Animalia 2/1996

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

Eläin kaltoin kohdeltuna - mitä teen? - s. 20

K/! r

ml v

Curren •

2/96

Eläinsuojelua Internetissä - s. 14

i

Marsu on puhelias jyrsijä - s. 11

Miten suojaudut koiravarkaudelta - s. 7

t

Tiedolla ja positiivisuudella eteenpäin Moni meistä kysyy varmasti it­ logien asiantuntemus. Ollak­ seltään usein, mikä on eläin­ semme vakuuttavia tarvitsem­ suojelun kannattaja, mikä tär­ me tietoa kaikilta aloilta: tuot­ keintä. eläinten kannalta tehok­ tajien edustajilta, juristeilta, fi­ kain tapa toimia. Miksi juuri losofeilta...

Tarpeellisen tiedon omaami­ Animalia on meille niin tärkeä, että haluamme tukea järjestön nen antaa meille mahdollisuu­ det toimia lukemattomilla ta­ toimintaa?

Ensimmäiseen kysymyksee­ voilla. Tärkeää on tiedottami­ ni ei varmasti löydy yksiselit­ nen ja opastaminen oikeisiin teistä vastausta. Toimintatapo­ valintoihin. Emme voi keskit­ ja löytyy yhtä monta kuin yksi­ tyä yhteen kohderyhmään - eri löltäkin. Juuri tämä vastaa osal­ tavoilla tulee lähestyä kulutta­ taan toiseen kysymykseeni: jia, tuottajia, tutkijoita, päätök­ Animalia on monipuolinen ja sentekijöitä, kannattajiamme ja ’’vastustajiamme”. Tarvitsem­ toimii laajalla alueella.

Minulle tärkeintä eläinsuo- me toimintaa ruohonjuuritasol­ jelutyössä ovat tietoja positii­ ta EU:n virkamiestasolle. Ny­ visuus. Saadaksemme aikaan kymaailmassa emme voi kes­ tuloksia meillä on oltava tie­ kittyä vain oman maamme ti­ toa. Emme voi väittää sellaista, lanteeseen, vaan meidän on jolle ei löydy todisteita. Tietys­ pyrittävä vaikuttamaan myös ti jokaisen tulee käyttää omaa kansainvälisellä tasolla.

Tekemistä riittää, ja joskus maalaisjärkeään, mutta täytyy aina muistaa, että tieto on valt­ tuntuu siltä, ettei työ tule kos­ tia. Tietoa kannattaakin haalia kaan loppumaan. Luultavasti kaikkialta. Ei riitä, että puolel­ tämä on totta. Täydellisyyteen lamme on eläinlääkärien ja bio­ emme uskalla edes pyrkiä, mut

ta pienikin parannus antaa aihet­ ta juhlaan.

Tällai­ sessa työssä on tärkeää muistaa säilyttää positiivi­ suus ja huumorin­ taju. On käytettävä hyväkseen jokaista ilonaihettaja yritettävä motivoida itseään ja kanssaih­ misiään positiivisella energialla ja toivolla. Näin kevään aurin­ gossa se tuntuukin luontevalta, ja onhan aina mukavampi omak­ sua vakavaakin tietoa, jos tiedon välittäjää kaunistaa ystävällinen ja luottavainen hymy.

Tässä yhteydessä haluan kiit­ tää edeltäjääni, fil. tri Leena Vilkkaa, hänen uraauurtavas­

Pieni apu - suuri ilo

Tässä numerossa Pääkirjoitus

Tiedolla ja positiivisuudella eteenpäin_________ 2

Tarja Balding

Toimintaa eläinten puolesta

Pieni apu - suuri ilo ... 3 Kiitokset tukijoillemme. 3 Uusi eläinsuojelulaki voim aan...........__ .... 5 Uusia kasvoja Animalian ruorissa............................13 Netissä surfTaamalla eläinsuojelutietoa .....— 15 Jos epäilet eläinrääkkäystä 20 Koirien maailma

ta työstään ympäristöfilosofi­ na, eläinsuojelijana ja voimak­ kaana persoonana. Uskon ja toi­ von, että yhteistyömme tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

Leenaa en halua enkä pysty korvaamaan, mutta toivon, että pystyn omalla tavallani autta­ maan eläinsuojelutyötä ja tär­ keintä, kärsiviä eläimiä.

Anna Lindqvist Animalian uusi puheenjohtaja

Hurttauutisia................... 6 Doktoravhandling av hunddjurens familjebeteende............................6 Kun varas vie vahtikoiran........................7 Koe-eläimet

Rautaisannos propagandaa eläinkokeiden puolesta .. 8 Tuoteseloste tulossa kosme­ tiikkaan ___ ... 9 Geeniteknologia ja koe-eläimet ............. 10 Elämää vapaudessa, osa 12: M arsu.............................. 11 Pakina

Eläinsuojelijan "ihannelemmikki” löytynyt? .... 12

Framät med kunskap och positivitet Det är säkert inte bara jag som ofta frägar mig själv hur jag bor­ de handia för att ná de bästa resultaten ur djurskydds- och, först och främst, ur djurens synpunkt. Varför är just Animalia sä viktig för oss att vi vill stöda föreningens arbete?

Pä den första frägan finns knappast nägot enkelt svar. Det finns lika mänga sätt att handia som det finns indi vider. Just detta svarar även delvis pà min andra fräga: Animalia är mängsidigt och fungerar inom et brett omräde.

Viktigast för mig inom djurskyddsarbetet är kunskap och po­ sitivitet. För att nâ résultat krävs kunskap och fakta. Det är klart att var och en bör använda sig av sunt fömuft, men vi bör ändä minnas att kunskap är en stor fördel. Det lönar sig att ta vara pä allt tillgängligt kunskap. För att vara övertygande räcker det inte med att vi har biologisk och veterinärmedicinsk fakta bakom oss. Vi behöver stöd av representanter för varierande omräden:

producenten, jurister, filosofer...

Dä vi ägeren tillräcklig kuns­ kap, ger det oss en möjlighetatt handia pä otaliga sätt. Viktigt är att informera och hjälpa individen att väljä rätt. Vi kan inte koncentrera oss pä en mälgrupp, utan bör närma oss olika grupper, säsom konsumen­ ter, producentenr, forskare, beslutsfattare, vära understödare och "motständare” pä olika sätt.

Vi behöver aktivitet frän gräsrotsnivän tili byräkratianivä inom EU. I dagens värld kan vi inte koncentrera oss endast pä Situationen i värt eget land, vi bör ocksä försöka päverka pä internationell nivä. Nog finns det att göra och ibland känns det som om arbetet aldrig skul­ le ta slut. Troligen är det sä. Vi vägar inte ens sträva tili perfektionism, men varje enskild förbättring ger oss orsak att fira.

Inom den här sortens arbete gäller det att bevara sin positi­ vitet och sin humor. Vi bör ut-

N

r

A

n i m

a

l u 9

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

2/96

21 . vuosikerta

Päätoimittaja: Helena Tengvall Ulkoasu: Rilla Nummisalo Painopaikka: Forssan Kiijapaino Oy, 1996 Umestymisaikataulu: 1 maaliskuu 2 toukokuu 3 syyskuu 4 marraskuu Seuraavan lehden aineistopäivä: 22.7.1996. Aineisto lä­ hetetään osoitteella Animalia/ Helena Tengvall, Porvoonka­ tu 53, 00520 Helsinki.

nyttja vartenda glädjeämne och sträva tili att motivera oss själva och vara medmänniskor med positiv energi och hopp. Sä här i värsolen känns det rätt naturligt och visst är det lätt att godta även allvarlig information om denna framförs av en förtroendefullt leende person.

I detta sammanhang vill jag tacka min föregängare, fil. dr.

Leena Vilkka, för hennes banbrytande arbete som miljöfilosof, djurskyddare och stark per-

Ajankohtaista.................. 4 Eurouutisia ............____12 Toimintaa........................14 Alueosastot......................15 Animalia toim ii.............. 14 Lukijoilta........................16 Runonurkka................... 16 Markkinapaikka .......... 17 R otta................................ 18 Nuorten Animalia.......... 18 Vege-palsta....__ ...____ 19 Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua 19

sonlighet. Jag hoppas och tror att värt samarbete kommer att fortsätta även i framtiden. Jag varken kan eller vill ta Leenas plats, men hoppas att jag pä mitt eget sätt skall kunna befrämja djurskyddet, och framför allt hjälpa djuren.

Anna Lindqvist Animalias nya ordförande

Vinkkejä maanteille, metsiin ja lepotuoliin Kesä tuo tienvarsille paljon suu­ remmat määrät luonnonvaraisia eläimiä kuin talvi. Etenkin kes­ ki- ja loppukesästä järkevä au­ toilija hellittää hiukan vauhtia.

Silloin nimittäin ovat jo omin avuin liikkeellä tänä kesänä syn­ tyvät ja kuoriutuvat poikaset, joilla on tilastojen mukaan mo­ ninkertaisesti suurempi riski jää-

Kannen kuvat: Veli-Risto Cajander.

IFAW ja Helena Tengvall

Suuret kiitokset tukijoillemme!

Eläinsuojeluliitto Animalia Djurskyddsförbundet Animalia Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastus­ taa sellaista eläinten kohtelua, kas­ vatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyt­ täytymistä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lopettamaan turhat ja tus­ kalliset eläinkokeet. Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuksen ja tiedot­ tamisen avulla sekä pyrkii vaikut­ tamaan lainsäädännön uudistami­ seen. Lisäksi liitto tukee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyt­ töä.

Veli-Risto Cajander, biologi, toi­ mittaja Eriika Gummerus, merkonomi, yrittäjä Olli Haapala, fil. tri, dosentti Anna Lindqvist, biol.yo Pekka Liukkonen, artenomi Hannele Luukkainen, taloustutkija Rilla Nummisalo, kuulokoirakouluttaja. toimittaja Riitta Salmi, biologi Brita Suokas, agrologi, koulutus­ suunnittelija Juha Särkkä, nuorisotyöntekijä Minna Varonen, dipl.ins., suun­ nittelija

Puheenjohtaja Anna Lindqvist, Tunturikatu 6 A 10,00100 Helsinki

Toimisto Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Avoinna ark. klo 9-17, la sopi­ muksen mukaan. 1.7.-2.8. väli­ senä aikana toimisto on suljettu.

Asiakaspalvelu: puh. 90-148 4866 (Huom: Tilaukset, eläinrääkkäysilmoitukset ym. vain tähän nume­ roon.)

Tiedottaja Sampo Utriainen, puh.

90-148 2646 Jäsen-ja alueosastovastaava Tar­ ja Balding. puh. 90-278 6896 Toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist, puh.90-148 5511 Tutkija, kotieläinbiologi Emmi Manninen, puh. 90-278 6940 (vir­ kavapaa 1.10. asti) Telefax: 90-148 4622 Sähköpostiosoite: animalia@icon.fi

Tule tekemään kirpputorilöytöjä!

Säätiön tarkoituksena on tu­ kea tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään tai sovelle­ taan eläinkokeille vaihtoeh­ toisia tutkimusmenetelmiäja jolla pyritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvin­ voinnin edistämiseen. Säätiötoteuttaatarkoitustaan tu­ kemalla taloudellisesti eläin­ kokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hyvinvointia edis­ tävää tieteellistä tutkimusta ja tiedotusta.

Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Puh. 90-146 4865, fax 90-148 4622.

Lahjoitukset: S Y P20011842627 tai PSP 800 027-424 8813

Jäsenmaksut Tukijäsenmaksu 90 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 130 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 1800 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi PSP 800018-2105644

Lahjoitukset SYP 200 138-1934

Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläin­ suojeluliitto Animalian työlle. Tie­ dustelut toiminnanjohtajalta, puh.

90-148 5511.

Siilien ruokkiminen on suosittu kesäharrastus. Piikkikeriä syötettäessä on tärkeää muistaa, että maito ei sovi siileille: vaikka ne pitävät maidon mausta, se aiheuttaa niille vatsavaivoja ja ripulia.

Hyviä siilinruokia ovat mm. viili, piimä, silakat sekä kissojen tai korien purkkiruoat.

Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita

\

Sunnuntaina 26.5. klo 1017 on kevään kuumin kirp­ putori Rauhanasem alla Helsingissä (osoite Veturitori 3, Pasilan rautatiease­ man vieressä). Myynnissä on paljon hyvää tavaraa ja mitä mielikuvituksellisem­ pia esineitä - suurin osa testamenttilahjoituksilla saatu­ ja. Tuotto käytetään Anima­ lian toiminnan hyväksi.

T ervetuloa!

•

Animalia-lehdessä 1/96 kerroimme mahdollisuudesta tukea eläinsuojelua ryhtymällä kampanjakummiksi, eli liittymällä suoraveloituksella toimivaan lahjoittajaverkkoon.

Ilahduttavan moni otti haasteen vastaan. Uusia kampanjakummeja on jo yli 120! Kiitos teille kaikille arvokkaasta teostanne.

Jos kiinnostuksesi heräsi ja haluat lisätietoja kummiudesta, soita minulle (90-278 6896) ja kerron lisää. Kampanjakummiksi voi hyvin liittyä myös kesken vuoden.

Samalla haluan välittää näin lehden kautta kiitokset kaikille lahjoittajillemme, koska emme valitettavasti voi kiittää kaikkia henkilökohtaisesti. Jokainen lahjoitusmarkka on eläinsuojelulle tärkeä. KIITOS!!!

Animalian puolesta Tarja Balding

Päätoimittajalta Uusi jäsen - osoite tuntematon?

Meille tulee jonkin verran sellaisia uusien jäsenten jäsenmaksuja, joiden yhteydessä annetut tiedot (kuten osoite) ovat puutteelliset.

Niinpä emme tavoita kyseisiä henkilöitä, ja voimme vain odotella yhteydenottoa heidän puoleltaan.

Jos kuulet jonkun kertovan, ettei hän ole saanut meiltä postia, vaikka onkin liittynyt jäseneksi, pyydä ottamaan yhteyttä meihin.

Tai ehkäpä olet itse tällainen ’’unohdettu” eläinten ystävä, ja näet tämän lehden jossain. Soita tai kirjoita!

Kaikki niin kutsutut epäselvät jäsenmaksut ovat kyllä ylhäällä toimistossa. Haluaisimme ehdottomasti päästää myös teidät jäsenet, joiden osoitetietoja meillä ei ole, osallisiksi lehdestämme ja muusta toiminnastamme.

Kaikista jäsenyyteen liittyvistä asioista voit soittaa Animalian toimistoon Tarja Baldingille (puh. 90-278 6896).

nsimmäinen vuosi A n im alia-leh d en uudessa ulkomuo dossa on tullut täy teen. Lukijoilta tul­ lut palaute lehden nykyisestä hahmosta on ollut valtaosaltaan hyvin myönteistä.

Syynä siirtymiseen lehden nykyiseen muotoon oli ennen kaikkea rahan säästäminen.

Vaikka käytämme nykyään myös värikuvia, lehden paina­ minen tabloid-muodossa sano­ malehtipaperille tulee silti sel­ västi halvemmaksi kuin enti­ sen aikakauslehtimallisen Ani­ malian painaminen. Näin sääs­

E

tyy huomattava määrä rahaa käytettäväksi eläinsuojelutyöhön.

Ruotsinkielisten lukijoiden taholta on esitetty toivomus, että lehdessä olisi materiaalia myös toisella kotim aisella.

Niinpä lehdessä tulee tästä nu­ merosta alkaen olemaan perin­ teisen pääkirjoituksen ruotsin­ noksen lisäksi yksi ajankohtai­ nen artikkeli ruotsiksi.

Animalia-lehden toimitus toi­ vottaa kaikille lukijoille oikein iloista, aurinkoista ja eläinystävällistä kesää!

Helena Tengvall

/

ANIMALIA 2/96

f

mään.

Keski-Euroopan eläinkuljetus­ ten parantaminen, jossa Animalialla oli merkittävä rooli, tulee helpottamaan kymmenien mil­ joonien lehmien, sikojen ja lam­ paiden oloja joka vuosi. Kun häk­ kikanalakielto saadaan Suomes­ sa voimaan, se tulee säästämään miljoonia suomalaisia kanoja sardiinipurkkimaiselta häkkielämältä.

Vaikka Animalian päätavoite ja toiminnan kulmakivi ovat ne edistysaskeleet, jotka auttavat tuhansia tai miljoonia eläimiä, myös yksittäisen eläimen pelas­ taminen on ainutkertaisen tärkeä tapahtuma tälle eläimelle. Usein siitä koituu ainutkertaisen suuri ilo myös pelastajalle. Tällaiseen auttavan käden tarjoamiseen on mahdollisuus kenellä tahansa meistä. Lähestyvä kesä tarjoaa eläinten ystävälle monia tilai­ suuksia tehdä arjen pieniä teko­ ja, jotjta voivat jollekin eläimel­ le olla suuria apuja.

dä auton alle kuin vanhemmilla ja kokeneemmilla eläimillä.

M etsissä liikkuessasi voit noukkia pois ne "ansat”, jotka ovat vaarana luonnonvaraisille eläimille: rikkinäiset pullonpohjat, vanhat piikkilangat, tyhjät säilyketölkit ja muovikassit. Ran­ noilla kuljeskellessasi kiinnitä huomiota kuivilla lojuviin katis­ koihin, jotta niihin ei jää louk­ kuun sorsia, piisameita ja muita eläimiä. Jos katiskan nielu on avoinna, taivuta se huolellisesti kiinni - se on luvallista eikä va­ hingoita katiskaa, mutta voi sääs­ tää jonkun eläimen hengen.

Tuttavien kanssa kesäsuunnitelmista jutellessasi voit varmis­ taa, ettei mökkiloman kuvioihin kuulu syksyllä hylättävän kesäkissan tai -kanin ottaminen.

Kesällä on tavallista enemmän aikaa lueskella lehtiä ja muuten seurata tiedotusvälineitä. Kun huomaat jutun, jossa käsitellään hyvin jotain eläinsuojeluasiaa, lähetä toimitukseen kiitoskortti tärkeän asian esiin ottamisesta.

Kiitoksella on suuri voima - se voi rohkaista jutun tehnyttä toi­ mittajaa palaamaan aiheiseen uudestaankin tai päätoimittajaa antamaan eläinsuojeluasioille li­ sää palstatilaa.

Kesäaikana moni nuori käy erilaisilla leireillä. Muutamat nuoret ovat ehdottaneet ratsas­ tus- tai muiden leirien järjestäjil­ le, että leiriohjelmaan otettaisiin mukaan myös eläinsuojeluaiheista infoa - hyvä idea myös muualla kokeiltavaksi. Diasar­ joja, videoita ja muuta materiaa­ lia voi tilata Animalian toimis­ tosta, ks. s. 19.

Helena Tengvall

N

Johtokunta Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 8000 mk 1/2 sivu 4000 mk 1/4 sivu 2000 mk 1/8 sivu 1000 mk 1/16 sivu 500 mk rivi-ilmoitukset 20 mk/rivi Irtonumeromyynti: Stockmann.lemmikkieläinosasto.

Painopaperi: Ympäristöä säästävä 50 % uusiopaperi.

Artikkelien lainaaminen ja kopioim inen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava

Vakio-osastot

uurten ihmisjoukkojen yhteistyö voi tuoda kertaheitolla avun ta vattoman suurten eläinjoukkojen elä­

ANIMALIA 2/96

3

*

Ajankohtaista

t

Uusi eläinsuojelulaki voimaan

Veli-Risto Cajander

Pihattonavetat, joissa lehmät saavat liikkua vapaasti, vakaavat alaa hitaasti mutta varmasti. Uudet navetat rakennetaan nykyään jo hyvin usein pihatöiksi.

Veli-Risto Cajander

Lähes kuuden vuoden väännön jälkeen uusi eläinsuojelulaki on vihdoin hyväksytty eduskunnassa, ja laki astuu voimaan heinäkuun alussa.

Väljemmät olot lehmille eppo Parilo, yksi en­ simmäisistä Suomes­ sa pihattoon vaihta­ neista maidontuotta­ jista, kertoo tyytyväi­ senä ratkaisustaan Maatalouden tutkimuskeskuksen Elintarvi­ ketuotantoja ympäristö -lehdes­ sä. Lehmien sairaudet ovat vä­ hentyneet pihattoon siirtymisen tuloksena: asetonitauti on siirty­ nyt kokonaan historiaan, ja uta­ retulehduksistakin on tullut har­ vinaisuuksia. Lehmien viihty­ vyys on aivan toista luokkaa kuin tavanomaisessa parsinavetassa, jossa lehmät kahlitaan kuukau-

S

ähän aikaan vuodesta turkistarhaajat odotta vat taas jännittyneinä, miten kettujen penikoimisessa käy. Häkkioloissa elävät hopeaja punakettuemot ovat herkkiä tappamaan omat poikasensa pienenkin häiriön sattuessa.

Kettuemo voi myös luonnossa tappaa poikasensa, kun se tuntee olonsa uhatuksi. Turkistarhojen häkeissä ilmiö on kuitenkin pal­ jon yleisempi. Norjalaisen turkiseläintutkijan Bjarne Braasta-

T

sien ajaksi samoille jalansijoil­ leen ja joissa pelkkä makuulle meno tai ylös nouseminen voi olla kytkinlaitteiden takia han­ kalaa.

Ikänsä parressa olleille leh­ mille siirtyminen pihattoon on aluksi suuri mullistus. Parilokin muistelee, miten pihaton ensim­ mäisinä päivinä oli vähällä usko loppua, kun lehmät mylvivät ja ryntäilivät ympäriinsä. Mutta kaikki päättyy aikanaan: kun kolmas aamu koitti, arvojärjestyskiistat oli saatu ratkaistua.

Navetassa vallitsi sula sopu. Pä­

din arvion mukaan noin 30 % häkissä syntyneistä hopea- ja punaketunpoikasista kuolee emojensa tappamina.

Ilm iöön uskotaan olevan useita syitä, muun muassa virikkeettömän ja tapahtumaköy­ hän häkkielämän aiheuttama yliherkkyys kaikille häiriöille, emojen kokema stressi sekä synnyttäneiden emojen pitämi­ nen naapurihäkeissä vieri vie­ ressä, mikä ei vastaa lajin nor­ maaleja elintapoja.

Kanojen kohtalo edelleen avoinna Pihattonavetassa on tilaa liikkua, ja paksu olkikerros lattialla lisää viihtyvyyttä.

rilon sanoin lähestulkoon harras tunnelma.

Tärkeä parannus tuottajan arkeen on, että pihatossa hoitotoimet vievät vähemmän aikaa kuin parsinavetassa. Näin hoitajalle

Avokanalat ■■■■■ myötä­ tuulessa

jää enemmän aikaa tarkkailla eläimiä ja seurustella niiden kanssa, Parilo toteaa tyytyväisenä. Parsinavetassa työ oli myös raskaampaa, kun jokaisen kiinni kytketyn lehmän luo piti erik-

Tiesitkö, että...

Suomessa elää tällä hetkellä noin -

5 miljoonaa broilerikanaa ja -kukkoa 4 miljoonaa munijakanaa noin 2 miljoonaa minkkiä turkistarhoilla vajaa 2 miljoonaa sinikettua turkistarhoilla reilu miljoona nautaa (joista noin 400000 on lypsylehmiä) niinikään reilu miljoona sikaa puoli miljoonaa lemmikkikoiraa ja samaten puoli miljoonaa lemmikkikissaa 100 000 lammasta 50 000 hevosta Keskivertosuomalainen pistelee tilastojen mukaan elä­ mänsä aikana poskeensa puolisen tuhatta lintua (enimmäk­ seen broilereita), nelisenkymmentä sikaa, seitsemän nautaa ja yhden lampaan. Elämänsä aikana tilastosuomalaisemme ehtii omistaa keskimäärin 0,7 koiraa ja tasapuolisesti myös 0,7 kissaa.

Kanankasvatuksen "teollistumisesta” on seurannut, että kana on nykyään kolmanneksi runsaslukuisin Suomessa elävä lintulaji. Edelle ehtivät vain metsiemme kaksi run­ sainta pikkuvisertäjää, peippoja pajulintu.

uomen ensimmäinen munantuotannossa käytettävä avokanala aloitti toimintansa vii me kesänä Suomusjärvellä. Nyt tämä Animalian toi­ minnan seurauksena perustettu uranuurtaja saa seuraajia. Kol­ me muuta avokanalaa valmistui huhtikuussa: Vehmaalla, Laiti­ lassa ja Loimaalla. Aikaisemmin avokanaloita on Suomessa käy­ tetty vain siitoskanaloina.

Avokanalassa kanat saavat liik­ kua vapaasti koko kanalassa, ja niillä on käytettävissään orret, pesät munimista varten sekä pehkua kuopimista ja kylpemistä varten. Erona vanhantyyppisiin lattiakanaloihin on muun muas­ sa se, että munien keruu pesistä Japanissa käytetään valaanpyyntapahtuu automaattisesti liuku­ nissä edelleen sähkökeihäitä va­ hihnan avulla, mikä parantaa laiden surmaamiseen, vaikka kanaloiden taloudellista kilpai­ Kansainvälinen valaanpyyntikolukykyä. Avokanaloissa osan lat­ missio IWC on suositellut, että tiasta peittävä ritilä on muovia, niiden käyttö lopetettaisiin.

Ensimmäinen valaaseen am­ joka on kanojen jaloille terveel­ muttu harppuuna ei useinkaan lisempää kuin vanhantyyppisis­ tapa sitä heti, jolloin pyytäjät sä suurissa lattiakanaloissa käy­ käyttävät valaan tappamiseen tetty metalliverkkoritilä. joko toista harppuunaa, suurikaAvokanaloiden yksityiskoh­ liiperista kivääriä tai sähkökei­ tien edelleen kehittelyä on tehty häitä. Viimemainittu menetelmä munapakkaamoA-Munanja Ani­ on näistä tuskallisin. Sähkövirta malian yhteistyönä, ja tulokset voi aiheuttaa valaalle tuskallisia ovat olleet hyviä. Avokanaloista kouristuksia useiden minuuttien vaikuttaa olevan tulossa sekä ajan, ennen kuin valas lopulta eläinystävällinen että taloudelli­ kuolee.

24.-28. kesäkuuta IWC ko­ sesti elinkykyinen vaihtoehto koontuu Skotlannin Aberdeen­ häkkikanaloille. iin keskustelemaan muun muas-

S

Japanin valaat avun tarpeessa

Peter Senteur/WSPA

Virikkeettömässä häkissä pidetyt hopeakettuemot tulevat usein yliherkiksi häiriöille: ne voivat kokea suurena uhkana pienenkin poikkeam an tavanomaisesta, kuten yli lentävän lentokoneen.

4

seen mennä rehujen antamista ja lypsyä varten. Pihatossa vapaina liikkuvat lehmät kävelevät omin jaloin ruokinta-automaatille ja lypsyasemalle. kun oikea aika koittaa.

sa juuri valaiden tappomenetelmistä. IWC:llä on valta julistaa sähkökeihäät kielletyiksi, mikä­ li vähintään 3/4 IWC:n jäsen­ maista kannattaa kieltoa. Suomi on yleensä noudattanut eläinystävällistä linjaa IWC:ssä - siksi on tärkeää, että Suomen IWCedustajaa rohkaistaan ja tuetaan nytkin pysymään samalla hyväl­ lä linjalla. Ks. tarkemmin toi­ mintasi vu 14.

Kuten usein suuren projektin ja voimanponnistuksen jälkeen olo on lähinnä hämmentynyt ja tyh­ jä. Saimmeko voiton tai koim­ meko tappion? Onko syytä hy­ myyn vai suruun? Päässä ristei­ lee monia ajatuksia.

Eläinsuojelulain lopputulosta arvioitaessa esille nousee muita­ kin seikkoja kuin varsinainen laki. Nämä ovat pääsääntöisesti plussaa ja saattavat helpottaa eläinsuojelutyötä jatkossa: Eläinsuojelulain käsittelyn aikana eläinsuojelu nousi aivan uudenlaiseenjulkiseen kes­ kusteluun sekä tiedotusvälineissäettä päättäjien keskuudessa. \Eläinsuojeluliitto Animalia ' sai monilta eri tahoilta, mm.

©

kansanedustajilta, tunnustusta

aktiivisuudestaan, asiantunte­ muksestaan sekä hyvästä tieto­ materiaalistaan. Rakensimme kullanarvoisia suhteita päättäjiin.

I Kansanedustajien eläinsuo'jeluseura perustettiin, ja se toimi aktiivisesti koko lakikäsittelyn ajan. Seura jatkaa toimin­ taansa edelleen. Lukuisat fan­ tastiset kansanedustajat toimivat väsymättä eläinten puolesta koko lakikäsittelyn ajan. Monet heistä saivat siitä palkakseen moitteita ja jopa pilkkaa. Animalia sen si­ jaan on kiittänyt heitä kirjalahjan muodossa - kiitä Sinäkin, esimerkiksi lähettämällä posti­ kortti ! \Eläinten hyvinvoinnin mer ' kitys nousi polttopisteeseen myös tuottajien ja heidän etuja asiantuntijajärjestöissään. Va­ paaehtoiset uudistukset eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi tule­ vat lisääntymään. t Teidän kaikkien jäsenten sekä tuhansien muiden eläimistä välittävien ihmisten panos eläin-

suojelulain parantamiseksi oli upea! Kun päättäjät saavat tie­ tää, että suuret ihmisjoukot kan­ tavat huolta eläinten hyvinvoin­ nista, vaikuttaa se heidän ratkai­ suihinsa jatkossakin.

Entä itse laki?

Eläinsuojelulainsäädäntöön saatiin periaatteellinen häk­ kikanalakielto. Vielä viime kellä vaikutti siltä, että koko kiel­ toa ei edes kirjata, mutta onneksi näin ei käynyt.

Häkkikanakielto vesitet­ tiin kytkemällä se muissa maissa tapahtuvaan kehitykseen.

Eduskunta teki asiasta ponnen, jonka mukaan "häkkikanalat ovat kiellettyjä 2005 alkaen, ellei muissa Pohjoismaissa ja EU:ssa tapahtuva kehitys puolla pidem­ pää siirtymäaikaa”. Ponsi on kir­ jattu eläinsuojeluasetusluonnokseen siten, että "munintakanojen pitäminen häkeissä on kielletty” (20 ), mutta myöhemmin asetuk­ sessa todetaan, että ’’pykälän 20 voimaantulosta päätetään myö­ hemmin”. Käytännössä siis ase­ tuksessa on säädös, joka ei ole­ kaan voimassa! Katso toiminta-

©

©

Helena Tengvall

...samoin Norjan kuutit Norja on aloittanut jälleen hyl­ keenpoikasten pyynnin. Valkoi­ sia kuuttiturkkeja hankitaan nui­ jimalla poikaset hengiltä, usein emon silmien edessä. Vaikuttaa siltä, että vain voimakas kan­ sainvälinen reaktio saa Norjan lopettamaan pyynnin.

Mitä Sinä voit tehdä - ks. toimintasivu 14.

Koonnut: Helena Tengvall

ANIMALIA 2/96

Plussaa uuden eläinsuojelulain käsittelyprosessissa oli muun muassa se, että häkkikanalat päätettiin kieltää ja että eduskuntaan perustettiin kansanedustajien eläinsuojeluseura, jo k a jatkaa edelleen toimintaa eläinten hyväksi. Miinusta oli muun muassa se, että häkkikanalakiellolle ei annettu yksiselitteistä aikataulua.

sivulta 14, mitä sinä voit tehdä asialle.

Eläinsuojeluvalvonta tehos­ tuu ja eläinten pitokielto voidaan antaa aiempaa helpom­ min.

Kuntien tulee jäljestää tal­ teen otetuille koirille, kis­ soille ja muille pienikokoisille seuraeläimille talteenottopaikka. het­ Koiran hännän typistys kiel­ lettiin.

[Tuotantoeläimet saavat enemmän vapautta. Muun muassa joutilasemakoiden (eli emakoiden, joilla ei parhaillaan ole porsaita) häkkikasvatus tul­ laan kieltämään asetuksella.

Siirtymäajat tuotantoeläi­ miin kohdistuvissa paran­ nuksissa jäivät 10 vuoden mit­ taisiksi, vaikka muutosten sisäl­ töä lievennettiin. Esimerkiksi al­ kuperäisessä eläinsuojeluasetusluonnoksessa porsinutta emakkoaolisi saanut pitää häkissä vain 7 vuorokautta synnytyksen jäl­ keen. Nyt aika pidennettiin enin­ tään kahdeksaan viikkoon. Lyp­ sylehmien ei tarvitse päästä ke­ sällä laitumelle, jos niillä on muu jaloittelumahdollisuus. Koko tal­ vikauden ne voi pitää parressa.

Ks. toimintasivu 14.

Monet muut tuotanto­ eläinten hyvinvointia ko­ hentavat uudistukset, kuten esi­ merkiksi olkien käyttövelvollisuus sioilla ja vasikoilla, uhkaa­ vat jäädä suositusten tasolle.

Näyttää siltä, että määräyksiin tulee vain EU-tason mukaisia uudistuksia, muut tiukennukset tulevat ministeriön suosituksiin.

Suomen uusi eläinsuoje lulainsäädäntöjää edelleen jälkeen Ruotsin vastaavasta.

Päivi Rosqvist

©

©

©

©

Uusi laki antaa muun muassa löytökissoille paremman suojan kuin entinen.

ANIMALIA 2/96

Allaolevat kansanedustajat äänestivät ehdottoman häk­ kikanalakiellon puolesta. Heille kaikille kuuluu suuri kii­ tos panoksesta eläinsuojelun hyväksi. Nyt on oikea hetki lähettää heille kiitoskortteja! Osoite: 00102 Eduskunta.

Helsingin vaalipiiri: Eva Biaudet (RKP), Tuija Brax (Vihr), Irina Krohn (Vihr), Esko Seppänen (Vas), Osmo Soininvaara (Vihr).

Uudenmaan vaalipiiri: Ulla Anttila (Vihr), Klaus Hellberg (SDP), Kimmo Kiljunen (SDP), Jaakko Laakso (Vas), Henrik Lax (RKP), Leena Luhtanen (SDP), Paavo Nikula (Vihr), Margareta Pietikäinen (RKP), Markku Pohjola (SDP), Kari Uotila (Vas).

Turun eteläinen vaalipiiri: Mikko Immonen (Vas), Mar­ jaana Koskinen (SDP), Annika Lapintie (Vas), Jukka Mikkola (SDP), Virpa Puisto (SDP).

Turun pohjoinen vaalipiiri: Timo Laaksonen (Vas), Pirk­ ko Peltomo (SDP), Veijo Puhjo (Vas).

Hämeen eteläinen vaalipiiri: Esko Helle (Vas), UllaMaija Juurola (SDP), Johannes Koskinen (SDP), Sirpa Pietikäinen (Kok).

Hämeen pohjoinen vaalipiiri: Satu Hassi (Vihr), Mikko Kuoppa (Vas), Eila Rimmi (Vas), Pia Viitanen (SDP).

Kymen vaalipiiri: Antero Kekkonen (SDP), Sinikka Mönkäre (SDP), Pentti Tiusanen (Vas), Matti Vähänäkki (SDP).

Mikkelin vaalipiiri: Janne Viitamies (SDP).

Kuopion vaalipiiri: livo Polvi (Vas).

Pohjois-Karjalan vaalipiiri: Raimo Holopainen (SDP), Esa Lahtela (SDP), Säde Tahvanainen (SDP).

Keski-Suomen vaalipiiri: Pekka Leppänen (Vas).

Oulun vaalipiiri: Päivi Huotari (Vas), Martti Korhonen (Vas), Erkki Pulliainen (Vihr).

Lapin vaalipiiri: Asko Apukka (Vas). Äänestyksestä olivat poissa seuraavat eläinsuojelumyönteiset kansanedustajat: Tarja Halonen (SDP, Helsinki), Tuulikki Hämäläinen (SDP, Uusimaa) ja Janina Andersson (Vihr, Turun eteläinen). He tuki­ vat myös voimakkaasti häkkikieltoa lain käsittelyn aikana ja kuuluvat kiitettävien joukkoon.

5

f

#

Hurttauutisia Ranskassa koiravarkaudet ovat jättiläismäinen ongelma.

Joka vuosi varastetaan yhteensä 60 000 koiraa pihoilta, autosta, jopa

Tässä viipottaa welsh corgi pem broke U beros Talismani eli "Maija”. Hännällisilläpem brokeilla on jo k o riippuva "ketunhäntä” tai selän päälle kaartuva, suomenpystykorvamainen häntä - yhteistä on, että mielialamittari on pitkä ja tuuhea.

M arianne Holm kasvattaa Afuniquekennelissään kääpiösnautsereita, jo tk a kaikki ovat saaneet pitää häntänsä heilutettavanaan.

Kuvassa Fin&Est&S MVA Afunique Greco.

kotoa lukittujen ovien takaa. Vain harva ranskalainen koiravarkaus päätyy tuomioistuimeen, Brigitte Piquetpellorce

Marianne Holm

Ranskan eläinsuojeluyhdistyksestä kertoo.

Kennelliitto ehkäisee laittomia typistyksiä

Hännät hukkuvat Uudesta eläinsuojelulaista äänes­ tettäessä eduskunta päätti muun muassa, että koirien häntien am­ putoiminen eli ’’kauniisti” sanot­ tuna typistäminen loppuu Suo­ messa tämän vuoden heinäkuun alusta alkaen. Kiitokset ja iloiset hännänheilutukset kaikille pää­ töksen puolesta äänestäneille kansanedustajille! Samoin teille kaikille eläinten ystäville, jotka

vaikutitte tähän päätökseen pitä­ mällä vuosien mittaan häntäasiaa aktiivisesti esillä!

Silmäniloksi lukijoille julkai­ semme tässä muutamia kuvia koirista, jotka kuuluvat ’’perin­ teisesti” typistettäviin rotuihin, mutta jotka ovat kasvattajiensa ja omistajiensa avarakatseisuu­ den ansiosta ovat saaneet pitää häntänsä jo vanhan lain aikana.

Uuden eläinsuojelulain ja sen sisältämän koiran hännän typistyskiellon hyväksymisen jälkeen Suomen Kennelliiton hallitus teki huhtikuussa päätöksen, jon­ ka mukaan ’’typistettyhäntäiset 1.7.19% jälkeen syntyneet suo­ malaisen kasvattajan kasvatta­ mat koirat eivät saa osallistua koiranäyttelyihin tai kokeisiin tai kilpailuihin”. Tämä ehkäisee var­ masti ’’oven väliin jäämisiä” ja muita häntä”onnettomuuksia”.

Hyvä Kennelliitto!

Apua Tallinnan kulkukoirille Vinkkinä Tallinnaan matkaaville: Tallinnalaisella eläinklinikal­ la nimeltä Tiina Toomet klinika on keräyslipas, johon voi jättää rahaa kodittomien koirien autta­ miseen. Tallinnassa poikkeaval­ la turistilla on näin ollen tilai­

suus tukea omalla roposellaan työtä kodittomien korien hyväk­ si - niitä kun on Virossa huomat­ tavasti enemmän kuin Suomes­ sa.

Klinikan osoite on Kopli 75 A. Paikalle pääsee raitiovaunuilla 2 ja 3, noin neljä pysäkinväliä kes­ kustasta.

Doktorsavhandling om hunddjurens beteende Seppo Räisänen

komman, ibland även med I sin nya doktorsavhandling har den utomstäende art fränder som hjälsvenska etologen Kerstin Malm per tili.

Om djuren hálls pä ett sádant jämfört beteendet mellan föräldrar och sätt att de fär möjlighet att utföra avkomma hos hund och den farmade sina naturliga beteenden tycks konflikten mellan föräldrar och fjällräven som ju kallas für bläräven. avkomma vara liten, säger Malm.

Exempel pä detta är att honan kan lämna ungama när hon vill, Kerstin Malm hör tili Sveriges att tigga mat beteer sig aktivt att hon har hjälp av andra djur i yngre etologer. Malm är känd för undergivet. omvärdnaden av ungarna samt sin insats inom svensk djurskydd.

Enligt den nyutkomna avhanatt, hos hunden harföräldem möj­ Hon har bland annat opponenat dlingen kan stressen pä modern lighet att kasta upp mat för val­ sig mot pälsfarmer sedan början underlättas genom att läta fadem pama, vilket mänga uppfödare av hennes karriär. För oss fin- ocksä delta i familjelivet. Resul­ anser vara obehagligt. ländare är hon känd för etologi- taten nämligen visar att i semiFöljaktligen föreslär Malm kursen som hon har hallit för naturliga förhällanden är fjäl-. mera frihet och därmed mindre vära hundinstruktörer. stress pä djurH ennes mamman samt doktorsav­ att bläräven skul­ handling inle ha möjlighet nefattar en tili ett parförhäl¿-TI Ua d ju r, u to m m ä n n isk a n , litteraturstulande. När allvet a tt livets h u v u d sak lig a m e n in g die, en enkät, ting kommer studier av ä r a tt n ju ta av d et. omkring, sä lähundar un— S am u el B u tler terdetganskanader experiturligt ocksä för mentellaformänniskoörat, mer samt eller hur? studier av farmade fjällrävar under semi-naturliga för- lrävspappan precis lika aktiv med Rilla Nummisalo att sköta om valpama bade gälhäl landen (600 m2 hägn).

Hennes hypotes om avvänj- lande mat och närhet efter att de Avvänjningen hos bade ning hos hundama är, att genom har kömmit ut ur lyan i fyra hunden och bläräven tycks avstötning vänjer modern val- veckors älder. vara en lung och successiv Malm säger, att bäda de arter pama stegvis tili fast föda samtiprocess m ed f ä tecken pä digt som modems aggression un­ som behandlas i avhandlingen. konflikt och aggressivitet, der avvänjningsperioden förblir kännetecknas av honans och hasäger etologen Kerstin Malm. liten, eftersom valpama genom nens delade omvärdnad av av6

t

anska ei ole ratifioinut Eu roopan neuvoston koeeläinsopimusta, joka sää­ tää, että koe-cläiminä käytettä­ vien koirien on oltava tavoitekasvatettuja nimenomaan eläin­ kokeita varten. Niinpä osa va­ rastetuista koirista päätyy koeeläimiksi. Usein näitä eläimiä ei lasketa mukaan koe-eläintilastoihin, ja niillä tehdään kokeita, joille ei ole haettu lupia.

Koulutettuja metsästyskoiria varastetaan varsin paljon, var­ sinkin Etelä-Ranskassa. Huip­ puhinta voi olla jopa 25 000 frangia (noin 23 000 markkaa).

Koiria pyydystetään myös ns. pentutehtaisiin, joissa nimen­ sä mukaan tehtaillaan pentuja myytäväksi erityisesti EteläEurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan, mutta myös Itä-Euroopan laajeneville rotukoiramarkkinoille. Pennut myydään usein väärennetyin paperein.

Erityisen usein varastettuja rotuja ovat viime aikoina olleet labradorinnoutajat, saksanpai­ menkoirat, siperianhuskyt, yorkshirenterrierit ja beaglet.

R

Jos *

koira k at oaa...

f

ANIMALIA 2/96

ANIMALIA 2/96

Koirayhteyskampanja auttaa koiranomistajia

nen narttu. Sitten vain ovet kiin­ ni ja matkaan...

Ranskan eläinsuojeluyhdis­ tyksellä on myös kuuman lin­ jan puhelinnumerot, joihin voi ilmoittaa varastetuista koirista sekä kaikista mahdollisista ha­ vainnoista.

Ranskan eläinsuojeluyhdistys on käynnistänyt DogConnection Koirayhteys -kampanjan koiravarkauksien vähentämiseksi.

Kampanjassa jaetaan neuvoja siitä, miten koira voidaan suoja­ ta varkauksilta. Varkaat ovat muuttuneet yhä härskimmiksi, ja siksi neuvo kuuluukin yhä use­ ammin: älä päästä koiraa silmis­ täsi.

Edes telaketjun paksuisella metalliketjulla kytketty koira ei ole pihallaan turvassa, kun varkaat ovat ensin huumanneet koiran herkkupalaan piilotetul­ la lääkkeellä ja sitten leikan­ neet ketjun poikki metallileikkureilla. Markettien parkkipai­ koille autoihin jätetyt koirat ovat myös helppo saalis var­ kaille.

Paljon käytetty keino uroskoirien, erityisesti metsästysretkelläjuoksevien koirien pyy­ dystämiseksi on avonainen pa­ kettiauto, jossa on juoksuaikai-

Suomessa koiravarkaudet eivät ole yleistyneet. Suomen Ken­ nelliiton tai eläinsuojelujärjestöjen tietoon on tullut vain ai­ van yksittäisiä tapauksia.

Silti koiraa ei kannata kos­ kaan jättää kytkettynä kaupan eteen. Paitsi varkauden riski, myös kiusatuksi tulemisen ris­ ki on suuri. On ollut myös tapa­ uksia, joissa lapset ovat huvik­ seen päästäneet kaupan eteen kytkettyjä koiria irti hihnois­ taan.

Ulkomaanmatkat asettavat kuitenkin myös suomalaiset koirat uusiin vaaratilanteisiin.

Nyrkkisääntönä matkaillessa kannattaa olla, että koiraa ei

päästä silmistään ja että sen pitää ainakin pääsääntöisesti kytkettynä.

Edes auto tai asuntovaunu ei suojaa koiraa. Varas saattaa viedä koko auton, mikä koitui erään suomalaisen koiran koh­ taloksi Tallinnan koiranäytte­

lyssä. Ei pidä myöskään luot­ taa siihen, että isokokoinen koira toimii niin hyvänä vahti­ na, ettei voro uskalla tunkeu­ tua asuntovaunuun. Harjaan­ tuneiden koiravarkaiden kons­ tit ovat lähes loputtomat.

Päivi Rosqvist

armista, että koirallasi on kaulapanta, jossa on sen nimi ja oma puhelinnu­ merosi. Huolehdi, että erityisis­ sä riskitilanteissa - kuten päivi­ nä, jolloin käytetään ilotulitus­ raketteja - koirasi on sisällä ja että se käy ulkona vain kytketty­ nä.

Tatuointi on erityisesti ulko­ maille matkustettaessa tärkeä tunnistusväline koiraa jäljitettä­ essä. Tulevaisuudessa mikro­ sirun merkitys merkintäkeinona

tulee luultavasti korostumaan. ilmoitustaulut kannattaa hyödyn­ Jos koirasi katoaa Suomessa: tää tai pyytää kuuluttamaan ka­ • Tee ilmoitus poliisille. toamisilmoitus lähikoulun päi­ • Selvitä poliisilta, missä on vänavauksessa: lapset liikkuvat katoamispaikan lähin kunnalli­ ja näkevät paljon. nen löytökoirien säilytyspaikka.

• Jos olet poissa kotipaikka­ Tee ilmoitus sinne. kunnaltasi, varmista että kotipu­ • Ilmoita paikalliseen eläin­ helinnumerossa (joka on siis koi­ suojeluyhdistykseen ja Kennel­ ran pannassa) on puhelinvastaa­ liittoon. ja tai joku vastaamassa puheli­ • Soita paikallisradioihin ja meen. pyydä heitä lukemaan ilmoitus.

• Kiertele lähitaloja, kysele Ilmoita lyhtypylväissä, paikal­ ihmisiltä, valjasta ystäväsi mu­ lislehdissä, jne. Myös koulujen kaan etsintäpartioihin.

Suomalaiset eläinkoelaitokset eivät hanki varastettuja tai löytökoiria koe-eläimiksi, joten sen asian suhteen voi Suomessa olla rauhassa.

Jos koirasi katoaa ulkomailla: • Tee ilmoitus poliisille.

• Tee ilmoitus paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Siel­ tä saat lisää neuvoja, miten ky­ seisessä maassa kannattaa muu­ toin toimia.

V

Varo koiravarasta lomalla

Koiran jättäm inen kytkettynä kaupan ulkopuolelle on riski, jota ei kannata ottaa. Myös Suomessa katoaa ajoittain koiria kauppojen edustoilta.

7

#

#

propagandaa

Rautaisannos oe-eläinkeskuksen uu­ dessa esitteessä ilmoite­ taan, että ”koe-eläimet ovat tänä päivänä tutkijan huo­ lella hoidettuja työtovereita.”

Kun tätä vertaa esimerkiksi tut­ kijoiden koe-eläinlupahakemuksissa näkyviin tietoihin eläinko­ keista, joista osa on erittäin tus­ kallisia, jää väkisinkin mietti­ mään, millainen mahtaa olla kir­ joittajan suhde työtovereihin yleensä... Äskeinen kukkanen ei jää ai­ noaksi. Koko eläinkoetoiminta kuvataan täydelliseksi: tutkijat "ovat valinneet uransa tavoitteek­ si sairauksien ja kärsimyksen poistamisen - ei niiden aiheutta­ misen”, rahoittajat ohjaavat va­ roja vain tietyn tarkoituksen täyt­ täviin tutkimuksiin (mikä kuu­ lemma takaa, ettei turhia kokeita tehdä), ja säädökset määräävät tarkasti eläinten käytöstä.

Tällainen kaunomaalailu ei vastaa todellisuutta, mikä on helppo päätellä jo maalaisjärjel­ lä. Tutkijoiden - kuten kenen tahansa - uranvalinnassa vaikut­ tavat sellaisetkin innoitteet kuin henkilökohtainen kunnianhimo.

Tässä on pukki kaalimaan varti­ jana: eläinkokeista kirjoittavat ne henkilöt, joiden omissa intres­ seissä on esittää ne mahdollisim­ man myönteisessä valossa.

K

Tunteisiin vetoamisesta Eläinkokeiden vastustajia on usein syytetty ihmisten tuntei­ siin vetoamisesta: näytetään vain kuvia hellyttävistä koe-eläimistä kuten koirista, vaikka suurin osa koe-eläimistä on hiiriä ja rot­ tia. Totta onkin, että ihmisille on helpompi välittää kuva eläinko­ keiden epäkohdista heille tutun esimerkkieläimen avulla. Sitä paitsi koiran kaltaiset suuret eläi­ met ovat koe-eläiminä ongelmal­ lisimpia muun muassa siitä syys­ tä, että niille on vaikeaa järjestää tyydyttävät koe-eläintilat.

Arveluttavaksi koiran kuvien käyttämisen tekisi se, mikäli an­ nettaisiin ymmärtää koiran ole­ van huomattavan yleinen koeeläin, tai sen kärsimysten mer­ kitsevän enemmän kuin jyrsijän kärsimysten. Näin ei ainakaan Animalia tee.

Mitä sanovatkaan he, jotka välittävät meille ’’rautaisannok­ sen tietoa eläinkokeista” (edel­ lämainittu on esitteen sivuotsikko). ’’Eläinkokeet eivät ole vält­ tämättömiä ainoastaan vakavas­ ti sairaille lapsille, vaan myös miljoonille terveille lapsille ym­ päri maapallon.”

Jotenkin olisi toivonut, että suomalaistutkijat vuonna 1996 edes yrittäisivät parempaa. On harhaanjohtavaa väittää, että eläinkokeista on vedettävissä suora linkki sairaiden lasten aut­ tamiseen. Eläinkokeiden avulla on toki mahdollista saada selvil­ le asioita, joilla on merkitystä lastentautien hoidossa, mutta ongelmaa voidaan lähestyä myös tuhansilla muilla tavoilla. Eläin-

.f

eläinkokeiden puolesta mille aiheutettuun kärsimykseen.

Esimerkiksi vasta-aineita tuote­ taan tuskallisin menetelmin mm. eläinten vatsaontelossa. Vastaaineiden käyttötarkoituksista voidaan lääketieteellisten lisäk­ si mainita kasvitautien diag­ nosointi, leivän leivontaproteiinien ja sonnin siittiöproteiinien tutkiminen sekä opetustarkoituk­ set.

Paitsi, että tällaiset syyt eivät missään nimessä oikeuttaisi ki­ vun tuottamiseen eläimille, asi­ assa on muutakin: kolmessa mai­ nitussa esimerkissä vasta-aineet kyettäisiin tuottamaan myös kudosviljelyssä, ilman koe-eläimiä.

Eläinkokeet Eläinkol

Eläinkokeet Eläinkokeet

Rehellisyys toisi uskottavuutta

liian va ik eita ym n tä i keitä ym m ärrettäviksi ? suuv-v.«**»««<■<**»>«»n-v.r.*izuk>

fr

»ta**aSK».

UtD

liian va ik eita y m m ä rre ttä v ik si ?

Mll.iHfi—i-

kokeet voivat myös johtaa tutki­ joita harhaan. Kaikkiin sairauk­ siin ei voi löytyä parannusta nii­ den avulla, vaikka kaikki maail­ man eläimet uhrattaisiin.

Kaksinaismoraalin kukkasia Eniten itseäni tympii kaksinaismoralismi näiden lasten kär­ simyksien esiin vetämisen taka­ na. Meillä on jo olemassa se lää­ ketieteellinen tieto, jolla voisim­ me ratkaisevasti auttaa maailman miljoonia köyhiä ja sairaita lap­ sia. Ongelmana on löytää riittä­ västi poliittista tahtoa ja rahaa, jotta muun muassa rokotteita, puhdasta vettä ja saippuaa voi­ taisiin toimittaa niitä tarvitsevil­ le.

Aina voidaan väittää, ettei tut­ kimusta ja kehitysmaiden autta­ mista pidä tällä tavoin asettaa vastakkain. Hyvä on, olkoon niin.

Mutta silloin ei myöskään pidä rinnastaa eläinkokeita ja lasten auttamista, eikä hurskastella tut­ kijoiden pyyteettömällä halulla auttaa maailman lapsia.

Propagandistinen ote näkyy myös puhuttaessa eläinkokeiden tarkoituksista, joista mainitaan vain ne kaikkein jaloimmat: ”Koe-eläimiä ihminen käyttää etsiessään ratkaisuja ihmisten ja eläinten kivun ja tuskan lieven­ tämiseksi.” Vakavien sairauksi­ en, kuten AIDS:in ja Alzheime­ rin taudin, tutkiminen mainitaan useaan kertaan. Sanaakaan ei uhrata esimerkiksi kemikaalien myrkyllisyystesteille tai sille suu­ relle harmaalle joukolle eläinko­ keita, jotka ovat korkeintaan vä­ lillisesti tekemisissä sairauksien parantamisen kanssa.

Toki Animaliankin materiaa­ lista on etenkin aikoinaan löyty-

H.1C?.3KII

V.-l

va ik eita y m m ä rre ttä v ik si ?

Kuopion yliopiston Valtakunnallinen koeeläinkeskus on äskettäin julkaissut esitteen: ’’Eläinkokeet - liian vaikeita ymmärrettäviksi?”.

Sen tarkoituksena lienee pehmittää kansalaisten mielipiteitä eläinkokeille myönteisemmiksi. On ymmärrettävää, että tutkijat haluavat lisätä itsensä ja työnsä arvostusta. Mutta tarvitseeko tavoitteeseen pyrkiä menneiden vuosikymmenten propagandistisella mallilla?

Eläinkoetoiminnan piittaamat­ tomuuksista ei pidä syyttää kaik­ kia tutkijoita. Tiedeyhteisössä löytyy myös aitoa huolta eläin­ suojelun ja eettisten näkökohti­ en toteutumisesta koe-eläinten käytössä. Toisaalta pelkään etenkin esitteen luettuani - että etiikkaa sanana viljellään yhä enemmän vain kansalaisten rau­ hoittamiseksi eikä sen ottami-

seksi huomioon eläinkokeiden käytännössä. Epäkohtia ei voi eikä saa lakaista pinnan alle tyh­ jillä mainospuheilla, kuten esit­ teessä yritetään.

Kaiken kaikkiaan PR-esite eläinkokeista oli suuri pettymys.

Milloin suomalaiset koe-eläintieteilijät oivaltavat, että rehelli­ syys on kaiken Aja O? Tutkijoi­ den on kyettävä myöntämään, että koe-eläintoiminnassa tapah­ tuu myös sellaista, jota ei mis­ sään nimessä saisi tapahtua, ja pyrittävä epäkohtien korjaami­ seen. Heidän on nähtävä eläin­ kokeiden eettinen ongelmalli­ suus, ja vakuutettava, että he kaikin keinoin pyrkivät eläinko­

"Koe-eläimet ovat tänä päivänä tutkijan huolella hoidettuja työtovereita”, sanoo Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen uusi esite. Suurimman osan elämästään nämä huolella hoidetut työtoverit joutuvat viettämään pikkuruisissa muovilaatikoissa, missä ne kärsivät liikkumatilan ja virikkeiden lähes täydellisestä puuttumisesta. Usein laatikot ovat niin ahtaita, että rotta ei pysty edes nousemaan luonnolliseen pystyasentoonsa takajalkojen varaan, vaikka tässäkin kuvassa ylä- ja alarivin vasemmanpuoleiset rotat sitä yrittävät. Pois laatikoista rotat pääsevät vain niillä tehtävien kokeiden ajaksi, joista eräät ovat erittäin tuskallisia.

Tuoteseloste tulossa kosmetiikkaan auppa- ja teollisuusmi­ nisteriö antoi maalis­ kuussa EU:n kosmetiik­ kadirektiivin mukaisen kosme­ tiikka-asetuksen. Kuten EU-direktiivikin, tämä asetus kieltää vuodesta 1998 alkaen sellaisen

K

kosmetiikan ja sen ainesosien markkinoimisen ja myymisen, joita on testattu eläinkokein.

Kiellon voimaan astumista saa­ tetaan kuitenkin EU-tasolla ly­ kätä myöhemmäksi. Käytännös­ sä siis kosmetiikkateollisuuden

Helena Tengvall

voimakasta ja pitkäaikaista ki­ pua. Onneksi esitteessä sentään tunnustetaan, että 42 %:ssaeläinkokeista eläimille voi aiheutua vähintään pientä kipua tai epä­ mukavuutta.

Ihmisten eliniän nousun ja sai­ rauksien parantamisen ja ehkäi­ syn antibiooteilla ja rokotteilla sanotaan tapahtuneen eläinko­ keiden avulla. Mainitsematta jä­ tetään, että ravitsemuksen ja hy­ gienian kohentuminen ovat vai­ Kipu vähäinen, kuttaneet elinikään ja infektio­ tarkoitus aina tautien torjuntaan vähintään yhtä paljon kuin rokotteet ja antibioo­ arvokas...

Eläinten kokema kipu tuskal- tit.

Siitäkään ei puhuta, että kaik­ lisimman luokan eläinkokeissa (noin 7 % kokeista) kuvataan kien lääketieteellisten läpimur­ seuraavasti: ’’...eläimet kokevat tojen keksimisessä on tarvittu jonkinasteista kipua, mutta ko­ toki muutakin kuin eläinkokeita. keen luonne estää nukutuksen Kannattaa aina muistaa, että lää­ tai kipulääkityksen käytön.” ketiede - tutkimusta myöten Luonnollisesti ’’jonkinasteinen” on muutakin kuin eläinkokeita, kipu kuulostaa paljon kauniim­ ja terveyden ylläpitoja sairauk­ malta kuin se totuus, että eläimet sien parantaminen on muutakin voivat joutua kokemaan hyvin kuin lääketiedettä.

nyt huomauttamista, mutta tie­ dotuksen sisältöä ja tyyliä pyri­ tään jatkuvasti parantamaan.

Animaliaei halua tehdä harhaan­ johtavia yleistyksiä eikä yksin­ kertaistaa eläinkokeiden ongel­ maa. Eläinkokeita on monenlai­ sia, minkä Animalia myös tuo tiedotuksessaan esiin. Eläinsuo­ jeluyhdistyksenä Animalialla on velvollisuus nostaa esiin eläin­ kokeisiin liittyviä ongelmia.

Entä todellisuus?

Millaisia eläinkokeita Suomes­ sa tehdään käytännössä? Varmas­ ti myös sellaisia, joista esite pu­ huu, mutta eettisesti katsoen on ensiarvoisen tärkeää tuoda esiin myös ne vähemmän miellyttävät eläinkokeet. Ne, joissa eläinten kipu on kohtuuton, tarkoitus lää­ ketieteen kannalta toisarvoinen tai joille on olemassa vaihtoeh­ to.

Hyvin tuskallisista eläinko­ keista löytyisi valitettavasti esi­ merkkejä loputtomiin, mutta mainittakoon tässä vain muuta­ ma esimerkki viime vuosilta: haamukivun tutkiminen rotilla (ei kivunlievitystä, kipu arvioitu erittäin voimakkaaksi) ja dioksiinimyrkytyksen tutkiminen hamstereilla, marsuilla ja rotilla (satoja eläimiä, osa kuollut myr­ kytyksen aiheuttaman nälkäkuo­ leman).

Jatkuvasti tehdään myös sel­ laisia eläinkokeita, joiden tarkoi­ tus ei ole missään suhteessa eläi-

ANIMALIA 2/96

keiden vähentämiseen ja eläin­ ten kipujen lievittämiseen. Vasta silloin he voivat ansaita kaipaa­ maansa arvostusta.

Tutkijoiden velvollisuus on myös välittää eläinkokeista - eri­ tyisesti tuskallisista - riittävästi avointa tietoa suurelle yleisölle, jotta niistä voidaan ylipäänsä keskustella. Ja keskustelua tämä käsilläolevaesitekin kiitettävästi vaatii, mistä haluan lopuksi an­ taa sille edes yhden plussan. Toi­ vottavasti keskustelua voidaan jatkossa käydä rakentavammin eväin, edes pyrkien etsimään kompromisseja tieteen ja eläin­ suojelun vaatimusten välille.

Riitta Salmi

eläintestit kiellettäisiin EU:ssa 1998 alkaen, ja myöskään EU:n ulkopuolella valmistettuja eläintestattuja tuotteita ei saisi myydä.

On vielä epäselvää, astuuko kielto Suomessa voimaan, jos sitä EU-tasolla lykätään. EU-direktiivi antaa mahdollisuuden lyk­ käämiseen, jos ’’kosmetiikkatesteille ei ole OECD:n hyväksy­ miä vaihtoehtomenetelmiä”.

Mikäli kielto astuu EU-tasolla voimaan, USA on jo nyt uhannut valittaa siitä vapaan kaupan es­ teenä Maailman kauppajärjestön WTO:n valituselimeen.

’’Tätä tuotetta ei ole testattu eläinkokein” Asetukseen sisältyy myös sään­ nökset kosmetiikkapakkausten merkinnöistä. Pakkauksissa on tulevaisuudessa oltava tuotese­ loste. Mikäli tuotteessa on mer­ kintä, että sitä ei oje testattu eläin­ kokein, on meridimästä käytävä selkeästi ilmi, koskeeko merkin­ tä vain lopputuotetta vai myös sen ainesosia.

Merkinnän tulkinnassa on ol­ lut ongelmia. Komission kulut-

cv - •f/ti,) Pian näistä alkaa vihdoinkin saada selvän, mitkä valmistajat tekevät eläinkokeita ja mitkä eivät...

ANIMALIA 2/96

tajapoliittinen osasto esitti noin vuosi sitten, että merkinnässä pi­ täisi aina lukea ’’lopputuotetta ei ole testattu eläinkokein, aines­ osat on testattu eläinkokein".

Tämä siksi, että suuri osa kos­ metiikan ainesosista on joskus testattu eläinkokein.

Tulkinta on kuitenkin aivan päätön. Onhan suuri ero sillä, onko jonkun tuotteen ainesosia testattu eläinkokein joskus, vaik­ ka 20 vuotta sitten, vai testaut­ taako valmistaja niitä edelleen.

Onneksi Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö suhtautuu asiaan järjen kanssa: Merkinnän tarkoitus on antaa sel­ laiselle kuluttajalle, joka ei halua kulutus­ tottumuksillaan tukea k osm etiik ­ kateollisuu­ den eläinte ste jä , tietoa sii­ tä, onko tu o tte e n

valmistaja testannut tai testaut­ tanut tuotetta tai sen ainesosia.

Sellaiset ympäripyöreät mer­ kinnät, kuten ”ei eläinkokeita” tai ’’eläinkokeita vastaan” ovat tästä eteenpäin kiellettyjä, koska niistä ei käy ilmi, koskeeko mer­ kintä vain lopputuotetta vai myös sen ainesosia.

Asiaa valvoo käytännössä Kuluttajavirasto.

Päivi Rosqvist

9

0

EU:n vasikkadirektiivi uudis­ tuu (aiheesta enemmän Animalia-lehdessä 1/96). Komission esittämässä muodossa direktii­ vi lopettaisi valkoisen vasikan­ lihan tuotannon pahimmat kau

hut. Vasikoita täytyisi mm. kah­ deksan viikon iän jälkeen pitää ryhmäkasvatuksessa, ja niille täytyisi antaa sen verran rautaa sisältävää ravintoa, ettei klii­ nistä anemiaa pääsisi synty­ mään.

Animalian kannanoton mu­ kaan komission esitys on kanna­ tettava, mutta vasikoiden hyvin­ voinnin turvaamiseksi sitä olisi vielä hiukan tiukennettava. Vaa­

Vasikkaliikenne Englannista mantereelle loppui BSE:stä eli ’’hullun lehmän taudista” on koitunut paljon vai­ keuksia sekä karjankasvattajil­ le että lehmille. Mutta ei niin pahaa, ettei sentään edes jotain hyvääkin. Eläinsuojelujärjestöt ovat pitkään mutta tuloksetta koettaneet panna pistettä elävi­ en vasikoiden pitkille ja nään­ nyttäville kuljetuksille Englan­ nista mannermaalle. Nyt EU:n määräämä brittilihan vientikiel­ to on kertaheitolla lopettanut nämä uuvuttavat kuljetusmat­ kat.

Eläintarhoista suositukset 1990-luvun alussa vireillä ollut eläintarhadirektiivi sai tuolloin väistyä ns. subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen takia: mo­ net jäsenmaat katsoivat, ettei eläintarhoista säätäminen kuulu EU:lle, vaan asiaa koskeva pää­ töksenteko on jätettävä mahdol­ lisimman lähelle päätöksen to-

Animalialle valtionapua EUtiedotukseen

teuttamispaikkaa, eli tässä tapa­ uksessa jäsenvaltioille.

Eläinsuojelujärjestöjen voi­ makkaan kampanjan ansiosta ympäristökomissaari Ritt Bjerregaard otti eläintarhasäädökset kuitenkin uudestaan ohjel­ maansa. Asia etenikin ripeäsi, mutta valitettavasti sitovan di­ rektiivin sijasta eläintarhoista päätettiin antaa vain suosituk­ set.

Suositukset ovat olleet jo en­ simmäistä kertaa ympäristömi­ nistereiden neuvostossa, ja seuraavaksi asiasta kuullaan par­ lamenttia.

n a ise t

Kirjainyhdistelmä HVK vilahtelee nykyään tiedotusvälineis­ sä. Se tarkoittaa EU-maiden "hallitusten välistä konferens­ sia”. Kyseessä on itse asiassa konferenssien sarja, joka alkoi maaliskuun lopulla Torinossa ja jatkuu koko kuluvan vuoden ajan. Konferenssi käsittelee EU:n keskeisiä, laajakantoisia kysymyksiä, mm. EU:n perus­ asiakirjoja.

Eläinsuojelujärjestöt - mm.

3a h e r r a t !

E l ä i n s u o j e l i j o i d e n joukossa on monia, j o t ­ ka eivät saa k yl likseen pelkäs tä s u o je le ­ misesta. He kaipaavat eläimellistä menoa myös kotiinsa.

Il­ Helena Tengvall m e i s e s t i siksi, e t t ä arkielämä olisi m u u ­ t e n l i i a n h e l p p o a ja ennustettavaa.

Yksi jos toinen heistä saattaa m i e t ­ tiä, m i n k ä l a j i n e n otus olisi paras täyttämään tätä p a i k ­ k a a . N y t h e i d ä n ei tarvitse miettiä enää, s i l l ä r a t k a i s u on tässä. Par as m a h ­ dollinen lemmikki eläinsuojelijalle o i e n Minä,

ka jäytävät kelpo kissan- tai koi­ ranomistajan sielua. Mustin mur­ kinat ja latzikatzit pullistelevat lihanpalasia, jotka ovat peräisin epäilyttävissä oloissa kasvate­ tuista otusreppanoista. Me ristihuulet puputamme tyytyväisinä heinää ja korppua.

- En viihdy häkissä. Liikunnantarpeeni on suuri. Kotiolois­ sa tarvitsen vähintään yhden huo­ neen oleskelupaikakseni. Sääs­ tät siis selvää rahaa, kun sinun ei tarvitse ostaa eläinkaupasta sel­ laista kallista metallista eristysselliä, jota myös kanihäkiksi kut-

Maaliskuisessa vuosikokouksessa Animalia sai uuden puheenjohtajan ja vereksiä voimia johtokunnan jäsenten riviin.

Tässä esittelemme kokonaisuudessaan johtokunnan, joka nyt luotsaa liittoamme eteenpäin.

sutaan. (Säästyneet rahat voit si­ joittaa porkkanoihin ja omenoi­ hin, kiitos!)

- En viihdy yksin. Kani on laumaeläin, ja yksinäinen kani on onneton kani. Koska ymmär­ rät tämän, hankit minulle kanikaverin - j a voilä, sinulla onkin kaksi verratonta lemmikkiä yh­ den sijasta!

-Järjestän sinulle aivojumppaa, nimittäin sopivien kumppanusyhdistelmien suunnittelus­ sa. Vaikka kaipaan kiihkeästi seu­ raa, mikä tahansa seura ei käy.

Kahden uroksen laittaminen yh­ teen johtaa yleensä raivoisiin tap­ peluihin, joissa voi käydä huo­ nosti. Naaras ja leikkaamaton

uros yhdessä puolestaan tietävät sitä, että seuraa alkaa pian olla hyvinkin paljon...

- Pidän sinut puuhassa. Ak­ tiivista elämää viettävät ihmiset elävät korkeaan ikään, sanotaan.

Tässä osoittaudun varsinaiseksi hengenpelastajaksi, sillä meikä­ läisten kanssa eläessään pysyy taatusti puuhassa. Ruukkukasvi­ en pelastaminen pois ulottuvilta, ovien sulkeminen jos minun ei haluta antaa vaellella koko huo­ neistossa. kaninkarvojen imuroi­ minen lattioiltajajyrsittyjen ma­ tonkulmien parsiminen ovat muutamia niistä hauskoista har­ rastuksista, joiden maailmaan olen valmis sinut vihkimään.

K A N I.

Miksi juuri minä?

- Meitä on tarjolla myös ko­ dittomina. Eläinten ystävä voi onnellistuttaa itsensä tekemällä hyvän työn: adoptoimalla heit­ teille jätetyn lajikumppanini, jol­ laisia mm. Helsingin Eläinsuo­ jeluyhdistyksellä on hoidossaan. .Meikäläisiä kököttää koeeläiniaboratorioissakin. Tämä 12

Kuvassa (vasemmalta): Ylärivissä Minna Varonen, Hannele Luukkainen, Pekka Liukkonen, VeliRisto Cajander, Rilla Nummisalo. Alarivissä Riitta Salmi ja Anna Lindqvist. Kuvasta puuttuvat: Olli Haapala, Brita Suokas, Juha Särkkä ja Eriika Gummerus.

Uusia kasvoja Animalian ruorissa

Mikä ihmeen HVK?

Eläinsuojelijan ”ihannelemmikki” löytynyt?

H yvät

Animalia-kampanjoivat, jotta eläinten hyvinvoinnin huomi­ oon ottaminen saataisiin sisäl­ lytettyä näihin perusasiakirjoi­ hin. Vasta Ruotsi, Saksa ja Bri­ tannia ovat luvanneet käsitellä eläinsuojelua HVK:ssa. Suo­ men pääministeri Paavo Lip­ ponen on ilmoittanut, ettei eläinsuojelu ole asialistalla.

Y m päristöm inisteri Pekka Haavisto totesi kuitenkin hil-

Animalia on ollut aktiivinen EU-tason eläinsuojelutyössä jo pitkään. Työmme sai tunnus­ tusta valtioneuvostolta apura­ han muodossa: pääsimme osak­ si valtion jakamaa kakkua, joka on suunnattu kansalaisjärjes­ töille syksyisiä, EU-parlamentin Suomen edustajien vaaleja koskevaa tiedotusta varten.

Animalia aikoo teettää eh­ dokkaiden keskuudessa gallupkyselyn ja tiedottaa ehdokkai­ den näkemyksistä EU- tason elä in su o jelu k y sy m y k sissä .

Tästä lähemmin lehdessä 3/96.

Koonnut: Päivi Rosqvist

on aika murheellinen näkökoh­ ta, mutta peränsä on siinäkin.

Kun tutustut henkilökohtaisesti yhteen tai kahteen kaniin, silmät aukeavat uudella tavalla ymmär­ tämään kaikkien koekanien elä­ mää.

- Olen ehta kasvissyöjä. Kaninomistajana oletonnellisen tie­ tämätön niistä ristiriidoista, jot­

4

ANIMALIA 2/96

Balding

Kädenvääntöä juottovasikoiden kasvatuksesta

P

tinä vuodesta 1994. Ammatiltaan Hanu on taloustutkija, parhail­ laan on työn alla väitöskirja.

Riitta Salmi on biologi, joka on ollut mukana Animalian toi­ minnassa pian parikymmentä vuotta, siitä useita vuosia myös johtokunnassa. Riitta työskente­ lee toiminnanjohtajana Juliana von VVendtin Säätiössä Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokei­ tapa hänen erityisaloinaan eläin­ suojelun kentässä ovat koe- ja turkiseläimet. Animalian lisäksi hän kuuluu Suomen luonnonsuo­ jeluliittoon ja Amnesty Interna­ tionaliin. Vapaa-aikansa Riitta jakaa Helsingin-asuntonsa ja Vihdissä maaseudulla olevan synnyinkotinsa kesken; harras­ tuksina ovat maanviljely, koirat, maijastus, sienestys ja luonnos­ sa liikkuminen.

Brita Suokas on agrologi Ju­ valta, erikoisalana luonnonmu­ kainen kotieläintuotanto. Brita työskentelee koulutussuunnitte­ lijana kouluttaen luomuneuvojia, luennoi viljelijäkursseilla, laatii viljelysuunnitelmia ja an­ taa ympäristönhoidon neuvon­ taa. Animalian johtokunnan li­ säksi Brita on myös Luonnon­ mukaisen Viljelyn Liiton halli­ tuksessa. Vapaa-ajasta lohkaisee lukemisen ja elokuvien lisäksi harrastajateatteri yhä suuremman osan.

Tarja

^ Euroz uutisia ^

uheenjohtaja Anna Lindqvist on helsin­ kiläinen eläintieteen opiskelija, joka on ai­ kaisemmin toiminut muun muassa Animalian opis­ kelijaryhmän puheenjohtajana.

Animalian Porvoon alueosasto on alkujaan Annan perustamana sittemmin hän on toiminut mm. aikuisaktivisti ryhmässä.

Animalian jäsenenä Anna on ollut viitisen vuotta, mutta eläinsuojelutausta ulottuu pitemmäl­ lekin: kaksikielisenä, mutta äi­ dinkieleltään ruotsinkielisenä Anna on aikaisemmin kuulunut Nordiska Samfundet mot Plägsamma Djurförsök -järjes­ töön.

Annan rakkaimmat harrastuk­ set ovat koiratja ratsastus. Eläinsuojeluasioista hän kokee eten­ kin maatalouden eläinten olot it­ selleen läheisiksi, vaikka koros­ taakin, että kaikki eläinsuojelun osa-alueet ovat tärkeitä. Parhail­ laan Annaa työllistää Helsingin yliopiston eläinlääketieteen lai­ toksella tehtävä tutkimus, jolla tähdätään kuljetettavien sikojen olosuhteiden parantamiseen.

Olli Haapala on tamperelai­ nen filosofian tohtori ja perin­ nöllisyystieteen dosentti. Eri­ koisalana hänellä on geenitek­ niikka, jonka riskeistä ja eettisis­ tä näkökulmista hän on avannut

jattain, että eläinten oikeudet olisi tärkeää kirjata esim. Roo­ man sopimukseen (yksi EU:n perusasiakirjoista) ja GATT/ WTO -vapaakauppasopimuk­ seen.

Anna Lindqvist valittiin Animalian uudeksi puheenjohtajaksi.

Suomessa keskustelua uraauur­ tavalla tavalla. Aihetta hän on käsitellyt muun muassa kahdes­ sa kirjassaan: Geenin kanssa ih­ misiksi sekä Geeneistä, vallasta, etiikasta. Johtokunnassa hän on nyt ensimmäistä vuotta.

H annele Luukkainen on eläinsuojelun ’’veteraaneja”.

Hanu on toiminut Animalian (eli silloisen Koe-eläinten Suojelun) johtokunnan jäsenenä vuodesta 1976, josta puheenjohtajana vuo­ det 1978-87. Helsingin eläinsuo­ jeluyhdistyksen hallituksen jä­ senenä hän on vaikuttanut vuo­ desta 1976 ja puheenjohtajana vuodesta 1986 alkaen. Vuodet 1987-92 Hanu toimi virallisena vapaaehtoisena eläinsuojeluval­ vojana. Maailman eläinsuojeluliiton WSPA:n advisory directorina Hanu on ollut vuodesta 1988 ja kansainvälisen susiliiton The Wolf Federationin varapresident-

ANIMALIA 2/96

Juha Särkkä on toiminut ai­ kaisemmin Animalian Jyväsky­ län alueosaston yhdyshenkilönä, mutta asuu nykyään Helsingis­ sä. Koulutukseltaan Juha on sosiaalikasvattaja, minkä lisäksi käynnissä ovat parhaillaan etno­ logian opinnot. Juha työskente­ lee Suomen Punaisen Ristin pal­ veluksessa nuorisotyöntekijänä ja kuuluu lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliittoon. Johtokun­ nassa Juha on ensimmäistä vuot­ ta.

Minna Varonen on helsinki­ läinen diplomi-insinööri, joka työskentelee suunnittelijana Hel­ singin kaupungin leivissä. Joh­ tokunnassa Minna on ollut jo muutaman vuoden, mitä ennen hän on toiminut muun muassa Animalian turkisryhmässä ja aikuisaktivistiryhmässä. Turkis­ eläinten olot ovat edelleen Min­ nan erityisenä kiinnostuksen kohteena. Vapaa-aikanaan Min­ na harrastaa käsitöitä ja liikun­ taa.

Veli-Risto Cajander on es­ poolainen biologi ja toimittaja.

Rikun sydäntä lähellä ovat eri­ tyisesti sudet, valaat ja muut villieläinasiat. Animalian lisäksi Riku on toiminut luonnonsuojelujärjestöissä muun muassa van­ hoja metsiä puolustaen.

Eriika Gummerus on helsin­ kiläinen merkonomi ja yrittäjä.

Animalian aikuisaktivistiryhmässä Eriika on toiminut sen pe­ rustamisesta alkaen. Eräänä tär-

keänä Animalian toiminnan osa­ na hän näkee jäsenhankinnan, jotta yhä useampi eläinten olois­ ta välittävä pääsisi vaikuttamaan Animalian kautta. Harrastuksi­ na Eriikalla ovat tennis, hiihto, ulkoilu, koirat ja ratsastus. Joh­ tokunnassa hän on ensimmäistä vuotta.

Rilla Nummisalo Helsingistä on ammatiltaan kuulokoirien eli kuulovammaisten apukoirien kouluttaja, minkä lisäksi hän työskentelee freelance-toimittajana ja opiskelee eläintiedettä.

Rilla on toiminut useissa koirajärjestöissä, muun muassa jär­ jestäen Kiva-teamin seminaare­ ja, sekä Kehitysmaakauppayhdistyksessä kolmannen maail­ man olojen parantamiseksi. Hän on myös Luonto-liiton Susiryhmän sihteeri. Eläinsuojelun alal­ la Rillan asiantuntemus painot­ tuu erityisesti lemmikkieläimiin ja hevosiin. Johtokunnassa ku­ luva vuosi on Rillan ensimmäi­ nen.

Pekka Liukkonen on sisus­ tussuunnittelija Lahdesta, kou­ lutukseltaan artenomi. Animali­ an Lahden alueosastossa Pekka on toiminut sekä riviaktivistina että osaston vetäjänä. Pekka on eläinsuojelun yleismies, jonka kiinnostus jakautuu tasaisesti kai­ kille eläinsuojelun osa-alueille.

Vapaa-aikanaan Pekka harrastaa kitaransoittoa, lukemista ja kun­ tosalilla käymistä.

Helena Tengvall

Sampo Utriainen - Animalian uusi tiedottaja Moni Animalian toimistoon soittanut on huomannut, että toi­ miston vahvuuteen on ilmaantunut uusi puhelinääni. Kun tiedottaja Kaarina Kivivuori lähti virkavapaalle, Animalian uu­ deksi tiedottajaksi valittiin filosofian maisteri Sampo Utriai­ nen.

Sampo on valmistunut vuonna 1989, pääaineenaan kult­ tuurihistoria. Tiedottajan työssä vaadittavia taitoja Sampo on saanut opiskelemalla tiedotusoppia sekä toimimalla vapaana toimittajana. Aikaisempia työpaikkoja ovat olleet muun muas­ sa ulkoministeriön Eurooppa-tiedotus sekä kulttuurisihteerin työt Sipoon kunnassa.

Sampon rauhallinen, huumorintajuinen ja pitkäpinnainen luonne ¿n omiaan eläinsuojelutyössä. Harrastuksina hänellä on ulkoilu, lukeminen ja öljymaalaus. Myös laiskottelu kuuluu välttämättömiin vapaa-ajanviettotapoihin, Sampo muistuttaa.

Sampon lisäksi toimistossa työskentelevät vanhaan ta­ paan Päivi Rosqvist (toiminnanjohtaja), Viola Mäenpää (asi­ akaspalvelu), Tarja Balding (jäsen- ja alueosastoasiat) ja Emmi Manninen (asiantuntijatehtävät, virkavapaalla 1.10. asti.)

Hanna Oranen

Tarja Balding

dimme mm. kuivikkeiden käyt­ töä makuualustana, suurempaa karsinakokoa sekä korsirehun minimimäärän nostamista. Ani­ malian esitykset ovat saaneet kannatusta mm. suomalaisilta tuottaja- ja eläinlääkintäpiireiltä.

Animalia on toimittanut nä­ kemyksensä komission esityk­ sestä mm. maa-ja metsätalous­ ministeri K alevi H em ilälle sekä suomalaisille EU-parlamentin edustajille. Suomi on tukenut ministerineuvostossa eläinsuojelullista linjaa.

Tarja Balding

t

*

Mansikeille parempi loppu Viime aikoina on paljon puhuttu teuraseläinten kuljetuksista ja kehuttu hyväksi täällä Suomes­ sa. Siitä, mitä eläimille tapahtuu kuljetuksenjälkeen teurastamol­ la, ei ole paljon puhuttu.

Stressiaikaa eläimille ei ole ainoastaan kuljetus, vaan mie­ lestäni enemmän seisominen teu­

rastamoiden ahtaissa kopperois­ sa ilman ruokaa ja lehmien lyp­ sämistä outojen naapureiden vie­ ressä jopa vuorokausi. Kyllä tämä on enemmän kuin tarvitta­ va lepoaika kuljetuksen jäl­ keen.

Monta kertaa eläin haetaan tilalta ennen aamuruokintaa ja lypsyä, ja se joutuu olemaan seuraavaan aamuun ilman hoi­ toa. Lehmä on herkkäeläin.joka on tottunut saamaan hoidon mel­ ko tarkkoina aikoina omassa na­ vetassa.

Minulle on teurastamolta ker­ rottu, että teurastaminen on hel­ pompaa ja hygieenisempää, kun eläin on ollut syömättä. En mi­ tenkään voi hyväksyä tätä. Myös teurastamolla oleva eläin tuntee pelkoa ja nälkää. Mielestäni

eläinten teurastamoilaoloaika pitäisi saada lyhyemmäksi.

En ymmärrä, miksi meillä Suo­ messa hyväksytään tällainen vä­ linpitämättömyys eläimiä koh­ taan. Eiköhän me kaikki yhdessä voitaisi tehdä asialle jotain, jos vain tahtoa löytyy.

Mansikin hoitaja

Hanhenmaksan tuotannosta Vihreä Risti on usein tuonut jul­ ki hanhien pakkosyötön Rans­ kassa. Käsittääkseni se on tähän saakka julmin eläimiin kohdis­ tuva väkivalta, eläinkokeiden ohella. Ehdotan, että Animalia aloittaa kampanjan tätä raakuut­ ta vastaan. Se voisi tapahtua ni­ mienkeruulla Ranskan suurlähet­ tiläälle.

Börje Aaltonen

sa. Koska Euroopan neuvoston sopimukset vaikuttavat sopimuk­ sen jokaisen allekirjoittajamaan lainsäädäntöön, Anim alia on keskittänyt toiminnan hanhien auttam iseksi tälle rintamalle.

Väheksymättä nimienkeruuta on todettava, että vaikuttaminen Euroopan neuvoston päätökseen on tällä hetkellä tehokkain tapa toimia tässä asiassa.

Toimitus

Animalia toimii parhaillaan ak­ tiivisesti, jo tta hanhenmaksan tuotannossa harjoitettu hanhien pakkosyöttö saataisiin loppu­ maan. Huhtikuussa Euroopan neuvosto keskusteli hanhien pak­ kosyötöstä hanhen-ja ankankasvatusta käsittelevässä kokoukses-

Kimmo Taskinen

Tainnuttamattomien eläinten teurastuksesta Apua! Miten voi olla mahdollis­ ta, että julma rituaaliteurastus on sallittua? On naurettavaa väit­ tää, että se ei olisi eläimelle tus­ kallista. Eläimen tuska ei voi olla oikea tie taivasosuuteen! Suomi voisi olla kerrankin edelläkävi­ jämaa ja kieltää tällaiset julmat teurastukset.

Me tytöt vaadimme... ...oikeutta kaikille eläimille Uskonnollisista syistä tapahtu­ va tainnuttamattomien eläinten teurastus on valitettavasti edel­ leen sallittua Suomen uudessa­ kin eläinsuojelulaissa edellyttä­ en, että tainnutus ja verenlasku ta p a h tu va t sa m a n a ik a isesti.

Käytännössä näitä teurastuksia ei ole Suomessa kuitenkaan teh­ ty useaan vuoteen. Se tällä taval­ la teurastettu liha, jo ta eräät juu­ talaiset ja islamilaiset ostavat, on tuontitavaraa lähinnä Rans­ kasta.

Mitä useammassa maassa sekä käytäntö että lainsäädäntö saa­ daan inhimillisemmälle tasolle, sitä nopeammin parannukset ta­ pahtuvat myös muissa maissa.

Tässä olisi Suomenkin lainsää­ dännöllä vielä skarppaamista.

Toimitus

i^unonurkka

O tteita runosta ‘K etki metsälle"

omat lajitoverit. Miksi tähän ei ole kampanjoissanne puututtu millään tavalla, vai onko asia jäänyt minulta vain huomaamat­ ta?

Esille tuli myös minkinrasvan käyttö huulipunissa. Käytetään­ kö edelleen jajos käytetään, niin missä merkeissä? Miten muuten on valaanrasvan käytön kanssa? ’’Turkiton, muttei alaston” Suureen kokoon pyrkivä jalostus on aiheuttanut raajojen vääntymiseen johtavia kasvuhäiriöitä ja muita terveysongelmia nimen­ omaan siniketuilla. Animalian toiminnan tuloksena maa- ja met­ sätalousministeriö on kieltänyt "superkettujen ” eli raskasrakenteisten ja suurikalloisten mutaa^o sinikettujen kasvattamisen.

Animalia pyrkii tietenkin sii­ hen, että turkiseläinten kasvat­ taminen ahtaissa ja virikkeettömissä häkeissä loppuu kokonaan.

Koska siihen ei päästä yhdessä yössä, tärkeää on siksi samanai­ kaisesti koettaa helpottaa niiden eläinten elämää, jotka juuri nyt elävät turkistarhojen häkeissä.

Turkiseläinten raatojen käyt­ täminen rehun joukossa on mai­ nittu Animalian tietomateriaa­ leissa, muun muassa tietovihossa "Turkistarhaus”. Raatojauheeseen rehussa ei kuitenkaan ole puututtu näkyvin kampanjoin, koska kyseessä ei ole varsinai­ nen eläinsuojeluongelma. Se ei suoranaisesti lisää minkään eläi­ men kärsimyksiä, ja sen talou­ dellinen merkitys turkiseläinten häkkikasvatuksen ylläpitäm ises­ sä on melko vähäinen.

Minkkiöljyä käytetään kosme­ tiikassa. Merkkejä on mahdoton luetella, koska kosmetiikkamerkkejä on sadoittain ja nykyinen lainsäädäntö ei vielä edellytä tu oteselosteen ilm oittam ista.

Lemmikkieläinten shampoot ovat eräs tuoteryhmä, jossa minkkiöljyä käytetään paljon; niissä se yleensä ilmoitetaan myös tuo­ teselosteessa.

Valaanrasvaa ei ole sellaises­ sa kosmetiikassa tai muissakaan tuotteissa, jotka on valmistettu Suomessa tai jossakin muussa EU-maassa, koska valastuotteet ovat EU:ssa tuontikiellossa.

L in n u t ne lauloivat, istuen puillaan, m etsään kun pojan kanssa astelin.

A am u oli varhainen aurinko p aistoi kasteessa saappaat me kasteltiin.

O tte ita runosta "'Kutsu /¡¿väätte’ On taiven seCkä ta ittu n u t, lum ivaipastaan (uonto on vapaa.

V eet vapain a v ä i j y e n tainehtien.

K e v ä t tu llu t on, tuoksuvin kukkasin.

Ohi me m entiin metsälammen sin itaivaan se siihen heijasteli.

K a h ty jo s oltais vielä metsähanhen, aamu olisi liikaa j o anniskellut.

Turkistalouden ’’sivutuotteet”

Oi, aurinkoinen sa armoUinen, saat luonnon kauniin keräämään.

L u on to j o herännyt kau neutta kerännyt nähdä sen kaikille kerran sois.

Ihm iset milloin - ehkäpä silloin toiselle kerran myös aueta vois.

L äm pim ät säteesi sa meille suot, kesän kauneimman luoksemme tuot.

K urkiaurat ne len tä vä t Tokjolaan,

Aam u oli m ennyt p ä ivä j o saa.

‘M aukka oli liidellyt metsän taa.

Toistekin tullaan - to tta k a i

kevään airuet tuoden tullessaan.

Jou tsenet u ljakat joikuen, k e v ä ttä näin kutsuen, ilm oittaen.

vastauksen m etsänväki m eiltä sai.

T e n tti K aunisto Tampere

A l tt i (Rintala M arjavalta

Opiskelen ammattikorkeakou­ lussa agrologiksi. Turkistalout­ ta käsittelevällä luennolla luen­ noitsija kertoi Animalian pyrki­ myksestä kettujen (ja kai mui­ denkin turkiseläinten) koon nor­ malisoimiseksi, eli jalostukses­ sa ei enää painotettaisi koon li­ säystä, koska se on eläimille luonnotonta. Hyvä näin, mutta mielestäni tarhaus elinkeinona on luonnoton, oli eläinten jalos­ tettu koko mikä tahansa!

Luennolla tuli esille, että ket­ tujen muonasta osan (muutamia prosentteja) muodostavat niiden

Tieto on valttia Minusta tuntuu, etteivät ihmiset tiedä näistä eläinten rääkkäyk­ sistä, tai sitten he eivät vain tie­ dä. miten auttaa. Mielestäni Animaliaa täytyisi mainostaa esimer­ kiksi tiedotusvälineissä, että se varmasti tulisi tietoon kauimmassakin kolkassa. Ainakaan täällä pohjoisessa ei tule usein eteen näitä eläinsuojelukysymyksiä.

Ihmiset varmasti haluavat aut­ taa, mutta eivät tiedä miten ei­ vätkä viitsi ottaa selvää, joten viedään tieto heille!

Anu

Asiatiedon hankkiminen ja levit­ täminen ovat kullanarvoisen tär­ keitä. Animalialla on aika ajoin maksettuja ilmoituksia lehdissä, mutta koska ne ovat erittäin kal­ liita, niitä on voitu käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa niil­ le on odotettavissa tavallista suu­ rempi teho.

Tiedottaminen on asia, jossa jokainen animalialainen voi kan­ taa kortensa kekoon. Animaliahari ei ole vain me muutamat ihmiset täällä keskustoimistosssa, vaan kaikki me lähemmäs 10 000 jäsentä ym päri maan. Jo­ kainen voi hankkia tietoa ja le­ vittää sitä eteenpäin juttelem al­ la ystävien kanssa. Lehtien ylei­ sönosastoihin kannattaa aina kirjoitella - yleisönosastot ovat yksi lehtien luetuimmista sivuis­ ta.

Toimitus

Haluatko myydä, vaihtaa, os­ taa, vuokrata? Oletko kadotta­ nut tai löytänyt? Animalia- lehti julkaisee lukijoiden pikkuil­ moituksia kaikesta maan ja tai­ vaan väliltä, hinta on 20 mk? rivi.

Lähetä ilmoitustekstisi osoitteella A nim alia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Hel­ sinki. Ilmoita samalla nimesi ja osoitteesi, jotka halutessasi jäävät vain toimituksen tietoon.

Laskun ilmoituksestasi lähe­ tämme lehden ilmestyttyä.

Persialaiskissan rek. rok. sekä madotetut huipputasoiset pen­ nut etsivät omaa rakastavaa kotia. Kohtuuhintaan. P. (986) 629 035.

Punaruskeita maatiaiskukkoja. 80 mk. Hyvä, lauhkea luon­ ne, tottuneet lapsiin ja kissoi­ hin. Puh. (911)2457 203.

Kasvissyönti on voimakas va­ linta eläinten, luonnon ja terveemmän elämän puolesta.

Vegaaniliiton tarkoituksena on edistää kasvissyöntiä ja veganismia, elämäntapaa, jossa eettisistä syistä vältetään eläin­ kunnan tuotteita. Yhdistyksen lehti Vegaia ilmestyy neljästi vuodessa. Vuosijäsenmaksu 70 mk. Älä jää yksin märehtimään tule mukaan!

Vegaaniliitto ry, PL 320,00151 Helsinki, puh. (90) 2963 025.

Generation Europe - koululaisen eurokalenteri

"f"

Huittisten plikalle Ottaisin kantaa kirjoitukseesi (Animalia-lehden 1/96 lukijapalstalla), joka sai minut näke­ mään punaista. Kun jyrsijäni ja kani ovat häkissä, niillä on reilun kokoiset häkit, paksu kuivikekerros ja rotalla paljon virikkei­ tä. Pupu pääsee lähes päivittäin häkistä juoksentelemaan ja mar­ sutkin usein. Kesällä niitä odot­ taakin sitten maukkaat ruohikot ja lämmin aurinko. Jos ne sairas­ tuvat, ne viedään eläinlääkärille.

Mitähän tehdään kanoille, jotka sairastuessaan eivät munisi? Ei­ hän niistä enää olisi mitään hyö­ tyä, joten nirri pois vain!

En kiistä, etteikö jyrsijöilläkin ja muilla lemmikkihäkkieläimillä olisi liian pieniä häkkejä. Täs­ sä tapauksessa eläinten tulisi saa­ da juosta paljon vapaana asun­ nossa/huoneessa. Jos näin ei ole, pitää omistajan silloin mennä it­ seensä.

Toivon nyt. että sinä Huittis­ ten plikka ja muut samaa mieltä olevat ymmärrätte, miksi mekin lemmikkejämme häkissä pitävät vastustamme julm ia häkkikanalalaitoksia!

Terveisin Juulia Ahtiainen P.S. Olisin kiinnostunut Anima­ lian kirjasta Ymmärrä lemmik­ kiäsi. Minkä paksuinen ja kokoi­ nen, onko siitä esitteitä, onko palautusoikeutta yms?

Ymmärrä lemmikkiäsi on 393sivuinen. Hinta on Animaliassa 112 mk, kirjakaupoissa yleensä 120 mk. Erillistä esitettä kirjasta ei ole, mutta Animalia-lehdestä 2/95 voit lukea siitä esittelyn, jo s sinulla on lehden kyseinen nu­ mero. Palautusoikeus on 2 viik­ koa, kuten kaikessa postimyyn­ nissä.

Toimitus

ANIMALIA 2/96

f

Markkinapaikka ^

Eläimiä ei pidä kasvattaa ihmisen varaosiksi Luin ällistyneenä Animalia-leh­ den viime numerosta (1 /96) Riit­ ta Salmen artikkelia kudosluovutuskortista. Minusta seuraava lainaus on ristiriitainen ollakseen eläinten suojelua edustavan hen­ kilön kynästä lähtöisin: ’’Tällä hetkellä tutkitaan kiivaasti mah­ dollisuutta kehittää siirtogeenisiä sikoja, joiden elimiä voitai­ siin siirtää ihmisille ilman hylki­ mistä.”

Tällaisen sitaatin voisi kuvi­ tella löytyvän jostain päivälehdestä, jossa ei olla kriittisiä sen enempääeläinten suojelusta kuin geeniteknologiastakaan kirjoitet­ taessa. Allekirjoittaneelle tär­ keimmät syyt Eläinsuojeluliitto Animaliaan liittymisessä olivat paitsi eläinten suojelu yleensä, niin kriittinen suhtautuminen geeniteknologiaan.

Artikkelista luin myös, että vallalla on ollut pitkään käsitys, että jopa kuollut ihmisruumis (sen koskemattomuus) on tär­ keämpi kuin elävän eläimen kär­ simys. En tiedä, missä päin ky­ seinen käsitys on ollut vallalla, tai kuka voi näin arvioida jotain ’’yleistä mielipidettä”. Ehkä lää­ ketieteen tutkijoiden piirissä tämä on ollut yleistä, mikä ei ole ihme. Tiede on nykyajan uskon­ to, ja tieteellisestä tutkimuksesta (oli se sitten mitä tai minkä tutki­ musta tahansa) on tullut ikään kuin pyhä uhritoimitus, jonka oikeutusta ei sovi, ainakaan ää­ neen, ihmetellä. On tutkittu ja tutkittuja tullaan tutkimaan. Sil­ ti maailmassa on hätää, kärsi­ mystä, sairautta, sotaa, nälkää, saasteita, köyhyyttä.

Rohkenen epäillä, että vaikka jokaikinen kansalainen jokaiki-

Eläinsuojelu on kansainvälinen asia.

Mitä paremmin tunnet tämän päivän maailman menoa, sitä paremmat mah| dollisuudet Sinullakin on toimia eläin­ ten hyväksi.

Generation Europe on useassa eri EU-maassa ilmestyvä koululaisen ka­ lenteri. Kätevien päivyrisivujen lisäk­ si siinä on rautaisannos tietoa Euroo­ pan maista, EU:sta, WWF:n ja Greenpeacen toiminnasta... Ja tietysti eläin­ suojelusta.

Tilaa omasi Animalian toimistosta.

Hinta vain 25 mk. sessä maassa testamenttaisi kil­ tisti ruumiinsa tutkimuksia ja elintensiirtoja varten, niin sen enempää sairaudet kuin eläinko­ keet eivät loppuisi maailmasta.

Marja-Leena Niinikoski Porvoon mlk.

Olen kirjoittajan kanssa lähes täysin samaa mieltä hänen esittämissään asioissa. Pahoittelen, mikäli tosiaan olen antanut sel­ laisen kuvan, ettei siirtogeenisten sikojen kehittämisessä olisi mitään kritisoivaa. Yritin päin­ vastoin kertoa asiasta negatiivi­ sena esimerkkinä; tuoda esiin sen, että ko. eläimiä ei (ehkä) yritettäisi kehittää, mikäli kaikki ihmiset olisivat valmiit omien elimiensä luovutukseen. Geeni­ teknologiaan liittyy ilman muuta suuria eläinsuojeluongelmia.

Elinsiirrot ovat kokonaisuu­ dessaan monimutkainen eettinen ongelma. Ensinnäkin lukemat­ tomia tuskallisia eläinkokeita on tehty ja tehdään edelleen, jotta elinsiirrot saataisiin teknisesti onnistumaan ihmisellä. Myös ihmispotilaat voivat joutua kär­ simään kohtuuttomasti.

Kuolemansairas ihminen tur­ vautuu jokaiseen tarjottuun ol­ jenkorteen - kuten mahdollisuu­ teen toimia elinsiirtopioneerina - vaikka lopputuloksena voi olla, ja on myös usein ollut kärsimyk­ sen pitkittyminen. Eikä kuolemaa voi torjua loputtomiin, vaikka ihmiselle kehitettäisiin kuinka paljon tahansa varaosia.

Toisaalta elinsiirtotekniikat ovat niin eläin- kuin ihmisuh­ rienkin hinnalla kehittyneet niin pitkälle, että munuaisten, sydä­ men ja maksan siirrot ovat jo rutiinia. Elinsiirron antaman toi­ vonkipinän varassa elää paljon

ihmisiä, jotka eivät millään muo­ toa ole väärillä elintavoilla vai­ kuttaneet sairautensa kehittymi­ seen. En näe mitään kyseenalais­ ta siinä, että jo kehitettyjä hoito­ ja käytetään näiden ihmisten hy­ väksi.

Elinsiirtoja, siirtogeenisten eläinten käyttöä ja geeniterapi­ aa voidaan silti hyvällä syyllä kutsua luksuslääketieteeksi, jo i­ ta on varaa soveltaa käytäntöön vain rikkaissa maissa. Köyhien maiden sairaat kärsivät kuten en­ nenkin.

Puhuessani vallitsevasta käsi­ tyksestä tarkoitin sitä, mitä yh­ teiskuntamme esimerkiksi sää­ dösten ja käytäntöjen muodossa näyttää hyväksyvän. Niiden p e ­ rusteella ihmisvainaja saa sel­ västi enemmän suojelua kuin elä­ vät eläimet - niin järjettöm ältä kuin asia meistä tuntuukin.

Kudosluovutuskortti ei suin­ kaan ole mikään ihmeitä tekevä asia. Näen sen kuitenkin hyvin tärkeänä sekä periaatteellisessa mielessä että tutkimuksen kan­ nalta. Kudosluovuttajien yleis­ tyminen vähentää eläinkokeita, edistää lääketiedettä ja voi vai­ kuttaa m ielipiteisiin: eläinten kärsimys ruvetaan näkemään tärkeämpänä kuin vainajien kos­ kemattomuus.

Riitta Salmi

Oikaisu Edellisessä Animalia-lehdessä oli Jeffrey Moussaieff Massonin ja Susan McCarthyn kirjaa "Kun norsut itkevät” käsittelevästä kirja-arvostelusta pudonnut pois suomentajan nimi. Kirjan on suo­ mentanut Tiina Ohinmaa.

17

%

Nuorten Animalia

Leivanpaallysteita joka lähtöön

x

Ponihuolia Kertokaa, mitä mun pitäis teh­ dä... Naapurissani on poni. jota olen käynyt hoitamassa säännöl­ lisesti neljä vuotta. Yleensä otta­ en sen asiat ovat hyvin, tilava karsina, ruokaa, tunnolliset hoi­ tajat... Mutta talli on kylmä ja vetoinen, poni TOSI yksinäinen ja puru tosi huonoa (seassa mul-

taa, kiviä...), siksi me hoitajat olemmekin ostaneet puruja.

Monesti olen ajatellut kutsua eläinlääkärin kattomaan tallia, mutta hätäilenkö mä, onko sillä ponilla kaikki niin kuin pitää?

Vastatkaa pian!

T.O. Iiihahaa,

metiikkaa?Tahtoisin päästä koe­ kaniiniksi. Minne ottaa yhteyt­ tä?

Suurella kiitollisuudella Lissu

Terve Lissu!

TO. ja muut heppahöperöt!

Aina epäillessäsi, että eläintä hoidetaan tai kohdellaan huo­ nosti, ota välittömästi yhteyttä kaupungin- tai kunnaneläinlää­ käriin ja tee ilmoitus. Varmista noin viikon kuluttua, onko tar­ kastuskäynti tehty, ja minkälai­ sia toimenpiteitä siitä seurasi.

Jos tarkastuskäyntiä ei ole tehty tai et ole tyytyväinen toimenpi­ teisiin, ota yhteyttä läänineläin­ lääkäriin. Mikäli kotikonnuilla­ si toimii eläinsuojeluyhdistys, voit halutessasi/tarvitessasi pyy­ tää neuvoja ja taustatukea.

H eli & Anne

McDonaldsista ja nahkatakeista Boikotoin McDonaldsia, koska se harjoittaa pahinta mahdollista riistoa. Miten Animalia muuten suhtautuu McDonaldsin toimin­ taan?

Mitä eroa on nahkatakilla ja turkilla? Tehdäänkö nahkatakit teurasjätteestä vai kärsivätkö eläimet?

Järjestetäänkö ’’eläinkokeita” ihmisillä? Tai testataanko kos-

ROTTA ON K O

M U ITA u a l u i ¿ i¿a i t a ih m is te n V A IM O A M I 6 N ÊUÂI M T E N V I6 L A

yß

OSALLISTUMAAN

yHTE IS r in t a m a AN 7

'

^

hyttysiä

OTtTA ! ÿ

Animalia ei ole ottanut erikseen "virallista ” kantaa juuri McDonaldsiin, mutta McDonaldsin toimintaan liittyvää sademetsi­ en tuhoutumista ynnä muuta ei tietenkään katsota suopealla sil­ mällä.

Nahkatakkien raaka-aineena käytetään pääasiassa teuraseläinten, kuten nautojen nahkaa.

Teuraseläimestä saatavasta ra­ hallisesta tuotosta noin 2-3 % muodostuu nahan arvosta.

K uten tu rk ise lä im e t, niin myöskään lypsy- ja lihakarja eivät useinkaan saa elää luon­ nonmukaista ja lajityypillistä elämää. Melkoinen osa lehmis­ tä esimerkiksi pidetään jatku­ vasti kytkettyinä kiinni parteen.

Tällaisesta aiheutuu eläimelle turhautuneisuutta ja tuskaa.

Ihmiset pääsevät halutessaan koekaniineiksi, mikäli täyttävät tietyt kriteerit, esimerkiksi vaa­ dittavan iän. Lääketesteistä voit tiedustella yliopistollisista kes­ kussairaaloista sekä lääketeh­ taista. Joskus valtakunnallisis­ sa lehdissä etsitään vapaaehtoi­ sia koehenkilöitä.

Heli & Anne

Tönö-kani On mulla kani ikioma, joka ni­ mekseen on saanut Töpö. Töpö väriltään on musta onx se hyvä

väri susta? Kesällä niityllä lauk­ kaa, välillä ruohoa haukkaa. Tal­ vella häkissään hän on. sisällä lämpimässä onnex ei lumessa rämpimässä. Porkkana herkku­ na on parasta, niitä kesällä pel­ lolta varastan. Mä tykkään kun mua silitetään ja asioita selite­ tään. Joskus mä olen tuhma ja karkaan kotoa, naapurin kaneja tapaan. Omistaja sitten suuttuu, mut tulee pois hakemaan, silloin ei auta ruveta pakenemaan. E lo-' ni mun on verraton, hip. hei, hur­ raa! Toivon myös että muillakin eläimillä olisi hauskaa ja ihmi­ sillä.

Rabbit

•

••

• • • • I X

'W"7 " asvissyöjille leivän pääl­ l ä lystämisestä voi tulla Äjangelma, koska kaupan valmiissa levitteissä on yleensä eläinperäisiä aineita, kuten lii­ vatetta. Siksi levite kannattaa teh­ dä itse esimerkiksi seuraavasti: Otetaan pari kourallista kuo­ rittuja auringonkukansiemeniä, kourallinen maapähkinöitä, jon­ kin verran kookoshiutaleita, vä­ hän seesamin-ja pellavansieme­ niä, mausteeksi hiukan kuminaa, anista ja meri- tai yrttisuolaa.

Joukkoon lorautetaan kylmäpu­ ristettua oliivi-ja/tai rypsiöljyä,

-M.

Runo - Voi äiti, miksi et herää jo? kysyy poika äidiltään tönäisten hellästi kärsällään harmaata, liik­ kumatonta. - Muut menivät jo!

Mutta äiti ei herää. Ihmisjoukkio lähestyy armottomasti aseineen, valkoiset korut kaulassa keikku­ en. Poika pääsi äitinsä luo.

Joku huutaa tuuleen: - Miksi norsut itkevät?

Dumbo Piirrokset: Linda Laukkarinen

mätiä kananmunia vastalausee­ na Ranskan eläinsuojeluyhdis­ tyksen Kevät ilman metsästystä -kampanjalle, jonka suojelija ja julkkisvetäjäSophie Marceau on.

Sophie ei kuitenkaan masentu­ nut vastaanotosta. ’’Eläinsuoje­ lijan rooli ei ole mikään komediennen rooli, vaan se on välttämä­ töntä taistelua oikeudenmukai­ semman maailman puolesta", hän toteaa.

PR (Animal, nature, oct.

1995)

Parturi-kam paam o H ius-soppi

Yksi Braveheart-elokuvan päätähdistä, ranskalainen Sophie Marceau, korostaa, että on luonnollista välittää sekä kärsivistä lapsista että kärsivistä eläimistä.

Käytämme alan tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläim illä Tule ja tutustu, tai soita ja tilaa aika !

Nervanderinkatu 10, puh. (90) 448 967

ANIMALIA 2/96

18

9

0

yhden sitruunan mehu sekä sopi­ vasti vettä notkisteeksi. Kaikki ainekset jauhetaan tehosekoittimella epämääräisen näköiseksi mössöksi.

Edellä esitetyt ainemäärät ja aineet eivät ole mitenkään eh­ dottomia, vaan kukin voi vaih­ della niitä makutottumustensa mukaan. Lisänä voi käyttää myös maissi-, tattari- tai soijajauhoa.

Myös sipulia tai valkosipulia voi jauhaa joukkoon. Totuttelun jäl­ keen voi huomata, että teollisia levitteitä ei enää kaipaa.

Vege-Jorma

*

1

1 * 1 1

Retkellä Eviidakossa Eräät kasvissyöjät ovat kai­ vanneet tietoa siitä, mitkä Ekoodeilla merkittävistä ruo­ kien lisäaineista ovat eläin­ peräisiä. Brittiläinen kasvissyöntijärjestöThe Vegetarian Society UK on tutkinut E-kirjainten saloja, ja tässä tulok­ set tiedoksi kiinnostuneille:

i •• ••

Vain kaksi E-lisäainettaon sel­ laisia, että ne tehdään aina eläinperäisistä raaka-aineista, nimittäin E 120, joka uutetaan erään hyönteislajin ruumiista, ja E542, joka tehdään luusta.

Joukko muita lisäaineita on sellaisia, että osa valmistajista käyttää kasvikunnan ja osa eläinkunnan raaka-aineita.

Näitä mahdollisesti eläinperä­ isiä lisäaineita ovat E153,

E161 (g), E252, E 270. E322, E325, E326, E327, E422, E430, E431, E432, E433, E434, E435, E436, E470(a), E 70(b), E471, E472(a), E472(b), E472(c), E472(d), E472(e), E472(f), E473, E474, E475, E476, E477, E478, E479(b), E481, E482, E483, E491, E492, E493, E494, E495, E570, E572, E585, E631, E635, E640 ja E920.

Osta tuotteitamme - tuet eläinsuojelua VAATTEET UUTUUS! Cruelty free -Tpaita, 75,-/80,Eläinkokeeton kosmetiikka on myötätuulessa - ks. esim. tämän lehden s. 9. Sen puolesta puhuu

myös kesän uusi T-paita, joka sopii niin naisille kuin miehille.

Väri mintunvihreä 80,- tai tuhkanharmaa 75,-. Selkäpuolella mustana painatuksena teksti ”Go cruelty-free” ja piirretty kanilogo (ks. kuvaa). Koot S-XL. Tilaan: _______ k p l,________ koko

Finnkino

ruokkien niitä, hoitaen niiden haavoja ja etsien niille uusia ko­ teja. Lehdistö on verrannut So­ phie Marceauta toiseen ranska­ laiseen eläinten ystävänä tunnettuun film itähteen, B rigitte Bardofhon.

Cannes’in filmifestivaalien ai­ kaan Etelä-Ranskan kiertueel­ laan Sophie Marceau kukitettiin, minne tahansa hän menikin. Pait­ si Medocissa. Siellä tuhannet metsästäjät olivat saapuneet pai­ kalle heittämään tähden päälle

• A • •

Leikkaa tästä

Hollywood-tähti eläinten puolesta ”Ei eläinten puolesta toimimi­ nen tarkoita sitä, ettenkö välit­ täisi myös kärsivistä lapsista.

Lapsen kärsimys järkyttää mi­ nua yhtä paljon kuin eläimen kärsimys. Olen huomannut, että ihmiset, jotka vihjailevat ikävästi tästä aiheesta tyyliin ’’miksi aut­ taa eläimiä, kun on kärsiviä lap­ siakin”, eivät itse toimi lasten eivätkä eläinten puolesta, eikä minkään muunkaan epäoikeuden mukaisuuden poistam iseksi maailmasta.”

Nämä ajatukset kanssamme ja­ kaa viisi Oscar-palkintoa kah­ mineen Braveheart - Taipuma­ ton -elokuvan ranskalainen naispääosan esittäjä Sophie Marce­ au. joka on aktiivinen eläinten oikeuksien puolesta puhuja. Jo lapsena hän keräsi kotiinsa ym­ päristön kulkukissat ja -koirat

A

UUTUUS! Lasten T-paita, 55,Painatuksena hauska piirrosku­ va, aiheena maatalouden eläi­ met (ks. kuvaa). Paidan väri har­ maa. Koot 104 cm, 116 cm, ja 128 cm.

Tilaan: _______ kpl,________ koko ’’Eläinten puolesta’’ -T-paita, 75,- tai college, 150,Painatuksena värikäs eläinryh­ mä (kissa, kettu, kani, kananpoika ja hiiri). T-paitaa saatavilla harmaana ja luonnonvalkeana (huom: luonnonvalkea on val­ kaisematonta, ympäristöystäväl­ listä puuvillaa). T-paidan koot S-XXL, harmaana myös kokoa 140 cm. Collegepaita on har­ maa, koot S-XL. Tilaan: harmaa college

ANIMALIA 2/96

koko . kpl, luonnonvalk. T-paita _______ kpl,________ koko harmaa T-paita _______ kpl,________ koko Ketunpoika-collegepaita, 130,Turkiskampanjan Victor-ketunpoika kauniina väripainatuksena valkoisessa collegepaidassa. Koot M, L ja XL. Tilaan: _______ kpl,________ koko Pet Respect-kampanjan T-paita, 120 ,Ole mukana tukemassa WSPA:n tärkeää työtä eläinten auttami­ seksi sellaisissa maissa, joissa ei ole toimivia eläinsuojelujärjestöjä. Paita valkoinen, painatus musta/punainen. Koko L (reilu mitoitus).

Tilaan:________kpl

Tilaan: . kpl Eläinten ETYK/useita kirjoit­ tajia, 40,Asiaa ja pohdintaa eläinten ase­ masta ihmisten maailmassa.

Tilaan:________kpl Vaihtoehtoisten liikeyritysten kataloogi 96-97/Ruohonjuuri, 25,Koko Suomen kattava vihreä hakemisto.

Tilaan:________kpl KIRJEKUORET JA LEHTI­ ÖT UUTUUS! Ketunpoikalehtiöja -kuoret 20 sivun kirjepaperilehtiö ja 15

KIRJAT Y mmärrä lemmikkiäsi/Helena Tengvall, 112,Opas, jossa käytännön neuvojen lisäksi kerrotaan, kuinka opit ym­ märtämään lemmikkisi mielen­ liikkeitä ja tarpeita. Kirja jokai­ selle jo lemmikin kanssa eläväl­ le tai eläimen hankintaa harkit­ kirjekuoren nippu, molemmissa sevalle. kesäinen ketunpoika-aiheinen Tilaan:_______ kpl Eläinlääkäri puussa/Mikael Il­ väripainatus (ks. kuvaa). Paperi ja kuoret ovat ympäristöystäväl­ ves, 135,Ilveksen hauskat, ironiset ja vä­ listä uusiopaperia. lillä surullisetkin tarinat itseval­ Tilaan: 2 0 ,-/nippu, taisista lemmikeistä ja niiden Kuorinippuja, _______ nippua omistajista.

Tilaan:_______ kpl Lehtiöitä, 15,-/lehtiö, Koirien salattu elämä/Eliza­ _______ lehtiötä Eiäinpiirroslehtiö ja -kuoret beth Thomas, 114,Rakkaudella kirjoitettu mutta 20 sivun kirjepaperilehtiö ja 20 epäsentimentaalinen, lukematto­ kirjekuoren nippu, molemmissa miin havaintotunteihin perustu­ neljä erilaista eläinhahmoa Kim­ va kronikka 12 koiran elämästä. mo Taskisen suosittuina mustavalkopiirroksina (hiiri, kissa ik­ Tilaan:________kpl Eläinten puolesta/Helena Teng­ kunalla, mäyräkoira sekä tilhi pihlajassa). Paperi ja kuoret vall, 84,Kirja joka kertoo, kuinka voit ovat ympäristöystävällistä uusio­ jokapäiväisessä elämässä vaikut­ paperia. taa eläinten asemaan! Todelli­ Tilaan: 2 0 ,-/nippu, nen eläinten ystävien käsikirja. Kuorinippuja, _______ nippua Tilaan:________kpl Oikeutta eläimille/Peter Singer, Lehtiöitä, 12,-/lehtiö, tai 120,- (Huom! Ovh. 140,-) _______ nippua Eläinten oikeuksien liikkeen pe­ kuorinippu + lehtiö yht. 30,-, rusteos, jossa myös runsaasti tie­ _______ kpl toa Suomesta.

POSTIKORTIT, 4,-/kpl - ’’Ensiaskeleet”, mustaval­ koinen tekstitön kortti varsan ensi hetkistä emon kyljessä.

Tilaan________kpl - ’’Kissanpentu” , kortissa leiskuvat syksyn värit, teksti­ tön. Tilaan________kpl - Neljän nelivärikortin laji­ telma (aiheet leijona, naali, kettu, valas). Yksittäin 4,-/kpl, koko nippuna 10,-.

Tilaan:________nippua, tai ________kpl yksittäisiä kortteja, aihe:_______________ - Kimmo Taskisen tyylikkäät piirroskortit (aiheet ilves, ket­ tu, rotta ja supikoira). Yksit­ täin 4,-/kpl, koko nippuna 12,Tilaan:_______ nippua, tai kpl yksittäisiä kortteja, aihe:.

RINTAMERKIT - ”Fur is dead” (punamusta), 8 ,-/kpl.

Tilaan________kpl - ”EI eläinkokeille” (rotta), 8 ,/kpl.

Tilaan________kpl - ’’Animal Liberation, Human Liberation” (tassu ja nyrkki), 8 ,-/kpl.

Tilaan________kpl - Victor-ketunpoikamerkki ”No fur” (nelivärinen), 10,-/ kpl.

Tilaan_______ kpl TARRAT - Eläinkokeeton kosmetiikka tarra-arkki (16 kpl, kuvassa nainen ja kani), 10,-.

Tilaan_______ arkkia - Animalian hiiritunnus tarraarkkina (15 pyöreää tarraa), 10,-.

Tilaan_______ arkkia - ”Ei mainoksia, kiitos” -ovitarra 5,- (kuvassa Animalian hiiritunnus).

Tilaan_______ kpl - Kaikki kolme yllä mainittua sarjana, yhteishintaan 20 ,-.

Tilaan_______ sarjaa HOPEAKORUJA on jäljellä vielä pieni erä! Hopeiset korva­ korut, 65,-

Tilaan. . kpl Hopeinen riipus, 40,Tilaan_______ kpl E L Ä IN SU O JE L U SIN G L E Kanimania-yhtyeen kappaleet ”Miks eläin ei oo kaveri” ja ’’Neulanen”, Hinta 10,-. Ti­ laan ________kpl

NÄIN TEET TILAUKSESI: Postitse: Animalia, Porvoon­ katu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 90-148 4866 (arkisin klo 9-17) Fax: 90-148 4622 Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (jolloin hin­ taan lisätään postiennakkomaksu 13,-). Kaikkiin tila­ uksiin lisätään postituskulut sekä 5,- käsittelykulu.

KIITOS TILAUKSESTASI!

Tilaajan nimi:

Osoite:

Tuotteita voit ostaa myös suo­ raan Animalian Helsingin toimis­ tosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun toimistossa (os. Humalis­ tonkatu 14, 2. krs., puh. 9212310 123) ja Oulun toimistossa (os.Isokatu 16C20,2.krs.,puh.

981-3119 885).

Huom: Helsingin toimisto on kiinni ja henkilökunta kesälaitu­ milla 1.7.-2.8 . välisen ajan. Tuo­ na aikana jätettyjen tilausten perilletoimitus siirtyy siksi elokuun puolelle.

Jos tarvitset kesän aikana (esimerkiksi leireillä käy­ tettäväksi) diasarjoja, vi­ deoita, esitteitä tai tietovihkoja, ota yhteyttä toi­ mistoon kesäkuun loppuun mennessä!

19

Anim alian kuva-arkistb

Jos epäilet eläinrääkkäystä...

Ohjeet eläinten auttamiseen

os epäilet jonkun kohtele van eläintä huonosti, ota asia heti rakentavasti puheeksi hänen kanssaan. Jos puhe ei kan­ na hedelmää, on aina käännyttä­ vä viranomaisten puoleen, jotta eläin saa tarvitsemansa avun.

Eläinsuojeluviranomaisillaon virkansa puolesta velvollisuus ryhtyä toimiin aina, kun joku il­ moittaa heille joko havainneen­ sa tai epäilevänsä, että eläintä rääkätään, kohdellaan huonosti tai sen hoito laiminlyödään.

J

Kenelle ilmoitan?

Eläinsuojeluviranomaisia ovat kaupungin- tai kunnaneläinlää­ käri ja terveystarkastajat. Tiedon siitä, mistä ja milloin heidät ta­ voittaa. saat soittamalla kaupun­ gin tai kunnan puhelinvaihtee­ seen (löytyy puhelinluettelosta kunnan nimen kohdalta).

Helsingin kaupunki on tähän mennessä ainoana kuntana pe­ rustanut eläinsuojelueläinlääkärin viran. Virassa toimii Laila Rossovv. jonka tavoittaa kaupun­ gin ympäristökeskuksesta puhe­ linnumerosta, 7099 2436. Turun kaupunki on palkannut kunnalli­ sen eläinsuojeluvalvojan. Myös muualla Suomessa olisi varmas­ ti tarvetta ja työsarkaa vaikkapa useamman kunnan yhteiselle vir­ kamiehelle.

Jos kyseessä on kiireellinen tapaus esimerkiksi illalla tai vii­ konloppuna, etkä saa edellämai­ nittuja viranomaisia kiinni, kan­ nattaa asiasta ilmoittaa suoraan paikalliselle poliisille. Samoin silloin, jos kyseessä on todella härski eläinrääkkäys.

Ilmoitus on tehtävä itse, kos­ ka itse silminnäkijänä tai muu­ ten asiaa tarkkailleena pystyt kuvailemaan tapauksen tarkim­ min. Jos haluat pysyä nimettö­ mänä, viranomaiset eivät kerro henkilötietojasi kenellekään.

Tarvittaessa voit soittaa Animaliaan tai Suomen Eläinsuoje­ luyhdistykseen ja kysyä neuvo­ ja. Koska nämä yhdistykset ovat vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeviä järjestöjä, niillä ei ole viranomaisen valtuuksia. Eläin­ suojeluyhdistykset eivät siksi voi tehdä kotikäyntiä tai ottaa eläin­ tä huostaan ilman sen omistajan suostumusta.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyk­ sen alaisina toimii eri puolilla maata joukko vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia. Osa heistä on lääninhallituksen hyväksymiä valvojia, joilla on oikeus tehdä tarkastuksia ja saada tarvittaessa virka-apua poliisilta. Muut eläin­ suojeluvalvojat voivat antaa vain neuvoja ja ohjeita.

on kuvailla tapaus mahdollisim­ man tarkoin.

Jos eläinsuojeluviranomainen huomaa tarkastuksessa eläimiä kohdeltavan lainvastaisesti, hän yrittää saada asiat kuntoon neu­ voin ja kehotuksin. Heinäkuun alussa voimaan tuleva uusi eläin­ suojelulaki antaa viranomaiselle lisäaseiksi uhkasakon ja teettä­ misuhan. Jos eläimen omistaja ei paranna puutteita määräaikaan mennessä, hän saa sakot. Teettä­ misuhalla voidaan velvoittaa esi­ merkiksi kelvottoman karjasuo­ jan omistaja korjaamaan raken­ nus määräaikaan mennessä. Jos korjauksia ei tehdä, kunnan mie­ het tulevat paikalle ja panevat navetan kuntoon, ja lasku lähe­ tetään navetan omistajalle.

Jos eläinsuojelulakia on rikot­ tu, viranomainen voi antaa asian poliisin tutkittavaksi. Syyttäjä päättää poliisitutkinnan perus­ teella, meneekö asia käräjäoikeu­ teen. Tuomioistuin päättää aika­ naan, millaisesta laiminlyönnis­ tä eläinten hoidossa on kyse.

Tekijä voidaan todeta joko syyt­ tömäksi tai syylliseksi jajälkimmäisessä tapauksessa hänet voi­ daan joko jättää tuomitsematta rangaistukseen tai tuomita joko eläinsuojelurikkomuksesta tai eläinrääkkäyksestä.

Aikaisemmin tekijä voitiin tuo­ mita törkeästä eläinrääkkäykses­ tä vain siinä tapauksessa, että hän oli toiminut tahallisesta jul­ muudesta. Uuden lain mukaan tuomio eläinrääkkäyksestä voi­ daan antaa myös siinä tapauk­ sessa, että eläin on joutunut kär­ simään esimerkiksi omistajan huolimattomuuden takia. Vastaa­ vasti eläintenpitokielto, joka van­ han lain aikana annettiin vain harvoin, voidaan uuden lain no­ jalla määrätä useammassa tapa­ uksessa. Eläimet voidaan ottaa pois syylliseltä ja sijoittaa muu­ alle. Kiireellisessä tapauksessa eläimet voidaan ottaa pois jo

ennen tuomioistuimen käsitte­ lyä. Todella huonoon kuntoon laiminlyödyille eläimille lopet­ taminen on usein ainoa vaihto­ ehto.

JS**

Entä jos koneisto nikottelee?

Joskus käy niinkin, että viran­ haltija ei virkavelvollisuuksis­ taan huolimatta väräytä eväänsäkään eläinten ahdingon eteen.

Kun olet jättänyt ilmoituksen, kannattaajälkeenpäin soittaa sa­ malle henkilölle ja kysyä, onko tapaus tarkistettuja asiaan tullut korjaus.

Jos eläinsuojeluviranomainen ei ryhdy toimenpiteisiin tai toi­ met ovat liian hitaita, voi laimin­ lyönnistä tehdä ilmoituksen lää­ nineläinlääkärille. Kussakin lää­ nissä eläinsuojeluvalvonnasta vastaa oma läänineläinlääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät pu­ helinluettelosta kohdasta läänin­ hallitus. Jos olet vastaavasti il­ moittanut eläinrääkkäyksestä poliisille, eikä tämä ryhdy toi­ menpiteisiin tai levittää käsiään, voi poliisin välinpitämättömyy­ destä valittaa kaupungissa polii­ simestarille tai muussa kunnas­ sa nimismiehelle. Jos tämäkään ei auta, voi seuraavaksi valittaa lääninhallituksen lääninpoliisitarkastajalle.

Oikeuteen asti edenneen jutun kohdalla tulee toisinaan vastaan se pettymys, että tuomio on ai­ van liian lievä suhteessa tekoon.

Tällöin syyttäjällä on oikeus va­ littaa päätöksestä, jolloin asia otetaan esille hovioikeudessa.

Ulkopuolisilla, kuten eläinsuo­ jeluyhdistyksillä, ei ole valitus­ oikeutta tuomioistuinten päätök­ sissä, koskaeläinrääkkäysrikoksissaei katsota olevan asianomis­ tajaa silloin, kun syyllinen on rää­ kännyt itse omistamiaan eläimiä.

- m m - m Koiranomistajat tapaavat paljon toisiaan ja kuulevat lähiseudun koirien olosuhteista. Jos käy ilmi, että jotakin koiraa pahoinpidellään tai laminlyödään eikä puhuminen muuta asiaa, on aina käännyttävä viranomaisten puoleen.

Silmät auki ja ennakkotapauksia valvomaan!

Tammisaaressa paljastui talvella tapaus, jossa nainen oli sullo­ nut yhden huoneen ja keittiön kokoiseen mökkiin kymmeniä eläimiä (muun muassa tanskandoggeja) niin ala-arvoisiin tiloi­ hin, että osasta oli tullut lähes liikuntakyvyttömiä. Viranomaiset vitkastelivat aluksi, mutta tapauksen käsittelyyn saatiin vauhtia, kun Animalian Hangon alueosaston aktiivit Gitta Roos ja Anneli Finnberg tarttuivat tarmokkaasti asiaan.

Syyttäjä Robert Rikberg vaati naiselle rangaistusta eläin­ rääkkäyksestä ja eläintenpitokieltoa, mutta käräjäoikeuden tuo­ mari Lisbet Karen langetti vain sakot eläinsuojelurikkomuk­ sesta (1 100 mk) eikä eläintenpitokieltoa.

Syyttäjä on tehnyt valituksen naisen saamasta liian lievästä tuomiosta. Sen ansiosta asia tullaan ottamaan uudestaan esiin ylemmässä oikeusasteessa eli hovioikeudessa. Animalia seuraa asian käsittelyä.

Jatkossa vastaaviin tapauksiin on mahdollisuus puuttua te­ hokkaammin, sillä heinäkuussa astuu voimaan uusi eläinsuoje­ lulaki. Ensimmäiset oikeusjutut uuden lain aikana tulevat ole­ maan ennakkotapauksia: ne ohjailevat jatkossakin sitä, miten tuomioistuimet käsittelevät eläinrääkkäystä ja eläinten huonoa kohtelua.

Nyt kannattaa huolehtia, että oikeuskäytäntö todella kehittyy uutta lakia vastaavasti. Jokainen eläinten ystävä voi vaikuttaa pitämällä silmät ja korvat auki ja seuraamalla tilannetta- tar­ kemmat ohjeet löydät toimintasivulta 14.

Sampo Utriainen Kati Nieminen

w

Viranomaisella on velvollisuus auttaa Eläinsuojelulain mukaan viran­ omaisen on tarkastettava eläinrääkkäysilmoituksen aiheelli­ suus. Eli kun otat yhteyttä eläinsuojeluviranomaiseen, tärkeää Näillä lehmillä on kaikki kohdallaan. Joskus silti sattuu, että lehmät tai muut kotieläim et jätetään alkoholismin, mielenterveysongelmien tai muiden syiden takia päiväkausiksi ilman ruokaa ja hoitoa. Silloin valpas naapuri voi koitua eläinten pelastukseksi.

«M.

•' •

i.-V-

- V * s

»s -

t

^

- .-

•' *“ • -

SKSF

• '-f,/' ■ '

■¿hSf r m •

-•/

'rrv r *

m

(fr: -

N — 'J ä ä

.

{ . sr* C-

-m• * • £ *

>Ll,

>

MÄ-,* v ^ o A

f i S

tt,

-'i

*

¿x

ANIMALIA 2/96

20

0