Toimintakertomus 2023
Kannen valokuva: Jo-Anne McArthur / We Animals Media
Sisällys
1. Johdanto
ELÄINTEN OIKEUDET OTETAAN YHTEISKUNNALLISESSA KESKUSTELUSSA
JA PÄÄTÖKSENTEOSSA HUOMIOON
2. Animalia ajaa turkistarhauskieltoa lainsäädäntöön
3. Animalia vaikuttaa sen puolesta, että Suomi tekee suunnitelman eläinkokeista luopumiselle
4. Animalia ajaa eläinoikeuksiin perustuvia ilmastotavoitteita
5. Animalia ajaa häkittömyyttä eläintuotantoon ja hyvinvointiparannuksia eläinten suojelua koskeviin asetuksiin
ANIMALIA TARJOAA IHMISILLE VÄYLÄN EDISTÄÄ ELÄINPOLIITTISIA TAVOITTEITA
6. Vapaaehtoiset
7. Nuorisotyö
8. Tukijat: jäsenet ja lahjoittajat
ANIMALIALLA ON TEHOKAS AMMATTIMAINEN ORGANISAATIO, JOLLA SE AJAA TAVOITTEITAAN
9. Vaikuttamistyö ja kampanjointi
10. Viestintä
11. Varainhankinta
12. Talous
13. Hallitus
14. Henkilöstö
15.
1. Johdanto
Animalian visio on maailma, jossa kaikki eläimet voivat elää hyvää ja arvokasta elämää elinvoimaisella maapallolla. Vision toteuttamiseksi Animalia edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa ja kansainvälisesti. Animalia muuttaa maailmaa vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, viestimällä tehokkaasti ja uraauurtavasti eläinten oikeuksista sekä tarjoamalla kansalaisille tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa eläinasioihin. Animalian ääni kuuluu yhteiskunnallisessa eläineettisessä keskustelussa.
Animalian teemat:
• Eläinten oikeudet otetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon.
• Animalia tarjoaa ihmisille väylän edistää eläinpoliittisia tavoitteita.
• Animalialla on tehokas ja ammattimainen organisaatio, jolla se ajaa tavoitteitaan.
Animalian päätoimintakohteet ovat turkistarhauksessa, eläinkokeissa sekä ruoantuotannossa käytettävät eläimet. Muiden eläinryhmien kohdalla Animalia vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan.
Vuoden aikana toiminnassa näkyi erityisesti Animalian pääkampanja, Turkistarhaton Suomi 2025. Keväällä kampanjoitiin eurooppalaisessa Fur Free Europe -kansalaisaloitteessa, jossa Animalia oli aloitteentekijänä. Fur
Free Europe oli kaikkien aikojen menestyksekkäin eurooppalainen kansalaisaloite, ja se keräsi yhteensä 1,5 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta kautta EU:n. Kesän ja syksyn aikana Animalia tiedotti ja uutisoi useaan otteeseen turkistarhoilla levinneen lintuinfluenssan tilanteesta ja vaikutuksista. Alkuvuodesta hyväksyttiin myös uusi eläinlaki. Lain hyväksymiseen kulminoitui Animalian monivuotinen työ ja se sisältääkin monia Animalian tavoittelemia parannuksia. Korjattavaakin lakiin kuitenkin jäi.
Vuoden toimintaa raamittivat myös kevään eduskuntavaalikampanjointi ja vaaleja seuranneisiin hallitusneuvotteluihin vaikuttaminen sekä suhteiden luominen uusiin kansanedustajiin.
Syksyllä Animalia julkaisi järjestyksessä toisen Eläinoikeusraportin, joka on katsaus eläinoikeuksien tilaan Suomessa sekä ilmastoteemallaan keskustelunavaus ilmasto- ja ympäristötoimijoiden ja päättäjien suuntaan.
Järjestönä Animalia vahvistui vuoden 2023 aikana: vuoden aikana 560 uutta jäsentä ja kuukausilahjoittajaa innostettiin mukaan toimintaan eläinoikeuksien puolesta. Vuoden lopulla Animalialla oli yli 5700 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.
Eläinten oikeudet otetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon
Jotta eläinten oikeudet otettaisiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa paremmin huomioon, vuonna 2023 Animalia edisti eläinoikeusajattelua ja eläinten oikeuksia yhteiskunnan eri tasoilla.
• Animalia ajaa turkistarhauskieltoa lainsäädäntöön.
• Animalia vaikuttaa sen puolesta, että Suomi tekee suunnitelman eläinkokeista luopumiselle.
• Animalia ajaa eläinoikeuksiin perustuvia ilmastotavoitteita.
• Animalia ajaa häkittömyyttä eläintuotantoon ja hyvinvointiparannuksia eläinten suojelua koskeviin asetuksiin.
Näitä tavoitteita edistettiin vuoden aikana viestinnän, vaikuttamistyön ja kampanjoinnin keinoin sekä tuottamalla tietoa ja tarjoamalla ratkaisumalleja ja koulutusta.
2. Animalia ajaa turkistarhauskieltoa lainsäädäntöön
Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen Suomessa, ja Turkistarhaton Suomi 2025 on Animalian pääkampanja vuoteen 2025 saakka.
Osana Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa Animalia oli aloitteentekijänä eurooppalaisessa turkistarhauksen vastaisessa Fur Free Europe -kansalaisaloitteessa, joka toteutettiin yhteistyössä Eurogroup for Animals -järjestön ja sen jäsenjärjestöjen sekä kansainvälisen Fur Free Alliance -verkoston kanssa. Suomesta mukana olivat Animalian lisäksi SEY Suomen eläinsuojelu ja Oikeutta eläimille -järjestö. Allekirjoitusten keruu päättyi ennakoitua aiemmin, jo 1.3.2023. Kansalaisaloite keräsi yli 1,5 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta. Lopullinen Suomesta kerätty vahvistettujen allekirjoitusten määrä oli 92 789. Tammi-helmikuun aikana teimme aktiivista kampanjointia. Helmikuussa julkaisimme videon, jossa 22 tunnettua kulttuurialan henkilöä kertoi turkistarhauksen epäeettisyydestä ja syistä, miksi ovat allekirjoittaneet kansalaisaloitteen turkistarhattoman EU:n puolesta. Videota on katsottu yli 80 000 kertaa.
Loppuvuoden 2023 ajan Animalia piti esillä aloitteen etenemistä EU:ssa. Animalian toiminnanjohtaja
Heidi Kivekäs oli yksi aloitteen seitsemästä alullepanijasta ja kansalaisaloitekampanjan ohjausryhmän jäsen. Aloitteentekijänä Kivekäs osallistui aloitteen esittelyyn EU-komissiolle heinäkuussa sekä aloitteen viralliseen kuulemistilaisuuteen lokakuussa.
Euroopan komissio antoi vastauksensa aloitteeseen 7.12.2023. Vastauksessa komissio totesi harkitsevansa turkistarhauksen kieltämistä, mutta se jää odottamaan Euroopan elintarvikevirasto EFSA:lta pyytämäänsä raporttia ennen päätöstään. EFSA:n on määrä antaa raporttinsa alkuvuonna 2025 ja komissio ilmoittaa lopullisen päätöksensä omien selvitystensä jälkeen alkuvuonna
2026. Selvitettäviksi tulevat turkistarhauksen yhteiskunnalliset, ympäristönsuojelulliset sekä terveysturvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Vastaus oli eläinjärjestöille pettymys, sillä se lykkää tarhauskieltoa usealla vuodella. Lisäksi vaarana on, että EFSA:n raportin johtopäätökset eivät tue riittävästi turkistarhauksen täyskieltoa.
Maaliskuussa lausunnoilla oli maatalouden investointitukia koskeva asetus. Animalia nosti julkisuuteen tiedon siitä, että turkistarhat oli yhä sisällytetty asetukseen. Vaadimme kansanedustajia toimimaan, jotta turkistarhat saataisiin pois investointitukien piiristä. Työmme tuotti tulosta ja turkisala poistettiin investointitukia saavien joukosta.
Turkistarhauskiellon ajaminen oli Animalian päätavoite kevään eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Animalia toteutti vuoden vaihteessa eläinpoliittisen puoluekyselyn, jossa tiedusteltiin puolueiden kantoja turkistarhaukseen. Puoluekysely herätti mediakiinnostusta ja sitä siteerattiin eri yhteyksissä. Hallitusneuvottelujen aikaan Animalia tuotti neuvottelijoille tietoa eläimiin vaikuttavista asioista ja pyrimme saamaan hal-
litusohjelmaan eläinten hyvinvointia ja oikeuksia edistäviä kirjauksia.
Animalian tavoitteena oli, että turkistarhaus nousee teemaksi eduskuntavaaleissa. Tavoitteessa onnistuttiin, sillä turkistarhauksesta kysyttiin ensimmäistä kertaa Ylen, Helsingin Sanomien ja Ilkka-Pohjalaisen vaalikoneissa. Vaalikonevastausten perusteella eduskuntaan valituista kansanedustajista enemmistö vastustaa turkistarhausta. Uuden hallituksen muodostivat kokoomus, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja ruotsalainen kansanpuolue. Turkistarhauskiellon sijaan hallitusohjelmaan kirjattiin, että ”Turkisalan laatujärjestelmiä kehitetään yhdessä toimialan kanssa.”
RKP:n puoluekokouksessa kesäkuussa oli käsiteltävänä aloitteita, joissa haluttiin RKP:n ottavan kielteisen kannan turkistarhaukseen. Ennen puoluekokousta Animalia vetosi RKP:hen aloitteen hyväksymisen puolesta. Valitettavasti puoluekokous ei kuitenkaan hyväksynyt yhtäkään aloitteista.
Heinäkuussa Suomen turkistarhoilla alkoi ilmetä lintuinfluenssatartuntoja. Tartunnat levisivät lopul-
Andrew Skowron / We Animals Media
ta nopeasti ja aiheuttivat viranomaisissa huolta viruksen muuntumisesta nisäkkäisiin ja myös ihmisiin tarttuvaksi. Animalia seurasi tiiviisti tartuntojen etenemistä ja muistutti säännöllisesti niin viranomaisia kuin päättäjiäkin turkistarhauksen aiheuttamista riskeistä. Lähetimme asiasta hallitukselle avoimen kirjeen. Selvitimme lintuinfluenssakorvauksiin käytettäviä varoja ja tiedotimme niistä. Muistutimme päättäjiä useita kertoja siitä, miten verorahojen käyttäminen turkistarhauksen ylläpitoon on väärin. Uutisoimme myös muun muassa siitä, miten Suomesta viedään yhä turkiksia Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle.
Elokuussa Animalia tuki yksityishenkilöiden alulle panemaa kotimaista Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitetta. Aloite keräsi yli 100 000 allekirjoitusta alle kahdessa viikossa, jonka jälkeen aloitteentekijät sulkivat nimienkeruun. Aloitteentekijöiden tulee luovuttaa aloite eduskunnalle 12 kuukauden sisällä nimienkeruun päättymisestä eli 17.9.2024 mennessä.
Syksyllä Animalia ja Oikeutta eläimille -järjestö toteuttivat perinteisen mielipidekyselyn turkistarhauksesta. Nykymuotoisen turkistarhauksen vastustus nousi entisestään ollen nyt 83 prosenttia suomalaisista.
Turkittomana perjantaina 24.11. Animalia järjesti yhdessä muiden eläin- ja luontojärjestöjen kanssa Ulos häkeistä! -mielenosoituksen, jossa vaadittiin turkistarhauksen kieltoa. Mielenosoitukseen osallistui noin 300 ihmistä. Eduskuntatalon portailla järjestöjen edustajat sekä muutamat kansanedustajat pitivät turkistarhauskieltoa kannattaneita puheita.
Marraskuussa kansainvälinen turkistarhauksen vastainen Fur Free Alliance -verkosto piti syyskokouksensa Suomessa Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön vieraana. Kokouspaikaksi valikoitui Suomi, sillä verkosto halusi osoittaa tukensa suomalaisten eläinjärjestöjen turkistarhauskieltoa ajavalle työlle.
Vierailun yhteydessä Animalia ja Oikeutta eläimille järjestivät turkistarhauksen kestävää alasajoa käsittelevän tilaisuuden eduskuntatalon Kansalaisinfossa.
Tilaisuudessa kuultiin Fur Free Alliance -verkoston puheenjohtaja Joh Vidingin sekä eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Jenni Pitkon tervehdyk-
set. Tilaisuudessa pidettiin myös asiantuntijapuheenvuoroja. Puhumassa olivat Norjan ja Alankomaiden siirtymäjärjestelyistä Siri Martinsen (Noah, Norja) ja Sandra Schoenmakers (Bont van Dieren, Alankomaat) sekä professori Eija Vinnari, joka esitteli tilaisuudessa Animalialle tekemäänsä selvitystä turkistarhauksen alasajosta Suomessa. Lisäksi RKP:n, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreän eduskuntaryhmän edustajat sekä maaja metsätalousministerin erityisavustaja pitivät puheenvuorot.
Vaikuttamistyössä, viestinnässä ja kampanjoinnissa hyödynnettiin vuonna 2022 julkaistua turkistarhauksen exit-raporttia ja sen politiikkasuosituksia, turkistarhauksen media-analyysiä sekä syksyllä teetettyä mielipidemittausta turkistarhaukseen liittyen.
3. Animalia vaikuttaa sen puolesta, että Suomi tekee suunnitelman eläinkokeista luopumiselle
Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Edistämme eläinkokeiden vähentämistä ja lopulta niiden lopettamista.
Vuonna 2023 Animalian koe-eläimiin liittyvä työ keskittyi eläinkokeiden lopettamista vaativan eurooppalaisen kansalaisaloitteen etenemisen seurantaan sekä eläinkokeiden vähentämiseen liittyvään työhön eduskuntavaaleissa.
Animalia piti erityisesti vaalityössä esillä eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien rahoituksen tärkeyttä ja kasvattamistarvetta Suomessa. Animalia nosti rahoitustarvetta esille tapaamisissa poliitikkojen kanssa. Animalia toi esiin myös sitä, että Suomen tulee laatia yksityiskohtainen ja kunnolla resursoitu suunnitelma koe-eläinten määrän vähentämiseksi seuraavalla hallituskaudella.
Animalia on ollut mukana kosmetiikan eläinkoekiellon turvaamista ja eläinkokeettoman tutkimuksen lisäämistä vaativassa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa.
Aloite saavutti vuonna 2022 yli 1,2 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta ja eteni Euroopan parlamentin ja komission käsittelyyn.
Komissio antoi vastauksensa aloitteeseen heinäkuussa 2023. Vastauksessa positiivista oli se, että komissio alkaa työstämään etenemissuunnitelmaa eläinkokeiden osittaiseksi lakkauttamiseksi EU:ssa. Suunnitelma tulee sisältämään erilaisia välitavoitteita, ja sen on määrä olla valmis viimeistään vuonna 2025. Se tulee kattamaan kemikaalilainsäädännön alle kuuluvat eläinkokeet. Komissio myös esimerkiksi selvittää asiantuntijakomitean perustamista neuvomaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Komissio lupasi myös tukea eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämistä huomattavalla rahoituksella.
Komission vastauksen suuri pettymys koskee kosmetiikan eläinkokeita. Siitä huolimatta, että EU on virallisesti kieltänyt kosmetiikan eläinkokeet, ei kiellosta pidetä kiinni. Kemikaalien turvallisuustutkimusten varjolla kosmeettisten aineiden eläinkokeet sallitaan EU:ssa riippumatta siitä, käytetäänkö kemikaalia yksinomaan kosmeettisissa valmisteissa vai myös muissa tuotteissa. Tämä vesittää kosmetiikan eläinkoekieltoa huomattavasti, eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta.
Animalia jatkoi eläinkokeettoman kosmetiikan listan ylläpitämistä. Vuoden aikana oli kaksi koe-eläimiin liittyvää toimintapäivää: 24.4. koe-eläinten päivä ja 22.9. eläinkokeettoman tutkimuksen päivä. Koe-eläimiin liittyvät uutiset ja teemat näkyivät pitkin vuotta Animalian eri viestintäkanavissa.
Animalia edustajat olivat jäseninä tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnassa sekä hankelupalautakunnassa. Jäsenyys hankelupalautakunnassa päättyi lokakuussa, eikä uutta kautta enää haettu. Näissä lautakunnissa Animalian edustajat nostivat eläinten hyvinvointikysymyksiä keskusteluun ja pyrkivät vaikuttamaan eläinkokeiden vähentämiseen. Animalian edustaja oli hallituksen jäsen myös Fincopa-yhdistyksessä, jossa keskitytään eläinkokeettoman tutkimuksen edistämiseen Suomessa.
4. Animalia ajaa eläinoikeuksiin perustuvia ilmasto-
tavoitteita
Animalian eläinoikeusperustaisen ilmasto-ohjelman keskiössä on eläinoikeuksien tuominen osaksi ilmastokeskustelua ja ilmastokriisiin liittyvää päätöksentekoa sekä ruoantuotannossa kasvatettavien eläinten määrän vähentäminen ja kasvipohjaisen ruokavalion edistäminen. Vuonna 2023 Animalia toi ilmastotavoitteet viestintään, kampanjointiin ja vaikuttamistyöhön. Ilmastotavoitteet näkyivät myös Animalian vaalityössä sekä eläinpoliittisessa vaalikoneessa.
Animalia vaati eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa, että maataloustukia suunnattaisiin kasviproteiinien tuotantoon eläintuotannon ylläpitämisen sijaan ja että kasviperäisen ruuan kulutusta lisättäisiin nostamalla eläinperäisten tuotteiden hintaa suhteessa kasviperäisiin. Animalia oli myös mukana ilmasto- ja ympäristöjärjestöjen Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä -eduskuntavaalikampanjassa ja osallistui hallitusneuvottelujen alla kampanjan yhteydessä järjestettyyn mielenosoitukseen yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa.
Lokakuussa Animalia julkaisi uuden Eläinoikeusraportin. Raportti oli järjestyksessä toinen katsaus eläinoikeuksien tilaan Suomessa. Temaattisesti raportti sidottiin Animalian ilmastotyöhön ja -tavoitteisiin. Raportin kirjoittivat Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila, Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila ja vapaa kirjoittaja, kirjailija Veikka Lahtinen. Raportti paljasti, että Suomesta on tulossa eläimiä polttoaineenaan käyttävä ilmastotehdas, jossa eläinten oikeuksia poljetaan yhä ankarammin. Raportissa käsitellään eläintuotannon ilmastovaikutuksia, broilereita, kalankasvatusta sekä puolueiden eläinpolitiikkaa.
Eläinoikeusraportti julkaistiin keskustakirjasto Oodissa 2.10.2023 ja se toimitettiin kaikille kansanedustajille ja suomalaisille mepeille. Tilaisuudessa esiteltiin raportin sisältöä ja järjestettiin paneelikeskustelu, johon oli
kutsuttu ympäristöjärjestöjen edustajia keskustelemaan raportin kirjoittajien kanssa.
Raporttia hyödynnettiin keskustelunavauksena ympäristö- ja ilmastotoimijoiden ja päättäjien suuntaan sekä ilmasto- ja ympäristötoimijoiden kanssa verkostoitumisessa, jotta eläinoikeusnäkökulma vahvistuisi suomalaisessa ilmastokeskustelussa. Raporttia käytettiin myös muussa viestinnässä ja vaikuttamistyössä sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten ilmasto-osaamisen kasvattamisessa.
Edellisen vuoden tapaan Animalia osallistui ilmastoja ympäristöjärjestöistä sekä muista kansalaisjärjestöistä koostuvan ilmastokoordinaation toimintaan. Ilmastokoordinaatiossa jaetaan ajankohtaista tietoa ilmasto- ja ympäristöpoliittisista asioista. Animalia on mukana koordinaatiossa verkostoitumassa ilmasto- ja ympäristötoimijoiden kanssa ja pitämässä eläinten oikeuksien näkökulmaa esillä ilmastokeskustelussa.
Animalia osallistui Kansainväliseen ilmastolakkoon ja ilmastomarssille 15.9.2023. Lisäksi Animalian asiantuntijat osallistuivat vuoden aikana erilaisiin ruoantuotantoa ja ilmastonmuutosta käsitteleviin tilaisuuksiin,
joissa verkostoiduttiin ilmastotoimijoiden, poliitikkojen ja vaikuttajien kanssa.
Syksyllä aloitettiin Animalian keinolihalinjauksen valmistelu.
5. Animalia ajaa häkittömyyttä eläintuotantoon ja hyvinvointiparannuksia eläinten suojelua koskeviin asetuksiin
Animalian tavoitteena on eettisesti kestävä ruoantuotanto ja eläinten määrän jatkuva väheneminen osana maataloustuotantoa. Niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi ruoantuotannossa, on niiden hyvinvoinnin parantaminen Animalialle tärkeää.
Ester Dobiášová / We Animals Media
Jo vuodesta 2012 käynnissä ollut eläinsuojelulain uudistus tuli päätökseen alkuvuodesta 2023. Eduskunta hyväksyi lain, jossa oli hieman parannuksia vanhaan lakiin verrattuna, mutta suurelta osin se jäi puutteelliseksi. Animalian vaatimuksiin kuului muun muassa liikkumisen estävien rakenteiden kieltäminen, ympärivuotinen ulkoiluoikeus ja kesäinen laidunnusoikeus kaikille lypsylehmille sekä muille naudoille sekä porsaiden kirurgisen kastraation kielto. Lisäksi vaadimme, että turkistarhaus on saatettava historiaan.
Lakiin kirjattiinkin osa Animalian ajamista tavoitteista. Porsaiden kirurginen kastraatio kiellettiin 12 vuoden siirtymäajalla. Heti lain tullessa voimaan eli vuoden 2024 alussa aletaan porsaiden kastraation yhteydessä velvoittaa tulehduskipulääkitystä ja vuodesta 2027 alkaen lisäksi paikallispuudutusta.
Uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään heti lain voimaan tullessa ja emakoiden tiineytyshäkit kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään. Lakiin jäi kuitenkin paljon korjattavaa, ja Animalia jatkoi lakimuutosten ajamista lain hyväksymisen jälkeenkin.
Kevät kului eduskuntavaaleihin liittyvässä kampanjoinnissa. Eläinpoliittisista tavoitteistamme kolme liittyi tuotantoeläimiin tai kasvisruuan edistämiseen:
1. Kaikille tuotantoeläimille tulee tarjota lisää tilaa. Eläinten kasvattaminen verkkoja ritiläpohjilla tulee kieltää poikkeuksetta. Eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia, kuten ulkoilua, tulee lisätä.
2. Kasvatettavien kalojen hyvinvointia on parannettava. Kalojen hiilidioksiditainnutus on kiellettävä ja kalojen kasvatustiheyttä on rajoitettava.
3. Maataloustukia tulee suunnata kasviproteiinien tuotantoon eläintuotannon ylläpitämisen sijaan. Kasviperäisen ruuan kulutusta tulee lisätä nostamalla eläinperäisten tuotteiden hintaa suhteessa kasviperäisiin.
Näistä kaikista teemoista kysyttiin Animalian ja SEY Suomen eläinsuojelun yhteisessä eläinpoliittisessa vaalikoneessa. Ne olivat myös keskeisessä roolissa tekemässämme vaalityössä. Vaalien jälkeen pyrimme vaikutta-
maan hallitusneuvotteluissa ja toimme neuvottelijoille esiin näitä vaatimuksia. Otimme myös kantaa eläinsuojeluasiamiehen viran jatkumisen puolesta.
Eläinlain hyväksymisen ja vaalien jälkeen ministeriössä jatkui lakiin liittyvien asetusten valmistelu. Animalia antoi ministeriölle vuoden aikana neljä lausuntoa tuotantoeläimiin liittyvistä asetuksista. Lausunnot liittyivät tuettuun rakentamiseen sekä kivuliaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi annoimme lausunnon EU-komissiolle hanhen- ja ankanmaksan tuotannosta. Lausunnossa vaadimme, ettei julman lintujen pakkoruokinnan tukemista saa jatkaa.
Syksyllä eläinjärjestöt odottivat EU-komissiolta esitystä tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämisestä. Komissio oli luvannut vastauksessaan End the Cage Age -kansalaisaloitteeseen vuonna 2021, että esitys annetaan syksyllä 2023. Animalia kehotti seuraajiaan lähettämään asiasta kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille. Syksyn aikana Animalia vetosi meppeihin sekä relevantteihin ministereihin ja komissaareihin, jotta nämä vaatisivat komissiota julkistamaan lupaamansa lainsäädäntöesitykset, ottaisivat kantaa komission esityksiin ja pitäisivät esillä eläinten hyvinvointikysymyksiä EU:n eri toimielimissä.
Marraskuussa Animalia sekä yli 30 muuta eläinjärjestöä tekivät Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun, jossa todettiin, että Euroopan komissio on jättänyt noudattamatta antamaansa sitoumusta tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltämisestä. Valitettavasti komissio ei pitänyt lupaustaan eikä tuonut lakiesitystä häkkikasvatuksen kieltämisestä. Komissio julkaisi kuitenkin loppuvuodesta kaksi muuta lakiesitystä, jotka koskevat eläinkuljetusten tiukempaa säätelyä sekä koirien ja kissojen hyvinvointia. Animalian toiminnanjohtaja ja kampanjavastaava olivat jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön alaisessa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnassa roolimme on varmistaa, että keskusteluissa tulee esiin tuotannossa pidettävien eläinyksilöiden näkökulma.
Animalia tarjoaa ihmisille väylän edistää eläinpoliittisia tavoitteita
Jotta eläinoikeudet otettaisiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon, tarvitaan joukkovoimaa, eli mahdollisimman monipuolinen ja suuri joukko ihmisiä toimimaan eläinten puolesta. Siksi Animalian tavoitteena on tarjota yhä uusille ihmisille väylä edistää eläinpoliittisia tavoitteita, oli se sitten jäsenenä, vapaaehtoisena tai lahjoittajana. Tähän
tavoitteeseen kuuluu kiinteästi uusien sukupolvien sitouttaminen eläinasiaan. Animalian tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelman mukaisesti kaiken toiminnan keskiössä on varmistaa, että kaikki ihmiset taustoistaan ja ominaisuuksistaan riippumatta kokevat itsensä tervetulleiksi Animalian toimintaan.
Martta Kinnunen
6. Vapaaehtoiset
Animalia tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa eläinten asemaan tukemalla kansalaistoimintaa alueosastoissa sekä erilaisten toimintaryhmien kautta. Vuonna 2023 Animalialla oli alueosasto 11 paikkakunnalla. Alueellisia vapaaehtoisryhmiä tuettiin tarjoamalla vapaaehtoiskoordinaattorin ja muun toimiston työntekijöiden tukea sekä rahallista tukea toiminnan järjestämiseen, koulutuksiin osallistumiseen ja järjestötilojen vuokraamiseen omalla paikkakunnalla. Tukea tarjottiin myös alueosastojen viestintään, varainhankintaan ja toiminnan esittelyyn.
Alueosastojen lisäksi toimi Aasian sappikarhuille tukea keräävä karhuryhmä ja paikkariippumaton Eläinoikeusvaikuttajat-toimintaryhmä, joka sai tietoa, toimintapyyntöjä, tapahtumamuistutuksia ja ajankohtaisia eläinpoliittisia kampanja-asioita Telegramin kautta.
Kampanjoita suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vuonna 2023 Animalian vapaaehtoistoiminnassa keskityttiin turkiskampanjoinnin lisäksi Eläinoikeusraporttiin ja sen jalkauttamiseen alueosastoille. Alueosastoilla järjestettiin kaikkiaan noin 200 tilaisuutta ja tapahtumaa vuoden aikana.
Turkistarhauksen vastaista toimintaa toteutettiin kaikissa alueosastoissa. Fur Free Europe -kansalaisaloitekampanjan puitteissa vapaaehtoiset järjestivät tempauksia allekirjoitusten keräämiseksi. Kampanjan loppupuolella usealla paikkakunnalla järjestettiin esitteiden jakamiseen keskittynyt viikko. Kampanjan päätteeksi järjestettiin kiitosjuhla kaikille vapaaehtoisille Helsingissä sekä etäyhteyden kautta alueosastoissa.
Animalia järjesti turkittomana perjantaina suuren turkistarhausvastaisen Ulos häkeistä -mielenosoituksen yhdessä Oikeutta eläimille -yhdistyksen, Luontoliiton, SEY Suomen eläinsuojelun, Luontoliiton susiryhmän, Viral Vegansin ja Eläinoikeusjuristien kanssa. Useampi alueosasto järjesti omalla paikkakunnallaan samaan aikaan rinnakkaismielenosoituksen.
Vuoden aikana useat alueosastot järjestivät turkis-, nahka- ja villantuotantoa käsittelevän Slay-dokumenttielokuvan näytöksiä omalla paikkakunnallaan. Elokuvan
oli suomeksi kääntänyt Animalian vapaaehtoinen ja Animalia haki dokumentille Kavilta esitysoikeudet.
Eduskuntavaalien alla alueosastoja kannustettiin järjestämään vaalipaneeleja ja vaalipaneelien kuluihin annettiin taloudellista tukea.
Syksyllä julkaistu Eläinoikeusraportti esiteltiin Animalian vapaaehtoisille ja painettua raporttia lähetettiin osastoille tapahtumissa jaettavaksi. Alueosastoja kannustettiin järjestämään raportista lukupiirejä sekä tekemään somejulkaisuja raportin aiheista. Eläinten viikolla alueosastot järjestivät kynttilämielenosoituksia ja monet nostivat teemaksi raportin fokuksessa olevat broilerit tai kalat. Loppuvuodesta alueosastojen käyttöön tuotettiin kaksi ilmaisjakelutarraa, joiden on tarkoitus vauhdittaa raportin sanomaa sekä menekkiä.
Valtakunnallinen kaikille Animalian vapaaehtoisille avoin kevätleiri järjestettiin huhti-toukokuun vaihteessa Suomenlinnassa. Toinen valtakunnallinen tapahtuma oli marraskuussa järjestetty syyspäivä. Yhteisten tapaamisten ohjelmassa oli koulutuksia ja kampanjasuunnittelua. Niiden tavoitteena oli myös lisätä yhteisöllisyyttä ja kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästään työstä. Vuoden aikana valtakunnallisissa tapaamisissa sekä verkkotapahtumissa vapaaehtoisille tarjottiin koulutusta mm. Eläinoikeusraportin sisällöistä, eduskuntavaaleista, erilaisten viestintä- ja kampanjatyökalujen käytöstä ja visuaalisesta ohjeistosta. Koulutusten tavoitteena oli tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi tukea vapaaehtoisten jaksamista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelman mukaisesti alueosastoja tuettiin turvallisemman tilan periaatteiden jalkauttamisessa omaan toimintaansa. Lisäksi vapaaehtoisten oli mahdollista käydä häirintäyhdyshenkilökoulutus. Vapaaehtoisille tarjottiin koulutusta yhdenvertaisuudesta ja moninaisuudesta järjestötyössä.
Vapaaehtoisten hyvinvointia tuettiin. Vapaaehtoisille järjestettiin virkistysiltoja, kuten elokuva- ja peli-iltoja. Yhteyshenkilöille tarjottiin omia tapaamisia kolmesti vuodessa. Tapaamisten teemoja olivat muun muassa varainhankinta sekä jaksaminen ja mielenterveys järjestötyössä. Uudet yhteyshenkilöt perehdytettiin. Kaikille yhteyshenkilöille tarjottiin mahdollisuus varata keskusteluaikoja vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa. Vuoden lopuksi tehtiin vuosittainen palautekysely, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Vapaaehtoiskoordinaattori ja Animalian muut asiantuntijat vierailivat vuoden aikana alueosastoilla. Vierailujen tarkoituksena oli tiedonvaihto ja yhteydenpito toimiston ja alueosaston välillä. Yhteyshenkilöihin pidettiin säännöllisesti yhteyttä puhelimitse sekä järjestämällä yhteyshenkilötapaamisia.
Vapaaehtoistoiminta näkyi vuoden aikana Animalian sosiaalisessa mediassa ja Animalia-lehdessä. Osana joulukuussa vietettävää kansainvälistä vapaaehtoisten päivää, Animalia osallistui Kansalaisareenan viestintäkampanjaan.
7. Nuorisotyö
Animalia haluaa tarjota toiminnassaan nuorille mahdollisuuden tehdä omaa toimintaa ja sisältöjä sekä osallistua ajankohtaisiin kampanjoihin. Vapaaehtoistoiminnan lisäksi Animalia tavoittaa nuoria kouluyhteistyön kautta. Kouluvierailukoulutuksen käyneet vapaaehtoiset jatkoivat vierailujen tekemistä vuoden aikana ja vierailuja tehtiin yhteensä 22 kertaa viidellä paikkakunnalla. Kouluvierailuille oli huomattavasti enemmän kysyntää kuin mihin resurssien puuttuessa oli mahdollista vastata. Vapaaehtoiskoordinaattori vieraili kutsuttuna muutamissa nuorille suunnatuissa tapahtumissa.
Vuoden 2023 alussa jatkettiin kouluyhteistyötä jakamalla Subject Aid -palvelun kautta ylä- sekä toisen asteen kouluille suunnattua eläinten oikeuksista ja eläintuotannosta kertovaa oppimateriaalia. Opettajille maksutonta materiaalia lähetettiin palvelun kautta yli 6 000 kappaletta ympäri Suomen. Oppimateriaalin mukana lähetetään myös opettajien oma materiaali. Animalia tarjosi koulujen ja nuorten käyttöön myös kotisivuilta maksutta ladattavia opetusmateriaaleja.
8. Tukijat: jäsenet ja lahjoittajat
Vapaaehtoistoiminnan ohella jäsenyys ja lahjoittaminen tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua eläin-
ten oikeuksien edistämiseen järjestön sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti. Tukijajoukon kasvattaminen on tärkeää myös Animalian toiminnan laajentamiseksi ja vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Mitä enemmän tukijoita Animalialla on, sen suurempi painoarvo on vaatimuksellamme eläinten paremmasta kohtelusta, kun voimme osoittaa, kuinka moni kansalainen tukee tavoitteitamme jäsenenä tai lahjoittajana. Vuonna 2023 onnistuimme innostamaan mukaan 229 uutta jäsentä. Vuoden 2023 lopulla Animalialla oli yli 5700 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.
Tukijoiden sitouttamiseksi säännöllistä tukijaviestintää jatkettiin muun muassa sähköisin uutiskirjein sekä postitettavien kirjeiden muodossa. Kokeilimme uusia tapoja hankkia Animalialle sitoutuneita kuukausitukijoita. Animaliaan liittyikin vuoden aikana 331 uutta kuukausilahjoittajaa. Lisäksi uusien kuukausilahjoittajien sitouttamista tehostettiin suunnittelemalla heille erillinen lahjoittajapolku, joka kannustaa auttamaan eläimiä Animalian kautta.
Animalialla on tehokas ammattimainen organisaatio, jolla se ajaa tavoitteitaan
Animalian strategian toteuttaminen ja eläinpoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että järjestön toiminta on tehokasta ja ammattimaista. On varmistettava, että järjestön talous on kestävällä pohjalla, ja että henkilöstöresurssit (työntekijöiden määrä, osaaminen ja hyvinvointi) ja toimintabudjetti sekä toiminnan prosessit ja järjestelmät mahdollistavat strategian tehokkaan toimeenpanon.
9. Vaikuttamistyö ja kampanjointi
Animalian vaikuttamistyön ja kampanjoinnin tavoite on asteittain parantaa eläinten oloja lainsäädännöllä ja toisaalta lakkauttaa eläinperäisiä tuotannonaloja. Näihin tavoitteisiin nojaavaa eläinpoliittista vaikuttamistyötä tehdään erityisesti erilaisiin työryhmiin osallistumalla, antamalla lausuntoja, viestimällä päättäjille sekä muodostamalla kestäviä suhteita poliittisiin puolueisiin ja yksittäisiin päättäjiin. Tavoitteena on tarjota informaatiota, näkökulmia ja tukea päättäjille eläimiä koskevien poliittisten prosessien aikana.
Vuoden 2023 vaikuttamistyön ja kampanjoinnin painopisteinä olivat Turkistarhaton Suomi 2025 -kam-
panja, erityisesti Fur Free Europe –kansalaisaloite, sekä eläinsuojelulain uudistus ja eduskuntavaalit.
Aiempien vuosien tapaan Animalia teki puolivuotiskausittain vaikuttamistyön suunnitelman, joka sisältää tärkeimmät vaikuttamistavoitteet ja ensisijaiset vaikuttamisen kohderyhmät. Vuonna 2023 Animalia tapasi yli 15 poliitikkoa ja puoluetyöntekijää kokoomuksesta, kristillisdemokraateista, perussuomalaisista, RKP:stä, SDP:stä, vasemmistoliitosta ja vihreistä. Lisäksi Animalian tapasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin ja olimme vuoden aikana yhteydessä yksittäisiin kansanedustajiin, europarlamentaarikkoihin ja ministereihin erilaisiin eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kesäkuun alussa julkaisimme avoimen kirjeen RKP:n puoluekokoukselle turkistarhauskiellon puolelle asettumisen puolesta.
Vaikuttajaviestintää jatkettiin vaikuttajakirjein. Vaikuttajakirjeet ovat erityisesti päätöksentekijöille suunnattu ajankohtaisesta sisällöstä koostuva uutiskirje. Kirjeet lähetetään joko kaikille kansanedustajille tai esimerkiksi valiokuntien jäsenille tai erityisavustajille tarpeesta riippuen. Vuoden aikana lähetettiin 9 vaikuttajakirjettä kansanedustajille ja mepeille. Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista -raportti toimitettiin kaikille uusille kansanedustajille. Jatkavat kansanedustajat olivat saaneet oman kappaleensa jo aiem-
min. Kaikki kansanedustajat ja suomalaiset mepit saivat myös lokakuussa julkaistun Eläinoikeusraportin.
Animalian vaikuttamistyö näkyi muun muassa kansanedustajien käyttämissä argumenteissa: esimerkiksi eduskunnassa käydyissä turkistarhausta koskevissa keskusteluissa moni kansanedustaja hyödynsi Animalian tuottamaa tietoa.
Kevään eduskuntavaaleissa Animalia toteutti yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa eläinpoliittisen vaalikoneen, jota täytettiin yli 70 000 kertaa. Teimme vaikuttamistyötä eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvotteluiden aikana. Olimme yhteydessä hallitusneuvottelijoihin sähköpostitse ja järjestimme neuvotteluiden aikaan mielenilmauksen Säätytalolla.
Vuoden aikana Animalia kartoitti puolueiden kantoja kahdella puoluekyselyllä. Lisäksi toteutettiin kysely presidentinvaaliehdokkaiden eläinpoliittisista näkemyksistä. Turkistarhaus nousi puheenaiheeksi sekä eduskun-
tavaaleissa että presidentinvaaleissa, sillä siitä kysyttiin useassa ison mediatalon vaalikoneessa.
Vuoden aikana jätimme kymmenen lausuntoa ja kaksi kantelua. Lisäksi teimme yhden valituksen koskien elintarvikemainontaa.
Osana kampanjointia ja vaikuttamistyötä jatkettiin Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstan julkaisemista Animalian kotisivuilla. Palstan tarkoituksena on tuoda eläinpolitiikan sektoria näkyväksi osaksi politiikkaa ja tehdä seurantaa, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu eläinpolitiikan areenalla. Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstalta löytyy myös ajankohtaiset vinkit eläinpoliittiseen vaikuttamiseen.
Eläinpoliittinen vaikuttaminen erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä jatkui vuonna 2023. Animalia haluaa parantaa eläinten oikeuksia Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Vuoden 2023 aikana kansainvälinen yhteistyö keskittyi erityisesti vaikuttamiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteen ohjausryhmässä, jossa Animalian toiminnanjohtaja oli mukana, sekä Eurogroup for Animals -järjestön kautta,
Elina Lahikainen
jonka hallituksessa Animaliaa edustaa Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta. Lisäksi toimittiin kansainvälisessä Fur Free Alliance (FFA) -verkostossa ja Cruelty Free Europe -järjestössä.
10. Viestintä
Animalian viestintä tukee järjestön kaikkea toimintaa eli strategiaa, tavoitteita ja kampanjointia. Viestinnässä keskityttiin vuonna 2023 erityisesti turkistarhausteemaan Turkistarhaton Suomi- ja Fur Free Europe -kampanjoissa. Lisäksi viestinnässä näkyi eduskuntavaalit sekä Eläinoikeusraportin teemat.
Animalian viestintätiimiin saatiin syksyllä uusi digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelija, joka alkoi kehittää erityisesti Animalian viestinnän analysointia ja tehostaa markkinointiviestintää.
Keväällä 2023 teetettiin media-analyysi turkistarhauksesta. Media-analyysia hyödynnettiin mediatyössä
ja viestinnän suunnittelussa. Lisäksi teetettiin turkistarhauksen hyväksyttävyyttä mittaava mielipidemittaus Taloustutkimuksella yhdessä Oikeutta eläimille -järjestön kanssa.
Animalian teemat ja näkyvyys
Viestinnässä vuonna 2023 olivat esillä kaikki Animalian toimintakohteet, mutta erityisesti painotettiin turkistarhauksen päättymiseen tähtäävää viestintää ja mediatyötä. Omien turkistarhausaiheisten avausten lisäksi Fur Free Europe -kampanjan viestintää tehtiin yhteistyössä SEY Suomen eläinsuojelun ja Oikeutta eläimille -järjestön kanssa. Animalian teemat näkyivät mediassa hyvin. Kokonaisuudessaan Animalian medianäkyvyys pysyi suurin piirtein samana edellisvuoteen verrattuna.
Viestintäkanavat
Animalian pääviestintäkanavat vuonna 2023 olivat Animalian verkkosivu (animalia.fi), neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Animalia-lehti, lehden verkkojulkaisualusta Animalia-media (animaliamedia.fi), uutiskirjeet jäsenille,
Animalia Mikkeli
kuukausilahjoittajille ja tilaajille, sosiaalisen median kanavat sekä tiedotteet mediaan ja sidosryhmille. Eläinoikeuspodcast käynnistettiin uudestaan pienen tauon jälkeen.
Vuonna 2021 uudistettuja verkkosivuja (animalia. fi) kehitettiin edelleen ja sinne luotiin uusi ruotsinkielinen osio, jota on tarkoitus laajentaa. Animalian sivulle rakennettiin uusi Eläinpolitiikka-alasivusto, jonne siirrettiin aiemmalla sivulla olleet oleelliset sisällöt, kuten puoluekyselyt.
Animalia-median (animaliamedia.fi) tavoitteena vuodelle 2023 oli säännöllisen sisällöntuotannon ylläpito. Animalia-mediassa julkaistiinkin vuoden aikana 70 juttua tai podcastia.
Animalia-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehdessä näkyi Animalian vuoden teemat sekä ajankohtainen toiminta. Lehteä tekivät Animalian henkilökunta ja lehtiryhmään kuuluvat vapaaehtoiset. E-lehden tilaamista markkinoitiin jäsenille ja vuoden lopussa yli 800 jäsentä oli valinnut paperisen lehden sijaan e-lehden.
Eläinoikeuspodcast käynnistettiin uudestaan syksyllä 2023 tuomaan Eläinoikeusraportin teemoja tutuksi uusille ja vanhoille yleisöille. Jaksot julkaistiin tuttuun tapaan Soundcloudissa ja uutena kanavana otettiin käyttöön Spotify. Ohjelmat julkaistiin myös Animalia-mediassa. Uusia jaksoja julkaistiin 5 kappaletta ja myös vanhat laitettiin saataville Spotifylle. Podcast menestyi hienosti. Sekä uudet että vanhat jaksot olivat suosittuja.
Sosiaalisessa mediassa Animalia oli esillä erityisesti Facebookissa omalla pääsivullaan sekä Turkistarhaton Suomi 2025 -sivulla. Lisäksi Animalia oli aktiivinen X:ssä (entisessä Twitterissä) ja Instagramissa. Myös Linkedinissä Animalia näkyi hieman.
Uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille lähetettiin noin kerran kuukaudessa. Lisäksi lähetettiin useita varainhankinnallisia kirjeitä kohdistetulle joukolle tärkeinä ajankohtina, esimerkiksi äitienpäivän ja joulun aikaan.
Animalia tiedotti vuoden aikana 25 kertaa.
18.12.2023 Presidenttiehdokkaat yksimielisiä kasvisruuan edistämisestä –turkistarhaus jakoi mielipiteitä
7.12.2023 EU-komissio petti turkiseläimet – komissio siirtää päätöstä turkisalan kieltämisestä eteenpäin
28.11.2023 Kansainvälinen Fur Free Alliance Suomessa – vetoaa eduskuntaan turkistarhauksen kieltämiseksi
20.11.2023 Turkistarhauksen jatkaminen olisi järjetöntä – Mielenosoitus turkistarhausta vastaan Fur Free Fridayna
14.11.2023 Turkistarhojen lintuinfluenssaepidemian torjuntaan käytetään tänä vuonna ainakin 9 miljoonaa
9.11.2023 Nykymuotoista turkistarhausta vastustaa 83 % kansalaisista – täyskiellon kannatus
1.11.2023 Vuoden 2023 eläinoikeuspalkinto Eläinoikeusjuristeille
2.10.2023 Eläinoikeusraportti: Onko Suomesta tulossa eläimiä polttoaineenaan käyttävä ilmastotehdas?
21.9.2023 Liettua aikoo kieltää turkistarhauksen
15.9.2023 Turkisalan romahdus käynnissä, budjettiriihessä huomioitava alan alasajo
10.8.2023 Lintuinfluenssaa jälleen uusilla turkistarhoilla – Animalia vaatii hallitusta toimimaan
1.8.2023 Turkistarhaus tulisi lopettaa lintuinfluenssapandemian estämiseksi
20.7.2023 Turkistarhauskieltoa vaativa kansalaisaloite etenee Euroopan komissiossa
19.7.2023 Turkistarhoilla saattaa kehittyä uusi pandemia
27.6.2023 17 EU:n jäsenvaltiota kannattaa turkistarhauksen kieltämistä
14.6.2023 Yli 1,5 miljoonaa EU-kansalaista haluaa lopettaa turkistarhauksen Euroopassa
15.5.2023 Kouvolalainen eläinlääkäri lahjoitti toimitilat Animalialle
4.4.2023 Enemmistö uusista kansanedustajista kieltäisi turkistarhauksen
31.3.2023 Animalian uusi hallitus: Tulevan eduskunnan on kiellettävä turkistarhaus
28.3.2023 Tuleva hallitus ratkaisevassa roolissa eläinten hyvinvoinnissa –Eduskuntapuolueet eri mieltä siitä, miten eläinten hyvinvointia tulee edistää EU:ssa
1.3.2023 Uusi eläinlaki ei tuo parannuksia tuotantoeläinten enemmistölle
27.2.2023 Turkistarhauksen kieltäminen saa vankkaa kannatusta ehdokkailta
2.2.2023 Muusikot, kirjailijat ja näyttelijät vetoavat turkistarhattoman EU:n puolesta
30.1.2023 EU-kansalaiset haluavat kieltää turkistarhauksen – jo 1,4 miljoonaa nimeä kansalaisaloitteessa
16.1.2023 Turkisalan lakkauttaminen sai tukea Animalian puoluekyselyssä
11. Varainhankinta
Animalian työn rahoitus nojaa valtaosin yksityishenkilöiltä saatuun tukeen. Yksityishenkilöiden tuki onkin korvaamatonta, jotta voimme tehdä työtä eläinten hyväksi. Erityisen tärkeää on säännöllinen, ennakoitava tuki, joka mahdollistaa pitkäjänteisen, suunnitelmallisen tekemisen. Vuonna 2023 keskityimme varainhankinnassa innostamaan mukaan uusia kuukausilahjoittajia ja jäseniä.
Vuoden 2023 tulot koostuivat pääosin jäsenmaksutuloista, kerta- ja kuukausilahjoituksista sekä valtionavustuksista ja sijoitustoiminnan tuotoista. Muita tuloja kertyi testamenteista, myynnistä ja tilojen vuokraamisesta. Rahankeräysluvan alaisen tulon osuus yksityisvarainhankinnan tuloksesta oli hieman alle 60 % ja jäsenmaksujen osuus 36 %.
Rahankeräysluvan alainen varainhankinta: kerta- ja kuukausilahjoittaminen
Vuoden 2023 aikana kampanjoimme turkistarhauksen vastaisella kärjellä keväällä sekä alkusyksyllä, kun turkistarhaus nousi entistäkin kriittisemmän tarkastelun alle lintuinfluenssatartuntojen vuoksi. Ajoitimme broileri- ja kala-aiheisen varainhankintakampanjoinnin Eläinoikeusraportin julkaisuajankohtaan lokakuussa. Varainhankinnan kampanjat näkyivät pääasiassa sosiaalisen median alustoilla sekä Animalian omissa viestintäkanavissa.
Lahja eläimille -aineettomia lahjoja uudistettiin lisäpainoksen yhteydessä. Vaikka myyntisesonki ajoittuu pääasiassa jouluun, postitettavista korteista tehtiin uudistuksen yhteydessä ympärivuotiseen käyttöön sopivia. Lahja eläimille -aineettoman lahjan joulumarkkinointiin hyödynnettiin omien kohderyhmien lisäksi sosiaalisen median ja Googlen alustoja. Digitaalisen markkinoinnin yhteistyökumppanina jatkoi LM Someco.
Viime vuoden tapaan panostimme varainhankinnassa kuukausilahjoittajahankintaan. Keväällä ja syksyllä toteutettiin yhteistyössä Gainer Oy:n kanssa uusien kuukausilahjoittajien hankkimiseen tähtäävä puhelinkampanja, joka kohdistettiin Animalian nykyisille tukijoille. Vuoden aikana yhteensä 377 henkilöä halusi auttaa eläimiä kuukausilahjoittajana, ja valtaosa heistä innostui lähtemään mukaan puhelun yhteydessä.
Muu varainhankinta: jäsenet, testamentit, avustukset, tukituotteet
Vuonna 2023 jatkettiin edellisvuosien hyväksi havaittua käytäntöä Animalia-lehden hyödyntämisessä jäsenhankinnassa. Lisäksi hankimme jäseniä tapahtumissa, esimerkiksi Vegemessut -tapahtumassa tammikuussa. Vuoden 2023 lopulla Animalialla oli yli 5700 jäsentä ja säännöllistä tukijaa. Vuoden aikana uusia jäseniä hankittiin 229. Animalia vastaanottaa toisinaan testamenttilahjoituksia. Ne ovat tärkeitä toimintamme jatkuvuuden turvaajia. Jokainen Animalian saama testamentti on arvokas ja erityinen tunnustus järjestön luotettavuudesta ja hyvästä maineesta. Myös vuonna 2023 Animalian toimintaa rahoitettiin testamenttilahjoituksin.
Edellisvuosien tapaan Animalia haki ja sai avustuksia maa- ja metsätalousministeriöltä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
12. Talous
Animalian talous pidettiin vakaalla pohjalla. Taloutta suunniteltiin niin, että voidaan turvata tehokas ja pitkäjänteinen toiminta. Animalian periaatteena on ollut pitää vähintään yhden vuoden toimintabudjetti varara-
hastona. Viime vuosina varallisuutta on päätetty käyttää toiminnan laajentamiseen. Tavoitteena on lisätä näkyvyyttä ja vahvistaa varainhankintaa ja sitä kautta kasvattaa pidemmällä tähtäimellä säännöllistä tuloa. Hallituksen linjauksen mukaisesti vuonna 2023 varallisuutta käytettiin toiminnan laajentamiseen.
Vuoden 2023 talousarvio laadittiin toimintasuunnitelman pohjalta. Hallitus hyväksyi vuoden 2023 talousarvion kokouksessaan 8.3.2022 edelleen esitettäväksi järjestön vuosikokoukselle. Vuosikokous hyväksyi talousarvion 30.3.2023. Vuoden 2023 talousarvio oli 248 910 euroa alijäämäinen.
Hallitus nimitti keskuudestaan kaksi tositetarkastajaa, jotka toimivat ylimääräisinä taloudentarkastajina. Vuoden 2023 vuosikokouksen päätöksen mukaisesti Animalian tilintarkastajina toimivat Marko Saxell ja
Tuomo Janatuinen ja varatilintarkastajina Lauri Lehtoviita ja Arto Kokkonen Lead Audit Oy:stä.
Hallitus seurasi talousarvion toteutumista säännöllisesti läpi vuoden ja teki tarvittaessa tarkistuksia talousarvioon.
Vuonna 2023 toiminnan kustannuksia nostivat yleinen kustannusten nousu, henkilöstökustannuksia huomattavasti nostaneet indeksikorotukset sekä väliaikaisesti kaksinkertaiset henkilöstökulut kahdessa tehtävässä: viestintäpäällikön säästövapaan aikana palkkaa maksettiin sekä viestintäpäällikölle että hänen sijaiselleen ja eläkkeelle vuonna 2023 jääneen talouspäällikön seuraaja rekrytoitiin hyvissä ajoin perehdytyksen, vastuiden
Ana Palacios / We Animals Media
siirron sekä taloushallinnon uudistuksen sujuvuuden varmistamiseksi.
Vuoden aikana kilpailutettiin useita palveluita sekä karsittiin kustannuksia, jonka tuloksena toiminnan kulut saatiin pidettyä budjetoidussa. Kuukausilahjoittajatulo, johon vuonna 2023 erityisesti keskityttiin, kehittyi yli budjetoidun, mutta jäsenmaksujen, kertalahjoitusten ja testamenttien osalta jäätiin alle budjetoidun. Kokonaisuudessaan tulopuolella saatiin noin 80% budjetoiduista tuloista.
Animalian hallitus hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen kokouksessaan 12.3.2024. Tilikauden alijäämä on 401 048,77 euroa sisältäen vuoteen 2024 kohdistuvan lomapalkkavelan. Alijäämä katetaan varallisuudesta sekä osin vuonna 2020 saadusta turkistarhauksen vastaiseen työhön osoitetusta suurlahjoituksesta, josta henkilöstökuluille vuonna 2023 kohdennettiin 50 000 euroa.
Animalia tuki eläinsuojelutyötä tekeviä järjestöjä vuoden aikana. Animals Asialle kerättiin sappikarhuille osoitettuja viitelahjoituksia yhteensä 6894 euroa. Eläinten turvakoti Saparomäelle ohjattiin 4686 euroa Animalian ja Saparomäen yhteisen aineettoman lahjan vuoden 2022 myyntituloista sekä kerättiin vuoden 2023 aikana 1632 euroa. Lisäksi hallituksen päätöksellä tuettiin ukrainalaista NGO Unique Planetia 4 000 eurolla tuhotun eläinsuojan uudelleen rakentamiseksi.
13. Hallitus
Vuoden aikana Animalian hallituksessa toimivat:
• Erja Laakkonen, KT, FM, Polvijärvi, järjestön puheenjohtaja
• Sami Säynevirta, MTI (AMK), Helsinki, järjestön varapuheenjohtaja
• Jussi Aimola, merkonomi, Helsinki
• Hannele Ahponen, VTM, DI, Helsinki
• Jaana Eskola, HK, Helsinki
• Sanna Helin-Ala-Nissilä, OTM, FM, varatuomari, Helsinki
• Heli Mäenpää, yrittäjä, Lahnajärvi
• Jere Ollila, valt. yo, Helsinki (30.3.2023 alkaen)
• Ninni Pehkonen, kulttuurikoordinaattori, FM, Akaa
• Santeri Pienimäki, FM, Helsinki (30.3.2023 asti)
• Ulriika Sundell, lääkäri, eläinlääkäri, Turku (30.3.2023 alkaen)
• Jaana Vanhala, kansalaisaktiivi, Kotka
14. Henkilöstö
Animalian henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2023: vakituiseksi tehtäväksi perustettiin digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelijan ja osa-aikainen graafisen suunnittelijan tehtävät. Animaliassa oli vuoden lopussa 11 vakituista tehtävää: toiminnanjohtaja, eläinsuojeluasiantuntija, talouspäällikkö, viestintäpäällikkö, digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelija, graafinen suunnittelija, kampanjavastaava, vapaaehtoiskoordinaattori, varainhankintapäällikkö, varainhankinnan ja viestinnän assistentti sekä järjestösihteeri. Määräaikaisella sopimuksella työskenteli turkistarhauksen vastaiseen työhön kohdennetun suurlahjoituksen turvin rekrytoitu eläinpoliittinen asiantuntija ja Fur Free Europe -kampanjaan
Animalian hallitus vastaa järjestön työnantajaroolista, toiminnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä, talouden ja omaisuuden hoidosta ja valvoo, että yhdistykselle annettujen lahjoitusten ehdot täytetään. Hallituksen valitsevat Animalian jäsenet vuosikokouksessa. Animalian vuosikokous järjestettiin etäyhteyksin 30.3.2023. Animalian hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lisäksi järjestettiin yksi sähköpostikokous. Hallituksen kokouksista julkaistiin tiivistelmät Animalian aktiivien somekanavalla. Yhdistyksen toimintaa kehittivät ja suunnittelivat työryhmät, jotka koostuivat työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä sekä vapaaehtoisista. Vuonna 2023 toiminnassa olivat henkilöstöasioiden-, talous-, lehti-, leiri-, tasa-arvo-, sijoitusstrategia-, ilmasto- ja ympäristö- sekä yritysyhteistyötyöryhmä.
rekrytoitu markkinointiviestinnän suunnittelija. Osa-aikaisesti Animalian palveluksessa työskenteli taittaja. Vuoden aikana Animaliassa työskenteli lisäksi yksi harjoittelija ja yksi työkokeilija.
Vuonna 2023 Animaliassa toteutui perhevapaa, säästövapaa ja kolme opintovapaata. Vapaiden johdosta määräaikaisella sopimuksella työskenteli säästövapaan ja opintovapaan ajaksi rekrytoidut sijaiset.
Animalian pitkäaikainen talouspäällikkö jäi eläkkeelle vuoden aikana.
Vuoden 2023 aikana Animaliassa työskentelivät seuraavat työntekijät:
• Tarja Balding, talouspäällikkö (31.3.2023 asti)
• Sara Honkanen, graafinen suunnittelija (osa-aikaisesti, 11.4.2023 alkaen)
• Anttoni Ihalainen, digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelija (9.8.2023 alkaen)
• Heta Kasurinen, taittaja (osa-aikaisesti)
• Martta Kinnunen, järjestösihteeri (vapaaehtoiskoordinaattorin sijaisena 31.12.2023 asti)
• Heidi Kivekäs, toiminnanjohtaja
• Jussi Koiranen, talouspäällikkö
• Elina Lahikainen, varainhankintapäällikkö
• Tiina Ollila, kampanjavastaava
• Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori (opintovapaalla 31.12.2023 asti)
• Annu Piensoho, järjestösihteeri (sijaisuus 31.12.2023 asti)
• Senni Puustinen, viestintäpäällikkö (sijaisuus 31.4.2023 asti)
• Taija Rinne, viestintäpäällikkö (säästövapaalla 31.4.2023 asti)
• Elina Rodriguez, eläinpoliittinen asiantuntija
• Katre Sinikettu, varainhankinnan ja viestinnän assistentti
• Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija
• Tiina Vuolle, markkinointiviestinnän suunnittelija (31.5.2023 asti)
Kaikissa työsuhteisiin ja palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä noudatettiin Animalian henkilöstölinjausta. Henkilöstölinjauksessa painotetaan erityisesti henkilöstön työhyvinvointia. Vuonna 2023 työhyvinvointia edistettiin muun muassa tarjoamalla henkilöstölle työnohjausta sekä kattavat työterveyspalvelut ajatustyöläisten työhyvinvointiin keskittyvässä Heltissä. Henkilöstöä kannustettiin osallistumaan koulutuksiin ja kursseille.
15. Yhteiskuntavastuu sekä toiminnan kehittäminen ja käytännöt
Animalian toimintaa kehitetään jatkuvasti. Keskeisiä kehityskohteita vuonna 2023 olivat tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelman jalkauttaminen, taloushallinnon uudistuksen toteuttaminen, Animalian sijoitusstrategian uudistaminen ja alueosastojen rahaliikenteen, kirjanpidon ja talousseurannan selkeyttäminen. Animalian henkilöstölinjaus päivitettiin huomioiden erityisesti etätyökäytäntöihin liittyvät uudistustarpeet.
Animalia huomioi toiminnassaan myös ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. Animalia välttää lentomatkoja lähialueille. Lennoissa suositaan taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa välilaskuttomia lentoja. Animalian työntekijät käyttävät matkoissaan joukko- tai kevyttä liikennettä aina, kun se on mahdollista.
Myyntimateriaaleissa huomioidaan tuotteiden alkuperä ja käytetään mahdollisuuksien mukaan luomuja reilun kaupan tuotteita. Animalian tapahtumissa tarjotaan vain vegaanista ruokaa ja suositaan luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeita.
Animalia vastustaa syrjinnän eri muotoja, kuten rasismia, seksismiä ja transfobiaa ja pyrkii toiminnassaan aktiivisesti huomioimaan eri vähemmistöryhmien osallistumisen esteet. Animalia on syrjinnästä vapaa alue.
Animalia on Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (Vala) jäsenjärjestö ja Animalialle suunnatut lahjoitukset käytetään Valan suositusten mukaisesti. Animalia on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
