ÄKS nro 2

Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 · 2 3 . 3 . 2 0 1 1

Home vai sisäilmaongelmat s. 3

Pizzahuumaa Sumiaisissa s. 6

Äänekosken ministerileikki s. 16

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

KALENTERI KALENTERI

la 26.3.2011 klo 14 Vaalijuhla Vaajakosken Liekkilässä. Juhlaan myydään lippuja. Kysy lisää Huomisen rakentajilta. la 26.3.2011 klo 10 Hankasalmen tori

ke 30.3.2011 YLE radio Keski-Suomi Äänekoskella. Suorassa lähetyksessä Vasemmiston äänenä eetterissä Äänekoskella Sinun äänesi- Sirpa Martins klo 10.30 alkaen.

to 31.3.2011 klo 18 Outi Ojalan kanssa Cafe Votessa Jyväskylässä

ÄÄNEKOSKI

la 2.4.2011 Pidä huolta - kiertue Jämsässä. Huomisen rakentajien kiertue Jämsän seudulla. la 2.4.2011 klo 18 Mahdottomat yhtälöt -kulttuuritapahtuma Pub Markus Äänekoski

2

21 · 2011

| Ä KS

Kansijuttu

Ministerileikki

Hannu Javanaisen uran surullisin hetki oli Konginkankaan bussiturma.

Äänekosken kansanedustajaehdokkaat valitsivat ministerit omista joukoistaan

Kaupunginjohtaja laulaa karaokea

2/2011

Seuraava ÄKS ilmestyy 6.4.2011

16

12

!"#$#%%&'&(%& Terho Vuorinen

” Majalan koulu

Mämmen koulu

Suolahden kaupungintalo

Suolahden terveysasema

Äänekosken terveysasema

X2

Älä sitten kirjoita, että olen jotenkin höpsö! Jämäkkä minä olen”, ohjeisti kaupunginjohtaja Hannu Javanainen puhelimitse vuorokausi haastattelun jälkeen.

Kansikuvapoikamme ei tietenkään olisi Äänekosken nokkamies, jos hän ei olisi ainakin jossain määrin jämäkkä. Tehtävä vaatii kykyä tehdä päätöksiä ja johtaa joukkoja.

Mutta toki Javanainen on omalla tavallaan myös höpsö. Eikä siinä ole mitään pahaa. Javanaisella, kuten kaikilla, on omat erityispiirteensä, persoonallisuutensa.

Persoonallisuuden pitää antaa näkyä.

Javanainen tekee sen. Ei voi olla hyvä johtaja, jos piilottaa todellisen minänsä ja teeskentelee jotain, mitä ei ole.

Virheetön ei ole kukaan, mutta kuntapomoksi Javanainen on kuitenkin harvinaisen pidetty mies. Eikä Äänekoskella nyt niin kauhean huonostikaan mene.

Varmasti ainakin osin jämäkkyyden ansiota. Mutta tuskin Äänekoski on joutunut suuresti kärsimään siitä, että Javanainen on välillä myös oma itsensä. ÄKS kehottaa äänekoskelaisia yleisemmin Javanaisen linjoille. Jos höpsöys on sitä, että ollaan avoimia, antaudutaan kadulla juttusille ventovieraidenkin kanssa ja ilmaistaan itseämme spontaanisti ja luovasti - vaikka sitten karaoken merkeissä niin sehän on vain hienoa!

Myös ÄKS haluaa olla höpsö. Siksi kirjoitamme välillä vähän himmeitä juttuja ja tarjoamme outoja kuvakulmia. Ja siksi ovemmekin on avoin: tervetuloa kylään konttoriimme Kauppakadulla! Puhutaan asiaa tai asian vierestä.

Jos höpsöjä juttuideoita tai mitä tahansa tulee mieleen, niin voit laittaa meiliä: toimitus@aksa.fi

)&*#" +&(, %&%-

06

Paniikki!!! Keskustelupalstoilla se kerrotaan: pian kaikki Äänekosken julkiset rakennukset ovat homeessa ja ne joudutaan purkamaan!

Vai miten se nyt meneekään? Lue lisää sivulta kuusi.

Ä KS

|2

· 2011

Av aus & H a r a k k a

04

Äk s ymy x i ä

08

Ka l ent e r i

09

ÄKS- t a l koot

17

Ta lot oht or i

19

Legenda & Äk s y mi es

22

05

Hä? Tappaako halpajuusto Aurajuuston?

3

./&0,

KUUKKA KYSYY Kuihtuuko kulttuuri?

Maalaismaisemaa...

Y

Suo, kuokka ja Jussi, siinä oli meillä ensimmäinen kuva maataloustuottajasta peltoa raivaamassa. Kuva maanviljelijästä on muuttunut noista ajoista, samoin maaseutu. Ennen joka talossa haisi lehmän paska, nyt tätä luonnonenergian hajua saa etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Viljelijästä on vuosien saatossa tullut maatilayrittäjä. Karjataloutta harjoittavat ovat rautaisen ammattitaidon omaavia yrittäjiä, jotka kehittävät tilaansa hyvin määrätietoisesti. Investoinnit ovat isoja, ja tuotannon pitää pyöriä täysillä. Suomalainen maatalous perustuu perheviljelmiin, joten suuret yksiköt eivät istu tänne jo peltolohkojen kokojen vuoksi.

Täällä Äänekoskella on paljon osa-aikaisia viljelijöitä, jotka työnsä ohella hoitavat ”harrastuksenaan” tilaansa. Uutena ryhmänä ovat tulleet monitoimiyrittäjät, joiden tulolähde muodostuu hyvin useasta eri lähteestä. Tavallisen peltoviljelyn ohella on esimerkiksi klapien, leipomistuotteiden ja hoivapalvelujen myyntiä, teiden kunnossapitoa, mökkien vuokraamista, metsään liittyvää urakoimista ynnä muuta. Näistä yrittäjistä on tullut maaseutuinfran ylläpitäjiä.

Maatalousyrittäjät ovat ”ukkoontunutta” väkeä. Tulevaisuuden kannalta on hyvin tärkeätä, että tilojamme jatkaisivat nuoret yrittäjät. Maaseutu tarjoa hyvin monenlaisen yrittämisen edellytykset, on vain itsestä kiinni, miten itse kukin osaa tarttua näihin mahdollisuuksiin. Jokainen jatkava tila tukee maaseudun elinvoimaisuutta.

Markku Hytönen maatilayrittäjä

V

altioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta (OKM 2011:8) kerrotaan reilusta kulttuurista, jolla tarkoitetaan kansalaisen kulttuurisista perusoikeuksien toteutumista, saatavuutta ja osallisuutta kulttuurisen merkitysenantoon mm. ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, vammaisuuteen tai varallisuuteen katsomatta. Kulttuuripalvelut ovat siis valtiovallan erityissuojeluksessa – aivan kuten työkin. Työja elinkeinoministeriön Suomen aluekehittämisstrategia 2020 -julkaisussa (TEM 2010:23) puolestaan ennakoidaan kulttuuripalveluiden merkityksen kasvavan: kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarjonta vaikuttaa mm. alueiden houkuttelevuuteen asuinpaikkoina ja siten niiden mahdollisuuksiin houkutella uusia asukkaita ja työvoimaa.

Maakunnan valtalehti otsikoi 8.3.2011 kulttuurin kuihtuvan keskusten ulkopuolella, kun se raportoi Anita Kankaan ja Kalevi Kivistön selvitystyötä kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikasta. Kansalaisen perusoikeus altistua tasavertaisesti eri taiteenalojen vaikutukselle toteutuu heikosti eri puolilla Suomea. Kysymys ei kuitenkaan aina ole julkishallinnon riittämättömästä panostuksesta; myös kulttuuriteollisuuteen on kehittynyt järjestelmiä, jotka aiheuttavat vinoutumia kulttuuripalveluiden lähituotannossa.

Elokuvataide on vaarassa muuttua esittämisen digitoitumisen myötä harvojen herkuksi. Kun uutuuselokuvia ei ole saatavilla 35 mm:n filmillä, niin kansalainen ei tulevaisudessa ehkä näekään enää näitä elokuvia omalla paikkakunnallaan. Elokuvabusiness on tehnyt asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen “tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä”: digitalisoidu tai kuole! Uhka elokuvakulttuurin keskittymisestä vain suurimpiin kaupunkeihin on todellinen ja valitettavan ajankohtainen.

Suomen alukehittämistrategiassa linjataan taide- ja kulttuuripalveluiden lisäämisen ja parantamisen edellyttävän lisääntyvää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Palveluiden yhteistuottaminen, ostopalveluiden, välittäjäorganisaatioiden tai tilaaja-tuottaja -mallin käyttö edellyttävät kuitenkin osaamisen kehittämistä koko kulttuurisektorilla. Osaamisen kehittäminen tarkoittaa toivottavasti myös avarakatseisuutta, uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtämistä ja kykyä tehdä reilua kulttuuria tukevia (tuki)päätöksiä. Maailma näyttää niin kovin erilaiselta helsinkiläisen päättäjän silmin.

Digitalisoidut esitys- ja esittämistilat yhdistettynä mm. kahvila- ja ravintolapalveluihin voisivat kehittyä kansalaisten tapaamispaikoiksi, joissa nautittaisiin ja keskusteltaisiin elokuvien lisäksi laadukkaasta oopperatarjonnasta suoraan La Scalasta välitettynä, kannustettaisiin yhdessä Huuhkajat jalkapallon arvokisoihin tai osallistuttaisiin yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen perehtymällä kansalaisten itse tekemiin audiovisuaalisiin raportteihin yhteiskunnasta, jossa elämme. Ja: älykkäällä yhteissunnittelulla tila olisi myös mm. esittävien taiteiden ja elävän musiikin käytettävisä. Tämäkin tulevaisuuskuva on mahdollinen ja paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin elokuva- ja mediakulttuurin sulkeminen suuriin kaupunkeihin tai kotiteattereihin. Vaihtoehtoinen tulevaisuus saavutetaan tekemällä se yhdessä.

Ilkka Kuukka ma. pääsihteeri Keski-Suomen taidetoimikunta

1&2&**&

Ydinvoimavaalit?

F

ukushiman kriisi toi yllättäen ydinvoiman vaaliteemaksi. Jopa kokoomus on huolissaan Suomen atomiturvallisuudesta.

Demareiden Jutta Urpilainen ja keskustan Mari Kiviniemi vastustavat nyt lisäydinvoimaa ja Loviisan vanhenevien reaktoreidenkaan ehostusta. Tällä kertaa.

Toistaiseksi. Tänään.

Vihreät ovat saaneet ydinvoimahallituksesta tahran mekkoon. Niinpä vasemmistoliitto profiloituu vielä periaatteellisempana vastustajana.

Mutta kaikki eivät seuraa Paavo Arhinmäkeä. Nimenomaan Keski-Suomen kansanedustaja Matti Kangas pilkkasi julkisesti ja julkeasti eduskunnan salissa oman puoluejohtajansa ydinvoimakielteisyyttä.

Vasemmiston jakomielisyyden syy on tietty raskas teollisuus, joka vaatii suuriin tarpeisiinsa halpaa sähköä. Ikävä kyllä tehtaat häipyvät Suomesta, vaikka pistorasiasta saisi ilmaiseksi virtaa.

Eikä mikään takaa työtä. Viimeksi tänä keväänä M-Realilla on koettu ihmeellinen tilanne: 30 miljoonan investointi tietää

4

henkilöstövähennyksiä. Siis lisätuotanto vie eikä tuo työpaikkoja!

Kiinnostavin kanta on perussuomalaisilla, koska se on kääntynyt täysin ympäri. Vielä viime eduskuntavaaleihin asti he näet vastustivat lisäydinvoimaa.

17. tammikuuta 2007 Timo Soini pilkkasi eduskunnassa : ”Ydinvoima on noussut vanhoissa puolueissa suureen suosioon.

Ne ovat innoissaan kuin vauva varpaistaan (naurua) löydettyään jotain mukamas uutta, kun ovat löytäneet vanhan kankean tavan tuottaa energiaa. On hupaisaa katsoa ja kuunnella tuulipuvun suhinaa, kun takit kääntyvät (naurua)”.

Hupaisaa, tosiaan.

2009 perussuomalaiset olivat kääntyneet kannattamaan kaikkia ydinvoimalahakemuksia. Juuri silloin Soini alkoi seurustella Metalliliiton Matti Putkosen kanssa. Putkonen on Suomen kovaotteisin ydinlobbari, joka on muun muassa uhannut katkaista vaalirahoituksen jokaiselta ydinvoimaa vastustavalta vasemmistoehdokkaalta.

Sitä ennen, 17.1.2007, Soini vielä kehui EU:n ilmastotavoitteita ja toivoi mahdollisimman monia mukaan Kioton sopimukseen. Ääni muuttui, kun naruja alkoi vedellä Putkonen.

Soini julkaisi viime kuussa ”Soinin mallin”, jossa irtaudutaan EU:n ilmastositoumuksista. Ilmeni, että ”Soinin malli” oli kopioitu Matti Putkosen aiemmasta Metallin mallista.

Johtajavaltaisessa puolueessa mielipide voi vaihtua vastakkaiseksi ilman mitään puoluekokouksia, sen mukaan, kuka pääsee kuiskimaan päällikön korvaan.

Yksittäisen ydinvoimalan vaikeuksien ei suinkaan tarvitse heti kääntää päättäjien päätä. Vaikka kannatan uusiutuvaa energiaa, päättäjän ei pidä olla tuuliviiri.

Toivottavasti Fukushiman kriisi kuitenkin palauttaa äänestäjien mieliin myös pitkän tähtäimen energiaratkaisut sekä vastuun ympäristöstä ja ilmastosta.

Näitä vaaleja on leimannut moralismi.

Kansalaiset ovat suuttuneet poliitikkoihin, jotka tavoittelevat omaa etuaan; osoittavat ahneutta, lyhytnäköisyyttä ja itsekkyyttä.

Ristiriitaista kyllä, he kannattavat politiikkaa, jolla he tavoittelevat omaa etuaan; osoittavat ahneutta, lyhytnäköisyyttä ja itsekkyyttä.

Kuunnellaanpa, kahiseeko. Kääntyvätkö tuulipuvut vielä yhden kierroksen? harakka@txti.net

2 · 2011

| Ä KS

134

5&((0+

Tappaako halpajuusto Auran?

Äänekosken yhteisten asioiden käsittely on siirtynyt kaupungin omalta keskustelupalstalta Suomi 24.fi:hin nimimerkkien poistuttua käytöstä.

Kaupungin nettisivuilta löytyvälle keskustelupalstalle sai aiemmin kirjoittaa nimimerkillä, mutta vuoden vaihteessa sivu suljettiin, minkä jälkeen kirjoittelu sallittiin vain omalla nimellä.

Pelkästään tammikuussa nimimerkin sallivaan Suomi 24.fi -palveluun ilmestyi 768 uutta kirjoitusta kaupungin keskustelupalstan ollessa lähes tyhjillään.

Äänekoskelaisten oma Aura-juusto sai kilpailijan, kun S-ryhmän kauppoihin ilmestyi uusi Rainbow-sinihomejuusto. Kiilamaisen muotonsa ja tinapaperikuorensa takia Rainbow muistuttaa ulkoisesti Aura-juustoa.

S-ryhmän päivittäistavaroiden hankinnasta ja jakelusta vastaava Inex Partners Oy:n toimitusjohtaja Jorma Vehviläinen, haluatteko tappaa meidän äänekoskelaisten ylpeydenaiheen halpatuotteellanne?

- Ei missään nimessä. Juustoja on pakattu samalla visuaalisella ilmeellä pitkään - ihan kuten eri yritysten maitoa maitopurkkeihin. Tinapaperin perusväri on sinihomejuustoissa vakiintunut käytäntö, mikä

auttaa tuotteen tunnistamisessa. Esimerkiksi Riitan Herkun ja Eldoradon pakkaukset ovat olleet samansuuntaisia.

- Mistään kopiosta ei siis ole kyse, sillä Rainbow´n brändi tulee selvästi esille. Ilmeeltään pakkaukset eivät ole samannäköisiä. Äksän taatusti puolueeton testiryhmä maistoi verrokkeja ja totesi Auran paremmaksi. Mitä mieltä on Inex-pomo?

- Se on makukysymys. Henkilökohtaiset tottumukset vaikuttavat, mutta itse pidän kummastakin. Molemmat ovat hyviä tuotteita

ÄKS kysyi kadulla, onko kuollut keskustelu omalla nimellä parempi kuin elävä keskustelu nimimerkillä.

Terho Vuorinen

Äänekoski imuroi väkeä Lund kuin kotonaan Martin Kievarissa ensi kesänä esitettävän Tukkijoella-musiikkinäytelmän tähti Maria Lund on innoissaan paluusta Äänekoskelle. Äänekoskella häntä ehdittiin pitää jo kylän miniänä, mutta elämä vei lopulta toisaalle.

- Ilman muuta on hienoa tulla taas esiintymään Äänekoskelle, vaikka ei minulla siellä lopulta niin paljon tuttuja olekaan.

Jos Äänekoski ei olekaan hänelle ihan toinen koti, niin kesäteatteri on. Viime kesät hän on yhtä lukuun ottamatta aina ollut mukana jossain produktiossa.

Tänä vuonna haastetta lisää vuoden alussa syntynyt poikalapsi. Huhtikuusta alkaen Lund nähdään Helsingissä viisi viikkoa pyörivässä MusicAll Night –esityksessä Veeti Kallion kanssa. Miten työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu?

- Ei se mikään mahdoton juttu ole.

Olen itsekin kasvanut samantapaisissa olosuhteissa. Meillä on mummot ja kummit hälytetty hoitotehtäviin, kesken vauvanhoidon tavoitettu Maria nauraa.

Tukkijoella-näytelmän ohjaa musiikin saralla muun muassa Lapinlahden Linnuissa meritoitunut Mikko Kivinen, joka on lupautunut vetämään Kievarin kesäteatteria seuraavat kolme suvea.

- Paikka on hyvä, meillä on hyvä porukka ja kovat tavoitteet, sanoo Kivinen, jonka kytkee Keski-Suomeen lähinnä äidin synnyinpitäjä, Korpilahti.

- Äänekosken tiedän entuudestaan vain siitä, että kurssikaverini Tero Jartti on sieltä kotoisin. Ja tietenkin koripallosta, Huimasta!

Innokas koripallomies Kivinen pelaa yhä itsekin, vitosdivisioonassa. Miten jalat kestävät?

- Kyllä ne kestävät, pelaamme niin hitaasti Teijo Piilonen Ä KS

|2

· 2011

Hyvä suunta jatkuu! Tulo- ja lähtömuuton ero on ennakkotiedon mukaan Äänekosken hyväksi 31 henkilöä. Muut osatekijät huomioituina tammi- ja helmikuun väestönlisäys on peräti 42 henkilöä. Äänekosken väkiluku on kiilannut mellevästi ylöspäin joulukuun 2010 lopusta helmikuun 2011 loppuun. Joulukuussa väkeä oli 20 245 päätä ja parin kuukauden päästä 20 286 naamaa.

Strategia puree. Äänekosken taika on älytty.

Uusi koti vesitornista?

Remonttitaitoiselle ja näköaloja arvostavalle – ei huonojalkaiselle.

Haluatko asua vesitornissa?

Valtion Senaatti-kiinteistöt myy Äänekosken ja Suolahden asemarakennuksia sekä VR:n vanhaa vesitornia Suolahdessa. Myös vaneritehtaan vastaranta Likolahdessa on kaupan.

Minkälaisen asunnon vesitorniin saa?

-Viranomaiset antavat luvat käyttötarkoituksen muutoksiin, jos antavat, varoittelee Mitro Mero Senaatti-kiinteistöistä.

Myyjä myy kohteet ”nahkoineen ja karvoineen”.

Punatiilinen höyryjunien juottotorni sojottaa Äänekoskentien littymässä. Lä-

Tuula Rasi -Mielestäni omaa nimeä pitää uskaltaa käyttää rohkeasti olipa mielipide minkälainen tahansa.

hes 20 metriä korkeassa rakennuksessa on 4-5 kerrosta ja portaikot poislukien bruttokerrosalaa reilut 100 neliötä. Muutama vastaava torni on kunnostettu asuinkäyttöön, mutta urakka on haastava ammattilaisellekin – alkaen kiviseinän lämpöeristyksestä -Aika remppakunnossa, tunnustaa Mero myös Äänekosken ja Suolahden asemarakennuksista, jotka ovat 1950-luvun peruja.

Molemmat rakennukset ovat vuokrattuja.

Tarpeettomia asemia ja muita rautatierakennelmia on päätynyt Senaatti-kiinteistöjen myytäviksi sadoittain. Kaupaksikin on saatu yli sata.

Mitä erikoinen asunto sitten maksaa?

-Emme määrittele hintaa ollenkaan, vaan se muodostuu tarjousten mukaan.

Ostajat pystyvät arvioimaan sen keskenään varmasti paremmin kuin me, Mero pyörittelee. Miettimisaikaa on 12. toukokuuta asti.

Kari Hämäläinen -Kyllä keskustelu pitää käydä omalla nimellä ja kaupungin asiat käsitellä omalla keskustelupalstalla eikä maissään muualla.

Anna Verlin -Luin joitakin keskusteluja ennen nimimerkkien poistoa, ja osa aiheista oli täysin joutavia.

Kyllä omien nimien käyttäminen on parempi vaihtoehto.

Onni Liimatainen -Nimimerkillä pitäisi voida kirjoittaa, silloin jokainen uskaltaa sanoa rehellisesti oman mielipiteensä.

5

"

Ei syytä paniikkiin L

ähes kaikissa Äänekosken julkisissa rakennuksissa on vakava homeongelma. Tällaiseen tulokseen on helppo tulla, kun seuraa keskusteluja internetissä tai vaikkapa Neste-akatemiassa.

Monessa rakennuksessa ongelmia onkin ollut. Ja moni rakennus onkin siirtynyt ajasta ikuisuuteen - tai ainakin joutunut jättämään alkuperäisen tehtävänsä kaupunkilaisten tilana.

Kiitos palveluksistanne, Mämmen ja Majalan koulut! Hyvästi, Suolahden ja Äänekosken terveysasemat! Suolahden kaupungintalokin seisoo entisen itsenäisen kunnan autiona monumenttina. Äkkinäinen vetää helposti johtopääksensä: kaikki rakentaminen on ollut surkeaa - eli home valtaa hiljalleen jokaisen yhteisen rakennuksen. Itiöt tunkeutuvat vääjäämättä lasten keuhkoihin ja pian kaikki saavat imeskellä astmapiippuja.

Parempi vaan iskeä ovet säppiin ja purkaa kaikki maan tasalle! Muu ei auta kuin pistää uutta pömpeliä pystyyn, vaikka sitten isolla rahalla. Prkl!

Esimerkkeinä vaikkapa Äänekosken keskuskoulu ja Asemakadun koulu. Jotain

hämärää niissä on, mutta ongelmia vaan piilotellaan. Vaikka ongelmat koskettavat yhteensä noin 950 oppilasta ja 90 aikuista.

Turhan äkillisesti Äkissä usein äksyillään. ÄKSän selvitysten mukaan totuus ei ole läheskään niin karmea ja dramaattinen kuin keskustelupalstoilla roiskitaan. Ja homeesta puhuminen on yleensä silkkaa liioittelua; todellisuudessa kyse on "vain" sisäilmaongelmista.

Keskuskoulun ongelmat ovat toki todellisia ja jo kertaalleen tutkittuja. Mitään syytä ylimääräiseen panikoimiseen ei sen suhteen ole.

Asemakadun koulun kohdalla hätä ei ole käytännössä minkäännäköinen. Täydelliseksi liki kuusikymppistä taloa ei saa enää millään, mutta ÄKSän tietojen mukaan mitään tavallisesta poikkeavaa sisäilmassa ei ole.

ASEMAKADUN KOULU

S

6

niikkikorjauksiako lie tehty? Uppopumput ovat jauhaneet kellarikerroksessa yötä päivää jo vuosia! Ei tarvitse olla insinööri, kun tajuaa että kosteus imeytyy kivirakenteisiin ja siitä vuosien varrella leviää. Koko koulu on täysin homeessa.

FAKTA - Koulun sisäilmassa ei ole havaittu mitään poikkeavaa. Lievää oireilua on ollut - aivan kuten kaikkialla muuallakin. Joululomalla koululla suoritettiin ilmanvaihtokanavien puhdistus eli aivan normaali huoltotoimenpide. Huoltoa jatkettiin hiihtolomalla. Pumput ovat tehneet töitä rakentamisvuodesta 1952 alkaen. Koulun kellari sijaitsee Keiteleen pinnan alapuolella, joten siellä on kaivo. Kellaritiloja käyttävä keskuskeittiö muuttaa talosta kesällä, jonka jälkeen kellarin käyttötarkoitus muuttuu. Rakennuksessa havaitut yksittäiset viat korjataan.

KESKUSKOULU

HUHU- Joululomalla näytti olevan melko vauhti siellä koululla, kun remonttimiehet tekivät pitkää päivää ja ikkunoista oli vedetty ulos ilmastointiputkia, eli jotain pa-

Elossa ollaan!

umiaisissa on riehakas tunnelma.

Olo on kuin kieltolain loppumisen jälkeen, ja siihen on syynä Elo. 19.2. perustimme Sumiasiin Elo-pubin.

Vastaanotto on ollut hyvä ja asiakkaat ovat ottaneet meidät avosylin vastaan, kertoo Taru Saatio-Manner tiskin takaa Piia Seppälän pyörittäessä pitsoja kyökin puolella.

Sumiasten toivotaan heräävän eloon, ainakin viikonloppuisin ja kesällä ollaan elossa joka päivä.

Elo-pub on nuorten naisten omannäköinen juttu. Kun toinen tulee Enontekijän kunnassa sijaitsevasta Ylikyrön 27 asukkaan kylästä ja toinen Toholammilta, voi vain nostaa hattua. Yleensähän nuoret suuntaavat kaupunkiin.

Me halutaan säilyttää pienet paikkakunnat ja kylät asuttuina ja vireinä. Me tehdään Elo-pubista kirkonkylän olohuone.

Naiset ovat varsinaisia Robin Hoodeja,

Keskuskoulun sisäilmaongelmat ovat tiedossa. Asemakadun koulussa niitä ei käytännössä ole. tun Majalan koulun. Lattialla on ämpäreitä, joihin kerätään katosta tippuvaa vettä.

Keskuskoulua maalataan ja tiivistetään ikkunoita, vaikka siellä on sädesientä havaittu useista paikoista. Ikkunat saa avata vain, jos happi loppuu. Remonttia tehdään remontin päälle.

FAKTA - Ok, Keskuskoululla on paljon pielessä. Korjauksia tehdään, mutta aina tulee uusia ongelmia tilalle. Tilanne on kuitenkin jotakuinkin hallinnassa. Sisäilmanpuhdistimia lisätty muutamaan luokkaan.

Ensi kesänä ryhdytään korjaamaan myös vanhan koulun puolta. Moni on jo altistunut kosteudelle, mutta hyvässä tapauksessa uusia "uhreja" ei enää tule. Suurimmat ongelmat ja huhujen lähteet ovat seurausta siitä, että tiedottaminen on ollut vajavaista.

Marjo Steffansson Terho Vuorinen kuvat: Max Steffansson

HUHU -Keskuskoulu olisi pitänyt sulkea myös. Kuntokartoitus on valmistunut syksyllä 2009, tulos oli heikompi kuin sulje-

”Elo tarkoittaa isoa porotokkaa”

sillä ideoita ei kaksikolta puutu. Jos ei uusissa ideoissa ole vielä tarpeeksi, herätellään vanhat henkiin: Poikamiespankkiin talletetaan taas pian, ja korkoa on luvassa. Meillä on jo ensimmäinen poikamies valmiina koitokseen, virnuilee Saatio-Manner Tiskillä istuvien nuorten miesten kesken alkaa suhina, ja yhden niska kuumottaa. Olisiko tässä joukossa SE ensimmäinen poikamies?

Kaverin isä oli poikamiespankkilainen, ja sitä kautta tärppäsi silloin vuonna 1980.

Täytyy ihtesä kokeilla miten äijän käy, tuumaa Empuksi esittäytyvä nuori mies.

Samassa soi puhelin, Emppu vastaa ja sanoo: - Tässä oon elossa.

Marjo Steffansson Taru Saatio-Manner ja Piia Seppälä

2 · 2011

| Ä KS

!#6%789%#689*0(*# '&% Pukeutuminen?

Taneli viestii punkkariutta pukeutumisensa kautta muun muassa revityillä pillifarkuilla, bändipaidoilla ja ennen kaikkea mahtavalla irokeesillaan.

- Erilaisiin lävistyksiin ja koruihin en ole koskaan lämmennyt. Lakkaa menee suunnilleen yksi purkki viikossa.

Vaikka Tanelin ulkonäöstä löytyykin useita punkin elementtejä, hän tuntee, ettei itse aate ole suoranaisesti hänen intohimonsa.

- Tykkään synnyttää ennakkoluuloja. En ole ”pahis”, vaikka moni vanhempi ihminen on saanutkin ulkonäöstä sellaisen käsityksen.

Musiikkimaku?

Musiikkimaukseen nuori mies luonnehtii punkin lisäksi heavyn ja muutoinkin raskaamman musiikin. Myös perinteisempi rokki kolahtaa. Tällä hetkellä soittimesta löytyy paljon The Unseeniä ja Cancer Batsia.

- Myös YUP on toiminut aina. Toinen hyvä suomalainen esimerkki punkista on Aivolävistys. Se on raskasta musiikkia ja sanoituksissa on paljon sanomaa

Mistä kiinnostus sai alkunsa?

Taneli kertoo kiinnostuksen punkkiin lähteneen siitä, kun

Ä KS

|2

· 2011

hän etsi uutta musiikkia kuunneltavaksi. Punk iski silloiseen miehenalkuun heti ensikuulemalta. Irokeesityylinen idea hiuksiin tuli puolestaan siitä, kun tukka oli niin tunkkainen ja se kutitti joka paikasta.

- Pakkohan se oli sitten kesätukka leikata ja sille tielle ollaan jääty.

:*,7$7;#3 Osa 1

PUNK

2. Kuinka pitkä on Tiitisen hyppyrimäen ennätysleiskaus?

3. Minkä nimisen taulun Akseli Gallen-Kallela maalasi Suolahden Kirppuvuorelta?

4. Kumpi Kinnusista on heittänyt pidemmälle keihästä, Jorma vai Kimmo?

Aate?

Taneli haluaa itse vaikuttaa nuorten oloihin opiskelemalla nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Suolahdessa. Hän tuntee opiskelun kyseiselle alalle olevan loistava tapa vaikuttaa jatkossa asioihin, jotka hänen arvoasteikollaan asettuvat korkealle nyky-yhteiskunnassa.

- Autossa matkustaminen on harvinaisen hankalaa näillä hiuksilla. Nuorimmat ihmettelijät osoittelevat kadulla, mutta siihen olen tottunut. Jotkut ovat jopa halunneet ottaa valokuvia hiuksista.

5. Milloin Keitele-Päijänne kanava valmistui?

6. Kuka sumialainen on saanut suunnistuksen MM-mitalin?

7. Kuinka monta äänekoskelaista kansanedustaja-ehdokasta on ehdolla vaaleissa 2011?

8. Milloin Äänekosken verotoimisto sulki ovensa?

9. Montako joutsenta Äänekosken vaakunassa lentää?

10.Vaikea: Ketkä kaksi Suolahden yhteiskoulun kasvattia ovat saaneet valtion tiedonjulkistamispalkinnon?

Ossi Ritola

Q TIEDÄKS! Punk on 70-luvulla syntynyt nuorisokulttuuri, johon liittyy anarkistinen ajattelumaailma, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja erilainen pukeutuminen. Punk-musiikki on yksi rockin alalajeista, jolle on ominaista kantaaottavat sanoitukset, aggressiivinen esitystapa ja osittain viimeistelemätön soundi.

1. Minä vuonna Äänekosken kirkko paloi?

Anarkiaa Sumiaisissa

Vastaa pian toimitukseen: Parhaiten kysymyksiin vastannut palkitaan 50 euron lahjakortilla Tarvikekeskukseen.

Juttusarjassa käsittelemme erilaisia nuorisokulttuureja ja haastattelemme ääneseutulaisia nuoria muun muassa heidän elämänarvoista, asenteista ja pukeutumisesta.

Ensimmäisessä osassa haaviimme osui sumialainen 16-vuotias punkkari, Taneli Hytönen.

7

!&+&<% 0$&% ke 23.3.

Klo 10-17 Energiaa elämään -hyvinvointipäivä, Likea, Asemakatu 10, Suolahti Klo 17.30 - 18.30 AquaZumba, Suolahden uimahalli Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold’Em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 19 Amerikan Armas, Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö Klo 19 Näe mut: näytelmä nuorena olemisesta Suolahdessa.

Suolahtisali.

Klo 19.15 - 20.15 AquaZumba, Äänekosken VesiVelho

ke 23 - to 24.3.

to 24.3.

Klo 19 Näe mut: näytelmä nuorena olemisesta Suolahdessa.

Suolahtisali Klo 21 Texas Hold’em pokeri-ilta, Viljo’s Pub

pe 25.3.

Klo 18 Heleästi harmonikalla. Äänekosken kaupungintalo, valtuustosali. Järj. Ala-keiteleen musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold’Em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 18 Gulliverin matkat, KinoMikko Klo 19 - 24 Nuorten hengailuiltamat, Äänekosken seurakuntatalo (nuortentila) Klo 19 Amerikan Armas, Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö Klo 20.30 Näin ystävien kesken, KinoMikko Sisisrock, Pub Markus ja Ravintola Kallio: Liput 5 €, lipulla pääsee molempiin ravintoloihin. Järj. ÄRMY

la 26.3.

Klo 10 - 14 Ahvenpilkki, Neste Lintulahti Klo 10.30 alkaen Avoimet Äänekosken mestaruuspainit, Asemakadun koulun liikuntasali, Suolahti. Järj. Suolahden Urhon ja Äänekosken Huiman painijaostot Klo 17 TRIO CHAUD (KUUMA TRIO) Dadaistinen ja sähäkkä kabaree tulisin ranskalais-espanjalaisin maustein. Järj. AlaKeiteleen Musiikkiopisto ja Äänekosken kulttuuritoimi, Äänekosken kaupungintalo, Valtuustosali. Liput 10 € Klo 19 Näin ystävien kesken, KinoMikko Klo 19 Amerikan Armas, Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö Sisisrock, Pub Markus ja Ravintola Kallio: Liput 5 €, lipulla pääsee molempiin ravintoloihin. Järj. ÄRMY

su 27.3.

Klo 14 Amerikan Armas, Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö Klo 14 - 18 ”Sydänystävän tanssit”, Martin Kievari. Kylä-Pelimannit & Hannu Wacklin. Liput 7,50 € Järj. Ala-Keiteleen sydänyhdistys Klo 16 Gulliverin matkat, KinoMikko Klo 19 Näin ystävien kesken, KinoMikko Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa, Pub Markus

ma 28.3.

Klo 19 Näin ystävien kesken, KinoMikko Klo 20 Ilmainen Pubibingo, Pub Markus

ti 29.3.

Klo 19 Näin ystävien kesken, KinoMikko Klo 19 Romantiikan ilta, Suolahtisalissa. Mezzosopraano Sini Tuomisalo Ohjelmassa: venäläisiä romansseja, elokuva- ja estradisävelmiä Neuvostoliiton ajalta. Pianisti Natalija Soittonen. Ohjelman kesto n. 2h, sis. väliajan. Liput: 15€, SuomiVenäjä-seuran jäseniltä 13 €. Järj. Suolahden ja Äänekosken Venäjä-seurat Klo 21 Texas Hold’em pokeri-ilta, Viljo’s Pub

ke 30.3.

Klo 17.30 - 18.30 AquaZumba, Suolahden uimahalli Klo 18 ”Pianistit kevään ihmemaassa”-konsertti, Äänekosken kaupungintalolla. Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen Musiikkiopisto Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold’Em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 19.15 - 20.15 AquaZumba, Äänekosken VesiVelho

8

Anu Wacklin, Roosa Liimatainen, Iita Penttinen

la 26.3

Äänekoski nuoren silmin nyt ja ennen Q Jokainen halukas voi käydä seuraamassa Suolahtisalilla teatteriesitystä nuorena olemista Suolahdessa. Produktio Näe mut on Suolahden tyttöteatterin omista ajatuksista ja elämänpohdinnoista käsikirjoitettu näytelmä, joka pureutuu taajaman nuorten elämään.

Vaikka esitys alkaakin nahkatakeilla, vahvoilla meikeillä ja Suolahden grillillä, arvostavat äänekoskelaiset nuoret edelleen omaa rauhaa ja luontoa.

- Meillä päin on tosi kauniita maisemia ja maaseudun rauha on mulle tärkeetä, kuvailee 15-vuotias Anu Wacklin Äänekoivistoa.

- Se on just parasta, että saa huutaa niin paljon kuin haluaa, eikä kukaan kuule! Iita Penttinen vahvistaa.

Vaikka tytöt nauttivatkin rauhallisesta asuinpaikasta, löytyy Äänekosken kaukaisemmista taajamista huonotkin puolensa. Tytöt valittavat, että kaikkialle on pitkä matka ja huonot kulkuyhteydet, lisäksi Vihijärvellä asuvan Penttisen mukaan erityisesti nuorille suunnatuista ajanviettopaikoista on pulaa.

- Vihijärvelle pitäis saaha vaikka mitä, täällä ei ole mitään! Penttinen lisää.

Sumiaisissa asuvan Roosa Liimataisen mukaan kaverit on kuitenkin se tärkein juttu.

- Äänekoivistolla ei ole kauhiasti samanikäisiä nuoria, tai sitten ne on vaan poikia, Wacklin huomauttaa.

Wacklinin äidin Mirja Wacklinin mukaan asiat olivat aivan toisin hänen nuoruudessaan 70-luvulla: - Lähellä oli paljon samanikäistä porukkaa, eikä meidän koskaan tarvinnut lähteä muualle omalta kylältä. En kaivannut mitään lisää.

Pienistä eroista huolimatta ainakin yksi asia on pysynyt muuttumattomana sukupolven ylitse.

- Olen kokenut kaupunkilaiselämän, mutta halusin takaisin maalle. Olen aina arvostanut luontoa ja omaa rauhaa. Nuorena hienointa oli kuutamoyöt hankiaisilla kavereiden kanssa, Wacklin toteaa.

14-18 -vuotiaista tytöistä koostuvan L Miehettömät -ryhmän esittämät Näe mut -yleisöesitykset Suolahtisalilla 23.-24.3. klo 19 alkaen.

Antiikin kreikkalaisilta aina Äänekoskelle saakka Q Suolahdessa otetaan pojasta mittaa, kun Urhon ja Huiman nuoret toivot osallistuvat Äänekosken avoimiin mestaruuspaineihin.

Suolahden Urhon painijaoston valmentajan Ismo Malisen mukaan paini on kovassa nousussa niin Suolahden kuin Äänekoskenkin puolella ja harrastajajoukko lisääntyy koko ajan. Sama ilmiö on näkyvissä ympäri Suomea.

- Joissakin kunnissa on jopa pulaa harjoitustiloista ja ammattitaitoisista valmentajista, kertoo Äänekoskella viime perjantaina vieraillut Marko Asell.

Painin olympiahopeaa vuonna 1996 voittanu Asell arvelee, että erityisesti televisio on inspiroinut nuoria kappailulajien pariin. Paini onkin pitänyt pintansa kamppailulajien vaihtelevassa kirjossa jo vuosisatoja ja on nousemassa jälleen muotilajiksi.

Viime vuosina suomalaiset nuoret painijat ovat yltäneet mitalisijoille asti, eräs näistä tulevaisuuden kovista nimistä tulee Äänekoskelta. Toni Puukari on muun muassa SM-mitalisti ja KLL:n mestari, jota edes Asell ei uskaltaisi haastaa.

- Kyllähän nuo nuoret tässä vaiheessa jo veis, hän toteaa.

Avoimet Äänekosken mestaruuspainit lauantaina 26.3. SuolahTaija Kolehmainen den Asemakadun koululla klo 10.30 alkaen. Järjestäjänä Huiman ja Urhon painijaostot.

Taija Kolehmainen 21 · 2011

| Ä KS

=9>#, %&% PE 25. - LA 26.

la 26.3.

Kuumia aaltoja Äänekoskelle

Kansa Taisteli vuodelta -88.

Punkkia ja muuta suun täydeltä

Q Trio Chaud lämmittää kevättalvea myös täällä Ääneseudulla tulisella ranskalais-espanjalais kabaree-esityksellään. Äänekosken kaupungintalo täyttyy kolmen musiikillisesti erityisen lahjakkaan muusikon taidonnäytteistä ja häkellyttävästä esiintymisestä.

Kokoonpanon sellisti Didier Petit, 49, kuvailee yhtyeen jäseniä nykyajan trubaduureiksi, kiertolaisiksi, jotka vaihtavat surutta musiikkityylistä ja esityksestä toiseen. Trio Chaud ei olekaan sidottu yhteen tiettyyn musiikkigenreen tai perinteiseen esiintymiseen, vaan yhtye yhdistää taidokkaasti laulua, improvisaatiota, runoutta, kirjallisuutta ja erilaista musiikkia.

Trio Chaudin äänitaiteilija Lucia Recio, 50, luo yleisön eteen kuvan musiikista tanssien ja päästellen ääniä aina mörinästä viheltelyyn. Yhtyeen rumpalisti Edward Perraud, 41, ei jää triosta mielikuvituksettomimmaksi, sillä hänet on nähty soittavan kelloilla ja kilistimillä maustetulla rumpusetillä.

Tiedossa on luvassa siis tulinen ja mielikuvituksellinen matka syvälle musiikin unenomaiseen maailmaan.

Tero ja 21 muuta Q Jo yli 20 suomalaisen mieskoripalloilijan pelipaidat on “jäädytetty” ja nostettu kotisalin kattoon tai seinälle. Koko uransa Huimaa edustanut Tero Rantaniva on yksi, joka on saanut seuraltaan tämän kunnian.

Rantanivan paita jäädytettiin viime vuonna, kun mies lopetti komean, aina miesten maajoukkueeseenkin saakka yltäneen uransa. Tällä viikolla jäätyy Gerald Leen Sr:n paita Uudessakaupungissa.

Olisiko syytä muistaa jäädytyksellä muitakin Huiman pelaajia?

Ota kantaa ja kerro ehdotuksesi ÄKSälle: toimitus@aksa.fi

1989 Anssi Rauramo, ToPo 1994 Mikael Salmi, HNMKY 1998 Miska Alanko, PuHu 1999 Petri Niiranen, HNMKY 2002 Kari-Pekka Klinga, ToPo 2004 Raimo Vartia, HKT 2004 Seppo Kuusela, Honka 2004 Kari Kulonen, FoKoPo 2005 Teijo Finneman, HKT 2005 Pertti Laanti, HKT 2005 Kari Liimo, HKT 2005 Martti Liimo, HKT 2005 Raimo Lindholm, TMP 2007 Jukka Toijala, Kouvot 2008 Matti Airas, ToPo 2008 Jorma Pilkevaara, ToPo 2009 Timo Lampen, LaNMKY 2010 Eero Oksava, Kataja 2010 Petteri Koponen, MaSu-Basket 2010 Jyrki Immonen, Honka 2010 TERO RANTANIVA, HUIMA Q Sini Tuomisalo kiertää Suomea maaliskuussa ”Romantiikan il- 2011 Gerald Lee Sr., UU-Korihait ti 29.3.

Q Sisisrock 2011 räjäyttää Pub Markuksessa ja Kalliossa yhdentoista paikallisen bändin voimin. Bändien ikäjakauma on mahtavat kolmekymmentä vuotta.

Vanhempaa puolta edustaa Kansa Taisteli, joka näki päivänvalon jo vuonna 1986. Välissä bändi tunnettiin nimellä Gomorran Kone.

-Soitimme aluksi Kansa Taisteli -nimellä, mutta muutaman vuoden keikkatauon jälkeen tajusimme olevamme kaukana alkuperäisestä tyylistämme. Vaihdoimme nimeksemme Kansa Taisteli, kunnes meno hyytyi ja päätimme laittaa bändin hyllylle, bändin alkuperäisjäsen Jouni Sohlman kertoo.

Kansa Taisteli soittaa Pub Markuksessa lauantaina 26.3. alkuperäisellä neljän hengen kokoonpanollaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden -89.

-On älyttömän hieno soittaa taas alkuperäisellä porukalla vanhoja biisejä, jotka jäi keikkasetistä vuosia sitten. Treeneissä huomasi, että kyllä ne biisit on vieläkin selkärangassa, Sohlman muistelee.

Punkkia soittava bändi ei pelkää ajantuomaa kankeutta eikä nuoria tulokkaita.

-Tässä on kyse punkista, Idols on sitten erikseen. Me ei kilpailla toisia bändejä vastaan, pääasia on, että meillä on hauskaa, olipa yleisöä tai ei. Niin, ja eihän ne uudet punk-bändit edes osaa mitään, saavat luvan tulla katsomaan mitä oikea meininki on! Sohlman uhmaa.

Yleisen siveyskäsityksen vuoksi ÄKS joutuu valitettavasti jättämään jutusta ulos bändin tervehdyksen lehden lukioille.

Taija Kolehmainen Sisisrock 2011 Pub Markuksessa ja Kalliossa pe 25. - la 26.3.

Liput 5 euroa/ilta, lipulla pääsee molempiin paikkoihin.

Sulosäveliä Neuvostoliitosta

tojen” merkeissä ja esiintyy Äänekoskenkin kaupungintalolla. Konserteissa kuulijat pääsevät tutustumaan muun muassa Neuvostolii- Lähde: Terho Vuorisen juttu Veikkaajassa 22.3. ton ajan elokuvamusiikkiin. Aikansa suurvallalta jäi 2000-luvulle perinnöksi muutakin kuin katkera kaiku sanaan kommunismi.

Tuomisalon vinkkasi, että Neuvostoliitosta kannattaa muistaa...

1 elokuvat Neuvostoliiton aikaiset elokuvat ja tv-sarjat ovat alkaneet saavuttaa ansaitsemaansa huomiota. Elokuvien näyttelijät ovat aivan loistavia, tavallisia ihmisiä eivätkä ylisliipattuja pyrkijöitä. Elokuvien ja sarjojen juonet eivät ole valmiiksi pureskeltua mössöä vaan ne pureutuvat syvälle aiheeseen.

Juusto-johtajan juustot top-5

Q Valion Äänekosken tehtaiden johtaja Marko Palosaarelle aiheutti haastetta juustojen paremmuusjärjestykseen laittaminen.

Mielestäni 70-luvun jälkeen ei ole noussut enää entisen veroi- Varsinkin, kun kun ei saanut mainita Valion juustoja. sia sävellyksiä.Neuvostoliittolaiset teokset ovat melodisesti erittäin kauniita, niissä onerityislaatuista karuutta ja tekstit ovat in- 1.Chevre -vuohenjuusto, tuorejuustona tai himillisiä. valkohomejuustona esimerkiksi pihvin päällä

2 musiikki

3 rakennustaide Neuvostoliiton aikaisten rakennusten karuus viehättää minua.

Niidenmahtipontinen tilankäyttö tekee vaikutuksen. Rakennukset ovat karuudessaan ja koossaan monumentaalisia. Harmi, että nykyään vanhoja rakennuksia hajoitetaan pois uusien tieltä.

Sini Tuomisalon venäläisen musiikin konsertti ”Romantiikan ilta” Äänekosken kaupungintalolla tiistaina 29.3. klo 19-21. Järjestäjänä Äänekosken ja Suolahden Venäjä-seurat.

2.Maasdammer, Emmentaltyyppinen juusto, USA:ssa Baby Swiss 3.Brie, hyvin kypsänä, niin että keskusta alkaa valua.

4.Präst, Ruotsalainen pitkään kypsytetty kermajuusto, mukavasti aminohappokiteitä.

5. Gorgonzola, välillä pizzan päällä maistuu reilusti voimakas homejuusto

Marjo Steffansson

Taija Kolehmainen Ä KS

|2

· 2011

9

!&+&<% 0$&% to 31.3.

Markkinat Äänekosken torilla.

Klo 21 Texas Hold’em pokeri-ilta, Viljo’s Pub

pe 1.4.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold’Em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 20 Aprillirokki, Suolahden Kansantalolla. Vapaa pääsy! Suolahden Demokraattiset Nuoret

la 2.4.

Klo 18 Mahdottomat yhtälöt - Kulttuuritapahtuma Kulttuurikilpailu runon, laulun, kuvan, pienoisnäytelmän ja puheen kulttuurikavalkadi, jossa taide otta kantaa. Pub Markus

pe 1.4.

su 3.4.

Klo 16 Koskelan viihdelaulajat 30-vuotisjuhlakonsertti, Äänekosken Kaupungintalolla. Johtaa Jori Mäenpää. Liput 10 €, sis. tarjoilun. Kesto n. 2h väliaikoineen. Liput ennakkoon kulttuuritoimistolta (Kalevankatu2) Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa, Pub Markus ma 4.4.

Klo 20 Ilmainen Pubibingo, Pub Markus ke 6.4.

Klo 17.30 - 18.30 AquaZumba, Suolahden uimahalli Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold’Em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 18 Laulajat lavalla, Äänekosken kaupungintalo. Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Klo 19.15 - 20.15 AquaZumba, Äänekosken VesiVelho

@#2'&

Aprilli Rock

to 7.4.

Klo 19 Tommi Kaleniuksen levynjulkistamiskonsertti, Suolahti- Q Kaupunkimme on päässyt kunnioitettavaan sadan vuoden salissa. Liput 15 e. ikään. Mietimme millä tavalla voisimme muistaa kaunista kotikaupunkiamme. Päätimme järjestää sata vuotiaan kaupunkimme nuorelle väelle Aprilli Rockin.

Tapahtumassa soittavat äänekoskelainen Ludovico ja Lost in Suolahti sekä uudempi tuttavuus Kasakka ja Käärme.

Tapahtuman ajankohta on nimensä mukaisesti aprillipäivänä 1.4.2011 klo 20 - 23 ja paikkana toimii Suolahden kansantalo. Tapahtuman järjestää Suolahden Demokraattiset Nuoret ry Q Kuvassa Kotiseutu: vuoden 1977 kuvataidekilpailun satoa.

Mónica Martins 27.3.2011 asti, Äänekosken taidemuseo. Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski Avoinna ti–to klo 12–15 sekä su klo 12–16.

?37%%6(7%

Q Kristiina Lempiäinen-Trzaska: Ingeborg: Näyttely Laajan Galleriassa 27.3.2011 asti.Tilateos ja maalauksia, jotka käsittelevät keskiajalla elänyttä linnanrouvaa. Avoinna ke - su, paitsi pe 12 - 16.

Vapaa pääsy.

Q Heidi Hintikan öljyvärimaalaksia: Näyttely avoinna 31.3.2011 saakka Leipomo-Kahvila Päivänpaisteessa, Asemakatu 9, Suolahti. Avoinna arkisin klo 8-16.30.

Q Asemakadun koulun oppilaiden grafiikkaa: 26.3.2011 asti.

Suolahden kirjastossa. Näyttely avoinna ma-ke 12-19, to-pe 1016, la 10-14. Vapaa pääsy.

Q Veden pinnan yllä ja alla: Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali 6.4.2011 asti. Avoinna ma–ke 12–19, to–pe 12 - 16.

Vapaa pääsy - Tervetuloa! Järj. Äänekosken keskuskoulu.

Pasi Lönn: Harhaisku. Tammi. 191 s.

la 2.4.

Mahdottomat yhtälöt kulttuuritapahtuma Q Tilaisuudessa julkistetaan levy, jossa Sirpa Martinsin kappale Mahdottomat yhtälöt sekä Ville Liekkisen kappale Kulttuuria.

Liekkinen ja Martins ovat mukana, mutta eivät esiinny itse, vaan estradi on avoin muille taiteilijoille Kulttuurikilpailu on runon, laulun, kuvan, pienoisnäytelmän ja puheen kulttuurikavalkadi, jossa taide ottaa kantaa. Esitä se yksin tai ryhmässä. Äärettömän ujojen puolesta joku muukin voi esittää. Esityksen kesto max. 10 minuuttia. Osallistua voivat Äänekosken 100-vuotis juhlan kunniaksi äänekoskelaiset aikuiset.

Parhaiten onnistunut esitys saa 1000 €.

Ilmoittautuminen kavalkaadiin 31.3.2011 mennessä: sirpa.martins@pp.inet.fi. Tarvittaessa Pub Markuksessa järjestetään esikatselmus 2.4.2011 klo 14 alkaen.

Äänekoski kirjan näyttämönä Q Rikosylikonstaapeli Pasi Lönn on kotoisin Äänekoskelta.

Lönn antaa taustansa näkyä toisessa, lähinnä nuorisodekkariksi luokiteltavassa romaanissaan Harhaisku. Ensin löytyy Hirvaskankaan ABC-asemalta ruumis, sitten räiskii jo poliisi aseella Markkamäessä ja kohta ollaankin Äänekosken poliisiasemalla.

Harhaisku on perinteinen murhamysteeri, johon Hirvaskankaan liikennemyymälä tarjoaa mielenkiintoisen miljöön. Lönn sommittelee juonenkuljetuksen niin, ettei lukija pääse pitkästymään. Välillä tutkinta junnaa paikallaan, kun ratkaiseva tieto puuttuu. Mutta puuttuvan tiedon odotuskin luo jännitystä.

Lönn tarjoilee Harhaiskussa poliisityön kuvausta sopivan pieninä annoksina. Teksti ei pääse puutumaan, mutta siinä on mukana dekkarille aina tärkeä uskottavuuden tuntu.

Kirjan päähenkilöinä ovat jyväskyläläispojat Jakke ja Make, jotka seikkailivat jo Lönnin esikoiskirjassa Hyppy syvyyteen.

Lönn rakentaa poikien hahmot taitavasti. He eivät ole mitään supersankareita, vaan jopa lorvimiseen taipuvaisia miehenalkuja, joilla on kuitenkin hoksottimet kohdallaan. Poikien kotiolotkin ovat todentuntuiset.

Myös muu henkilögalleria toimii. Omintakeinen rikoskonstaapeli Veijo Muusi ja hänen työparinsa Ismo Tuutunen tuovat rutkasti huumoria tarinaan. Laitapuolenkulkija Jorma Miettisen taistelu kuiville pääsemisestä on inhimillinen, jopa valoisa.

Lönn iskee tarinaa turhia nipottamatta. Kannattaa lukea!

Reijo Honkonenn

10

21 · 2011

| Ä KS

A("*0 /&%

Gulliverin matkat

A#(689%38338

Eilen tänään 26.3. 1949

Luokitus: Seikkailu, komedia, fantasia Ikäraja: K7 Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 1,28

Q Gulliver on pieni mies, jolla on isoja unelmia, kunnes hän hyppää mukaan elämänsä seikkailuun. Lemuel Gulliver (Jack Black) on postimiehenä The Times -lehden toimituksessa. Hän haaveilee toimittajan urasta ja päättää tehdä päätoimittajaan vaikutuksen lähtemällä selvittämään mystisen Bermudan kolmion salaisuutta. Hän joutuu hurjaan myrskyyn, jonka päätteeksi hän päätyy rannalle, jossa häntä odottaa yllätys - maan asukkaat ovat pikkuruisia Lilliputteja. Kivikkoisen alun jälkeen jättiläiskokoinen Gulliver ja hänen muutaman sentin pituiset ystävänsä löytävät loppujen lopuksi yhteisen sävelen, kun Gulliverista kuoriutuu kelpo johtaja ja hän johdattaa Lilliputit voittoon taistelussa naapurisaaren hallitsijaa vastaa

Q Äänekosken Huiman Vihtori Melasalmi voittaa 15 kilometrin hiihdon Tornion talvikisoissa ja jättää taakseen TUL:n parhaimmiston ja ruotsalaisiakin kilpailijoita. Seuraavana päivänä ”Vikki” nappaa nimiinsä 30 kilometrin hiihdon.

Huiman hiihtomenestys jäi maakunnalliseksi seuraavat 40 vuotta, kunnes Timo Kuorelahti pääsi Lahden MM-kisoihin 1989 ja ylsi peräti kuudenneksi 50 kilometrillä. Seuraavana vuonna tuli kympin matkalla Suomen mestaruus.

Karjalan Suojärveltä tulleet Vihtori (s. 1926) ja Valtter Melasalmi (s.1929) ovat olleet Huiman kantavia voimia vuosikymmenet. Vihtorin poika Tero ja Valtterin poika Kai kuuluivat puolestaan Huiman huippujoukkueeseen jalkapallon I-divisioonassa 1980-luvulla.

Molemmat serkukset ovat vuosikertaa 1961. Kai Melasalmi juhlii 50-vuotisjuhliaan viikon päästä. ÄKS onnittelee!

GULLIVERIN MATKAT

SEIKKAILU, FANTASIA, KOMEDIA | K7 | LIPUT 7,| PE 25.3. 18.00 | SU 27.3. 18.00

NÄIN YSTÄVIEN KESKEN N KOMEDIA, ROMANTIIKKA | K13 | LIPUT 7,| PE 25.3. 20.30 | LA 26.3. 19.00 | SU 27.3. 19.00 | MA 28.3. 19.00 | TI 29.3. 19.00

Lippuvaraukset: araukset: www.kinomikko.fi www kinomikko fi p. 040 135 5844 (ke, to, pe klo 13–15) (Ovet suljetaan 5 min ennen esityksen alkua)

Näin ystävien kesken

Luokitus: Komedia, romantiikka Ikäraja: K13 Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 1.50

Emma (Natalie Portman) ja Adam (Ashton Kutcher) ovat olleet ystäviä koko elämänsä ja melkein pilaavat kaiken harrastamalla eräänä aamuna seksiä. Suojellakseen ystävyyttään he sopivat pitävänsä suhteen tiukasti suoraviivaisena; ei mustasukkaisuutta, ei odotuksia, ei riitoja, ei kukkia, ei lepertelyä. Sehän tarkoittaa, että he voivat tehdä mitä ikinä haluavat, milloin ikinä haluavat ja millä tahansa julkisella paikalla ikinä haluavat, kunhan eivät vain rakastu. Herää kysymyksiä - voiko olla seksiä ilman, että rakkaus tulee tielle? Ja voiko heidän ystävyytensä säilyä?

Ohjaaja: Ivan Reitman Pääosissa: Natalie Portman, Ashton Kutcher, Cary Elwes, Kevin Kline

Ä KS

|2

· 2011

Aika pilkkiä!

Q Kaira ja vapa. Sohjokauha ja jakkara. Mormuska ja toukka.

Ja tietysti eväsleivät sekä termospullo täynnä kuumaa juomaa. Sitten vaan aurinkonpaisteesta nauttimaan!

Valtakunnallinen pilkkiviikko käynnistyi maanantaina. Vaikka pilkkiviikko päättyy sunnuntaina 27.3., saa jäälle mennä sen jälkeenkin. Mutta viimeistään huhtikuun puolella kannattaa ottaa matkaan myös naskalit.

Jos hyvin käy, niin kalojen lisäksi saaliiksi voi saada vaikka taulutelevision kuten Lintulahden pilkkikisasta lauantaina. Suurin ahven voittaa!

Ahvenpilkki Konginkankaalla la klo 10-14. Lapsille oma sarja.

11

X+1 Rakastan: Perhettä Inhoan: Epärehellisyyttä ja itsekkyyttä Eläin: Koira Henkilö: Vaimo Ruoka: Tapolan mustamakkara ja kylmä maito Juoma: Kotikalja Paikka: Äänekoski Musiikki: Manse-rock Kirja: Tuntematon sotilas Elokuva: Forrest Gump Motto: Just trust yourself and never give up!

Parasta Äänekoskella 1. Koti 2. Uistelu kesäaamuna Keiteleellä 3. Aura-sinihomejuusto

Hannu Javana

Karaok Monelle ulkopuoliselle Äänekoski voi olla mitäänsanomaton paikka missälie. Me koskelaiset kuitenkin tiedämme, että kotikaupunkimme on omalaatuinen ja mukava - ja ihan omalla paikallaan.

Onkin hyvä, että myös keulakuvamme on samanlainen. Ja sellainenhan meillä on: omalaatuinen ja mukava ”Java” on mies paikallaan!

12

2 · 2 011

| ÄKS

teksti Terho Vuorinen - kuva Max Steffansson

Hannu Javanainen - s. 22.7.1954 Tampereella - Äänekosken kaupunginjohtaja vuodesta 2003 - Suolahteen sosiaalityöntekijäksi keväällä 1981 - Äänekoskelle sosiaalisihteeriksi joulukuussa 1981 - Työskennellyt lisäksi Äänekosken henkilöstö- ja kaupunginsihteerinä - Toimi Uuraisten vt. kunnanjohtajana vuoden 2000 - Asuu Markkamäessä Eijavaimonsa kanssa

ainen on

kepomo Tämän jutun alkuperäinen työotsikko oli ”Hullu vai humalassa?”. Kaupunginjohtajan työhuoneessa ÄKSälle puhunut Äänekosken ykkösmies ei ole kumpaakaan - ainakaan kokopäiväisesti.

- En kai minä ihan hullu sentään ole.

Enkä ole kännissäkään aina, Hannu Javanainen nauraa kysymykselle.

Ei aina kännissä? Mahtavaa! Tämä äijähän on toimittajan näkökulmasta täydellinen. Otsikkovaihtoehdoista ei takuulla tule pulaa.

Mutta ei tässä olla Javanaista pilkkaamassa. Tarkoitus on kaivaa persoonaa vähän syvemmälle. Pitäähän koskelaisten tietää, millainen mies päällikkönämme häärää!

Julkinen kuva on kiinnostava. Javanainen tunnetaan avoimuudestaan. Hän viihtyy ihmisten keskellä, hänen hihaansa voi tarttua vaikkapa Nesteen pajatson ääressä ja kertoa, mikä mieltä painaa. Java kuuntelee ja juttelee.

Joskus Java puhuu vähän levottomiakin.

Ja kun hän vaihtaa vapaalle, niin karaokebaarissa vauhtiin pääsee villikko, joka ei häpeä tarttua mikkiin.

Suomeksi: Javanainen on jätkä muiden keskellä, oma itsensä. Niin kuin pitääkin. Sellainenkin voi johtaa yli 20 000 asukkaan kaupunkia.

MUTTA HÖPSÖNÄHÄN Javaa pidetään.

Herkkiksenä, joka puhuu tunteellisesti Ylöjärvellä asuvista lapsenlapsistaan, neljävuotiaasta Thomaksesta ja kaksivuotiaasta Sofiasta.

Pelkän höpsön miehen maine ei kuitenkaan ole Javanaiselle mieleen. Hän haluaa erikseen korostaa työnsä vakavaa puolta.

Sitä, että homma toimii ja tuloksia tulee.

- Siinä mielessä olen aika vaativa. Mutta uskon, että hommia pystyy ohjaamaan luottamuksella, arvostamalla ja vähän huumorillakin. Jäykkäniskainen käskyttäminen ei johda mihinkään. Tavoitteeni on luoda hyvä työilmapiiri.

Alaisia Javanaisella on 1200. Mutta ytimessä on kaupungintalo.

- Ei tänne saa tulla ketään loukkaamaan tai syrjimään. Haluan, että tänne voi tulla ja täältä lähteä aina hyvillä mielin. 30

vuotta sitten sanottuja asioita ei pidä enää muistella.

Javanainen on onnistunut tavoitteessaan ilmeisen hyvin. Suurempia moitteita ei virkamiesten eikä luottamushenkilöidenkään taholta ole kuulunut. Asioiden fokusointi on hyvää johtamista.

- Aikaisemmin tavoittelin täydellisyyttä, mutta olen muuttunut. Nyt tehdään ne asiat, mitkä pitää tehdä.

- Ihmissuhdehommat, ne ovat hankalia.

Välillä napit on pakostakin vastakkain. On tosi haastavaa taiteilla kuntalaisten poliitikkojen ja työkavereitten kanssa niin, että kaikki olisivat tyytyväisiä eikä kauheita konflikteja tulisi.

JAVANAISEN OMA linja on selvä. Kun nuija on kopautettu pöytään, on aika siirtyä eteenpäin.

- Luonteeni on sellainen, etten lähde arvostelemaan tehtyjä päätöksiä. Haluan mennä eteenpäin enkä jatkaa keskustelua lehtien palstoilla.

Keskustelu kasvokkain on juuri sitä, missä Javanainen on omillaan. Hän korostaa, että kuntaelämä ja uskottava yhteistyö perustuvat ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Samalla hän tietää hyvin, etteivät kaikki osta avoimuuden ideologiaa.

- Mutta luonteeni on ollut jo 57 vuotta tällainen. En minä voi teeskennellä muuta, mitä olen. Olen vähän torimies.

- Monen mielestä olen liiankin avoin, kun puhun esimerkiksi lapsenlapsistani.

En kehuskele avoimuudellani, mutta kai sekin on yksi keino unohtaa tän homman huonompia puolia.

Yksi ikävä puoli on poliittinen peli. Javanainen haluaa olla leikin yläpuolella ja hyvin siinä onnistuukin. Perimätiedon mukaan kaupunginjohtaja on Keskustan miehiä, mutta sen Javanainen kiistää. Puolueen jäsenkirjaa hänellä ei ole ainakaan koskaan ollut.

- Se on totta, että keskusta-oikeisto-ryhmät valitsivat minut töihin 1981. Jos katsotaan koko poliittista kenttää, niin ajattelen asioista jossain keskivälillä. Mutta työssäni ajan asioita eteenpäin neutraalisti, Javanainen vakuuttaa.

Jotain puolueettomuudesta kertoo se-

kin, että Javanainen on toiminut sekä Huimassa jalkapallojunnujen valmentajana että ÄU:ssa varapuheenjohtajana.

MUTTA MITEN Javasta tuli sellainen kuin tuli? Yhden selityksen hän heittää itse: nuoruusvuosien poikaseura.

- Kirjoitin 1973 ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta, joka oli poikakoulu.

Heti seuraavana syksynä kouluun tulivat ensimmäiset tytöt.

Ja seuraavana kesänä Hannu löysi Mahnalan tanssilavalta Hämeenkyröstä ”Esterinsä”, Alasen Eilan. Neljä vuotta myöhemmin pari vihittiin Kalevan kirkossa. Kolme vuotta siitä, niin Javanaiset saapuivat Suolahteen. Perheen ainoa lapsi, Maiju, syntyi vuotta myöhemmin, 1982, kun pari oli jo muuttanut Äänekoskelle.

- Asuimme silloin Pitkäkadulla toimineen terveystalon kolmannessa kerroksessa. Neuvola oli alakerrassa, Javanainen muistelee.

Käytännöllistä. Samoin kuin nuoren miehen ratkaisu ajopelien suhteen Tampereen-vuosina.

- Ostin ensimmäiseksi autokseni kaksi Nissanin Bluebirdiä 500 markalla. Jompi kumpi oli aina iskussa, kun toisesta sai varaosia.

Opintonsa Tampereen yliopistossa Javanainen rahoitti työtä tekemällä. Seitsemän vuotta meni postia jaellessa.

- Opintolainaa otin vain kerran. Niillä rahoilla maksettiin häät.

Eija-vaimo on jatkanut opintojaan pidempään. Vuonna 2003 hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylästä, pääaineenaan tietotekniikka. Nykyisin rouva Javanainen työskentelee Jyväskylässä Nordean yhteyspäällikkönä.

AUTOILUN YSTÄVÄ Javanainen on edelleen. Aamuisin, kun hän vie vaimonsa Jyväskylän-bussiin, hän suorittaa oman, erikoisen rituaalinsa.

- Autolla ajaminen on minulle keino rentoutua. Ajan aamuisin ylimääräisen lenkin nelostien kautta ja kuuntelen radiosta uutiset. Se lataa minut työpäivään.

Matkamittariin kertyy 50 000 kilometriä vuodessa. Lähinnä siksi, että side syn-

nyinseudulle Pirkanmaalle on edelleen vahva. Hannun 85-vuotias äiti ja Eijan 87-vuotias isä asuvat siellä, samaten kuin Maiju-tytär perheineen.

- Kun kuulin, että Maijulla on joku mies, niin kysyin, mistäs se kölvi on kotoisin. Maiju vastasi, että Kurusta. Hätkähdin ja kysyin, että olihan siinä k-kirjain edessä - ettei vaan ole Turusta!

Niinpä niin. Tampere-Turku-ottelu ei pääty koskaan. Manse-tausta on vahva, mutta Javanainen itse vakuuttaa, ettei tahdo Äänekoskelta pois.

- 200 kilometriä Tampereelle ei ole mitään miehelle, joka tykkää autoilla. Pääsen kuuden vuoden päästä eläkkeelle, ja jos vaan sallitaan, niin olen Äänekoskella loppuajan. Eläkepäivistä ei voi vielä sanoa mitään, mutta tietysti papalla on ikävä lapsenlapsiaan.

Autoiluun liittyy Javanaisen työuran pahin paikka. Synkästä hetkestä, 23 ihmishenkeä vaatineesta Konginkankaan bussiturmasta, tuli juuri täyteen seitsemän vuotta.

- Nuoruuden kaverini tytär istui bussin etupenkillä ja kuoli. Kaveri soitti pitkin päivää, mutta en kiireessä vastannut, kun luulin, että hän soittelee vain uteliaisuuttaan. Muisto on kauhea, sillä hätä oli konkreettinen eivätkä omaiset saaneet tietoa.

RANKAN TYÖN vastapainoksi pitää rentoutua. Vaikka luonne olisi kuinka ulospäinsuuntautunut, on koti kuitenkin se paras paikka ihmiselle, joka joutuu työnsä vuoksi olemaan jatkuvasti esillä.

- Olenhan minä persoonana vähän villi joskus. Mutta olen kuitenkin koti-ihminen.

Javanainen kertoo saunovansa joka päivä. Kun ystäviä ja sukulaisia saapuu Markkamäen-kotiin, niin saunan lisäksi tarjolla on tietysti karaokea.

- Kotimme on vähän sellainen gasthaus, josta vieraat monesti lähtevät väsyneempinä kuin tulivat.

- Karaoke-laitteet ostin jouluna seitsemän vuotta sitten. Äitini oli meillä silloin kylässä. Piilotin ne sängyn alle enkä uskaltanut ottaa niitä vielä aattona esiin. Joulupäivän aamuna aloitettiin sitten äidin kanssa laulaminen.

”Autolla ajaminen on minulle keino rentoutua” ÄKS

|2

· 2011

13

B0"%#9'&917/3"("

Vaaleaa sävyä

Pikaväriä huomaamattomasti Mistä tietää, että kevät on käsillä? Jos parturilta kysytään, niin siitä, kun halutaan vaaleampaa väriä hiuksiin. Tänä keväänä luonnonläheisyys on valttikortti. Pehmeät sävyerot ja permanenteissa luonnollinen kihara ovat täällä, kerrotaan Parturi-Kampaamo Marjo Linnasta.

Tummalla pohjalla olevat vaaleat raidat ovat mennyttä talvea. Nyt halutaan eläviä sävyjä. Toki myös räiskyvät värit ja geometriset ja graafiset linjat ovat pinnalla. Skaala on laaja, eli jokaiselle löytyy varmasti muodikas omanlainen tyyli, kertoo Marjo Sällinen työnsä lomassa.

Tänä keväänä ei ole lanseerattu mitään tiettyä tyyliä pohjoismaalaiseen hiuslaatuun. Kampaamotuotteiden maahantuojatja tukkuliikkeet ovat ne tahot, jotka määrittävät hiusmuodin.

Jokaisella on omat juttunsa. Tänään hiusmuoti on päivitetty tyyli 1990 luvusta sekä 1960 luvun rokkimuodista.

Miesten hiuksissa painotus on otsatukassa. Eli malli on etupainotteinen, mutta lyhyt. Miehille on tarjolla myös pikaväriä, jolla saa nopeasti sävyä huomaamattomasti.

Julkkikset uutistenlukijoita myöten määrittävät hyvin pitkälti muotia. Sekä vaatetuksen, että hiuksien osalta.

- Jos Rihanna värjää hiuksensa punaiseksi, niin me tarkastamme punaisen värin tilanteen varastossa, sille nimittäin tuleekysyntää, tietää Sällinen.

Marjo Steffansson

Eeva: Naisten muotituuli puhaltaa keväälle muun muassa valkoista väriä

Tänä keväänä vaaterintamalla kuumaa kamaa ovat pitsit ja röyhelöt. Väreistä esiin nousevat valkoinen, nude sekä maanläheiset sävyt niin miesten- kuin naistenmuodissakin. Räväkkyyttä ja omaa persoonallisuutta tuodaan esille yhdistämällä maanläheisyyteen erilaisia koruja, huiveja ja laukkuja.

Kevätmuoti suosii kaikenikäistä ja -kokoista naista. Montaa vartalomallia mairittelevat A-linjaiset paidat pitävät edelleen pintansa.

- A-linjainen paita ei ole mammavaate, vaan sitä käyttävät naiset nuoresta vanhaan. A-linja imartelee jokatyyppistä vartaloa, kertoo Sirkku Tourunen FarkkuMyystä.

Miesten puoleleta revityt, paikatut ja kulutetut farkut näyttävät pysyvän edelleen muodissa. Tänä vuonna kevät tuo kuitenkin mukanaan vaaleat farkut. Myös erilaiset bändipaidat ovat näyttäneet löytävän tiensä lähes joka vaatekauppaan.

Usein muotivillitysten ajatellaan koskevan vain nuoria kuluttajia. Tourunen on kuitenkin eri mieltä.

- Liikkeessäni käy paljon keski-ikäistä porukkaa. Ei muotituulahdukset ole vain nuorten etuoikeus. Moni vanhempi asiakkaani kokeilee nykymuotia innoissaan, sillä se on jotain uutta ja sellaista, mitä heidän nuoruudessaan ei ollut tarjolla, Sirkku Tourunen valottaa.

Petra Rönkä

VALITSE 2 MAKSA 1 alk. 199€

Valitse 2 maksa 1 –hinnoittelu koskee kaikkia kehyksiä alk. 79 €. Kaikkien kehysten hintaan sisältyy aina PENTAXvakioyksiteholinssit. Toiset kehykset voit valita samasta tai alemmasta hintaluokasta. Muut linssivaihtoehdot ja lisät (esim. pinnoitteet ja ohennukset) molempiin pareihin maksat hinnaston mukaan. Valitse 2 maksa 1 -hinnoittelu koskee tilauksia, jotka tehdään samalle henkilölle samalla reseptillä, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin.

SPECSAVERS OPTIKKO ÄÄNEKOSKI: Torikatu 1, puh. 014 348 0044 Avoinna ma–pe 9.30–17, la suljettu www.specsavers.fi

14

2 · 2011

| Ä KS

Energiaa elämään Seutukuntaa jo parikymmentä vuotta liikuttaneella Likean yrittäjillä Risto Lahtisella ja Anna Mari Minkkisellä energiaa riittää. Lauantaina ja siitä lähtien on heillä ja kumppaneillaan tarjottavana tuhti paketti, jossa tutuksi tulevat mm. kuntosalit, Personal Trainer, suolasauna, Pilates, Kauneus&Ravinto -luennnot, Les Mills BodyBalance ja paljon muuta liikunnallista ja nyt uutuutena myös henkistä hyvinvointia.

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Likean jopa koko Suomen pioneerihanke saa lähtöpamauksen lauantain Energiaa Elämään -päivässä Suolahdessa.

- Päivän aikana on mahdollista koota itselleen tehokas ja monipuolinen energiapommi, kertoo yrittäjä Risto Lahtinen.

Uutta säväystä yhteispakettiin tuovat Päivi ja Ilkka Vanhapelto. Heidän työhyvinnoinin lisäämisen ideanaan on ottaa voimavarat käyttöön mm. vuorovaikutuksen ja improvisaation keinoin.

- Tarjoamme työhyvinvointiin sisältöä, joka on samalla sekä virkistävää, että parantaa sisäistä yhteistyötä ja hyvinvointia.

Voimavarana on oma itse, johon keskitymme rakentavalla vuorovaikutuksella ja hyvinvoinnin lisäämisellä niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Toteutustapamme on toi-

minnallinen, taidelähtöinen, liikunnallinen, hauska, tavoitteellinen, rentouttava ja terapeuttinen, valottaa Ilkka toimintaperiaatetta, jonka lisänä on jatkuva seuranta sähköisellä mobiilitutkimuksella.

Ilkka Vanhapelto on kiertänyt Äänekosken yrityksissä esittelemässä TYHY -pakettiaan.

- Kiinnostus on ollut suuri, onhan tämä paketti aivan erilainen lä- Energiaa Elämään tarjoavat Ilkka Vanhapelto, Risto Lahtinen, Anne Pohjalainen, Kimmo hestymistapa työhyvin- Lamminniemi ja Anna Mari Minkkinen. Kuvasta puuttuu Päivi Vanhapelto. voinnin parantamiseen, henkilökohtainen omavalmentaja. KimLikea aloitti toimintansa vuonna 2008 iloitsee Ilkka vastaanottoa.

Vanhapeltojen TYHY (työhyvinvointi) mo Lamminniemi suunnittelee asiakkaan Suolahden Asemakadulla, jossa kahdessa -projekti istuu saumattomasti Likean ai- kanssa kokonaisvaltaisen ohjelman asiak- kerroksessa sijaitsevat modernit kuntosanutlaatuiseen konseptiin. Anne Pohjalai- kaan mieltymysten mukaan. Ohjelma si- lit, suolahuone, solarium, infrapunasauna, sen Anne´s Health & Beauty -ravitsemus- sältää monenlaisia liikuntamuotoja ja uu- lasten tanssikoulu Funkykidz sekä ohjaohjaus perustuu luonnonlääketieteeseen siakin lajeja kokeillaan. tut painonpudotusohjelmat. Saman katon joka ennaltaehkäisee sairauksia, tukee lii- Asiakassuhteet kestävät 3 kuukaudes- alla toimivat myös Kuntoutus Peurunka ja kunnassa ja jaksamisessa sekä auttaa pai- ta jopa kahteeen vuoteen tai pitempääkin. Parturi-Kampaamo Euphoria.

Kaikki riippuu tavoitteista ja niitä tulee nonhallinnassa.

Kunnon kohottaminen turvallisesti on- yleensä lisää kun huomataan miten kunto Ari Peltonen nistuu, kun apuna on Personal Trainer, eli nousee, kertoo Kimmo.

pirta.ommel@gmail.com www.pirtajaommel.com

Ä KS

|2

· 2011

15

Äksän Ministerileikki JUHO KAUTTO

Pyysimme jokaista Äänekosken kansanedustajaehdokasta valitsemaan muiden paikallisten ehdokkaiden joukosta parhaan mahdollisen henkilön pää-, valtiovarain-, sosiaali- ja terveys- sekä kulttuuriministeriksi. Lisäksi yhden ehdokkaan sai nimetä vapaavalintaisen ministerin paikalle. Itseään ei saanut ministeriksi valita.

Martins kelpaa kaikille S

irpa Martinsista tuli ÄKSän järjestämän “ministerileikin” voittaja. ÄKS kysyi kaikilta yhdeksältä paikalliselta kansanedustajaehdokkaalta, kenet he valitsisivat omien joukosta keskeisiin ministeritehtäviin.

Vasemmistoliittoa edustava Martins kelpasi ainoana kaikkien kilpailijoiden ministerilistoille eli ääniä tuli yhteensä kahdeksan.

Toiseksi suosituin oli Vihreiden Kalevi Tiitinen (7) ja kolmoseksi nousi Kokoomuksen Kalle Niskanen (6).

Ykkössuosikki pääministerin rooliin oli Vasemmistoliiton Juho Kautto (3). Erikoista oli se, että mihinkään muuhun tehtävään Kautto ei kelvannut. Keskustan Leila Lindell ja Perussuomalaisten Marke Tuominen saivat pääministerikisassa kaksi ääntä.

Ylivoimaisin voittaja yksittäisen salkun kohdalla oli Niskanen.

Peräti kuusi kahdeksasta ehdokkaasta ehdotti Niskasta valtiovarainministerin hommaan.

Sosiaali- ja terveysministerin pesti meni leikissä jakoon. Sekä Lindell että Kristillisdemokraattien Piia Soininen saivat 3,5 ääntä.

Martinsille sopivin tehtävä näyttäisi löytyvän kulttuurin saral-

ta. Martins löi Tiitisen kulttuutiministerikisassa 5-3.

Ehdokkaat saivat lisäksi nimetä yhden kilpailijansa vapaavalintaiseen ministerin tehtävään. Monitoimiministeriksi näyttäisi kelpaavan erityisesti SDP:n Kari Kiiskinen. Hän sai yhden äänen sekä valtiovarain- että sosiaali- ja terveysministeriksi, mutta sen lisäksi häntä ehdotettiin myös työministeriksi ja hieman erikoisempaankin tehtävään: kalastus-, metsästys- ja vähenevän vapaaajan ministeriksi.

Tiitinen sai kolme vapaavalintaisia nimityksiä eniten (3). Kahdesti Tiitistä ehdotettiin ympäristöministeriksi. Äänittä ei jäänyt myöskään pienpuolue SKP:n ehdokas Tuula Koskiranta (2).

Osa ehdokkaista olisi halunnut jakaa salkun kaikille kilpailijoilleen, mutta tässä kohtaa ÄKS oli tiukkana: pitäähän se olla oppositiokin!

Viiden hengen hallitus

Terho Vuorinen

Vasemmistoliitto

Pääministeri: Martins Pääministerin paikka kuuluu eduskunnan suurimmalle puolueelle, Vasemmistoliitolle. Pääministerin tulee olla aidosti humaani ja samalla päättäväinen ihminen. Sirpa on tällainen.

Valtiovarainministeri: Kiiskinen SDP saa tämän painavan salkun eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena. Karin neuvottelutaidoilla saadaan tärkeä rahoitus Jyväskylä- Äänekoski välisen tieosuuden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeri: Koskiranta Tuula pitää varmuudella huolen, ettei kunnallinen terveydenhuolto mene yksityisille voitontavoittelijoille. Aito ihminen, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä.

Kulttuuriministeri: Tiitinen Tarvitaan ”Kekkosmaista” herrasmiestä hallitukseen. Kalevin kuntoiluharrastuskin on kovassa kiidossa. Miehekäs kampaus, joka ei enempää ylisanoja tarvitse.

Työministeri: Tuominen SMP:n Urpo Leppänen lupasi hoitaa työttömyyden kolmessa kuukaudessa. Ei onnistunut. Marken ja Perussuomalaisten päättäväisyydellä tämä ongelma hoidetaan varmasti tuossa ajassa.

KARI KIISKINEN SDP

Pääministeri: Lindell Leilalla on pitkäaikainen kokemus esimiestehtävistä. Lisäksi hän on rohkea poliittinen vaikuttaja ja osaa viedä joukkoa riittävän jämäkällä sekä oikeudenmukaisella otteella.

Valtiovarainministeri: Niskanen Uskon että Kallen koulutuksesta ja ammatista olisi hyötyä valtion kirstun vartijana. Hän on vuosia pyörittänyt yhdessä kollegansa kanssa asianajotoimistoa, joten tiukatkin paikat ovat varmasti tulleet tutuiksi.

Sosiaali- ja terveysministeri: Soininen Sairaanhoitajana ja terveystieteiden maisterina Piia on nähnyt hoitajien työn arjen, resurssipulan ja epäkohdat, joita hoitotyössä voidaan parantaa.

Maisterius on tuonut mukanaan asiantuntijuutta koulutuksen kautta.

Kulttuuriministeri: Martins Valitsin kitaran ja Piipan. Hän on aktiivinen järjestötoimija sekä poliittinen vaikuttaja. Plussaa tuo myös se, että hän puhuu useita vieraita kieliä.

Viestintäministeri: Tiitinen Valitsin Kalevin hänen kymmenien vuosien toimittajan työkokemuksensa vuoksi. Lisäksi hänellä on taustallaan vankka kokemus yrittäjänä ja esimiehenä.

TUULA KOSKIRANTA SKP

Sosiaali- ja terveysministeri: Leila Lindell

Pääministeri: Tuominen Pääministeriainesta Valtiovarainministeri: Niskanen Sosiaali- ja terveysministeri: Lindell Kokemusta Kulttuuriministeri: Soininen Ulkoministeri: Martins Tietoa eniten tästä porukasta

(2011-13), Piia Soininen (2013-15)

LEILA LINDELL

Pääministeri: Juha Kautto Valtiovarainministeri: Kalle Niskanen

Kulttuuriministeri: Sirpa Martins Ympäristöministeri: Kalevi Tiitinen Oppositio: Kari Kiiskinen, Marke Tuominen, Tuula Koskiranta

16

Keskusta

Pääministeri: Tiitinen Jos halutaan kokeilla uusia tuulia päätöksenteossa.

Kalevilla ei ole pitkänlinjan poliitikon taakkaa eikä kokemusta harteillaan. Kalevin esimies- ja johtamiskokemus on tehtävässä suotavaa.

Valtiovarainministeri: Niskanen Kallella on laki- ja rahoitusmenettelyiden vahva tuntemus ja osaaminen juristin koulutuksen myötä.

Sosiaali- ja terveysministeri: Soininen Terveystieteiden koulutustaustan myötä Piialla on tältä sektorilta tietämystä.

2 · 2011

| Ä KS

Kulttuuriministeri: Martins Sirpa tunnetaan kulttuurin ystävänä ja hän tekee monikulttuurista yhteistyötä kulttuuriasioiden edistämiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeri: Kiiskinen Karilla on vankka kokemus työsuojeluvaltuutettuna sekä ammattiyhdistystoiminnassa mukana olemisesta. Hänellä on näkemystä teollisuuden ja yrittäjyyden merkityksestä työllisyydelle.

Lisäksi valitsisin: 2. Perusturvaministeriksi Marke Tuominen.

Miksi juuri hänet: Markella on sosiaalialan koulutus ja osaaminen ja pitkäaikainen kokemus KALLE NISKANEN Kokoomus

Pääministeri: Lindell Leila istuu nyt vallankahvassa valtuuston pj:nä, ja Mari Kiviniemi on näyttänyt hyvää esimerkkiä keskustalaisesta naispääministeristä.

Valtiovarainministeri: Soininen Tulevan hallituskauden keskeisin salkku. Piialla on asiakysymykset hallinnassa ja uskoakseni keskeiset veroratkaisutkin meillä on yhteneväiset. Salkun hoito vaatii kylmiä hermoja kasvun turvaamiseksi ja oikeudenmukaisen tulonjaon varmistamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeri:Kiiskinen Kari on työnsä ja luottamustehtävien kautta varmasti perehtynyt hyvinvointiyhteiskunnan keskeisimpään hallinnonalaan. Karilla on yksi vaativimpia tehtäviä löytää keinot tasapuolisten hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi.

Kulttuuriministeri: Martins Sirpa on kulttuurihenkinen ja avarakatseinen vaikuttaja jolla riittää asiantuntemusta suomalaisen kulttuurin kehittämiseen urheilun merkistystä unohtamatta.

Ympäristöministeri: Tiitinen Selvä valinta. Kalevin keskeisenä teemana on kestävä kehitys, ja Kalevilla on tähänkin tehtävään riittävä asiantuntemus. Kalevi osaa kokemuksensa perusteella ottaa huomioon myös talouskasvun vaatimukset ympäristökysymyksissä.

SIRPA MARTINS Vasemmistoliitto

Pääministeriksi: Kautto On jo lähtökohtaisesti oikeasta puolueesta eli Vasemmistosta. Hän osaa, tietää ja ottaa selvää. Neuvottelee ja vaikuttaa työn ja työtätekevien asioista reilusti rohkeasti ja oikeudenmukaisesti. Juho on koiraihminen, se kertoo luonteen luotettavuudesta!

Valtiovarainministeriksi: Koskiranta Kommunisteilla on kadehdittava kyky ja osaaminen jakaa köyhyyttä tasaisesti. (se on oikeistohallituksen jäljiltä edessä). He osaavat takoa kovalla työllä vaurautta sieltä, mistä kukaan muu ei ymmärrä sitä edes etsiä.

Sosiaali- ja terveysministeri: Soininen Piialla on tämä kokonaisuus hallinnassa porukasta toiseksi parhaiten.

Kulttuuriministeri: Tiitinen Kulttuuri, urheilu- ja opetusministeriksi. Hänellä yhdenvertaisuuden ymmärrys. Hyvä tatsi opetusasioihin ja ennakkoluuloton luonne kulttuuri- ja urheiluasioihin.

Kalastus-, metsästys- ja vähenevän vapaa-ajan ministeri: Kiiskinen Suomi on toistaiseksi vielä EU:n vihreähkö keidas. Puhtaan luonnon ja matkailun hyödyntäminen elinkeinona tulevaisuudessa tuo leipää moneen pöytään. Karilla on substanssi hallussa.

PIIA SOININEN Kristillisdemokraatit

Pääministeri: Tuominen Marke edustaa puoluetta, jolla on gallupeiden valossa huikeaa nostetta. Menestys tuo mukanaan vastuuta, siksi pääministerin salkku. Marke on suorasanainen ja varmasti pahimmilta skandaaleilta välttyvä pääministeri.

Ä KS

|2

· 2011

Valtiovarainministeri: Niskanen Kalle on sopivan kriittinen, arvioiva ja myös pihi ministeri. Osaa katsoa jo nyt kuntalaisten rahapussin perään, ettei turhia maksuteta. Laki- ja rahaosaaminen on kumpikin pikkutarkkaa hommaa, nämä onnistuu Kallelta.

Sosiaali- ja terveysministeri: Lindell Leila on osoittanut kykynsä ja motivaationsa kehittää terveydenhuoltoa paikallistasolla ja maakunnan tasolla. Ansioitunut nainen tällä alalla, omaa laajaalaista osaamista.

Kulttuuriministeri: Martins Sirpa rakastaa kulttuuria ja omaa myös itse hienoja lahjoja sillä alueella. Vuosien kokemus ja näkemys kunnallisesta kulttuurielämästä on eduksi näin vaativaan tehtävään.

Ympäristöministeri: Tiitinen.

Kalevi on vankka mies ympäristössään. Salkun saa henkilö, joka kykenee katsomaan huomisen yli vielä kauemmas. Kalevi ja vihreälinja on puhdas ja turvallinen suunta etenkin energiapoliittisissa asioissa.

Talkoot

Voimakasta kaupustelua

KALEVI TIITINEN Vihreä liitto

Pääministeri: Kautto Jämäkkä ja määrätietoinen mies. Lisäksi henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mies, jolla on tuollainen kampaus, on erityisen pätevä.

Valtiovarainministeri: Niskanen Kun rahaa on käytettävissä vähän, on paikallaan, että kukkaroa vahtii harkitseva ja maltillinen juristi.

Sosiaali- ja terveysministeri: Lindell/Soininen Nykyhallituksessakin näitä on kaksi. Äänekoskeltakin olisi tarjolla tähän kaksi pätevää ministeriä: Leila Lindell ja Piia Soininen. Kummaltakin löytyy sopivasti koulutusta, kokemusta ja napakkuutta.

Kulttuuriministeri: Martins Hänestä Suomi saisi kielitaitoisen ja edustavan ministerin, joka osaisi edistää ja edustaa hyvin monikulttuurista Suomea. Osaa myös laulaa ja soittaa kitaraa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri: Tuominen Suuret ikäluokat poistuvat eläkkeelle ja työvoima uhkaa loppua. Perussuomalaiset voisivat ottaa vastuuta ja luoda Suomeen suvaitsevaisen ilmapiirin, joka houkuttaa tänne uusia maahanmuuttajia.

MARKE TUOMINEN Perussuomalaiset

Pääministeri: Kautto Uskon Juhon pystyvän sovittamaan eri hallituspuolueiden näkemyksiä hallituksen linjauksiin.

Valtiovarainministeri: Niskanen Yksi merkittävimmistä ministereistä, koska vastaa tulo- ja menoarvioista kaikkien ministeriöiden rahojen käsittelyssä. “Kokoomushan hallitsee talouskysymykset”.

Sosiaali- ja terveysministeri: Lindell Luotan, ettei Leila ajattele kuten nykyinen ministeri, jonka mukaan “lääkkeiden tulee olla nykyistä merkittävämpi osa suomalaista sosiaali-ja terveydenhoitoa”. Uskon, että säilytät ajatuksen, että ihmisten pompottelu on lopetettava.

Kulttuuriministeri: Tiitinen Sopii hyvin kokovartaloministeriksi. Uskon että Kalevi korjaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa olevat taiteen tukemisen linjaukset. Muista Kalevi, että liikunta ja urheilu edistävät terveyttä. Siihen voit hakea lisämäärärahoja Juholta ja Kallelta.

Työministeri: Martins “Työministerin tehtävä ei ole parantaa työllisyyttä” (2007 SDP/Filatov). Uskon että Sirpa ajattelee päinvastoin. Luotan, että Sirpa ei ole Kallen komenneltavissa ja Juhon kanssa työ sujuu.

Peruspalveluministeriksi pitäisi vielä saada Piia Soininen, että saataisin vihdoin tärkeä Vanhustenhoitolaki. Täytynee käydä hallitusneuvotteluja.

Toni Liimatainen otti pronssia.

Ä

KSän väki halusi korostaa urheilullisuuttaan ja tarjota auttavaa kättään Suomen parhaille penkkipunnertajille. X-talkoot iski siis Huiman järjestämiin lajin SM-kisoihin lauantaina.

Huiman oma talkooväki sai ÄKSän nelihenkiseltä ryhmältä apua makkaranmyynnissä, arpojen kaupittelussa ja toimitsijoiden kahvittamisessa kolmen tunnin ajan.

- Ainahan apu on tarpeen, Huiman voimailujaoston puheenjohtaja Pertti Rimpilä kiitteli.

Vaan hyvä oli seurata sivusta hyvin järjestettyjä kisojakin. Huiman koneistosta on vuosien mittan kehittynyt voimailukisojen saralla yksi maan toimivimmista. 130 punnertajan ähellys sujui kitkatta.

Ja tulihan sieltä se odotettu mitalikin isäntäseuralle, kun Toni Liimatainen pääsi paikalle, läpäisi punnituksen ja sai tuloksenkin. Valitettavasti hän joutui kilpailemaan kuumeisena, joten hän jäi kolmen kilpailijan sarjassa viimeiseksi.

- 147,5 olisi noussut, jos olisin ollut terveenä. Sillä olisi saanut hopeaa. Nyt varmistin vain tuloksen ja nostin 130 kiloa, Liimatainen kertoi.

Jani Närhi oli kovatasoisessa 83-kiloisten sarjassa hienosti viides. Oman ennätyksensä 200 kiloa nostanut Kalle Sihvonenkin jätti toistakymmentä nostajaa taakseen sijoittuessaan 93-sarjassa 12:nneksi.

Terho Vuorinen

Ä Huiman Kari Kumpulainen ja Äksän Pirjo Hakkarainen yhteistyössä.

KS-talkoot tuovat hyvää mieltä kaikille, jotka vain hoksaavat pyytää apua. Eikä tässä vielä kaikki: myös avun tarvitsijan voi käräyttää ÄKSäläisille. ÄKS tuo helpotusta elämään. Lumityöt, ojan kaivuu, renkaiden vaihto, valutalkoot, päretalkoot, narikan hoito, tarjoilu, muutto, marjan poiminta, ikkunoiden pesu - ÄKS ottaa haasteen vastaan pelottomasti. ÄKS haluaa kokeilla rajojaan ja kenties oppia uutta. Mottomme on: lukemalla ei uimaan opi, järveen se on mentävä.

Kansalaiset! Yritykset! Yhdistykset! Ottakaa rohkeasti yhteyttä. ÄKS käärii hihat ja rynnistää paikalle, ja tekee samalla mojovan jutun aiheesta.

Eikä tässä vielä kaikki! Voit kutsua ÄKSän myös juhliisi: häät, kastajaiset, syntymäpäivät, lastenjuhlat: ÄKS tulee mielellään kuokkimaan ja raportoimaan.

Jos haluat ÄKSän hulvattomaan talkooporukkaan, ilmoittaudu mukaan vaikka Facebookissa. Tai osoitteessa: toimitus@aksa.fi

17

Isä Mitro hiljentyi hetkeksi

P

oliitikko vaalikierroksella. Kiirettä tiellä, puhetta torilla, pullakahvit, esitettä ohikulkeville, sitten autoon ja ostoskeskukseen. Stressiä!

Euroedustaja Mitro Repo sai viime perjantaina tilaisuuden hengähtää hetken. ÄKS järjesti julkkis-ortodoksille ensikäynnin Äänekosken tsasounaan. Paikka miellytti isä Mitroa.

- Todella kaunis ja hyvin tehty. Omani Nuuksiossa on tosin aidompi, sillä hirret on käsin veistettyjä. Mutta täydestä nämä Honkarakenteenkin hirret menevät, huumorintajustaan tunnettu Repo sanaili.

Papin tehtävät vaihtuivat kaksi vuotta sitten MEPin hommiin Brysselissä ja Strasbourgissa. Mutta vaikka on meppi, saa silti olla myös vähän pappi.

- 750 euroedustajasta melkein sata on ortodokseja. Lähes joka päivä kollegat tulevat pyytämään esirukouksia.

Isä Mitro sytytti tuohuksen Äänekosken tsasounassa.

Brysselin-kodissa ei sentään tsasounaa ole, mutta oma kotialttari sentään.

- Matkustamisen hankaluus on pakollinen paha, mutta siihenkin alkaa tottua.

Toiset lukevat lennoilla kirjoja, toiset näpyttelevät tietokoneilla blogejaan, mutta minä toimitan ulkoa opettelemani messun. Silmät vaan kiinni, niin messu pilvissä onnistuu!

Suomessa ollessaan isä Mitro avaa aamun omassa tsasounassaan. Pitkän päivän päätteeksi osoite on sama. Politikointi on vain syventänyt uskonnollisuutta.

- Saarnaamalla pääsee helpommalla kuin jos yrittää parantaa maailmaa politiikalla. Vakavat kriisit kertovat, että ihmiskunta on suurten ratkaisujen edessä. Nyt tarvitaan yhteisvastuuta, eikä kirkkokaan

voi vetäytyä kuoreensa.

Kova mies puhumaan. Kelpaa toimittajalle; mitään ei tarvitse kysyä.

Ja sitten painaakin jo aikataulu päälle.

Paikalliset demaritoverit pakkaavat papin autoon ja vaalikenttiä päin.

Terho Vuorinen

Tytär keskellä kaaosta Jonna Seppänen opiskelutovereiden kanssa syömässä Japanissa.

J

apanissa perjantaina 11.3. voimakkaalla maanjäristyksellä alkanut katastrofi aiheutti huolta ja pelkoa myös Ääneseudulla. Äänekoskelainen Mirja Remonen seurasi tarkasti Japanin tapahtumia ja toivoi tyttärensä palaavan vahingoittumattomana takaisin Suomeen.

Jonna Seppänen, 23, opiskelee Lappeenrannan teknillisessa yliopistossa ympäristötekniikkaa. Tammikuussa 2011 hän päätti lähteä kielikurssille Japaniin opiskelemaan maan kieltä ja kulttuuria Tokiossa. Matkan oli tarkoitus kestää kolme kuukautta, mutta keskeytyikin ikävästi vain kuukautta ennen Suomeen paluuta.

18

-Kuulin Japanin maanjäristyksestä radiosta kesken työmatkan, minkä jälkeen sain Jonnalta tekstiviestin “Täällä järisee ja tavarat lentelee.” Siinä vaiheessa en vielä osannut odottaa pahempaa, Remonen muistelee perjantain tapahtumia.

Remonen kertoo istuneensa tietokoneen edessä koko viikonlopun seuraten Japanin tapahtumia netistä.

-Informoin Jonnaa Suomessa kerrotuista uutisista, koska Japanin media ei paljastanut kaikkia yksityiskohtia. Olin todella huolissani Fukushiman ydinvoimalan tilanteesta, mutta Jonna vakuutteli, ettei tästä mitään Tshernobylin toistoa tule.

Remosen huokutteluista huolimatta tytär ei kuitenkaan suostunut palaamaan Suomeen ennen kuin vasta sunnuntaina iltapäivällä. Tuolloin tilanne Japanissa alkoi näyttää entistä huonommalta, ja kaaos iski Tokioonkin.

-Jonna kirjoitti Suomen aikaan yöllä viestin, että tilanne Japanissa alkaa näyttämään pahalta. Siinä vaiheessa iski hätä, ja käskin Jonnaa lentämään pois ihan minne tahansa maahan, kunhan vain pääsisi pois katastrofin alta. Kyllähän siinä tunsi itsensä aika avuttomaksi, Remonen tunnustaa -Päivitin tilannetta jatkuvasti Facebookiin ja sain valtavasti tukea ja kannustusta

niin ystäviltä kuin vähän tuntemattomimmiltakin ihmisiltä. Ilmeisesti tällainen hätä yhdistää ihmisiä, Remonen jatkaa.

Lopulta kaikki päättyi tilanteeseen nähden hyvin, kun tytär sai lennon Turkkiin ja palasi ehjänä Suomeen alkuviikosta. Jonna Seppänen vietti muutaman päivän Äänekoskella äitinsä luona.

- Olihan se helpotus nähdä Jonna vielä omin silmin ja täysin terveenä kaiken tämän jälkeen.

Taija Kolehmainen

2 · 2011

| Ä KS

B" *& $" *& $"" *&& C

!&("%"<%"2#

Suolaa uunissa ”Sodan jälkeen meillä Hämeessä muurattiin uusi leivinuuni. Vanha muurarimestari laittoi arinan alle suolaa, arina tehtiin tulenkestävistä arinalaatoista ja on vieläkin ehjä. Mikä merkitys suolalla oli? ”Kymmenen vuotta takaisin muurautimme leivinuunin nykyiseen kotiin ja nyt arina on purkukunnossa. Muurari oli ammattikoulun käynyt ’huippuammattilainen’. Ehdotin suolaa, mutta muurari sanoi sitä vanhojen ukkojen taikauskoksi ja laittoi hiekkaa.”

- Hukkaukko Kaakonkulmalta.

E

n tiedä, mistä ajatus suolalla eristämisestä on lähtöisin, mutta ilmeisesti kokemus on vahvistanut sen toimivan.

Seuraavassa pari kirjallista tietoa.

Turun teollisuuskoulussa rakennusmestareita opettanut arkkitehti G. A. Asp julkaisi kuusiosaisen Huonerakenteiden-opin 1900 - 1908. Viimeisenä osana olivat Tulisijat, joita hän sitten syventyi tutkimaan ja kehittämään muurareiden ja muiden ammattimiesten kanssa.

Asp piti uuninmuurauskursseja Ammattienedistämislaitoksella, joka julkaisi 1932 hänen käsikirjansa Uuninmuuraaja. Siitä syntyi 1944 jälleenrakentamisen tarpeisiin laajennettu painos, Uuninmuurari.

Asp mainitsee suolan käytön sellaisen leivinuunin yhteydessä, jossa on arinan alla kulkeva hormisto. ”Jotta uuninaliset putket eivät kuumentaisi arinaa liikaa, arina eristetään niistä täytekerroksella, jossa on hietaa, lasinsiruja ja karkeata suolaa.”

Ä KS

|2

· 2011

Perinteisen rakennustekniikan tuntija Toivo E. S. (Salervo) julkaisi Pellervo-lehdessä 19/1935 artikkelin ”Asuinrakennusten hellat ja leivinuunit”. ”Holvin päälle sekä arinan alle asetetaan lämpöä säilyttävä kerros hiekkaa, johon toisinaan sekoitetaan suolaa tai lasin siruja tasaisemman lämmön saavuttamiseksi.”

Uunin arinan kuumuutta pyrittiin eristämällä vähentämään, jotta uuni paistaisi tasaisemmin. Lämpö siirtyy arinalla makaavan leivän pohjaan johtumalla, kun taas yläpintaan kohdistuu heikommin kuumentava, uunin holvista heijastunut lämpö.

Kun takavuosina haastattelin somerolaista vanhaaemäntää leivinuunin lämmittämisestä, hän mainitsi myös toisenlaisen suolankäytön.

Uuni lämmitetään alustavasti jo edellisenä päivänä. Varsinainen lämmitys tapahtuu leppähaloilla. Sen valmistuttua uuniin nakataan kourallinen karkeaa suolaa: suolan rätinästä voidaan päätellä uunin lämpötila.

Jos lämpöä on liikaa, sitä alennetaan laittamalla uuniin suuri, märkä haapahalko.

Suola oli vanhan ajan ratkaisu kuten sokkelin lumeaminenkin. Siitä kysytään seuraavaksi. ”Kannattaako uuden rossipohjaisen talon kivijalkaa suojata lumella kuten ennen vanhaan?”

- Heimo Sillanpää Mikä ettei. Kun nyt tuota ilmaista eristettä on saatu eteläänkin ennenvanhaiseen tapaan.

Lunta voi mättää myös ylös seinille. Muistan kuinka ennen kylissä lumettiin pikkutalot aina ikkunan alareunaan saakka. Lumi alenee keväällä etupäässä ilmaan haihtumalla eikä siis kastele puuseinää.

Kysymykset:

Panu Kaila

Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki

"A huge mistake", surkutteli avausX:n kansikuvatyttö Kenya Robinson keskiaukeaman jutussa ollutta virhettä. Huima-ikonin mielestä parasta Äänekoskella on punttien nostelu, mutta ei Liikuntatalolla vaan Ääneseudun Kuntokeskuksessa.

Virheen syynä oli yksinkertaisesti väärinymmärrys, katkos kommunikaatiossa Robinsonin ja Vuorisen välillä.

- Kyllä siinä pulla pyörähti suussa, kun jutun luin aamukahvia juodessa, Kuntokeskuksen yrittäjä Harri Lahtinen kertoo. ÄKS toivoo, että virhe ei vaaranna Huiman ja Kuntokeskuksen hyvää ja pitkäaikaista yhteistyötä.

Terho Vuorinen LÖYSITKÖ VIRHEEN? Jos ÄKSässä on väärää tietoa, niin kerro meille. Vääriä mielipiteitä ei lasketa.

19

@",*6% 0,

Seppo Närhi

Teksti Teijo Piilonen

Syntynyt 2.9.1949 Äänekoskella.

Asuu Helsingissä.

Ensimmäinen levytys Kalmar Unionin kanssa 1973.

Soololevy ”Närhi” ilmestyi 1975. Prinsessa 65 nousi suureen suosioon. Muita hittejä myöhemmin olivat mm. Kuukoira, Minä ja toi kuu, Vieraat huoneet, Takki pois, Riita halki ja voita väliin.

Soolouransa jälkeen soittanut mm. Kari Tapion ja Kari Vepsän bändeissä 1970-luvun taustayhtye Kurimus koottiin uudelleen 2008. Bändi tekee keikkoja itselleen sopivaan tahtiin. Katso www.sepponarhi.net.

Seppo Närhi kotistudiossaan Helsingissä.

Korona-baarin kasvatit Seppo Närhi ei innostunut koripallosta, vaan musiikista.

A

suin lapsuuteni Sammonkadulla, jonka varrella oli silloin vielä omakotitaloja.

Vuorisen Tuomo oli samalla luokalla, kuten myös Kauppisen Pertti ja Salinmäen Jarmo. Pepen isä Kauppisen Antti oli Äänekosken tunnetuin muusikko, hyvin arvostettu, soitteli jazz-bändeissä ja tunnettiin hyvin Helsingissäkin. Oli kumma säkä, että samalla luokalla sattui olemaan niin monta musiikista kiinnostunutta. Koripallo ja hiihtäminen eivät kiinnostaneet meitä.

Sokoksen Korona-baari oli tärkein paikka kylällä, siellä vietin aikaani paljon vuosien aikana, kuten moni muukin. Olin 15, kun pistimme pystyyn Five Fellowsin.

Ensimmäinen keikka oli vanhan yhteiskoulun konvissa. Ensimmäinen harjoituspaikkamme oli Koskelassa, jossa myös esiinnyimme joskus.

Keikkoja oli myös tehtaan kerholla, VPK:n talolla ja tietenkin Työskillä.

Vuorisen Tuomo järjesti meille Lapin kiertueen. Olimme 15-16-vuotiaita, joten koulusta piti saada lomaa. Rehtori Paavo Kautto ymmärsi soittoharrastustamme ja antoi lomaa.

Kävi vielä niin, että saimme paluumatkalle toiset keikat Ouluun ja Iihin, joten tarvitsimme pari päivää lisää lomaa. Tuomo kirjoitti reksille kirjeen että myöhästymme vähän. Muistan että tulimme reissulta pikkubussilla suoraan koulun pihaan, oltiin niin kovia tähtiä! Meillä oli Tikanderin Lammo kuskina ja Tourusen Rauno valvojana.

Saimme harjoittelupaikan yhteiskoululta ja saimme jopa omat avaimet sinne, ei varmaan nykyään onnistuisi. Rehtori luotti, että emme menneet pitämään sinne bileitä. Paavo Kautto oli todella hieno mies.

Pari vuotta myöhemmin soitimme pari keikkaa Irwin Good-

20

manin taustabändinä. Pepe oli täyttänyt 18 ja sen Trabantilla mentiin viisi ukkoa Jämsään. Pidemmäksi aikaa ei voitu Irwinin kanssa lähteä, sillä olimme vielä koulussa. Hetken saimme kuitenkin maistaa isompia ympyröitä. Vähän ehdimme treenata ennen keikkaa. Irwin ei harjoitellut, se otti kitaran, pani sen helvetin lujalle ja sanoi että tulkaa perässä.

Kyllä se mielessä oli jo silloin, että musiikista voisi tulla ammatti. Sitten kävi niin, että Tuomo lähti opiskelemaan opettajaksi, Pepe Vaasaan kauppaopistoon ja Jarppa opiskelemaan rakennusmestariksi.

Irwinin keikat järjestänyt Lehtisen Esa soitti minulle, että huomisesta lähtien olisi tarjolla kuukauden pesti tanssibändiin Lappeenrantaan, lähdetkö. Kysyin vanhemmiltani luvan ja lähdin. Siinä bändissä olin lopulta vuoden. Sitten olin vuoden-pari Marja Kosken kvartetissa, kunnes menin Kalmar Unioniin 1972. Äänekosken aikaisten muusikkokaverien kanssa ei sittemmin enää soiteltu. Siinä porukassa olisi kyllä taidollisesti ollut edellytyksiä vaikka mihin.

Olin Äänekoskella kirjoilla vielä kymmenen vuotta sen jälkeen kun olin jo lähtenyt pois sieltä. Asuin hotelleissa, mutta lähetin kaikki kuitit isälle, joka teki veroilmoitukseni. Hän oli töissä verotoimistossa. Vanhempani kuolivat reilu vuosi sitten puolen vuoden välein. Nyt kun ei ole sellaista kiinnekohtaa kaupunkiin, tulee siellä käytyä lähinnä kesäaikaan. Meillä on veljien kanssa yhteinen kesämökki Kalaniemellä.

On ollut hienoa, että minua on Äänekoskella pidetty oman kylän poikana. Kaikki ovat suhtautuneet hyvin ja tulleet juttelemaan, sellaisetkin joita en tunne. En ole kokenut mitään kyräilyä, joten sinne on aina kiva mennä uudestaan.

Sepon neljästä lapsesta kaikki ovat tavalla tai toisella musiikin kanssa tekemisissä. Tytär Laura tuli tunnetuksi Kemopetrol-yhtyeestä.

Hän teki viime vuonna suosioon nousseen sooloalbumin Suuri sydän.

Nopeat Ravintola- vai tanssilavakeikka?

- Tätänykyä ravintola-, tai oikeastaan pubikeikka, on kaikkein paras. Siellä ihmiset istuvat kuin kotonaan olutta siemaillen, on vähän kuin pienoiskonsertti.

Vinyyli vai mp3?

- Minä olen tarkka soundien perään - siis vinyylikiekko soi parhaiten.

Irwin vai Kari Tapio?

- Kari Tapio oli ennen kaikkea suomalainen kantrilaulaja, mitä minäkin yritän olla.

Palokuntajuhlat vai Keitelejazz?

- Palokuntajuhlat olivat Keitelejazzienkin alku ja juuri, äänekoskelaiset ovat aina pitäneet musiikillisista juhlista.

Minun äitini isä Jonne Salmelin soitti Äänekosken Työväen Soittokunnassa vetopasuunaa ja oli aina esimerkkinä Palokuntajuhlien tärkeydestä. Ne juhlat olivat hieno kesän päätös Hiskinmäen kentällä. Äänekoski vai Helsinki?

- Nyt kun tullut kypsään ikään, ei Äänekoski ole mikään poissuljettu vaihtoehto, mutta lapsillakin on tähän sanottavansa. Yksi meni naimisiin viime syksyllä ja on poikalapsen äiti. Toinen menee avioon tulevan kesän kynnyksellä. Ja minä teen vielä pari keikkaa kuukaudessa, siis katsotaan muutama vuosi.

2 · 2011

| Ä KS

A;9:*,7$7;6% 1.Nokia lähti lopullisesti Ă&#x201E;änekoskelta vuonna 2000.

2. Geodeettinen laitos tutki Konginkankaalla 1990-luvulla Kivetyn maa-alueella sijaitsevan peruskallion soveltuvuutta korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikaksi.

3. Pub Markuksen perusti 20 vuotta sitten Markku Räsänen.

4. Sumiaisten maamiesseura täyttä tänä vuonna 90 vuotta.

5. 70 senttiä maksavan nakin voi syÜdä ja Outi Heiskasen taiteesta nauttia Suolahden grillillä.

6. Tuorein äänekoskelainen seitsemän metrin pituushyppääjä on Ă&#x201E;U:n Samuli Pitkänen, hallitulos 715 cm.

7. Ă&#x201E;änekosken perhetukikeskus Lode sai viime vuonna presidentti Tarja Haloselta Kunnallisalan kehittämissäätiĂśn myĂśntämän Arjen turvaaja -palkinnon.

8. Ă&#x201E;änekoskelaisehdokkaista sai viime eduskuntavaaleissa eniten ääniä Kari Kiiskinen (2520).

9. Kuva-arvoituksessa ollut Ă&#x201E;änekosken nähtävyys on Mikon puistossa sijaitseva muistokivi.

10. Tiukka oli paikka Pohjanmaalla, Ă&#x201E;änekosken historiallisena päivänä eli 1.1.1973. Ă&#x201E;änekoskesta tuli kaupunki samana päivänä kun Tiukan kunta liitettiin Kristiinankaupunkiin.

Parhaiten vastasi Pasi Ahonen, joka sai oikein kuusi vastausta.

Palkinnoksi Ahonen saa 50 euron lahjakortin Tarvike-Keskukseen. Ă&#x201E;KS onnittelee!

%* &** &*)%%)! & && %&* + )* "! ( &"&)+! %* &$ &

'$

T M 5/2010

Member of Nokian Tyres

www.vianor.f i

Member of Nokian Tyres

& #' %& %" & && %%

#'

! ( ! #' %& %" & && %%

#'

! (

Ă&#x201E; KS

|2

¡ 2011

21

:@DE9BFA D

Politiikan iltakoulu H

ienoa, että kaikki pääpuolueet ovat päässeet tänne vaaliohjelmien tehovalmennukseen. Nythän meillä on yhdessä luokassa ikään kuin kaikki Suomen ongelmat pienoiskoossa. Heh. Ei saa suuttua, se oli vitsi, vitsi.

Aluksi jokainen vaihtaa väriä oikealla puolellaan istuvan puolueen kanssa. Ja sitten vaihdatte tasapuolisuuden vuoksi iskulauseita vasemmalla puolella istuvan vierustoverin kanssa. Eikö olekin hämmästyttävää: kaikki puolueet uudistuivat edukseen.

Ja käydäänpä seuraavaksi läpi vaaliohjelmat. Nehän olivat kotiläksynä. Timo! Ei saa seisoa Jutan jalaksilla.

No, johan nyt! Jutta, anna heti Marin peili takaisin Marille. Ja Mari jättää ensi kerralla kokovartalopeilin kotiin.

Kaikkien vaaliohjelmat ovat oikein kivoja. Kyllä on teillä taas mielikuvitus laukannut ja kynä suihkinut. Anni voisi kokeilla seuraavalla kerralla rohkeasti runomuotoa kun kykyjä kerran on. Ja upeaa, miten taidokkaasti Jyrki on onnistunut siirtämään äänenmurroksensa tekstiin. Mut-

ta duunariläpässä on vielä hieman astian makua.

Päivi voisi tehdä sen verran myönnytyksiä oikeakielisyydelle, että kirjoittaa homon isolla alkukirjaimella edes silloin kun virke alkaa homolla. Homo ei ole kiva kaveri ja silleen.

Yhden käsitteen käytössä teillä kaikilla esiintyy horjuvuutta. Te kaikki kirjoitatte liikuttavasti eläkeläisistä. Teksti on suorastaan topeliaanista. Ihan itkettää. Te tarkoitatte eläkeläisellä sähköttömässä mökissä asuvaa ikäihmistä, joka käyttää ravintonaan raakoja puolukoita ja reseptilääkkeitä, joita terveyskeskuksen alati vaihtuvat lääketieteen kandidaatit hänelle määräävät.

Teidän puolueenne on eläkeläisen ainut ystävä. Aika ankea kohtalo, vai mitä?

Paavon vaaliohjelmassa taivaalta laskeutuu myrskyn jälkeen Tupolev-niminen teräslintu, jonka puikoissa on joku Lenin. Huhhuh sentään.

Hei haloo! Millä vuosituhannella te oikein elätte? Teidän eläkeläisennehän on kuin joku Topeliuksen jäätynyt varpunen jouluaamuna. Ettekö te katso televisiota?

Nykyajan eläkeläinen on ihan eri maata. Kun Tunisiassa rysähti, ensimmäisen kommentin ulkomaailmaan antoi suomalainen eläkeläinen, joka oli joutunut keskeyttämään golfkierroksensa jo neljännelle reiälle. Sitä järkyttynyttä ilmettä ei kukaan unohda.

Ja kun Egyptissä liikenneyhteydet mellakoinnin vuoksi katkesivat, suomalainen eläkeläispariskunta ei saanut heti taksia, vaikka oli pöytä varattu ravintolasta.

Seuraavan kotiaineen otsikko onkin: ”Missä kriisi, siellä eläkeläinen”. Pohtikaa, mihin toimiin tuleva hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen eläkeläispolon vapaan ja turvatun liikkumisen maailman kriisipesäkkeissä. Se kirjataan sitten kynnyskysymyksesi hallitusneuvotteluihin.

Niin, Stefan? Javisst, voit sijoittaa eläkeläistarinasi Stockan Herkkuun.

Reijo Honkonen

@",*689>6G 68H&%

Lekkerin henki elää s.27.4.1967 k. 31.12.1989

”Jono oli Hirvaskankaalle asti”

kuva: Suolahden Kamerat ry

N

iilo Tarvajärvi matkasi Suolahteen 27.4.1967 lausumaan Ostokeskuksen syntysanat. Samalla avattiin Onni Valtasen luotsaama 57 asiakaspaikkaa käsittävä Ravintola Lekkeri.

Lekkeri sijaitsi Ostokeskuksen kellarikerroksessa. Ravintolassa tarjoiltiin keskioluen lisäksi ruokaa aina lounaasta a´la carteen. Ravintolasalin lisäksi käytössä oli myös kabinettitilat. Kabinettiin tilattiin Sulo ”Supe” Pitkäseltä teos, joka kuvasi suolahtelaista teollisuutta: uittoa, vaneritehdasta ja traktoreita.

Parketin takan oli iso mustavalkokuva Pörrinsalmesta. Messinkinen parketti oli ylpeys ,muttaAnita Valtanen muistelee sitä toisin: - Se oli työläs kiillotettava. Sitä hinkattiin kiiltäväksi eräänkin kerran. Parketin takana oli iso mustavalkoinen valokuva Pörrinsalmesta.

22

Alkuun pidettiin lauluiltoja Juuso Vainikaisen ja kitaran johdolla. - Lauluillat olivat erittäin suosittuja. Viinuri-Vainikaisella oli mittojen mukaan tehty viininpunainen hännystakki, muistelee Anita Valtanen. Tapana oli myös kiinnittää ravintolaan kuukaudeksi orkesteri soittamaan. Puolalaiset ravintolamuusikot tulivat tutuksi suolahtelaisille.

- Olimme töissä melkein koko perhe: veljeni Antti ja Aarne portsareina, sekä äiti Maj-Lis ja minä tiskillä. Jossain vaiheessa saimme B-oikeudet ja nuorison kiinnostus heräsi. Samalla siirryimme disko-aikakauteen. Kesäkuussa vuonna 1976 Lekkeriä laajennettiin. Nyt oli käytössä kaksi ravintolasalia ja pieni baari. Kabinettiin loossien tilalle tuotiin biljardipöytä, ja paikkoja ravintolassa oli nyt 166.

Lekkeri oli auki viikon jokaisen päivänä. Maanataisin tanssittin humppaa Han-

nu ”Hoo” Savelan toimiessa neulapoikana.

Keski-Suomen Opistolaiset tapasivat täyttää Lekkerin aina keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin Lekkeriin jonotettiin.

Puhutiin, että jonot ovat Hirvaskankaalle saakka. Äänekoskelaiset kävivät Lekkerissä Tourusen linja-autolla, eli lonkerobussilla, vaikka muuten pitivät Suolahtea tyhmänä paikkana.

Anita Valtanen muistelee tiskin takana viettämiään vuosia kaiholla. Vaikka työ oli samaa, ihmiset vaihtuivat ja tulivat tutuiksi. Alkoholitarkastaja oli se, mitä pelättiin.

Asiakkaat eivät saaneet olla liikaa maistissa, eikä alaikäisiä passannut olla sisällä. Alkoholilain ohjesääntöä Valtanen muistelee huvittuneena: - Ei saisi tarjoilla asiakkaalle, jolla oli ilmeinen päihtymystarkoitus. Omppurompun tullessa markkinoille ja muotiin, olimme sydän syrjällään. Se meni jostain syystä

jalkoihin, ja asiakkaat olivat silminähden päihtyneitä.

Keväällä 1984 Lekkerissä koettiin vielä yksi muodonmuutos Aarne Valtasen siirryttyä johtoon. Seinäkankaat vaihdettiin skottiruutuisiksi ja isoon ravintolasaliin rakennettiin baaritiski. Lekkeri loppui, kun vuokrasopimus päättyi uuteen vuoteen 1989. Anita ja Aarne Valtanen koettivat löytää Lekkerille uutta tilaa, ja melkein se elokuvateatterin paikalle laitettiinkin.

Lekkeristä on niin monta tarinaa kuin on asiakkaitakin. Moni löysi sieltä itselleen puolison, kuten allekirjoittanutkin.

Marjo Steffansson

2 · 2011

| Ä KS

!""##$%%&'&%()*+,"#%),$*-..#%$/0 1.%*)#*+$(+*'+$%%++*%""-+,%+*%)$-&&#2 !"#$%&"##'#(%)*+'$'#$%,%#-'*+%)&+%.$/0$1%2(020//03$ 4%5,'%//0$-67++88&)$%//%++)+%)+')&0+$(62)++6,6+$,%$*7(6#$ 1%)-%22)&+"#+0/"-&0#$&0-6$/77+6(6220$-'*+00220$2%%,%#$ #6-7(7790#$#))#$#0+)&&6$-")#$20*9)&&6-)#3

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV Kiinteistönvälitys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski p. 010 228 4460 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. . Vh. Es. su 9.1.:

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä

Ä KS

|2

· 2011

.RWL RQ V\G PHQDVLD

Lisää kohteitamme ja kohteiden esittelyajat löydät www.skv.fi

Jarmo Berg Arviointipäällikkö LKV, AKA auktorisoitu kiinteistöarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo Häkkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295

23

Surffaa vauhdilla verkossa!

&

! %% % " '! $ % ( &" ( %

&&

NOPSA

13,90 â&#x201A;Ź/kk Tyytyväisyystakuu* Testaa 14 päivän ajan.

&& & '

Jopa 14,4 Mbit/s $("

/

0â&#x201A;Ź

% ! " %% && (

$ "%% 3G (

Saunalahti Nopsa toimii jopa 14,4 Mbit/s nopeudella ilman rajoituksia tiedonsiirron määrään. '! & "#% &&* ,! * & *%!"# ' ! &**# ! ! ( & '(, + & % # $ ! "#

& % "!% $&"!"# '% ( & % !! %& ( $ "! '"$ &' % %& $ ##' ! $ %& ( $ "! # &&" ' % . '' '(''% "% " & &**&* ,&-! (" & # $' ,,$, % ! " %& # & ! ! '%& ! !' %

($ % %, , & ' % %& "% & &" "! # && $ %& '' '(''% ))) % . '' '(''% $ "'% (" %%

%&