Animalian kouluvierailijan taustamateriaali by Animalia ry

Animalian kouluvierailijan taustamateriaali

Sisällys

Johdanto materiaaliin ja tuntirunkoehdotukset...................................................................3

Alkuesittelyt, Animalian saavutukset ja nuorten omat vaikutusmahdollisuudet ( jokaiselle kouluvierailutunnille pakolliset osuudet)..........................................................5

Osallistavia tehtäviä ja pohdintatehtäviä...............................................................................7

Tuotantoeläimet / Turkiseläimet / Koe-eläimet / Eläinetiikka........................................12

Pidempikestoisia ryhmätehtäviä.............................................................................................21

Johdanto materiaaliin ja tuntirunkoehdotukset Taustamateriaalista löydät tarkempia tehtäväohjeistuksia ja kouluvierailulla käsiteltäviin teemoihin liittyvää taustatietoa. Käytä taustamateriaalia yhdessä kouluvierailumateriaalin diojen kanssa.

Tämä taustamateriaalipaketti sisältää • Alkuesittelyohjeet ja vinkkejä Animalian saavutusten ja kouluvierailun päätökseksi pohdittavien nuorten vaikutusmahdollisuuksien käsittelyyn. (diat 1—3) Pakolliset joka kouluvierailulle! • Eläinkuvaa ja eläimiin suhtautumista yleisemmin käsitteleviä ryhmä- ja pohdintatehtäviä. (diat 4—11) Dioja 7-8 suositellaan käyttämään joka kouluvierailulla! • Taustamateriaalit tuotantoeläimiä (diat 12—13), turkiseläimiä (diat 14—15), koeeläimiä (diat 16—17) ja etiikkaa yksityiskohtaisemmin (diat 18—22 yläkouluihin, diat 23—27 erityisesti lukioihin) käsitteleviin osuuksiin. Valitse joka kouluvierailulle vähintään yksi käsiteltävä teema. • Ohjeet kahteen enemmän aikaa vievään ryhmätehtävään. (diat 28—29)

Diapaketissa on saatavilla on myös eläintuotannon ympäristövaikutuksia käsittelevät diat, jonka taustamateriaalina on mahdollista hyödyntää Animalian sivustoa. Kouluvierailutunnin taustarunkoa ei tarvitse noudattaa orjallisesti, vaan voit valita juuri tietyt diat ja tehtävät kouluvierailuasi varten ja huomioida ajankulun - kaikkea ei tarvitse ehtiä käsitellä. Alkuesittelyt, Animalian saavutukset/tavoitteet ja nuorten omista vaikutusmahdollisuuksista kertominen ovat kuitenkin erityisen tärkeitä. Käsittele jokaisella kouluvierailulla tarkemmin myös tarkemmin joko tuotantoeläimiä, turkiseläimiä, koe-eläimiä tai etiikkaa (tai useampia osioita, jos aika sallii!). Muuten voit valita kouluvierailulla vapaasti eri kokonaisuuksista ja tehtävistä. Kouluvierailutunneille on hyvä varautua mahdollisilla lisätehtävillä. Pyri myös hyödyntämään valitsemiasi tehtäviä vierailutunnin kuluessa toistensa tukena. Muistuta nuoria esimerkiksi aikaisemmista keskusteluista tai esiin nousseista eri eläimiä koskevista faktoista. Lisää materiaalia vierailulle löydät: www.animalia.fi/koulujanuoriso ja www.animalia.fi/ kouluvierailijoiden-sivu Tarkkoja tuntirunkoja on vaikea antaa ( jotkut ryhmät innostuvat keskustelemaan pidemminkin, toisten ryhmien kanssa tehtävät taas sujuvat nopeammin), mutta ohessa esimerkkejä tavoista yhdistellä kouluvierailumateriaaleja kouluvierailulla!

75 minuutin kouluvierailun ”perusrunko” Tätä tuntirunkoa voit testata esimerkiksi ensimmäisillä kouluvierailuillasi! 1. Alkuesittelyt (dia 1) 2. Totta vai tarua -tehtävä (dia 5) 3. Lemmikit, turkiseläimet, koe-eläimet... -tehtävä (diat 7–8) 4. Animalia kannustaa veganismiin -dia (dia 9) 5. Tuotantoeläimet/turkiseläimet/koe-eläimet/etiikka tarkemmin käsitellen (valitse yksi tai kaksi osiota) (diat 12–27) 6. Mitä on hyvinvointi? -tehtävä (dia 11) 7. Animalian saavutusten ja tavoitteiden käsittelyä (dia 2) 8. Mitä voin itse tehdä? (dia 3)

Esimerkkejä 90 minuutin kouluvierailurungosta: 1. Alkuesittelyt (dia 1) 2. Totta vai tarua -tehtävä (dia 5) 3. Lemmikit, turkiseläimet, koe-eläimet... -tehtävä (diat 7–8) 4. Tuotantoeläimet/turkiseläimet/koe-eläimet/etiikka tarkemmin käsitellen (valitse yksi tai kaksi osiota) (diat 12-27) 5. Animalia kannustaa veganismiin -dia (dia 9) 6. Yhdistä eläin ja ominaisuus -tehtävä (dia 6) 7. Mitä on hyvinvointi? -tehtävä (dia 11) 8. Animalian saavutusten ja tavoitteiden käsittelyä (dia 2) 9. Mitä voin itse tehdä? (dia 3) 1. Alkuesittelyt (dia 1) 2. Yhdistä eläin ja ominaisuus -tehtävä (dia 6) 3. Tuotantoeläimet/turkiseläimet/koe-eläimet/etiikka tarkemmin käsitellen (valitse yksi osio) (dia 12–27) 4. Työpajatehtävä: Eläinkuvaan vaikuttava kampanja! 5. Mitä on hyvinvointi? -tehtävä (dia 11) 6. Animalian saavutusten ja tavoitteiden käsittelyä (dia 2) 7. Mitä voin itse tehdä? (dia 3)

Esimerkki 45 minuutin kouluvierailurungosta: 1. Alkuesittelyt (dia 1) 2. Totta vai tarua -tehtävä (dia 5) 3. Tuotantoeläimet/turkiseläimet/koe-eläimet/etiikka (valitse yksi osio hieman lyhyemmin käsitellen, vähemmän ryhmäpohdintatehtäviä) (dia 12–27) 4. Mitä on hyvinvointi? -tehtävä (dia 11) 5. Animalian saavutusten ja tavoitteiden käsittelyä (dia 2) 6. Mitä voin itse tehdä? (dia 3)

Alkuesittelyt, Animalian saavutukset ja nuorten omat vaikutusmahdollisuudet ( jokaiselle kouluvierailutunnille pakolliset osuudet) Alkuesittelyt (dia 1) *pakollinen Vierailutunnin aluksi esittele itsesi ja kerro halutessasi lyhyeksi, miksi koet tärkeäksi toimia Animalian kouluvierailijana. Kerro myös, ettei kouluvierailutunnilla näytetä järkyttäviä kuvia tai videoita, vaan tarkoituksena on pohtia suhtautumistamme eläimiin ja omia vaikutuskeinoja. Voit mainita Animalian toimineen jo yli 50 vuoden ajan. Animalia tiedottaa, kampanjoi ja vaikuttaa lakien säätämiseen, ja jäseniä Animalialla on yli 6000. Paikallistoimintaa Animalialla on noin 20 paikkakunnalla - kannattaa tutkia Animalian toimintaa vierailupaikkakunnalla! Animalia ei ole järjestönä poliittisesti tai uskonnollisesti sitoutunut. Älä kuitenkaan korosta esimerkiksi vuosilukuja tai henkilömääriä - tärkeintä on kertoa, miksi Animalia on olemassa ja miten toimimme! Animalian päätoimintakohteet ovat tuotantoeläimet, turkiseläimet ja koe-eläimet, mutta toimintamme ei rajoitu ainoastaan näiden eläinten puolesta työskentelyyn. Animalia haluaa mahdollistaa eläimille oikeuden lajityypilliseen käyttäytymiseen ja puolustaa eläinten oikeuksia. Animalia korostaa eläinten itseisarvoa - eläin ei ole arvokas vain siksi, että siitä voidaan esimerkiksi hyötyä jollain tavalla. Haluamme korostaa eläimiä tietoisina ja tuntevina yksilöinä.

Animalian saavutukset ja tavoitteet (dia 2) *pakollinen Kerro joistain Animalian saavutuksista ja kehitysaskelista eläinsuojelulainsäädännön kentällä. Kerro myös Animalian tavoitteista jatkossa. Animalia on saavuttanut yli 50 vuodessa paljon, mutta eläinten olojen ja oikeuksien parantamiseksi on yhä paljon tehtävää! Esimerkkejä viimeisimmistä saavutuksista:

Olimme mukana ensimmäisessä kansalaisaloitteessa turkistarhauksen kieltämiseksi.

Turkistuotannon kannattavuus on laskenut huomattavasti viime vuosina. Animalia ylläpitää kansainvälistä turkittomuuteen sitoutuneiden liikkeiden listaa Suomessa.

Kosmetiikan eläinkokeet ja eläimillä testatun kosmetiikan myyminen kiellettiin EU:n alueella. Animalia ylläpitää kansainvälistä eläinkokeettoman kosmetiikan listaa Suomessa. Animalia on ollut mukana vaihtoehtoisten testausmenetelmien kehittämistä edistävässä työssä eläinkokeiden vähentämiseksi. Animalia vastusti Särkänniemen delfinaarion perustamista jo 80-luvulla. Eläinjärjestöjen ja kansalaisten pitkäjänteinen työ sulki delfinaarion 2015.

Animalia kannustaa veganismiin ja on kampanjoinut kasvisruoan puolesta mm. kesäkiertueilla. Lisää esimerkkejä löydät myös Animalian nettisivuilta. Mahdollisesti meneillään olevia tai viime vuosina tehtyjä kampanjoita ja kampanjakuvia kannattaa hyödyntää (esimerkiksi ”Turkis ei kuulu tyyliini”). Kouluvierailijoille on saatavilla päivitettävä kampanjamateriaaleja koskeva vinkkipankki! Tavoitteitamme: Teemme edelleen työtä esimerkiksi tuotantoeläinten, turkiseläinten ja koe-eläinten auttamiseksi. Pyrimme esimerkiksi kieltämään turkistarhauksen Suomessa lainsäädäntöön vaikuttamalla, kannustamme kasvissyöntiin ja haluamme, että eläinten hyvinvointiin panostetaan enemmän tuotanto-oloissa. ( Jos oppilaat kysyvät koe-eläimistä, voit mainita, että lainsäädännössä on edelleen aukkoja ja vaikka työ kosmetiikan eläinkokeiden vähentämiseksi on tuottanut osittain tulosta, eläinkokeita tehdään yhä paljon esimerkiksi kemikaalien testauksen ja tieteellisen tutkimuksen yhteydessä. Animalia työskentelee eläinkokeiden vähentämiseksi kaikilla tutkimuksen aloilla. Esimerkiksi lääkkeiden kehittämisen ja eläinkokeiden yhteyttä ei kuitenkaan pidä ottaa itse puheeksi!)

Mitä voin itse tehdä? (dia 3) *pakollinen Pyydä ryhmiä pohtimaan, kuinka omilla valinnoilla voisi heidän mielestään vaikuttaa eläinten kohteluun. Voitte jälleen kerätä vastauksia myös ylös. Täydennä tarvittaessa listaa itse, jos ryhmät eivät keksi kaikkia mahdollisia vaikutuskeinoja. Esimerkkejä vaikuttamisen tavoista: • Tiedon jakaminen (omien tekstien kirjoittaminen, uutisten jakaminen sosiaalisessa mediassa...) • Omien sosiaalisten medioiden käyttäminen • Kulutustottumukset (ruoka, vaatteet, kosmetiikka...) • Lisätiedon etsiminen ja eläinten kohteluun perehtyminen • Järjestöihin liittyminen ja vapaaehtoistoiminta • Äänestäminen ja muu poliittinen vaikuttaminen

Osallistavia tehtäviä ja pohdintatehtäviä Huom! Pyydä opettajan apua jakaessasi oppilaita ryhmiin tai pyydä tähän vinkkejä etukäteen.

Mitä voin itse tehdä? (dia 4) Sopii lisätehtäväksi, jos on aikaa! Pohtikaa seuraavaksi, miten dialla esiteltyihin asioihin voisi vaikuttaa. Voit mainita, että osa vaikuttamisen tavoista on itsenäisen tekemisen muotoja, osassa taas toimitaan välillisesti. Esimerkiksi turkistarhauksen kannattavuuteen voit vaikuttaa sekä omilla kulutusvalinnoilla että jakamalla tietoa turkistarhauksen epäkohdista. Esimerkiksi vegaaniruoan suosio on kasvanut räjähdysmäisesti juuri monien yksittäisten ostajien ja kuluttajien vuoksi. Kun monet ihmiset tekevät pieniä valintoja, vaikutus on suuri. Vegaaniruokavaihtoehdot ovat nykyisin monipuolisia ja terveellisen ( ja maistuvan) vegaaniruokavalion koostamiseen löytyy paljon tietoja ja vinkkejä. Kerro kouluvierailutunnin lopuksi, että sinulta on tunnin loputtua mahdollista hakea esimerkiksi listausta turkittomuuten sitoutuneista vaateliikkeistä ja vegaaniruokareseptejä sisältäviä esitteitä. Tunti on myös hyvä lopettaa esimerkiksi johonkin piristävään eläinvideoon!

Totta vai tarua? (dia 5) Valitse etukäteen noin 5-6 väitettä, jotka tahdot esittää opetusryhmälle. Voit painottaa tunnin mukaan tiettyä teemaa (esim. tuotantoeläimet tai turkiseläimet) tai valita omasta mielestäsi mahdollisimman monipuolisia ja kiinnostavia väitteitä. Huomioi myös oppilaiden ikä väitteitä valitessasi. Jaa nuoret ryhmiin ja jaa jokaiselle ryhmälle yksi punainen ja yksi vihreä lappu. Ryhmät saavat pienen hetken pohtia jokaisen väitteen todenmukaisuutta. Keskusteluaika kannattaa määritellä etukäteen. Keskustelun jälkeen ryhmät nostavat joko vihreän (= väite ryhmän mielestä totta) tai punaisen (=väite ryhmän mielestä tarua) lapun. Tarkista äänestyksen tulos ja kerro äänestyksen jälkeen oikea vastaus. Jos mahdollista, voit hyödyntää totta vai tarua-tehtävän toteutuksessa myös esimerkiksi älypuhelimitse pelattavia tietovisoja (esimerkiksi ”Kahoot”). Netistä löytyy useita ilmaisia, opetuskäyttöönkin sopivia sivustoja, joiden kautta on mahdollista luoda omia tietovisakysymyksiä älypuhelinten avulla vastattavaksi. Yleensä sivustoilla on mahdollista luoda ilmainen tietovisa, jolle sivusto luo esimerkiksi oman numerokoodin. Siirtymällä pelisivustolle ja syöttämällä antamasi koodin oppilaat voivat pelata älypuhelimillaan luomaasi visaa. Kannattaa kuitenkin perehtyä eri sivustoihin ja niiden käyttöohjeisiin!

Esimerkkejä väitelauseista: Emakkosikoja pidetään noin 9 viikkoa kerrallaan porsimishäkissä, jossa sian ei ole mahdollista edes kääntyä. Totta.

Yhdessä hallissa elää noin 400 broileria. Tarua: Yhdessä hallissa voi elää jopa 40 000 lintua. Broilerit teurastetaan reilun puolen vuoden iässä. Tarua: Broilerit teurastetaan noin kuukauden ikäisinä.

Lehmä saa maidontuotannossa huolehtia vasikastaan noin kahden kuukauden ajan. Tarua: Maidontuotannossa vasikka vieroitetaan usein lähes heti syntymän jälkeen, kun luonnossa lehmä hoitaa vasikkaansa yleensä vähintään kahdeksan kuukauden ajan. Emot voivat tuotanto-oloissa huutaa useita päiviä vieroitetun vasikan perään.

Broilereita teurastetaan Suomessa vuosittain yli 10 miljoonaa. Totta: Yli 50 miljoonaa.

Suomalainen syö keskimäärin noin 20 kiloa lihaa vuodessa. Tarua: Vuonna 2015 Suomessa syötiin noin 77 kiloa lihaa henkilöä kohden.

Broilerit liikkuvat tuotanto-oloissa vain vähän, koska tilaa ei yksinkertaisesti ole. Totta ja tarua: Tilanpuute ja nopeasta kasvusta seuraavat kivut aiheuttavat lintujen vähäisen liikkumisen.

Suomessa käytettiin 2013 noin 500 koe-eläintä. Tarua: Yli 150 000 (hiiriä, kaloja, rottia, sikoja...).

Broileri on oma lintulajinsa. Tarua: Broileri on useamman kanarodun risteytys, joka on jalostettu juuri lihantuotantoa varten.

EU:n alueella taas käytetään vuosittain noin miljoona koe-eläintä. Tarua: Noin 10-12 miljoonaa.

Munijakanat elävät tuotanto-oloissa noin kolmen vuoden ajan. Tarua: Munijakanat elävät tuotanto-oloissa noin 1,5 vuoden ajan. (Vertaa elinikään luonnossa, noin 7 vuotta.)

Turkistuotannossa kettu elää noin kahden neliömetrin kokoisessa häkissä. Tarua: 0,8 neliömetriä. (Luonnossa ketun reviiri useita hehtaareja eli kymmeniä tuhansia neliömetrejä.)

Yhdellä munijakanalla käytössään noin A4-arkin kokoinen tila. Totta. (Vinkki! Näytä A4-paperia pienen tilan havainnollistamiseksi.)

Turkiseläimen annetaan usein elää alle vuoden ajan. Totta. Turkikseksi kasvatettavat eläimet tapetaan 6–8 kk:n ikäisinä.

Suurin osa kukonpojista lopetetaan heti kuoriutumisen jälkeen kananmunatuotannon yhteydessä. Totta: Kukonpojilla ei ole tehtävää munantuotannossa, joten ne lopetetaan. Kanojen luontaista käyttäytymistä on esimerkiksi hiekkakylpyjen ottaminen ja siipien venyttely. Totta.

Minkit elävät turkistarhalla puolen neliömetrin kokoisessa häkissä. Tarua: Häkin koko on vain 0,25 neliömetriä. (Häkin pieni koko kannattaa havainnollistaa esimerkiksi taululle piirtämällä ja mainita, että luonnossa minkin reviiri voi käsittää esimerkiksi useitakin kilometrejä joenrantaa.)

Yhdistä eläin ja ominaisuus! (dia 6) Pyydä oppilaita pysymään ryhmissä (tai jaa oppilaat ryhmiin, jos et ole aiemmin tunnilla teettänyt ryhmätehtävää) ja ratkaisemaan dialla näkyvä ”Yhdistä eläin ja ominaisuus”-tehtävä. Voit pyytää halutessasi oppilaita tekemään tehtävän myös itsenäisesti pohtien. Esimerkki oikeista vastauksista: • Minkki - Taitava uimari ja kiipeilijä. • Varis - Ratkoo pulmia kuin ekaluokkalainen. • Rotta – Älykäs, siisteyttä vaaliva ja empaattinen. • Kana - Muistaa oppimansa jopa kuukausia tai vuosia ja oppii nopeammin kuin koira. • Sika - Rakentaa luonnossa pesän ja on hyvin sosiaalinen ja leikkisä. • Koira - Useiden tutkimusten mukaan ei aivan yhtä älykäs kuin sika. • Huom! Osa väitteistä saattaisi sopia useampaankin eläimeen: tämä herättää keskustelua. Jos oppilaat kysyvät, kuinka eläinten älykkyyttä on mahdollista mitata, voit kertoa yleisimmistä testaamisen muodoista, joita eri eläinlajeihin on sovellettu. Esimerkiksi eläinten kykyä tunnistaa itsensä peilistä tai hyödyntää peiliä (= ymmärtää, miten peilipinta ”toimii”), on huomioitu eri lajien älykkyyttä tutkiessa. Myös ongelmanratkaisukykyä, muistia ja oppimista selvittäviä tehtäviä hyödynnetään paljon. Tehtävän tekemisen jälkeen voit mainita esimerkiksi minkkien häkkikokojen pienuuden turkistarhoilla, yleiset käsitykset lintujen ja sikojen älykkyydestä ja virikkeiden ja tilan puutteen esimerkiksi turkistarhoilla tai tuotanto-oloissa.

Lemmikit, turkiseläimet, koe-eläimet... (dia 7 + 8) *pakollisia Huom! Tätä pohdintatehtävää suositellaan jokaiselle kouluvierailulle! Kerro nuorille, miten eläimet mielletään usein esimerkiksi lemmikkieläimiksi ( joilla on nimi, syntymäpäivä, jopa oma Instagram-tili), tuotantoeläimiksi, haittaeläimiksi ( joista tulisi päästä eroon), koe-eläimiksi, luonnossa eläviksi eläimiksi tai turkiseläimiksi. Pyydä ryhmiä nyt pohtimaan, mitkä eläimet sopisivat moneen eri luokkaan ja anna jälleen tietyn verran aikaa pohtimiselle. Kun ryhmät ovat valmiita, kerä ryhmien vastauksia taululle tai SmartBoardille tai pyydä yhtä jäsentä jokaisesta ryhmästä kirjoittamaan taululle ryhmän vastaus tai vastauksia ylös. Kun ryhmät ovat keksineet esimerkkejä eläinlajeista, jotka voisivat kuulua eri luokkiin, pyydä ryhmiä pohtimaan, miten tiettyyn luokkaan kuuluminen heidän mielestään vaikuttaa yhden valitsemasi eläimeen suhtautumiseen ja sen kohteluun (esimerkiksi lemmikkirotta vs. koe-eläin). Pyydä ryhmiä miettimään myös, pidetäänkö eläintä itsessään arvokkaana (itseisarvo) vai onko se ihmisten mielestä arvokas siksi, että siitä voidaan tavalla tai toisella hyötyä. Kerätkää jälleen vastauksia yhdessä ylös.

Ihmisen suhtautuminen muihin eläimiin ja eläinten määrittely on kautta historian ollut monimuotoista. Eläimiin ja eläimeen suhtautuminen on ja on ollut kulttuurisidonnaista. Teema on niin laaja, että kouluvierailutunnin rajoissa siihen ei liene mahdollista erityisen tarkasti perehtyä, mutta ohessa esimerkkejä, joita voit kouluvierailijana hyödyntää: • • • • • • • • •

Eläin on olento, joka ei ole ihminen ( jako ”ihmiseen” ja ”eläimeen”). Ihminen ja muut lajit ovat osa suurta kokonaisuutta / jatkumoa. ”Eläimelliseksi” koetut piirteet ihmisessä koettu epätoivottaviksi. Eläin on ystävä / kumppani / lemmikki. Eläin on kunnioitettu / palvonnan kohde. Eläin on pelättävä / vihollinen / vieras. Eläin on hyväksikäytön kohde / omaisuutta. Eläin on itsessään arvokas. Eläin on vailla sielua / järkeä / kykyä tuntea / tehdä päätöksiä ja valintoja (ihmistä ja ihmisen. toimintaa ohjaa järki, eläin taas mielletty pelkäksi materiaksi tai jopa konemaiseksi). • Eläin on tunteva / kokeva / tietoinen. Korosta myös, ettei esimerkiksi lemmikkieläimen ja koe-eläimen eroissa kyse ole ainostaan ihmisten mielipiteistä, vaan eri eläinryhmään kuuluminen näkyy myös lainsäädännössä. Esimerkiksi lain mukaan sopiva elintila ketulle eläintarhassa 600 neliömetriä, turkistarhalla taas vain 0,8 neliömetriä. Koe-eläimenä käytettävälle rotalle taas riittää lain mukaan ahtaampi häkki kuin lemmikkirotalle. Erityisesti häkin korkeus on kurkottelemaan pyrkivälle rotalle erityisen tärkeää, mutta koerotalle lain mukaan riittävässä matalassa häkissä aikuinen rotta ei tähän pysty. Voit kertoa ryhmälle, että tavoitekasvatettu eläin tarkoittaa tiettyyn tarkoitukseen kasvatettua eläintä, mutta itse eläimen tarpeisiin ja ominaisuuksiin se ei vaikuta. Dian kuvat myötäpäivään: citykani on tuholainen / villieläin / riistaeläin / turkiseläin / lemmikki / koe-eläin / lihantuotannossa

Animalia kannustaa veganismiin (dia 9) Diassa on nostettu esiin eläintuotannon ongelmat, vegaanisen ruokavalion ympäristöystävällisyys, terveellisyys ja kaiken lisäksi helppous. Diaa on hyvä käyttää eläinten roolia ja eläinten hyödyntämistä käsittelevien pohdintatehtävien yhteydessä, sillä se selkeyttää Animalian linjaa ja näkökulmaa. Voit kertoa, että Animalia näkee eläimet itsessään arvokkaina. Eläintuotannossa eläimillä koetaan usein olevan pelkkää välinearvoa (eläin on arvokas, koska sitä käytetään tietyn tuotteen, esimerkiksi maidon, tuottamiseen). Animalia kritisoi eläinten oloja eläintuotannossa, kannustaa veganismiin ja suhtautuu tehotuotantoon kielteisesti. Tilaa ja virikkeitä on usein vähän eikä tuotantoeläimillä ole mahdollisuutta niille tyypilliseen käyttäytymiseen (esimerkiksi leikkiin tai edes omista jälkeläisistä huolehtimiseen).

Veganismi on ympäristöystävällistä (eläintuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen ja laiduntavien eläinten tarpeeseen käytetään huomattavia määriä maata). Eläintuotannossa eläimille myös syötetään paljon ihmisen ravinnoksi sopivaa viljaa ja suuri osa ravintoarvoista menee tässä prosessissa hukkaan. Ympäristöpaketista löydät halutessasi arvokasta lisätietoa vegaanisen ruokavalion ympäristöystävällisyydestä! Diassa on mainittu myös vegaanisen ruokavalion terveellisyys ja helppous. Voit halutessasi mainita esimerkiksi punaisen lihan vähentämisen puolesta puhuvat tutkimukset. Kasvissyönnin helppouden puolesta puhuu taas esimerkiksi kasvisruokavalioon sopivien vaihtoehtojen huimasti viime vuosina kasvanut määrä tavallisissakin marketeissa ja ravintoloissa.

Eläinten hyödyntämisestä (dia 10) Pyydä ryhmiä pohtimaan, kuinka eläimiä hyödynnetään yhteiskunnassamme. Kerätkää jälleen tietyn aikaa kestävän porinan jälkeen vastauksia taululle. Esimerkkejä vastauksista: • Ruoantuotanto • Eläinkokeet • Turkistarhaus • Muut eläinperäiset materiaalit esimerkiksi vaatteissa • Metsästys • Eläimet viihdekäytössä...

Mitä on hyvinvointi? (dia 11) Näytä ryhmille valmiiksi muotoiltu lista mahdollisista näkökulmista eläimen hyvinvoinnin arvioimiseen. Näkökulmia hyvinvointiin: • ”Ei sairautta” • ”Ei kipua” • ”Tarpeeksi ravintoa” • ”Tarpeeksi elintilaa” • ”Mahdollisuus leikkiä” • ”Seuraa / Lajitovereita” • ”Mahdollisuus omaan rauhaan” • ”Oikeus pysyä elossa” • ”Tarpeeksi tekemistä ja virikkeitä” Anna ryhmille tehtäväksi valita tietyistä sanoista ne, jotka heidän mielestään kuuluvat kaikkien eläinten hyvinvointiin (nuoremmille opetusryhmille voit selventää, että tarkoitus on pohtia, millaisissa oloissa eläimet voivat hyvin ja mitä ne tarvitsevat). Voit myös pyytää oppilaita pohtimaan, mihin eläimillä on heidän mielestään oikeus. Keskustelemisen jälkeen pyydä ryhmää viittaamaan aina, kun luet ääneen sellaisen sanan, jonka he valitsivat hyvinvointilistalleen. Voit myös pyytää ryhmiä kirjoittamaan nimettömästi ylös valitsemansa asiat ja lukea laput koko luokalle tai hyödyntää tietovisasivustoja. Lisätehtävä: Jos vierailutunnilla on aikaa, voit tehtävän jälkeen pyytää oppilaita keskustelemaan ryhmissä siitä, mitkä näistä toteutuvat nykyisin eläinten elämässä ( ja jos toteutuvat, niin millaisten eläinten)? Onko kaikilla eläimillä esimerkiksi tarpeeksi elintilaa, mahdollisuus seurallisuuteen, tarpeeksi virikkeitä tai edes oikeutta pysyä elossa?

Tuotantoeläimet / Turkiseläimet / Koe-eläimet / Eläinetiikka Tätä taustamateriaalia ja diapakettia voit käyttää osana kouluvierailua sekä yläkouluissa että lukioissa (esimerkiksi oman mielenkiinnon tai opettajan esittämien toiveiden pohjalta). Tarjolla on tuotantoeläimiä, turkiseläimiä, koe-eläimiä ja etiikkaa koskevat materiaalipaketit, joista voit valita ja joita voit käyttää kouluvierailutunneilla. Lisävinkkejä löydät päivittyvästä kampanja- ja linkkipaketista. Saatavilla on myös eläintuotannon ympäristövaikutuksia koskeva diapaketti, jonka taustamateriaalina on mahdollista hyödyntää esimerkiksi Animalian sivuston ympäristöosuutta. Valitse jokaisella kouluvierailuilla vähintään yksi näistä osioista käsiteltäväksi ryhmän kanssa. Muista myös kertoa, ettei Animalian tekemä työ rajoitu ainoastaan käsittelemääsi teemaan (vaikka käsittelisit tarkemmin kouluvierailutunnilla esimerkiksi turkiseläimiä, oppilaille ei pidä jäädä kuvaa Animaliasta ainoastaan turkiseläinten puolesta työskentelevänä järjestönä). Tuotanto-, turkis- ja koe-eläimiä koskevien osuuksien kohdalla jotkut tummennetut, ryhmäpohdinnaksi tarkoitetut kysymykset muistuttavat toisiaan. Jos käsittelet ryhmän kanssa useampia osuuksia samalla kouluvierailuilla, voit käsitellä jotkut osiot teoriapohjaisemmin ja olla teettämättä useaan kertaan liian samanlaisilta vaikuttavia ryhmäkeskusteluja. Voit toki joka osuuden kohdalla myös valita itse, haluatko käyttää tummennettuja kysymyksiä ryhmäpohdintana vai käsitellä eri teemoja teoriapohjaisemmin. Voit esimerkiksi käyttää tummennettuja väitelauseita ryhmäkeskustelun sijaan pelkästään esimerkkinä usein esitetyistä kysymyksistä.

Tuotantoeläimiä koskeva taustamateriaali (dia 12 + 13) Suomessa teurastetaan vuodessa pelkästään broilereita noin 64 miljoonaa (noin kuukauden iässä). Esimerkiksi sikoja teurastetaan taas noin 2 miljoonaa vuodessa ja nautoja noin 300 000. Animalia kannustaa kasvissyöntiin, suhtautuu kielteisesti tehotuotantoon ja haluaa, että tuotantoeläinten hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Tuotantoeläimen elinkaari on lyhyt. Lypsylehmät teurastetaan noin 4 vuoden iässä (luonnossa eläisivät jopa 20 vuotta) ja munijakanat ( joita on Suomessa yli 3 miljoonaa) elävät vain noin 1,5 vuotta, luonnossa noin 7 vuotta. Kananmunantuotannon yhteydessä kukonpojat ovat usein tarpeettomia ja saavat elää vain noin vuorokauden ajan. Mutta laki määrittää eläimille sopivat elintilat? Kullekin lajille tyypillinen käytös ei useinkaan ole mahdollista tuotanto-olosuhteissa. Ahtaat tilaat aiheuttavat esimerkiksi tietyn liikeen toistoa eli stereotyyppistä käyttäytymistä tai toisten eläinten vahingoittamista. Esimerkiksi joka kolmas munijakana elää yli 30 000 kanan joukossa, kun kanalle luontainen parvikoko olisi noin parinkymmenen linnun parvi. Useimmat broilerit taas elävät kymmenien tuhansien broilerien joukossa, jolloin yhdelle linnulle jää tilaa yhden A4-arkin verran. Emakkosikoja pidetään kääntymisen ja liikkumisen estävässä porsimishäkeissä, lehmiä taas parsinavetoissa, jotka eivät myöskään mahdollista liikkumista. Vasikalla ei taas ole omassa karsinassaan välttämättä tarpeeksi tilaa edes raajojen suoristamiseen.

Vinkki: Keksi konkreettisia esimerkkejä tilojen ahtautta kuvaamaan, esimerkiksi miltä nuorista tuntuisi elää loppuikänsä pienessä huoneessa tai lentokoneen penkillä istuen. Voit myös pyytää nuoria esimerkiksi rakentamaan luokan tuolia ja pöytiä hyödyntäen pienen rajatun tilan. Animalian tavoitteena on vaikuttaa lakeihin ja säädöksiin ja herättää keskustelua eläinten oloista. Mutta vankeudessa syntyneet eläimet ovat varmasti tottuneet tuotanto-oloihin? Tuotantoeläimilläkin on tarve esimerkiksi leikkiä, liikkua ja tutkia ympäristöään, elää laumassa, jonka muut jäsenet ne kykenevät tunnistamaan, pitää elintilansa ja itsensä siistinä ja huolehtia jälkeläisistään. Esimerkiksi lypsylehmä poikii yhden vasikan vuodessa, jotta maidontuotanto pysyisi käynnissä, mutta lehmä ja vasikka erotetaan yleensä toisistaan viimeistään ensimmäisen vuorokauden aikana. Luonnossa lehmä huolehtisi vasikastaan noin 8—11 kuukauden ajan. Jalostaminen tuotantosyistä (kuinka saada eläin mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan esimerkiksi lihaa, maitoa tai kananmunia) on yleistä. Tämä aiheuttaa usein terveysongelmia ja rasittaa eläimen kehoa - esimerkiksi lehmä jalostetaan tuottamaan enemmän maitoa ja usean rodun hybridi broileri kasvaa täyteen painoonsa niin nopeasti, että esimerkiksi sen jalat, sydän ja keuhkot eivät ehdi kehittymään yhtä nopeasti. Animalia kritisoi eläinten välinearvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläinten koetaan olevan arvokkaita vain silloin, kun niistä voidaan jotenkin hyötyä. Esimerkiksi tuotantoeläimen arvon katsotaan perustuvan ainoastaan siihen, että se tuottaa lihaa/maitoa/munia ihmisen käyttöön, ja tämä määrittää eläimen kohtelua ja elinolosuhteita. Mutta eläintuotantoa on ollut aina olemassa! Animalia haluaa korostaa kasvissyöntiä yhtenä vaihtoehtona vaikuttaa eläinten oloihin. Tunnin lopussa sinulta on mahdollista hakea esimerkiksi kasvisreseptejä sisältäviä vihkosia. Hyvän mielen esimerkkinä voi toimia esimerkiksi Tuulispään eläinasukkaat!

Turkiseläimiä koskeva taustamateriaali (diat 14 + 15) Suomessa elää turkiseläiminä esimerkiksi naaleja (”sinikettuja”), kettuja (”hopeakettuja”) ja minkkejä, joita tapetaan vuosittain yhteensä noin 4 miljoonaa yksilöä, useimmat alle vuoden ikäisinä Animalian tavoite on turkistarhauksen lakkauttaminen. Animalian mukaan eläimillä pitäisi olla oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkistarhalla ahtaat, verkkopohjaiset häkit eivät tarjoa virikkeitä tai anna eläimille mahdollisuutta toimia lajityypillisellä tavalla. Tästä kertoo myös turkiseläimillä usein esiintyvä häiriökäyttäytyminen, kuten saman liikkeen toistaminen tai toisten eläinten vahingoittaminen.

Eläimet ovat syntyneet vankeudessa, ne ovat siis tottuneet häkkiolosuhteisiin? Luonnossa eläimet esimerkiksi puolustavat reviiriään, pariutuvat, kaivavat, uivat, pitävät huolta jälkeläisistään, elävät ryhmissä, kiipeilevät, metsästävät ja liikkuvat laajoillakin alueilla. Turkistarhan häkissä näiden eläinten ainoa virike voi olla purukapula tai olkia häkin pohjalla ja esimerkiksi kettu elää alle yhden neliömetrin tilassa. Vinkki: Keksi konkreettisia esimerkkejä tilojen ahtautta kuvaamaan, esimerkiksi miltä nuorista tuntuisi elää loppuikänsä pienessä huoneessa tai lentokoneen penkillä istuen. Voit myös pyytää nuoria esimerkiksi rakentamaan luokan tuolia ja pöytiä hyödyntäen pienen rajatun tilan. Mutta tarvitsemme lämpimiä vaatteita! Suurin osa turkiksista hyödynnetään esimerkiksi vaatteiden koristeluun (ei siis esimerkiksi lämpimänä pysymiseen, kuten usein mielletään). Animalia kritisoi eläinten välinearvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläinten koetaan olevan arvokkaita vain silloin, kun niistä voidaan jotenkin hyötyä. Esimerkiksi turkiseläimen arvon katsotaan perustuvan ainoastaan siihen, että sen avulla voidaan tuottaa turkista ihmisen käyttöön, ja eläimen kohtelua ja elinolosuhteita määrittää se, kuinka turkiksia saadaan tehokkaasti tuotettua. Mutta turkistarhaus on laillinen elinkeino? Voit kertoa, että Suomessa on tällä hetkellä alle 1000 turkistarhaa ja suurin osa tarhoista on tarhaajalle sivutulon lähde. Turkistarhausta on harjoitettu Suomessa vasta alle sadan vuoden ajan. Animalia oli mukana esimerkiksi turkistarhauksen lopettamista vaativassa kansalaisaloitteessa, joka keräsi lähes 70 000 allekirjoitusta. Animalia haluaa vaikuttaa lakiteitse turkistarhauksen lakkauttamiseen. Useimmiten aloitteisiin sisältyy siirtymäaika, joka tarjoaa turkistarhauksen harjoittajille aikaa esimerkiksi kouluttautua uudelleen. (Erityisesti lukio: Voit mainita, että elinkeinot ovat aiemminkin loppuneet, jos yhteiskunta on alkanut suhtautua niihin kriittisesti.) Animalia ei ole tavoitteensa kanssa yksin, vaan turkistarhaus on jo kielletty kokonaan tai osittain esimerkiksi useissa Euroopan maissa (kuten Ruotsi, Bulgaria, Hollanti, Itävalta, Iso-Britannia...). Myös suuret muotitalot ovat luopuneet turkisten hyödyntämisestä (esimerkiksi Armani). Turkisteollisuuden vetovoima on selvästi vähentynyt: esimerkiksi Saga Furs-niminen yhtiö antoi kesällä 2016 tulosvaroituksen, sillä siniketunnahkoja tuotetaan selvästi enemmän kuin niille on kysyntää. Mainitse myös, että tunnin lopussa sinulta on saatavilla turkittomien liikkeiden vihkosia!

Koe-eläimiä koskeva taustamateriaali (diat 16 + 17) Suomessa vuosittain käytettyjen koe-eläinten määrä on vaihdellut viime vuosina 100 000 – 300 000 yksilön välillä. Eläinkoekäytön lisäksi jopa satoja tuhansia eläimiä käytetään siitokseen ja tapetaan muita tieteellisiä tarkoituksia varten. Koe-eläimet ovat Suomessa esimerkiksi hiiriä, rottia, sikoja ja kaneja. Esimerkiksi hiiriä käytettiin 2014 yli 60 000. Suurin osa Suomen eläinkokeista tehdään esimerkiksi yliopistoissa ja lääkeyrityksissä.

Animalian tavoite on eläinkokeeton maailma. Koe-eläimet elävät usein ahtaissa tiloissa, jossa niille ei ole riittävästi virikkeitä ja joissa lajityypillinen käyttäytyminen ei ole mahdollista. Monet kokeet myös aiheuttavat eläimille kärsimystä ja kipua. Aineiden (esim. kemikaalien) myrkyllisyyttä voidaan testata syöttämällä niitä koe-eläimille. Mutta laki määrittää koe-eläimille sopivat häkkikoot ja muut olosuhteet? Laki on hyvin erilainen eri eläimille sen pohjalta, mielletäänkö ne koe-eläimiksi vai esimerkiksi lemmikkieläimiksi. Esimerkiksi koe-eläimenä pidettävää rottaa on luvallista pitää häkissä, jossa se ei kykene kurottautumaan suoraksi, mutta lemmikkirotan kohdalla tämä ei olisi laillista. Rotan tai muiden koe-eläinten perustarpeet eivät kuitenkaan muutu sen perusteella, kutsutaanko sitä koe-eläimeksi tai lemmikiksi! Vinkki: Keksi konkreettisia esimerkkejä tilojen ahtautta kuvaamaan, esimerkiksi miltä nuorista tuntuisi elää loppuikänsä pienessä huoneessa tai lentokoneen penkillä istuen. Voit myös pyytää nuoria esimerkiksi rakentamaan luokan tuolia ja pöytiä hyödyntäen pienen rajatun tilan. Mutta pitäähän kemikaaleja testata! Voit kertoa, että Animalia haluaa muiden tutkimusmenetelmien (esimerkiksi tietokonemallit tai solu- ja kudosmallit) yleistyvän. Eläinkokeet eivät myöskään aina ole erityisen luotettavia, sillä muiden lajien fysiologia saattaa erota ihmisen omasta, eli eläinten reaktio esimerkiksi tiettyihin kemikaaleihin ei välttämättä kerro tarpeeksi kemikaalin turvallisuudesta. Animalia kritisoi eläinten välinearvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläinten koetaan olevan arvokkaita vain silloin, kun niistä voidaan jotenkin hyötyä. Esimerkiksi koe-eläimen arvon katsotaan perustuvan ainoastaan siihen, että sitä hyödynnetään erilaisissa kokeissa, ja eläimen kohtelua ja elinolosuhteita määrittää sen käyttäminen kyseisiin kokeisiin. Eläinkokeita ei kuitenkaan saada koskaan loppumaan. 2013 saatiin aikaan historiallinen kosmetiikan ja hygieniatuotteiden eläinkoekielto EU:n alueella. Valvontaa tarvitaan lisää, eläinkokeilla testataan kosmetiikan lisäksi esimerkiksi kodin kemikaaleja ja lääkkeitä, ja useissa valtioissa eläinkokeet ovat edelleen sallittuja, mutta muutos on täysin mahdollinen! Suomessa on mahdollista valita kauppojen hyllyiltä varmuudella eläinkokeetonta kosmetiikkaa esimerkiksi Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listan avulla. Eläinkokeettoman kosmetiikan listaa pidetään yhä yllä, koska esimerkiksi eläinkoekiellon valvonta ei ole vielä täydellistä.

Eläinetiikka (diat 18—27) Monet kouluvierailuilla käytettävät ihmisen eläinsuhdetta ja eläimiin suhtautumista pohtivat tehtävät ovat itseasiassa juuri eettisen ongelman pohdintaa: etiikkaa käsitelläkseen ei tarvitse välttämättä mainita koko

etiikka-termiä. Taustamateriaalin tehtävien lisäksi tarjolla on kuitenkin myös yksityiskohtaisemmin eläinetiikkaa käsittelevä osio. Etiikan diapakettia ja ryhmä/keskustelutehtäviä voit hyödyntää sekä lukion että yläkoulun vierailutunneilla. Kursivoitujen termien käyttö sopii erityisesti lukion filosofian vierailutunneilla ( ja mahdollisesti elämänkatsomustiedon tunneilla). Yläkouluihin sopivat erityisen hyvin diat 18—22, lukioihin näiden lisäksi eri etiikan suuntauksia käsittelevät diat 23—27. Etiikan diapaketin dioista löydät paljon kysymyksiä, joita voit käyttää joko ryhmäkeskusteluun, pohdintaan (oppilaat voivat esimerkiksi pohtia kysymystä itsekseen ja kirjoittaa vastauksia ylös) tai johdatteluna asian käsittelyyn. Voit tiedustella opettajalta etukäteen, kuinka tuttuja eri etiikan suuntaukset opetusryhmälle jo ovat. Filosofien ja tarkkojen termien korostaminen kannattaa rajata esimerkiksi lukion filosofian syventäville kouluvierailutunneille. Muiden kouluvierailujen yhteydessä tärkeämpää on tarkastella merkittävimpiä käsitteitä ja erilaisia näkemyksiä eläinten arvosta.

Onko tärkeintä vain se, että eläintä kohdellaan hyvin? (dia 18) Itseisarvo = Olento on itsessään arvokas, eikä sen arvo riipu muille siitä koituvasta hyödystä. Välinearvo = Olento on arvokas, koska siitä voidaan tavalla tai toisella hyötyä esimerkiksi tuotantoeläintä ruokitaan ja hoidetaan niin kauan, kuin sen uskotaan tuottavan rahallista hyötyä omistajalleen. Jos eläimen taas ei enää koeta olevan hyödyksi, myös sen kohtelu saattaa muuttua. Myös se, miten eläimen ”hyvä kohtelu” määritellään, saattaa perustua ainoastaan siihen, miten eläimestä halutaan hyötyä - esimerkiksi turkiseläintä ruokitaan ja hoidetaan tuotteeksi tarkoitetun turkin ulkonäkö jatkuvasti mielessä pitäen.

Miten eläimen välinearvo voi vaikuttaa sen kohteluun? / Miten se, että eläin mielletään jonkun ominaisuudeksi, voi vaikuttaa sen kohteluun? (dia 19) Vinkki: Eläimet mielletään useimmiten lain silmissä omaisuudeksi. Hyvä esimerkki välinearvon vaikutuksesta voi olla esimerkiksi eläimen hengelle ja hyvinvoinnille asetettavissa oleva hinta. http://www.hs.fi/paivanlehti/17012016/ a1452830801461 ”Pakollinen liikennevakuutus esimerkiksi ei korvaa loukkaantuneen koiran hoitokuluja, koska lain silmissä auton sisällä matkustanut lemmikki on omaisuutta eli esine.” ”Nyt taistelemme vakuutusyhtiön kanssa, että saisimmeko koiran hoitokuluista korvausta. Heikolta näyttää. He kysyivät vain, paljonko maksaa uusi koira --.” (luettu 04.05.2016) Pandat ”vuokrataan” Kiinasta Ähtäriin, vaikka Suomen ilmasto voi pakottaa ne pysymään sisätiloissa suurimman osan talvikaudesta ja pandojen siirtäminen lentämällä voi olla eläimille stressaava koke-

mus. ”Myös eläinsuojeluyhdistys Animalia vastustaa uhanalaisten jättiläispandojen tuomista Suomeen. Animalian mukaan eläintarhojen toiminta ei tapahdu eläinten ehdoilla.” http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016050521518674_uu.shtml (luettu 06.05.2016) ja http://www.aamulehti.fi/kotimaa/pandapariskunta-tulossa-ahtariin-nain-kommentoi-wwf/ (luettu 15.8.2016)

Miksi jonkin eläimen kykyihin ja tunteisiin suhtaudutaan eri tavalla kuin ihmisen samanlaisiin kykyihin ja tunteisiin? (dia 20) Spesismi = Olennon arvon määrittäminen sen perusteella, mihin lajiin se kuuluu (”sehän on vain sika”). Spesismillä tarkoitetaan siis lajisortoa, ja sitä on verrattu muihin syrjinnän muotoihin, esimerkiksi rasismiin tai seksismiin. Eläimen kokemia tunteita (esimerkiksi pelkoa tai kiintymystä) kuvaillaan usein pelkiksi reflekseiksi ja/tai merkittävällä tavalla ihmisen tunteista eroaviksi. Eläimen laji vaikuttaa myös paljon siihen, miten ihmiset saattavat sen tunteisiin suhtautua (esimerkiksi koiran tai kissan kokema pelko vs. lehmän tai sian kokema pelko). Voit myös pohtia ryhmän kanssa, onko ihmistä muistuttavien eläinten tunteisiin helpompi samaistua?

Mitä sellaisia kykyjä eläimiltä vaaditaan, joita kaikilla ihmisilläkään ei ole? Entä mitä eläimillä olevia kykyjä ihmisillä ei ole lainkaan? Onko ihmisillä tunteita, joita eläimillä ei ole, tai toisinpäin? (dia 21) Kaikki ihmiset eivät esimerkiksi ole yhtä älykkäitä tai kykene käyttämään kieltä kommunikoimiseen, mutta he ovat silti yhtä arvokkaita. Eläinten kohtelua kuitenkin perustellaan usein esimerkiksi niiden oletetulla vähäisemmällä älykkyydellä. Voit mainita, että esimerkiksi muiden lajien edustajien kykyä käyttää työkaluja ja taipumusta leikkiä tutkitaan koko ajan enemmän – tiettyjä pitkään vain ihmisen ominaisuuksiksi luultuja kykyjä ja taipumuksia on todistetusti muillakin eläimillä. Eläinten älykkyyden tutkiminen ei ole yksinkertaista, mutta useimmiten testatut ominaisuudet ovat esimerkiksi oppiminen, ongelmanratkaisukyky ja muisti. Voitte myös keskustella siitä, miksi juuri ihmisen kykyjä pidetään arvokkaina, onhan muilla lajeilla paljon sellaisia taitoja, joista me vain haaveilemme! Ihmisen aistit ovat heikommat kuin monilla muilla lajeilla, emme kykene esimerkiksi lentämään tai selviydy ilman apuvälineitä vedessä tai muissa haastavissa olosuhteissa monien muiden lajien lailla. Myös muiden lajien tunne-elämä saattaa poiketa ihmisten tunne-elämästä (esimerkiksi miekkavalaiden tunteita ja muistojen muodostumista käsittelevä aivojen osa on suhteessa paljon suurempi ja monimutkaisempi kuin ihmisaivojen vastaava osa).

Miksi esimerkiksi eläinten lihansyöntiä tai eläinmaailmassa esiintyvää julmuutta ei sitten kritisoida? (dia 22) Suurin osa (aikuisista) ihmisistä mielletään usein moraalisiksi toimijoiksi, meillä on mahdollisuus tehdä valintoja ja kyky arvioida, onko tekomme oikein vai väärin / toimintamme eettisyyttä. Eläinten tai esimerkiksi pienten lasten taas ei useimmiten tulkita kuuluvan tähän moraalisten toimijoiden ryhmään. Yläkoululaisille voit kertoa, että eläimiä verrataan usein tässä asiassa esimerkiksi pieniin lapsiin.

Dia 23: Esitellään tilanne, esimerkiksi turkistarhassa häkissä elämänsä viettävä kettu, ja eri suhtautumiset eläimen kohteluun (kuva tai video). Voit kertoa, että tarkastelette tunnetuimpia näkökulmia eläinetiikkaan / millä tavalla esimerkiksi turkistarhausta voitaisiin kritisoida. Yleinen teema eläinten moraalisen arvon tarkastelussa on ollut ihmisen yhdistäminen järkeen ja/tai sieluun. Eläimen toiminta taas on usein mielletty jopa konemaiseksi tai tahdottomaksi ja/tai eläimen sielu ihmisen sielusta poikkeavaksi (tunnettuja ajattelijoita esimerkiksi Aristoteles, Tuomas Akvinolainen ja René Descartes). Usein tämä on myös johtanut oletukseen eläimen välinearvosta tai siitä, ettei ihmisellä ole suoria velvollisuuksia eläimiä kohtaan. Julma toiminta saatettiin tuomita esimerkiksi sen vuoksi, että eläimiä huonosti kohteleva saattaisi satuttaa myös ihmistä, mutta eläimillä itsellään ei tällöin koettu olevan oikeuksia. Filosofian historia on yhtä monimuotoinen kuin ihmisen suhtautuminen eläimiin on kautta aikojen ollut, eikä tunnettujenkaan filosofien kirjoitusten pohjalta tule missään nimessä tehdä liikaa yleistyksiä, mutta eläinten oikeuksien puolustamisen voidaan sanoa todella nostaneen päätään erityisesti viime vuosikymmeninä. Taustamateriaalissa esitellään muutamia tunnetuimpia moderneja eläineetikkoja. Voit halutessasi valita käsiteltäväksi vain osan esimerkeistä (dioista 24—27).

Dia 24: Utilitarismi (seurausetiikan muoto) (Esimerkiksi Peter Singer) Kettukin tuntee kipua. Jos kettuun kohdistuvat teot aiheuttavat sille kärsimystä, meillä ei ole oikeutta perustella tätä ihmisen vähemmän merkittävillä tarpeilla (ihmisen tarve saada turkisvaate ei ole yhtä merkittävä kuin ketun tarve vältellä kärsimystä).

Tekojen seuraukset merkittäviä! Singer kritisoi eläintuotantoa pääasiassa juuri toissijaisten intressien vuoksi (esimerkiksi eläinkokeissa aiheutettu kipu ja kärsimys ihmisen toissijaisen intressin, tietynlaisen vaatteen, vuoksi - ihmisen ei ole mitenkään välttämätöntä pukeutua turkikseen). Singer ei suoraan puhu eläinten oikeuksista ( juuri ”oikeus”-termiä käyttäen).

Dia 25: Deontologinen etiikka eli velvollisuusetiikka (Esimerkiksi Tom Regan) Kettu on itsessään arvokas ja tietoinen eläin (oman elämänsä subjekti), jolla on oikeuksia ja jota hyödynnetään kuitenkin esimerkiksi turkistarhauksessa pelkkänä välineenä/tuotteena. Kyse ei ole siis esimerkiksi turkistarhan oloista, vaan siitä, ettei eläintä pidetä turkistarhauksessa itsessään arvokkaana. Meillä ei ole oikeutta esimerkiksi aiheuttaa ketulle kärsimystä, vaikka tästä saataisiinkin vaikkapa taloudellista voittoa. Teon takana oleva periaate merkitsee, itseisarvoisia on kunnioitettava! Regan puhuu eläinten oikeuksista ja kritisoi eläintuotantoa, sillä tietoista olentoa ei pidä kohdella välineenä. Voidaan sanoa, että jos Singer painottaa teon seurauksia, Regan korostaa teon taustalla olevaa periaatetta. Itseisarvoisen olennon satuttaminen voidaan hyväksyä vain, jos meillä ei ole vaihtoehtoa toimia toisin.

Dia 26: Abolitionismi (Esimerkiksi Gary L. Francione) Mikään eläinten hyväksikäyttö ei ole hyväksyttävää, ei siis myöskään turkistarhaus. Meidän on tiedostettava eläinten oikeudet ja lopetettava niiden hyväksikäyttö, eikä kyse ole pelkästään esimerkiksi turkiseläinten olojen parantamisesta tai turkistarhauksen muuttamisesta ”humaanimmaksi”. Francione puolustaa eläinten oikeuksia ja kritisoi ainoastaan eläinten hyvinvointiin keskittyviä kantoja - meidän tulisi keskustella eläinten asemasta tuotannon välineinä, ei pyrkiä esimerkiksi ainoastaan vähemmän kärsimystä aiheuttaviin tuotantomuotoihin. Eläimiä ei pitäisi myöskään mieltää kenenkään omaisuudeksi.

Dia 27: Hyve-etiikka (Esimerkiksi Martha Nussbaum) Meidän on tiedostettava kullekin lajille ominaiset hyvät elämän piirteet. Turkistarhan häkissä elävän eläimen ei voitane tulkita elävän omalle lajilleen ominaista omaa elämää. Nussbaum ei ole kirjoittanut erityisen paljon pelkästään eläinetiikasta, mutta kritisoi esimerkiksi ihmisen ja eläimen samankaltaisuuksia painottavia näkökulmia eläinten kohteluun. Eri lajien edustajia koskee erilainen käsitys sille ominaisesta hyvästä elämästä ja eläimillä on erilaiset kyvyt ja toimintavalmiudet. Nussbaum korostaa myös tunteiden ja samaistumisen merkitystä osana moraalisia valintoja.

Ryhmätyö erityisesti lukioihin: Chat-keskustelu eläinetiikasta ja eläinten kohtelusta kahdesta eri näkökulmasta Kuvitteelliset hahmot voivat ryhmien töissä keskustella esimerkiksi eläinkokeista, turkistarhauksesta tai ruoantuotannosta - toinen hahmo voi puolustaa eläinten oikeuksia ja vastustaa esimerkiksi turkistarhausta, toinen taas olla turkistarhauksen puolustaja. Haastavammassa tehtävässä oppilaat taas voivat kirjoittaa keskustelun esimerkiksi tekojen seurauksia tai tekojen takana olevaa periaatetta painottavien hahmojen välille. Ryhmät voivat kirjoittaa/piirtää keskustelut esimerkiksi chat-puhekuplien muotoon tai millä vain haluamallaan tavalla. Kesto noin 15—20 minuuttia (kerro oppilaille selkeästi, kuinka kauan töitä valmistellaan). Kouluvierailija kiertelee auttamassa ryhmiä ja antamassa neuvoja. Valmiit työt käydään yhdessä läpi. Tehtävä sopii erityisesti ryhmille, jotka ovat aiemminkin opiskelleet etiikkaa ja argumentaatiota, joten sitä suositellaan erityisesti lukioihin.

Ryhmätyö erityisesti yläkouluihin Voit teettää Eläinkuvaa muuttava kampanja!-tehtävän erityisesti teemalla ”Eläin ei ole esine”. Mainoskampanja-tehtävän ohjeistus löytyy taustamateriaaleista pidempikestoisten ryhmätehtävien osiosta.

Pidempikestoisia ryhmätehtäviä Työpajatehtävä: Eläinkuvaa muuttava kampanja! (dia 28) Kohderyhmä: Sopii sekä yläkouluihin että lukioihin. Kesto: Noin 45 minuuttia. Soveltuu erityisesti kouluvierailutuntien jälkimmäiselle puoliskolle. 1. Jaa opetusryhmä noin viiden hengen ryhmiin. 2. Jokainen ryhmä saa oman aiheensa. Aiheet voidaan esimerkiksi arpoa ryhmien kesken. Esimerkkejä aiheista: • Kana oppii nopeasti • Sika on älykäs eläin • Minkki elää pienessä häkissä • Rotta - lemmikki tai koe-eläin • Kalakin tuntee kipua • Eläin ei ole esine 3. Kerro, että ryhmien tehtävänä on suunnitella ja luoda (esimerkiksi suurelle paperille) eläimiin suhtautumiseen vaikuttava kampanja ja esitellä se kouluvierailutunnin lopussa. Pyydä ryhmiä pohtimaan esimerkiksi seuraavia asioita: • Mitä kanavia hyödyntäisitte? (Sosiaalisen median sivut, mainokset...) • Jos tekisitte mainoksen tai mainoksia, millaisia ne olisivat? • Kampanjan hasghtag tai mainoslause? • Millaisia kuvia hyödyntäisitte? 4. Vierailija kiertelee työskentelyn aikana ryhmien joukossa auttamassa ja neuvomassa. Voit tarjota oppilaille valmiita tietopaketteja heille annetuista aiheista tai pyytää hyödyntämään esimerkiksi älypuhelimia aiheen tutkimisessa (tiedustele etukäteen opettajalta käytännöistä). Pidä ryhmät tietoisina ajankulusta kertoen tehtävän alussa, kauanko mainoskampanjaa työstetään (noin 20 minuuttia) ja koska työt tulee esitellä. Jos ajasta vaikuttaa olevan puutetta (esimerkiksi kuvien piirtämisen kanssa), korosta, että kyse on ideoiden esittelystä. Jos jokin ryhmä taas saa työnsä valmiiksi erityisen nopeasti, pyydä lisäämään uusia puolia mainoskampanjaan ja anna uusia vinkkejä. 5. Kunkin ryhmän työ käydään yhdessä läpi.

Ryhmätyö: Väittelytehtävä (dia 29) Kohderyhmä: Erityisesti lukioryhmät Kesto: Noin 45 minuuttia 1. Jaa oppilaat kahteen ryhmään. 2. Valitse väite, josta ryhmät keskustelevat: toinen ryhmä vastustaa, toinen puolustaa. Voit esimerkiksi kirjoittaa puolesta ja vastaan pienille paperilapuille ja arpoa mielipiteet ryhmien kesken tai päättää jo ryhmäjakoa tehdessä kumpi ryhmä puolustaa esitettyä väitettä, kumpi taas vastustaa (esimerkiksi jaolla kahteen, ”ykköset” puolustavat ja ”kakkoset” vastustavat). Anna ryhmille mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä esitetystä väitteestä. Voit pyytää oppilaita myös keksimään yhdessä nimet väittelyryhmilleen. Esimerkkejä mahdollisista väitteistä: • Mitä älykkäämpi olento on, sitä arvokkaampi se on • Ihmisiltä ja muilta eläimiltä vaaditaan samoja asioita, jotta heitä pidettäisiin arvokkaina • Kaikilla on oikeuksia • Toiset eläimet ovat arvokkaampia kuin toiset • Eläimiä kohdellaan Suomessa hyvin • Eläin on olento, joka ei ole ihminen – ihminen on olento, joka ei ole eläin 3. Kerro ryhmille, kuinka kauan heillä on aikaa keskustella ja miettiä/kirjoittaa ylös argumentteja oman näkökulmansa puolesta. Sopiva aika on esimerkiksi 10 minuuttia. Kun aika on loppumassa, kerro siitä selkeästi ryhmille. 4. Pyydä ryhmiä istumaan niin, että he kykenevät helposti keskustelemaan keskenään. Kerro myös selkeästi, kauanko väittely kestää (noin 10-15 minuuttia). Kumpikin ryhmä saa vuorotellen puheenvuoron ja mahdollisuuden esittää argumentin oman näkökulmansa puolesta. 5. Voit tarvittaessa kirjoittaa väittelyn aikana esiin tulleita pointteja ylös ja viitata niihin vierailutunnin aikana. Väittelyssä huomioitavaa: • Väittelytehtävä sopii hyvin esimerkiksi vierailutunnin alkuun, jos kyseessä kaksoistunti. Muista kuitenkin esitellä itsesi ja Animalia järjestönä ensin! • Vierailija jakaa puheenvuorot, toisen ryhmän puhujien päälle ei puhuta. • Väittelyssä ei etsitä ”voittajia”, mutta väittelyn jälkeen voidaan keskustella siitä, mitkä vasta-argumentit jäivät ryhmille mieleen.