Toimintakertomus 2021
Kuvitukset: Anni Sairio Valokuvat: We Animals Media Taitto: Sara Honkanen
Sisällys 1 Johdanto
5
2 Animalian 60-vuotisjuhlavuosi
5
2.1 Eläinoikeusraportti
6
2.2 Juhlavuoden tapahtumat
6
2.3 Animalia-lehden juhlavuosi
7
2.4 Podcast
7
ANIMALIAN TOIMINTAKOHTEET
8
3 Turkistarhaus
9
4 Koe-eläimet
10
5 Tuotantoeläimet ja kasvissyönti
10
5.1 Tuotantoeläinten hyvinvointiin vaikuttaminen
10
5.2 Eläintuotannon vähentäminen
12
6 Muut toimintakohteet
13
ANIMALIAN TOIMINTAMUODOT
14
7 Vaikuttamistyö ja kampanjointi
15
8 Viestintä
15
8.1 Viestinnän teemat
15
8.2 Viestintäkanavat
16
8.3 Tiedotteet, media ja seuranta
16
9 Kansalaistoiminta
18
10 Nuorisotyö
18
11 Varain- ja jäsenhankinta
21
11.1 Rahankeräysluvan alainen varainhankinta: kerta- ja kuukausilahjoittaminen
21
11.2 Muu varainhankinta: jäsenet, testamentit, avustukset, tukituotteet
22
12 Yhteistyö muiden tahojen kanssa
22
ANIMALIAN HALLINTO JA TALOUS
24
13 Hallitus
25
14 Henkilöstö
25
15 Talous
26
16 Yhteiskuntavastuu sekä toimisto- ja toimintakäytännöt
26
3
We Animals Media
4
1 Johdanto Animalia edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa ja kansainvälisesti. Animalian päätoimintakohteita ovat tuotantoeläimet, turkiseläimet ja koe-eläimet. Animalia muuttaa maailmaa vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, viestimällä tehokkaasti ja uraauurtavasti eläinten oikeuksista sekä tarjoamalla kansalaisille tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa eläinasioihin. Animalian ääni kuuluu yhteiskunnallisessa eläineettisessä keskustelussa. Vuonna 2021 Animalia vietti 60-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden toimintaa kehysti ajatus Animaliasta kansalaisjärjestönä ja samaan aikaan asiantuntijajärjestönä. Kansalaisjärjestönä Animalian tehtävä on tarjota ihmisille erilaisia tapoja edistää eläinten oikeuksia: oli se sitten vapaaehtoisena, jäsenenä tai lahjoittajana. Animalia on yhteisö eläinoikeuksista välittäville ihmisille ja Animalia tuo kansalaismielipiteen päättäjien tietoisuuteen. Asiantuntijajärjestönä Animalian rooli on tarjota tutkittua tietoa sekä herättää keskustelua eläinoikeuksista ja eläinten asemasta. Yhteisöllisyyden ja asiantuntijuuden teemat näkyivät kaikessa toiminnassa juhlavuoden aikana. Juhlimme Animalian 60-vuotisen historian saavutuksia, toimijoitamme ja tukijoitamme ja tavoitimme juhlavuoden aikana myös uusia yleisöjä ja uusia tukijoita. Animalian teemat ovat suurelle yleisölle tärkeitä. Vuoden 2021 aikana toteutetussa eläinoikeusgallupissa selvisi, että valtaosa suomalaisista seisoo Animalian tavoitteiden takana. Merkittävä osa suomalaisista otti negatiivisen kannan eläinkokeisiin gallupissa ja nykymuotoisen turkistarhauksen vastustus on pysynyt vahvana. Suomalaiset eivät myöskään kannata turkistarhauksen tukemista julkisista varoista. Koronaviruspandemia on vaikuttanut Suomen ja Euroopan eläinpoliittiseen tilanteeseen. Jo monen hallituksen aikana valmistellun eläinsuojelulain uudistuksen eteneminen on ollut epävarmaa koronatilanteesta johtuen, kun monet lainsäätäjien näkökulmasta toissijaiset poliittiset kokonaisuudet ovat saaneet odottaa. Loppuvuodesta 2021 kauan odotettu luonnos eläinten
5
hyvinvointilaista lähti vihdoin lausuntokierrokselle. Kuten edeltävänä vuonna, myös vuonna 2021 koronavirus levisi usean maan minkkitarhoilla ja jotkut maat rajoittivat tarhausta tämän johdosta. Kansainvälisesti Suomi kuuluu alati pienevään joukkoon turkistarhauksen sallivia maita. Suomessa turkisala yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kehitti minkeille koronarokotteet, joille Ruokavirasto myönsi käyttöluvat. Siitosminkkien rokotukset alkoivat loppuvuonna. Animalian vuoden 2021 keskeisimmät eläinpoliittiset tavoitteet liittyivät Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaan, kevään kuntavaaleihin ja valmisteilla olevaan eläinten hyvinvointilakiin ja sen asetuksiin. Animalian poliittinen vaikuttamistyö sujui hyvin verkossa ja koronapandemiasta huolimatta Animalian teemat saivat medianäkyvyyttä. Vuoden aikana mediaseurantaan tarttuneet jutut, joissa mainittiin Animalia, tavoittivat yhteensä potentiaalisesti yli kolme miljoonaa henkilöä. Jatkoimme eläinten hyvinvoinnin edistämistä virallisissa neuvottelukunnissa ja lautakunnissa sekä yhteistyötä niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden kanssa. Animalia näkyi valtakunnallisesti paikallistoimintansa kautta. Animalialla oli alueosasto tai yhteyshenkilö 11 paikkakunnalla sekä kolme toimintaryhmää. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti Animalian kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja järjestivät tapahtumia verkossa ja omilla paikkakunnillaan. Animalian talous pysyi vakaana koronaviruspandemiasta huolimatta. Varainhankinnan pääpaino oli yksityisvarainhankinnassa. Vuoden 2021 lopussa Animalialla oli noin 6 000 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.
2 Animalian 60-vuotisjuhlavuosi Animalian juhlavuosi näkyi Animalian toiminnassa kautta linjan. Juhlavuodelle teetettiin oma logo ja visuaalinen ilme. Logon ja ilmeen suunnittelusta vastasi graafikko Anni Sairio. Juhlavuosiprojekteissa ja -tapahtumissa py-
rittiin ruokkimaan yhteisöllisyyden kokemusta sekä vahvistamaan Animalian profiilia asiantuntijaorganisaationa. Juhlavuotta varjosti edelleen koronapandemia, jonka vuoksi tapahtumat jouduttiin pitkälti järjestämään verkossa. Tästä huolimatta juhlavuosi toteutettiin näkyvästi lukuisissa tapahtumissa, ja se kokosikin useita satoja ihmisiä juhlistamaan Animaliaa ja edistämään eläinten oikeuksia.
2.1 Eläinoikeusraportti Animalian syntymäpäivän kynnyksellä julkaistiin Suomen ensimmäinen Eläinoikeusraportti. Eläinoikeusraportti on vuosiraportti eläinten oikeuksien toteutumisesta ja sen tavoitteena on tuoda eläinoikeustietoa helpommin niin median ja poliitikkojen kuin suuren yleisön saataville. Eläinoikeusraportti koostuu asiantuntijoiden kirjoittamista teema-artikkeleista ja Taloustutkimuksen kanssa toteutetun eläinoikeusgallupin tuloksista. Eläinoikeusgallupista saatiin arvokasta tietoa suomalaisten asenteista liittyen muun muassa eläinkokeisiin, lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseen ja turkistarhauksen tukemiseen. Raportin sisältöjä hyödynnettiin viestinnässä läpi vuoden. Koneen säätiö rahoitti Eläinoikeusraporttia 14 500 eurolla. Juhlavuoden eläinoikeusraportti oli pilotti, jonka pohjalta jatketaan raportin julkaisemista säännöllisin väliajoin.
2.2 Juhlavuoden tapahtumat Animalia 60-vuotta -juhlat Animalia järjesti aktiivisille toimijoilleen syntymäpäiväjuhlat verkossa 5.3. Tilaisuuteen osallistui 79 ihmistä. Ohjelmassa oli Animalian yhteistyökumppaneiden onnittelutervehdykset (Philip Lymbery, Sampo Marjomaa, eläinten turvakodit Tuulispää ja Saparomäki, Kim Stallwood, Michael Monroe, Eläinoikeusjuristit, Djurens Rätt), Jenni Haukion tervehdys osallistujille, laulaja-lauluntekijä Kanervan livekeikka, Animalian historiasta kertova tietovisa sekä vanhojen toimijoiden muisteluita. Animalian juhlawebinaari Eläinoikeusraportti julkistettiin Animalian 60-vuotisjuhlawebinaarissa 24.3.2021. Webinaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja raportin kirjoittajilta sekä juhla-
6
puheenvuorot filosofi Elisa Aaltolalta ja Animalian puolesta toiminnanjohtaja Heidi Kivekkäältä ja hallituksen puheenjohtaja Erja Laakkoselta. Tapahtumaan osallistui lähes 300 ihmistä. Webinaarin tallenne julkaistiin Youtube-kanavalla. Sekä Eläinoikeusraportista että Animalian juhlawebinaarista tiedotettiin ja molemmat saivat mediahuomiota. STT poimi Eläinoikeusraportin galluptiedotteen ja siitä uutisoivat MTV uutiset, Suomenmaa, Demokraatti ja Maaseudun tulevaisuus. MTV uutiset teki gallup-uutisen lisäksi kaksi muuta uutista, joissa viitattiin raporttiin tai Animaliaan. Maaseudun tulevaisuus teki myös gallup-uutisen lisäksi kolme juttua koskien raporttia tai Animaliaa. Raportti näkyi Animalian sosiaalisessa mediassa laajasti noin 50 000 ihmistä kattavalle seuraajakunnalle sekä Animalian uutiskirjeiden kautta se tavoitti kymmeniä tuhansia ihmisiä lisää. Mediakoulutus Animalia järjesti marraskuussa 2021 koulutuksen journalisteille ja viestijöille eläinoikeusaiheista. Koulutus oli suunniteltu osaksi Eläinoikeusraporttia ja se perustui osittain raportin artikkeliin ”Miten kirjoittaa eläimistä?”. Koulutuksen pitivät Veikka Lahtinen ja Animalian hallituksen jäsen Tiina Ollila. Koulutuksen tavoitteena oli välittää eläinoikeusajattelua viestinnän ja journalismin tekijöille ja laajentaa ymmärrystä eläinoikeusajattelusta. Koulutukseen osallistui noin 50 henkilöä, mitä voi pitää merkittävänä onnistumisena. Ruoantuotannon tulevaisuus -hybriditapahtuma Animalian 60-vuotisjuhlavuoden päätöstapahtumana järjestettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa Ruoantuotannon tulevaisuus -tapahtuma. Tapahtumassa kirjailijat Suvi Auvinen ja Risto Isomäki alustivat ruokakysymyksistä. Lisäksi Veikka Lahtinen ja Suvi Auvinen keskustelivat paneelissa (Isomäki osallistui etänä eikä ollut paneelissa mukana). Tilaisuudessa jaettiin myös Pro Animalia –palkinnot pastori, teologian tohtori Kari Kuulalle sekä filosofi, ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltolalle. Elisa Aaltolalle myönnetty elämäntyöpalkinto oli ensimmäinen laatuaan. Tapahtumaan osallistui noin 100 etäosallistujaa sekä 20 paikan päällä kirjastossa. Tapahtuman tallenne julkaistiin Animalian Youtube-kanavalla.
2.3 Animalia-lehden juhlavuosi
2.4 Podcast
Animalia-lehdessä juhlistettiin merkkivuotta julkaisemalla teemanumeroita yhdessä vierailevien toimittajien kanssa. Lehden teemat sekä vierailijat olivat:
Osana Animalian juhlavuotta toteutettiin nuorten aikuisten Eläinten ääni -podcast. Podcastissa käsiteltiin muunlajisten eläinten ja ihmisten suhdetta monesta näkökulmasta. Vuoden aikana julkaistun kymmenen jakson aikana ehdittiin tutustua eläinten oikeuksien historiaan, eläintuotannon epäkohtiin yleisesti sekä erityisesti sikojen ja kalkkunoiden osalta, antroposentrismiin ja eläinten turvakoteihin. Veganismia käsiteltiin monesta näkökulmasta: pohdittiin mielikuvien vaikutusta kulutustottumuksiin, käytiin läpi hankalia kysymyksiä, joihin vegaani voi törmätä, sekä tarjottiin vinkkejä aloittelevalle vegaanille. Vuoden aikana podcastia oli tekemässä yhdeksän nuorta ja podcast-jaksoja julkaistiin yhteensä kymmenen. Hankkeelle haettiin ja saatiin rahoitusta Euroopan komission Solidaarisuusjoukot-ohjelmasta.
1/2021: Ilmasto ja ympäristö / Ville Lähde 2/2021: Rauha / Hannele Huhtala 3/2021: Etiikka / Elisa Aaltola 4/2020: Tulevaisuus / Risto Isomäki
Lehteä tekivät Animalian henkilökunta ja lehtiryhmään kuuluvat vapaaehtoiset. Teemanumeroista tuli kiittävää palautetta ja ne innostivat sekä uusia vapaaehtoisia lehtiryhmään että tavoittivat uutta lukijakuntaa. Animalia-lehden juhlavuoteen kytkettiin jäsenhankintakampanja, jonka ansiosta Animalian jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana lähes 300:lla.
7
Animalian toimintakohteet
8
3 Turkistarhaus Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen Suomessa, ja Turkistarhaton Suomi 2025 on Animalian pääkampanja aina vuoteen 2025 saakka. Animalia edesauttaa sitä, että poliittisilla päättäjillä on tasapainoista ja totuudenmukaista tietoa käytössään, kun turkistarhauksen tulevaisuutta käsitellään. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjassa Animalia pyrki vuonna 2021 vaikuttamaan valmisteilla olevan eläinlain puitteissa turkistarhauskiellon puolesta. Vaikutustyössä painotettiin sitä, että hallitus sitoutuisi toteuttamaan selvityksen sosiaalisesti kestävästä siirtymästä, jossa tarhaajia tuetaan elinkeinosta luopumisessa esimerkiksi uudelleenkouluttautumisen kautta. Lisäksi tavoitteena oli vaikuttaa kansalaismielipiteeseen ja siihen, että Animalian argumentit ovat näkyvissä kaikessa turkistarhausta koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Animalia piti turkistarhoilla kasvatettavien eläinten hyvinvointiongelmia ja turkistarhauksen kieltämistä esillä tapaamisissa kansanedustajien ja muiden poliittisten vaikuttajien kanssa. Keskustan ja RKP:n mukanaolo hallituksessa tarkoitti kuitenkin, että turkistarhausta ei olla halukkaita kieltämään tällä hallituskaudella. Myöskin turkistarhaukselle asetettavien uusien rajoitusten mahdollisuus näyttäytyi pienenä. Animalia teki tapaamisissa selväksi, että se ei hyväksy turkisasetuksen viemistä eteenpäin pelkillä kosmeettisilla parannuksilla. Turkisasetus ei saa sinetöidä alan jatkumista Suomessa seuraaviksi pariksi kymmeneksi vuodeksi. Loppuvuonna valmisteltiin turkistarhauksen vastaista kampanjaa vuodelle 2022. Suunnittelutyötä tehtiin yhdessä SEY:n ja Oikeutta eläimille -järjestön kanssa. Vuotta leimasi edelleen koronaviruksen leviäminen minkkitarhoilla useissa maissa. Suomessa Ruokavirasto valvoi minkkien testaamista, eikä Suomessa todettu tartuntoja minkkitarhoilla. Kansanedustajille lähetetyissä vaikuttajakirjeissä käsiteltiin turkistarhoilla piilevää koronavirusriskiä ja eri maiden koronavirusriskiin liittyviä rajoitustoimia sekä vuoden aikana tehtyjä uusia kieltoja: Viro, Italia ja Ranska kielsivät turkistar-
9
hauksen. Lisäksi Belgia ja Hollanti nopeuttivat turkistarhauskieltojen voimaantuloa ja tarhaus loppui molemmissa maissa vuonna 2021. Marraskuussa turkittomana perjantaina Animalia julkaisi yhdessä Oikeutta eläimille -järjestön kanssa Taloustutkimuksella teetetyn mielipidemittauksen ihmisten asenteista turkistarhausta ja tarhauksen tukemista kohtaan. Nykymuotoisen turkistarhauksen voimakas vastustus (71 %) pysyi aiemmalla tasolla. Mielipidemittauksen tuloksia tuotiin esiin viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Vuoden aikana toteutettiin myös turkistarhausaiheinen median ja sosiaalisen median teema-analyysi, jonka perusteella jatketaan viestinnän kehittämistä aihepiirin ympärillä. Turkistarhauksen vastaista kampanjointia suunniteltiin yhdessä Animalian aktiivien kanssa ja vapaaehtoisille tarjottiin erilaisia vaikuttamistapoja. Turkistarhaukseen liittyen järjestettiin Eläinten päivänä 4.10. häkkikasvatuksen vastainen ”Tämä on kotini” -verkkomielenosoitus. Alueosastot järjestivät Turkittoman perjantain mielenilmauksia marraskuussa. Valokuvanäyttely ”Mallitila – vierailu turkistarhalla” oli vuoden aikana esillä Tampereella, Joensuussa, Helsingissä ja Vantaalla. Ihmisille tarjottiin mahdollisuuksia osallistua turkistarhauksen vastaiseen työhön myös lahjoittamalla. Turkistarhauksen vastaista työtä voi tukea Kettukummi-lahjoitustuotteella ja muilla turkistyöhön kohdennetuilla lahjoituksilla. Animalia ylläpitää Suomessa kansainvälistä turkittomien yritysten järjestelmää (Fur Free Retailer) ja kannustaa yrityksiä luopumaan turkistuotteista. Useat kansainväliset brändit, kuten Adidas ja muotilehti Elle, luopuivat turkisten käytöstä vuoden aikana. Turkistarhojen määrä jatkoi vähenemistään Suomessa. Minkkien kasvatusmäärä on pudonnut yli 44 prosenttia ja kettujen yli 37 prosenttia kahdessa vuodessa. Myös tarhojen määrä on laskenut voimakkaasti.
4 Koe-eläimet Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Edistämme eläinkokeiden vähentämistä ja lopulta lopettamista vaatimalla tiukennuksia eläinkokeita koskevaan lainsäädäntöön sekä vaatimalla tuntuvaa lisäystä eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitukseen. Vuonna 2021 Animalian koe-eläimiin liittyvä työ keskittyi eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien edistämiseen sekä EU:n kosmetiikan eläinkoekiellon puolustamiseen. Animalia vetosi suomalaisiin meppeihin, jotta he kannattaisivat aloitetta, jossa vaaditaan suunnitelmia ja toimenpiteitä eläinkokeettoman tutkimuksen kehityksen nopeuttamiseksi EU:ssa. Euroopan parlamentti hyväksyikin syyskuussa murskaenemmistöllä päätöslauselman, jossa komissiota kehotetaan laatimaan toimintasuunnitelma eläinkokeiden lopettamiseksi. Suunnitelman täytyy myös sisältää välitavoitteita, jotka tähtäävät eläinkokeiden vähentämiseen ja korvaamiseen eläinkokeettomilla menetelmillä ennen lopullisen tavoitteen saavuttamista. Lisäksi Animalia yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa vaati kansainvälisen tiedekonferenssin osallistujille osoitetussa kirjeessä eläinkokeettoman tutkimuksen aktiivista rahoitusta ja kehitystä, jotta tiede voisi aidosti kehittyä kohti eläinkokeettomuutta. Elokuussa aloitettiin allekirjoitusten keruu eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Euroopan komissiolta toimia kosmetiikan eläinkoekiellon turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, EU:n kemikaalilainsäädännön muuttamiseksi ja konkreettisen suunnitelman edistämiseksi eläinkokeettomaan tieteeseen siirtymiseksi. Aloitteessa on mukana lukuisia eläinjärjestöjä EU:sta, Animalia mukaan lukien. Kansalaisaloitteeseen täytyy saada miljoona nimeä vuoden aikana, jotta se siirtyy parlamentin käsiteltäväksi. Animalia kampanjoi aloitteen puolesta alkusyksystä ja Suomi saavuttikin ensimmäisenä kullekin maalle asetetun vähimmäisrajan allekirjoittajien määrässä. Vuoden aikana viestittiin suomalaisten eläinkokeisiin liittyvistä asenteista Eläinoikeusraportissa julkaistun mielipidekyselyn pohjalta. Koe-eläimet näkyivät Animalian viestintäkanavissa ja eri kaupunkien katukuvassa erityisesti kansainvälisten teemapäivien ympärillä. Koe-eläinten päivänä 24.4. Lahden ja Hämeenlinnan aktiivit järjestivät somessa koe-eläimiä käsittelevien faktapostausten sarjan. Eläinkokeettoman tutkimuksen päivänä 22.9. pääkaupunkiseudun, Kouvolan ja Joensuun alueosastot järjestivät koe-eläimistä kertovan Valkoisen hiiren etsintä -tempauksen omissa kaupungeissaan.
10
Animalian edustajat olivat jäseninä useissa eläinkokeisiin ja eläinkokeettomiin tutkimusmenetelmiin liittyvissä asiantuntijaelimissä. Animalian eläinsuojeluasiantuntija jatkoi varajäsenenä eläinkoeluvat myöntävässä hankelupalautakunnassa sekä eläinkokeetonta tutkimusta edistävän Fincopan hallituksessa. Animalian toiminnanjohtaja toimi varsinaisena jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön alaisessa tieteellisiin tai opetustarkoitukseen käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnassa. Animalian edustajat pitivät esillä eläinkokeisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä eläinkokeettoman tutkimuksen edistämistä. Animalia jatkoi Cruelty Free Europe (CFE) -järjestön jäsenenä. CFE kokoaa yhteen EU-alueella koe-eläinten puolesta toimivat järjestöt ja edistää eläinkokeiden vähentämistä ja eläinkokeettoman tutkimuksen edistämistä. Animalia oli mukana myös Eurogroup for Animals -järjestön eläinkokeiden vastaisessa työssä. Animalia jatkoi eläinkokeettoman kosmetiikan listan ylläpitoa Suomen osalta. Ihmisille, jotka haluavat edesauttaa siirtymistä eläinkokeiden jälkeiseen aikaan, tarjottiin mahdollisuutta tukea Animalian vaikuttamis- ja kampanjointityötä koe-eläintyölle kohdennetuilla lahjoituksilla.
5 Tuotantoeläimet ja kasvissyönti Animalian tavoitteena on eettisesti kestävä ruoantuotanto ja eläinten määrän jatkuva väheneminen osana maataloustuotantoa. Niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi ruoantuotannossa, on niiden hyvinvoinnin parantaminen Animalialle tärkeää.
5.1 Tuotantoeläinten hyvinvointiin vaikuttaminen Jo vuodesta 2012 käynnissä ollut eläinsuojelulain uudistus raamitti Animalian tuotantoeläimiä koskevia tavoitteita myös vuodelle 2021. Eläinlakia koskevan vaikuttamistyön painotus on emakkohäkkien ja parsinavetoiden täyskiellossa, porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisessa ja laiduntamisen vaatimisessa kaikille naudoille. Animalia piti näkyvissä eläinlakia koskevia tavoitteita kansanedustajille kohdistetuissa yhteydenotoissa ja tapaamisissa. Eläinlain luonnos tuli lopulta lausuntokier-
We Animals Media
11
rokselle marraskuussa. Luonnoksessa oli useita parannuksia aiempaa lausuntokierrokseen verrattuna, mutta edelleen siinä oli myös perustavanlaatuisia puutteita. Selkeitä voittoja esitysluonnoksessa on emakkohäkkien asteittainen kielto. Se on olennainen muutos matkalla kohti eläintuotannon häkittömyyttä. Hallitusohjelman kirjaus tiineytyshäkkien kiellosta sai rinnalleen myös uusien porsitushäkkien rakentamisen kiellon, joka on iso työvoitto Animalialle. Poliitikkojen tapaamisissa Animalian edustajat korostivat porsitushäkkien aiheuttamaan kärsimystä eläimille ja kiellon tärkeyttä. Emakoiden häkit ovat julma pitomuoto, joka estää emakoiden liikkumisen käytännössä kokonaan lähes puolet eläimen elämästä. Vaikka kielto ei vielä ulottunut nyt käytössä oleviin häkkeihin, oli osittainenkin kielto merkittävä saavutus. Animalia jatkaa hallituksen painostamista, jotta kielto saadaan koskemaan myös vanhoja porsitushäkkejä. Samoin voittoja olivat uusien parsinavetoiden rakentamisen kielto sekä ulkoilutilan kirjaaminen osaksi pihattonavetoiden investointitukia. Käytännössä kaikki uudet pihattonavetat hakevat tätä tukea, eli muutos koskee jatkossa lähes kaikkia lypsylehmiä. Suomeen oli aiemmin syntymässä tilanne, jossa parsinavetoiden poistumisen myötä nautojen ulkoilu voisi jäädä kokonaan historiaan, sillä pihattonavetoissa tällaista oikeutta ei lakiin ole kirjattu. Animalia on pitänyt jaloittelutavoitetta aktiivisesti esillä kaikissa tapaamisissaan hallitus- ja oppositiopuolueiden kanssa, ja se on tuottanut tulosta. Lakiin jäi myös muita merkittäviä korjaustarpeita. Animalia nosti luonnoksen puutteita esille tiedotuksessaan ja vaati niihin korjauksia. Animalia myös antoi oman lausunnon lakiluonnoksesta sekä kokosi nettisivuilleen muiden eläinmyönteisten tahojen ja yksityishenkilöiden lausuntoja. Kesällä Euroopan komissio sitoutui edistämään EU:n laajuista häkkikasvatuskieltoa End the Cage Age -kansalaisaloitteen myötä. Lakia häkkikasvatuskiellosta tullaan esittämään vuonna 2023. Päätöksestä viestittiin niin Animalian vaikuttajakirjeissä kuin vaikuttajatapaamisissakin. Euroopan unioni on tällä hetkellä uudistamassa eläinten hyvinvointilainsäädäntöään. Kesällä 2021 Animalia jätti lausunnon EU:n eläinten hyvinvointia koskevaan EU-lainsäädännön tarkistuksen vaikutusten arviointiin. Vastauksessaan Animalia muun muassa otti kantaa turkiseläinten hyvinvointistandardeja vastaan ja vaati, että turkistarhaus lopetetaan EU:ssa kokonaan. Animalian toiminnanjohtaja ja vaikuttamistyön asiantuntija olivat jäsenenä maa- ja metsätalousminis-
12
teriön alaisessa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Kampanjatoimintaa suunniteltiin yhdessä Animalian aktiivien kanssa ja vapaaehtoisille tarjottiin mahdollisuuksia osallistua kampanjatoimintaan eri tavoin, esimerkiksi osallistumalla mielenosoituksiin ja toteuttamalla tempauksia omalla paikkakunnallaan. Animalia järjesti yhdessä Tampereen alueosaston ja taiteilija Emmi Kähkösen kanssa Kähkösen valokuvanäyttelyn 81 miljoonaa Galleria Rongassa. Näyttelyssä oli esillä Kähkösen ottamia valokuvateoksia lammasteurastamosta. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin livestriiminä näyttelyn avajaiset sekä kolme asiantuntijaopastusta. Opastajina toimivat Kähkönen, Tiina Ollila sekä Salla Tuomivaara. Tampereen Animalia järjesti myös Lihaton lokakuu -tempauksen Facebookissa. Lokakuussa eläinten päivänä alueosastot olivat mukana järjestämässä #tämäonkotini – häkkien vastaista mielenilmausta verkossa ja Kouvolassa järjestettiin myös perinteinen Sytytä kynttilä eläimille -tapahtuma. Ihmisille tarjottiin myös mahdollisuutta tukea Animalian vaikuttamis- ja kampanjointityötä tuotantoeläimille kohdennetuilla lahjoituksilla. Juhlavuosikeräyksen teemat liittyivät erityisesti Animalian tuotantoeläimiä koskeviin tavoitteisiin.
5.2 Eläintuotannon vähentäminen Ilmastokriisi vaatii suuria ja pikaisia toimia. Merkittävässä roolissa sen ratkaisemisessa on ihmisten ruokavalion muuttaminen kasvisvoittoisemmaksi. Vegaaninen ruokavalio on tähän eläinten ja ilmaston kannalta paras ratkaisu. Vuoden aikana Animalia piti esillä eläintuotannon merkitystä ilmastokriisin ja luontokadon aiheuttajana. Animalian tavoitteena on eläinoikeusnäkökulman vahvistuminen ilmastokeskustelussa. Animalia osallistui ilmastokeskusteluun erityisesti Animalia-lehden ilmasto ja ympäristö -teemanumerolla sekä tuomalla vegaaniset hankinnat näkyviin kevään kuntavaaleissa. Keväällä Animalia oli mukana kansalaisjärjestöjen yhteisessä kirjeessä, jossa vaadittiin maatalouden tukien ympäristötavoitteiden parantamista. Kirje oli osoitettu maaja metsätalousministeri Jari Lepälle ja sen allekirjoitti 20 kansalaisjärjestöä ja yli tuhat kansalaista. Vuoden aikana perustettiin hallituksen ja toimiston ilmasto- ja ympäristötyöryhmä, jonka keskeisenä tavoitteena on valmistella Animalialle eläinoikeuksiin perustuvat ilmastotavoitteet.
6 Muut toimintakohteet Animalia toimii pääkohteidensa ohella resurssien mukaan myös luonnonvaraisiin eläimiin, lemmikkieläimiin ja eläinten viihdekäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Animalia seurasi näihin aihepiireihin liittyvän lainsäädännön kehitystä Suomessa ja EU:ssa ja otti niihin kantaa. Animalia korostaa johdonmukaisesti sitä, että myös luonnonvaraisiin eläimiin tulee suhtautua itseisarvoisina yksilöinä. Luonnonvaraisia eläimiä koskevissa päätöksissä on aina huomioitava eläinten oikeudet ja hyvinvointi. Syksyllä puhuttivat julkisuudessa metsästyksessä käytettävät pyyntiraudat. Animalia otti kantaa aiheeseen ja kehotti tukijoitaan allekirjoittamaan pyyntirautojen kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen. Animalia päivitti myös metsästykseen liittyvän linjauksensa. Eläinlakia koskevan vaikuttamistyön puitteissa vaaditaan pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä kissoille ja koirille. Animalia teki vuosia töitä, jotta koirien sekä kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti kirjattaisiin lakiin. Maa- ja metsätalousministeriön
13
antama asetus koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä hyväksyttiin vihdoin keväällä. Velvoite astuu voimaan vuoden 2023 alussa. Kissat jäivät tässä vaiheessa asetuksen ulkopuolelle, mutta ministeriö lupasi, että kissat tullaan lisäämään pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin piiriin myöhemmin. Syksyllä perustettiin hallituksen jäsenistä ja aktiiveista koostuva työryhmä, joka valmisteli hakuprosessin hankerahoituksen jakamiseksi löytökoiratyötä tekeville järjestöille ja löytöeläinongelman ennaltaehkäisyyyn. Hankkeet rahoitetaan Animalian saamasta koiratoimintaan osoitetusta testamentista. Animalian eläinsuojeluasiantuntija oli varajäsenenä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa sekä mukana eri eläinjärjestöjen yhteisessä eläinsuojeluryhmässä. Animalian karhuryhmä jatkoi toimintaansa Aasian sappikarhujen tilanteen parantamiseksi. Vuoden aikana ihmisille tarjottiin mahdollisuuksia tukea muihin toimintakohteisiin liittyvää työtä kohdentamattomien lahjoitusten kautta.
Animalian toimintamuodot
14
7 Vaikuttamistyö ja kampanjointi Animalia pyrkii vaikuttamaan eläimiä koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Animalian vaikuttamistyön tavoite on asteittain parantaa eläinten oloja lainsäädännöllä ja toisaalta lakkauttaa eläinperäisiä tuotannonaloja. Näihin tavoitteisiin nojaavaa eläinpoliittista vaikuttamistyötä tehdään erityisesti erilaisiin työryhmiin osallistumalla, antamalla lausuntoja, viestimällä päättäjille sekä muodostamalla kestäviä suhteita poliittisiin puolueisiin ja yksittäisiin päättäjiin. Tavoitteena on tarjota informaatiota, näkökulmia ja tukea päättäjille eläimiä koskevien poliittisten prosessien aikana. Vuoden 2021 vaikuttamistyön ja kampanjoinnin painopisteenä oli eläinlain uudistus sekä Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja. Lisäksi vuoden aikana vaadittiin hallitusta laatimaan konkreettinen suunnitelma eläinkokeiden määrän vähentämiseksi. Vaikuttamistyössä panostettiin tärkeiden erityisavustajien tapaamisiin sekä toisaalta kokonaisten eduskuntaryhmien tapaamiseen. Vuoden aikana pidettiin yhteyttä eri puolueiden kansanedustajiin, avustajiin ja vaikuttajiin henkilökohtaisin kontaktein sekä sähköisten vaikuttajakirjeiden avulla. Animalia tapasi vuoden aikana yhteensä noin 40 poliitikkoa ja vaikuttajaa. Kahdenkeskisten tapaamisten lisäksi käytiin puhumassa muun muassa eduskunnan eläinsuojeluryhmälle, eri puolueiden eduskuntaryhmille ja puolueiden sisäisissä tapaamisissa. Tapaamisissa pidettiin esillä erityisesti turkisasetukseen, eläinlakiin ja eläinkokeiden vähentämiseen liittyviä tavoitteita. Vuoden aikana Animalia vahvisti paikkaansa luotettavana lähteenä ja neuvonantajana, jonka puoleen puolueet mielellään kääntyvät. Vuonna 2020 saatu suurlahjoitus turkistarhauksen vastaiseen työhön mahdollisti eläinpoliittisen asiantuntijan rekrytoinnin, joka lisäsi merkittävästi Animalian vaikuttamistyön resursseja. Animalian vaikuttajakirje on erityisesti päätöksentekijöille suunnattu ajankohtaisesta sisällöstä koostuva uutiskirje kansanedustajille, valtiosihteereille ja erityis-
15
avustajille. Vaikuttajakirjeitä lähetettiin vuoden aikana yhteensä yhdeksän kappaletta. Kevään kuntavaaleja varten toteutettiin yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa Eläinpoliittinen vaalikone, joka on vakiinnuttanut paikkansa Suomen vaalikentällä. Vaalikoneeseen pyysi vastauslinkin lähes 3000 ehdokasta ja sen teki loppuun 1627 ehdokasta. Vaalikonetta käytti yli 28 000 äänestäjää. Koronaviruskriisin takia aiemmin katukuvassa näkynyt kampanjointi piti pääsääntöisesti järjestää verkossa, joten viestinnän rooli nousi entistä merkittävämmäksi. Vuoden aikana toteutettiin myös verkkopohjainen mielenosoitus. Eläinpoliittinen vaikuttaminen erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä jatkui vuonna 2021. Animalia haluaa parantaa eläinten oikeuksia Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Vuoden 2021 aikana kansainvälinen yhteistyö keskittyi erityisesti vaikuttamiseen Eurogroup for Animals -järjestön kautta, jonka hallituksessa Animaliaa edustaa Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta. Lisäksi toimittiin kansainvälisessä Fur Free Alliance (FFA) -verkostossa ja Cruelty Free Europe -järjestössä.
8 Viestintä Vuonna 2021 Animalian viestintä tuki järjestön kaikkea toimintaa: strategiaa, tavoitteita ja kampanjointia. Viestinnässä keskityttiin juhlavuoden teemoihin sekä perustoiminnan painopisteisiin ja tavoitteisiin.
8.1 Viestinnän teemat Viestinnän pääprioriteettina vuonna 2021 oli Animalian juhlavuosi ja siihen liittyvä teemat, eli asiantuntijuus ja yhteisöllisyys. Vuoden 2021 keskeisimmät eläinpoliittiset tavoitteet liittyivät Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaan, kuntavaaleihin ja eläinten hyvinvointilakiin.
Animalian juhlavuoden kunniaksi julkaistiin Suomen ensimmäinen Eläinoikeusraportti ja siihen liittyvät mielipidetutkimukset suomalaisten asenteista erilaisiin eläinkysymyksiin liittyen. Animalia-lehdessä oli vierailijatoimittajia ja jokaisella numerolla oli oma teemansa. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös Animalian uusi verkkosivu. Tukijoiden mielikuvaa Animaliasta kartoitettiin mielikuvatutkimuksella, joka osoitti tukijoiden olevan varsin tyytyväisiä järjestöön. Kyselyssä nousi esiin myös arvostus Animalia-lehteä kohtaan. Uudesta verkkosivusta tehtiin kysely tukijoille. Myös verkkosivu sai hyvää palautetta, ja saatujen kehitysideoiden perusteella sivustoa kehitetään jatkossa. Yhteisöllisyyttä ja Animalian vapaaehtoisten näkyvyyttä kehitettiin uudella Eläinten ääni -podcastilla, jota tekivät Animalian nuorten aikuisten vapaaehtoisryhmä.
8.2 Viestintäkanavat Animalian pääviestintäkanavat vuonna 2021 olivat uusittu verkkosivu animalia.fi, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Animalia-lehti, lehden verkkojulkaisualusta Animalia-media (animaliamedia.fi), uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille sekä sosiaalinen media. Animalian uusi verkkosivu julkaistiin maalis-huhtikuun vaihteessa, ja se osoittautui hyvin pian toimivaksi kanavaksi sekä varainhankinnan että viestinnän näkökulmasta. Verkkosivu-uudistus teetettiin Into Digitalilla. Animalia.fi-sivulla oli vuoden aikana 169 062 sivun katselua. Animalia-lehdessä juhlavuosi näkyi teemojen sekä vierailevien toimittajien kautta. Sekä teemat että vierailevat toimittajat oli hyvin valittu, ja Animalian lehtikokouksiin osallistui ennätysmäärä avustajia. Lehti sai erinomaista palautetta mielikuvatutkimuksessa. Lehden sähköinen arkisto julkaistiin keväällä, ja e-lehden tilaaminen tuli mahdolliseksi vuoden lopussa. Animalia-mediassa julkaistaan Animalia-lehden artikkeleiden lisäksi jatkuvasti omaa kiinnostavaa, laadukasta ja ajankohtaista sisältöä. Animalia-median tavoitteena vuodelle 2021 oli säännöllinen sisällöntuotanto. Animalia-mediassa julkaistiin vuoden aikana 81 juttua, joista 50 oli uutta sisältöä, jota ei ollut aiemmin julkaistu lehdessä. Animalia-mediassa sivun katseluita oli yhteensä 76 366. Sosiaalisessa mediassa Animalia oli esillä erityisesti Facebookissa omalla pääsivullaan sekä Turkistarhaton Suomi 2025 -sivulla. Lisäksi Animalia oli aktiivinen Twitterissä ja Instagramissa. Animalian someviestinnän kehi-
16
tystyö aloitettiin vuonna 2021 ja uuden somestrategian on määrä valmistua vuoden 2022 aikana. Uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille lähetettiin noin kerran kuukaudessa. Lisäksi lähetettiin useita varainhankinnallisia kirjeitä kohdistetulle joukolle tärkeinä ajankohtina, esimerkiksi äitienpäivän ja joulun aikaan.
8.3 Tiedotteet, media ja seuranta Animalia tiedotti vuoden aikana 15 kertaa. Koronaviruspandemia hallitsi edelleen mediatilaa, mutta Animalian näkyvyys kasvoi silti edellisvuoteen verrattuna. Eniten näkyvyyttä Animalia sai turkistarhaukseen, eläinlakiin ja kuntavaaleihin liittyen. Turkistarhaukseen liittyen mediassa julkaistiin 77 juttua, joissa mainittiin Animalia, ja ne tavoittivat potentiaalisesti noin 1 791 000 henkilöä. Eläinten hyvinvointilakiin liittyvistä jutuissa 16:ssa mainittiin Animalia, ja ne tavoittivat potentiaalisesti noin 543 000 henkilöä. Kuntavaaleihin liittyen mediassa julkaistiin 24 juttua, jossa käsiteltiin Animalian kuntavaalitavoitteisiin liittyviä aiheita. Nämä jutut tavoittivat potentiaalisesti noin 1 113 389 henkilöä. Suoraan Animalian ja SEYn eläinpoliittiseen puoluekyselyyn liittyvät jutut tavoittivat potentiaalisesti noin 91 708 henkilöä. Vuonna 2021 julkaistiin kaikkiaan 132 mediaseurantaan tarttunutta juttua, jossa mainittiin Animalia. Nämä jutut tavoittivat yhteensä potentiaalisesti noin 3 019 540 henkilöä.
Julkaistut tiedotteet: Eläinoikeuspalkinto pastori Kari Kuulalle ja filosofi Elisa Aaltolalle Vain 16 % suomalaisista hyväksyy nykymuotoisen turkistarhauksen Uudessa eläinsuojelulakiesityksessä hyvää ja huonoa: emakkohäkit kielletään, turkistarhaus saa jatkua EU-parlamentti äänesti murskaenemmistöllä eläinkokeiden lopettamisen puolesta Viro kieltää turkistarhauksen vuodesta 2026 alkaen Eläinjärjestöjen vaalikoneeseen vastanneista 90 prosenttia haluaa kuntien tarjoavan vegaanisen ateriavaihtoehdon julkisissa ruokailussa Suomen CAP-strategian ympäristötoimet riittämättömiä Suomessa turkistarhaus asetetaan jopa ihmisten terveyden edelle Animalia 60 vuotta – Eläinoikeusraportti nostaa esiin eläintuotannon epäkohdat ja suomalaisten eläinasenteet Minkkitarhojen koronatestaus huonolla tolalla Suomessa – kymmeniä tarhoja ei ole testattu lainkaan Kysely: 74 % suomalaisista haluaa eläinten itseisarvon lakiin 81 miljoonaa kysyy ja kyseenalaistaa – valokuvanäyttely antaa teurastamolle lasiseinät Eläinjärjestöjen puoluekyselyssä täydet pisteet saivat vihreät, vasemmistoliitto, eläinoikeuspuolue ja feministinen puolue Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto: minkkien turkistarhaus aiheuttaa koronavirusriskin Ruotsissa kielletään turkistuotanto ainakin vuodeksi koronavirusuhkan takia
17
9 Kansalaistoiminta Kansalaisjärjestönä Animalia tarjoaa ihmisille erilaisia tapoja osallistua eläinoikeuksia edistävään toimintaan. Animalian kansalaistoiminnan keskeisiä muotoja ovat vapaaehtoistoiminta Animalian hallituksessa, työryhmissä ja alueosastoissa. Animalian toiminnassa oli vuonna 2021 mukana vapaaehtoisia ympäri Suomea. Animalialla oli alueosasto tai yhteyshenkilö 11 paikkakunnalla tai alueella: Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Joensuussa, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, pääkaupunkiseudulla, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa. Lisäksi Animalian alaisuudessa toimi kolme toimintaryhmää: englanniksi toimiva Vegan Action Helsinki, Aasian sappikarhujen puolesta toimiva karhuryhmä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan yhteydessä toimiva opiskelijaryhmä. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti myös Animalia-lehden tekemiseen. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelua, toteutusta ja tukemista jatkettiin Animalian strategian mukaisesti. Vapaaehtoistoiminnassa näkyi erityisesti juhlavuosi, Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja ja pandemiatilanne. Vuoden aikana pyrittiin tukemaan ja kehittämään yhteisöllisyyttä sekä verkkotoimintaa. Alueellisia vapaaehtoisryhmiä tuettiin myös vuonna 2021 tarjoamalla vapaaehtoiskoordinaattorin ja muun toimiston työntekijöiden tukea, rahallista tukea toiminnan järjestämiseen ja koulutuksiin osallistumiseen sekä järjestötilojen vuokraamiseen omalla paikkakunnalla. Tukea tarjottiin myös alueosastojen viestintään, varainhankintaan ja toiminnan esittelyyn. Animalian uusituille kotisivuille rakennettiin entistä parempi tapahtumakalenteri alueosastojen toiminnan esiintuomista varten. Perinteisiä Animalian toimijoiden valtakunnallisia tapaamisia ei vuonna 2021 voitu pandemian vuoksi järjestää. Sen sijaan järjestettiin lukuisia erilaisia verkkotapahtumia. Vuoden aikana järjestettiin kolme verkkotyöpajaa, joissa suunniteltiin kampanjoita yhdessä alueosastojen ja vapaaehtoisten kanssa. Animalian aktiivit ja vapaaehtoiset osallistuivat juhlavuoden seminaareihin maaliskuussa ja joulukuussa. Animalian syntymäpäiväjuhlat järjestettiin 5.3. Tilaisuus oli suunnattu ensisijaisesti Animalian nykyisille ja entisille toimijoille. Yhteisen syntymäpäiväjuhlan lisäksi vapaaehtoisille teetettiin oma juhlavuoden t-paita sekä juhlavuoden tarroja. Alueosastoja tuettiin juhlavuoden piknikien järjestä-
18
misessä Joensuussa, Kouvolassa, Tampereella, Oulussa, Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Vapaaehtoisten hyvinvointia tuettiin järjestämällä verkossa rentoja virkistystapahtumia, kuten elokuvailtoja ja meditaatioilta. Yhteyshenkilöille järjestettiin vertaistuen ja jaksamisen tueksi kolme omaa tapaamista, joissa käsiteltiin muun muassa toiminnan suunnittelua ja toiminnan haasteita. Rovaniemellä, Kuopiossa, Oulussa ja Jyväskylässä aloittaneet uudet yhteyshenkilöt perehdytettiin. Lopettaneita yhteyshenkilöitä muistettiin ja Kotkan Jaana Vanhalan ja Kouvolan Pauliina Klemolan 10-vuotista uraa paikkakuntansa yhteyshenkilöinä muistettiin Animalian seminaarissa 8.12. Vuoden lopuksi järjestettiin vapaaehtoisten hybridipikkujoulut Zoomissa, joihin osallistuttiin kotoa käsin tai mahdollisuuksien mukaan yhdessä alueosastona. Pandemiasta huolimatta alueosastot järjestivät erilaisia eläinoikeuksiin ja Animalian toimintakohteisiin liittyviä tapahtumia, kuten mielenilmauksia, taidenäyttelyitä ja vaalipaneeleja, mielenilmauksia verkossa sekä viranomaisten suosituksia noudattaen myös kasvokkain. Alueosastojen omat toimintakertomukset on koottu erilliseen vapaaehtoistoiminnan toimintakertomukseen, josta löytyy tarkempaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Animalia osallistui Kansalaisareenan koordinoimaan kansainväliseen vapaaehtoisten päivään 3.12. sosiaalisen median postauksin. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi perustettiin toimiston ja hallituksen jäsenistä koostuva vapaaehtoistyöryhmä, joka kokoontui syksyn aikana kolme kertaa.
10 Nuorisotyö Nuorisotoimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja tuetaan Animalian tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2021 pääpaino oli juhlavuoden podcast-hankkeessa sekä oppimateriaalin toimittamisessa kouluihin. Kouluvierailuja ei pandemian vuoksi tehty. Osana Animalian juhlavuotta toteutettiin nuorten aikuisten Eläinten ääni -podcast. Hankkeelle haettiin ja saatiin rahoitusta Euroopan komission Solidaarisuusjoukot-ohjelmasta. Podcastin tavoitteena oli lisätä eläinoikeustietoisuutta ja vaikuttaa ihmisiin, jotta he tekisivät eläinten kannalta eettisempiä valintoja. Vuoden aikana podcastia oli mukana tekemässä yhdeksän nuorta. Podcastiin osallistuminen tarjosi nuorille kanavan vaikut-
We Animals Media
19
We Animals Media
20
taa itselleen tärkeään asiaan ja samalla oppia hyödyllisiä työelämä- ja mediataitoja. Podcastin tekijät suunnittelivat podcastin tavoitteet, sisällöt ja toteutuksen Animalian järjestämissä työpajoissa. Vuoden 2021 aikana julkaistiin yhteensä 10 podcast-jaksoa, joita jaettiin erityisesti podcastille perustetun Instagram-tilin kautta. Nuorten toiveiden mukaisesti podcasteille kehitettiin järjestelmällisen palautteen järjestelmä. Nuorille järjestettiin vuoden aikana sosiaalisen median sekä äänenkäytön ja käsikirjoittamisen koulutukset. Näiden lisäksi järjestettiin yhteinen virkistäytymisilta, ensimmäisen tuotantokauden karonkka sekä suunnittelupäivä eläinten turvakoti Saparomäessä Porvoossa. Ryhmä tapasi verkkotyöpajoissa noin kahden viikon välein. Varsinainen tuotanto tehtiin lähes täysin verkossa. Nuorille suunnattua eläinten oikeuksista ja eläintuotannosta kertovaa materiaalia jaettiin opettajien käyttöön Subject Aid -palvelun kautta. Opettajille maksutonta Eläimille oikeuksia, oppilaan opas -materiaalia toimitettiin kouluihin yli 10 000 kappaletta. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettiin ja saatiin avustusta järjestön nuorisotoiminnan järjestämiseen.
11 Varain- ja jäsenhankinta Animalian rahoituspohja muodostuu noin 90-prosenttisesti yksityishenkilöiltä saatavista lahjoituksista ja jäsenmaksuista. Yksityisvarainhankinta on järjestön toiminnan jatkuvuuden ja vaikuttavuuden takaamisessa korvaamattomassa roolissa. Erilaiset lahjoitus- ja jäsenyystuotteet tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua eläinten oikeuksien edistämiseen järjestön tavoitteiden mukaisesti. Varainhankinnan tuloilla rahoitetaan vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on eläinten oikeuksien edistäminen. Animalian varainhankinnan kerryttämä pääoma ei ole vain rahaa, vaan ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat valmiita osallistumaan toimintaan lahjoittamalla, mutta hyvin todennäköisesti muillakin tavoilla. Animalian yksityisvarainhankinnan kokonaistulosta vajaat 60 % saadaan keräyksillä, joita säätelee rahankeräyslupa. Rahankeräysluvan alaisen tulon osuutta yksityisvarainhankinnan tuloista pyritään kasvattamaan. Noin 40 % Animalian yksityisvarainhankinnan tuloksesta koostuu jäsenmaksuista, jotka eivät ole rahankeräys-
21
luvan alaista tuloa. Loput, alle 10 % vuosittaisesta rahoituksen tarpeesta, saadaan erilaisista valtionavustuksista. Animalian vuoteen 2021 mahtui varainhankinnan näkökulmasta merkittäviä uudistuksia. Mittavin niistä oli animalia.fi-verkkopalvelun kokonaisuudistus. Uudistuksessa otettiin suunnittelusta lähtien huomioon lahjoitusten rooli järjestön toiminnan jatkuvuuden ja vaikuttavuuden turvaamisessa. Verkkopalvelu-uudistus valmistui huhtikuun alussa, ja uutta alustaa päästiin heti kokeilemaan käytännössä Tämä on kotini -juhlavuosikeräyksen käynnistyessä. Juhlavuoden aikana tehdyn kehitystyön tuloksena syntyi kartoituksia mm. tukijapoluista sekä tukijasegmenteistä, jotka toimivat pohjana tukijapalvelun ja kuukausilahjoittamisen prosessien parantamiselle jatkossa. Lisäksi toteutettiin laaja mielikuvatutkimus, jonka kohteena olivat Animalian nykyiset tukijat. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miksi tukijamme ovat sitoutuneet nimenomaan Animaliaan ja millaiset tekijät motivoivat heitä.
11.1 Rahankeräysluvan alainen varainhankinta: kerta- ja kuukausilahjoittaminen Vuoden keskeisimmät varainhankintakampanjat olivat Tämä on kotini -juhlavuosikeräys, jota jatketaan myös vuonna 2022, sekä joulun alla toteutettu aineettomien lahjojen Lahja eläimille -kampanja. Osana juhlavuosikeräystä toteutettiin myös valtakunnallinen Otto & Lahjoitus -kampanja Otto.-käteisnostoautomaateilla. Lahja eläimille -konseptia ja kampanjaa uudistettiin. Aineettomien lahjojen ilme uudistettiin ja lahjoja konseptoitiin muutamia lisää, hinnat tarkistettiin, kuvituskuvat ja tekstit päivitettiin, ja kortit ja markkinointi-ilme taitettiin uuteen uskoon. Korttien taitosta vastasi graafikko Anni Sairio. Joulukampanjassa hyödynnettiin ostopalveluita sosiaalisen median mainonnan ja Google-mainonnan rakentamisessa sekä tulosten seurannassa ja raportoinnissa. Kuukausilahjoittamista voidaan ajatella kaikkein sitoutuneimpana toiminnan tukemisen muotona, jota kohti tukijoita on hyvä ohjata pikkuhiljaa. Animalian tavoitteena on kasvattaa kuukausilahjoittajilta saatavaa tuloa parantamalla heille suunnattua viestintää ja muuta yhteydenpitoa. Ensimmäisiä askeleita kohti kuukausilahjoittajaohjelman kehittämistä otettiin keskittymällä liittymisprosessin parantamiseen ja kuukausilahjoituksen
aloittamisen helpottamiseen. Kuukausilahjoittamiseen tähtäävää kampanjaa ei erikseen toteutettu. Vuoden aikana saatiin noin sata uutta kuukausilahjoittajaa. Animalia haki rahankeräyslupaa ensimmäistä kertaa uuden rahankeräyslupalainsäädännön alla. Poliisihallitus myönsi järjestölle toistaiseksi voimassa olevan rahankeräysluvan 1.1.2022 alkaen.
11.2 Muu varainhankinta: jäsenet, testamentit, avustukset, tukituotteet Järjestödemokratian ja järjestön vaikuttavuuden vaalimiseksi Animalian tavoitteena on vakiinnuttaa jäsenmäärä noin 5 000 jäseneen vuoteen 2025 mennessä. Juhlavuosi kehysti myös jäsenhankintaa ja tarjosi mahdollisuuksia jäsenten huomioimiseen läpi vuoden. Vuoden aikana toteutettiin Animalia-lehteen kytkeytyvä jäsenhankintakampanja. Lehden teemoitellut erikoisnumerot toimivat jäsenhankinnan porkkanana, markkinointimateriaalina ja liittymislahjana. Kampanja oli onnistunut, ja vuosia jatkunut jäsenmäärän lasku taittui. Uusia jäseniä liittyi mukaan vuoden aikana lähes 300. Animalialla oli vuoden 2021 päättyessä 4 989 jäsentä. Animalia vastaanottaa muutamia testamenttilahjoituksia vuodessa. Ne ovat tärkeitä toimintamme jatkuvuuden turvaajia. Testamenttilahjoitukset kytkeytyvät mielikuviin järjestön luotettavuudesta ja vaikuttavuudesta. Jokainen Animalian saama testamentti on arvokas ja erityinen tunnustus järjestön luotettavuudesta ja hyvästä maineesta. Myös vuonna 2021 Animalian toimintaa rahoitettiin testamenttilahjoituksin. Edellisvuosien tapaan Animalia haki ja sai avustuksia maa- ja metsätalousministeriöltä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisäksi rahoitusta haettiin ja saatiin Koneen säätiöltä sekä Erasmus+ -ohjelmasta. Animalia vähentää hiljalleen tuotemyyntiä, mutta tukituotteita tuotetaan tarpeen mukaan alueiden ja vapaaehtoisten käyttöön sellaisiin tapahtumiin, joissa niiden myynti on koettu mielekkääksi ja kannattavaksi.
12 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Animalian yhteistyötahoja Suomessa ovat muun muassa erilaiset kansalaisjärjestöt, säätiöt, yritykset, median edustajat, poliittiset puolueet ja erilaiset eläinsuojelun, eläintuotannon ja koe-eläintoiminnan sidosryhmät.
22
Esimerkiksi Eläinten hyvinvointikeskus ja eduskunnan eläinsuojeluryhmä ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vuonna 2021 Animalia jatkoi tiivistä yhteistyötä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa, erityisesti eläinlakiuudistuksen ja neuvottelukuntien puitteissa. Oikeutta eläimille -yhdistyksen kanssa teetettiin Taloustutkimuksella mielipidemittaus. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyötä eläinten turvakoti Saparomäen kanssa. Muita sidosryhmiä, joihin Animalia ylläpiti kontakteja, ovat erilaiset kuluttajajärjestöt, Suomen Eläinlääkäriliitto, muut eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöt, tuotantoeläinten turvakodit, eläinten hyvinvointikysymysten parissa työskentelevät viranhaltijat, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja muut tuottajajärjestöt. Kansainvälisessä toiminnassa jatkui tiivis yhteistyö kattojärjestö Eurogroup for Animalsin kanssa. Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta toimi Eurogroupin hallituksen jäsenenä. Animalia osallistui myös Eurogroupin jäsenjärjestöille suunnattuihin tapaamisiin, työryhmätyöskentelyyn sekä Eurogroupin ja muiden kansainvälisten verkostojen kampanja- ja vaikuttamistyöhön. Muut keskeiset kansainväliset yhteenliittymät, joissa Animalia oli mukana ovat Fur Free Alliance (FFA) ja Cruelty Free Europe (CFE). Vuonna 2020 Animalia ylläpiti yhteistyötä ja yhteydenpitoa erityisesti Pohjoismaiden ja Viron järjestöjen kanssa. Näistä tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Viron Loomus ja Ruotsin Djurens Rätt. Animalian hallituksen linjauksen mukaisesti enintään 1,5 % Animalian vuosibudjetista voidaan käyttää eläinten hyvinvointia ja oikeuksia edistävän toiminnan tukemiseen maissa, joissa eläinsuojelutoiminta on vasta pienimuotoista ja kärsii merkittävästä resurssipulasta. Tuki voidaan myöntää joko suoraan tai kansainvälisten koalitioiden kautta vähävaraisille järjestöille. Vuoden aikana tuettiin bulgarialaisen CAAI-järjestön turkistarhauksen ja eläinten viihdekäytön vastaista kampanjointia 1500 eurolla. Yhdessä Animalian karhuryhmän kanssa tuettiin Animals Asia Foundation -järjestön toimintaa Kiinan ja Vietnamin sappikarhujen hyväksi.
23
Animalian hallinto ja talous
24
13 Hallitus
14 Henkilöstö
Animalian hallitus vastaa järjestön toiminnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä, talouden ja omaisuuden hoidosta ja valvoo, että yhdistykselle annettujen lahjoitusten ehdot täytetään. Hallituksen valitsevat Animalian jäsenet vuosikokouksessa. Animalian vuosikokous järjestettiin etäyhteyksin 30.3.2021. Animalian hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen kokouksista julkaistiin tiivistelmät Animalian aktiivien somekanavalla. Yhdistyksen toimintaa kehittivät ja suunnittelivat työryhmät, jotka koostuivat työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä sekä vapaaehtoisista. Vuonna 2021 toiminnassa olivat henkilöstö-, lehti-, juhlavuosi-, vapaaehtois-, strategia-, tasa-arvo-, metsästyslinjaus-, koira-, sekä ilmasto- ja ympäristötyöryhmä. Vuoden keskeisin sisäinen kehitysprojekti oli Animalian strategian valmistelu vuosille 2022-2026.
Vuonna 2021 Animalian henkilöstömäärä kasvoi. Vuoden lopussa Animalian toimistolla työskenteli kahdeksan vakituista, kokoaikaista työntekijää. Turkistarhauksen vastaiseen työhön kohdennetun suurlahjoituksen turvin Animaliaan rekrytoitiin maaliskuussa määräaikainen eläinpoliittinen asiantuntija. Erasmus+ -rahoituksen turvin Animaliassa työskenteli lisäksi osa-aikainen, määräaikainen nuorisotyöntekijä. Osa-aikaisesti Animalian palveluksessa työskenteli taittaja ja siivooja.
Vuoden 2021 aikana Animaliassa työskentelivät seuraavat työntekijät: Tarja Balding, talouspäällikkö Irina Karosjoki, siivooja (osa-aikaisesti, 27.6.2021 asti) Heta Kasurinen, taittaja (osa-aikaisesti) Heidi Kivekäs, toiminnanjohtaja
Vuoden aikana Animalian hallituksessa toimivat:
Veikka Lahtinen, vaikuttamistyön asiantuntija
Erja Laakkonen, KT, FM, Polvijärvi, järjestön puheenjohtaja
Marjaana Paukku, nuorten podcastryhmän ohjaaja (osa-aikaisesti)
Sami Säynevirta, MTI (AMK), Helsinki, järjestön varapuheenjohtaja
Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori
Jenna Azarnio, VTM, Turku
Emmi Pääkkönen, varainhankintapäällikkö
Jussi Aimola, merkonomi, Helsinki
Taija Rinne, viestintäpäällikkö
Hannele Ahponen, VTM, DI, Helsinki
Elina Rodriguez, eläinpoliittinen asiantuntija (22.3.2021 alkaen)
Martta Kinnunen, yhteisöpedagogi (AMK), medianomi (AMK), Helsinki
Katre Sinikettu, varainhankinnan ja viestinnän assistentti
Pauliina Klemola, FM, Kouvola
Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija
Jere Ollila, valt. yo, Helsinki Tiina Ollila, FM, Porvoo Santeri Pienimäki, FM, Helsinki
Kaikissa työsuhteisiin ja palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä noudatettiin Animalian henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöstrategiassa painotetaan erityisesti henkilöstön työhyvinvointia. Vuonna 2021 työhyvinvointia edistettiin
Senni Puustinen, medianomi (AMK), Helsinki Salla Tuomivaara, YTT, Helsinki
25
muun muassa tarjoamalla henkilöstölle työnohjausta sekä vaihtamalla työterveyden tarjoajaksi ajatustyöläisten työhyvinvointiin keskittyvä Heltti. Animalia noudatti viranomaisten etätyösuosituksia. Etätyökäytäntöjä kehitettiin vuoden aikana työntekijöiden hyvinvointia ajatellen. Vuoden aikana aloitettiin valmistautuminen pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle jäämisen valmisteluun. Henkilöstöä kannustettiin osallistumaan koulutuksiin ja kursseille. Vuoden aikana varainhankintapäällikkö sai päätökseen Rastor-instituutin Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon.
15 Talous Vuoden 2021 talousarvio laadittiin toimintasuunnitelman pohjalta. Hallitus hyväksyi vuoden 2021 talousarvion kokouksessaan 12.10.2020 edelleen esitettäväksi järjestön vuosikokoukselle. Vuosikokous hyväksyi talousarvion 30.3.2021. Vuoden 2021 talousarvio oli 70 032 euroa alijäämäinen. Animalian hallitus hyväksyi vuoden 2021 tilinpäätöksen kokouksessaan 7.3.2022. Tilikauden alijäämä on 105 822,46 euroa. Alijäämä katetaan varallisuudesta sekä osin vuonna 2020 saadusta 250 000 euron lahjoituksesta turkistyölle, josta henkilöstökuluille vuonna 2021 kohdennettiin 50 000 euroa. Vuoden 2021 tulot koostuivat pääosin jäsenmaksutuloista, kerta- ja kuukausilahjoituksista sekä testamenttilahjoituksista. Jäsenmaksutuloja kertyi 162 323 euroa, testamenttituloja 156 680 euroa ja rahankeräysluvan alaisia lahjoitustuloja 263 460 euroa. Valtionavustuksia Animalia sai yhteensä 45 560 euroa. Maa- ja metsätalousministeriöltä Animalia sai 30 460 euron yleisavustuksen valtakunnallisille eläinjärjestöille osoitetusta määrärahasta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä 15 000 euron yleisavustuksen nuorisotyöhön. Projektirahoitusta saatiin Koneen säätiöltä 14 500 euroa ja Erasmus+ -ohjelmasta 8 568 euroa (tiliytyy vuoden 2022 aikana). Muita tuloja kertyi myynnistä, sijoitustoiminnasta ja tilojen vuokraamisesta. Animalian talous on vakaalla pohjalla ja toiminta suunniteltiin jatkuvasti talousnäkökulmasta siten, että tehokas ja pitkäjänteinen toiminta on turvattu. Hallitus seurasi talousarvion toteutumista säännöllisesti läpi vuoden ja teki tarvittaessa tarkistuksia talousarvioon. Hallitus nimitti keskuudestaan kaksi tositetarkastajaa, jotka toimivat ylimääräisinä taloudentarkastajina. Vuoden
26
2021 vuosikokous valitsi Animalian uusiksi tilintarkastajiksi Marko Saxellin ja Tuomo Janatuisen ja varatilintarkastajiksi Lauri Lehtoviidan ja Arto Kokkosen Lead Audit Oy:stä.
16 Yhteiskuntavastuu sekä toimisto- ja toimintakäytännöt Animalia huomioi toiminnassaan myös ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. Koronaviruskriisin myötä etäosallistumisen käytäntöjä ja tekniikoita kehitettiin kaikessa toiminnassa, mikä helpottaa alueellisten toimijoiden osallistumista ja tukee ilmastokriisin hillitsemisen vastaisia toimia. Pandemiatilanteesta johtuen Animalian sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin etäyhteyksin ja jatkossa vuosikokoukset ja hallituksen kokoukset järjestetään täysin etäyhteyksin tai hybiridikokouksina. Animalian työntekijät käyttävät matkoissaan joukko- tai kevyttä liikennettä aina, kun se on mahdollista. Vuoden 2021 aikana ei tehty yhtään lentomatkaa. Animalian toimistolla vältettiin turhaa kulutusta ja kierrätys on kattavasti järjestetty. Myyntimateriaaleissa huomioitiin tarkasti tuotteiden alkuperä ja käytettiin mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja, luomu- ja Reilun kaupan tuotteita. Animalian tapahtumissa ja tarjoiluissa suosittiin luomu- ja Reilun kaupan elintarvikkeita. Animalian tapahtumissa tarjottiin vain vegaanista ruokaa. Animalia on Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (Vala) jäsenjärjestö ja Animalialle suunnatut lahjoitukset käytettiin Valan suositusten mukaisesti. Animalia on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö ja syrjinnästä vapaa alue. Animalia vastustaa syrjinnän eri muotoja, kuten rasismia, seksismiä ja transfobiaa.
27
28