt tuottamaan itsestään selvyyksiä? Positiivista tässä on se, että ihmiset ovat alkaneet kokkaamaan kotona itselleen ja ystävilleen parempaa ja innovatiivisempaa ruokaa kuin ravintoloissa.

Onko tämä sitten syy siihen, että tänne ei kukaan uskalla perustaa ravintolaa.

EI OLE. Ihmiset haluavat syödä muuallakin kuin kotona. Ihmiset haluavat seurustella muuallakin kuin kotona.

Ihmiset kaipaavat palvelua, ettei aina tarvitse palvella itse. Ihmiset kaipaavat vaihtelua. Äänekoski tarvitsee seurustelu-ruokaravintolan tai kaksi. Myös uuden ajan pikaruokaravintola olisi tervetullut pitsojen ja hampurilaisten rinnalle. Onneksi meillä on muutama etninen ravintola.

Jari Rossi keittiömestari, KTM

8 8 · 20 14

| Ä ks

LAUANTAINA 9.8.

RAM1NA Liput 5e

TULOSSA...

23.8. CIRCUS AROUND 6.9. PELLE MILJOONA UNITED

AVOINNA 09-02, AINA

WWW.PUBMARKUS.COM KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston kokous pidetään kaupungintalon valtuustosalissa (os. Hallintokatu 4, Äänekoski) maanantaina 11.8.2014 kello 19.00.

Tähtiartisti alkukilpailu pe 8.8. klo 21 Tervetuloa osallistumaan ja kannustamaan!

Asialista on nähtävänä kaupungin ilmoitustauluilla.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 18.8.2014 klo 9–12 Äänekosken kaupungintalolla.

Esityslista ja pöytäkirja ovat nähtävänä myös kaupungin kirjastoissa ja www-sivuilla.

Uutuus!

PILKINGTON

Primacy 3 -

kolminkertaista turvallisuutta

· Tuulilasimyynti · Tuulilasiasennukset · Tuulilasikorjaukset Teollisuuskatu 48 · p. 0400 274 233

www.koskenrengas.fi

Äänekoskella 6.8.2014 Matti Tiusanen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lehtorinne Äänekosken Suolahdessa.

Uudet tontit tulevat myyntiin 11.8.

T:mi Marjan kotisiivous Myydään OKT Hietamalta

Lisätiedot numerosta 044 219 2498 ja www.nettiasunto.com/aanekoski/72434

24 19

puh. 040 841 2945 marjo.steffansson@aksa.fi Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi

22

26

27

28

29

Tontit 19–23 myydään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

31 32

Elokuussa myyntiin tulevat tontit 24–32, joista rantatontteja numerot 27–32 .

Rantatontit myydään tarjouskilpailun perusteella!

Lisätietoja www.aanekoski.fi/tontit

Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi TORIKATU 4,

21

30 25

Myyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi

20

23

8

9-15

Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski p. 020 632 2000 kirjaamo@aanekoski.fi • www.aanekoski.fi

SKV-avain 8130528

SKV-avain 8182063

SKV-avain 8142431

SKV-avain 8109082

SKV-avain 8194066

SKV-avain 8161167

SKV-avain 8143868

SKV-avain 871445

SKV-avain 8191155

SKV-avain 8149905

SKV-avain 8113307