Eläinten oikeuksien asialla
Mikä määrää eläimen arvon? On yleisesti hyväksyttyä, että ihmisyksilöillä
on itseisarvonsa, jota ei saa loukata. Eläimen arvo sen sijaan liitetään usein siitä saatavaan hyötyyn. Lehmä on arvokas maidon tai lihan vuoksi, kettu turkin takia ja kani sillä tehtävän tutkimuksen vuoksi. Lajin arvostus voi kuitenkin riippua myös tilanteesta. Lemmikkirottaa arvostetaan toisesta syystä kuin koe-eläinrottaa, ja luonnonvaraiset rotat taas kuuluvat useimpien mielestä vihattaviin eläimiin. Ihmisten tunteet vaikuttavat suuresti eläimen arvottamiseen. Koira nähdään helposti arvokkaampana kuin sika, koska olemme tottuneet elämään läheisemmässä suhteessa koiriin kuin sikoihin. Ihmisiin vetoavat usein pörröiset ja hellyttävät eläimet, joita puolustetaan herIstockphoto
kemmin kuin etäisemmältä tuntuvia eläimiä.
Mitä ovat eläinten oikeudet? Useat filosofit ovat nostaneet kysymyksen
tulisi ottaa huomioon. Eläimille ei vaadita sa-
eläinten oikeuksista esiin kautta vuosisato-
moja oikeuksia kuin ihmisille, sillä eläimiä ei
jen. Ajatus eläinten oikeuksista ja itseisarvosta
hyödytä esimerkiksi mahdollisuus äänestämi-
ei siis ole uusi, vaikka se onkin noussut suu-
seen. Sen sijaan eläimille oleellisia oikeuksia
rempaan keskusteluun vasta viime aikoina.
ovat esimerkiksi oikeus elää lajityypillisesti ja
Samalla ihmisten oikeutta hyödyntää eläimiä
oikeus huolehtia poikasistaan.
esimerkiksi elintarvikkeina, turkiksina tai koeeläiminä on ryhdytty kyseenalaistamaan uu-
Ympäröivä yhteiskunta antaa meille malleja,
della tavalla.
jotka hyväksymme helposti itsestään selvinä totuuksina. Moraaliset ratkaisut lähtevät
Eläinoikeusajattelun lähtökohta on, että ih-
kuitenkin yksilöistä. Totutut käytännöt muut-
misten tarpeet eivät saa automaattisesti ajaa
tuvat vain, jos niistä keskustellaan ja niitä ky-
muiden eläinten tarpeiden edelle. Myös eläi-
seenalaistetaan. Yhteiskunnallista keskustelua
millä on oikeuksia ja tarpeita, jotka ihmisten
eläinten oikeuksista tulisikin lisätä.
Eläinten kyvyt antavat perustan yksilöarvolle Usein kielen käyttöä ja tietoisuutta pidetään
muodostamiseen, tarkoitukselliseen toimin-
ihmisen erityisominaisuuksina, jotka erottavat
tansa suuntaamiseen, kokemusten muodos-
ihmisen eläinkunnasta. Toisinaan on epäilty
tamiseen ja tietoisuuteen. Eläimillä on siis
jopa eläinten kykyä tuntea kipua.
erilaisia käsitteitä (kuten “jano” tai “ruoka”) ja uskomuksia (kuten “tuolla on vaara”), ne oh-
Väitteet on kuitenkin osoitettu perättömik-
jaavat toimintaansa näiden käsitteiden ja us-
si tieteellisesti. Useimmat tutkijat ovat yhtä
komusten perusteella, ja niillä on näkökulma
mieltä siitä, että monien eläinten hermoston
todellisuuteen sekä kykyä kokea olemassa-
rakenne, fysiologia ja erilaisten välittäjäainei-
olonsa.
den olemassaolo viittaavat selkeästi esimerkiksi eläinten kykyyn kärsiä, surra tai tuntea
Eläinten kyvyt tulevat usein esille eri tavoin
iloa. Eläimet myös kommunikoivat keskenään
kuin ihmisillä, minkä vuoksi ne on helppo
tehokkaasti elekielen avulla.
jättää huomiotta. Eläinten uskomukset eivät saa sanallista, lauseisiin perustuvaa muotoa,
Eläintutkimus on osoittanut, että lukuisat
niiden kyvyt voivat perustua erilaisiin aistei-
eläimet kykenevät käsitteiden ja uskomusten
hin ja fysiologiaan, ja ne osoittavat kykyjään
eri tavoin eri tilanteissa. Eräs evoluutioteorian perusta on, että ihminen on vain yksi eläin, ja eläimet ovat kukin kehittäneet erilaisia tapoja toteuttaa kykyjään. Tämä erilaisuuden kirjo on pidettävä mielessä eläimiä tarkasteltaessa. Eläimet eivät ole “kehittymättömiä” vaan erilaisia, ja niiden kykyjen huomiotta jättäminen on merkki ihmisten puutteellisuudesta. Eläinten kyvyt, erityisesti kyky kokea, antavat perustan eläimen yksilöarvolle. Eri lajien kyvyt eivät ole identtisiä ihmisten tai muiden lajien kykyjen kanssa. Oleellista kuitenkin on, että moraalisesti merkittäviä perusteita ihmisen nostamiseksi kaikkien muiden lajien yläpuo-
Kanerva Pelli
lelle on mahdotonta löytää.
Filosofien pohdintoja Peter Singer on ehkä tunnetuin eläinten ar-
itsepuolustuksena. Hänen mukaansa eläimil-
voa puolustanut filosofi. Singerin mielestä
lä ei ole ainoastaan oikeutta hyvään elämään,
eläimen kyky tuntea ja kokea kärsimystä sekä
vaan niillä on oikeus itseisarvoiseen elämään
nautintoa ovat riittävä peruste sen arvostami-
samoin kuin ihmisilläkin.
selle. Hänen mukaansa eläintä ja ihmistä yhdistävät samat perustarpeet, kuten tarve vält-
Gary L. Francione on tuonut eläinoikeusajat-
tää kipua ja tarve toteuttaa omia pyrkimyksiä.
teluun mukaan abolitionismin. Francionen
Siten eläinten ja ihmisten tarpeet tulisi ottaa
mielestä meillä ei ole mitään hyväksyttäviä
yhtäläisesti huomioon.
syitä käyttää eläimiä hyväksemme: jokaisella tuntevalla olennolla on oikeus olla tulematta
Tom Regan on varsinaista eläinoikeusajattelua
kohdelluksi omaisuutena. Francione tarjoaa-
eniten edistänyt filosofi. Hänen mielestään
kin ihmisille vaihtoehdoksi veganismia. Fran-
eläimillä on ihmisarvoon verrattavaa itseisar-
cione kritisoi eläinsuojeluliikettä siitä, että se
voa. Eläinten oikeuksia ei tulisi loukata hyöty-
antaa oikeutuksen eläinten hyväksikäytölle
tarkoituksessa, vaan ainoastaan samanlaisissa
vain pienten parannusten siivellä.
tilanteissa kuin ihmistenkin kohdalla, kuten
Mitä voit tehdä? Muutosta eläinten oikeuksien huomioimi-
sessa ei tapahdu, ellei sitä vaadita. Voit itse edistää asiaa huomioimalla eläimet omassa elämässäsi: ryhdy kasvissyöjäksi, osta eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja jätä turkikset kauppaan. Pidä eläinten oikeuksia esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Tue Animalian työtä eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien eteen liittymällä tukijaksi ja tulemalla mukaan
Mauri Leivo
toimintaan!
Animalian mielestä jokaisella eläimellä on itseisarvo, jota tulee kunnioittaa. Eläimet tuntevat kipua, pelkoa, tuskaa ja mielihyvää. Eläinten pito ei saa tuottaa eläimelle kärsimystä, ja ihmisten on turvattava eläinten lajinmukainen ja yksilökohtainen hyvinvointi. Taloudelliset seikat eivät saa olla syynä eläinten hyvinvoinnin heikentämiselle. Animalia tekee kansainvälistä vaikuttamistyötä erityisesti Eurogroup for Animals -järjestön kautta. Lisää tietoa eläinsuojelusta ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet tukijaksi liittymiseen löydät sivuilta animalia.fi. Animalia Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä eläinten olojen parantamiseksi. Tee lahjoitus Animalian työhön eläinten hyväksi osoitteessa animalia.fi/lahjoita. Voit lahjoittaa myös suoraan tilillemme FI24 1011 3000 260629, SWIFT / BIC: NDEAFIHH. Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 1012. Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Animalialle 4.11.2016. Toimeenpanoaika on 1.1.2017–31.12.2021 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero RA/2016/719. Animalia 2017