LUMILAUTAILUSSA VALMENTAUTUMINEN SUOMESSA

Suomalainen lumilautailu on noussut huipulle ja pysynyt siellä jo pitkään. Huippu-urheilumenestystä on saavutettu niin naisissa kuin miehissä, sekä aikuisissa että junioreissa. Viime kaudella menestystä lumilautailijat saavuttivat kansainvälisesti eurooppa cupissa (Eveliina Taka 2 x kultaa), maailman cupissa (Enni Rukajärvi pronssia), MM-kisoissa (Rene Rinnakangas pronssia) ja nuorten MM-kisoissa (Telma Särkipaju pronssia). Menestyksen eteen on pystytty toimimaan innostavasti sekä laadukkaasti. Tilaa on luovuudelle ja monipuolisuudelle.

Tavoitteista ja haastatteluiden vastauksista paistaa vahvasti tehtäväorientoituneisuus. Haastatteluissa usein kuuleekin urheilijan sanovan: ”Teen oman laskun ja yritän parhaani ja se riittää.” Harjoittelun pohjana on usein lumilautailijan elämäntapa ja tavoitteena kehittyä mahdollisimman hyväksi. Sisäinen motivaatio on vahva. Harjoittelu koetaan vapaa-ajan vietoksi. Tällä tarkoitetaan omaehtoista toimintaa, jossa aika, paikka ja tavoitteet on itse valittavissa. Lumilautailussa korostuvat yhdessä olo, luovuus ja lajikulttuuri.

Harjoitustunteja kertyy keskiarvoltaan kaksi tuntia päivässä eli yhteensä noin 700 tuntia vuodessa. Rinneharjoittelua on puolet ja toinen puolikas koostuu tukiharjoittelusta. Rinneharjoituksissa videokuvaaminen on hyvin yleistä. Videolta näkee oman suoritustekniikan ja sen lisäksi parhaat videot lumilautailijat julkaisevat somessa. Onnistuneiden temppujen saaminen videolle vaatii monesti useita yrityksiä. Temppujen haastavuus ja laskijan tyyli tehdä temput ovat laatukriteereitä, joilla lumilautailijat arvioivat omaa onnistumistaan. Korkea motivaatio, harjoittelun määrä ja suoritusten laatuvaatimus ovat avain asemassa kehitykselle. Lisäksi opittujen temppujen soveltaminen mitä erilaisimmissa olosuhteissa vahvistavat osaamista.

Tukiharjoittelussa on kolme pääteemaa: taidot, fyysiset ominaisuudet ja hyvinvointi. Liikuntataidon kehittäminen vahvistaa lajiharjoittelua. On tärkeää oppia monipuolisesti liikuntataitoja, mutta on myös hyvä tuntea taitoharjoittelun rakenteet havainnointi, päätöksen teko ja toiminta. Psyykkisten taitojen harjoittelu auttaa keskittymään olennaiseen ja saavuttamaan oman parhaansa. Voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus ovat fyysisiä ominaisuuksia, joiden harjoittelu lisää uusia mahdollisuuksia. Kokonaisuuden hallintaa ja korkeaa laatua harjoittelussa tavoitellaan hyvinvoinnin mittareilla ja toimenpiteillä. Mittareina käytetään harjoituspäiväkirjaa, sykeseurantaa sekä reaktio- ja voimantuottotestejä. Urheilija itse arvio omaa hyvinvointiaan haastatteluissa ja palautekyselyissä. Hyvinvoinnin toimenpiteinä ovat elämänhallinta, harjoitusten aikataulutus ja kokonaisrasituksen suunnittelu. Harjoittelussa hyvinvointia hoidetaan rentoutusharjoittelulla ja kehonhuollolla.

Lumilautailun valmennusjärjestelmä ottaa huomioon yksilöiden tarpeet ja lumilautakulttuurin trendit. Valmennus pohjautuu omaehtoisuuteen ja yksilön tavoitteisiin unohtamatta urheilun lainalaisuuksia. Lumilautailijan polulla seuratasolla tarjotaan yhteisöllisyyttä, hyvät alkeet ja olosuhteet harrastamiselle. Urheiluakatemiassa aloitetaan yläkoululeireillä, joissa tavoitteena on varmistaa hyvät ominaisuudet lumilautailuun ja monipuolinen osaaminen lajin perustempuissa. Urheilullisessa näkökulmassa valmennus paneutuu Olympiakomitean Kasva Urheilijaksi-kirjasarjan oppeihin. Samalla opiskeluun varataan aikaa, jotta koulunkin voi hoitaa hyvin. Toisen asteen opiskelijoilla harjoittelun ympärivuotisuus korostuu sekä urheilijan laadukas arki toteutetaan hyvien olosuhteiden ja asiantuntijoiden avulla. Harjoitusympäristöt monipuolistuvat ulkomaanleirityksen ja kisamatkojen ansiosta.Valmentautuminen keskittyy monipuoliseen lajiosaamiseen ja oman huipun tavoitteluun. Valmennuksen tukena käytetään Olympiakomitean tuottamaa Kehity Huippu-urheilijaksi materiaalia. Yksilölliset tavoitteet ohjaavat harjoittelun suunnittelua ja harjoittelua ja opiskelua pystytään rytmittämään joustavasti tarpeen mukaan. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian valmentajat ovat liikunta-alan ammattilaisia sekä koulutettuja lumilautavalmentajia. Lisäksi he ovat lajin kokeneita lumilautailun harrastajia. Muut asiantuntijat ovat olympiakomitean suosittelemia erityisosaajia urheilun eri aloilta mm. fysiikkavalmennus, kuntoutus, ravintovalmennus, psyykkinen valmennus ja lifecoaching. Urheileminen huipputasolla nuorten ja aikuisten maajoukkueissa toteutetaan Lumilautaliiton maajoukkuevalmentajien ja huippu-urheilu johtajan johdolla. Olympiakomitean ja Urheiluakatemian valmentajat ja asiantuntijat ovat maajoukkueiden käytössä sopimuksen mukaan. Valmennuksessa hyödynnetään erityistä leiritystä parhaat parhaiden kanssa parhaassa valmennuksessa ja parhaissa olosuhteissa.

POHDINTAA

Kestääkö Suomen järjestelmä lumilautailun jatkuvan kehittymisen jatkossakin? Saammeko lumilautailun toimintaa kasvatettua ja laatua parannettua? Ainakin tietoisuus lajista on parantunut ja harrastajamäärät ovat taas kasvussa. Nyt ratkaisevaa on miten lumilautailu vastaa kasvaneeseen kysyntään. Onko lumilautaseuroissa osaamista ja koulutusta tarjota valmennusta. Lumilautaliitto onkin jo käynnistänyt toimenpiteitä valmentajakoulutuksen uudistamiselle ja lumilautaseurojen kehittämiselle. Tekijöitä ainakin tarvitaan.

Simo Suopanki Master of the Juniors Suomen Lumilautaliitto Finnish Snowboard Association +358505342177 simo.suopanki@fsa.fi

Tiesitkö? Lumilautailun nuorten ja aikuisten freestyle-maajoukkueet koostuvat kokonaisuudessaan Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kasvateista.