Animalia 2/2017 by Animalia ry

lehti eläinten asialla

2/2017

Kosmetiikkalista auttaa sampoo-ostoksilla

ravintolapöytä on katettu vegaanillekin

Kalojen salainen elämä

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

um isia

Kampa

sia

akuulumi nj

m pan kuul ja

Varo ettet osta aitoa – turkista myydään tekstiilinä aitojen turkisten merkinnät ovat niin puutteellisia, että turkista voi tulla ostaneeksi vahingossa. teksti taija rinne & laura uotila • kuva fur free alliance

nimalia otti osaa marras-joulukuussa 2016 kansainväliseen projektiin, jossa kartoitettiin aitojen turkissomisteiden merkintöjä. Analyysissa löytyikin tekstiiliksi merkittyjä tuotteita, jotka sisälsivät aitoa turkista. Yhden tuotteen turkissomiste arvioitiin joko supikoiran tai koiran turkikseksi. Kaikkiaan kaksi kolmasosaa Suomessa tutkituista tuotteista oli merkitty puutteellisesti. Tuore selvitys on osa kymmenen EU-maan kansainvälistä projektia, jonka kaikki tulokset julkaistaan myöhemmin. Projektin tarkoituksena on vaikuttaa EU-lainsäädäntöön sekä sen valvontaan ja saada aitoja turkissomisteita koskevat merkinnät vastaamaan paremmin tuotteiden koostumusta. Nykyinen lainsäädäntö vaatii merkitsemään tuotteen, mikäli siinä on käytetty aitoa turkista, nahkaa, luuta tai untuvaa. Vuodesta 2012 lähtien EU-alueelle tuotujen tai siellä valmistettujen tekstiilituotteiden on tullut sisältää merkintä, mikäli niissä on mukana aitoa turkista. Tuotteista tulee löytyä teksti ”sisältää muuta kuin tekstiiliä olevia eläinperäisiä osia”. Tämä merkintä löytyi Suomessa tutkituista vaatteista vain joka kolmannesta. Merkintävaatimusta noudatetaan huonosti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopan unionissa.

Suomessa saattaa olla myynnissä myös koira- ja kissaturkista

Yhteensä Suomessa tutkittiin 61 tekstiiliksi luokiteltavaa aitoa turkista sisältävää

tuotetta. Näistä 40 tuotteesta puuttui lain vaatima merkintä. Tarkempaan tutkimukseen vietiin neljä tuotetta: takki, kaksi pipoa ja villatakki. Kaikkien neljän turkissomisteet osoittautuivat aidoiksi. Tutkituista tuotteista kaksi pipoa olivat kotimaisia merkkejä: GOF sekä Ril’s / L-Fashion Group Finland, joka tunnetaan paremmin nimellä Luhta. Näistä puuttui tuotemerkinnän lisäksi merkintä valmistusmaasta. Pipojen tupsut olivat analyysin mukaan joko sini- tai hopeakettua, vaikka kummankin tuotemerkinnät kertoivat pipojen olevan akryyliä ja villaa. Kiinassa valmistettu villatakki oli myös merkitty sisältävän akryyliä ja villaa, mutta tuotteen somiste paljastui kanin turkikseksi. Kiinalainen turkishupullinen talvitakki oli merkinnän mukaan polyesteriä, mutta sen todettiin analyysissa olevan joko supikoiraa tai koiraa. Euroopan unioni on kieltänyt koira- ja kissaturkisten tuonnin ja myynnin alueellaan jo vuonna 2007. Silti on mahdollista, että heikon valvonnan takia EU-alueelle päätyy Aasiasta myyntiin somisteita, jotka ovat koira- tai kissaturkista. Näissä tapauksissa ei rikota ainoastaan merkitsemisvaatimusta, vaan myös EU-tuontia koskevaa lainsäädäntöä. Ongelma on kuitenkin vielä laajempi. Useaan turkista sisältävään tuotteeseen ei vaadita merkintää lainkaan. Näitä tuotteita ovat enemmän kuin 20% turkista sisältävät tuotteet, jotka eivät kuulu tekstiililainsäädännön piiriin. Näin ollen mitä enemmän turkista tuote sisältää, sitä varmemmin sitä ei tarvitse merkitä. Merkinnän ulkopuolelle jäävät myös esimerkiksi

kengät, laukut ja muut asusteet. Selvityksen Suomen osuuden toteutti Animalia ja näytteet tutki Luonnontieteellinen keskusmuseo. Raportti on luettavissa sivulla animalia.fi/turkisselvitys. Mitä voit tehdä? Jätä kaikki turkikset kauppaan. Puutteellisten merkintöjen yleisyydestä johtuen helpointa on jättää kaikki karvasomisteiset vaatteet ja muut tuotteet kauppaan. Suosi turkittomia vaateliikeitä. Hyvä varmistuskeino on hankkia vaatteensa turkittomuuteen sitoutuneista vaatekaupoista, joita Suomessa toimii yli 100. Lista löytyy sivulta animalia.fi/ turkittomat-liikkeet. Jätä vaatealan yrityksille ja viranomaisille palautetta. Jos kuluttajat vaativat puutteellisten merkintöjen korjaamista, on viranomaisten siihen vastattava ja puututtava.

Yhteistyömme tuottaa tulosta! Kansainvälinen työ eläinten puolesta on mahdollista lahjoittajien ja jäsenten tuella. Turkisselvitys toimii viimeisimpänä esimerkkinä eri maiden eläinsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöjen tiiviistä yhteis- ja vaikuttamistyöstä. Tue työtämme turkiseläinten hyväksi ja lahjoita 5 € tekstiviestillä: lähetä viesti ANIMALIA5 numeroon 16155. Voit myös lahjoittaa verkossa animalia.fi/lahjoita tai tehdä tilisiirron: FI24 1011 3000 260629, viite 402365.

Pääkirjoitus

teksti Mai Kivelä • kuva Iiris Rautiainen

Tukea antamassa ja tukea saamassa

iime vuoden lopulla olin työni puolesta Prahassa, jossa kokoontui Fur Free Alliance, kansainvälinen turkistarhauksen vastainen verkosto. Olimme tukemassa Tšekin parlamentissa tehtyä aloitetta turkistarhauskiellon aikaansaamiseksi maassa. Fur Free Alliancen järjestämässä seminaarissa havahduin siihen miltä tuntuu, kun tajuaa, että itse pitää perää muiden mennessä ohi. Suomi on maailman suurimpia turkistuottajamaita. Suomessa kuulee usein sanottavan, että menkää Kiinaan vastustamaan turkistarhausta. Sen lisäksi, ettei turkistuotanto merkittävästi eroa maiden välillä, niin länsimaiden tarhauskiellot ovat kiinalaisten kollegoiden mukaan paras tapa vaikuttaa kiinalaiseen tuotantoon ja auttaa paikallisia aktivisteja heidän työssään. Tänä keväänä olemme puolestamme tukeneet virolaista sisarjärjestöämme Loomusta Viron turkistarhauskiellon aikaansaamisessa. Olemme osallistuneet toimintaan Virossa ja järjestäneet muun muassa tukimielenosoituksen Viron suurlähetystön edustalla täällä Suomessa. Eläinten aseman edistäminen vaatii yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Animalian kansainvälinen toiminta on Suomen mittakaavassa ainutlaatuista. Vaikutamme itse aktiivisesti monessa kansainvälisessä verkostossa. Fur Free Alliancen lisäksi teemme töitä kansainvälisessä Eurogroup for Animalsissa, joka on Euroopan kattojärjestömme ja jonka hallituksessa meillä on myös edustus. Näiden lisäksi olemme mukana eläinkokeiden vastaisessa European Coalition to End Animal Experiments -verkostossa ja delfinaarioiden vastaisessa Dolphinaria Free Europe -koalitiossa. Viime vuonna liityimme Open Wings Allianceen, jonka tavoitteena on lopettaa häkkikananmunien tuotanto. Toiminnan lisäksi seuraamme kansainvälistä eläinpoliittista kenttää ja tuomme tätä tietoa Suomeen. Viestimme omien kanaviemme

kautta suoraan, mutta sen lisäksi välitämme paljon tietoa myös suomalaisen median käyttöön. Näin olemme yksi aktiivisimmista, ellei aktiivisin, kansainvälisen eläinpolitiikan seuraajista ja tiedon välittäjistä Suomessa. Ilman Animaliaa tätä tietoa ei olisi käytössä Suomessa. Kansainvälisen toiminnan lisäksi käytämme varoja meitä pienempien järjestöjen tukemiseen. Viime vuonna esimerkiksi tuimme kansainvälistä koiriin liittyvää eläinsuojelutyötä. Tuimme Rescueyhdistys Kulkurit ry:n Carpe-koiratarhaprojektia Romaniassa ja Dobrij Pes -järjestön koiratarhan jälleenrakennusta Venäjällä. Tänä vuonna tuemme kansainvälisiä turkistarhauksen vastaisia kampanjoita. Toisinaan myös Animalia hakee ja saa tukea itseään isommilta järjestöiltä. Compassion in World Farming on suuri kansainvälinen järjestö, joka antoi meille tukea, jotta voimme osallistua kansainvälisen bestseller-kirjan Farmageddonin käännösprojektiin. Farmageddon käsittelee eläintuotannon tuhoisia vaikutuksia niin eläimiin, ympäristöön kuin terveyteenkin. Kamppailu eläinten oikeuksien edistämiseksi on kansainvälinen ja yhteinen. Animalia jatkaa työtä eläinten puolesta kotimaisen työn lisäksi aktiivisesti myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tuellasi tämä on mahdollista. Kiitos sinulle!

Mai Kivelä Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 2/2017

02 04 06

Varo ettet osta aitoa – turkista myydään tekstiilinä Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Antti Launonen

Ravintolapöytä on katettu vegaanillekin

Mitä tukesi merkitsee

= kannessa Kannen kuva: adobe stock

ANIMALIA-LEHTI, 41. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Hämeen Kirjapaino, Tampere ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 3.7.2017 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki. ILMOITUSMYYNTI:

Hanna Partanen, p. 044 383 0474 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainostoimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitussihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien. ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14 18 20 22 23 24

Kalojen salainen elämä

Jotta eläimiin kohdistuva julmuus tuomittaisiin niin kuin pitää Kosmetiikkalista auttaa sampoo-ostoksilla

Animalian uusi hallitus tiivistää kansainvälistä yhteistyötä Kirjavinkit

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Animalia testaa: Suklaiset jäätelöt

Animalialainen: Mimosa Sihvola

28 30 31

Vegepalsta: Kevään gluteenittomia ja sokerittomia herkkuja Animaalit kautta maan: Opiskelijavoimaa Helsinkiin

Animalian kauppa: Tervetuloa ostoksille, samalla tuet eläinten oikeuksia edistävää työtä!

Eläinten asia politiikan ytimessä

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: RA/2016/719 4.11.2016.

Sisällysluettelon kuvat: annika pitkänen, minna hjort, heta kasurinen

Ajankohtaista end pig pain – loppu sikojen julmalle kohtelulle animalia on mukana Eurogroup for Animalsin kansainvälisessä End Pig Pain -kampanjassa, joka haluaa lopettaa sioille tehtävät kivuliaat toimenpiteet. Miljoonat karjuporsaat Euroopan unionin alueella joutuvat vuosittain läpikäymään esimerkiksi kivuliaan kastraation, jolla estetään karjunhajun muodostuminen lihaan. Tämä on tavanomaista myös Suomessa, jossa kastraation saa tehdä ilman kivunlievitystä enintään seitsemän vuorokauden ikäisille porsaille. Animalia ja SEY keräävät nimiä vetoomukseen, jolla halutaan muuttaa tilanne. Vetoomus toimitetaan maatalousministeri Jari Lepälle. Kampanjan sivu ja vetoomus osoitteessa elainpolitiikka.fi/ endpigpain.

eläinten koulutuksessa pyrittävä pois pakotteiden käytöstä animalia yhdessä muiden eläinjärjestöjen ja eläinalan asiantuntijoiden kanssa huomauttaa, että koirien kouluttaminen pakottamalla ja rankaisemalla ei ole hyväksyttyä. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, voi koira ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Esimerkiksi Suomen poliisin ja Rajavartiolaitoksen koirien koulutuksessa on jo otettu käyttöön positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä tulisikin selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä. Lue lisää sivulta: kivutonkoulutus.webnode.fi.

koonneet Laura Uotila ja taija rinne

Talouden annettiin jyrätä sikojen hyvinvoinnin parannukset teksti laura uotila • kuva jo-ann mcarthur

aa- ja metsätalousministeriö lievensi sika-asetusta maalis-

kuussa. Sikojen tilavaatimuksia pienennettiin aiemmasta asetuksesta sekä pidennettiin tilavaatimuksia koskevaa siirtymäaikaa. Sikojen suojelua koskeva asetus uusittiin edellisen kerran vuonna 2012 vastaamaan EU-direktiivin vaatimuksia. Uudistusta edelsi vuosikymmenen vaihteessa käyty vilkas julkinen keskustelu sikojen hyvinvoinnista, sillä kansalaisten tietoon oli jo useana vuonna tuotu muun muassa sikatiloilla salaa kuvattua materiaalia, jossa eläinten pidossa näkyi vakavia laiminlyöntejä. Sikojen hyvinvointia piti tuolloin lainsäädännöllä merkittävästi parantaa. Animalia on kampanjoinut pitkään lievittääkseen edes suurimpia puutteita sikojen pidossa. Kipeimmin muutosta ovat kaivanneet tila- ja kiinteän lattiaalan vaatimukset, emakkohäkkien käyttö sekä sioille tarjottavat kuivikkeet ja virikkeet. Nämä minimitavoitteet toteutuivat vuonna 2012 vain pieneltä osin, ja niidenkin toteuttamiseksi annettiin pitkä siirty-

mäaika. Muun muassa uusille tilavaatimuksille annettiin siirtymäaika vuoteen 2018 saakka. Ministeriö kuitenkin päätti eläinoikeusjärjestöjen vastustuksesta huolimatta lieventää sika-asetusta edelleen siten, että aikaisemmin sovittuja tilavaatimuksia pienennettiin osalta sioista. Lisäksi tilavaatimuksia koskevaa siirtymäaikaa pidennettiin vielä seitsemällä vuodella aina vuoteen 2025 saakka. Perusteena käytettiin sianliha-alan pitkään jatkunutta taloudellista kriisiä. Ylituotanto syyllisenä

Sika-alan kriisi johtuu kuitenkin pääasiassa sianlihan ylituotannosta. Sianlihan kysyntä ja tarjonta ovat jatkuvassa epätasapainossa, mikä ajaa alan taloudelliseen ahdinkoon. Oikea ratkaisu tilanteen korjaamiseksi ei kuitenkaan ole tuotantokustannusten alentaminen, eli eläinten pitovaatimuksien huonontaminen. Tuottajilla on ollut kuusi vuotta aikaa sopeutua muuttuviin tilavaatimuksiin, joten äkillisestä tilanteesta ei voida puhua. Kukaan

virossa marssittiin tarhauskiellon puolesta eläinoikeusjärjestöt loomus ja Loomade Nimel järjestivät kansainvälisen marssin turkistarhauksen kieltämiseksi Virossa. Konsulaattien ja lähetystöjen edessä järjestettiin lisäksi tukimielenosoituksia Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa, Tanskassa, Kroatiassa ja Puolassa. Animalia osallistui Tallinnan päämarssille ja organisoi Helsingissä tukimielenosoituksen Viron suurlähetystön edessä. Lakialoite tarhauskiellosta menee Viron parlamentin käsittelyyn toukokuussa.

Ajankohtaista selvitys: lainsäädäntöä rikotaan räikeästi teuraseläinten kuljetuksissa

ei myöskään tiedä, mitä tulee tapahtumaan kuuden vuoden päästä – on täysin mahdollista, että siirtymäaikaa jatketaan silloin edelleen. Siat tarvitsevat ehdottomasti enemmän tilaa kuin mitä ministeriö nyt vaatii. Lattia-alaa lisäämällä edistettäisiin sikojen mahdollisuuksia lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen ja voitaisiin ehkäistä ahtaudesta aiheutuvia vakavia hyvinvointiongelmia. Tilanahtaus lisää riskiä esimerkiksi hännänpurentaan.

Suomalaistutkimuksen mukaan peräti 11 % lihasikojen hännistä on jonkinasteisesti vaurioituneita. Sikojen hyvinvointia koskevaa normistoa on parannettava huomattavasti myös uudistettavana olevassa eläinsuojelulaissa. Muun muassa ilman riittävää kivunlievitystä tehtävä karjuporsaiden kastraatio tulisi välittömästi lopettaa ja siirtyä muihin menetelmiin karjunhajun estämiseksi.

kansainväliset eläinsuojelujärjestöt dokumentoivat eurooppalaisten tuotantoeläinten järkyttävää kohtelua pitkien eläinkuljetusten sekä teurastusten aikana Turkissa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Saatu videomateriaali osoitti, että kohdemaissa on rutiininomaisia käytäntöjä, jotka rikkovat EUlainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. EU:n tuomioistuin on linjannut, että EU:n kuljetuslainsäädäntö on voimassa myös EU:n rajojen ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes eläimet ovat saavuttaneet määränpäänsä. Tätä linjausta ei kuitenkaan noudateta, ja eläimiä kuljetetaan ja teurastetaan julmissa olosuhteissa. Animalia on mukana kampanjassa, jossa vaaditaan, että EU-komissio kieltäisi elävien eläinten kuljetukset siirtymäajalla. #StopTheTruckskampanjan vetoomuksen eläinkuljetuksia vastaan oli toukokuun alkupuolella allekirjoittanut jo yli 950 000 eurooppalaista. Vetoomus ja lisätiedot: stopthetrucks.eu.

paras juttu

Sanottua ” Karja ei silti pysty voimaan hyvin tehotuotanto-olosuhteissa. Tuotantoeläimet hengittävät, mutteivät elä.” – Pinja Mustajoki, tutkija, äänisuunnittelija Helsingin Sanomat 10.5.2017

numeron 1/2017 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Nahka on kestämätön valinta”. Uusi eläinlakikirjan arvonnassa onni suosi Nina Juseliusta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro mielipiteesi 3.7.2017 mennessä, niin olet mukana Uusi eläinlaki -kirjan arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2017) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Ajankohtaista animalia vaati luhdalta vastauksia turkismerkintöjen puutteista animalia tutki aitoja turkistuotteita sisältäviä tekstiilejä ja niiden merkintöjä marras-joulukuussa 2016. Luhta oli yksi merkeistä, joka nousi esiin selvityksessä. Yrityksen valmistamia tekstiilituotteita, jotka sisälsivät aitoa turkista, oli selvityksessä mukana 12 kappaletta. Näistä vain neljä oli merkitty lain vaatimalla tavalla. Analyysissä Luhdan valmistaman pipon tupsu osoittautui ketun turkikseksi, vaikka tuotemerkintä kertoi pipon olevan akryyliä ja villaa. Animalia kysyi avoimella kirjeellä Luhdalta, mitä se aikoo tehdä merkintäongelmille. Kysyimme myös, onko Luhta harkinnut aitojen turkisten käytöstä luopumista. Luhta vastasi korjaavansa asian kyseisen tuotteen kohdalla. Animalia on nyt pyytänyt tapaamista Luhdan kanssa, jotta merkitsemisongelmasta ja yrityksen vastuullisuudesta voitaisiin keskustella laajemmin. Avoin kirjeemme Luhdan toimitusjohtaja Vesa Luhtaselle on luettavissa Animalian sivulla.

animalian syysviikonloppu 15.-17.9.2017 animalian perinteinen syysviikonloppu on tarkoitettu kaikille Animalian aktiiveille ja jäsenille sekä toimintaan mukaan haluaville. Viikonlopun aikana opitaan eläinasiaa, suunnitellaan toimintaa sekä tavataan uusia ja vanhoja tuttuja. Tarkempi ohjelma julkaistaan kesän aikana.

Lue lisää nettisivuilta: animalia.fi/syysviikonloppu

PAKO ELÄINTILALTA Animalia toteuttaa vuoden 2017 kesäkiertueensa osana pakopelin, joka tuo tehotuotannon olosuhteet pelaajien silmien eteen. Eläintilan julmuudet konkretisoituvat, kun pelaajat etsivät ulospääsyä suljetusta ja uhkaavasta tilasta. Pakopeliin voi osallistua ensimmäisen kerran Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuun lopussa. Seuraa Animalian verkkosivuja ja Facebookia!

Vieraskynä

teksti antti launonen • kuva jere koistinen

Tärkeiden muutosten aika

egaanibuumi on iskenyt lopullisesti läpi Suomessa kuluneen vuoden aikana. Suuret elintarviketuottajat ovat kilvan lanseeranneet vegaanisia tuotteita markkinoille, ja kasvisruokahyllyistä on tullut osa lähes jokaista päivittäistavarakauppaa. Muutos on tapahtunut verrattain nopeasti, eikä tälle kehityssuuntaukselle näy loppua. Uuteen kuluttajaryhmään ovat heränneet muutkin kuin elintarviketuottajat. Kauppojen lehtihyllyyn on lähikuukausina ilmaantumassa pari vegaaneille suunnattua aikakausilehteä, vaateteollisuuden edustajat pohtivat uusien mallistojen materiaalivalintoja ja eettisen kosmetiikan tuotteita saapuu markkinoille koko ajan lisää. Ilmiön taustalla on nähtävissä kaksi toisiaan ruokkivaa tekijää: yhtäältä kuluttajien lisääntynyt tietoisuus ja kiinnostus tuotteiden eettisyyttä kohtaan, ja toisaalta valmistajien halu vastata uuden kasvavan kuluttajaryhmän tarpeisiin ja kysyntään. Nämä tekijät yhdessä muodostavat kysynnän ja tarjonnan lain, jonka myötä vegaaniudesta on muodostunut varteenotettava vaihtoehto. Vegaanihaaste keräsi tänä vuonna ennätysmäärän osallistujia, kun yli 5 500 henkilöä teki päätöksen kokeilla vegaaniruokavaliota tammikuun ajan. Haasteen pääasiallinen tarkoitus on auttaa osallistujia ja tarjota heille tietoa ravitsemukseen sekä eläinoikeuksiin liittyvistä asioista. Monille haasteeseen osallistuminen voi olla askel elämäntapamuutokseen.

”Parin sukupolven kuluttua emme voi edes käsittää, että joskus kasvatimme toisia elollisia olentoja hyödykkeiksemme.”

Olen iloinen, että saan olla todistamassa tätä yhteiskunnallista muutosprosessia. Haluan vilpittömästi uskoa, että Suomi voisi lähitulevaisuudessa olla eettisen ruuantuotannon edelläkävijä. Olemme profiloituneet maailmalla ihmisoikeuksien mallimaana, joten emmekö voisi laajentaa saman koskemaan myös eläinoikeuksia? Kenties tulevaisuudessa Suomen suurimpia vientituotteita ovat Nyhtökauran ja Härkiksen kaltaiset ruokateollisuuden innovaatiot. Isot muutokset vaativat uskallusta haastaa opittuja käyttäytymismalleja ja kykyä kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia. Tämä koskee niin yksilötasoa kuin yhteiskuntaa. Meidän lastemme sukupolvi kokee jo nämä uudet ajattelumallit itselleen täysin luonnollisina. Uskallan olettaa, että parin sukupolven kuluttua emme voi edes käsittää, että joskus kasvatimme toisia elollisia olentoja hyödykkeiksemme. ANTTI LAUNONEN Näyttelijä Vegaanihaasteen 2017 suojelija

RavintolapĂśytĂ¤ on katettu vegaaneillekin vegaaninen ruoka on valtavirtaistunut nopeasti, ja elintarvikevalmistajat ovat kilvan tuoneet markkinoille uusia tuotteita. MyĂśs monet ravintolat ovat ottaneet trendin omakseen. teksti ja kuva minna hjort

Yksi pop-up-ravintola (Ve):n annoksista, Helsinki

yvä kurkku -blogin pääkirjoittaja, filosofi, toimittaja ja tietokirjailija Ville Lähde arvelee, että muutos alkoi näkyä kolmisen vuotta sitten. ”Vegaaniannoksia alkoi ilmestyä tavallisten ravintoloiden listalle yhä enemmän, enää ei ollut pakko kysellä kasvisannosten säätämisestä. Vegaaniruoan kysyntä oli lisääntynyt huimasti ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa, joissa olen tehnyt suurimman osan arvioistani.” Lähde on koonnut listaa kokeiltavista ravintoloista. Muutoksen käynnistyessä ”to eat” -lista lyheni nopeasti, ja Lähde ehti testata paikkoja nopeammin kuin sai uusia vinkkejä. "Nyt lista kasvaa koko ajan, enkä saa sitä varmasti koskaan kahlattua läpi.”

Kasvisruokaa positiivisesti

Lähde näkee muutoksen taustalla monia eri syitä. Muiden lajien asemasta ja ympäristökysymyksistä puhutaan koko ajan enemmän ruuantuotannon yhteydessä, ja etenkin ilmastokysymyksen murtautuminen takaisin valtajulkisuuteen suvantovaiheen jälkeen on vaikuttanut paljon. Eläinoikeusliikkeen toimintatapojen ja retoriikan muutoksella on iso merkitys. Vegaanisuuden "puhtauden" vaalimisen ja ihmisiä poissulkevan asenteen sijaan korostetaan kaiken kasvissyönnin edistämistä. "Ymmärretään, että eläintuotteiden kulutuksen vähentäminen myös sekasyöjien ruokavaliossa on tärkeää. Tämä on näkynyt julkisuustempauksissa, kuten Vegemessuissa, Vegaanihaasteessa ja vaikkapa Chocochilin kaltaisten blogien saamassa suosiossa. Yksittäisenä tekijänä Facebookin Sipsikaljavegaanitryhmällä ja sen positiivisella asenteella on ollut hämmentävän suuri vaikutus.” Alkaa olla jo poikkeus, jos isossa kaupungissa uuden ravintolan listalla ei ole vegaaniannoksia tai ainakin mainintaa siitä, mitkä annokset on saatavilla vegaanisena. Ravintolat värväävät Sipsikaljavegaaneja

Runsaimmillaan ravintoloiden tarjonta on ollut juuri Vegaanihaaste- ja Lihaton lokakuu -kampanjoiden aikana. Kampanjoihin on osallistunut esimerkiksi helsinkiläinen Loosister, joka on tarjonnut vegaaniruokaa avaamisestaan alkaen, vuodesta 2013. Loosisterin ravintolapäällikkö Venla Ristkari on huomannut uteliaisuuden vegaaniruokaa kohtaan kasvaneen. Hänen mukaansa vegaaninen ruoka muodostaa tällä hetkellä noin puolet ravintolan myynnistä. Useat valtakunnalliset ravintolaketjut ovat lisänneet valikoimiinsa vegaanisia vaihtoehtoja, ja vegaanikuluttajat on joukkoistettu mukaan tuotekehitykseen. Kotipizza järjesti viime elokuussa maistatustilaisuuden, jonka perusteella ketjulle valittiin vegaaninen juusto. Osanottajat värvättiin Facebookin Sipsikaljavegaanit-ryhmästä. Vegaanikuluttajia on pyytänyt avukseen myös esimerkiksi Chico’s ja Rax. Chico’sin tarjontaa suunnittelevan Jani Vallinevan mukaan ketju otti vegaaniset annokset ruokalistalleen vuonna 2015. Ketju on hyödyntänyt maistatustilaisuuksia ja Facebook-ryhmiä tuotesuunnittelussaan. Vegaaninen ruoka on löytänyt vähitellen tiensä myös niin sanottuihin fine dining -ravintoloihin. Helsingissä korkeatasoisen vegaanisen menyyn on saanut jo pidempään esimerkiksi Chef & Sommelier- ja Farang-ravintoloista, ja uudemmista tulokkaista esimerkiksi Grön ja Spis ovat kehuttuja. Tasokasta kasvisruokaa

tarjoavia pop up -ravintoloita on myös ilmestynyt katukuvaan, ja esimerkiksi tällä hetkellä Helsingin Töölössä täysin vegaaninen (Ve) tarjoilee touko-kesäkuun vaihteessa kolmatta pop-upkattaustaan viiden ruokalajin voimin. Artikkelin pidempi versio on luettavissa Animalian verkkosivuilla osoitteessa ww.animalia.fi/2017/05/ravintolaruokaa-vegaanille/. Ravintolavinkkejä löydät myös Facebookista esimerkiksi Herkullista vegaaniruokaa ravintoloissa -ryhmästä ja kaupunkikohtaisista ryhmistä, joiden nimi on yleensä muotoa Vegaaninen + paikkakunnan nimi.

Ville Lähteen tärpit Helsinki: Café Ekberg: vegaanileipomukset perinteiseen tyyliin. Grön: täysin omaa luokkaa ideoinnissa ja raaka-aineissa. Kombo: maan paras tapaspaikka. Joensuu: Kulttuurikahvila Laituri: vegaaninen tarjonta hyviltä ihmisiltä. Jyväskylä: Sohwi: tienraivaaja, täällä söin ensimmäisen seitanpihvini. Oulu: Garam Masala: mahdollisesti vegaanitarjonnaltaan paras intialainen koko maassa. Pori: Jätskibaari Vohveli: Rooman tasoista sorbettia ja mahtavaa suklaajäätelöä. Tampere: Café & Bakery Mimosa: omat vihikset ja ihanat ihmiset. Kattila: vegaanista lounasta ja iltalistallakin kolmen ruokalajin kattaus. Soho: loistavat falafelit, hyvä purilainen, Full English Breakfast. Turku: Karu Izakaya: paras kokeilemani japanilainen ravintola. Pizzarium: täältä se alkoi. VG Wok: vietnamilainen bahn mi -patonki on itkettävän hyvää. Hyvä kurkku verkossa sylvi.fi/avainsanat/hyva-kurkku-2 Facebookissa: www.facebook.com/Hyvakurkku

Tofu & Chips, Ravintola Tenho, Helsinki

Mitä tukesi merkitsee? teksti annu piensoho • kuvat heta kasurinen ja jo-anne mcarthur

tehokas työ eläinten puolesta on mahdollista vain jäsenten ja lahjoittajien tuella. yksittäisten henkilöiden tuen merkitys kasvaa yhä, koska valtio säästää eläinsuojelun tuista.

nimalia on asiantuntijajärjestö, joka työs-

kentelee pitkäjänteisesti eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta. Eläinten asemaa edistetään muun muassa kampanjoimalla, tiedottamalla sekä tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Olemme mukana työryhmissä ja toimikunnissa sekä teemme yhteistyötä yritysten ja koulujen kanssa. Pyrimme vaikuttamaan eläinten kohtelun käytäntöihin sekä lainsäädännöllisesti että poliittisesti. Vapaaehtoiset, alueosastot ja toimintaryhmät mahdollistavat laajamittaisen toiminnan eläinten hyväksi. Animalian toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla, lahjoituksilla, kampanjoilla, erilaisilla tapahtumilla, joukkorahoituksella ja yritysyhteistyöllä. Valtaosa toiminnasta rahoitetaan yksityishenkilöiden tuella, sillä varoista yli 80 prosenttia tulee jäsenmaksuista sekä kerta- ja kuukausilahjoituksista. Tuki mahdollistaa toiminnan jatkumisen korkeatasoisena.

Mitä lahjoitus mahdollistaa?

Tulojen jakautuminen Muut tuotot 7 % Valtionapu 12 %

Tuki yksityishenkilöiltä 81 %

Poliittinen vaikuttaminen

Animalia on pystynyt keskittymään pitkäjänteisesti eläinsuojelulain parissa tehtävään työhön ja osallistumaan muun muassa virallisten työryhmien toimintaan. Olemme julkaisseet kirjoja, joista uusimpana Uusi eläinlaki -kirjan. Teos tarjoaa tutkittua tietoa eläinten hyvinvointiin liittyen päättäjille, kansalaisille ja medialle, ja siihen liittyen järjestetään toimittajakoulutuksia ja yleisötilaisuuksia. Toteutamme Pako eläintilalta -pakopelin osana Lainsuojaton-kampanjointia, mikä konkretisoi tuotantoeläinten oloja kokemuksellisesti. Lue pelistä lisää sivulta 8. Alkuvuonna 2017 kampanjoimme kuntavaaleissa eläinteemoin. Tukijoiden apu mahdollisti eläinpoliittisen vaalikoneen toteuttamisen yhteistyössä SEYn kanssa, aktiivisen kampanjoinnin ja ehdokkaiden sitouttamisen järjestöjen kuntavaalitavoitteisiin.

Kulujen jakautuminen Raportointi, hallinto ja varainhankinta 26 %

Nuoriin vaikuttaminen ja kouluttaminen

Lahjoitusten avulla kouluvierailutoimintamme voi jatkua ympäri Suomea. Järjestimme 69 kouluvierailua vuonna 2016. Lisäksi järjestö tarjoaa kouluille materiaalia opetuksen tueksi. Myös vapaaehtois- ja koulutustoiminta on keskeisessä osassa toiminnassamme. Animalia kouluttaa eläimistä kiinnostuneita

Työ eläinten puolesta 74 %

Puheenjohtajalta eläinten oikeuksiin, hyvinvointiin ja itseisarvoon liittyvissä kysymyksissä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoista. Julkisen keskustelun ylläpitäminen, julkaisut ja raportit

Animalia on pystynyt tuottamaan kirjojen lisäksi muita julkaisuja, kuten selvityksiä, raportteja, esitteitä ja tietovihkoja edistääkseen eläinten asemaa. Olemme esimerkiksi tuottaneet selvityksen aitoja turkissomisteita sisältävien tekstiilien merkinnöistä, mistä julkaistiin raportti alkuvuodesta 2017. Raportista voit lukea lisää sivulta 3.

Työ eläinten puolesta Seura-, harraste ja viihde-eläimet 13 % Koe-eläimet 15 % Eläinpoliittinen toiminta 29 %

Pienten eläinjärjestöjen avustaminen

Lahjoitusten avulla voimme tukea myös muita eläinten puolesta toimivia tahoja, kuten Eläinsuojelukeskus Tuulispäätä. Lahjoitusvaroin olemme voineet avustaa esimerkiksi Tuulispään laidunmaaprojektia. Virolaista Loomus-eläinjärjestöä olemme tukeneet muun muassa turkisten vastaisessa työssä.

Turkiseläimet 17 %

Tuotantoeläimet 26 %

Tiedottaminen ja toiminnan jatkuminen

Lahjoitukset mahdollistavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden julkaisun, kotisivujemme ylläpidon sekä sosiaalisessa mediassa näkymisen. Lisäksi ne auttavat ylläpitämään Helsingissä sijaitsevan toimistomme asiantuntijatyön ja hallinnon toimintaa.

Omilla valinnoilla ja teoilla voi parantaa eläinten hyvinvointia Monimuotoista toimintaa eläinten puolesta tarvitaan, jotta eläimiin liittyvät epäkohdat otetaan huomioon niin poliittisessa päätöksenteossa kuin kuluttajien valinnoissa. Tulevaisuudessakin yksityisten tukijoiden merkitys korostuu entisestään, sillä julki-

sen sektorin osuus toiminnan rahoituksesta pienenee jatkuvasti. Yksityishenkilöiden tuella on valtava merkitys eläinsuojelutyön jatkumiselle. Työ eläinten puolesta ei ole mahdollista ilman jäseniä, kuukausilahjoittajia, kertalahjoituksen tehneitä, verkkokaupassa asioineita ja muulla tavoin toimintaa tukevia.

Sydämellinen kiitos, että olet mukana!

Kiitos, että olet mukana.

Kalojen salainen elämä teksti pauliina klemola • kuvitus annika pitkänen

kalan silmät eivät siristy eivätkä kulmat kurtistu, sen kasvoilla ei ilmekään värähdä. kalat eivät herätä monessakaan empatiaa, saati hellyyttä. ”kylmä kuin kala” saatetaan sanoa tunteettomalta vaikuttavasta ihmisestä.

uhuttiinpa sitten eläinten oikeuksista, eläinten suojelusta tai eläinten hyvinvoinnista, puheena ovat varsin harvoin kalat siitä huolimatta, että ihmiset tappavat karkean arvion mukaan lähes kolme biljoonaa kalaa vuosittain, monin verroin enemmän kuin muita selkärankaisia. Määrä on hyvin summittainen, sillä viralliset kalastusluvut ilmoitetaan kalasaaliin painona eikä sivusaaliina kuolevia kaloja ilmoiteta lainkaan. Lemmikkikalojen määristä ei ole esitetty edes arvioita, eikä läheskään kaikkialla tilastoida koe-eläiminä käytettyjä kaloja. Kalat ovat joukko vedessä eläviä kallollisia, kiduksilla hengittäviä eläimiä. Tämä on kaikki, mikä kaloja yhdistää, sillä mikään yhtenäinen taksonominen ryhmä ne eivät ole. Jotkin niistä ovat itse asiassa paljon läheisempää sukua neliraajaisille eläimille kuin toisille kaloiksi kutsutuille eväkkäille. Jotkin kalat elävät kartoittamattomien syvänteiden valtavassa paineessa, jotkin nousevat ajoittain jopa kuivalle maalle. Pienimmät ovat alle sentin mittaisia, suurimmat 12-metrisiä ja yli 20 tonnin painoisia. Kun puhutaan näin laajasta ja monimuotoisesta joukosta, on selvää, että räikeiltä ja puheena oleville olennoille vääryyttä tekeviltä yleistyksiltä ei voi välttyä. Kaloja on tutkittu vasta vähän, ja niiden henkiseen elämään on alettu kiinnittää huomiota vasta viime vuosina. Uutta tietoa on tullut lyhyessä ajassa paljon.

Jotkin kaloista ovat paljon läheisempää sukua neliraajaisille eläimille kuin toisille eväkkäille.

Tunteeko kala kipua?

Kaloja käsitellään usein aivan kuin niillä ei olisi kipuaistia lainkaan. Kaloilla on kuitenkin kipua aistivia hermonpäitä erityisesti pään alueella. Koska niiltä puuttuu aivokuori, jossa kivun aiheuttama tunnereaktio nisäkkäillä syntyy, on luultu, ettei niillä ole aitoa kipukokemusta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kalojen reaktio kipuun ei ole pelkkä automaattinen väistämisheijaste vaan kalojen käyttäytyminen kertoo, että ne todella kokevat kivun.

Kun kalojen huuliin ruiskutettiin happoa, ne alkoivat ”läähättää” eli heiluttaa kiduksiaan nopeasti, hangata huuliaan esineisiin ja heijata itseään. Kipulääkkeen antaminen puolestaan palautti kalojen käytöksen normaaliksi. Kalat myös oppivat välttämään kivun aiheuttajaa, ainakin, jos ikävä kokemus toistuu tarpeeksi usein. Vaikka kalat eivät ehkä koe kipua samalla tavalla kuin ihminen ja muut nisäkkäät, niiden kipu saattaa olla jopa voimakkaampaa, sillä niillä ei ole kaikkia meidän käytössämme olevia kivunlievityskeinoja. Tämä lisää kaloilla tehtävien kivuliaiden kokeidenkin epäeettisyyttä. Vaikka kalojen kärsimiskykyyn epäilevästi suhtautuvat tutkijat alkavat olla tiedeyhteisön vähemmistöä, kalojen kärsimystä ei edelleenkään oteta vakavasti eikä tutkimustieto kalojen kivuntunnosta ja muista kyvyistä ole vielä laajemmin vaikuttanut kalojen kohteluun. Kaloja pyydetään menetelmillä, joita ei sallittaisi muiden selkärankaisten kohdalla. Valtavat nuotat vetävät meren syvyyksistä massoittain kaloja, jotka kuolevat paineenmuutoksessa, toisten kalojen puristuksessa tai viimeistään tukehtumalla. Erilaisia syöttiin ja terävään koukkuun perustuvia pyyntitapoja on lukuisia; mato-ongintaa pidetään soveliaana ajanvietteenä pikkulapsillekin, vaikka heille muuten opetetaan, että eläimiä ei saa satuttaa. Viime syksynä valtakunnan uutisiin pääsi Kokkolan suunnitelma lopettaa kaupungin karppilammen talviaikainen hapetus, mikä olisi todennäköisesti johtanut kalojen tukehtumiskuolemaan. Talvella puhutti myös pilkkikisoissa tavallinen tapa jättää jäälle nostetut kalat kuolemaan hitaasti tukehtumalla. Pyydystä ja päästä -kalastus on jakanut mielipiteitä jo pitkään. Jotkut pitävät sitä eläinrääkkäyksenä, monet eivät näe siinä mitään vikaa. Eläinsuojelulaki koskee kalojakin, ja sen mukaan eläimille ei saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Kalojen kohdalla ”tarpeellinen kärsimys” vain tuntuu olevan erityisen venyvä käsite. Kala tuntee monella aistilla

Kalojen kokemusmaailmaan on ihmisen vaikea eläytyä jo siksi, että elämä vedessä on hyvin erilaista kuin elämä maalla. Lisäksi kaloilla on aisteja, joita meillä ei

ole: kylkiviiva- ja sähköaisti, joiden avulla kalat voivat havaita ympäristönsä muut elolliset vedenalaisessa hämärässä, ja magneettiaisti, sisäinen kompassi, jota vaelluskalat käyttävät suunnistusapuna aivan kuten muuttolinnutkin. Miten voisimme edes kuvitella, miltä tuntuu aistia parvitoverien liikkeet kylkiviivallaan, muita edes koskematta? Miltä tuntuu pusertua samoja parvitovereita vasten suomujen hankautuessa irti, kun verkkoa nostetaan? Kalojen aivoissa on samat osat, jotka nisäkkäilläkin säätelevät perustunteita. On selvää, että kalat tuntevat ainakin pelkoa, sillä se edesauttaa selviytymistä. Myös mielihyväkokemuksista on saatu vahvoja todisteita tutkimalla esimerkiksi puhdistajakalojen ja niiden ”asiakkaiden” vuorovaikutusta. Leikkikäyttäytymistä on havaittu ainakin lohikaloilla, kirjoahvenilla, hailla ja norsukaloilla. Parvikalat saattavat hakeutua tiettyjen yksilöiden seuraan enemmän kuin toisten, mikä viittaa siihen, että niillä on kyky muodostaa ystävyyssuhteita. Yksiavioisuus on kalojen keskuudessa verrattain harvinaista mutta ei täysin tuntematonta, ja on mahdollista, että puolisot tuntevat jonkinlaista kiintymystä toisiaan kohtaan. Arvailun varaan toistaiseksi jää sekin, onko poikasiaan hoivaavilla kaloilla isällisiä ja äidillisiä tunteita jälkikasvuaan kohtaan. Kalakin kaipaa virikkeitä

Työkalujen käyttöä pidetään eläinten älykkyyden merkkinä, ja yllättäen kalojenkin joukossa on lajeja, jotka käyttävät työkaluja. Laboratorio-oloissa kaloille on myös onnistuttu opettamaan työkalujen käyttöä. Valkohait päihittävät eräissä muistia ja oppimista testaavissa kokeissa kissatkin, ja myös muut kalat ovat osoittaneet oppimiskykynsä. Kalat oppivat toisiltaan niin reitit ruokapaikoille kuin petojen välttelynkin, ja ne voivat myös muistaa oppimansa pitkiä aikoja. Uskomus kalojen ”kolmen sekunnin muistista” joutaa siis romukoppaan. Kasvuympäristö vaikuttaa kaloihin monin tavoin. Kasvatetut lohen- ja taimenenpoikaset selviytyvät vapaudessa luonnossa kasvaneita heikommin, sillä ilmeisesti tylsä allasympäristö ei valmista niitä varomaan petoja. Jos poikaset opetetaan varomaan petokalan hajua, ne pärjäävät luonnossa paremmin. Virikkeettö-

Kalojen reaktio kipuun ei ole pelkkä automaattinen väistämisheijaste, vaan kalojen käyttäytyminen kertoo, että ne todella kokevat kivun.

mässä ympäristössä kasvatetut kalat ovat myös muita alttiimpia loisille ja taudinaiheuttajille. Virikkeiden, kuten erilaisten piilopaikkojen, soran ja vaihtelevan virtauksen, on todettu parantavan kalanpoikasten selviytymistä. Syötäväksi kasvatetut lohet joutuvat elämään luonnottoman ahtaasti ja usein likaisessa vedessä. Jotkin jäävät muita pienemmiksi ja vain kelluvat pinnassa apaattisina, kunnes kuolevat. Ne eivät jaksa enää taistella ravinnosta kasvatusaltaan tungoksessa. Liian stressaava ympäristö siis vaikuttaa niihin samoin kuin muihinkin eläimiin, ihminen mukaan luettuna. Göteborgin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan niiden käytös ja aivokemia viittaavat syvään masennukseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kalat eivät ole lainkaan niin yksioikoisia otuksia kuin on luultu, ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Uuden tutkimustiedon pitäisi muuttaa suhtautumistamme kaloihin. Kalat ovat yksilöitä kuten muutkin selkärankaiset, ja niitä tulisi kohdella itseisarvoisina olentoina.

JOT TA EL ÄIMIIN KOHDISTUVA JULMUUS TUOMIT TAISIIN NIIN KUIN PITÄ Ä teksti veikka lahtinen • kuva riku tulisalmi

tarja koskela kirjoitti väitöskirjan eläimiin kohdistuvista rikoksista, koska lain ei pitäisi olla pelkkä kuollut kirjain.

arja koskela on Animalian uuden hallituksen jäsen ja yksi Uusi eläinlaki -kirjan kirjoittajista. Mutta hän on myös eläinten oikeuksiin erikoistunut tutkija, joka haluaa saada työllään muutosta aikaan. Koskela väitteli keväällä oikeustieteen tohtoriksi tutkimuksella, joka käsittelee eläinsuojelurikoksia ja -tarkastuksia sekä eläintenpitokiellon valvontaa. Koskelan väitöskirjan tavoite on kunnianhimoinen: saada eläinsuojelulaki täyttämään oma tarkoituksensa. "Lakitekstissä lukee, että eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Esitän väitöskirjassani 15 kohdan listan, joiden avulla tämä lain tarkoitus toteutuisi optimaalisella tavalla. Osa on lainsäädäntömuutoksia, osa liittyy menettelytapoihin." Kun Koskelaa pyytää kertomaan, minkä tyyppisiä ongelmia nykyisiin eläinsuojelukäytäntöihin Suomessa liittyy, lista on moninainen. "Asiantuntemuksen puute on merkittävä ongelma. Poliisit eivät tiedä riittävästi eläinsuojelusta, syyttäjiä ja käräjätuomareita ei kouluteta näihin aiheisiin, ja se myös heijastuu tuomioihin. Annetuissa päiväsakoissa on erittäin laaja haitari eikä juuri johdonmukaisuutta. Tuomioissa vedotaan yleiseen oikeuskäytäntöön, vaikka todellisuudessa tällaista käytäntöä ei ole olemassa." Koskelan mukaan tuomiot jäävät helposti liian lyhyiksi ja hän arvelee, että yksi syy on se, että eläinten kärsimystä ei ymmärretä riittävästi. Tuomioistuinten

pitäisi kuulla enemmän asiantuntijoita, jotta ymmärrettäisiin, mitä huonosti pidetyt eläimet oikeasti kokevat. Esimerkiksi rattijuopumus- ja pahoinpitelytapauksista annetaan samalla rangaistusasteikolla huomattavasti kovempia rangaistuksia. Koskelan mukaan tämä on osoitus siitä, että eläinten kärsimyksellä ei ole samanlaista painoarvoa oikeudessa kuin ihmisiin kohdistuvalla rikoksella. Paremman eläinlain puolesta

Koskela on kirjoittanut Uusi eläinlaki -kirjaan luvut haitallisesta jalostuksesta sekä eläinsuojelun valvonnan tehostamisesta. Koskelalle on tärkeää olla monipuolisesti mukana eläinkeskustelussa, ja Animalian työskentelyyn osallistuminen on tähän luonteva väylä. "Allekirjoitan laajalti Animalian tavoitteet, ja tällä hetkellä eläinsuojelulakiin vaikuttaminen on erityisen lähellä sydäntäni. Toivoisin, että voimme mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa siihen, että hallitus ottaisi eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioon." Eläinlakiin vaikuttaminen on tutkijalle luontevinta tehdä kunnollisen näytön pohjalta. Koskela rakentaa pitäviä argumentteja ja käyttää asiantuntijatietoa ja oikeustapauksia näyttönä myös uuteen eläinlakiin liittyvässä vaikuttamistyössään. "Tavoitteeni on vedota päteviin perusteisiin ja ajaa sitä kautta parannuksia lakiin. Eläimille epäystävällinen hallitus on saatava kuuntelemaan asiantuntijatietoa."

Tutkimusta, jonka tehtävä on tuoda muutoksia

Koskelan väitöskirja on ensimmäinen rikos- ja prosessioikeuden tutkimus eläinsuojelusta. Tästä johtuen työtä sai tehdä osin ilman edeltäjien hartioita, joilla seisoa. Koskelan motivaatio tarttua haastavaan aiheeseen oli kuitenkin riittävän vahva, jotta työ tuli saatettua valmiiksi. "Kävin aikoinani jonkin verran koiranäyttelyissä ja sain nähdä, että se maailma ei ole niin kaunis ja aurinkoinen kuin olin kuvitellut. Eläimiä pidettiin toisinaan huonosti, ja törmäsin myös pentutehtailuun. Sitä kautta päädyin erikoistumaan eläinsuojelukysymyksiin tutkimuksessani." Koskelan työskentelyn yksi motiivi on myös tuottaa empiiristä todistusaineistoa, jonka kautta voi paremmin osoittaa ongelmia eläinten oloissa. "Haluan voida näyttää, että tällaisia ongelmia ihan oikeasti on olemassa, jotta asiat muuttuisivat." Väitöstutkimuksen jälkeen työ jatkuu samojen teemojen parissa. Koskela haluaa seuraavaksi tutkia, onko oikeuskäytäntö muuttunut törkeän eläinsuojelurikoksen tultua rikoslakiin vuonna 2011. "Aion selvittää, minkälaisia tekoja tuomioistuin on katsonut törkeiksi. Minulla on jo nyt tiedossa tapauksia, jotka kriteerien perusteella ovat törkeitä mutta jotka on tuomittu tavallisina tekoina. Haen apurahaa, jotta voisin selvittää asiaa systemaattisesti."

"Asiantuntemuksen puute on merkit tävä ongelma. Poliisit eivät tiedä riittävästi eläinsuojelusta, syyttäjiä ja käräjätuomareita ei kouluteta näihin aiheisiin, ja se myös heijastuu tuomioihin."

Kosmetiikkalista auttaa sampoo-ostoksilla teksti senni puustinen • kuvitus heta kasurinen

eläinten ystävä valitsee pupumerkittyä kosmetiikkaa. se on entistä helpompaa, sillä eläinkoekiellot etenevät maailmalla.

osmetiikkateollisuuden suorittamat eläinkokeet ovat epäeettisyytensä lisäksi kyseenalaisia. Eläinkokeet voidaan korvata eläinkokeettomilla menetelmillä, jotka ovat usein luotettavampia ja edullisempia. Eläinkokeita kuitenkin rahoitetaan huomattavasti enemmän kuin vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä. Maailmanlaajuisesti eläimiä hyödynnetään kokeissa vielä valtavia määriä. Eläinkokeita koskeva lainsäädäntö ja esimerkiksi sallitut eläinlajit vaihtelevat maittain, mutta muun muassa hiiriä, rottia ja kaneja käytetään paljon. Monet kokeet aiheuttavat eläimille kroonista, pitkäaikaista kipua tai voivat johtaa jopa kuolemaan. Kun erilaisten kemikaalien myrkyllisyyttä ja vaikutuksia ihmisiin tutkitaan, annetaan tutkittavaa ainetta eläimelle. Eläin kärsii mahdollisista myrkytysoireista ja voi jopa kokea erittäin kivuliaan myrkytyskuoleman.

Edistyksellinen EU:n eläinkoekielto johtaa myös harhaan

EU:n kosmetiikan ja hygieniatuotteiden eläinkoekielto tuli voimaan vuonna 2013, eikä eläinkokeilla saa enää testata kosme-

tiikkaa tai sen ainesosia. Kielto oli suuri edistysaskel ja suunnannäyttäjä koko maailmalla. Se ei kuitenkaan ole aukoton, eikä sitä valvota riittävästi. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä niin kuluttajien kuin kosmetiikkamyyjienkin parissa. Moni on siinä luulossa, ettei eläimillä testattua kosmetiikkaa ole Euroopan markkinoilla. Kosmetiikkayhtiöiden käyttämiä ainesosia voidaan kuitenkin yhä testata eläimillä esimerkiksi kemian- tai lääketeollisuuden tarpeisiin, eli kieltoa voidaan kiertää. Vain sertifiointi takaa eläinystävällisyyden. Hyviä uutisia ympäri maailmaa

EU:n historiallisen esimerkin jälkeen moni muu maa on seurannut perässä. Viimeisimpinä kosmetiikan eläinkokeet on kielletty Guatemalassa ja Sveitsissä. Australiassa kielto astuu voimaan tulevana kesänä ja Etelä-Koreassa ensi vuonna. Myös Taiwanissa kosmetiikan eläinkokeet on kielletty vuodesta 2019 eteenpäin. EU-maiden lisäksi kosmetiikan eläinkokeet on jo aiemmin kielletty Intiassa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. Valtaosa, eli noin 80 prosenttia, maailman valtioista sallii kuitenkin yhä kosmetiikan eläinkokeet. Kaikki Kiinan markkinoille

vietävät kosmetiikkatuotteet testataan lähtökohtaisesti eläinkokein. Jos yritys myy tuotteitaan Kiinaan, se ei voi saada Leaping Bunny -sertifikaattia, vaikkei käyttäisikään eläinkokeita itse tuotteen valmistuksessa. Eläinkokeettoman maailman eteen töitä tekevä Cruelty Free International -järjestö kampanjoi kuitenkin jatkuvasti Kiinassa. Alkuvuodesta 2017 Kiinassa otettiinkin mahdollisesti askel kohti parempaa, kun ruoka- ja lääkeministeriö esitti, että osalle uusista markkinoille tulevista kosmetiikkatuotteista voitaisiin suorittaa yksinkertaistettu rekisteröimisprosessi. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, ettei tuontikosmetiikkaa olisi enää pakko testata Kiinassa eläimillä.

pupun kuvia tai cruelty free -sloganeita tuotteissaan, ja lupaus eläinkokeettomuudesta saattaa perustua vain yhtiön omaan sanaan. Animalian ylläpitämä kosmetiikkalista auttaa löytämään varmasti luotettavat tuotteet, jos juuri oikeanlaisen pupumerkin bongaaminen purkin kyljestä tuntuu vaikealta. Listan löytää netistä, mutta se on saatavilla myös painettuna esitteenä, joka kulkee helposti vaikka lompakossa. Leaping Bunnyn käyttöä valvotaan, ja sertifikaatin saadakseen yhtiöön tehdään ulkopuolinen auditointi. Yrityksen tulee myös läpäistä vähintään kolmen vuoden välein tehtävä tarkastus.

Vaikuta valinnoilla – suosi sertifioitua

Leaping Bunny -tunnus tuotteessa on osoitus sitoutumisesta eläinkokeettomuuteen. Se on eurooppalaisten ja amerikkalaisten eläinsuojelujärjestöjen luoma kansainvälinen standardi eläinystävälliselle kosmetiikalle ja kodinkemikaaleille. Purkin kyljestä löytyvä pupulogo takaa, että tuotteen valmistuksessa ei missään vaiheessa ole käytetty eläinkokeita. Kuluttajan on kuitenkin hyvä olla tarkkana, sillä eri kosmetiikkabrändit käyttävät monenlaisia

Tutustu listaan ja lue lisää osoitteessa: animalia.fi/kosmetiikkalista.

teksti ja kuva taija rinne

Animalian uusi hallitus. Ylärivi vasemmalta oikealle: Minna Hjort, Roope Kanninen, Johanna Hiekkala, Senni Puustinen, Tarja Koskela. Alarivi vasemmalta oikealle: Sari Ung-Lanki, Sami Säynevirta, Pauliina Klemola, Erja Laakkonen. Kuvasta puuttuvat Tuuli Solhagen ja Inna Somersalo.

Animalian uusi hallitus tiivistää kansainvälistä yhteistyötä animalia sai uuden hallituksen maaliskuun vuosikokouksessa. mitä hallituslaiset odottavat tulevalta vuodelta?

Tarja Koskela (OTT), Hämeenlinna "Haluan tehdä töitä sen eteen, että Suomessa eläimiä koskeva lainsäädäntö olisi eläinlajista riippumatta kaikille eläimille paras mahdollinen, myös kansainvälisesti arvioiden."

Erja Laakkonen (KT, FM), Joensuu "On aika nostaa eläinten oikeudet ja myös ympäristönäkökulma osaksi vakavaa poliittista keskustelua. Animalia on yhteiskunnallisen keskustelun synnyttäjä, ei vain kommentoija."

Inna Somersalo (kasviskokki), Helsinki "Turkisala on vaikeuksissa myös Suomessa. Toivottavasti näemme pian myös Suomessa päivän, kun tämä epäeettinen toiminta kielletään. Tässä on avainasemassa Animalian kansainvälinen yhteistyö."

Johanna Hiekkala (merkonomi), Helsinki "Mahdollisuus liikkua ja asianmukainen kivunhoito täytyy jatkossa olla kaikkien tuotantoeläinten oikeus. Parsinavetat tai nupoutus ilman kivunlievitystä eivät ole nykypäivää."

Sari Ung-Lanki (YTM), Kuopio "Eläinten käyttöön paitsi eläintuotannossa myös tutkimuksessa on suhtauduttava nykyistä kriittisemmin. Tänä vuonna Animalia jatkaa työtä myös eläinkokeiden vähentämiseksi."

Senni Puustinen (medianomi), Helsinki "Jopa 99 % suomalaisista pitää tuotantoeläinten hyvinvointia tärkeänä. Lakitasolla kansalaisten huoli ei kuitenkaan näy. Siksi Animalian vaikuttamistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen."

Pauliina Klemola (FM), Kouvola "Suomen pitäisi olla edelläkävijämaa eläinten suojelussa ja ottaa rohkeita edistysaskelia eläinten oikeuksien tunnustamisen suuntaan. Animalialla on iso rooli tämän kehityksen vauhdittajana."

Sami Säynevirta (MTI), Helsinki "Eläinasioilla ei ole maantieteellisiä rajoja, ja muut lajit on otettava aidosti huomioon kaikissa asioissa ja päätöksenteossa. Eläimet eivät ole materiaa, vaan tuntevia olentoja aivan kuten mekin."

Minna Hjort (FM), Helsinki "Animalia on yhteiskunnallisesti merkittävä vaikuttaja, joka ottaa rohkeasti kantaa ja jota kuunnellaan. Animalia perustaa toimintansa tutkittuun tietoon ja positiiviseen lähestymistapaan."

Tuuli Solhagen (FM), Espoo "On hienoa, että yhä useampi kotimainen yritys valitsee eläinkokeettomuuden. Animalian ylläpitämä lista sertifioiduista tuotteista herättää yhteiskunnallista keskustelua koeeläinten puolesta."

Roope Kanninen (OTyo), Oulu "Erityisen tärkeää eläinoikeusajattelun edistäminen on nuorison keskuudessa. Animalia tulee jatkamaan kouluvierailujaan, mutta aloitamme myös nuorisostipendien myöntämisen."

Kirjavinkit ELÄINTEN SALATTU ELÄMÄ Peter Wohlleben: Eläinten salattu elämä – luonnon asukkaiden ja lemmikkien sielunelämästä (suom. Pirkko Roinila), Gummerus kustannus 2017. 270 s. peter wohlleben pyrkii kirjassaan siihen, mikä kiinnostaa meitä kaikkia eläinten ystäviä ja lemmikkien omistajia: avaamaan eläinten sielunelämää. Wohlleben on lukenut tutkimustuloksia, jotka hän esittää tässä kirjassaan helposti ymmärrettävinä ja tarinallisina. Kirjoittaja yhdistelee tutkimustulosten tulkintaa arkikokemuksiinsa omalla tilallaan, jossa on vuohia ja hevosia. Kiinnostavimmat luvut käsittelevät esimerkiksi eläimen suhtautumista vanhenemiseensa ja sitä, onko eläimillä kyky myötätuntoon ja jopa sielu. Kerronta on letkeää, rupattelevaa. Kirja on hyvä muistutus siitä, että tunteiden kirjo ei ole vain ihmislajin etuoikeus ja että muutkin maapallon lajit kuin ihminen haluavat elää täysipainoista elämää. Silti eläinten teollinen massatuotanto kohtelee muun muassa sikoja ja kanoja pelkkänä raakaaineena. SUSANNA LEHMUSKOSKI

dead zone - where the wild things were Philip Lymbery: Dead Zone - Where the Wild Things were. Bloomsbury Publishing 2017. 384 s.

maarit kytöharjun Vegaanihaaste-kirja on oiva lisä kokkausharrastajan reseptihyllyyn. Iso osa resepteistä on suhteellisen nopeatekoisia ja käyvät hyvin arkeen, mutta myös juhlareseptejä löytyy. Mitään erikoistuotteita ei käytetä kovin paljon, vaan ainekset löytyvät suurimmalta osin marketista. Testiin pääsi kookosvokki, josta tuli ihanan mausteista, lämmittävää ja myös todella täyttävää, kun sen teki Nyhtökaurasta. Paljon reseptejä löytyi myös kastikkeille ja tahnoille. Suosittelisin kirjaa terveydestä kiinnostuneille kokkaajille. Herkut-osio on kirjassa erikseen, mutta mitään tajunnanräjäyttäviä brownieita tai kakkuja sieltä ei kannata hakea, sillä herkkureseptitkin olivat suurimmaksi osaksi aika terveellisiä, esimerkkeinä seljankukka-sitrusmehu, kvinoapuuro ja useat jogurttireseptit.

kuudes sukupuuttojen aalto on parhaillaan käynnissä. Villieläinlajeja katoaa maapallolta hurjaa vauhtia. Syynä on yhden eläinryhmän valtava kasvu: kasvatamme tuotantoeläimiä syötäväksi ja tuhoamme samalla ympäristön. Tähän ongelmaan pureutuu Farmageddon-teoksen kirjoittanut Lymbery uudessa teoksessaan, joka kannustaa toimimaan ennen kuin on liian myöhäistä. Kuten kirjan nimi antaa olettaa, luvassa ei varsinaisesti ole mitään hyvän mielen lukemista. Faktat ja luvut ovat itkettävän karuja. Samalla kun eri puolilla maailmaa kärsitään nälästä, puolet tuotetusta ruuasta mätänee, joutuu roskiin tai syötetään karjalle. Lintujen määrä on vähentynyt Euroopassa 300 miljoonalla vuodesta 1980. Suurin osa maailman kalastusalueista on kalastettu tyhjiksi vuoteen 2048 mennessä. Kirja on jaettu lukuihin eri lajien mukaan, ja yksi luku on omistettu myös omalle lajillemme. Kirjan lopussa on kattava lähdeluettelo ja hakemisto, jonka avulla löytää helposti kirjan sivuilta itseään kiinnostavat aiheet. Ehkä hieman yllättävästi kirja ei tarjoa ratkaisuna vegaanista ruokavaliota, vaan eläintuotteiden vähentämistä ja esimerkiksi free-range-lihan suosimista tehotuotetun sijaan. Tämä viesti toimiikin ehkä helpommin suurelle yleisölle, toisaalta kirjan lukeminen innostaa helposti suurempiinkin muutoksiin. Dead Zone toimii varmasti erityisesti ympäristötietoisille lukijoille – ja kaikille meille, jotka haluamme seuraavan sukupolven näkevän villieläimiä muuallakin kuin valokuvissa.

aliisa maunula

senni puustinen

vegaanihaaste Maarit Kytöharju: Vegaanihaaste. Gummerus kustannus 2017. 128 s.

Eläinten asia politiikan ytimeen suomen eläinoikeuspuolue (eop) asetti ensimmäiset ehdokkaansa kevään 2017 kuntavaaleihin. animalia haastatteli puolueen varapuheenjohtajaa kesken kiireisintä vaalikampanjointia.

Kuka: Santeri Pienimäki, EOP:n varapuheenjohtaja. 42-vuotias. Asuu Turussa. Yrittäjä.

teksti hannele ahponen • kuva anna uski

Eläinsuojeluaktiivi. Neljän rescuekissan huoltaja.

op:n varapuheenjohtajan Santeri Pienimäen kalen-

teri on täynnä. Puolue on otettu vastaan positiivisen kiinnostuneesti, ja haastatteluhetki kahvilassa on samalla hengähdystauko ennen seuraavaa keskustelutilaisuutta. Pienimäki uumoilee, että kasvissyönnin valtavirtaistuminen ja suoranainen veganismibuumi on pehmentänyt tuoreen puolueen tietä. Vuonna 2016 rekisteröidyllä EOP:lla oli kevään kuntavaaleissa parikymmentä ehdokasta ympäri Suomea Helsingistä ja Turusta Nokialle, Vesantoon ja Sallaan saakka. Mukana oli muista puolueista siirtyneitä, mutta myös täysin uusia puoluetoimijoita. ”Monet mukaan tulleet ovat sanoneet, että nyt on käsillä asia ja puolue, joka kiinnostaa. Jäsenissämme on hyvin monipuo-

lisesti eri ikäisiä ihmisiä ympäri Suomea – myös vanhempaa väkeä”, Pienimäki kertoo. Globaali liike muuttaa maailmaa

”Parikymppisenä Peter Singerin kirja Oikeutta eläimille iski kovaa, vaikka jo aikaisemmin eläinasiat kiinnostivat. Myöhemmin vapaaehtoistyö paikallisessa eläinsuojeluyhdistyksessä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja Animaliassa sekä toimiminen vihreissä antoivat uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia eläinten puolesta. Monelle eläinoikeuksien esiinmarssi puoluekentällä saattoi tulla yllätyksenä, mutta Pienimäki näkee asian osana laajempaa kansainvälistä kehitystä. ”Olen seurannut pitkään kansainvälisiä eläinoikeusasioita ja sitä, miten eläin-

puolueet ovat monessa maassa toimineet menestyksekkäästi. Siksi lähdin heti mukaan Suomen Eläinoikeuspuolueeseen, kun se perustettiin.” Esimerkiksi Australiassa, Hollannissa, Portugalissa, Ruotsissa ja Espanjassa eläinpuolueet ovat toimineet jo pitkään ja niillä on edustajia paikallistasolla tai maiden parlamenteissa. Euroopan parlamentissa eläinten asiaa ajaa jo kaksi meppiä. Australiassa maan eläinoikeuspuolue on ajanut tuotantoeläimiä koskevia parannuksia villan tuotantoon ja eläinten kuljetuksiin, Espanjan Kataloniassa ja Kanariansaarilla härkätaistelut on saatu kiellettyä. Portugalissa eläinpuolueen ansiosta vegaaniruoka taataan kaikissa valtion laitoksissa, ja Hollannissa on vaikutettu kalastuskysymyksiin.

Kuntavaalit näytön paikka

Lapsena kesiään monien erilajisten eläinten parissa sukulaisten maatilalla viettäneen Pienimäen mukaan suurin ongelma on se, että eläimiä kohdellaan yhteiskunnassamme edelleen hyödykkeinä. "Eläinten itseisarvoa ei haluta tunnustaa, eikä niitä nähdä yksilöinä, joilla on omat persoonallisuutensa." Pienimäki kertoo EOP:n tavoitteiden olevan osa laajempaa oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta, jonka historia on kieli- ja työväenpuolueissa sekä ympäristö- ja kansalaisoikeusliikkeissä. ”Yleinen oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa kohenee, kun sorrettuja kohdellaan paremmin. Eläinten oikeudet eivät ole umpio, vaan ne vaikuttavat myös ympäristöön ja ihmisiin. Esimeriksi laajempi siirtyminen kasviperäiseen ruokavalioon hidastaa ilmastonmuutosta." Puolueen tavoitteena on yhteiskunta, jossa eläimiä ei käytetä hyödykkeenä. Kuntavaaleissa EOP haluaa herättää kes-

kustelua ja nostaa eläinten asian selkeämmin poliittiselle kentälle. "Näin ihmiset näkevät, että teema on tärkeä esimerkiksi kouluopetuksessa sekä julkisissa ruokapalveluissa. Kuntien kaavoituksessakin eteen tulee luonnoneläinten huomiointi.”

Monet mukaan tulleet ovat sanoneet, että nyt on käsillä asia ja puolue, joka kiinnostaa. Uusi työkalu eläinoikeustyöhön

Kuntavaaleja laajempia tavoitteita puolueen ohjelmassa ovat muun muassa itseisarvon kirjaaminen eläinsuojelulakiin, turkistarhauksen kieltäminen sekä maa-

taloustukien suuntaaminen kasvintuottajille. Muita tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi kohtuutalous sekä sivistyksen ja tutkimustiedon merkitys yhteiskunnassa. Pienimäki ennustaa eläinten asian nousevan tulevaisuudessa yhä laajemmin julkiseen keskusteluun. ”Haluamme tuoda parlamentaarisella työllä yhden työkalun lisää eläinoikeustyöhön. Kunnanvaltuustot avaavat uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja voimme pehmeästi työntää eläinteemaa myös muiden puolueiden agendalle. Eläinkysymykset muodostavat laajan kokonaisuuden, ja puolueemme myötä myös politiikassa tulee olemaan ihmisiä, joilla on aikaa omistautua aiheelle”, Pienimäki sanoo. EOP ei saanut yhtään paikkaa kuntavaaleissa, mutta yksittäiset ehdokkaat saivat huomattavan paljon ääniä esimerkiksi Nokialla ja Helsingissä.

Animalia testaa

teksti ja kuvat mina-maria poppeli

Suklaiset jäätelöt vegaaniset jäätelövaihtoehdot lisääntyvät pakastealtaissa, kun jäätelövalmistajat tuovat uutuuksia markkinoille. animalian helsingin opiskelijaryhmä otti varaslähdön kesään ja testasi uudet vegaaniset suklaajäätelöt. testi sai ryhmäläiset vakuuttuneiksi uusien tuotteiden herkullisuudesta, ja sokkotestauksen jälkeen jäätelöitä santsattiin lautasille.

i t es t a aj t t i vo

vegaani suklaa & pähkinäkinuski

edul

tumma suklaa

tofuline rich chocolate

li s i n

lovice nougat & suklaajäätelö

Hinta

5,75 € / 500 ml / 400 g (14,38 € / kg)

8,99 € / 550ml / 470 g (19,13€ / kg)

5,29 € / 750 ml / 430 g (12,30 € / kg)

4,89 € / 900 ml / 520 g (9,40 € / kg)

Valmistaja

3 Kaverin Jäätelö (Heikki & Ilkka & Sauli Oy)

Suomen jäätelö

Ingman/Unilever

Bofood Ab

Valmistusmaa

Suomi

Liettua

Ruotsi

Arvio

Pisteet

”Tätä lisää!” ”Menee omalle ostoslistalle saman tien!” ”Tästä tulee mieleen Snickers. Jälkimaku on pitkä ja pähkinäinen.” ”Pähkinät olisivat voineet olla pienempinä palasina ja suolattuja.” ”Pähkinät ja suklaaraidat tuovat estetiikkaa ulkonäköön, väri kaunis.” ”Tuhti, parasta sattumat.”

”Jäätelöversio tahmaisesta mutakakusta.” ”Maku ei ole liian makea.” ”Aikuiseen makuun sopiva pieni jälkiruoka kahvin kanssa.” ”Ei ole sivumakuja, maku on aito ja luonnollinen, tummasuklainen.” ”Vahva ja kaunis tumman ruskea väri.” ”Tätä ei voi ahmia suuria määriä.”

”Perinteisen kasvispohjaisen kermajäätelön makuinen.” ”Perussuklaajäätelö.” ”Toimii ruuanlaitossa tai jälkiruokakokonaisuudessa muun ohella.” ”Rakenne pehmeän ilmava ja hieman rakeinen.” ”Maussa esanssisuutta ja riisimäisyyttä.” ”Tuoksusta tulee mieleen kaakaokeksi.”

”Kuin kermajäätelöä, kävisi vaikka Aino-jäätelöistä.” ”Parempiakin uutuuksia on tarjolla.” ”Rakenne pehmeä ja liukas, jäätelömäinen.” ”Makea, kinuskinen ja kermainen.” "Ei ole suklaamainen vaan esanssinen.” ”Tuoksuu hieman kinuskille ja vaniljalle.”

anima l laine ian

Opiskelijaryhmän aikataulut löytää parhaiten Facebookista sivulta Animalian opiskelijaryhmä – HYY.

Opiskelijaryhmän uusi alku animalian opiskelijaryhmä aloitti uudelleen aktiivisen toiminnan alkuvuodesta helsingissä. ryhmän puheenjohtajaksi ryhtyi mimosa sihvola, 22, ja pyysimme häntä esittelemään uutta toimintaa. teksti tuuli solhagen • kuvat oskari lindfors

Mikä sai sinut lähtemään mukaan toimintaan?

Lähdin alun perin mukaan Animalian toimintaan tekemällä monipuolisesti melko käytännönläheisiä kenttätöitä Kouvolan alueosastossa. Muutettuani takaisin Helsinkiin halusin jatkaa eläinoikeusaktivismia yliopistopiireissä ja houkutella muitakin opiskelijoita mukaan toimintaan. Olen kiinnostunut sekä aktivismista että yliopiston harrastustoiminnan mahdollisuuksista, joten halusin lähteä mukaan ryhmän toimintaan. Miten eläinoikeustoiminta näkyy yliopistolla?

Olen tyytyväinen, että Animalian pää-

kaupunkiseudun alueosasto ja opiskelijaryhmä eriytyivät, koska toinen on alueosasto ja toinen nimenomaan ryhmä opiskelijoille. Näin saavutetaan laajempi näkyvyys ja toiminnan kattavuus. Toiminta painottuu HYY:n tapahtumiin ja tiloihin, mutta toiminta on avointa myös muille opiskelijoille. Yliopistolla porukka on kiinnostunutta eläinten oikeuksista ja kasvissyönnistä, ja siellä on mahdollisuus nostaa tehokkaasti esille näitä kysymyksiä. Monet aineet liippaavat läheltä eläinkysymyksiä, ja moni pohtii, miten suhtautua niihin. Syksyllä osallistumme HYY:n järjestämiin tapahtumiin sekä järjestämme luentoja, elokuvailtoja ja vegaaniset sitsit.

Mikä on sinulle antoisinta vapaaehtoistoiminnassa?

Ehdottomasti se, että pääsee konkreettisesti tekemään jotain ja manifestoimaan idealismin konkreettisiksi teoiksi. Samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen voimaannuttaa. On hyvä päästä keskustelemaan muiden kanssa, ettei jää vellomaan omiin ajatuksiin ja kehitä omaa kuplaa. Pienetkin teot voivat lopulta luoda lumipalloefektin ja vaikuttaa suuresti.

Vegepalsta

reseptit ja kuvat those vegan guys

Kevään gluteenittomia ja sokerittomia herkkuja vaihtoehtoja valmisruuissa löytyy paljon, mutta those vegan guys -blogin pitäjät kannustavat ruuan valmistamiseen alusta loppuun itse ja jopa sen kasvattamiseen. vegaaniuden lisäksi bloggaajia kiinnostavat yksinkertaiset ja helpot reseptit sekä raakaruoka.

l www isää rese .thos p evegatejä: nguy s.f

Vegepalsta Probioottinen jogurtti 2 annosta

Riisipaperikääryleet 2 annosta

200 g pähkinöitä (kuivapaino, liotettu 6-8 tuntia) Pussi tai noin 2 kapselia maitohappobakteereita (Vivomixx) Vettä tarpeen mukaan (Veden määrä riippuu siitä, haluatko lopputuloksesta ohuempaa vai paksumpaa jogurttia tai jopa rahkaa)

1 pkt tuoreita herkkusieniä (250 g) 1 pkt Nyhtökauraa 1 pkt riisipapereita kurkkua varsiselleriä tomaattia avokadoa rosmariinia Violife-savujuustoa Himalajan suolaa sipulia valkosipulia kookoskermaa misotahnaa

1 2

Huuhtele ja liota cashewpähkinöitä 6 tuntia ja sekapähkinöitä 8 tuntia.

Huuhtele liotetut pähkinät ja kaada tehosekoittimeen. Lisää vesi. Blendaa pähkinät ja vesi, kunnes ne sekoittuvat tasaiseksi kermaiseksi massaksi.

Lisää huoneenlämpöiseen seokseen mukaan maitohappobakteerit ja blendaa sen verran, että ne sekoittuvat joukkoon.

Suolaiset raakapullat 2 annosta Raakaruuassa ruokaa ei kuumenneta yli 42 asteen, jolloin ruuan entsyymit ja ravinteet säilyvät. 250 g sekapähkinöitä (liotettu 8 tuntia) 135 g porkkanaa 25 g hampunsiemeniä (liotettu 8 tuntia) 20 g rusinoita 65 g aurinkokuivattuja tomaatteja

Kaada purkkiin ja laita harsokangas päälle. Jätä purkki vedottomaan paikkaan huoneen lämpöön. Anna bakteerien vaikuttaa 20–24 tuntia. Valmiin jogurtin voi laittaa kylmään.

Mausteina: Juustokumina, paprika, korianteri, valkosipuli- ja sipulijauhe, grillausmauste, pippurisekoitus sekä pihvimauste.

Mausta mielesi mukaan! Viereisen sivun kuvassa oleva jogurtti on maustamaton, mutta koristeltu päärynällä, kanelilla ja kuorituilla hampun siemenillä.

Päivittäinen vihersmoothie 2 annosta 1-2 kpl lehtikaalin lehteä 1 tanko varsiselleriä 3 kuutiota pakastepinaattia 5 parsakaalinuppua kourallinen tuoretta vehnäorasta 1 rkl aloe vera -juomaa 1 rkl omenaviinietikkaa 4 g kurkumaa (pieni pala) 4 g inkivääriä (pieni pala) 2 tl viherjauhetta (esim. Pukka clean greens) 4 g sitruunan kuorta ja loraus mehua 1 rkl hamppuöljyä 1/2 - 1 tlk kookosvettä (esim. Puhdistamo) 1 vihreä omena (1 päärynä) (1 kiivi) Vettä sen mukaan millaisen koostumuksen haluaa

Laita kaikki raaka-aineet mausteita lukuun ottamatta monitoimikoneeseen ja anna sekoittua tasaiseksi. Mikäli haluat taikinaan tekstuuria, voi jonkin raaka-aineen, kuten hampunsiemenet, lisätä lopussa. Jos aurinkokuivatut tomaatit ovat kuivia, niitä on hyvä liottaa hetken ennen taikinaan lisäämistä.

Kun taikinan tekstuuri on mieleinen, lisää mausteita pienissä erissä ja maistele välissä, kunnes saat halutun lopputuloksen.

Paista herkkusienet kookosöljyssä. Mausta Himalajan suolalla, jauhetulla sipulilla ja ripauksella jauhettua valkosipulia.

Mikäli haluat lämmintä ruokaa, kuumenna Nyhtökaura pienimmällä mahdollisella lämmöllä.

Lisää joukkoon loraus kookoskermaa ja vettä antamaan täyteläisyyttä ja kermaisuutta sekä avuksi mausteiden sekoittumiseen. Mausta kurkumalla, curryllä, valkosipulijauheella, sipulijauheella, juustokuminalla, korianterilla sekä Himalajan suolalla.

Pilko kurkkua, pieni pala varsiselleriä, tomaattia, savujuustoa, rosmariinia sekä avokadoa.

Kasta riisipaperi veteen ja nosta pyyhkeelle, lisää täytteet pitkittäin paperin toiseen päähän. Laita päälle ohut viiva Clearspringin vaaleaa misotahnaa ja taittele kiinni sivuista aloittaen.

Pyörittele taikinasta esimerkiksi palloja ja laita kuivurin pellille tai ritilälle. Samaisen reseptin voi varmasti tehdä myös uunissa, mutta alin lämpötila saattaa silloin ylittää 42 astetta. Lämpötilan ollessa 42 astetta valmistusaika kuivurissa on noin 11 tuntia.

Sekoita kaikki ainekset keskenään blenderissä ja nauti.

Animaalit kautta maan Opiskelijakotka ryhmä

Itä-Lappi Rovaniemi

teksti kanerva pelli • kuva oskari lindfors

opiskelijavoimaa Helsinkiin! jo vuonna 1992 perustettu Animalian opiskelijaryhmä on tehnyt paluun hetken hiljaiselon jälkeen. Vaikka pääkaupunkiseudulla toimii hyvin aktiivinen alueosastomme Animalia PKS, tarvitaan myös opiskelijaryhmää. Opiskelijaryhmä on tärkeä, sillä nuorilla korkeakouluopiskelijoilla on paljon annettavaa eläinpoliittiseen keskusteluun. Ryhmän tarkoituksena onkin toimia katalysaattorina ja työvälineenä sen generoimiseen. Tapahtumilla haastetaan ja herätellään ihmisiä sekä tuodaan yhteen ihmisiä, joille eläinten oikeudet ovat jo pidempään olleet lähellä sydäntä. Ryhmä on ollut aktiivinen jo keväällä. Syksyllä tarvitaan tekijöitä muun muassa HYY:n fuksitapahtumiin, luennoille, leffa- ja kokkausiltoihin sekä vegaanisten sitsien järjestämiseen. Jos haluat edistää eläinten oikeuksia muiden opiskelijoiden kanssa, Animalian opiskelijaryhmä on oikea paikka sinulle! Vaikka ryhmä toimii HYY:n alaisena harrastejärjestönä pääasiallisesti Helsingin yliopiston kontekstissa, ovat myös muiden korkeakoulujen opiskelijat lämpimästi tervetulleita mukaan. Tulevista tapahtumista tiedotetaan Facebookissa (@animaliaop). Lisäksi kannattaa tsekata ryhmän sivut myös Instagramissa (@animalia.hyy).

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä

Hämeenlinna Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu Opiskelijaryhmä

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös opiskelijaryhmä (opiskelijaryhma@animalia.fi) karhuryhmä (karhuryhma@animalia. fi), valasryhmä (valasryhma@animalia.fi) ja perhekerho (perhekerho@animalia.fi). Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan! Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animalian kauppa

koonnut annu piensoho

Tervetuloa ostoksille, samalla tuet eläinten oikeuksia edistävää työtä! Tilaa laadukkaat ja vastuulliset tuotteet kotiin animalia.fi/kauppa tai poikkea ostoksilla myymälässämme Helsingissä Suvilahdenkatu 4 arkisin klo 10-15.

23 €

Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla Mia Takulan kirjoittamassa teoksessa 14 vegaania jakavat tarinansa. Kirjasta löydät esimerkiksi Eläinsuojelukeskus Tuulispään perustajan Piia Anttosen tarinan.

23 €

Uutuus! Uusi eläinlaki Kirjasta löydät nykytietoa eläintuotannon tilanteesta Suomessa. Teoksessa tarkastellaan eläinlakiin liittyviä kysymyksiä ja käydään läpi eläinten hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia. Kirjan kirjoittajiin kuuluvat Risto Isomäki, Mai Kivelä, Tarja Koskela, Visa Kurki, Veikka Lahtinen, Niina Lätti, Hanna Rummukainen ja Laura Uotila.

Lemmu-kangaskassi Lemmu-kangaskassi on tyylikäs ja eettisesti tuotettu. Sitä koristavat Maria Tolvasen suunnittelemat vaaleanturkoosit lehmät. Kassi on Reilun Kaupan puuvillaa. Suosittelemme kesän rientoihin!

12 €

Lainsuojaton-paitoja!

29€

Voit tilata tuotteita verkkokaupan kautta osoitteessa animalia.fi/kauppa tai tehdä tilauksen myös puhelimitse, puh. (09) 720 6590 tai sähköpostitse: tarja.balding@animalia.fi

Tuotetilauksiin lisätään toimitusmaksu, joka on lähetyksen koosta riippuen 2,90 €, 4,90 € tai 7,90 €. Tuotteet pyritään postittamaan viikon sisällä tilauksesta. Tuotteilla on maksuton palautusoikeus 14 päivän sisällä tilauksen vastaanottamisesta. Halutessasi voit myös noutaa tuotteet toimituskuluitta Helsingin toimistoltamme, Suvilahdenkatu 4, arkisin klo 10–15.

Lainsuojaton-paidat edistyksellisen eläinlain hyväksi ovat tunnettujen kotimaisten artistien ja suunnittelijoiden yhteistyön tulos. Michael Monroe -paidan printin on suunnitellut Jussi Karjalainen. Atomirotan taas Piia Keto ja Karri Koiran printistä vastaavat Sacha ja Valpuri Remling. Laadukkaat paidat ovat Pure Waste Textilesin kierrätysmateriaalista valmistettuja.

Tilaus ja toimitus

Tukijat saavat osan tuotteista vähän edullisemmin! Kannattaa kurkata voimassaolevat jäsenedut osoitteesta animalia.fi/jasenkortti. Jäsenedut saat verkkokaupassa syöttämällä etukoodin ostoskorissa kohtaan ”Kupongin koodi” ja klikkaamalla ”Käytä kuponki”.

Tilasimme lisää

Paitoja on saatavana unisex-kokoina XS-XXL ja lady fit -mallisena S-XL. Voit halutessasi varmistaa varastotilanteen Animalian toimistolta, puh. (09) 720 6590.

Possu-siirtotatuointipaketti Kesällä ihoa koristamaan sopii Emmi Koiviston taiteilemat laadukkaat possu-siirtotatuoinnit. Paketti sisältää 3 kpl siirtotatuointeja.

5€

Tervetuloa myös ostoksille toimistollemme!

Anna lahja eläimille Muista kesän juhlijoita aineettomilla lahjoilla

Ilahduta valmistuvaa nuorta, kesän synttärisankaria tai hääparia lahjalla, jolla on merkitystä. Aineettomien lahjojen avulla tehdään töitä eläinten paremman tulevaisuuden puolesta. Lahjalle saat kauniin kortin. Merkitykselliset lahjat kesän juhliin löydät osoitteesta animalia.fi/aineeton-lahja

Kivunhoitoa 7 €

Ar voa eläimille 20 €

Elää ja olla 45 € Siiri ja Saara