Animalian toimintakertomus 2022

Toimintakertomus 2022

Kannen valokuva: Jo-Anne McArthur / We Animals Media

Sisällys

1. Toiminnan painopisteet ja tavoitteet vuonna 2022

ANIMALIAN TOIMINTAKOHTEET

2. Turkistarhaus

3. Koe-eläimet

4. Tuotantoeläimet ja kasvissyönti

4.1 Tuotantoeläinten hyvinvointiin vaikuttaminen

4.2 Eläintuotannon vähentäminen

5. Muut toimintakohteet

ANIMALIAN TOIMINTAMUODOT

6. Vaikuttamistyö ja kampanjointi

7. Viestintä

8. Vapaaehtoistoiminta

9. Nuorisotyö

10. Varain- ja jäsenhankinta

10.1

10.2

11.

12.

14.

15.

1. Toiminnan painopisteet ja tavoitteet vuonna 2022

Animalia edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa ja kansainvälisesti. Animalian päätoimintakohteita ovat tuotantoeläimet, turkiseläimet ja koe-eläimet. Animalia muuttaa maailmaa vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, viestimällä tehokkaasti ja uraauurtavasti eläinten oikeuksista sekä tarjoamalla kansalaisille tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa eläinasioihin. Animalian ääni kuuluu yhteiskunnallisessa eläineettisessä keskustelussa.

Vuoden 2022 alussa valmistuneessa Animalian uudessa strategiassa vuosille 2022–2026 Animalian visioksi kirjattiin Teemme maailmaa, jossa kaikki eläimet voivat elää hyvää ja arvokasta elämää elinvoimaisella maapallolla.

Animalian strategiset tavoitteet vuosille 2022–2023 ovat:

• Eläinten oikeudet otetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa huomioon.

• Animalia tarjoaa uusille ihmisille väylän edistää eläinpoliittisia tavoitteita.

• Animalialla on tehokas ammattimainen organisaatio, jolla se ajaa tavoitteitaan.

Strategiakauden eläinpoliittisia prioriteetteja ovat turkistarhauskiellon ajaminen, vaikuttaminen sen puolesta, että Suomi tekee suunnitelman eläinkokeista luopumisel-

le sekä eläinoikeuksiin perustuvien ilmastotavoitteiden ajaminen. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi Animalia ajaa häkittömyyttä eläintuotantoon ja hyvinvointiparannuksia eläinten suojelua koskeviin asetuksiin.

Vuoden 2022 keskeisimmät eläinpoliittiset tavoitteet liittyivät Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaan sekä eläinkokeiden vähentämiseen. Kaikkea toimintaa toteutettiin uuden strategian mukaisesti.

Tuotantoeläimiä koskeva häkkikasvatuskielto etenee EU:ssa ja osa EU:n jäsenmaista on vaatinut Euroopan komissiota kieltämään myös turkistarhauksen. Myös Suomessa kansalaismielipide on vahvasti nykymuotoista tarhausta vastaan. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjassa vuoden merkittävin panostus oli osallistuminen eurooppalaiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen. Animalian toiminnanjohtaja oli aloitteen suomalainen alullepanija ja Animalia panosti kampanjaan merkittävästi resursseja. Tavoittelimme yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun ja Oikeutta eläimille -järjestön kanssa 100 000 allekirjoitusta Suomesta ja yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa yli miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta. Vuoden loppuun mennessä allekirjoituksia oli kertynyt EU:n laajuisesti jo yli miljoona, ja Suomesta yli 70 000.

Koe-eläinten määrä ei ole EU-direktiivin tavoitteesta huolimatta laskenut ja keskeinen ongelma on ollut konkreettisen toimeenpanosuunnitelman puute. Animalia on vuosia vaatinut konkreettisen suunnitelman laatimista. Tukea Animalian vaatimukselle antaa EU-parlamen-

tin päätös, jolla se vaati komissiota laatimaan tällaisen suunnitelman. Vuonna 2022 edistimme tätä tavoitetta keräämällä nimiä eurooppalaiseen Cruelty Free -kansalaisaloitteeseen sekä pitämällä tavoitetta esillä vaikuttamistyössämme. Aloite keräsi yhteensä yli 1,2 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta, joista 54 000 Suomesta, ja etenee EU-komission käsittelyyn.

Eläinsuojelulaki on ollut uudistettavana jo kymmenen vuotta. Lakiesitys eteni vihdoin vuoden 2022 aikana, joten teimme runsaasti vaikuttamistyötä ja kampanjointia lakiesityksen kirjausten parantamiseksi tavoitteidemme mukaisesti. Animalian keskeisimmät tavoitteet eläinsuojelulain uudistukseen löytyvät liitteestä 1. Jatkoimme eläinten hyvinvoinnin edistämistä virallisissa neuvottelukunnissa ja lautakunnissa sekä yhteistyötä niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden kanssa.

Animalian viestinnälliset avaukset ja teemat saivat vuoden aikana runsaasti medianäkyvyyttä. Vuoden aikana mediaseurantaan tarttuneet jutut, joissa mainittiin Animalia, tavoittivat yhteensä potentiaalisesti yli kuusi miljoona henkilöä.

Animalia näkyi valtakunnallisesti paikallistoimintansa kautta. Animalialla oli alueosasto tai yhteyshenkilö 10 paikkakunnalla sekä kaksi toimintaryhmää. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti Animalian kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja järjestivät tapahtumia verkossa ja omilla paikkakunnillaan.

Järjestön sisäisessä kehitystyössä keskeisenä oli uuden strategian jalkauttamisen lisäksi järjestön ensimmäisen tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelman kirjoittaminen, eläinoikeusperustaisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden luominen, henkilöstölinjauksen perusteellinen päivittäminen, sisäisen viestinnän uudistus ja taloushallinnon uudistuksen aloittaminen.

Animalian talous pysyi vakaana ja varallisuutta hyödynnettiin toiminnan laajentamiseen. Varainhankinnan pääpaino oli yksityisvarainhankinnassa. Vuoden 2022 lopussa Animalialla oli noin 5 900 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.

Ester Dobiášová / We Animals Media

Animalian toimintakohteet

2. Turkistarhaus

Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen Suomessa, ja Turkistarhaton Suomi 2025 on Animalian pääkampanja aina vuoteen 2025 saakka. Animalia edesauttaa sitä, että poliittisilla päättäjillä on totuudenmukaista tietoa käytössään, kun turkistarhauksen tulevaisuutta käsitellään.

Viime vuosina Animalia on ajanut tarhauskiellon rinnalla parannuksia eläinten oloihin valmisteilla olleisiin eläinsuojelulakiin ja sen alaiseen turkisasetukseen. Ani-

malia on pyrkinyt myös vaikuttamaan puolueisiin, jotka eivät ole omaksuneet selvää kantaa turkistarhaukseen, ja lisäämään turkiskiellon kannatusta suomalaisten keskuudessa.

Animalia pyrki vuonna 2022 vaikuttamaan turkistarhauskiellon kirjaamiseksi valmisteilla olevan eläinlakiin. Animalia antoi lausunnon eläinlakiesityksestä, jossa vaadittiin turkistarhauskiellon sisällyttämistä lakiin. Turkistarhauksen kieltoa ei kuitenkaan ole sisällytetty laki-

Andrew Skowron / We Animals Media

esitykseen, eikä eläinlaki edennyt eduskunnan äänestykseen vuoden 2022 aikana. Turkisasetuksen valmistelu ei vuoden aikana edennyt.

Animalia teki vaikuttajaviestintää kokoomuksen puoluekokouksen yhteydessä turkistarhaukseen liittyen. Puoluekokoukseen tehtiin puoluekokousaloite turkistarhauksen lakkauttamisen puolesta. Aloite ei kuitenkaan mennyt läpi.

Euroopan komission jo vuonna 2021 aloittama eläinsuojelulainsäädännön uudistus eteni vuoden 2022 aikana. Lainsäädäntöuudistukseen tulee sisältymään esitys tuotantoeläinten häkkikasvatuskiellosta. Yhdessä muiden eurooppalaisten eläinasiajärjestöjen kanssa Animalia oli yhtenä aloitteentekijänä käynnistämässä eurooppalaista Fur Free Europe-kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on saada Euroopan komissio sisällyttämään turkistarhauksen kielto lainsäädäntöesitykseensä. Kansalaisaloitteella vaaditaan myös turkistarhoilta peräisin olevien turkisten myynnin kieltämistä EU:ssa. Suomi teki historiaa olemalla ensimmäinen maa, jossa allekirjoitusten vähimmäismäärä saatiin täyteen ensimmäisen vuorokauden aikana. Vuoden aikana Animalia kampanjoi

ja keräsi nimiä aloitteeseen yhdessä SEY Suomen eläinsuojelu ja Oikeutta eläimille -järjestöjen kanssa. Kampanja oli Animalialle merkittävä ajallinen ja rahallinen panostus. Animalia antoi Eurogroup for Animals -järjestölle taloudellista tukea kampanjan euroopanlaajuiseen koordinaatioon ja rekrytoi määräaikaisen markkinointiviestinnän suunnittelijan kampanja-ajaksi. Suomessa saatiin vuoden loppuun mennessä kerättyä yli 70 000 nimeä ja EU:n tasolla yli miljoona, nimienkeruun jatkuessa keväälle 2023.

Animalian vapaaehtoiset järjestivät lähes 30 tapahtumaa kansalaisaloitekampanjan liittyen. Kampanja näkyi myös Animalian pisteillä Maailma kylässä -festivaaleilla ja Vegemessuilla. Turkistarhausaiheinen Mallitila-näyttely oli esillä Kuopiossa, Lahdessa ja Padasjoella. Animalia järjesti myös Kirjoita kansanedustajalle –kampanjan, jossa haastettiin ihmisiä kirjoittamaan kansanedustajalle turkistarhauskiellon puolesta.

Osana Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa ja allekirjoitusten keruuta vauhdittamaan Animalia teki useamman viestinnällisen avauksen turkistarhaukseen liittyen. Keväällä tiedotettiin lääkäreiden ja eläinlääkä-

Pixabay

reiden turkistarhauksen kieltoa vaatineesta kannanotosta. Kesäkuussa 2022 Animalia paljasti, että turkisala oli saanut 33 miljoonalla eurolla koronatukia. Animalia-median selvityksen mukaan tukea oli myönnetty lähes 500 turkistarhalle alan pitkään kestäneistä taloudellisista ongelmista huolimatta vuosina 2020–2021. Turkistarhaajien oli mahdollista hakea taloudellista tukea liiketoimintaansa ELY-keskukselta, Business Finlandilta ja Kalajoen kaupungilta. Kaikkien näiden tahojen rahoitusehdoissa vaadittiin, että yrityksen taloudellinen tilanne on ollut kunnossa ennen koronaviruksen aiheuttamaa häiriötilannetta. Animalia-median tekemän selvityksen mukaan tukea on kuitenkin myönnetty tappiollisille turkistarhoil-

le, joista osa on tehnyt konkurssin pian tuen saamisen jälkeen. Animalia teki kantelun koronatuista eduskunnan oikeusasiamiehelle. Keväällä 2022 toteutettiin turkistarhausaiheinen median ja sosiaalisen median teema-analyysi, jonka perusteella kehitetään viestintää aihepiirin ympärillä.

Syksyllä Animalia julkaisi professori Eija Vinnarin laatiman selvityksen turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tämä turkistarhauksen ns. exit-raportti sisältää katsauksen turkistarhauksen työllistävyyteen ja verotuloihin, esittelee kansainvälisiä esimerkkejä turkistarhauksen hallitusta lakkauttamisesta ja vaihtoehtoisia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen

turkistarhausalueille. Selvityksen julkaisutilaisuus järjestettiin syyskuussa Helsingin Keskuskirjasto Oodissa. Tilaisuudessa kuultiin europarlamentaarikkojen tervehdykset (kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja vihreiden Ville Niinistö), Eija Vinnarin esittely raportista, folkloristi Liisa Kasken esitys turkistarhauksesta sekä asiantuntijapaneeli, johon osallistuivat Eija Vinnarin ja Liisa Kasken lisäksi toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sekä Helsingin sosialidemokraattien puheenjohtaja Anita Hellman.

Marraskuun turkittomana perjantaina julkaistiin Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön vuosittain toteutettava Taloustutkimuksen tuottama mielipidemittaus. Sen mukaan 80 prosenttia suomalaisista ei hyväksy

nykyisen kaltaista turkistarhausta, jossa eläimet elävät pienissä verkkopohjahäkeissä ilman mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Mielipidemittauksen mukaan 12 % kieltäisi turkistarhauksen mahdollisimman nopeasti. Vuonna 2021 nykymuotoista tarhausta vastustavia oli 71 %.

Vuoden aikana Animalia piti turkistarhoilla kasvatettavien eläinten hyvinvointiongelmia ja turkistarhauksen kieltämistä esillä tapaamisissa kansanedustajien ja muiden poliittisten vaikuttajien kanssa. Animalia ajoi turkistarhauksen kieltoa puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin. Syksyllä 2022 Animalia tapasi poliitikkoja erityisesti eduskuntavaaliohjelmavaikuttamisen sekä turkistarhauksen exit-raportin esittelyn tiimoilta. Exit-raporttia käytiin esittelemässä myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle.

Animalia ylläpitää Suomessa kansainvälistä turkittomien yritysten järjestelmää (Fur Free Retailer) ja kannustaa yrityksiä luopumaan turkistuotteista. Useat kansainväliset brändit, kuten Moncler ja Dolce & Gabbana, luopuivat turkisten käytöstä vuoden aikana.

Turkistarhojen määrä jatkoi vähenemistään Suomessa. Mediatietojen mukaan turkistarhojen määrä oli loppuvuonna 2022 hieman yli 500 tarhaa.

3. Koe-eläimet

Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Edistämme eläinkokeiden vähentämistä ja lopulta lopettamista.

Vuonna 2022 Animalian koe-eläimiin liittyvä työ keskittyi eläinkokeiden lopettamista vaativan eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoitusten keräämiseen sekä eläinkokeiden vähentämiseen liittyvään työhön vuoden 2023 eduskuntavaaleja ajatellen.

Animalia piti vuoden aikana myös esillä eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien rahoituksen tärkeyttä ja kasvattamistarvetta Suomessa. Animalia nosti rahoitustarvetta esille useissa tapaamisissa poliitikkojen kanssa. Animalia toi esiin myös sitä, että Suomen tulee laatia yksityiskohtainen ja kunnolla resursoitu suunnitelma koe-eläinten määrän vähentämiseksi seuraavalla hallituskaudella.

Päivi Tikamo

Animalia oli mukana kosmetiikan eläinkoekiellon turvaamista ja eläinkokeettoman tutkimuksen lisäämistä vaativassa eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa. Kansalaisaloitteen nimien kerääminen jatkui elokuun 2022 loppuun. Aloite saavutti yli 1,2 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta ja etenee siten Euroopan parlamentin ja komission käsittelyyn. Suomi saavutti aloitteeseen tarvittavan kansalaisten allekirjoitusten vähimmäismäärän ensimmäisenä jäsenmaista. Väkilukuun suhteutettuna allekirjoituksia tuli Suomesta lopulta kolmanneksi eniten. Kaikkiaan yli 54 000 suomalaista vaati eläinkokeiden lopettamista EU:ssa.

Animalia jatkoi eläinkokeettoman kosmetiikan listan ylläpitämistä. Listan merkitys korostui entisestään, kun kosmetiikan eläinkoekieltoa uhattiin heikentää.

Vuoden aikana oli kaksi koe-eläimiin liittyvää toimintapäivää: 24.4. koe-eläinten päivä ja 22.9. eläinkokeettoman tutkimuksen päivä. Koe-eläimet näkyivät muun

muassa Animalian kevätpäivillä, jossa järjestettiin kylttitempaus eläinkokeiden kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen kirittämiseksi. Koe-eläimiin liittyvät uutiset ja teemat näkyivät muutoinkin pitkin vuotta Animalian eri viestintäkanavissa.

Animalian edustajat olivat jäseninä tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnassa sekä hankelupalautakunnassa. Näissä lautakunnissa Animalian edustajat nostivat eläinten hyvinvointikysymyksiä keskusteluun ja pyrkivät vaikuttamaan eläinkokeiden vähentämiseen. Animalian edustaja oli hallituksen jäsen myös Fincopa-yhdistyksessä, jossa keskitytään eläinkokeettoman tutkimuksen edistämiseen Suomessa.

4. Tuotantoeläimet ja kasvissyönti

Animalian tavoitteena on eettisesti kestävä ruoantuotanto ja eläinten määrän jatkuva väheneminen osana maataloustuotantoa. Niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi ruoantuotannossa, on niiden hyvinvoinnin parantaminen Animalialle tärkeää.

4.1 Tuotantoeläinten hyvinvointiin vaikuttaminen

Jo vuodesta 2012 käynnissä ollut eläinsuojelulain uudistus aktivoitui taas vuonna 2022. Animalia käytti merkittävästi aikaa kampanjointiin ja vaikuttamistyöhön parannusten puolesta. Eläinlain lausuntokierros päättyi tammikuussa. Vaadimme loppua liikkumisen estäville rakenteille, ympärivuotista ulkoiluoikeutta ja kesäistä laidunnusoikeutta kaikille lypsylehmille sekä muille naudoille sekä porsaiden kirurgisen kastraation kieltoa. Lisäksi vaadimme, että turkistarhaus on saatettava historiaan.

Lausuntokierroksen aikana kannustimme sekä muita järjestöjä että yksityishenkilöitä jättämään lau-

Martta Kinnunen

suntoja ja niitä jätettiinkin ennätysmäärä, lähes 500 kappaletta. Animalian lausunnon lisäksi muiden eläinystävällisten tahojen lausuntoja koottiin pystymmeparempaan.fi-sivulle. Kannustimme eläinten ystäviä myös vaatimaan lakiin tärkeitä muutoksia kirjoittamalla kansanedustajille. Yritimme yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa uudelleenluovuttaa vuonna 139 000 suomalaisen allekirjoittaman vetoomuksen paremman eläinlain puolesta, mutta eduskunta ei ottanut sitä vastaan.

Eläinlakikampanjan yhteydessä päivitettiin Kirjoita kansanedustajalle -sivu ja pidettiin kaksi Kirjoita kansanedustajalle -koulutusta, joihin osallistui yhteensä noin 60 henkilöä. Koulutuksen käyneille annettiin materiaalipankki eläinlakiin liittyvistä linkeistä ja sisällöistä. Kehotimme aktiiveja ja eläinoikeusvaikuttajia kirjoittamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenille ja somessa yleisemmin kaikille kansanedustajille. Tarjosimme argumentteja, ajantasaista tietoa sekä somekuvia jakamista varten.

Ihmisille tarjottiin mahdollisuutta tukea Animalian vaikuttamis- ja kampanjointityötä tuotantoeläimille kohdennetuilla lahjoituksilla.

Lausuntokierroksen jälkeen hallituspuolueet neuvottelivat esitykseen sisällytettävistä muutoksista ja eduskunnan käsittelyyn edennyt lakiesitys julkaistiin syyskuussa. Esitykseen saatiin neuvotteluiden loppumetreillä yhtenä parannuksena porsaiden kirurgisen kastraation kielto. Animalian pitkäaikainen vaikuttamistyö näkyy myös siinä, että sikojen tiineytyshäkit kielletään, uusien porsitushäkkien ja parsinavetoiden rakentaminen kielletään, karjuporsaiden kirurginen kastraatio kielletään, pihattonavetoiden investointitukiin lisätään velvoite rakentaa ulkoilutarha, kaikkiin kivuliaisiin toimenpiteisiin tulee pakollinen kipulääkitys, teurastamoihin saadaan mahdollisuus videovalvontaan, villieläinten (sis. delfiinien) käyttö eläinviihteessä kielletään, koirille ja kissoille tulee pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, eläinjalostuksen puututaan aiempaa tiukemmin, kalojen lopettamista tiukennetaan ja eläinten itseisarvo kirjataan lain perusteluihin.

Esityksessä on kuitenkin edelleen merkittäviä puutteita. Uudesta nimestään huolimatta eläinten hyvinvointilaki sallii edelleen mm. turkistarhauksen ja tuotantoeläinten häkkikasvatuksen.

Heka Koskinen

Vuoden aikana Animalia piti näkyvissä eläinlakia koskevia tavoitteita kansanedustajille ja erityisavustajille lähetetyissä vaikuttajakirjeissä ja tapaamisissa. Toimitimme lausunnot maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle eläinlaista ja osallistuimme maa- ja metsätalousvaliokunnan suulliseen kuulemiseen. Pidimme esillä erityisesti siirtymäaikojen lyhentämistä ja sitä, että vanhoja porsitushäkkejä sekä parsinavetoita ei pitäisi voida käyttää niiden käyttöiän loppuun saakka. Vanhojen porsitushäkkirakenteiden uusiminen ja uusien henkilöstötilojen rakentaminen vanhoihin sikaloihin olisi esityksen mukaan sallittua. Kirjaus on heikennys edelliseen lakiluonnokseen verrattuna ja pidentäisi häkkisikaloiden käyttöikää. Lisäksi korostimme, että vesipuhveli on poistettava tuotantoeläinlajilistalta ja että eläinasiavaltuutetun virasta olisi säädettävä laissa.

Eläinlain lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa eläinten päivänä 4.10. Animalia seurasi lähetekeskustelua ja siitä tehtiin seurantaketju Twitteriin. Järjestimme myös Eduskuntatalon edessä mielenilmauksen. Kampanjavastaavan mielenilmauksessa pitämä puhe lähetettiin livenä Instagramissa.

Animalian toiminnanjohtaja ja kampanjavastaava olivat jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön alaisessa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnassa roolimme on varmistaa, että keskusteluissa tulee esiin tuotannossa pidettävien eläinyksilöiden näkökulma. Kesällä alkaneella uudella toimintakaudella Animalia ehdotti neuvottelukunnan toimintatapojen kehittämistä ja korosti sitä, että neuvottelukunnan tulisi todella edistää yhteiskunnallista keskustelua eläinten hyvinvoinnista. Esitimme turkistarhauksen ja broilerintuotannon ongelmien käsittelyä. Jotta neuvottelukunnan työllä olisi tosiasiallisesti merkitystä nimenomaan tuotantoeläinten hyvinvoinnille, olisi työn perustuttava tieteelliseen tutkimukseen ja eläimen näkökulmaan, ei eläintuottajien ja talouden ehtoihin. Neuvottelukunta on toiminut aikaisemmin konsensuspohjalta, mikä on johtanut lyhyisiin tai melko mitäänsanomattomiin lausuntoihin tai siihen, ettei yhteistä kannanottoa ole tehty. Animalia vaikutti sen puolesta, että jatkossa neuvottelukunnan kannanottoihin voidaan kirjata yhden tai kahden edustajan eriävä mielipide. Näin kannanotot eivät yksimielisyysvaatimuksen takia vesity liian mitäänsanomattomiksi.

4.2 Eläintuotannon vähentäminen

Ilmastokriisi vaatii suuria ja pikaisia toimia. Eläinten oikeudet kytkeytyvät konkreettisesti ilmastokriisiin ja sen ratkaisuihin, sillä eläintuotannon vähentämisellä on merkittävä rooli ilmastokriisin hillitsemisessä.

Animalia laati vuonna 2022 eläinoikeuksiin perustuvat ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Keskeisenä tavoitteena on eläinoikeusnäkökulman vahvistuminen ilmastokeskustelussa. Broilerit ovat niin pitkälle jalostettuja, ettei niiden kasvatuksessa ole tällä hetkellä olemassa sellaisia vaihtoehtoja, joissa eläinten hyvinvointi olisi edes kohtuullisella tasolla. Broilerilinjauksen mukaisesti työskentelemme sen eteen, että nykyisten broilerihybridien kasvatus ja ylipäätään teollinen broilerintuotanto loppuisi.

Vuoden aikana Animalia piti esillä eläintuotannon merkitystä ilmastokriisin ja luontokadon aiheuttajana. Käytimme useita vaikuttamisen paikkoja eläintuotannon vähentämisen puolesta. EU on parhaillaan päivittämässä koulujakelujärjestelmäänsä. Komissio on ehdottanut kasvipohjaisten juomien lisäämistä koulumaito-ohjelmaan. Animalia tukee ehdotusta ja antoi heinäkuussa vastauksensa komission kyselyyn aiheesta. EU:n koulujakelujärjestelmässä pitäisi olla mukana tuoreet hedelmät ja vihannekset, kasvipohjaiset juomat ja täysjyväviljatuotteet, kun taas eläinperäisiä maitoja, jugurtteja ja juustoja ei pitäisi olla mukana koulujakelujärjestelmässä lainkaan.

Kesällä Animalia osallistui SuomiAreenaan järjestämällä paneelikeskustelun aiheesta ’’Miksi söisimme eläimiä enää vuonna 2050?” Paneelikeskusteluun osallistuivat tutkija Annika Lonkila, yliopistonlehtori Markus Vinnari, MTK Uusimaan puheenjohtaja Aleksis Kyrö sekä Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila. Keskustelun veti tietokirjailija Veikka Lahtinen. Lisäksi Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs osallistui SuomiAreenan järjestämään väittelyyn aiheesta ’’Kotimaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa’’.

Animalia palkitsi maailman vegaanipäivänä 1.11. vuoden 2022 eläinoikeuspalkinto Pro Animalialla Lapin yliopiston, Lappeenrannan LUT-yliopiston, Oulun yli-

opiston ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnat, jotka ovat tehneet tänä vuonna päätöksen tarjota omissa tilaisuuksissaan ja tapahtumissaan vain vegaanista ruokaa.

5. Muut toimintakohteet

Animalia toimi pääkohteidensa ohella myös luonnonvaraisiin eläimiin, lemmikkieläimiin ja eläinten viihdekäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Seurasimme näihin aihepiireihin liittyvän lainsäädännön kehitystä Suomessa ja EU:ssa. Resurssien puitteissa otimme niihin kantaa. Vuoden aikana jätimme lausunnot metsästysasetuksen muuttamisesta sekä rajaesteen rakentamisen vaikutuksista luonnonvaraisiin eläimiin. Myös eläinlakilausunnossamme otimme kantaa sekä luonnonvaraisiin eläimiin että lemmikkieläimiin liittyviin pykäliin.

Animalian päivitetty kalalinjaus hyväksyttiin syksyllä 2022. Linjaus keskittyy kalastukseen ja kalojen kasvatukseen liittyvien epäkohtien käsittelyyn.

Animalia toi esiin lemmikkieläinten hyvinvointiin ja eläinsuojelutilanteeseen liittyviä ongelmia. Animalia myös tuki muissa Euroopan maissa tehtävää löytökoiratyötä ja löytöeläinongelman ennaltaehkäisyä. Vuonna 2022 tuimme Ukrainan eläimiä antamalla lahjoitukset järjestöille, jotka toimittavat ruokaa ja lääkkeitä sodasta kärsineisiin eläinsuojiin. Tuimme lisäksi rescuejärjestöjen ulkomailla tehtävää rescuekoirien auttamistyötä 30 000 eurolla koiratyöhön osoitetuista testamenttivaroista.

Yhdessä Animalian karhuryhmän kanssa tuettiin Animals Asia -järjestöä toisen sappikarhujen turvakeskuksen rakentamisessa Vietnamiin.

Animalian edustaja oli jäsenenä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan kautta pyrimme vaikuttamaan lemmikki- ja harrastuseläinten parempaan kohteluun Suomessa.

Milos Bicanski / We Animals Media

Animalian toimintamuodot

6. Vaikuttamistyö ja kampanjointi

Animalian vaikuttamistyön tavoite on asteittain parantaa eläinten oloja lainsäädännöllä ja toisaalta lakkauttaa eläinperäisiä tuotannonaloja. Näihin tavoitteisiin nojaavaa eläinpoliittista vaikuttamistyötä tehdään eri-

tyisesti erilaisiin työryhmiin osallistumalla, antamalla lausuntoja, viestimällä päättäjille sekä muodostamalla kestäviä suhteita poliittisiin puolueisiin ja yksittäisiin päättäjiin. Tavoitteena on tarjota informaatiota, näkö-

Taija Rinne

kulmia ja tukea päättäjille eläimiä koskevien poliittisten prosessien aikana.

Vuoden 2022 vaikuttamistyön ja kampanjoinnin painopisteenä oli Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja, erityisesti Fur Free Europe -kansalaisaloite sekä eläinsuojelulain uudistus.

Aiempien vuosien tapaan Animalia teki puolivuotiskausittain vaikuttamistyön suunnitelman, joka sisältää tärkeimmät vaikuttamistavoitteet ja ensisijaiset vaikuttamisen kohderyhmät. Vuonna 2022 Animalia tapasi yli 50 päättäjää noin 30 tapaamisessa. Tapasimme poliitikkoja keskustasta, kokoomuksesta, kristillisdemokraateista, perussuomalaisista, RKP:stä, SDP:stä, vasemmistoliitosta ja vihreistä. Lisäksi Animalia tapasi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen.

Osana kampanjointia ja vaikuttamistyötä perustettiin Animalia.fi-sivulle Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja –palsta, jonka tarkoituksena on tuoda eläinpolitiikan sektoria näkyväksi osaksi politiikkaa ja tehdä seurantaa, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu eläinpolitiikan areenalla. Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja -palstalta löytyy myös ajankohtaiset vinkit eläinpoliittiseen vaikuttamiseen.

Vaikuttajaviestintää jatkettiin vaikuttajakirjein. Vaikuttajakirjeet ovat erityisesti päätöksentekijöille suunnattu ajankohtaisesta sisällöstä koostuva uutiskirje. Kirjeet lähetetään joko kaikille kansanedustajille tai esimerkiksi valiokuntien jäsenille tai erityisavustajille tarpeesta riippuen. Keväällä lähetettiin 5 vaikuttajakirjettä, syksyllä niin ikään 5. Kokoomuslaisille päättäjille lähetettiin lisäksi kaksi erillistä vaikuttajakirjettä sekä avoin kirje ennen puoluekokousta turkistarhauskiellon puolelle asettumiseksi.

Vuoden aikana jätimme kahdeksan lausuntoa ja yhden kantelun. Lisäksi vastasimme Euroopan komission EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöön ja koulujakelujärjestelmään liittyviin julkisiin kyselyihin. Eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä Animalia osallistui eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen ja antoi kirjallisen lausunnon ko. valiokunnan lisäksi eduskunnan ympäristövaliokunnalle.

Eläinpoliittinen vaikuttaminen erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä jatkui vuonna 2022. Animalia haluaa parantaa eläinten oikeuksia Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Vuo-

den 2022 aikana kansainvälinen yhteistyö keskittyi erityisesti vaikuttamiseen Eurogroup for Animals -järjestön kautta, jonka hallituksessa Animaliaa edustaa Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta. Fur Free Europe -kansalaisaloitteen ohjausryhmässä toimi Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Lisäksi toimittiin kansainvälisessä Fur Free Alliance (FFA) -verkostossa ja Cruelty Free Europe -järjestössä.

7. Viestintä

Animalian viestintä tukee järjestön kaikkea toimintaa eli strategiaa, tavoitteita ja kampanjointia. Viestinnässä keskityttiin vuonna 2022 turkistarhausteemaan Turkistarhaton Suomi – ja Fur Free Europe -kampanjoiden ollessa ajankohtaisia.

Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanjan viestinnällisiin avauksiin ja Fur Free Europe –kampanjaan panostettiin merkittävästi henkilöstöresurssia ja uudet rekrytoinnit lisäsivätkin viestinnän volyymia huomattavasti, mikä näkyi erityisesti monipuolisina julkaisuina somealustoilla sekä Twitter-julkaisujen määrässä. Vuoden aikana lisäsimme videotuotantoa. Lisäksi panostettiin Animalian aktiivisuuteen Twitterissä ja Instagramissa.

Keväällä 2022 päivitettiin Animalian graafinen ilme ja teetettiin media-analyysi turkistarhauksesta. Media-analyysia hyödynnettiin mediatyössä ja viestinnän suunnittelussa.

Animalian teemat ja näkyvyys

Viestinnässä vuonna 2022 olivat esillä kaikki Animalian toimintakohteet, mutta erityisesti painotettiin turkistarhauksen päättymiseen tähtäävää viestintää ja mediatyötä. Omien turkistarhausaiheisten avausten lisäksi Fur Free Europe -kampanjan viestintää tehtiin yhteistyössä SEYn ja Oikeutta eläimille kanssa.

Turkistarhaukseen liittyen mediassa julkaistiin 104 juttua. Näistä 10 jutussa mainittiin Animalia. Myös eläinlaista viestiminen jatkui yhä tänä vuonna. Eläinten hy-

vinvointilakiin liittyen julkaistiin 636 juttua. Näistä 10 jutussa mainittiin Animalia.

Kokonaisuudessaan Animalian näkyvyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2022 julkaistiin 160 mediaseurantaan tarttunutta juttua, jossa mainittiin Animalia. Nämä jutut tavoittivat yhteensä potentiaalisesti noin 6 193 421 henkilöä.

Viestintäkanavat

Animalian pääviestintäkanavat vuonna 2022 olivat Animalian verkkosivu (animalia.fi), neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Animalia-lehti, lehden verkkojulkaisualusta Animalia-media (animaliamedia.fi), uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille sekä sosiaalisen median kanavat.

Vuonna 2021 uudistettuja verkkosivuja kehitettiin edelleen. Aiemmin Animalian ja SEY:n kanssa yhdessä

ylläpitämä eläinpolitiikka.fi-sivu suljettiin ja Animalian sivulle rakennettiin uusi Eläinpolitiikka-alasivusto, jonne siirrettiin aiemmalla sivulla olleet oleelliset sisällöt, kuten puoluekyselyt. Sivulle tehtiin uudelleenohjaus elainpolitiikka.fi-osoitteesta. Lisäksi sivuille lanseerattiin uusi palsta ”Eläinpolitiikan kirjeenvaihtaja” ja luotiin sille oma logo. Palsta tuo näkyväksi Animalian tekemää vaikuttamistyötä sekä eurooppalaisen eläinsuojelun uutisia ja toimintaa.

Animalia.fi-sivulla oli vuoden aikana 79 207 sivun katselua.

Animalia-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehdessä näkyi Animalian vuoden teemat sekä ajankohtainen toiminta. Lehteä tekivät Animalian henkilökunta ja lehtiryhmään kuuluvat vapaaehtoiset. E-lehden tilaamista markkinoitiin jäsenille ja vuoden lopussa noin 600 jäsentä oli valinnut paperisen lehden sijaan e-lehden.

Animalia-median tavoitteena vuodelle 2022 oli säännöllisen sisällöntuotannon ylläpito. Animalia-mediassa julkaistiin vuoden aikana 83 juttua. Julkaistujen juttujen määrä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Animalia-mediassa sivustolla käyntejä oli yhteensä 61 716. Kävijämäärää ei voi vertailla edelliseen vuoteen, sillä vuoden aikana sivustolla otettiin käyttöön evästeet, jotka estävät kävijöiden tilastoimisen, ellei kävijä hyväksy evästeitä.

Sosiaalisessa mediassa Animalia oli esillä erityisesti Facebookissa omalla pääsivullaan sekä Turkistarhaton Suomi 2025 -sivulla. Lisäksi Animalia oli aktiivinen Twitterissä ja Instagramissa.

Uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille lähetettiin noin kerran kuukaudessa. Lisäksi lähetettiin useita varainhankinnallisia kirjeitä kohdistetulle joukolle tärkeinä ajankohtina, esimerkiksi äitienpäivän ja joulun aikaan.

Oikeutta Eläimille Tampere

Tiedotteet

Animalia tiedotti vuoden aikana 13 kertaa.

8. Vapaaehtoistoiminta

Julkaistut tiedotteet:

• Eläinten hyvinvointilaki keräsi ennätysmäärän lausuntoja – kritiikkiä myös eläinlääkäreiltä ja muilta asiantuntijoilta

• Suomen päästövähennystoimet tulisi kohdistaa kasviperäisen ruuantuotannon tukemiseen

• Eläinlakiluonnos sai paljon kritiikkiä

• Eläinjärjestöt vaativat kansalaisaloitteella turkistarhauskieltoa koko EU:n alueelle

• Sadat suomalaiset eläinlääkärit ja lääkärit vaativat turkistarhauksen kieltämistä

• Turkisala saanut kymmeniä miljoonia koronatukea – tukea saaneet myös konkurssikypsät turkistarhat

• Miljoona EU-kansalaista vaatii eläinkokeiden loppua

• Eläinlakiesitys kieltää porsaiden kirurgisen kastraation, muuten esitys on puutteellinen

• Selvitys: turkistarhauksesta voidaan luopua kestävästi

• Eläinoikeuspalkinto Helsingin, Lappeenrannan, Lapin ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnille

• Suomalaisista 80 % vastustaa nykymuotoista turkistarhausta

• Turkistarhauskieltoa vaativa kansalaisaloite ylitti miljoonan kannattajan rajan

• Sdp:n, vasemmiston ja vihreiden nuorisojärjestöt tukevat kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi EU:ssa

Animalia tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa eläinten asemaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelua, toteutusta ja tukemista toteutetaan Animalian strategian mukaisesti. Kampanjatoimintaa suunnitellaan yhdessä Animalian aktiivien kanssa ja vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua kampanjatoimintaan eri tavoin. Vuoden aikana järjestettiin yhdessä vapaaehtoisten kanssa erilaisia tempauksia, kirjekampanjoita ja mielenosoituksia. Lisäksi vapaaehtoiset toteuttivat tempauksia omilla paikkakunnillaan. Vuoden 2022 lopussa Animalialla oli 10 alueosastoa ja kaksi toimintaryhmää.

Vuonna 2022 vapaaehtoistoiminnassa keskityttiin erityisesti yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä uusien toimintamuotojen kokeiluun erityisesti Fur Free Europe -kampanjan merkeissä. Elokuussa käynnistettiin uusi paikkariippumaton Eläinoikeusvaikuttajat -toimintaryhmä. Ryhmä saa tiedotusta ja toimintapyyntöjä Telegramin kautta. Viestejä lähetetään ajankohtaisista tapahtumista ja kampanjoista riippuen noin kerran viikossa. Ryhmäläisiä kannustetaan osallistumaan etänä järjestettäviin koulutuksiin.

Animalian 60-vuotisjuhlavuotta vuonna 2021 varjostivat tiukat koronarajoitukset, minkä takia juhlavuoden valtakunnallinen leiri päätettiin järjestettiin vasta huhtikuussa 2022. Juhlaleirillä pääsimme vihdoin juhlistamaan 60-vuotiasta Animaliaa vapaaehtoisten kesken. Toinen valtakunnallinen tapaaminen järjestettiin syksyllä. Yhteisöllisyyden tukemiseksi järjestettiin myös yhteyshenkilöiden omia tapaamisia ja alueosastovierailuja. Animalian aktiiveille, hallituslaisille ja toimistolaisille järjestettiin sisäinen loppukeskustelu eläinlaista, jossa oli mahdollisuus käsitellä tunteita, kysymyksiä ja ajatuksia koko eläinlain pitkään prosessiin liittyen.

Vuoden aikana järjestettiin useita koulutuksia Animalian aktiiveille. “Iltateetä ja eläinpolitiikkaa” -illoissa työntekijät kertoivat vuorollaan omasta työstään ja samalla työntekijät ja vapaaehtoiset tutustuivat toisiinsa. Iltoja järjestettiin vuoden aikaan neljä. Vapaaehtoisille järjestettiin myös koulutus Animalian uuteen päivitty-

neeseen visuaalisen ilmeeseen liittyen. Kirjoita kansanedustajalle -koulutuksia järjestettiin kaksi. Vapaaehtoisia kannustettiin osallistumaan Kestävä siirtymä turkistarhauksen lopettamiseksi -seminaariin syksyllä.

Vapaaehtoisille järjestettiin virkistysiltoja, kuten elokuva- ja peli-iltoja sekä järjestötoiminnan koulutuksia ja perehdytyksiä. Vuoden aikana neljä uutta yhteyshenkilöä perehdytettiin alueosastojen yhteyshenkilöiksi. Vapaaehtoiskoordinaattori piti yhteyttä yhteyshenkilöihin ajatustenvaihdon merkeissä ja tuen tarpeiden selvittämiseksi. Alueosastovierailuja tehtiin neljä ja karhuryhmää tavattiin kerran.

Alueellisia vapaaehtoisryhmiä tuettiin tarjoamalla vapaaehtoiskoordinaattorin ja muun toimiston työntekijöiden tukea sekä rahallista tukea toiminnan järjestämiseen, koulutuksiin osallistumiseen ja järjestötilojen vuokraamiseen omalla paikkakunnalla. Tukea tarjottiin myös alueosastojen viestintään, varainhankintaan ja toiminnan esittelyyn. Ryhmille tarjottiin sähköpostiosoitteita ja sähköpostilistoja toiminnasta tiedottamiseen, Teams- ja Zoom-tunnukset etäkokouksien järjestämiseen ja Canva -ohjelman käyttöoikeudet graafisten materiaalien tekemistä varten. Vuoden aikana perus-

tettiin myös uusi keskustelufoorumi Slackiin. Vuoden loppupuolella toteutettiin vapaaehtoistoiminnan palautekysely.

Animalian vapaaehtoistoiminta näkyi vuoden aikana Animalian sosiaalisessa mediassa ja jäsenlehdessä. Joulukuun alussa kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä Animalia nosti esille sosiaalisessa mediassaan vapaaehtoisuuden muotoja ja kiitti vapaaehtoisiaan. Alueiden ja ryhmien tapahtumat näkyivät Animalian tapahtumakalenterissa. Tapahtumia mainostettiin myös rahallisesti sosiaalisessa mediassa, jotta ne saisivat suuremman näkyvyyden.

9. Nuorisotyö

Animalia haluaa tarjota toiminnassaan nuorille eli 18-29 -vuotiaille mahdollisuuden tehdä omaa toimintaa ja sisältöjä. Alueosastotoimintaa kehitettiin edelleen niin, että se tarjoaa nuorille eläinten oikeuksista kiinnostuneille erilaisia tapoja toimia. Suunnittelussa otettiin huomioon

Oikeutta Eläimille Tampere

Animalia ja Oikeutta eläimille järjestivät mielenosoituksen Fur Free Fridayna 25.11.2022 Hämeensillalla Tampereella.

nuorten mahdollisuudet osallistua sekä kiinnostuneisuus eri toimintamuotoja kohtaan. Verkkotyöpajat ja -koulutukset sekä valtakunnalliset tapaamiset tarjosivat mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan, oppia ja tutustua muihin toimijoihin.

Animalia jatkoi vuonna 2021 aloitetun nuorten aikuisten Eläinten Ääni -podcastin tukemista. Podcastia teki nuorten vapaaehtoisten joukko. Tavoitteena oli tarjota nuorille mahdollisuus tehdä kansalaisvaikuttamista podcastin kautta sekä oppia uusia taitoja. Animalia järjesti ohjausta ja koulutusta sekä tarvittavat tilat ja välineet podcastin tekemiseen. Podcast-jaksoja julkaistiin vuoden aikana yhteensä viisi.

Subject Aid -palvelun kautta jaettiin yläkouluille ja lukioikäisille suunnattua eläinten oikeuksista ja eläintuotannosta kertovaa oppimateriaalia. Opettajille maksutonta materiaalia lähetettiin palvelun kautta 13 000 kpl ympäri Suomen. Oppimateriaalin mukana lähetetään myös opettajien oma materiaali.

Animalia tarjosi koulujen käyttöön myös kotisivuilta maksutta ladattavia opetusmateriaaleja. Vapaaehtoiset

kouluvierailukoulutuksen käyneet tekivät omilla paikkakunnillaan ja ulkopaikkakunnilla yhteensä 25 kouluvierailua, jotka tavoittivat 404 oppilasta. Toimiston työntekijä kävi kutsusta esittelemässä Animalian toimintaa Töölön lukion eläinten oikeuksien viikolla.

10. Varain- ja jäsenhankinta

Animalian rahoituspohja muodostuu noin 90-prosenttisesti yksityishenkilöiltä saatavista lahjoituksista ja jäsenmaksuista. Yksityisvarainhankinta on järjestön toiminnan jatkuvuuden ja vaikuttavuuden takaamisessa korvaamattomassa roolissa. Erilaiset lahjoitus- ja jäsenyystuotteet tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua eläinten oikeuksien edistämiseen järjestön tavoitteiden mukaisesti. Varainhankinnan tuloilla rahoitetaan vaikuttamistyötä ja

Sabina Diethelm / We Animals Media

kampanjointia, jonka tavoitteena on eläinten oikeuksien edistäminen. Animalian varainhankinnan kerryttämä pääoma ei ole vain rahaa, vaan ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat valmiita osallistumaan toimintaan lahjoittamalla, mutta hyvin todennäköisesti muillakin tavoilla.

Animalian yksityisvarainhankinnan kokonaistulosta vajaat 60 % saadaan keräyksillä, joita säätelee rahankeräyslupa. Rahankeräysluvan alaisen tulon osuutta yk-

sityisvarainhankinnan tuloista pyritään kasvattamaan. Noin 40 % Animalian yksityisvarainhankinnan tuloksesta koostuu jäsenmaksuista, jotka eivät ole rahankeräysluvan alaista tuloa. Loput, alle 10 % vuosittaisesta rahoituksen tarpeesta, saadaan erilaisista valtionavustuksista.

Animalian varainhankinnan vuoteen 2022 kuului henkilövaihdoksia. Uusi varainhankintapäällikkö aloitti tehtävässään huhtikuussa. Suunnitellun mukaises-

ti vuoden varainhankintakampanjoissa hyödynnettiin monivuotista, Jotta häkki ei olisi kenenkään koti -kampanjakonseptia ja vuonna 2021 uudistettua Lahja eläimille -aineetonta lahjaa. Animalian verkkosivustojen kehitystyötä jatkettiin selkeyttämällä sivustojen seurantaa ja evästehallintaa. Säännöllistä tukijaviestintää jatkettiin muun muassa sähköisin uutiskirjein sekä postitettavien kirjeiden muodossa.

10.1 Rahankeräysluvan alainen varainhankinta: kerta- ja kuukausilahjoittaminen

Syksyn Jotta häkki ei olisi kenenkään koti -varainhankintakampanja ajoitettiin Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -medianäkyvyyteen. Varainhankinnan kärkenä olivat turkiseläimet ja turkistarhauksen lopettamiseen tähtäävään työhön lahjoittaminen. Varainhankinnan kampanja näkyi omien kanavien lisäksi kauppakeskusten digiscreeneillä, somessa sekä verkkolehtien bannereissa. Lahjoittajia tavoiteltiin lisäksi hakusanamainonnalla.

Lahja eläimille -aineettoman lahjan joulumarkkinointiin hyödynnettiin niin ikään omien kohderyhmien lisäksi sosiaalisen median ja Googlen alustoja. Digitaalisen markkinoinnin yhteistyökumppanina jatkoi LM Someco.

Syksyllä toteutettiin uusien kuukausilahjoittajien hankkimiseen tähtäävä some-kampanja sekä puhelinkampanja yhteistyössä Gainer Oy:n kanssa, joka kohdistettiin Animalian nykyisille tukijoille. Puhelinkampanjan yhteydessä kuukausitukeaan korotti 115 kuukausilahjoittajaa ja 99 henkilöä liittyi mukaan kuukausilahjoittajiksi. Vuoden aikana yhteensä 172 uutta henkilöä halusi auttaa eläimiä kuukausilahjoittajana. Vuoden lopussa Animalialla oli 813 kuukausilahjoittajaa.

10.2 Muu varainhankinta: jäsenet,

testamentit, avustukset, tukituotteet

Järjestödemokratian ja järjestön vaikuttavuuden vaalimiseksi Animalian tavoitteena on nostaa jäsenmäärä noin 5 000 jäseneen vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2022 jatkettiin edellisvuosien hyväksi havaittua käytäntöä Animalia-lehden hyödyntämisessä jäsenhankinnassa. Vuoden 2022 lopussa Animalian jäsenten määrä oli 5075. Vuoden aikana Animaliaan liittyi 222 uutta jäsentä. Animalia vastaanottaa muutamia testamenttilahjoituksia vuodessa. Ne ovat tärkeitä toimintamme jat-

Quijin Xu / Unsplash

kuvuuden turvaajia. Testamenttilahjoitukset kytkeytyvät mielikuviin järjestön luotettavuudesta ja vaikuttavuudesta. Jokainen Animalian saama testamentti on arvokas ja erityinen tunnustus järjestön luotettavuudesta ja hyvästä maineesta. Myös vuonna 2022 Animalian toimintaa rahoitettiin testamenttilahjoituksin. Testamentteja tuloutui Animalialle vuoden aikana yksi kappale.

Edellisvuosien tapaan Animalia haki ja sai avustuksia maa- ja metsätalousministeriöltä (MMM) sekä opetusja kulttuuriministeriöltä (OKM).

Suunnitellusti Animalia vähensi edelleen tuotemyyntiä, mutta tukituotteita tuotettiin alueiden ja vapaaehtoisten käyttöön erilaisia tapahtumia varten.

11. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Animalian yhteistyötahoja Suomessa ovat muun muassa erilaiset kansalaisjärjestöt, säätiöt, yritykset, median edustajat, poliittiset puolueet ja erilaiset eläinsuojelun,

eläintuotannon ja koe-eläintoiminnan sidosryhmät ja Eläinten hyvinvointikeskus Muita sidosryhmiä, joihin Animalia ylläpiti kontakteja, ovat erilaiset kuluttajajärjestöt, Suomen Eläinlääkäriliitto, muut eläinoikeusja eläinsuojelujärjestöt, tuotantoeläinten turvakodit, eläinten hyvinvointikysymysten parissa työskentelevät viranhaltijat ja tuottajajärjestöt.

Vuonna 2022 Animalia jatkoi yhteistyötä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa erityisesti eläinlakiuudistuksen ja neuvottelukuntien puitteissa. Oikeutta eläimille -yhdistyksen kanssa teetettiin Taloustutkimuksella mielipidemittaus. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyötä eläinten turvakoti Saparomäen kanssa.

Fur Free Europe -kansalaisaloitteen puitteissa tehtiin yhteistyötä SEY Suomen eläinsuojelun ja Oikeutta eläimille -järjestön sekä aloitteen virallisiksi tukijoiksi ryhtyneiden suomalaisten eläin– ja ympäristöjärjestöjen kanssa.

Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan puitteissa tehtiin yhteistyötä lääkäreiden ja eläinlääkäreiden ryhmien kanssa.

Strategian mukaisesti vuoden aikana pyrittiin yhteistyöhön ympäristö- ja ilmastotoimijoiden kanssa ja

Alexas Fotos / Pexels

liityttiin mm. kansalaisjärjestöjen ilmastokoordinaatioryhmään.

Tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelmaa työstettiin nuorisojärjestöjen kattojärjestön Allianssin, Animalian strategiaa Radical Soulin, ja ilmastovaikuttamisen ohjelmaa Third Rockin tuella.

Kansainvälisessä toiminnassa jatkui tiivis yhteistyö kattojärjestö Eurogroup for Animalsin kanssa. Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta toimi Eurogroupin hallituksen jäsenenä ja toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs Fur Free Europe -kansalaisaloitteen kansainvälisessä ohjausryhmässä. Animalia osallistui myös Eurogroupin jäsenjärjestöille suunnattuihin tapaamisiin, työryhmätyöskentelyyn sekä Eurogroupin ja muiden kansainvälisten verkostojen kampanja- ja vaikuttamistyöhön. Muut keskeiset kansainväliset yhteenliittymät, joissa Animalia oli mukana, ovat Fur Free Alliance (FFA) ja Cruelty Free Europe (CFE).

Vuonna 2022 Animalia ylläpiti yhteistyötä ja yhteydenpitoa erityisesti Pohjoismaiden ja Viron järjestöjen kanssa. Näistä tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Viron Loomus ja Ruotsin Djurens Rätt.

Animalian hallituksen linjauksen mukaisesti enintään 1,5 % Animalian vuosibudjetista voidaan käyttää eläinten hyvinvointia ja oikeuksia edistävän toiminnan tukemiseen maissa, joissa eläinsuojelutoiminta on vasta pienimuotoista ja kärsii merkittävästä resurssipulasta. Tuki voidaan myöntää joko suoraan tai kansainvälisten koalitioiden kautta vähävaraisille järjestöille. Vuoden aikana tuettiin kahta ukrainalaista löytöeläinten hyväksi toimivaa järjestöä yhteensä 5 000 eurolla.

Anton Atanasov / Pexels

Animalian hallinto ja talous

12. Hallitus

Animalian hallitus vastaa järjestön työnantajaroolista, toiminnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä, talouden ja omaisuuden hoidosta ja valvoo, että yhdistykselle annettujen lahjoitusten ehdot täytetään. Hallituksen valitsevat Animalian jäsenet vuosikokouksessa. Animalian vuosikokous järjestettiin etäyhteyksin 30.3.2022.

Animalian hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Hallituksen kokouksista julkaistiin tiivistelmät Animalian aktiivien somekanavalla. Yhdistyksen toimintaa kehittivät ja suunnittelivat työryhmät, jotka koostuivat työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä sekä vapaaehtoisista. Vuonna 2022 toiminnassa olivat henkilöstöasioiden-,

Tiina Vuolle

lehti-, vapaaehtois-, leiri-, strategia-, tasa-arvo-, koira-, sekä ilmasto- ja ympäristötyöryhmä.

Vuoden aikana Animalian hallituksessa toimivat:

Erja Laakkonen, KT, FM, Polvijärvi, järjestön puheenjohtaja

Sami Säynevirta, MTI (AMK), Helsinki, järjestön varapuheenjohtaja

Jenna Aarnio, VTM, Turku (30.3.2022 asti)

Jussi Aimola, merkonomi, Helsinki

Hannele Ahponen, VTM, DI, Helsinki

Jaana Eskola, HK, Helsinki (30.3.2022 alkaen)

Sanna Helin-Ala-Nissilä, OTM, FM, varatuomari, Helsinki (30.3.2022 alkaen)

Pauliina Klemola, FM, Kouvola (30.3.2022 asti)

Heli Mäenpää, yrittäjä, Lahnajärvi (30.3.2022 alkaen)

Jere Ollila, valt. yo, Helsinki (30.3.2022 asti)

Ninni Pehkonen, kulttuurikoordinaattori, FM, Akaa (30.3.2022 alkaen)

Santeri Pienimäki, FM, Helsinki

Senni Puustinen, medianomi (AMK), Helsinki (24.10.2022 asti)

Salla Tuomivaara, YTT, Helsinki (30.3.2022 asti)

Jaana Vanhala, kansalaisaktiivi, Kotka (30.3.2022 alkaen)

13. Talous

Animalian talous pidettiin vakaalla pohjalla. Taloutta suunnitellaan niin, että voidaan turvata tehokas ja pitkäjänteinen toiminta. Investointeja pidetään vararahastona. Animalia pitää varalla vähintään yhden vuoden toimintabudjettia. Hallituksen linjauksen mukaisesti varallisuutta käytetään toiminnan laajentamiseen.

Vuoden 2022 talousarvio laadittiin toimintasuunnitelman pohjalta. Hallitus hyväksyi vuoden 2022 talousarvion kokouksessaan 5.10.2021 edelleen esitettäväksi järjestön vuosikokoukselle. Vuosikokous hyväksyi talousarvion 30.3.2022. Vuoden 2022 talousarvio oli 186.400 euroa alijäämäinen.

Vuonna 2022 toiminnan kustannuksia nostivat yleinen kustannusten nousu, järjestösihteerin ja markkinointiviestinnän suunnittelijan tehtävien perustaminen toiminnan laajentamiseksi sekä väliaikaisesti kaksinkertaiset henkilöstökulut kahdessa tehtävässä. Viestintäpäällikön säästövapaan aikana palkkaa maksettiin sekä viestintäpäällikölle että hänen sijaiselleen ja eläkkeelle vuonna 2023 jäävän talouspäällikön seuraaja rekrytoitiin hyvissä ajoin vuoden 2022 puolella perehdytyksen, vastuiden siirron sekä taloushallinnon uudistuksen aloituksen sujuvuuden varmistamiseksi.

Animalian hallitus hyväksyi vuoden 2022 tilinpäätöksen kokouksessaan 8.3.2023. Tilikauden alijäämä on 354 998,92 euroa. Alijäämä katetaan varallisuudesta sekä osin vuonna 2020 saadusta 250 000 euron lahjoituksesta turkistyölle, josta henkilöstökuluille vuonna 2021 kohdennettiin 50 000 euroa.

Vuoden 2022 tulot koostuivat pääosin jäsenmaksutuloista, kerta- ja kuukausilahjoituksista sekä testamenttilahjoituksista. Jäsenmaksutuloja kertyi 157 312 euroa, testamenttituloja 131 342,53 euroa ja rahankeräysluvan alaisia lahjoitustuloja 235 743,51 euroa. Valtionavustuksia Animalia sai yhteensä 44 420 euroa. Maa- ja metsätalousministeriöltä Animalia sai 32 709 euron yleisavustuksen valtakunnallisille eläinjärjestöille osoitetusta määrärahasta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä 11 710 euron yleisavustuksen nuorisotyöhön. Vuonna 2021 Koneen säätiö tuki Animalian Eläinoikeusraportin julkaisua 14 500 eurolla. Tukisumma maksettiin vasta vuoden 2022 puolella. Muita tuloja kertyi myynnistä, sijoitustoiminnasta ja tilojen vuokraamisesta.

Animalia tuki useita ulkomailla eläinsuojelutyötä tekevää järjestöä vuoden aikana. Koiratoimintaan osoitetusta testamentista tuettiin Balkanin koiria 14 500 eurolla, Kyproskoiria 750 eurolla ja Viipurin Koiria 12 500 eurolla. Ukrainalaista IFAW-järjestöä tuettiin 2 500 eurolla ja UAnimals-järjestöä 2 500 eurolla. Animals Asialle ohjattiin sappikarhuille osoitettuja viitelahjoituksia sekä karhukalenterin myyntituloja yhteensä 9 577 euroa.

Eläinten turvakoti Saparomäelle ohjattiin 3215,50 euroa Animalian ja Saparomäen yhteisen aineettoman lahjan vuoden 2021 myyntituloista.

Lisäksi Eurogroup for Animals -järjestölle osoitettiin 20 000 euroa Fur Free Europe -kampanjan toteuttamiseen.

Hallitus seurasi talousarvion toteutumista säännöllisesti läpi vuoden ja teki tarvittaessa tarkistuksia talousarvioon. Hallitus nimitti keskuudestaan kaksi tositetarkastajaa, jotka toimivat ylimääräisinä taloudentarkastajina. Vuoden 2022 vuosikokouksen päätöksen mukaisesti Animalian tilintarkastajina toimivat Marko Saxell ja Tuomo Janatuinen ja varatilintarkastajina Lauri Lehtoviita ja Arto Kokkonen Lead Audit Oy:stä.

14. Järjestön kehittäminen

Animalian toimintaa kehitetään jatkuvasti. Keskeisiä kehityskohteita vuonna 2022 olivat järjestön vuosien 2022-2026 strategian valmistuminen ja jalkauttaminen, tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelman työstäminen, ilmasto-ohjelman työstäminen sekä taloushallinnon uu-

distuksen aloittaminen. Animalian henkilöstölinjaus päivitettiin huomioiden erityisesti etätyökäytäntöihin liittyvät uudistustarpeet ja Animalian palkkajärjestelmä uudistettiin. Toimistolla toteutettiin sisäisen viestinnän uudistus. Vuoden aikana aloitettiin valmistautuminen järjestön pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle jäämiseen.

15. Henkilöstö

Animalian henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2022: vakituiseksi tehtäväksi perustettiin järjestösihteerin tehtävä ja määräaikaiseksi markkinointiviestinnän suunnittelijan tehtävä. Animaliassa oli vuoden lopussa yhdeksän vakituista tehtävää: toiminnanjohtaja, eläinsuojeluasiantuntija, talouspäällikkö, viestintäpäällikkö, kampanjavastaava, vapaaehtoiskoordinaattori, varainhankintapäällikkö, varainhankinnan ja viestinnän assistentti sekä järjestösihteeri. Määräaikaisella sopimuksella työskenteli turkistarhauksen vastaiseen työhön kohdennetun suurlahjoituksen turvin rekrytoitu eläinpoliittinen asiantuntija ja Fur Free Europe -kampanjaan rekrytoitu markkinointiviestinnän suunnittelija. Osa-aikaisesti Animalian palveluksessa työskenteli taittaja. Vuoden aikana Animaliassa

Adobe Stock

työskenteli lisäksi yksi harjoittelija, yksi työkokeilija ja yksi tet-harjoittelija.

Vuonna 2022 Animaliassa toteutui perhevapaa, säästövapaa, opintovapaa ja pidempi palkaton vapaa. Vapaiden johdosta määräaikaisilla sopimuksilla työskenteli opintovapaan ja säästövapaan ajaksi rekrytoidut sijaiset.

Animalian varainhankintapäällikkö vaihtui vuoden aikana ja Animalian pitkäaikaisen talouspäällikön eläkkeelle jäämiseen valmistauduttiin rekrytoimalla uusi talouspäällikkö jo syksyllä 2022.

Vuoden 2022 aikana Animaliassa työskentelivät seuraavat työntekijät:

Tarja Balding, talouspäällikkö

Heta Kasurinen, taittaja (osa-aikaisesti)

Martta Kinnunen, järjestösihteeri (7.2.2022 alkaen), vapaaehtoiskoordinaattori (sijaisuus 1.8.2022 alkaen)

Heidi Kivekäs, toiminnanjohtaja

Jussi Koiranen, talouspäällikkö (19.9.2022 alkaen)

Elina Lahikainen, varainhankintapäällikkö (4.4.2022 alkaen)

Veikka Lahtinen, vaikuttamistyön asiantuntija (31.5.2022 asti)

Tiina Ollila, kampanjavastaava (10.1.2022 alkaen)

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori (opintovapaalla 13.9.2022 alkaen)

Annu Piensoho, järjestösihteeri (sijaisuus 17.10.2022 alkaen)

Senni Puustinen, viestintäpäällikkö (sijaisuus 1.11.2022 alkaen)

Taija Rinne, viestintäpäällikkö (säästövapaalla 19.11.2022 alkaen)

Elina Rodriguez, eläinpoliittinen asiantuntija

Katre Sinikettu, varainhankinnan ja viestinnän assistentti

Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija

Tiina Vuolle, markkinointiviestinnän suunnittelija (28.2.2022 alkaen)

Kaikissa työsuhteisiin ja palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä noudatettiin Animalian henkilöstölinjausta. Henkilöstölinjauksessa painotetaan erityisesti henkilöstön työhyvinvointia. Vuonna 2022 työhyvinvointia edistettiin muun muassa tarjoamalla henkilöstölle työnohjausta sekä kattavat työterveyspalvelut ajatustyöläisten työhyvinvointiin keskittyvässä Heltissä. Henkilöstöä kannustettiin osallistumaan koulutuksiin ja kursseille. Vuoden aikana aloitettiin valmistautuminen pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle jäämisen valmisteluun.

16. Yhteiskuntavastuu sekä toimisto- ja toimintakäytännöt

Animalia huomioi toiminnassaan myös ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. Animalia välttää lentomatkoja lähialueille. Lennoissa suositaan taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa välilaskuttomia lentoja. Välttämättömistä lentomatkoista maksetaan vapaaehtoista lentoveroa. Animalian työntekijät käyttävät matkoissaan joukko- tai kevyttä liikennettä aina, kun se on mahdollista.

Myyntimateriaaleissa huomioidaan tuotteiden alkuperä ja käytetään mahdollisuuksien mukaan luomuja reilun kaupan tuotteita. Animalian tapahtumissa tarjotaan vain vegaanista ruokaa ja suositaan luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeita.

Animalia vastustaa syrjinnän eri muotoja, kuten rasismia, seksismiä ja transfobiaa ja pyrkii toiminnassaan aktiivisesti huomioimaan eri vähemmistöryhmien osallistumisen esteet. Animalia on syrjinnästä vapaa alue. Vuonna 2022 työstettiin Animalian ensimmäinen tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelma.

Animalia on Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (Vala) jäsenjärjestö ja Animalialle suunnatut lahjoitukset käytetään Valan suositusten mukaisesti. Animalia on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Liite 1

Animalian keskeisimmät tavoitteet eläinsuojelulain uudistamisen aikana:

• emakoiden tiineytyshäkkien kielto

• emakoiden porsitushäkkien kielto

• kipulääke, puudutus ja rauhoitus kaikkiin kivuliaisiin toimenpiteisiin

• kirurgisen kastraation kielto karjuporsaille

• nautojen parsinavetoiden kielto

• ulkoiluoikeus naudoille pihattonavetoihin

• kaikille eläimille oikeus jatkuvaan juomaveteen pysyvässä pitopaikassa

• turkistarhauksen kielto

• delfinaarioiden kielto

• villieläinten viihdekäytön kielto

• eläinten itseisarvon kirjaaminen lakiin

• kissojen ja koirien pakollinen sirutus eli tunnistusmerkintä ja rekisteröinti

• haitallisen jalostuksen kielto

• tainnuttamatta teurastamisen kielto

• kaikkien siirtymäaikojen lyhentäminen

• eläinasiavaltuutetun viran säätäminen laissa ja

• eläinsuojelun valvonnan tehostaminen.