Animalia 1/2019 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

1/2019

Nilviäisten laaja joukko kotiloista kalmareihin

kanien kasvatus kaipaa pelisääntöjä

Kohti eläinkokeetonta maailmaa

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

teksti veikka lahtinen • kuva adobe stock

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Turkistarhauksen vastatuuli voi kasvaa puhuriksi myös Suomessa suomalaisten enemmistö vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.

uomi on kettutarhauksen

suurvalta, maailman kärkeä eläinmäärissä laskettuna. Maamme turkistarhoilla kuolee lähes kaksi miljoonaa kettua vuodessa, minkä lisäksi Suomessa tarhataan myös minkkejä ja supikoiria. Turkistarhoja on noin 900 kappaletta. Tarhoilla elävien eläinten kaikki oikeudet ovat pitkien ja tuskallisten neuvottelujen takana. Tämä kävi selväksi, kun turkiseläimille tehtiin uuden eläinlain luonnokseen poikkeus, joka sallii joidenkin eläinten jättämisen vaille sulaa vettä loppusyksyisin. Tämä kaikki tapahtuu Suomessa siitä huolimatta, että maa toisensa jälkeen säätää turkistarhauskieltoja ja muotiteollisuudessa turkittomuus valtaa nopeasti alaa. Euroopassa uusi vuosi aloitettiin Tšekin ja Serbian voimaan tulleilla turkistarhauskielloilla. Suomen naapurimaista Norjassa hallitusohjelmaan kirjattiin kielto viime vuonna ja Ruotsissa kettutarhaus on ajettu alas jo aiemmin. Myös Suomessa asenteet muuttuvat

Suomessakin tarhaukselle näyttäisi olevan luvassa hankaluuksia. Taloustutkimuksen loppuvuodesta julkaistun kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista vastustaa nykymuotoista tarhausta. Tämä ei tarkoita vielä, että tarhaus haluttaisiin kieltää, mutta se on selkeä signaali muutoksen tuulten puhaltamisesta. Kos-

kaan aiemmin ei tällaista tulosta ole julkistettu. Muutokset tarhaukseen voisivat tarkoittaa lisää tilaa eläimille, enemmän virikkeitä ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Ala joutuisi rahaa ja vaivaa vaativien panostusten myötä todistamaan, että se on valmis edistämään eläinten hyvinvointia muillakin tavoin kuin omilla sertifikaateillaan. Animalia kampanjoi tietenkin tarhauksen täyskiellon puolesta, mutta niin kauan kuin tarhaus on Suomessa sallittua, emme jätä eläimiä oman onnensa nojaan. Vuonna 2013 turkiseläinten tilanteeseen luvattiin puuttua muun muassa hallituspuolueiden toimesta, kun eduskunta hylkäsi tarhauskieltoa ajavan kansalaisaloitteen. Sittemmin lupaukset kuitenkin unohdettiin, kun turkisasetuksen luonnoksessa ehdotettiin jopa heikennyksiä eläinten oloihin. Silloin eläinjärjestöjen edustajat kävelivät turkisasetuksen työryhmästä ulos. Animalia muistuttaa näistä lupauksista uudelleen nyt, kun turkisasetusta taas käsitellään mahdollisesti keväällä, melkein viisi vuotta asetuksen pöydälle jäämisen jälkeen. Valitse eduskuntaan eläinten asiaa ajava ehdokas

Suomessa turkisalalla on ollut perinteisesti tiukka ote eduskunnasta. Nyt vaalien alla otetta on mahdollista löyhentää, kun valitaan uudet edustajat. Helpoin tapa

vaikuttaa on varmistaa, että oma ehdokas ei aja turkisteollisuuden asiaa. Tämän voi tehdä kätevästi kysymällä asiaa suoraan ehdokkaalta tai tutustumalla ehdokkaiden vastauksiin Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinpoliittisessa vaalikoneessa. Puolueet usein korostavat tarhauksen olevan laillinen elinkeino, jolla on työllisyysvaikutuksia. Eläinten ystäville kuitenkin on selvää, että laillisuus ja oikeudenmukaisuus eivät aina käy yhteen. Ennenkin on lakkautettu sellaisia tapoja, jotka tuottavat kohtuutonta vahinkoa ja kärsimystä yhteiskunnassa. Turkistarhaus on helppo nimetä alaksi, jonka positiiviset vaikutukset eivät ole mitenkään tasoissa negatiivisten kanssa. Animalia pitää kevään aikana ääntä turkittomuuden puolesta niin vaaleihin kuin vaateteollisuuteen liittyen. Kansainvälinen kehitys kulkee eteenpäin, vaikka Suomi kuinka haraisi vastaan, ja vähitellen toiveet tarhauksen täyskiellon puolesta voivat alkaa herätä myös Suomessa. Vaikka eduskunnassa on vastustusta täyskiellon suhteen, tilanne voi muuttua nopeastikin. Muutos saadaan aikaan, mikäli poliittiset voimasuhteet muuttuvat ja paine poliitikkoja kohtaan on riittävän voimakas. Tämän aikaansaamisessa meillä yhdessä on tärkeä rooli.

Pääkirjoitus

kuva iiris rautiainen

Ratkaisevan tärkeä ääni M

uutama vuosi sitten minulta kysyttiin yllättäen eräässä haastattelussa, kuinka eläinoikeustoimija pitää epätoivon loitolla. Eikö eläinten oikeuksien ajaminen ole taistelua tuulimyllyjä vastaan? Muistutin, että kuulemme jatkuvasti myönteisiä uutisia. Turkistuotannon alamäki jatkuu, uusia vegaanisia tuotteita putkahtelee jatkuvasti kauppoihin ja kosmetiikan eläinkokeista luovutaan eri puolilla maailmaa. Toisaalta jouduin myöntämään, että kysymys on osuva. Eläimiin kohdistuu niin paljon systemaattista väkivaltaa, että kärsimyksen määrää on mahdotonta käsittää. Volyymit ovat valtavia, ja eläinyksilöt muuttuvat miljoonien massaksi. Yksilöiden asemesta puhutaan esimerkiksi ”sadoista tuhansista tonneista”. Kuinka yhden ihmisen teot voisivat olla merkityksellisiä tätä taustaa vasten? Vastasin, että kamppailen epätoivoa vastaan toimimalla. Jokainen pieni teko, jolla asetun puolustamaan eläimiä, on tärkeä paitsi eläinten, myös itseni kannalta. Yksittäisistä teoista rakentuu ketju, sarja pieniä tekoja. Se tarkoittaa, että pyrin auttamaan niin vaaraan joutunutta luonnonvaraista eläintä kuin puhumaan tuotantoeläinten puolesta. Se tarkoittaa vegaanisia ja eläinkokeettomia ostosvalintoja. Lähestyvät vaalit saattavat aiheuttaa monissa eläinten oikeuksien puolustajissa turhautumisen tunteita. Miksi vaivautuisin äänestämään, kun eläinlaistakin näyttää tulevan huono? Kuinka poliitikot kamppailevat EU-tasolla eläinten oikeuksien edistämiseksi? Mitä painoarvoa on yhdellä äänellä? On muistettava, että emme äänestä yksin, vaan kanssamme uurnilla on lukuisa joukko eläinten oikeuksista kiinnostuneita kansalaisia. Eikä vaikuttaminen jää uurnaan

pudotetun äänen antamiseen, vaan äänensä voi lainata eläimille vaalien jälkeenkin. Aina voi ottaa yhteyttä omaan edustajaansa ja kysyä, kuinka hän on toiminut eläinten oikeuksien puolesta. Ovatko vaalilupaukset täyttyneet? Voimme jokainen toimia esimerkkinä tekemällä oikein omassa elämässämme, esimerkiksi antamalla kodin kodittomalle eläimelle ja hoitamalla sitä hyvin tai pitämällä melua eläinten kaltoinkohtelusta. Jokainen tekomme voi välittää ympärillemme tärkeän sanoman, joka kantautuu lopulta myös päättäjien korviin. Pieniä tekoja, joka päivä, toistuvasti. Erilaisia eri tilanteissa, mutta motiivina aina sama: eläinten puolen pitäminen. Jos epätoivolle antaa liikaa tilaa, seuraa lannistuminen ja välinpitämättömyys. Niitä on varmasti vaikea välttää, mutta vaiva on sen arvoinen. Jos vain jaksaa aktiivisesti ajatella, että asioihin voi vaikuttaa, epätoivo pysyy loitolla. On parempi tehdä jotain kuin ei mitään, myös itsensä vuoksi. Ei ole olemassa niin pientä tekoa, etteikö sillä voisi olla merkittäviä seurauksia. Jokainen annettu ääni on ratkaisevan tärkeä. Erja Laakkonen Animalian varapuheenjohtaja

Sisällys 1/2019

02 04 06

Kampanjakuulumisia: Turkistarhauksen vastatuuli voi kasvaa puhuriksi myös Suomessa Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Jari Tamminen

Parempi maailma eläimille pala kerrallaan

Eläinten puolesta Euroopassa

= kannessa Kannen kuva: pixabay

ANIMALIA-LEHTI, 43. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 8.4.2019 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI:

Emmi Pääkkönen, p. 044 242 8641 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

Kohti eläinkokeetonta maailmaa

Eläinasiaa kaksien vaalien verran

Animalia testaa: Vegaaniset juustot

Animalialainen: Petteri Hämäläinen, Joensuu

Animalia-lehti sai rinnalleen Animalia-median

Vegepalsta: Mausteista talvea!

Nilviäisten laaja joukko kotiloista kalmareihin

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

Kirjavinkit

Kanien kasvatus kaipaa pelisääntöjä

Animalian kauppa: Eläinystävälliset tuotteet Animalian verkkokaupasta

vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016. RAALI PAIN UT

E UOT OT

Sisällysluettelon kuvat: adobe stock, pixabay, emma komi

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,

19 23

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

HIILIN E

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Ajankohtaista

skotlannin hallituksen esittämän uuden lain mukaan teurastamoiden pitää asentaa valvontakamerat niille alueille, joissa käsitellään eläviä eläimiä. Lain on tarkoitus tulla voimaan myöhemmin tänä vuonna, mutta jo noin 80 % maan teurastamoista on asentanut kamerat tiloihinsa vapaaehtoisesti. Valvontakamerat tulivat ajankohtaiseksi, kun teurastamoissa paljastui väärinkäytöksiä. Myös suomalaisissa teurastamoissa on tapahtunut vakavia rikkomuksia, ja Animalia vaatii teurastamoihin pakollista videovalvontaa.

Chanel

hylkää turkikset teksti taija rinne & veikka lahtinen • kuva pixabay

kansainvälisesti tunnettu muotitalo chanel on ilmoittanut luopuvansa turkistarhoilta tulevien tuotteiden käyttämisestä mallistoissaan. päätös on osa muotitalon uutta linjausta, jossa se samalla luopuu kokonaan eksoottisten eläinten, kuten krokotiilien ja liskojen, nahasta.

adobe stock

uusi eläinlaki voimaan venäjällä

laura uotila

kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen Venäjälle hyväksyttiin eläinsuojelulaki. Aiemmin vastaavaa lakia ei ole ollut maassa ja siksi eläinten asema on ollut hyvin heikko. Uusi laki vaatii, että eläimiä on kohdeltava vastuullisesti ja eläinten julma kohtelu kielletään. Laissa kielletään mm. lemmikkieläinten hylkääminen ja tappaminen ilman painavaa syytä ja asetetaan myös vaatimuksia löytöeläintarhoille. Jatkossa ei ole enää sallittua ottaa villieläimiä lemmikeiksi. Animalia on tukenut vuosien ajan löytöeläintoimintaa Viipurin alueella muun muassa saamansa testamenttilahjoituksen varoin.

ansainvälisesti tunnettu muo-

titalo Chanel on ilmoittanut luopuvansa turkistarhoilta tulevien tuotteiden käyttämisestä mallistoissaan. Päätös on osa muotitalon uutta linjausta, jossa se samalla luopuu kokonaan eksoottisten eläinten, kuten krokotiilien ja liskojen, nahasta. Päätös on osa muotialan lumipalloefektiä. Nykyisin lista turkiksia käyttävistä luksusmerkeistä alkaa olla lyhyempi kuin toisin päin, ja uutisia uusista turkittomista yrityksistä tulee jatkuvasti. Chanelin pääsuunnittelija Karl Lagerfeld kommentoi ratkaisun olevan muotitalon oma valinta, joka liittyy laajempaan

ilmassa olevaan suuntaukseen. Viime aikoina turkisten käytöstä onkin luopunut moni merkittävä muotibrändi, kuten Michael Kors, Burberry ja Gucci. Euroopassa vastustetaan turkistarhausta

Chanelin päätös on merkki laajasta trendistä, joka näkyy myös politiikassa. Viime aikoina muun muassa Belgia ja Luxemburg ovat kieltäneet turkistarhauksen. Norjassa turkistarhauksen kieltäminen kirjattiin hallitusohjelmaan. Järkyttävät kuvat Suomen turkistarhojen jättiketuista ja kannibalistisista minkeistä ovat puhuttaneet kansainvälisessä mediassa, ja

animalia lahjoitti 20 000 euroa eläinten turvakoti saparomäen rakentamiseen porvooseen on rakentumassa uusi turvakoti entisille tuotantoeläimille. Eläinten turvakoti Saparomäki tarjoaa turvallisen ja onnellisen loppuelämän kodin useille eläimille, jotka muuten tapettaisiin. Saparomäki rakentuu pääosin talkoovoimin. Tilalle rakennetaan eläinsuoja, joka täyttää tulevien eläinasukkaiden tarpeet mahdollisimman hyvin. Koska yhdistyksen toiminta on vasta alkuvaiheessa, päätti Animalia tukea eläinsuojan rakentamista 20 000 eurolla.

PEXELS

skotlantilaisiin teurastamoihin tulee videovalvonta

koonnut taija rinne & laura uotila

Ajankohtaista tärkeää asiaa jäseneduista

tuoreessa mielipidemittauksessa suomalaisista 69 % ilmoitti vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta. Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö eurooppalaisista vastustaa turkistarhausta. Turkisala on taloudellisissa vaikeuksissa kaikkialla maailmassa. Myös Suomessa turkisala kamppailee kannattavuuden kanssa. Yle Svenskan mukaan Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton tammikuussa pidetyssä nahkanäyttelyssä Uudessakaarlepyyssä Saga Fursin toimi-

tusjohtaja Pertti Fallenius arvioi, että minkintuotanto tulee huomattavasti vähenemään edellisvuodesta. Kun huippuvuosina minkinnahkoja tuotettiin maailmanlaajuisesti 90 miljoonaa, tänä vuonna luku tulee olemaan noin 35 miljoonaa. Nyt Suomessa tulisikin ottaa ratkaisevat askeleet, jotta turkiseläinten kärsimys tarhoilla ei pitkittyisi. Suomen tulisi liittyä nykyaikaisten eurooppalaisten maiden joukkoon ja kieltää turkistarhaus.

animalia ry:llä on ollut pitkään käytössä jäsenkortti, jolla on saanut alennuksia valikoiduista eläinystävällisistä liikkeistä. Yhteistyöyrityksiltä saamamme palautteen perusteella jäsenetujemme hyödyntäminen on kuitenkin vuosi vuodelta vähentynyt. Olemme päättäneet luopua jäsenkortista ja vanhasta etujärjestelmästä. Jäsenedut eivät kuitenkaan poistu! Tarjoamme jatkossa vaihtuvia jäsenetuja säännöllisesti ja ilmoitamme niistä sekä Animalia-lehdessä että jäsenkirjeessä. Nyt tarjoamme tukijoillemme 15 prosentin alennuksen verkkokauppamme koko valikoimasta maaliskuun loppuun saakka. Käytä koodia ANIMALIAETU osoitteessa animalia.fi/kauppa. Mikäli sinulla on kysyttävää jäsenyydestäsi, voit koska tahansa ottaa meihin yhteyttä: animalia@animalia.fi tai p. (09) 720 6590.

hanhenmaksan myynti kiellettiin kaliforniassa kalifornian korkein oikeus hylkäsi hanhenmaksateollisuuden viimeisimmän vetoomuksen, jossa vaadittiin hanhenmaksan myynnin kieltävän lain kumoamista. Hanhenmaksan tuottajat ovat taistelleet 15 vuotta lakia vastaan, mutta nyt korkeimman oikeuden päätös on lopullinen ja laki tulee voimaan heti.

paras juttu

Sanottua ”Tarkastelee turkistarhausta kuinka kiihkottomasti tahansa, on vaikeaa käsittää, miten inhimilliseksi yhteiskunnaksi itseään kutsuva Suomi voi edelleen sallia tällaisen tuntevien eläinten järjestelmällisen kaltoinkohtelun.” – Luontokuvaaja ja -toimittaja Kimmo Ohtonen Apu 13.1.2019

numeron 4/2018 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Farmageddonia vastaan lautasellinen kerrallaan”. Turkiseläinaiheisen paketin arvonnassa onni suosi Anniina Hietalaa. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 8.4.2019 mennessä, niin olet mukana Farmageddon-kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2019) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ajankohtaista kutsu vuosikokoukseen

tanskan turkisala  vaikeuksissa

serbiasta tuli turkistarhaton

animalian vuosikokous pidetään lauantaina 23. maaliskuuta 2019 kello 15.30 alkaen Allianssi-talossa Pasilassa (Asemapäällikönkatu 1, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Ilmoittautumista toivotaan tarjoiluiden takia 10.3. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590. Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 9.3.2019 asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähetetään osoitteeseen mai.kivela@animalia.fi.

tanskan minkintuotanto on kohtaamassa suurimman takaiskunsa koskaan. Tanskassa minkkiturkisten hinnat olleet jo vuosia laskusuunnassa, ja se on pakottanut monet sulkemaan tarhansa. Kopenhagen Furin hallituksen puheenjohtaja Tage Pedersen kertoo tanskalaisessa Finans-lehdessä, että myös minkkiturkisten tuotanto putoaa tänä vuonna 25—30 %, mikä tarkoittaa noin 5 miljoonaa eläinyksilöä. Tanskassa on myös esitetty minkkien tarhauskieltoa. Kettujen tarhaus maassa kiellettiin 15 vuoden siirtymäajalla jo vuonna 2009.

serbian vuonna 2009 voimaan astunut eläinsuojelulaki kielsi turkistarhauksen kymmenen vuoden siirtymäajalla. Kielto astui voimaan tammikuussa 2019. Lain säätämisen jälkeen turkisala ja sen sidosryhmät ovat yrittäneet kaikin voimin kumota kieltoa. Turkistuottajat onnistuivatkin saamaan kiellon kumoamisen parlamentin julkiseen keskusteluun viime kesänä. Serbian hallitus päätti kuitenkin kuunnella kansalaisten ja eläinoikeusjärjestöjen huolta ja pysyä päätöksessään kieltää tarpeeton ja julma turkistuotanto maassa.

Animalian hallitus

animalian kevätpäivä 23.3. kevätpäivä kokoaa Animalian aktiivit ja jäsenet Helsinkiin mielenkiintoisten luentojen ja toiminnan suunnittelun pariin. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Animalia ry:n vuosikokous.

Lue lisää ja ilmoittaudu: animalia.fi/kevatpaiva

kotkan animalia sai oman toimitilan kotkan alueosasto on vuokrannut tilat, joissa kokoontua ja järjestää pienempiä tapahtumia. Korkeavuorenkadulla sijaitsevan tilan avajaisia vietettiin joulukuussa. Samassa tilassa toimivat myös kuvataiteilija Udi Salmiaitta, kirjoittaja-sisällöntuottaja-yrittäjä Susanne Smycke sekä kuvataiteilija, graafikko ja kuvittaja Anni Raasu. Tila on osoitteessa Korkeavuorenkatu 2-4, ja Kotkan Animalian tapahtumat löydät Animalian kotisivujen tapahtumasivulta sekä osoitteesta facebook.com/animaliakotka

adobe stock

Lämpimästi tervetuloa!

Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Vieraskynä

kuva Jarmo nauskaa

Vallankumous, joka pääsi yllättämään

ain ensikosketukseni eläinoikeusaktivismiin 1990-luvun puolivälin tietämillä. Ensimmäiset turkistarhaiskut, haulikolla ammuskeleva turkistarhaaja, mediasirkus ja ”kettutyttö”-lööpit nostivat vastaan sanomattomasti eläinten oikeudet yleiseksi keskustelunaiheeksi. Median asenne aktivisteja kohtaan oli ylenkatsova, mutta yhtä kaikki, kissa oli nostettu pöydälle. Vuosien myötä aktivistien toiminta muutti muotoaan ja löysi uusia kanavia. Vähitellen myös yleinen asenne aktivistien sanomisia kohtaan muuttui ja kuin huomaamatta puhe naiiveista kettutytöistä loppui. Mutta koska elämme huomiotaloudessa, vaatii media räväköitä ja raflaavia ulostuloja, jotta julkaisukynnys ylittyisi. Reilu kymmenen vuotta ensimmäisten turkistarhaiskujen jälkeen julkinen keskustelu eläinoikeuksista saikin uuden herätyksen, kun aktivistien salaa kuvaamat videot ja kuvat tuotantoeläintiloilta päätyivät ensin A-studioon ja sitten kaikkialle mediaan. Enää aktivistien viestiä ei pystynyt kuittaamaan haihatteluksi. Tosin kansakuntaa laajasti järkyttäneet kuvat osoittautuvat pääosin laillisiksi, ja nyt todellakin tarvitaan laajaa ja avointa keskustelua tulevasta eläinsuojelulaista.

Kymmenisen vuotta noiden ensimmäisten suomalaisissa tuotantolaitoksissa otettujen salakuvien julkaisun jälkeen löydämme yhteiskuntamme tilanteesta, jossa vegebuumi on päällä ja uusia vegeja vegaanivaihtoehtoja tuntuu ilmestyvän kauppojen hyllyille lähes päivittäin. Tätä voisi pitää jopa vallankumouksellisena muutoksena, vaikka ihan tämän kaltaista en ainakaan itse osannut edes toivoa. Nyt olemme tilanteessa, jossa monet joutuvat pohtimaan prioriteettejaan odottamattomilla tavoilla. Jos on vuosia kritisoinut Mäkkärin kaltaisia elintarvikealan toimijoita, niin kuinka tulisi suhtautua näiden samojen yritysten tuottamiin vegaanituotteisiin? Olen vääntänyt jaakopinpainia itseni kanssa siitä, palkitsenko itselleni epämieluisan yhtiön yksittäisestä hyvästä tuotteesta. Tämän eksistentiaalisen kriisin keskellä auttaa, kun pitää mielessä, että juuri tämä on se vallankumous, jonka eteen olen itsekin tehnyt työtä. Pitää vaan muistaa, että ei tämä maailma valmiiksi tule ja meidän pitää jatkossakin vaatia parempaa. JARI TAMMINEN Voima-lehti, Häiriköt-päämaja

Parempi maailma eläimille pala kerrallaan teksti veikka lahtinen & emmi pääkkönen • kuvitus saara holappa

• Edustimme eläinoikeus- ja asiantuntijanäkökulmaa hankelupalautakunnassa, jossa käsitellään kaikki Suomen eläinkoeluvat. • Tapasimme kymmeniä lainsäätäjiä ja virkamiehiä uuden eläinlain parannuksiin liittyen. • Nostimme tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa esiin jättikettujen terveysongelmat ja osallistuimme neuvottelukunnan kannanottoon aiheesta.

• Työskentelimme eläinlakiuudistuksen eteen hartiavoimin. Toteutimme oman varjolausuntokierroksemme ja laadimme lausunnon eläinlain esitysluonnoksesta. Vaadimme monilta osin tyngäksi jääneen lain palauttamista valmisteluun ja puutuimme eduskuntakeskustelussa esitettyihin lukuisiin virheellisiin tai harhaanjohtaviin väitteisiin. • Toisaalta eläinlain esitykseen saatiin lukuisia asioita, joiden puolesta Animalia on kampanjoinut tiiviisti. Tiineytyshäkkejä esitetään kiellettäväksi, delfinaariot ovat jäämässä historiaan, jalostusta tiukennetaan ja jatkuva juomavesi mahdollistuu osalle eläimistä.

• Pidimme yllä eläinkokeettoman kosmetiikan listaa osoitteessa animalia.fi/kosmetiikkalista, jossa vieraili yli 40 000 henkilöä vuonna 2018. • Vaadimme luksusbrändi Pradaa sitoutumaan turkittomuuteen osana kansainvälistä kampanjaa ja uutisoimme ympäri vuoden maailmalta kantautuvia turkittomuusuutisia ensimmäisten joukossa Suomessa. • Vetosimme suomalaisiin matkanjärjestäjiin, jotta ne poistaisivat kyseenalaisen Loro Parque -vesipuiston retkikohteistaan. Edellisen kerran vetosimme matkanjärjestäjiin kaksi vuotta sitten. Neljästä tuolloin kontaktoidusta yrityksestä jo kaksi on lopettanut Loro Parque -retket. • Vastasimme kansainvälisen Fur Free Retailer -ohjelman suomalaisesta Turkittomat liikkeet -sivustosta.

• Keräsimme 139 000 allekirjoitusta vetoomukselle paremman eläinlain puolesta yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa.

vuosi 2018 oli täynnä toimintaa, tapahtumia ja saavutuksia. katsotaan, mitä kaikkea saimme aikaan yhdessä viime vuonna.

nimalian vuoteen 2018 mahtui eläinpoliittista

vaikuttamistyötä, tiedon levittämistä ympäri suomen ja yli rajojen, eläinoikeusaatteen etenemisestä riemuitsemista ja yhdessä tekemisen iloa. Näistä saavutuksista kiitos kuuluu meille kaikille – myös sinulle, hyvä lukija! Tukesi mahdollistaa pitkäjänteisen työn eläinten hyväksi. Jatkakaamme työtä yhdessä myös vuonna 2019!

• Järjestimme Eläinten ääni -suurmielenosoituksen Helsingissä yhteistyössä muiden eläinjärjestöjen kanssa. • Edistimme eläinten hyvinvointia Euroopan laajuisesti Eurogroup for Animals -järjestön hallituksessa. • Teimme aktiivista yhteistyötä useiden muiden maiden eläinoikeusjärjestöjen kanssa Fur Free Alliance -verkoston kautta. Verkoston työn ansiosta turkistarhauskiellot etenivät Euroopassa ja saimme useita isoja yrityksiä luopumaan turkisten käytöstä. • Vaadimme osana Eurogroup for Animalsia eläinkuljetusten hyvinvointiongelmiin välitöntä puuttumista EU:n ja Turkin rajalla. • Uutisoimme koe-eläinten käytön läpinäkyvyysongelmat ja Euroopan komission aloitteen läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

• Toimme Farmageddon-teoksen kirjoittajan ja tehomaatalouskriitikko Philip Lymberyn Suomeen keskustelemaan tehotuotannon ongelmista suomalaisessa kontekstissa. • Järjestimme kunnianhimoista alueosastotoimintaa, tilaisuuksia ja näyttelyitä yli kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea.

• Tarjosimme Suomen merkittävimmän kansainvälisen eläinoikeustilanteen uutisseurannan verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissamme. • Teetimme mielipidemittauksen, jonka mukaan 69 % suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. • Vertailimme presidenttiehdokkaiden eläinpoliittisia kantoja toteuttamalla presidentinvaalien alla ehdokkaille osoitetun kyselyn eläinten hyvinvoinnista yhdessä SEYn kanssa.

• Käynnistimme Kalarakas-kampanjan ja nostimme sitä kautta kalojen kyvyt, taidot ja oikeudet ensimmäistä kertaa laajamittaiseen keskusteluun Suomessa. • Kampanjoimme tehomaataloustuotantoa vastaan Anti Animalia -kampanjalla. • Joulukampanjamme aikana nostimme esiin eläinystävällisiä tapoja juhlia joulua ja levitimme tietoa tuotanto- ja turkiseläinten hyvinvointiin vaikuttavista epäkohdista.

Eläinten puolesta

Euroopassa teksti hannele ahponen • kuva eurogroup for animals

reineke hameleers luotsaa toiminnanjohtajana eurogroup for animalsia. järjestö tekee töitä tuotanto- ja koe-eläinten sekä lemmikkien ja villieläinten aseman parantamiseksi.

urogroup for animals

yhdistää 56 jäsenjärjestöä ja edustaa eläinten ääntä ainoana Euroopan laajuisena kansalaisjärjestönä. ”Jäsenjärjestömme ovat hyvin erilaisia. Toiset painottavat eläinsuojelua, toiset eläinten oikeuksia, kuten Animalia. Osa järjestöistä on myös Euroopan ulkopuolelta. Tarjoamme kaikille puolueettoman tapaamispaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä”, Reineke Hameleers sanoo. Eurogroup for Animals toteuttaa jäsenjärjestöineen laajoja kansainvälisiä kampanjoita. Esimerkiksi viimeisimmässä End Pig Pain -kampanjassa kerättiin yli miljoona allekirjoitusta vetoomukseen Euroopan komissiolle sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi. ”Onnistuimme myös nostamaan Euroopan eläinkuljetusten vakavat ongelmat korkealle poliittiseen keskusteluun Stop the Trucks -kampanjan avulla. Lobbaustyömme ansiosta Euroopan parlamentti teki komissiolle lähes yksimielisesti ehdotuksen broilerien olosuhteiden parantamiseksi. Lisäksi olemme tuoneet onnistuneesti esille unohdetun eläinryhmän – kalat”, Hameleers kertoo järjestön viimeisimmistä saavutuksista. ”Kaikki jäsenemme jakavat saman ison tavoitteen eläinten aseman parantamisesta. Vaikka yhteisen strategian laatiminen on välillä haastavaa, koen, että työskentelemme hyvin yhdessä rintamassa.”

Löytöeläintalolta lakiviidakkoon

Hameleers suunnitteli opiskeluaikanaan uraa politiikan parissa, mutta oli samaan aikaan kiinnostunut eläinasioista. ”Tein kotimaassani Alankomaissa vapaaehtoistyötä löytöeläintalolla ja lopulta päätin omistaa myös tulevaisuuden työni eläimille. Valitsin graduni aiheeksi eläinasialiikkeen kehittymisen Alankomaissa ja maailmalla.” Edellisessä työssään the Dutch Society for the Protection of Animals -eläinsuojelujärjestössä Hameleers pääsi suunnittelemaan uudenlaista eläinten hyvinvointikeskusta. Keskus sisälsi eläinlääkäripalvelut, eläinten käyttäytymisklinikan sekä opetustoimintaa. Keskuksen perustamiseen oli juuri saatu rahoitus, kun Hameleers sai työpaikan Eurogoup for Animalsissa. ”Ystäväni kysyivät, haluanko todella töihin 'harmaapukuisten' joukkoon EUbyrokratian syövereihin. En kuitenkaan kadu päätöstä, sillä ajattelen, että jos haluaa saada aikaan syvemmän yhteiskunnallisen muutoksen, on työskenneltävä lainsäädännön muuttamiseksi.” Hän muistuttaa, että vaikuttamistyössä voitot tapahtuvat hitaasti ja lakien muuttaminen vaatii usein kompromisseja. ”Tässä työssä on pystyttävä toimimaan myös niiden kanssa, joilla on omastasi poikkeavat näkemykset. Arvostan suuresti toimistomme tiimin päivittäistä työtä ympäristössä, jossa kohtaamme

päivittäin vastustusta ja empatia eläimiä kohtaan on usein yllättävänkin vähäistä.” Eläinten puolestapuhujien joukko kasvaa

Hameleersin mielestä poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä suurin este eläinten aseman parantamiselle Euroopassa. ”Poliittisessa keskustelussa ei tällä hetkellä oikein ole tilaa eläimille. EU:ssa on painotettu viime aikoina kevyttä sääntelyä ja teollisuuden vapaaehtoisia sitoumuksia. Lisäksi monet kansalaiset ovat skeptisiä Euroopan unionia kohtaan. Tämä kaikki haastaa meidät kampanjoimaan yhä kekseliäämmin.” Vaikka politiikan rattaat pyörivät kankeasti, samaan aikaan tapahtuu nopeita positiivisia muutoksia. Tiede tuo valtavasti uutta tietoa eläimistä ja niiden kyvyistä muutoksen pohjaksi. ”Eurooppalaisten mielipiteet eläinten hyvinvoinnin puolesta ovat vahvistuneet, ja he tekevät eläineettisiä kulutusvalintoja. Samalla monet yritykset muuttavat käytäntöjään. Myös asenteet villieläimiä, kuten suurpetoja, kohtaan ovat parantuneet.” ”Meillä on kuitenkin vielä matkaa ihmiskeskeisestä maailmasta yhteiskuntaan, joka huomioi aidosti eläimet ja luonnon. Muutos vie aikaa, mutta olen tulevaisuuden suhteen optimistinen. Tiede, kansalaiset, monet poliitikot ja useat sidosryhmät ovat jo puolellamme.”

Mitä luet? Elisa Aaltolan Varieties of Empathy: Moral Psychology and Animal Ethics. Mukaansatempaava kirja herättelee ihmisiä kiinnostumaan eläinetiikasta. Lempieläin? Minulla ei ole varsinaista lempieläintä, mutta jos on valittava, niin pidän erityisesti kissoista ja kanoista. Suosikkiruoka? Intialainen vegaaninen ruoka ehdottomasti! Harrastus? Maantiepyöräilyllä pääsen hyvin eroon stressistä. Minne haluaisit matkustaa ja miksi? Costa Ricaan tarkkailemaan maan villieläimiä ja luontoa. Lentämisen ilmastovaikutukset tosin huolettavat ja toivon, että matkustamiseen löydetään pian puhtaampia ratkaisuja, sillä uusiin maihin tutustuminen on hienoa.

Olisiko Eläinten sinun

asiaa edistetään yhdessä

mahdollista tukea eläinoikeustyötämme kuukausit– taisella kiitos, että olet lahjoitukselmukana! la? Se onnistuu helposti tekstiviestitse!

Työmme ei nojaa pikavoittoihin, vaan pitkäaikaisen yhteiskunnallisen muutoksen tavoitteluun. Siksi tehokas tapa tukea eläinoikeustyötä pitkäjänteisesti on Lahjoita 15 € aktivoida kuukausitkuukaudessa: tainen lahjoitus. Lähetä viesti ANIMALue lisää: LIAKK15 animalia.fi/ numeroon kuukausilahjoitus 16155. tai täytä ja lähetä meille Lahjoitus liittymislomake veloitetaan takakannesta! kuukausittain

Kohti eläinkokeetonta maailmaa teksti micaela morero • kuvat ficam & adobe stock

eläinkokeille etsitään jatkuvasti vaihtoehtoja. suomessa tätä työtä tekee tampereen yliopiston finnish centre for alternative methods -keskus ficam, joka täytti juuri 10 vuotta.

yitä vaihtoehtojen tarpeeseen ovat

eläinkokeiden epäeettisyys, eläinbiologian erilaisuus ihmisiin verrattuna sekä eläinkokeiden kalleus. Lainsäädäntö edellyttää jo nyt solumallien käyttöä aina silloin, kun niitä on luotettavina olemassa. EU:n kosmetiikkadirektiivi kieltää uusien eläinkokeiden tekemisen kosmeettisiin tarkoituksiin. Suomessa eläinkokeiden vaihtoehtoja etsitään Tampereen yliopistolla Finnish Centre for Alternative Methods -keskuksessa FICAMissa. Siellä työskentelee kymmenisen henkilöä, jotka ovat taustaltaan esimerkiksi biokemistejä ja solubiologeja. Keskuksen johtajana toimii professori Tuula Heinonen. FICAM kehittää ihmissolupohjaisia testimalleja tutkijoiden, teollisuuden ja viranomaisten käyttöön. Samalla koeeläinten tarve vähenee.

”Eläinkokeet ovat epäeettisiä, kalliita ja ne vastaavat ihmistä huonosti.”

Mikä on solumalli?

Koe-eläinmalleissa tutkimuskohteina ovat kokonaisvaikutukset elimistössä, kun taas solumalleissa testataan vaikutuksia eri kudoksiin, kuten maksaan, munuaisiin ja suoleen. Tietokonemalleilla tulokset voidaan yhdistää kattamaan koko ihmistä. “Kehitämme omaan innovaatioon pohjautuvia malleja ja testejä, tuomme laboratorioon muiden kehittämiä malleja ja toimimme EU-tason menetelmien validointilaboratoriona. Jaamme myös tietoa ja koulutamme. Tutkijat kehittävät itse esimerkiksi verisuoni- ja sydänmallia, jota voisi käyttää pohjana muihin kudosmalleihin. Malleissa pyritään simuloimaan mahdollisimman tarkkaan kyseistä kudosta tai elintä. Tällöin yhdistellään useita solutyyppejä”, Heinonen kertoo. Mallien vastaavuus kyseiseen kudokseen varmistetaan vertaamalla sen rakennetta ja solutason muutoksia ihmisen vastaavan kudoksen rakenteeseen ja solutason muutoksiin. Kehitetty verisuonimalli on pohjana myös muissa malleissa ja testeissä. Se mallintaa luontaisen kaltaista verisuonitusta, vaikka näissä verisuonissa veri ei kulje.

Verisuonitesti korvaa esimerkiksi syöpälääkekehityksen eläinkokeita

Syöpäsoluja on käytetty tutkimuksissa jo kauan. Ihmisen muiden solujen käyttö on paljon uudempi tekniikka, joka on otettu käyttöön vasta 2000-luvulla. Verisuonimalli kuvaa sekä sikiön että aikuisen verisuonten muodostumista. Kehitettyä verisuonitestiä voidaan käyttää useaan tarkoitukseen. Sillä voidaan esimerkiksi korvata eläinkokeita syöpälääkekehityksessä tai muiden sellaisten lääkkeiden tutkimustyössä, joissa lääkkeiden halutaan estävän verisuonten muodostusta. Syöpälääkkeen tarkoituksena on estää syöpäkasvainta ravitsevien verisuonten muodostumista. Toisaalta sikiölle taas verisuonten synnyn estyminen on ongelma ja sikiölle voi kehittyä puutteelliset raajat. Verisuonimallilla voi myös mitata sitä, voiko kemikaali estää sikiön aikaisten verisuonten muodostusta. Solut tutkimukseen saadaan joko suomalaisista sairaaloista potilaiden luvalla, tai niitä voidaan erilaistaa aikuisen kantasoluista tai erilaistuneista soluista,

”FICAM voi tarjota korkean laatutason testauspalveluja Suomessa.”

kuten ihosoluista. Soluja voidaan myös ostaa niiden tuottamiseen erikoistuneista yhtiöistä. Rasvanpoistoleikkauksista saadaan rasvan kantasoluja ja synnytyksissä napanuorasta voidaan eristää tiettyjä napanuoran soluja. Suomalainen, eläinkokeeton vaihtoehto teollisuuden tarpeisiin

Tällä hetkellä FICAM saa rahoitusta Suomen akatemialta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä maa- ja metsätalousministeriöltä. Business Finland (entinen Tekes) tukee kaupallisten edellytysten luomista. Testaus- ja tutkimuspalveluja taas voi ostaa mikä tahansa taho, esimerkiksi teollisuusyritykset tai yliopistojen tutkimusryhmät. FICAMilla on korkeatasoinen laboratorio, jonka tulokset ovat viranomaiskelpoisia. Niinpä FICAM voi tarjota korkean laatutason testauspalveluja Suomessa. Esimerkiksi kosmetiikan kehittäjät voivat ostaa heidän palvelujaan. Samoin muidenkin kemikaalien, kuten lääkkeiden, elintarvikkeiden lisäaineiden, maalien ja kodinkemikaalien, ainesosia voi testata FICAMissa, eikä näitä testejä tarvitse teettää ulkomailla. Tuula Heinonen näkee eläinkokeiden vaihtoehtojen tulevaisuuden myönteisessä valossa niin Suomessa kuin ulkomailla. FICAMilla riittää aiheesta kiinnostuneita opinnäytetyöntekijöitä aina pro gradun tekijöistä väitöskirjojaan valmisteleviin jatko-opiskelijoihin. Euroopan komissiolla on vahva pyrkimys pois eläinkokeista. Kokeet ovat epäeettisiä, kalliita ja ne vastaavat ihmistä huonosti. Euroopan komissio rahoittaa eläinkokeettomien testimenetelmien kehitysprojekteja, mutta rahoitus on vähäisempää kuin Yhdysvalloissa. Heinosen mukaan Yhdysvalloissa on paljon vahvempi pyrkimys eläinkokeettomien testimenetelmien käyttöön ennen kaikkea siksi, että ne mallintavat ihmistä eläinkokeita paremmin ja ovat edullisia.

Osittain myönteistä kehitystä edistää solutestien luotettavuus ja raha. Testausmenetelmien hinnoilla on merkitystä. Solutestit ovat edullisempia kuin eläinkokeet. Solutestien teko voidaan automatisoida, ja siten kapasiteetti on käytännössä rajaton. Suurin etu eläinkokeisiin verrattuna ihmissolupohjaisilla testimalleilla on se, että ne kuvaavat ihmisen biologiaa eläimen biologian sijaan. Heinonen kertoo, että eläinkokeiden vastaavuus ihmiseen nähden on vain 50 prosentin luokkaa tai useinkin sen alle. Heinonen antaa lopuksi esimerkin: lääketeollisuudessa vain noin 8 prosenttia kehityksen alla olevista lääkkeistä saadaan lopulta markkinoille. Ihmissolupohjaisten testimallien avulla tämä luku voidaan tulevaisuudessa saada nousemaan. Lähteet: FICAMin verkkosivut ja professori Tuula Heinosen haastattelu.

”Eläinkokeiden käyttö ei saisi olla normi” teksti sadri wirzenius • kuva miku pesonen

ficamin tutkija ja laadunvarmistaja marika mannerström uskoo, että toksikologian eläinkokeista luovutaan 20–30 vuoden sisällä. muutos on osa isompaa prosessia, joka liittyy ihmisten eläinkuvan muuttumiseen ja eläinten arvostuksen kasvuun. 1990-luvun alussa Marika Mannerström opiskeli

biologiaa ja päätti suuntautua fysiologiaan. ”Niihin aikoihin eläinkokeita ei kyseenalaistettu yhtä vahvasti kuin nykyään ja tein niitä itsekin. Kun koin sen ahdistavana, minulle sanottiin, että totut kyllä. Päätin, etten ikinä halua tottua.” Mannerström päätyi harjoittelupaikkaan, jossa käytettiin soluviljelymenetelmiä, ja kokemus vahvisti päätöstä olla käyttämättä eläinkokeita. Valmistuttuaan hän hakeutui töihin vasta perustettuun FICAMin edeltäjään Solututkimuskeskukseen. ”Solututkimuskeskuksessa tähdättiin eläinkokeiden vähentämiseen, mikä oli uraauurtavaa.”

Tutkija Marika Mannerströmin mukaan eläinten hyväksikäyttö on aikansa elänyttä toimintaa.

Opiskelija voi kieltäytyä eläinkokeista

Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käyttö ja luottamus niitä kohtaan ovat viime vuosina lisääntyneet huimasti. Toisaalta epäilijät muistuttavat soluviljelmien rajoitteista. ”On totta, että viljelmä ei ole kokonainen eliö, mutta koko ajan kehitetään uusia niin sanottuja minielimiä, ja hyväksytyt menetelmät toimivat hyvin. Soluviljelytekniikan mahdollisuudet ovat vielä lapsen kengissä.” Eläinkoe ei koskaan anna varmaa tietoa, miten ihminen reagoi. ”Sytotoksisuustesti tehdään yleensä hiiren fibroblastisoluilla. Vaihdoimme ne ihmisen fibroblastisoluihin. Vaikka kyseessä oli niinkin yksinkertaiset solut, huomasimme suuria eroja. Esimerkiksi syanidi ei ollut hiiren soluilla toksinen, vaikka ihmiselle se on erittäin myrkyllinen.” Mannerström toivoo, että vaihtoehtoiset menetelmät huomioitaisiin jatkossa paremmin myös alan koulutuksessa. ”Opiskelijoille olisi aina kerrottava vaihtoehdoista. Eläinkokeiden käyttö ei saisi olla normi.” Yhä useampi uskoo Mannerströmin tavoin, että eläinkokeista saatava hyöty ei riitä oikeuttamaan niiden tekemistä. ”Itse näen eläinkokeista luopumisen myös filosofisena kysymyksenä. Milloin ihmiskunta tajuaa, että eläinten hyväksikäyttö on aikansa elänyttä toimintaa. Ehkä 20–30 vuoden päästä, toivottavasti nopeammin.”

Eläinasiaa kaksien vaalien verran teksti laura uotila • kuva pixabay

ensi kevät on kohtuullisen harvinainen, sillä suomessa järjestetään kahdet vaalit peräkkäisinä kuukausina.

uhtikuussa äänestetään uudesta eduskun-

nasta ja toukokuussa puolestaan valitaan uusi EUparlamentti. Molemmissa vaaleissa on hyvät mahdollisuudet pitää eläinten asiaa esillä ja vaikuttaa eläinten oikeuksien huomioimiseen politiikassa. Seuraavan hallituskauden isot asiat

Tulevan eläinsuojelulain hyväksyminen nykyisen eduskunnan aikana on tätä kirjoitettaessa vielä auki. Todennäköistä kuitenkin on, että lakiehdotus saadaan hyväksyttyä eduskunnassa sen kauden viimeisillä metreillä. Silloin tulevan hallituksen kaudelle jää asetusten sorvaaminen, joka sekin on iso ja merkittävästi eläinten hyvinvointiin vaikuttava asia. Asetukset valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä ja ne hyväksytään valtioneuvostossa. Kansanedustajat eivät siis suoraan pysty vaikuttamaan asetusten hyväksymiseen, mutta he voivat nostaa asetuksissa päätettäviä asioita eduskunnassa keskusteluun ja siten vaikuttaa niiden sisältöön. Onkin tärkeää, että tulevaan eduskuntaan saadaan paljon eläinsuojelua tärkeinä pitäviä edustajia, jotka ovat valmiita vaatimaan eläinsuojeluasioita

hallitusohjelmaan ja myöhemmin edistämään niitä eduskunnassa. Eläinpolitiikka.fi koostaa vaaliasiat

EU-parlamentissa tulee myös olemaan useita tärkeitä eläinsuojeluasioita käsittelyssä lähitulevaisuudessa. Eläinjärjestöjen vaatimuksiin kuuluu muun muassa tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltäminen koko EU:ssa. Myös elävien teuraseläinten kuljetuksiin tulisi puuttua nykyistä huomattavasti tiukemmin sekä saada kaikkia kissoja ja koiria koskeva pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti voimaan, jotta eläinten laittomaan kauppaan ja pentutehtailuun voitaisiin puuttua nykyistä paremmin. Animalia tekee kevään ajan vaalityötä yhdessä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa. Julkaisemme eduskuntavaaleissa jälleen eläinpoliittisen vaalikoneen sekä EU-vaaleissa sitoumuksen, johon sitoutumalla ehdokkaat voivat lupautua edistämään eläinsuojeluasioita EU-parlamentissa. Seuraa sivuamme eläinpolitiikka.fi – sieltä tulevat löytymään ajankohtaiset vaaliasiat keväällä!

Suomalaiset eläimet ansaitsevat niiden oloista välittävät edustajat. Jotta eläinten asema voi parantua, on eduskuntaan saatava eläinten asioihin paneutuneita päättäjiä. Tue eläinpoliittista työtämme lahjoituksella ja varmista, että eläinten asia näkyy ja kuuluu vaalitaistoissa. Edessä on eläinten kannalta tärkein kevät neljään vuoteen.   Lahjoita 20 € tekstiviestillä: lähetä viesti ANIMALIA20 numeroon 16155. Lahjoita haluamasi summa tilisiirrolla: FI24 1011 3000 2606 29 Viite 404046   Jokainen lahjoitus on tärkeä. Kiitos tuestasi.

teksti taija rinne • logo Moretag Agency

Animalia-lehti sai rinnalleen Animalia-median

animalia avasi tammikuussa uuden verkkojulkaisualustan, jonka tavoitteena on olla suomen johtava eläinoikeusmedia.

nimalia-media syntyi tar-

peesta saada paperisen lehden sisällöt laajempaan jakeluun myös verkkokanaviin. Animalia-media ei ole myöskään sidottuna aikaan samalla tavalla kuin lehti, vaan eläinoikeuskentän polttavimmat uutisaiheet ja ilmiöt saadaan käsittelyyn omalla verkkoalustalla heti. Paperinen lehti ei kuitenkaan katoa minnekään, vaan sitä tehdään edelleen samalla innolla ja paneutumisella kuin tähänkin asti. Paperinen lehti on myös

jäsenetu, joten sen kaikki artikkelit eivät tule heti Animalia-mediaan. Jokaisesta numerosta nostetaan kuitenkin muutamia pääjuttuja heti tuoreeltaan myös verkkoon. Mitä eroa on Animalian nettisivulla ja Animalia-medialla?

Animalia-media on puhtaasti mediajulkaisu ja Animalia-lehden jatke. Sillä on Animalia-lehden tapaan käytössä Julkisen sanan neuvoston Vastuullista journalismia -merkki, joka kertoo, että julkaisu noudattaa journalistin ohjeita. Animalian verkkosivulla julkaistaan jatkossakin Animalian tiedotteet, lausunnot ja kampanjasisällöt, kun taas Animalia-media tuottaa uutisia, ilmiöjuttuja, näkökulmia, podcasteja ja videoita. Lisäksi siellä julkaistaan lehtien artikkeleita, niiden jatkojuttuja ja rikastavaa sisältöä.

Ainoa eläinoikeusteemainen media

Animalia-lehti ja sen uusi sisarjulkaisu Animalia-media ovat Suomen ainoita eläinoikeusteemaisia uutismedioita. Niin lehden kuin verkkojulkaisunkin tavoitteena on käsitellä eläinaiheita sellaisesta näkökulmasta, joka saa vain harvoin tilaa valtamedioissa. Juttumme pohjautuvat aina tutkittuun ja todennettuun tietoon, joka on peräisin luotettavista lähteistä. Animalia-lehteä on julkaistu vuodesta 1975, ja se on Kultti ry:n jäsenlehti. Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi Animalialle vuonna 2018 kulttuurilehtitukea 5 000 euroa Animalia-lehden verkkojulkaisualustan rakentamiseen. Alustan on suunnittelut ja toteuttanut Janne Gylling / Moretag Agency.

teksti erja laakkonen â&#x20AC;˘ kuvat adobe stock

NilviĂ¤isten laaja joukko kotiloista kalmareihin

mikä yhdistää metsäetanaa ja jättiläiskalmaria? ne molemmat kuuluvat samaan eläinkunnan pääjaksoon, nilviäisiin..

ilviäisten

pääjakso

on lajimäärältään toiseksi suurin. Niihin kuuluu liki 100 000 nykyisin elävää lajia. Suuri lajimäärä tarkoittaa suurta kirjoa eläinten elintavoissa ja ulkomuodossa. Esimerkiksi kotilot, suurin nilviäisluokka, jaotellaan kolmeen alaluokkaan ja noin 70 000 lajiin. Monimuotoinen joukko

Tyypillistä nilviäisille on pehmeä ruumiinrakenne, mistä ne ovat saaneet tieteellisen nimensäkin. Mollusca pohjautuu latinan pehmeää tarkoittavaan sanaan mollis. Nilviäiset ovat selkärangattomia. Tyypillisesti nilviäisen ruumis jakautuu päähän, jalkaan, sisälmyspussiin ja vaippaan. Nilviäisten jalka on kehittynyt voimakkaaksi ja lihaksikkaaksi. Eläin liikkuu sen avulla, ja jotkin lajit käyttävät jalkaansa myös kaivamiseen. Sisälmyspussi koostuu sisäelimistä, ja vaipan tehtävänä on suojata herkkiä sisäelimiä. Kotiloilla vaippa on kalkista muodostunut näkyvä suojakuori, mutta sitä vastoin muun muassa kalmareilla ja etanoilla on kuoresta jäänteenä ihon alla oleva kilpi. Vain harvoilla lajeilla on kehittyneet silmät, mutta useilla nilviäisillä on valoa aistivia rakenteita. Suurin osa nilviäisistä on vedessä eläviä, ja niitä esiintyy sekä makeissa vesissä että merissä. Niiden ruokavalio vaihtelee lajin mukaan. Monet maalla elävät etanat ja kotilot syövät pääosin kasviravintoa, mutta saattavat täydentää ruokavaliotaan sienillä ja pikkueläinten raadoilla. Mustekalat sen sijaan ovat petoja, jotka saalistavat muun muassa muita nilviäisiä, äyriäisiä ja kaloja. Useat lajit ovat hermafrodiitteja, eli ne voivat tuottaa sekä munasoluja että siittiöitä. Simpukat purskauttavat sukusolunsa vapaasti veteen, mutta etanat ja kotilot parittelevat. Mustekaloilla sukupuolet ovat erillisiä ja hedelmöitys on sisäinen.

mustekalat ovat noin yhden senttimetrin mittaisia, suurimmat yli 13-metrisiä ja 500-kiloisia. Mustekalojen keho jakaantuu päähän ja siihen liittyviin lonkeroihin sekä vaippaonteloon. Lonkeroita on joko kahdeksan tai kymmenen. Suu sijaitsee lonkeroiden keskellä. Joillakin mustekalalajeilla on myrkkyä, jolla ne voivat lamaannuttaa saaliinsa. Mustekaloilla on sifoni, lihaksikas elin, jota eläin käyttää liikkumiseen. Mustekala ottaa vettä vaippaonteloonsa ja puristaa sen sifonin kautta ulos. Monet mustekalat käyttävät myös erityistä eväreunusta ja lonkeroita liikkumiseen. Mustekalojen anatomiassa on lukuisia erikoisuuksia, kuten erittäin kehittyneet silmät, kyky vaihtaa väriä ja ruiskuttaa ”mustetta”. Niillä on kolme sydäntä: pääsydän ja kaksi kidussydäntä. Mustekalojen veri on sinistä, sillä niiden veressä on raudan asemesta kuparia. Mustekalojen hermosto on huomattavan kehittynyt. Niiden aivot ovat selkärangattomien aivoista kookkaimmat. Mustekalojen oppimiskykyä on testattu, ja niiden on havaittu pystyvän ratkomaan melko monimutkaisiakin pulmia. Vankeudessa pidettyjen mustekalojen tiedetään oppineen tunnistamaan hoitajansa, avaamaan pulmaleluja herkkujen toivossa sekä pakenemaan altaistaan kalavarkaisiin.

Ihminen ja nilviäiset

Kotiloita ja etanoita pidetään haitallisina tuhoeläiminä. Suomessa etenkin ”tappajaetanaksi” nimetty espanjansiruetana ja lehtokotilo ovat epätoivottuja vieraita puutarhoissa. Etanoita ja kotiloita hävitetään ansoilla, tartuttamalla niihin loisia sekä myrkyttämällä. Monet menetelmät ovat vahingollisia muillekin eläimille. Kasveja pyritään suojaamaan myös mekaanisilla ja kemiallisilla esteillä. Nilviäisiä on käytetty ihmisravintona todennäköisesti aina. Kotiloita on kasvatettu ravinnoksi Euroopassa jo antiikin aikoina ja simpukoita tiettävästi 1200-luvulta saakka. Mustekalojen kaupallinen pyynti on laajamittaista. Mustekaloja joutuu runsaasti myös sivusaaliiksi, ja toisaalta mustekalojen pyynnistä kärsivät monet kalat joutuessaan puolestaan sivusaaliiksi. Nilviäisten tiedetään reagoivan, kun niitä vahingoitetaan. Silti niiden kivuntunnosta käydään yhä tieteellistä debattia, vaikka nykyisin keskustelussa nostetaan esiin myös kivuntunteen tulkinta. Eliöllä saattaa olla hyvinkin monimutkainen hermosto, mutta emme voi silti tarkoin tietää, miten se tulkitsee kipua. Sama pätee myös toisin päin: näennäisen yksinkertaisen hermoston omaava eliö saattaa tulkita kipuaistimusta tavoilla, joita emme tunne emmekä ymmärrä.

Kiehtovat mustekalat

Pääjalkaisista noin 99 prosenttia on mustekaloja. Niitä on yli 700 lajia. Pienimmät

€LAATUKIRJOJA KAIKILLE€ 2990 Ulla Koskinen SUOMESSA SELVIYTYMISEN HISTORIAA

22 Sanna Autere & Sanna Peurakoski

VEGESATO! MAAILMAN PARHAAT MAUT SATOKAUDEN KASVIKSISTA

24 90 Anu Patrakka SYYLLISYYDEN RANTA

Seppo Turunen

LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA

NÄMÄ JA PALJON MUITA HYVINVARUSTETUISTA KIRJAKAUPOISTA TAI: INTOKUSTANNUS.FI

2690 Risto Isomäki VIIDEN MEREN KANSA

2690 Taru Anttonen & Milla Karppinen SANKARITARINOITA TYTÖILLE (JA KAIKILLE MUILLE)

Sissijärjestö Farcin riveissä taistellut Juleny selailee Maailman Kuvalehteä Pueblo Nuevon kylässä Kolumbiassa.

Ajattelevien maailmankansalaisten lehti 4 nroa

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

20€

Kirjavinkit satokauden konstailematonta kasvisruokaa Sanna Autere & Sanna Peurakoski: Vegesato! Maailman parhaat maut satokauden kasviksista. Into 2019. 135 s. satokauden huomioiminen ruuanlaitossa on viime vuosina puhuttanut kiitettävästi. Uusi Vegesato!kirja tarjoaa satokauden mukaisia vegaanisia reseptejä jokaiselle vuodenajalle. Reseptit ovat sopivan persoonallisia, mutta kuitenkin sen verran yksinkertaisia, että kokemattomampikin kotikokki selvinnee niiden kanssa mainiosti. Myöskään raaka-aineiden kanssa ei ole liikoja kikkailtu, vaan suurin osa tarpeista löytyy tavallisista marketeista tai jopa omalta pihalta. Kirja on kuvitettu laadukkailla valokuvilla. Reseptien lisäksi siinä annetaan vinkkejä esimerkiksi säilöntään ja villivihannesten keräämiseen. Resepteissä matkataan myös maailmalle ja poimitaan makuja muun muassa georgialaisista ja kolumbialaisista keittiöistä. laura uotila

miten vähentää eläinten kärsimyksiä? Jacy Reese: The End of Animal Farming. Beacon Press 2018, 214 s. jacy reese on efektiivisen altruismin edustaja ja käsittelee kirjassaan tällä hetkellä tehokkaimmiksi arvioituja tapoja vähentää eläinten kärsimystä. Reese käyttää suuren osan kirjasta uusien, eläimettömien ruokainnovaatioiden ja erityisesti niiden kehittäjien ehkä tarpeettomankin yksityiskohtaiseen esittelyyn. Lisäksi hän listaa eri eläinoikeustoimijoiden toimintatapoja ja antaa myös melko käytännönläheisiä vinkkejä vastustajien kohtaamiseen. Kirjaan on selvästi yritetty mahduttaa mahdollisimman paljon niitä hyviä ja toivoa herättäviä asioita, joita eläinoikeusrintamalla nyt tapahtuu. Se on hyvä yleiskatsaus siihen, miten eläinten oikeuksia tällä hetkellä edistetään erityisesti Yhdysvalloissa.

tuhti tietopaketti vegaaniruokavaliosta Johanna Kaipiainen: Vegaanin ravitsemus – opas ruokavalion koostamiseen. Readme.fi 2019. 233 s. veganismin suosion kasvaessa lisääntyy myös tarve kootulle tiedolle vegaanisen ruokavalion terveellisestä koostamisesta. Vaikka tasapainoinen vegaaninen ruokavalio ei ole korkeampaa tiedettä, liittyy siihen kuitenkin seikkoja, jotka jokaisen vegaanin tulisi tuntea. Kirjan aiheista ei ole unohdettu myöskään veganismin positiivia vaikutuksia eläimille ja ympäristölle. Vegaanin ravitsemus on ravitsemusterapeutti ja elintarviketieteiden maisteri Johanna Kaipiaisen kirjoittama tuhti tietokirja, joka kattaa vegaaniseen ja ylipäätään terveelliseen ravintoon liittyvät vaatimukset tarkasti. Kirjan lukemisen jälkeen ei varmasti jää epäselväksi, minkä ravintoaineiden saannin kanssa tulee olla huolellinen ja mitkä taas eivät vaadi erityistä huomioimista. Kirja purkaa myös monia myyttejä muun muassa maidosta ja proteiinin saannista. Kirjassa käydään läpi lisäksi raskauden ja imetyksen aikainen vegaaniruokavalion koostaminen sekä lasten vegaaniruokailu. Nämä ovat kappaleita, jotka ovat varmasti erityisen tärkeitä pienten lasten vanhemmille, sillä ylimitoitetut pelottelut vegaanisen ruokavalion vaaroista lapsille elävät sitkeinä. Kirja nojaa vankasti tieteellisiin tutkimuksiin ja lähdeviitteet löytyvät kirjan lopusta. Kirja on siis vakuuttava tietolähde myös terveysalan ammattilaisille. Mitään kevyttä iltalukemista kirja ei ole, mutta sen pääasiallinen tarkoitus onkin varmasti toimia tietokirjana, josta löytää helposti tarvittavat tiedot vegaanisesta ruokavaliosta. laura uotila

pauliina klemola

Kanien kasvatus kaipaa pelisääntöjä kaninlihankasvatusta pidetään suomessa varsin harvinaisena ja pienimuotoisena tuotantona. muualla euroopassa sen tuotanto on kuitenkin laajamittaista. kani on eu:n toiseksi yleisin tuotantoeläin broilerin jälkeen.

teksti sofia korkala & laura uotila • kuvitus emma komi

uomessa harvat kaupat

tarjoavat eettiseksi ja pienen hiilijalanjäljen omaavaksi miellettyä lihaa, mutta tulevaisuudessa pyrkimys on todennäköisesti suurempaan myyntiin. Esimerkiksi tuotantokanien kasvattamista opettavien kurssien suosio kasvaa jatkuvasti. Pula-aikana kaneja kasvatettiin Suomessa nykyistä huomattavasti enemmän, mutta sittemmin broileri syrjäytti kaninlihan tieltään. Nykyisin suurin osa kauppoihin päätyvästä kaninlihasta tuodaankin meille Ranskasta tai Espanjasta. Ne muutamat lihakanien kasvattajat, joita Suomesta tällä hetkellä löytyy, kasvattavat kaninlihaa pääosin vain omaan käyttöön. Kanien vahva lemmikkistatus saa monet kasvattajat pitämään kasvatuksensa mieluummin vielä salassa kuin markkinoimaan lihaa avoimesti. Kaneja vastaanottavia teurastamoitakin on Suomessa alle kymmenen. Arkipäivää maailmalla

Euroopassa lihakanien tuotanto on kasvanut jo toiseksi suurimmaksi lihantuotannoksi. Kun Suomessa puhutaan muutamista kymmenistä kasvattajista, on maailmalla kanienkasvatus teollista tuotantoa, joka käsittää 1,2 miljardia teurastettavaa kania vuosittain. Suurin tuotantomaa on Kiina, kun taas Euroopan maista merkittävimpiä kasvatusmaita ovat Italia, Ranska ja Espanja. Suuren mittakaavan tuotanto vaatisi myös uusien pykälien lisäämistä lainsäädäntöihin. Lainsäädäntö on hyvin puutteellista Euroopassa, sillä EU-tasolla ei ole lainkaan yhtenäisiä säädöksiä, jotka määrittelisivät kanien kasvatusolosuhteita. Tyypillisissä lihakanien kasvatushäkeissä on kania kohden tilaa alle A4-arkin verran. Esimerkiksi kanojen kasvatus perinteisissä häkkikanaloissa on jo EU:ssa kielletty, mutta kanien kasvatukseen vastaavissa häkeissä ei ole puututtu. Luonnossa kanit kaivaisivat tunneleita, loikkisivat pitkiä hyppyjä, eläisivät sosiaalisissa ryhmissä ja uhkaa kokiessaan piiloutuisivat koloihinsa. Myös jyrsiminen on kaneille erittäin tärkeä lajityypil-

linen käyttäytymistarve. Tuotantokanien hyvinvointia on mahdotonta taata ahtaissa, virikkeettömissä sekä usein piilopaikattomissa verkkopohjaisissa häkeissä. Tuotantokanit ovatkin hyvin stressiherkkiä ja sairastumisalttiita eläimiä.

Tyypillisissä lihakanien kasvatushäkeissä on kania kohden tilaa alle A4-arkin verran. Katse lohdullisempaan

Compassion In World Farming (CIWF) -järjestö on kampanjoinut kanien puolesta viime vuosina. Järjestön keräämien tietojen mukaan valtaosa Euroopan kaneista kasvatetaan likaisissa, pimeissä häkeissä, jotka eivät mahdollista kaneille niiden lajityypillistä käyttäytymistä. Erityisen julmiksi olot on todettu Espanjassa ja Italiassa, joissa kaninliha on perinteistä ruokaa ja kasvatusmäärät Euroopan suurimpia. Vuonna 2017 Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät sen puolesta, että kanien häkkikasvatus olisi lopetettava, tuo-

tantokanien hyvinvointi taattava ja kaneja koskeva EU-lainsäädäntö valmisteltava. Vaikka itse lakialoitetta ei vielä olekaan saatu vireille, on puoltava päätös lain edistämisestä jo toivon pilkahdus huonoissa oloissa kasvaville kaneille. Keskustelun käynnistäjänä toimi CIWF:n keräämä vetoomus kanien häkkikasvatuksen lakkauttamiseksi. Adressin allekirjoitti yli 600 000 ihmistä. Suomessa kanien kasvatusta säätelee ainoastaan yleinen eläinsuojelulainsäädäntö, joka ei erittele erikseen pykäliä lihakanien kasvatusta varten. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan asetusta valmistellaan parhaillaan, ja se päätynee pian lausuntokierrokselle. Onkin tärkeää, että Suomeen saadaan tuotantokanien olosuhteita säätelevä laki jo ennen kuin kanien kasvatus yleistyy. Erityisesti keskustelua tällä hetkellä on aiheuttanut kanien ympärivuotinen kasvatus ulkona. Millaiset vaatimukset sille pitäisi asettaa, tai pitäisikö sitä laisinkaan sallia Suomen kylmissä talvissa. Voit osoittaa tukesi kanien ja muiden tuotantoeläinten häkkikasvatuksen lakkauttamiselle EU:ssa allekirjoittamalla End the cage age -kansalaisaloitteen. Aloite löytyy osoitteesta: endthecageage.eu. Artikkelia varten on haastateltu Kaniininkasvattajat ry:n edustajaa.

Kaninkasvatus lukuina • Vuosittain maailmassa tapetaan yli miljardi kania lihantuotannossa. • 50 % kaninkasvatuksesta tapahtuu Kiinassa. • Italia, Espanja ja Ranska tuottavat 25 % kaninlihasta. • EU:ssa tapetaan vuosittain yli 340 miljoonaa kania lihaksi. • Kanit teurastetaan 3–4 kuukauden ikäisinä. • 99 % maailman lihakaneista kasvatetaan ahtaissa verkkopohjahäkeissä.

Animalia testaa

teksti senni puustinen • kuvat valmistajat

Vegaaniset juustot vegaanisissa juustoissa on mistä valita. testasimme tavallisten markettien hyllyiltä löytyviä vaihtoehtoja. juustot jakoivat raatilaisten mielipiteet: toisen inhokki oli toisen suosikki. kannattaa siis antaa useammalle eri juustolle mahdollisuus, vaikka ensimmäinen ei miellyttäisi!

i t es t a ta j t i o v

edul

li s i n

violife smoked

porlammi vege plus

tesco free from jalapeno & chilli cheddar

sheese mature cheddar

Hinta

2,69 € / 200 g (13,45 € / kg)

2,69 € / 250 g (10,76 € / kg)

3,79 € / 200 g (18,95 € / kg)

3,29 € / 200 g (16,45 € / kg)

Valmistaja

Violife Foods

Porlammin Meijeri

Tesco Stores

Bute Islands Food

Valmistusmaa

Kreikka

Suomi

Iso-Britannia

Arvio

Pisteet

”Hieman mauton, mutta miellyttävä.” ”Mieto kermainen maku, savuinen.” ”Tosi hyvä maku ja ”aidon” oloinen. Koostumus vähän kuminen.” ”Maistuu edamilta.” ”Kiva savuinen maku, voisi olla vielä voimakkaampi.”

”Mahtava, maukas.” ”Mukavan pehmeä maku, kiva koostumus.” ”Maistuu hyvältä, vaikka ei ollut minun mielestäni juustoa!” ”Sopii leivän päälle, mieto maku.” ”Koostumus hyvä, mutta ei makua. Arkijuusto leivän päälle.”

”Todella hyvä, mutta sulatejuustomainen.” ”Mukava mausteisuus ja koostumus. Toimii varmasti leivän päällä.” ”Kivan tulinen, hyvä maku ja koostumus.” ”Aika vahva, sopii minulle. Varmaan jotkut pitävät, jotkut ei.” ”Muuten hyvää, mutta liian tulinen.”

”Laadukas, maukas. Melkein kuin ”oikea”.” ”Maku oudon kirpeä.” ”Maku hyvä, mutta rakenne vähän huono.” ”Haju paha, jälkimaku hyvä.” ”Outo, pistävä maku.”

teksti niina lätti • kuva laura witick

anima l laine ian

Vegaanina Suomessa ja Intiassa joensuun alueosaston petteri hämäläinen haluaa edistää eläinten oikeuksia ja viettää aikaa intiassa. Miten sinusta tuli vegaani?

Vuonna 1993 tutustuin iranilaiseen työkaveriini, joka oli ensimmäinen tapaamani kasvissyöjä. Hän kysyi minulta, olisinko valmis tappamaan sian ruuakseni, johon vastasin, että en. Samoihin aikoihin näin teurastamiseen liittyvän elokuvan ja se inhotti minua niin, etten halunnut enää syödä lihaa. Oli kauheaa tajuta, että olin ehtinyt aiheuttaa kärsimystä monille eläimille jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Jätin lihan ravinnostani ja kuukauden kuluttua maidon ja kananmunatkin. Miksi toimit juuri Animaliassa?

Alku oli sattumankauppaa, sillä vaikka olin vegaani, eläimet eivät olleet lähellä elämääni. Vuonna 2012 tapasin kuitenkin vegaanin, joka sattui olemaan Anima-

lian toiminnassa mukana. Halusin tavata muita vegaaneja ja lähdinkin mukaan Animaliaan. Ajattelen, että eläinten kohtelu on Suomen pahin epäkohta, ja Animalia ajaa juuri eläinten asiaa. Mitä teet Joensuun alueosastossa?

Tultuani mukaan alueosaston toimintaan olen osallistunut melkein kaikkiin tapahtumiin. Ensimmäinen itse järjestämäni tapahtuma oli vegaanipäivän ruuanlaittotilaisuus. Tein sen eteen paljon työtä, ja ilokseni kaikki meni hyvin. Olen myös tehnyt kouluvierailuja lukioihin ja tuurannut yhteyshenkilöä pariin otteeseen. Yksi huippujuttu on Animalian kevät- ja syyspäivät. Niissä huomaa, että Animalia on suuri yhteisö.

Kerro jotain kiinnostuksestasi Intiaan?

Kävin Intiassa ensimmäistä kertaa vuonna 1991. Koin matkani kolmena ensimmäisenä päivänä enemmän kuin Suomessa koko vuonna. Nyt vietän kolmatta peräkkäistä talvea Intiassa ja Nepalissa. Haluaisin löytää täältä vegaaniystäviä. Veganismi on Intiassa vielä uusi juttu, ja vegaanina matkustaminen onnistuu juuri ja juuri. Opiskelen myös hindiä ja nepalia, mikä vie paljon aikaa, mutta on kiva kommunikoida edes auttavasti paikallisella kielellä. Kirjoitan matkastani blogia osoitteessa: veganismiintiassajanepalissa.blogspot.com.

Vegepalsta

kuva adobe stock • reseptit & reseptikuvat anniina kotiranta / anniina's kitchen

Mausteista talvea!

talven pimeyteen sopivat vahvat maut. kukkakaalisiipien sriracha-hunnun lisäksi niitä maustaa teriyaki, ja korianteri viimeistelee kaikki suolaiset ruuat. jälkiruokaakaan ei ole unohdettu, kun mustikka-kardemummakakussa maistuu hento timjami.

tejä en resep ä ä kitch s Li iinas n n a : gram insta

Vegepalsta Teriyakikukkakaalisiivet

Mustikka-kardemumma-raakakakku

Kahdelle

12 palaa Pohja: 4 dl saksanpähkinöitä 1 tl ceyloninkanelia 1/2 tl kardemummaa ripaus suolaa 7 tuoretta kivetöntä taatelia

1 kukkakaali 1,5 dl gluteenittomia jauhoja tai vehnäjauhoja 1,5 dl vettä 1 tl suolaa 1 tl valkosipulijauhetta 1/2 tl valkopippuria 1 dl teriyaki-kastiketta 1 tl srirachaa Dippi: Vegaanista ranskankermaa (Oatly iMat Fraiche) 1 rkl mantelimaitoa korianteria

Irrota kukkakaalista nuput isohkoina paloina. Sekoita yhteen jauho ja mausteet. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi.

Dippaa kukkakaalinuput taikinaan ja asettele uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 225 asteessa noin 20 minuuttia (käännä nuput kerran paistamisen aikana).

Sekoita yhteen teriyaki-kastike ja sriracha ja levitä kukkakaalien päälle. Paista vielä noin 10 minuuttia.

Täytetyt munakoisot korianterikastikkeella Neljälle 2 munakoisoa 2 dl kypsää kuskusia 1 dl makeaa maissia 1 tölkki kidneypapuja 1 tl sitruunanmehua 1 tl suolaa 1 tl valkosipulijauhetta 1 tl paprikajauhetta 1 tl mustapippuria 1 rkl srirachaa 1,5 dl kaurakermaa

Täyte: 240 g cashewpähkinöitä (liota yön yli kylmässä vedessä tai kuumassa vedessä n. 30 min.) yhden sitruunan mehu 2,3 dl mustikoita 1 dl kookos- tai mantelimaitoa 1,5 dl kookosöljyä sulatettuna 5 rkl agave- tai vaahterasiirappia 2 rkl tuoretta timjamia ripaus suolaa

Sekoita saksanpähkinät, kaneli, kardemumma ja suola monitoimikoneessa muruksi. Lisää taatelit ja sekoita massaksi. Painele massa leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (20 cm) pohjalle ja laita pakkaseen odottamaan.

Laita valutetut cashewpähkinät ja muut ainesosat tehosekoittimeen ja sekoita 1–2 minuuttia, kunnes seos on tasaista ja kermaista. Maista ja säädä makua tarvittaessa.

Kaada pohjan päälle ja siirrä pakkaseen 5–6 tunniksi. Anna kakun olla pöydällä 20 minuuttia ennen tarjoilua.

Korianterikastike: korianteria Yosa Greek style -jogurttia suolaa ja pippuria

Leikkaa munakoisot puoliksi, koverra sisus lusikalla ja aseta munakoisot uunivuokaan.

Sekoita kaikki ainekset yhteen ja mausta lisää tarpeen mukaan. Koverretun osan voi pilkkoa, paistaa pannulla ja lisätä täytteeseen.

Täytä munakoisot ja paista 225 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.

Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

kotka

some

Itä-Lappi Rovaniemi

Seuraa Animalian Kuopion alueosastoa Facebookissa: @animaliakuopio ja Instagramissa: @animalia_kuopio

Oulu Kajaani

Seuraa Tampereen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliatampere

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

Seuraa Turun Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa: @animaliaturku

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) ja karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut emmi pääkkönen

Hanki eläinystävälliset tuotteet Animalian verkkokaupasta Animalian puodin myyntituotoilla rahoitamme työtämme eläinten oikeuksien edistämiseksi. Hanki laadukkaat tuotteet verkkokaupastamme animalia.fi/kauppa tai poikkea ostoksille toimistomyymäläämme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki) ma–to klo 10.00–15.00.

26 € (Ovh. 32 €)

Kristo Muurimaa & Juho Kerola: Eläintehtaat Eläintehtaat-kirja tutkii ihmisten ja tuotantoeläinten välistä suhdetta valokuvien kautta. Tuotantotiloilta salaa kuvattuja otoksia on aiemmin julkaistu vain anonyymisti. Kuvien rinnalla kulkevat eläinten tarinat ja kertomukset siitä, mistä eläintuotannon politiikassa on kirjoittajien mukaan kysymys.

Tunnusta aatetta t-paidalla! Paidoissa tekstit ”Compassion & Animal Rights” tai ”Fur Is Worn By Beautiful Animals And Ugly People” Tarjous!

1 €/kpl

19€

Kulje kevättä kohti kaunein kortein Korttien kuvitukset: Milja Laine

Upeat kangasmerkit kohottavat vaatteen kuin vaatteen!

Aineeton lahja ilahduttaa ja auttaa Saat halutessasi lahjalle kauniin kortin joko postitse tai sähköisesti.

Katso kaikki lahjat: lahjaelaimille.fi!

Molemmat merkit on suunnitellut Emmi Koivisto (@emmikoitattooer)

5€ / kpl

Tilaus ja toimitus Tilaa tuotteet verkkokaupastamme: animalia.fi/kauppa. Voit tehdä tilauksen myös puhelimitse p. (09) 720 6590 tai sähköpostitse tarja.balding@animalia.fi Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä vastaanottamisesta. Voit myös valita toimitustavaksi noudon toimistoltamme (Suvilahdenkatu 4, Helsinki), jolloin tilaus on toimituskuluton. Voit noutaa tilaamasi tuotteet ma-to klo 10.00–15.00. Säilytämme noudettavia tuotteita 2 kk tilauspäivästä, minkä jälkeen tuotteet palautuvat takaisin myyntiin.

Ei pikavoittoja, vaan muutoksia maailmaan Tule mukaan rakentamaan eläimille parempaa tulevaisuutta! Nykyihminen ei tar vitse turkkia pysyäkseen lämpimänä tai lihaa henkensä pitimiksi. Eläinkokeille synt y y alati kattavampia vaihtoehtoja . Liity nyt Animalian kuukausitukijaksi ja edistä eläinten oikeuksia ja oloja . Parempi maailma eläimille ja meille kaikille on mahdollinen.

Jo-Anne McArthur / WeAnimals, Edgars’ Mission.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5.päivä

€/kk (min. 7€/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.