Tue Animalian toimintaa. Liity jäseneksi, tee lahjoitus tai ryhdy vapaaehtoiseksi.
Tykkää, jaa, kommentoi. Hyödynnä sosiaalista mediaa ja keskustele eläinten oikeuksien ja ilmastokriisin yhteyksistä tuttavapiirissäsi. Kirjoita yleisönosastokirjoituksia.
Ole yhteydessä ympäristötoimijoihin ja poliitikkoihin. Pyydä heitä huomioimaan eläinten näkökulma ja edistämään ilmastopolitiikkaa, joka ei sivuuta eläinten oikeuksia.
Yhdessä voimme vaikuttaa!
Yhteiskuntamme käyttää eläimiä hyväksi lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla. Eläimet ovat osa ruokaa, vaatetusta, tutkimusta ja viihdettä. Voit muuttaa miljoonien eläinten kohtalon. Sinun avullasi Animalia rakentaa maailmaa, jossa jokainen eläin on arvokas omana itsenään. Animalian toiminta perustuu lähes täysin jäsenmaksuihin ja lahjoituksiin. Jokainen tukija on tärkeä!
Eläimet tarvitsevat puolestapuhujia vuoden jokaisena päivänä. Liity mukaan: animalia.fi/kuukausilahjoitus
Aja eläinten asiaa vuosijäsenenä. Halutessasi voit myös osallistua käytännön toimintaan.
Tervetuloa mukaan: animalia.fi/liity
Jokainen lahjoitus on arvokas.
Lahjoita verkossa: animalia.fi/lahjoita
Lähetä tekstiviesti: ANIMALIA20 numeroon 16155 (20 €)
Tee tilisiirto lahjoitustilille: FI24 1011 3000 260629 viitteellä 1012.
Lämmin kiitos tuestasi!
Animalia ry animalia.fi animaliamedia.fi animalia@animalia.fi
#animaliary @animaliary
Keräyslupa: RA/2021/1758
Eläinten oikeudet eivät ole saaneet jalansijaa ilmastokeskustelussa, vaikka eläintuotanto, luontokato ja ilmastonmuutos kytkeytyvät toisiinsa. Animaliassa me tavoittelemme sitä, että ilmastoon ja ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan eläintuotannon vaikutukset.
Tavan, jolla nykyisin hankimme ruokaa, pitää muuttua. Suomessa teurastetaan joka vuosi yli 80 miljoonaa tuntoista eläintä ihmisen käyttöön. Pelloilla kasvatetaan enemmän rehua kuin ruokaa suoraan ihmisille.
Kasviperäinen ruoantuotanto tuottaa vähemmän ilmastopäästöjä kuin eläintuotanto. Kasvituotanto ei edellytä rehun kasvatusta eikä vaadi niin suuria maa-aloja. Tuotannossa ei synny suuria metaanipäästöjä. Vaikka naudanlihan kulutuksen vähentämisestä ilmastopäästöjen alemiseksi on puhuttu, usein ehdotetaan siirtymistä kalan tai kanan lihan kulutukseen. Kaikki eläintuotanto ei tuota yhtä paljon päästöjä, mutta päästöjen lisäksi otettava huomioon eläinten hyvinvointi ja oikeudet.
Broilerin- tai kalankasvatusta ei voi perustella eettisenä tuotantona vain sen perusteella, että ne tuottavat vähemmän päästöjä kuin naudankasvatus.
Kasviproteiinit ovat aina ilmastoystävällisempi valinta kuin broilerinliha. Broilerintuotanto aiheuttaa päästöjä kasvattamoiden sähkön- ja lämmönkulutuksen sekä broilerien ruokinnan kautta. Suomessa tuotannon ilmastokuormitusta lisäävät talvisin tarvittava lämmitysenergia sekä kuivikkeena käytettävä turve. Broilerien ruokinnassa käytetään yhä soijaa. Ilmastovaikutusten lisäksi on huomioitava äärimmäisen jalostettujen eläinten kärsimykset ja kuolema lyhyen elämän jälkeen.
Kaloihin suhtaudutaan eri tavalla kuin muihin tuntoisiin eläimiin. Kalankasvatusta säädellään vain vähän, ja käytännöt voivat olla kalojen kannalta tuskallisia.
Kalankasvatuksen suurimpia eläinoikeusongelmia ovat vankeus, virikkeettömyys ja ahtaus. Kalojen aseman parantamiseksi on tehtävissä paljon: Kasvatettavien kalojen tuskallinen hiilidioksiditainnutus tulisi kieltää, kalankasvatusta koskevia eläinsuojelutarkastuksia ja tiedonkeruuta tulisi lisätä ja kalojen kasvatustiheyttä tulisi säädellä tarkemmin. Kalastuskilpailut ja pyydystä ja päästä -kalastus on kiellettävä.
On selvää, että tapamme tuottaa ruokaa vaatii merkittäviä muutoksia. Eläintuotannon radikaali vähentäminen on siinä avainasemassa. Kasviperäinen ruoka on ilmaston, ympäristön ja eläinten kannalta paras ratkaisu.
Ekologisessa jälleenrakentamisessa ei voi unohtaa eettisyyttä. Ekologinen jälleenrakentaminen tarkoittaa, että nykyisistä eettisesti ja ekologisesti kestämättömistä eläinten kasvatusoloista luovutaan ja panostetaan luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen. Kestävyyttä ei voi määritellä vain ympäristölliseksi kestävyydeksi huomioimatta eettisyyttä.
Maataloustukia pitää suunnata kasviproteiinien tuotantoon eläintuotannon ylläpitämisen sijaan. Kasviperäisen ruoan kulutusta tulee lisätä nostamalla eläinperäisten tuotteiden hintaa suhteessa kasviperäisiin. Kasviproteiinien ekologisesti kestävään tuotantoon on panostettava. Suomeen tarvitaan laaja-alainen investointiohjelma kasviperäisen ravinnon edistämiseksi ja toimenpideohjelma eläinperäisen ruoan kulutuksen vähentämiselle. Ilmastopolitiikalle tulee asettaa seurattavia eläineettisiä kriteereitä.
Eläinten oikeudet ovat osa ilmastotoimia, ja siksi niitä ei voi päätöksenteossa sivuuttaa.
Jo-Anne McArthur / We Animals Media