Hyvä nuorten valmennus

Urheiluakatemia- ja valmennuskeskustoiminnan tarkoituksena on tukea eri lajien yksilöitä, sekä urheilijoita että valmentajia, kehittymään niin urheilu-uralla kuin mahdollisella muulla urallaan. Urheilijoiden kannalta on välttämätöntä, että kaikilla urheilijan valmennukseen ja sen tukitoimiin osallistuvilla henkilöillä on yhteiset tavoitteet sekä ymmärrys keinoista toimia urheilijan kanssa urheilijan parhaaksi. Tämä vaatii aktiivista yhteistyötä sekä yhteydenpitoa lajin sisällä ja yli lajirajojen sekä eri asiantuntijoiden kanssa.

INTOHIMOINEN URHEILU

Valmennuksen tavoitteena on, että urheilijat kehittyvät ja menestyvät. Tämä mahdollistuu, kun urheilijoita valmentavat osaavat valmentajat. Hyvässä valmennuksessa toimintaa ohjaavat arvot, joihin yhdessä sitoudutaan ja yhteisten toimintaperiaatteiden luominen luokin turvaa ja vastuullisuutta toiminnalle. Valmentajan tärkeä tehtävä on osata luoda kehittymistä tukeva ilmapiiri, joka mahdollistaa yrittämisen, uskaltamisen, onnistumisen, epäonnistumisen ja itsensä haastamisen.

Ymmärrys urheilijaksi kasvamisen psyykkisistä taidoista ja niiden kehittymisen suunnittelu sekä toteutus käytännön valmennuksessa kuuluu ammattitaitoiseen nuorten valmennukseen. Tämä onnistuu, kun valmentaja tunnistaa urheilijan vahvuuksia ja osaa tukea niiden kautta urheilijan itseluottamuksen vahvistumista (koettua pätevyyttä). Hyvässä toimintakulttuurissa valmentaja arvostaa yrittämisen kautta tulevia onnistumisia ja näkee epäonnistumisen tärkeänä osana kehittymistä.

Valmentajalla tulee olla urheilijoita ja toki myös itseään inspiroiva visio tulevaisuudesta. Vision avulla urheilijoiden kanssa yhteinen polku luo yhteisiä tavoitetiloja ja keinoja urheilijoiden tavoitteisiin pääsemiseksi. Nuorten valmennuksessa on keskeistä, että valmentaja auttaa urheilijoita luomaan näkemyksellisyyttä ja mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Valmentajan vastuulla on toisaalta tukea urheilijaa polulla kohti yhteistä visiota ja toisaalta haastaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tuo laadun tekemiselle.

Hyvään ja kehittävään valmennukseen siis kuuluu toimintakulttuurin rakentaminen, joka luo edellytykset arjen harjoittelun ja kilpailemisen vaativuustasolle sekä progressiiviselle kehittymiselle. Ytimekkäästi: hyvässä valmennuksessa valmentautuminen perustuu yksilöllisyyteen, progressiivisuuteen ja jatkuvaan kehittymisen haastamiseen.

SYSTEMAATTINEN HARJOITTELU

Jatkuva dialogi valmentajan ja urheilijan välillä on ensiarvoisen tärkeää. Näkemyksellisyys siitä, mitä harjoitellaan ja tavoitellaan ja miksi, tulee kaikilla olla selkeänä. Niin valmentajan kuin urheilijan tulisi kyetä kuvaamaan toiminnan tavoitteita. Jotta urheilija tähän pystyy, tulee valmentajalla olla selkeä kuva ja hänen tehtävänsä on auttaa urheilijaa ymmärtämään, sisäistämään ja toteuttamaan asioita tavoitteiden suunnassa. Esimerkiksi yksittäisen harjoituksen näkökulmasta urheilijan ja valmentajan tekeminen ja vuorovaikutus keskittyy niihin oppimistavoitteisiin, joita harjoitukselle on asetettu. Valmentajan tuleekin ymmärtää tavoitteiden merkitys ja osata asettaa urheilijan kehitystä tukevia konkreettisia tavoitteita sekä suunnitella harjoituksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Niin tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa kuin arvioinnissa urheilijoiden tulee olla osallisia ja keskeisiä toimijoita, koska heitä vartenhan asioita tehdään. Valmentajan tehtävä on yhdessä urheilijan kanssa mitata sekä analysoida kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Urheilijan ja valmentajan tekemä arviointi ja analysointi vaikuttavat käytännön toimintaan. Nuoren urheilijan valmennuksessa kuitenkin tulee muistaa visio, pitkäjänteisyys ja luotu punainen lanka, jolloin tekeminen on johdonmukaista, vaikkakin joustavaa, reagoivaa ja muotoutuvaa.

URHEILULLINEN JA TERVE URHEILIJA

Terveellä urheilijalla on enemmän harjoituspäiviä. Urheilullisella ja hyvät valmiudet sekä hyvän harjoitettavuuden omaavalla urheilijalla on mahdollisuus aikuisvaiheessa lisätä harjoittelun määrää ja tehoa turvallisesti ja kehittävästi. Valmentajan tehtävänä on luoda kehittävä ja turvallinen toimintaympäristö, jotta menestyminen ja tuloksen tekeminen on mahdollista urheilijan aikuisvaiheessa. Valmentajan tulee ymmärtää kasvun ja kehityksen tunnuspiirteitä sekä tunnistaa omien urheilijoiden kasvun vaiheita. Harjoittelua suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti urheilijan kasvu huomioiden. Valmentajan osaamiseen liittyy kyky keskustella urheilijan kanssa kasvun muutoksista hänen ikätasolleen sopivalla tavalla ja tukea urheilijaa hänen kehittymisen polullaan.

Valmentajan on tärkeä huomioida urheilijoiden kokonaiskuormitus ja myös tunnistaa mahdollinen ylikuormitus. Ei ainoastaan harjoitusten aikaansaama kuorma, vaan nuoren muunkin elämän aiheuttama kuormitus. Tämän vuoksi on tärkeää, että nuorelle opetetaan ja puhutaan arjen valinnoista urheilijana kehittymisen ja menestymisen näkökulmasta. Tukiverkostoa niin kotona, koulussa kuin urheilun toimintaympäristöissä on tärkeä hyödyntää. Valmentaja voi auttaa urheilijaa ja perhettä hyvien arjenhallintataitojen kehittymisessä ja arjen toteutumisessa. Jokaisen urheilijan ympärillä olevan toimijan tavoitteena tulee olla nuoren urheilijan hyvä arki. Lajit ovat erilaisia ja niiden tunnuspiirteet sekä vaatimukset arjen sekä elämäntapojen näkökulmasta vaihtelevat. Valmentajan tuleekin tunnistaa ja toisaalta rehellisesti arvioida oman lajin vaatimuksia. Lajikulttuurissa on saatettu tottua tietynlaiseen toimintaan, mutta onko se nykypäivää tai tulevaisuutta? Onko jotain, jota voisi muuttaa ja kehittää nuoren urheilijan hyvän arjen näkökulmasta?

Valmentaminen on kokonaisvaltaista ja vaativaa työtä. Valmentajan ei kuitenkaan tarvitse pystyä tekemään kaikkea yksin, vaan tärkeää on, että ympärillä on ihmisiä, jotka tukevat niin valmentajaa kuin urheilijoita yllä mainitun osaamisen ja toiminnan saavuttamiseksi. Matalalla kynnyksellä tuen pyytäminen ja rehellinen oman osaamisen arviointi ovat valmentajan osaamisen ykkösasioita. Vahvuuksien kautta!

Intoa, innostusta ja laadukkuutta arkeen!

Pia Pekonen

Valmennusosaamisen asiantuntija

Suomen Olympiakomitea, huippu-urheiluyksikkö