Animalia 1/2024 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

1/2024

Rakentavatko yritykset kasvipohjaisen tulevaisuuden? yös Lue m sa : s verko edia .fi m a li a anim

Paine turkistarhauksen kieltämiseksi kasvaa

Mustekalafarmit voidaan vielä pysäyttää

um isia

Kampan

uulumisia jak

m pan kuul ja

Animalia järjesti turkittomana perjantaina 24.11.2023 yhdessä muiden järjestöjen kanssa mielenosoituksen turkistarhausta vastaan.

uulumisia jak isia

Kampa n

Teksti Elina Rodriguez • Kuva Anttoni Ihalainen

l um

Paine turkistarhauksen kieltämiseksi kasvaa EU-maissa mp a j a k u u n

EU-komission vastaus Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen oli pettymys: EU-komissio päätti pitkittää päätöstä turkistarhauksen kieltämisestä. Paine turkistarhauksen kieltämiseksi kasvaa kuitenkin koko ajan niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

oulukuussa 2023 Euroopan komissio antoi vastauksen turkistarhauksen kieltämistä vaativaan eurooppalaiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen. Komissio otti myönteisen kannan aloitteeseen ja ilmoitti, että se harkitsee turkistarhauksen sekä turkistuotteiden myynnin kieltämistä. Komissio kuitenkin kertoi odottavansa Euroopan elintarvikeviraston EFSA:n raporttia ennen lopullisen päätöksen tekemistä. EFSA:n tulee julkaista raportti maaliskuuhun 2025 mennessä, ja komissio tulee tekemään lisäselvityksiä ja oman päätöksensä maaliskuuhun 2026 mennessä. Selvitettäviksi tulevat turkistarhauksen yhteiskunnalliset, ympäristönsuojelulliset sekä terveysturvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Vastaus oli eläinjärjestöille pettymys, sillä se lykkää tarhauskieltoa usealla vuodella. Lisäksi vaarana on, että EFSA:n raportin johtopäätökset eivät tue riittävästi turkistarhauksen täyskieltoa.

Turkistarhauksen kieltoa vaadittiin mielenosoituksessa ja eduskunnassa Marraskuun lopussa vietetiin turkitonta perjantaita, jolloin sadat turkistarhausta vastustavat eläinten ystävät eri puolilla Suomea kokoontuivat vaatimaan tarhauskieltoa. Suurin mielenosoitus järjestettiin Helsingissä, jossa Ulos häkeistä nyt! -mielenosoitus kokoontui Eduskuntatalon edustalla. Mielenosoituksessa puheet pitivät kansanedustajat Elisa Gebhard (sd.), Hanna Holopainen (vihr.) ja Minja Koskela (vas.), minkä lisäksi kuultiin järjestäjien pu-

heenvuorot. Mielenosoituksen järjestivät Animalia, Oikeutta eläimille, Luontoliitto, Luontoliiton susiryhmä, Suomen eläinoikeusjuristit, Viral Vegans ja SEY Suomen eläinsuojelu. Marraskuun lopussa Suomen turkistarhauskielto sai myös kansainvälistä tukea, kun turkistarhauksen vastainen verkosto Fur Free Alliance oli Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön vieraana Helsingissä. Kokouspaikaksi valikoitui Suomi, sillä järjestö halusi osoittaa tukensa suomalaisten eläinjärjestöjen turkistarhauskieltoa ajavalle työlle. Vierailun yhteydessä järjestöt toteuttivat eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden, jossa käsiteltiin turkistarhauksen kestävää alasajoa. Tilaisuudessa kuultiin Fur Free Alliance -verkoston puheenjohtaja Joh Vidingin sekä eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Jenni Pitkon tervehdykset. Vinding ihmetteli puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten maailman onnellisimmassa maassa voi vielä olla turkistarhausta. Tilaisuudessa esiteltiin sitä, miten turkistarhauksen alasajo on toteutettu Norjassa ja Alankomaissa. Katsauksen turkistarhauksen nykytilasta ja kestävästä lopettamisesta Suomessa piti talousjohtamisen professori Eija Vinnari Tampereen yliopistosta. Lisäksi tilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat esittelijöiden lisäksi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kesk.) avustaja Marjo Anttoora sekä kansanedustajat Hanna Holopainen (vihr.), Helena Marttila (sd.) Anders Norrback (rkp.) sekä Jussi Saramo (vas.).

Turkistarhauskiellot etenevät Euroopassa Vuoden lopussa saimme erinomaisia uutisia Ruotsista: minkkitarhaus ajetaan viimein alas naapurimaassamme. Vuoden 2024 budjetissa Ruotsin hallitus on osoittanut noin 15 miljoonaa euroa minkkien kasvatuksen lopettamiseen. Siten kuluva vuosi tulee olemaan viimeinen, jolloin Ruotsissa on vielä turkistarhoja. Ruotsi ei kuitenkaan ole vielä virallisesti kieltänyt turkistarhausta, ja ruotsalainen eläinoikeusjärjestö Djurens Rätt jatkaa kampanjointia, jotta tarhaus kielletään myös laissa. Ruotsissa on jäljellä noin 20 turkistarhaa. Puolan parlamenttivaalien 2023 voitto meni eläinmyönteisille puolueille. Puolan vihreä puolue esitti aiemmin viime vuonna turkistarhauskieltoa, ja tällä hetkellä parlamentaarinen työryhmä päivittää lainsäädäntöehdotusta. Hallitusneuvottelujen yhteydessä on väläytelty, että turkistarhauksen kielto tulisi olemaan ensimmäisiä eläinpoliittisia hallituksen toteuttamia uudistuksia. Puolan viranomaisten mukaan maassa on jäljellä 594 turkistarhaa. Lähestyvät kesän eurovaalit ovat oleellinen paikka myös turkistarhauksen kieltämisen kannalta. On tärkeää, että EUparlamenttiin valitaan mahdollisimman paljon edustajia, jotka ovat valmiita edistämään ja puolustamaan turkistarhauksen kieltämistä niin jäsenvaltioissa kuin koko EU:ssa. Animalian vaikuttamistyö tuleekin kevään aikana painottumaan vahvasti EUpolitiikkaan.

Pääkirjoitus

Kuva Taija Rinne

Eläimet mediassa

änä vuonna ilmestyy Animalia-lehden 50. vuosikerta. Animalia-lehden edeltäjää, Koeeläinten suojelu -lehteä, alettiin nimittäin julkaista jo vuonna 1975. Lehden sisarjulkaisu, verkkomediamme Animalia-media, täyttää puolestaan viisi vuotta. On siis juhlan aihetta! Yhteiskunnallisen keskustelun kulmakivi on monipuolinen ja moniääninen mediakenttä. Moniäänisessä mediassa näkyvät erilaiset näkökulmat ja kuuluvat erilaiset äänet. Mutta mahtuuko ajatukseen moniäänisyydestä muunlajiset eläimet? Kun perinteisessä mediassa käsitellään eläinperäistä ruoantuotantoa, eläimiä ei välttämättä mainita ollenkaan. Puhutaan lihasta ja maidosta, mutta ei yksilöistä, joiden kehoista nämä on otettu. Silloin kun puhutaan eläimistä, puhutaan useimmiten heidän omistajiensa tai viranomaisten näkökulmasta: äänessä ovat tuottajat, tuottajajärjestöt, valvontaeläinlääkärit. Tämä on ongelmallista, koska se luo yksipuolisen ja vajaan kuvan todellisuudesta sekä ylläpitää valtaasetelmaa, jossa eläimet ovat täysin alisteisia ihmisten elinkeinoille ja makumieltymyksille. Animalia on vuosikymmeniä pyrkinyt tiedontuotannolla ja julkaisutoiminnalla muuttamaan tätä asetelmaa ja nostamaan eläinten oikeuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhä useammin julkaisemamme tieto näkyykin uutisissa ja käyttämämme argumentit eduskunnan keskusteluissa. Silti meillä on edelleen paljon tekemistä, että muunlajisten eläinten näkökulma näkyisi ja kuuluisi perinteisessä mediassa. Niin kauan kuin valtamedia ei huomioi riittävästi muunlajisten eläinten näkökulmaa, Animalian kustantamilla julkaisuilla on tärkeä rooli suomalaisella mediakentällä. Vastuulliseen journalismiin sitoutuneet Animalia-lehti ja Animalia-media kertovat niistä aiheista, joista muut

10 12 eivät välttämättä puhu: eläinten oikeuksista, eläinsuojelusta ja eläinpolitiikasta. Printtilehden julkaiseminen on kallista ja moni lehti on joutunut harventamaan julkaisuväliä tai lopettamaan julkaisemisen kokonaan. Olen iloinen, että olemme voineet jatkaa Animalia-lehden julkaisemista säästöpaineista huolimatta. On siis jo itsessään juhlan aihe, että meillä on eläinten oikeuksiin erikoistunut lehti ja verkkomedia. Kun pyrimme tavoittamaan uusia ihmisiä eläinoikeusteemoilla, on hienoa, että printtilehteä selaillaan kahvipöydissä ja odotushuoneissa. Verkkojuttuja on puolestaan helppo jakaa sosiaalisen median alustoilla ja osallistua siten yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kiitos, että olet osa Animalia-lehden lukijakuntaa! Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja PS. Tiesitkö, että Koe-eläinten suojelun ja Animalia-lehden kaikki numerot löytyvät digiversioina Issuuverkkopalvelusta? Voit halutessasi vaihtaa printtilehden digitaaliseen näköisversioon. Laita viestiä animalia@animalia.fi, jos haluat muuttaa tilauksesi.

Sisällys 4/2023

Paine turkistarhauksen kieltämiseksi kasvaa EU-maissa

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä:

10 12

Pauliina Peijonen

Virhe tilauksessa pelasti 30 marsua eläinkokeilta

Elli Valtosen esikoisromaani valottaa eläinlääkärin työn ristiriitaisuutta

= Kannessa Kuva Istockphoto / Olga Psareva

Animalia-lehti, 50. vuosikerta Julkaisija: Animalia Päätoimittaja: Laura Uotila laura.uotila@animalia.fi Toimitussihteeri: Taija Rinne p. 050 302 8170, taija.rinne@animalia.fi Taitto: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com Osoitteenmuutokset: Katre Sinikettu p. 09 720 659 katre.sinikettu@animalia.fi Painopaikka: Trinket oy, Helsinki Ilmestymisaikataulu: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 2.4.2024 mennessä. Aineistot: lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ilmoitusmyynti: Elina Lahikainen, elina.lahikainen@animalia.fi Ilmoitushinnat: Katso ilmoitushinnat animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.

Rakentavatko yritykset kasvipohjaisen tulevaisuuden?

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Animalia-lehti eläinoikeusasialla jo 1970-luvulta saakka

Animalialainen: Hannele Ahponen, Helsinki

Mustekalafarmit voidaan vielä pysäyttää

Vegepalsta: Talven ruokatrendit

Näin sinun tukesi auttaa

Animalia testaa: Vegaaniset välipalakeksit

Kirjavinkit

Lahja eläimille -aineettomalla lahjalla onnittelet, kiität tai ilahdutat

Arvo yksilölle lajista riippumatta

Sisällysluettelon kuvat: Jonna Jowi Sihvonen, Meri Björn & Animalian arkisto

Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. Jäsenmaksut: Tukijäsen: 32 € tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH Testamentit: Jussi Koiranen p. 040 590 557 jussi.koiranen@animalia.fi Rahankeräyslupa: Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta. Päätöksen nro: RA/2021/1758.

Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.

Ajankohtaista

istockphoto.com / bbbrrn Istock.com / FluxFactory

Animalia sekä yli 30 muuta eläinjärjestöä tekivät loppuvuodesta Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun, jossa todettiin, että Euroopan komissio on jättänyt noudattamatta antamaansa sitoumusta • tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämisestä. Kieltoa vaadittiin eurooppalaisessa End the Cage Age -kansalaisaloitteessa, jonka allekirjoitti 1,4 miljoonaa EU-kansalaista. Euroopan komissio vastasi tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämistä vaatineeseen kansalaisaloitteeseen kesäkuussa 2021. Tällöin komissio lupasi esittää vuoden 2023 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, joka kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatuksen asteittain. Komissio ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan. Koska nykyisen komission ja parlamentin kaudet päättyvät lähikuukausina, ei ole mitään varmuutta siitä, milloin luvattu asetus julkaistaan.

Uusi eläinlaki tuli voimaan Tammikuun alussa uusi laki eläinten hyvinvoinnista tuli voimaan. Laki kieltää emakoiden tiineytyshäkit 12 vuoden siirtymäajalla sekä uudet porsitushäkit ja parsinavetat. Laki vaatii jatkuvaa juomavettä kaikille eläimille muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Laki kieltää myös kivuliaat toimenpiteet ilman kivunlievitystä sekä tiukentaa eläinjalostuksen vaatimuksia. Lakiin jäi kuitenkin paljon parannettavaa, ja sen siirtymäajat ovat monessa tiukennuksessa kohtuuttoman pitkät.

Turkisalan korvauksien arvioidaan nousevan yli 30 miljoonaan euroon Teksti Laura Uotila • Kuva Istock.com/ AnthonyLau

Yle Svenskan mukaan Ruokavirasto arvioi, että lintuinfluenssakorvaukset turkistarhoille tulevat yli kolminkertaistumaan nyt budjetoidusta noin 9 miljoonasta eurosta.

intuinfluenssatartuntoja koskevat näytteenotot on saatu päätökseen. Lähes joka neljänneltä kettu- tai supikoiratarhalta löydettiin lintuinfluenssan vasta-aineita eläimistä. Yhteensä tartuntoja on todettiin 71 tarhalla. Näiden tarhojen lähes kaikki eläimet määrättiin lopetettaviksi ja hävitettäviksi. Määräys koski lähes 500 000 eläintä, ja Ruokaviraston arvion mukaan Suomeen jää lopetusten ja nahkonnan jälkeen enää 200 000–300 000 turkiseläintä. Valtio korvaa tarhaajille eläinten arvon sekä rehukustannukset tartunnan löytymisen ja eläinten tappamisen väliseltä ajalta. Ruokaviraston Ylelle antama arvio onkin, että korvauksiin tulee uppoamaan yli 30

Suomi aikoo sallia broilereiden kasvattamisen aiempaakin ahtaammin Suomessa kasvatetaan jo nyt broilerikanoja EU:n korkeimmalla mahdollisella eläintiheydellä. Samaan aikaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suosittelee, että kasvatettavien broilereiden määrää neliömetrillä vähennettäisiin alle kolmasosaan nykyisestä. Valtioneuvosto lähetti vuodenvaihteessa lausunnoille asetusmuutoksen, joka nostaisi lintujen sallittua kasvatustiheyttä entisestään. Mitään lintujen hyvinvointia parantavia muutoksia ei luonnoksessa esitetty.

miljoonaa euroa. Tammikuussa korvauksiin oli käytetty 6,3 miljoonaa euroa.

Turkistarhojen korvaukset enemmän kuin eläinten hyvinvointiin on budjetoitu Ruokaviraston kokonaisbudjetti vuodelle 2024 on noin 111 miljoonaa euroa. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin on osoitettu hieman vajaa 27 miljoonaa euroa. Lisäksi eläinlääkintähuoltoon sekä kasvintuhoojien torjuntaan on budjetoitu vajaa 6 miljoonaa euroa. Jos turkistarhojen tuet nousevat yli 30 miljoonaan euroon, korvaukset tulevat olemaan vähintään saman

Animalia nosti luonnoksen keskusteluun ja vaati, että EFSA:n suositukset kirjataan asetukseen. Eläintiheyden huomattavan alentamisen lisäksi lintujen kasvunopeutta olisi rajoitettava, ulkoilu kesäisin mahdollistettava ja halleihin lisättävä tasoja ja orsia. Benjamin Blomstedt / We Animals Media

Eläinjärjestöt kantelivat EU:n oikeusasiamiehelle

koonneet Taija Rinne & Laura Uotila

Ajankohtaista Turkiseläinten kasvatusmäärät romahtaneet koko maailmassa

verran kuin koko vuoden 2024 budjetti eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on palauttamassa turkisalalle investointituet bioturvallisuuden parantamiseksi. On arvioitu, että isoimpien tarhojen osalta kustannukset olisivat noin 20 000 euroa. Turkisalan investointituet poistettiin viime keväänä sen jälkeen, kun Animalia nosti asian julkisuuteen. Animalia vastustaa tukien palauttamista. Animalia on kehottanut kansanedustajia toimimaan tämän estämiseksi sekä jättänyt asiasta ministeriölle lausunnon. Tällä hetkellä maatilojen bioturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin voi saada investointitukea 40 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Jos jokaiselle vielä toiminnassa olevalle tarhalle korvattaisiin esimerkiksi 5 000 euroa lintuverkkojen

ja ovien asentamisesta, nousisivat kustannukset yli 2 miljoonaan euroon. Tuen myöntämisen ehtona tullee olemaan, että tarhan toiminnan on jatkuttava seuraavat viisi vuotta. Turkistarhat sijaitsevat pääosin ulkotiloissa, jolloin lintujen ja turkiseläinten kontaktin täydellinen välttäminen on lähes mahdotonta. On siis todennäköistä, että torjuntatoimista huolimatta lintuinfluenssaa tullaan löytämään turkistarhoilta myös tulevina vuosina. Viime vuonna Animalia-media paljasti, että turkisalaa tuettiin Suomessa koronapandemian aikana yli 33 miljoonalla eurolla. Pian turkisala on saanut valtion tukia yli 60 miljoonaa euroa vain muutamassa vuodessa. Suomessa toimii vielä noin 400 turkistarhaa.

Sanottua

”Jos lähtisimme oikeasti siitä, että eläimillä pitää olla mahdollisuus elämisen arvoiseen elämään, broilerin tuotantoa ei pitäisi nykyisen kaltaisena olla edes olemassa.” – Kansanedustaja Mai Kivelä, Demokraatti-lehti 1.2.2024.

Vuosien 2020 ja 2022 välillä minkkien kasvatusmäärä on laskenut koko maailmassa 33 miljoonasta minkistä 17 miljoonaan. EU:ssa minkkien kasvatusmäärä on laskenut 18 miljoonasta eläimestä 7,5 miljoonaan. Kiinassa määrä on laskenut 9,3 miljoonasta yksilöstä 5,8 miljoonaan yksilöön. Vuonna 2014 koko maailmassa kasvatettiin 113 miljoonaa minkkiä, joten eläinmäärät ovat romahtaneet 85 prosenttia kymmenessä vuodessa. Kettuja kasvatettiin EU-alueella vuonna 2020 vielä 1,2 miljoonaa, mutta vuonna 2022 määrä oli lähes puolittunut 0,7 miljoonaan. Kiinassa kettujen kasvatus on vähentynyt 12 miljoonasta ketusta 8 miljoonaan. Koko maailman turkistarhoilla kasvatettiin noin 9 miljoonaa kettua vuonna 2022. Kettujen tarhaus on vähentynyt 40 prosenttia vuodesta 2014. Suomessa turkiseläinten kasvatusmäärät ovat laskeneet 58 prosenttia kolmessa vuodessa.

Vaihda e-lehteen!

Muistathan, että Animalia-lehden e-lehti on nyt saatavilla? Paino- ja postituskulut nousevat jatkuvasti, joten sähköinen lehti säästää Animalian varoja. E-lehti on myös ympäristöystävällinen valinta! Voit halutessasi vaihtaa paperisen lehden sähköiseen lähettämällä viestin osoitteeseen animalia@animalia.fi. Saat heti paperilehden ilmestyttyä sähköpostiisi linkin, jonka kautta voit lukea lehden verkossa.

Äänestä vuoden 2023 parasta juttua! Mikä oli viime vuoden paras juttu Animalia-lehdissä? Osallistu äänestykseen! Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Elisa Aaltolan kirja Puhe eläinten puolesta. Äänestää voit 31.3. asti osoitteessa animalia1.typeform.com/lehti2023.

Ajankohtaista Kutsu vuosikokoukseen Animalian vuosikokous järjestetään keskiviikkona 27. maaliskuuta 2024 kello 18 alkaen. Kokoukseen voi osallistua etäyhteyden kautta tai Animalian toimistolla (Suvilahdenkatu 4, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Etäyhteyttä käyttävien tulee ilmoittautua vuosikokoukseen 20.3. mennessä: vuosikokous@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Vuosikokouksen kahvitarjoilua varten toivomme myös muilta ilmoittautumista 24.3. mennessä. Kutsumme myös asettumaan ehdolle Animalian hallitukseen! Toivomme hallitukseen hakemuksia Animalian jäseniltä, joilla on halua kehittää järjestöä, osallistua Animalian linjausten muotoiluun, seurata järjestön taloutta sekä varmistaa, että Animalia on hyvä työnantaja. Tärkeää on aito kiinnostus eläinasioihin ja halu sitoutua tärkeään työhön. Toivomme hakijoiksi eri-ikäisiä ja eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Matkakulut hallituksen kokouksiin korvataan, ja hallituksen toimintaan voi osallistua myös etäyhteyksin. Ehdolle voi asettua 20.3. asti. Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Animalian järjestösihteeriin: martta.kinnunen@animalia.fi. Lisätietoja löydät sivulta animalia.fi/hae-animalianhallitukseen.

Eläinoikeuspodcast palasi tauolta Animalian Eläinoikeuspodcast palasi tauolta syksyllä 2023. Podcastin juontajina toimivat aikaisemminkin Eläinoikeuspodcastia juontanut Veikka Lahtinen sekä Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila. Podcastin teossa on mukana myös vapaaehtoiskoordinaattori Martta Kinnunen. Syksyn jaksojen aiheet käsittelivät Eläinoikeusraportin aiheita, kuten ilmastokriisin ja eläinten oikeuksien suhdetta, broilereita, kaloja ja eläinpolitiikkaa. Eläinoikeuspodcastia voi kuunnella Spotifyssä ja Soundcloudissa. Jaksot löytyvät myös Animalia-mediasta: animaliamedia. fi/podcastit.

Animalia-lehti uudistuu Tämä vuosi on Animalia-lehden 50. vuosikerta. Sen kunniaksi uudistamme lehden ulkoasua vastaamaan Animalian muuta visuaalista ilmettä. Isoimmat muutokset näet fonteissa ja väreissä. Onko sinulla palautetta lehdestä? Lähetä sähköpostia osoitteeseen: lehti@animalia.fi

Animalian kevätleiri 5.-7.4.2024 Animalian aktiivit ja jäsenet kokoontuvat huhtikuussa viikonlopuksi yhteen oppimaan uutta, tapaamaan uusia ja vanhoja tuttuja sekä suunnittelemaan toimintaa. Ohjelma ja muut tiedot julkaistaan helmikuussa osoitteessa animalia.fi/kevatleiri. Tervetuloa mukaan!

Animalian hallitus

Juliana von Wendtin säätiö Vaihtoehtoja eläinkokeille – tiedettä eläinten hyväksi. Tukemalla säätiötä autat vähentämään eläinten kärsimystä Lahjoitukset tilille

FI96 200118 0004 2627 Rahankeräyslupa RA/2020/856 www.jvws.org

Juliana von Wendtin Säätiö

Vieraskynä

Teksti & kuva Pauliina Peijonen

Naakka, varis ja muita kanssakaupunkilaisia

len asunut kaupungissa nyt 10 vuotta. Sitä ennen elelin suurimman osan nuoruusvuosistani saaressa. Saattaa kuulostaa nurinkuriselta, mutta lämmin ja välitön luontosuhteeni alkoi hakea muotoaan vasta kannettuani kirjat ja huonekasvit yhteen Suomen suurimmista kaupungeista. Kerrostalojen vehmaassa näreikössä heräsin kaupunkiluonnon äveriääseen monimuotoisuuteen; ymmärsin, etten olekaan ihmispaljouden keskellä yksin. Kovin pitkälle kotikatua ei kaupunkilaisen tarvitse rientää ennen kuin vastaan astelee säihkyviä sulkiaan sukiva harakka tai päättäväisesti apetta etsivä talitiainen. Riittää, kun haluaa katsoa. Moni ei kuitenkaan halua. Ihminen on reviiristään mustasukkainen eläin. Erilaiselta näyttävät, siivekkäät tai mönkiväiset, on siivottava kaupungeista pois, jotta ihminen saa rakentaa pikkuruisia sijoitusyksiöitä ja kasvattaa osaketilinsä saldoa. Kaadetaan pesäpuut, häädetään raakkujat, hävitetään kaikki mikä ei sovi ihmiskeskeiseen estetiikantajuun. Kaiken luontoa muistuttavan täytyy lähteä! En tohtisi ajatella, mitä ihmisen tuhovimmasta seuraa. On kuitenkin pakko. Jos ihminen etenee nykyisellä reitillään, valitsee taloudellisen kasvun luonnon kustannuksella, mitä jää jäljelle? Totta ovat jo tänään luontokato, sukupuuttoaallot – pian olemme ylhäisissä yksiöissämme yksin. Karmivassa huomenkuvassa kaupunki on vaiti. Enää eivät kaiu kerrostalojen seinillä kotoisa titityy, käheänkomea raakunta tai pikkulokin lennokas kikatus. Pitkin vuotta kuljeksin tervehtimään järvenrannan hienohousuisia variksia, piikkitakkisia siilejä ja muita luonnollisia kanssakaupunkilaisia. Retkilläni kuljen ali

puiden latvoihin kokoontuneiden naakkaneuvostojen, tarkkailen kesykyyhkyjen rytmikästä askellusta ja toivon. Ehkä jonain päivänä ihmiset virkoavat ymmärtämään toislajisten kaupunkilaisten oikeuden omaan kotiinsa. Yksi lähiaikojen ilahduttavimmista kohtaamisista tapahtui tavallisella, arkisuudessaan mielenkiinnottomalla kauppareissulla, kun tapasin käpytikan rummuttamassa, toimittamassa oman arkensa askareita reittini varrelle tipahtaneen kirkkopuiston sydämessä. Lintu ei minusta välittänyt, tietenkään, mutta minulle kohtaaminen näyttäytyi kaupunkilaisuuden rikkautena, etuoikeutena jakaa elintilani näiden nokkavien naapureiden kanssa. Pauliina Peijonen Kirjoittaja on sananleikittäjä ja maisterisnainen, joka viihtyy parhaiten luonnon viherhelmoissa kirja tai kynä kädessä.

Virhe tilauksessa pelasti 30 marsua eläinkokeilta Heinäkuussa 2023 levisi medioissa huoli 30 tutkimuskäyttöön kasvatetun marsun kohtalosta, jotka oli virheellisesti toimitettu Helsingin yliopiston koe-eläinkeskukseen. Teksti Jonna Jowi Sihvonen • Kuvat Jonna Jowi Sihvonen, Emmi & Ville Kauppila

arsut pelastuivat koe-eläimiksi joutumiselta, ja niille alettiin etsiä SEY Suomen eläinsuojelun paikallisyhdistysten kautta uusia loppuelämän koteja. Kaksi marsuista, Silas sekä Ghost, kotiutuivat Emmi ja Ville Kauppilan luokse. Kauppilat saivat tiedon marsuista Helsingin Sanomista. He alkoivat heti miettiä, voisivatko he tarjota marsuille loppuelämän kodin. He totesivat elämäntilanteensa, kodin ja osittaisten etätöiden mahdollistavan paljon tilaa ja läsnäoloa marsuille. Tarjolla olisi tavallinen koti, jossa riittäisi innostusta syventyä marsujen hoitoon ja ymmärtää heidän tarpeitaan. Marsujen mukana tuli kattavasti tietoa ja selkeä hoitosuunnitelma, mikäli terveysongelmia, kuten nivelrikkoa, alkaisi ilmetä. Marsut ovat niin sanottua Dunkin Hartleyn kantaa, jolla on alttius varhaisen nivelrikon kehittymiseen. Kanta on kehitetty eläinkoeteollisuuden tarpeisiin.

Pariskunta oli alun perin miettinyt lemmikiksi koiraa, mutta marsujen akuuttiin tarpeeseen vastaaminen tuntui välittömästi oikealta valinnalta. “Pojat eivät arjessa eroa niin sanotuista normimarsuista. He ovat terveitä, vilkkaita ja uteliaita touhuajia. Toistaiseksi ei ole tullut eläinlääkärikäyntejä, mutta vointia seurataan ja jos esimerkiksi nivelrikon oireita havaitaan, aloitetaan kipulääkitys eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti”, Kauppilat kertovat.

Uteliaisuus voittaa monet pelot Kauppilat luonnehtivat marsuja uteliaiksi ja vilkkaiksi kavereiksi, jotka ovat aina valmiita tutkimaan ympäristöään ja kokeilemaan uusia asioita. Koe-eläimiksi kasvatetut marsut eivät ole olleet samalla tavalla kosketuksissa ihmisten kanssa kuin lemmikkeinä pidetyt marsut.

Puheenjhtajalta Ne ovat usein säikympiä tai arempia kuin marsut, jotka ovat viettäneet sukupolvia poikasista asti ihmisten kanssa läheisessä kosketuksessa. Kauppilat kuvaavat Ghostin ja Silaksen suhdetta ihmisiin eniten tutkivaksi, uteliaaksi ja osallistuvaksi. Marsut pyrkivät olemaan aina mukana siinä, mitä ihmiset tekevät. “Vapaana ollessaan he kiertävät usein jalkojemme ympärillä, mikä on opettanut meidät kävelemään varovaisesti.” Uteliaisuudestaan huolimatta marsupojat säikähtävät helposti äkillisiä ääniä, kuten aivastuksia tai muita kolahduksia, eivätkä he halua ihmisten syliin. Ihminen toimii heille paremmin kiipeilytelineenä ja mielenkiintoisena asiana, jota voi vähän maistaa varpaasta tai sormenpäästä. Mitä pidempään marsut ovat viettäneet Kauppilan perheessä, sitä rohkeammiksi ja luottavaisemmiksi he ovat kuitenkin tulleet. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu lattia-aikaa, missä poikien lempiasioita ovat erilaisten tunnelien ja piilopaikkojen tutkiminen. Toinen lempipuuha on pienten piilotettujen vihannesannosten etsiminen pitkin huonetta. Kauppilat kertovat, että marsut ovat sympaattisia persoonia. Ghost on kiltti, lempeä, ystävällinen ja huomiota rakastava marsu, joka viihtyy riippukeinussa rentoa elämää viettäen. Hän on rauhallinen ja tasapainoinen kaveri Silakselle, joka on parista selkeästi vahvempi persoona. Silas osoittaa usein aloitteellisuutta ja päättäväisyyttä, näyttää tietä seikkailuissa ja pitää huolen siitä, että kaikki on järjestyksessä. Hän johtaa ja suojaa Ghostia heidän seikkailuissaan.

Vaikka moni koe-eläimeksi tarkoitettu marsu on jo kotiutunut uuteen elämäänsä, on jutun kirjoitushetkellä osa marsuista edelleen vailla kotia.

Kauppilat ovat olleet tyytyväisiä päätökseensä ja kertovat marsujen juttelun ja leikkisten touhujen tuovan merkitystä jokaiseen päivään. He kertovat, että tekisivät valinnan kodin antamisesta koska tahansa uudelleen ja suosittelevat sitä lämpimästi muillekin. “Marsut eivät tee elämästä helpompaa, mutta tekevät siitä parempaa! Jokainen päivä heidän kanssaan on uusi seikkailu, ja heidän hyvinvointinsa ja onnellisuutensa on meille sydämen asia.” Vaikka moni koe-eläimeksi tarkoitettu marsu on jo kotiutunut uuteen elämäänsä, on jutun kirjoitushetkellä osa marsuista edelleen vailla kotia. Kuten Kauppilan pojat, he kaikki ansaitsevat innostuksen ja uteliaisuuden täyteisen elämän, joka on arvokasta itsessään. Näiden marsujen erilainen tausta vaatii kuitenkin paneutumista. SEYn sivuilta löytyy kattavasti tietoa näistä Dunkin Hartley -marsuista sekä listaus asioista, joita toivotaan loppuelämän kodilta. Nykyisin Suomen lainsäädäntö mahdollistaa entisten koeeläinten luovuttamisen lemmikkieläimiksi. Marsuja ennen vain eläinkokeissa käytettyjä koiria on luovutettu merkittävissä määrin lemmikeiksi. Animalian mielestä kotiuttamismahdollisuuksia tulisi harkita nykyistä huomattavasti suuremmassa mittakaavassa.

pixabay

Osa marsuista etsii yhä kotia

Elli Valtosen esikoiskirja valottaa eläinlääkärin työn ristiriitaisuutta

Eläinlääkärin työssä joutuu kohtaamaan asioita, jotka voivat rikkoa omaa maailmankuvaa. Omat tunteet on usein pakko jäädyttää.

Teksti Mirva Tolppanen • Kuvat Martina Zamudio / We Animals Media & Meri Björn

Passiivisuuskin on valinta Eläinteollisuus on armotonta. Työssään ja opinnoissaan Elli Valtonen on joutunut kerta toisensa jälkeen kohtaamaan maailmankuvaansa rikkovia asioita. Hän nostaa esiin termin perpetration-induced posttraumatic stress (PITS). Sille ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, mutta sen katsotaan olevan yksi posttraumaattisen stressihäiriön muoto. Aihetta on tutkittu muun muassa teurastamotyöntekijöiden keskuudessa. Tutkimustulokset osoittavat, että terveiden eläinten teurastamisella voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia teurastamotyöntekijöiden mielenterveyteen.

”Se paha, mitä teemme eläimille, tekee pahaa myös meille itsellemme”, Valtonen sanoo ja peräänkuuluttaa aiheesta laajempaa keskustelua. Eläintuotannon tulevaisuudesta kysyttäessä Valtonen huokaa syvään. Hän haluaisi olla optimistinen, sillä yleistä keskustelua eläinteollisuudesta käydään aiempaa enemmän ja tarjolla on runsaasti kasvispainotteiseen elämäntapaan ohjaavia tuotteita. ”Tietoa epäkohdista on paljon, mutta tiedon vastaanottamisessa tuntuu olevan jotain vikaa. Sen sijaan, että puhutaan aina syömisestä, voitaisiin puhua itse eläimestä”, Valtonen sanoo ja korostaa poliittisen päätöksenteon merkitystä eläineettisissä kysymyksissä. Eläinteollisuutta ohjailevat lait ja instanssit sekä vaitiolovelvollisuus virkaasioissa vaikuttavat osaltaan eläinlääkäreiden julkisiin ulostuloihin tai niiden tekemättä jättämiseen. ”Eläinlääkärit eivät yleensä puhu eläinoikeuksista, vaan käyttävät termiä eläinten hyvinvointi. Tämä ohjaa ajattelemaan, että eläintuotanto on pohjimmiltaan ok, kunhan eläinten hyvinvointia vielä hieman parannetaan. Esimerkiksi turkistarhauksessa tai broilerituotannossa on minusta aika uskomatonta edes puhua hyvinvoinnista. Eläinteollisuudessa passiivisuus ja hiljaisuuskin ovat tekoja ja valintoja”, Valtonen sanoo.

”Jos annan itseni tuntea jotain omia koiriani kohtaan, miten voin kohdata ne eläimet, joita en esimerkiksi työssäni pystynyt auttamaan?” Hän kokee surua erkaantumisesta, mutta iloitsee, että havahtui asiaan ja on pystynyt tietoisesti muuttamaan suhtautumistaan. Samalla oma rescuekoira muistuttaa siitä, että asioihin voi vaikuttaa pienessäkin mittakaavassa – muuttamalla yhden elämän kerrallaan. Haasteista ja epäkohdista huolimatta Valtonen kokee työnsä eläinlääkärinä merkitykselliseksi ja rohkaisee nuoria hakeutumaan koulutukseen. ”Menkää kouluun sellaisena kuin olette, älkääkä pelätkö vaikeita kysymyksiä, joita varmasti tulee eteen. Me ihmiset ratkomme nyt näitä ihmisten aiheuttamia ongelmia, ja eläinten suhteen ne kysymykset ovat vahvasti läsnä eläinlääkärin työssä.”

Tunteiden ohittaminen johtaa etäännyttämiseen Tainnutuskehdon yksi keskeisiä teemoja on omien tunteiden ohittaminen ja jäädyttäminen, jotta kykenee työskentelemään eläinlääkärinä silläkin hinnalla, että tulee rikkoneeksi jotain fundamentaalista omassa elämässään. Valtoselle ilmiö on tarkoittanut kliinisempää suhtautumista kaikkiin eläimiin, myös alitajuista etääntymistä hänen omista koiristaan.

Elli Valtonen on eläinlääkäri, väitöskirjatutkija ja kirjailija. Hän työskenteli valvontaeläinlääkärinä Helsingissä vuosina 2013–2023 ja aloittaa keväällä 2024 Ruokaviraston rajaeläinlääkärinä. Parhaillaan työn alla oleva väitöskirja käsittelee eläinsuojeluvalvontaa ja -rikoksia. pixabay

läinlääkäri Elli Valtosen esikoisromaani Tainnutuskehto vie lukijan eläinteollisuuden julmaan todellisuuteen, jossa elämän päättämistä ei sanota tappamiseksi, yksilöt ovat prosentteja ja tärkeintä on “tuote”. Romaani syntyi kirjailijan tarpeesta jäsentää ja järjestää kokemiaan asioita sellaiseen muotoon, että niiden kanssa voisi elää ja tehdä työtään. Kaunokirjallisuus antoi luvan etsiä uusia kertomisen muotoja koetulle ja eletylle. ”Todellisuus rakennetaan sanoilla”, Valtonen toteaa. Eläinlääketieteellisessä opiskelijoihin iskostetaan ammattitermistö. Julkisin varoin kustannettu opiskelu tuo mukanaan tietynlaisen diskurssin, joka on Valtosen mukaan hyväksyttävä, jos alan töitä aikoo tehdä. Onko tukehduttaminen helpompi hyväksyä, jos sitä kutsutaan hiilidioksiditainnutukseksi tai kaasukammioon johtavaa hissiä tainnutuskehdoksi? Toisin kuin Tainnutuskehto-teoksessa, eläinlääkärit eivät kutsu kuolleita eläimiä vainajiksi, vaan ruhoiksi tai raadoiksi. On ehkä aiheellista kysyä, ulottuuko alan sisäinen retoriikka myös etiikan puolelle?

Teksti Laura Uotila • Kuvat Envanto / Antonina Vlasova, Oatly, Santun Seitan & Mikko Huotari

Yritykset kasvipohjaista tulevaisuutta rakentamassa Pari vuotta sitten puhuttiin vegebuumista. Useat isot elintarvikealan yritykset lähtivät kehittämään omia kasvipohjaisia tuotesarjojaan. Miltä näyttää kasvisruuan tulevaisuus tällä hetkellä?

asvipohjaisten tuotteiden markkinat lähtivät muutama vuosi sitten nousuun. Puhuttiin vegebuumista, jonka siivittämänä markkinoille tuotiin uusia vegaanisia tuotteita rivakalla tahdilla. Kysynnän kasvu vaikuttaa kuitenkin taittuneen: inflaation purressa kuluttajat siirtyvät edullisempiin elintarvikkeisiin, mikä on jo näkynyt kasvipohjaisten tuotteiden kysynnän lievänä laskuna. Alalla kuitenkin uskotaan, että kasvupotentiaali on edelleen merkittävässä määrin olemassa. ”Kasvisruokabuumi ei tule jäämään tähän”, uskoo ilmastoaktivisti Niklas Kaskeala. Kaskeala työskentelee tällä hetkellä kaurapohjaisia tuotteita valmistavalla Oatlylla ja on vuosia tehnyt töitä ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Hänen mukaansa meillä ei ole varaa jättää ilmastokriisin ratkaisemisessa mitään keinoja käyttämättä – ei myöskään ruokajärjestelmän muuttamista. ”Murroksen kohti kestävämpää ruokajärjestelmää on tapahduttava, eläinperäisen ruuan kulutuksen vähentäminen on välttämätöntä ja väistämätöntä. Ei ole olemassa tulevaisuusskenaariota, jossa tässä asiassa voitaisiin ottaa takapakkia”, Kaskeala toteaa. Kaskeala toteaa, että ruokajärjestelmän muutoksen on tapahduttava useilla eri tasoilla. Yhteiskunnassa se tarkoittaa esimerkiksi veroratkaisujen ja maataloustukien muuttamista kasvipohjaista ruokajärjestelmää tukeviksi. ”Kasvipohjaiset tuotteet tulee saada hinnoiltaan kilpailukykyisiksi. Tällä hetkellä eläinperäisistä tuotteista tehdään keinotekoisesti halpoja maataloustukien avulla.”

Niklas Kaskeala

Mallia pitäisi ottaa muista ilmastotyössä käytetyistä keinoista: monilla muilla aloilla ”saastuttaja maksaa”, eli käytössä on esimerkiksi hiilivero, joka näkyy lopputuotteen hinnassa. Ruuantuotantoon ei ole luotu tällaisia järjestelmiä, vaan eniten ilmastoa kuormittavien eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoa pidetään alhaalla maataloustukien ja poliittisten päätösten turvin. Tällä hetkellä osa kasvisruokayrityksistä yrittää kuluttajien lisäksi vaikuttaa suoraan poliittisiin päättäjiin esimerkiksi kampanjoimalla lehmänmaidon hallitsevan aseman murtamiseksi kouluissa. ”Pienten yritysten tulee toimia nokkelasti ja innovatiivisesti, ja siinä myös poliittisella vaikuttamisella on paikkansa”, Kaskeala sanoo.

Oatly on tunnettu räväköistä mainoksistaan.

Pienet yritykset näyttävät mallia isommille Kuluttajat yksin eivät kuitenkaan voi saada ruokamurrosta aikaan. Tarvitaan niin poliittisia päätöksiä kuin yritysmaailman rohkeutta ja innovatiivisuutta. Yksi jo pitkään puurtanut uranuurtaja on yrittäjä Santtu Sainio, jonka Santun Seitan -yrityksessä valmistetaan makkaroita ja paisteja vehnägluteenista. Sainio uskoo vahvasti tulevaan. ”Kasviproteiinit ovat tulevaisuuden tärkein ravinnon lähde, ja niiden kulutus tulee moninkertaistumaan tulevaisuudessa. Uudet sukupolvet kasvavat tässä asiassa niin erilaiseen maailmaan, ilman ennakkoluuloja ja vahvoja asenteita.” Sainion mukaan pieni vegaanisia tuotteita valmistava yritys on raivannut isommille ja myöhempään heränneille yrityksille tietä. ”Mutta se toimii onneksi myös toisin päin. Isot yritykset isoine resursseineen tuovat asiaa esiin tehokkaasti. Kun tuotevalikoima paranee ja laajenee, niin mekin saamme potentiaalisia asiakkaita lisää. On fakta, että laadukkaat vegeuutuudet edistävät kasvisruoan menekkiä ja näin ollen on hyvä saada edes osa lihatalojen resursseista kestävään käyttöön.”

Osa perinteisistä maito- ja liha-alan yrityksistä on joko kehittänyt omia vegaanisia tuotesarjojaan tai yrityskauppojen kautta lähtenyt mukaan kasvisruokamarkkinoille. Eläinoikeuksista kiinnostuneet kuluttajat ajoittain pohtivatkin sitä, että tukevatko he näiden yritysten tuotteita ostamalla myös eläinperäisten tuotteiden myyntiä ja markkinointia. ”Liha- ja maitoalan yrityksillä tulisi olla vastuullisuuden osana vastaava tavoite kuin monilla kauppaliikkeillä jo on: eläinperäisten tuotteiden myynnin vähentäminen ja kasvipohjaisten osuuden kasvattaminen. Muutoin kasvipohjaiset tuotteet jäävät vain marginaaliseksi tuoteryhmäksi ja pahimmillaan viherpesuksi”, Kaskeala sanoo. Pikaisella katsauksella muutamien Suomen suurimpien elintarvikeyritysten vastuullisuusraportteihin kävikin ilmi, että tilanne on vielä heikko. Kuitenkin Raisiolta ja Apetitilta löytyi maininnat, että yritykset pyrkivät lisäämään kasvipohjaisten tuotteiden määrää. Lisäksi Raision raportissa kirjoitetaan, että jatkossa kaikkien suurtalouskeittiöille tarjottavien reseptien tulisi olla vegaaneille sopivia. Esimerkiksi Valion vastuullisuusraportissa ei kasvipohjaisten tuotteiden osuudesta mainita mitään, vaikka Valion kaurapohjaiset tuotteet ovat jo pitkään olleet laajasti markkinoilla. Ilmastotavoitteissa keskitytään lähes ainoastaan keinoihin, joilla maidontuotannon ilmastokuormitusta saadaan pienennettyä. Vastaava ilmiö oli havaittavissa lihatalojen vastuullisuusraporteista.

Poliittiset päätökset jäävät uupumaan

Santtu Sainio

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin viime vuonna. Niissä huomioitiin ensimmäistä kertaa ruuan terveysvaikutusten lisäksi ympäristövaikutukset. Lopputulos oli, että lihan- ja maidonkulutusta suositellaan vähennettäväksi huomattavasti nykyisestä. Kan-

Tällä hetkellä osa kasvisruokayrityksistä yrittää kuluttajien lisäksi vaikuttaa suoraan poliittisiin päättäjiin. salliset ravitsemussuosituksemme noudattavat pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, joten myös ne tullaan lähiaikoina päivittämään. Vaikutus tulee heijastumaan eri ruokapalveluiden tarjontaan. Kunnallisten ruokapalveluiden ympäristövaikutukset ovat tällä hetkellä mittavia. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan elintarvikehankinnat muodostavat Tampereen kaupungin toiminnassa suurimman luontojalanjäljen. Merkittävin vaikutus on punaisella lihalla. Julkisten hankintojen mahdollisuudet ovatkin Niklas Kaskealan mukaan yhä alihyödynnettyjä. ”Kunnissa tehdyt päätökset kasviperäisen ruuan lisäämisestä voivat tapahtua varsin kivuttomasti ja huomaamattomasti, ja samalla ruokapalveluiden käyttäjät altistuvat ja tottuvat itselleen uusien kasvipohjaisten tuotteiden käytölle.” Suurin kasvu alalla saataneenkin jatkossa niistä ihmisistä, jotka eivät ainakaan vielä ole kokonaan kasvissyöjiä, mutta jotka haluavat vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Avainasemassa ovat silloin tuotteet, jotka sopivat suoraan liha- ja maitotuotteiden korvaamiseen. Ja markkinat ovat silloin globaalit. ”Ruokakulttuuri on suuressa murroksessa ja reagointi tähän voisi tuottaa hedelmää. Meillä on kehitetty erittäin laadukkaita ja innovatiivisia vegetuotteita, joissa on aivan varmasti potentiaalia muuallekin kuin omaan pieneen maahamme”, Sainio sanoo. Suomessa kasvisruokainnovaatiota tuetaan kuitenkin vielä niukasti. Mallia olisi syytä ottaa esimerkiksi Tanskasta, joka maailman ensimmäisenä maana julkai-

si tavoiteohjelman kasvipohjaisen ruuan edistämiseksi. Tanska budjetoi ohjelmaan yli 160 miljoonaa euroa. Suomessa vastaavasta suuntauksesta voidaan vain haaveilla. Edellisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri torppasi ilmastoruokaohjelman, eikä nykyisenkään hallituksen ohjelmassa mainita kasvisruuan edistämistä. Tässäkin asiassa suomalainen politiikka laahaa siis huomattavasti kansalaisia ja yrityksiä jäljessä.

Santun Seitan on yksi vegeproteiinien pioneereista.

Tue eläinoikeustyötä helposti tekstiviestillä Lähetä viesti ANIMALIA10 numeroon 16155 (10€).

Kiitos, että välität!

Vuoden 1978 Eläinten päivän marssista uutisoitiin näyttävästi Koe-eläinten suojelu -lehden numerossa 4/1978.

Eläinoikeusasiaa jo 50 vuosikertaa! Animalia-lehden edeltäjä, Koe-eläinten suojelu -lehti, alkoi ilmestyä vuonna 1975. Teksti Taija Rinne • Kuva Animalian arkisto

ärjestön nimi oli 1970-luvulla Koe-eläinten suojelu, ja samaa nimeä kantoi tuolloin myös järjestön lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi syyskuussa 1975. Lehden nuorisopalstan nimi oli Animalia. 1970-luvulla lehti ilmestyi vaihtelevin väliajoin ja sen muoto haki vielä paikkaansa: Lehti ilmestyi jopa sanomalehtiformaatissa. Alkuaikoina lehti keskittyi koe-eläinasiaan, mutta 1980-luvulta alkaen sivuilla alkoivat näkyä myös turkistarhaus ja tehotuotanto. Järjestö on kehittynyt ja saavuttanut vuosikymmenien varrella paljon. Animalia-lehti on ollut vahvasti mukana kertomassa järjestön toiminnasta ja saavutuksista niin tukijoille kuin suurelle yleisöllekin. Lehti sekä sen verkkojulkaisu Animalia-media ovat tehneet eläintuotannosta paljastuksia, joista myös muut mediat ovat uutisoineet. Vuosikymmenet ovat osoittaneet, että Animalia-lehdelle on edelleen suuri tarve. Se tuo esiin eläimiin liittyviä uutisia ja faktoja, jotka muuten jäisivät kertomatta. Se on lehti eläinten oikeuksien asialla. Lue laaja juttu Animalian ja Animalia-lehden historiasta osoitteessa: animaliamedia.fi/historian-havinaa Tutustu Animalia-lehden arkistoon osoitteessa: issuu.com/animaliary/stacks 18

Kurkistus vuoteen 1975 Animalia-lehden ensimmäinen numero ilmestyi

• nimellä Koe-eläinten suojelu.

Televisio-ohjelma ”Ei voi olla totta!” herätti monet

• suomalaiset eläinkokeiden julmuuteen ja

liittymään Koe-eläinten suojelu ry:n jäseneksi. Koe-eläinten suojelu ry:n, eli nykyisen Animalian,

• ensimmäinen ensimmäinen alajaosto perustettiin Tampereelle.

Lehden ensimmäisessä numerossa kehotettiin

• ihmisiä ottamaan yhteyttä kansanedustajiin ja

kysymään heidän kantaansa eläinoikeusasioihin. Lehdessä myös kerrottiin, että Euroopassa

• käytetään 40 miljoonaa koe-eläintä vuosittain (vuonna 2019 luku oli 10 miljoonaa).

Mustakalafarmit voidaan vielä pysäyttää Teksti Laura Uotila • Kuva Istock.com / #Urban-Photographer

Espanjalainen yritys ilmoitti vuonna 2019, että se suunnittelee mustekalojen kasvatuksen aloittamista Las Palmasissa. Suunnitelmat herättivät jyrkkää vastustusta eläinaktivisteissa.

uroopan suurimmat eläinsuojelujärjestöt Eurogroup for Animals sekä Compassion in World Farming ovat tehneet hartiavoimin töitä mustekalojen kasvatuksen kieltämiseksi. Järjestöt julkaisivat aiheesta raportin, ovat järjestäneet useita mielenosoituksia sekä lähettäneet päättäjille kohdistettuja vetoomuksia. Julkinen painostus onkin vaikeuttanut kasvatuslaitoksen toteuttamista. Kanariansaarten hallitus on hiljattain vaatinut perusteellisempaa ympäristövaikutusten arviointia kasvatustoiminnalle. Tavallisesti Espanjassa sovelletaan kalojen ja äyriäisten kasvatushankkeisiin vain yksinkertaistettua ympäristöarviointia, mutta julkisen painostuksen seurauksena vaatimusta tiukennettiin. Tämä tarkoittaa merkittävää viivästystä ja rahanmenoa yritykselle.

Miksi mustekalojen kasvatus on ongelmallista? Maailmanlaajuisesti kasvava mustekalojen lihan kysyntä on johtanut luonnonvaraisten mustekalakantojen heikkenemiseen ja herättänyt kiinnostuksen niiden kaupalliseen kasvatukseen. Mustekalojen kasvatus aiheuttaa paitsi kärsimystä itse mustekaloille, myös vaarantaa merien kalakantoja. Mustekalojen kasvatus aiheuttaa huomattavia hyvinvointiongelmia muun muassa lajin erakkomaisen elämäntavan, eläinperäisen ravinnon käytön ja lajin älykkyyden takia. Mustekalojen vaatimuksista kasvatusolosuhteissa ei tiedetä vielä mitään, mikä lisää riskiä huomattavan kärsimyksen aiheutumisesta. Mustekalojen kasvatuksen on todettu myös olevan EU:n vesiviljelystrategian

vastaista, sillä strategian tavoitteena on vähentää kalojen käyttöä rehuissa. Mustekalan kasvatus lisää kuitenkin luonnonvaraisiin kalakantoihin kohdistuvaa painetta. Tällä hetkellä jo noin kolmasosa maailmanlaajuisesti pyydetyistä kaloista käytetään muiden eläinten rehuksi. EU:ssa ei myöskään ole minkäänlaista lainsäädäntöä, joka suojelisi tai rajoittaisi mustekaloja ja niiden kasvatusolosuhteita.

Vaadi mustekalojen kasvatuksen kieltämistä allekirjoittamalla vetoomus osoitteessa banoctopusfarming.org/en.

Näin sinun tukesi auttaa Kiitos, että olet mukanamme rakentamassa eläimille oikeudenmukaisempaa maailmaa.

läimistä välittävien ihmisten tuki on Animalian työn edellytys. Kahdeksankymmentä prosenttia Animalian toiminnan rahoituksesta tulee yksityishenkilöiltä jäsenmaksuina, kuukausi- ja kertalahjoituksina, tuoteostoina sekä testamenttilahjoituksina. Käytämme saamamme tuen harkitusti ja vastuullisesti työhön, joka muokkaa yhteiskuntaamme eläimille paremmaksi.

Muutos parempaan edellyttää, että muutamme asenteita ja lainsäädäntöä Keinomme muutoksen aikaansaamiseksi ovat tiedon lisääminen kampanjoimalla ja viestimällä eläintuotannon epäkohdista, laajat selvitystyöt, virheellisten väittämien kumoaminen sekä suora poliittinen vaikuttaminen. Tapaamme poliitikkoja ja muita päättäjiä, keskustelemme heidän kanssaan tärkeistä eläinpoliittisista

Yksityishenkilöiden tuki mahdollistaa eläinten puolustamisen.

Teksti Elina Lahikainen • Kuva Anttoni Ihalainen • Infograafit Sara Honkanen

kehityskohteista ja toimitamme heille tuoreinta tietoa päätöksien tueksi. Järjestämme tapahtumia ja mielenilmauksia, julkaisemme raportteja ja toimimme paitsi paikallisesti, myös kansainvälisesti. Eläinteollisuuden lobbaus vähättelee eläinten kokemaa kärsimystä, ja tuotanto-olosuhteet esitetään kuluttajalle idyllisempinä kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Nykytilan säilyttäminen on eläintuotantoalalle elinehto. Siksi jokainen parannus tuotantotiloilla, turkistarhoilla ja eläinkoelaitoksissa pidettävien eläinten asemaan on pitkäjänteisen työn takana. Jokainen kaltaisesi animalialainen on lukenut, nähnyt tai kuullut jotakin, jonka seurauksena on syntynyt päätös toimia eläinten puolesta jäsenenä tai lahjoittajana. Meidän on tehtävä näkyvää kampanjointia, jotta voimme sytyttää yhä useammassa ihmisessä halun auttaa ja huomioida eläimet ja niiden aseman parantaminen. Vaatimuksemme eläinten paremmasta kohtelusta saa sitä enemmän painoarvoa, mitä enemmän kansalaisia seisoo tavoitteidemme takana. Se lisää painetta päättäjille huomioida eläimet nykyistä paremmin. Animalia tutkii ja tuottaa tietoa, jota ei ohjaa eläimistä saatava hyöty. Seuraamme tiiviisti poliittista kenttää, jotta voimme esittää oikea-aikaisia ja konkreettisia vaatimuksia siitä, kuinka lainsäädäntöä tulee parantaa. Yhteydenpito ja suhteiden muodostaminen päättäjiin auttaa meitä olemaan paikalla ja vaikuttamaan myös silloin, kun eläinten asemaan uhataan tehdä heikennyksiä.

Hyvä hallinto tarkoittaa suunnittelua, budjetointia ja huolellista taloudenpitoa. Tehokas työskentely edellyttää nykyaikaisia välineitä ja toimivia teknisiä järjestelmiä. Arvioimme jatkuvasti työmme vaikuttavuutta, jotta voimme varmistaa, että keskitymme aidosti muutosta aikaansaavaan työhön eläinten hyväksi.

Varainhankinnalla turvataan eläinoikeustyön tulevaisuus Valtiolta saadun avustuksen määrä on historian saatossa vaihdellut. Sen varaan ei voida rakentaa ammattimaista ja pitkäjänteistä toimintaa, jota eläinten puolustaminen vaatii. Teemme varainhankintaa, jotta voimme turvata työn jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. Kiitos, että Animalian tukijana autat meitä tekemään eläinten kärsimyksen näkyväksi ja saamaan aikaan aidon ja kestävän muutoksen. Jokaisen kaltaisesi ihmisen tuki on tärkeää, jotta voimme toimia vastavoimana eläinteollisuudelle.

Pystyisitkö sinä auttamaan? Pienikin lahjotus on merkityksellinen. Lahjoita haluamasi summa MobilePaylla numeroon 92940.

Näin lahjoituksesi ohjataan eläinten hyväksi tehtävään työhön.

Kiitos sinulle, että saamme tehdä päivittäin työtä eläinten puolesta Toimintamme on ammattimaista, vaikuttavaa ja pitkäjänteistä. Käytämme saamiamme varoja myös hallinto- ja palkkakuluihin, koska yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen eläinten hyväksi vaatii sinnikkyyttä. Koska työmme on asiantuntijatyötä, se tarkoittaa erityisesti henkilöstökuluja. Sinun ansiostasi meillä on mahdollisuus työskennellä 11 täysiaikaisen ja 1 osa-aikaisen eläimiin sitoutuneen työntekijän voimin. Lisäksi Animalian toimelias vapaaehtoisverkosto tekee eläinten auttamisen tärkeyttä näkyväksi 11 paikkakunnalla.

Riina Tanskanen & Samu Kuoppa

KAPITALISMIN SUURI ILLUUSIO

Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta:

INTOKUSTANNUS.FI Ilmestyy 20.2.

Elisa Aaltola Puhe eläinten puolesta

Leo Stranius 101 onnen päivää

Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannus eränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä puhumaan taloudesta.

Aura Koivisto Elämä eläinten kanssa

AVARRA MAAILMAN KUVAASI. 4 LEHTEÄ

42 €

Tilaajille myös oma leffanäytös ja neljä klubi-iltaa! Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti

@intokustannus

Kirjavinkit

Kuuntele kuinka eläimet puhuvat Elisa Aaltola: Puhe eläinten puolesta. Into Kustannus, 2023. 250 s. Puhe eläinten puolesta -esseekokoelmassaan filosofi Elisa Aaltola tarkastelee ihmiskielen moninaista vaikutusta toislajisiin. Lukijan ei kuitenkaan tarvitse olla kielitieteilijä päästäkseen sisälle esseissä käsiteltyihin teemoihin. Kirjassa keskustelevatkin kiintoisasti essee ja kaunokirjallinen proosa: esseiden väliin Aaltola on tarinallistanut välähdyksiä toisnlajisten kokemusmaailmoista. Esseekokoelman vahvuus on vaikuttavan asiasisällön lisäksi rikas kieli, jota Aaltola käyttää varsinkin ulottaessaan teksteihin omia kokemuksiaan. Vaikka teos on teemoiltaan kivulias, on kirjassa lohdullinen pohjavire. Aaltola kannustaa jokaista tuomaan maailmaan hyvyyttä arkisten tekojen kautta, esimerkiksi käyttämällä kieltä puheeseen eläinten puolesta.

Arvostusta kissoille Heli Mäenpää: Arvon kissa – Suomalaisten rescue-kissojen tarinoita. Aula & Co, 2023. 296 s.

Pauliina Peijonen

Entä jos välittää liikaa? Elli Valtonen: Tainnutuskehto. Kosmos, 2023. 245 s. Tainnutuskehto on tarina toivosta, murtumisesta, rakkaudesta, elämästä. Ja kuolemasta. Kirja kertoo kolmesta eläinlääkäriopiskelijasta, joille opintojen edetessä selviää, etteivät auttamisenhalu ja hyvä tahto usein riitä kovinkaan pitkälle. Lain ja talouden puitteissa tapahtuvasta kidutuksesta, elämänmittaisesta kärsimyksestä ja epäonnistuneista teloituksista vaietaan aina virkamiehiä ja oppilaitoksia myöten. Eläinteollisuuden kaltoinkohdeltujen uhrien täyttämä todellisuus on ajoittain niin hirveä, että se rikkoo myös ihmismieltä. Kuinka paljon itseään on kovetettava, että voi tehdä työnsä annetuissa puitteissa? Entä jos silti välittää liikaa? Tainnutuskehto on kipeä ja rohkea esikoisromaani. Ja ennen kaikkea – se on raadollisen totta.

Vuonna 2022 kirjailija Heli Mäenpää julkaisi teoksen rescuekoirista. Nyt on kissojen vuoro. Teoksen ydin on saada tarinoiden voimalla näkyvyyttä kodittomille kissoille ja antaa populaatiokissalaumojen yksilöille kasvot. Lukeminen nostaa tunteet pintaan. Yleistietoa tarjoavien alku- ja jälkisanojen välissä kerrotaan 21 tositarinaa. Kissakohtalo toisensa jälkeen tuntuu särkevän sydämen ja kokoavan sen jälleen. Pelastuminen tai kodin saaminen voi olla pienestä kiinni. Mikä saa jonkun antamaan kodin juuri yksisilmäiselle Iso-Allanille tai mustalle Millalle? Kaksijakoinen olo tulee, kun lukee kuinka monikymmenpäisen kissapopulaation ruokkija huojentuu avun saapuessa. Lyhyehköissä tarinoissa ihmispersoonat jäävät kuitenkin pinnallisiksi. Selväksi käy, miten sankarillista, henkisesti rankkaa ja merkityksellistä työtä eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoiset tekevät. Nykyään vähän kaikesta annetaan sisältövaroituksia. Mäenpää “varoittaa” alkusanoissaan käyttävänsä kissoista hän-pronominia. Myös varoitus rankoista kohtauksista olisi voinut olla paikoillaan, sillä joskus ihmisten välinpitämättömyys ja tietämättömyys johtavat kissojen tuskallisen hitaaseen kuolemaan. Tarinoiden lisäksi valokuvataiteilija Heidi Strengellin uljaat muotokuvat sekä Arvon kissan kovat kannet kullanvärisine kohokirjaimineen luovat arvokkuutta. Takakansiteksti lupailee, että kirja saa sinut katsomaan kissoja uusin silmin. Voi olla, että kirja saakin katsomaan uusin silmin ihmisiä. Micaela Morero

Mirva Tolppanen

Animalian broilerikampanja vuodelta 2005 aiheutti kohun, ja julisteet poistettiin mainostelineistä hetkellisesti. Ne eivät kuitenkaan rikkoneet Mainonnan eettisen neuvoston mukaan kansainvälisen mainonnan perussääntöjä ja ne palautettiin katukuvaan.

Teksti Erja Laakkonen • Kuva Animalian arkisto

Arvo yksilölle lajista riippumatta Mikä erottaa eläinsuojelun ja eläinoikeudet? Animalia siirtyi eläinsuojelujärjestöstä eläinoikeusjärjestöksi 2010-luvun puolivälissä, mutta järjestö toimii yhä myös eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

nimalia-lehdessä julkaistiin vuonna 2015 juttu otsikolla Eläinsuojeluliitto Animalia on nyt Animalia. Jutussa taustoitettiin yhdistyksen nimen muuttumista jäsenille ja muille lehden lukijoille. Tuolloisen Animalian hallituksen jäsenen Micaela Moreron ja toiminnanjohtajan Salla Tuomivaaran kirjoittama juttu perustelee nimen lyhentämistä sekä käytännöllisillä että ideologisilla syillä. Järjestö ei koskaan ole ollut liittomuotoinen, ja ihmisten oli vaikea löytää Animalia esimerkiksi messuluetteloista e-kirjaimen kohdalta. Aatteellisista syistä kerrotaan, että Animalian säännöissä oli jo pitkään puhuttu paitsi eläinsuojelusta ja eläinten hyvinvoinnista, myös eläinten oikeuksista. Muutoksessa ei siis ollut kyse vain järjestön nimestä, vaan merkittävästä aatteellisesta täsmennyksestä, kun sana ”eläinsuojelu” jäi yhdistyksen nimestä pois. Animaliasta tuli näkyvästi eläinoikeusjärjestö.

Johdonmukainen päätös Nimenvaihdoksen aikaan Animalian puheenjohtajana toimi Sami Säynevirta, joka oli keskeisessä roolissa muutoksen käynnistämisessä. Nimen vaihtamisen aatteellisia perusteluja käsiteltiin hallituksen keskusteluissa. Mukana asiaa edistämässä oli myös tuolloin asiantuntijatehtävissä Animaliassa työskennellyt Birgitta Wahlberg. Sami Säynevirta toteaa, että oli yksinkertaisesti johdonmukaisempaa puhua eläinten oikeuksista.

”Olin avaamassa keskustelua. Muistan, että tilanne tuntui itselleni ristiriitaiselta. Ne tavoitteet, joita Animalialla on, ovat selkeitä eläinoikeustavoitteita esimerkiksi turkistarhaukseen liittyen. Haluamme myös maailman ilman eläinkokeita.” Eläinsuojeluajatteluun mahtuu näkemys eläinten käyttämisestä ihmisten ravinnoksi, mutta eläinoikeusajattelussa eläinten tappaminen vain makunautinnon vuoksi ei ole perusteltua. Säynevirta pohtiikin, että 2010-luvun puolivälissä Animalian oli tarpeen täsmentää asemaansa eläinoikeusjärjestönä myös tuotantoeläinten kohdalla. ”Eläinsuojelu on vain välitavoite. Lopullinen tavoitehan on kuitenkin, että eläintuotantoa ei olisi ja sitä ei tarvittaisi.”

Lähtökohtana yksilöarvo Mutta miten Säynevirta määrittelee eläinsuojelu- ja eläinoikeusajattelun eron? Hän nostaa pöydältä tietokirjailija Tiina Ollilan teoksen Poliittiset eläimet. “Kirjassa eläinten oikeuksiin perustuva ajattelu lähtee eläimestä, joka on ihmisestä riippumatta oman elämänsä subjekti.” Säynevirta ajattelee, että eläinoikeusajattelussa jokaiselle eläimelle annetaan arvo yksilönä, sellaisena kuin tämä yksilö on. Eläimiä ei myöskään jaotella erilaisiin kategorioihin sen mukaan, mitä hyötyä tai haittaa eläimestä ajatellaan ihmiselle olevan. Filosofi Elisa Aaltola on esittänyt, että egoismin vallassa ihminen näkee maailman olevan olemassa itseään varten. Eläinoikeusajattelu haastaa tätä ihmiskes-

keistä ajattelua. Näin on ymmärrettävää, että eläinoikeuksista puhuminen herättää enemmän kielteisiä reaktioita kuin eläinsuojelun edistäminen. Tämä tiedettiin myös Animaliassa. Säynevirta kertoo, että joutui puheenjohtajana ottamaan vastaan muutamia kiukustuneita viestejä.

Radikaalia vai ei? Animalia on toiminut yli 60 vuotta, ja näiden vuosien aikana järjestöä on kritisoitu yhtä lailla liiallisesta myötämielisyydestä eläintuotantoa kohtaan kuin liiallisesta radikaaliudestakin. Animalian 50-vuotishistoriikin kirjoittaja Tiia Aarnipuu kertaa Jonkun on uskallettava katsoa -kirjassa 1990-luvun vaiheita, jolloin Animalia erottautui maltillisella kannallaan. Toisaalta 1970-luvun rajut julisteet palasivat varmasti monien mieleen, kun Broilerikiusaus-julisteiden sopivuutta katumainontaan puitiin vuonna 2005. Eläinoikeusajattelu on tullut viime vuosina tunnetummaksi, ja Sami Säynevirta katsookin jo eteenpäin. Eläinoikeusnäkökulmaa tulisi hänen mukaansa tuoda esille erityisesti metsästyskysymyksissä. ”Suomessa on tavattoman paljon metsästäjiä ja metsästysharrastukseen liittyy räikeitä epäkohtia. Metsästäjien tekemä lobbaus on voimakasta myös EU:n tasolla.” Säynevirta toivoo, että eläimet nähtäisiin yksilöinä laajemminkin luonnonsuojelukysymyksissä. Aivan viime vuosina Animalia onkin tuonut esille eläinten oikeuksien ja ekokriisien välisiä yhteyksiä.

Animaalit kautta maan

a i l a Anim

some

Oulun Animalia keräsi varoja joulumyyjäisissä kotkaloppuvuodesta. Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa @oulunanimalia ja Instagramissa @oulun_animalia

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulu Kajaani

Turkittomana perjantaina Turussa kokoonnuttiin muistamaan turkistarhoilla viruvia eläimiä. Seuraa Turun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliaturku

Kuopio Joensuu Pori Tampere

Mikkeli Jyväskylä

Hämeenlinna Lahti Forssa Turku Vi-

Savonlinna Lappeenranta Kouvola

Kerava

Kotka

Pääkaupunkiseutu

Kouvolan Animalia kutsui kirjailija Elli Valtosen kertomaan Tainnutuskehto-kirjastaan Kouvolan kirjastoon tammikuussa. Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @kouvolananimalia

Vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi). Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli , vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572

Teksti Laura Uotila • Kuva Marita Ahponen

Anim a li lainen a-

Hallituksessa pääsee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin Hannele Ahponen on ollut Animalian toiminnassa mukana jo vuosia. Tie on vienyt hallitukseen, jossa Hannele haluaa olla mukana valtavirtaistamassa eläinasiaa. Miten ja milloin tulit mukaan Animalian toimintaan?

Mikä sinua motivoi toimimaan Animaliassa?

Minkälaisissa rooleissa olet ollut Animaliassa?

Mihin asiaan haluaisit vaikuttaa hallituksen jäsenenä?

Tulin mukaan Animaliaan kymmenisen vuotta sitten, kun ystäväni pyysi mukaan pääkaupunkiseudun alueosaston uusien iltaan. Animalian toiminta ja siinä mukana olevat ihmiset tuntuivat heti todella omilta.

Olen toiminut pääkaupunkiseudun alueosastossa muun muassa ympäristövastaavana ja ryhmän vetäjänä, ja tehnyt kaikkea mahdollista kirjapiirin luotsaamisesta ja katukampanjoinnista tilaisuuksien järjestämiseen. Olin myös toimistolla töissä puolisen vuotta viestintäpäällikön sijaisena. Hallitukseen lähdin mukaan kolme vuotta sitten.

Animalian kautta voin vaikuttaa eläinten asemaan yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. Vaikka muutokset yhteiskunnassa ovat hitaita, niitä tapahtuu, kuten nyt turkistarhauskieltojen edetessä Euroopassa. Tämän muutoksen näkeminen motivoi toimimaan.

Olen mukana hallituksen ilmasto- ja ympäristöryhmässä, jossa pyrimme vaikuttamaan siihen, että eläinten oikeudet saataisiin vahvemmin mukaan ilmastokeskusteluun. Eläinasian valtavirtaistaminen onkin yksi tärkeimpiä tavoitteita. Kun saamme kumppaneita ympäristöjärjestöistä tai esimerkiksi yrityksistä, olemme entistä vahvempia.

Mikä hallituksessa toimimisessa on mukavinta ja mikä kenties vaikeinta?

Hallitustyössä pääsee vaikuttamaan hyvin konkreettisesti esimerkiksi eläimiä koskevien linjausten valmisteluun. Eteen tulee myös haastavia kysymyksiä, kuten järjestön rahoituksen ja resurssien turvaaminen. On ollut hienoa nähdä, miten ihmisten erilainen osaaminen ja vahvuudet täydentävät toisiaan.

Mitä sanoisit jäsenelle, joka harkitsee asettumista ehdolle hallitukseen? Rohkeasti vain mukaan! Hallituksessa tarvitaan erilaista osaamista ja sinne ovat tervetulleet niin vanhat konkarit kuin uudemmatkin animalialaiset.

Vegepalsta

Reseptit & Kuvat Annika Rajala

Talven ruokatrendit

ptejä Lisää rese sa: is m ra g a Inst okkailee ik n a a g ve @

Vegepalsta Vuoden ensimmäisen Vegepalstan luoneen Annika Rajalan inspiraationa toimivat satokausikalenteri ja ruokatrendit: helmikuussa kaudessa on esimerkiksi mango. Lisäksi erilaiset vaahdot, tahnat ja hummukset annosten ytimenä ovat tällä hetkellä suosittuja. Tomaattiset harissapavut ja uunipaahdettu kukkakaali linssihummuspedillä Linssihummus 2 dl punaisia (kuivattuja) linssejä 2 rkl suolattua tahinia ½ sitruunan mehu suolaa pippuria 2 rkl oliiviöljyä (paprikamaustetta)

1 Hurauta tehosekoittimessa linssit, 2 tahini, oliiviöljy, sitruunanmehu ja mausteet. Lisää tarvittaessa vettä. Huuhdo linssit ja keitä kypsiksi. Valuta.

Paahdettu kukkakaali 1 kukkakaali oliiviöljyä Maustevoi kukkakaalille

Sulata kasvimargariini ja lisää 2 hienonnettu valkosipuli ja muut mausteet. Valele kukkakaali oliiviöljyllä ja hiero pintaan maustevoi ja Italian style -raastetta.

Paista 200 asteessa 20 minuuttia, 3 nosta lämpötila 220 asteeseen ja paahda vielä n. 10 minuuttia. Tomaattiset Harissa-pavut 1 sipuli 1–2 valkosipulinkynttä oliiviöljyä 1-2 tl Al'Fez Harissa -tahnaa kourallinen kirsikka- tai luumutomaatteja 1 tlk Mutti-tomaatimurskaa 1 tlk suuria valkoisia papuja ½ sitruunan mehu suolaa pippuria tuoretta persiljaa

Rommissa liekitettyä mangoa ja jäätelöä 1 kypsä mango 1 tl kasvimargariinia 1 tl ruskeaa sokeria 4 cl vegaanista tummaa rommia vaahterasiirappia tummaa suklaata kookoshiutaleita tuoretta minttua vegaanista vaniljajäätelöä ja pilko mango pieniksi kuu1 Kuori tioiksi. Paista kuutioita margariinissa ja rus2 kean sokerin kanssa keskilämmöllä niin, että ne pehmenevät ja saavat kevyesti väriä. Ota sillä aikaa jäätelö sulamaan.

Liekitä mangot: Lisää pannulle 3 rommi, sytytä se pitkäpiippuisella sytyttimellä ja anna alkoholin palaa

Lisää kirsikkatomaatit ja harissa. 2 Sekoita ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna muhia hetken.

Laita tarjoilukulhon pohjalle n. 1 tl 4 vaahterasiirappia, mangokuutiot ja pallo jäätelöä. Koristele suklaarou-

3 Poista kukkakaalista lehdet ja kanKun tomaattikastike on hieman 110 minuuttia nan huono osa. Keitä kanta ylöspäin 4 keittynyt, lisää valutetut valkoiset ja jäähdytä. pavut, sitruunanmehu ja pilkottu persil-

Katso Animalia-mediasta Annikan ohje itsetehtyyn kookosjäätelöön ja bataattiChavre-galetteen!

50 g Eleplant-kasvimargariinia 1 sitruunan kuori raastettuna 1 valkosipulinkynsi 1 tl kurkumaa 1 tl savupaprikaa ½ tl suolaa ½ tl pippuria Oddly Good Italian style -raastetta

Kuori ja pilko sipuli ja valkosipuli. Lisää pannulle 1 rkl oliiviöljyä ja kuullota sipulit.

Lisää tomaattimurska ja keitä miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia.

ja. Tarkista maku.

pois. Noudata erityistä varovaisuutta!

heella, kookoshiutaleilla ja tuoreella mintulla.

Animaliatestaa

Teksti & kuvat Jaana Vanhala

Vegaaniset välipalakeksit Toisinaan on mukavaa valita välipalaksi jotain helppoa ja nopeaa. Animalian Kotkan alueosasto kokoontui maistelemaan marketeista löytyviä vegaanisia välipalakeksejä ja -patukoita. Testatut tuotteet jakoivat mielipiteitä, mutta saivat raadilta lopulta melko tasaiset arviot. isin Edull

Testi- ja voitta

Moonvalley Oats&Dates Cardamom

Pirkka Välipalakeksi Tumma suklaa

Corny Oat Power kaakao

Elovena välipalakeksi mansikka & raparperi

Hinta

2,99 € / 300 g (9,97 €/kg)

2,25 € / 140 g (15,64 €/kg)

3,49 € / 300 g (11,50 €/kg)

2,50 € / 60 g (50 €/kg)

Valmistaja

Vanajan keksit Oy

Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab

RavintoRaisio Oy

Organic Oats & Dates

Valmistusmaa

Suomi

Tanska

Suomi

Ruotsi

Arvio

”Maultaan suklainen ja kaurainen, mutta hieman kuivahko. Herkullinen, voisin syödä usein.” ”Hyvänmakuinen ja mukavasti mureneva.” ”Makea tuoksu, rouskuu suussa. Herkullisen suklainen maku.” ”Rakeinen ulkonäkö, pähkinäinen maku. Rapea, mutta ei kova. Viljainen, ei liian makea.”

”Tumma ja puuromainen, sopivan kostea. Vaniljakaakaon makuinen.” ”Melko pehmeä. Pipari- ja leivosmainen suklainen maku.” ”Testatuista tuotteista ylivoimaisesti mausteisin tuoksu ja maku.” ”Tumma ja jyväinen ulkonäkö, hedelmäinen tuoksu. Melko pehmeä ja suklaamainen.”

“Marjainen, vaniljainen, tuulahdus kesästä. Jälkimaku miellyttävä.” ”Vaalea, leipämäinen. Mieto tuoksu, rapea ja kovahko, hedelmäinen maku.” ”Rapea ja hieman kiteinen rakenne. Erittäin sokerinen maku, tuoksuu leivokselta.” ”Vaalea, ihan nätti ulkonäkö. Mureneva, hyvänmakuinen.”

”Pehmeä ja vaalea, hedelmäinen, kookoksinen, kaurainen ja piparinen.” ”Taikinainen ja neutraali.” ”Mausteinen, lähes jouluinen tuoksu ja maku.” ”Tasainen, piparkakkumainen. Suutuntumaltaan pehmeä ja miedon tuoksuinen. Melko makea.”

Pisteet

Kuva Anttoni Ihalainen

Animalian kauppa

Lahja eläimille -aineettomalla lahjalla onnittelet, kiität tai ilahdutat Söpöt eläinaiheiset kortit ovat kaunis tapa muistaa häntä, joka ei tarvitse kaappiin enempää tavaraa, mutta jota ilahduttaisi tieto siitä, että hänen juhlapäivänsä kunniaksi myös eläimet ovat saaneet lahjan. Jos siis lähipiirissäsi on empaattinen, fiksu ja ihana tyyppi, jota haluat muistaa kortilla – klikkaa ostoksille Lahja eläimille.fi -kauppaan. Kortteja on saatavilla sekä postitettavina pahvikortteina että sähköisinä pdf-kortteina.

Lahjat muistuttavat myös eläinten auttamisen tärkeydestä Sen lisäksi, että kauniit kortit ilahduttavat saajaansa, ne kertovat siitä, millaista elämä on miljoonille eläimille tuotantohalleissa, turkistarhoilla tai eläinkoelaitoksissa. Kortti on konkreettinen tapa auttaa, sillä tuotot käytetään Animalian työhön eläinten paremman huomisen puolesta. Upeana bonuksena kortti saattaa myös innostaa vastaanottajansa liittymään joukkoomme puolustamaan eläimiä.

Tule ostoksille: lahjaelaimille.fi Näin aineeton lahja toimii: 1. Klikkaa ostoksille lahjaeläimille.fi ja valitse ihanista lahjoista mieleisesi. 2. Kun valitset pahvikortin, postitamme sen haluamaasi osoitteeseen. Voimme kirjoittaa postitettavaan korttiin myös toivomasi tervehdyksen. 3. Jos tarvitset lahjan pikaisesti, valitse ladattava pdf-kortti, joka kilahtaa sähköpostiisi heti maksun jälkeen. Voit lähettää pdf-kortin lahjansaajan sähköpostiin tai tulostaa sen paperille ja sujauttaa kuoreen.

Puolusta eläimiä kuukausilahjoittajana Kuukausilahjoitus on tehokas keino puolustaa niitä miljoonia tuotanto-, turkis- ja koe-eläimiä, jotka tarvitsevat apuamme. Hyväsydämisten lahjoittajien ansiosta voimme tehdä töitä eläinten oikeuksien puolesta vuoden jokaisena päivänä.

Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi animalia.fi/kuukausilahjoitus tai postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi! Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5. päivä

Postimaksu maksettu kotimaassa

€/kk (min. 7 €/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastaus-lähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.