Kokoomus

KIMMO SUONIEMI

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

KESKI-SUOMEN

Seitsemän kysymystä Sinuhelle Koronakriisi kurittaa kuntataloutta ja luo paineita myös Jyväskylälle. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimolla on toive maan hallitukselle: Antakaa kunnille työrauha. Sivu 5

KOKOOMUS KESKI-SUOMI | SYKSY 2020

Opintotuen tulorajat nakertavat työhaluja

Ilmastotyö tehdään kunnissa

Opiskelija Anna Pärnänen laskee tarkkaan, kuinka paljon kannattaa tehdä töitä. Opiskelijat toivovat tulorajojen nostoa. Sivu 6

Jokainen investointipäätös on myös ilmastoteko, Kuntaliiton Minna Karhunen muistuttaa. Sivu 3

2 UUSI AALTO

IIDA LIIMATAINEN

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

PÄÄKIRJOITUS EEVA-KAISA ROUHIAINEN

Yrittäjä pitää Suomen liikkeessä

S

Kirjoittaja on Keski-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtaja.

uusi aalto

Ohitetut sote-asiantuntijat

V

iime aikoina on uutisoitu runsaasti sairaanhoitajien uranvaihtoaikeista. Kuten Sairaanhoitajaliiton myös Tehyn teettämät kyselyt jäsenilleen ovat tuoneet hyvin samankaltaisia tuloksia esille. Yli puolet Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn vastaajista on miettinyt alanvaihtoa koronapandemian aikana.

Alanvaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) vastaajista, selviää Tehyn syyskuussa jäsenilleen teettämästä kyselystä. Tehyn jäsenistöön kuuluu myös lähihoitajia.

Kyselyt on tehty koronapandemian aikana ja niissä näkyvät korkea ammatillinen riski sekä raskas työmäärä. Toisaalta korona on lisännyt ammattiylpeyttä ja kokemusta hoitotyön merkityksellisyydestä.

Hoitajien tarve lisääntyy koko ajan. Suomi vanhenee ja hoidon ja hoivan tarve kasvavat sen myötä.

Ikääntymisen tsunami on tunnistettu, mutta toimet puuttuvat.

Samaan aikaan alalla olevat hoitajat vanhenevat.

Sairaanhoitajat ovatkin työvoimapula-ammattien listalla mitalisijoilla. Hoitajapulasta on puhuttu vuosia ja tänä vuonna puhe on entisestään kiihtynyt.

Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta kiinnostus hoitoalaa kohtaan on laskussa.

Miksi näin? Pitäisikö huomio kohdistaa myös meihin, jotka alalla jo olemme, jotta me siellä myös pysymme.

Olen ollut sairaanhoitaja 25 vuotta eli yli puolet elämästäni. Olen saanut tehdä monenlaista työtä erilaisissa työyhteisöissä. Olen viihtynyt kaikissa työ-

tehtävissäni. Mutta on myös aina tullut aika jatkaa matkaa ja katsoa uutta. Olen käyttänyt aikaani ja yhteiskunnan varoja kouluttautuakseni työn ohella.

Olen ylpeä ammatistani, osaamisestani ja kokemuksestani. Miksi kuitenkin mietin, kuten niin moni kolleganikin, mitä muuta voisin tehdä työkseni?

Syksyn kyselyissä kipukohtina esille ovat nousseet koettu hoitotyön arvostuksen puute, henkinen ja fyysinen kuormittavuus sekä resurssien riittämättömyys. Suurimpana huolenaiheena nähdään kuitenkin palkan vastaamattomuus työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen nähden.

Sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa todetaan muun muassa, että sairaanhoitajat osallistuvat ihmisten terveyttä, elämän laatua ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tämä velvoittaa minua ja kollegoitani osallistumaan myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikäli vain kutsu kuuluisi.

Tähän asti valmistelua on tehty pienessä piirissä ja entiselle pohjalle. Pyritäänkö nyt tuomaan valmis esitys sellaisenaan nieltäväksi, vaikka meitä on kentällä tuhansia alan ammattilaisia ja osaajia valmiina kertomaan hyvistä, taloudellisista ja potilaslähtöisistä käytänteistä?

Sairaanhoitajissa on suuri yhteiskunnallinen potentiaali, joka jää hyödyntämättä. Johtajuus, palkka ja työssä jaksaminen kuntoon, niin voimme kaikki paremmin! Asioiden hoitaminen vaatii poliittista päätöksentekoa.

Kirjoittaja on Keski-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

KOLUMNI LOTTA AHOLA

Julkaisija: Keski-Suomen Kokoomus ry Kustantaja: Kansalliskustannus Oy Vastaava päätoimittaja: Eeva-Kaisa Rouhiainen Toimitussihteeri: Karoliina Saraste Taitto: HANK Toimituksen osoite: Kauppakatu 5, 40100 Jyväskylä Puhelin: 0207 488 488

www.keski-suomenkokoomus.fi @kskokoomus

MIKKO MÄNTYNIEMI

uomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi nousi jyväskyläläinen Petri Salminen. Sydämelliset onnittelut Petri!

Vastuu harteilla on painava, mutta työ yrittäjyyden puolesta on palkitsevaa.

Viimeisin yrittäjägallup (Kantar TNS) piirtää erilaisen kuvan yrittämisen tulevaisuudesta kuin vielä vuosi sitten.

Kevään lockdown, pitkittynyt koronatilanne sekä hallituksen vatulointi tehdä yrittäjiä tukevia päätöksiä ovat vaikuttaneet merkittävästi kannattavuuteen. Maksuvaikeuksissa on 14 prosenttia, lopettamista pohtii yhdeksän prosenttia ja konkurssiuhkaa kokee neljä prosenttia yrityksistä. Joka kymmenes kertoo tarvitsevansa lykkäyksiä maksuihin ja veroihin.

Erityisesti olen huolissani suomalaisten ravintola- ja matkailuyritysten tilanteesta. Esiintyvien taiteilijoiden hätähuudot ovat kaikuneet korvissa jo pitkään.

Yrittäjät ovat kuitenkin sitkeitä ja tulevaisuuteen uskovia. Peräti 83 prosenttia vastaajista arvioi, että yrityksen työntekijämäärä pysyy syksyllä ennallaan ja neljä prosenttia uskoo työllistävänsä lisää. Kaupan alalla joka viides yritys on lisännyt myyntiään, kun ihmiset ovat uskaltautuneet ostoksille.

Jotta tilanne paranee, tarvitsemme yrittäjien lisäksi uskonvahvistusta asiakkaille. Ketterä yrittäjä keksii keinot muuntaa palvelukonseptia tilanteiden mukaan ja rohkea asiakas kannattelee yhteiskuntaamme käyttämällä suomalaisia palveluja ja matkustamalla kotimaassa.

Vielä huhtikuussa yrittäjät antoivat hallitukselle arvonsanan ROHKEA 7,6, mutta arvosana on laskenut vuoden edetessä. Nyt se on tasan 7.

ASIAKAS Sama suunta on yrittäjien puolueKANNATTELEE kannoissa. Vasemmistohallituksen puolueet keskusta ja vihreät ovat YHTEISKUNTAA menettäneet yrittäjien kannatusta, VALINNOILLAAN. yrittäjägallup paljastaa.

Kokoomus on edelleen selkeästi johtava yrittäjäpuolue. Yrittäjistä 42 prosenttia ilmoitti kannattavansa kokoomusta. Tämä vahvistaa sen, että kokoomus on ja tulee aina olemaan yrittäjien ja työn puolue. Ero seuraavaan on merkittävä, sillä perussuomalaisten kannatus on yrittäjien keskuudessa 21 prosenttia.

Yrittäjägallup osoittaa, että korona muuttaa pysyvästi työelämää. Lähes 100 000 yritystä aikoo lisätä etätyötä pysyvästi ja työtyytyväisyys on etätyön myötä lisääntynyt.

Suomalaiseen mielenalaan sopii työskentely kotisohvan nurkassa pieruverkkareissa. Pienten kotitöiden tekeminen työnteon välissä auttaa aivoja palautumaan seuraavaa työsykliä varten.

Yhteisöllisyys voi etätöissä kärsiä, mutta hyödyntämällä uusia kanavia voimme kahvitella etänä tai tavata kavereita punaviinilasillisen ääressä teamsissa. Puhelinkin on keksitty jo 150 vuotta sitten, kiitos Antonio Meuccin.

Luovuutta tarvitaan myös loppuvuoden juhlakaudella.

Itsenäisyyspäivä on erilainen kuin viime vuonna. Mutta niin olivat myös vappu ja juhannus. Ja niin on tuleva joulukin. Perinteet ovat saaneet uusia muotoja ja osa näistä tuli jäädäkseen. Niin muuttuu maailma, Eskoseni.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

UUSI AALTO 3

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

SUOMEN KUNTALIITTO

Kuntapalvelut joutuvat tarkkaan syyniin Tuleville kuntapäättäjille ei ole luvassa helppoa valtuustokautta. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää juuri tästä syystä tulevia kuntavaaleja erityisen tärkeinä.

E

dessä olevat kuntavaalit ovat hirmuisen tärkeät.

Ovatkohan ne olleet koskaan niin tärkeät kuin nyt, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pohtii.

Keväällä valittavat kuntien luottamushenkilöt ovat monella tapaa uuden edessä. Monella kunnalla meni kurjasti jo ennen koronaa, mutta epidemian leviäminen on kurittanut kuntia ennennäkemättömällä tavalla. Samaan aikaan työn alla oleva sote-uudistus myllää kuntien roolia, eivätkä ikuisuuskysymykset kuten väestön ikääntyminen, vauvakato tai asukkaiden pakkautuminen kasvukeskuksiin helpota tilannetta.

Kuntaliitto kysyi elokuussa suurimpien kuntien talousjohtajilta arvioita siitä, millaisen jäljen koronakriisi jättää kuntatalouteen. Arvio koronan aiheuttamasta talouskurimuksesta on kuntien mukaan ensi vuonna noin 1,7 miljardia euroa. Valtaosa eli hieman alle 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy tulojen, kuten vero-, maksu- ja myyntitulojen heikkenemisellä. Menojen arvioidaan kasvavan 250 miljoonaa euroa.

Ja vaikka hallitus on luvannut kunnille mellevät koronatuet, Karhunen muistuttaa, että tuki on väliaikaista.

Jo viime vuosi oli Karhusen mukaan kuntien mittaushistorian synkin eli suuri osa kunnista teki negatiivisen tilinpäätöksen. Monissa kunnissa rahat eivät riittäneet edes arjen pyörittämiseen eli niin sanottuihin käyttömenoihin, saatika sitten investointeihin.

– Tästä vuodesta odotettiin pientä hengähdystaukoa, kun uusi hallitus lupasi palauttaa kuntien valtionosuudet aiemmalle tasolle. Toisin kävi, Karhunen sanoo.

Uusia tehtäviä Suomessa on tällä hetkellä 310 kuntaa.

Ne huolehtivat asukkaidensa palveluista kuten kouluista, terveydenhuollosta,

katuverkosta, liikuntapaikoista, kirjastoista, varhaiskasvatuksesta, viheralueista, kevyenliikenteen väylistä, ikäihmisten hoivasta, kunnallistekniikasta ja yritysten toimintaedellytyksistä. Kaikki, mikä koskettaa ihmisten tavallista arkea, liittyy tavalla tai toisella kuntaan.

Minna Karhunen muistuttaa, että kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on kasvanut hallituskausi hallituskaudelta. Velvoitteet kunnille ovat samat, oli kunta sitten päiväkotipaikkoja kiivaasti rakentava kasvukeskus pääkaupunkiseudun kupeessa tai työpaikkakadosta kärsivä maaseutukunta, jonka kylänraittia hallitsee rollaattoriralli.

Tuorein esimerkki kunnille annetuista uusista tehtävistä on hoitajamitoituksen nostaminen ympärivuorokautisessa hoidossa 0,7:ään. Laki tuli voimaan 1. lokakuuta. Laki oppivelvollisuuden pidentämisestä ja maksuttomasta toisesta asteesta on taas parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Nämä uudet tehtävät toki rahoitetaan täysimääräisesti, mutta olemme Kuntaliittona tosi huolissamme julkisen talouden velkaantumisesta. Se on niin valtavaa, että nyt pitäisi oikeasti pysähtyä miettimään, mitä palveluita meillä on oikeasti varaa tarjota.

Valtuutetun vastuu Karhusen mukaan kunnat eivät tarvitse enää yhtään uusia tehtäviä, ja vanhojakin saisi karsia pois. Tämä on kuitenkin osoittautunut useista yrityksistä huolimatta hankalaksi harjoitukseksi.

Karsimisen sijaan Kuntaliito kurkistaisikin tehtävien sisälle ja lisäisi alueellista soveltamista.

– Voisiko esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksia pohtia alueilla, joilla on muutenkin vaikeuksia saada työtekijöitä.

Tai täytyykö rakentamisen normit olla joka puolella Suomea samat. Kunnissa tiedetään parhaiten, miten oman alueen asukkaat tulevat hoidetuksi ja palvelluksi, Karhunen vakuuttaa.

Sama vika on Karhusen mukaan myös hallituksen valmistelemassa soteuudistuksessa. Hallitus on esittämässä

mallia, jossa koko maassa sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan keskitetysti maakunnan tai kuten uusi sotetermi kuuluu, hyvinvointialueen kautta.

Muutos on merkittävä, sillä tällä hetkellä sotemalleja on niin monta kuin on kuntaakin.

– Meillä on yksityisen sektorin, järjestöjen ja kuntien yhteistyöllä rakennettu paikallisiin olosuhteisiin sopivat palvelut, mutta jatkossa näin ei voi enää tehdä. Vähän kuin annettaisiin kaikille samankokoiset sukkahousut henkilöstä riippumatta, hän vertaa.

– Kunnilla ei ole tämän jälkeen mahdollisuutta vaikuttaa nykyisen kaltaisesti omiin palveluihinsa, vaan maa-

– Toivottavasti saamme kunnanvaltuustoihin eri taustoista tulevia, vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka ymmärtävät eurojen päälle. Näin päätöksistä tulee parhaita mahdollisia, Minna Karhunen kannustaa.

KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN MÄÄRÄ ON KASVANUT HALLITUSKAUSI HALLITUSKAUDELTA.

kunta sanelee ministeriöstä saamiensa ohjeiden mukaan miten toimitaan.

Seuraavalle valtuustokaudelle ei siis ole luvassa helppoja kokouksia, mutta taatusti mielenkiintoisia. Karhunen huomauttaa, että sen sijaan, että rahaa olisi mielin määrin laitettavaksi mukaviin hankkeisiin, uudet valtuuteutut joutuvat priorisoimaan ja poissulkemaan asioita. Enää ei riitä, että lähtee luottamustehtävään pelkästään vastustamaan leikkauksia, sillä kaikkia palveluita joudutaan puntaroimaan tarkkaan.

Samalla uudet valtuutetut pääsevät rakentamaan uudenlaista kuntaa, kun kunnan suurin menoerä, sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan hoidettavaksi.

– Kuntapäättäjät joutuvat seuraavalla valtuustokaudella miettimään, mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita, sillä raha ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Mutta vaikka tulevalla valtuustokaudella on vain vaikeita tehtäviä tarjolla, kannattaa olla mukana niissä pöydissä, missä kompromissit tehdään, Karhunen sanoo.

HENRIIKKA PULLI

Ilmastovaikuttaja valitsee kunnan KESKUSTELU ilmastonmuutok-

sesta on jäänyt koronakriisin varjoon, mutta kuntavaaleissa on mahdollisuus olla todellinen ilmastovaikuttaja. Jos nuorena haluaa tehdä merkityksellistä työtä tai olla päätöksentekijänä, paras paikka siihen työhön löytyy kunnan teknisestä lautakunnasta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vinkkaa.

– Ilmastonmuutos nousee kunnissa keskusteluun erityisesti investointien kautta. Elinkaaren päässä olevat kiinteistöt ja niiden korvaaminen, julkisten rakennusten lämmitysmuodot,

liikenteen ratkaisut, kaavoitus - näillä kaikilla on valtavan iso merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, Karhunen listaa.

Kunnissa on meneillään jo nyt mittavia päästötalkoita, ja moni kunta on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali seuraavalla vuosikymmenellä. Esimerkiksi erityiseen Hinku-verkostoon kuuluu Suomessa on jo 73 kuntaa.

Verkostoon kuuluvat kunnat ovat asettaneet tavoitteekseen 80 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Karhunen muistuttaa, että EU:n elvytysrahaston tukieurot on tarkoitettu juuri ilmastopäästöjen vähentämiseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Mobiilit kirjastot, etälääkäripalvelut, paikkariippumattomat työt ja muut vastaavat uudet tavat toimia tulisi ottaa kunnissakin käyttöön osana palveluiden kehittämistä ja ilmastotalkoita.

– Esimerkiksi keväällä tapahtunut etäopetukseen siirtyminen oli hyvä esimerkki, millaista osaamista kunnista löytyy, Karhunen sanoo.

4 UUSI AALTO

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

Kuntavaalit tuo päätöksenteon lähelle KOLUMNI VILLE VÄYRYNEN EEVA-KAISA ROUHIAINEN

E

nsi kevään kuntavaalit ovat jälleen kulman takana tuloillaan.

Viihdearvoltaan ne eivät tule vastaamaan juuri käytyjä USA:n presidentinvaaleja. Keskustelu tulee olemaan huomattavasti laimeampaa ja toivottavasti asiapitoisempaa.

Eroja puolueiden tai ehdokkaiden välille voi olla jopa hankala löytää etenkin kuntatasolla, sillä paikallistasolla näkemyserot usein tasoittuvat. Puolueiden valtakunnalliset linjauksetkaan eivät välttämättä peilaa tarkasti yksittäisten ehdokkaiden näkemyksiä. Suurin osa on puolueensa kuitenkin syystä valinnut ja kyllä ne sävyerotkin sieltä kaivettavissa ovat.

Kuntalaisen kannalta juuri nämä vaalit ovat tärkein väline päästä vaikuttamaan jokapäiväiseen elämään ja arkiympäristöön. Nyt valitaan päättäjät neljäksi vuodeksi muun muassa paikallisille kaavoitusratkaisuille, kouluverkoille, kunnallisille investoinneille, hoivapalveluille ja ainakin toistaiseksi terveydenhuollon palveluille.

Kuntavaalit tuovat päätöksenteon lähelle meitä jokaista asuinpaikasta riippumatta. Siksi tästä on hyvä ihmisen innostua.

Itse odotan sekä ammattini puolesta että Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen puheenjohtajana, miten mahdollinen soteratkaisu vaikuttaa lähivuosien kuntakenttään. Vaikka luottaisi lain läpimenoon, ei kunnissa kannata jäädä vain odottamaan mitä tuleman pitää.

Toimintakykyinen, hyvin johdettu ja työntekijöistään huolehtiva terveydenhuollon yksikkö näyttäytyy houkuttelevana toimipisteenä myös tulevan hyvinvointialueen/maakunnan suuntaan.

Vaaleihin on aikaa runsaat neljä kuukautta. Nyt on hyvä aika etsiä itselleen sopivaa puoluetta ja ehdokasta kuntavaaleihin. Peilata näiden arvoja ja linjauksia omiin ajatuksiin sekä paikallisiin tarpeisiin. Kun tilaisuus tulee, kannattaa ehdokkaita myös jututtaa ja etenkin haastaa sekä esittää hankaliakin kysymyksiä.

Siitä he innostuvat ja siksi ovat mukaan lähteneet.

Myös potentiaalisia ehdokkaita kannattaa yllyttää mukaan ja vaikkapa ”ilmiantaa” poliittisten paikallisyhdistysten aktiiveille. Ehkä se olet sinä itse?

Löytyisikö sinulta motivaatiota lähteä kuntavaaliehdokkaaksi?

Voin suositella kuntapolitiikkaa lämpimästi. Se antaa kattavan kuvan paikallisista päätöksentekoprosesseista, taloudellisista realiteeteista näiden takana sekä erinomaisen kanavan päästä aidosti vaikuttamaan paikalliseen arkeen. Myöskään verkostoitumisen merkitystä ei voi väheksyä.

Toivotan kaikille puolueille tasavertaisesti onnea ehdokaslistojen täyttämiseen ja odotan innolla tulevan talven paikallispoliittisia keskusteluita. Näin saamme parhaat mahdolliset lähtökohdat asukkaidensa näköisten kuntien rakentamiseksi.

Kirjoittaja on kokoomuksen varakansanedustaja ja kirurgi.

Kansanedustaja Paula Risikko ja kirurgina työskentelevä Ville Väyrynen vaihtoivat elokuussa ajatuksia muun muassa soteuudistuksesta Jyväskylässä keskussairaalan edustalla.

VOIN SUOSITELLA KUNTAPOLITIIKKAA LÄMPIMÄSTI.”

UUSI AALTO 5

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

KIMMO SUONIEMI

Sinuhe Wallinheimo muistuttaa, ettei suunnitteilla oleva Hipposhanke kosketa pelkästään Jyväskylää, vaan sen vaikutukset heijastuisivat koko maakuntaan.

Mikä on tärkein päätöksesi kuntapäättäjänä, Sinuhe?

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo valittiin ensimmäisen kerran Jyväskylän kaupunginvaltuustoon vuonna 2008.

Kysyimme Wallinheimolta seitsemän kysymystä Jyväskylän ja Keski-Suomen politiikasta.

1

Sinuhe Wallinheimo, olet toiminut Jyväskylän valtuutettuna vuodesta 2008. Vuosien varrella, mikä on ollut tärkein päätös, mitä olet ollut tekemässä?

– Paljon on tehty ja myös jäänyt tekemättä. Ehkä isossa kuvassa suurin päätös oli se, että vahvalla sinipunayhteistyöllä saatiin Jyväskylän talous tasapainoon viime valtuustokaudella (2012–2017). Silloin löytyi hyvä yhteistyö ja tekemisen meininki.

Valitettavasti poliittiset valtasuhteet tällä vaalikaudella lopettivat tuon hyvän kehityksen ja jo ennen koronakriisiä oli selvää, että Jyväskylän talous vaatii taas ison sopeuttamisohjelman.

2

Miten yhdistät kansanedustajan työn ja kuntapolitiikan?

– Ainoana kokoomuksen keskisuomalaisena kansanedustajana eduskuntatyö vie ymmärrettävästi aikaa.

Mutta esimerkiksi valtuuston kokoukset ovat maanantaisin, jolloin eduskunnassa ei ole istuntoja ja myös JAMK:n kokoukset sijoitetaan niin, että pystyn täysipainoisesti hoitamaan luottamustehtäväni.

Työtäni valtuutettuna on helpottanut se, että meillä on erittäin hyvä kokoomuksen valtuustoryhmä, jolla riittää substanssiosaamista. Itse olen pystynyt keskittymään isojen ratkaisujen nivelkohtiin, joissa tarvitaan esimerkiksi

valtion avustusta. Näitä ovat olleet muun muassa Keski-Suomen museon peruskorjaus, lukuisat liikuntapaikat tai jopa isot infrahankkeet kuten KirriTikkakoski -moottoritie.

3

Mikä on seuraava kehittämiskohde terveyden ja liikunnan saralla Keski-Suomessa?

Selvää on, että valtuuston myönteisen päätöksen jälkeen Hippos-hanke on saatava neuvotteluiden päätteeksi maaliin. Tämä ei ole pelkästään Jyväskylän hanke, vaan kyllä liikuntapaikat ja osaamisklusteri heijastuisi koko KeskiSuomeen. Toteutuessaan Hippos toisi verotuloina valtiolle ja Jyvässeudulle kymmeniä miljoonia, ja rakentamisen työllisyysvaikutus olisi lähes 2000 henkilötyövuotta. Myös toteutuessaan se työllistäisi noin tuhat henkilöä juuri osaamisalueelle, jossa meillä muutenkin on valtakunnantason osaamista.

4

Miten huolehdimme siitä, että Keski-Suomen kunnat pysyvät elinvoimaisena?

– Kuntien on ainakin nyt panostettava yritysten selviämiseen koronakriisistä. On kaikkien etu ja olennaista myös kuntien rahoituspohjalle, että yritykset selviävät tämän vaikean vaiheen yli ja kykenevät työllistämään.

Elinvoima tarvitsee kuntiin omat

puolustajansa. Kuntien vaikeassa tilanteessa niissä tarvitaan päättäjiä, jotka näkevät koronakriisin yli ja jotka eivät tyydy esimerkiksi talouden tasapainottamiseksi standardiratkaisuihin, eli joko verojen korottamiseen tai kansalaisille tärkeiden palveluiden leikkaamiseen, sillä molemmat tiet vievät lopulta myös kunnilta elinvoiman. Hallituksen pitäisi antaa nyt myös kunnille työrauha. Nyt ei ole aika säätää kunnille uusia velvoitteita vaan keventää niitä.

5

Mitä kunnat voisivat tehdä ympäristön hyväksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

– Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään joka päivä päätöksiä, joilla on ilmastovaikutuksia. Ilmastonmuutoksen selättäminen vaatii kuntatasollakin systeemistä muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien omat päätökset kytkeytyvät niin yhteiskunnan rakenteisiin, talouteen, teknologiaan kuin osittain elämäntapoihinkin. Tarvitsemme muutoksia jatkossa kuntien energiantuotantoon, teollisuuteen ja asumiseen, joissa pääosa päästöistä syntyy.

6

Kierrät paljon maakuntaa niin vaalien aikaan kuin vaalien välillä. Mitä ihmisten kohtaamiset ovat antaneet sinulle?

– Paljon hyviä kokemuksia. Ennen

kaikkea ne ovat opettaneet minua arvostamaan meitä keskisuomalaisia sekä heidän asioitaan ja huoliaan. Ja totta kai näillä kierroksilla kyllä myös kuulee ja aistii sen tunnelman, miten meillä Suomessa yleensä menee. Esimerkiksi viime vaalikaudella, kun Keski-Suomi pääsi monen vuoden jälkeen kasvuuralle, oli mukavaa saada palautetta hyvin tehdystä työstä. Vastaavasti tämän koronakriisin aikana niissä harvoissa kohtaamisissa keskisuomalaisten huoli omasta ja erityisesti lähipiirin tulevaisuudesta on ollut suurta.

HALLITUKSEN PITÄISI ANTAA NYT KUNNILLE TYÖRAUHA.”

7

Kuvitellaan, että on vuosi 2050 ja katselet Keski-Suomea. Mitä toivot silloin näkeväsi?

– Haluaisin nähdä lapseni ja lapsenlapseni asuvan vielä Keski-Suomessa. Silloin tietäisin, että Keski-Suomen elinvoima on vielä pitänyt globaalissa kilpailussa.

Olisi upeaa nähdä myös Jyväskylä koko Pohjoismaiden johtavana liikunta- ja hyvinvointipääkaupunkina ja Keski-Suomi maailman biotalousklusterin veturina.

EEVA-KAISA ROUHIAINEN

6 UUSI AALTO

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS ESSI JÄÄLINNA

56 % opiskelijoista opiskelee työn ohessa.

LÄHDE: TILASTOKESKUS - TULONJAKOTILASTO 2018

essään tulorajoja. Opiskelijan kannustimet työskennellä ovat luonnollisesti heikot, jos lisätyötä tekemällä käteen jää lopulta vähemmän rahaa kuin tekemättä mitään.

Opiskelijoiden tulotason laskemisen lisäksi selvityksessä esitetään hieman yllättävä arvio siitä, että tulorajat saattavat vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden lisäksi myös valtion kukkaroon.

Vaikka tulorajojen myötä opintotukea maksetaan hieman harvemmille kuin muuten maksettaisiin, niin tulorajojen vuoksi opiskelijat rajoittavat omaa työntekoaan. Tämä taas vaikuttaa välillisesti valtion keräämiin verotuloihin, kun opiskelijoilla on vähemmän tuloja joita valtio voisi verottaa.

Ongelmat korjattavissa

Järjestelmä nakertaa opiskelijoiden työhaluja Opintotuen nykymuotoiset tulorajat tekevät työnteosta monille opiskelijoille käytännössä kannattamatonta.

S

uomessa korkeakouluopiskelijoille maksetaan muiden Pohjoismaiden tapaan opintotukea, jonka tarkoituksena on turvata pienituloisten opiskelijoiden taloudellinen tilanne opiskelujen ajan. Tuen määrä vaihtelee, mutta se on ilman asumistukea tavallisesti noin 250 euroa kuukaudelta. Jotta opintotuki kohdistuisi nimenomaan heikkotuloisten tueksi, on Suomessa opintotukeen liitetty tiukat tulorajat, jotka ylitettyään opiskelija joutuu maksamaan tukia takaisin. Esimerkiksi tavalliset yhdeksän tukikuukautta vuodessa nostava opiskelija saa tienata nykyään hieman yli tuhat euroa kuukaudessa tai hänen on maksettava jo saamiaan tukia takaisin.

Ajatus tulorajojen takana on looginen: hyvätuloiset opiskelijat eivät tarvitse opintotukea, sillä he tienaavat riittävästi elämiseen ilman tukeakin. Nykyisiin

29 %

täysi-ikäisisistä opiskelijoista on pienituloisia.

LÄHDE: TILASTOKESKUS - TULONJAKOTILASTO 2018

tulorajoihin liittyy kuitenkin paljon erilaisia ongelmia, jotka aiheuttavat harmia sekä opiskelijoille että koko tukijärjestelmää rahoittavalle yhteiskunnalle.

Anna Pärnänen joutuu laskemaan, kuinka paljon töitä kannattaa tehdä.

Takaisinmaksu rokottaa Ongelmien kirjo tulee hyvin esille Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2019 toteuttamassa Opintotuen tulorajat -selvityksessä, jossa käytiin perusteellisesti läpi tulorajoihin liittyviä ongelmia. Selvityksen mukaan keskeisin ongelma syntyy siitä, että Suomessa ainoana Pohjoismaana opiskelija voi joutua tulorajan ylitettyään maksamaan enemmän tukia takaisin kuin opiskelija ansaitsi tehdessään ylimääräistä työtä.

Opiskelija voi siis kirjaimellisesti menettää rahaa työskennellessään lisää.

Selvityksen mukaan monet opiskelijat lopettavatkin työnteon lähesty-

Ratkaisuksi tulorajojen aiheuttamiin ongelmiin selvityksessä esitetään joko tulorajojen poistamista kokonaan, niiden huomattavaa korotusta tai opintotuen takaisinperinnän muuttamista liukuvaksi lisäveroksi.

Ratkaisuehdotuksista kaksi ensimmäistä ovat melko selkeitä. Tulorajojen poistaminen kokonaan poistaisi myös tulorajoihin liittyvän taktikoinnin.

Selvityksessä tulorajojen poistamisen ongelmana pidettiin kuitenkin sitä, että samalla myös harvat todella hyvätuloiset opiskelijat pääsisivät tuen piiriin. Tämän vuoksi selvityksessä ehdotettiin näistä kahdesta ratkaisuksi mieluummin tulorajojen huomattavaa korottamista, esimerkiksi puolella nykyisestä. Tällöin tulorajoihin liittyvä taktikointi vähenisi huomattavasti nykyisestä, mutta poikkeuksellisen hyvätuloiset eivät edelleenkään saisi opintotukea.

Kolmantena ratkaisuehdotuksena selvitys tarjoaa opintotukien takaisinperinnän muuttamista lisäveroksi.

Käytännössä tämä tarkoittaisi liukuvaa mallia, jossa tulorajan ylittävästä tulosta maksettaisiin korkeintaan opintotuen kokonaissummaa vastaavaa lisäveroa, mutta tukia ei perittäisi takaisin.

Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, jossa selvityksen mukaan peritään 61 prosentin lisäveroa tulorajan ylittävistä ansioista. Näin työnteko säilyy kannattavana myös tulorajan ylittämisen jälkeen, mutta lisävero palauttaa lopulta hyvätuloisten opiskelijoiden opintotuen liukuvasti takaisin valtiolle.

HENRIK WACKER

Opiskelija laskee, mikä kannattaa JYVÄSKYLÄLÄINEN Anna Pärnänen joutuu miettimään tarkkaan töiden ja opintojen tasapainottelua. Pärnänen opiskelee politiikkaa Iso-Britanniassa, mutta lakkojen ja koronan takia on suorittanut opinnot suurimmaksi osaksi Suomessa. Opintojen ohessa hän tekee osa-aikaista työtä Verso Baari & Keittiössä tarjoilijana.

– Käyn töissä kattaakseni opiskelun kulut, esimerkiksi ulkomailla opiskellessa asumistuki on pienempi sekä lukukausimaksut ovat kalliita. Töitä on nyt koronan takia ollut vähemmän, mutta normaalisti työni määrä vaihtelee sairasloman sijaisuuksista täysi-

tuntisiin viikkoihin. Töissä käyminen on myös mahtavaa vaihtelua akateemiseen opiskeluuni, ja nautin suuresti työstäni, Pärnänen kertoo.

Monen opiskelijan tapaan Pärnäsen on tarkkailtava tulorajoja. Työtä ei voi vastaanottaa niin paljon, kun kalenteriin mahtuisi.

– Olen oikeutettu yhdeksään tukikuukauteen, eli tulorajani on noin 12 000 euroa vuodessa. Koska kesälomalla on aikaa tehdä huomattavasti enemmän töitä, se tarkoittaa että melkein puolet tuosta summasta tulee tienattua jo silloin. Joululoman kiireessä tuli taas enemmän tunteja.

Jouduinkin pyytämään palkanmaksun seuraavan vuoden puolelle, jotta tukeani ei perittäisi pois. Maksan opintolainaani pois ja useiden satasien kertamätkyt tulorajojen vuoksi aiheuttaisi turhaa harmia, Pärnänen muistelee viime vuotta.

Tulorajojen nosto tavoitteena Kokoomus hyväksyi viime syyskuussa pidetyssä puoluekokouksessa tavoiteohjelman. Puolueen mielestä työn teettämisen ja vastaanottamisen pitää aina olla kannattavaa. Tämän vuoksi tavoiteohjelmaan on kirjattu selkeästi se, että kokoomuksen

tavoitteena on nostaa opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.

– Tulorajoja ei ole tarkasteltu yli 12 vuoteen, eikä ne huomioi opintojärjestelmämme kehitystä, Pärnänen muistuttaa. Opintoja tehdään paljon joustavammin ja monimuotoisemmin, mikä on mahdollistanut töiden tekemisen vapaammin kuin aikaisemmin.

Läsnäoloa ei enää vaadita ja kursseja voi suorittaa pitkälti haluaminaan aikoina. Kokoomuksen aloite on tärkeä, jotta saamme tukijärjestelmämme entistä paremmin vastaamaan nykypäivän tarpeita.

EEVA-KAISA ROUHIAINEN

UUSI AALTO 7

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

Tavoitteena vetovoimainen Äänekoski Mihin koulu rakennetaan? Paljonko jäähallin käyttö maksaa? Annetaanko yrittäjille edellytyksiä toimia kannattavasti?

Monet merkittävimmistä ja ihmisten arkeen vaikuttavista päätöksistä syntyy kuntatasolla.

TOMMI LUNTTILA

Äänekoskella elää yhä perinteinen talkoohenki.

Haluatko alikuntava i? aks ehdokka sesi it Ilmianna us.fi/ oom www.kok aalit kuntav

K

untavaalit käydään jälleen tulevana keväänä.

Seuraavaksi neljäksi vuodeksi valitaan henkilöt, jotka käyttävät todellista valtaa kuntatasolla.

Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien paikat ovat jaossa.

Ei ole merkityksetöntä, mikä puolue istuu puheenjohtajan nuija kädessä tai kuka edustaa aatettaan milläkin paikalla.

Jokaisella äänellä vaaleissa on merkitystä.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomus sai Äänekoskella 43 paikkaiseen valtuustoon lävitse kolme valtuutettua yhteensä 7,7 prosentin äänisaaliilla.

Neljäs valtuustopaikka olisi tullut 71 lisä-äänellä. Kaikkiaan paikkakunnalla annettiin 8647 ääntä. Poliittiset voimasuhteet voivat olla loppujen lopuksi vain muutamasta äänestä kiinni. Äänekoski on ollut perinteisesti kokoomukselle vaalitulosta katsoen haasteellinen paikkakunta. Se ei kuitenkaan saa mieltä matalaksi – päin vastoin.

Paikalliset puolueaktiivit ovat tehneet pitkäjänteistä työtä voimasuhteiden kääntämiseksi.

Politiikka on myös paljon muuta kuin valtuuston kokouksessa istumista.

Kokoomus on viime vuosien aikana avannut paikkakunnalle uuden koh-

taamispaikan, Kokoomon, jossa voi piipahtaa keskustelemaan politiikasta tai poiketa muuten vain kuulumisia vaihtamaan. Talkoohengessä on muun muassa paistettu makkaraa rallierikoiskokeen varressa ja raivattu epäsiistejä pusikoita kaupungin keskustasta.

Asukaskato huolestuttaa Äänekoski on isojen kysymysten äärellä.

Toisaalta biotuotetehdas on nähty paikkakunnan pelastajana, mutta toisaalta asukasluvun laskeva kierre ei tunnu katkeavan millään. Vuosituhannen alusta alueen väkiluku on pudonnut kymmenisen prosenttia. Se on liikaa, aivan liikaa.

Nyt on syytä kääntää ajatukset aidosti paikkakunnan tilanteeseen. Mikä mättää?

Vaalikentillä on esitettävä paitsi vaihtoehtoja, myös ratkaisuja. Paikkakunnan imagoa ei paranneta kädenkäänteessä.

Ilmapiirin kehittäminen vetovoimaiseksi ja yrittäjämyönteiseksi ovat kovan työn takana. Siihen työhän tarvitsemme juuri sinua! Kokoomuksen ehdokasasettelu paikkakunnalla on jo hyvässä vauhdissa ja ehdokkaita vaikuttaisi tulevan edellisvaaleja enemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mukaan mahtuisi. Nyt on aika kuunnella ja vaikuttaa siihen, millainen Äänekosken tulisi olla 2030-lukua kohden mentäessä. ÄÄNEKOSKEN KOKOOMUKSEN KUNNALLISJÄRJESTÖ

S

uomen tärkeimmät vaalit, kuntavaalit, käydään huhtikuussa 2021. Ne ovat tärkeimmät vaalit, sillä kunnanvaltuustot ja sen alaiset lautakunnat päättävät muun muassa kouluista, vanhustenhoivasta, rakentamisesta, kirjastoista, lähiluonnosta ja yrityspalveluista – eli niistä palveluista, joita päivittäin käytämme ja jotka vaikuttavat turvallisen ja hyvän arjen edellytyksiin.

Jos olet seurannut alueesi uutisia, olet huomannut, että kuntien päättäjillä tuntuu nyt olevan edessään vain huonoja ja huonompia ratkaisuja. Koronavirus on sotkenut niin ihmisten arjen, maan talouden kuin valtion ja kuntien kukkaron. Monissa kunnissa yt-neuvotteluiden ja veronkorotusten uhka pahenee. Koronakriisi on aiheuttanut sen, että terveydenhuollon jonot ovat räjähtäneet käsiin, eli tärkeitä menokohteita on jatkossa nykyistäkin enemmän.

Nyt jos koskaan tarvitaan kokoomusta. Puoluetta, joka uskaltaa katsoa vaikeuksia silmästä silmään ja toimimaan tinkimättä ja periksi antamatta suomalaisten parhaaksi. Kokoomuslaiset ovat tulleet tunnetuiksi vaikeista, mutta oikeista päätöksistä. Me kannamme vastuuta myös silloin, kun luvassa ei ole ainoastaan kiitosta.

Politiikassa on palattu taas vaihtoehtojen aikaan.

Kuluneen syksyn aikana kokoomus on puhunut siitä suunnasta, johon haluamme viedä Suomea tällä vuosikymmenellä. Vastauksemme tiivistyy kuuteen K:hon: Kestävä kehitys, Koulutus, Kasvu, Kansainvälisyys, Kaupungistuminen, Koronasta selviäminen. Moniin näistä asioista voi vaikuttaa juuri parhaiten kunnissa ja kaupungeissa.

Haasteista huolimatta suhtaudumme tulevaisuuteen uteliaisuudella ja optimismilla. Juuri haasteiden

KRISTIAN TERVO

Kokoomuslainen kuntapäättäjä ei vaikeuksia kaihda

KOLUMNI PETTERI ORPO

edessä politiikan merkitys korostuu. Me teemme politiikkaa siksi, että ihmisillä olisi valoisa ja selkeä näkymä omasta tulevaisuudestaan. Haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, omien arvojemme pohjalta. Teemme sen sortumatta populismiin. Teemme sen suvaitsevaisesti, niin että Suomi on avoin yhteiskunta, jossa jokainen voi elää omanlaistaan elämää. Teemme sen vastuullisesti, niin että kaikessa päätöksenteossa pidämme ohjenuorana ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta. Pidämme Suomen turvallisena. Olemme sivistyksen puolue.

Kuntapolitiikka ei ole rakettitiedettä. Yhteisistä asioista päättäminen kuuluu kaikille. Kuunteleminen

on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, jota tarvitaan vaalikentillä ja päätöksenteossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan asioihin perehtymistä ja ryhmärajat ylittävää yhteistyökykyä. Kuntapolitiikassa ei ole valtakunnan uutisista tuttuja hallitus-oppositiorajoja – on vain kuntalaisia, jotka haluavat tehdä asukkaiden kannalta fiksuja päätöksiä. Se että valittuihin ratkaisuihin suhtaudutaan ajoittain intohimoisesti ja käydään värikkäitäkin keskusteluja, on hyvä merkki, joka kertoo rakkaudesta kotikuntaan.

Arvostan valtavasti kokoomuslaisten kuntapäättäjien tekemää työtä ja haluan auttaa heistä jokaista onnistumaan. Minä ja muu puoluejohto teemme kaikkemme sen eteen, että mahdollisimman moni kokoomuslainen tulisi valituksi kunnanvaltuustoihin ensi keväänä. Kannustan Sinua lämpimästi harkitsemaan ehdolle asettumista, sillä kunnat ovat kovilla ja edessä on vaikeat ajat. Nyt jos koskaan tarvitaan vastuunkantajia.

Edessä on politiikan kolmiloikka. Kuntavaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaalit. Näissä vaaleissa äänestäjät osoittavat Suomelle oikean suunnan. Lankku lähestyy – kuntavaalit ovat vain muutaman kuukauden päässä. Tule mukaan kokoomuksen ehdokkaaksi rakentamaan toiveikasta tulevaisuutta!

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja.

POLITIIKASSA ON PALATTU TAAS VAIHTOEHTOJEN AIKAAN.

8 UUSI AALTO

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

Koronakriisi on myös iso mahdollisuus Ei niin pahaa jos ei jotain hyvääkin. Vanha sanonta on osoittautunut todeksi myös koronapandemiassa.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen muistuttaa, että pandemia on nostanut muun muassa tieteen uuteen kukoistukseen ja herättänyt EU:n pohtimaan omaa huoltovarmuuttaan.

K

MIKKO MÄNTYNIEMI

ulunut vuosi on koronapandemian vuoksi ollut poikkeuksellinen ja monella tapaa kurja.

Tuoreessa eurobarometrissä kolmannes EU-kansalaisista kokikin, että virusuhkan vuoksi asetettujen rajoitusten kanssa eläminen on ollut vaikeaa.

Mutta ei suomalaisille.

Suomalaisista vastaajista puolet piti rajoitusten kanssa toimimista helppona ja lähes neljännes arvioi niiden jopa parantaneen elämänlaatuaan. Voitte uskoa että tämä tulos ällistytti monia kollegoitani.

Selityksiä tähän on varmasti ainakin kaksi. Suomessa on tilaa ja ihmiset pitävät luontaisestikin etäisyyttä, joten meillä ole tarvinnut asettaa läheskään niin kovia rajoituksia kuin monissa muissa maissa. Ja toisaalta moni on varmasti poikkeustilanteessa pysähtynyt miettimään elämänarvojaan, ajankäyttöään ja arjen valintojaan uudelta kantilta, ja kokenut sen ihan hyvänäkin.

Tiede nousi arvoonsa Myös koko Euroopalle koronavirus on ollut pysäyttävä kokemus monesta näkökulmasta. Ensinnäkin se on nostanut tieteen ja tutkimuksen merkityksen taas arvoonsa. Koronapandemian taltuttaminen on ollut huikea kansainvälinen tieteen ponnistus, johon tuhannet ja tuhannet asiantuntijat ja tieteentekijät kaikkialla maailmassa ovat hakeneet ratkaisuja. Löydöksistä on raportoitu lähes reaaliajassa. Tätä tutkimusta, ja erityisesti lääkkeiden ja rokotteiden kehittämistä on Euroopan unioni rahoittanut merkittävästi.

Eurobarometrin mukaan juuri tätä EU-kansalaiset Euroopan unionilta nyt eniten odottavat: työtä rokotteen saamiseksi. Ja se työ on käynnissä. Lupaavia tuloksia on saatu, ja ostosopimukset tehty yhteisesti niin, että myös suomalaiset saavat rokotteista heti oman osuutensa.

Toivottavaa on, että kriisi nostaisi taas tutkimustyön arvoonsa myös pysyvästi. Pitkään näytti siltä, että olimme liukumassa eräänlaiseen totuudenjälkeiseen ”post truth”-aikakauteen, jossa millä tahansa mielipiteillä voitiin ohittaa faktat. Nyt tässä näyttää tapahtuneen ainakin pieni käänne. Toivottavasti se voimistaa myös investointeja tieteeseen ja tutkimukseen. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoitus on Euroopassa yleisesti laahannut aivan liian alhaisella tasolla Aasiaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna. Näin myös Suomessa.

Huomio huoltovarmuuteen Yleensä suomalaiset ovat tavanneet ajatella, että meillä huoltovarmuuteen on varauduttu hyvin. Näin moneen Euroopan maahan verrattuna onkin, mutta kyllä kevät osoitti sen, että myös meillä valmiuksia ja käytäntöjä on syytä parantaa. Koko Euroopan tasolla koronakriisi on nostanut hyvin vahvasti keskusteluun omavaraisuuden, resilienssin ja niin sanotun strategisen autonomian.

Kevään koettelemukset osoittivat sen, kuinka riippuvainen Eurooppa on Aasian tuotannosta monissa kriittisissäkin tarvikkeissa, kuten lääkkeissä ja suojavarusteissa. Kriisin seurauksena kaikkia teollisuuden aloja tarkastellaan nyt yhä vahvemmin myös kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Tämä on tervetullutta, kunhan varmistetaan ettei pyrkimys käänny protektionismin puolelle, ja pidetään huolta reilusta kilpailusta. Euroopan unioni on ryhtynyt myös rakentamaan konkreettisesti yhteistä huoltovarmuusvarastoa, mitä ei aiemmin ole ollut.

Henna Virkkunen kirjoittaa koronakriisin osoittaneen, että myös isot ja nopeat muutokset ovat mahdollisia.

Se luo uskoa myös hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen.

NÄKÖKULMA HENNA VIRKKUNEN Myös kansalaiset uskovat että kriisin seurauksena ostoja omalta lähialueelta tullaan lisäämään.

Suomalaisista näin eurobarometrissä arvioi jopa 85 prosenttia.

Digiloikka yhdessä yössä Yksi kaikkein näkyvin koronakriisin seuraus on ollut digitalisaation vauhdittuminen. Suomalaisilla tähän on ollut hyvät valmiudet: Meillä digitaalinen infra ja ihmisten taidot ovat maailman kärkeä. Moni on ottanut onnistuneesti digiloikan etätyön, etäopiskelun ja etäkokousten maailmaan.

Suomalaisista eurobarometrissä peräti 97 prosenttia uskoo koronakriisin seurauksena etätyön lisääntyvän, ja näin varmasti meillä tapahtuukin.

Edelleen kuitenkin tarvitaan investointeja nopeampiin verkkoyhteyksiin, ihmisten osaamiseen, kyberturvallisuuteen ja alan uusiin innovaatioihin. Euroopan unionin tavoitteena on, että peräti 20 prosenttia elvytysinvestoinneista kohdistetaan nyt digisektoriin.

Tavoitteena on sekä parantaa palveluja että vahvistaa koko Euroopan kilpailukykyä.

Isokin muutos on mahdollinen Kaikkine vaikeuksineen tämä vuosi on ainakin osoittanut sen, että myös isot ja nopeat muutokset ovat mahdollisia. Kokemus antaa pontta pyrkimykselle uudistaa

Euroopan teollisuutta ja yhteiskuntia kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Suomi itse on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali jo 15 vuotta tätä aiemmin, vuonna 2035. Se on kova tavoite, mutta mahdollinen.

Luonnollisestikaan ilmaston kannalta ei riitä, jos vain Suomi tai Eurooppa vähentää päästöjään. Tänä syksynä kuitenkin myös Japani ilmoitti pyrkivänsä hiilineutraaliuteen niinikään vuonna 2050 ja Kiina vuonna 2060.

Nämä ovat erinomaisen tervetulleita linjauksia, joihin odotamme myös Yhdysvaltoja taas mukaan.

Oikein toteutettuna hiilineutraaliuteen tähtäävä Euroopan vihreän kehityksen ”Green deal”-ohjelma voi olla meille uusi kasvuohjelma. Siksi sekä EU-budjetista että erillisestä EU:n elvytysohjelmasta nyt yli kolmannes aiotaan suunnata tätä tukeviin hankkeisiin.

Suomella on tässä paljon mahdollisuuksia, sillä meillä on paljon puhdasta teknologiaa, kestäviä innovaatioita ja tuotteita, joille tämä avaa lisää vientimahdollisuuksia.

Kirjoittaja on kokoomuksen europarlamentaarikko.