Kielletäänkö
turkistarhaus tai
häkkikasvatus
EU:ssa?
Lue myös verkossa: animaliamedia.fi
lehti eläinten asialla 2/2024
Animalia-lehden 50. vuosikerta!
EU-vaalit ovat tärkeät eläinvaalit! Anna äänesi eläinystävälliselle ehdokkaalle
Turkistarhausbisnes pyörii korvauksilla, ei turkiksilla
Euroopan unionissa päätetään isoista, miljardeihin eläimiin vaikuttavista laeista. Animalia tekee aktiivista eurovaalikampanjointia, jotta seuraava Euroopan parlamentti toimisi eläinten asioiden edistämiseksi.
Joka vuosi EU-maissa tapetaan ruuaksi yli 10 miljardia eläintä ja käytetään eläinkokeissa lähes 8 miljoonaa eläintä. Tällä hetkellä EUlainsäädäntö ei kuitenkaan kata läheskään kaikkien eläinryhmien kohtelua, ja siksi lainsäädäntöä ollaan parhaillaan laajentamassa ja tarkentamassa. Tämän vuoksi on valtavasti merkitystä sillä, saadaanko seuraavaan EU-parlamenttiin eläinasioiden edistämiseen sitoutuneita jäseniä.
Animalia on mukana kattojärjestömme Eurogroup for Animalsin organisoimassa Vote for Animals 2024 -kampanjassa. Sen keskeinen osa on 10-kohtainen sitoumus eurovaaliehdokkaille eläinpolitiikan eri aiheista. Kampanjassa kannustetaan ehdokkaita muistamaan, että eurooppalainen lainsäädäntö vaikuttaa myös eläimiin, jotka ansaitsevat huomattavasti nykyistä parempaa kohtelua ja politiikkaa. Suomessa teemme kampanjaa yhdessä Eurogroupin toisen suomalaisen jäsenjärjestön SEY Suomen eläinsuojelun kanssa.
Isot kysymykset jäivät auki
Kielletäänkö turkistarhaus EU:ssa? Saadaanko EU-alueelle suunnitelma kaikista eläinkokeista luopumiseksi? Kieltääkö EU kaikkien tuotantoeläinten häkkikasvatuksen? Tuleeko komissioon oma komissaari eläinasioille? Nämä ovat esimerkkejä lähitulevaisuudessa EU:ssa käsiteltävistä asioista.
Muita eläinkysymyksiä, joista parlamentti ja komissio pian päättävät, ovat esimerkiksi koirien ja kissojen hyvinvoinnin edistäminen, eläinkuljetusten ja teurastusten tiukempi säätely sekä ilmastoys-
tävällisemmän maatalouden ja ruokailun edistäminen.
Eurovaalikampanjassamme tuotamme tietoa ja korostamme EU-vaalien merkitystä eläinten tulevaisuuden näkökulmasta. EU-vaalien äänestysprosentti on perinteisesti ollut varsin alhainen, joten hyvällä syyllä voi sanoa, että jokaisella annetulla äänellä on merkitystä. Kampanjan päätavoitteena on saada unioniin parlamentti, joka haluaa edistää eläinten asiaa.
Olemme avanneet Animalian EU-vaalisivut, joilta löytyy muun muassa kaikki ne ehdokkaat, jotka ovat allekirjoittaneet Eläinten EU 2024 -sitoumuksen. Sivulta löytyvät myös muut vaalimateriaalimme sekä listaus vegaaniehdokkaista. Meillä on myös vaaliesite, jossa kerrotaan tiiviissä muodossa EU-vaalien tärkeydestä eläinkysymyksissä. Esitettä jaetaan eri tilaisuuksissa, ja sitä voi kuka tahansa tilata Animalian toimistolta edelleen jaettavaksi. Kampanjan aikana Animalian työntekijät ja vapaaehtoiset järjestävät erilaisia vaalitapahtumia, kuten vaalipaneeleita sekä keskustelutilaisuuksia ympäri Suomen. Löydät tiedot tapahtumista Animalian verkkosivujen tapahtumakalenterista sekä alueosastojen ja Animalian somekanavista. Juuri ennen vaaleja 6.-9.6., olemme näyttävästi Helsingissä Rautatientorilla esittelemässä eläinoikeustoimintaa. Tempaus on osa ruotsalaisen sisarjärjestömme Djurens Rättin kiertuetta. Paikalla on elämysrekka sekä Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön esittelypisteet sekä vaihtuvaa oh-
jelmaa. Rekan sisällä kuka tahansa voi tutustua siihen, millaista on eri eläinlajien elämä Euroopassa. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin, ja lisätietoja siitä sekä muista tapahtumista tulee verkkosivuillemme animalia.fi/tapahtumat
Tule mukaan: tehdään yhdessä seuraavasta parlamentista eläinten asioihin sitoutunut! Tutustu vaatimuksiimme ja EU-vaalisivuumme osoitteessa animalia.fi/eu-vaalit
Mitä voit tehdä?
Kysy ehdokkailta eläinaiheista vaalitapahtumissa tai sähköpostitse.
Jaa Animalian vaaliesitteitä.
Jaa tietoa Animalian kampanjasta ja tavoitteista sosiaalisessa mediassa (@animaliary).
Kuuntele Eläinoikeuspodcastin kevään jaksot, joissa käsitellään vaikuttamista ja eurovaaleja: spoti.fi/3UvN2MM
Lahjoita Animalian vaalityöhön, jotta pystymme työskentelemään mahdollisimman tehokkaasti ja varmistamaan eläinasioille myönteisen EUparlamentin. Lahjoita MobilePaylla numeroon 92940 tai tekstiviestillä ANIMALIA15 numeroon 16155 (15 €) Tärkeintä kaikista: äänestä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseen sitoutunutta ehdokasta EU-vaaleissa ennakkoäänestyksen aikana 29.5.–4.6.2024 tai vaalipäivänä 9.6.2024!
Me tiedämme, että eläinten näkökulmasta maailma on todella karu paikka. Ihminen saa aiheuttaa eläimille melkein mitä tahansa kärsimystä oman hyötynsä vuoksi.
Yhdessä me voimme kuitenkin tehdä maailmaa, jossa jokainen eläin voi elää hyvää ja arvokasta elämää. Jokainen meistä voi tehdä jotain eläinten hyväksi, oli se sitten keskusteluun osallistumista, aloitteiden allekirjoittamista ja jakamista, Animalian toiminnan tukemista tai vaaleissa äänestämistä.
Kesäkuun alussa käydään eurovaalit. Eläimet tarvitsevat näissä vaaleissa jokaisen eläinystävän äänen. Euroopan unionissa päätetään lähivuosina todella merkittävistä asioista, joilla voidaan vähentää kärsimystä, joka nyt koskettaa valtavaa määrää eläimiä: Kielletäänkö turkistarhaus? Loppuuko kaikkien eläinten häkkikasvatus? Korvataanko eläinkokeet tulevaisuudessa muilla menetelmillä? Näihin kysymyksiin liittyvät päätökset sitovat myös Suomea.
Animalia sai 1960-luvulla alkunsa pienestä joukosta ihmisiä, jotka saivat tietää, mitä karmeita asioita koeeläimille tehdään. Tämä pieni joukko on vuosien varrella kasvanut ja olemme laajentaneet toimintaamme myös muihin eläinryhmiin. Yhdessä kumppaneiden kanssa olemme saavuttaneet suuria voittoja, kuten kosmetiikan eläinkoekiellon koko EU:n alueelle. Suomen eläinsuojelulakiin olemme saaneet porsaiden kirurgisen kastraation kiellon ja rajoituksia eläinten häkkikasvatukseen. Näitä muutoksia ei olisi saatu aikaan ilman meitä, eikä ilman eläinten puolesta puhuvia ja eläimet huomioivia poliittisia päättäjiä. Muutos on hidasta, mutta sitä tapahtuu. Mikään edistys tai voitto ei kuitenkaan ole varma, vaan niitä pitää
jatkuvasti puolustaa. Voitot voidaan myös menettää. Ja ihminen tuntuu aina keksivän uusia tapoja hyödyntää sitä, etteivät eläimet voi puolustaa itseään.
Vuosien varrella Animalia on haastanut itseään huomattavasti isompia toimijoita, joilla on valtavasti rahaa ja vaikutusvaltaa. Niiden intressi on hyötyä eläimistä mahdollisimman paljon ja jotka siksi vastustavat kaikkia parannuksia eläinten asemaan. Myös näissä vaaleissa. Eläimet tarvitsevat puolelleen lisää ihmisiä. Siksi haluan kannustaa kaikkia äänioikeutettuja äänestämään sellaista ehdokasta, joka on sitoutunut edistämään Euroopan parlamentissa eläinten parempaa kohtelua. Äänestäminen on yksinkertainen asia, jonka jokainen meistä voi tehdä eläinten puolesta, ja sillä on todella isot vaikutukset.
Siispä pyydän, hyvä lukija: äänestä ja kannusta muitakin äänestämään! Eläimet tarvitsevat meistä jokaista.
Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja
Ps. Eläinten EU -sitoumuksen allekirjoittaneen ehdokkaan löydät sivuiltamme animalia.fi/eu-vaalit. Tietoa äänestämisestä löydät sivulta vaalit.fi/ europarlamenttivaalit
Sisällys 2/2024
Eurovaalit ovat kriittisen tärkeät eläinvaalit
Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Vieraskynä: Saara Kupsala
Turkistarhausbisnes pyörii korvauksilla, ei turkiksilla
Metsästysjärjestöjen karu eläinkuva
= Kannessa
Kuva Istockphoto / Dgwildlife
EU luo tulevaisuutta myös eläimille
Animalia sai uuden puheenjohtajan
Susien suojelu uhattuna EU:ssa
Taide nostaa näkyviin eläinsuhteemme mustia pisteitä
Kirjavinkit
Eläinoikeudet edistyvät Ruotsissa
Animaalit kautta maan: AnimaliaSome
Animalialainen: Jonna Jowi Sihvonen, Tampere
Vegepalsta: Kesäjuhlat kuin mummolassa
Animalia testaa: Lusikoitavat proteiinivälipalat
Ihanat eläinlahjat kevään ja kesän juhliin
Sisällysluettelon kuvat: Jo-Anne McArthur / Make Fur History / We Animals media, Mirkka Mattheiszen & Ada Halonen
Animalia-lehti, 50. vuosikerta
Julkaisija: Animalia
Päätoimittaja: Laura Uotila laura.uotila@animalia.fi
Toimitussihteeri: Taija Rinne p. 050 302 8170, taija.rinne@animalia.fi
Taitto: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com
Osoitteenmuutokset: Martta Kinnunen p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi (ma-to 10-15)
Painopaikka: Trinket oy, Helsinki
Ilmestymisaikataulu: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 8.7.2024 mennessä.
Aineistot: lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.
Ilmoitusmyynti:
Elina Lahikainen, elina.lahikainen@animalia.fi
Ilmoitushinnat: Katso ilmoitushinnat animalia.fi
Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.
Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia.
Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.
Ilmoitusten peruuttaminen: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille.
Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien.
Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.
Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.
Toimisto: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi.
Jäsenmaksut: Tukijäsen: 37 € tai 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44
SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.
Lahjoitukset: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH
Testamentit: Jussi Koiranen p. 040 590 557 jussi.koiranen@animalia.fi
Rahankeräyslupa: Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Päätöksen nro: RA/2021/1758.
Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.
Lintuinfluenssa
leviää lypsylehmissä
Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain maatalousministeriön eläinten ja kasvien turvallisuustarkastuksista vastaava viranomainen on vahvistanut, että useassa osavaltiossa on havaittu erittäin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa (HPAI) lypsylehmissä. Influenssavirus on tyypin A H5N1-kanta. Huhtikuun puoliväliin mennessä lintuinfluenssaa lehmillä oli ainakin 13 tilalla kuudessa eri osavaltiossa. Luonnonvaraisten muuttolintujen uskotaan olevan tartunnan lähde, mutta taudin tarttumista nautojen välillä ei voida sulkea pois. Tartuntoja on löydetty myös vuohista. Texasissa virus on tarttunut myös ihmiseen, joka on ollut tekemisissä viruksen saaneiden lehmien kanssa.
Nykyisessä tilanteessa, missä virus leviää voimakkaasti, myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirainomainen EFSA toteaa, että viruksen evoluutiota on vaikeaa ennustaa.
Jo joka neljäs lehmä elää
Laitumelle pääsevien lehmien määrä vähenee selvästi joka vuosi. Suomessa laki vaatii 90 päivänä ulkoilua vuoden aikana niille lypsylehmille, joita pidetään parsinavetoissa. Ulkoilua ei kuitenkaan tarvitse järjestää pihattonavetoissa asuville lypsylehmille.
Lypsylehmien pitäminen sisätiloissa lisääntyykin vuosi vuodelta. Vuonna 2022 jo 25 prosenttia lypsylehmistä eli kokonaan sisätiloissa. Osuus on noussut kahdeksassa vuodessa lähes 10 prosenttiyksiköllä, sillä vuonna 2014 sisätiloissa pidettävien lypsylehmien osuus oli 16,5 prosenttia. Laiduntamaan pääsi 67 prosenttia lypsylehmistä vuonna 2022. Vuonna 2014 laiduntavien lehmien osuus oli vielä 75,7 prosenttia. Tilanne ilmeni Ruokaviraston järjestämässä GrazeWelseminaarissa helmikuussa.
Tanskan maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut kansallisen tavoitepaperin eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdessä eläinten kanssa -dokumentti sisältää 23 aloitetta niin seura- kuin tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tanskan maa- ja metsätalousministeriön mukaan Tanska on jo vuosien ajan ollut kansainvälisesti eturintamassa eläinten hyvinvoinnin varmistamisessa. Ministeriön mukaan edelläkävijämaana heidän on jatkettava eläinten hyvinvointia koskevien normien nostamista. Aloitteiden on tarkoitus muodostaa perusta maan ensimmäiselle eläinten hyvinvointisopimukselle.
Tuotantoeläimiä koskevissa tavoitteissa on esimerkiksi häkkikanaloiden lakkauttamista koskeva tukijärjestelmä ja munijakanojen rintalastamurtumien seulonta. Tutkimuksissa on havaittu runsaasti mur-
tumia kaikissa kanalatyypeissä kasvatetuilla kanoilla. Vaihteluväli oli virikehäkeissä 50–98 prosenttia ja eri lattiakanaloissa 53–100 prosenttia. Munijakanojen yleinen löydös tuli ilmi nimenomaan tanskalaistutkimuksissa.
Tavoitteena on myös, että Tanska lopettaisi nopeasti kasvavien broilerikanojen käyttämisen ja vaikuttaisi asiaan siten, että EU kieltäisi nämä nopeasti kasvavat broilerit. Hitaammin kasvavat broilerit tarkoittavat yleensä hybridejä, jotka saavuttavat teuraspainon 49–81 päivässä tavanomaisen 35–42 päivän sijaan. Vuosittain Tanskassa kasvatetaan 120 miljoonaa broileria.
Lihantuotanto väheni Suomessa kolme
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomen lihantuotanto oli yhteensä 389 miljoonaa kiloa vuonna 2023. Määrä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Naudanlihan tuotanto lisääntyi kaksi prosenttia, mutta sianlihan tuotanto väheni seitsemän prosenttia ja broilerinlihan tuotanto kaksi prosenttia.
Suomessa teurastettiin teurastamoissa vuonna 2023 kaikkiaan 81,7 miljoonaa eläintä. Broilereita kasvatettiin lihaksi 79,6 miljoonaa yksilöä, mikä on 2,5 miljoonaa lintua vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Sikoja teurastettiin 1,7 miljoonaa yksilöä. Nautoja teurastettiin maidon- ja lihantuotannossa 312 000 yksilöä.
Ensimmäistä kertaa määrä on eläinyksilöittäin mitattuna miljoonia vähemmän kuin edellisvuosina. Määrä on nyt samoissa lukemissa kuin vuosina 2019–2020.
Porsaiden kastraatioon ei vielä puututa
Paperiin on kirjattu sikojen osalta tavoitteeksi anestesia ennen sikojen kastraatiota. Suomalaisen kastraatioselvityksen mukaan Tanskan eläinlääkärien yhdistys on sitä mieltä, että paras vaihtoehto on karjujen, eli kastroimattomien sikojen, kasvattaminen ja mahdollisesti rokottaminen karjunhajua vastaan.
Tällä hetkellä Tanskassa ei ole päätetty kastraatiosta luopumisesta, mutta asia nousee esille aika ajoin. Todennäköisesti kastraation lopettamisesta keskustellaan jossain välissä. Esimerkiksi Saksassa käytetään anestesiaa porsaiden kastraation
yhteydessä. Tanskassa kasvatetaan lihantuotannossa 30 miljoonaa sikaa vuosittain. Suomi on tiettävästi ensimmäinen maa, joka on kieltämässä porsaiden kastraation siirtymäajalla. Tämän vuoden alusta on velvoitettu porsaiden kastraation yhteydessä tulehduskipulääkitystä ja vuodesta 2027 alkaen lisäksi paikallispuudutusta. Vuodesta 2035 alkaen porsaiden kirurginen kastraatio on Suomessa sallittu vain anestesiassa eläinlääkärin suorittamana ja vain eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellusta syystä. Vaihtoehdot kastraatiolle ovat karjujen kasvatus ja immunokastraatio, eli rokottaminen hormonitoiminnan pysäyttämiseksi.
Sanottua
”Riskinä on nyt, että [lintuinfluenssa] virus mutatoituu minkeissä ihmiselle vaarallisemmaksi, ja sen jälkeen tarttuu ihmisiin.”
– Laurent Muschel, EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviraston johtaja Yle 6.3.2024.
Suomi vastustaa osaa eläinkuljetusten
EU-komission esittämässä uudessa asetusehdotuksessa esitetään teuraskuljetusten enimmäiskestoksi yhdeksää tuntia ja siipikarjan kuljetusten kestoksi 12 tuntia. Jatkossa ei saisi myöskään kuljettaa esimerkiksi pitkälle tiineitä eläimiä, vastasyntyneitä eläimiä tai alle viiden viikon ikäisiä ja alle 50 kilon painoisia vasikoita. Suomi pitää osaa ehdotuksista liian tiukkoina. Valtioneuvoston mukaan ehdotukset vaatisivat merkittäviä muutoksia nykyisiin kuljetus- ja kasvatustapoihin, mikä lisäisi kustannuksia ja vaikeuttaisi elinkeinon harjoittamista. Animalia jätti lausunnon, jossa vastustettiin Suomen esittämiä heikennyksiä.
Lehden painoon mennessä Kotkassa, Oulussa, Pieksämäellä, Porvoossa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Ylöjärvellä on tehty valtuustoaloitteet eläinperäisten tuotteiden puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aloitteet ovat seurausta Animalian, Greenpeacen ja Luontoliiton Puolet parempaa -kampanjasta, jossa kannustetaan kuntia vähentämään eläintuotteiden käyttöä (lue lisää s. 22).
“Broilerin lihaa on markkinoitu ilmastoystävällisenä vaihtoehtona punaiselle lihalle, mutta myös broilerintuotanto kuormittaa ilmastoa enemmän kuin kasvisruoka”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs
Alkuvuodesta järjestimme äänestyksen vuoden 2023 parhaasta jutusta. Eniten ääniä keräsi artikkeli ”Viisi pientä tarhakarkuria”. Arvonnassa kirjan voitti Ann Fodge. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille!
Vuoden 2024 alusta alkaen Kaliforniassa on ollut kiellettyä kasvattaa tuotantoeläimiä häkeissä. Kielto koskee myös Kaliforniaan tuotavia eläinperäisiä tuotteita. Kaliforniassa vasikoiden ja munivien kanojen häkkikasvatus on ollut kiellettyä vuodesta 2022 alkaen. Vuoden 2024 alusta alkaen kielto laajeni koskemaan myös sikojen kasvatusta. Laki vähentää merkittävästi eläinten kärsimystä, sillä siinä asetetaan vähimmäistilavaatimukset tuotantoeläimille.
Suomessa vuonna 2024 voimaantullut laki eläinten hyvinvoinnista kieltää sikojen uusien porsitushäkkien rakentamisen välittömästi sekä emakoiden tiineytyshäkkien käytön 12 vuoden siirtymäajalla. Nykyisin käytössä olevien porsitushäkkien käyttöä ei laissa kuitenkaan kielletä. Muita häkkikasvatusmuotoja ei ole Suomessa kielletty.
Lihankulutuksen vähentäminen on kriittistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Harvardin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa haastateltiin yli 200 maailman johtavaa ilmasto- ja maatalousalan tutkijaa. Tulokset osoittivat, että ylivoimainen enemmistö tutkijoista ei pidä eläintuotannon tehostamista ilmastokriisin ratkaisuna, vaan yhtenä merkittävänä syynä.
Tutkijoista 90 prosenttia katsoi, että lihankulutuksen vähentäminen on vaikuttavin toimi eläintuotannon päästöjen vähentämiseksi. Tuotantoeläinten määrä maailmassa olisi puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tuottajia olisi tarvittaessa tuettava rahallisesti siirtymässä eläintuotannosta kasviperäiseen ruuantuotantoon.
New South Walesissa hyväksyttiin aloite, jolla kielletään kaksi eläimille huomattavaa kärsimystä aiheuttavaa eläinkoetta: pakotetun uintitestin sekä pakotetun savun hengittämisen kokeen.
Savun hengittämisen kokeessa hiiret laitetaan putkeen ja kytketään savukoneeseen, jossa ne pakotetaan hengittämään jopa 12 savukkeellista kahdesti päivässä pahimmillaan 18 viikon ajan. Pakotetussa uintitestissä hiiri tai rotta laitetaan uimaan siten, että sen on uitava uupumiseen asti. Kokeen tieteellisyyttä on pitkään kyseenalaistettu ja eläinjärjestöt ovat vaatineet sen kieltämistä ympäri maailman.
New South Walesin kiellot ovat historiallisia, sillä mikään muu valtio tai kaupunki ei ole aiemmin kieltänyt näitä eläinkokeita.
Eläinten hyvinvoinnin yhteiskunnallisen merkityksen ja eläinten eettisen aseman uudelleenarvioinnin nousu on vaatinut uudistuksia eläinpolitiikassa. Uusia foorumeita on perustettu etenkin 2010-luvulta lähtien. Suomessa on perustettu esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ja Eläinten hyvinvointikeskus, EU:ssa erilaisia eläinten hyvinvointiin liittyviä foorumeita ja keskuksia. EU:ssa politiikkaa on ohjannut muun muassa eläinten hyvinvoinnin strategia.
Tähän kehitykseen Suomessa kuuluisi luontevana osana eläinten etuja edistävä valtuutettu, vastaavalla tavalla kuin ihmisoikeuksien kentällä toimii useita riippumattomia valtuutettuja. Asia on tunnistettu kirjaamalla eläinsuojeluasiamiehen tehtävä hallitusohjelmiin kaksi kertaa: virka perustettiin ensin Kataisen ja uudelleen Marinin hallituksen aikaan.
Eläinsuojeluasiamiehen toiminta on kuitenkin toistaiseksi rajoittunut lyhyisiin määräaikaisiin virkoihin ja jäänyt riippuvaiseksi vaihtuvien hallitusten prioriteeteista. Tämä kertoo siitä, että eläinsuojelun institutionaalinen kehitys on epävakaata. Tarvitsemme strategista ja tavoitteellista eläinten hyvinvointipolitiikkaa Suomessa.
Kun työskentelin eläinsuojeluasiamiehen virassa vuosina 2020–2023, tarve eläinten hyvinvoinnin puolesta toimivalle riippumattomalle viranomaiselle oli ilmeinen. Tehtävässä oli mahdollisuus käyttää monipuolisia vaikuttamisen keinoja ja rakentaa yhteistyömuotoja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Olisikin tärkeää antaa viranomaiselle mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteistyöverkostojen monipuolistamiseen.
Hyvin monet säädösuudistukset vaikuttavat eläimiin, ja eläinsuojeluasiamiehellä on keskeinen rooli edistää eläinten hyvinvoinnin poikkihallinnollista huomiointia.
Lausuntojen, päättäjätapaamisten sekä politiikkasuosituksen avulla työssä tarjoutui mahdollisuuksia lisätä tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa ja tuoda esiin eläinten näkökulmaa. Viran aikana järjestetyt tapahtumat olivat suosittuja. Se kertoo, että eläinten hyvinvointia koskevalle tiedolle ja ratkaisuja punnitseville sidosryhmäkeskusteluille on yhteiskunnassamme kysyntää.
Pysyvä eläinasiavaltuutettu olisi ehdoton osa vahvaa eläinpolitiikkaa Suomessa. Viranomaista on pidetty tärkeänä eläinten hyvinvointitiedon lisääjänä ja kokoavana toimijana, joka puhuu eläinten puolesta. Eläimet ansaitsevat määrätietoista, näkemyksellistä ja johdonmukaista eläinten hyvinvoinnin politiikkaa.
Saara Kupsala YTT, tutkija
Kuva Olli Saarinen
Keskimääräinen lintuinfluenssan takia korvauksia saava turkistila saa valtiolta lähes 700 000 euroa, vaikka turkisalan yritysten keskiliikevaihto jää alle 100 000 euroon.
Lintuinfluenssan takia turkistarhoille maksettavien korvausten määrä jatkaa paisumistaan: alkuvuodesta hallitus hyväksyi korvausten noston 50,7 miljoonaan euroon. Korvausten suuruutta on helppo kyseenalaistaa.
Lintuinfluenssan takia tapetusta ketusta tai minkistä maksettava korvaus on keskimäärin 100 euroa eläintä kohden, kun samaan aikaan huutokaupassa turkisnahoista maksettiin viime vuonna keskimäärin 25–48 euroa.
Talouselämä-lehti oli saanut käsiinsä Ruokaviraston laskelmat, joiden perusteella korvaussummat määräytyvät. Ruokavirasto on laskenut keskimääräiseksi ketunpennun arvoksi 80 euroa ja minkinpennun arvoksi 35 euroa. Summat nousevat, kun kyseessä on erityisen arvokkaiksi mainittuja siitoseläimiä, joten tämän vuoksi keskimääräinen korvaus eläintä kohden nousee jopa 100 euroon.
Ruokaviraston laskelmat perustuvat kymmenen vuoden keskiarvoihin, eli Ruokavirasto huomioi korvauksissaan myös sellaisia vuosia, jolloin turkikset ovat olleet nykyistä kalliimpia.
Talouselämä-lehden selvityksen mukaan yksi turkistila saa korvauksia keskimäärin 690 000 euroa. Suomessa on 400 yritystä, joiden toimialaksi on merkitty turkistarhaus. Niistä ainoastaan 28 tarhan liikevaihto ylitti 700 000 euroa vuosina 2021–2023. Keskimääräisen Talouselämän tietokannasta löytyvän turkistarhan liikevaihto on alle 100 000 euroa, eli moni tarhaaja tekee valtion korvausten avulla huomattavasti suuremman tilin kuin mitä olisi saanut myymällä turkikset markkinahintaan, jos ne edes olisivat menneet kaupaksi.
Lintuinfluenssatartuntoja löytyi viime vuonna 71 tarhalta ja turkiseläimiä määrättiin lopetettavaksi lähes 500 000 yksilöä 72 tarhalta. Muuttolinnut ovat jo saapuneet Suomeen, eikä kukaan osaa ennustaa, minkälaisia viruksen muunnoksia lintujen mukana tänä vuonna saapuu Suomeen tai ovatko tarhoilta vaaditut suojaustoimet riittäviä tartuntojen torjumiseksi.
Lukuisat kansainväliset tutkijat ovatkin varoittaneet Suomea turkistarhauksen aiheuttamasta pandemiauhasta, joka saadaan poistettua vain lopettamalla turkistarhaus. Viimeksi tästä varoitti helmikuussa EU:n hätätilaviraston johtaja.
Saga Fursin vuoden ensimmäinen turkishuutokauppa maaliskuussa sujui kuten yleensä: turkikset kävivät kaupaksi, kunhan ne myytiin riittävän halvalla.
Lähes kaikki huutokaupassa myytävät kettujen nahat ovat suomalaista alkuperää, sillä kettuja ei kasvateta enää juuri missään muualla. Huutokaupan tulos oli erityisen tappiollinen niiden osalta, ja sinikettujen keskimääräinen myyntihinta kattoi korkeintaan hieman yli puolet nahan tuotantokustannuksista. Jokainen myyty ketunnahka tuotti siis turkistarhaajalle roiman tappion. Minkinnahkoja myytiin aavistuksen korkeammilla hinnoilla, eli tappio yhtä tuotettua minkinnahkaa kohden jäi jonkin verran pienemmäksi. Minkinnahastakaan saatu hinta ei silti kata tuotantokustannuksia.
Viimeksi turkisnahkojen tuotanto on tuottanut tarhaajille voittoa vuoden 2014 tienoilla. Sen jälkeen keskimääräinen myyntihinta on joka vuosi jäänyt sekä minkkien että kettujen osalta alle tuotantokustannusten. On selvää, että raja on tullut vastaan jo monella yrityksellä ja konkurssit jatkavat kasvuaan.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee turkisasetusta, joka ei paranna minkkien, kettujen ja supikoirien oloja. Turkisasetuksessa on kyse kosmeettisista parannuksista, joilla vain pitkitetään eläinten kärsimyksiä.
Asetuksessa säädetään turkistarhan yleisistä olosuhteista ja häkkien mitoista. Turkisasetuksen pienet muutokset eivät oleellisesti vaikuta eläinten elinolosuhteisiin. Turkisasetusta ei ole vielä jutun kirjoittamisvaiheessa julkaistu, mutta tietojemme mukaan se julkaistaan pian.
Allekirjoita Animalian vetoomus ja yhdy vaatimukseemme: Turkisasetusta ei pidä hyväksyä, vaan turkistarhauskielto on kirjattava eläinten hyvinvointilakiin! Vaadimme, että turkistarhaus tulee lakkauttaa Suomesta mahdollisimman pian.
Löydät vetoomuksen osoitteesta animalia.fi/turkisvetoomus
Vastajulkaistussa tutkimuksessa suurennuslasin alle päätyivät neljän metsästysjärjestön verkkosivut.
Väitöskirjatutkija Jenna Aarnio kertoi Animalialle tutkimuksesta ja vähän muustakin.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija
Jenna Aarnio ja dosentti Elisa
Aaltola julkaisivat alkuvuodesta tutkimuksen, jonka kohteena olivat metsästysjärjestöjen verkkosivuilla esiintyvät kuvaukset eläimistä sekä kuvausten vaikutus eläinten moraaliseen tarkasteluun. Tutkimuksessa analysoitiin kahden suomalaisen ja kahden isobritannialaisen metsästysjärjestön verkkosivuja.
Metsästysjärjestöillä on vaikutusvaltaa
Eläimet ovat tuntoisia ja mielellisiä olentoja. Muun muassa tämä innoitti tutkijoita selvittämään, miten eläimistä puhutaan,
kun toiminnan keskiössä on niiden tappaminen. Tämän lisäksi Aarnio kertoo tutkimuksen kummunneen myös halusta tarkastella vaikutusvaltaa, jota metsästysjärjestöillä suomalaisessa yhteiskunnassa on.
”Metsästysjärjestöillä on Suomessa valtaa esimerkiksi siihen, minkälaisia päätöksiä eläimiin liittyen tehdään ja miten eläimiä kohdellaan. Järjestöjen toiminta vaikuttaa myös yleiseen mielipiteeseen eläimistä”, Aarnio kertoo.
Ei siis ole yhdentekevää, minkälaista eläinkuvaa metsästysjärjestöt ylläpitävät.
Yhdeksi tutkimuksen taustatekijäksi Aarnio kertoo myös orastavan muutoksen eläimiin liittyvässä keskustelussa.
”Eläimiä koskevassa julkisessa keskustelussa on huomattavissa muutoksia. On alettu olla kiinnostuneita siitä, miten eläimiä kohdellaan.”
Mieletön eläinkuva oikeuttaa tappamaan
Tutkimuksen perusteella piirtyy esiin karu ja koruton otos metsästysjärjestöjen eläinkuvasta. Aarnion mukaan verkkosivuilla on järjestelmällisesti sivuutettu eläinten mielellisyys, tuntoisuus ja kognitiivinen kyvykkyys.
”Verkkosivuilla on todella vähän tietoa siitä, minkälaisia ovat ne eläimet, joita metsästetään. Eläimiä kuvaillaan biologisina olentoina ja keskitytään esimerkiksi kuvailemaan, miten metsästettyjen eläinten lihaa valmistetaan”, Aarnio kertoo tutkimuksen havainnoista.
Tuoreella tutkimuksella halutaan tuoda esiin ilmiö, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu helpottavan eläinten hyväksikäyttöä.
”Kyseessä oleva ilmiö on nimeltään dementalisaatio, jolla tarkoitetaan mielellisyyden vähättelyä tai sivuuttamista. Eläimet kuvataan biologisina, ei-mielellisinä olentoina, jolloin niiden hyväksikäyttö on helpompaa.”
Tutkijoiden mukaan tämä on metsästysjärjestöjen strateginen valinta.
”Jos kuvitellaan, että eläimellä ei ole mieltä tai että eläin ei kärsi, ei metsästykseen liittyviä eettisiä kysymyksiä pääse nousemaan.”
Jenna Aarnio työskentelee väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa filosofian oppiaineessa ja keskittyy erityisesti eläinetiikkaan. Väitöskirjassaan Aarnion katse on luonnonvaraisiin eläimiin liittyvissä eettisissä kysymyksissä.
”Väitöskirjatutkimuksessani olen kiinnostunut luonnonvaraisten eläinten kärsimyksestä ja luonnonvaraisten eläinten auttamiseen liittyvistä moraalisista velvollisuuksista. Onko ihmisen velvollisuus auttaa esimerkiksi niitä eläimiä, jotka kärsivät muista kuin ihmisen aiheuttamista syistä? Tällaisia syitä voivat olla muun muassa nälkä tai sairaudet.”
Aarnio toivoo vallitsevalta eläinpuheelta suunnanmuutosta.
”Ettei nähtäisi eläimiä vain välineinä ihmisen intresseille vaan itseisarvoisina olentoina, joilla on moraalinen arvo itsessään.”
Eläinten puolustaminen saattaa kenestä tahansa tuntua ajoittain toivottomalta. Silloin Aarnio kääntää katseensa samanmielisiin ihmisiin.
”Minulle toivoa luovat toiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita eläimiin liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi muista alan tutkijoista sekä eläinjärjestöjen aktiiveista saa voimaa.”
"Eläimet kuvataan biologisina, ei-mielellisinä olentoina, jolloin niiden hyväksikäyttö on helpompaa."
Euroopan unionin vaikutusvalta kasvaa jatkuvasti myös eläimiin liittyvissä asioissa. Parhaimmillaan EU-päätöksillä pystytään parantamaan satojen miljoonien eläinten elämää.
Eläinasioista puhuttaessa sana EU tuntuu luovan välillä suurta toivoa ja välillä hurjia pettymyksiä. Eurooppalaiset eläinjärjestöt toimivat laa jasti yhteistyössä. Yhteistyöllä on saavutettu EU:ssa useita isoja voittoja, jotka ovat lakkauttaneet eläimille kärsimystä aiheuttavia käytäntöjä. Varjopuolia taas ovat EU:n kankeus ja hitaus sekä kansalliset intressit, jotka saattavat aiheuttaa yllättäviä poikkeuksia säädöksiin.
Kosmetiikan eläinkoekielto oli valtava saavutus
Eläinjärjestöjen tähän mennessä merkittävimpiä saavutuksia EU:n lainsäädäntöön vaikuttamisessa ovat kosmetiikan eläinkoekielto sekä perinteisten häkkikanaloiden kieltäminen.
Kosmetiikan eläinkoekiellon ensimmäinen askel astui voimaan vuonna 2004, jolloin kiellettiin kosmetiikan lopputuotteiden eläinkokeet. Tätä seurasi kosmetiikassa käytettävien ainesosien eläinkoekielto vuonna 2009, jonka siirtymäaika päättyi vuonna 2013. Kielto koskee myös EU:n ulkopuolella testattuja kosmetiikkatuotteita ja -ainesosia. Vaikka kiellon valvonnassa on haasteita, oli se suuri voitto eläinjärjestöille.
Lisäksi pari vuotta sitten koettiin suuri pettymys: kemikaalivirasto päätti, että tietyt, vain kosmeettisiin tarkoituksiin käytettävät ainesosat on testattava eläinkokein. Päätös tuli huolimatta siitä, että ainesosat ovat olleet pitkään käytössä ilman ongelmia ja siitä, että EU:n kosmetiikkakielto oli ollut jo lähes kymmenen vuotta voimassa.
Tämän uskomattoman päätöksen torppaamiseksi EU:n eläinjärjestöt avasivat vuonna 2022 eurooppalaisen End Animal Testing -kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin kosmetiikan eläinkoekiellosta kiinni pitämistä, tiekartan luomista eläinkokeiden asteittaiseksi lopettamiseksi koko EU:ssa sekä eläinkokeettoman tutkimuksen rahoituksen lisäämistä.
Kansalaisaloite keräsi 1,2 miljoonaa allekirjoitusta ja se eteni komission käsittelyyn viime vuonna. Komission antama vastaus oli osittain lupaava ja osittain pettymys. Erinomaista oli se, että komissio lupasi antaa vuoden 2025 alussa suunnitelman siitä, miten turvallisuustutkimusten eläinkokeet lopetetaan EU:ssa. Komissio lupasi myös lisätä eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitusta.
Iso pettymys oli kuitenkin se, ettei kemikaaliviraston päätöstä tiettyjen kosmetiikan ainesosien tutkimisesta eläinkokein kumottu.
Häkkikanalakielto mullisti EU:n kananmunantuotantoa
Perinteisten häkkikanaloiden kielto koko EU-alueella tuli voimaan vuonna 2012. Päätös tarkoitti, että kaikkien häkkikanaloita käyttäneiden EU:n kananmunantuottajien oli vaihdettava kanalansa joko hieman muunneltuihin, niin sanottuihin virikehäkkikanaloihin, tai siirryttävä kokonaan häkittömään lattiakasvatukseen. Jo kiellon tullessa voimaan EU:n eläinsuojelujärjestöt kritisoivat kieltoa voimakkaasti virikehäkkikanaloiden takia. Animalia muiden järjestöjen mukana varoittikin tuottajia, että investoiminen näihin niin sanotusti pa-
Uudella
parlamentilla on aidosti mahdollisuus kieltää niin turkistarhaus kuin muidenkin eläinten häkkikasvatus sekä vauhdittaa eläinkokeiden lopettamista.
ranneltuihin kanaloihin tulee olemaan hukkainvestointi. Kuluttajat eivät halua ostaa häkissä kasvatettujen kanojen munia, eikä tilanne muutu sillä, että häkki yritetään verhoilla hieman kauniimmaksi.
Järjestöjen ennustus kävikin toteen, sillä häkkikananmunien kysyntä on laskenut rajusti. Kuluttajien lisäksi kananmunia käyttävä teollisuus on alkanut vaatia lattiaolosuhteissa tuotettuja kananmunia. Useissa EUmaissa häkkimunia tuotetaankin enää marginaalisesti, ja Suomessakin tuotanto on pudonnut 24 prosenttiin.
Muita isoja eläimiin vaikuttavia EU-päätöksiä ovat olleet muun muassa koira- ja kissaturkisten sekä hyljetuotteiden myynti- ja tuontikiellot sekä valaanpyyntikielto.
Kansalaisaloitteet vauhdittavat uusia päätöksiä
Kymmeneen vuoteen EU:ssa ei ole tehty eläinten hyvinvointia suuressa mittakaavassa kohentavia päätöksiä. Eläinjärjestöt eivät kuitenkaan ole seuranneet tätä toimettomina vaan ovat ottaneet toimintavälineikseen eurooppalaiset kansalaisaloitteet: komission on otettava aloite käsittelyyn, mikäli sen on allekirjoittanut yli miljoona EU-kansalaista.
Kansalaisaloitteet ovat osoittautumassa keinoksi, jolla saadaan EU:n hitaisiin rattaisiin kierroksia. Tällä hetkellä kaikkiaan kolme eurooppalaista kansalaisaloitetta on vauhdittamassa eläinten kohtelun parantamista: edellä mainitun End Animal Testing -aloitteen lisäksi tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltoa vaativa End the Cage Age- sekä turkistarhauksen kieltoa vaativa Fur Free Europe -aloitteet ovat edenneet komission käsittelyyn.
Komissio lupasi jo kesällä 2021, että se antaa syksyllä 2023 lainsäädäntöehdotuksen, jolla tullaan kieltämään tuotantoeläinten häkkikasvatus EU:ssa. Valitettavasti komission toimet jäivät kesken. Lupaus itsessään ei kuitenkaan ole rauennut, vaan sen täyttäminen jää seuraavan komission tehtäväksi.
Fur Free Europe on myös edennyt komission käsittelyyn. Loppuvuodesta 2023 komissio ilmoitti, että se tulee pyytämään Euroopan turvallisuusviranomaisen EFSAn tieteelliseltä komitealta raportin turkiseläinten hyvinvoinnista. Raportti on annettava alkuvuodesta 2025. Sen jälkeen komissio tekee vielä lisäselvityksiä ainakin turkistarhauksen taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, ja lopullisen päätöksen turkistarhauksen kieltämisestä komissio antaa vuoden 2026 alkupuolella.
Komission tarkastajat tekivät vierailuja Suomen turkistarhoilla maaliskuussa 2024. Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sai mahdollisuuden keskustella tarkastajien kanssa ennen vierailuja. Kivekäs muistutti heitä muun muassa siitä, että tarkastukset oli ajoitettu ajanjaksoon, jolloin tarhoilla on vain siitoseläimiä. Ne siis näyttävät huomattavasti väljemmiltä kuin kesäisin ja syksyisin, jolloin turkeiksi kasvatettavat pennut täyttävät häkit.
Teuraseläinten pitkät kuljetusmatkat ovat olleet EU:ssa toimivien eläinjärjestöjen suuri huolenaihe ja kampanjoiden kohde jo vuosikausia. Viime vuoden lopussa komissio antoi esityksen eläinkuljetusten säätelystä. Esityksen sanotaan tavoittelevan siirtymää elävien eläinten kuljettamisesta kohti lihan ja sukusolujen kuljetuksia, mutta Animalian ja muiden eläinjärjestöjen kanta on, ettei esitys on tällaisenaan liian heikko.
Esityksessä rajattaisiin pitkät eläinkuljetukset yhdeksään tuntiin. Erittäin suuri puute rajauksessa on kuitenkin se, ettei merikuljetuksiin kuluvaa aikaa sisällytetä kuljetusaikaan. Tämä altistaa eläimet yhä edelleen pitkille, kärsimystä aiheuttaville kuljetusmatkoille ja ohjaa eläinkuljetuksia maanteiltä merikuljetuksiin.
Valitettavasti asetuksessa ei kielletä elävien teuraseläinten kuljetuksia kolmansiin maihin. Kielto olisi tehokas keino vähentää eläinten kärsimystä pitkien kuljetusten aikana, ja tätä ovatkin Animalia ja muut eläinjärjestöt vaatineet painokkaasti. Asetuksen käsittely jatkuu seuraavan komission kaudella.
Kesken jäi myös koirien ja kissojen hyvinvointia ja tunnistusmerkintää koskeva asetus, josta komissio ehti antaa esityksen. Asetus olisi EU:ssa ensimmäinen, jolla säädellään koko unionissa koirien ja kissojen kohtelua. Ehdotuksessa pyritään puuttumaan erityisesti pentutehtailuun ja eläinten jäljitettävyyteen. Koirien ja kissojen vuotuinen myynti on yli 1,3 miljardin euron arvoista bisnestä EU:ssa.
Seuraava parlamentti sekä komissio saavat suuria eläinkysymyksiä pöydälleen. Uudella parlamentilla on aidosti mahdollisuus kieltää niin turkistarhaus kuin muidenkin eläinten häkkikasvatus sekä vauhdittaa eläinkokeiden lopettamista. On kriittisen tärkeää, että parlamentissa istuu mahdollisimman vankka joukko edustajia, jotka ovat valmiita viemään nyt kesken jääneet lakiesitykset loppuun.
Äänestä EU-vaaleissa eläinten hyvinvointiin sitoutunutta ehdokasta: animalia.fi/eu-vaalit
Pystyisitkö sinä auttamaan?
Kun meitä on monta, pienikin lahjoitus mahdollistaa suuret teot eläinten hyväksi. Voit tehdä lahjoituksen haluamallasi summalla
numeroon 92940
Animalian hallitus 2024 ylärivissä vasemmalta oikealle: Nadja Uusiperhe, Annu Piensoho, Leo Stranius, Heli Mäenpää, Sanna Helin-Ala-Nissilä, Jussi Aimola. Alarivissä vasemmalta oikealle: Jaana Eskola, Sami Säynevirta ja Satu Aurio Kuvasta puuttuvat Ninni Pehkonen ja Jaana Vanhala
Animalian uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ympäristö- ja kulttuuriosaaja Jaana Eskola. Hallitukseen valittiin lisäksi neljä uutta jäsentä.
Animalian edellisen puheenjohtajan Erja Laakkosen jätettyä tehtävänsä Animalian uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toista kautta hallituksessa mukana oleva Jaana Eskola. Eskola on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan taiteen ja ympäristökysymysten parissa ja on Animalian pitkäaikainen aktiivijäsen.
Eskola havahtui jo nuorena tapoihin, joilla rakenteellista väkivaltaa eläimiä kohtaan yhteiskunnassa harjoitetaan. Animalian pitkäaikainen työ turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa on yksi Eskolan suurimmista motiiveista ja uuden hallituksen tärkeimmistä tavoitteista.
”Turkistarhauksen tukemisen tulee loppua ja turkistarhaus kieltää yksiselitteisesti. Tiedämme, että maa- ja metsätalousministeriö aikoo pian esitellä eläinten hyvinvointia käsittelevän turkisasetuksen, joka on tietojemme mukaan täysin mitätön. Vaadimmekin jo nyt, että huono turkisasetus hyllytetään lopullisesti ja sen sijaan kirjataan turkistarhauskielto eläinlakiin. Aiomme vedota Suomen hallitukseen tavoitteen saavuttamiseksi”, Eskola kertoo.
Ruuantuotannosta ei voi puhua ilman eläinoikeuskeskustelua
Animalian hallitukseen valittiin uutena jäsenenä myös pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja Leo Stranius. Hän tuo Animaliaan vankkaa osaamista erityisesti ilmasto- ja ympäristöasioihin liittyen.
”Eläinten oikeudet, ympäristöasiat sekä myös ihmisten terveys ja hyvinvointi liittyvät saumattomasti yhteen. Suomessa tapetaan vuosittain kymmeniä miljoonia eläimiä turhaan ihmisten ruuaksi ja kiihdytetään näin ilmastokriisiä ja luontokatoa. On tärkeää, että Animalia tuo eläineettisen näkökulman mukaan, kun keskustellaan ruuantuotannosta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta”, Stranius sanoo.
Animalian hallitukseen valittiin uusina jäseninä lisäksi Satu Aurio Oulusta, Annu Piensoho Järvenpäästä ja Nadja Uusiperhe Helsingistä. Animalian hallituksessa jatkavat Jussi Aimola Helsingistä, Sanna Helin-Ala-Nissilä Helsingistä, Heli Mäenpää Lahnajärveltä, Ninni Pehkonen Akaalta, Sami Säynevirta Helsingistä ja Jaana Vanhala Kotkasta.
Teksti Taija Rinne • Kuva Anttoni Ihalainen
EU-komissio on
ehdottanut susien tiukan suojelun höllentämistä koko EU:ssa.
Euroopan komissio ehdotti viime joulukuussa Euroopan luonnonsuojelusopimukseen muutosta, jolla susien suojeluasema muutettaisiin tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että susia saisi jatkossa metsästää, kunhan paikalliset susikannat pysyisivät tyydyttävällä tasolla.
Syksyllä 2023 komissio vastaanotti jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kantoja asiasta. Myös Animalia jätti asiasta lausunnon komissiolle. Komission julkaisemassa analyysissä 71 prosenttia annetuista lausunnoista kannatti suden suojelutason säilyttämistä ennallaan eli tiukasti suojeltuna.
Komission esitys eteni kuitenkin sellaisenaan neuvoston käsittelyyn. Neuvosto
hyväksyi komission esityksen ja antoi komissiolle valtuuden tehdä ehdotuksen suden suojelutason madaltamisesta.
Lopullinen päätös loppuvuodesta
Myös Euroopan parlamentti käsitteli asiaa alkuvuodesta. Parlamentissa puheenvuoron pitäneistä edustajista noin puolet kannatti suden suojelustatuksen alentamista ja noin puolet puolusti suojelutason pitämistä ennallaan. Useassa puheenvuorossa korostettiin tieteellisen tiedon puutetta siitä, mitä vaikutuksia suden suojelustatuksen alentamisella on ja suden vaarattomuudesta ihmisille sekä siitä, että susi oli vuosisatojen ajan lähes kokonaan hävitetty Euroopasta. Puheen-
vuoroissa muistutettiin myös vaihtoehtoisista tavoista elää rinnakkain susien kanssa, kuten satsaamisesta susiturvallisiin aitoihin.
”Meidän täytyy löytää yhdessä ratkaisu suden ja ihmisen yhteiseloon sen sijaan, että toistaisimme menneisyyden virheitämme. Meidän täytyy suojella luontoa”, totesi saksalainen meppi Anna DeparnayGrunenberg parlamentissa pitämässään puheessa.
Asiasta päätetään lopullisesti joulukuussa 2024. Suomi on tukenut komission tavoitteita suden suojelutason heikentämisestä eläin- ja ympäristöjärjestöjen vastustuksesta huolimatta.
Käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä Mirva Tolppanen pohtii yhdessä muiden teatterintekijöiden kanssa, miten eläinoikeuksia voidaan edistää teatterin keinoin.
Mirva Tolppanen: Valhe. Rakastajat-teatteri (esitykset 4.5. asti, mahdollisia lisäesityksiä syksyllä 2024)
Kuvassa näyttelijät Anna Kauno (edessä), Sanna-Kaisa Patrikainen (vas) ja Taina Silkkola. Kuva Markku Saiha
Näytelmä Valhe syntyi tarpeestani sanoittaa avuttomuudentunnettani ei-inhimillisen ja inhimillisen kohtaamattomuudesta, muunlajisten eläinten asemasta yhteiskunnassamme sekä halusta tehdä näkyväksi ilmaston- ja eläinsuojelutyöhön kohdistuvaa vihapuhetta. Teatterintekijänä koen vastuuta ja vapautta käydä näiden teemojen äärelle. Haastattelin näytelmäkirjailija Sanna Hietalaa (H), Pipsa Lonkaa (L) ja Timo Turusta (T), joiden näytelmissä muunlajisten asema ja suhteemme heihin on ollut keskeisessä osassa.
(Näyttämöllä kolme ihmiseläintä)
T: Näin 15-vuotiaana Animalian flyerissa kuvan tarhatusta ketusta ja se teki muhun suuren vaikutuksen.
H: Mun kirjoittamisen impulssit lähtee siitä, mikä mussa itsessä pyrkii pimentoon, tai on vaikealla tavalla käsiteltävää. Käsitys itsestäni eläinsuojeluhenkisenä ihmisenä oli varsin elähtänyt ja mua kiinnosti se osaaikapsykopatia, jonka avulla häivytän omat väkivaltaiset valintani tietoisuudesta, jossa
fantasioin olevani vaikkapa ”eläinrakas”.
L: Mä etsin ihmiseläimelle paikkaa maailmassa, jossa me emme ole itsestään selvästi kaiken keskuksia, ja etsin maailmalle tapaa tulla havaituksi paikkana, jossa on valtavasti muutakin elämää kuin vain ihmiseläimen.
(Katosta laskeutuu kolme suurta peiliä, joiden eteen H, L ja T asettuvat.)
H: Halusin Kettutytön paluussa tarkastella, millaisesta sisäisestä puheesta eläinsuh-
Sanna Hietala: Kettutytön paluu. Aurinkoteatteri. (Lisäesityksiä syksyllä 2024).
Kuvassa näyttelijät Wilhelm Grotenfelt ja Paul Holländer. Kuva Ada Halonen
teeni rakentuu. Oli vaikeaa olla ottamatta yksiviivaista moraalinäkökulmaa aiheeseen. Eläinoikeuskysymys on hämmästyttävän tabu. Varsinkin naissukupuoleen yhdistettynä eläinaktivismi on edelleen vakava uskottavuusriski. Taiteen tekijän pitää säilyttää liikkumatila aiheensa suhteen, ja sitä on vähän hankauksessa suoraviivaisen aktivismin kanssa.
L: Mä etsin näytelmän mahdollisuuksia kutsua toislajiset eläimet osaksi kirjallisuutta ja teatteria, ja näytelmistäni on kehkeytymässä jatkumo, joka keskittyy
erityisesti toislajisten eläinten kohtaamiseen ja käsittämiseen näytelmän sisällä. Tämä haastaa myös näytelmän muotokieltä. Toislajiset ovat omalla vastaansanomattoman toisenlaisella olemuksellaan vaatineet näytelmää muuttumaan sellaiseksi, jossa heille olisi edes hieman tilaa oleskella.
T: Laitoin Tilassa maatilan pojan ja punkkariaktivistin rakastumaan, jolloin aiheesta syntyi keskustelua kahden erilaisista taustoista tulevan ihmisen välille. Halusin näyttää, että vangittuina niin ihmiset kuin
eläimet kärsivät. Eläinoikeusajattelu on osa mun maailmankuvaani. Kaikkea elävää ja tuntevaa tulisi kohdella kunnioittavasti ja itseisarvoisesti, vaikka emme jakaisi samaa kieltä tai kokemusmaailmaa.
(Näyttämölle nilkuttaa harvakarvainen supikoirahahmo, joka kirjoittaa peileihin kysymyksen: ”Onko teatterissa voimaa?”)
T: Nuorisolta saamani palauteen myötä uskon, että on. Aikuisyleisön suhteen olen epäileväisempi. Kasvettuaan ihminen on keskimäärin tavattoman haluton kyseenalaistamaan maailmankuvaansa.
H: Taide nostaa näkyviin eläinsuhteemme mustia pisteitä ja sillä tavoin tuo eläinoikeuskeskustelun tälle vuosituhannelle. Muunlajiset ovat ihmisen kulttuurien erottamattomia osallisia pyytämättään. Sekä kauniilla että aivan kauheilla tavoilla.
L: Taiteen vahvuus on hämärän ja sanoittamattoman alueella. Se voi tuoda näkyväksi virtauksia, joiden olemassaoloa on muuten hankala havaita. Toinen luonto -näytelmässä toislajiset eläimet ikään kuin katsovat näytelmään sisään, mikä kääntää totutun katseen suunnan ja tekee ihmisistä katseen kohteita. Huomion suuntaaminen on yksi arvon antamisen keinoja. On arvovalinta, minne katsomme, keitä kuuntelemme, ja keiden elämän todellisuuden otamme todesta.
(Ihmiseläimet kääntävät peilit kohti yleisöä.)
T: Eläin- ja ihmisoikeudet tukevat toisiaan. Ulottamalla empatiamme ja arvostuksemme myös eläimiin, voimme kohdata oman naapurimmekin uudella tavalla.
H: Kun asian antaa tulla iholle, se alkaa vaikuttaa.
(Esirippu laskeutuu. Pimeys.)
Teatteri kykenee liikkumaan rajapinnoilla, joiden näkyväksi tekeminen voi olla muutoin vaikeaa. On aika, että totuudenmukainen suhteemme muunlajisiin näkyy myös näyttämöllä ja parrasvaloissa. Ihmisyys ei ole tavoiteltavista asioista tärkein, eikä suurin. Maailma on täynnä ääniä, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi.
Teksti Mirva Tolppanen • Kuvat Markku Saiha, Markku Jokela & Ada Halonen Timo Turunen: Tila. Kokkolan teatteri. Ohjaus ja sovitus Iiris Rannio Kuvassa näyttelijät Sakari Tuominen , Tomi Turunen , Niko Karjalainen ja Irina Parviainen. Kuva Markku Jokela
Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta:
INTOKUSTANNUS.FI
Thomas Piketty
Pääoma ja ideologia on jatkoa Thomas Pikettyn menestysteokselle Pääoma 2000-luvulla! Taloustieteen rocktähti Thomas Piketty tarjoaa murskaavaa nykypolitiikan kritiikkiä ja ehdottaa rohkeasti uudenlaista ja reilumpaa talousjärjestelmää.
@intokustannus
Jenni Turunlahti: Siivet Itämeren yllä. Kaarna Kustannus, 2023. 83 s.
Jenni Turunlahden esikoisrunoteos Siivet Itämeren yllä ei ole tavanomainen runokirja, vaan Turunlahden omien sanojen mukaan kuvitettu, runollinen lintukirja. Runoilija Turunlahti on tuonut paperille uhanalaiset lintulajit ja lintukadon. Runoissa maailman saastuneimman meren yllä liitelevät esimerkiksi hömötiainen, lehmähaikara ja pensasvilistäjä. Turunlahden runot ovat lempeitä ja helposti lähestyttäviä, ja runojen lisäksi kirja on kuvitettu hurmaavasti. Kuvittaja on Pinja Leppänen, jonka piirrostyyli on herkkä ja tarkkanäköinen.
Siivet Itämeren yllä sopii luettavaksi, vaikka ei olisi liiammin perehtynyt runouteen. Se on samaistuttava, maalauksellinen teos, joka ilahduttaa surumielisestä aiheestaan huolimatta.
Pauliina Peijoneneläimen näkökulmasta?
Hannu Itkonen: Eläimet urheilijoina ja kamppailijoina. Vastapaino, 2023. 223 s
Eläimet urheilijoina ja kamppailijoina on kaivattu keskustelunavaus eläinurheilun kulttuurihistoriallisesta asemasta sekä eläinten käyttöön ja hyvinvointiin liittyvästä etiikasta tai sen puutteesta. Hannu Itkonen havainnollistaa tematiikkaa tarkastelemalla eri urheilulajeja eläimen aseman kautta, esimerkiksi kohteena, avustajana, yhteissuorittajana tai kamppailijana. Aina antiikista eläinurheilun tulevaisuuteen tähyävän teoksen sanoma on selkeä: Eläinurheilu perustuu aina, tavalla tai toisella, muunlajisen eläimen hyötykäyttöön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta nykykäytänteiden kriittinen tarkastelu on välttämätöntä.
”Eläinurheilussa ihminen määrittää sen, mikä on eläimen asema ja miten eläimen oletetaan toimivan.”
Mirva Tolppanen
Aura Koivisto: Elämä eläinten kanssa. Into Kustannus, 2024. 302 s.
Aura Koiviston kirjoittama teos on lämmin kertomus elämästä eläinten kanssa. Lukija saa vahvoja mielikuvia Koiviston lapsuudesta, kun eläintarhassa työskentelevä isä toi “työt kotiin” ja nuori Koivisto vietti aikaa hoitaen muun muassa tiikerien ja susien pentuja. Samaan aikaan kirja tarjoaa kiistatonta puhetta eettisyydestä, eläinten kohtelusta ja eläinten oikeuksista. Teoksen sävy on rauhallista pohdintaa eläinasioista ilman hyökkäävää äänensävyä.
Henkilökohtaisesti pidin luvusta, jossa kerrotaan, miten ihminen ja villieläin ovat luonnossa ystävystyneet ja rikkoneet oletettuja rajoja, kuten Antti Leinonen luonnonvaraisen ahmansa kanssa tai Humppilassa loukkaantuneita kurkia hoivaava Jouko Alhainen. Ehkä tarinat kiinnostivat siksi, että sellaisia emme usein kuule. Kuitenkin ne kertovat siitä, miten läheisiä yksilöitä muunlajiset eläimet meille ihmisille ovatkaan ja mitä kävisi, jos kaikki näkisimme ja ymmärtäisimme sen.
Koivisto käsittelee kirjassaan nykyihmisen etäistä suhdetta eläimiin kriittisesti, nojaten tutkittuun tietoon sekä ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin. Visuaalisesti kirja on kaunis. Värimaailma on yhtä rauhallinen ja lempeä kuin kirjan tekstikin. Kirja on oiva luettava etenkin heille, jotka kaipaavat uutta tietoa eläinten maailmasta.
Jonna Jowi Sihvonen
Coral Ricote kertoo, mitä kuninkaallisten siipien suojassa syntyneelle järjestölle kuuluu tänään.
Vuonna 1882 prinsessa Eugenian aloitteesta perustettu Djurens Rätt on Animalian ruotsalainen sisarjärjestö – tai oikeastaan emojärjestö. Djurens Rätt nimittäin oli vielä nimeltään Pohjoismainen liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi, kun vuonna 1961 Suomeen perustettiin järjestön alaosasto, josta vuosien saatossa kehittyi Animalia.
Coral Ricoten oma ura eläinten oikeuksien parissa alkoi 14 vuotta sitten.
”Olin ensin ihan tavallinen vapaaehtoinen, sitten menin mukaan Djurens Rättin kesäkampanjaan. Lopulta sainkin sen kokonaan vastuulleni, ja 3,5 vuotta sitten pääsin kampanjapäälliköksi”, Ricote kertoo.
Kampanjatiimissä on kahdeksan henkeä, ja työntekijöitä järjestössä on lähes 50. Ruotsi valmistelee turkistarhauksen alasajoa
Kuten Animalian, myös Djurens Rättin toimintakenttä on laajentunut eläinkokeiden vastustamisesta. Järjestön päätavoitteet kuulostavat tutuilta: turkistarhauksen, eläinkokeiden ja eläinten tehotuotannon lopettaminen.
Tavoitteista ensin mainittu on melkein saavutettu, ainakin Ruotsin osalta. Maan hallitus ilmoitti vuoden 2023 syyskuussa tukevansa yhteensä 180 miljoonalla kruunulla, eli noin 15,5 miljoonalla eurolla, niitä turkistarhaajia, jotka lyövät hanskat tiskiin vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tukipaketin lisäksi hallitus valmistelee lakimuutosta, jolla turkistarhaus kielletään kokonaan. Kettujen tarhaus loppui Ruotsissa jo vuonna 2001. Tuolloin voimaan tuli laki, joka edellyttää eläimille mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen, kaivamiseen ja liikkumiseen. Chinchillatarhauksen vaatimuksia tiukennettiin vuonna 2012, ja pari vuotta myöhemmin viimeinen chinchillatarha suljettiin.
Vaikka vastaavista tiukennuksista puhuttiin minkkienkin kohdalla, lakiin ei niitä tuolloin saatu. Silti myös minkkitarhauksen alamäki on ollut jyrkkä, kuten Suomessakin. Ruotsissa oli viime vuonna jäljellä alle 20 minkkitarhaa, ja tarhaajien etujärjestö arvioi viimeisenkin turkistarhan sulkeutuvan jo tämän vuoden lop-
puun mennessä.
”Olemme ajaneet tarhauskieltoa yli puoli vuosisataa ja toistuvasti esittäneet alan hallittua alasajoa. Vuonna 2021 julkaisimme raportin, jossa ehdotimme samantapaisia toimenpiteitä kuin ne, joita hallitus nyt toteuttaa.”
Myös Animalia julkaisi vuonna 2022 turkistarhauksen Exit-raportin, jossa tarjottiin valmiit ratkaisut turkistarhauksen kestävään lakkauttamiseen. Mutta toisin kuin Ruotsissa, Suomen hallitus haluaa turkisalan kestävän alasajon sijaan maksaa kymmeniä miljoonia turkistarhauksen jatkumiseksi.
Sinnikkään työn tuloksista on syytä riemuita. Suurimmaksi ylpeyden aiheekseen kampanjapäällikkö ei kuitenkaan valitse tarhauskieltoa vaan järjestön broilerikampanjan.
”Haluamme nostaa ihmisten tietoisuuteen ruoantuotannossa kaikkein huonoimmissa oloissa elävät ja runsaslukuisimmin hyväksikäytetyt eläimet eli broilerit. Haasteena tässä on se, kuinka eläintehtaiden todellisuutta voi tuoda esiin niin, ettei karkota yleisöä. Päätimmekin tehdä lyhyen animaatiofilmin, jossa emme saarnaa ihmisille, vaan kanat saavat itse kertoa tarinansa. Broilereiden ääninä on tunnettuja ruotsalaisnäyttelijöitä”, Ricote kertoo.
Animaatiota näytettiin elokuvateattereissa ympäri maan, ja se tavoitti reilut miljoona katsojaa, eli yli kymmenesosan koko Ruotsin väestöstä.
Ricote painottaa, että rajallisten resurssien tehokas käyttö ja oikea kohdentaminen on kansalaisjärjestössä tärkeää. Resurssien tehokasta käyttöä on myös yhteistyö muiden samoja asioita ajavien kanssa. Tästä esimerkkinä on Djurens Rättin kampanjarekka, joka kiertää kesällä ympäri Eurooppaa kertomassa tuotantoeläinten kurjista oloista. Kampanjassa on mukana useita järjestöjä, myös Animalia.
”Tarvitaan sinnikkyyttä ja selviä päämääriä. Ajamme myönteistä muutosta, mutta se vie aikaa.”
Kampanjarekka sekä Animalian ja muiden järjestöjen tapahtuma Helsingissä Rautatientorilla 6.–9.6.2024. Lue lisää sivulta 2.
Tue eläinoikeustyötä helposti tekstiviestillä.
Lähetä viesti ANIMALIA10 numeroon 16155 (10 €).
Kiitos, että välität!
HavvaRovaniemen Animalia aloitti dokkari-iltojen sarjan klassikkoteoksella Vegucated!
kotka
Seuraa Rovaniemen Animaliaa Instagramissa @animaliarovaniemi
Oulun Animalia järjestää säännöllisesti vapaamuotoisia vegehengailuja, tervetuloa mukaan!
Seuraa Oulun Animaliaa Facebookissa @oulunanimalia ja Instagramissa @oulun_animalia
Kouvolan Animalian vuoden toinen kirjailijavieras oli filosofi Elisa Aaltola
Seuraa Kouvolan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @kouvolananimalia
Vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!
Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.
Itä-Lappi
Rovaniemi
Kajaani
Kuopio HämeenlinnaLahti
Pori Forssa Tampere Jyväskylä
Turku
ViOulu
Joensuu
Savonlinna
Lappeenranta
Kouvola
Kerava Kotka
Mikkeli Pääkaupunkiseutu
Kotkan laskiaisriehassa tarjoiltiin vegaanisia herkkuja pulkkailijoille.
Seuraa Kotkan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliakotka
Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi). Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan!
Kanerva Pelli , vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. 045 775 01572
Animalian lehtityöryhmä kokoontuu neljästi vuodessa, ja mukaan voi tulla kuka tahansa lehden tekemisestä kiinnostunut, jolla on kokemusta kirjoittamisesta, kuvittamisesta tai kuvaamisesta.
Yksi lehtiryhmäläisistä on tamperelainen Jonna Jowi Sihvonen, joka on ollut mukana vuodesta 2022 saakka. Vilkkaan ja elävän sisäisen maailman omaavalle Jowille kirjoittaminen on ollut aina luonteva osa itseilmaisua ja vaivaton tapa tuoda ajatuksiaan esille.
“Olen julkaissut kolme kirjaa ja pitänyt blogia kahdeksan vuotta. Tarinankerronta ja kirjoittaminen olivat asioita, joissa olin jo koulussa hyvä”, Jowi kertoo.
Animalia-lehden tekeminen on looginen jatkumo Jowin pitkään jatkuneelle kirjoitustyölle. Jowi näki Animalia-lehteen kirjoittamisen haasteena, joka oli ehdotto-
masti otettava vastaan. Hän halusi oppia, miten lehtijuttujen kirjoittaminen eroaa blogin ja tieto- tai kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta.
“Joskus saattaa tuntua siltä, etten tiedä tarpeeksi aiheesta siitä kirjoittaakseni, mutta onneksi rakastan uppoutua ja paneutua syvästi eri aiheisiin. Työryhmään kuuluu kaikenlaisia kirjoittajia, ja muut ovat aina apuna.”
Jowi työskentelee eläintenhoitajana ja on perehtynyt erityisesti kettuihin. Niistä hänellä on valtavan paljon tietoa, ja sitä kasaantuu jatkuvasti lisää. Tällä hetkellä Jowi kirjoittaa kirjaa ketuista. Kettuaiheista hän toivoo voivansa kirjoittaa myös leh-
teen ja vahvistaa näin omaa osaamistaan. Lehtityöryhmän parhaana puolena Jowi näkee sen, että jokaisella on sama intohimo eläinten oikeuksiin. Kaikkia kiinnostavat samat aiheet, eivätkä ehdotetut aiheet ole liian radikaaleja. Juttuaiheita kumpuaa toisinaan aivan läheltäkin, kun vain pitää silmät ja korvat auki – viime numeroon Jowi kirjoitti kodin saaneista koeeläinmarsuista.
Mukaan lehtityöryhmään kirjoittamaan, kuvaamaan tai kuvittamaan? Ota yhteyttä: laura.uotila@animalia.fi
Vegaanin ruokavuosi -blogia pitävä Aino Sihtola on luonut herkkuja suoraan lapsuuden mummolasta. Mummin herkut maistuvat parhailta kesän juhlissa!
Lisää reseptejä: vegaaninruokavuosi.com Instagramissa: @ainosihto
Reseptit & Kuvat Aino SihtolaCharlotte Russe -kääretorttukakku
20 annosta
Kääretorttupohja
3 ½ dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
1 ½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 ½ tl leivinjauhetta
1 dl rypsiöljyä
1 ½ dl aquafabaa
1 dl kasvimaitoa
Tortun täyte
150-200 g marjaisaa vadelmahilloa
100 g mustikoita
Kakun täyte
2 dl kasvipohjaista vispiä
2 ½ dl soijarahkaa tai paksua kaurajogurttia
150 g kauratuorejuustoa
1 dl sokeria
200 g kotimaisia mustikoita
½ dl sitruunamehua
6 ½ tl agar agaria
100 g kotimaisia vadelmia
Koristeeksi vadelmia ja mustikoita
1
Mittaa ja sekoita kuivat aineet kulhossa. Mittaa toiseen kulhoon nesteet. Kaada nesteet kuivien aineiden joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
2
Vuoraa uuninpelti leivinpaperilla ja sivele öljyllä. Kaada taikina pellille ja tasoita tarkasti. Paista 160 asteessa n. 12 minuuttia.
3
Ota pelti uunista ja ripota pinnalle sokeria. Aseta levyn päälle toinen leivinpaperi ja uuninpelti ja käännä ylösalaisin. Poista päällimmäinen uuninpelti ja leivinpaperi. Jäähdytä torttupohja kädenlämpöiseksi.
4
Levitä hillo ja mustikat torttulevylle. Rullaa tiiviisti leivinpaperin sisään ja pidä jääkaapissa seuraavaan päivään.
5
Vuoraa n. 3 l kulho kelmulla. Leikkaa tortusta n. 1 cm siivuja ja asettele viipaleet tiiviisti kulhon reunaa vasten.
6 Vaahdota vispi. Lisää rahka, tuorejuusto, sokeri ja vispaa hetki.
7 Kaada sitruunamehu, mustikat ja agar agar kattilaan. Sekoittele ja kuumenna. Kun keitos alkaa kuplia, keitä vielä n. 2–3 minuuttia sekoittaen huolellisesti.
8
Kaada seos ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla vispaten täytettä toisella kädellä. Sekoita huolellisesti ja lisää vadelmat.
9
Kaada täyte torttuviipaleilla vuorattuun kulhoon ja tasoita. Peitä kelmulla ja anna hyytyä seuraavaan päivään.
10
Leikkaa ylimääräiset torttupalat pois. Aseta suuri lautanen kanneksi ja käännä kakku ylösalaisin. Koristele marjoilla.
Lusikkaleivät
30 annosta
Taikina
200 g vegaanista voita (esim. Eleplant)
1 ½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 ½ tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
Väliin
1 dl vadelma-, omena- tai aprikoosimarmeladia
Päälle sokeria
1 Sulata voi mikrossa ja sekoita sokerit joukkoon. Anna jäähtyä.
2
Yhdistä jauhot ja leivinjauhe. Sekoita huolellisesti rasva-sokeriseokseen.
3
Vuoraa uuninpelti leivinpaperilla. Ota kupera teelusikka ja paina taikina siihen tiiviiksi. Asettele pikkuleivät reilun sentin välein leivinpaperille kupera puoli ylöspäin.
4
Paista uunin keskiosassa 175 asteessa n. 10–12 minuuttia, kunnes pikkuleivät ovat saaneet hieman väriä. Anna jäähtyä.
5
Levitä pikkuleivän tasaiselle puolelle marmeladia ja paina toinen puoli päälle. Kierittele sokerissa.
Katso Animalia-mediasta lisäksi mummolan kesäjuhliin sopivat reseptit kahvikehriin ja vegaanisen munasalaattiin!
Proteiinibuumi on tuonut markkinoille runsaasti valkuaisainepitoisuuttaan korostavia tuotteita. Kouvolan alueosasto otti testiin joukon lusikoitavia välipaloja: kaksi suklaavanukasta ja kaksi hedelmäjogurttia. Raati oli yhtä mieltä siitä, että mikään niistä ei ollut pahaa, ja jokainen löysi joukosta oman suosikkinsa. Tuotteiden proteiinipitoisuus voi kuitenkin vaihdella yllättävänkin paljon.
Testivoittaja
Ilo Cashew Pudding High Protein Choco Caramel Oddlygood Hi, Protein Cherry
Elovena Vadelmasuklaa proteiinivanukas Alpro Plant Protein Tropical
Hinta
Valmistaja
Valmistusmaa
Proiinia / 100g
Arvio
7,67 €/kg
Valio Suomi
4,7 g
”Maukas” ”Raikas” ”Kirsikkainen” ”Kirsikan maku saisi olla voimakkaampi” ”Kivan pehmeä”
Pisteet
10,75 €/kg
Jokilaakson juusto
Suomi
9,9 g
” Turhan makea” ”Voisi olla makeampi” ”Maistuu makeutusaineelta” ”Jauhoinen” ”Tahmea suutuntuma”
10,33 €/kg
Ravintoraisio
Suomi
6,7 g
”Lohkeava” ”Vahva, autenttinen tumman suklaan maku” ”Suussa sulava”
9,75 €/kg
7,5 g
”Kaunis väri” ”Ihan hyvä, mutta kitkerä jälkimaku” ”Kirpeä” ”Hieman esanssinen”
Danone Italia Teksti & kuvat Pauliina KlemolaOnko sinun lähipiirissäsi fiksu, empaattinen ja säkenöivä tyyppi, jolle etsit sopivaa lahjaa?
Lahja eläimille -aineeton lahja sopii valmistujaislahjaksi tai kiitokseksi opettajalle.
Aineeton lahja on hyvä vieminen myös kesän vierailuilla. Saat sähköisen kortin heti sähköpostiin, joten aineeton lahja sopii loistavasti myös viime hetken lahjaostokseksi.
Kortissa on kaunis eläinkuva ja -tarina. Upeinta tässä lahjassa on kuitenkin se, että jokainen ostettu lahja puolustaa eläimiä turkistarhoilla, tuotantotiloilla ja koe-eläinlaitoksissa.
Näin aineeton lahja toimii:
1. Klikkaa ostoksille lahjaeläimille.fi ja valitse ihanista lahjoista vastaanottajalle sopivin.
2. Saat sähköisen lahjan pdf-liitteenä sähköpostiisi heti maksun jälkeen.
3. Tulosta sähköinen lahja paperille ja sujauta kuoreen tai lähetä lahja edelleen vastaanottajan sähköpostiin.
4. Jos tilaat postitettavan kortin, varaathan riittävästi aikaa. Lähetämme kortit saman viikon aikana, Postin toimitusaika 4 arkipäivää.
Aineettomista lahjoista löytyy varmasti jokaiselle sopiva.
Tässä muutama ehdotus:
· Parempi huominen -lahja 7 € – Suurisydämiselle eläinten ystävälle
· Loppu turkistarhaukselle -lahja 15 € – Villille ja vapaalle oman tiensä kulkijalle
· Hellää hoivaa -lahja 15 € – Kun haluat kiittää tuesta ja hoivasta
· Oikeus onnelliseen elämään -lahja 20 € – Hänelle, joka tekee arjestakin juhlaa
kuukausilahjoittajana
Kuukausilahjoitus on tehokas tapa auttaa eläimiä. Lahjoittajana autat meitä puolustamaan eläimiä tuotantotiloilla, turkistarhoilla ja eläinkoelaitoksissa.
Hyväsydämisten lahjoittajien ansiosta voimme varmistaa, että eläinten ääntä ei tukahduteta.
Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi animalia.fi/kuukausilahjoitus tai postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.
Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!
Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: €/kk (min. 7 €/kk)
Eräpäivä on joka kuun 5. päivä 20. päivä
Nimi:
Katuosoite:
Postinumero ja -toimipaikka:
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero:
Syntymäaika:
Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.
Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastaus-lähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.
Postimaksu maksettu kotimaassa
Tunnus 5007666
00003 VASTAUSLÄHETYS